Sivu 26 Tammikuu 1 / 2016 Sivu 10 ILTAVAPAA KESKIÖSSÄ Nopeammin kertaamaan?. Sivut 16–17 Omistautumista aiheelle Päivölän opistolla on esillä Suomen laajin yksityinen Mannerheim-kokoelma. Reserviläinen Nykyistä tunnetummaksi Tapio Peltomäki aloitti MPK:n puheenjohtajana. Sivut 8–9 AJANKOHTAISTA Suurta vastustusta Asedirektiivin käsittely siirtyy seuraavaksi EU-tasolle
595 € 27.–30.7. Sortavala, Nietjärvi, Lemetin motti,Salmi,Vitele, Tuulosjoki, Aunus, Lotinapelto,Aleksanteri Syväriläisen luostari,Terijoki, Raivola,Summa, Viipuri.AsiantuntijaopasprofessoriMarttiTurtola. 489 € Laatokan kierros 27.–30.6., 25.–28.8. 1398 € Tuntemattoman sotilaan jäljillä 16.–19.6., 4.–7.8., 25.–28.8. –1.5. 948 € Kulttuuria ja sotahistoriaa Puolassa ja itäisessä Saksassa 10. Reserviupseeriliiton tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä lahjarasiassa. Suomen Reserviupseerien tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien henkisiä ja fyysisiä maanpuolustusvalmiuksia. 586 € Tarinoita Karjalan kartanoista – suomalaistenViipuri 14.–17.7. 695 € Kulttuuria ja sotahistoriaa Karjalankannaksella 10.–12.6., 11.–13.7. Asiantuntijaoppaat evlIlmariHakala ja LeenaHakala. Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto (14.5.) Asiantuntijaopas Tapio Niitynperä (24.9.) & 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki) Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää, Kiviniemi, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola,Kronstadt, Terijoki, Summa,Viipuri.Asiantuntijaopas professoriMarttiTurtola. Palvelumaksu 23 €/varaus. Sortavala, Läskelä,Kollaa, Suojärvi, Petroskoi, Syväri,Aunus,Tuulos, Salmi. Tyylikkäitä lahjaja käyttöesineitä reserviupseereille arkeen ja juhlaan. Säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia mm. Asiantuntijaoppaat evlIlmari Hakala jaLeena Hakala. 624 € Sotahistoriaa ja Lapin ruska 18.–22.9. HINTA 50 € + Toimituskulut 7 €. 695 € Historiallinen Pietari ja muistojen Karjala Mannerheimin jatsaarienajanPietari, Eremitaasin aarteet jaKatariinan palatsi, Karjalankannas, Kronstadt jaViipuri. 28.4. 1398 € TILAUKSET: Puh. Asiantuntijaoppaat evlIlmariHakala jaLeena Hakala. Tyylikkäitä lahjaja käyttöesineitä reserviupseereille arkeen ja juhlaan. 24 h verkkokaupasta lomalinja.fi Kulttuuria ja sotahistoriaa entisessä Itä-Preussissa 14.–22.5. Hitlerin sudenpesä, Marienburgin linna, Swieta Lipkan barokkiluostari, Mauerwald ja Kaliningrad. Tutustu paremmin: www.rul.?/tukisaatio RESERVIUPSEERIEN KALVOSINNAPPIJA SOLMIONEULAPAKETTI Reserviupseeriliiton tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä lahjarasiassa. (09) 4056 2054 . Liettuan Šiauliain Ristimäki,Varsovan ghetto, kaunis Krakova, mykistäväAuschwitz jailoisempien tunnelmien Leipzig. koulutusja julkaisutoimintaan sekä uusien toimintojen kehittämiseen. Šiauliai,Varsova, Krakova, Leipzig. ja 24.9.–2.10. toimisto@rul.. –18.4. Asiantuntijaoppaat evlIlmariHakala ja LeenaHakala. Asiantuntijaopasevl IlmariHakala
Reserviläinen 1/2016 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 12 14 ILTAVAPAA 25 27 28 JÄRJESTÖT 21 26 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 16 Yksi meistä: Miksi palvelet muita, Tero Ahtee. Päätös oli myös suuri helpotus MPK:lle, joka oli jo varautunut lomauttamaan henkilöstöä, jos leikkaukset olisivat toteutuneet. Jos tässä olisi oltu vain hiljaa, tuskin niitä rahoja olisi palautettu. Reserviläisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) ilmaisi myös tyytyväisyytensä päätökseen. – Olen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan päätökseen huomioida vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti oli tyytyväinen onnistuneeseen edunvalvontaan. kon, että maanpuolustujärjestöjen vahva edunvalvonta ja erittäin perustellut syyt vapaaehtoisen koulutuksen turvaamiseen tässä maailmanlaajuisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa vaikuttivat myönteiseen kantaan. UsPUOLUSTUSVOIMAT Reserviupseeriliiton puheenjohtajan Mikko Halkilahden mukaan myönteinen rahoituspäätös osoittaa, että hallitus kokee maanpuolustuksen aidosti tärkeäksi asiaksi. Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekivät mittavan taustatyön, jotta päättäjien päät saatiin kääntymään asiassa. ”Todellinen voima piilee osaavassa, hyvin varustetussa reservissämme” Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). – Edunvalvonnalla oli varmasti nähtäviä vaikutuksia asiaan. Vapaaehtoisen maanpuolustyönja koulutuksen määrärahoihin kaavaillut noin viidenneksen eli 400 000 euron suuruiset leikkaukset jäivät lopulta toteutumatta. Tämä oli meille selkeä signaali, että edunvalvonta toimii, Halkilahti toteaa. KANNEN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT ”Edunvalvonta toimii” 10 18 19 20 23 Tuomas Kaarkoski valtiovarainkunnan joulukuussa vahvistama talousarvio tälle vuodelle oli iso helpotus maanpuolustusjärjestöille ja Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK). Reserviläisen matkavinkki Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko RESUL kilpailukutsut Pääkirjoitus: Koulutus ja osaaminen käyttöön nykyistä paremmin Leikkaukset eivät toteudu RUL: Juhlavuoteen entisillä puheenjohtajilla RES: TURPO-kilpailu haastaa lukiolaiset Hyppäys vahvasti nousujohteiseen kyytiin Kertauskutsuja vauhditetaan Historia: Jalkaväkitaistelija on yhä taistelukentän työmyyrä Kalusto: Peruskorjaus tuo lisävuosia miinalautoille Reportaasi: Katseet kääntyvät EU:hun Koulutus: Maataloudessa varaudutaan poikkeusja häiriötilanteisiin Koulutus: Reserviläiset kansainvälistyvät Koulutus: Kenttälääkintätaidoille kysyntää RUL: Isot yhdistykset koolla RES: Arvostettu kunniavartioperinne 10 Vapaaehtoiseen maanpuolustyönja koulutuksen määrärahoihin kaavaillut noin viidenneksen eli 400 000 euron leikkaukset tälle vuodelle eivät toteutuneet
(10.2.) 3/2016 29.3. Vastavuoroisesti puolustusvoimat sai arvokasta päivitystietoa useasta reserviläisestä. Ensimmäinen kohta näistä pyörii rutiinilla ja toiseenkin on selkeästi tahtotilaa ja oikeita askelia on otettu. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Esimerkiksi Reserviläisliiton jäsenmäärä on korkeammalla kuin kertaakaan järjestön historian aikana. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Suurin kysymys on, miten reserviläisten siviilissä ja omalla ajalla hankkima koulutus ja osaaminen saadaan puolustusvoimien tietoon ja valjastettua palvelemaan myös sen intressejä. (13.4.) 5/2016 1.6. Se isoin loikka on kuitenkin osaamisen ja koulutuksen huomioinnin suhteen yhä tekemättä. (16.11.). Nykyistä toimivampi koulutusosaamisen huomiointi on kuitenkin kummankin osapuolen intresseissä, joten siinä mielessä asian voisi loogisesti odottaa edistyvänkin tulevaisuudessa. Eräiden asioiden ongelmallisuutta sadattuhannet kirjeetkään eivät poistaneet. (28.9.) 8/2016 5.12. Vapaaehtoisessa toiminnassa, oli se sitten omaehtoisesti tehtävää reserviläiskouluttaumista tai jotain muuta, oikeanlainen motivaatio on elinehto tekemisen pitkäikäisyydelle. Vastaavasti myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kaikki koulutusmittarit osallistujista koulutusvuorokausiin ovat vahvalla kasvu-uralla. Mainitse myös entinen osoite. Varsinkin jos huomioi minkälaisia riippakiviä useista valtion isoista IT-projekteista on tullut. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 2/2016 29.2. (9.3.) 4/2016 2.5. (18.8.) 7/2016 17.10. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Reserviläisten kiinnostuksesta asia ei jää ainakaan kiinni, sen kertovat tuoreet luvutkin. Puolustusvoimat ja reserviläisasiat olivat todella vahvasti tapetilla mediassa, paria poikkeusta lukuun ottamatta itse asiasisältöönkin suhtauduttiin myönteisesti ja ihmiset saivat tietoa sijoituspaikastaan. Todellisuus voi olla paljon karumpi, tai ainakin haastavampi. Hän täydensi tietojärjestelmien kehittämisen olevan erityisen tärkeää, jotta yhteys reserviin paranee. Reilut puoli vuotta sitten lähetetyt reserviläiskirjeet olivat kaikin puolin onnistunut viestintäveto puolustusvoimilta. 4 Reserviläinen 1/2016 PÄÄKIRJOITUS 25.1.2016 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Koulutus ja osaaminen käyttöön nykyistä paremmin Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (84.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Kiinnostuksesta asia ei jää kiinni Ideaalimaailmassa puolustusvoimat polkaisisi pystyyn verkkopohjaisen järjestelmän, johon kirjautumalla jokainen reserviläinen voisi helposti tunnistautumista vastaan käydä päivittämässä omat osaamisja koulutustaitonsa, jonka perusteella puolustusvoimat taas tekisi tarvittavat päätökset henkilön uudelleensijoittamisesta koulutusosaamista tukevaan tehtävään. Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg totesi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa puolustusvoimien selvittävän keinoja reservin osaamisen ja motivaation hyödyntämiseksi nykyistä paremmin. Yksittäisenä operaationa reserviläiskirje enemmän kuin ajoi paikkansa. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. Aihepiirin huomioiden on sanomattakin selvää, että tietoturvan täytyy tämänkaltaisissa koulutusrekistereissä olla aukoton. (18.5.) 6/2016 5.9. Reserviläistoiminnassa ilmeisimmät motivaattorit ovat tietysti kertausharjoitusja koulutusvuorokausien kautta saatavat ylennykset sekä halukkaiden pääseminen mielekkäisiin tehtäviin
Asia varmistui, kun valtiovarainvaliokunta vahvisti joulukuussa tämän vuoden talousarvion. – Edunvalvonnalla oli varmasti nähtäviä vaikutuksia asiaan. MPK:n rahoituksen suuruus on Laatikaisen mukaan pysynyt käytännössä samana vuodesta 2008 lähtien. Halkilahden mukaan päätös kertoo myös hallituspuolueiden yhteisestä näkemyksestä ja siitä, että maanpuolustus koetaan tärkeäksi asiaksi. Tämä oli meille selkeä signaali, että edunvalvonta toimii, Halkilahti toteaa. Reserviläisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) ilmaisi myös tyytyväisyytensä päätökseen. Summan tärkeyttä vapaaehtoiselle maanpuolustukselle käytiin konkretisoimassa useille päättäjille. Helpotus MPK:lle Erityisen suuri helpotus päätös oli Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK). – Vastaavasti samana aikana koulutusvuorokausien vuotuinen määrä on noussut 50 000 vuorokaudesta noin 88 000 vuorokauteen. Uskon, että maanpuolustujärjestöjen vahva edunvalvonta ja erittäin perustellut syyt vapaaehtoisen koulutuksen turvaamiseen tässä maailmanlaajuisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa vaikuttivat myönteiseen kantaan. Hänellä on ollut iso rooli rahan takaisin saamisen suhteen. Reserviupseeriliiton Halkilahti puolestaan muistutti Savolan omista ansioista asian edistämisessä eduskunnassa. Savola jakoi myönteisestä ja toivotusta päätöksestä kiitosta kaikille toimijoille. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2016 Edunvalvonta toimi hyvin Leikkaukset eivät toteudu Talousarvioaloite maanpuolustusjärjestöjen ja MPK:n määrärahojen turvaamisesta meni läpi ja 400 000 euron leikkaukset jäivät tekemättä. – Olihan se huojentava tunne, kun tieto tuli. – Eduskunnan puolustusvaliokunta otti asiaan myös hyvin tiukan ja kannaltamme myönteisen kannan budjettilausunnossaan. Tuomas Kaarkoski vapaaehtoiseen maanpuolustyön ja koulutuksen määrärahoihin kaavaillut noin viidenneksen eli 400 000 euron leikkaukset tälle vuodelle eivät toteutuneet. PUOLUSTUSVOIMAT Vapaaehtoiseen maanpuolustyönja koulutuksen määrärahoihin kaavaillut noin viidenneksen eli 400 000 euron leikkaukset tälle vuodelle eivät toteutuneet. Varsinkin kun raha tulee täysimääräisenä. – Olen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan päätökseen huomioida vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus. Asiasta vedottiin syyskuussa eduskuntaan, jotta määrärahat palautettaisiin riittävälle tasolle. Lämmin kiitos niin sisarjärjestöille kuin edustajakollegoille eduskunnassa tärkeän asian edistämisestä. Kyllä tässä tiukoilla ollaan edelleen, Laatikainen laittaa asiat perspektiiviin.. Tässä oli kuitenkin kyse tosi vakavista asioita, varsinkin MPK:n toiminnassa leikkaukset olisivat näkyneet voimakkaasti, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa. – Savolan Mikolle täytyy antaa tunnustusta, hän on hoitanut asiaa hyvin eduskunnan päässä. Edunvalvonta toimii Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt olivat koko prosessin ajan aktiivisia toimijoita. Jos tässä olisi oltu vain hiljaa, tuskin niitä rahoja olisi palautettu. MPK olisi toiminnanjohtaja Pertti Laatikaisen mukaan joutunut lomauttamaan henkilöstöä, mikäli rahoituksen taso olisi jäänyt 1,4 miljoonaan euroon. – Se mikä hallitusohjelmaan on kirjattu, tuli toteutuneeksi nyt myös päätöksen myötä. Julkilausuman allekirjoittivat syksyllä Maanpuolustuksen Tuen, Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Naisten Valmiusliiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puheenjohtajat. Samaan aikaan on tullut lisää kustannuspaineita esimerkiksi puolustusvoimauudistuksen myötä ja kustannustaso on yleisesti noussut
varapuheenjohtaja Sampo Puoskari vastaa viestinnästä, järjestötoiminnasta, jäsenhankinnasta ja –huollosta sekä aatteellinen toiminnasta ja nuorten toiminnasta. Hallituksen kokouksessa nimettiin myös liiton toimikunnat. Nuorten toimikunta jatkaa vänr Olli Nokso-Koiviston johdossa ja palkitsemistoimikunta Jorma Kallion vetämänä. Halkilahden vastuulle kuuluu mm. Maj Jorma Kallio Lapualta toimii valtuuston puheenjohtajana ja maj Markus Lassheikki Kirkkonummelta varapuheenjohtajana. Reserviläisessä Airon päätehtävä on lehden taittaminen. – On hienoa päästä tekemään lehteä, joka keskittyy asioihin, jotka ovat Reserviläiselle uusi toimitussihteeri aina kiinnostaneet minua. Lahdesta kotoisin oleva Airo siirtyy Reserviläiseen Etelä-Suomen Sanomista, jossa hän on viimeisen reilun kolmen vuoden aikana työskennellyt sekä toimitussihteerinä että toimittajana. Kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana jatkaa komkapt Yrjö-Pekka Rautavaara. Sotilasarvoltaan Airo on reservin korpraali. Liittohallitukseen kolme uutta jäsentä Liittovaltuuston kokouksessa valittiin myös liittohallituksen jäsenet vuodelle 2016. Puoskari on lisäksi järjestötoimikunnan puheenjohtaja. Janne Kosonen Suomen Reserviupseeriliitto perustettiin 17.5.1931 eli alkanut vuosi on liiton 85-vuotisjuhalvuosi. – Toimenkuvani on monipuolinen, mikä on hyvä asia. Koulutustoimikunnan puheenjohtajana toimii kapt Marko Honkanen. Helsingissä marraskuun lopulla kokoontunut liittovaltuusto valitsi entiset puheenjohtajat juhlavuoden vastuutehtäviin. Halkilahti toimii myös työvaliokunnan puheenjohtajana. Liittohallituksen jäsenet vuodelle 2016 ovat maj Pertti Kokkonen (EteläHäme), kapt Veli-Matti Kesälahti (Etelä-Karjala), kapt Marko Kaappola (Etelä-Pohjanmaa), kapt Jyri Vilamo (Helsinki), kapt Martti Minkkinen (Kainuu), maj Jari Myllymäki (Keski-Pohjanmaa), kapt Santeri Heinonen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), kapt Janne Rahkonen (Lappi), ylil Pekka Sillanpää (ORUP), maj Jorma Suonio (Pirkanmaa), ylil Jyrki Huusko (Pohjois-Karjala), ylil Timo Uusimäki (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Simo Jääskeläinen (PohjoisSavo), maj Heikki Rekola (Päijät-Häme), kapt Tapio Hellman (Satakunta), kapt Pentti Nuutilainen (Suur-Savo), kapt Jaripekka Turtiainen (Uusimaa), ylil Rodney Strandvall (Vaasa) ja ylil Marko Rantanen (Varsinais-Suomi). Puheenjohtajilla selkeät vastuualueet Tammikuun puolessavälissä kokoontunut liittovaltuusto vahvisti puheenjohtajien toimenkuvat alkaneelle vuodelle. 2. Vasemmalta Sampo Puoskari, Aaro Mäkelä, Mikko Halkilahti, Jorma Kallio ja Markus Lassheikki. Valtaosa liittohallituksen jäsenistä on samalla myös oman reserviupseeripiirinsä puheenjohtajia. Myös liittovaltuuston johdossa jatkavat entiset puheenjohtajat tehtävissään. Lukijoille panokseni tulee näkymään heti alusta ainakin siten, että verkkosivuille saadaan entistä enemmän luettavaa. RUL:n puheenjohtajana toimii kapt Mikko Halkilahti Salosta. Varautumistoimikuntaa johtaa kapt Pekka Rintala. Mäkelä on RUL:n edustaja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksessa 2016–2017 sekä liiton taloustoimikunnan puheenjohtaja. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus ovat tälläkin hetkellä aiheita, josta riittää vaikka kuinka kirjoitettavaa, Airo sanoo. Liittohallitus kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa.. 6 Reserviläinen 1/2016 AJANKOHTAISTA RUL Kaikki puheenjohtajavalinnat tehtiin liittovaltuuston kokouksessa yksimielisesti. Juhlavuoteen entisillä puheenjohtajilla Tuomas Kaarkoski reserviläisen toimitus vahvistui tammikuun alussa, kun Paavo Airo, 25, aloitti lehden toimitussihteerinä. Mentortoimikunnan uusi puheenjohtaja on ltn Tuomas Kuusivaara. yhteiskuntaja sidosryhmäsuhteet, edunvalvonta, kansainväliset suhteet, ampumatoiminta sekä mentortoiminta. SAKU LIEHU RUL:n puheenjohtajat valmistautumassa liittovaltuuston kokouksen jälkeen vanhimman reserviläisyhdistyksen, Kanta-Helsingin Reserviupseereiden 90-vuotisjuhlaan. Hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä. Mäkelän vastuulla on talous ja taloushallinto, liiton toimisto, liikuntatoiminta sekä uutena alueena koulutusja varautumistoiminta. Taittamisen lisäksi Airo osallistuu juttujen kirjoittamiseen sekä lehdessä että Reserviläisen verkkosivuilla. Hänet valittiin tehtäväänsä kolmivuotiskaudeksi 2014–2016 marraskuussa Oulussa pidetyssä liittokokouksessa. Varusmiespalveluksensa Airo suoritti jo sittemmin lakkautetussa Hämeen rykmentissä, jossa hänet palkittiin Jalkaväen säätiön myöntämällä Jalkaväen mitalilla ansiokkaasta palveluksesta. Liiton varapuheenjohtajina jatkavat vuonna 2016 ltn Aaro Mäkelä Helsingistä ja ltn Sampo Puoskari Oulusta. Kaikki puheenjohtajavalinnat tehtiin liittovaltuuston kokouksessa yksimielisesti. Pidän siitä, että pääsen vaikuttamaan vahvasti lehden ulkoasuun ja samalla kirjoittamaan itsekin
F Neuvostoliitto julisti sodan Japanille 8.8.1945. TESTAA OSAAMISESI Miten sinä pärjäisit TURPOtietokilpailussa. Kilpailu järjestetään vuorovuosina eri lukioissa Pirkanmaan alueella. Reserviläisvoimin ideoitu ja järjestetty kilpailu on saavuttanut vankan suosion lukiolaisten keskuudessa. Pirkanmaan TURPO-kilpailun tavoitteena on lisätä nuorison tietämystä puolustusja turvallisuuspoliitiikan sekä sotahistorian osa-alueilla. – Viime vuosina yksi aihealue on käsitellyt Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja yksi aihealue ajankohtaisia maailman turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia. – Meillä on tosi hyvä toimikunta, joka ideoi kysymykset, järjestää kilpailun ja kilpapäivänä vielä tarkistaa vastaukset, Ukkonen kiittelee tyytyväisenä. Kilpailuun on osallistunut myös 1–2 lukiota Pirkanmaan ulkopuolelta. – Noin viikko viime syksyn kilpailun jälkeen pidimme kokouksen, jossa käsittelimme saamamme kirjallisen palautteen ja aloimme suunnitella seuraavan vuoden kilpailua, Ukkonen kertoo. Kilpailuvuoden alkupuolella toimikunta valmistelee ja päättää noin viisi alustavaa aihealuetta tietokilpailuun. Kolmen parhaan joukkueen jäsenet palkitaan Puolustusvoiminen kultaisilla, hopeisilla ja pronssisilla plaketeilla. Asettakaa aikajärjestykseen seuraavat vuoden 1945 sotatapahtumat: A Hitlerin kuolema B Ensimmäisen atomipommin pudotus C Potsdamin konferenssi D Ardennien taistelu E Dresdenin pommitus F Neuvostoliiton sodanjulistus Japanille Vastaus: D Saksa aloitti vastahyökkäysoperaation Ardenneilla 16.12.1944. Muut aihealueet ovat vaihdelleet vuosittain. Kaikista TURPO-kilpailuun osallistuneista lukioista kutsutaan edustajat mukaan varuskuntavierailulle, joka järjestetään myöhemmin. 7 Reserviläinen 1/2016 AJANKOHTAISTA RES Reserviläisliitto suunnittelee Pirkanmaan reservipiirien TURPO-kilpailun laajentamista koko maahan. Alun perin TURPO oli kirjoituskilpailu, johon lukiolaiset kirjoittivat turvallisuuspoliittisia aiheita käsitteleviä aineita. TURPO-tietokilpailu kestää kokonaisuudessaan pari tuntia, jonka jälkeen kilpailun voittajat ovat selvillä. Kysymys esitettiin vuoden 2015 tietokilpailussa. Rehtoreiden sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajien innokkuus on ratkaisevan tärkeää TURPO-kilpailun järjestämisessä. TURPO-tietokilpailussa lukiolaisten kolmihenkiset joukkueet haastetaan viidestä kuuteen sotahistoriaa ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevällä aihealueella. Vuonna 2015 kilpailu pidettiin Koulutuskeskus Valossa Ylöjärvellä. Kuluvana vuonna kokonaan sähköistä kilpailua kokeillaan ainakin Uudellamaalla. Liittoutuneet saavuttivat aiemman rintamalinjan Ardennien alueella 28.1.1945. Tavoitteena on käynnistää kilpailutoiminta kaikissa piireissä vuoden 2017 aikana.. Reserviläisliitto suunnittelee parhaillaan Pirkanmaan TURPO-kilpailun laajentamista valtakunnalliseksi kilpailuksi. lenkiintoa niiden kirjoittamiseen. Leo Ukkosen kuusivuotisen puheenjohtajuuden aikana osallistuneita joukkueita on joka vuosi ollut vähintään 15. TURPO koko Suomeen Henkisen maanpuolustuksen toimikunta aloittaa TURPO-kilpailun suunnittelun heti edellisen kilpailun päätyttyä. Kilpailua järjestää Pirkanmaan Reservipiirien Henkisen maanpuolustuksen toimikunta, johon kuuluu vajaa kymmenen henkilöä Pirkanmaan Reserviupseeripiirin, Pirkanmaan Reserviläispiirin ja Maanpuolustusnaisten Pirkanmaan piirin jäsenyhdistyksistä. E Liittoutuneet pommittivat Dresdeniä 13. Huomioimme esimerkiksi kyseisen vuoden sotahistorialliset tasavuodet, järjestävän toimikunnan puheenjohtaja Leo Ukkonen kertoo. Kilpailulle kaivattiin kuitenkin uutta muotoa, koska aineiden arvostelu oli vaikeaa eikä lukiolaisilla ollut mieSIRKKA OJALA Yhteiskuva on osa TURPO-kilpailun perinteitä. Alun perin TURPO oli kirjoituskilpailu TURPO-kilpailu haastaa lukiolaiset Lotta Hietaniemi pirkanmaalla on järjestetty jo yhdeksän kertaa lukiolaisille tarkoitettu turvallisuuspoliittinen tietokilpailu eli TURPO. Tämän jälkeen toimikunta valmistelee pienryhmissä ja kokouksissa kilpailukysymyksiä sekä vastauksia korjausperusteluineen. 14.2.1945 välisenä yönä. A Hitler surmasi itsensä 30.4.1945. Tietokilpailun lähteet ovat pääosin verkossa ja hyvään kilpailutulokseen pääseminen vaatii kilpailijoilta huolellista perehtymistä lähdeaineistoon. C Potsdamin konferenssi alkoi 10.7.1945 ja päättyi 2.8.1945. Tilalle ideoitu TURPO-tietokilpailu on saanut lukiolaiset opettajineen ja rehtoreineen liikkeelle. Aikaa vastauksen miettimiseen on viisi minuuttia. Lisäksi jokainen voittajajoukkueen jäsen saa 100 euroa ja kaikki kilpailuun osallistuneet esinepalkinnon. – Kilpailun rakennetta on kehitetty vuosi vuodelta. Kilpailuun on sisältynyt laajoja ja lyhyitä vastuksia edellyttäviä kysymyksiä, kuvaja ääninäytekysymyksiä sekä monivalintatehtäviä, Leo Ukkonen kertaa. B Ensimmäinen atomipommi pudotettiin Hiroshimaan 6.8.1945. Erilaisten kyselytutkimusten mukaan maanpuolustustietoisuus on heikointa juuri nuorten keskuudessa
– Sehän olisi kamala tilanne tulla puheenjohtajaksi, jos heti pitäisi tehdä isot strategiauudistukset. 1990-luvun toimin MPK:n kouluttajana ja sieltä vähitellen mutkien kautta ajauduin yhä tiiviimmin mukaan järjestöpuolelle. MPK:n lopullinen budjetti varmistui vasta joulukuun puolivälissä, kun kaavailtu noin 400 000 euron leikkaus jäi toteutumatta. Hänen mukaansa nuoret kyllä saadaan mukaan toimintaan. MPK satsaa vahvasti nuorten ja naisten kouluttamiseen, mutta jos leikkauskirves joskus tulevaisuudessa heilahtaa, todennäköisesti se kohdistuu juuri näihin kahteen ryhmään. On kyse siitä, että saadaan se toteutettua ja jalkautettua oikein. – Suuri kiitos tästä lankeaa monipuolisen osaamistaustan osaavalle henkilöstölle, joka tuntee kokonaisturvallisuuden kentän ja myös MPK:n strategisen kumppanin, Puolustusvoimien toimintatavat. Peltomäen mukaan yksi perustavanlaatuinen haaste on levittää tietoisuutta MPK:n olemassaolosta. –Nöyrällä mielellä otan tämän hienon luottamuksen vastaan. 2015 oli ennätysvuosi kaikilla mittareilla Ei tämä ole viranomaisviestintää KUKA MPK:n uusi puheenjohtaja Tapio Peltomäki Syntynyt: vuonna 1958 Ähtärissä, asuu Turussa Työ: Tilikeskus-Yhtiöiden toimitusjohtaja omistajayrittäjä Sotilasarvo: majuri Yhdistys: Turun reserviupseerit Harrastukset: Lenkkeily ja kuntosali. Ei armeijankaan asioita katsota lyhytjänteisesti vuosi kerrallaan. MPK:n pitää elää tätä päivää ja olla siellä, missä iso yleisökin on. – Pitäisi ajatella vielä enemmän niitä, jotka eivät tiedä tästä asiasta yhtään mitään. Pitkäjänteisyyttä kaivataan. Mikään uusi kasvo Peltomäki ei reserviläiskentälle tosiaankaan ole. Hyppäys vahvasti nousujohteiseen kyytiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puheenjohtajana aloittanut Tapio Peltomäki haluaa suuren yleisön löytävän MPK:n nykyistä paremmin. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Reserviupseeriliiton puheenjohtajana. Isompi haaste on hänen arvionsa mukaan saada nuoret jatkamaan ensimmäistä paria vuotta kauemmin. Imu on kova, se on hienoa. – Olen halunnut vaikuttaa asioihin, mutta politiikka ei ole koskaan ollut minun kanavani. – Hehän ne kurssit johtavat ja asiakastyytyväisyys on heistä kiinni. Mikä on MPK Peltomäki sanoo perivänsä edeltäjältään Juha Korkeaojalta puheenjohtajuuden, jossa palikat ovat hyvällä mallilla. Se on aina ollut läsnä. Omien sanojensa mukaan Peltomäki on ajautunut tehtäviin osittain sattuman ja osittain vaikuttamisen halun kautta. Moni ei tiedä, mikä on MPK. Kurssilaisten ja kurssivuorokausien määrät ovat kohti koillista. –Kyllä se kiinnostus näihin asioihin tulee varmaankin perittynä edelliseltä sukupolvelta. Kysyntää on, ja vastaavasti tarjontaakin on pystytty järjestämään. Hänen arvionsa mukaan aktiivireserviläiset tietävät hyvin, mikä MPK on, mutta suuren yleisön tavoittamisessa riittää vielä tekemistä. Asetelma on hankala, sillä laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta korostaa naisten roolia. Takana 22 maratonia. Ei tämä ole viranomaisviestintää, on päästävä osaksi ihmisten arkea. Tulossopimus on tehty, ja asiat ovat yleisesti hyvällä mallilla. Sen sijaan yhteistyö Puolustusvoimien kanssa pelaa Peltomäen arvion mukaan mainiosti. Vuosi 2015 oli ennätysvuosi kaikilla mittareilla, Peltomäki kertoo. Vuosisuunnittelua on vaikea tehdä, jos vasta joulukuussa saa tietää, riittävätkö ensi vuoden rahat vai eivät. Ähtärissä syntyneelle ja sittemmin turkulaistuneelle Peltomäelle isänmaallisuus tulee verenperintönä. – Jos katsotaan vuoden 2015 toteutumia, ne ovat huikean hyvät. Mielestäni MPK:n toimintaa pitäisi katsoa pidemmällä kuin vuoden tähtäimellä. Nyt tilanne on hyvä, kun pitkän tähtäimen pohdiskelu on tehty vuoteen 2020 saakka. Tällä hetkellä hän on myös RUL:n neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön hallituksen jäsen (2003– ) sekä Maanpuolustusyhtiö MPY oy:n hallituksen puheenjohtaja (2008–). On hyvä astua mukaan remmiin, kun ongelmana on ennemminkin huutoon vastaaminen kuin se, että pitäisi löytää osallistujia. Täytyy myös muistaa, että MPK:n tunnettuvuus ja brändi on meidän jokaisen toimijan tehtävä. MPK:n kaikki kasvumittarit ovat vahvasti nousujohteisella käyrällä, mutta toisaalta rahoituspuolen tilanne voisi olla paljon selkeämpikin. Leikkausuhan alla nousi esiin myös kysymys, mistä koulutustarjonnasta MPK karsii, jos leikkuri oikeasti iskee. Kun tekeminen on laadukasta ja järkevää, he myös pysyvät mukana.. 8 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2016 Tuomas Kaarkoski maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) uutena puheenjohtajana aloittanut Tapio Peltomäki hyppää mielenkiintoiseen kyytiin. – Sehän tässä tympeää onkin. Isoisäni katosi talvisodassa, eikä häntä koskaan löydetty, Peltomäki taustoittaa. – Kerran vuodessa rahoituksen haaliminen on hankala asia. Reserviläisaktiivien vanhenemisesta Peltomäki ei ole huolissaan. Noin 90 henkilöä työllistävän Tilikeskus-Yhtiöiden toimitusjohtajana ja enemmistöosakkana työskentelevä Peltomäki myöntää, että rahoituspuoli on se hankalampi puoli. Meidän täytyy pitää asiaa yhdessä esillä ja varmistaa, että muutkin tietävät asian tärkeydestä. Tämä vaatii oman perehtymisensä. – Toiminnassa pitää olla actionia, ja sen pitää olla mielekästä. Onneksi istun siinä mielessä tuttuihin pöytiin, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen asiat ovat entuudestaan tuttuja ja tiedän keskeisimmät asiat, Peltomäki kertoo. Peltomäki myöntääkin suoraan, että hänellä ei ole tarjottavana asiaan kaiken ratkaisevaa viisasten kiveä. Perhe: naimisissa, kolme lasta edellisestä liitosta Kiinnostusta löytyy Peltomäen mukaan MPK:sta nousee tällä hetkellä kaksi asiaa vahvasti esille. Peltomäen mukaan suurin kiitos nousujohteisesta työstä lankeaa kouluttajille ja muille toimijoille, jotka uhraavat vapaa-aikaansa asian parissa
Reserviläinen 4/2012 ESKO KESKI-OJA Tapio Peltomäen mukaan MPK on oikealla kasvu-uralla, mutta tunnettavuudessa on vielä parantamisen varaa.
Maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa. Asia on valmisteltava niin hyvin, että joukot, joita asia koskettaa, ovat siitä hyvin tietoisia ja mahdolliseen nopeampaan kertausharjoituskutsuun osataan valmistautua.. Niinistön mukaan muutoksella parannettaisiin Puolustusvoimien mahdollisuutta hyödyntää reserviä osana valmiuden säätelyä, kohottamista ja laskua uhkatilanteita vastaten. Hybridisodassa tilanteet saattavat eskaloitua nopeastikin, ja siihen pitää pystyä reagoimaan, Halkilahti sanoo. –Nopeampi kutsu vaikuttaa myös moneen muuhun tekijään kuten työnantajan asemaan, perheeseen tai oman ajan käyttöön. 10 AJANKOHTAISTA Kertauskutsuja vauhditetaan Reserviläiset halutaan kertausharjoituksiin tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla. Lainsäädännön pitää olla sellainen, että joukot saadaan tarvittaessa kasaan mahdollisimman nopeasti. Hän kertoi asiasta 21.6. – Ei kriisin uhatessa voida jäädä odottamaan kolmea kuukautta, jotta reserviläisille jäisi tarpeeksi aikaa valmistautua harjoitukseen. –Valmisteilla oleva muutos ei tarkoita, että tulevaisuudessa reserviläisille ja työnantajille ei annettaisi aikaa valmistautua harjoituksiin. Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) on samoilla linjoilla Halkilahden kanssa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on käynnistänyt säädöshankkeen, joka mahdollistaisi tämän valmiuden kohottamistarkoituksessa. Nykyinen säädös onkin laadittu aikana, jolloin uhkan uskottiin kehittyvän hitaasti ja aikaa puolustusvalmisteluille olisi useita kuukausia. Liittojen puheenjohtajat pitävät tulossa olevaa uudistusta hyvänä. LAKI KERTAUSHARJOITUKSISTA Tällä hetkellä lainsäädäntö mahdollistaa kertausharjoituksiin kutsumisen vähintään kolme kuukautta etukäteen. nakoiden, Niinistö jatkoi. Jatkossakin kutsut normaalin koulutuskierron mukaisiin harjoituksiin pyrittäisiin lähettämään suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin enKARI ROUHIAINEN Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pitää kertausharjoituskutsujen kolmen kuukauden määrääaikaa liian pitkänä. – Suunta on varmasti oikea, sillä myös mahdollisessa kriisitilanteessa vaikuttaminen tapahtuu nopeammin ja joukkojen on oltava nopeammin valmiudessa, Savola sanoo. Nykykäsityksen mukaan valmistautumisaika voi olla huomattavasti lyhyempi, Niinistö sanoi. –Normaaliolosuhteissahan käskyn suhteen on tarkoitus jatkaa samalla kolmen kuukauden ennakkoajalla. Reserviläinen 1/2016 Pitää pystyä reagoimaan Paavo Airo reserviläiset voidaan pian määrätä kertausharjoituksiin välittömästi, mikäli tarve sitä vaatii. –Puolustusvoimien palkattu henkilöstö ja palveluksessa valmiiksi jo olevat asevelvolliset . Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa. Kertausharjoituksesta voidaan vapauttaa esimerkiksi sairastumisen vuoksi tai jos harjoitus esimerkiksi haittaisi tuntuvasti opintojen aloittamista tai työnantajan toimintaa. Halkilahti myös muistuttaa, etteivät kaikki kertauskutsut jatkossa tule lyhyellä varoitusajalla. Todellinen voima piilee kuitenkin osaavassa, hyvin varustetussa reservissämme. Tällä hetkellä kertausharjoituskutsut on lain mukaan lähetettävä viimeistään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkua. varusmiehet . Sen käytettävyyden helpottaminen on kustannusneutraali tapa parantaa maanpuolustusvalmiuttamme. Niinistö myös korosti kunnollisen reservin tärkeyttä maanpuolustusvalmiuden parantamisessa. Suunta on oikea Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti pitää kertauskutsujen nopeuttamista hyvänä asiana. –Tämän päivän uhkakuviin peilaten aikamääre tuntuu kovin pitkältä. ovat resurssi, joka meillä on välittömästi käytettävissämme valmiuden säätelyyn
helmikuuta, mutta jääkäreitä oli jo 1700-luvulla. Tästä juontuvat jääkärijoukkojen perinteet. Maavoimien yhtymät muodostetaan itsenäiseen taktiseen toimintaan kykenevistä pataljoonista ja taisteluosastoista. Karjalan Prikaatin varusmiehet hiihtivät helmikuussa 1977. Jääkäreitä jo 1700-luvulla Käsitteen jääkäri synty liitetään usein Saksassa vuosina 1915–1918 koulutettuihin vapaaehtoisiin. lippukunta, joka vastasi nykyistä joukko-osastoa. Tuona päivänä vuonna 1555 perustettiin ensimmäinen suomalainen KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT Sukset ja talvinen maasto on tuttu yhdistelmä suomalaisille varusmiehille. Viime sotien jääkärijoukot polveutuivat 1920-luvun polkupyöräpataljoonista, jotka saivat vuonna 1936 vaalitta. Ensimmäinen vuosipäivä Jalkaväen synnystä Suomeen voidaan esittää monta tulkintaa. Jalkaväen yhteisten perinteiden vahvistamista ei kiirehditty, koska monella jalkaväkijoukolla on vahvat omat perinteet. Tätä tukee se, että monen jääkärijoukon perinnepäivä on ollut jääkärien Suomeen paluun päivä eli 25. 12 HISTORIA Aselajien kehitysvaiheet ja perinteet Suomessa, osa 1/8: Ensimmäinen joukkoosastoa vastaava lippukunta perustettiin jo vuonna 1555. Jalkaväkitaistelija on yhä taistelukentän työmyyrä Seppo Simola jalkaväki on Maavoimien pääaselaji, joka muodostaa sodan ajan Puolustusvoimien rungon. Eräiden tulkintojen mukaan ennen 1800-luvun autonomiaa ei voida puhua suomalaisista joukoista, mutta kuitenkin jo 30-vuotisessa sodassa 1600-luvun alkupuolella Ruotsin armeijassa oli Suomesta perustettuja maakunnallisia jalkaväkija ratsurykmenttejä. Tuolloin oli jo olemassa Karjalan jääkäriosasto ja Savon jääkärijoukosta muodostettu rykmentti. Virallinen tulkita julkistettiin vastikään, kun jalkaväki vietti ensimmäistä vuosipäiväänsä 18.11.2015. Vuonna 1788 useisiin jalkaväkirykmentteihin perustettiin yhden upseerin ja 25 miehen jääkäriosastoja. Jo ristiretkiaikaan 1200-luvulla suomalaiset talonpojat perustivat keskuudestaan joukkoja puolustamaan asuinalueitaan. Viime sotien aikana kenttäarmeijan rungon muodostivat jalkaväkirykmentit. 1800-luvun alussa jääkärien määrää jalkaväkijoukoissa kasvatettiin ja jääkäreiksi pyrittiin valitsemaan ”rivakimmat ja ketterimmät miehet, mieluiten sellaiset, jotka ovat harjoittaneet metsästystä”. Talonpoikaistaistelijat löivät Novgorodin joukot Karjalan Kannaksen Joutselässä 11.3.1555 hyödyntäen talvisessa maastossa sissitaktiikkaa ja hiihtojoukkoja
Sodan jälkeisen erikoisjoukkokoulutuksen voidaan katsoa alkaneen silloin. Taistelu metsästä kaupunkiin Viimeisin innovaatio suomalaisessa jalkaväkitaktiikassa on uudistettu taistelutapa, mutta jo sitä ennen ajatus taistelukentästä muuttui. Tuorein askel jalkaväkikoulutuksen kehittämisessä on Jalkaväkikoulun perustaminen vuonna 2015. Kouluttaja antaa käskyä.. Maavoimien erikoisjoukkojen synnyn voi ajoittaa laskuvarjojääkärikoulutuksen aloittamiseen vuonna 1961. Jalkaväen liikkuminen mullistui 1980-luvulla Sisu XA-180:n eli tutummin Pasin myötä. Nykytila ja tulevaisuus Jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi on tyytyväinen varusmiesten ja reserviläisten maanpuolustustahtoon ja -asenteisiin, jotka yhdessä vastuuntuntoisen ja ammattitaitoisen kouluttajakunnan kanssa mahdollistavat jalkaväkiyksiköiden kouluttamisen yhä vaativampiin taistelukentän olosuhteisiin. Uudenmaan Jääkäripataljoonan varusmiehet seisoivat pyörineen rivissä syyskuussa 1969. Perusteena ensimmäisen suomalaisen jalkaväkijoukko-osaston perustaminen vuonna 1555 Kunniamarssi: Sillanpään marssilaulu Vaalittavat perinteet: Sotien 1939–1945 jalkaväkijoukot Koulutushaaroja: Jääkäri, kaupunkijääkäri, kranaatinheitin, sotilaspoliisi, panssari, panssarintorjunta, sissi, tiedusteluja erikoisjoukkokoulutus Aselajikoulu: Jalkaväkikoulu (perustettu 1.1.2015) Ansioristi: Jalkaväen ansioristi (käyttöön 1.2.2001) Perustaistelijan nimitys: Jääkäri Aselajimuseo: Jalkaväkimuseo Mikkelissä (perustettu 1982) Aselajin kilta: Useita Suojeluspyhimys: Pyhä Mauritius (22.9.) Aselajivärit (kauluslaatan pohja/reunus): Tummanvihreä/ harmaa (jalkaväen perusväri), tummanvihreä/keltainen (jääkärijoukot), tummanvihreä/ hopea (Kaartin jääkärirykmentti) Lähteitä: www.puolustusvoimat.fi Wikipedia Jalkaväen vuosikirja 2015–2016 (2015) Suomalaisen sotilaan historia (2011) Suomen puolustusvoimat 1944–1974 – Puolustusvoimain rauhan ajan historia osa 2 (2006) Suomen puolustusvoimien joukkoosastoperinteet osa 2: Entiset joukkoosastot 1945–2005 (2013) Jalkaväen tarkastajan, eversti Jukka Valkeajärven sähköpostihaastattelu vikseen jääkäriperinteet. Pääsääntöisesti kuitenkin liikuttiin polkupyörillä tai hiihtäen. 1960-luvulla palveluskäyttöön tulleen rynnäkkökiväärin myötä jalkaväkiryhmän tulivoima kasvoi merkittävästi. Kuva on vuodelta 1965. Aiemmin taistelijakohteista suojavarustusta edusti lähinnä teräskypärä, mutta nykyisin käytössä on komposiittikypärä, sirpaleliivi ja monia muita suojavälineitä. Erikoisjoukkoja olivat myös rannikkojääkärit 1980-luvulla, kun Rannikkojääkärikoulun (1979–1989) varusmiehet valittiin rankoilla pääsykokeilla. Suorituskyvyn turvaamiseksi lisärahoitus tarvitaan näihin kolmeen keskeiseen elementtiin, eikä se saa hukkua kasvaviin järjestelmäkustannuksiin. Ennen valmistauduttiin taistelemaan pääasiassa maastossa ja oletettiin hyökkääjän kiertävän asutuskeskukset. Moottorointia ja sarjatulta Vaikka jalkaväkitaistelijan rooli taistelukentän työmyyränä on pitkälti ennallaan, niin taisteluvälineet ja kalusto ovat kokeneet mullistuksen sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Tammi -86 harjoitus järjestettiin Riihimäen maastossa. Henkilökohtainen varustuskin on kehittynyt huimasti. Erilaisia tehtävänimikkeitä sodan ajan Puolustusvoimien joukoissa on yli 3 000. 13 Reserviläinen 1/2016 JALKAVÄKI: Perinnepäivä: 18.11. Sodan aikana jääkärijoukot miellettiin iskukykyisiksi erikoisjoukoiksi, joilla oli yleensä nuori ja motivoitunut henkilöstö sekä ajanmukainen varustus. Siksi tarvitaan rakennetun alueen taistelun erikoisosaajia eli kaupunkijääkäreitä. Se perustettiin Maasotakoulun koulutuskeskuksen kokoonpanoon. Haasteiksi eversti Valkeajärvi kokee maastovuorokausien riittävyyden sekä uskottavan sotavarustuksen ja riittävän ampumatarvikemäärän varmistamisen. Ennen moottorointia polkupyörä oli jääkärijoukkojen tyypillinen kulkuneuvo. Hevosista luovuttiin, ja 1970-luvulla köröteltiin maataloustraktorin peräkärryssä. Varusmiehiä alettiin kouluttaa laskuvarjojääkäreiksi Suomessa vuonna 1961. Myös sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos kouluttaa varusmiehiä jalkaväkitaistelijoiksi, kuten sisseiksi ja erikoisrajajääkäreiksi. Ennestään siellä oli jo Panssarikoulu. Vuosituhannen vaihteen jälkeen alkoi Utissa erikoisjääkäreiden ja Merivoimissa erikoistoimintaosaston kouluttaminen. Nyt siitä on menossa jo kolmas sukupolvi. Koulutusta pitää hänen mukaansa yhä terävöittää vastaamaan muuttuneita uhkakuvia. Ruotsalaisia tela-autoja hankittiin vähäisiä määriä jo 1960-luvulla. Talvisodan kokemusten perusteella jalkaväkirykmenttien ja -pataljoonien esikuntien kokoonpanoon lisättiin jääkärijoukkue. 1990-luvulta alkaen tiettömien taistelukenttien joukkoyksiköitä kuten Kainuun prikaatia ja Jääkäriprikaatia alettiin varustaa Sisu NA-110 telakuorma-autoilla. Jääkäreitä voidaan kouluttaa esimerkiksi konekiväärimiehiksi ja tarkka-ampujiksi. Nykyisin myös asutuskeskukset ovat osa taistelukenttää. Kustannuksellisestikin on edetty hyvin kauas ajasta, jolloin taistelijakohtaista tekniikkaa edustivat kompassi ja taskulamppu. Koulutushaarat ja tehtävät Jalkaväellä on monia koulutushaaroja ja niissä lukuisia tehtäviä. Konetuliase tuli jokamiehen aseeksi. Vuonna 1969 tehtiin päätös Puolustusvoimien moottoroinnista. Harmaa kenttäpuku korvattiin 1960-luvulla maastopuvulla. Moni jatkosodan jalkaväkijohtaja oli tyytyväinen, jos sai jääkärikärjen hyökkäykselleen tietä avaamaan. Jääkäreitä käytettiin jalkaväen iskuportaan joukkona. Taistelijakohtainen elektroniikka alkaa myös arkipäiväistyä erilaisten paikannusja pimeänäkölaitteiden sekä viestivälineiden myötä. Myös panssarijoukot ja ratsuväki kuuluvat Suomessa jalkaväkeen, mutta nämä koulutushaarat käsitellään erikseen sarjan myöhemmässä osassa
Miinalaivoissa ja -lautoissa miinakannet ovat sisätilaa toisin kuin varhaisemmissa aluksissa. Ne voidaan jakaa kosketusja herätemiinoihin. sauna. Merivoimilla on käytössä eri kokoisia miinoja. Miinakannen kummassakin päässä on alaslaskettava ajoramppi. Peräramppi avautuu alareunastaan, jolloin miina rullaa alaskaartuvia kiskoja pitkin mereen. Alapuolella keulassa on varusmiesten majoitustilat sekä messi. Peruskorjaus tuo lisävuosia miinalautoille Tero Tuominen merimiinat ovat aina olleet tärkeä osa maamme puolustusta. Jälkimmäiset reagoivat akustiseen, magneettiseen ja paineherätteeseen tai niiden yhdistelmiin. Asialla olivat myös Neuvostoliitto ja Saksa. Kannella on enimmillään 15 tonnia nostava nosturi. Tilan korkeus mahdollistaa suurienkin ajoneuvojen kuormaamisen. Myös uudelta Laivue 2020 -luokalta edellytetään miinoituskykyä. KUVAT: TERO TUOMINEN ”Pansio (kylkinumero 876), Pyhäranta (875) ja Porkkala (777)” ovat vähän tunnettuja, mutta tärkeitä aluksia. Perässä on konehuone. Aluksessa on satamassa ohjailua helpottava keulapotkuri. Miinoitusta johdetaan komentosillalta. Täsmäväline tehtävään Pansio-luokan alukset rakennettiin Olkiluodon telakalla (nyk. uusitaan koko komentosilta. Miinakannen ns. Samalla kehitetään luokan kykyä raskaisiin merikuljetuksiin sekä emäalustoimintaan. Toiminta tapahtuukin pitkälti saariston suojassa. Hankinta jatkaa lauttojen elinikää ja maksaa 23,7 miljoonaa euroa. Aluksesta mm. Toisessa maailmansodassa erityisesti Suomenlahteen kylvettiin miinakenttiä. Aslemetals). Pansio-luokka on matalakulkuinen, mutta kovassa merenkäynnissä laatikkomainen alus ei ole kotonaan. Muutkin alusluokat aina ohjusveneitä myöten kykenevät pienimuotoiseen miinanlaskuun. Miinat liikkuvat kiskoilla Miinalautta on rakennettu keulasta perään ulottuvan miinakannen ympärille. Niitä pitkin miinat kuormataan omien pyöriensä varassa ja lopulta lasketaan mereen. Miinat painavat satoja kiloja, järeimmät lähes puolitoista tonnia. Näin miinat voidaan valmistella säältä suojassa. Siksi vahvuuteen kuuluu runsaasti miinanlaskukykyisiä aluksia. Yläpuolella on komentosilta, sivuilla päällystön hytit ja mm. Ne valmistuivat vuosina 1991-1992. 14 KALUSTO Miinalautta ei kilpaile mediaseksikkyydessä nopeiden ohjusveneiden kanssa. Rauhan aikana ne tuovat Puolustusvoimille raskasta merikuljetuskykyä. Aluksen päätehtävää varten kanteen kiinnitetään kolme miinakiskoparia, joiden yhteispituus on noin 100 metriä. Koulutuksen loppuvaiheessa myös varusmiesalikersantti voi hoitaa tehtävää.. Lautan erottaa laivasta se, ettei siinä ole köliä. Laivatekniset työt tekee Uudenkaupungin työvene. Ensimmäisenä on työn alla parhaillaan Pansio. Muualla maailmassa kiinnostus miinoitukseen on vähentynyt. Silti Pansio-luokka on keskeinen osa Merivoimien kynnysasejärjestelmää. Peruskorjaukset ajoittuvat vuosille 2015-2017. Lauttojen jääluokitus on korkea 1A. Harmaassa vaiheessa lautat ovat valmiina miinoitukseen. Suomessa ymmärretään edelleen, mikä merkitys sillä on meriväylien suojaamiselle. Kyseessä on autolauttamainen ro-ro -ratkaisu (rollon/roll-off ). Sodan jälkeen rauhansopimuksen edellyttämät raivaukset jatkuivatkin pitkään. miinapulpetista miinamestari johtaa käytännön toimia. Pansio-luokan kolme miinalauttaa Miinalautta Porkkala keularamppi avattuna. Listalla on yli 1000 erilaista muutostyötä. Puolustusvoimat tilasi toukokuussa 2015 miinalauttojen peruskorjauksen Atlas Elektronik Finlandilta. Merivoimien suurimmat laivat Hämeenmaa ja Uusimaa ovat miinalaivoja, mutta toki monikäyttöisiä sellaisia
Kaikki keskittyvät tehtäviinsä, välillä kuuluu vaimeaa keskustelua. Merikartta ja harppi ovat edelleen käytössä. Ja kaikki hallitsevat miinoituksen. Miinalautta Porkkalalla oli marraskuussa MEPU15-harjoituksen aikana 12 kantahenkilökuntaan kuuluvaa ja 12 varusmiestä. Kiinnitysvaiheessa kansilla risteilee köysiä ja erilaiset kylkien suojaukseen tarkoitetut lepuuttimet (lempinimiltään jääkaappi, kumiputki ja korkkinyytti) tekevät kulkuväylistä ahtaita. Aluksi ei näe mitään, korkeintaan muutamia laitteiden himmeitä merkkivaloja. Reserviläisen majoitustilaksi puoleksitoista vuorokaudeksi osoitettiin telttasänky miinavälinevarastossa. Kun silmät tottuvat pimeään, alkaa sillalla erottua miehistön hahmoja. Porkkalan miinakansi vaikuttaa tyhjänä suurelta tilalta. Raskaita salpoja riittää avattavaksi ja suljettavaksi. Vaatehuolto sujuu pienessä pesulassa. Käsikopelolla edeten pääsee nousemaan ylös. Subjektiivisen arvion perusteella Porkkalan hernekeitto peittosi varuskunnissa tarjotun. Miinakannella palavat valot. Merivoimien kokeilun tavoitteena on tarjota lisäaikaa nimenomaan lepoon. Ruokailut tapahtuvat pienessä messissä, joka on jaettu haitariovella kahtia kantahenkilökunnalle ja varusmiehille. Vaikeuskerroin nousee kun pimeä laskeutuu. Vapaavahdissa on hoidettava syöminen ja nukkuminen. Kun sinne ajetaan raskas maastoajoneuvo, se kiinnitetään merenkäynnin varalta hihnoilla ja ketjuilla kanteen. Esimerkiksi kokki voi päätyä tykkimieheksi. Niitä vilkkui eri suunnissa runsaasti saaristossa olevien muiden valopisteiden joukossa. Kun sieltä haluaa komentosillalle, edessä on ensin pimeä portaikko. 15 Reserviläinen 1/2016 PANSIO-LUOKAN MIINALAUTTA Uppouma 620 tonnia Pituus 43 metriä Leveys 10 metriä Syväys 2 metriä Nopeus 11 solmua Moottorit 2 x MTU 12V 183 Koneteho 2 x 550 kilowattia Aseistus 2 x 23 mm, 2 x 12,7 mm, miinat Merikuljetuskyky 200 henkilöä tai 120 tonnia Miehistö 20 henkilöä Jääluokka 1A Käsin tai koneellisesti etukäteen suunniteltuihin paikkoihin laskettujen miinojen sijainnit tallennetaan. Varusmiesten majoitustilaa, jonka takaseinällä tukevasti salvattu vedenpitävä ovi.. Kaksi varusmiestä, joista toinen työskentelee siviilissäkin kokkina, rakensi mainioita aterioita. Lopputuloksena on melkoinen esterata, mikäli haluaa siirtyä perästä keulaan. Lisäksi on kaksi 12,7 mm konekivääriä. Miinoitteesta tehdään kartta merenhallinnan tilannekuvaa ja mahdollista tulevaa raivausta varten. Merellä kaikki ovet on suljettu vesitiiviyden takia. Ylimääräistä tilaa ei todellakaan ole. Vain yksi miinakiskopari kolmesta on asennettu. Kannella tähystäjät varmistavat etenemistä. Aluksen etenemisen seuraaminen pimeässä on kiehtovaa. Syöminen on meripalveluksen kohokohtia eikä laadusta tingitä. Tilaa voidaan yhdistettynä käyttää koulutukseen. Väylää ajettiin merimerkkien valojen perusteella. Vaikka paikkatieto saatiin luonnollisesti nykyaikaisista GPS-satelliittipaikannukseen perustuvista karttanäytöistä, navigointia tehtiin perinteisin keinoin. WC-tilat ovat karuja, mutta se toki on normaalia Puolustusvoimissa. Erilaisia kosketusja herätemiinojen harjoitusversioita lastataan Porkkalaan merellä toisesta aluksesta. Reserviläisen vieraillessa Porkkalalla se mm. purjehti yön vallitessa saaristoväylää noutamaan lastia. Silloin voi edetä pidemmälle sillalla. Hämärällä komentosillalla on suurimman osan ajasta hiljaista. Suomalaislaivojen tapaan Porkkalalta tietenkin löytyy sauna. MEPU15-harjoituksen aikana Porkkalalla oli testimielessä käytössä kuuden tunnin vahtivuorot. Varusmiehet nukkuvat miinakannen alla omassa skanssissaan kerrossängyissä. Omasuojana Pansio-luokan aluksissa on kaksi 23 mm kaksoisilmatorjuntatykkiä. Olosuhteet poikkeavat normaalista kasarmiasumisesta. Tiivis yhteisö Sota-alus ei ole vain asejärjestelmälavetti. Perille miinalaituriin päästiin onnellisesti. Miinalautoissa on kaksi käsin suunnattavaa suomalaiselle lavetille modifioitua neuvostoliittolaista 23 mm ”Sergei” -ilmatorjuntatykkiä (23 80 85 2LT). Miehistö pyörittää aluksen toimintoja 24/7-periaatteella kahdessa vahdissa (oikea ja vasen). Kynnykset ovat korkeita ja portaat jyrkkiä. Seinille on varastoitu miehistön varusteita. Tämän kokoluokan aluksessa jokaisen on osattava useampia tehtäviä. Miinalautoissa päällystölläkin päällikköä myöten on kahden hengen hytit. Unen määrä voi silloin jäädä vähäiseksi. Pieni yhteisö on luonnollisesti varsin tiivis ja kaikki tuntevat hyvin toisensa. Perinteinen merivahtikierto on neljä tuntia. Aluksen ollessa kulussa ulos ei ole menemistä ilman paukkuliiviä ja ilmoittautumista vahtipäällikölle. Kannelle vain liivi päällä Ulkopuoliselle sota-alus tarjoaa monia hankaluuksia ja jopa vaaranpaikkoja. Se toimii merellä myös miehistön kotina
Tuomas Kaarkoski euroopan komission kaavailema kiistelty asedirektiivi on kohdannut Suomessa suurta vastarintaa päättäjiä myöten. Direktiiviehdotuksessa lippaallisten itselataavaa kertatulta ampuvien siviilikäyttöön valmistettujen ampuma-aseiden, jotka muistuttavat sarjatuliaseita, hankinta ja hallussapito kiellettäisiin yksityishenkilöiltä myös deaktivoituna. Samalla se myös totesi toteutuessaan kiellon olevan huo huomattavan kielteinen maanpuolustuksen kannalta, koska se heikentäisi merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan järjestelyja toimintaedellytyksiä. Mepeille hyvät asetelmat Valiokunta hyväksyi lausunnon, jossa se yhtyy hallituksen kantaan eduskunnan hallintovaliokunnan, maaja metsätalousvaliokunnan sekä puolustusvaliokunnan lausuntojen mukaisesti. lituksen tavoitetta. Jatko on kiinni EU-pöydistä, mutta meillä on hyvät mahdollisuudet, Reserviläisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) toteaa. 16 REPORTAASI Katseet kääntyvät EU:hun Suomi pitää ehdotettua asedirektiiviä haitallisena maanpuolustuskyvyn ylläpitämiselle. – On todella merkittävää, että eduskunnan kanta on yksimielinen. Reserviläisjärjestöt ovat tehneet suuren työn asian taustalla. Valiokunnan mukaan mukaan Suomen tulisi vähintään saada direktiivin osalta kansallinen poikkeusmahdollisuus maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän ampuma-asetoiminnan, kuten reserviläistoiminnan vahvistamiseksi. Sisäministeri Petteri Orvolla (kok.) on nyt todella vahva mandaatti neuvotella asiasta. Suomen hallitus tavoittelee EU:n neuvostossa kiellon poistamista kokonaan direktiviistä. Suomessa on laaja joukko sodanajan joukkojen ulkopuolisia ja niin sanottuun varareserviin kuuluvia reserviläisiä, joiden harjoittelu tapahtuu vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kautta, valiokunnan lausunnossa todetaan.. Myös eduskunnan suuri valiokunta päätyi tukemaan halSuomi ei ole yksin ISTOcK Seuraavaksi direktiivin käsittely siirtyy jäsenmaista Euroopan Parlamentin työstettäväksi. Samalla suuri valiokunta päätti lähettää asiasta lausunnon Euroopan komissiolle ja parlamentille
Hän kertoi mielipiteensä 27. Tämän jälkeen asia etenee neuvoston käsittelyyn, joka voi hyväksyä parlamentin kannan, jolloin säädös annetaan, tai se voi muuttaa kantaa, jolloin ehdotus palaa uudelleen parlamenttiin käsiteltäväksi. Ymmärrettiin, että asialla ei ole mitään tekemistä aseiden päätymisellä terroristeille, ja että reserviläisten omilla aseilla tapahtuvalla omaehtoisella harjoittelulla on merkitystä ennen kaikkea maamme puolustuskykyyn. Puolustusvoimien kertausharjoituksissa pääsee sijoitettu reserviläinen ylläpitämään ja kehittämään omaa ampumataitoaan vain noin kerran kahdessakymmenessä vuodessa (viimeisen viiden vuoden keskiarvo). Kolmantena vaihtoehtona parlamentti voi ehdottaa lisätarkistuksia, jolloin ehdotus palautetaan neuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.. Suunnitelmat olivat kuin Stalinilla aikoinaan. En minäkään panisi pahakseni, jos kaikki reserviläisten ampumaharjoittelu tapahtuisi puolustusvoimien aseilla ja patruunoilla, mutta kun siihen ei vain valtiolla ole varaa. Tuomion täytäntöönpanematta jättäminen voi tässä tapauksessa johtaa uuteen tuomioon, joka voi johtaa sakkoihin. Hautalan Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukseen kirjoitti erinomaisen vastineen Helsingin reserviupseeripiirin puheenjohtaja Caspar von Walzel. – Hyvä, että saatiin yhteinen ja yksimielinen päätös. Tuomiojan mielestä maanpuolustuskykyyn ei vaikuta reserviläisten oma ampumaharrastus. Koulutusvuorokausia kertyi MPK:lle viime vuodelta yli 88 000 kappaletta. Jos ehdotus palaa parlamentin käsiteltäväksi, se voi hyväksyä neuvoston kannan, jolloin säädös annetaan. Hienoa toimintaa! Näin kannattaa asioihin reagoida, kun havaitsemme vääristeltyjä totuuksia kirjoitettavan lehdissämme. Lisäksi paljon yksityisten omistamilla reserviläisaseilla harjoitellaan myös MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla sekä ihan vain kaveriporukassa ampumaradalla. Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tulee tehdä direktiivin hyväksymisen yhteydessä määrätyssä määräajassa. Lopputulos oli erinomainen. Meidän meppejä ajatellen on hyvä asia, että heillä on Suomen tuki takana. Kun reserviläisaseita on poliisin sähköisessä rekisterissä noin 21 000 kappaletta, on Tuomiojan mukaan näiden omistajista vain 3000 sijoituskelpoisessa iässä. päivän Helsingin Sanomissa. Nyt meidän kaikkien tulee käyttää vaikutusvaltaamme parlamentaarikkoihimme, jotta asiaa viedään eteenpäin Euroopassa oikeilla faktoilla, ilman harhoja. Syksyn aikana oli ilo nähdä, että asia koettiin tärkeäksi myös päättäjiemme keskuudessa. Jos maa ei saata direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä, komissio voi panna alulle rikkomismenettelyn ja nostaa kanteen kyseistä maata vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa. Miksi tuhota järjestelmä, joka perustuu yksilön motivaatioon, omaehtoisuuteen ja omakustanteisuuteen. Parlamentti voi myös hylätä ehdotuksen, jolloin säädös raukeaa ja koko asian menettely päättyy. Muutamia soraääniä oli joulunpyhinä paketteihimme kuitenkin eksynyt. Toinen harha on puolustusvoimien kannalta käyttökelpoisessa iässä olevien reserviläisaseiden omistajien määrä. Hautalan mielestä Suomi ei saa jarruttaa asedirektiivin uudistamista. Tällöin yhdellä aseella ampumataitoa kehittää useampi henkilö, joten moninkertainen määrä reserviläisiä on aseiden vaikutuspiirissä kuin mitä Tuomioja esittää. Toteutuessaan direktiivi heikentäisi huomattavasti SRA:n harrastusmahdollisuuksia. Komission esitys tuli rajojemme yli salakavalan nopeasti. Väärin. Kuitenkin poliisin tilaston mukaan 87 prosenttia reserviläisaseiden omistajista on alle 60-vuotiaita, joten pitäisin tätäkin Tuomiojan väitettä harhana. Direktiivi on yksi Euroopan unionin (EU) toimielinten käytössä olevista oikeudellisista välineistä, joiden avulla unionin politiikat voidaan panna täytäntöön. Jutun luettuani voin vain todeta, että Tuomiojahan se tässä on, joka harhoja maalailee. Ensimmäinen paketti oli Erkki Tuomiojan blogi, joissa hän esitti asian perusteluja vääristellyiksi ja lobbaajien luomiksi harhoiksi. Kriittisiä äänenpainoja on kuultu ainakin Bulgariasta, Tšekistä, Virosta, Saksasta, Liettuasta, Slovakiasta, Sloveniasta, IsoBritanniasta ja Puolasta. Kevään aikana tulemme näkemään miten direktiivin suhteen EU:ssa päätetään. Viimeinen harha on MPK:n kurssimäärät. Muutkin vastustavat Suomi ei ole yksin EU-maista vastustamassa kaavailtua asedirektiiviä. Tätä voidaan kutsua torjuntavoitoksi, sillä ainakaan minulla ei tule heti mieleen tapausta, jossa Suomen kanta olisi ollut näin selvä ja yksimielinen EU:n komission esitystä vastaan. Direktiiviuudistuksen piti nopeasti valloittaa koko Euroopan Unionin jäsenmaat ja parlamentin enemmistöpäätöksellä saada se voimaan jo ennen joulua. Heidän on nyt hyvä pohja lähteä viemään asiaa eteenpäin. Kaikki ampuma-aseharjoittelu parantaa maanpuolustuskykyämme. Joulun pyhinä myös europarlamentaarikko Heidi Hautala kantoi pakettinsa kuusen alle. Suuri valiokunta antoi joulukuun 16. Näin ollen niillä on mahdollisuus ottaa huomioon maakohtaiset erityispiirteet. Nyt pitää kääntää katseet kohti Eurooppaa. Lähde EUR-Lex TÄHTÄIMESSÄ 17 Mikko Halkilahti Kirjoittaja on Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Asedirektiivin harhoja Viime syksyisessä taistelussa EU:n asedirektiiviä vastaan saavutimme ensimmäisen torjuntavoiton. Voitettu aika on ainakin saanut muita maita heräämään tilanteeseen, eikä Suomi ole enää linjansa kanssa yksin. MIKÄ ON DIREKTIIVI. Suomen EU-politiikka on aina ollut EU:ta mielistelevää. Kun direktiivi on hyväksytty EU:n tasolla, EU-maat saattavat sen osaksi kansallista lainsäädäntöään soveltamista varten. Hautalalle tiedoksi, että näin se ikävä kyllä vähän tällä hetkellä on. Seuraavaksi direktiivi menee monivaiheiseen käsittelyyn EU-tasolla. Ensimmäisenä vuorossa on parlamentin ensimmäinen käsittely, jossa ehdotus voidaan hyväksyä tai sitä voidaan tarkistaa. – Asedirektiivin valmistelu jatkuu, mutta tässä vaiheessa näyttää siltä, että Suomella on mahdollisuuksia saada kansallinen poikkeus, Niinistö sanoi joulukuun puolivälissä STT:lle. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti tyytyväinen suuren valiokunnan lausuntoon. Hienoa, kun kerrankin uskalletaan olla jotain EU:sta tullutta asiaa vastaan! Hautala perustelee ettei asekunnon ylläpitäminen voi olla vapaaehtoisuuden tai omien aseiden varassa. Onneksi mutkia tuli matkaan ja ainakin direktiivin käsittelyaikataulu meni uusiksi. EU-mailla on liikkumavaraa direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. MPK todellakin kouluttaa yli 47 000 henkilöä vuosittain. Niin miksi ei saisi. Sillä ei kovin ihmeellistä suorituskykyä vielä taata. Itse asiassa vuonna 2015 tuo määrä oli yli 49 000 henkilöä. Puhutaan siis osallistujista, ei vuorokausista, niin kuin Tuomioja asian oikeasta vääristää. MIRVA BROLA Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) oli varovaisen toiveikas asian suhteen. päivänä valtioneuvostolle yksimielisen lausuntonsa, jossa puolustettiin ennen kaikkea reserviläisaseita Suomen erityispiirteisiin vedoten. Eduskunnan asianomaiset valiokunnat pyysivätkin kiitettävästi järjestöjä kuultavaksi sekä päätösten tueksi myös kirjallisia lausuntoja
Erilaisia uhkia on olemassa, ja niihin on hyvä osata varautua, hän jatkoi. –Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Aiempina vuosina kursseja järjestettiin vain Pekka Ihalainen piti saamaansa koulutusta hyödyllisenä ja toivoi vielä lisää käytännönläheisyyttä. Maataloudessa varaudutaan poikkeusja häiriötilanteisiin 18 Koulutuksesta voi saada rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia ja sijaisapua koulutuksen ajaksi. Kurssien ajankohdat ja paikat löytyvät MPK:n kurssikalenterista. Maatalouden rakennekehitys, tilakokojen kasvu ja tuotannon teknistyminen ovat entisestään lisänneet tilojen varautumisvalmiuden merkitystä. Maatilayrittäjälle varautuminen on erityisen tärkeää jo Suomen huoltovarmuudenkin kannalta. He ovat viljelijöitä, jotka on vapautettu asevelvollisuudesta poikkeusolojen maataloustuotannon turvaamiseksi. Koulutus on tarkoitettu kaikille maatilallisille – niin emännille kuin isännille. Onnettomuuden tai häiriötilanteen sattuessa ei voi enää harjoitella, vaan on osattava toimia oikein. Kristian Westerholm istuu Inkoossa sijaitsevan navettansa valvomossa. Kaikki halukkaat maataloustuottajat ovat tervetulleita mukaan.. Pekka Ihalainen, lypsykarjatilallinen Lautamäen tilalta osallistui joulukuussa 2015 Kuopiossa järjestettyyn Maatalouden varautuminen -koulutukseen. Maatilojen varautumiskoulutuksen toteutusmalli otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Koulutuksissa keskitytään mahdollisimman selkeästi itse maatilaan, sen toimintaan ja toiminnan varmistamiseen. Uuden toteutusmallin mukaisista koulutuksista saadut kokemukset olivat hyviä. Koulutusta kaikille maataloustuottajille Suomalainen maatila on tyypillisesti samaan aikaan paitsi yritys, myös työpaikka ja koti. Suosittelisin koulutusta muillekin maanviljelijöille, Ihalainen sanoi. Tänä vuonna maatilojen varautumiskoulutusta on tarjolla valtakunnallisesti ja niihin ovat tervetulleita muutkin kuin VAP-viljelijät. Vuonna 2016 on suunniteltu pidettävän noin 20 kurssia ympäri maata. MARKUS LASSHEIKKI viidestä kuuteen kertaa vuodessa lähinnä VAP-viljelijöille. Varautumisvalmius korostuu Koulutuksissa käsitellään varautumisen yleisiä perusteita, eri viranomaisten varautumiseen liittyviä toimenpiteitä sekä paloturvallisuuteen, sähkönjakeluun, teleliikenteeseen, luonnon ääri-ilmiöihin, eläinlääkintään, vesihuoltoon ja vakuutuksiin liittyviä asioita. On osattava toimia oikein KOULUTUS Miia Iivari maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Huoltovarmuusorganisaation alkutuotantopooli järjestävät yhdessä maatalouden varautumiskoulutusta erilaisiin poikkeustilanteisiin tai normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin. Yritystoiminnassa ennakointi ja riskien hallinta eri tilanteissa on tärkeää. –Tosi hyvä asia, että tällaisia koulutuksia järjestetään, etenkin jos saadaan käytännönläheisyyttä lisää. Mallin tarkoituksena on tarjota aiempaa yhdenmukaisemmat kurssisisällöt ja tätä kautta varmistaa koulutuksen laatu sekä luoda koko maan kattava koulutusjärjestelmä
19 Reserviläinen 1/2016 Miia Iivari, Irina Lönnqvist Suomen ja Viron välisellä maanpuolustusyhteistyöllä on pitkät perinteet. MPK on ohjeistanut, miten ulkomaiset vieraat tulee ottaa vastaan ja miten tulee toimia, kun itse lähtee vierailulle toiseen maahan. – Mutta jos yksi hetki pitää valita, niin kyllä panssarimiehen sydäntä sykähdytti, kun HUNT14-taisteluharjoituksessa pääsimme lähietäisyydeltä seuraamaan Abrams-vaunujoukkueen etenemistä, Mattila hehkuttaa.. Tärkeää on vuosien aikana rakentunut yhteistyö ja luottamus. Koulutusyhteistyö perustuu MPK:n koulutusja tukiyksiköiden sekä Kaitseliitin piirien (malev) väliseen yhteistoimintaan eri puolilla maita. Vaikka toiminnalla on pitkät perinteet, on hyvä tarkistaa voimassa oleva toimintatapa. Asun käytölle tarvitaan lupa Viron Kaitseliitin komentaja Meelis Kiili (oik.) keskusteli suomalaisten kanssa Tyyne 2015 – harjoituksessa Porin Prikaatissa. Kansainvälisessä toiminnassa myös Puolustusvoimilla on tärkeä rooli, koska sieltä asetetaan normi pääsyyn ja liikkumiseen sotilaskohteissa. Unohtumattomia kokemuksia Mattilan on vaikea valita mieleenpainuvinta kokemusta, koska onnistumisia on monia ja yli 20 vuoden aikana on sattunut ja tapahtunut. –Yhteistyö antaa kontakteja, kokemuksia, osaamista ja oppeja, sillä Viro on Nato-maa, jonka toimintamallit kertovat hyvin, kuinka asiat maailmalla tehdään. Tätä on tarjolla esimerkiksi kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Näistä kokemuksista kertyy runsain mitoin sovellettavaa ja parhaita käytäntöjä, oman koulutuksen kehittämiseen täällä kotimaassa, Mattila summaa. Kontakteja, kokemuksia ja osaamista Reservin kapteeni Jukka Mattila on ollut reserviläistoiminnassa pitkään mukana. Jos lupahakemus jää tekemättä, saatetaan pahimmassa tapauksessa puhua aluevalvontarikkomuksesta, eikä pääsyä toiseen maahan ole. Suomalaiset reserviläiset voivat osallistua kansainväliseen toimintaa suoraan oman MPK:n koulutusja tukiyksikön kautta. TUULA RAHKONEN –Yhteistyötä Viron suojeluskuntien kanssa olen tehnyt jo vuodesta 1993 lähtien, eli olen päässyt näkemään avainpaikalta sekä suomalaisten että virolaisten maanpuolustuksen rakenteiden syvällisen muutoksen. Lupa tarvitaan niin lähtiessä kuin vieraiden saapuessa Suomeen. Nyt nuoret reserviläiset hakevat toiminnallisuutta ampumaradalla värjöttelyn sijaan. Yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta aikaisemmin se on ollut enemmän ampumakilpailuja ja lakerikengin tehtävää ”soveltavaa toimintaa”, Mattila kertoo. Reserviläiset kansainvälistyvät Suomen ja Viron välisellä maanpuolustusyhteistyöllä on pitkät perinteet. Hän on vetänyt Viro-yhteistyöprojekteja Helsingin Reserviupseeripiirissä, mutta viime vuosina yhä enemmän MPK:n parissa. Reserviläiset voivat osallistua kansainväliseen toimintaan suoraan oman KOTUyksikön tai piirin kautta. Maailman muuttuessa myös suomalainen reserviläinen on kansainvälistynyt. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Viron Kaitseliit solmivat vuosittain yhteistoimintasopimuksen, jossa listataan koko vuoden yhteinen kurssitoiminta. Oppia ja osaamista jaetaan MPK:n maanpuolustuspiirit järjestävät vuosittain pari suurempaa harjoitusta ja Kaitseliitissa järjestetään maanpuolustusalueiden yhteisiä suurharjoituksia. Suomalaiset reserviläiset osallistuvat harjoituksiin Virossa ja toisin päin. Kun laitetaan maastopuku päälle ja lähdetään ulkomaille harjoituksiin, ei aina muisteta, että asun käytölle tarvitaan erillinen lupa
Kurssilla harjoiteltiin muun muassa pintapelastusta ja hypotermiapotilaan kohtaamista. Pirkanmaan KOTU:ssa kenttälääkinnän koulutus jakautuu kolmeen eri tasoon. KOULUTUS 20 Kenttälääkintätaidoille kysyntää Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää vuosittain kenttälääkinnän koulutusta eri puolilla Suomea. Osa koulutuksista palvelee sotilaallisia valmiuksia. –Koko kolmen kurssin ja 60 tunnin rupeamasta kurssinjohtajamme Kimmo Topi antoi todistuksen, jolla on vahva statusarvo myös siviilipuolen eri osaalueilla. Pirkanmaalla järjestettiin viime vuonna Kenttälääkintä 3 -kurssi, johon kuului yhteistoimintaharjoitus Hämeen partiopiirin, Puolustusvoimien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on kehittää MPK:lle huollon koulutusohjelma, jonka yhtenä osana luodaan koko maan kattava yhdenmukainen kenttälääkinnän koulutuskokonaisuus.. –1-tason kursseilla ei tarvita aikaisempaan osaamista, ja ne ovat kaikille avoimia, kertoo Pirkanmaalla järjestettävien kurssien johtaja Kimmo Topi. He sanoivatkin, että koulutus tuki hyvin jo aikaisemmin olleita kenttälääkinnän kursseja, koska elementtinä oli puhtaasti vesi, kertoo kurssinjohtaja Juha Happonen. Monimuotoista koulutusta MPK:n tarjoama kenttälääkinnän koulutus on monimuotoista. Kenttälääkintä 1 on kolmipäiväinen perustason kurssi, jolla koulutetaan taiteluparin ja ryhmän ensihoitotilanteita. Tärkeänä osana koulutusta oli pelastaminen. –Väki viihtyi hyvin kursseilla. Nyt jo lakkautetussa Pioneerirykmentissä järjestettiin 2013 ja 2014 Turvallinen moottoriveneen ajoja käsittelykoulutus. Kenttälääkintää voi olla myös osana muita koulutuksia kuten Turvallisesti vesillä -kursseilla yhteistyössä meripelastusseurojen kanssa. Sellainen oikeuttaa rinnasteisiin kertausharjoitusvuorokausiin. –Oppitunnilla käytiin lisäksi läpi neljännen polven kenttälääkintäjärjestelmä ja varautuminen kriisitilanteissa, Kimmo Topi lisää. Yksi kenttälääkintäkursseja järjestävistä koulutusja tukiyksiköistä on Pirkanmaan KOTU. Osa palvelee sotilaallisia valmiuksia JUHA HAPPONEN Taistelussa haavoittunutta hoidetaan kenttälääkinnän kurssin harjoituksessa. Osa on suunnattu reserviläisille, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa esimerkiksi lääkintämiehenä ja osa sodan ajan lääkintätehtäviin sijoitetuille. Tason 3 kenttälääkintäkursseilla koulutetaan osallistujia varautumaan muun muassa suuronnettomuuteen sairaalassa, suojeluun sekä ilmarintaan ja sen hoitoon kenttäolosuhteissa. Kenttälääkintä 2 -kursseilla harjoitellaan lääkintäpäivystystä sodanajan tilanteissa sekä kriisitilanteisiin varautumista. Kurssilla harjoiteltiin evakuointiketjua taistelukentältä evakuointisairaalaan. Osa MPK:n järjestämistä kenttälääkinnän ja taisteluensiavun koulutuksista on kaikille avoimia. Moni kävikin koko kolmivaiheisen koulutuksen läpi, ja palautteiden mukaan tällaisille kursseilla on paljon kysyntää, kertoo Pirkanmaan KOTU:n kouluttaja ja tiedottaja Juha Happonen. Uusina sisältöinä kursseilla on ollut esimerkiksi evakuointiharjoituksia niin maastosta kuin vedestä sekä toimintaa tulen alla. Kurssilla käydään läpi muun muassa taisteluensiapu, joukkosidontapaikan pystytys sekä oikeanlainen potilaan kuljetusasento. Reserviläinen 1/2016 Miia Iivari mpk : ssa järjestetään pelkkään kenttälääkintään liittyvää koulutusta sekä ensiapukoulutusta osana muuta koulutusta. Kurssin sisältöön kuuluvat muun muassa komppanian lääkintähuolto ja henkeä uhkaavan verenvuodon rastiharjoitukset