Sivut 28–29 Elokuu 5 / 2017 KESKIÖSSÄ AJANKOHTAISTA Sivut 26–27 Uusia kokeiluja SRA-kisoissa. Sivu 12 Marssien 166 kilometriä Nijmegenin marssi on koettelemus ja elämys samalla kertaa. Naisten osallistuminen kutsuntoihin jakaa näkemyksiä. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Päivä kadettina Reserviläinen tutustui Maanpuolustuskorkeakoulun arkeen. Reserviläinen Kutsunnoissa kehittämistä
03 450 9327 OPISKELE ARTESAANIKSI Hae suoraan oppilaitokseen, haku voimassa koko syksyn ajan vuoden 2017 loppuun asti. sisustuslasi vaatetusala rakennusrestaurointi sisustustekstiili tapahtumaja messurakentaminen Taidosta ammatti Ikatalla onnistut! ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA UUTUUS! Luomuvillafleece Tutustu valikoimaan ja hanki parasta:. Haluamme Sinut meille töihin! Meillä on tarjota työpaikkoja ympäri Suomen Katso avoimet työpaikat osoitteessa: www.kotisun.fi/tyopaikat/ Tai soita 020 7669 940 Meitä KotiS unila isia on jo yli 300! sasky.fi/ikata 3D -tulostus ja mallintaminen erikoismetalli hienopuuseppä huonekalujen stailaus ja entisöinti korusuunnitteluja valmistus lasinpuhallus pienoismallinrakennus Ota yhteyttä! Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos ikata@sasky.fi, puh
K9 Thunder on otettu käyttöön Etelä-Koreassa vuonna 1999. Ensimmäiset varusmiehet koulutetaan vuonna 2019, ja operatiivinen kyky saavutetaan vuonna 2020. Suomeen ostetaan yhteensä 48 K9panssarihaupitsia Etelä-Koreasta. Reserviläinen 5/2017 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 18 22 ILTAVAPAA 32 35 36 JÄRJESTÖT 30 31 33 AJANKOHTAISTA 6 4 8 12 26 Yksi meistä: Simo Jääskeläinen vaihtoi yhdistetyn reserviläisurheiluun Reserviläisen matkavinkki: Rautaisannos tankkeja Arvostelut: Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Ruotsi heräämässä tähän päivään Naiset mukaan kutsuntoihin. Tykkien putkien käyttöajasta on jäljellä 90 prosenttia. Etelä-Korean lisäksi niitä käytetään Intiassa, Puolassa ja Turkissa. Puolustusvoimat uskoo järjestelmän olevan käytössä ainakin vuoteen 2050 asti. ”SM-kilpailuissa palaute runsaan vaunukaluston ja pyrotekniikan käytöstä oli erittäin positiivista." Sovelletun reserviläisammunnan SM-kisojen ratamestari Jari-Pekka Walden Tero Tuominen suomi hankki hiljattain Etelä-Koreasta käytettyjä K9 Thunder -panssarihaupitseja, jotka saivat tuttavallisemman suomennoksen "Moukari". Niillä on ajettu keskimäärin 3 000–4 000 kilometriä. Sivut 22–23 TERO TUOMINEN 9 5 13 14 28 K9 eli "Moukari" esittelyssä. Kalusto ei vielä ole varusmiesten koulutuskäytössä. Kaveria ei jätetä! Säätiö mentortoiminnan tueksi JOHA minikoossa Akateemisuutta maastopuvussa Juoksuhaudoista catwalkeille Puolustusvoimat lahjoittaa MPK:lle 400 modifioitua RK62-rynnäkkökivääriä Historia: 1970-luvulla huolestuttiin liikenneturvasta Kalusto: Panssarihaupitsi K9 ampuu ja poistuu 90 sekunnissa Panssarit SRA-kisojen mausteena Liikunta: Ensi vuonna taas uudestaan RUL: Suomi hopealle Tšekin moniottelussa RES: Uusi yleisesite käyttöön 26 KANNEN KUVA: TOMMI KÄPPI TOMI SOININEN ALLEKIRJOITTAA SRA:N SMKISOJEN TULOSLOMAKETTA TUOMARI KARI HEINON VALVONNASSA KOLLAA -RASTILLA. Yksi K9 Thunderin valintaan vaikuttanut seikka oli se, että kyseinen panssarihaupitsi on alun perinkin suunniteltu varusmiesten käyttöön. Tela-alusta kestää kymmenien tuhansien kilometrien ajon. K9 Thunder on ollut jo yleisön nähtävillä muutamissa tilaisuuksissa kuten Panssariprikaatin 75-vuotisjuhlissa Parolassa (kuva)
Maiden välinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt vuosi vuodelta ja Ruotsin päätös satsata lisää omaan puolustukseensa ei ole millään tapaa yhteistyöstä pois. Tämän jälkeen maaliskuussa puolustusministeri Peter Hultqvist ilmoitti Ruotsin palauttavan vuonna 2010 lakkautetun asevelvollisuuden. Venäjän aktivoituminen Itämerellä ja Naton vastavedot Baltiassa eivät ole jättäneet Ruotsia toimettomaksi. Ruotsi ei ole kipuilunsa kanssa yksin. Ruotsin herääminen on myös Suomen etu. Muiden Pohjoismaiden ympäröimänä Ruotsi on kokenut olevansa maantieteellisesti niin turvallisessa ”pussissa”, että puolustuksen satsaamiseen ei ole nähty tarvetta ja puolustuksen resursseja kanavoitiin vuosia määrätietoisesti muualle. (2.10.) 8/2017 4.12. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. (4.9.) 7/2017 23.10. Noin muutenkin rakentavalla yhteistyöllä monesti pääsee irvailua pidemmälle. Vuosi sitten ruotsalaiset sijoittivat 150 hengen mekanisoidun jalkaväkikomppanian pitkään aseista riisuttuna olleelle Gotlannin saarelle. Tuolloin Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén perusteli päätöstä turvallisuusympäristön muuttumisella. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Moni muukin Euroopan maa on parina viimeisenä vuotena havahtunut uudenlaiseen arkeen, jossa omasta puolustuksesta vuodesta toiseen huolehtiminen olisi ollut alasajoa ja säästökuureja mielekkäämpi ratkaisu. Vuoteen 2020 mennessä puolustusbudjetti paisuu yhteensä noin 900 miljoonalla eurolla. Huolimatta siitä, että länsinaapurin aseja sotateollisuusosaaminen on väestöön suhteutettuna maailman ehdotonta eliittiä. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 6/2017 25.9. Elokuussa Ruotsin hallitus päätti yhdessä opposition kanssa puolustusbudjetin kasvattamisesta. Mistään minimaalisesta summasta ei ole kyse. 4 PÄÄKIRJOITUS 28.8.2017 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Ruotsin herääminen on myös Suomen etu Ruotsi heräämässä tähän päivään Suomessa on ollut vuosia tapana irvailla Ruotsille puolustusasioista. ”Siperia opettaa” on ehkä Ruotsin kohdalla liian voimakas fraasi, mutta tuulahdukset idästä näyttävät ainakin osittain herättäneen kolmen kruunun valtakunnan päättäjät unestaan. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Kun yhteisymmärrys ja sitä kautta rahoituspuoli ovat kunnossa, nousee kysymykseksi aika. Sen sijaan uuden suorituskyvyn rakentaminen on aina pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii resurssien lisäksi oikeasti aikaa. Yksittäinen sotilaallinen suorituskyky voidaan ajaa alas nopeassakin ajassa. Se on totta. Ruotsi perustelee viimeisintä päätöstään toteamalla puolustusbudjetin olleen vuosia alimitoitettu. Toki ruotsalaiset ovat myös irvailunsa ansainneet. kohdan ”Osoitehuolto ja jäsenasiat” alla) Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Vertailun vuoksi Suomen tämän vuoden puolustusbudjetti kaikkinensa noin 2,8 miljardia euroa. (13.11.). Mainitse myös entinen osoite. Suunnitelmien mukaan kutsunnat ulotetaan koskemaan 13 000:ta henkilöä, joista lopulta noin 4 000 saa peruskoulutuksen
Puhtaasti sodan ajan kokoonpanoa ajatellen asepalveluksen suorittavien määrää ei ole tarvetta lisätä. Kansanedustaja Marisanna Jarva toimii myös Paltamon Reserviupseerikerhon varapuheenjohtajana.. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 5/2017 Teksti ja kuva: Paavo Airo muiden muassa Reserviläisliitto on esittänyt kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia. Kutsuntojen kulut olisivat silloin yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. – Yhdessä meidän on edelleen tehtävä kaikkemme, että mahdollisimman moni suomalainen mies ja vapaaehtoinen nainen aloittaa varusmiespalveluksen ja suorittaa sen kunnialla loppuun. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Jarva on myös Paltamon Reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja. Tiedonsaanti Puolustusvoimista ja muusta kutsuntoihin liittyvästä olisi heille hyväksi, Hakola sanoo. Uusien palveluspaikkojen luominen ei olisi alasajojen jälkeen yksinkertaista. – Jotta varautumista voidaan parantaa, ei välttämättä tarvita mitään kalliita projekteja. Reserviläisliitto ei ole esittänyt asepalveluksen pakollisuutta naisille, vaan ainoastaan kutsuntoihin osallistumista, jolloin päätös intin käymisestä jäisi edelleen täysin naisille itselleen. Hakola perustelee asiaa myös sillä, että naisilla ei ole samanlaista syrjäytymistä ehkäisevää ja terveystarkastukset sisältävää, koko ikäluokan kattavaa järjestelmää kuin miehillä – tarkoittaen siis kutsuntoja. Mielestäni tällä hetkellä ei anneta sellaisia valmiuksia pärjätä kriisioloissa, että olisimme valmiita kaikkiin kyberhyökkäyksiin ynnä muihin yllätyksiin, Jarva jatkaa. Hulkko on myös muistuttanut siitä, että esimerkiksi esimerkiksi nykyiset varuskunnat on rakennettu miesten asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisuuden varaan. Yhteiskunnalla on aidosti tarve siihen, että ihmisillä olisi valmiuksia kriisiaikojen varalle. Tämä ei ole ainoastaan sotilaallisesta tarpeesta lähtevä vaatimus vaan myös koko yhteiskunnan etu, Hulkko sanoo. Reserviläisliiton 2. Pääesikunnalla kielteinen kanta Pääesikunta ei näe naisten kutsunnoille tarvetta. Hakolan mielestä kyseessä on enemmän asennekuin rahakysymys Reserviläisliitto on puhunut naisten kutsuntojen puolesta. Maavoimien uusi komentaja: ”Nykytilanne riittävä” Maavoimien uutena komentajana elokuussa aloittanut kenraalimajuri Petri Hulkko ei näe nykyiselle yleiselle asevelvollisuudelle vaihtoehtoja. – Vapaaehtoisen koulutuksen kanavia tulisi tuoda esille jo kouluvaiheessa. En lähtisi välttämättä rakentamaan uusia malleja, vaan ennemmin varautumiskoulutusta voitaisiin ottaa mukaan opetussunnitelmaan, Jarva sanoo. Se ei kuitenkaan noussut hallitusohjelmaan eli asia ei ole edennyt. Pääesikunnan kanta tämän tyyppisiin kutsuntoihin on ollut, että ne tulisivat turhan myöhään. Sen ei tarvitsisi olla sotilaallista. – Naisten kutsuntojen avulla saataisiin enemmän motivoitunutta porukkaa asepalvelukseen. Puolustusvoimauudistus tehtiin 2010-luvulla sen ehdoilla, että asevelvolliset miehet ja vapaaehtoiset naiset muodostavat tietyn kokoiset saapumiserät. Kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) tahtoisi nuoria koulutettavan enemmän kriisitilanteiden varalta jo ennen armeijaikää. Naiset mukaan kutsuntoihin. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä lakkautettiin muiden muassa Hämeen rykmentti Lahdessa ja Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella. Hakolan mielestä kyseessä on kuitenkin enemmän asennekuin rahakysymys. Nykyisestä sodan ajan kokoonpanosta ei löydy sijoitusta kaikille nytkään asepalveluksen suorittaville. varapuheenjohtajan Terhi Hakolan mielestä olisi positiivista, mikäli naisten kutsunnat johtaisivatkin nykyistä suurempaan määrään palvelukseen hakevia. Pääesikunta ei näe niille tarvetta. Paljon suurempi lasku syntyisi siitä, jos asevelvollisuus koskisi naisiakin. Puolustusvaliokunnan jäsen Marisanna Jarva (kesk.) kannattaa nuorten kouluttamista enemmän kriisitilanteiden varalta jo ennen armeijaikää. Keskusta väläytti tulevaisuuskutsuntoja Keskustan eduskuntavaaliohjelmassa puhuttiin niin sanotuista tulevaisuuskutsunnoista, joissa lukioikäisten miesten ja naisten kanssa käytäisiin läpi esimerkiksi jatkokoulutussuunnitelmia ja voitaisiin tarjota apua mahdollisiin ongelmiin. Se on laskenut pelkästään kutsuntojen laajentamisen koskemaan naisia maksavan muutaman miljoonan euron verran. On sanottu, että syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta orastaviin ongelmiin pitäisi puuttua jo aiemmassa vaiheessa
HANNELE NIEMI. Meillä on paljon annettavaa muulle Euroopalle, Pohjola sanoo. Vyötärölle solmittu kuminauha pitää joukkueen koossa. Avoimen sarjan neljästä parhaasta kolme tuli Suomesta. – Palattuani Nantesiin irtisanoudun insinöörin työstäni ja haen urheiluopetKouvolan Vekaranjärven varuskunta tarjoaa hulppeat puitteet yhteishengen ja itsensä voittamisen hienoille hetkille. Seitsemän lajin ottelu vietiin tehokkaasti läpi 30.6.– 1.7. Neljässä sarjassa kisanneet 24 kolmijäsenistä joukkuetta edustivat kahdeksaa maata. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistuttaa kansainvälisen järjestön reserviläisille tarjoamista mahdollisuuksista. CISOR:n teknisen työryhmän puheenjohtaja kiittää Puolustusvoimien panosta kisajärjestelyissä, etenkin kapteeni Petteri Lepistön lajija maastototeutuksia. – Huippukisa, ja minulle todellista itseni voittamista. – Ainakin tiedän, mitä pitää treenata. Tähtäimessä seuraava kisa Yksi vaikuttavimpia oli Reserviläisliiton naisjoukkueen voittoisa suoritus. Kaveria ei jätetä! Suomen neljän joukkueen panos oli komea Juottopisteellä oli aika ajoin ruuhkaa. Sessa Salmenoja, Heini Kouki ja Elina Kangas osallistuivat ensimmäiseen sotilasmoniotteluunsa. Kaikkiaan Suomen neljän joukkueen panos oli komea. – Esterataa en ollut ikinä kokeillut, edelliskerran uin 17 vuotta sitten armeijassa Niinisalossa, naurahtaa reservin alikersantti Sessa Salmenoja. Varsinais-Suomen maakuntakomppanian kevätharjoituksissa Salmenoja oli vielä menossa huoltojoukkoihin. Saksa vei voiton vain aliupseereille tarkoitetussa CISOR-pääsarjassa, jossa Suomella ei ollut edustusta. 6 AJANKOHTAISTA RES Hannele Niemi – tavoitteemme oli järjestää urheiluei turistitapahtuma, painottaa ottelun johtaja, ylivääpeli Minna Nenonen hetki ennen maastojuoksukisaa. Niitä koettiin Suomen ensi kertaa isännöimässä eurooppalaisten reservinaliupseerijärjestöjen CISOR-sotilasmoniottelussa. Ammattiarmeijoiden maista tulevat vieraamme hämmästelevät varusmiestemme ja reserviläistemme osaamista. Nyt hän jo suunnittelee joukkuetovereineen tulevien kisojen treenejä. – Monesta Euroopan maasta poiketen Suomessa on edelleen yleinen asevelvollisuus. Saksan kakkosjoukkueen Jürgen Grüninger nappaa vauhdissa vesimukin. Suomella paljon annettavaa Suomen CISOR-puheenjohtajuus jatkuu ensi kesään. Kaikkea! Ei kun juoksulenkille ja syksyllä uimakouluun. Hienointa oli kaikkien joukkueiden kannustava yhteishenki. Esterata läpi kuin mies Marine Seeleiterille Suomen CISORottelusta tuli elämän käännekohta, joka ratkaisi reservin kersantin ammatinvaihdosaikeet
Liehu vihjaisee, että jotain on jo suunnitteilla Sotilasurheiluliiton kanssa. Sotilasmoniottelussa osataan iloita myös toisten menestyksestä. – Maastojuoksun kaksi kierrosta pojat vetivät minua kuminauhassa perässään. Kolmen kapteenin kokeneessa kokoonpanossa kaveria ei jätetä. Minna Nenonen (toinen vas.) sai houkuteltua Heini Koukin (vas.), Elina Kankaan ja Sessa Salmenojan sotilasmoniotteluun. Hän iloitsee mahdollisuudesta kilpailla kansainvälisessä kokoonpanossa, kun ei mahtunut kumpaankaan Ranskan CISOR-joukkueeseen. Maalissa sykkeeni oli 200, huokaisee vahvan yleisurheilutaustan omaava Liehu. Itävaltalaiset vauhdissa esteradalla. Jos vielä harjoittelisi Avoimen sarjan ykkösen ja koko kisan kakkosen, Reserviupseeriliiton FIN4:n Saku Liehu luonnehtii sotilasmoniottelua mainioksi mahdollisuudeksi kehittää itseään. HANNELE NIEMI HANNELE NIEMI HANNELE NIEMI OLLI ALHO. Reserviläinen 5/2017 7 tajaksi armeijaan. Suomi on perinteisesti menestynyt CISOR-kisoissa, mutta tulevaisuuskin pitäisi turvata. Suomalainen Teijo Sirniö (vas.) sekä ranskalaiset Laurent Gennevois ja Marine Seeleiter kokosivat kansainvälisen joukkueen. Moniotteluun osallistui kilpailijoita yhteensä kahdeksasta eri maasta. – Urheilu on keskeinen osa elämääni, toteaa muun muassa triathlonia harrastava ranskatar. – Kaikki oli upeaa! Rynnäkkökivääriammunnassa olin koko ottelun kakkonen. – Etteivät varusmiehet vain pelailisi salibandya puuhelmet kaulassa. 500 metrin esteradankin vein helposti läpi, kuin mies, kovakuntoinen nainen tuulettaa. – Mikä mahtaisi olla tulos, jos vielä harjoittelisi muutenkin kuin kisoissa, Reserviupseeriliiton järjestösihteeri naureksii
Mentorointiprojekti käynnistyi vuonna 2012 Reserviupseerikoulussa Haminassa, jossa pidettiin ryhmämentorointitilaisuuksia. Nuorten kanssa toimiminen on mentoreille palkitsevaa ja antaa mahdollisuuden tutustua aktiivisiin nuoriin, jotka haluavat innokkaasti kehittyä uralla eteenpäin. Mentorit saavat tehtävään koulutuksen. Ensiksi järjestettävässä ryhmämentorointitilaisuudessa, esimerkiksi reserviupseerikurssin alkupuolella, kerrotaan perustietoja toiminnasta. Hanketta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä muun muassa Puolustusvoimien, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen ja RUL:n kanssa. Nuorille reserviupseereille on myös järjestetty palveluksen jälkeen erillisiä mentorpäiviä kerran vuodessa Katajanokan Kasinolla. Perusajatuksena oli auttaa mentoroinnin keinoin nuoria reserviupseereita löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Vuosittain järjestetään toistakymmentä mentortilaisuutta, joihin osallistuu useita satoja upseerioppilaita. Mentorit saavat tehtävään koulutuksen. Tapaamisten aikana voidaan käydä läpi nuoren urasuunnitelmia, monipuolisen CV:n rakentamista sekä kokemuksia mentorin uran varrelta. Haluatko mentoriksi. Se alkaa tutustumalla mentorointiin varusmiespalveluksen aikana. Mentoreilta toivotaan vähintään 5-10 vuoden työkokemusta asiantuntijatai esimiesroolissa sekä halua jakaa kokemuksiaan nuorille. Säätiön säännöt ovat parhaillaan hyväksyttävänä, ja sen toiminta alkaa varsinaisesti vuoden loppuun mennessä. Varsinainen yksilömentorointi tapahtuu varusmiespalveluksen jälkeen, jolloin mentorointia haluavalle nuorelle, aktorille, etsitään sopiva mentori. Myös uusia mentoreita tarvitaan. Työaika on 5–10 tuntia viikossa. Monipuolisesti kokeneet Lumimiehet halusivat antaa osaamisensa koulutusja uravalinnoissa sekä itsetuntemukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä nuorten käyttöön. Säätiön peruspääoman, yli 50 000 euroa, lahjoittivat kokonaisuudessaan reserviupseerikurssin 135 Snowman Lumimies jäsenet. He sopivat keskenään käytännön toiminnasta. Mentorointisuhde voi kestää parista kuukaudesta aina pariin vuoteen saakka. Yksilömentorointipareja on muodostettu pitkälle toistasataa. Sen tarkoituksena on edistää nuorten mentorointia, joka tähtää uratavoitteiden löytämiseen sekä niiden saavuttamiseen. Alussa tapaamisia voi olla kuukausittain, mutta sen jälkeen harvemmin. Koordinaattorin tehtävään sisältyy tapahtumien järjestämistä sekä mentortoiminnan käytännön toimintojen hoitamista. Tehtävästä löytyy lisätietoja RUL:n nettisivuilla. Merkittävää taloudellista tukea on saatu muun muassa Urlus-säätiöltä. Sen jälkeen projekti on laajentunut muun muassa Panssariprikaatiin, Uudenmaan prikaatiin ja Karjalan Prikaatiin. Aiheeseen syvennytään palveluksen lopulla toisessa tilaisuudessa. Säätiö mentortoiminnan tueksi Työaika on 5–10 tuntia viikossa Yksilömentoroinnin lisäksi nuorille reserviläisille on tarjolla myös ryhmämentorointitilaisuuksia. Ryhmäja yksilömentorointia Reservin mentorointiprosessi on kolmivaiheinen. Lisätietoja reservin mentortioiminasta löytyy netistä: www.rul.fi ja www.reservinmentorit.fi Reservin Mentorit -säätiö etsii osa-aikaista koordinaattoria. Toiminnan laajenemisen johdosta Reservin Mentorit -säätiö hakee osa-aikaista koordinaattoria. Ajallisesti yksilömentorointi ei kovin paljoa vaadi. 8 AJANKOHTAISTA RUL Teksti ja kuva: Janne Kosonen idea reserviupseereiden mentortoiminnasta virisi RU-kurssin 135 Snowman Lumimies -tapaamisissa. Mentoripäivä on järjestetty Katajanokan Kasinolla jo kolmena vuonna.. Toiminta laajenemassa ja vakiintumassa Toiminnan turvaamiseksi perustettiin Reservin Mentorit -säätiö kesäkuun alussa. Yksilömentoroinnin suosion kasvaessa tarvitaan jatkuvasti uusia mentoreita mukaan. Se tarkoittaa sähköpostinvaihtoa sekä tapaamisia sovitusti, yleensä noin kerran kuukaudessa. Toiminnassa keskitytään varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaviin sekä nuoriin reserviläisiin
Kurssilaisilla oli monipuolista johtamiskokemusta, ja hyvä motivaatio näkyi myönteisesti kurssihengessä. Uskoisin, että tästä konseptista ollaan kiinnostuneita myös muualla, Jääskeläinen tuumaa. Rastitehtävinä olivat muun muassa joukkueen puolustukseen ryhmittäminen, kiväärija pistooliammunta, taisteluensiapu ja haavoittuneen evakuointi, tiedustelu, kohteen suojaus sekä ryhmän johtaminen ja toiminta jouduttaessa tuliylläkköön. Johtamisharjoitukset jatkuvat Kurssin johtajana toimi kuopiolainen kapteeni res. Kuopiossa kerrattiin oppeja. Johtajan tehtävänä on myös pitää joukkonsa taistelukykyisenä, tauottaa liikkumista mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa muistuttaa joukon jäseniä esimerkiksi säännöllisestä nestetankkauksesta. Kullekin tehtävälle ja siirtymiselle oli tietty aikaikkuna, joten suunnistuksenkin piti sujua. Ryhmien johtajia vaihdettiin säännöllisesti vuorokauden kestäneen kokonaissuorituksen aikana. Lisäksi toivottiin enemmän ampumista ja vastaosastotoimintaa. Yhdellä rasteista naamarit ja kuulosuojaimet vaikeuttivat käskyjen perillemenoa, joten johtamiseen tuli lisää haasteita. Ryhmillä oli tarvittavat muonat mukanaan. Kehittämistä toivottiin aikataulujen laatimisessa, ruokailumahdollisuuksien järjestämisessä sekä siinä, että kurssilla ei kaikki käsiteltävä asia koskenut omaa aselajia. Maantiet eivät olleet siirtymisiin käytössä ”vihollisliikenteen” vuoksi. Radan pituus oli reilut 20 kilometriä. Muut MPK-kouluttajat olivat pääasiassa sissikoulutustaustaisia pohjoissavolaisia reserviläisiä. Jussi Linnaranta. Mini-JOHA:n koulutustavoitteena oli kerrata johtajakoulutuksessa saatuja johtamisoppeja. Tuliylläkön haasteita lisäsi se, että ryhmän jäsenet käyttivät silloin kuulosuojausta ja suojanaamareita. Mini-JOHA-ajatus syntyi alun perin Pohjois-Savon reserviupseeripiirissä piirin silloisen puheenjohtajan Simo Jääskeläisen johdolla. Teksti: Jarmo Seppälä Kuvat: Jarmo Seppälä ja Jussi Linnaranta mpk ja kuopion reserviupseerikerho järjestivät Puolustusvoimien tukemina uudentyyppisen Mini-JOHA-kurssin Kuopiossa kesäkuun alkupuolella. Vuorokauden aikana tarvittiin myös ruokailuja lepotaukoja, jotka ryhmien johtajien piti rytmittää ja käskyttää omatoimisesti. Kurssilaiset kokivat hyvinä monipuoliset tehtävät, riittävän haasteellisuuden, kurssin koulutuksenomaisuuden pelkän suorittamisen sijaan, kouluttajien hyvän ja auttavan asenteen sekä porukan erinomaisen yhteishengen. Varsinaisen ammattiosaamisen lisäksi esille tuli hyvin myös fyysisen kunnon merkitys johtamisessa. JOHA minikoossa Mini-JOHA:n ideana on ollut puristaa Reserviupseerikoulun johtamisharjoitus yhteen vuorokauteen. Motivaatio antaa voimia Mini-JOHA:lle osallistuneet olivat keskimääräistä motivoituneempia reserviläisiä. Haasteita koko vuorokaudeksi Kurssille osallistui parisenkymmentä 25–40-vuotiasta SA-sijoitettua reserviupseeria ja -aliupseeria, jotka suorittivat ryhminä jotostyyppisen maastotehtäväradan. Kurssilla reservijohtajat pääsivät harjoittelemaan ja kokeilemaan johtamistaitojaan 24 tuntia kestäneessä maastoharjoituksessa. Kurssi on nimenomaan piirin tapahtuma, joka käytännön syistä oli hyvä toteuttaa MPK:n kurssina. Harjaannusta tuli ryhmän kokoisen osaston johtamisesta maasto-olosuhteissa, johtamisen mukauttamisesta muuttuviin tilanteisiin sekä yksilön ja joukon toimintakyvyn säilyttämisestä taistelukentällä. Näin saadaan hyvä jatkumo piirimme koulutustoimintaan. Onnistunut johtaminen vaatii tietoja, taitoja ja kuntoa. Kurssin kouluttajien mielestä kurssin fyysinen rasittavuus oli taistelijan tehtäviä ajatellen melko sopiva. Heillä oli selkeät odotukset kurssin suhteen, selkeä halu oppia uutta ja kehittyä johtajana. Ajatus on ollut puristaa RUK:n johtamisharjoitus yhteen vuorokauteen, siitä siis kurssin nimi. – Jatkoajatus on, että Mini-JOHA ja Vänrikkipäivä järjestetään vuorovuosittain. 9 Reserviläinen 5/2017 AJANKOHTAISTA. Ryhmien piti edetessään välttää viholliskosketusta ja raportoida maastossa keräämänsä tiedustelutieto seuraavalla rastilla
Lue lisää: www.rauhanturvaajaksi.. Lisäksi tehtäviä on jatkuvasti mm. 28.–29.11. SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELUJA URATAPAHTUMA Puolustusvoimat rauhanturvaajaksi.. messukeskus.com/mobiili Yhteistyössä: studiamessut.fi Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Pääsyliput: 12 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varusja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi. kuljettajille sekä sairaanhoitajille (ensihoito).. TYÖKOKEMUSTA, JOTA ET KOTIMAASTA SAA Katso videot www.youtube.com/puolustusvoimat Rauhanturvaajaksi haetaan nyt erityisesti jalkaväki-, KRH-, PST(NLAW, PSTOHJ 2000), tarkka-ampuja-, sekä EOD 2 -koulutettuja reserviläisiä. MessukeskusHelsinki Lataa sovellus! Messukeskussovelluksen avulla voit tutustua suosikkimessujesi sisältöön
Aikakausmedioihin uppoudutaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Sinä olet siellä. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Myös mainoksia
Erilaiset fyysisesti ja henkisesti rankat harjoitukset, kuten Vuosangan ampumaharjoitus, antavat onnistumisen ja voittamisen tunteita. Ampumaradan penkka pöllyää. Tätä täytyy oikeasti haluta, pelkkä kiinnostus ei riitä, Rohamo kuvailee. Kadetti Rohamon mielestä sotatieteiden kandidaatin opinnot ovat olleet juuri sitä, mitä hän opiskelemaan hakiessaan kuvittelikin. Hakeutuminen upseerikoulutukseen ei ollut Rohamolle itsestäänselvyys, vaan päätös syntyi oman varusmiespalveluksen aikana. 12 AJANKOHTAISTA Teksti ja kuva: Lotta Saarenmaa – viisi laukausta omaan tahtiin, saa ampua! Kadetti Roope Rohamon käsky kajahtaa ilmoille, ja laukausten äänet alkavat kaikua tasaisena virtana. Akateemisuutta maastopuvussa Opintomenestys sanelee myös sen, mihin aselajiin kadetti erikoistuu Kadetti Roope Rohamo pääsi syventämään MPKK:n opintojaan kesätöissä Panssariprikaatissa.. Valmistumisen jälkeen opiskelijoita odottaa neljän vuoden työelämäjakso, jonka jälkeen heillä on mahdollisuus suorittaa sotatieteiden maisterin tutkinto. Käytännönläheisyyden lisäksi koulutuksen linkittyminen armeijaan näkyy kadetin arkipäivässä sotilaskasvatuksena ja yleisen palvelusohjesäännön noudattamisena. Isäni on tehnyt oman työuransa Puolustusvoimissa, joten olen päässyt seuraamaan ammattiin liittyvää arkea läheltä, Rohamo pohtii. Cooperissa juostava vähintään 2 600 metriä MPKK:hon hakee vuosittain noin 700 upseerin urasta kiinnostunutta hakijaa. – Upseerikoulutus ei ole varusmiespalveluksen jatko-osa. Tärkeintä on, että vastaa soveltuvuuskokeessa esitettyihin kysymyksiin rehellisesti ja pyrkii tuomaan omat vahvuutensa esille esimerkiksi ryhmähaastattelussa. Uudet opiskelijat valitaan fyysisen kunnon testistä ja soveltuvuuskokeesta koostuvan valintakokeen avulla. – Valintakoetta ei kannata stressata etukäteen. Huolimatta valintakokeen fyysisestä osuudesta opinnoissa pärjää varmasti ihan tavallisella peruskunnolla. Tietysti on myös pidettävä huolta siitä, että saavuttaa 12 minuutin juoksutestissä 2600 metrin tuloksen. Lisäksi hyvä ryhmähenki ja monet uudet ystävyyssuhteet ovat ”Kadiksessa” opiskelun parhaita puolia, hän summaa. Heikommalla tuloksella karsiutuu pääsykokeissa, Rohamo vinkkaa. Panssariprikaatissa kesätöissä olevalla Rohamolla on takanaan ensimmäinen lukuvuosi upseerikoulutusta Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK). Hakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten neljän vuoden aikana. – Syitä opintojen keskeyttämiseen on monia. Tyypillistä on, että opiskelijan kiinnostus liikuntaa kohtaan kasvaa opintojen aikana, Soppi kiteyttää. – Viime lukuvuosi tarjosi hienoja ja ainutlaatuisia kokemuksia. Merkittävä etu tuoreen sotatieteen kandidaatin kannalta on se, että suoritettu tutkinto tarjoaa varman työpaikan heti valmistumisen jälkeen. Opintomenestys sanelee myös sen, mihin aselajiin kadetti erikoistuu ja mikä on hänen ensimmäinen palveluspaikkansa. – Mitä pidemmälle oma palvelusaika eteni, sitä enemmän upseerin ammatti alkoi tuntua minulle sopivalta vaihtoehdolta. Menestykseen opiskelijavalinnassa vaikuttavat myös asepalveluksen aikana suoritetun reserviupseerikurssin tai aliupseerikurssin loppupisteet. – Tarjoamamme perustutkinnot ovat laajoja ja monipuolisia kokonaisuuksia. Sotilaspoliisikomppanian alokkaat harjoittelevat hänen johdollaan ampumataitotestiä varten. Yleisimpiä niistä ovat heikko opintomenestys ja se, että opintosisällöt eivät vastaa opiskelijan odotuksia. Esimerkiksi koulutuksen teoreettinen ulottuvuus on yllättänyt jotkut opinnot keskeyttäneet opiskelijat, majuri Soppi toteaa. – Opinnoissa menestyminen vaatii aikaa ja panostusta koulunkäyntiin. Töihin heti valmistumisen jälkeen Sopin mukaan yleiskuvaa hyvästä upseerista on vaikea luonnehtia, sillä sotatieteiden perustutkinnot avaavat ovia monelle erilaiselle urapolulle. Syksyllä sotatieteen kandidaatin opinnot jatkuvat toisen vuosikurssin merkeissä. Ne motivoivat jatkamaan eteenpäin. Sotatieteiden kandidaatiksi ja maistereiksi opiskelevat pääsevät opintojensa aikana perehtymään esimerkiksi sotahistoriasta, taktiikasta ja strategiasta koostuvan sotataidon sekä johtamisen oppiaineisiin. Motivaatiota onnistumisista harjoituksissa Valintakokeen perusteella jokaiselle kadettikurssille valitaan 160 uutta opiskelijaa, joista noin 140 suorittaa kandidaattitutkinnon loppuun. – Upseerin tärkein ominaisuus on se, että haluaa kehittyä ja kehittää itseään sekä omaa osaamistaan koko elämänsä ajan. MPKK:hon hakemista pohtivan on hyvä muistaa, että erilaisia vahvuuksia ja luonteenpiirteitä tarvitaan yhtä paljon kuin on erilaisia työtehtäviäkin. Upseerin uraa ajatellen koulutuksen sisällöt pyritään sitomaan mahdollisimman paljon käytännön tekemiseen, mutta opinnoistamme löytyy myös teoreettinen, akateeminen ulottuvuus, MPKK:n opintopalvelusektorin johtaja, majuri Petri Soppi kertoo. Opintoihin kuuluu myös historiaa MPKK:ssa opiskelevan kadetin arki on lähestulkoon samanlaista kuin missä tahansa yliopistossa opiskelevan
Ensimmäisessä maailmansodassa sininen versio sai rinnalleen kamelin värin. Sen lyhyt pituus on mahdollistanut helpomman mastoon kiipeämisen. Takin kirkkaan oranssi vuori puolestaan tarkoitettiin käännettäväksi esiin ja helpottamaan etsintöjä, jos pilotti oli joutunut tekemään pakkolaskun tai hänen lentämänsä kone oli ammuttu alas. Se on sekä lämmin että hylkii materiaaliensa ansiosta vettä. Englantilaiset luksusmerkit Burberry ja Aquascutum ilmoittavat molemmat keksineensä trenssin. Camo-villitys on mitä todennäköisemmin hetkellinen muoti-ilmiö. Nykyisen nylon-version edeltäjänä voi pitää nahkaista A2-takkia, joka oli Yhdysvaltain ilmavoimien käyttämä toisen maailmansodan aikana. Oxfordin sanakirjan mukaan takki on ollut käytössä jo 1700-luvun alussa. Sen sijaan muotimaailma ja pukeutuminen ovat läpi historian lainanneet ja muokanneet armeijassa ja sodissa hyväksi havaittuja vaatekappaleita siviilikäyttöön sopivampaan muotoon. Nimensä mukaisesti pilotin juuret ovat ilmailun puolella. 2 Trenssi Trenssin eli polviin tai alemmas ulottuvan päällystakin juuret juontavat 1900-luvun alkuun, jolloin se oli käytössä brittiarmeijan upseerien sadetakkina. Kipparitakit ovat perinteisesti leikkaukseltaan kaksirivisiä, vahvasti topattuja ja takissa on viistot taskut käsien lämmittelyä varten. Nappien sijasta takki kiinnitetään nahkalenkkeihin luutai puupuikoilla. Yksistään erilaisia arkipäivityksen saaneita takkeja on lukuisia. Se on myös vettä hylkivä, siinä on vyö ja kiristimet ranteissa sekä liikkuvuutta parantava leveä takahalkio. 5 Kipparitakki Kipparitakki (englanniksi pea coat) syntyi alkujaan suojaamaan merimiehiä kylmältä ilmalta ja mereltä puhaltavalta tuulelta. Silloisen merimahdin hollannin kielestä löytyy ”pijjakker”-sana, joka tarkoitti karkeakankaista takkia. Meritaustansa takia kipparitakki on ollut tyypillisesti sininen. Perinteisesti trenssi on napitukseltaan kaksirivinen ja siinä on leveät käänteet kauluksissa. Korean sodassa amerikkalaiset kuitenkin huomasivat vihreän värin auttavan maassa olevaa pilottia maastoutumaan paremmin. 13 Reserviläinen 5/2017 Tuomas Kaarkoski puolustusvoimien kertausharjoitusten ohella maastokuvioita on parina viime vuonna näkynyt Suomen katukuvassa tuon tuosta mitä erilaisempiin vaatteisiin painettuina. 4 Kenttätakki Kenttätakki (englanniksi field jacket) tuli kuuluisaksi Vietnamin sodassa, jossa amerikkalaissotilaat käyttivät säännöllisesti väljää takkia, jossa on neljä taskua edessä ja piiloon taitettava huppu. Takin täysin varma historia on hämärän peitossa. Trenssi oli käytössä myös toisessa maailmansodassa, jonka jälkeen se on vakiinnuttanut paikkansa klassisen tyylikkäänä päällystakkina. 3 Duffeli Duffelitakki on paksusta ja karkeasta duffelikankaasta tehty päällystakki, jossa on huppu. Britannian kuninkaallinen laivasto otti takin käyttöön 1890-luvulla. 1 Pilottitakki ”Ennen mua pelotti, nyt mulla on pilotti” oli yleinen hokema 1990-luvulla, jolloin pilottitakki nautti vahvaa suosiota skinheadien keskuudessa. Nimensä takki on saanut Belgiassa Antwerpenin lähellä sijaitsevasta Duffelin kunnasta. Populaariviihteessä yksi tunnetuimmista kenttätakin käyttäjistä on Robert De Niron näyttelemä Travis Bickle vuonna 1976 ilmestyneessä klassikkoelokuvassa Taksikuski. Juuri Vietnamin sodan ansiosta nimenomaan M65-mallista tuli kaikista tunnetuin, vaikka kenttätakkeja on ollut käytössä jo 1940-luvulta lähtien. 2 5 3 4 1. Lähteet: The New York Times, Alpha Industries, Gentleman’s Gazette Juoksuhaudoista catwalkeille Muotimaailma ja miesten pukeutuminen ovat paljon velkaa eri armeijoiden vaateinnovaatioille. Nykyisen nimensä trenssi sai ensimmäisessä maailmansodassa, jossa sitä käytettiin paljon juoksuhaudoissa (englanniksi trench). Reserviläinen listasi alle tunnetuimmat ja tarinan niiden taustalla. Duffelin kuuluisin kantaja on sotamarsalkalla Bernard Montgomery, jonka takia joissakin yhteyksissä takista käytetään lempinimeä ”Monty”. Nykymuodossaan pilottitakkien ylivoimaisesti tunnetuin malli on MA-1, joka on suunniteltu läpi vuoden pidettäväksi takiksi. Takki oli alkujaan yönsininen. Sittemmin vihreä on muuttunut standardiväriksi
Puolustusministeri Jussi Niinistö (st) kommentoi väitteitä julkilausumassa, joka julkaistiin muun muassa puolustusministeriön sivuilla. Kuva kevään Arrow17harjoituksesta.. nukurauhassa-arpa.fi/jasen Arpajaistuotot menevät vapaaehtoisen maanpuolustusja turvallisuustyön hyväksi. Edellytyksenä luovuttamiselle on sisäministeriön alaisen poliisihallituksen hyväksyntä hallussapitolupien ja säilytyksen osalta, puolustusministeriön tiedotteessa todettiin. Puolustusministeriön mukaan yhden RK:n jäännösarvo on 800 euroa eli koko lahjoitettavan materiaalin arvo on 320 000 euroa. Paavo Airo Tuomas Kaarkoski puolustusvoimat lahjoittaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) rynnäkkökiväärejä. MPK:n saamat rynnäkkökiväärit muunnetaan kertatuliaseiksi. TUOMAS KAARKOSKI 14 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 5/2017 Puolustusvoimat lahjoittaa MPK:lle 400 modifioitua RK 62 -rynnäkkökivääriä NUKU RAUHASSA -ARPA HYÖDYNNÄ JÄSENETU: Osta kuusi arpaa viiden hinnalla (30 €)! Voit voittaa auton tai unelmaloman. MPK on Puolustusvoimien strateginen kumppani, joka tarjoaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. >> Kirjallinen kysymys kahdelta SDP:n kansanedustajilta SDP:n kansanedustajat Sirpa Paatero ja Erkki Tuomioja jättivät lahjoituksesta kirjallisen kysymyksen. MPK saa 400 itselataaviksi kertatuliaseiksi muunnettua 7.62 RK 62 -rynnäkkökivääriä varusteineen. Sen koulutukseen osallistui viime vuonna yli 50 000 suomalaista, joista 33 000 oli reserviläisiä. – Ministeri tähdensi vastauksessaan, että lainsäädäntöpohjana luovutuksessa on valtion talousarvioasetus, jonka mukaan irtainta omaisuutta, joka on poistettu käytöstä, saa luovuttaa vastikkeetta jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Kysymyksessään kansanedustajat kummastelevat asian luokittelemista salaiseksi sekä mainitsevat Suomessa maanpuolustukseen liittyvien aseiden olevan vain Puolustusvoimien hallussa. Aseet luovutetaan veloituksetta, mutta MPK maksaa modifioinnista syntyvät kustannukset. Puolustusministeriö perustelee lahjoitusta MPK:n tarpeella päästä harjoittelemaan mahdollisimman samankaltaisilla aseilla kuin Puolustusvoimat. Edellytyksenä aseiden luovuttamiselle on Poliisihallituksen hyväksyntä hallussapitoluvan ja säilytyksen osalta
Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia tule ja totea itse! Opi tehokkaasti suomea High quality Finnish courses in Eira SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran monipuolisilla suomen kursseilla opiskelet alkeistasolta A1.1 tasolle B1.2. Lue lisää ja täytä hakemus www.eira.fi/luva. / Eira offers intensive Finnish courses from the level A1.1 up to B1.2. eira .fi Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 Helsinki www.eira.fi Hae nyt Eiraan opiskelemaan! LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT Study at Eira High School – kielitaito kuntoon opiskellen SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Study and matriculate at Eira Bilingual High School! Read more and fill in the online application form at Eira website. Ilmoittaudu mukaan! Syksyn ensimmäinen jakso alkaa 28.8.2017 www.eira.fi/lukioon EIRASSA ON VARAA VALITA! Kaarnatie 4, 00410 Helsinki 09 530 71 • Seuraa meitä somessa aelkoulutus AEL:stä AMMATTIIN! Opiskele varastonhoitajaksi, suorita tutkinto! Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja 12.9.2017–30.9.2019 Lisätietoja Johanna Rautio, 043 827 1081, johanna.rautio@ael.fi Ryhdy liikenneyrittäjäksi! Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus 25.9.–13.10.2017 Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutus 6.–29.11.2017 Traktoriliikenteen yrittäjäkoulutus 6.–29.11.2017 Lisätietoja Jonna Akselila, 044 722 4739, jonna.akselila@ael.fi. Aloita haku täyttämällä hakulomake verkossa. Voit hakea LUVAan, jos äidinkielesi ei ole suomi ja tarvitset lisää kielellisiä valmiuksia lukio-opiskeluun ja jos sinulla ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna Suomessa tai ulkomailla. / Opiskele Eiran kaksikielisessä lukiossa itsellesi hyvä kielitaito! Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.eira.fi/tohighschool Perusteet kuntoon peruskoulussa SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Jos olet jo aikuinen, mutta perusopintosi ovat jääneet kesken tai tarvitset niihin päivitystä – hae peruskouluun! Voit aloittaa peruskoulussa myös, jos kielitaitosi ei riitä jatkamaan opintoja Suomessa. Fill in the online application at www.eira.fi/suomenkurssit LUVA – Ovet auki lukio-opintoihin SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran LUVAssa hankit hyvät taidot lukioopintoja varten. Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN Opiskele lukion kurssit tehokkaasti yhdistellen lähi-, verkkoja monimuotokursseja. Lue lisää www.eira.fi/peruskouluun Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. Seuraa hakuaikoja ja täytä hakemus verkossa
Turvallisuus vahvasti esillä Helsingin Nuku rauhassa -tapahtuma levittäytyi näkyvästi Töölönlahdelle. Nuorten mielestä turvallisuudessa on kuitenkin onnistuttu luomaan luottamus ja tasa-arvo, joka tulee säilyttää. Vuodesta 1998 lähtien NVL on kouluttanut 10 000 turvallisuusosaajaa, joita ei löydä apuun häiriötilanteen sattuessa, sillä heitä ei ole missään rekisterissä. Kutsuvierastilaisuudessa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoi Puolustusvoimien ja poliisin tekemästä sopimuksesta, jossa sitoudutaan reservipoliisijärjestelmän (RESPO) kehittämiseen. – Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus -kirjaa varten tehdystä tutkimuksesta, jossa kartoitetaan nuorten ajatuksia turvallisuudesta. Myöhemmin iltapäivällä Finlandia-talolla järjestettiin kutsuvierastilaisuus hankkeen sidosryhmille. Naisten Valmiusliiton teltalla kuuli, miten naiset voivat osallistua omatoimiseen varautumiseen. Limnéll kertoi, että nuoret kokivat keskeisimmäksi uhkaksi Suomen turvallisuudelle sisäisen yhtenäisyyden heikkenemisen. Nerg kertoi, että sisäministeriössä on myös vireillä hanke täydennyspoliisia koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Tilaisuudessa Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll kertoi hänen ja Jari Rantapelkosen Pelottaako. Järjestöt ja viranomaiset pistivät parastaan esitellessään toimintaansa osallistavin rastein ja toimintanäytöksin. Nuku rauhassa -päätapahtumassa maanpuolustusja turvallisuustyötä tekevät naiset olivat näyttävästi esillä. Suunnitelmissa on kumota nykysäädökset ja perustaa täydennyspoliisin tilalle reservipoliisi. Liitossa on huomattu kasvanut kysyntä naisten koulutuksille ja toisaalta, miten tuo tietotaito jää käyttämättä laajemmin yhteiskunnan hyväksi. TUOMAS KAARKOSKI. Lotta Hietaniemi-Sipakko helsingissä järjestettyyn Nuku rauhassa -hankkeen päätapahtumaan osallistui 15 000 uteliasta, joilta ei puuttunut intoa kysyä, haastaa ja osallistua. Ensimmäinen tapahtumapäivä alkoi rytinällä, kun porttien auetessa lähes 1 500 koululaista ja päiväkoti-ikäistä saapui kokemaan, mitä vapaaehtoinen maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus käytännössä tarkoittavat, ja miten niihin voi osallistua. Myös valtionhallinnossa on herätty siihen, että vapaaehtoiset ovat kokonaisturvallisuudessa tärkeä tekijä ja viranomaisten tukija. 16 AJANKOHTAISTA Nuku rauhassa -hankkeen päätapahtuma Helsingissä keräsi yli 15 000 kävijää. Toisaalta tasa-arvon nimissä haluttiin myös muutosta, nuoret näkivät naisten osallistumisen turvallisuuteen puutteellisena
Vapaaehtoistyön tärkeyden lisäksi kutsuvierastilaisuudessa käytetyissä puheenvuoroissa painotettiin luottamusta. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa kansalaisia lähellä olevan kokonaisturvallisuuskonseptin tutuksi tekemistä. Nuku rauhassa -hankkeella on vankka tuki tasavallan presidentiltä, valtiovallalta ja viranomaisilta. Maanpuolustuskäsite laajenee Jokaisella suomalaisella on kansalaisvelvollisuus, jonka mukaan hän on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Nuoret pääsivät tutustumaan poliisin erilaisiin varusteisiin sekä autoihin. 17 Reserviläinen 5/2017 Kehitettävää riittää Eri viranomaiset tekivät toimintanäytöksissä yhteistyötä. Kehitettävää riittää, jotta jokainen Suomessa voi kokea kokonaisturvallisuuden omakseen. Suomi 100 -juhlavuoden ajan hanke haluaa herätellä miettimään, mitä maanpuolustus-käsite tarkoittaa – muutakin kuin vain Puolustusvoimia ja asevelvollisuutta. Velvollisuus koskee Suomen kansalaisia muun muassa ikään, uskonnolliseen vakaumukseen, palveluskuntoisuuteen tai sukupuoleen katsomatta. Nuku rauhassa -hanke on tiivistänyt ansiokkaasti vapaaehtoisten maanpuolustusja turvallisuusjärjestöjen, viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Tapahtumaan osallistui niin päiväkotikuin kouluikäisiäkin. Kevään ja kesän aikana järjestetyissä kymmenessä eri Nuku rauhassa -tapahtumassa tavoitteena oli esitellä mahdollisimman laajasti tapoja, joilla voi osallistua turvallisuuteen, avata kokonaisturvallisuus-käsitettä sekä esitellä järjestöjen ja viranomaisten laajaa yhteistyötä. Kokonaisturvallisuus on kuitenkin laaja käsite ja kattaa koko yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Kaikki tämä ei olisi onnistunut ilman useiden satojen vapaaehtoisten pyyteetöntä työtä. Ohjelmassa oli erilaisia toimintanäytöksiä kuten tämä sotilaspoliisien esitys. TUOMAS KAARKOSKI JANITA AUTIO JANITA AUTIO JANITA AUTIO. Niin Nerg, Limnéll kuin Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toivoivat yhteistyötä luottamusyhteiskunnan rakentamiseksi. Kirjoittaja on Nuku rauhassa -hankkeen tiedottaja. Tätä painottivat myös Maanpuolustuksen Tuen puheenjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen ja hankekoordinaattori Kaisa-Maria Tölli. Maanpuolustuksen Tuki ry haluaa kuitenkin ottaa haasteen vastaan ja olla osaltaan rakentamassa eheämpää luottamusyhteiskuntaa
Rahaa alettiin maksaa syksyllä 1971. Pääsiäisen alla 1975 poliisi ratsasi Kouvolassa ja Vekaranjärvellä lomalaisten autoja ja vain 20 prosenttia selvisi huomautuksitta. Komentajien työkalu, varusmiesten apu Varusmiestoimikunnat tulivat osaksi sotaväen organisaatiota ja suoraan joukkoosaston komentajan alaisiksi. Niinpä Panssarivaunupataljoonassa vaikutti tankkimiestoimikunta. Eduskunta esitti toivomusaloitteessaan vuonna 1967 käytännön palauttamista. Jatkuvasti kohonneen koulutustason ansiosta varusmiehillä olikin valmiuksia osallistua kehitystyöhön. Varuskunnan päällikön toimeksiannosta paikallinen katsastuskonttori tarkasti 84 autoa, joista 42 olisi hylätty katsastuksessa. Vuodesta 1978 alkaen rahaa alettiin maksaa kaikille kotiutuville automaattisesti. Erään varuskunnan tarkastuksessa yli puolet autoista olisi hylätty katsastuksessa. Lappeenrannassa epäkohtiin puututtiin keväällä 1970. Pinkan tekoa ei enää pidetä sotilaskasvatuksen oleellisena osana. Toimikunnat ideoivat käytännöllisiä parannuksia palvelusolosuhteisiin ja kehittivät varusmiesten taloudellisia sekä sosiaalisia oloja. Lokakuun 1978 saapumiserästä alkaen RAUK:n ja RUK:n valintaperusteita uudistettiin käytännön johtajaominaisuuksia painottaviksi. Huoli varusmiesten liikenneturvallisuudesta Elintason nousu konkretisoitui myös varusmiesten autokannan kasvuna. Joukko-osastoihin perustettiin vuonna 1969 varusmiestoimikunnat, joiden toiminta vakiintui 1970-luvun alussa Puolustusvoimien valvonnassa olevaksi varusmiesten vaikuttamiskanavaksi. Seuraavalla vuosikymmenellä varusmiehiä alettiin osallistaa palvelusolosuhteiden parantamiseen. Ne järjestivät myös harrastuksia ja vapaa-ajan toimintaa. Koulusivistyksen painoarvoa laskettiin ja varusmiesten kehitystä alettiin seurata systemaattisemmin alokkaasta alkaen. Autoileva varusmies oli 1960-luvulla harvinaisuus, mutta varuskuntien pysäköintialueet alkoivat seuraavan vuosikymmenen lopulla olla tupaten täynnä. Varusmiestoimikunnat vaikuttamiskanaviksi 1960-luku merkitsi varusmiehille ulkoisia vapauksia kuten siviilipuvun käyttöoikeutta lomilla. 18 HISTORIA Seppo Simola suomalaisen sotilaan vahvuudeksi on usein mainittu kyky itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon miehistötasolta alkaen. Kotiuttamisrahaa ja lomia Kotiuttamisrahaa maksettiin jo jatkosodasta palatessa. Vuosikymmenen puolimaissa toimikunnat tekivät noin 2 000 aloitetta, joista kolme neljästä johti myönteiseen tulokseen. Tämä oli vastaus vuonna 1970 perustetun Varusmiesliiton aluksi hyvin negatiivissävytteisille vaikuttamisyrityksille. 18 HISTORIA Kotiuttamisrahaa alettiin maksaa syksyllä 1971 Sotilaskodin palvelut olivat varusmiehille tärkeitä erityisesti leiriolosuhteissa.. Kimppakyydit kiireessä ja väsyneenä lisäsivät varusmiesten onnettomuusriskiä, samoin autojen huono kunto. Jääkärikoulutuksessa Saksassa vuosina 1915–1918 suomalaisille opetettiin tehtävätaktiikkaa, jossa esimies käskee tavoitteen, mutta jättää suoritustavan alaisen päätettäväksi. Muutama lomareis1970-luvulla huolestuttiin Varusmiehenä Suomessa, osa 5/8: Varusmiesten olot ja vaikutusmahdollisuudet kohenivat, mutta huonokuntoisiin autoihin oli puututtava. Eräässä autossa raidetangon pää oli irtohihnalla kiinni. Lokakuun 1972 saapumiserästä alkaen varusmiesten oli mahdollista anoa palvelusajan pituudesta riippuen 3–5 vuorokautta lomaa yksityisasioiden hoitoon ilman todisteellisia perusteita, eli HL:t alkoivat silloin pyöriä. Vuodesta 1972 alkaen työasiamiehet ovat auttaneet työnhaussa. Aluksi etu oli harkinnanvarainen ja sen myönsi varusmiehen kotikunnan sosiaalilautakunta. Kadettikoulussa puolestaan oli alettu painottaa upseerin kasvatuksellista roolia jo 1960-luvulta alkaen. Kehityskaari muodollisen äksiisin vähentämisessä ulottuu nykypäivään asti ja ilmenee esimerkiksi Yleisen palvelusohjesäännön hiljattaisina lievennyksinä. Komentaja saattoi asettaa toimikuntien työlle tavoitteita ja joskus hän myös nimesi toimikunnan osuvammin
1953) astui palvelukseen Niinisalossa Satakunnan tykistörykmentin 3. Hyvä kunto helpotti keskimatkojen juoksijana kilpailleen Viertosen sopeutumista varusmiespalvelukseen. patteriin helmikuussa 1975. Vuoden 1976 lokakuussa avattiin killan rakennuttama ja työkaluilla varustama varusmiesten autohuoltola Parolannummelle. – Koin sotaväen mielekkäänä ja harkitsin sotilasuraakin. Kunnanjohtaja alokkaana kokelas Viertosen joukkueessa su katkesi kilpien poistoon. Panssarikiltakin tarttui haasteeseen. Yleisradion panos varusmiesten viihtyvyyteen oli vuonna 1972 aloittanut Varusmies-ohjelma, jota lähetettiin kerran viikossa 15 vuoden ajan, loppuvuodet nimellä Varusmiesterveiset. Siellä hänestä koulutettiin patteriupseeri. Varusmiehiä koulutettiin 1970-luvun puolimaissa hankittujen 122-millisten raketinheittimien käyttäjiksi. Ensimmäinen SS-11 panssarintorjuntaohjus ammuttiin Upinniemessä kesäkuussa 1971. Samana keväänä Liikenneturva aloitti varusmiehille suunnatun liikenneturvallisuuskoulutuksen. Ohjuksia ja sinkoja koulutuskäyttöön Kotimaiset sarjatuliaseet yleistyivät, mutta vasta vuoden 1978 alusta lähtien kaikille varusmiehille voitiin antaa koulutus kotimaisilla rynnäkkökivääreillä ja kevyillä konekivääreillä. Kouluttautunut sekä työelämässä jo meritoitunut muita vanhempi varusmies antoi haastetta myös joukkueenjohtajalle. Asia-aiheiden lomassa luettiin varusmiehille siviilistä lähetettyjä terveisiä ja toivotuksia sekä soitettiin toivelevyjä. Tein parhaani ja katsoin, mihin se riitti. 122-millinen 40-putkinen raketinheitin tuli koulutuskäyttöön alkuvuodesta 1977. Jokamiehen panssarintorjuntaa tehostettiin vuosikymmenen puolimaissa koulutuskäyttöön tulleilla kevyillä kertasingoilla. RUK:n jälkeen Viertonen palasi Niinisaloon tuttuun patteriin alokasjoukkueen johtajaksi. Ruokailuun oli aina järjestäydytty poikki tien, jolloin paikalle sattunut auto oli ongelma. Varusmiehille oma radio-ohjelma Edelleen ilmestyvä Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki perustettiin jo vuonna 1963. – Alokas Lahtisen aloitteesta muutimme esimerkiksi järjestäytymiskäytäntöä. –OdotinRUK:ssaperehdytystäerilaisten ihmisten kohtaamiseen ja käytännön psykologiaan, mutta kurssin jälkeen piti vain luottaa omiin kykyihinsä johtajana. Koska projekti oli ennakkotapaus, siihen tarvittiin hyväksyntä puolustusministeriöstä asti. Ainakin Turussa seurattiin Parolannummen esimerkkiä. liikenneturvasta 19 Reserviläinen 5/2017 Seppo Simola simo viertonen sai kokelaana Siikaisten 27-vuotiaan kunnanjohtajan Matti Lahtisen alokasjoukkueeseensa. Se levisi tupajakeluna 1970-luvun varusmiehille avaten näkökulmaa myös muihin varuskuntiin ja sotaväen asioihin yleisemminkin. Simo Viertonen (s. Perusyksikön käytävällä tai ainakin sotilaskodissa oli kolikkopuhelin, johon ei taustalla kuuntelevien palvelustovereiden takia kuitenkaan uskaltanut puhua kovin hempeitä. Viertosen suoritukset riittivät Reserviupseerikoulun kurssille 149 asti. Osalla varusmiehiä oli vielä vuosikymmenen puolimaissa kivääri henkilökohtaisena aseena. Vuosikymmenen lopulla alkoi varusmieskoulutus olalta ammuttavalla Strela itohjuksella. Kesävänskän pesti ja asunto oli jo katsottuna, mutta siviilihommat voittivat. Alokkaan aloitteesta alettiin järjestäytyä tien suuntaisesti. SOTAMUSEO SOTAMUSEO SEPPO SIMOLA. Kypsästi ajatteleva alokas oli valmis tuomaan ajatuksensa myös julki. Toimenpiteet vaikuttivat pian, sillä jo kesällä poliisi kiitteli autojen parantunutta kuntoa. Toimittajat kiersivät varuskunnissa haastatellen varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. – Otin varusmiespalveluksen urheilija-asenteella. Johtajana Viertonen palveli myös siviilissä tehden pitkän uran Hattulan kunnan palveluksessa, pisimpään vapaa-aikatoimenjohtajana. Lähteitä: Pauli Thomenius: Iske ja murra – Panssarikilta 1951–2001 Vilho Tervasmäki: Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana 1939–1978 Suomen Puolustusvoimat 1944–1974 Ruotuväki-lehden vuosikerrat 1970–1979 Kapteeni (res.) Simo Viertonen muisteli 1970-luvun varusmiesaikoja kotonaan Parolassa. Kenttätykistö sai järeämpää kalustoa. Kotiin ja tyttöystävään saattoi pitää yhteyttä lähinnä postin tai puhelimen välityksellä. Kommunikaatiomahdollisuudet olivat esihistoriallisia nykyiseen someaikaan nähden
HEI LUGIOLAINEN, ONGO GOULUREBUD KUNNOSSA. DÄSSÄ OLIS! :------DD Ja te muut: tässä olis kaikkea jännittävää syksyn tiimellykseen! s o t i l a s v a r u s t e e t | a r m e i j ay l i j ä ä m ä | m e t s ä s t y s | u l k o i l u Varusteleka Ruosilantie 2 00390 Helsinki myymälä avoinna ma-pe 10 20 lauantaina 10 18 WWW.VARUSTELEKA.FI info@varusteleka.fi 010 320 3813 / varusteleka