Sivut 26–27 Syyskuu 6 / 2017 KESKIÖSSÄ KESKIÖSSÄ Sivut 14–15 Lentoasema harjoituskäytössä. Reserviläinen MPK:n rooli pohdinnassa Puolustusministerin asettamalta työryhmältä esitys syyskuun lopussa. Sivut 26–27 Mestaruuskisat Lapissa 130 reserviäistä kilpaili ampumamestaruuksista Rovaniemellä. Sivu 9 AJANKOHTAISTA 1980-luku oli uudistusten aikaa Sotaväki teknillistyi ja koulutus muuttui monilta osin
Sidottu, kovakantinen. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi | www.sako.fi. Englannin/ saksankielinen. Kuvitus on saatu pääosin SA-kuva-arkistosta ja ajoneuvojen tiedot puolustusvoimien asiakirjoista. Upeissa kuvissa taistelu-, rynnäkköja kuljetuspanssarit sekä muut ajoneuvot. (09)449 801 e-mail: shop@aviationshop.fi Varastomyymälä avoinna: KE 17-19, LA 10-14 Postitse + postimaks u Katso lisää sotilaskirjoja: www.aviationshop.fi Finlands MAAVOIMAT Värikuvakirja tämän päivän Suomen maavoimien kalustosta. Tilausnumero: 57-388 Hinta 38,Kirjauutuudet TUTUSTU TUOTTEISIIMME OSOITTEESSA WWW.SAKO.FI SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | puh. Tilausnumero: 51-7030 Hinta 15,Sotiemme ajoneuvot Markku Mäkipirtti. 64 sivua. Lähes 600 valokuvaa. Koko 210 x 297 mm. Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Tilauspuh. Kauttaaltaan kuvitettu noin 128 värikuvalla. Koko A4. 220 sivua. Teoksessa esitellään perusteellisesti sotavuosina 1939-45 käytössä olleet ajoneuvot
Ruotsi-yhteistyö kiinnostaa, Nato ei ”Vaikuttaa edelleen, että matka Helsingistä Rovaniemelle on pitempi kuin Rovaniemeltä Helsinkiin." Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg reservin ampumamestaruuskisoista Tuomas Kaarkoski vihreiden tuore puheenjohtaja Touko Aalto ei kannata Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon. Ei kukaan lähde tuomaan maajoukkoja tänne. – Natoon liittyy paljon plussia, mutta se ei tue kokonaisturvallisuutta. KANNEN KUVA: PAAVO AIRO PAIKALLISPUOLUSTUSHARJOITUS KYMI 217:SSÄ HARJOITELTIIN LAPPEENRANNAN LENTOASEMALLA. Reserviläinen 6/2017 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 14 16 ILTAVAPAA 32 34 35 JÄRJESTÖT 30 31 33 AJANKOHTAISTA 6 4 8 22 Yksi meistä: Lääkintämiehestä tuli lähihoitaja Reserviläisen matkavinkki: Jääkäriliikkeen historiaa Kortesjärvellä Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Kuntopohja pettää muuallakin kuin Suomessa Puolustusvoimat mukaan kehittämään reservipoliisia RES: Fiksu porukka ja leijonat purivat Turun messuilla RUL: Reservin koulutuksen kehittäminen jatkuu Hakola toivoo konkretiaa keskusteluun kutsunnoista Koulutus esille, byrokratia taustalle Nijmegen kutsuu reserviläisiä Vaikuttaja: Iso vihreä mies Reportaasi: Tavoitteena parempi valmius Koulutus: Turun tapahtumat vaikuttavat tulevan koulutuksen suunnitteluun Historia: Kohti moderneja puolustusvoimia Kalusto: Kylmän sodan tankintuhoaja Liikunta: Kymppijahdissa napapiirillä Koulutus: Hermoille pantiin painetta Karjalan prikaatissa RUL: Kaksi Padasjoen ampumaradoista valmiina RES: Hulvaton maakuntakärtty eläkkeelle 26 Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ei usko Naton turvatakuisiin. – Jos pahin tapahtuisi, mitä turvatakuut käytännössä tarkoittaisivat. – Heillä on vahvat merija ilmavoimat ja meillä maavoimat. Ruotsi-yhteistyötä Aalto sen sijaan olisi valmis tiivistämään paljonkin nykyisestä. Suomesta tulisi Venäjän ja Naton raja-aita entistä vahvemmin, ja se varmasti voisi lisätä jännitteitä Venäjän suunnalta luoden epävakautta ja räjähdysalttiutta. Erilaisia hankintoja voisi pohtia yhdessä ja miten merija ilmavalvontaa voisi tehdä yhdessä. Toinen syy Aallon skeptiseen Natosuhtautumiseen löytyy Suomeen maantieteestä ja pitkästä yhteisestä rajasta Venäjän kanssa. Kuka lähettäisi 1300 kilometrin rajalle maajoukkoja Suomeen. Sivut 12–13 10 9 5 SAKARI PIIPPO 12 7 24 26 28 Vihreiden Touko Aalto olisi valmis harkitsemaan reservin pienentämistä, jos sen seurauksena jäljellä jäävät joukot saataisiin varustettua nykyistä paremmin.
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. New England Journal of Medicine -lääketiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vuonna 2015 noin neljä miljoonaa ihmistä menehtyi liikalihavuuteen ja sitä seuranneisiin terveysongelmiin. Yhteiskunta ja työpaikat automatisoituvat huumaavaa vauhtia. Tyypillisimmin asia nousee esille, kun Puolustusvoimat julkistaa uusimmat tuloksensa varusmiesten kuntokehityksestä. Tehtävästä huolimatta jokaisella pitäisi tietysti olla riittävän hyvä kuntopohja, mutta jokainen ymmärtää, että taistelusukeltajalta ja viestimieheltä ei kannata vaatia samoja testituloksia fysiikan puolella. Projektin tavoitteena on mahdollistaa reserviläisten lihaskuntoja kestävyystulosten tallentaminen järjestelmään, kuntoindeksin laskeminen edellä mainituista tuloksista sekä tulosten saattaminen aluetoimistojen hyödynnettäväksi. Fyysinen kunto tai sen puute kulminoituvat viime kädessä yksilöön itseensä, mutta myös ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa. Fyysistä voimaa vaativia töitä on yhä vähemmän, halusipa muutosta tai ei. Mainitse myös entinen osoite. Tällä hetkellä Puolustusvoimissa valmistellaan uudistusta, jossa huomioitaisiin nykyistä paremmin erilaisten tehtävien vaativuudet myös fyysisellä puolella. 4 PÄÄKIRJOITUS 25.9.2017 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Kaikki tehtävät eivät vaadi Rambotason fysiikkaa Kuntopohja pettää muuallakin kuin Suomessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Vuodesta 1980 lähtien liikalihavuus on yli tuplaantunut yli 70 valtiossa. (2.10.) 8/2017 4.12. Sama toistuu maanpuolustuskeskustelussa. (13.11.) Nuorten ihmisten kunto, tai oikeastaan sen puute, on asia, johon suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa palataan säännöllisesti. Jos oma sodanajan tehtävä ei vaadi Rambo-tason fysiikkaa, on ehkä lopputuloksenkin kannalta mielekkäämpää uhrata niitä koulutustunteja koulutettavan henkilön tehtävän ydinasioihin. Heikentyneet tulokset nostavat huolen esiin, tämän jälkeen puhutaan nuorten aktivoinnista, yhä aina vain kilpaillummasta vapaa-ajasta ja siitä, miten jotain tarvitsisi tehdä. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 7/2017 23.10. Omansa tästä ryöpystä saa aina myös Puolustusvoimat. kohdan ”Osoitehuolto ja jäsenasiat” alla) Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Useimmiten syyttävä sormi käännetään ensimmäiseksi erilaisiin instituutioihin, kuten kouluun. Keskustelu kiertää perinteistä kehää. Tämän myötä yhä harvemmalle hyvä kunto tulee ikään kuin sivutuotteena oman leipätyön tekemisen ohessa. Puolustusvoimat, tai edes Suomi, eivät ole tämän haasteen kanssa siis todellakaan yksin.. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Petri Pääkkönen Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Reserviläispuolella puolestaan Reserviläisurheiluliitto johtaa kenttäkelpoisuusohjelman kehittämistä yhdessä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Puolustusvoimien mukaan fyysisen kehittymisen edesauttamiseksi myös jonkinlaisten kannustimien lisäämistä ohjelmaan harkitaan
Esimerkiksi Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola näkee myönteisenä sen, että sijoittamattomille reserviläisille voi tätä kautta aueta uusia tehtäviä. Sopimuksen allekirjoittivat puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Selvityksessä kartoitetaan muun muassa reservipoliisin operatiivisia käyttömahdollisuuksia ja määritellään reservipoliisin kehittämisen toimintamalleja. Hän muistutti, että samaan aikaan kun sodan ajan joukkoja on supistettu merkittävästi viimeisten 25 vuoden aikana, on sotilaspoliisikoulutusta annettu huomattavasti sodan ajan tarvetta suuremmalle joukolle. Reservipoliisi korvaisi nykyisen täydennyspoliisijärjestelmän, mutta sillä ei ole tarkoitus miltään osin kompensoida virassa olevia poliiseja normaalioloissa, poliisiylijohtaja Kolehmainen sanoo. – Tavoitteena on, että reservipoliisi toimisi tehokkaasti poliisin valmiudensäätelyvälineenä sekä osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvänä varautumismekanismina. Kolehmainen on painottanut, että henkilön iällä ei ole niinkään väliä, vaan ennen kaikkea osaamisella. Heistä noin 500 muodostaisi joukon operatiivisen kärjen, joka harjoittelisi useammin ja olisi tarvittaessa nopeasti käytettävissä. Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto ovat suhtautuneet ideaan myönteisesti. – Toimivat reservit lisäävät muun muassa viranomaisten kykyä kestää realisoituneen uhan kuormitusta, hallita seurauksia ja estää tai vähintään kaventaa tapahtuman tai tilanteen eskaloitumisuhkaa, Kolehmainen sanoo. Kolehmaisen mukaan reservipoliisin toiminta voitaisiin aloittaa vuonna 2019, mikäli lainsäädäntö saadaan nopeasti liikkeelle. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 6/2017 Paavo Airo puolustusvoimat ja poliisi kehittävät uutta reservipoliisijärjestelmää yhdessä. Sisäministeriö kaavailee täydennyspoliisia koskevien nykysäädösten kumoamista siten, että täydennyspoliisi korvattaisiin reservipoliisilla. Se edellyttäisi nykyiseltä eduskunnalta esitysten hyväksymistä ennen tämän kauden loppumista. Reservipoliisiin voitaisiin ottaa mukaan yli 50-vuotiaitakin. Reserviläisten lisäksi reservipoliisiin on tarkoitus rekrytoida useiden alojen osaajia eri puolilta muutakin yhteiskuntaa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) totesi blogissaan, että reservissä olevien sijoittamattomien sotilaspoliisien kouluttaminen täydennyspoliiseiksi olisi kokonaismaanpuolustuksen hengessä kustannustehokas ratkaisu. Liitot suhtautuvat myönteisesti Kolehmainen on aiemmin kertonut poliisin kaavailevan ratkaisua, jossa noin 2 000–3 000 reserviläistä muodostaisivat reservipoliisin. Poliisihallituksen mukaan reservipoliisien taustalla ovat Suomen kokonaisturvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset ja uudet uhkat, jotka edellyttävät nopeampaa reagointikykyä. Eri alojen osaajille käyttöä Puolustusvoimat vapauttaa reserviläisiä muiden viranomaisten ja yhteiskunnalle kriittisten yritysten käyttöön henkilövaraamismenettelyn avulla. Osapuolet allekirjoittivat elokuun lopussa sopimuksen siitä, että Puolustusvoimat osallistuu poliisin reservipoliisiselvitykseen ja tukee toimintaa myöhemminkin. Puolustusvoimat mukaan kehittämään reservipoliisia Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg allekirjoittivat sopimuksen elokuussa.. POLIISIHALLITUS Noin 500 reserviläistä muodostaisi joukon operatiivisen kärjen Mikäli eduskunta hyväksyy esitykset ennen tämän kauden loppumista, voitaisiin reservipoliisin toiminta aloittaa vuonna 2019, arvelee poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen
Liitto toivotti turkulaiset tervetulleeksi messuille koko sivun ilmoituksella paikallisessa ilmaisjakelulehdessä Turkulaisessa sekä Facebook-kampanjalla, joiden avulla tavoitettiin varovaisesti arvioituna kolmisensataatuhatta varsinaissuomalaista. Toimittajia ja vieraita kiinnostivat Reserviläisliiton uusi ilme ja tavoitteet vaikuttamistoiminnassa. elokuuta. Vieressä seisova reservin kersantti Järvinen on samoilla linjoilla: – Tässä pääsee tekemään uusia juttuja ja kehittyy. – Uudella ilmeellä ja vahvalla läsnäololla sosiaalisessa mediassa yritetään puhutella erityisesti nuoria suomalaisia, messuvieraiden ja toimittajien haastattelema Hakola kertoo. Materiaaleja viime vuonna luotaessa tavoitteena oli muun muassa herättää maanpuolustusta koskevaa keskustelua, missä onnistuttiin. Fiksu porukka ja leijonat purivat Turun messuilla Hanna Vainionpää, Janna Järvinen ja Sari Mastromarino tapasivat Turun messuilla suuren määrän maanpuolustuksesta kiinnostunutta väkeä.. Luodeista muodostunut rauhanmerkki ja muu uusi kuvasto herättivät ihmetystä sekä mediassa että reserviläistoimijoiden keskuudessa. Leijonateema Naisnäkökulman lisäksi vieraiden keskuuteen jalkautui Reserviläisliiton uusi graafinen ilme erilaisten messumateriaalien muodossa. Reserviläisliiton vahvan messunäkyvyyden takana oli tehokas markkinointi. Liiton kilpailuissa, tapahtumissa ja ampumavuoroilla ammutut 2,2 miljoonaa laukausta ovat lähes puolet Puolustusvoimien vuosittain ampumasta laukausmäärästä, joten ihan vähäisestä asiasta ei ole kyse. Jäsenvuosissa mitattuna ryhmän kuopus, Louhisaaren Reserviläisten ampumavastaava Mastromarino on niin ikään toiminnan ihminen, jota kiinnostaa omien rajojen hakeminen. Tunnettuuden kasvamisen lisäksi uusi ilme on tuonut puhtia myös liiton edunvalvontaan. Osaltaan on varmasti ollut myös niin, että naisten mukanaolo toiminnassa on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä, kysyä ja tulla mukaan paikallisen yhdistyksen toimintaan. Isoin kynnys oli aikoinaan lähteä mukaan. Reilut puoli vuotta käytössä ollut Reserviläisliiton uusi graafinen ilme ja näyttävä messuosasto jalkautuivat Turun messuille 24.–27. Kolmas merkittävä onnistuminen edunvalvonnassa oli kansallisen maanpuolustuspoikkeaman rakentaminen EU:n asedirektiivimuutokseen. Viimeisimmät kuusi ovat kuluneet Alavuden Reserviläiset ry:n hallituksessa, joka on yhdessä Reserviläisliiton Naisten työryhmään kuulumisen kanssa avannut Vainionpäälle kiinnostavia vaikuttamismahdollisuuksia. 6 AJANKOHTAISTA RES Teksti ja kuva: Olli Alho messuteltalla oli avajaispäivänä vahva naisedustus, kun Hanna Vainionpää, Janna Järvinen ja Sari Mastromarino vastailivat Turun messujen vieraiden kysymyksiin Reserviläisliiton leijona-aiheisen seinäkkeen äärellä. Ensi keväänä eduskuntakäsittelyyn tuleva aselain muutosesitys sisältää edelleen mahdollisuuden myöntää aselupia näille puoliautomaattiaseille, eikä vanhoihin lupiin puututa. Puitteet olivat omiaan herättämään kiinnostusta Reserviläisliiton tarjoamiin mahdollisuuksiin, joita naisille näytti löytyneen laidasta laitaan. Alunperin puoliautomaattiset reserviläiskiväärit olivat EU:n kieltolistalla, mutta yhteistyössä päättäjien ja viranomaisten kanssa asiaa ollaan saamassa mielekkääseen malliin. Näin Reserviläisliiton laaja ampumatoiminta saa jatkua. Viikonloppuna messuille saapui myös Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola. Turun messuilla teemana oli ”Parempi päivä leijonana kuin tuhat lampaana”. Uratarinoita ja mahdollisuuksia Reserviläisliitosta siis löytyy, oli intti käytynä tai ei. Vainionpää ei ole suorittanut naisten vapaaehtoista asepalvelusta, mutta jäsenvuosia liitossa on kuitenkin kertynyt jo 20. – Voisin suositella tätä ihmiselle, joka haluaa kokea uutta ja mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, muun muassa eloonjäämiskursseilla viihtyvä Mastomarino kertoo. – Olemme vaatineet niin puolustusbudjetin korottamista kuin puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kasvattamistakin, jotka molemmat on kirjattu tuoreeseen puolustusselontekoon, Hakola jatkaa. Reserviläisliiton messuosaston ja markkinointimateriaalit saa maksutta käyttöönsä Reserviläisliiton nettisivuilta, joten paikallisyhdistysten kannattaa jalkautua tapahtumiin entistä useammin. Sadat osastolla vierailleet henkilöt kuvauttivat itsensä messuseinän edessä ja jakoivat kuvia sosiaaliseen mediaan. Janna on kuuden vuoden ajan toiminut Turun Reserviläiset ry:ssä muun muassa ammuntojen ja hallitustyöskentelyn parissa. Sitten tämä on vienyt mennessään
Aaro Immonen @aarojoraa 11. Kaksi kolmesta jäsenestä harrastaa liikuntaa vähintään 3–4 kertaa viikossa. RUL:n liittohallitus tutustui Mikkelin kokouksen yhteydessä myös toiminnalliseen Noptel-ammuntaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 20 RUL:n liittohallituksen jäsentä. Liiton varsinaisen toiminnan liikevaihto on ensi vuonna noin 600 000 euroa. RUL järjestää ensi vuonna valtakunnallisen reserviupseeripäivän, yhdistyspäivän ja mentorpäivän. "Reserviläisjärjestöillä on iso rooli Puolustusvoimien ja reservin välisen viestinnän tehostamisessa", Maavoimien komentaja sanoo. Liittohallituksen jäsenille osoitetun kyselyn perusteella Reserviläisurheiluliittoa tulisi kehittää erityisesti liikuntajärjestönä, jolla on suuri merkitys liikunnassa ja reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpidossa. Jussi Kärki @JussiKarki 19. Näin totesi Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko RUL:n liittohallituksen kokousesitelmässä Mikkelissä 9. Mika Tukiainen ensimmäisellä ampumapaikalla Pekka Sillanpään odottaessa omaa vuoroaan.. Piirien toiminta-avustukset sekä projektituki ja kannustepalkkiot pidetään tämän vuoden tasalla. Toiminnan painopisteiksi esitetään ampumatoiminnan aktivoimista ja edunvalvontaa, liiton viestinnän tehostamista sekä nuorten toiminnan kehittämistä. Kyselyn perusteella RUL:n liittohallituksen jäsenet toivovat, että RESUL:n toimintaa keskitetään voimakkaasti painopistelajeihin. syyskuuta Jos länsi aikoo vastata Venäjän sotaharjoituksiin, sillä on suuret zapad täytettävinä. syyskuuta Puolustuksemme on yhtä vahva kuin sen heikoin osatekijä. Reserviläisliikunta puhutti Liittohallituksen kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua reserviläisliikunnasta. Reserviläisjärjestöillä on iso rooli muun muassa Puolustusvoimien ja reservin välisen viestinnän tehostamisessa sekä reserviläisten osaamisen tunnistamisessa ja omaehtoisten kouluttautumismahdollisuuksien laajentamisessa. Hulkko korosti myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen strategisen kumppanuuden tärkeyttä Puolustusvoimille. VERKOSTA NOSTETTUA Henri Vanhanen @HenriVanhanen 12. Kyselyssä kartoitettiin myös RUL:n liittohallituksen jäsenten omaa liikuntaharrastusta. Liikuntalajeista suosituimpia ovat kävely, ammunta, hyötyliikunta, hiihto ja pallopelit. Hulkon esittämät ajatukset pohjautuvat kesällä päivitettyyn Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelmaan, jonka päivitystyöhön myös RUL osallistui aktiivisesti. Myöskään Reserviläinen-lehden tilausmaksuun ei ole tulossa korotusta. Vesa Virtanen @VirtanenVesa 18. Tärkeä pilari, jossa synergiaetuja. Samoin asialistalla on vaikuttaminen reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen. Puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoi, että ensi vuonna kiinnitetään huomiota liiton ulkoisen viestinnän ja näkyvyyden kehittämiseen. Ampumatoiminta ja viestintä RUL:n painopisteinä Liittohallitus käsitteli kokouksessaan vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Toiminnalliset ammunnat (mukaan lukien SRA, reserviläisammunta ja tarkka-ammunta) mainittiin painopistelajina jokaisessa vastauksessa. Käydyssä keskustelussa todettiin, että RESUL:n pitää keskittyä kenttäkelpoisuuden kannalta keskeisiin liikuntalajeihin sekä varmistaa monipuolisten reserviläisammuntojen jatkuminen. Lisäksi RESUL:lla nähdään olevan merkittävä rooli reserviläisjärjestöjen kilpailujen järjestäjänä sekä reserviläisliikunnan eri lajien kehittäjänä. #takki #zapad #turpo 77 Reserviläinen 6/2017 AJANKOHTAISTA RUL Reservin koulutuksen kehittäminen jatkuu Teksti ja kuva: Janne Kosonen reserviläisten kokonaisvaltainen toimintakyky, oppimisympäristöt sekä kannustejärjestelmä ovat painopisteinä reservin koulutuksen kehittämisessä. syyskuuta Mielenkiintoinen havainto turvallisuuteen @JarnoLim (Jarno Limnélliltä) #aamutv nuorille oma talous, eriarvoistuminen isompi asia kuin globaalit ulkoiset uhat. Ampumatoiminnan edunvalvonnassa keskeistä on uudistettavaan ampuma-aselakiin vaikuttaminen. Huhtikuussa järjestetään reserviupseereiden pohjoismaiset maastomestaruuskilpailut Padasjoella. Liittohallituksen käsittelemä talousarvioehdotus perustuu nykyisen suuruisille jäsenmaksuille. syyskuuta. syyskuuta Olisi tärkeää, että juuri puolustuspolitiikan merkitys Suomen laajemmassa ulkopolitiikassa ymmärretään. Kaikki kolme puolustushaaraa on pidettävä tasapainoisen iskukykyisinä. Yli puolet vastaajista piti painopistelajeina myös jotoksia, perinteisiä ammunnan ratalajeja sekä maastokilpailuja ja sotilasmoniotteluita
– Asia vaatii yhteiskunnallista keskustelua. – Naiset ja miehet, jotka eivät kävisi armeijaa, voisivat suorittaa kansalaispalveluksen, jossa koulutettaisiin ei-sotilaallisia taitoja, Hakola sanoo. Hakola sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että selonteossa kutsuntoja käsitellään kuitenkin melko ohuesti. Tampereen Seudun Reserviläisnaisten hallituksen jäsen, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen, Naisten työryhmän puheenjohtaja ja Liittohallituksen jäsen. Puolueiden sisällä kutsuntojen järjestäminen jakaa mielipiteitä, vaikka kutsuntoja sinänsä kannatettaisiin. Myöhemmin olisin halunnut hakea palvelukseen, mutta siinä vaiheessa olin jo yli-ikäinen. Sen pohjalta muodostuu naisten rooli, Hakola sanoo. Hän arvelee, että mikäli naisten vapaaehtoista asepalvelusta olisi aikoinaan markkinoitu paremmin, olisi hän voinut päätyä inttiin. Ei ole itse käynyt armeijaa Reserviläisliittoon voi kuulua armeijaa käymätönkin nainen tai mies. – Olen varttunut Kauhavan lentosotakoulun lähellä, mutta sitä ei silloin markkinoitu erityisemmin naisille. Hakola itse ei ole käynyt armeijaa. – Jos naisillekin järjestettäisiin kutsunnat, he saisivat Puolustusvoimista ja "Mikään uusi malli ei saa heikentää puolustusta" Reserviläisliiton varapuheenjohtaja sanoo. Armeijan käyvien naisten määrä on kasvanut viime vuosina, ja viimeisimmässä haussa ennätykselliset 1 126 naista haki palvelukseen. On mielenkiintoista nähdä, ottavatko muutkin puolueet yhtä selvästi asiaan kantaa, Hakola sanoo. Vanhemmat harrastivat aktiivisesti reserviläistoimintaa. Hakolan mielestä kansalaispalvelus vastaisi paremmin poikkeusolojen tarpeisiin kuin nykyinen siviilipalveluskoulutus. puolustusjärjestelmästä enemmän tietoa, mikä toisi varmasti lisää hakijoita. Keskusta on oikeastaan ainoana puolueena ottanut asiaan selvästi kantaa puhumalla vaaliohjelmassaan tulevaisuuskutsunnoista. Harrastaa golfia ja ammuntaa. Kun Hakola, 35, on ollut niin sanotusti kutsuntaiässä, ei naisten asepalvelus ollut vielä yhtä suosittu kuin nykyään. Esitetyssä mallissa asepalvelus ei kuitenkaan olisi pakollinen naisille. Yle kertoi kesällä puolustusvaliokunnan luonnostelleen jo pitkään tämän tapaista kansalaisvelvollisuutta. – Selonteossa ei ole kutsuntojen osalta oikein konkretiaa. Ei-sotilaalliset taidot liittyisivät esimerkiksi ensiapuun tai vesikriisin tapaisiin tilanteisiin varautumiseen. 8 AJANKOHTAISTA Paavo Airo reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola toivoo konkretiaa keskusteluun kutsuntojen kehittämisestä. "Jos naisillekin järjestettäisiin kutsunnat, he saisivat Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästä enemmän tietoa, mikä toisi varmasti lisää hakijoita. Reserviläisliitto on esittänyt naisillekin velvollisuutta osallistua kutsuntoihin. Edellinen ennätys, 842, oli vuodelta 2016. Asuu Tampereella. Hakola toivoo konkretiaa keskusteluun kutsunnoista KUKA. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ovat esittäneet kansalaispalvelusmallia. Samalla heille saataisiin koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset, kuten miehillä on. Koulutukseltaan yrityshallinnon tradenomi, metsuri ja ylioppilas. Kaikkien armeijaa käymättömien ei tarvitsisi palvella vuotta jossakin tehtävässä eli niin kauaa kuin nykyinen siviilipalvelus kestää. Ruotuväki-lehden selvityksen mukaan suurimmat eduskuntapuolueet kannattavat naisten kutsuntojen järjestämistä, mutta yhtenäistä näkemystä asiasta ei ole. Terhi Hakola 35-vuotias Reserviläisliiton toinen varapuheenjohtaja. RE SE RV IL Ä IS LII TT O. Samalla heille saataisiin koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset, kuten miehillä on", Terhi Hakola uskoo. Hakola painottaa, että mikään uusi malli ei saa heikentää nykyistä puolustusta. – Suureen reserviin perustuva järjestelmä on säilytettävä jatkossakin. Liitto on myös esittänyt yleisen kansalaispalveluksen selvittämistä. "Selonteossa ei konkretiaa” Puolustusselonteossa todetaan kutsuntoja parannettavan kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluja ja toimintatapoja sekä ottamalla huomioon asevelvollisten erityisosaaminen ja toimintakyky. Harva puolue on kovin selvästi ottanut kantaa siihen, miten kutsunnat tulisi käytännössä järjestää. Naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen 18–29 vuoden iässä. Isoäiti oli rintamalotta ja toinen isoisä sotaveteraani. Hakolan mielestä tämän toteutuessa tulisi myös miettiä, olisiko siviilipalvelukselle enää tarvetta
Kolmannessa vaihtoehdossa MPK:ta puolestaan alettaisiin kehittää osana Puolustusvoimia. Petraamistakin riittää Viime vuosina MPK on lähes vuodesta toiseen kellottanut ennätyslukemia sekä koulutukseen osallistujien määrissä että koulutusvuorokausissa. Tuomas Kaarkoski pian kaksi vuotta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puheenjohtajana toiminut Tapio Peltomäki sanoo toimivansa mielellään toisenkin kaksivuotiskauden puheenjohtajana, jos hänen palveluksensa vain kelpaavat. – En ollut edes aiemmin tajunnut, kuinka korkealaatuisia ohjelmia meillä on, ja niitä on oikeasti todella paljon. Peltomäen mukaan nykyisillä resursseilla kasvurajat alkavat olla ennemmin lähellä kuin kaukana. – Toki on syytä myös muistaa, että MPK on vasta nuorukainen, jos sitä verrataan 1930ja 1950-luvuilta alkaen toimineisiin isoveljiinsä. Se, että kuuluuko koulutuksen kannalta keskeisten jäsenjärjestön ääni riittävästi, on kysymys, johon vain he voivat vastata, Peltomäki sanoo. Ensimmäinen on jatkaa nykyisellä mallilla, jossa MPK:ta kehitettäisiin julkisoikeudellisena yhdistyksenä ja sen yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa kehitettäisiin entisestään. Tosin hän myöntää kolmen ison jäsenjärjestön (RUL, RES ja Maanpuolustuskiltojen liitto) avauksen, jossa ehdotettiin muutoksia MPK:n hallinto-organisaatioon, aiheuttaneen paljon keskustelua. Hyvistä kasvulukemista ja koulutustarjonnasta huolimatta Peltomäen mielestä selkeitä puutteitakin löytyy yhä. Tapio Peltomäki (keskellä) on valmis johtamaan MPK:ta puheenjohtajana toisenkin kaksivuotiskauden, jos luottamusta on. – Yllättävän paljon tässä on ollut puhdasta valkokaulustyötä ja vastaavasti vähemmän kentällä olemista. – MPK ei muodosta tässä vaiheessa kantaa esitettyihin kehittämisvaihtoehtoihin. Onhan se iso asia varsinkin paikallisesti, jos viikonloppuna harjoittelee vaikka 3 000 vapaaehtoista. MPK:n tulevaisuuden rooli on pohdinnan alla. Keväällä Kantar TNS oy:n tekemän kyselyn mukaan suomalaisista 67 prosenttia tuntee Reserviläisliiton ja 60 prosenttia Reserviupseeriliiton, kun taas MPK:n vastaava luku on vaatimaton 28 prosenttia. – YT:t olivat luonnollisesti vaikea paikka, mutta tehtyjen muutosten takia huonoimmat skenaariot eivät päässeet toteutumaan, Peltomäki toteaa. Mikäli meiltä pyydetään lausuntoa, se muodostetaan MPK:n hallituksessa, jossa on vankka jäsenjärjestöjen edustus, Peltomäki sanoo. Tulevaisuus auki MPK:sta keskusteltaessa ei voi unohtaa sen jäsenjärjestöjä, joihin myös RUL ja RES kuuluvat. MPK on perustettu 1990-luvulla. – Viestinnässä me emme ole onnistuneet. Esitys on määrä luovuttaa puolustusministerille syyskuun lopussa. Toisessa mallissa vaihtoehtona on MPK:n kehittäminen perustamalla siitä viranomainen. Reserviläinen 6/2017 9 ”Meidän pitäisi rohkeammin uskoa omiin tapahtumiimme” Koulutus esille, byrokratia taustalle MPK:n puheenjohtajana pian kaksi vuotta toiminut Tapio Peltomäki yllättyi itsekin koulutuksen laadukkuudesta. Meillä on tuhansia ihmisiä, jotka tekevät tätä rakkaudesta lajiin. Hän sanoo yllättyneensä, kuinka hyviä ja kattavia koulutusohjelmia MPK:n koulutuspaletista löytyy. En minä voi puhua keskeisistä jäsenjärjestöistä, sillä kaikki 15 ovat meille keskeisiä. Peltomäki myöntää viihtyvänsä hyvin seuraamassa erilaisia harjoituksia. Alueellisesti onnistumisia tulee ja sitä kautta näkyvyyttä, mutta valtakunnallisesti olemme liian pimennossa suurissa medioissa. Se hehku on ainakin minulle tässä se tärkein asia. Hänen mukaansa MPK:n tärkein ydin näyttäytyy juuri kentällä. Tilausta kyllä olisi paljon enemmällekin, puheenjohtaja nostaa yhden ongelmakohdan esille. PAAVO AIRO. Yksi MPK:n haasteista on myös verrattain heikko tunnettavuus. – Meillä on 15 jäsenjärjestöä, joilla jokaisella on syysja kevätkokouksissamme yksi ääni. Peltomäen ensimmäiselle kaudelle leimansa ovat painaneet MPK:n organisaatiomuutos ja sitä seuranneet yt-neuvottelut. Kehittämiskohteita kuitenkin löytyy yhä. – Naisten koulutuksen kanssa ei ylletä sinne, mihin meidän pitäisi yltää. Oikein tiedotettuna se kyllä kiinnostaa, Peltomäki antaa esimerkin. Peltomäki pitää välejä ja keskusteluyhteyttä järjestöihin hyvänä. Puheenjohtajan mukaan toimintakulttuurin virtaviivaistaminen tuli tarpeeseen. Meidän pitäisi rohkeammin uskoa omiin tapahtumiimme. Vaikka minulla on taustani, olen silti nimenomaan MPK:n puheenjohtaja. Aiemmin Reserviupseeriliiton puheenjohtajanakin toiminut Peltomäki sanoo MPK:n työn muistuttavan enemmän yritysten hallitustyöskentelyä kuin järjestötyö. – Se palo, jolla ihmiset osallistuvat harjoituksiin ja uhraavat omaa vapaa-aikaansa, on ihailtavaa. – Mielestäni koulutuksen kannalta keskeiset jäsenjärjestöt ovat hyvin edustettuina hallinto-organisaatiossa, ja niin pitääkin olla. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) keväällä asettama työryhmä kartoittaa MPK:n roolia tulevaisuudessa. Puolustusministeriön sivuilla julkaistun tiedotteen mukaan MPK:lle on löytynyt kolme erilaista kehittämisvaihtoa
Tänä vuonna paikalla oli noin 35 suomalaista sotilasta. Ilmoittautumisaikaa on marraskuun loppuun saakka. Liitot tekevät tiivistä yhteistyötä tavoitteen eteen. LisätietojatapahtumastaHeikkiPietilältä (heikki.pietila@rauhanturvaajaliitto.fi) tai 040 534 5696) ja Joel Sjögreniltä ( joel.r.sjogren@gmail.com). Vierdaagse-marssi on vaativa: jokaisena neljänä päivänä marssitaan 40 kilometriä. Ensi vuonna Nijmegen-marssi järjestetään 17.–20. Tämän vuoden marssille osallistui 35 suomalaista. 10 AJANKOHTAISTA Janne Kosonen hollannin nijmegenissä järjestetään vuosittain maailman suurin marssitapahtuma Vierdaagse. Tällöin suomalaisilla olisi tapahtumassa ensimmäistä kertaa virallinen delegaatio. Suomen marssiosaston muodostavat RESUL:n, RUL:n, RES:n, SRTL:n, MPK:n ja SOTUL:n jäsenjärjestöjen edustajista kootut joukkueet ja yksilöinä etenevät marssijat. Nijmegen kutsuu reserviläisiä Reserviläinen 6/2017 Tavoitteena on saada ensi vuodelle sata marssijaa Suomesta. Marssille osallistuminen edellyttääkin pitkäkestoiseen ja jatkuvaan lajiharjoitteluun sitoutumista. Tavoitteena on, että Suomesta lähtisi ensi vuonna marssimaan vähintään sata sotilasta. Alle 50-vuotiailla marssijoilla on mukana kuljetettavien nesteiden lisäksi vähintään 10 kiloa painava kantolaite. Marssialusta on asfaltti. Huippuvuosina suomalaissotilaiden määrä on lähennellyt sataa, mutta viime vuosina määrä on jäänyt pienemmäksi. Tähän maailman suurimpaan marssitapahtumaan osallistuu vuosittain yli 40 000 marssijaa. Myös marssille mahdollisesti osallistuvat kadettien ja ammattisotilaiden joukkueet kuuluvat samaan marssiosastoon. Joukkueet kootaan ja ilmoittautuminen hoidetaan MPK:n sivuille syksyn aikana aukeavilla marssikursseilla. Suomesta sata marssijaa 2018 Suomesta on ollut sotilasmarssijoita jo 25 vuotta, niin reserviläisiä kuin Puolustusvoimien ammattilaisiakin. Kyseessä on nimensä mukaisesti neljän päivän mittainen marssitapahtuma, joka on järjestetty jo 101 kertaa. Sotilaspukuiset reserviläiset voivat marssia sotilassarjassa. Yhteensä osallistujia oli kymmeniä tuhansia. Sotilaat majoittuvat yhteiseen sotilasleiriin, Kamp Heumensoordiin, joka tuottaa sotilaiden tarvitsemat palvelut. Vuosittain mukana on ollut tuhansia sotilaita yli 30 eri maasta joukkueena tai yksilöinä. heinäkuuta. JOEL SJÖGREN. Tapahtumassa on sotilaille oma sarja
särmä tst rk open top lipastasku 19,99€ särmä tst rk open top lipastasku 19,99€ särmä tst ifak ensiaputasku 33,99€ magpul ms-asehihnat qd/paraclip ms1 ms3 ms4 49,99€-92,99€ s o t i l a s v a r u s t e e t | a r m e i j ay l i j ä ä m ä | m e t s ä s t y s | u l k o i l u Varusteleka Ruosilantie 2 00390 Helsinki myymälä avoinna ma-pe 10 20 lauantaina 10 18 WWW.VARUSTELEKA.FI info@varusteleka.fi 010 320 3813 / varusteleka 10% alennuskoodi Syöttämällä oheisen koodin verkkokaupassamme olevan ostoskorin kampanjakenttään, tai esittämällä koodin myyjälle myymälässämme, saat 10% alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Etu voimassa 15.10.2017 asti.
Toivoisinkin, että Puolustusvoimien henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin panostettaisiin. – Voisi puhua huomattavasti tiiviimmästäkin yhteistyöstä. Aalto korostaa, että kielteisestä suhtautumisestaan huolimatta hän ei halua nähdä Suomea millään tavalla puolueettomana maana. Suomesta tulisi Venäjän ja Naton raja-aita entistä vahvemmin ja se varmasti voisi lisätä jännitteitä Venäjän suunnalta luoden epävakautta ja räjähdysalttiutta. Pääsääntöisesti puolue näkyy ja kuuluu lähes asiassa kuin asiassa. Joensuussa varttunut Aalto sanoo HX-hankkeen ja Merivoimien Laivue2020-hankkeen olevan rahoituksen osalta oma asiansa, mutta jos muualle lisärahoja lähdetään esittämään, vaatii se hänen mielestään huolelliset perustelut. Meillä on viisi toimittajaa, ja pitää käydä aito kilpailutus, eikä saa etukäteen päättää, mitä hankitaan ja ohjata siihen suutaan. Maanpuolustuspuolella on kuitenkin ollut hiljaisempaa. Suomen puolustuksen on oltava asianmukaisella tasolla, Aalto toteaa. Enemmän meitä kiinnostaa, millä hinnalla, kuinka paljon ja millaisilla vaikutuksilla näitä hankitaan. Vihreät on sitoutunut Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen työryhmän esitykseen, jossa puolustusmäärärahoja nostettaisiin vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi. – Ehdottomasti ne pitää hommata. 12 VAIKUTTAJA Iso vihreä mies Reserviläinen 6/2017 Reservin nykyinen asema mietityttää puoluepomoa. Vihreiden Touko Aalto harkitsisi reservin pienentämistä, mutta samalla sen varustamista nykyistä paremmin. Hän kiistää sanovansa ei puolustusliitolle ideologisista syistä. Sen sijaan Natolle Aalto sanoisi ei. Vihreitä ei ole aiemmin koettu niin relevantiksi puolueeksi, että meiltä olisi kysytty niin usein asioista, Jyväskylästä eduskuntaan ponnahtanut Aalto toteaa. Tuoreimpien gallup-mittausten valossa puolue on kiilannut kokoomuksen taakse Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Meidän täytyy pystyä käymään järkevää ja toisia kunnioittavaa keskustelua näistäkin aiheista. Suomi on liittoutunut vahvasti länteen jo EU:n myötä ja tämän lisäksi olemme Naton rauhankumppani. Vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi kesällä valittu Touko Aalto totesi Vihreiden täytyvän uskaltaa jatkossa mennä myös mukavuusalueensa ulkopuolella olevien aiheiden kimppuun, mikäli puolue aikoo joskus haaveilla pääministerin paikasta. Kuka lähettäisi 1300 kilometrin rajalle maajoukkoja Suomeen. Vihreät haluaisi ensin siirtyä valikoivaan asepalvelukseen ja pidemmällä aikajänteellä täysin vapaaehtoiseen järjestelmään. Heillä on vahvat merija ilmavoimat ja meillä maavoimat. Hänen mukaansa Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteisiä tavoitteita ja yhteistyön tiivistäminen hyödyttäisi molempia osapuolia. Kutsunnoissa on kysymys myös sukupuolten tasaveroisesta kohtelusta. Hän kannattaa naisten kutsuntoja, mutta vielä suurempana kehittämisen kohteena hän näkisi valikoivuuden lisäämisen. Hän haluaa painottaa hankinnoissa kokonaiskuvaa. Se lisää Suomen kokonaisturvallisuutta. Teksti: Tuomas Kaarkoski Kuva: Sakari Piippo vihreät on maanpuolustusnäkövinkkelistä mielenkiintoinen puolue. Se, että erilaisiin ajatuksiin ja pohdintoihin lähdetään päättöminä kanoina huutamaan, se vain lyö kiilaa meidän suomalaisten välille. Kutsunnat naisille Aalto itse on valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käynyt reservin korpraali, joka palveli sittemmin lakkautetussa Pohjois-Karjalan prikaatissa sotilaspoliisina. – On olennaista, että kokonaisturvallisuus on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Meidän pitää miettiä, miten pystymme vastaamaan uusiin turvallisuusuhkiin kaikkein parhaiten ja miten saamme järjestelmästämme eniten irti. – Isoja rakenteellisia muutoksia on tehty, varuskuntia lakkautettu ja sitä kautta henkilöstöä perheineen siirrelty. Natolle tuore puheenjohtaja ei lämpene. Läpi haastattelun Aallon kommenteissa nousee esiin säännöllisesti termi kokonaisturvallisuus. Konkaripoliitikko Pekka Haavisto on ansioitunut ulkoja turvallisuuspolitiikan tekijä, mutta Haaviston takaa profiloituneita tekijöitä ei tahdo juuri löytyä. – On mietittävä, kuinka suuri osa käytetyistä euroista tukee myös Suomen taloutta nimenomaan puolustusteollisuuden osalta. Aalto myöntää suoraan, että hänen tietonsa eivät riitä neuvomaan, miten vapaaehtoista maanpuolustusta tulisi kehittää. Ei kukaan lähde tuomaan maajoukkoja tänne. – On törkeää sanoa, että Suomi olisi liittoutumaton maa. Aalto sanoo suhtautuvansa skeptisesti Naton jäsenilleen antamiin turvatakuisiin. Aalto ei allekirjoita väitettä maanpuolustusosaajien puuttumisesta vihreiden riveissä. Entä jos reservi olisi hieman pienempi, mutta se olisi jatkuvasti koulutuksessa ja asianmukaisesti varustettu. Erilaisia hankintoja voisi pohtia yhdessä ja miten merija ilmavalvontaa voisi tehdä yhdessä. Hän kuitenkin myöntää, että vihreiden aloitteet, kuten pitkällä aikavälillä vapaaehtoiseen palvelukseen siirtyminen, ovat olleet muille puolueille niin radikaaleja, että keskustelua ei ole päässyt kunnolla syntymään. Sen sijaan Aalto toteaa hämmästelleensä tyyliä, jolla HX-hanketta on viety eteenpäin. Hänen mukaansa yksi tärkeä syy löytyy Suomen maantieteestä. Yksi voisi erikoistua siviilikriisinhallintaan, toinen huoltovarmuuspuoleen ja niin edelleen. Isot hankkeet tulevat Aalto sanoo seuranneensa tarkasti Hornet-hävittäjien korvaamiseen tähtäävää HX-hanketta. Kyllä Ruotsille, ei Natolle Ulkopoliittisella puolella Aalto olisi valmis vielä entisestään syventämään yhteistyötä Ruotsin kanssa. – En tiedä, onko järkeä ylläpitää niin isoa reserviä, jos sitä ei voida asianmukaisesti kouluttaa ja varustaa. En näe näitä ristiriitaisina, vaan osana sitä keskustelua, jossa pohditaan, miten Suomi muuntuu kokonaisturvallisuustilanteen muuttuessa. Olemme mukana valmistelutyössä ja emme laita kapuloita rattaisiin. Hänen mielestään Puolustusvoimissa suositaan amerikkalaista F-35-mallia muiden kustannuksella. Kielteisen näkemyksen taustalla on pelko vallitsevan tilanteen kärjistämisestä. – Näistä aiheista puhumisesta ei ole ehkä odotettu meiltä. Eikö tämä vaikuta hieman utopistiselta, kun katsoo mihin suuntaan maailma on viimeiset vuodet kehittynyt. – Natoon liittyy paljon plussia, mutta se ei tue kokonaisturvallisuutta. Pitää miettiä, kuinka paljon koneita voi huoltaa ja kehittää Suomessa. Ihmisiä pitää kohdella ensisijaisesti ihmisinä, eikä sukupuolina. Reservin nykyinen asema vihreiden uutta puoluepomoa kuitenkin mietityttää. – Asevelvollisuuden sisällä voisi olla enemmän vapaaehtoisuutta. Hänen mukaansa kokonaishinnasta noin 30 prosenttia on ostokustannuksia ja loput 70 prosenttia elinkaarikustannuksia. Aalto painottaa myös kokonaiskustannuksien tarkkaa seuraamista.. – Puhutaan pitkän aikavälin tavoitteesta, joka on kaukana tulevaisuudessa. – Tuntuu, että HX-hankkeessa, kun esiselvitys tehtiin, niin kohokirjaimilla lukee F-35. – Jos pahin tapahtuisi, mitä turvatakuut käytännössä tarkoittaisivat
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto Syntynyt 1.4.1984 Koulutus: Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Reservin korpraali Harrastukset: kuntosali, salibandy, lenkkeily ja kesällä pyöräily. KUKA
Tällaisessa harjoituksessa paikallispataljoona pääsee vastuuseen ja testattavaksi. Maavoimien komentaja korostaa paikallisjoukkojen roolia hybridiuhkiin varautumisessa. Sisätiloissa edettiin hämärässä huoneesta toiseen.. – Paikallispuolustuksella on äärimmäisen suuri rooli hybridimaailmassa. Lappeenrannan lentoasemalla harjoiteltiin paikallispuolustusharjoituksen merkeissä. Teksti ja kuvat: Paavo Airo lappeenrannassa saattoi syyskuussa nähdä muiden muassa reserviläisiä ja varusmiehiä hieman epätavallisissa paikoissa. Lentoasema toimi harjoituspaikkana ja satamassa harjoiteltiin kemikaalionnettomuudessa toimimista. MPK:n roolia voidaan tehostaa koulutuksessa Paikallisjoukkoihin kuuluu hyvin toiminta-alueensa tuntevia reserviläisiä. Reserviläisiä tässä paikallispuolustusharjoituksessa oli 260. Maavoimat harjoitteli yhdessä muun muassa poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa Karjalan prikaatin johtamassa KYMI 217 -harjoituksessa. Ensimmäiset valmiusyksiköt muodostettiin vasta hiljattain, joten ne toivat uutta lisää paikallispuolustusharjoituksiin. Harjoituksessa oli 260 reserviläistä 14 REPORTAASI 14 Tavoitteena parempi valmius Maavoimien KYMI 217 -paikallispuolustusharjoituksessa taisteltiin Lappeenrannan lentokentällä. Koko Maavoimia on muovattu viime vuosina aiempaa enemmän valmiusorganisaatioksi, ja Hulkon mukaan paikallisjoukot sopivat malliin hyvin. Heidän muodostamansa paikallisjoukot olivat harjoituksessa keskeisessä roolissa. Lentoasemalle ei ulkopuolisilla ollut harjoituksen aikana asiaa, ja rynnäkkökiväärien pauke oli kovaa harjoituksen taisteluvaiheessa. KYMI 217:n ja muiden syyskuun paikallispuolustusharjoitusten yksi tärkeistä tavoitteista oli lisätä joukkojen valmiutta. Lisäksi harjoituksessa ympätään kokonaisuuteen muun muassa Karjalan prikaatin varusmiesten muodostama valmiusyksikkö, Hulkko sanoi seuratessaan harjoitusta Lappeenrannan lentoasemalla. Puolustusvoimien lisäksi myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kouluttaa heitä eri puolilla Suomea. Maavoimien komentajan, kenraalimajuri Petri Hulkon mukaan paikallisjoukoilla voidaan varautua etenkin hybridiuhkiin. Syyskuussa järjestettiin myös kaksi muuta paikallispuolustusharjoitusta
15 Reserviläinen 6/2017 – Vastuunjako MPK:n ja Puolustusvoimien kesken on hyvä, ja onhan Puolustusvoimien MPK:lta tilaama paikallispuolustukseen liittyvä koulutus myös edullisempaa kuin joukkojen kertausharjoituksiin käskeminen. Maavoimien vahvuus KYMI 217 -harjoituksessa oli yhteensä 910 henkilöä, joista 260 reserviläisen lisäksi 250 oli henkilökuntaa ja 400 varusmiehiä. Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko seurasi KYMI 217 -harjoitusta Lappeenrannan lentoasemalla. Kaakkois-Suomen rajan 1+5-vahvuinen valmiusjoukkue on pieni ryhmä, joka tarvitsee tukea muilta. Kun on erilaisia toimivaltuuksia ja suorituskykyjä, niin otetaan parhaat kaikista viranomaisista ja ratkotaan niin tilanteita, Kaakkois-Suomen rajan majuri Juha Klemetti sanoi. ”Tärkeää näkyä veronmaksajille” Harjoituksen johtajan, eversti Pertti Kuokkasen mukaan on tärkeää, että armeijan joukot ja muut viranomaiset näyttäytyvät paikallispuolustusharjoituksissa esimerkiksi Lappeenrannan asukkaille. Lappeenrannan lentoasemalla oli myös Rajavartiolaitoksen joukkoja harjoittelemassa. Vapaaehtoisten roolia tehostetaan edelleen tässä asiassa, Hulkko sanoi. Eri viranomaisten harjoitellessa yhdessä korostuu tilannekuvan välittämisen tärkeys, sanoo eversti Petteri Rokka Maasotakoululta. – Viranomaiset eivät myöskään aina tunne toistensa kaikkia toimintatapoja, oikeuksia ynnä muita. Lentoaseman sisätiloissa edetessä täytyi olla varovainen. – Olennaista on, miten tilannekuva tuodaan kaupungin johdolle, jotta tiedetään, miten virka-apu hoidetaan ja kenellä riittää resursseja mihinkin, Rokka sanoi. – Tällä tavoin näytämme myös veronmaksajille, mitä teemme ja että olemme olemassa yhtenä osana yhteiskuntaa, Kuokkanen sanoi. Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Satakunnassa järjestettyihin harjoituksiin osallistui yhteensä noin 3 500 sotilasta, joista merkittävän osan muodostivat reserviläiset. Taistelija tarkasti rappuset taskulampun kanssa.. Kaksi muutakin paikallispuolustusharjoitusta Maavoimilla oli syyskuussa yhteensä kolme samanaikaista paikallispuolustusharjoitusta. Lisäksi harjoituksessa oli 80 ajoneuvoa. KYMI 217 -harjoitukseen osallistui Maavoimista 910 henkilön lisäksi 80 ajoneuvoa sekä neljä Leopardia ja neljä CV:tä. Samoin tarvitsee poliisi, jonka resurssit voivat vaativissa tilanteissa olla vajavaiset. Siksi pitää harjoitella ja tutustua
”Ilmapuolustus tutuksi” olikin harjoituksen suosituin kurssi. Viimeksi turvallisuuden tunnettamme ravistelivat Turun järkyttävät puukotukset. NASTA-nimen alla kulkevat harjoitukset ovat avoimia kaikille suomalaisille naisille. Niitä järjestetään kaksi kertaa vuodessa MPK:n kursseina ja Puolustusvoimien tuella. – Turun tapahtumien jälkeen olemme käynnistämässä liitossa arvioinnin, millaista koulutusta terroritekojen varalta tulisi järjestää, toteaa Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund. Ilmapuolustus tutuksi oli harjoituksen suosituin kurssi Naisten Valmiusliitto järjesti syyskuussa Minnatar 2017 -harjoituksen, jonka yhden kursseista aiheena oli vesiturvallisuus. Minnatar-harjoitus oli Naisten Valmiusliiton 40. Naisten Valmiusliiton Minnatar 2017 -harjoituksessa kurssilaiset harjoittelivat taitoja normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Turun tapahtumat vaikuttavat tulevan koulutuksen suunnitteluun 16 KOULUTUS Naisten Valmiusliitossa pohditaan, millaista koulutusta terroritekojen varalta tulisi järjestää. Liitto on yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa mukana Nuku rauhassa -kokonaisturvallisuushankkeessa. Harjoitus koostui seitsemästä eri arjen turvallisuustaitoja ja poikkeusolojen toimintakykyä vahvistavasta kurssista, joilla naiset pääsivät harjoittelemaan muun muassa maastotaitoja ja vesiturvallisuutta. – Karjalan lennosto antaa täyden tuen nyt ja tulevaisuudessa NASTA-harjoituksille, kertoi lennoston komentaja, eversti Markus Päiviö harjoituksen avajaispuheessaan. HANNA HONKAVUO. NASTAharjoitus. Tiedon, koulutuksen sekä henkilökohtaisten turvallisuustaitojen hankkiminen ja ylläpitäminen koetaan tärkeäksi. Minnatar-harjoituksessa opeteltiin taitoja häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan. Siilinjärvellä naisille suunnatussa harjoituksessa tarjottiin erikoiskurssien ohella perusturvallisuustaitoja kaikille – jokaisella kurssilla harjoiteltiin alkusammutusta ja ensiapua. Suomikaan ei valitettavasti ole turvassa väkivaltaisilta iskuilta, Holmlund jatkaa. Se keräsi 39 osallistujaa. Myös harjoitusten tulevaisuus näyttää valoisalta. Koulutusta annetaan myös johtamiseen. – Vaikka Suomi on monella mittarilla arvioituna yksi maailman turvallisimmista maista, joudumme silti jatkuvasti arvioimaan maamme turvallisuustilannetta sekä varautumaan erilaisiin uhkiin. Karjalan lennostolta tuki harjoitukselle Karjalan lennosto tarjosi erinomaiset puitteet syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetylle Minnatar-harjoitukselle. Naisten Valmiusliitto täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Viime aikaiset terrori-iskut ja muut väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet liiton koulutuksen suunnitteluun. Hanna Honkavuo uutiset kotimaasta ja maailmalta ovat herättäneet naiset entistä enemmän miettimään omia valmiuksiaan kriisitilanteissa. Karjalan lennoston tehtäviin kuuluu valvoa ilmatilaa ja estää sen luvaton käyttö sekä kehittää lennoston valmiutta ja suorituskykyä
MARS MARS .fi TREENIOHJELMAT RESERVIKUNTOON
Osaamisja tehtävävaatimuksiin on vastattava paremmin kehittyneillä valinnoilla ja kurssirakenteella. Lisäksi reservistä on rekrytoitavissa monimutkaisissa kriiseissä tarvittavaa erikoisosaamista. Jukka Sonninen prikaatikenraali Kirjoittaja palvelee Pääesikunnan koulutusosastolla osastopäällikkönä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana. Mitä reservin koulutuksessa kehitetään. Muutos toteutetaan vaiheittain ja kokeilukulttuurihengessä. Simuloitujen oppimisympäristöjen käyttö on usein myös kustannustehokkaampaa ja turvallisempaa kuin perinteiset opetustavat. Reservin koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluvat kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit. Verkko-oppimisympäristöjä kehitetään sekä niitä tukevia toimintamalleja siten, että ne mahdollistavat laadukkaan, motivoivan, nousujohtoisen ja kustannustehokkaan verkkotuetun koulutuksen järjestämisen asevelvollisille, palkatulle henkilöstölle, vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen osallistuville sekä kansallisille että kansainvälisille yhteistyötahoille. On myös muita syitä, joista kustannustehokkuus on merkittävin. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina. Reserviläisen aktiivisuus ja omatoiminen kouluttautuminen ja toimintakyvyn kehittäminen otetaan huomioon sijoitettaessa henkilö osaamista vastaavaan sodan ajan tehtävään. Digitaaliset oppimisympäristöt ovat uskomattoman realistisia, opetus on järjestettävissä suurelle joukolle parhaita sisältöjä monentamalla, oppiminen on palautekeskeistä ja ne mahdollistavat toistokoulutuksen. ILMOITUS. Järjestelmä mahdollistaa joustavan ja nousujohteisen yksilöllisen osaamisen kehittämisen sekä tukee joukon suorituskyvyn kehittämistä. Toimintakyvyn kouluttamisen tulee liittyä osana kaikkeen koulutukseen. Resurssien tehokkaampi kohdentaminen edellyttää pureutumista kustannuksiin ja koulutuksen tuotteisiin. Kokeillaan, kehitetään, valitaan ja tuotteistetaan asia ripeästi. Henkilöstön ja joukkojen harjoittelu on keskeinen osa suorituskyvyn rakentamista ja ylläpitoa. Kehittämisessä korostuvat poikkeusolojen organisaation kriittiset tehtävät sekä reKOULUTUKSELLA PAREMPAA VALMIUTTA Puolustusvoimien koulutusjärjestelmää on arvioitu ja tarkasteltu useista eri näkökulmista. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Korostettakoon, ettei nykyjärjestelmä ole rikki mutta sen osatekijöitä ja toimintatapoja kehittämällä saadaan tuotantokoneistosta ulos entistä suorituskykyisimpiä joukkoja. Koulutusta on yhä lähestyttävä oppimisen ehdoilla ja suorituskyky edellä, mutta kustannustehokkaasti ja valmiusnäkökohdat ymmärtäen. Toimintaympäristön muutoksesta johdettu vaatimus toimintavalmiudelle on tämän ajan muutostekijä, joka on ymmärrettävä koulutusjärjestelmän rakennetta arvioitaessa. Kehitetään asevelvollisten kokonaisvaltainen toimintakyvyn kehittämisohjelmaa ja toimintakyvyn osa-alueita (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky) kutsunnoista alkaen koko asevelvollisuusajan. Suorituskyky syntyy osaavista ja toimintakykyisistä pienryhmistä. Reservin koulutuksen kehittäminen on osa KOULUTUS 2020 – ohjelmaa. Kärkiyksiköiden on oltava halutussa käytettävyystasossa ja niiden tulee olla nopeasti toimintavalmiita tehtäviin. serviläisillä olevan osaamisen hallinta eri tehtävissä. Muutoksen uskottavuuden ja aidon toteutumisen keskiössä ovat kouluttajat, opettajat ja päälliköt. Koulutuksen kehittämiseksi on rakennettu KOULUTUS 2020 – ohjelma. Reserviläisten omatoimista osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämistä tuetaan kehittämällä asevelvollisten digitaalisia palveluja ja oppimisympäristöjä sekä laajentamalla reservin koulutustarjontaa ja tarjoamalla kannusteita. Teknologia on muuttamassa koulutusmaailmaa. Tuotettujen joukkojen on oltava suorituskykyisempiä ja niille asetetut vaatimukset ovat korkeampia kuin aiemmin. Muutos on kaikille mahdollisuus kehittyä, keventää työkuormaa, uudistua, nostaa hallitusti koulutuksen tasoa, vaikkakin tekemällä asiat toisin, jopa kustannusneutraalisti. Toimintakykyä kehitetään kokonaisuutena teemalla ”toimintakyky koulutuksen keskiöön”
Testit voisivat linkittyä nykyistä paremmin osaksi joukkojen koulutusta. ILMOITUS. Puolustusvoimissa on tällä hetkellä käynnissä määrittelytyö fyysisen toimintakyvyn tehtäväkohtaisille vaatimuksille. Sotilastehtävät vaativissa olosuhteissa altistavat moninaisille stressitekijöille. Merivoimissa on harkittu aluspalveluksessa oleville merimiehille tehtävätasoiseksi testiksi palomiesten savusukellusrataa. Maavoimissa on jo kokeiltu muutamassa valmiusyksikössä kesän aikana yhtä tehtäväratatestiä, josta saatiin myönteisiä kokemuksia. Nykyisistä tavoitevaatimuksista minimivaatimuksiksi Puolustusvoimien sotilaille on aikaisemmin kuvattu tavoitevaatimukset aerobisen kunnon osalta käyttäen maksimaalisen hapenoton suorituskykyä kuvaavaa VO2max arvoa ja rinnalle on nostettu sen vertaavuus massatestinä käytetyn 12-minuutin juoksutestin arvoon (Cooper). Parhaillaan valmistellaan yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Reserviläisurheiluliiton kanssa vapaaehtoisuuteen pohjautuvan testausjärjestelmän käyttöönottoa, jonka avulla voitaisiin yhä paremmin tarjota reserviläisille mahdollisuutta osoittaa fyysinen toimintakyky ja siten vaikuttaa muiden toimintakyvyn osa-alueiden ja osaamisen lisäksi poikkeusolojen sijoitukseensa. Kannettavaan taakkaan pitää toki vaikuttaa välineiden tuotekehittelyn myötä, mutta myös voimaominaisuuksien merkitystä voidaan painottaa sellaisissa tehtävissä, joissa voiman tarve on hetkellisesti tai jopa pidemmän aikaa kriittinen tekijä menestymiselle tehtävässä. Oletko tietoinen fyysisen kuntosi tilasta ja vastaako se sijoituksesi mukaista tasoa. Ammattisotilaille vaatimuksia voidaan lakisääteisesti pitää velvoittavina, muille henkilöstöryhmille mallia voidaan hyödyntää tavoitteenasettelussa. Tavoitteet aerobisen kunnon osalta vaihtelevat erikoisjoukoissa palvelevan sotilaan 55 60 ml?kg-1. min-1 hapenottokyvystä (3000m Cooperissa) matalamman fyysisen toimintakyvyn tehtävien (mm. min-1 (2300m Cooperissa). Lisäksi nykyisten kenttäkelpoisuutta mittavien testien korvaajaksi ollaan kehittämässä tehtävätasoisia testejä. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN PITÄÄ SÄILYÄ RESERVISSÄKIN Riittävä fyysinen toimintakyky on perusedellytys menestymiselle sotilaan tehtävissä. Tehtävän vaativuus määritetään tehtävän kuormittavuuden perusteella, minkä vuoksi tehtävälle ei erotella eri vaatimuksia miehille ja naisille tai eri ikäryhmille. Reserviläisen tulisi kyetä säilyttämään fyysinen kunto tehtävänsä edellyttämällä tasolla. Lihasvoiman osalta on yleisenä tavoitevaatimuksena kaikille sotilaille hyvä toimintakyky pitkäaikaisissa operatiivisissa tehtävissä ja liikkeessä vaativissa maasto-olosuhteissa 25 -65 kilon lisäkuorman kanssa. Toimintaympäristöön ja kansainvälisin vertailuin tuotetun tiedon lisäksi on tehty järjestelmällistä seurantaa varusmiesten ja palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn tilasta. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu kannettavan lisäkuorman ja taisteluvarustuksen painon lisääntyneen, joka aiheuttaa taas fyysisen toimintakyvyn osalta uusia vaatimuksia selviytyä tehtävistä. Minimiarvojen määrittäminen perustuu tieteellisesti todistettavissa oleviin uupumisaikoihin työskenneltäessä erilaisilla tehoilla suhteessa henkilön maksimisuoritusarvoihin. Suunnitteilla olevan uuden järjestelmän perustana ovat nykyiset kuntotestit, joille löytyy riittävät tieteelliset perustelut. Harri Koski everstiluutnantti Kirjoittaja palvelee Pääesikunnan koulutusosastolla johtavana liikuntapäällikkönä. Näin ollen myös reserviläisille tehtäväkohtaiset vaatimukset asettavat tavoitteita, joiden saavuttaminen voi olla vaikuttamassa, kun valitaan erilaisiin tehtäviin parhaiten soveltuvia henkilöitä. esikuntatehtävät) tavoitevaatimuksiin 42 45 ml?kg-1. Lämpötilojen vaihtelu, energiaja univaje, jatkuva fyysinen aktiivisuus sekä häiriötekijät henkisessä tasapainossa ovat tyypillisiä taistelukentän toimintaympäristöä kuvaavia tekijöitä kuormittumiselle. Jonkinlaisia kannustimiakin kehittymisen tueksi on harkittu. Puolustusvoimissa on jo pitkään seurattu sotilaalta vaadittavan fyysisen kunnon merkitystä erilaisissa operaatioissa ja taistelukentän tehtävissä. Reserviläisiä on testattu ja tutkittu määrätietoisemmin tutkimuksellisin keinoin vuodesta 2003 alkaen
Oppimisympäristöt ovat kokonaisuuksia joihin kuuluvat paikka, oppijat, opettajat, oppimisnäkemykset, toiminta, oppimisen lähteet, käytettävissä olevat työkalut ja välineet (tekniikka, teknologiat, mediat), vuorovaikutus sekä oppimisen ja toiminnan jatkuva arviointi. On kuitenkin muistettava, että virtuaalikoulutusympäristö on koulutuksen apuväline, eikä missään olosuhteissa kykene korvaamaan kokonaan taisteluharjoituksessa hankittavaa osaamista. ILMOITUS UUSIEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN KOULUTUKSESSA Oppimisympäristöt toimivat alustana osaamisen tuottamiselle, niitä on ollut olemassa yhtä kauan kuin oppimista. Sotilaskoulutuksessa tämä tarkoittaisi taistelukentän elementtien tuomista simulaatiossa koulutettavan silmille, sitoen lisätyn todellisuuden elementtien paikat koulutettavan omaan sijaintiin fyysisessä maailmassa. Mihin oppimisympäristöt ovat menossa. Sotilaskoulutus fyysisissä oppimisympäristöissä on hioutunut aikojen saatossa nykyisen kaltaiseksi. Niin kauan kuin sotilaan toimintaympäristö on fyysisessä maailmassa, tulevat fyysiset oppimisympäristöt pitämään pintansa tärkeimpinä osaamisen tuottamista tukevina alustoina. Samankaltaisilla menetelmillä ja oppimisympäristöillä on koulutettu suuria joukkoja tehokkaasti jo kauan. Sotilaskoulutuksessa perinteisesti tyypillisimmin ovat olleet läsnä fyysiset oppimisympäristöt, kuten luokat, harjoitussekä ampuma-alueet ja -radat, kirjastot ja koulutushallit. Teknologian hinta ja käytettävyys koulutuksessa rajoittavat hankittavien järjestelmien määrää ja teknistä toteutusta. Ensimmäiset asevelvolliset ovat päässeet tänä vuonna harjoittelemaan virtuaalikoulutusympäristössä (VKY), jota pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään myös kertausharjoituksissa. Kaksipuolisen taistelun simulaattorijärjestelmä (KASI) kokoaa koko taistelukentän samaan kaksiulotteiseen skenaarioon, mahdollistaen paikkatiedon perusteella suora-ammutatulen lisäksi miinojen ja epäsuoran tulen vaikutuksen simuloinnin. Uudet oppimisympäristöt tukevat sotilaan taitojen oppimista, mutta maastossa harjoitettu osaaminen tulee edelleen säilymään reserviin nojaavien asevoimiemme kulmakivenä sota voitetaan tai hävitään jatkossakin reaalimaailmassa. Esimerkki verkko-oppimisympäristöstä on verkko-oppimisalusta PVMoodle, jota käytetään tiedon ja materiaalin jakamisen lisäksi verkkokursseihin osana Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusta. Virtuaalimaailmaan pääsee näyttöpäätteen lisäksi jo nyt virtuaalilaseilla. Tämä tulee parantamaan simulaattoritilannetta myös kertausharjoituksissa. Puolustusvoimat pyrkii tehostamaan fyysisten oppimisympäristöjensä käyttöä, mutta ei luopumisten kautta. PVMoodlen käyttöä on lisätty ja lisätään edelleen reserviläisten koulutuskanavana kertausharjoitusten ohessa sekä väleissä. Käynnissä on useita kehittämishankkeita, joilla pyritään parantamaan fyysisten oppimisympäristöjen käytettävyyttä, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kehityksessä mukana pysyminen on erittäin tärkeää monimutkaistuvassa ja yhä enemmän tietoverkkoihin nojaavassa maailmassa. Virtuaalitodellisuuden nouseva kehityssuunta tulevaisuudessa on lisätty todellisuus, jossa simulaation elementtejä sijoitetaan henkilön silmillä oleville läpikatseltaville näytöille. Koulutuksen apuvälineillä saadun hyödyn on oltava aina enemmän, kuin siihen sijoitettujen resurssien. Tom Malmström majuri Kirjoittaja palvelee Pääesikunnan koulutusosastolla osastoesiupseerina.. Uudet toimintaympäristöt kuten kyber tulevat vaatimaan uusia oppimisympäristöjä, joita myös Puolustusvoimienkin tulee kehittää. Virtuaalilasit vahvistavat subjektiivisuuden tunnetta skenaarioon osallistuvalle koulutettavalle, mutta asettavat rajoitteita esimerkiksi vapaalle liikkumiselle. Vuosien 2015 – 2019 aikana toteutettavan lisähankinnan myötä kaikki suurimmat maavoimien joukko-osastot sekä merija ilmavoimat saavat omansa. Teknologian kehittyessä fyysisten oppimisympäristöjen rinnalle ovat nousseet tekniset oppimisympäristöt, joihin kuuluvat verkko-oppimisympäristöt ja simulaattorit. Tekniset apuvälineet eivät ole itse tarkoitus ja kustannustehokkuus on aina pidettävä mielessä. Virtuaalisuus mahdollistaa oppimistulokselle tärkeän toistojen suuren määrän, sekä reaalimaailmassa mahdottomien tilanteiden harjoittelemisen. Lukuisissa koulutussimulaattoreissa hyödynnetään virtuaalitekniikkaa tuomaan realismia koulutustapahtumiin