Haemme tällä hetkellä henkilökuntaa kriisinhallintatehtäviin mm. HAKU 17.3.–9.4. Kemi • Rovaniemi • Tornio Oletko sinä pohjoista tekoa. Puolustusvoimat rauhanturvaajaksi.. Jos olet liekeissä pää kylmänä, hae Lapin ammattikorkeakouluun. Ansökningsblankett finns på www.aboamare.fi. Tarjoamme kotimaanliikenteen laivuri ja koneenhoitaja -kursseja sekä kursseja veneilijöille. Järjestämme myös ryhmille räätälöityjä kursseja tilauksesta. Grundexamen i sjöfart (vaktstyrman och vaktmaskinmästare) som ungdomsutbildning vid Axxell, Aboa Mare. För mera information kontakta aboamare@axxell.fi. Osa koulutuksista toteutetaan päiväopintojen lisäksi monimuoto-opintoina, jolloin opiskelu onnistuu työn ohessa tai kauempaakin. Tutustu hakuohjeisiin osoitteessa www.rauhanturvaajaksi.?. Libanonin UNIFIL-operaatioon. Ansökan pågår till 15.5.2015. Tutustu kurssitarjontaamme ja ilmoittaudu www.aboamare.fi. Avoimessa AMKissa opintoja kaikilta aloilta: opintoja yksittäisinä opintojaksoina tai polkuopintoina tutkintoon. Lisätietoja: lena.forsman@aboamare.fi tai 044-762 3129. TYÖKOKEMUSTA, JOTA ET KOTIMAASTA SAA. Siinä on sama henki kuin sinussa. Ansökan 24.2-17.3.2015 via www.studieinfo.fi Grundexamen i sjöfart (vaktstyrman och vaktmaskinmästare) som vuxenutbildning vid Axxell, Aboa Mare. Tutustu Lapin AMKin koulutustarjontaan! www.lapinamk.?/hakijalle AMK-tutkinnot Opiskele insinööriksi! • Konetekniikka • Maanmittaustekniikka • Rakennusja yhdyskuntatekniikka • Sähköja automaatiotekniikka • Tietoja viestintätekniikka Agrologi • Metsätalousinsinööri Kuvataiteilija • Restonomi Fysioterapeutti • Geronomi Liikunnanohjaaja • Sairaanhoitaja Sosionomi • Terveydenhoitaja Tradenomi, liiketalous Tradenomi, tietojenkäsittely www.aboamare.fi www.novia.fi www.axxell.fi Merenkulkukoulutusta Turussa Sjöfartsutbildning i Åbo Sjökapten (YH) Ansökan till examensinriktade dagoch flerformsstudier 17.3-9.4.2015 se http://ansokan.novia.fi. Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelee tällä hetkellä yli 500 suomalaista 11 eri operaatiossa ympäri maailman
Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Kilpailutulokset Pääkirjoitus: Suomi ja Ruotsi – poliittisesti helpompi vaihtoehto. Elämäni reservissä: Tomi Nikkanen Muistatko vielä puvun m/83. Reserviläinen 2/2015 SISÄLTÖ 3 KeSKIöSSä 12 16 20 ILTAVAPAA 30 34 JäRJeSTöT 26 27 31 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 35 22 24 Yksi meistä: Miksi marssit, Harri Norismaa. Perussuomalaiset muun muassa palauttaisi jalkaväkimiinat ja vihreät puolestaan lakkauttaisi yleisen asevelvollisuuden. Moni puolue haluaisi nähdä lisäsatsauksia erityisesti maavoimiin, jonka uudistukset ovat raahanneet perässä puolustusvoimien pitkän säästökuurin takia. Tähtäimessä: NASTAa puuhaa Liiikunta: Raikas lisäys kisakalenteriin RUL: 80 vuotta pohjoismaista reserviupseeriyhteistyötä RES: Hallitusjäsenillä monenlaisia odotuksia 5 Puolueet valmiina panostamaan maanpuolustukseen tulevalla vaalikaudella. ”Laadukasta ja motivoivaa toimintaa” RUL: Yhteistyötoimii, parannettavaakin on RES: Reserviläisliitolta vaaliohjelma Maavoimia tukien ja selvitysryhmää myötäillen Näkökulma: Strateginen reservi Some-agentti palvelee Facebookissa Lisärahalle vahvaa taustatukea Historia: Talvisodan yllättävä loppuratkaisu Kalusto: Kylmän sodan tuulahduksia Reportaasi: Itämeren voimatasapaino Tunnistatko kaluston. Myös Ilkka Kanervan (kok.) parlamentaarisen selvitysryhmän raportti nauttii laajaa kannatusta puolueiden keskuudessa. KANNeN KuVA: NASA Lisäsatsauksia luvassa. Myös erilaisempia ehdotuksia tuli. 25 11 10 36 ”Kaikki nuorisoon kohdistuva työ on tärkeää” MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen 37 Tuomas Kaarkoski R eseRviläinen kysyi lähestyvien eduskuntavaalien alla eduskuntapuolueilta mitkä ovat niiden mielestä tärkeimmät puolustusvoimiin ja Suomen puolustusjärjestelmään liittyvät kehitysja ylläpitohankkeet ja hankinnat seuraavan vaalikauden aikana. Sivut 8–9 PuOLuSTuSVOIMAT Maavoimien korvaavat materiaalihankinnat nähdään akuuttina puutteena monessa puoluesssa
Mainitse myös entinen osoite. Se puoli jää ainakin julkisuuteen tiivistetyssä kymmenen sivun raportissa kokonaan avaamatta. (ke 12.8.) 7/2015 ma 19.10. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 3/2015 ma 6.4. (ke 18.3.) 4/2015 ma 11.5. Poliittisesti yhteistyö Ruotsin kanssa myös näyttäytyy helpompana reittinä välttää yksinolo, jos asiaa peilaa esimerkiksi Naton Viroharjoituksen Suomessa nostattamaan kohuun. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (83.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Mahdollisten yhteishankintojen kautta kertyvät säästöt ovat luonnollisesti näinä aikoina positiivinen asia, mutta aivan yksiselitteisiä yhteishankinnat eivät ole. Osalle ainakin tuntuu olevan tärkeää mahdollisuus yhteisiin kalustohankintoihin, kuten tämän lehden puoluekyselyssäkin nousee esille. Samoin Puolustusvoimat taipuu tarvittaessa tähän(kin) uudistukseen. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Mika Peltonen muotoili asian osuvasti STT:lle antamassaan haastattelussa sanoessaan, että näinä päivinä on hankala olla yksin ja jos on kaveri mukana, se on enemmän kuin yksi. Toinen luonteva syy yhteistyöinnon kasvamiseen on Ukrainan myötä merkittävästi kiristynyt ilmapiiri Euroopan maiden ja Venäjän välillä. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Jos poliittinen yhteisymmärrys asialle löytyy, muuttuvat laitkin ajallaan. Saman kaluston käyttötarpeet voivat erota merkittävästikin Suomen ja Ruotsin välillä. (ke 11.11.). Viime kädessä näitä asioita suunnitellaan kuitenkin aina sen pahimman varalta. Sukellusveneselkkaus Ruotsin rannikolla osoitti, että maiden nykyinen lainsäädäntö taipuu kankeasti, jos ollenkaan, yhteistyöhön tämän kaltaisissa asioissa, vaikka poliittista tahtoa löytyisikin. (ke 27.5.) 6/2015 ma 31.8. 4 Reserviläinen 2/2015 PÄÄKIRJOITUS 2.3.2015 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Pikaisesta projektista ei ole kyse Suomi ja Ruotsi – poliittisesti helpompi vaihtoehto. Silti olisi ehkä paikallaan pysähtyä ensiksi pohtimaan, mitä puolustyhteistyöltä sitten oikeastaan edes halutaan. Raportissa poimittiin esiin monia asioista, joista ensimmäisenä tapetille noussee maiden väliset suojatut viestiyhteydet. Puolustusministeri Carl Haglund ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist pitivät helmikuun puolivälissä Tukholmassa tiedotustilaisuuden, jossa julkistettiin Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistämisedellytyksiä käsittelevän raportin pääkohdat. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. (ke 22.4.) 5/2015 ma 15.6. Seuraavalle hallitukselle lankeavat lakimuutokset ottavat oman aikansa ja raportin kaavailuissa yhteistyö merivoimissa alkaa vuoden 2023 tienoilla ja ilmavoimissa sen jälkeen. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RuL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen ReS:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Asia on looginen siinäkin mielessä, koska ilman kunnolla suojattuja viestiyhteyksiä ei syvempi sotiaallinen yhteistyökään ole mahdollista. Joka tapauksessa mistään pikaisesta projektista yhteistyössä ei tule olemaan kyse. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyökaavailut koskevat nimenomaan rauhan ajan toimintaa. Siinä ajassa ehtivät maiden voimasuhteetkin elää useamman muutoksen. (ke 30.9.) 8/2015 ma 30.11. Suunnitelmat vaikuttavat periaatteessa loogisilta. RuL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi ReS:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. Miksi sitten naapurimaiden välinen yhteistyö ja halu sen tiivistämisestä pulpahtelee pinnalle nyt jatkuvasti. On yhteistä laivaosastoa ja maavoimien puolella yhteistä prikaatia, parempaa valvontaa merialueilla ja ilmatilassa sekä toisten harjoitusalueiden hyödyntämistä. Yhteistyö vaatii kummassakin maassa lainsäädännön uudistamista. Tämä taas näkyy kaluston erilaisissa modifiointitarpeissa, joka taas heijastuu suoraan eroina koulutuspuolelle
Vaatteiden väri tosin vaihtui, maastopuvun siviiliKuKA. Urallaan muun muassa Puolustusvoimien Urheilukoulua ja Reserviupseerikoulua johtanut Laatikainen toteaa harkinneensa paikan hakemista jo edellisellä kerralla. Jääkäriliikkeen synnystä tuli viime vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta. Historiallinen pilotti Toiminnanjohtajan työn ohella Laatikainen toimii myös Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistyksen puheenjohtajana. vaatteisiin vaihtanut toiminnanjohtaja naurahtaa. Samalla pitää selvittää myös meidän kyky toimia, koska se on erilainen eri osissa maata. – Tässä yhdistyy monta asiaa. Laatikainen sanoo pohtineensa MPK:n toiminnanjohtajaksi hakemista vuosia. Mieluummin satsaisin resursseja sinne, kun lähettäisin kaikille naisille kutsuja kutsuntoihin tai vapaaehtoisiin harjoituksiin. Puolustusvoimien pitää selkeästi kertoa, minkä roolin he haluavat. Nuoret mukaan Laatikaisen mukaan yksi tulevaisuuden suurista haasteista on nuorten aktivoiminen mukaan. – Kaikki nuorisoon kohdistuva työ, oli se sitten intti tutuksi –kurssi tai koululaisten turvakurssi, on tärkeää. Hyvä perintö Laatikaisen mukaan hän peri johdettavakseen MPK:n, joka on hyvässä kunnossa. Tarkoitusperä oli sama eli toimia isänmaan hyväksi. Usein unohtuu, että se on todella arvokasta maanpuolustustyötä. Turvakurssit ovat Laatikaisen arvion mukaan yksi tärkeä selittäjä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kasvulle naisten keskuudessa. Jos puhtaasti lukuja ja osallistumismääriä katsotaan, eihän muualla päästä lähellekään lukuja, joihin Suomessa ylletään. – Kasvua on sekä laadullisella että määrällisellä puolella. Sama koskee puolustusvoimien kanssa tehtävää yhteistyötä. Vapaaehtoinen maanpuolustus on meillä erinomaisessa kunnossa. Laatikaisen mukaan MPK:n toiminnassa reserviläisille täytyy korostua toiminnallisuus. Laatikainen löytää yhtymiä jääkäreiden ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön välillä. – Toiminnan on oltava laadukasta ja motivoivaa. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 2/2015 Nuorisoon kohdistuva työ on tärkeää ”Laadukasta ja motivoivaa toimintaa” Pertti Laatikainen aloitti vuoden alussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uutena toiminnanjohtajana. Näkyvimpänä on tietysti paikallispataljoonien toiminta. Toki on haasteellista kouluttaa vapaaehtoisissa harjoituksissa isoja joukkoja, koska kaikki eivät tule vapaaehtoisiin harjoituksiin. Pääsen tekemään töitä isänmaan eteen ja osaamisen puolesta tämä on luonnollista jatkumoa aiemmalle uralleni. Se oli kansalaistoimintaa ja se lähti yksilöiden omasta halusta. Enää tosin ei tarvitse lähteä Saksaan asti hakemaan pätevää koulutusta, Laatikainen hymähtää.. Vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä Suomessa kannattaa olla ylpeä, viime vuonna Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana toiminut Laatikainen toteaa. Erityisen tyytyväinen toiminnanjohtaja on turvakurssien tuomiin tuloksiin. – Koululaisten turvakursseilla jopa 70–80 prosenttia osallistujista on tyttöjä. Tuomas Kaarkoski vuoden alussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) uutena toiminnanjohtajana aloittaneen Pertti Laatikaisen mukaan suomalaisilla on jossain määrin vääristynyt käsitys reservin tilasta. – Olen monesti sanonut kyseessä olleen vapaaehtoisen maanpuolustuksen pilottihanke. Pertti Laatikainen Ikä: 57 Sotilasarvo: prikaatikenraali evp Aloitti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtajana tammikuussa 2015 Harrastukset: metsästys, lukeminen, lenkkeily, hiihto TuOMAS KAARKOSKI MPK:n uusi toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen pitää tärkeänä kykyä syventää puolustusvoimien kanssa tehtävää yhteistyötä. – Puhutaan, että reservi olisi jotenkin huonossa jamassa ja nostetaan esimerkiksi naapurimaiden kodinturvajoukkoja esiin. Laatikaisen mukaan MPK:n lähitulevaisuuden haasteita on strategisen kumppanuuden syventäminen puolustusvoimien kanssa. Työilmapiiri on hyvä ja taloudellisestikin pysymme pinnalla. –Pitää löytää ne käytännön toimenpiteet ja saada vietyä samanlaiset toimintaperiaatteet kaikkien meidän piirien ja puolustusvoimien eri yksiköiden välille käytäntöön
Puheenjohtajien vastausten mukaan reilu viidesosa (21,5 %) yhdistyksistä toimii erinomaisesti ja kaksi viidestä (42,5 %) hyvin. Piirien oman toiminnan vahvuuksina mainittiin useimmiten hyvä yhteistyö niin puolustusvoimiin, paikallisiin reserviläisyhdistyksiin kuin MPK:honkin. Vastauksissa ilmeni myös piirien huoli aluetoimistojen resurssien riittävyydestä. Suurin osa piireistä kiitteli aluetoimistojen JANNe KOSONeN yhteydenpidon ja viestinnän aktiivisuutta paikallisjoukkoja perustettaessa, mutta osa reserviupseeripiireistä kertoi saaneensa tietoa huonosti. Maakuntien reuna-alueilla aktiivisen jäsenistön keski-ikä on usein korkea eikä uusia toimijoita juurikaan tule paikkakunnille. Neljän piirin mielestä yhteistyö toimii hyvin ja kolmen mielestä tyydyttävästi. Aktiivisista toiminnoista mainittiin erityisesti reserviläisliikunta, ampumatoiminta ja veteraaniyhteistyö. Syy lievään tyytymättömyyden kasvuun lienee löydettävissä osittain uusiutuneesta aluetoimistoverkostosta sekä uusien paikallisjoukkojen muodostamisja rekrytointiprosesseista. Kyselyyn vastasi kaikki liiton 20 piiriä. Aluetoimistojen ja reserviupseeripiirien välinen yhteistyö paikallisjoukkoihin liittyen vaihteli voimakkaasti eri puolilla maata. Lähes huolestuttavaa on, että reserviupseeripiirillä ei ole edustusta kaikkien KOTUjen johtoryhmissä. Vastauksista ilmeni myös maakuntien sisäisen kehityksen erot. Myös pitkät välimatkat, varuskuntaja ampumarataverkoston harventuminen sekä talouteen liittyvät haasteet mainittiin monen piirin vastauksissa. RuL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti ja Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö Kimmo Rajala keskustelivat paikallisjoukkojen rekrytoinnista ja perustamisesta syksyllä Oulussa.. Paikallisen MPK:n toimijan kanssa yhteistyö toimii erinomaisesti yhdeksän piirin alueella, hyvin kahdeksassa piirissä ja tyydyttävästi kolmessa piirissä. Tulokset selviävät RUL:n piirien puheenjohtajille suunnatusta kyselystä. Jäsenkyselyn tulokset luovat pohjan vuonna 2016 Lappeenrannan liittokokouksessa käsiteltävälle kolmivuotissuunnitelmalle. Liiton, piirien ja yhdistysten toiminnasta ja niiden kehittämisestä tehdään alkaneena vuonna laajempi jäsenkysely, joka lähetetään myös henkilöjäsenille. Yhteensä noin kolmas osa yhdistyksistä toimii tyydyttävästi (23,0 %) tai heikosti (12,9 %). Piirien suurimmat haasteet liittyvät jäsenmäärien kehittymiseen ja aktiivitoimijoiden ikääntymiseen. Muutamilla alueilla käytännön yhteistyötä vaikeuttaa pitkät etäisyydet aluetoimistoihin. 6 Reserviläinen 2/2015 AJANKOHTAISTA RUL enemmistö piireistä tyytyväisiä yhteistyöhön aluetoimistojen kanssa. Toimiva piiri tarkoittaa toimivia yhdistyksiä ja hyvää yhteishenkeä. Suurimmassa osassa maata tehdään hyvää ja tiivistä yhteistyötä, mutta joillakin alueilla toivotaan tiiviimpää vuorovaikutusta. Parannettavaakin toki löytyy. Reserviupseeripiirit toivovat nykyistäkin tiiviimpää yhteydenpitoa erityisesti reservin koulutukseen ja sijoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Piirien ja aluetoimistojen tärkeimmät yhteistyömuodot ovat suunnitteluja yhteistyöpalaverit, tiedotusja markkinointiyhteistyö sekä yhdessä järjestetyt tilaisuudet. Kahdestakymmenestä piiristä 12 kertoi yhteistyön aluetoimistojen kanssa sujuvan erinomaisesti. Yhteistyö toimii, parannettavaakin on Janne Kosonen ReseRviupseeRipiiRien yhteistyö sujuu hyvin niin puolustusvoimien aluetoimistojen kuin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) piirien ja KOTU-yksiköidenkin kanssa. Positiivisesta yleiskuvasta huolimatta tyytyväisyys on hieman pienentynyt edellisvuodesta, jolloin 13 piirin mielestä yhteistyö sujui erinomaisesti ja viiden mielestä hyvin. Aktiivisimmat yhdistykset löytyvät usein maankuntien suurimmista keskuksista, joissa riittää jäseniä. Aktiivista toimintaa ja huolta jäsenmääristä Kyselyn toisessa osassa reserviupseeripiireiltä pyydettiin arvioita oman alueen yhdistysten toiminnasta sekä piirien vahvuuksista ja haasteista
Myös jalkatyötä aiotaan tehdä ja ehdokkaita tavata kasvotusten. – Kun katselee lehtiä vaalien alla, tulee aina joskus mieleen, että miksi todellisia asiakysymyksiä ei nosteta enempää esille. – Vaikka vaaliohjelmassa korostamme vahvasti koko maan puolustamista sekä yleistä asevelvollisuutta, kannamme suurta huolta myös reservin mahdollisuudesta kouluttaa itseään omaehtoisesti, summaa Suominen. Vaaliohjelmassa vaaditaan myös aselupamenettelyiden ja -hinnoittelun keventämistä erityisesti useita aseita omaavien osalta. OLLI NYbeRg Kevään eduskuntavaaleihin liittyvä kampanjointi on jo täydessä vauhdissa. Reserviläisliitto vaatii, että puolustusmäärärahat on nostettava vähintään parlamentaarisen selvitysryhmän esittämälle tasolle. Lisäksi liiton varapuheenjohtajat nostavat esille vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulevaisuuden. – Ampumaratojen ylläpitämiseksi on löydettävä keinot yhteistyössä kuntien, valtion ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Reserviläisliitto osallistuu ohjelmallaan vaalikampanjointiin. Naisena toivon, että myös varusmiespalvelusta käymättömille naisillekin löydetään hyviä tehtäviä.” Kari Janhunen MPK:n ilmapuolustuspiiri piiripäällikkö ”Lyhyesti ja ytimekkäästi – NATO. – Omalla vaaliohjelmalla liitto pyrkii tuomaan esille maanpuolustuksen kannalta tärkeät, ajankohtaiset asiat. Juha Tammikivi Kadettikunnan pääsihteeri ”Tärkein asia on Suomen suhde Natoon – miten se järjestetään seuraavalla vaalikaudella.” Liitto haluaa Arkadianmäelle mahdollisimman monta maanpuolustusmyönteistä kansanedustajaa. 7 Reserviläinen 2/2015 AJANKOHTAISTA RES MITeN ON. Ryhmän mukaan korotustarve on vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Reserviläisliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Osmo Suominen toivoo kunnon keskustelua erityisesti puolustuksemme tulevaisuudesta. Pääkaupunkiseudulle suunniteltu sisäampumaurheilukeskus olisi hyvä saada toteutettua pikaisesti. Lisäksi siteeraan entistä puolustusministeriä Jyri Häkämiestä – Venäjä, Venäjä, Venäjä.” . Marja Hirvonen Maanpuolustusnaisten Liiton varapuheenjohtaja ”Reserviläisten koulutuksessa pitäisi ehdottomasti päästä aikaisemmalle tasolle. Varapuheenjohtaja Hakola muistuttaa, että Suomessa on oltava riittävä määrä ampumaratoja ja -urheilukeskuksia, jotka mahdollistavat turvallisen ja laajan ampumataitojen ylläpidon. Tulevassa hallitusohjelmassa on liiton mukaan sitouduttava koko Suomen puolustamiseen, yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiseen ja puolustusmäärärahojen lievään korottamiseen. Toivomme myös, että puolustusta tärkeänä pitävät kansanedustajaehdokkaat ottavat Reserviläisliiton vaaliohjelman huomioon kampanjoissaan, kertoo liiton toinen varapuheenjohtaja Terhi Hakola. Reserviläisliiton puheenjohtajiston 2015 muodostavat varapuheenjohtaja Rauno Hauta-Aho, varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puheenjohtaja Mikko Savola ja varapuheenjohtaja Osmo Suominen. – Tavoitteena on, että jokaiselle oman alueen eduskuntavaaliehdokkaalle luovutetaan liiton vaaliohjelma ja sen sisältö käydään yhdessä läpi, linjaavat Reserviläisliiton varapuheenjohtajat.. Laaja ampumaharrastus turvattava Reserviläisliitto on huolissaan myös reserviläisten laajan ampumaharrastuksen tulevaisuudesta. – Puolustusbudjetin tulee jo ensi vuonna olla 50 miljoonaa euroa nykyistä suurempi, linjaa liiton kolmas varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. Aselupamenettelyitä ja -hinnoittelua on kevennettävä Reserviläisliitolta vaaliohjelma Mervi Mäki-Neste ReseRviläisliitto on julkaissut ensimmäisen eduskuntavaaliohjelmansa, jossa vaaditaan itsenäisen ja uskottavan puolustuksen ylläpitämistä. Tämä, jos mikä on asiakysymys. Reserviläisvalmennuksen pitäisi siis olla kärkisijalla. Suurempi ja akuutimpi ongelma on kuitenkin puolustusbudjetin riittämätön taso. Mikä on seuraavan vaalikauden tärkein turvallisuuspoliittinen teema. Puolustusbudjettia nostettava Seuraavalla vaalikaudella on edessä isoja ratkaisuja kalustohankintojen osalta. Piirit ja yhdistykset ovat järjestämässä erilaisia tapahtumia vaaliteesien esille tuomiseksi. Miia Iivari Reserviläinen kysyi helmikuun alusa järjestetyssä MPK:n uuden toiminnanjohtajan Pertti Laatikaisen tervetuliaistilaisuudessa mielipiteitä seuraavan vaalikauden asioista
muutos 2011 Muutospuolueella ei ole virallista linjaa maanpuolustukseen. vasemmistoliitto Vasemmistoliiton mukaan turvallisuutta on mietittävä laajasti koko yhteiskuntapolitiikan kautta, ei vain sotilaallisesti. – Maavoimien korvaavat materiaalihankinnat ovat välttämättömiä. kokoomus Kokoomus ilmoittaa sitoutuvansa Ilkka Kanervan (kok.) vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän raportin johtopäätöksiä. Puolue luopuisi yleisestä asevelvollisuudesta – Uhkakuvien muutos puoltaa sitä, että Suomi luopuu asteittain miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyy vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Asepalveluksen suorittavien määrän pienenemisestä vapautuvia varoja vihreät ohjaisi materiaalihankintoihin ja kertausharjoitusten lisäämiseen toimintakykyisen reservin ylläpitämiseksi. SDP Sosialidemokraattien mielestä puolustusvoimien materiaalihankintoihin on osoitettava riittävät määrärahat. Ensimmäisenä resurssitason turvaamista, joka kattaa materiaalisten puitteiden korjaamisen ja kertausharjoitusmäärien turvaamisen. Puolueen mukaan materiaalihankinnat on harkittava tarkkaan ja niitä on koordinoitava muiden Pohjoismaiden kanssa säästöjen ja synergiaetujen saamiseksi. Risto Siilasmaan työryhmän esille nostama malli, jossa osa ikäluokasta saisi neljän kuukauden koulutuksen, on kannatettava. – Asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että varusmiehet ovat motivoituneita ja asiallisesti varustettuja. – Yleisenä linjauksena keskusta korostaa yleistä asevelvollisuutta ja koko maan puolustamista. Tämä on tärkein tehtävämme. Ainoana eduskuntapuolueena perussuomalaiset haluaisi myös jalkaväkimiinat takaisin. Ilmavoimien hävittäjähankinnan suhteen vasemmistoliitto peräänkuuluttaa laajaa kansalaiskeskustelua. Tuomas Kaarkoski Reserviläinen kysyi lähestyvien eduskuntavaalien alla eduskuntapuolueilta mitkä ovat niiden mielestä tärkeimmät puolustusvoimiin ja Suomen puolustusjärjestelmään liittyvät kehitysja ylläpitohankkeet ja hankinnat seuraavan vaalikauden aikana. Ilman kertausharjoituksia puolustuskykymme rapistuu. Jopa rynnäkkökiväärin patruunoista on puutetta; parhaillaan syödään kriisiajan varastoja. Kristillisdemokraattien mukaan myös kertausharjoitusten määrää tulee lisätä ja niihin pitää taata tarvittava kalusto sekä riittävästi ammustarvikkeita. vihreät Vihreiden mukaan puolustusvoimissa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joilla resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti ja varmistetaan puolustusvoimien toimintakyky vastaamaan muuttuneita sotilaallisia uhkakuvia. Ensi vaalikaudella tulee myös saattaa loppuun jalkaväkimiinojen korvaaminen. Sen mukaan Puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa euroa lisää vuonna 2016 ja summa nousisi asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi. RKP Rkp:n mielestä edustaja Kanervan johtama puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän loppuraportti on järkevää hyödyntää hallitusneuvotteluissa. Tämä on puolustuksemme uskottavuuden kannalta iso kysymys, onko meillä taistelukestävyyttä vai ei. Tiukassa taloustilanteessa tämä vapauttaisi myös resursseja uudelleen kohdennettavaksi. Lisäksi puolueen mukaan merivoimissa tärkeimpien taistelualusten korvaaminen on ratkaistava tulevalla vaalikaudella. Hankintapuolella kokoomus nostaa esiin maavoimien tarpeet. Myös SDP:n mielestä materiaalitarpeita on erityisesti maavoimissa. SDP:n mielestä puolustusvoimien rakenneuudistuksen jälkeen puolustusvoimien on voitava keskittyä perustehtäviin ja jokapäiväiseen työhön hyvällä motivaatiolla. Puolueen mukaan pääpaino on oltava maavoimien kehittämisessä. Johtamisja viestivälineitä, ilmatorjuntajärjestelmiä, panssarintorjunta-aseita ja raskaita ampumatarvikkeita on jo vanhentunut tai vanhentumassa. Tavoitteeseen tulee edetä asteittain koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä. Puolueen mukaan ilmaja merivoimien vanhenevan kaluston korvaamisen valmistelu on aloitettava seuraavan vaalikauden aikana. Tärkeäksi SDP nostaa myös kertausharjoitukset – Myös kertausharjoitusten määrä on palautettava aikaisempien vuosien tasolle. – Työryhmän ehdottama lisärahoitus tuleekin kohdentaa suorituskykyhankkeisiin ja materiaalihankintoihin, joilla ensisijaisesti poistetaan hankittavien järjestelmien ja välineiden lukumäärien vajausta. perussuomalaiset Perussuomalaiset kannattaa vähimmäisvaatimuksenaan parlamentaarisen selvitysryhmän mietintöön kirjattua puolustushallinnon linjausta siitä, että Puolustusvoimat saisi vuonna 2016 lisää noin 50 miljoonaa euroa ja siitä asteittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. – Meidän mielestämme myös maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä, kuten Nato-jäsenyydestä, tulisi järjestää kansanäänestyksiä. 8 AJANKOHTAISTA Perussuomalaiset haluaa jalkaväkimiinat takaisin Maavoimia tukien ja selvitysryhmää myötäillen Reserviläinen kysyi puolueilta puolustuksen kehittämisestä tulevalla vaalikaudella. Myös hornet-kaluston korvaamisen valmistelut tulee aloittaa kokoomuksen mukaan. Samoin puolue kannattaa merija ilmavoimien hankkeiden valmisteluiden aloittamista. Puolueen mukaan halvin tapa lisätä Suomen maanpuolustuksen uskottavuutta olisi tukea reserviläisten omaehtoista harjoittelua säilyttämällä ampumaradat ja helpottamalla reserviläisja tarkka-ammunta-aseiden hankkimisen lupamenettelyä.. Suuri osa puolueista kokee maavoimien kaipaavan kipeimmin lisäresursseja. Varusmieskoulutukseen sekä reserviläisten kertausharjoituksiin käytössä olevien koulutusampumatarvikkeiden määrä on riittämättömällä tasolla. Perussuomalaisten mukaan kalustopuolella on paljon tarpeita. KD Kristillisdemokraatit ovat sitoutuneita korottamaan puolustusmäärärahoja Kanervan työryhmän raportin mukaisesti. Siihen kuuluvat muun muassa maavoimien alueellisten ja operatiivisten joukkojen panssaritorjunta, joukkojen ilmatorjunta ja ampumatarvikkeet, merivoimien taistelualusja pintatorjuntakyky sekä ilmapuolustuksen ohjukset. keskusta Keskusta painottaa kolme asiaa. Vihreät luopuisi yleisestä asevelvollisuudesta PuOLuSTuSVOIMAT puolustamisen arvoiseksi. Kolmantena teemana ovat lainsäädäntöhankkeet, jotka kattavat ulkomaan tiedusteluun ja tietoliikennetiedusteluun liittyvien säädösperustojen luomisen sekä puolustusyhteistyötä ja kansainvälistä apua koskevan lainsäädännön tarkentamisen. – Puutelista on pitkä: johtamisja viestijärjestelmät, ilmatorjuntajärjestelmät, panssarintorjunta-aseet, raskaat ampumatarvikkeet ja niin edelleen. Toiseksi puolue nostaa esiin 2020-luvun strategisia suorituskykyhankkeet merija ilmavoimissa. Puolustusvoimien valmiuksia vastata kyberuhkiin tulee vahvistaa rahallisesti mutta myös lainsäädännöllisesti. – Ensi vaalikauden aikana puolustusvoimien täytyy uudistaa myös paljon muuta kalustoa, kuten viestivälineitä ja ilmatorjuntajärjestelmiä. Meidän on tulevaisuudessakin pidettävä huolta siitä, että kaikki kansalaiset kokevat Suomen > Moni puolueista on erityisen huolissaan maavoimien iskukyvystä. Lisäksi vihreiden mukaan hybridisotaan varautumiseksi Suomen tulee kehittää keinoja torjua esimerkiksi väärien tai tarkoitushakuisten tietojen levittämistä, pelottelua, kyberhyökkäyksiä ja sisäisten levottomuuksien lietsomista
Reserviläinen 4/2012
Henkilöstöstrategia sisältää keskeiset perusteet puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen ja -hallinnon sekä henkilöstön osaamisen, toimintakyvyn, koulutuksen ja harjoitustoiminnan pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Kertausharjoitusten avulla on ylläpidettävä joukkojen suorituskyky ja tuotettava tarvittava osaaminen jatkosijoituksen mukaisiin tehtäviin. Kansalaisten maanpuolustustahto, reserviläisten ja varusmiesten osaaminen ja sitoutuminen maanpuolustuksen tehtäviin sekä palkatun henkilöstön ammattitaito ja halu kasvaa uusien haasteiden mukana luovat edellytykset uskottavalle puolustusjärjestelmälle. Reserviläisten osaamista ja toimintakykyä ylläpidetään ja kehitetään avainhenkilöstön ja joukkojen kertausharjoituksilla, vapaaehtoisilla harjoituksilla, kriisinhallintatehtävillä, Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilatuilla kursseilla sekä reserviläisten omatoimisella harjoittelulla. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustapahtumat integroidaan reservin koulutusjärjestelmän kokonaisuuteen. Strateginen reservi Reserviläiset ovat Puolustusvoimien suurin henkilöstövoimavara Puolustusvoimat kannustaa ja lisää mahdollisuuksia reserviläisten omatoimisen osaamisen kehittämiseen Puolustusvoimat vastaa joukkojen taisteluvalmiuden kehittämisestä ja määrältään riittävien ja laadukkaiden kertausharjoitusten järjestämisestä. Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen kuuluvat puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset, Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilatut koulutustapahtumat ja sen järjestämä sotilaallisia valmiuksia kehittävä koulutus. Reservin joukkojen on kyettävä operatiivisen tehtävän mukaiseen taisteluun kertausharjoituskoulutuksen jälkeen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on puolustusvoimien strateginen koulutuskumppani. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitäminen edellyttää koko yhteiskunnan osaamisen hyödyntämistä. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee erityisesti sodan ajan joukkojen henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä luo valmiuksia tukea muita viranomaisia. Järjestöjen toiminnan vahvuuksia ovat yksilötason tarpeiden tunnistaminen sekä hyvät kansalliset ja kansainväliset verkostot. Puolustusvoimat kannustaa ja lisää mahdollisuuksia reserviläisten omatoimisen osaamisen kehittämiseen. 10 Reserviläinen 2/2015 NÄKÖKULMA Jarmo Lindberg Kirjoittaja on Puolustusvoimain komentaja Puolustusvoimien juuri julkaistu henkilöstöstrategia (HESTRA) on puolustusvoimien palkattua henkilöstöä ja asevelvollisia koskeva strategia. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistaminen edellyttää asevelvollisuuden toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Kerro meille palautteesi: toimitus@reservilainen.fi. Lisäksi henkilön sodan ajan sijoituksissa otetaan huomioon reserviläisen siviilitehtävissä kehittynyt osaaminen.. Viranomaisten ja elinkeinoelämän ohella myös vapaaehtoistoimintaan perustuvilla järjestöillä on merkittävä rooli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä kriisinkestokyvyn lisäämisessä. Puolustuskykymme kannalta jokaisen panos on tärkeä. Puolustusvoimien henkilöstöja koulutustoimialojen tavoitetilassa puolustusvoimilla on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtävien täyttämiseksi. Painopiste on joukon ensimmäisen tehtävän mukaisessa toiminnassa. Nyt siihen on uusia ja kehittyviä mahdollisuuksia. Yleinen asevelvollisuus vahvistaa kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä yhteiskunnan ja puolustusvoimien välistä yhteyttä. Puolustusvoimien tilaama MPK:n sotilaallinen koulutus kohdennetaan pääosin paikallisjoukkoihin. Nykyisissä kriisinhallintatehtävissä kertyvää kokemusta ja osaamista erityisesti taisteluteknisellä tasolla pyritään jatkossa hyödyntämään myös reservin osalta aiempaa systemaattisemmin kertausharjoitusja kriisinhallintakoulutuksessa. MPK:lta tilattavalla koulutuksella tuetaan sodanajan joukkojen suorituskyvyn kehittämistä Puolustusvoimien asettamien vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on, että asevelvollinen voi ylläpitää henkilökohtaisia osaamisja toimintakykytietojaan osana informaatiopalveluja ja kehittää osaamistaan puolustusvoimien avoimessa oppimisympäristössä. Puolustusvoimien yhteistoiminta muiden viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten kanssa lujittaa yhteistyökumppanien kykyä ja tahtoa puolustaa yhteiskuntaa. Lisäksi puolustusvoimat hyödyntää omatoimista ja vapaaehtoista kouluttautumista sekä kertausharjoituskoulutusta kriisinhallintatehtäviin valmistavana koulutuksena. Asevelvollisten tehtäville määritetään osaamisja toimintakykyvaatimukset. Reserviläiselle lähetetään ennen kertausharjoitusta ohjeet henkilökohtaisen kuntokartoituksen ja kunto-ohjelman käyttöönottamiseksi. Kertausharjoitusten vaikuttavuutta lisätään kehittämällä harjoitusja ampuma-alueita ja avoimia oppimisympäristöjä, hankkimalla riittävät koulutusja ampumatarvikkeet sekä hyödyntämällä reserviläiskyselyiden palautetta. Strategiassa linjataan myös reservin kehittämisen keskeiset tavoitteet. Yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiseksi ja sodan ajan joukkojen suorituskyvyn turvaamiseksi puolustusvoimien tavoitteena on kouluttaa koko miespuolinen palveluskelpoinen ikäluokka ja vapaaehtoiset naiset. Reserviläiset ovat puolustusvoimien suurin henkilöstövoimavara. Mitä mieltä olet asiasta. Reserviläisen aktiivisuus ja omatoiminen kouluttautuminen ja toimintakyvyn kehittäminen otetaan huomioon sijoitettaessa henkilö osaamista vastaavaan sodan ajan tehtävään. Se tuottaa tarvittavan henkilöstön Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi. Reserviläisillä on suuri vastuu omasta osaamisestaan ja toimintakyvystään
Sivulla 13 olleen Jyrki Heinosen Näkökulma-kolumnin ensimmäinen kappale ei liity millään tavalla Heinosen kolumniin. 11 Reserviläinen 2/2015 Some-agentti palvelee Facebookissa Puolustusvoimien informaatiopalvelut laajenevat. Oppimisympäristö PVMoodlesta on tekeillä mobiiliversio, josta varusmies voi älypuhelimellaan esimerkiksi katsoa oman joukkueensa viikko-ohjelman. Salonius-Pasternak uskoo, että sitä ei halutakaan paljastaa. Mutta on tarkkaan sovittava, kuka on toimivaltainen osapuoli ja niin edelleen. – Vuosia siihen joka tapauksessa menee, mutta ei se ole mahdotonta. Hän on ollut Suomen puolelta johtamassa tiistaina julkistetun, Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä käsittelevän raportin tekemistä. – Nyt voidaan suunnitella, harjoitella ja valmistella lainsäädäntö niin, että sitten, jos suurempi kriisi tulee, poliitikot voivat tehdä nopean päätöksen. Reserviläinen pahoittelee virhettä. ”Yksin hankala olla tänä päivänä” Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa puhuttaa. – Puolustusliitossa on sanana selvä poliittinen sisältö. Osapuolet itse sopisivat, minkälainen siitä tehdään. – Sotaväki taipuu, jos poliitikot ovat sitä mieltä, että mennään ”puolustusliittoon”. YouTubessa Puolustusvoimat on ollut vuodesta 2010 saakka ja kanavalla on yli 14 000 tilaajaa. Operaatiopäällikkö Peltonen myöntää, että etenkin kriisi on vaikeasti määriteltävissä. Sen sanon, että yksin on tänä päivänä hankala olla. Peltonen tosin karsastaa roolissaan sanaa puolustusliitto. Yksi lisäys osa on Some-agenttipalvelu, jossa Some-agentit eli ryhmänjohtajat tiedottavat tulevia alokkaita ja vastaavat heidän kysymyksiinsä. Jos on kaveri, se on heti enemmän kuin yksi. fi-sivustolla on kunto-ohjelmat inttiin tai kertausharjoituksiin saapuvalle. Tube-videoiden joukkoon on tulossa toivottua materiaalia erikoisjoukkojen valintatilaisuuksista. – Voisimme sopia ehdoista, joiden tulee täyttyä ennen kuin voidaan tehdä jotain yhdessä. Puolustusvoimat liittyi Facebookiin vuonna 2012 tavoitteenaan helpottaa asevelvollisen ja puolustusvoimien välistä vuorovaikutusta sekä tiedottamista. Uutena mobiilisovelluksena on tulossa ”virtuaalinen kasarmi”, jossa voi suorittaa koulutukseen liittyviä tehtäviä, esimerkiksi tunnistaa arvomerkkejä. Hänen mukaansa poliittista tahtoa on, koska sotilaallisen yhteistyön vahvistamiselle on vahva tuki kansalta Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi erilaisiin toimintatapoihin liittyvät byrokratiaja normitalkoot pitäisi käydä läpi ensin. Hänen mukaansa puolustusliitto voi olla löysä tai se voi olla sitova. Saapumiserän oma Facebook-ryhmä luo ryhmähenkeä jo ennen ensimmäistä palveluspäivää ja parantaa tiedon saantia: kotiin lähetettävän varusmiesoppaan pohjalta heränneille lisäkysymyksille ryhmä on luontainen keskustelukanava. Edellyttää mahdollistavia lakeja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että laeista pitäisi tehdä mahdollistavia. – Voi olla etu, että vastustaja ei tiedä, missä raja kulkee. Peltosen mukaan yhteistyöstä kriiseissä ja konflikteissa voidaan periaatteessa päättää ilman, että ollaan niin sanotussa puolustusliitossa. Oikaisu Reserviläisen lehdessä 1/2015 oli virhe. Luvassa ovat langattomat lähiverkot varuskuntiin ja mobiilisovelluksia älypuhelimiin. MARJuT KRIIKKu STT suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi täysin mahdollinen ilman turvatakuitakin, sanoo Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Mika Peltonen. Se nousee nopeasti poliittiselle kentälle, eikä ole enää puolustusvoimien asia. Tarkoituksena on helpottaa asevelvollisen sähköistä asiointia ennen palvelukseen astumista, palveluksen aikana sekä reservissä. On ihan eri asia sopia siitä, jaetaanko huopia vai jaetaanko aseita.. Facebookin käyttöä on laajennettu perustamalla sinne saapumiserien omia ryhmiä. Suomalaisen asevelvollisuusraportin valmistuttua 2010 luotiin Puolustusvoimien sosiaalisen median strategia. Nyt pallo on poliitikoilla, sillä haaste molemmissa maissa on erityisesti lainsäädäntö. Olemalla itse sosiaalisessa mediassa puolustusvoimien on helpompi seurata sitä koskevia keskusteluja ja huhuja, ja korjata virheellistä tietoa. Uusina tulokkaina on tekeillä PVMoodlen mobiiliversio sekä ”virtuaalinen kasarmi”-mobiilisovellus. Vuosia siihen joka tapauksessa menee Peltonen korostaa, että molempien maiden puolustusvoimat ovat raporttia varten suunnitelleet ja tarjonneet sen, miten pitkälle niillä on valmius mennä. Skaala on myös kovin laaja. Kesällä 2015 kaikissa varuskunnissa on määrä olla käytössä langattomat lähiverkot ja kasarmeille hankitaan myös yhteiskäyttöisiä päätelaitteita. Ennestään suosittujen YouMarsmars. Mutta tässä tapauksessa ei voida ennakoida, miten yhteistyötä tulevaisuudessa tehdään. Uusilla palveluilla pyritään vahvistamaan yleistä asevelvollisuutta ja vähentämään keskeytysten määrää. Marjut Kriikku puolustustusvoimien informaatiopalvelun uudistukset ja lisäykset koskevat muun muassa Facebookia, PVMoodlea ja Marsmars.fi-sivustoa. Se voisi olla esimerkiksi sopimus. – Se on haaste Suomessa, jossa lakeihin pyritään saamaan kaikki mahdolliset skenaariot. Nykyaikaistamalla puolustusvoimien kanssa asioimista pyritään tavoittamaan asevelvolliset heille luontaisilla menetelmillä
Elokuussa 1939 solmitun Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti Saksa oli jättänyt Baltian ja Suomen Neuvostoliiton armoille. Ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot olivat ottaneet rintamavastuun Pohjois-Suomessa ja myös Laatokan Karjalasta siirrettiin joukkoja tilkitsemään romahtavaa rintamaa Kannaksella ja Viipurista länteen. Neuvostoliitto oli organisoinut joukkonsa sekä johtosuhteensa uudelleen ja käynnistänyt Kannaksella suurhyökkäyksen helmikuun alussa. Saksa ja Neuvostoliitto olivat jakaneet Puolan keskenään syyskuisen salamasodan jälkeen. Ranska ja Englanti pohtivat vakavasti hyökkäystä Norjan ja Pet. Neuvostoliitto ja Saksa liitossa Vuoden 1940 alussa Saksa ja Neuvostoliitto olivat vielä ainakin muodollisesti samalla puolella. Länsivaltojen interventiosuunnitelma Skandinaviaan Länsivalloilla oli tarve estää Saksan varustautuminen. ja temmanneet monin paikoin aloitteen. Pieniä rajakahakoita oli käyty ja Saksa oli ollut aloittamaisillaan hyökkäyksen Belgian kautta Ranskaan jo tammikuussa 1940. 12 HISTORIA Talvisodan yllättävä loppuratkaisu Talvisodasta 75 vuotta, osa 3/3: Rintamatilanne ajautuu lähelle romahduspistettä Viipurinlahdella neuvostojoukkojen pureuduttua lahden länsirannalle, mutta apu saapuu odottamattomalta taholta. Tilillä olivat voitot Suomussalmella ja muilla pohjoisilla rintamanosilla. Laatokan Karjalassa käytiin sitkeää mottisotaa. Summa oli jo murtunut ja rintama lähestyi Viipurin eteläisiä ja kaakkoisia esikaupunkeja, mutta puolustus kesti linjalla Viipuri – Vuoksi – Taipale. Neuvostoliitto toimitti puolestaan Saksalle öljyä Kaukasian kentiltä. Seppo Simola voimiensa ääRiRajoilla taistelleilla sotilailla ei ollut aavistustakaan, minkälainen kuhina kävi Euroopan poliittisella rintamalla sillä välin, kun sotarintamalla puhuivat aseet. Talvisodan alkaessa maahamme saapui lehtimiehiä ympäri maailmaa, koska sotatoimet muualla Euroopassa olivat laantuneet. Talven kallistuessa kevääksi sotaa oli käyty jo kolme kuukautta. Taisteleva Suomi oli yllättänyt itsensä lisäksi koko maailman. Sodan Suomessa piti olla nopeasti ohi, mutta pieni kansakunta sinnitteli vastoin kaikkia arvioita suurvaltaa vastaan. Saksan ja Ranskan rajalla odoteltiin väistämätöntä räjähdystä. Rivistö ranskalaisia Morane Saulnier M.S. Alkushokin jälkeen joukkomme olivat ryhtyneet pontevaan vastarintaan KuVAT SA-KuVA Ranska toimitti Suomeen kalustoa talvisodan aikana. Taisteleva Suomi oli itsensä lisäksi yllättänyt koko maailman. 406 –hävittäjiä Pyhäniemen kartanon mailla sijainneessa lentotukikohdassa maaliskuussa 1940. Maaliskuun alussa Suomen puolustuksen romahdus oli arvioitsijasta riippuen tuntien, päivien tai viikkojen asia. Kannaksella tilanne alkoi maaliskuun alussa olla tukala. Saksa varustautui kuumeisesti sodan laajentamiseen ja siihen se tarvitsi kipeästi Pohjois-Ruotsin rautamalmia. Joukot olivat olleet asemissa rajan molemmin puolin syksystä alkaen
Saksa ehti Norjaan huhtikuussa 1940 ensin, ja hätiin yrittäneet ranskalaiset, britit ja puolalaiset lyötiin verissä päin takaisin. Suomi pelastui hyökkäykseltä, koska Saksa oli ottanut maamme suojelukseensa tulevaa tarvettaan varten. Jos rintama olisi romahtanut, olisivat diplomaattisetkin ponnistukset rauenneet tarpeettomina. Läpimurron jälkeen tie olisi ollut auki Kannaksen joukkojen selustaan sekä Helsinkiin. Rintama olisi mahdollisesti muodostunut Ruotsin suurten järvien tasalle. Kun Suomen pikavalloitus ei onnistunut ja sodan eskaloituminen suurvaltakriisiksi oli uhkaamassa, niin Neuvostoliiton oli nieltävä ylpeytensä. Taistelutahto pelasi aikaa poliitikoille Paksu jää oli avannut puna-armeijalle hyökkäysreitin Länsi-Kannakselta Viipurinlahden yli Suomen etelärannikolle. Vastahakoisen Englannin Ranska oli suostutellut mukaan operaatiovalmisteluihin. Hyökkäys olisi voitu naamioida Suomen auttamiseksi. Etelästä ja mahdollisesti pohjoisestakin malmikentille olisivat hyökänneet länsivallat, ja Neuvostoliitto olisi rynnistänyt Suomen Lapin läpi Pohjois-Ruotsiin. Ruotsalainen hiihtokomppania marssilla Märkäjärvellä maaliskuussa 1940. Ruotsalaisjoukoilla oli hyvät talvivarusteet.. Nämä olivat juuri niitä joukkoja, jotka oli varattu Suomen operaatioon. Puolustuksen romahdus Viipurinlahdella oli lähellä. Neuvottelukosketusta Suomen ja Neuvostoliiton välille oli etsitty Ruotsin välityksellä jo vuoden 1939 lopulla. Valmiudessa oli myös Puolan pakolaishallituksen Ranskaan sijoitettuja maajoukkoja sekä merivoimia käytettäväksi maihinnousuun Petsamon suunnalla. Joukkojemme sinnikäs taistelutahto pelasi aikaa poliittiselle ratkaisulle. Eri asia on, miten realistinen sotatoimien uhka oli, mutta Neuvostoliiton se kuitenkin sai varuilleen. Reserviläinen 2/2015 13 samon kautta Ruotsin malmikentille. Maihinnousukohdasta länteen oli vain heikkoja suomalaisvoimia estämässä puna-armeijan vyöryä kohti Helsinkiä. Suomen hallitus häälyi sodan loppuvaiheessa rauhan solmimisen ja länsivaltojen intervention odottamisen välillä. Rauhaa ei uskallettu nähdä lopullisena pelastuksena, sillä maamme pelättiin jäävän rauhan solmimisen jälkeen Neuvostoliiton armoille. Jos operaatio olisi toteutunut, niin Ruotsi olisi joutunut taistelutantereeksi ja ruotsalaisjoukot olisivat joutuneet kahden tulen väliin. Neuvostoliiton omakin öljyhuolto oli lähes täysin Kaukasian varassa, eli samassa rytäkässä olisivat tyrehtyneet sekä Saksan että Neuvostoliiton öljyvirrat. Se hylkäsi perustamansa Kuusisen nukkehallituksen ja hyväksyi neuvottelukumppanikseen sotapropagandassa demonisoimansa ”Rytin-Tannerin rosvokoplan”. Jos länsivallat olisivat toteuttaneet ajoissa hyökkäyksensä Skandinaviaan ja Kaukasuksen öljykentille, niin suursodan asetelma olisi muodostunut aivan toiseksi kuin lopulta tapahtui. Ranska oli jo toimittanut sotamateriaalia Suomeen ja apujoukot olivat lähtövalmiina satamissa. Lähteitä: Henrik Tala: Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat, Minerva 2014 Talvisodan historia, osat 2 ja 4, Sotatieteen laitos 1978 ja 1979 Suomalaisjoukot vetäytymässä Säkkijärven Vilajoella maaliskuussa 1940. Neuvostoliitto halusi ehdottomasti välttää konfliktin länsivaltojen kanssa ja siksi se alkoi kuunnella herkällä korvalla rauhanmahdollisuuksia. Pelko ei ollut aiheeton, sillä Ranskan romahdettua kesällä 1940 Neuvostoliitto huomasi tilaisuutensa koittaneen, ja Baltian maiden itsenäisyys oli mennyttä. Talvisodan aikana ammuttiin valtava määrä laukauksia, mutta Ranskan voimapolitiikka pelasti Suomen laukaustakaan ampumatta. Neuvostoliitto pelästyi länsivaltoja Ranska ja Englanti olivat vahvasti läsnä myös Lähi-Idässä, ja Neuvostoliitto pelkäsi tosissaan, että länsivallat toteuttavat uhkauksensa hyökätä Kaukasuksen öljykentille ja pommittaa Bakua etelästä estääkseen öljytoimitukset Saksan sotavalmistelujen tarpeisiin. Petsamossa olleita nikkelivarojakaan ei haluttu jättää Neuvostoliiton haltuun varsinkaan, kun nikkelikaivoksen toimilupa oli kanadalais-brittiläisellä yhtiöllä
vartiointitoiminta turvallisuusalalla, pelastustoiminta, turvallisuustekniikka, uhkatilanteiden hallinta sekä piirivartiointi ja hälytystehtävät. Päivällä tai illalla Oppitunteja on klo 8.3020.10. Puuttuuko sinulta opiskelupaikka. suorittaa vartijakorttiin vaadittavat kurssit. Koko lukion voi suorittaa myös verkossa tai lähija verkko-opiskelua yhdistäen. Haaveena valkolakki tai uusi harrastus. Aineopiskelumaksu on 100 euroa. Scandicrimen UUDET TÄHDET › klikkaa heti adlibris.com ”Kertakaikkisen loistava ja tiukan johdonmukainen rikosromaani.” norrbottens-kuriren Stefan Ahnhem Pimeään jäänyt ”Romaani joka pistää koko trillerikentän uusiksi.” culturmag.de Joakim Zander Uimari 21,60 20,80 w Liity fiksuun seuraan! Opinnot kesken. Lisätietoja: Satu Lagerroos p. Kotona tai koululla Voit opiskella joustavasti kahdessa toimipisteessämme. Lisätietoja: www.edupoli.fi/NAO Alkavia koulutuksia keväällä 2015 Lue lisää ja hae helposti netissä: www.edupoli.fi Vartijan ammattitutkinto (NAO) 13.4.2015 10.12.2015, Helsinki Koulutukseen sisältyy Vartijan työn perusteet ja Vartijan peruskurssi sekä järjestyksenvalvojakurssi. 1 vuosi, Helsinki Koulutuksessa suoritat Virastomestarin ammattitutkinnon. 040 158 3225, mia.niinikoski@edupoli.fi Aulapalveluhenkilön koulutus (NAO) 4.5.2015, kesto n. www.e ira.fi NAO-koulutukset ovat sinulle ilmaisia, mikäli olet 20-29 -vuotias, eikä sinulla ole vielä peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Aulapalveluhenkilönä voit työskennellä esimerkiksi yritysten vastaanotoissa, terveyspalveluiden, virastojen, oppilaitosten, kirjastojen ja museoiden asiakaspalvelutyössä tai vaikka kokousja kongressikeskuksen informaatiopisteessä. Voit myös korottaa arvosanojasi. Tervetuloa! Ilmoittaudu opiskelijaksi vaikka heti! Ylioppilastutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta (materiaalimaksu 10 euroa). Tutkinnon osana voit mm. Painopisteenä ovat asiakaspalvelutaidot ja turvallisuusosaaminen. Lisätietoja: Mia Niinikoski p. EDUPOLISSA VOIT OPISKELLA mm.. 040 745 3902, satu.lagerroos@edupoli.fi ICT-alaa: datanomi, ICT-asentaja, järjestelmäasiantuntija Liiketaloutta ja myyntiä: merkonomi, myynnin ammattitutkinto Turvallisuusalaa: vartija Toimistoalaa: aulapalveluhenkilö Matkailua: hotellivirkailija, matkailuvirkailija Liikuntaja kuntoutusalaa: hieroja Catering-alaa: kokki, suurtalouskokki, tarjoilija Kiinteistöalaa ja talotekniikkaa: putkiasentaja, kiinteistönhoitaja Kylmätekniikkaa: kylmäasentaja Metallitekniikkaa: hitsaaja Prosessiteollisuuden perustutkintoon: operaattori Rakentamista: talonrakentaja Sähköja energia-alaa: sähköasentaja Ympäristöalaa: ekoja kierrätysneuvoja Helsinki | Porvoo | Kerava | Vantaa Edupolin laaja koulutustarjonta kattaa 20 eri alaa. Mietitkö, mitä tekisit intin jälkeen. Lisäksi käsiteltäviä aiheita ovat mm. Eirassa on jokaiselle jotakin! www.eira.fi Eiran aikuislukio • Laivurinkatu 3 • 00150 Helsinki Iso Roobertinkatu 20-22 • 00120 Helsinki Paljon tai vähän Opiskele koko lukiotutkinto tai yksittäisiä aineita
Kansainvälisesti tämä toiminta tunnetaan nimellä Quick Reaction Alert eli QRA. Uusissa liikennekoneissa on myös ADB-S-järjestelmä (Automatic Dependent Surveillance – Broadcast). Esimerkiksi venäläiset koneet lentävät Suomenlahdella kansainvälisessä ilmatilassa. Ne saavat käyttöaikaa 15 vuotta jatkavan päivityksen, jonka toteuttaa Thales-Raytheon Systems. tetaan ja sen sijainti ja tiedot esitetään lennonjohtajan näytöllä. Kylmän sodan tuulahduksia Tero Tuominen jokainen vieRaan valtion ilma-alus, erityisesti sotilaskone, tarvitsee luvan lentääkseen toisten maiden ilmatiloissa. Uusinta kalustoa edustavat Thales GroudMaster 403 3D-tutkat (KEVA 2010). Mistä on kyse kun hävittäjä lähetetään tunnistamaan vierasta ilmamaalia. Ilma-aluksissa olevat toisiotutkavastaajat eli transponderit vastaavat koodatulla signaalilla, jossa on lennonjohdolta saatu nelinumeroinen tunnus. Ilmapuolustus näkee ”pimeät” maalit Suojatiloissa sijaitsevat ilmapuolustuksen johtokeskukset seuraavat Suomea ympäröivää ilmatilaa 24/7. Yleensä ohjaaja odottaa taukotilassa. Myös uutisiin nousseet Englannin kanaalin yllä lentäneet venäläiset Tu95 pommikoneet pysyttelivät kansainvälisessä ilmatilassa eivätkä siten rikkoneet mitään sääntöjä. 16 KALUSTO Ilmatilaloukkauksia, tunnistuslentoja, venäläisiä ydinpommittajia englannin kanaalissa. Toisaalta ne saavat vapaasti toimia ulkopuolella. Antenni lähettää ympäristöönsä kyselysignaalin. Vastauksen avulla ilmamaali tunnisMOD / CROwN COPYRIgHT englannin ilmavoimien eurofighter Typhoon tunnistaa venäläistä Tupolev Tu-95MS -pommittajaa. Lentäjä ja lentomekaanikot ovat valmiina Hornetin lähellä. Ilmavoimilla on eri puolilla maata tutka-asemia, joiden mittauksista yhdistetään koko maata ja ympäristöä kattava ilmatilannekuva. Jos transponderi kytketään pois päältä, kohde ei näy toisiotutkassa. Suomea ympäröivää ilmatilaa valvovat tutkillaan sekä lennonjohdosta vastaava Finavia että ilmapuolustuksesta huolehtiva Ilmavoimat. Maali paikannetaan tutka-antennin säteilyn maalista takaisin tulevan heijastuksen perusteella. Poikkeustilanteessa siihen voidaan kuitenkin turvautua. Se voi sijaita kotikentän rakennuksessa tai hajautetuissa tukikohdissa esimerkiksi MoreHouse-kontissa. Viime kesän ilmatilaloukkausten jälkeen Ilmavoimat sijoitti hävittäjän Helsinki-Vantaalle, mistä pääsee nopeasti Suomenlahdelle. Kone on aseistettu tykin ammustäytöllä ja tilanteesta riippuen myös ilmamaaliohjuksilla. Modernit 3Dtutkat näyttävät maalin sijainnin ja korkeuden. Samanlaiset koneet aiheuttivat tammikuussa 2015 häiriöitä kaupalliselle liikenteelle lentäessään ilman transponderia kansainvälisessä ilmatilassa englaniin kanaalin yllä. Näin siviilikoneet voidaan tarvittaessa porrastaa eroon mahdollisista ”pimeistä”, ilman transponderia lentävistä ilmaaluksista. Mittausetäisyys riittää Suomenlahden ylittävään valvontaan. Tunnistamattomista maaleista lennonjohtajat saavat tarvittaessa tietoa Ilmavoimien ilmaoperaatiokeskuksesta. Lennonjohdon ohella tätä hyödyntää esimerkiksi lentoliikennettä internetissä näyttävä FlightRadar24palvelu. Ne käyttävät primäärieli ensiötutkia. Ne yltävät lähes aiempien kaukovalvontatutkien suorituskykyyn eli 500 kilometriin. Liikenneilmailua seurataan toisiotutkilla (SSR, Secondary Surveillance Radar). Tarvittaessa koneita voidaan siirtää kotitukikohdistaan lähempänä toiminta-aluetta oleville lentopaikoille. Mode C -laitteet välittävät myös korkeustiedon. Tällainen oli arkipäivää kylmän sodan aikana. Niiden mittausetäisyys on yli 450 kilometriä. Käytössä on 90-luvulla hankittuja Thomson TRS22XX -kaukovalvontatutkia (KAVA). Myös Finavian ATCC Finland -aluelennonjohdolla Helsinki-Vantaan lentoasemalla on ensiötutka. Normaalitilanteissa se ei ole käytössä, koska heijastukset tuovat liikaa häiritsevää dataa näytöille. Se saa paikkatiedon koneen GPS:ltä ja lähettää sitä muiden tunnistustietojen ohella kaikille järjestelmää seuraaville vastaanottimille. Lennonjohdon käyttämä tutka näyttää maalin sijainnin, mutta ei korkeustietoa. Tarvittaessa siirrytään ohjaamopäivystykseen.. Päivystysvalmius sopeutuu tilanteeseen Normaalisti Ilmavoimailla on tukikohdassa päivystämässä McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -hävittäjä
ILMAVOIMAT ILMAVOIMAT ILMAVOIMAT ILMAVOIMAT FöRSVAReTS RADIOANSTALT FRA bRTe Ilmavoimien julkaisema Hornet-ohjaajan Suomenlahden yläpuolella ottama kuva ilmatilaa elokuussa 2014 loukanneesta venäläisestä Antonov An-72 -kuljetuskoneesta. Äärimmäisessä tilanteessa se voi esimerkiksi rikkoa ikkunoita. Joka tapauksessa suihkuhävittäjän järjestelmien ja moottoreiden käynnistämiseen kuluu aina oma aikansa. Jos tällainen muutamia minuutteja kestävä pistäytyminen Suomen ilmatilassa tapahtuu yllättäen, päivystävä Hornet ei voi ehtiä sitä tunnistamaan. Lyhyisiin koukkauksiin vaikea reagoida Kansainvälinen ilmatila Suomenlahdella Porvoon edustalla on kapeimmillaan vain kymmenisen kilometriä leveä. Hävittäjä syöksyi mereen ja toinen osapuoli teki pakkolaskun Kiinan alueelle. Samaten voidaan käydä tarkastamassa, pitävätkö lentosuunnitelmassa kerrotut tiedot paikkansa. Viime kesän ilmatilaloukkauksista ainakin muutamat olivat merellä olleiden ukkossolujen kiertämisiä tai mahdollisia navigointivirheitä. Huhtikuussa 2001 kiinalainen J-8hävittäjä törmäsi amerikkalaiseen EP3E ARIES II -tiedustelukoneeseen. Hornet voi myös käyttää transponderia. Lentäjä ohjaa koneensa tunnistettavan maalin vierelle takaa lähestyvällä kaarrolla ja hidastamalla samalle nopeudelle. Sen NATO-koodi on bear. Tupolev T-22M -pommikoneet tunnetaan myös NATO-nimellä backfire. Tunnistuksen kohdetta ei saa vaarantaa Kun operatiiviselle päivystyslennolle lähdetään, Hornet saattaa lentää ääntä nopeammin maa-alueen yläpuolella. Millään valtiolla ei ole varaa pitää toiminta-alueella hävittäjää ilmassa päivystämässä. Normaalisti näin ei toimita. Samalla hävittäjä esittelee ilmataisteluohjuksista koostuvaa aselastiaan Suomen Ilmavoimien F/A-18C Hornet tunnistaa liettualaista Alenia C-27J Spartan -kuljetuskonetta monikansallisessa bRTe-harjoituksessa. Myös kansainvälisessä ilmatilassa pysyttelevä ilman transponderia lentävä kone saatetaan käydä tunnistamassa, jos se arvioidaan kiinnostavaksi. Joskus tunnistamista käytetään myös voimannäyttöön esimerkiksi läheltä ohi lentämällä. Ilmavoimat julkaisi niistä hävittäjäohjaajan ottamia valokuvia. Esimerkiksi viime joulukuun alussa Hornet kävi Suomenlahdella kansainvälisessä ilmatilassa lentäneiden venäläisten sotilaskoneiden siivellä. Kyseessä eivät myöskään olleet taistelukoneet. Huomio kiinnitetään siipiä vaaputtamalla ja toivottu lentosuunta osoitetaan kaartamalla sinne päin. Siitä, miten lähellä tunnistettavaa konetta saa lentää, ei ole tarkkaa määräystä. Ainakin osa näistä sotilaskuljetuskoneista oli jättänyt lentosuunnitelman ja käytti transponderia, joten siviililennonjohto oli niistä tietoinen. Kaksi aseistettua Suhoj Su-34 -rynnäkköpommikonetta kansainvälisessä ilmatilassa Suomenlahden yläpuolella joulukuussa 2014. Ylisoonisesti lentävä hävittäjä vetää perässään shokkiaaltoa, joka kuuluu maassa oleville kovana kaksoispamauksena. Mikäli tähän ei reagoida, voidaan ampua tykillä varoituslaukauksia koneen eteen. Suomalaiset Hornetit on varustettu tunnistusvalonheittimellä, joten tämä onnistuu pimeän vallitessakin. Miten nopeasti päivystyshävittäjä saadaan ilmaan, on kaikissa maissa salaista tietoa. Tällainen kylmän sodan tyylinen kissa-hiiri -leikki voi johtaa vaaratilanteisiin. Äärimmäisessä tilanteessa kohde saatetaan ampua alas, mutta tällöin tarvitaan lupa ylemmistä johtoportaista. Venäläinen Suhoj Su-27 ohittaa erittäin läheltä ruotsalaisen gulfstream IV SP Korpen -signaalitiedustelukoneen Itämeren yllä. Tuolloin joukossa oli poikkeuksellisesti strategisia Tupolev Tu-95 -pommikoneita. Reagointikyky riippuu aina valitusta valmiusasteesta. 17 Reserviläinen 2/2015 VOIMANKäYTöN SääNNöT Mikäli ilmatilaa on loukattu, tunnistava kone osoittaa kansainvälisen käytännön mukaisesti radioviesteillä ja liikehdinnällään, että vieraan on tilanteen mukaan joko käännyttävä pois tai seurattava hävittäjää. Lennonjohto huolehtii, että hävittäjä porrastetaan eroon siviililiikenteestä maa-alueen yllä. Siinä lentäjä istuu koneessaan valmiina lentoonlähtöön. Ilmavoimien päivystysohjaajan lähes taiteellinen otos Tupolev Tu-95MSpommikoneesta, joka pystyy myös kuljettamaan ydinaseita. Liikehtimisen on kuitenkin tapahduttava kohdetta vaarantamatta. Tunnistustilanteessa kohde useimmiten kuvataan dokumentointia varten. Ohjaaja on saanut jo kentällä Hornetin datalinkin kautta tiedon maalin sijainnista. Näin lähestymisen paljastavaa hävittäjätutkaa ei välttämättä tarvitse käyttää
I s ä n m a a n p u o l e s t a inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. Air Force -pakkastakki 155€ Air Force -pakkashousut 140€. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16 AIR FORCE -TALVIASU NYT SAATAVILLA! Ilmavoimien spesifikaatioiden pohjalta äärimmäisiin olosuhteisiin valmistettu talviasu ei jätä ketään kylmäksi
09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16 Trekking 3-pack sukat 10€ Sissikamiina 415€ T-Paita M/91 25€ Sissitakki 99€ SA-nimilappu 8€ Urheiluja varsikenkäsukka 7€ Saapassukka 7€ M/05 Sukat 7€ L U K I J A E T U ! Tilaukset verkkokaupasta postikuluitta koodilla VARUSMIES. inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. asti. Eräsukset Fiiber Cap 175x10 149€ SA-sukset käytetyt 90€ Kenttäpoolo M/91 45€ Villapaita M/83 Miehistö 55€ / Päällystö 59€ M/05 Taisteluliivi 295€ M/05 Taisteluliivi kenttälapiotasku 26€ M/05 Taisteluliivi kahden lippaan tasku 25€ Villapaita musta 55€. Etu voimassa 31.3
20 REPORTAASI Itämeren voimatasapaino Reserviläinen selvitti, millaista sotakalustoa Itämeren alueen mailla on käytössään ja miten ne ovat puolustuksensa järjestäneet.