Sivu 9 Palkinto pitkästä työstä Leila Kaleva on MPK:n vuoden kouluttaja. Sivu 20 Tammikuu 1 / 2015 Sivut 16-17 KeSKIöSSä AJANKOHTAISTA Reservin linjaukset. Reserviläinen Karhinen otti vetovastuun Maanpuolustuksen tuen puheenjohtaja vaihtui. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Mitä tulee priimuksista. Tutkimus perehtyi RUK:n priimusten työuriin
Tämä on siis pitkän tähtäimen suunnitelma ja luonnollisesti kaikki asiat eivät ole nyt valmiita. MATKAVINKKI: Ajankuvaa Kuhmossa ARVOSTELUT Reservin riennot PÄÄKIRjOITUS: Konkretian ja toiminnan aikaan Yhteinen sanoma löydettävä RUL: Aktiivisen toiminnan vuosi RES: Eduskuntaan valittava maanpuolustushenkisiä kansanedustajia Tuntuma kohdilleen Hyvin sijoittuvia Naisten motivaatio valjastettava myös reservissä Reserviläiselle uudet verkkosivut HISTORIA: Talvisodan ainoa panssaritaistelu KALUSTO: Jäänteet piilevät metsissä REPORTAASI: 12 askeleen suunnitelma KOULUTUS: Koulutuksen auditointi varmistaa laadun KOULUTUS: Paikallisesti paikallisille KOULUTUS: Pitkän linjan aktiivi Tunnistatko kaluston. Puolustusvoimat pyrkii jatkossa hyödyntämään reserviläisten vapaaehtoisuutta aiempaa enemmän muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa tehtävän yhteistyön voimin. Reserviläinen pyysi puolustusvoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppöstä käymään kohta kohdalta läpi 12 linjausta, jotka suunnitelmaan on myös listattu. KANNeN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT Kattavat suunnitelmat valmiina toteutettaviksi 21 11 ”Asevelvollisuus lankesi toisen kerran” Reijo Karhinen 10 Tuomas Kaarkoski puolustusvoimat on laatinut viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteistyössä reserviläisja maanpuolustusjärjestöiden kanssa reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämissuunnitelman. LIIKUNTA: Ensimmäiset yhteiset ampumamestaruuskisat RUL: Varautuminen on tärkeä osa kokonaisuutta RES: Kansallisen veteraanipäivän seppeleenlasku on kunnia-asia 9 5 Puolustusvoimilla on laaja suunnitelma reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiselle. Erlaisia toimenpiteitä suunnitelmassa on 57. Viimeiset toimenpiteet vaikuttavat vuoden 2019 lopulla, Hyppönen sanoo. Reserviläinen 1/2015 SISÄLTÖ 3 KeSKIöSSä 12 14 16 ILTAVAPAA 28 30 31 JäRJeSTöT 24 25 29 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 32 18 19 YKSI MEISTÄ: Miksi kirjoitat kirjoja, Mikko Porvali. Suunnitelma kattaa seuraavat viisi vuotta. Muistatko vielä Sergein. – Toimenpiteet toteutaan seuraavan viiden vuoden aikana. Jatkuu sivulla 16–17 PUOLUSTUSVOIMAT Paikallispataljoonien perustaminen on yksi 12 linjauksesta. Yksi iso muutos on omaehtoisuudessa. 20 23
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi ReS:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. Kuuri on ollut kova. Yksi iso haaste on, miten vapaaehtoistarjonta ja reserviläiset löytävät toisensa. Puolustusvoimien vuosien mittainen uudistus on pitkän rupeaman jälkeen maalissa. Kertausharjoitukset ovat reserviläisille se näkyvin asia, mutta taustalla kehitys pyörii yhä vauhdilla eteenpäin. Seesteiset vuodet ovat puolustusvoimissa kuitenkin pelkkä haave, jonka tietysti myös komentaja Lindberg hyvin tietää. Isoimpana asiana on tietysti kertausharjoitusmäärien palautuminen tolkullisille tasolle heikkojen vuosien jälkeen. Puolustusvoimat on laatinut viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteistyössä reserviläisja maanpuolustusjärjestöiden kanssa reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämissunnitelmaa, joka ulottuu aina vuoteen 2019. Ensin vuorossa on maavoimat, seuraavan vuosikymmenen alun hankintatarpeet löytyvät merivoimista ja 2020-luvun lopulla odottaa se kallein ratkaisu eli ilmavoimien kaluston päivittäminen nykyaikaan. (ke 12.8.) 7/2015 ma 19.10. (ke 30.9.) 8/2015 ma 30.11. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 2/2015 ma 3.3. (ke 11.2.) 3/2015 ma 6.4. Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitystyöryhmän lopputulema oli Pelkkä yksimielisyys ei riitä viime vuosien poliittisten ristiinvetämisten aikana harvinaisen yksimielinen: puolustusvoimat tarvitsee lisää rahaa. Konsensuksen poliittisissa puheissa pitää muuttua konkreettisiksi teoiksi, pelkkä hyvä tahto ei muuta puolustusvoimien kalustoa moderniksi. (ke 22.4.) 5/2015 ma 15.6. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg totesi alkusyksystä Reserviläisen haastattelussa, että kaiken muutostyön jälkeen parin vuoden tasaisempi ajanjaksokaan ei olisi pahitteeksi. Näistä suuremmista linjauksista voi lukea lisää tämän lehden sivuilta 16.–17. Mainitse myös entinen osoite. Kuten Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Haukilahti liiton sivuilla olevassa kolumnissaan erinomaisesti totesi, pelkkä yksimielisyys ei riitä. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen ReS:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Varsinkin kun leikkauksia vertaa muihin valtion hallinnoimiin organisaatioihin, joissa leikkaukset ovat jääneet lähinnä puheiden tasolle. (ke 11.11.) Vähään aikaan ei ole yhteen vuoteen ladattu yhtä paljon odotuksia Suomen turvallisuuspolitiikan suhteen kuin vuoteen 2015. Kalusto vanhenee ja uusiin investointeihin pitäisi löytyä lisäeuroja. Alkanut vuosi on myös äärimmäisen mielenkiintoinen tavallisen reserviläisenkin silmin katsottuna. Asian saattamisessa laajempaan julkisuuteen riittänee pähkäiltävää sekä puolustusvoimilla että MPK:lla. Lisääntyneiden kertausharjoitusmäärien ohella puolustusvoimat haluaa antaa vastuuta yhä enemmän reserviläisille itselleen. Tässä vaiheessa katseet kääntyvät eduskuntaan ja kevään tuleviin vaaleihin. Erityisen iso rooli vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tulee olemaan paikallisjoukkojen kouluttamisessa. (ke 18.3.) 4/2015 ma 11.5. (ke 27.5.) 6/2015 ma 31.8. Miljoonaluokan yhteistyö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa takaa sen, että asiasta kiinnostuneille pitäisi ainakin tarjontaa riittää tänä vuonna. Lyhyesti tiivistettynä voisi todeta puheiden sijasta käytännön toimien nousevan tänä vuonna päärooliin reserviläisasioissa. Toivottavasti näin käy myös politiikan kabineteissa.. 4 Reserviläinen 1/2015 PÄÄKIRJOITUS 26.1.2015 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Konkretian ja toiminnan aikaan Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (83.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti
Vuodesta 2007 viime vuoden loppuu asti puheenjohtajana toiminut Härmälä muistuttaa, että naiset unohtuvat aivan liian usein vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta keskusteltaessa. Karhinen kertoo suhtautumisensa maanpuolustukseen kumpuavan kodinReijo Karhinen peräänkuuluttaa yhtenäisempää ja selkeämpää reserviläiskenttää. Odotan paljon tulevalta strategiatyöltä ja siltä mitä pystymme vuoden 2017 ympärille ideoimaan.. Vastakkain taistelivat oma ajankäyttö ja sisäinen tunne. – Jouduin viikon päivät pohtimaan asiaa. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2015 Asevelvollisuus lankesi toisen kerran Yhteinen sanoma löydettävä Reijo Karhinen aloitti vuoden alussa Maanpuolustuksen tuen hallituksen puheenjohtajana. – Se into, jolla naiset ovat mukana täysin vapaaehtoisessa toiminnassa, on ihailtavaa. OP perintönä. – Yksi haaste on se, miten nuoret saadaan mukaan. Muuttuneet ajat Myös Karhisen edeltäjä, vuorineuvos Härmälä, myöntää aikojen muuttuneen ja varainkeruun vaikeutuneen aivan viime vuosina. Rivit yhtenäisiksi Karhisen mukaan MPT:n puheejohtajana ja hänen nykyisessä päivätyössään on paljon samoja elementtejä. Ryhmän yhtenäisyys menee yli kaiken. – Tukipäätöstä tekevälle on hyvin tärkeää, että hän saa kuulla tarinan eli mihin tarkoitukseen rahat menevät. Vapaaehtoisuus ja sitoutuminen näihin asioihin ovat sellaista, joista moni muukin voisi ottaa oppia. Juhlavuosi voisi Karhisen mukaan muodostua järjestökentät yhdistäväksi tekijäksi. – Osuuspankissa keskusyhteisö on näiden itsenäisten pankkien palvelija. Seuraaville sukupolville asiat eivät ehkä ole niin henkilökohtaisia ja konkreettisia, varsinkin kun veteraaneja on yhä vähemmän elossa, itsenäisyyspäivänä 1. En olisi tässä, jos asia ei kumpuaisi jostakin hyvin sisältä. Juuri yhtenäisyys on se asia, jossa vapaaehtoisessa maanpuolustuskentässä on Karhisen mukaan eniten petrattavaa. Asevelvollisuus lankesi toisen kerran, Karhinen toteaa hymyillen. Kaiken ei tarvitse lähteä siitä, että ollaan puolustusvoimien riveissä mukana. Silloin meidän keskeisillä vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä pitäisi olla yhteinen viesti. Karhisen visioissa vuosi 2017 ja itsenäisen Suomen 100-vuotinen taival ovat varainhankinnalle loistavia mahdollisuuksia. Lapsuudesta mieleen ovat jääneet yhdessä isän kanssa ovelta ovelle tehdyt viljakeräykset sotainvalideille . Maanpuolustus on monessakin mielessä tunnepitoinen asia. – Minun haaveeni on isänmaalle tärkeän vuoden 2017 hyödyntäminen. Syiksi hän luettelee muun muassa 2008 alkaneen finanssikriisin, yritysten kansainvälistymisen ja yliopistojen julkisen varainkeruukampanjan. Vuosi 2017 kriittinen Karhisen mukaan MPT:n uuden strategian hiominen alkaa jo tänä talvena. Onneksi vaikea periodi kertausharjoitusmäärien osalta on nyt takana. Veteraanit vähenevät, yhä harvemmalla on liittymäkohtia sota-ajan sukupolviin ja monella päätöksistä vastaavalla yritysjohtajalla ei välttämättä ole minkäänlaista Suomi-taustaa. Mitä kauemmaksi kuljetaan sotien ajoista, sitä tärkeämpää on, että maanpuolustustyössä on yksi yhteinen viesti ja siinä mahdollisimman selkeä rakenne. Järkisyyt sanoivat, että josko nyt rajaisit vähän sitä ajankäyttöäsi, mutta tunnesyyt käänsivät tilanteen eräänlaiseksi motiksi. Pitää pystyä tekemään yhteinen asia niin mielenkiintoiseksi, että kaikki kokevat sen mielekkääksi. Puhumalla homma ei pysy kunnossa, tarvitaan actionia, tyypillisesti kertausharjoitusten kautta. – Vapaaehtoinen maanpuolustus kilpailee varsinkin nuorten kohdalla lukemattomien harrastusten kanssa heidän vapaa-ajastaan. – Se perustyö, jonka äärellä MPT:ssäkin kokoonnumme, on jo itsessään niin puhuttelevan tärkeä. Minun piti löytää tunneperäiselle päätökselle myös järkiperusteet. OP-Pohjola-finanssiryhmän pääjohtajana työskentelevä Karhinen paljastaa, että myöntävästi vastaaminen entisen puheenjohtajan Jukka Härmälän puheenjohtajatiedusteluihin ei käynyt hetkessä. Meidän yksi keskeisimmistä haasteista on se, että kenttä ei ole viestiltään ehyt. Hänen mukaansa yhteinen sanoma on perusedellytys sille, että MPT:n varainhankinta onnistuu tulevaisuudessakin. Oma luonne ei antanut periksi kieltäytyä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen suhteen Härmälä peräänkuuluttaa puheiden ohella toimintaa. luokan vapaudenristin vastaanottanut Härmälä pohtii. Tuomas Kaarkoski vuosittain yli 600 000 euroa taloudellista tukea vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle jakava Maanpuolustuksen tuen hallitus (MPT) saa tammikuun alussa uuden vetäjän, kun vuorineuvos Reijo Karhinen aloittaa puheenjohtajakautensa. Näiden asioiden takia viestin tärkeys ja selkeys on Karhisen mielestä avainasemassa. Suurilla ikäluokilla vanhemmat ovat kokeneet sodat
kokoontunut liittovaltuusto valitsi Aaro Mäkelän Helsingistä ja Sampo Puoskarin Oulusta jatkamaan liittohallituksen varapuheenjohtajina vuonna 2015. Toinen varapuheenjohtaja Sampo Puoskari vastaa viestinnästä, järjestötoiminnasta, jäsenhankinnasta ja –huollosta sekä aatteellisesta ja varautumistoiminnasta. Sampo Puoskari (vas) on liiton 2. Liikuntatoiminnan kohdalla tärkeää on liikuntaja urheiluorganisaatiomme Reserviläisurheiluliiton strategian jalkauttaminen. Jäsenmaksuihin ei tehty muutoksia. Kaikki puheenjohtajavalinnat tehtiin yksimielisesti ilman äänesJANNe KOSONeN RUL jatkaa alkaneen vuonna viime vuotisten puheenjohtajien johdolla. Suunnitelmissa on liiton isojen yhdistysten tapaaminen, jossa mietitään toimia miten reserviupseerit saadaan liittymään RUL:n jäseniksi suurissa kasvukeskuksissa, Halkilahti toteaa. Jorma Kallio Lapualta toimii valtuuston puheenjohtajana ja Markus Lassheikki Kirkkonummelta varapuheenjohtajana. Ensimmäisen varapuheenjohtajan Aaro Mäkelän vastuulla ovat taloushallinto, liiton toimisto, liikuntaja ampumatoiminta sekä nuorten toiminta. Liittovaltuuston kokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle liittohallituksen esittämässä muodossa. Vastuualueensa tärkeimpinä tehtävinä Mäkelä mainitsee ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden kehittämisen sekä ampumaharrastuksen edellytysten turvaaminen koko maassa. Hän on myös taloustoimikunnan puheenjohtaja. Muita tärkeitä tulonlähteitä ovat yleisavustukset sekä sijoitusja rahoitustoiminnan tuotot. Kasvu-urille takaisin Halkilahden mukaan vuoden aikana huomio on erityisesti jäsenkehityksessä ja viestinnässä. 6 Reserviläinen 1/2015 AJANKOHTAISTA RUL Jäsenhankinta, ampumataito ja kenttäkelpoisuus ovat tämän vuoden painopisteitä. RUL:n liittohallituksen vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa vahvistettiin puheenjohtajiston työnjako sekä valittiin liiton toimikunnat alkaneelle vuodelle. Myös eduskuntavaalit näkyvät kevään toiminnassa. RUL:n puheenjohtajana toimii kapt Mikko Halkilahti Salosta. Puheenjohtaja Mikko Halkilahden vastuualueeseen kuuluvat yhteiskuntaja sidosryhmäsuhteet, edunvalvonta sekä strateginen suunnittelu ja kansainväliset suhteet. Jorma Kallio jatkaa liittovaltuuston puheenjohtajana ja Markus Lassheikki valtuuston varapuheenjohtajana. – RUL järjestää yhdessä Upseeriliiton kanssa vaalipaneelin ja piirejä kannustetaan tekemään juttuja ja järjestämään vaalipaneeleita maakunnissa. – Kahden peräkkäisen vuoden jäsenmäärän merkittävä lasku on saatava pysäytettyä ja aloitettava suunnitelmallinen työ jäsenmäärän kasvattamiseen takaisin 28 000 maksaneeseen jäseneen. – Nettisivujen uusiminen on tärkeä osa viestinnän kehittämistä, Puoskari sanoo.. Talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujäämä on noin 530 000 euroa. Aktiivisen toiminnan vuosi Janne Kosonen Helsingissä 29.11. tyksiä. Lisäksi panostetaan Hennalan esteradan käyttöönottoon RUL:n ja muiden reserviläisten liikunnan harjoitusja kilpailupaikkana, Mäkelä tiivistää. varapuheenjohtaja, Aaro Mäkelä 1. varapuheenjohtaja ja Mikko Halkilahti liiton puheenjohtaja. Myös liittovaltuuston puheenjohtajat jatkavat tehtävissään. Halkilahti on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen jäsen ja sen varapuheenjohtaja. Liiton selvästi tärkein tulonlähde on jäsenmaksut. Puoskari on järjestötoimikunnan puheenjohtaja. RUL:n toiminnan painopisteet vuonna 2015 ovat jäsenhankinta, ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden kehittäminen sekä reserviupseereiden edunvalvonta. Vuoden tärkeimmiksi asioiksi Puoskari mainitsee uusien mallisääntöjen jalkauttaminen yhdistysja piiritasolle, RUL:n jäsenhankinnan tehostamisen sekä liiton viestinnän kehittämisen. Hänen puheenjohtajakautensa käsittää vuodet 2014 – 2016
EU kuitenkin näytti voimattomuutensa Ukrainan tapauksessa. Yhdistystemme yksi tehtävä on jakaa informaatiota maanpuolustuksesta ja puolustusvoimista. Ihmiset joutuisivat paniikkiin. Maanpuolustus pian päättyvän vaalikauden ykköskärsijä Eduskuntaan valittava maanpuolustushenkisiä kansanedustajia Hanna Mäenpää, 40, yrittäjä ”Virtuaaliset uhat kuten joihinkin järjestelmiin tai palveluihin tehdyt hyökkäykset, joita ei voisi hallita. Reserviläisliitto julkaisee puolustuspoliittisen ohjelman, jolla pyritään vaikuttamaan vaalikampanjointiin ja seuraavan hallitusohjelman sisältöön. Tietokoneiden varassa on nykyään kaikki, samoin sähkön. – Sodasta on jo pitkä aika. Mikä on suurin Suomeen kohdistuva uhka tällä hetkellä. Raili Nevala, 62, eläkeläinen ”Kyllä se tuo meidän itänaapurimme Venäjä on suurin uhka. Savola näkee, että viimeaikaisten tapahtumien myötä myös Suomessa on herätty toimivan maanpuolustuksen tärkeyteen. Savolan mukaan maanpuolustus on ollut pian taakse jäävän vaalikauden ykköskärsijä. rattaisiin materiaalihankintoja varten noin 150 miljoonan euron korotus. Omiin menoihin pitäisi käyttää rahoja niin kuin ennenkin.” – Yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto ovat ainoa keino turvata toimiva maanpuolustus. Emme voi elää jatkuvasti velaksi henkilökohtaisellakaan puolella, eikä valtio ole sen kummempi – ja mehän itse olemme se valtio ja yhteiskunta. Lisärahoitustarve vastaa puolustushallinnon laskemia, joka on kirjattu puolustusselontekoon. 7 Reserviläinen 1/2015 AJANKOHTAISTA RES MITeN ON. Jos tulisi vaikka sähkökatkoksia, niin eihän nykyään pärjättäisi ilman sähköä.” jyrki jääskeläinen, 55, reservin luutnantti, yrittäjä ”Sisäinen yhtenäisyys etenkin taloudessa. Liitto pyrkii nostamaan lisärahoituksen yhdeksi vaaliteemaksi. Paikallisyhdistykset kasvatustyöhön Nopeasti muuttuva turvallisuuspoliittinen ympäristö vaatii vakaata ja uskottavaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Suurinta osaa tämä lama ei kosketa millään lailla, mutta jos kaikki lopettavat ostamisen niin siitä tulee ongelma varmasti. Savola toivoo piirejä ja yhdistyksiä mukaan kasvatustyöhön. – Puolustusvoimat tarvitsee riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseen. Suomi on samalla viivalla Ruotsin kanssa. Puolustuksen on oltava kunnossa pahimman varalle. Tällöin eri ehdokkaiden kannat tulevat esille. Yleinen kaaos ja sekasorto, joka seuraisi kun jonkun tahallisen iskun myötä joku systeemi kaatuisi. Eurooppa ja maailma eivät ole enää lintukoto. Norja on Natossa, mutta Suomi ja Ruotsi ovat yksin tässä välissä. Venäjä on ilmaissut, että se toimii siksi kun Nato lähenee sitä.” Reserviläisliitto kannustaa yhdistyksiään ja piirejään vaalikampanjointiin. Savola kannustaa reserviläisiä käyttämään äänioikeuttaan. – Ukrainan kriisi on vaikuttanut ihmisten asenteisiin. Marjut Kriikku Reserviläinen rantautui maakuntaan kysymään seinäjokelaisilta, minkä he kokevat Suomen suurimmaksi uhaksi tällä hetkellä ja miksi. – Kannustamme myös piirejä järjestämään keskustelutilaisuuksia ja kutsumaan kansanedustajaehdokkaita keskustelemaan maanpuolustuksesta. Kertausharjoitusten riittävä määrä, varusmiesten tarvittavat maastovuorokaudet sekä harjoittelutoiminta merellä ja ilmassa ovat maanpuolustuksemme ydintä mutta niitä kaikkia on voimakkaasti leikattu. MeRVI MäKI-NeSTe Puheenjohtaja Mikko Savola kehottaa yhdistyksiä ja piirejä olemaan kansanedustajaehdokkaisiin yhteydessä puolustuksen rahoituksen tiimoilta. Lähestyvien vaalien yhteydessä tämä näkyy kampanjointina puolustusmenoihin esitetyn tasekorotuksen puolesta. – Toiveemme on, että uuteen eduskuntaan valittaisiin puoluekannasta riippumatta kansanedustajia, jotka kokevat maanpuolustuksen tärkeänä kysymyksenä, sanoo Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola. Kansanedustaja Ilkka Kanervan vetämä, puolustuksen parlamentaarinen selvitystyöryhmä on esittänyt, että puolustusmäärärahoihin vaMervi Mäki-Neste reserviläisliiton tavoitteena on ylläpitää koko maan kattavaa ja itsenäistä puolustusta. perusmateriaalihankinnat, summaa Savola. Esitetyyppistä ohjelmaa jaetaan liiton yhdistysten ja piirien käyttöön sekä edelleen kansanedustajaehdokkaille jaettavaksi vaalikampanjoinnin yhteydessä. Esimerkiksi nykynuorisolle tähän liittyvät asiat ovat jo vieraita. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, vaikka Euroopan Unioniin kuuluukin. Lisärahoituksella pyritään turvaamaan mm. Puolustusvoimiin kohdistuneet leikkaukset ovat tuoneet mukanaan seurannaisvaikutuksia. Jäsenistömme yksi tehtävä on innostaa väkeä äänestämään maanpuolustushenkisiä ehdokkaita.. – Äänestäminen on sallittavaa ja jopa toivottavaa
Kurt Thune training –puhelinsovelluksessa on ideana kehittää mielikuvaharjoittelun avulla silmän ja sormen yhteistoimintaa sekä parantaa liipaisua ja reaktioaikaa. Laajempi selvitys yhteistyöstä tulee julki ensi kuussa. Yksi sovelluksen houkuttimista on reaaliaikainen tuloslistaus. Sen sijaan sukellusvenejahtiin osallistuminen tositilanteessa vaatisi lainsäädäntömuutoksia. Sovelluksesta löytyy erilaisia kilpailumuotoja joista avauskisassa ammutaan 5×10 laukauksen sarja ja pyritään siitä eteenpäin aina mahdollisimman korkealle tasolle. Tämä ohjelma laskee sitä tarvetta, yrityksen toimitusjohtaja Tapani Kiikeri vakuuttaa.. Tämä on uusi hyvä harjoitusmuoto, joka tuo molemmille maille kyvyn vastata tällaisiin uhkiin, jos niitä tulevaisuudessa tulee, sanoi Haglund turvallisuusja puolustuskonferenssissa Ruotsin Sälenissä. Maat aikovat harjoitella yhdessä muun muassa sukellusveneiden etsintää. – Olen pikän linjan ampumaurheilija rata-ammunnassa, ampumahiihdossa, a-juoksussa, reserviläisammunnassa, metsästäjänliiton lajeissa. Ennakkoluulottoman ohjelman takaa löytyy kaksi entistä nokialaista Salosta, jotka perustivat RightSpot –nimisen start-upin. Painan ”liipaisimesta” kympin kiilto silmissä. Toinen heistä on Ilkka Ratamo, jonka mukaan alkuepäilyiden jälkeen sovellus on saanut hyvän vastaanoton ammuntapiireissä. Se on hiukan yksinkertaistettu versio, sekä ulkoasultaan nuorisolle suunnattu. Sovellus on räätälöity Applen, Androidin ja Windowsin käyttöjärjestelmille. Yksi todiste siitä on, että kaksikko sai luvan käyttää sovelluksensa nimessä Kurt Thune –nimeä, joka on ampumapiirien ykkösvarustajia. Viimeiset toistakymmentä vuotta olen vetänyt ampumaurheilukoulua Salon Seudun Ampujissa, ampumahiihtoa ja -juoksua Halikon Hakonsikoissa. Yhteistyön syvyys poliittinen valinta Haglundin mukaan yhteinen harjoitus voidaan toteuttaa nykyisen lainsäädännön pohjalta. Erikoinen lähestymistapa on ollut erityisesti nuorten mieleen, joille kynnys kokeilla uutta tekniikka ei ehkä ole niin suuri. Sukellusveneiden etsinnän harjoitteleminen on syvenevää puolustusyhteistyötä maiden välillä. Jälkipito jää kuitenkin onnettomaksi ja se näkyy tuloksessa välittömästi. Myös nuorille Nimenomaan ilmakivääriampujille suunnattu sovellus on mielenkiintoinen tuttavuus. Tuomas Kaarkoski palaute on välitön ja armoton. Kyse ei ole (Suomen ja Ruotsin) puolustusallianssista, vaan tämä toimii pohjana yhteistyölle. Ratamon mukaan se oli yksi perusedellytyksistä, että ihmiset jaksavat viihtyä sovelluksen parissa. STT suunnitelmat syvenevästä puolustusyhteistyöstä Suomen ja Ruotsin välillä alkavat saada lihaa luiden ympärille. 8 AJANKOHTAISTA Tuntuma kohdilleen Kurt Thune Training -puhelinsovellus tuo ilmakivääriammunan mielikuvitusharjoittelun kännykkään. Palaute on Ratamon mukaan ollut hyvää. – Suomen Ampumaurheiluliitolle olemme tehneet aiheesta nuorisoversion nimeltään Pete Patruuna. Yhteistyötä on suunniteltu muun muassa harjoitusalueiden käyttöön, merialueiden ja ilmatilan valvontaan sekä maavoimien perusja talvikoulutuksiin. Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Suomi aikoo olla etsinnässä Ruotsi ja Suomi aikovat harjoitella sukellusvenejahtia yhdessä Ruotsin sukellusveneiden tukena merivoimien kalustolla. Ratamo itse on pitkän linjan reserviläinen. Se on looginen käyttää ja se on saatavissa reilun kymmenen euron hintaan. On poliittinen valinta, miten pitkälle yhteistyössä halutaan mennä tulevaisuudessa, Haglund painotti. Ruotsin puolustusministeri, sosiaalidemokraattien Peter Hultqvist arvioi, että sukellusveneharjoitus voisi ajoittua vuosille 2016-2017. – Yksi etu tässä on se, että päästäkseen riittäviin toistomääriin, joutuu käytännössä asumaan ampumaradalla
Koulutuksen koettiin antaneen johtamistaitojen lisäksi itseluottamusta, ihmistuntemusta ja lisänneen vuorovaikutustaitoja erilaisten ihmisten kanssa. Kaikki nämä ammattiryhmät tai tehtävät löytyvät edustettuina maavoimien reserviupseerikurssien priimusten monella tapaa erityislaatuisesta joukosta. Koska osa priimuksista erityisesti ennen 1970-lukua järjestettyjen kurssien osalta on jäänyt verrattain tuntemattomiksi eikä heidän urastaan tai elämästään tiedetä paljoakaan, jatkaa tutkimusryhmä myös uusien tietojen kartoittamista ja ottaa kiitollisena vastaan tiedon mistä tahansa uudesta lähteestä. Vastauksen saamiseksi RUK:n OpRUK:n priimusten sijoittuminen työelämään aloittain. Kerättyjä tietoja käytettiin myös laajan yleisanalyysin tekoon. Tällä hetkellä tutkimus on viimeistelyvaiheessa ja lopulliset tulokset laajan aineiston analyysistä tullaan julkaisemaan vuoden 2015 aikana. Tutkimukseen liitettiin kysely, joka toteutettiin postitse lähetettyjen kyselylomakkeiden ja saman lomakkeen sähköisen version avulla. Lukuisten arkistoissa vietettyjen tuntien ja harvinaisten kirjalähteiden lisäksi arvokkaita tiedonhakureittejä tarjosivat paitsi Google, myös tämän päivän sosiaalisen median kanavat Facebookista LinkedIniin. Urallaan useammassa tehtävässä toimineet on sijoitettu viimeisimmän pitkäaikaisen työtehtävän mukaiselle alalle. Tuloksista koostettu kunkin priimuksen henkilöhistoriaa valottava matrikkeli on tarkoitus asettaa esille RUK-museolle Haminaan kävijöiden luettavaksi. Tommi Tenkanen, Sampsa Holopainen Joonas Nivala Antti Vanhoja mikä yhdistää kansakoulunopettajaa, pääministeriä, metsänhoitajaa ja lääkäriä. Professorit muodostavat oman kokonaisuutensa, eikä heitä ole laskettu mukaan muihin aloihin. Heidän poikkeukselliset johtamistaitonsa ja menestyksensä erilaisissa sotilastaitoja mittaavissa kokeissa ovat tehneet heistä kurssiensa priimuksia, mutta millaisia ihmisiä he ovat olleet. yhdistys@ruk.inet.fi, mikäli lukija osaa kertoa aiheesta lisää. Onko olemassa tekijää, joka yhdistää heidät. Tutkimusryhmä kiittää eversti evp. Yleisanalyysi on luonteeltaan tilastollinen ja pyrkii luomaan yleiskuvaa koko RU-kurssien historian ajalta esimerkiksi priimusten tyypillisestä ammatista ja asemasta. Vastauksia elossa olevilta priimuksilta tai heidän omaisiltaan saatiin yhteensä 129 kappaletta, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin myös RU-kurssin merkitystä myöhemmän elämän kannalta. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 1/2015 Hyvin sijoittuvia Tutkimus yhdistää Reserviupseerikoulun priimukset kautta aikain. Eero Lauria, sekä Reserviupseeriliittoa monipuolisesta yhteistyöstä.. Priimusten edustamien ammattiryhmien jakautuma on esitetty oheisessa kaaviossa. RUK:n priimukset ovat valikoituneet varusmiehistä parhaimmiksi parhaimpien joukosta. Tutkimusryhmä toivookin yhteydenottoja esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen kannatus. Otoksen suuruus on 174 priimusta (koko määrä 228 kpl). pilaskunnan Kannatusyhdistyksen työryhmä on tutkinut millaisen elämän priimukset ovat eläneet ja millaiselle uralle he ovat sijoittuneet. Yksittäinen selkeä ryhmä ovat professorit, joista useimmat ovat olleet tekniikan, fysiikan ja lääketieteen alalta. Yli kolmannes on sijoittunut johtotehtäviin ja suurin osa vaativille erikoisaloille. Ne tarjosivat myös uusia yhteydenottokanavia, mikä helpotti tutkimuksen tekoa usein arvaamattomillakin tavoilla. Yli kolmannes on uransa aikana työllistynyt johtajatehtäviin niin yrityksissä kuin maanpuolustuksenkin alalla, ja joukosta löytyy myös pääministerinä toiminut Keijo Liinamaa. Yhteisen tekijän etsinnän ohella tutkimus valottaa laajasti Suomen reserviupseerien henkilöhistoriaa ja kattaa aiheen käsitelyssä poikkeuksellisen pitkän ajanjakson 1920-luvun alusta nykypäivään. Suurin osa vastanneista koki RU-kurssin antaneen valmiuksia työelämässä toimimiseen. Kaaviosta käy hyvin ilmi, että RU-kurssien priimukset ovat työllistyneet suurelta osin johtaviin tehtäviin eri aloilla. Tutkimus toteutettiin vuosien 201014 aikana
Harjoituksiin osallistuneet naiset kokivat miellyttävinä asioina verkostoitumisen ja me-hengen. Harjoituksissa, reserviläisjärjestöissä sekä maakuntakomppaniassa tiivistyy yhdessä tekemisen henki, Takamaa kertoo.. Yli kahdesta sadasta kyselylomakkeeseen vastanneista reserviläisnaisista suurelle osalle maakuntajoukot sekä Koulutusja tukiyksikkö olivat vieraita maanpuolustustoimijoita. Yhteishengen muodostumiseen ei vaikuttanut ikä tai sukupuoli, vaan kokemus siitä, että ollaan yhteisellä asialla. TOMMI SOININeN Susanna Takamaa valitsi gradunsa aiheeksi reserviläisnaiset, sillä aiemmin heitä ei ole juuri tutkittu. Naiset kokevat, ettei heitä haluta mukaan tai ettei heitä oteta tosissaan. Tällöin heidän intonsa menee hukkaan, Takamaa sanoo. Takamaa itse kokee, että toisin kuin armeijassa, reserviläistoiminnan parissa samanhenkiset maanpuolustuksesta kiinnostuneet ihmiset kohtaavat. Petrattavaa yhdistyksillä olisi tiedottamisessa ja imagon luomisessa. Jotkut vastaajista kuitenkin pelkäsivät vanhempien miesten asettavan heille suurempia odotuksia kuin miehille, eivätkä uskalla siksi osallistua. – On hienoa, että ne, jotka näkevät armeijan ja asepalveluksen samanlaisessa valossa kuin minä, ovat mukana vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Puolustusvoimien kutsumaan tai käskemään harjoitukseen osallistutaan muita harjoituksia helpommin. – Jos järjestöstä on tullut kuva, että se on vanhojen jäärien kerho, niin eivät naiset sellaiseen hakeudu. Maanpuolustustahto kannustaa kertaamaan Naisten innokkuudesta ja motivaatiosta vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan kertovat paitsi asepalveluksen vapaaehtoisuus, myös johtajakoulutuksen saaneiden korkea lukumäärä. Kyselyyn vastanneita naisia kannustivat reserviläistoimintaan omat arvot, kuten maanpuolustustahto ja veteraanityö. Yksi tärkeimmistä syistä oli myös halu kehittää omia sotilaallisia taitoja. – Jäsenmäärän kasvattaminen on lähes kaikkien yhdistysten tavoite, mutta toimijat epäonnistuvat kun tieto ei mene perille, Takamaa linjaa. Takamaan tutkimuksen perusteella esimerkiksi ikä, koulutus tai lasten lukumäärä eivät vaikuta haluun osallistua harjoituksiin. Armeijassa osa suorittaa pakollista asevelvollisuuttaan pitkin hampain, jolloin kiinnostus on aivan eri tasoa kuin esimerkiksi ”yli-innokkaalla” naisella, jollaiseksi Takamaa koki itsensä varusmiesaikana. 10 AJANKOHTAISTA Naisten motivaatio valjastettava myös reservissä 70 prosenttia naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista saa johtajakoulutuksen, mutta valitettavan suuri osa heistä katoaa maanpuolustuksen parista kotiutumisen jälkeen. Takamaa uskoo, että kaikille avoin, matalan kynnyksen toiminta rohkaisisi uusia jäseniä mukaan järjestöihin ja vapaaehtoisiin harjoituksiin. KUKA Nimi Susanna Takamaa Ikä 27 Sotilasarvo res luut Koulutus Yhteiskuntatieteiden maisteri Yhdistys Tampereen korkeakoulun reserviupseerit ry, EteläPohjanmaan maakuntakomppania Paikkakunta Tampere Marjut Kriikku yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Takamaa tutki gradussaan reserviläisnaisten osallistumista vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, ja selvitti, että merkittävin osallistumisen estävä tekijä on informaation puute. Naiset eivät tiedä, millaista reserviläistoimintaa heidän paikkakunnallaan on tarjolla ja miten siihen pääsee mukaan. Vastauksista kävi myös ilmi, että maanpuolustustoiminta ja -kerhot koetaan ”ukkoontuneiksi”
Samalla pyrimme tarjoamaan heille kurkistuksia asioihin ja paikkoihin, jotka eivät välttämättä välity perinteisessä uutisoinnissa, Kaarkoski toteaa.. Tarjoussopimus on vuoden määräaikainen sähkösopimus (4,89c/kWh, perusmaksu 0€). Reserviläiselle uudet verkkosivut 11 Reserviläinen 1/2015 Tuomo Simojoki reserviläisen täysin uudistuneet nettisivut aukesivat joulukuun alkupuolella. Someen mukaan Uuden sivuilmeen lisäksi Reserviläinen aktivoituu myös sosiaalisessa mediassa. – Pyrimme reagoimaan vahvemmin ja tiiviimmin päivän ajankohtaisiin uutistapahtumiin. Painoaikatauluista johtuen kuitenkin moni asia jää pakosti lehdestä pois ja näitä asioita tulemme jatkossa uutisoimaan huomattavasti aiempaa aktiivisemmin verkossa, Kaarkoski toteaa. Hyödynnä tarjous netissä! www.220energia.fi/reservilainen Reserviläiselle koko vuoden sähköt vain 4,89 c / kWh levat eduskuntavaalit ja vaaleihin liittyvät maanpuolustusasiat ovat reserviläisille tärkeitä ja siksi haluamme niiden näkyvän myös myös meidän sivuilla. – Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa ja sillä on vahva asema myös jatkossa. –Aluksi aloitamme Facebookissa ja Instagramissa. Haluan somen kautta saada Reserviläisen ja lukijoidemme välillä vielä nykyistä tiiviimmän vuorovaikutussuhteen. Uusien sivujen lisäksi Reserviläinen löytyy nyt myös sosiaalisesta mediasta. Lehden päätoimittajan Tuomas Kaarkosken mukaan uudistuksen taustalla on halu palvella lukijoita entistä paremmin. Keväällä päätoimittajana aloittaneen Kaarkosken mukaan uuden ulkoasun lisäksi juuri uutisten päivitystahti on asia, joka erottaa Reserviläisen uudet verkkosivut vanhoista. Ensi kevään tuReserviläisen Facebook-sivu löytyy osoitteesta www.facebook.com/reservilainen ja instagram-tili osoitteesta www.instagram.com/reservilainen Tarjous voimassa vain Reserviläinenlehden tilaajille alennuskoodilla RESERVILAINEN
Kokoon kuivunut pikavalloitus vaati Neuvostoliiton etsimään uutta vauhtia helmikuun alussa. vihollisen oikeaan sivustaan Näykkijärven – Honkaniemen tasalla. Tappioita kärsineiden ja järkyttyneiden jääkäreiden oli ryhmityttävä kiireesti uudelleen. Neljän vaunun moottori oli tosin rikki eikä tykkeihin ollut ampumatarvikkeita. Neljä vaunua ehdittiin kaivaa Kannaksella pesäkkeiksi, mutta loput menetettiin viholliselle. Vihollisen rynnistys kohti Viipuria eteni valtatien suunnassa. Lisäksi oma tulivalmistelu rojahti osaksi jääkäreiden niskaan. Vuonna 1936 Englannista tilattujen ajanmukaisten Vickersien hankintaprosessi oli epäonnistunut monella tapaa. Tulijyrän alta voidaan ehkä sittenkin selvitä. Vain kahdeksan vaunua pääsi perille, loput hyytyivät pakkaseen. Kahden kilomerin hyökkäys eteni vain 500 metriä. Seppo Simola tolvajärven voitot joulukuun 1939 puolivälissä kylvivät uskon siemenen kansakuntaan. Toisen armeijakunnan operaatioihin kuului Jääkäripataljoona 3:sta muodostetun ja neljännellä panssarikomppanialla (4./Pans.P) vahvennetun taisteluosaston hyökkäys 26.2. Öinen vaunujen siirto lähtöasemaan sotki pahasti rintamasuunnan huoltoliikenteen, vaikka siirto oli etukäteen sovittu ja aikatauluettu. sai 16 edes auttavasti kenttäkelpoista Vickersiä. Särö vihollisen voitonvarmuuteen Jääkärien hyökkäys pysähtyi voimakkaaseen vihollistuleen ja paksussa hangessa ilman johtamisvälineitä hyökänneet vaunut yrittivät käydä yksittäin aukean takana tulittaneiden vihollisvaunujen kimppuun. Tien koillispuolella kulkenut ratalinja toimi myös hyökkäysurana. Tarkoitus oli lyödä hyökkääjä, ryhmittyä puolustukseen ja torjua lisähyökkäykset radan suunnassa. Rintama vastasi vahvuudeltaan armeijaryhmää. Nopeus oli valttia kun siepattujen tietojen viestejä käytettiin taktisen etulyöntiaseman saavuttamiseksi. alkaen Summaan, jonka puolustus murtui asteittain 12.–14.2. ja keskitti voimat 11.2. AKE:ssa ilmoittautuneen vaunukomppanian oli määrä osallistua taisteluosaston osana hyökkäykseen 26.helmikuuta aamulla Viipurin radan yli Heponotkosta Näykkijärven rantaan. Timošenko aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella helmikuun alussa SA-KUVA Kuunteluasema korsussa. Renault-miesten tehtäväksi jäi yrittää pelastaa sotasaalispanssareita omaan käyttöön. helmikuuta 4./Pans.P. helmikuuta rintamalle. Väliaseman tilanne radan suunnassa Summasta pohjoiseen Näykkijärven tasalla alkoi kehittyä kriittiseksi. Tilanne alkoi olla niin kriittinen, että keskeneräinen komppania lähetettiin Hämeenlinnasta 23. Taistelujaotus piti uusia eikä tykistöönkään enää saatu yhteyttä, joten H-hetkeä piti siirtää. Sodankäynnin kitka puuttuu peliin Kriittinen tilanne II AK:n alueella oli vakautettava. Leningradin sotilaspiiriä komentanut kenraali Kirill Meretskov syrjäytettiin ja kenraali Semjon Timošenko otti vastuun vasta muodostetun Luoteisen rintaman voimin. 12 HISTORIA Talvisodasta 75 vuotta, osa 2/3: Sodankäynnin kitka hyydytti oman panssarihyökkäyksen Honkaniemessä, mutta radiotiedustelu joudutti voittoja mottitaisteluissa. Ylipäällikkö Mannerheim antoi 16.2. Juna purettiin Viipurin liepeillä seuraavana päivänä. Keskeneräisillä vaunuilla sotaan Suomi oli talvisodan syttyessä käytännössä ilman panssariasetta. Tolvajärven jälkeen voitonsanomia alkoi kuulua muualtakin. Taisteluosaston hyökkäys keskeytettiin muutaman tunnin jälkeen ja. luvan vetäytyä väliasemaan. Kolme vihollisvaunua tuhottiin, mutta omista vaunuista tuhoutui tai jäi teknisten ongelmien takia vihollisen haltuun kaikki yhtä lukuun ottamatta. Lähtöasemaan hyytyi vielä kaksi vaunua, joten lopullinen vahvuus oli vain kuusi vaunua. Vasta 10. Talvisodan ainoa panssaritaistelu Harva asia sodassa sujuu ennalta suunnitellusti. Kaksi komppaniaa taisteluarvonsa menettäneitä Renaulteja mobilisoitiin Hämeenlinnan Poltinaholta, mutta niillä ei edes yritetty taistella. Pahasti vajaavarusteisina tilattujen vaunujen toimitusajat eivät pitäneet, Valtion tykkitehtaan valmistamat Boforsin 37mm:n vaunutykit viivästyivät, optiikkatoimitukset Saksasta peruuntuivat, eikä johtamiselle välttämätöntä vaunuradiokalustoa ollut hankittu
Tankkimiesten ja jääkäreiden rohkea taistelu Honkaniemen – Näykkijärven maastossa vihollista ja sodan kitkaa vastaan ei ollut turha. Kulunut vuosi ja Ukrainan kriisi on hyvä esimerkki tästä. Neuvostoliiton Itämeren laivaston nelinumeroinen koodi saatiin auki vuosien 1935 37 aikana. Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori Munat yhdessä korissa 13 Reserviläinen 1/2015 osasto ryhmittyi puolustukseen radan varteen Honkaniemen kylän tasalle. Lisäksi Tuusulassa sijainnut Täydennyskoulutusja kehittämiskeskus lakkautettiin, ja sen täydennyskoulutusvastuut siirtyivät osaksi Opintoasiainosastomme jo ennestäänkin monipuolista tehtäväkenttää. Vastahyökkäyksen epäonnistumisesta huolimatta vihollisen eteneminen viivästyi ja muuttui vähemmän voitonvarmaksi. Tiedustelutiedon välitön hyödyntäminen onnistui talvisodassa hyvin. Opintojen laadunvarmennus paranee ja yhdenmukaistuu. Uusi, iso ainelaitos tarjoaa tutkinto-opiskelijoille sekä muille kurssilaisille entistä monipuolisemman ja syvällisemmän opetuksen sotilaan perusosaamisalueista. Suomen operatiivinen johto oli välillä paremmin selvillä vihollisen kuin omien joukkojen sijainnista. Kerro meille palautteesi: toimitus@reservilainen.fi. Opetuksen kehittämistehtävät, ml ADL ympäristöt siirtyivät puolestaan Puolustusvoimien Palvelukeskuksen hoidettaviksi. Talvisodan aikainen kansallisuustunnus – valko-sini-valkoinen raita tornin yläosassa – erottuu hyvin. Vaikka uudisrakennus on luonnollisesti kallis investointi puolustusvoimauudistuksen tärkein rakennushanke, niin useista toimitiloista luopumiset ja toimintatapojen muutokset kompensoivat rakentamiskustannukset erittäin nopeasti. Korkeakoulu on 22-vuotisen historiansa aikana ehtinyt kokea monta muodonmuutosta niin organisaation kuin tutkintorakenteidenkin osalta. Joskus oma radiotiedustelumme sai venäläisten salasanomat rivakammin auki kuin varsinainen vastaanottaja. Nyt tutkinto-opiskelijoiden opintopolku on hallinnollisesti selkeä, heidän opintosuoritteensa ovat entistä selkeämmin yleiseurooppalaisen opintopistejärjestelmän mukaisia, heidän opintotarjottimensa mahdollistaa valinnaisuudet ja uralla etenemisen kykyjen ja halujen perusteella edellistä järjestelmää paremmin ja opintojen tukipalvelut löytyvät helposti samalta kampukselta. Maanpuolustuskorkeakoulu keskittää toimintansa ja toimijansa Santahaminaan. Panostus radiotiedusteluun kannatti Radiotiedustelun tehtävänä on radioaalloilla lähetettyjen sanomien sieppaus ja niiden avaaminen mahdolliset salauskoodit murtamalla. Otsikossa viitattu keskittäminen ei tarkoita pelkästään maantieteellistä siirtymää, vaan myös upseerin elinikäisen oppimisen entistä parempaa koordinointia. Radiotiedustelu antoi etulyöntiaseman Nopeus on avainasemassa, kun tiedustelutiedolla halutaan tukea rintamajoukkojen taistelua. Mitä mieltä olet asiasta. Harva asia sodassa sujuu ennalta suunnitellusti edes silloin, kun suunnitelmat ja valmistelut ovat perinpohjaisia. Selville saatuihin vihollisen aikomuksiin on voitava reagoida viivytyksettä. Entinen Taktiikan laitos, Kruununhaasta muuttanut Strategian laitos sekä Sörnäisistä siirtynyt Sotahistorian laitos sulautuivat vuodenvaihteessa yhteen Sotataidon laitokseksi. NÄKÖKULmA Jyrki Heinonen Entisen Neuvostoliiton maat, Baltiaa lukuun ottamatta, ovat edelleen poliittisesti hyvin arvaamattomia. (Kuvalähde: eversti (evp.) erkki Kauppisen artikkeli Panssarilehdessä 2/2010). Se vastaa nimensä mukaisesti maisteritason tutkintojen toteuttamisesta. Kolmessa vuodessa hän oli kirinyt tasoihin saksalaisten kanssa ja vuonna 1931 Suomen radiotiedustelu pystyi ensimmäisiin omiin koodinmurtoihin. Avattujen salasanomien avulla moteissa kypsyvien vihollisjoukkojen tilannetta voitiin seurata hyvinkin yksityiskohtaisesti. Kolmantena tutkinto-osastona jatkaa Jatkotutkinto-osasto, joka huolehtii uusimuotoisen esiupseerikurssin ja kaksivuotiseksi muuttuvan yleisesikuntaupseerikurssin toteuttamisesta. Lähteitä: Eversti (evp.) Erkki Kauppisen artikkeli Panssari-lehdessä 2/2010: Honkaniemen pysäkin taistelu 26.2.1940 Esa Muikku – Jukka Purhonen: Suomalaiset panssarivaunut 1918 – 1997 Talvisodan historia, osa 2 Robert Brantberg: Tiedustelueversti Hallamaa Neuvostosotilaat tutkivat Honkaniemessä tuhottuja suomalaisia Vickersejä. Everstinä uransa päättänyt Reino Hallamaa aloitti radiotiedustelun luomisen vuonna 1927 resursseinaan vain kynä, paperia ja toimistohuone. Kaksi keskeisintä syytä ovat opiskelijan etu ja veronmaksajien raha. Näin pitkän johdannon ja muutosten kuvausten jälkeen on tietysti paikallaan vastata kysymyksiin, miksi tämä tehdään ja mitä lisäarvoa tämä tuottaa. Kolmantena ainelaitoksena jatkaa Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, joka sekin muutti sisäistä organisaatiotaan tarjotakseen uusiutuville tutkintoosastoille entistä yksilöidympää ja kohdennetumpaa opetusta. Suomussalmen mottitaisteluissa pystyttiin seuraamaan esteettä armeijakunnan ja divisioonien välisiä salasanomia, ja koodinmurto divisioonaportaasta alaspäin oli rutiinia. Honkaniemen taistelu on hyvä esimerkki sodankäynnin kitkasta. Uljaan rakennuksen pääkäyttäjät ovat Kruununhaasta saapuva Kirjasto, Tuusulasta organisaatioomme vuodenvaihteessa liitetty Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus sekä saaren toiselta laidalta Kaartin Jääkärirykmentin pihapiiristä kotiin muuttava Sotatekniikan laitos. Tutkinto-osastorakenteen uusi pilari on Maisteriosasto. Taistelut toki ratkaistiin etulinjan joukkojen sinnikkyyden ja taistelutahdon avulla, mutta radiotiedustelu antoi perusteet nopeille taktisille voitoille. Honkaniemen maastossa kitka vaati monen jääkärin ja tankkimiehen hengen. Säästövelvoitteet täytetään täysimääräisesti. Puutteellisesti koulutettu, huonosti varustettu, pahasti vajaavahvuinen, teknisistä ongelmista kärsinyt ja ilman johtamisvälineitä ollut joukko lähetettiin hyökkäämään vaikeaan maastoon huonon tiedustelun ja tulivalmistelun jälkeen ilman tulitukea, eikä sen tukemaa joukkoa ollut koulutettu yhteistoimintaan vaunujen kanssa. Joidenkin mottien vartiointi saatettiin jättää radiotiedustelun varaan ja mottia vartioineet joukot voitiin välillä irrottaa muualle. Sen mahdollistaa uusi Santahamina-talo, joka otetaan virallisesti käyttöön helmikuun lopussa. Nyt saavutettava maantieteellinen asetelma on ollut tavoitteena koulun perustamisesta lähtien. Radiotiedustelua pidettiin aluksi turhana puuhasteluna, mutta resurssien antaminen tuotti tulosta. Korkeakoulun tahtotila on, että asiat hoidetaan opiskelijan etu edellä. Alkava hyökkäys on tehokkainta lamauttaa jo lähtöasemaan. Eli puitteet ovat kunnossa ja usko siihen, että kriisiajan joukoissa on jatkossakin pätevien reserviläisten ohella osaavia kaadereita, on entisestään vahvistunut. Vaikka opintoja suoritetaan eri tutkintotasoilla edelleen myös puolustushaarakouluissa, niin Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa niissäkin annettavaa kandija maisteritason tutkintoihin johtavaa opetusta ja tutkimusta. Näin meitä on ohjeistettu puolustusvoimauudistuksen alusta asti ja kohta tuo otsikko on totta poislukien Sotamuseo ja Maanpuolustuskurssit, joita ei ole ollut tarkoituskaan siirtää pois Helsingin kantakaupungista. Saatu tieto on käyttökelpoista vasta analysoituna ja tulkittuna. Aiemmin nämä kurssit ovat toimineet osana Kadettikoulua, mutta nyt siis hallinnollisesti omanaan. Olimme usein selvillä vihollisen ryhmityksestä, suunnitelmista, käskyistä, huoltotilanteesta ja mahdollisten täydennysten tulosta. Muissa toimitiloissa tiivistämme olemista. Avattuja koodeja käytettiin kansainvälisesti vaihtotavarana, ja juuri ennen talvisotaa Hallamaa sai vaihtokaupoilla mittavan määrän ruotsalaista kuuntelukalustoa
Ne sijaitsevat Helsingin, Espoon ja Vantaan metsiköissä ja puistoissa, usein tosin kasvillisuuden peittäminä. Ne sijoitettiin mahdollisuuksien mukaan ympäristöä hallitseviin korkeampiin paikkoihin. Työt saaristossa tehtiin tuon ajan tekniikalla taatusti haastavissa oloissa. Katvealueita ampuma-alueissa pyrittiin välttämään. Mitään pistemäisiä massiivisia linnakkeita ei pystytetty. Sen puolustamiseksi Helsingin edustan saaret linnoitettiin 1913 alkaen lukuisilla pattereilla, joissa ajan tavan mukaan tykit olivat rinnakkaisasemissa betonivarustuksen takana. Patterien ohella tykkimiehistöille piti rakentaa majoitusja suojatilat sekä ampumatarvikkeille varastot. Kallioisessa maastossa etulinjan juoksuhaudat on tehty louhimalla ja betonoinnilla vahvistamalla. Puolustusasemia on sen kummallakin puolella. Samaten huolestutti laivaston ankkuripaikkojen turvallisuus. KARTTA HeLSINgIN KAUPUNgINMUSeO. Suomenlahtea suljettiin Pietari Suuren merilinnoituksella, joka perustui Viron ja Suomen rannikolle Suomenlahden kapeimpaan kohtaan rakennettuihin linnakkeisiin. Helsingissä oli vanhentuneen Viaporin linnoituksen suojaamana Katajanokalla ja Kruunuvuorenselällä sotasatama. Kaikkiaan tukikohtia suunniteltiin rakennettavaksi 37 ja ne numeroitiin roomalaisittain I XXXVII. Helsingin suojaksi mantereen puolelle kaivettiin ja louhittiin Viaporin maarintaman linnoitusketju. Se lienee edelleen yksi suurimpia maassamme toteutetuista rakennushankkeista. Myös Helsingille oma meripuolustus Suomi kuului viime vuosisadan vaihteessa Venäjään ja maassamme oli useita venäläisiä varuskuntia. Niihin saattaa liittyä myös luolatiloja suojautumista varten. Monet näistä linnakkeista ovat modernisoituina aivan viime aikoihin palvelleet edelleen Suomen puolustusvoimia. Viime syksynä ilmestyi Helsingin Kaupunginmuseon kustantamana opas, joka auttaa linnoitteiden löytämisessä ja niihin tutustumisessa. Sen etupuolella viholliseen suuntaan on erilaisia katettuja suojavarustuksia konekivääreitä ja tähystystä varten. Venäläiset rakennuttivat maalinnoitusta kaupungin ja sotasatamansa suojaksi. 14 KALUSTO Sata vuotta sitten Helsingin pohjoispuolella kävi melkoinen kuhina. Nykyisin linnotteista on pääkaupunkiseudulla jäljellä runsaasti erilaisia jäänteitä. Niitä on tuettu tarpeen mukaan. Lisäksi eteen rakennettiin kilometrien pituisia piikkilankaesteitä ja paikoittain suojavalleja. Varsinainen päälinnoitusalue rakennettiinkin kahteen kaareen muotoiseen vyöhykkeeseen kauemmaksi noin 8-10 kilometrin päähän sotasatamasta. Betonirakenteisissa mutkittelevissa juoksuhaudoissa on porrastettu ampumakoroke vihollisen suuntaan. Saksalaisten pelättiin hyökkäävän Suomen kautta koukaten. Niiden riittämättömyys puolustukseen kävi nopeasti selväksi, koska etäisyys kaupungin keskustaan oli vain 6-7 kilometriä. Erilaisia yksittäisiä linnotteita on nykypäiviin säilynyt yli 300. Yhteyshaudat taaempana oleviin suojahuoneisiin on usein vain kaivettu maahan. Maarintamalla linnoittaminen aloitettiin ensin suunnilleen Pasilan tasalta maavalleihin perustuvilla yksinkertaisilla asemilla. Valmiiksi asti ehtineissä puolustusasemissa on usein betonoitu juoksuhauta. Puolustukseen rakennettiin syvyyttä Kantalinnotteiden etusektorista kaadettiin metsää ampumasektorien raivaamiseksi. jäänteet piilevät metsissä Tero Tuominen runsaat sata vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan lähestyessä Venäjällä oltiin huolissaan Pietarin turvallisuudesta. Noin 22 kilometriä pitkä ketju suunniteltiin ajan uusimman tiedon mukaiseksi. Yksittäiset puolustusasemat muoRoomalaisilla numeroilla merkittyjen tukikohtien puolustusasemat on esitetty kartassa punaisellla. Maarintama koostui hajautetuista ja maastoutetuista tukikohdista. Joissain kohteissa on myös paikka valonheittimelle. Asemien sijoittelussa tavoitteena oli, että ne pystyisivät tukemaan toisiaan risteävällä ja sivustatulella. Linnoitusketju ympäröi Helsinkiä suunnilleen Kehä I -tien kaaren mukaisesti. Moderneinta aseistusta olivat 152 mm Canet-tykit
Toisaalta ne tarjoavat oman mielenkiintoisen ajallisen kerrostuman linnoitusten historiaa tutkivalle. 15 Reserviläinen 1/2015 PIKATUTUSTUMINeN MAALINNOITUKSeeN Jos haluaa nopeasti saada käsityksen siitä, millaisia Viaporin maarintaman linnoitteet olivat, kannattaa vierailla Helsingin Paloheinän Nuotiopuistossa. Linnoitteiden välistä liikennettä varten rakennettiin kivettyjä ns. He olivat kuitenkin metsätöissä, eivät patteritöissä (aikalaiset tunsivat työmaan tuolla nimellä). Rakenteiden nykyinen kunto vaihtelee kohteesta riippuen melkoisesti. Monia katettuja asemia on tarkoituksellisesti vaurioitettu romumetallin keräyksen yhteydessä. Ei tarvittu tositoimissa Rakennusvaihe käynnistyi 1914 sisemmästä vyöhykkeestä. Monissa kohteissa on niin putoamiskuin sortumavaara. dostivat tukikohtien etulinjan. Asemissa taisteltiin kuitenkin pienellä alueella, kun punaiset yrittivät 1918 Leppävaarassa estää Hangossa maihinnousseita saksalaisia etenemästä Helsinkiin. Siinä oli paikat neljälle tykille. Niistä monet ovat muodostaneet pohjan pääkaupunkiseudun nykyiselle katuverkolle. Sitkeästi elävillä tarinoilla linnotteita rakentaneista kiinalaisista on tietty perä. Esimerkiksi tykkipatterien vallituksia satunnainen ohikävelijä tuskin tunnistaa osaksi sotavarustusta. Lisäksi luonto on sadassa vuodessa vallannut linnoitteet. Osa maanalaisista tiloistakin on edelleen käytössä. Aivan lähelle sitä pääsee suoraan Helsingin keskustasta busseilla 63 ja 66. Kattojen vahvikkeina käytetyt teräspalkit ovat kiinnostaneet niin paljon, että taisteluasemia on jopa räjäytetty. Venäjä toi vuonna 1916 Helsinkiin 2000-3000 kiinalaista. Ylhäällä: Kun Malmin lentoaseman lähestymissektoria laajennettiin mäkeä madaltamalla, maan alta paljastui betonirakenteinen tuliasema. Paras kohde ensikertalaiselle linnoitusretkeilijälle on Paloheinän Nuotiopuistossa. Taaempana oli yli 50 tykkipatteria, joilla oli tarkoitus tukea taistelua. Ylh.oik: Keskeneräiseksi jäänyt linnoite Malmin lentoaseman lähellä. Skatanniemessä on meririntaman patteri, johon pystyy tutustumaan ilman venematkaa. Tukirakenteiden puutavara katosi jo itsenäisyyden alkuaikoina parempaan käyttöön. KUVAT: TeRO TUOMINeN. Puistossa oleva ensimmäisen puolustuslinjan asema XVII:12 on kunnostettu mm. Saksalaiset eivät koskaan hyökänneet Suomen kautta Pietariin. huhtikuuta jäi lyhyeksi punaisten vetäytyessä kaupunkiin. Kahakka 11. Helsingin maarintaman rakentaminen jäi lopulta osin kesken. poistamalla sadan vuoden aikana kertynyt roju juoksuhaudoista. Huollon tarpeisiin louhittiin varastoluolia ammuksille ja muille tarvikkeille. Sen pelotevaikutuksesta ei ole tietoa. Kalliot ovat liukkaita ja luolat kosteita. Linnoitusleiri työllisti runsaasti suomalaisia, jotka olivat päävastuussa varsinaisista rakennustöistä. Lisäksi on muistettava se, että jotkut asemista eivät edes ehtineet valmistua ennen Venäjän vallankumousta. Suurin osa niistä oli nelitykkisiä. Parhaat ajat tutustumiseen ovatkin keväällä ja syksyllä, kun aluskasvillisuutta ja pensaston lehtiä ei ole näköesteenä. Ulomman pääaseman työt alkoivat 1915 ja jatkuivat vuoteen 1917. Myös varoituksen sana on paikallaan maarintamaan tutustuville. Linnoitteet tänään Maarintaman linnoitteista monet ovat vuosien varrella yksinkertaisesti kadonneet kaupungin laajenemisen ja rakentamisen alle. Viestiyhteksiä varten rakennetun puhelinverkon keskukset sijoitettiin suojatiloihin tai luoliin. Kohde kertoo myös siitä, miten linnoitteet ovat vuosien varrella jääneet keskelle nykyasutusta. Työt jäivät monin paikoin kesken. Laajemmin aiheesta kiinnostuneiden kannattaa ostaa avuksi Helsingin Kaupunginmuseosta John Lagerstedtin mainio kirja ”Viaporin maarintama – Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnotteille”. Myös sortuneita katettuja asemia on kohennettu ja ne on tehty vierailijalle turvalliseksi. Myös sisemmällä vyöhykkeellä taisteltiin seuraavana päivänä Pasilassa. Kuvasta käy ilmi monien asemien nykytila. Kumppani kannattaa ottaa mukaan. Yhden pulttikehä näkyy kuvassa. Betonoitua yhdyshautaa ja vasemmalla suuri suojahuone. Siksi pääkaupunkiseudun metsiköistä löytyy myös puolivalmiita rakenteita. tykkiteitä. Paikalla on myös opastetaulu, jossa kerrotaan aseman historiasta. Maahan kaivetut asemat ovat hiljalleen luhistuneet ja täyttyneet. Paljon on kuitenkin edelleen nähtävissä – ainakin niille, jotka osaavat etsiä
16 REPORTAASI PUOLUSTUSVOIMAT Syksyn WANAJA14-harjoituksessa oli jo mukana yksi paikallispataljoona.
8 Luodaan edellytyksiä reserviläisten sitoutumisen, motivaation ja maanpuolustustahdon ylläpidolle kannustejärjestelmää kehittämällä Reserviläiset otetaan mukaan muun muassa paikallispataljoonien kertausharjoitusten suunnitteluun. Lisäksi puolustusvoimat valmistelee virtuaalikoulutusympäristön hankintaa. Tärkeimmät oppimisympäristöt ovat tietysti harjoitusja ampuma-alueet. Jatkossa emme tilaa sotilaskotiautoa, vaan tilaamme poikkeusolojen kanttiinipalvelut. 10 Edistetään reserviläisten osaamisen hyödyntämistä muiden turvallisuusviranomaisten poikkeusolojen tehtäviin Tähän mietitään vielä muitakin toimenpiteitä, mutta kriisinhallintatehtäviin lähteville tehdään mahdollisuus kirjautua marsmars-fi –kuntopalveluun, jossa henkilö voi räätälöidä itselleen kunto-ohjelman omien tarpeiden mukaisesti. Pyrimme hyödyntämään vapaaehtoisuutta enemmän Tuomas Kaarkoski puolustusvoimat on laatinut viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteistyössä reserviläisja maanpuolustusjärjestöiden kanssa reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämissuunnitelman. PVMoodle:ssa on myöhemmin mahdollisuus suorittaa kertausharjoituksen pääkouluttajan ja kertausharjoitusvääpelin kurssit. Kutsussa voi olla, että käsketään perehtymään PVMoodle:ssa materiaaliin ennen harjoitusta. 4 Laajennetaan reserviläisten mahdollisuuksia omaehtoiseen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämiseen Tavoite on, että seuraavan viiden vuoden aikana meillä on järjestelmä, joka mahdollista asevelvollisen taitojen tunnistamisen sähköisesti kutsuntojen ja varusmiespalveluksen välissä, sen aikana sekä reservissä. Esimerkiksi PVMoodlessa reserviläinen voi opiskella uudistetusta taistelutavasta ja tenttiä joukkueen oppaan. 2 Kohdennetaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus sodan ajan joukkoihin painopisteenä paikallisjoukot Puolustusvoimat teki tilaussopimuksen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kansssa. 1 Perustetaan paikallispataljoonat osana paikallisjoukkoja Paikallispataljoonia on parikymmentä. Vastaavasti koulutusvuorokauden voi saada myös osallistumalla puolustusvoimien tai MPK:n järjestämään lihaskuntotestiin ja 12 minuutin juoksutestiin. Yhdessä suunnittelemalla tehdään mahdolliseksi näiden tahojen osallistuminen puolustusvoimien tapahtumiin ja harjoituksiin. Toivomme jokaisen reserviläisen kirjautuvan PVMoodleen. Vuodessa on muutaman paikallispataljoonan kertausharjoitus. Tämä on siis pitkän tähtäimen suunnitelma ja luonnollisesti kaikki asiat eivät ole nyt valmiita. Heille tulee näin poikkeusolojen osaamista.. Kertausharjoitusten rinnalle on tulossa koulutusvuorokaudet. Lisäksi jokaisessa joukko-osastossa järjestetään täydentävää harjoitusta kertausharjoituksiin liittyen. – Toimenpiteet toteutaan seuraavan viiden vuoden aikana. Puolustusvoimat hankkii seuraavan viiden vuoden aikana kaksipuolisia simulaattoriharjoituksia mahdollistavia järjestelmiä. 17 Reserviläinen 1/2015 12 askeleen suunnitelma Reserviläinen tarkisti miten puolustusvoimien suunnitelma reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiselle etenee. Tavoite on lisätä sinne kaikille avoinna olevia kursseja ja tähän luodaan kannuste. Toimenpiteet on nyt käynnistetty ja niitä seurataan säännöllisesti muun muassa reservin neuvottelukunnassa kaksi kertaa vuodessa, Hyppönen sanoo. 5-6 Mahdollistetaan reserviläisten osaamisen tunnistaminen ja hakeutuminen poikkeusolojen tehtäviin & hyödynnetään reserviläisten kriisinhallintakokemuksia ja kannustetaan reserviläisiä hakeutumaan kriisinhallintatehtäviin Pääosa puolustusvoimien julkisista oppaista on verkkosivuilla luettavissa pdf-tiedostoina. Tämä liittyy yleiseen informaatiopalveluprojektin kehittämiseen. 11 Varmistetaan yhteydenpito reserviläisja maanpuolustusjärjestöihin Yhteydenpitokeinoja on keskusjärjestötasolla reservin neuvottelukunta. Sotatieteiden maisteritutkintoon sisältyy yhden opintoviikon jakso, jossa aiheena on kertausharjoituksen pääkouluttajan osaaminen. Niille kaikille on määritetty tavoitetilat ja tavat miten niitä kehitetään. Ensin on johtajille tehtäväkohtainen kertausharjoitus, jossa reserviläiset osallistuvat suunnitteluun. Niiden operatiiviset suunnitelmat on tehty ja nyt alkaa pataljoonien kouluttaminen. Tilaussopimuksen arvo on miljoona euroa. 7 Varmistetaan puolustusvoimien henkilökunnan ammattitaito reservin kouluttajana Tarkistamme meidän yhteiset menettelytavat reservin koulutustapahtumien järjestämiseksi. Tähän liittyy myös informaatiopalveluprojekti, jossa pyritään luomaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia reserviläisille. Suunnitelma kattaa seuraavat viisi vuotta. Kolmantena kokonaisuutena on avoin oppimisalusta PVMoodle, jolla pyritään mahdollistamaan omatoiminen kouluttautuminen. Puolustusvoimat tilaa MPK:lta sotilaallista koulutusta 250 kurssin verran. Sotilaskotiyhdistykset suunnittelevat, miten he tukevat harjoitusta omalla tahollaan. Jos hän saa hyväksytyn, hän saa samalla koulutusvuorokauden rekisteriin. Erlaisia toimenpiteitä suunnitelmassa on 57. Kyseessä on yhdeksän järjestelmää, jotka mahdollistavat komppania vastaan joukkue –simulaattoriharjoituksen. Tai kutsutaan reserviläisiä MPK:lta tilattavaan sotilaalliseen harjoitukseen harjoitukseen vapaaehtoisiksi. 9 Lisätään reserviläisten käyttöä puolustusvoimien koulutustapahtumien suunnittelu-, valmistelu-, tukija kouluttajatehtävissä erityisesti paikallisjoukkojen koulutuksessa Turvallisuuskomitea teki suosituksen puolustusvoimien esityksen pohjalta, jossa suositetaan reserviläisillä olevaa osaamista hyödynnettävän kaikkiin poikkeusolojen ja eri turvallisuusviranomaisten tehtäviin. Toinen merkittävä asia ovat simulaattorit. 3 Kehitetään vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen oppimisympäristöjä puolustusvoimauudistuksen asevelvollisuutta vahvistavien toimenpiteiden osana Puolustusvoimissa on laadittu oppimisympäristöjen kehittämissuunnitelma. Reserviläinen pyysi puolustusvoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppöstä käymään kohta kohdalta läpi 12 linjausta, jotka suunnitelmaan on myös listattu. Sitten on joukko-osastot ja aluetoimistot, jotka pitävät yhteyttä alueellisiin toimijoihin. Pyrimme hyödyntämään siis entistä enemmän vapaaehtoista osuutta. Kertausharjoituksissa voi olla myös vapaaehtoinen osuus. WANAJA14harjoituksessa oli yksi paikallispataljoona. 12 Selvitetään Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton mahdollisuudet tukea puolustusvoimia tapahtumissa ja harjoituksissa Kun paikallisella tasolla tehdään joukko-osastoissa vuoden harjoitussuunnitelma, se tehdään keväällä seuraavalle vuodelle. MPK järjestää Sotilaskotiliitolle poikkeusoloihin liittyvää koulutusta. Viimeiset toimenpiteet vaikuttavat vuoden 2019 lopulla. Esimerkiksi jos puolen vuoden kuluttua on paikallispataljoonien kertausharjoitus, voidaan sitä ennen järjestää komppanian varapäälliköiden opetusharjoitus, johon reserviläiset kutsutaan. Hankinnan ja ylläpidon kattavan sopimuksen arvo on 40 miljoonaa euroa. Joukko-osastot sopii MPK:n, Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton kanssa mihin harjoitukseen sotku ja Naisten valmiusliitto osallistuvat
Koulutusta varten on tehty luonnos arviointimatriisista, joka testataan vuoden 2015 vuoden aikana. Itsearviointi voi tapahtua myös arviointitaulukkoa käyttäen. MaakuntaMaakuntakomppanioiden peruskurssi on ensimmäinen valtakunnallinen koulutusohjelma, joka on läpäissyt auditoinnin hyväksytysti. KOULUTUS Koulutuksen auditointi varmistaa laadun 18 Irina Lönnqvist maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK) on suoritettu vuoden 2014 aikana puolustusvoimien tilattun koulutuksen osalta auditointeja. Koulutusohjelman erityisinä vahvuuksina todettiin, että se tuottaa suoraan sijoituskelpoisia henkilöitä maakuntakomppaniaan. MPK:n laatujärjestelmän tavoitteiden mukaisesti toteutettiin vuoden 2014 aikana Maakuntakomppanian peruskurssiohjelman auditointi. Sotilaallisen koulutuksen lisäksi auditointia tullaan laajentamaan myös varautumisja turvallisuuskoulutuksen puolelle. Vuoden aikana on mahdollista kehittää omaa osaamista. Valtakunnallisina koulutusohjelmina auditoidaan johtamiskoulutusta ja kouluttajakoulutusta. Maakuntakomppanian perinnepäivässä 13.12.2014 komentaja Matti Eskola, Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö esitti kiitoksensa: – Peruskurssit on otettu loistavasti vastaan, olemme erittäin tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin ja kurssilaisten omaksumiin taitoihin. Auditointien peruslähtökohtana on kurssin vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytäminen. 2014 vuonna kurssin läpäisi 26 taistelijaa, jotka ovat nyt sijoitettuna maakuntakomppanioiden organisaatioon. He keskustelevat kurssiin osallistuneiden kouluttajien ja kurssilaisten kanssa. Alueellisten auditointien määrä tulee kasvamaan vuodesta 2014.. Koulutusohjelma rakentuu neljästä viikonlopun mittaisesta lähijaksosta. Arviointimatriisi on arviointikehikko tai –taulukko, jota voidaan käyttää eri osa-alueiden tarkastelemiseen ja pisteyttämiseen. Saadun palautteen pohjalta tehdään korjauksia arviointimatriisiin. Auditointien avulla on voitu mitata koulutuksen laatua arviontimatriisin avulla. Lisäksi nostettiin esille, että ohjelma muodostaa nousujohteisen tavoitteellisen koulutuskokonaisuuden. Laatua myös tulevaisuudessa Vuonna 2015 auditoinnit jatkuvat tilatun koulutuksen osalta. Itsearviointi on oman työn arviointia, omien näkemyksien esille tuomista ja vahvuuksien ja kehittämiskohteiden etsimistä. Ryhmähenki ja kiinteys rakentuvat vuoden aikana yhdessä tekemisen kautta. Vakioidut ohjelmat kullekin viikonlopulle ovat olleet hyvän lopputuloksen perusta. Monet taistelijoista aloittavat ja päättävät koulutusohjelman yhdessä. MPK MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi jakaa auditointitodistukset kurssin johtajille, aluetoimistolle sekä KOTU-päällikölle. TeRMISTöä: Auditointi on määrämuotoinen ja objektiivinen arviointi. MPK:n sekä puolustusvoimien arvioijat perehtyvät kurssiin perusteellisesti. Käyty keskustelu on hedelmällistä kehittämistyön kannalta. PVMoodle on puolustusvoimien virtuaalinen verkkooppimisympäristö, jossa voidaan esimerkiksi jakaa oppimateriaalia, suorittaa verkkotenttejä ja käydä verkkokeskusteluja. Auditointi tehdään vuorovaikutteisesti. Kurssien avulla on vuoden aikana testattu ja valittu Pirkanmaan aluetoimiston maakuntakomppaniaan halukkaat. Pirkanmaan Koulutusja tukiyksikön toteuttama Maakuntakomppanioiden peruskurssiohjelma on ainut laatuaan. Maakuntakomppanioiden peruskurssin palaute on ollut positiivista myös puolustusvoimien näkökulmasta. Vuoden aikana on auditoitu yhteensä kaksi valtakunnallista koulutusohjelmaa sekä kaksi alueellista kurssia. komppanioiden peruskurssi on ensimmäinen valtakunnallinen koulutusohjelma, joka on läpäissyt auditoinnin hyväksytysti. Keskustelua seuraa vielä loppuyhteenveto kurssista sekä pisteytys, jonka perusteella arviointitulos muodostuu. Tyypillisesti auditointi koostuu kenttäkäynneistä, haastatteluista ja tutustumisesta auditoinnin kannalta olennaisiin taustamateriaaleihin
MPK:ssa käydään läpi nykyistä aselajikoulutusten tarjontaa MPK:n tarjonnasta löytyy jo paikallispataljoonien tehtäväkuvausten ja esimerkkikokoonpanojen mukaisia koulutuksia. Uudistetussa konseptissa suurimmat muutokset liittyvät paikallispuolustuksen johtamiseen ja yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa. Vain sitä kautta kouluttaja voi ottaa vaativia koulutusvastuita. Taidot voidaan hankkia koulutusvuorokausina ja varsinaisina harjoituksina (=kertausharjoitusvuorokaudet). Tätä on harjoiteltu käytännössä lokakuun Wanaja 2014 – harjoituksessa, jossa seurattiin mm. Puolustusvoimien todellinen halukkuus käyttää aktiivisesti hyväksi reserviläisten osaamista ja paikallistuntemusta on vihdoinkin lyömässä itseään läpi. Reserviläisten johtamisja koulutustaitojen kehittäminen on ydinosaamista, jota auditoidaan MPK:ssa. 19 Reserviläinen 1/2015 Marko Honkanen puolustusvoimat kouluttaa vuonna 2015 reservin kertausharjoituksissa noin 18 000 reserviläistä. Suorituskykyä ja kenttäkelpoisuutta (lihaskunto, kestävyys, suunnistus, marssi, ampuminen) kehitetään ja testataan. MPK tarvitsee tiedon, mitä koulutuksista tilataan MPK:lta ja mitä puolustusvoimat toteuttaa. MPK:ssa käydään läpi nykyistä aselajikoulutusten tarjontaa: jalkaväki-, viesti-, koulutusyksikkö-, pioneerisekä esikuntatoiminta, epäsuora tuli, huolto, SPOL-toiminta ja perustaminen ovat tarkastelun alla. MPK pystyy ylläpitämään tällaista valmiutta puolustusvoimien tarpeen mukaan. nä. Reserviläisarmeijassa johtajan ja joukon tulee kyetä kouluttamaan itse itseään riittävästi ja siten pitämään toimintakykyään yllä myös pitkällä tähtäimellä. Oman näkemykseni mukaan vuonna 2016 MPK:n kykenee kouluttamaan paikallispataljoonat kaikkien toimintojen osalta niin valmiiksi, että joukko voidaan viedä suoraan kovaan yhteistoimintaharjoitukseen. sitä miten reservin johtajat johtavat sotilaitaan. Urapolku koostuu siviiliosaamisesta ja sotilaallisista taidoista. Kirjoittaja on MPK:n koulutusvaliokunnan jäsen sekä RUL:n koulutustoimikunnan puheenjohtaja. taistelu-, esikuntatai kouluttajatehtävät), ikäluokan sekä henkilökohtaisen toimintakyvyn yhdistelmäPaikallisesti paikallisille Puolustusvoimien todellinen halukkuus käyttää aktiivisesti hyväksi reserviläisten osaamista ja paikallistuntemusta on vihdoinkin lyömässä itseään läpi. Vaikka joku osaa käytännössä ammuttaa turvallisesti tai kouluttaa hyvin, lisenssien ja lupien pitää olla voimassa. MPK:n ja puolustusvoimien yhteistyössä kouluttajien muodollisten pätevyyksien pitää täyttyä. Hyvin koulutettu paikallinen reserviläinen kouluttaa paikallisesti toiselle reserviläiselle. Kun osaaminen on todennettu harjoituksissa, puolustusvoimat voi myöntää ylennyksiä tai harkita jatkosijoituksia. Reserviläisten taustojen, osaamisen ja kouluttajapankin hyödyntäminen MPK:n sisällä parantuu tietojärjestelmän tulevien muutosten kautta. Reserviläiskouluttajien osaaminen on ajan tasalla ja linjassa puolustusvoimien kanssa, sillä MPK:n kouluttajia on osallistunut puolustusvoimien henkilökunnalle suunnatuille kursseille. Paikallispataljoonien tehtäviin kuuluu viranomaisyhteistyö ja siihen liittyvät varautumisasiat sekä mahdollinen normaaliolojen viranomaisten tukeminen virka-apuosastojen muodossa. MPK:n tarjonnasta löytyy jo paikallispataljoonien tehtäväkuvausten ja esimerkkikokoonpanojen mukaisia koulutuksia – johtaminen ja kouluttaminen, aselaji/erikoisosaaminen, toimintakyky sekä viranomaisyhteistyö. Minkälaisia mahdollisuuksia. Puolustusvoimat tarkastelee reserviläisen koulutusja urapolkua tehtäväalueen (esim. MPK kykenee ottamaan valtakunnallisesti kokonaisvastuun näistä koulutuksista ja testauksista puolustusvoimien kriteerien mukaisesti. Paikallispataljoonat toteuttavat vastuualueellaan paikallispuolustuksen suunnittelun ja johtamisen. Harjoituksissa kyetään jo nyt suorittamaan näitä koulutuksia ja tehtäviä
Tähän tarpeeseen vastaa osaltaan koulutusja tukiyksiköiden (KOTU) erikoistuminen omiin osaamisalueisiinsa. – Tuntuu hienolta, että vapaaehtoinen pystyy näin tiukassakin aselajissa edistymään reserviläisenä. Kouluttajalisenssejä tuottavat kurssit suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisen joukkoosaston kanssa. Koulutus toteutetaan joko puolustusvoimien MPK:lta tilaamina tai MPK:n omina, sotilaallisia valmiuksia palvelevina kursseina. Kalevan johtamilta kursseilta on saatu jatkuvasti erittäin hyvät arviot kurssilaisilta ja ylistävät arvioit myös ilmavoimien taholta. MPK:n ilmapuolustuspiirin päällikkö Kari Janhunen kiittelee Kalevaa erityisen korkeatasoisista ja ammattitaidolla toteutetuista kursseista. KOTU:jen erikoistuminen tarjoaa mielekkäitä osallistumisja kehittymismahdollisuuksia erityisesti uusille kiltalaisille. Asepalveluksen jälkeen hän on osallistunut aktiivisesti kertausharjoituksiin. Vuodelle 2015 on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan KOTU:n kursseina linnoitustöitä Pohjois-Karjalaan ja Lappiin. Oletettavasti MPK:n merkitys kouluttajana kasvaa entisestään puolustusvoimauudistuksen myötä. Kilta on osallistunut vuodesta 1993 jo yhteensä 16 sillan rakennukseen sekä pienempiin linnoitusja entisöintitöihin. Hän toimii kiitettävästi yhteistyössä koulutusta tilaavan lennoston kanssa. Killan aktiivijäsenen Seppo Suhosen keskeisenä roolina on suunnitella ja koordinoida rakennushankkeita käytännössä. Parhaimmillaan aktiivitoimijoille ja kouluttajille annetaan riittävästi liikkumavaraa ja tilaisuus kehittyä tehtävässään. KOULUTUS 20 Katrina Carlson maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vuoden 2014 kouluttajaksi valittiin vänrikki Leila Kaleva. – Leila on kouluttajana ja kurssinjohtajana erittäin tunnollinen. Ihan alusta ei liikkeelle lähdetä, sillä Pohjan Pioneerikilta ry on toiminut aktiivisesti jo vuosia tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan KOTU:n kanssa. Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikön Timo Kesäläisen mukaan Pohjois-Pohjanmaan KOTU:n toteuttama koulutus rakentuu valtakunnallisen työryhmän laatiman koulutussuunnitelman pohjalta. Kaleva näkee vuoden kouluttajaksi valintansa välietappina kohti uusia haasteita. Taustalla tulee olla myös puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen kyseistä aselajia kouluttavan joukko-osaston tuki, Niemi kertoo. Kaleva suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen ensimmäisten naisten joukossa vuonna 1995. Leila on saanut kouluttajatiimin toimimaan yhteen loistavasti ja hän näkee jatkuvasti vaivaa kurssien edelleen kehittämiseksi. Hänet on myös jatkokoulutettu aliupseerista upseeriksi. Muutamassa MPK:n KOTUyksikössä aloitetaan aselaji-KOTU –kokeilu vuonna 2015. Koulutusja tukiyksiköt erikoistuvat – Erikoistuviin yksiköihin tarvitaan paitsi MPK:n oma panos, myös riittävän paljon vapaaehtoista osaamista alueella toimivan paikallisen yhdistyksen kautta. Vapaaehtoistoiminnassa on kyse harrastuksesta ja sen pitää olla motivoivaa. Kaleva on toiminut lentotekniikan aktiiPitkän linjan aktiivi Leila Kaleva on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vuoden 2014 kouluttaja. Leila Kaleva valittiin MPK:n vuoden kouluttajaksi. MPK Katrina Carlson paikallispataljoonien myötä MPK:n koulutuksen laatuja tasovaatimukset nousevat entisestään. MPK:n koulutuspäällikön Juha Niemen mukaan erikoistuviksi KOTU:iksi on tässä vaiheessa määrätty Satakunta tykistökoulutukseen, Kymenlaakso PVMoodle-koulutukseen ja Pohjois-Pohjanmaa pioneerikoulutukseen. – Vuoden 2014 urakoita olivat kevyen liikenteen silta Liminkaan, puurakenteinen silta Kainuun rajavartiostolle ja latusilta Lumijoen Ukuranperän urheilualueelle, Suhonen kertailee. Kuvassa oikealla MPK:n puheenjohtaja Juha Korkeaoja. vikouluttajana MPK:ssa jo kymmenkunta vuotta sekä puolustustusvoimien MPK:lta tilaamassa koulutuksessa että reserviläisten omaehtoisilla kursseilla. Kaleva itse pitää saamaansa kunnianosoitusta merkittävänä tunnustuksena varsin tekniselle aselajille. Hän toimii kurssinjohtajana ja kouluttajana lentoteknisellä toimialalla Ilmapuolustuspiirissä. Jatkossa yksikkö toteuttaa pioneerikoulutusta Pohjois-Suomen alueella ja välittää erikoisosaamista eri puolelle Suomea. Hän on valmis tarttumaan uusiin haasteisiin ja edelleenkin osallistumaan aktiivisesti kurssien suunnitteluun, johtamiseen ja arviointiin.. Hän kokee vuoden kouluttajan tittelin tuovan myös konkreettisesti esille molemminpuolisen luottamuksen puolustusvoimien ja aktiivisten vapaaehtoisten välillä. Rakennushankkeet lisäävät pioneeriaselajiin koulutettujen reserviläisten osaamista: he saavat kerrata jo opittua ja perehtyä nykyaikaisiin tekniikoihin