Sivut 16–17 Helmikuu 2 / 2016 KESKIÖSSÄ AJANKOHTAISTA Sivut 20–24 Mistä korvaaja?. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Reserviläiset vahvemmin esille Koulutuspäällikkö Jukka Sonninen haluaa satsata reservin koulutukseen. Reserviläinen Paljon pojattomia yhdistyksiä Varusmies on yhä Sotilaskotiliiton keskiössä, sanoo uusi puheenjohtaja. Sivut 12–13 Panssarijoukkoja kohta 100 vuotta Ratsuväellä oli aikoinaan hyvin samanlainen rooli kuin panssareilla nyt
M ess uk esk us H els in ki /M ark ku O jala fi TOTEUTA POTENTIAALISI! DI-HAKUAIKA16.3.–6.4.2016
Reserviläinen 2/2016 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 16 20 ILTAVAPAA 32 34 36 JÄRJESTÖT 30 31 33 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 27 28 Yksi meistä: Miksi pelaat capoeiraa, Timo Koski. Voidaan tehdä monipuolisia skenaarioita, joihin ei oikeassa maailmassa riittäisi mitenkään resurssit. Pitää muistaa, että varusmiehet eivät ole meidän armeija, vaan reserviläiset ovat meidän armeija. Monipuolista ja samalla halvan tehokasta Reserviupseerikoulutuksen koetaan tarjoavan hyvän pohjan esimiehenä kehittymiselle Opinnäytetyön ”Reserviupseerien kokemuksia johtajakoulutuksen ja -kokemustan hyödyistä” tehnyt Anssi Matilainen Tuomas Kaarkoski puolustusvoimien koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen uskoo virtuaalikoulutuksen ja erilaisten simulaattoreiden nousevan tärkeään rooliin myös reserviläisten kouluttamisessa. – Se on halpaa ja tehokasta. – Ei tämä siihen mene silti, että ruvetaan vain virtuaalimaailmassa elämään. KANNEN KUVA: ILMAVOIMAT. Virtuaaliympäristöstä ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä nykyisen koulutuksen korvaajaa, ennemminkin sen tukija. Sivut 12–13 11 12 14 Tutkimus: RUK:n käyneet arvostavat koulutustaan Koulutuspäällikkö Jukka Sonninen myöntää, että reservin osaajien löytäminen ja tunnistaminen on haaste, jossa Puolustusvoimilla riittää vielä parannettavaa. Varusmiehiin käytetään 10 kuukautta ja osaan reserviläisistä käytetään se muutama päivä, se ei ole balanssissa. Kaikki pitää tehdä myös oikeasti ulkona elävässä maailmassa. KARI ROUHIAINEN. Nykyistä nopeampaa reagointia Reserviläinen esiin ja osaaminen käyttöön Historia: Ratsuväki ja panssarijoukot ovat samaa juurta Kalusto: Hornet suorituskykynsä huipulla, vaihtoehtoja seuraajaksi useita Koulutus: Suoja, tuli, vesi, ruoka ja sitten pois Liikunta: Pyörät mukaan MTB Jotokselle RUL: Mentorointitoiminta laajenee RES: Reserviläisliitto varautuu sääntömuutokseen 9 14 Puolustusvoimien koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen haluaa virtuaaliympäristöt ja simulaattorit entistä vahvemmin osaksi reserviläiskoulutusta. KUVASSA KAKSI SATAKUNNAN LENNOSTON F/A-18CMONITOIMIHÄVITTÄJÄÄ. Koulutuspäälikkö haluaisi kanavoida nykyistä enemmän resursseja nimenomaan reserviläisten kouluttamiseen. – Pitkällä tähtäimellä meidän pitäisi siirtää koulutuksen voimavaroja varusmieskoulutuksesta reserviläisten koulutukseen. Reserviläisen matkavinkki Tamminiemen terveiset Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Suomalainen kokee olonsa turvattomaksi Varusmiehet yhä keskiössä RUL: Maanpuolustustahdon kohottaminen tärkeää RES: Varapuheenjohtajilla tärkeä rooli Reserviläisliitossa Rankki avautuu matkailulle Miksi kannattaa kuulua liittoon. Reserviläisen pitää olla keskiössä tässä järjestelmässä
Myös maanpuolustustahto on yhä totutun korkealla. Suomalaisten tuntemukset epävarmasta tulevaisuudesta on helppo ymmärtää. Jokin yhtälössä ei täsmää.. Kaikkien muiden sektoreiden menot kasvoivat aikaisemmasta vuodesta. Peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee tulevaisuuden turvattomampana kuin vuotta aiemmin. Brännströmin lausunnon voi nähdä mediapelinä ja avauksena saada Ruotsin puolustukselle lisäresursseja, mutta sellaisenaankin lausunto on poikkeuksellisen kova aktiivikenraalilta. Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström kohahdutti hiljattain toteamalla olevan täysin mahdollista, että Ruotsi on osana suursotaa parin vuoden päästä. (18.8.) 7/2016 17.10. (18.5.) 6/2016 5.9. Aiheeseen kuin aiheeseen on tarjolla äänekkäitä ääripäiden mielipiteitä, mutta väliin jäävä keskitie tuntuu loistavan poissaolollaan keskusteluissa. Suomen sisälläkin keskustelukulttuuri on kärjistynyt ja koventunut entisestään. Julkisyhteisöjen menot koostuvat siis valtionja paikallishallinnon sekä sosiaaliturvarahastojen menoista. Mittauksessa valoisampia lukemia keräsi suomalaisten luottamus maan puolustuspolitiikan hoitamiseen. (28.9.) 8/2016 5.12. Mainitse myös entinen osoite. Muun muassa tämä hätkähdyttävä fakta käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuotuisen raportin tuoreimmista tuloksista. Puolustuksen ja turvallisuuden ohella vain vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto –osion menot olivat supistuneet, tosin vain marginaaliset 0,4 prosenttia. Ristiriita on räikeä. (16.11.) Suomalainen tuntee olonsa turvattomammaksi kuin vuosikymmeniin. (13.4.) 5/2016 1.6. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Tässä valossa Tilastokeskuksen tammi-helmikuun vaihteessa julkaisema tutkimus julkisyhteisöjen menoista toissavuodelta tuntuu hämmentävältä. 4 PÄÄKIRJOITUS 29.2.2016 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Tuntemukset epävarmasta tulevaisuudesta on helppo ymmärtää Suomalainen kokee olonsa turvattomaksi Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (84.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Kolme neljäsosaa vastaajista on sitä mieltä, että Suomen puolustuspolitiikka on hoidettu hyvin. Kolme neljästä olisi valmis puolustamaan Suomea aseellisesti, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Näiden kahden alan vähentyneet menot olivat yhteensä 174 miljoonaa euroa. Koko Eurooppa on kiehumispisteessä, jossa se ei ole ollut vielä kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Ainoat oikeasti menojaan supistaneet alat olivat puolustus sekä yleinen järjestys ja turvallisuus. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. MTS on esittänyt saman kysymyksen vuodesta 1990 lähtien, ja kertaakaan tulevaisuutta ei ole nähty yhtä turvattomana. Tämäkin osittain peilaa juuri sitä epävarmuutta, jonka keskellä suomalaiset kokevat tällä hetkellä elävänsä. Suurimmat huolienaiheuttajat ovat työllisyystilanne, kansainvälinen terrorismi, Euroopan taloudelliset näkymät sekä uutena listalle noussut maahanmuuttajien määrän kasvu, johon kyselyyn vastanneiden mielestä koko Euroopan unioni tarvitsisi yhtenäisen poliittisen linjauksen. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. (9.3.) 4/2016 2.5. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 3/2016 29.3. Kaksi kolmasosaa tuntee olonsa turvattomaksi Suomen kaltaisessa maassa, ja samaan aikaan puolustus ja turvallisuus ovat ne kaksi alaa, joista menoja on höylätty. Eikä Suomi ole edes ajatustensa kanssa yksin
Varuskuntia on lakkautettu, ja monet sisaret ovat jääneet ilman omaa varuskuntaa. Poikkeusoloihin varauduttu Sotilaskotilitolla on valmiussuunnitelma, jossa on määritelty muun muassa, miten toimitaan poikkeusolojen vallitessa. Perinteisesti meihin liitetään hyvät leipomisja käsityötaidot, joten siinä mielessä en ole kovin perinteinen sisar, Patrikainen naurahtaa. KUKA. Patrikainen sanoo, että koska vastaavaa on tapahtunut ennenkin, voi samanlaisia tilanteita läpikäyneiltä yhdistyksiltä saada hyvää vertaistukea. Sotilaskotien toiminta yhdistetään usein vahvasti naisiin. Tarkoituksena on olla kaikkiin jäseniin yhteyksissä. – Olemme uudistaneet poikkeusolojen suunnitelmaa. – Puolustusvoimauudistuksen myötä tilanne on monille hankala. – Kädentaitoni ovat aivan nolla. – Totta kai otamme mieluusti uusia ihmisiä toimintaan mukaan. ”Pojattomia” yhdistyksiä Puolustusvoimien uudistukset ovat vaikuttaneet luonnollisesti myös sotilaskotien toimintaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös miehet voivat olla liiton toiminnassa mukana. Miehiäkin tarvitaan muun muassa kuljetustehtäviin, Patrikainen sanoo. Sotilaskotiliiton perustehtäviksi on kirjattu varusmiehen ja kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten hyvinvoinnin tukeminen, yhdistysten elinvoimaisuuden säilyttäminen ja maanpuolustushengen ylläpitäminen. Tällaisissa tilanteissa on alettu tehdä esimerkiksi paljon yhteistyötä reserviläisja veteraanijärjestöjen kanssa. – Olemme olleet kaukana jäsenistä. Hän aloitti Sotilaskotiliiton puheenjohtajana tammikuun alussa. Yli puolet yhdistyksistämme on nyt ilman omaa varuskuntaa. Sotilaskotitoimintaan Patrikainen sen sijaan tuli melko perinteisen kaavan mukaan. Siviilityöltään Turussa koko ikänsä asunut Patrikainen on tilintarkastaja ja veroasiantuntija. Jossain vaiheessa tarvittiin rahastonhoitajaa ja ajateltiin, että olisin siihen juuri sopiva henkilö. Jäsenistön vuosi Vuosi 2016 on Sotilaskotiliitossa jäsenistön vuosi. Vuosi 2016 on aiempiin nähden erilainen siinäkin mielessä, että liitolle on nyt palkattu toiminnanjohtaja, jota sillä ei ennen ollut. Patrikainen tunnetaan Sotilaskotiliitossa poikkeusoloprosessin vetäjänä. PAAVO AIRO. Ne yhdistykset, joilla ei ole enää omaa varuskuntaa, voivat ottaa esimerkiksi sotaharjoituksissa harteilleen tähän liittyvää toimintaa omalla alueellaan. Kauan kesti, ennen kuin itse lähdin mukaan. Se on yksi tapa muiden joukossa toimia maanpuolustusperheessä, Patrikainen sanoo. Hänen mukaansa prosessi on hyvällä mallilla, ja hän uskoo siihen liittyvän toiminnan voivan houkutella uusiakin sisaria mukaan. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 2/2016 Yli puolet on ilman varuskuntaa Varusmiehet yhä keskiössä Uusi puheenjohtaja Kirsi Patrikainen tunnetaan Sotilaskotiliitossa poikkeusoloprosessin vetäjänä. Tällaisia yhdistyksiä ja paikallisosastoja kutsutaan pojattomiksi. Varusmiesten hyvinvoinnin tukeminen ja perinteinen toiminta on kuitenkin yhä jutun juoni ja ykkösasia, hän painottaa. Tarkoitus on, ettei Sotilaskotiliiton hallinto olisi niin etäinen jäsenille. Turkulainen Kirsi Patrikainen aloitti Sotilaskotiliiton puheenjohtajana tämän vuoden alussa. Siitä se sitten lähti, Patrikainen muistelee. Sotilaskotiliiton uusi puheenjohtaja Kirsi Patrikainen Ikä ja perhe: 52-vuotias sinkku, ei lapsia, asunut Turussa koko ikänsä Siviilityö: Tilintarkastaja ja veroasiantuntija Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, aikoo saada tänä vuonna lisensiaattityön Tampereen yliopistolle valmiiksi Paavo Airo vaikka sotilaskotiliiton tuore puheenjohtaja Kirsi Patrikainen, 52, on ollut sotilaskotitoiminnassa mukana jo 22 vuotta, kiistää hän olevansa kovinkaan perinteinen sisar. Poikkeusoloihin varautuminen tuo pojattomille yhdistyksille tekemistä rauhan aikana. – Äitini oli sotilaskodissa palkattuna työntekijänä
Kysymykseen siitä, mihin seuraavista asioista RUL:n tulisi panostaa nykyistä enemmän, vastaajat pystyivät merkitsemään kolme mielestään tärkeintä asiaa. Strategiatyötä koko vuosi RUL:n kolmivuotisstrategian valmistelu jatkuu kevään aikana työvaliokunnassa ja hallituksessa. Luonnos strategiasta lähetään kommentoitavaksi yhdistyksille ja piireille sekä liittovaltuuston ja -hallituksen jäsenille kesäkuussa. Liiton viestintäkanavista jäsenistö arvosti eniten siis Reserviläistä, nettisivuja ja piirilehteä. Piirit arvostavat eniten liiton toimiston palveluja (4,65), liiton tukea yhdistyksille ja piireille (4,60) sekä Reserviläinen-lehteä (4,40) ja liiton nettisivuja ja niiden tarjoamia palveluja (4,35). Uutiskirje (3,37) ja Kenttäposti (2,94) saivat myös enemmän kannatusta kuin Facebook -sivut (2,21) tai Twitter (1,94). Liittohallitus muokkaa suunnitelman lopulliseen muotoonsa syyskuussa, jonka jälkeen se lähetetään liittokokouskutsun mukana jäsenyhdistyksille. 6 AJANKOHTAISTA RUL RUL:n jäsenkyselyn vastauksissa myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen korostui. Liiton palveluja arvostetaan RUL:n tarjoamista palveluista ja jäseneduista henkilöjäsenet arvostavat eniten (asteikolla 1–5) Reserviläinen-lehteä (keskiarvo 4,00), liiton tukea piireille ja yhdistyksille (3,62), nettisivuja (3,59) sekä piirilehtiä (3,50). Piirien ja yhdistysten vastauksissa nousi voimakkaasti esille myös liiton rooli reserviupseereiden etujärjestönä sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen maanpuolustusedellytysten parantamiseksi. Yllätys ei ole se, että nuoret alle 35-vuotiaat vastaajat arvostivat erityisesti sotilasammattitaidon ylläpitämistä, ampumatoiminnan varmistamista sekä koulutusta yleensä ja johtamiskoulutusta erityisesti. Tero Tuominen @TeroTweet 5. Maanpuolustustahdon kohottaminen tärkeää Janne Kosonen reserviupseeriliiton tulevaa kolmivuotisstrategiaa 2017–2019 varten tehdyt kyselyt jäsenille, reserviupseeriyhdistyksille ja -piireille antavat selkeitä suuntaviivoja toiminnan kehittämiseksi sekä tulevien vuosien toiminnan painopisteiksi. Charly Salonius-Pasternak @charlyjsp 17. Aikataulut uusiksi, kiitos Henri Vanhanen @HenriVanhanen 18. helmikuuta #usahävittäjäjupakka on taas esimerkki siitä miksi Puolustushallinnon pitäisi olla avoimempi ja modernisoida #turpo viestintäänsä. Kuva reservin ampumamestaruuskilpailuista 2015. Samassa meni valokaapeli #huoltovarmuus #turpo VERKOSTA NOSTETTUA Kaikki vastaajaryhmät siis toivovat liiton panostavan sekä maanpuolustustahtoa kohottavaan toimintaan että sotilasosaamisen ylläpitoa tukevaan toimintaan. helmikuuta Reservin roolia painotettaessa Suomen #turporatkaisuissa, harvoin puhutaan siihen(kin) kohdistuvasta ikärakenteen muutoksesta. Yhdistysten ja piirien vastauksissa nousi esille myös huoli ampumatoiminnan tulevaisuudesta sekä liiton rooli yhdistysten toiminnan aktivoinnissa ja kehittämisessä. Maanpuolustustahtoa kohottava toiminta sai sekin nuorten joukossa yli 25 %:n kannatuksen. Ampumatoiminnan varmistaminen koettiin yhdeksi RUL:n tärkeistä tehtävistä. Jäsenkyselyihin vastattiin edelliskertaa aktiivisemmin. TUOMAS KAARKOSKI Janne Riiheläinen @veitera 21. Yhdistysten vastauksissa parhaan arvosanan saivat liiton tuki yhdistyksille ja piireille (4,33), Reserviläinen-lehti (4,20), nettisivut (4,16) sekä ampumaturvavakuutus (4,06). Yhdistysten ja piirien vastauksissa korostuivat yhteiskunnallinen vaikuttaminen maanpuolustusedellytysten parantamiseksi (38,0 % / 60,0 %), reserviupseerien sotilasammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen (37,2 % / 40,0 %) sekä reserviupseerien etujärjestönä toimiminen (32,2 % / 45,0 %). Liittovaltuuston kevätkokouksessa huhtikuussa hyväksytään strategiaan liittyen liiton arvot, toiminta-ajatus ja tehtävät. huhtikuuta Tero Tuominen Retweeted lentoposti.fi Yksi kauhaisu, #Kehärata-liikenne #lentoasema’lle koko päivän poikki. Jäsenten vastauksissa eniten kannatusta nykyistä voimakkaammalle panostukselle saivat maanpuolustustahtoa kohottava toiminta (37,8 %), ampumatoiminnan varmistaminen (26,4 %), reserviupseerien sotilasammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen (26,3 %) sekä johtamiskoulutus (25,8 %). Suomen Reserviupseeriliiton liittokokous käsittelee ja hyväksyy strategian Lappeenrannan liittokokouksessa 19.11. #btw. Henkilövastauksia tuli 3 791 (vuonna 2013 3 391), yhdistyksistä vastasi 122 (113) ja piireistä vastaus tuli jokaiselta 20 piiriltä. huhtikuuta Jos Brexit tapahtuu, voidaan kevään aikana Suomessa tehdyt #turpo-selvitykset ja -selonteot pistää kierrätykseen
Tavoitteista tekoihin Varapuheenjohtajuuden hoitoon liittyvien tehtävien lisäksi kolmikon aikaa tulevat viemään valiokunnan, työryhmien ja hallituksen kokoukset. Hauta-aho näkee myös toisen kehittämiskohteen. Lotta Hietaniemi tammikuun järjestäytymiskokouksessa Reserviläisliiton hallitus valitsi keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa. Etevät luennoitsijat, erinomaiset järjestelyt. Kun Reserviläisliiton tunnettuus lisääntyy, myös vaikutusmahdollisuutemme lisääntyvät, Hautaaho iloitsee. Jari Tervo Kirjailija – Parasta kurssissa oli kaikki. – Viime vuoden lopulla kokonaisjäsenmäärä ylitti ensimmäistä kertaa 37 000 jäsentä. Jäsenmäärä on kaikkien aikojen huipussa ja liiton talous melko hyvässä tilassa. Kurssilla oppi tuntemaan eri alojen ihmisiä, huipputyyppejä niin ammatillisesti kuin ihmisinäkin. Mikko Halkilahti Reserviläinen kysyi valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille osallistuneilta vaikuttajilta kurssin annista. Lisäksi heillä kaikilla on omat tavoitteensa kuluvalle vuodelle. Lisäksi toivon, että saamme Reserviläisliitolle uuden toimivamman hallitusmuodon ensi kaudelle. Mikä oli valtakunnallisen maanpuolustuskurssin parasta antia. Kurssikavereista paljastui hämmästyttäviä kykyjä. – Hyvä taloudellinen kehitys mahdollistaa myös yhdistysten ja piirien paremman rahallisen tukemisen, Hauta-aho sanoo. – Haluan saada lisää nuoria ja naisia mukaan toimintaan, Hakola linjaa. Hänen mukaansa Reserviläisliiton kokoisella isolla järjestöllä tulee olla taloudellisia puskureita käytettäväksi yllättävissä tilanteissa. Nöjdin mukaan jäsenhankintaa tulisi pohtia lisää. Nöjd on liiton sääntötyöryhmän puheenjohtaja ja hänen vastuullaan on liiton sääntömuutoksen viimeistely sekä liittovaltuuston työjärjestyksen valmistelu. Kaius Niemi Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja – Hyödyllisintä antia oli saada uusinta tietoa siitä, kuinka Puolustusvoimat ja hallinto toimivat yhdessä kriisiajan olosuhteissa. Jäsenhankinta on Reserviläisliitolle tärkeää, jonka vuoksi liitto järjestää muun muassa vuosittaisen jäsenhankintakilpailun. Sen jälkeen on liittovaltuuston ja hallituksen järjestäytymiskokoukset, Nöjd listaa. – Liiton edunvalvontaa täytyy edelleen parantaa ja huolehtia, ettei EU:n uusi asedirektiivi tule voimaan, ainakaan Suomessa. Tehtävässä jatkavat edelleen Rauno Hautaaho Kokkolasta ja Terhi Hakola Tampereelta. 7 Reserviläinen 2/2016 AJANKOHTAISTA RES Varapuheenjohtajat ovat yhdessä tuumin tekemässä Reserviläisliitosta suurta, tunnettua ja vaikutusvaltaista. Varapuheenjohtajilla tärkeä rooli Reserviläisliitossa MITEN ON. Hakolan tavoitteena on, että Reserviläisliitto jatkossakin tarjoaa jäsenilleen monipuolista toimintaa ikään, sukupuoleen ja armeijan käymiseen tai käymättömyyteen katsomatta. Tätä kokonaispuolustukseksi kutsuttua konseptia on viime vuosina kehitetty hyvin konkreettiseksi. Viime vuonna kokonaistuki nousi liiton juhlavuoteen liittyvien erityistukien ja palkkioiden johdosta 130 000 euron tasolle. Yksimielinen kolmikko on myös siitä, että Reserviläisliittoa tulee jatkossakin tehdä tunnetummaksi ja pyrkiä kasvattamaan jäsenmäärää. Reserviläisliiton vuosittaisesta budjetista noin viidennes käytetään reserviläispiirien ja jäsenyhdistysten tukemiseen. Paula Risikko Kansanedustaja (kok.) – Korkeatasoisest luennoitsijat, jotka kuvasivat tilannetta avoimesti. Tällä hetkellä yhteiskunnassa on sosiaalista tilausta turvallisuuden tunteelle ja perinteikäs maanpuolustusjärjestö vastaa siihen kysyntään, Nöjd arvioi. Hauta-ahon henkilökohtainen agenda on liiton hyvän taloudellisen kehityksen jatkon mahdollistaminen. Pienellä maalla on rajalliset resurssit, siksi niitä on kyettävä käyttämään poikkeusoloissa mahdollisimman tehokkaasti. Uutena tulokkaana joukkoon valittiin selkeällä äänienemmistöllä Ismo Nöjd Järvenpäästä. LOTTA HIETANIEMI Reserviläisliiton tila on hyvä Reserviläisliiton varapuheenjohtajat Ismo Nöjd, Terhi Hakola ja Rauno Hauta-aho ovat yksimielisiä siitä, että liittoa tulee tehdä entistä tunnetummaksi.. – Jäsenhankinta voisi olla koordinoidumpaa, se tarvitsisi lisää järjestelmällisyyttä ja ammattimaisuutta. Myös ratkaisukeskeisyys heissä oli hyvä. Varapuheenjohtajat ovat yksimielisiä siitä, että Reserviläisliiton tila on tällä hetkellä hyvä. – Jos liittokokous keväällä hyväksyy sääntömuutoksen, täytyy valmistautua ensimmäiseen uusimuotoiseen liittokokoukseen marraskuussa 2016
Pitävät ensi yön saarta tukikohtanaan, emäntä kertoo. Rankin asukkaille se oli arkipäivää. Realistista majoitusta Kävijät voivat majoittua entisissä varusmiesten tuvissa tai kantahenkilökunnan rivitaloissa. Vanhinta rakennuskantaa edustaa Venäjän vallan aikainen punamullan värinen 60 metriä pitkä puukasarmi. Kesällä 2016 autenttista tunnelmaa hakevat ryhmät voivat majoittua tornikanuunan alla miehistösuojassa. Kukourin saari jää paapuurin puolelle. Muistattehan Merisäästä: ”Kotka Rankki, ohutta yläpilveä”. Harvalla suomalaisella rivitalossa asuvalla perheellä on meri pihapiirissä. Rankille matkailukäyttöä Monialayrittäjä, kotkalainen Ismo Räty omisti jo ennestään Ollinkarit samoilta vesiltä ja Rankin tultua myyntiin hän tarttui tilaisuuteen. Pelkistetysti kalustetuissa huoneistoissa on kotikeittiö, WC ja suihku. Rankin turismi on vasta nousukiidossa ja majoitusolosuhteet ovat aika vaatimattomat, kuten tietysti kasarmilla kuuluukin. Silloin saarella loppui varusmieskoulutus. SEPPO SIMOLA Seppo Simola turisteille avatut rannikkotykistön linnakesaaret ovat profiloitumassa kukin tavallaan. Osa saaren tykeistä on käytöstä poistettuja, osa pidetään toimintakunnossa. Mitä vielä! Kun laiturilta katsoo tulosuuntaan, niin Kotkan kaupunki tuntuu olevan melkein käden ulottuvilla. Olohuoneesta pääsee meren rantaan rajoittuvalle kallioiselle pihalle. Kiinteistöjä hoitaa saarella asuva isäntä. Kesken saariemännän jututtamisen sotilaskotiin rymistää joukko raavaita miehiä lämpimissä varusteissa. Ostin samalla Kirkonmaasta 44 hehtaaria maata ja entiset armeijan rakennukset, Räty sanoo. Kokouksen aikana ajatus karkaa väkisinkin saaren aiempiin asukkaisiin. Myös Ilmatieteen laitos käyttää Rankkia edelleen. Joillekin karuus on suorastaan vetonaula. Reserviläinen testasi tilavan kolmion majapaikkana. –Päivälleen kaksi vuotta hieroin kauppoja Senaatti-kiinteistöjen kanssa, ja keväällä 2015 vihdoin pääsimme sopimukseen. 8 AJANKOHTAISTA Rankki avautuu matkailulle Vanhassa rannikkotykistön linnakesaaressa voi majoittua entisissä varusmiesten tuvissa tai kantahenkilökunnan rivitaloissa. Kotkasta Rankkiin Rautalaiva Tekla I puskee hieman kallellaan harmaana marraskuun päivänä Kotkasta kohti Rankkia. Reilun puolen tunnin jälkeen edessä olevan matalan ja metsäisen saaren rannasta alkaa hahmottua rakennuksia ja betonilaituri. Kantahenkilökunta perheineen asui saaren itärannan rivitaloissa. Ulapalla siintelee saaria ja kareja, mutta mikä niistä on Rankki. Sotilaskodin ravintolaan ja kauppaan voi tukeutua muonituksessa, mutta rivitaloissa on normaalit kotikeittiön peruslaitteet omatoimiseen ruuanvalmistukseen. Miltä on mahtanut tuntua varusmiehistä kelirikkoaikaan, kun iltalomille on ollut mahdotonta lähteä, vaikka kaupungin valot ovat kajastelleet houkutuksiaan. Reitti lävistää kirjailija Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoista tutut vedet. Katanpää houkuttelee luonnollaan, Russarö on kesäinen risteilykohde ja Kuuskajaskarissa voi nauttia kesäteatterista ja majoittua entisiin kantahenkilökunnan rivitaloihin. Siinä missä Rankki on yhä karu varuskuntasaari, niin Örö houkuttelee luovan alan ihmisiä työskentelemään pidemmäksikin aikaa kodikkaiksi remontoituihin hirsitaloihin. Tuon täytyy olla Rankki! Neljänkymmenen minuutin merimatkan jälkeen maakrapu luulee olevansa kaukana avomerellä. –Nämä ovat kalamiehiä. Pituutta 49 hehtaarin saarella on 1 700 metriä ja leveyttä suurimmillaan noin 500. Maalämmön asennan saareen ja aion hyödyntää myös aurinkoja tuulivoimaa. Tiilikasarmin alakerrassa oleva ruokala toimii kokoustilana ja tilausravintolana. Saarella on kuitenkin roolinsa valmiutta kohotettaessa. –Korjaustöitä haittaa se, että Rankin rakennuksilla ei ole rakennuslupia, joita nyt niitä pitää jälkikäteen kalliisti hakea kunnostustöitä varten. Tämän realistisemmaksi ei rauhanaikainen kasarmimajoitus taida tulla.. Merisäästä tuttu Sotalippu laskettiin Rankissa 28.12.2006. Laiturin läheisyydessä oleva tiilikasarmi rakennettiin työllisyystöinä vuosina 1957–58, ja lähes rannassa oleva uusi sotilaskoti on 1970-luvun perua. Tämänkin ikkunan ääressä on usein istunut varusmiehiä hernekeitolla rankan koulutuspäivän jälkeen, mutta joskus juhlavasti jouluateriallakin. Saariemännät ovat palvelleet vieraita keväästä 2015 lähtien tukikohtanaan sotilaskotirakennus
Kursseja ja urheilua MPK:n kursseille voi osallistua liittoon kuulumatonkin, mutta olemalla aktiivinen liitossa saa helposti tietoa kurssitarjonnasta ja ajankohtaisista koulutuksista. Reserviupseeriliitto avaa myös urheilijoille mahdollisuuksia osallistua sotilasurheilukilpailuihin ympäri maailman. – Lehdistä, Reserviläisestä ja piirilehdistä, saa tietoa maanpuolustusasioista. Reserviläinenhän on maan suurin maanpuolustusalan julkaisu, Olli Nyberg sanoo. Maanpuolustukselle tukea Motiivina liittoon kuulumiselle voi olla sekin, että tahtoo tukea vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa, vaikka ei olisikaan aktiivinen jäsen. Onhan myös ampumaseuroja, mutta niissä ammutaan erilaisilla aseilla, sanoo Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen. – Liiton jäsenenä on mahdollisuus harrastaa ampumatoimintaa saman kokoluokan aseilla kuin armeijassa. Reservin sotilaiden taitojen ylläpitäminen lepää Suomessa vahvasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen harteilla. Aktiivisuus järjestöissä antaa lisäksi hyvän kuvan työnantajille esimerkiksi töitä hakiessa, Saku Liehu sanoo. www.rul.fi Reserviläisten järjestämiiin Jotos-tapahtumiin kuuluu muun muassa ammuntaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) johtamiskursseilla voi viedä johtajuuttaan eteenpäin, Liehu sanoo. Valtio käskee kertausharjoituksiin keskivertotapauksennoinkerrankymmeneenvuoteen. Vaatimuksena jäsenyydelle upseerin arvo, paitsi opiskelijayhdistyksissä. Reserviläisliittoon voi liittyä kuka vain suomalainen täysi-ikäinen, vaikkei olisi käynyt armeijaa. TUOMAS KAARKOSKI. – Paikallisyhdistysten ampumavuoroilla voi pitää yllä armeijassa hankittua taitoa. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 2/2016 Miksi kannattaa kuulua liittoon. Palvelus ei lopu kotiutumiseen Jäseniä noin 37 000. Varusmiespalvelus ei pakollinen. Urheilijoilla on mahdollisuus päästä esimerkiksi erilaisiin kansainvälisiin kisoihin, joihin RUL lähettää joukkueita. Perustettu 1955. www.reservilaisliitto.fi RESERVILÄISLIITTO SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Jäseniä noin 28 000. Liittoon voi kuulua kuka vain suomalainen täysi-ikäinen. Reserviupseeriliitto on nimensä mukaisesti tarkoitettu upseereille. Esimerkiksi MPK:n järjestämälle marssille osallistumisesta voi saada kertausharjoitusvuorokauden. Näin vastaa Reserviläisliiton toiminnanjohtajaOlliNyberg, kun häneltä kysytään, miksi kannattaa liittyä liittoon. Reserviläisliitto vastaa osaltaan näistä huolehtimisesta, Nyberg jatkaa. Esimerkiksi kesällä 2015 liiton joukkue sijoittui toiseksi Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n sotilasmoniottelussa Bulgariassa. Reserviläinen-lehden tilaus kuuluu liittojen jäsenetuihin. Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenenä voi esimerkiksi ylläpitää armeijassa hankittua ampumataitoa. Osa MPK:n vapaaehtoisista kursseista kerryttää asevelvollisille kertausharjoitusvuorokausia. Perustettu 1931. Liittojen jäsenkorteilla saa muun muassa alennusta bensasta ja tietyissä hotelleissa majoittumisesta sekä vakuutuksista. RUL tekee aktiivisesti työtä muun muassa sotilasmoniottelujen parissa, yhteistyössä Reserviläisurheiluliiton kanssa. Myös Reserviupseeriliiton järjestösihteeri Saku Liehu nostaa armeijassa hankitun ampumataidon ylläpitämisen tärkeäksi liittojen kautta saatavaksi eduksi. – Pelkillä pakollisilla kertausharjoituksilla ei ylläpidetä sotilaan taitoja ja kuntoa. Jotokseen osallistuminen on yksi tapa ylläpitää sotilaan taitoja ja kerryttää samalla kertausharjoitusvuorokausia. Ampumataito pysyy yllä Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton kautta avautuu mahdollisuus muun muassa harrastaa ammuntaa sotilaille sopivilla aseilla, joiden käyttöön tarvitaan erityinen lupa. – Liitto tarjoaa myös yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia verkostoitua muiden reserviupseerien kanssa. Paavo Airo – toisin kuin usein ajatellaan, palvelus ei lopu kotiutumiseen
Testaa, oletko myyjä-, johtaja-, päällikkövai asentaja-aineista ja jätä hakemuksesi: www.kotiuduturvaan.fi Kotiudu turvaan! www.kotiuduturvaan.fi . Kiinnostaako työpaikka yhdessä Suomen parhaista yrityksistä. LVIturva Tsi iga a. HYPPÄÄ MENESTYJÄN KELKKAAN HETI KOTIUDUTTUASI
Asiasta uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan lainkohdat on tarkoitus ottaa käyttöön poikkeustilanteissa, jotka vaativat välittömiä sotilaallisia toimia. Vapepalla projektia vetäneen Eero Saarion arvion mukaan uudistus pudottaa viivettä merkittävästi. HS:n mukaan valmiuden kohottamista koskevatnopeatkertausharjoituksetkoskisivat lähinnä 20–25-vuotiaita reserviläisiä. Sopii reserviläisille Reserviläisliiton Vapepa-työryhmän puheenjohtaja Jari Hynninen myöntää, että liitossa Vapepaaktiivisuus on viime aikoina ollut heikkoa. Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) pitää ideaa tervetulleena. On oikeasti valikoitava sellaisia, jotka pystyvät irtautumaan tehtäviin ilman ongelmia. Ylärajat nousevat Samassa uudistuksessa ollaan myös nostamassa kertausharjoitusten enimmäismääriä. Reserviläisliitto haluaa luonnollisesti asiantuntijana antaa lausunnon, kun on lakiesityspohja olemassa ja asia on tulossa käsittelyyn. PUOLUSTUSVOIMAT Lakimuutoksilla halutaan taata kyky reagoida noeammin esimerkiksi hybridisodan uhkiin. Reserviläinen 2/2016 Tuomas Kaarkoski asevelvollisuuslakiin ollaan tekemässä muutosta, jonka turvin enimmillään 25 000 reserviläistä voitaisiin käskeä kertausharjoituksiin välittömästi ilman nykyistä kolmen kuukauden minimiviivettä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on hyvä tarkistaa lakeja koskien joukkojen käskemisestä harjoituksiin ja harjoitusten maksimimääriin, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa. – Tammikuussa koulutimme40OHTO-kouluttajaa. Vapaaehtoisia harjoituksiahan ei näihin lukuihin lasketa. – Tämä on sellaista toimintaa, jota voisi hyvinkin kohdentaa sijoittamattomille reserviläisille. Pidämme yhä kiinni siitä, että vuoden loppuun 80 prosenttia käyttää jo uutta järjestelmää, Saario toteaa. Tarkoitus on kuitenkin viedä systeemiä eteenpäin, Hynninen toteaa Hynnisen mukaan työn alla on kirjallinen ohjeistus, jonka avulla piirien toimintaa pystyttäisiin parantamaan. – Nykyisillä kertausharjoitusmäärillä jo tuo nykyisen maksimäärän saavuttaminen on harvojen herkkua. Hynnisen mukaan vapaaehtoinen pelastuspalvelutoiminta sopii erinomaisesti aktiivisille reserviläisille. – Raamit ovat jo olemassa, kesään mennessä on tarkoitus saada ohjeistus ulos. Tuomas Kaarkoski vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on ottanut käyttöön uuden OHTO-järjestelmän, jonka avulla vapaaehtoiset voidaan hälyttää apuun entistä nopeammin. – Viime vuosina aktiivisuus on ollut huonoa, ei ole tuntunut oikein asia kiinnostavan. Puolustusministeri Jussi NiinisKaikki pystytään hälyttämään tekstiviestillä tön (ps.) mukaan vuorokausien enimmäismäärät halutaan tuplata. Mahdollisen tilanteen kiristyessä on syytä saada sodan ajan joukot hyvään iskuun, ennen kuin valmiuslakeja otetaan käyttöön. Nykyiset enimmäismäärät ovat koulutuksesta riippuen 40, 75 tai 100 vuorokautta. 11 AJANKOHTAISTA Nykyistä nopeampaa reagointia Kaavailtu lakimuutos mahdollistaisi 25 000 reserviläisen käskemisen kertausharjoituksiin välittömästi. Suurin muutos nykyiseen on se, että järjestelmällä pystytään hälyttämään tekstiviestillä kaikki ryhmäläiset. Avainasemassa tässä on sijoitusmenettely ja miten se hoidetaan. Savolan mukaan lähikriisit ovat näyttäneet selkeästi, että nopealle reagointikyvylle on entistä enemmän tarvetta. Ennen päivystäjän piti soittaa kaikki ryhmäläiset yksitellen läpi. Alun perin uuden järjestelmän koulutuksen piti alkaa jo syksyllä, mutta hanke viivästyi. Jos tulee poikkeusoloajat, he voisivat silloinkin toimia yhteiskunnan tehtävissä. – Tämä on myönteinen avaus, jota olemme itsekin peräänkuuluttaneet, kun kriisien luonne on muuttunut. – Nyt suunnitelmat ovat vielä karkeat. Verkottuminen on tässä tärkeää, miten piirit saavat maakuntatoimikuntiin edustajat ja yhdistystasoilla yhteyksiä paikallistoimikuntiin. Savolan mukaan on myös ensisijaisen tärkeää, että nopeaa kertausharjoituskäskemistä testataan kunnolla, jos lakiesitys lopulta toteutuu. – Tätä pitää ehdottomasti testata käytännössä, kun lainsäädäntö on voimassa, jotta tiedämme, mitkä asiat toimivat käytännössä ja mitkä eivät. Vapepalle tehokkaampi järjestelmä Reserviläisliiton ohjeistus vapaaehtoiseen pelastuspalvelutoimintaan on työn alla.. Kertausten maksimivuorokaudet halutaan tuplata. Uusi lainsäädäntö tulee eduskunnan käsiteltäväksi todennäköisesti keväällä
Laadusta pidettävä huolta Sonninen ymmärtää lukujen pyörittämisen olevan usein nollasummapeliä. Kaikki pitää tehdä myös oikeasti ulkona elävässä maailmassa. Näiden osaajien löytäminen on haaste. Jos johonkin laitetaan lisäresursseja, se on vastaavasti pois jostain muualta. On kertaavia ja ylläpitäviä harjoituksia. Tästä kertoo jo noin 10 miljoonan euron tuore satsaus taistelusimulaattorijärjestelmiin, joita on tarkoitus asentaa lähivuosina lähes jokaiseen varuskuntaan. – Vaativimpien reserviläistehtävien koulutus pitäisi järjestää uudelleen. Siitäkin huolimatta hän haluaisi satsata nykyistä enemmän reserviläisten koulutukseen. Puolustusvoimat on pyrkinyt kanavoimaan vapaaehtoisuutta ja omaehtoisuutta erityisesti paikallisjoukkoihin. Simulaattoreiden suhteen Puolustusvoimissa ollaan vakavissaan. – Laatustandardista on pidettävä huolta. – Pitää muistaa kuitenkin, että paikallisjoukot eivät ole oma organisaatio. Toinen tärkeä on kyberpuoli. 12 Reserviläinen 2/2016 VAIKUTTAJA Reserviläinen esiin ja osaaminen käyttöön Puolustusvoimien koulutuspäällikkö Jukka Sonninen haluaa siirtää voimavaroja varusmieskoulutuksesta reserviläisten koulutukseen. Reserviläisen pitää olla keskiössä tässä järjestelmässä. Koska kertausharjoituksia on yhä suhteellisen vähän, korostuu harjoitusten laadun tärkeys entisestään. Tieto kulkemaan Kainuun prikaatin komentajan paikalta pääesikuntaan vaihtanut Sonninen myöntää muutoksen olleen iso niin työssä kuin arjessakin, kun elämä siirtyi useita satoja kilometrejä etelämmäksi ja kun linjajohtajan kokonaisvaltainen työnkuva vaihtui huomattavasti spesifimpään toimialajohtamiseen. Käytämme paljon MPK:n ihmisiä paikallisjoukoissa, sieltä ne alueelliset osaajat haetaan. Lisäksi tulee olla isojen joukkojen harjoituksia, jossa katsotaan, miten se operatiivinen toiminta oikeasti toimii. – Virtuaaliympäristöjen hienous on toistojen määrässä. Sonninen myöntää, että sähköisellä puolella Puolustusvoimilla on haluja mennä eteenpäin muuallakin kuin virtuaalipuolen suhteen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jokaisen sijoitetun reserviläisen pitäisi käydä kertaamassa kerran viidessä vuodessa ja tärkeimpien reserviläisten pitäisi käydä kertaamassa kerran vuodessa, Sonninen toteaa. Sonninen antaa esimerkin ammuntapuolelta. Reserviläiset ovat meidän armeija KUKA. – Ei tämä siihen mene silti, että ruvetaan vain virtuaalimaailmassa elämään. Paras väylä näihin joukkoihin on MPK. Missään nimessä tästä ei voi laskea. Sonnisen mukaan simulaattoreissa on sekin hyvä puoli, että viikot ne ovat varusmiesten käytössä, mutta viikonloppuisin niitä taas on mahdollista hyödyntää reserviläisten koulutuksessa. Meidän kyberkoulutus varusmiehille on rajallista, mutta reservissä sitä on valtavasti. – Jos henkilöllä on riittävä koulutus, hänen pitää saada tehdä niitä hommia, jotka hänelle kuuluvat. Meidän pitäisi päästä pitkäjänteisempään tekemiseen. Reserviläiskirjeellä saatiin yhteys reserviläisiin ja heille mahdollisuus päivittää tietojaan. Tämän lisäksi kertauksiin käsketään 18 000 reserviläistä. Selkeä sähköinen asiointiväylä, jossa reserviläinen voi päivittää tietonsa, on Puolustusvoimien tavoitteissa, mutta matkalla on vielä monta mutkaa edessä. Voidaan tehdä monipuolisia skenaarioita, joihin ei oikeassa maailmassa riittäisi mitenkään resurssit, lyödä vastustajalle vaikka tuhat panssarivaunua kehiin, Sonninen havainnollistaa. Sonnisen mukaan varsinkin reserviupseereiden tietoja pitäisi saada Puolustusvoimien tietoon nykyistä tehokkaammin. – Myös MPK on sen tyylinen toimija, joka on parhaimmillaan paikallispataljoonakehyksessä ja sen tehtävissä. Esimerkiksi tilanneupseerit ja asiantuntijat, heidät meidän pitää löytää. – Tietoturvakysymys on näissä asioissa tietysti merkittävä ja se, miten sähköinen tunnistautuminen toteutetaan. – Meille tulee vuodessa noin 22 000 varusmiestä ja heistä 18 000–19 000 menee läpi koulutuksen. Varusmiehiin käytetään 10 kuukautta ja osaan reserviläisistä käytetään se muutama päivä, se ei ole balanssissa. Omaehtoisuutta Sonninen myöntää suoraan, että näillä budjeteilla ei kertausharjoituksiin käskettävien määrää pystytä nostamaan nykyisestä 18 000 reserviläisestä. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö Jukka Sonninen Syntynyt: 1960 Helsingissä Sotilasarvo: prikaatikenraali Perhe: naimisissa, aikuiset lapset Harrastukset: lukeminen ja liikunta, maailman seuraaminen Virtuaaliympäristöjen hienous on toistojen määrässä. Muutenkin koulutuspäällikkö haluaisi karsia keinotekoisia rajoitteita. Vapaaehtoisella puolella puhutaan kuitenkin vielä kaksinkertaisesta määrästä, se on merkittävä lisä tähän meidän koulutuspuoleen. Pitää muistaa, että varusmiehet eivät ole meidän armeija, vaan reserviläiset ovat meidän armeija. Meillä on sekä Puolustusvoimien ja MPK:n puolella paljon hyviä kursseja, jotka tähtäävät sinne. Tavoitteena on tietysti ratkaisu, jossa nämä asiat voisi hoitaa sähköisesti. Esimerkiksi taisteluammuntojen johtaminen pitäisi olla reserviläisille mahdollista, jos heillä on siihen riittävä koulutus. Pitää olla siis paljon erilaisia harjoituksia, jotta tehokkuus on mahdollisimman suurta. Esimerkiksi yhteistoiminta-asioita voidaan opetella ja kerrata useita kertoja virtuaaliympäristössä ennen oikeaa tekemistä. Vastuu pitää olla Puolustusvoimilla, mutta turhasta selän takana vahtimisesta pitäisi päästä eroon. Riippumatta siitä, onko hän palkattua henkilöstä tai reserviläinen. Virtuaaliympäristöillä tullaan korvaamaan tulenkäyttösimulaattorit, koska samat asiat voidaan tehdä sielläkin. Enemmän pitäisi antaa reserviläisille tilaa. Se ei ole kodinturvajoukko niin kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa on. Oikeastaan kaikki muu onnistuu, paitsi fyysinen ulottovuus jää puuttumaan. Varusmieskoulutuksen tehtävä on tuottaa koulutettu reserviläinen. Puolustusvoimat näkee henkilön ammatin, mutta se ei yksinään vielä kerro kaikkea. Se on halpaa ja tehokasta. – Pitkällä tähtäimellä meidän pitäisi siirtää koulutuksen voimavaroja varusmieskoulutuksesta reserviläisten koulutukseen. Sonnisen mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on Puolustusvoimille merkittävä yhteistyökumppani, jonka rooli tahtoo unohtua liian usein. Pelkäksi simuloinniksi tai nettipelaamiseksi harjoittelu ei kuitenkaan ole muuttumassa. Teksti: Tuomas Kaarkoski Kuva: Kari Rouhiainen marraskuussa puolustusvoimien uutena koulutuspäällikkönä aloittanut prikaatikenraali Jukka Sonninen näkee virtuaaliympäristöissä ja erilaisissa simulaattoreissa hyvän kanavan parantaa reserviläiskoulutusta aikana, jolloin krooninen rahapula on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tämän lisäksi pitää olla tehtäväkohtaisia harjoituksia, jossa syvennetään osaamista tai opitaan uutta. – Tarve on paljon suurempi, mutta tälläkin tasolla asiat pystytään hoitamaan
Koulutuspäällikkö Jukka Sonninen uskoo virtuaaliympäristöjen ja simulaattoreiden käytön vahvistuvan huomattavasti lähivuosina. Prikaatikenraali kuitenkin muistuttaa, että kaikki pitää harjoitella myös oikeassa ympäristössä.
Odotuspeli ei voi kuitenkaan onnistua, jos Assad ei kykene muodostamaan uutta visiota Syyrian tulevaisuudesta – eikä tästä ole merkkiäkään. Anssi Matilaisen opinnäytetyö ”Reserviupseerien kokemuksia johtajakoulutuksen ja -kokemuksen hyödyistä” on luettavissa kokonaisuudessaan internetosoitteessa http://bit.ly/1Rp7JUe. Opinnäytetyönyksiselväjohtopäätös oli, että tilannejohtamista pidetään hyvänä tapana johtaa. Hallinto on toistamiseen käynyt lähellä turmiota – kuten jäätyään kiinni syksyllä 2013 kemikaalisten aseiden käytöstä – ennen kuin lähes ihmeenkaupalla on siitä selvinnyt. Valtaosa kokee RUK:sta olleen hyötyä siviiliuralla Kyselyyn vastaajia oli kaikista ikäryhmistä tasaisesti 65 ikävuoteen asti. Samat asiat, kuten motivoiminen ja alaisten kuunteleminen, ovat tärkeitä paikasta ja tilanteesta riippumatta. Nyt hän työskentelee Fennialla keskisen alueen riskipäällikkönä. Muutosten tahti kertoo myös osapuolten vakavista heikkouksista. Jos kysymys olisi esitetty vuosi sitten, Idlibin valloituksen jälkeen, niin oppositio oli näyttävästi vahvistumassa. Nykyisissä taisteluissa Aleppon maakunnassa on oppositiolle paljon kyseessä. Olisi silti väärin olettaa, että oppositio häviäisi. Sitä vastaan tulee tukea vasta myöhemmin. Syyriassa ei voida enää puhua voittajista, sillä kaiken tämän tuhon jälkeen on vain häviäjiä. – Omasta mielestäni nuori ei voi saada tuossa iässä mitään parempaa koulutusta vastuunkannosta, toisista huolehtimisesta, stressitilanteista ja päätöksenteoksesta, kuin mitä Puolustusvoimat tarjoaa, Matilainen jatkaa. Ajan myötä hallinto uskoo, että kansainvälisesti Isis koetaan lopulta suuremmaksi uhkaksi kuin Assad, hirmuteoista huolimatta. Valtaosa vastaajista oli korkeasti koulutettuja, ja suurin osa toimii tai on toiminut siviilissä esimiestehtävissä. Viidenkin vuoden jälkeen halu vastustaa Assadia elää vielä vahvana Syyriassa; hallinon suruton väkivalta johtaa siihen, että tämä pysyy väkevänä oppositiota ruokkivana ja yhdistävänä tekijänä. Reserviläinen 2/2016 AJANKOHTAISTA 14 Mikko Patokallio Kirjoittaja on Lähi-idän tutkija Crisis Management Initiativessä Syyrian sodassa ei ole voittajia Kuka on voitolla Syyrian sisällissodassa. – Oli hieman yllättävää, että vastaukset olivat hyvinkin samansuuntaisia ikäryhmistä riippumatta, samoin kuin muistakin taustamuuttujista, Matilainen sanoo. Vuonna 2016 näitä oletuksia punnitaan: luovuttavatko opposition tukijat, ovatko Assadin ystävät valmiita kantamaan raskasta taakkaa, ovatko länsimaat valmiita sulkemaan silmänsä Assadin rikoksilta. Paremman tulevaisuuden toivon kipinästä syntynyt kansannousu on vaiheittain muuttunut veriseksi ja vaikeaksi sisällissodaksi. Paavo Airo valtaosa reserviupseerikoulun (RUK) käyneistä kokee hyötyneensä saamastaan koulutuksesta ja kokemuksista siviilin työelämässä. – Näin rankkaa kritiikkiä on hankala ymmärtää varsinkin sitä taustaa vasten, että reflektointiin ja analyyttiseen ajatteluun pystyvä ihminen kykenee todistetusti oppimaan niin omista kuin toistenkin kokemuksista, onnistumisista ja epäonnistumisista, Matilainen kirjoittaa opinnäytetyönsä pohdinta-osiossa. Anssi Matilainen teetti ylemmän amk:n opinnäytetyötään varten kyselyn, johon vastasi noin 4 000 Reserviupseeriliiton jäsentä. Tänään toisaalta Pohjois-Aleppon taisteluiden kautta hallitus – Iranin ja Venäjän auliin tuen avulla – on selvästi ottanut yliotteen oppositiosta. Johtajan on toisin sanoen kyettävä mukauttamaan käyttäytymistään toimintaympäristön vaatimusten mukaan. Reserviupseerikoulutuksen koetaan tarjoavan hyvän pohjan esimiehenä kehittymiselle, Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä valmistunut Matilainen toteaa. Tilanteen rajut ja nopeat muutokset heijastavat sotilaallisen nollasummapelin logiikkaa, sillä taisteluiden kululla on vähän vaikutusta neuvotteluvalmiuteen. Vastauksesta ei tule nopea, sillä se tietää lisää eskalaatiota, verenvuodatusta ja inhimillistä kärsimystä Syyriassa. Matilainen korostaa, että RUK:n johtajakoulutuksen tulee ensisijaisesti palvella maanpuolustuksen tarvetta, mutta siitä huolimatta sen koetaan auttavan siviilissäkin johtamisessa. Assadin odotuspeli on silti hauraalla pohjalla. Tilannejohtamista arvostetaan On selvää, että sotilaiden johtaminen esimerkiksi taistelutilanteessa on aivan erilaista kuin yksittäisten työntekijöiden johtaminen siviilitöissä. Aleppon sortuminen laittaisi Pohjois-Syyrian opposition kohtalon vaakalaudalle ja olisi suuri symbolinen takaisku oppositiolle kokonaisuudessa. Edesauttamaan tätä kehitystä Assadin joukot ovat keskittäneet voimankäyttönsä juuri ei-jihadistista oppositiota vastaan, kuten näkyy Aleppon taisteluissa. Kritiikki ihmetyttänyt Matilainen kertoo törmänneensä siviilissä varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen väheksyntään. Esimerkiksi eräässä rekrytointi-tilanteessa oli jopa todettu reserviupseerikoulutus ”negatiiviseksi” asiaksi, koska sotilaiden johtaminen on niin erilaista kuin siviilien. Vaikka se on nyt niskan päällä, Assadin hallinto kohtaa itsekin merkittäviä haasteita. Matilainen on tyytyväinen siihen, että kysely osoittaa valtaosan kokevan reserviupseerin koulutuksesta olleen hyötyä siviiliurallakin johtamista ajatellen. Opposition tilanne ei herätä kateutta. Tutkimus: RUK:n käyneet arvostavat koulutustaan Anssi Matilainen tutki opinnäytetyössään reserviupseerien tyytyväisyyttä varusmiehinä saamaansa johtajakoulutukseen. Tuoreet voitot ovat pitkälti ulkoisen aseellisen tuen ansiosta, sillä etenkin miesvoiman osalta Assad kohtaa ylitsepääsemättömiä ongelmia. Sisällissodan aikana hallinnon sietokyky on yllättänyt monet, mutta sietokyky ei itsessään riitä voittoon. Edeltävät vuodet ovat olleet erittäin raskaita Syyrian oppositiolle. Nämä opposition ystävät edellyttävät vaikeita päätöksiä heti. Viimeisen viiden vuoden aikana sotaonni Syyriassa on vaihdellut heilurinomaisesti. – Vastausten perusteella johtajakoulutus oli vaikuttanut isolle osalle halukkuuteen hakeutua siviilissäkin esimiestehtäviin. Tosiasia on edelleen se, että suurenmoisesta väkivallasta ja hävityksestä huolimatta hallinto ei vieläkään kykene murskaamaan oppositiota. Jyväskylän Reserviupseereihin ja Pieksämäen Reserviupseerikerhoon kuuluva Matilainen on itsekin käynyt RUK:n palvellessaan varusmiehenä vuosina 1999–2000. Vain kolme prosenttia vastaajista oli naisia, mikä selittyy osittain sillä, että RUL:n jäsenistä valtaosa on miehiä. Heistä peräti 87 prosenttia vastasi hyötyneensä työelämässä RUK:n johtajakoulutuksesta. Hallinnon keskuudessa vallitsee ajatus, että aika on heidän puolellaan: hallinto luottaa siihen että Assadin liittolaisten tuki on lujempaa kuin opposition. Siihen kohdistuu suuria odotuksia ja vaatimuksia kesken vaikeaa taistelua aseellisesti ylivoimaista vastustajaa vastaan Assadin hallinnossa. Tässä vaikeassa taistelussa se on saanut tärkeää ulkoista tukea, mutta heidän tarjoama apu tuo mukanaan omat intressinsä ja pakkomielteensä
fi
Panssaritaktiikan suuntaviivoja Panssarivaunu kehitettiin ensimmäisessä maailmansodassa tuhoamaan taistelukenttää hallinneita konekiväärejä. Panssarijoukot – nykyään nimellä mekanisoidut joukot – ovat taistelukentällä samassa roolissa kuin raskas ratsuväki satoja vuosia sitten. Vuosien 1942–1943 vaihteessa RvPr siirrettiin Äänislinnaan. Seuraavat perustettiin Kustaa II Adolfin aikana 1600-luvun alkupuolella. Englannista hankittiin 1930-luvun lopulla Vickersejä, mutta ne olivat sodan alettua taistelukelvottomia, koska ne oli ostettu säästösyistä ilman aseita, optiikkaa ja viestivälineitä. – Vuosikymmenen loppuun mennessä mekanisoitujen joukkojen määrällinen ja laadullinen suorituskyky on paras sitten kylmän sodan loppuvaiheen. 17, joka oli nykyaikaisen panssarivaunun esikuva. Rykmenteissä ei ollut pataljoonia, vaan ne jakautuivat suoraan eskadrooniksi (komppanioiksi). Tiettävästi viimeinen taistelu kirkkain asein ratsuväki ratsuväkeä vastaan käytiin 23.9.1939 puolalaisten ja saksalaisten välillä. Ratsuväen keltaista aselajiväriä kantaa enää RUK:n alaisuuteen kuuluva Rakuunaeskadroona Lappeenrannassa. Aluksi rykmentissä oli kaksi patteria, eli organisaatio oli tykistöllinen, mutta avainhenkilöt rekrytoitiin ratsuväestä. Kalustoksi hankittiin moderni Renault F.T. Ratsuväkiprikaati muistetaan erityisesti Ilomantsin torjuntataisteluista heinä-elokuun vaihteesta 1944. Pääosa vanhoista Saksan hankinnoista on jo sulatettu, mutta saksalaista ensi linjan kalustoa meillä on jälleen: Leopard 2 on nykyinen taisteluvaunutyyppimme. Suomalainen ratsuväki 1939–1944 Sotien ajan Ratsuväkiprikaatin runkona olivat Uudenmaan Rakuunarykmentti (URR) ja Hämeen ratsurykmentti (HRR). Ensimmäisessä maailmansodassa suuriakin taisteluja käytiin ratsain ja toisessakin maailmansodassa lähes kaikilla mailla oli ratsuväkiyhtymiä. Renaultit menettivät taisteluarvonsa talvisotaan mennessä. Talvisodan ainoa suomalainen panssarihyökkäys epäonnistui pitkälti kalusto-ongelmien takia. Renaulteista ei juuri muuhun olisi ollutkaan, koska niiden nopeus ei ollut hölkkäävää miestä kummempi. Talvisodan Ratsuväkiprikaati jalkautettiin 5.2.1940 ja yhtymä jatkoi hiihtojoukkona. – Varusmieskoulutus aloitetaan saapumiserästä 2/16 ja reserviläisten muuntokoulutus käynnistetään samaan aikaan. Mekanisoitujen joukkojen näkymät Jalkaväen tarkastajalla, eversti Jukka Valkeajärvellä, on hyviä uutisia. 1960-luvulla ostettiin taisteluvaunuiksi T-55:ttä sekä panssaroitua BTR-kalustoa panssarijääkäreille. Uuden kaluston myötä mekanisoitujen perusyksiköiden määrä kasvaa merkittävästi. Uudempi neuvostoliittolainen BMP-rynnäkkövaunukalusto hankittiin 1980–luvulla ja ruotsalaiset CV9030:t vasta 2000-luvulla. Lähteitä: Esa Muikku–Jukka Purhonen: Suomalaiset panssarivaunut 1918–1997 Vilho Niitemaa: Suomen ratsuväen historia I osa 1917–1939 Pertti Kilkki–Heikki Pohjanpää: Suomen ratsuväen historia II osa 1939–1944 Ilmari Ojala & alii: Ratsuväen vuosikirjat I–IV Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet osa 2: Entiset joukko-osastot 1945–2005 Ratsuväki ja panssarijoukot ovat samaa Aselajien kehitysvaiheet ja perinteet Suomessa, osa 2/8: Panssareiden ja ratsuväen vahdinvaihto tapahtui toisessa maailmansodassa. Itsenäisen Suomen ratsuväen juuret ovat sekä Libaussa 1.9.1917 perustetussa Abteilung Jäger zu Pferde -osastossa (HRR:n perinnejoukko) että Porvoon Saksanniemeen 3.9.1917 perustetussa järjestyslipustossa (URR:n perinnejoukko). Itä-Saksan loppuunmyynnin edullisten hankintojen ansioista panssariyhtymien tykistökin nousi teloille. Ennen BTRkalustoa niin sanotut suojamiehet kuljetettiin kuorma-autoilla tai taisteluvaunujen kansilla. Tämä peruskonstruktio on yhä käytössä. Suomi kehityksen kärjessä Vuonna 1919 Suomi oli kehityksen kärjessä. Ratsuväki sopi hyvin tiedusteluun, sivustaja selustasuojaksi sekä liikkuvaksi reserviksi. Ratsuväkijoukot ovat sen jälkeen jatkaneet polkupyörillä ja myöhemmin moottoroituina. Uudenmaan Rakuunapataljoona lakkautettiin 31.12.1989 ja koko ratsuväen loppu Suomessa oli hilkulla vuonna 2014, kun Hämeen Rykmentti lakkautettiin. Panssarivaunut miellettiin maailmansotien välissä lähinnä jalkaväen ryhmityksessä eteneviksi tulitukiaseiksi. Ratsuväen lopullinen jalkautus HRR jalkautettiin 10.11.1944, mutta lopullisesti suomalaisen ratsastavan ratsuväen kunniakas tarina päättyi 1.3.1947, jolloin eversti Adolf Ehrnrooth komensi saamansa käskyn mukaisesti Uudenmaan rakuunat ratsailta. Taistelut käytiin jalkautettuna. Nopeutta ja iskukykyä alkoivat edustaa panssariyhtymät. Sen pääase oli 360 astetta kääntyvässä tornissa ja taistelutila oli erotettu moottoritilasta väliseinällä. Jatkosodan hyökkäysvaiheen läpimurtotaisteluissa panssarivaunuja käytettiin menestyksekkäästi joukkueittain tai pieninä osastoina jääkärirunkoisten taisteluosastojen iskuvoimana. Ratsuväen ja panssareiden vahdinvaihto Vaikka ratsuväessä atakkiakin vielä 1930-luvulla harjoiteltiin, niin sotien aikana hevoset olivat lähinnä keino siirtää ratsuväkijoukko nopeasti ja taistelukykyisenä kohteeseen. Kalustopulaa paikkasi talvisodan runsas sotasaalis. Tänä vuonna käynnistyy koulutus Leopard 2A6 –kalustollekin. Ruotsalaista CV-9030-kalustoa ostettiin jalkaväen taisteluajoneuvoiksi vuonna 2004.. Englannista ostettiin 1950-luvun lopulla ylijäämäkalustoa ja Neuvostoliitosta T-54 taistelupanssarivaunuja. Hänen johdollaan ne taistelivat Keski-Euroopassa 30-vuotisessa sodassa. Panssaridivisioona perustettiin 29.6.1942 tehokkaaksi, jääkäri-, panssari ja aselajijoukkoja sisältäneeksi yhtymäksi, joka todisti suorituskykynsä kesän 1944 torjuntataisteluissa. Jatkosodan pääkalustona oli Vickersin venäläinen lisenssiversio eli T-26. Talvisodan divisioonien kevyisiin osastoihin kuului ratsuväkieskadroona, mutta jatkosodassa se korvattiin jalkaväkikomppanialla. Suomen ratsuväkiperinteet ulottuvat vuosisatojen taakse, mutta panssarijoukot syntyivät vajaat sata vuotta sitten, kun Helsingin Santahaminaan perustettiin Hyökkäysvaunurykmentti 15.7.1919. Siellä prikaati taas jalkautettiin, minkä jälkeen se toimi kevyen jalkaväen tavoin. Ne ovat nopeita ja iskuvoimaisia hyökkäysjoukkoja. Suomalaista ratsuväkeä vuodesta 1555 Suomen ratsuväkihistoria alkoi, kun kuningas Kustaa Vaasa perusti Suomeen vuonna 1555 ratsuväkilipuston. Sinnittelyä sodan jälkeen Panssarijoukot joutuivat sinnittelemään sota-ajan kalustolla 1960-luvulle asti. 16 HISTORIA Seppo Simola panssarijoukot ja ratsuväki ovat Suomen puolustusvoimissa jalkaväen koulutushaaroja. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Ryhmä O, johon Ratsuväkiprikaatikin kuului, hyökkäsi Karjan Armeijan vasemmalla sivustalla edeten Ääniselle asti. –Uudetampumatarvikkeetparantavat taisteluvaunujen tulivoimaa ja omasuojajärjestelmän kehitystyö alkaa tänä vuonna. Kehitys ajoi pian sen ohi, mutta Saksasta vuonna 1943 ostetut ajanmukaiset Stu-40 rynnäkkötykit tehosivat vastustajan vaunuihin kesällä 1944
syyskuuta. heinäkuuta. Englantilainen Vickers ja etenkin sen neuvostoliittolainen lisenssiversio T-26 olivat jatkosodan hyökkäysvaiheen pääkalustoa. 1919 Kunniamarssi: Parolan marssi Koulutushaaroja: Panssari on yksi jalkaväen koulutushaaroista Aselajikoulu: Panssarikoulu (1948) Ansioristi: Panssarikillan ansioristi Joukko-osastoristi: Tankkimiesristi (1974), aluksi nimellä Panssariristi Perustaistelijan nimitys: Panssarimies Aselajimuseo: Panssarimuseo Parolannummella (1961) Aselajin kilta: Panssarikilta (4.10.1951) Aselajin tunnettu vaikuttaja: Kenraalimajuri Ernst Ruben Lagus (1896–1959) Suojeluspyhimys: Ei nimetty Aselajivärit (kauluslaatan pohja/reunus): Musta/harmaa Musta/oranssi (vuosina 1941–1948) RATSUVÄKI Perinnepäivä: 7. Mannerheim (1867–1951) Suojeluspyhimys: Pyhä Yrjö Aselajivärit (kauluslaatan pohja/reunus): Keltainen/harmaa (ratsuväen yleinen väri, myöhemmin eläinlääkintä vuoteen 2010) Keltainen/sininen (rakuunat) Keltainen/punainen (ratsujääkärit) Keltainen/violetti (viestieskadroona 1937–1942) Keltainen/musta (Urheilukoulu 1992–2010) Keltainen/musta (Er. Perusteena Breitenfeldin taistelu v. Leopard 2A6 –koulutus alkaa tänä vuonna. 1631 Kunniamarssi: Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa Koulutushaaroja: Jalkaväen tietyt koulutushaarat Aselajikoulu: Ei ole Ansiomitalit: Ratsumieskillan ansiomitali (1975), Rakuunakillan ansiomitali Joukko-osastoristit: Ratsumiesristi (1920-luv.), Rakuunaristi (1925) Perustaistelijan nimitys: Rakuuna ja ratsumies Aselajimuseo: Ratsuväkimuseo Lappeenrannassa (1973) Aselajin killat: Rakuunakilta (7.9.1961), Ratsumieskilta (8.9.62) Aselajin tunnettu vaikuttaja: Marsalkka C.G.E. Panssarieskadroona n. 1937–1942) 17 Reserviläinen 2/2016 KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT HRR:n osasto matkalla etulinjoille elokuussa 1941. Perusteena Hyökkäysvaunurykmentin perustaminen v. at samaa juurta PANSSARIVAUNUJOUKOT Perinnepäivä: 14
GRIPEN – THE SMART FIGHTER Voimaa, joustavuutta, tehokkuutta. Vain yksi moderni hävittäjä kokoaa kaikki nämä ominaisuudet yhteen täydellisessä tasapainossa. Saabin thinking edge -ajattelutapa on läsnä jokaisessa kehittämisvaiheessa, mikä tekee Gripenistä enemmän kuin hävittäjän: Se on kansallinen voimavara, joka suojelee itsenäisyyttä ja varmistaa turvallisemman tulevaisuuden. Siksi se tunnetaankin nimellä: The Smart Fighter – älykäs hävittäjä. www.saab.fi www.gripen.com
Ammattilaisia meiltä valmistuu vuodessa nuorten puolelta reilut viisisaataa ja aikuispuolelta reilut sata. Koulutuksen kesto n. 6 kk. Lisätiedot: Juhani Anttilap. Kouvolan seudun ammattiopisto • Utinkatu 44-48 • 45200Kouvola • www.ksao.fi Olemme monialainen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain vajaat parituhatta opiskelijaa ammatillisessa koulutuksessa sekä KSAO Aikuisopiston puolellakin jo yli tuhat opiskelijaa. Lisäksi oppisopimusopiskelijoita on puolen tuhatta ja henkilökuntaa lähes kolmesataa. Jorma Penttiläp. Lisäksi järjestämme Part 66/147 kokeita ja niihin valmentavaa koulutusta. Pääsyvaatimuksena B1.1 perustutkinto tai riittävä kokemus lentokonehuoltotyöstä. A-lupakirjaluokkakoulutus huomioidaan eduksi koulutukseen valittaessa. Voit kuitenkin opiskella meillä myös lähes neljässäkymmessä muussa eri koulutussohjelmassa. 040 806 2193 / jorma.penttila@tampere.. Hyvät liikenneyhteydet, vilkas urheilu-ja kulttuurielämä, eteläisen Suomen arvostetuimmat ulkoiluja mökkimaastot, läpi mutkitteleva Kymijoki sekä satojen järvien vesistö antavat alueelle oman luonnollisen leimansa.. Opiskelisitko helikopteriasentajaksi. TREDU KOULUTTAA Avioniikka-alan osaajista on kysyntää sekä Suomessa että eurooppalaisissa ilmailualan yrityksissä! B1.1+B2 –MEKAANIKOKSI Aikuiskoulutuksena 10.8.2016 alkaen Part 66 mukainen ilmailualan huoltohenkilöstön konversiokoulutus B1.1 à B2 (avioniikka). Täältä valmistuu vahvaa osaamista useille aloille! Kouvolassa paljon mahdollisuuksia oppia ja harrastaa. suurin kaupunki. 040 801 6726 / juhani.anttila@tampere.. Noin 86 000 asukkaan Kouvola on palveleva ja monimuotoinen kaupunki, Pohjois-Kymenlaakson maakuntakeskus ja Suomen 10. Tiedustele myös B2-perustutkinnon suorittamisesta näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Nuorten koulutuksen yhteishaku 23.2.–15.3.2016. www.tredu.fi B2 –AVIONIIKKA –ASENNUKSEN OSAAJIA Tule suorittamaan lentokoneasennuksen perustutkinto/avioniikka (B2) yhteiseurooppalaisen (Part 66) koulutusohjelman mukaisesti hyväksytyssä koulutusorganisaatiossamme (FI.147.0002). Kouvolaan. Esimerkiksi helikopteriasentajaksi voit kouluttautua Suomessa vain meillä! Turvallisuusalakinonmonipuolinenjahaastava jatkuvassa kasvussa oleva ammattiala. Vai kiinnostaisiko turvallisuusala. Tule opiskelemaan ammattilaiseksi. Perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja löytyy kattavasti kulttuurin, liiketalouden, tietojenkäsittelyn, tekniikan ja liikenteen, luonnonvaran, sosiaaliterveysalan, kauneudenhoitoalan sekä matkailu-, ravitsemisja talousalan puolelta. Kouvolan seudun ammattiopisto on Kouvolan kaupungin ylläpitämä toisen asteen oppilaitos
Niistä ensimmäisten 30 vuoden käyttöikä päättyy ensi vuosikymmenen puolivälissä. Hornet suorituskykynsä huipulla, vaihtoehtoja seuraajaksi useita Tero Tuominen suomen hallitus päätti toukokuussa 1992 tilata 64 McDonnell Douglas F/A-18 -hävittäjää. Koneista on tuhoutunut onnettomuuksissa kaksi ja jäljellä on 62. HX-hanke käyntiin Suomessa Hornetin tehtäväksi kerrottiin selkeästi pelkkä ilmapuolustus. Loputkin poistuvat vuoteen 2030 mennessä. 90-luvun alussa maa oli ajautumassa lamaan. Niistä seitsemän oli kaksipaikkaisia, jotka rakennettiin Yhdysvalloissa. Peruslinjaus oli, että Hornet korvataan miehitetyllä monitoimihävittäjällä. Se oli tullut vaihtoehdoksi kesken jo alkaneen valintaprosessin. Vasta tuoreimman MLU2-elinkaaripäivityksen (Mid-Life Update) myötä Hornet sai meilläkin tunnuksekseen F/A-18. Patria) kokosi 57 yksipaikkaista Hornetia Suomessa. Niihin kuuluu häiveominaisuuksia hyödyntävä Lockheed Martin AGM158 JASSM -rynnäkköohjus (Joint Air-to-Surface Standoff Missile), jonka kantomatka on jopa 300 kilometriä. Ilmavoimat oli kertonut hakevansa neuvostoliittolaisten MiG-21BIS ja ruotsalaisten Saab 35 Draken -hävittäjiensä seuraajaksi yksimoottorista kevyttä ilmaherruuskonetta. Näin saavutettiin myös koneiden käyttöä ajatellen keskeinen huoltokyky. Hävittäjähankinta tehtiin suuren julkisuuden saattelemana. Tilalle tarvitaan uusi hävittäjä ilmapuolustuksemme rungoksi. Valmet Lentokoneteollisuus (nyk. 20 KALUSTO Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien toinen elinkaaripäivitys MLU2 ei ole vielä edes valmis, mutta koneelle etsitään jo seuraajaa. MLU1-päivityksessä Hornet sai muun muassa kypärätähtäimen, jonka avulla ohjaaja voi katseensa suunnalla lukita Sidewinder AIM–9X-ohjuksen myös oman koneensa sivulla lentävään maaliin. MLU2 toi ilmasta maahan -kyvyn sekä modernit täsmäaseet. Valinta osui kuitenkin Yhdysvaltain merivoimien käyttämään kaksimoottoriseen McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjään. Ensimmäisen Hornetin Suomeen saapumisesta tuli 7. Meillä koneet tunnettiinkin pitkään tyyppimerkinnällä F-18. Siksi amerikkalaisen tyyppimerkinnän F/A (Fighter / Attack) A pudotettiin pois. Evaluaatioprosessissa olivat ensin mukana ranskalainen Dassault Mirage 2000, ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen ja amerikkalainen General Dynamics F-16 Fighting Falcon. Silloin ensimmäiset kaksipaikkaiset F-18D-koneeet laskeutuivat Pirkkalaan. Asiaa valmistellut työryhmä jätti raporttinsa puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.) kesäkuussa 2015. Koska hankintaprosessi, tuotannon käynnistäminen ja koulutus kestävät pitkään, niin sanottu HX-hanke on jo käynnissä etsimässä uutta konetyyppiä. marraskuuta viime vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Esimerkkeinä mainittiin ruotsalainen Saab JAS 39 E/F Gripen, yhdysvaltalaiset Lockheed Martin F-35 Lightning II ja Boeing F/A-18E/F Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale se. Ensimmäisten niistä pitäisi olla tulossa käyttöön vuoden 2025 tietämillä. Ilmavoimat on sittemmin käyttänyt viestinnässään koneesta termiä monitoimihävittäjä