RESERVILÄINEN Maaliskuu 2/2023 Eduskuntavaalit / Raketinheittimet / Sotatalouspäällikkö Mikko Heiskanen
Sattuneesta syystä markkinoilla on tällä hetkellä muitakin. Kotimainen raketinheitin ei kuitenkaan koskaan päätynyt rintamalle asti. Toisen maailmansodan aikaan otetussa kuvassa näkyy Leningradista eli nykyisestä Pietarista suomalaisten puolelle ajautunut sulkupallo Metsäpirtissä vuonna 1941. Sivut 26–27 Sivut 21–23 R Reserviläinen 2 / 2023 KANNEN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT Ilmapallot nousivat otsikoihin SUSANNA TAKAMAA SEPPO SIMOLA Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen Liittojen vaalitavoitteet esillä s. ” Kiinalainen vakoilupallo keräsi laajaa huomiota tänä talvena leijaillessaan Yhdysvaltojen ilmatilassa. 16–19 SA-KUVA. Sivut 24–25 280 Rkh 43 ei ehtinyt rintamalle Suomalaiset kehittivät jatkosodan aikana omaa raketinheitintä. Kuvassa näkyvä prototyyppi on säilynyt Museo Militariassa. Suomenkin taivaalla on ajan saatossa nähty mitä erilaisempia lentäviä palloja. Ilmapalloilla on pitkä historia sotilaskäytössä kuten muutenkin ilmailussa. 280 Rkh 43:n kantama oli nyt lyhyeltä kuulostava: vain pari kilometriä, mutta siihen oltiin testeissä tyytyväisiä
(09) 4056 2010 Maanpuolustusmitalitilaukset: maanpuolustusmitali@ maanpuolustusmitali.fi kääntyile poliittisten virtausten mukana 180 asteen käännöksiä. 5/2023 – 4.9. Hyvänä esimerkkinä käy maaliskuun alussa eduskunnassa pidetty äänestys Suomen Natoon liittymisestä, jossa äänet jakautuivat 184–7. 8/2023 – 11.12. 4/2023 – 19.6. Puolustuspolitiikan täytyy olla selkeä monoliitti, joka ei Pääkirjoitus Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Vaikka Suomen puolustamisesta vallitsee vankka yksimielisyys, asiaa ei saa kuitenkaan unohtaa. Osoitehuolto, jäsenasiat ja Maanpuolustusmitali Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Kielteiset seitsemän ääntä lähinnä osoittavat demokratian toimivan tässä maassa, isoistakin asioista saa olla eri mieltä. Yhtenäisyys maanpuolustukseen liittyvissä asioissa ei ole syntynyt tyhjiössä itsestään, vaan sitä on luotu vuosien systemaattisella toiminnalla, jossa Puolustusvoimien ja puolustuspolitiikan kehittämistä on maltettu katsoa nimenomaan Suomen, eikä puolueiden, etua ajatellen. Lehden sisäsivuilta löytyvässä haastattelussa Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen tiivisti tuntonsa osuvasti: Jos emme pysty pitämään huolta kansallisesta turvallisuudestamme, millään muulla ei sen jälkeen ole väliä.. Hävittäjäostosten kaltaisissa miljardihankkeissa on selvää, että puolustusajattelua on pakko tehdä pidemmällä aikajanalla kuin mitä yksi vaalikausi eduskunnassa on. Tärkeä rooli tämän onnistumisessa on ollut Puolustusvoimilla, joka on pystynyt toimimaan ei-poliittisena organisaationa ydintehtäviinsä keskittyen. Turvallisuusja puolustuspolitiikka eivät kevään vaalikeskusteluissa välttämättä haukkaa kaikkea ilmatilaa itselleen yksinkertaisesti siitä syystä, että suomalaiset politiikkoja myöten tuntuvat ajattelevan kotimaansa puolustamisesta varsin samalla tavalla. 4 20.3.2023 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Maanpuolustusta yli vaalikausien I tänaapurimme Venäjä on käynyt nyt yli vuoden mielivaltaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa, jonka seurauksena Suomella on Nato-hakemus vetämässä puolustusliittoon yhdessä Ruotsin kanssa. 7/2023 – 6.11. 6/2023 – 9.10. Mainitse myös entinen osoite. Nyanssieroja toki löytyy, mutta konsensus suurista linjoista on paikoitellen lähes häkellyttävä. RUL:n jäsenet: jasenasiat@rul.fi RES:n ja MNL:n jäsenet: jasenasiat@reservilaisliitto.fi MPKL:n jäsenet: jasenasiat@mpkl.fi Osoitehuolto ja yksityistilaukset puhelimitse: ma-pe klo 10-14 puh. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi Ilmoitusmarkkinointi: Saarsalo Oy Mikko Salmensuo mikko.salmensuo@saarsalo.fi 044 777 5112 Jari Nummikoski jari.nummikoski@saarsalo.fi 044 240 1181 Niina Tuulaskoski niina.tuulaskoski@saarsalo.fi 041 313 1047 Ilmestymisaikataulu 3/2023 – 2.5. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole, ja se voi itseasiassa olla jopa hyvä merkki. Näistä lähtökohdista voisi pitää itsestäänselvyytenä huhtikuun alussa järjestettävien eduskuntavaalien keskusteluiden pyörivän yksinomaan Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan ympärillä. Painopaikka Sanoma Oy/Sanoma Manu Aikakausmedia Ry:n jäsen ISSN 0557-8477 www.reservilainen.fi Puolustuspolitiikan täytyy olla selkeä monoliitti, joka ei kääntyile poliittisten virtausten mukana 180 asteen käännöksiä
– Tulos ei yllätä, sillä jo nyt kärsitään henkilöstövajeesta. Järjestelmää on tarkoitus käyttää eri puolustushaarojen joukkojen ja aselajien tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtäviin koko Suomen alueella. Helmikuun puolivälissä tehtyyn kyselyyn vastasi 1 624 suomalaista upseeria. Vastaajista puolet uskoo, että kertausharjoituksia ei voida lähivuosina toteuttaa nykyisellä määrällä. – Useampi kuin joka toinen virassa olevista upseereista kertoo jaksamisensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Henkilöstövaje uhkaa Puolustusvoimia. Tätä eivät vaadi vain upseerit, vaan kaikki Puolustusvoimissa työskenteleviä edustavat henkilöstöjärjestöt, Viita sanoo. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä voi myös olettaa upseerien tehtäväkuvien kasvavan ja urakierron monipuolistuvan entistä kansainvälisemmäksi. PAAVO AIRO Upseeriliiton mukaan kyselyssä moni upseeri kertoi palautuvansa huonosti rankoista ja monta päivää kestävistä sotaharjoituksista tai meripalveluksesta. Ukrainan sota on kiristänyt työtahtia merkittävästi myös Puolustusvoimissa ja Viidan mukaan se näkyy jaksamisessa. Puolustusvoimat tarvitsee tuhat työntekijää lisää, joista 500 upseereja. Tuomas Kaarkoski Upseeriliiton tekemän jäsenkyselyn perusteella suomalaiset upseerit suhtautuvat varsin pessimistisesti tulevaisuuden henkilöstöresursseihin. Koulutuslentolaitteiden hankinnalla luodaan perusta suorituskyvyn rakentamiselle ja laajemmalle käyttöönotolle. Tavoitteena on hankkia lennokkijärjestelmäkokonaisuus, jonka avulla voidaan merkittävästi parantaa joukkojen välitöntä tiedonhankintakykyä olosuhteista riippumatta. Määrä edustaa noin 97 prosenttia koko maan upseerikunnasta. Varsinaisen laajempaan operatiiviseen käyttöön hankittavan lentolaitteen hankintaprosessi on käynnissä. Kyselyn perusteella peräti 81 prosenttia upseereista ei usko ammattisotilaiden määrän riittävän lähitulevaisuudessa. Suomen turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan riittävästi suorituskykyistä henkilöstöä, Upseeriliiton puheenjohtaja everstiluutnantti Ville Viita toteaa. Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita sanoo Puolustusvoimien tarvitsevan tuhat uutta työntekijää, joista 500 upseereja.. Kaikkiaan Upseeriliitossa on jäseniä noin 6 500. A Eturintama Puolustusvoimille lentolaitteita Puolustusvoimat hankkii koulutusja harjoituskäyttöön Parrot ANAFI USA -lentolaitteita, jotka toimittaa Boston Group oy. – Seuraavan hallituksen on päivitettävä laki Nato-Suomen aikaan ja parannettava työaikasuojelua säätämällä riittävä vuorokausija viikkolepo. Lisäksi reilu kolmannes uskoo, että tulevaisuudessa nykyiset työntekijät joutuvat venymään kiireen ja resurssien vähyyden takia töissään entistä enemmän. Jaksamishaasteista huolimatta 59 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi harjoitusmäärän kasvavan viime vuoteen verrattuna. On hälyttävää, että rauhan aikana töitä tehdään ”takki veressä”, Viita toteaa. Rajallisilla henkilömäärillä on upseerien käsityksen mukaan suorat seuraukset moniin hyvin konkreettisiinkin asioihin kuten reserviläisten kertausharjoituksiin. Upseerit eivät usko ammattisotilaita riittävän kaikkiin tehtäviin Natojäsenyyden myötä
Reserviupseerikoulun johtaja eversti Mikael Salo painotti seminaarissa, että alueellinen turvallisuus voidaan taata vain varmistamalla, että Puolustusvoimien lisäksi kaikkien muidenkin viranomaisten kokonaisuus toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Haaste on myös se, minkälaisia johtopäätöksiä tilannekuvasta tehdään ja kuka johtaa toimintaa. Sodan pitkittyminen ja heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa on entisestään korostanut reserviläisten kouluttamisen merkitystä Suomessakin. Tämä oli yksi keskeisiä esille nousseita sanomia helmikuussa Kuopiossa järjestetyssä Maavoimaseminaarissa. Paikallisyhteistoimintaa parhaimmillaan on se, että kun tehdään tukipyyntö, se johtaa oi"Ukrainan sota on osoittanut, että täytyy varautua myös siihen, ettei toinen osapuoli noudata sodan oikeussääntöjä", Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki sanoi Maavoimaseminaarissa Kuopiossa.. 6 Verkkovahvuus Seuraa Reserviläistä myös lehden some-kanavissa ja verkossa www.reservilainen.fi reservilainen 16 229 seuraajaa Facebookissa reservilainen 11 412 seuraajaa Instagramissa @reservilainenfi 3 758 seuraajaa Twitterissä Seuraava Reserviläinen Reserviläisen seuraava numero ilmestyy 2. – Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ei ole maailman helpoin asia. Helmi-maaliskuussa reserviläiset, varusmiehet ja eri alojen viranomaiset harjoittelivatkin jälleen yhteistyötä paikallispuolustusharjoitusten merkeissä. Siispä yhteinen tilannekuva on tärkeää pitää jatkuvasti mahdollisimman ajantasaisena. Varsinaisiin paikallisjoukkoihin kuuluvat reserviläisetkin ovat kuitenkin vain osa paikallispuolustukseen liittyviä toimijoita. Tarkkaile postiasi! Palautetta lehdestä voi lähtettää osoitteseeen toimitus@reservilainen.fi Luottamusta tekojen kautta Paavo Airo Ukrainan sota on vahvistanut viranomaisten yhteistyön ja laadukkaan harjoittelun tärkeyden merkitystä kriiseihin varauduttaessa. Everstiluutnantti Markus Wahlstein Maasotakoulusta sanoi, että niin sanotun harmaan vaiheen aikana voi olla hankalaa tietää, mitä kukin viranomainen voi ja saa tehdä. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut hieman yli vuosi. toukokuuta
– Rakennuksia riittää Suomessa ja niin myös osaamista. Eversti Jukka Nurmi @jupenu Kirjoittaja on vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja. Majuri Tomi Saikkonen Porin prikaatista mainitsi, että etenkin harmaan vaiheen toimivaltuuksia voitaisiin vielä selkeyttää eli kiinnittää huomiota siihen, mitä lait mahdollistavat erilaisissa tilanteissa siirryttäessä normaalioloista kohti poikkeusoloja. Reserviläiset ovatkin kyenneet vastaamaan haasteeseen hienosti. Ukrainan sodassa on nähty, että taistelua ei käydä niinkään pelloista ja metsistä vaan enemmän rakennuksista. Kaartin jääkärirykmentissä rauniopelastamista on harjoiteltu ja käytetty harjoituskohteina ihan oikeita hylättyjä rakennuksia. Pohjoisen paikallispuolustusharjoitukseen osallistui myös Yhdysvaltojen maavoimien joukkoja, jotka harjoittelivat suomalaisten kanssa Rovajärven alueella. Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen liiton asiantuntijablogissa PUOLUSTUSVOIMAT Mikko Savola (kesk.) blogissa rupeamastaan puolustusministerinä ”Reservist is twice the citizen.” Näin totesi Iso-Britannian entinen pääministeri ja toisen maailmansodan aikainen johtaja Winston Churchill. – Ukrainan sota on osoittanut, että täytyy varautua myös siihen, ettei toinen osapuoli noudata sodan oikeussääntöjä. Lisäksi mukana oli muun muassa poliisin, pelastustoimen ja sosiaalija terveysalan ammattilaisia, yrityksiä sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita. Nöyrä kiitos kaikille Reserviläisille! Samalla on kuitenkin ilmaistava huoli reserviläiskouluttajien jaksamisesta. Lisää reserviläisiä tarvitaan KOLUMNI keanlaiseen toimintaan. Siinä on paljon harjoiteltavaa, Wahlstein sanoi. Tästä kertoi kokemuksiaan Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentaja eversti Vesa Laitonen. Samat aktiivireserviläiset ovat viikonlopusta toiseen kouluttamassa Puolustusvoimien harjoituksissa, MPK:n kursseilla ja usein vielä monissa reserviläisjärjestöjen koulutustapahtumissa ja ammunnoissa. Reservin koulutusta on Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tehostettu monin eri keinoin. Ampumaratoja ylläpidetään käytännössä talkoovoimin ja minimibudjetein. Reserviläisten lisäksi paikallispuolustusharjoituksiin osallistui yhteensä 2 200 suomalaista varusmiestä ja 1 000 Puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvaa sotilasta. Kertausharjoituksia on lisätty merkittävästi. välisellä ajalla. Täytyy huolehtia, että se säilyy kriisissä, Välimäki sanoi. Reserviläisyys on kovassa nosteessa ja kehittämisessä ammutaan tällä hetkellä sarjatulella. Suomen maanpuolustus perustuu laajaan, hyvin koulutettuun ja maanpuolustustahtoiseen reserviin. Tähän päälle kun lisätään vielä aika ajoin tulevat käskyt oman sodan ajan tehtävän mukaisiin kertausharjoituksiin, ei reserviläiskouluttajaa tarvitse paljon kotona katsella. On siis selvää, että reserviläisiä tarvitaan entistä enemmän mukaan toimintaan joko itseään kehittämään tai muita kouluttamaan. Luottamus syntyy tekojen kautta. Toimintaa leimaa vahva #yhdessä tekeminen. Maavoimien paikallisjoukot harjoittelivat etenkin alueellisia suojausja taistelutehtäviä sekä yhteistoimintaa viranomaisten kanssa, kuten perinteisesti paikallispuolustusharjoituksissa. Harjoittelulla pyritään turvaamaan esimerkiksi liikenneyhteydet, energian saanti ja tietoverkkojen toiminta häiriötilanteen sattuessa sekä estämään tilanteen leviäminen laajemmalle alueelle. Reserviläiskouluttajista on tullut Puolustusvoimille kriittinen voimavara. Paikallispuolustusharjoituksia on järjestetty jo vuosia, mutta parannettavaa löytyy edelleen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tietoiskut on liitetty kaikkien Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten ja kertausharjoitusten yhteyteen. Hän painotti kansalaisten välisen luottamuksen roolia vaikeissa tilanteissa. Harjoituksia järjestettiin kuusi 24.2.– 10.3. Jokainen toimii vahtivuorollaan omalla tavallaan. Ukrainalaiset ovat onnistuneet siinä hienosti. Vapaaehtoispuolella lukemat ovat niin ikään kasvaneet Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja reserviläisjärjestöjen eri tapahtumissa. Tämä on nähty, kun Ukrainan siviilikohteita on pommitettu. On reserviläisen koulutusja urapolkua, lisääntynyttä kansainvälistä toimintaa ja viimeisimpänä projekti reserviläiskouluttajan oman hihamerkin kehittämiseksi. ” ” Tein hommat niin hyvin kuin osasin. Harjoitusten yhteisenä tavoitteena oli häiriötilanteisiin varautuminen. – Luottamus on tärkeää. Tämä on kova juttu myös pelastuslaitokselle, Laitonen sanoi. MPK, Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja monipuolinen kiltakenttä ovat avainasemassa uusien reserviläisten rekrytoinnissa. Paikallispuolustusharjoituksissa voidaan harjoitella esimerkiksi ihmisten pelastamista raunioista. Parhaillaan suunnittelupöydällä on varusmiesten kotiutumisten yhteydessä olevien info-tilaisuuksien kehittäminen sekä ”reserviläispäivän” konseptointi. Tavoitteena on jatkaa pilotointia jo kuluvana vuonna yhdessä reserviläisjärjestöjen kanssa ja päästä syvemmälle myös yksittäisen reserviläisen kohtaamisessa. Pohdimme jatkuvasti yhdessä järjestöjen kanssa uusia keinoja lisätä aktiivisten reserviläisten ja erityisesti reserviläiskouluttajien määrää. Yhteensä 2 800 reserviläistä osallistui paikallispuolustusharjoituksiin ympäri maata helmi-maaliskuun vaihteessa. Ilman teitä reserviläisiä emme Puolustusvoimissa suoriudu kasvaneesta reservin koulutuksesta. Viestintä on eräs tärkeimpiä keinoja. Reserviläispäivän ajatuksena on kutsua reserviläiset ”päivitettäväksi” Puolustusvoimiin noin 10 vuotta varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen ja aktivoida samalla reserviläisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tämän hankkeen yhtenä pilottina voidaan pitää viime vuonna toteutettua Helsingin Reserviupseeripiirin, MPK:n ja Uudenmaan aluetoimiston reserviläiskirjettä, jolla saatiin noin 880 reserviupseeria kahteen eri tilaisuuteen. Myös Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki puhui seminaariväelle. Mukaan tarvitaan niin upseereita, aliupseereita kuin miehistöäkin
Ne luovuttivat vuorotellen kuitattuja varusteitaan ja kävivät viimeisillä rasteilla, joilla käsiteltiin talviteemaa aseiden ja ajoneuvojen näkökulmasta. Kaikki sujui kuitenkin ilman suurempia ongelmia ja ryhmät koossa, kertoo leiriytymistä valvonut Karu Survival oy:n pääkouluttaja Mikko Kettunen. Ulkomaalaisten pääosat saapuivat harjoitusalueelle keskiviikkona 1. Torstai-iltana oli vuorossa pelastautuminen avannosta. Suomalaiset liittyivät perjantaina kurssilaisten vahvuuteen, joka jaettiin kahdeksaksi ryhmäksi. Sysmän kansainvälinen talviharjoitus ennätysvahvuudessaan Teksti ja kuva: Marko Taavila Tammi-helmikuun vaihteeseen vakiintunut Sysmän kansainvälinen talviharjoitus pohjautuu Päijät-Hämeen maakuntakomppanian kolmosjoukkueen hiihtomarsseihin. Ilmiötä selittänee matkailun vapautuminen koronasulusta ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Käytännön vaiheessa hiihdettiin ahkioita vetäen muutamia kilometrejä tehtävärasteille. Pulahduksen jälkeen kastuneet soturit pääsivät telttasaunan löylyihin. Harjoitukseen henkilöstöön kuulunut reservin korpraali Lari Ruusunen seurana kouluttajapartion leirissä.. Koulutusrasteilla paneuduttiin tilapäismajoitteisiin, tulentekoon, luonnonmuonan valmistamiseen ja taisteluensiapuun. Siirtymien päätteeksi leiriydyttiin tulille ja rakennettiin kevytpeitteistä laavut yösijoiksi. Sää pysyi tyynenä, mutta laski alimmillaan -17 pakkasasteeseen. – Evakuointipyyntöihin oli tilannekeskuksessa valmistauduttu. Tänä vuonna ulkomaalaisia kurssilaisia oli jopa enemmän kuin suomalaisia. Harjoituksen johtajan, reservin majurin Tommi Tirkkosen mukaan tapahtuman tulevaisuus näyttää valoisalta. Sysmän metsissä ja järvien jäällä on aiemmin nähty mainittujen kansalaisuuksien lisäksi italialaisia, ranskalaisia, yhdysvaltalaisia ja yksi hollantilainenkin. Niiden johtajiksi nimettiin ulkomaalainen ja varajohtajiksi suomalainen. Tukikohtaan sunnuntaiaamuna palanneet ryhmät sulautettiin kahdeksi osastoksi. Ajatus heidän kutsumisestaan virisi, kun meikäläisiä kävi sikäläisissä sotilastaitokilpailuissa ja solmi henkilötason kontakteja eri maiden edustajiin, taustoittaa järjestävään organisaatioon lukeutuva reservin ylivääpeli Mikko Sippola. Kurssin toteutuksessa tukeuduttiin MPK:n Lahden koulutuspaikkaan sekä ajoneuvokaluston ja talvivaatetuksen osalta Panssariprikaatiin. Sivakointien yhteyteen liitettyjen rastikoulutusten kautta rupeamasta on kehkeytynyt kansainvälinen MPK-kurssi. Heidät tutustutettiin hiihdon ja ahkionvedon alkeisiin sekä kerrospukeutumiseen ja kylmän fysiologisiin vaikutuksiin. Ruokahuollosta lämminaterioineen ja kuivamuonien pussittamisineen vastasi paikallinen talkooporukka, jolla riitti tehtävää aamusta iltaan. 8 Ajankohtaista Perinteeksi muodostunut tapahtuma houkutteli Liikolan Seurojentalolle yhteensä noin 130 reserviläistä ja ammattisotilasta kuudesta eri maasta. Tärkeimmiksi vaikuttimiksi nousevat kuitenkin totutusta poikkeavat talviolosuhteet ja suomalaisten opit niissä pärjäämiseen. helmikuuta. Vihreää ensi vuodelle näyttivät paikalla vierailleet MPK:n, Puolustusvoimien sekä Sysmän kunnan edustajat. Ylen TV-sarjasta Eränkävijät tuttu ”Karu-Mikko” Kettunen (vas.) vastasi tilapäismajoitteissaan yöpyneiden kurssilaisten turvallisuudesta. – Ensimmäisen kerran ulkomaalaiset tulivat kuvioon mukaan vuonna 2013. Synergiaa hyödynnettiin järjestämällä samaan aikaan taisteluensiavun kouluttajakurssi ja asevalvonnankoulutus osallistujamaiden yhteysupseereille. Kansainvälinen yhteistyö ryhmätasolla ja yksittäisten taistelijoiden välillä nousi antina koulutussisältöjen rinnalle. Optisilla laitteilla tähystämisessä ja niiltä suojautumisessa sekä linnoittautumisessa sovellettiin Ukrainasta saatuja oppeja. Vierailevat osastot saapuivat Suomeen tällä kertaa Saksasta, Sveitsistä, Tanskasta, Tšekistä ja Virosta
Minusta se oli ihan looginen ja perusteltu ajatussuunta. Puheloinen nostaa kirjassaan esille sodan tuoneen myös uusia oppeja ja havaintoja. Venäjän johdon välinpitämättömyys korkeisiin tappiolukemiin selittyy Puheloisen mukaan pitkälti suurvalta-ajatteluun linkittyvällä arvovallalla. Ari Puheloisen muistelmateos keskittyy paljon hänen itsensä elämänvaiheisiin, mutta paljon palstatilaa saavat myös Puheloisen pohdinnat ajankohtaisista aiheista.. Se käy ilmi jo kenraali Ari Puheloisen kirjan Sotilas ja työmies -muistikuvia ja mietteitä (Otava) julkaisutilaisuudesta, jonka yleisöstä löytyi rivistöllinen entisiä poliitikkoja ja Puolustusvoimien merkkihenkilöitä. – Johtamistapa oli yksi asia, joka pisti silmään ja se näkyy yhä tänä päivänä Ukrainassa. Viime kuukausina sota on jumahtanut perinteiseksi asemasodaksi. Sanottavaa Puheloisella riittää. – Itseruoskintaa esiintyy siinä, että on virheellisesti oletettu taloudellisten keskinäisriippuvuuksien vievän asioita eteenpäin. Lukioikäisenä kovana lukijana tunnettu Puheloinen innostui venäläisistä kirjallisuuden klassikoista ja maan erilainen kulttuuri alkoi kiehtoa siinä määrin, että hän opetteli kielenkin. Toki venäläinen johtaja tai komentaja osasi raamit saatuaan toimia omalla tontilla aloitteellisesti, mutta sellainen kontrolli paras -ajattelu näkyi silti kaikkialla yhteiskunnassa, Puheloinen totesi tilaisuudessa. Siellä, jos teki päätöksen hyökätä pataljoonalla, piti aina mennä esimiehen puheille ja kysyä, sopiiko tämä. Epäonnistumisista kärsii arvovalta, jolla on suurvalloille iso merkitys, Puheloinen tiivistää kirjassaan. Kiinnostusta ilman harhaluuloja Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski Entiset Puolustusvoimien komentajat eivät julkaise muistelmiaan joka vuosi. Vaikka Puheloinen on ollut kiinnostunut venäläisestä kulttuurista ja kielestä, sinisilmäinen hän ei suurvallan suhteen ole ollut. Iso osa kirjasta peilaa hänen elämänsä eri vaiheita, mutta teos pureutuu aktiivisesti myös itänaapuri Venäjän toimintaan vuosien varrella sekä Puheloisen omaan aikaan Puolustusvoimien johdossa. – Historiallisen uusi piirre tässä sodassa on, että joukkojen liikkeitä kalustoineen sekä taistelujen kulkua on entistä vaikeampi salata niiden paljastuessa ilmassa ja avaruudessa käytettäville sensoreille. 9 Ajankohtaista Puolustusvoimien entinen komentaja Ari Puheloinen pohtii kirjassaan mielenkiintoisesti Venäjän olemusta ja asemaa tämän päivän maailmassa. – Venäjä-Neuvostoliitto ei ole koskaan hyökännyt itseään vahvemman maan kimppuun, vaan aina ennalta arvioiden heikompia vastaan ja pyrkinyt silloinkin varmistamaan riittävän ylivoiman. Konkreettista tuntumaa maahan Puheloinen sai ensin 1970-luvun lopulla, kun Puolustusvoimat lähetti miehen viideksi kuukaudeksi Neuvostoliittoon opiskelemaan moottoroidun jalkaväkipataljoonan komentajan koulutusta. Venäjä kulkee vahvasti läpi Puheloisen kirjassa niin kuin se on kulkenut hänen elämässäänkin. Venäjän kokemukset toivat myös konkreettista ymmärrystä maan sotilaalliseen ja strategiseen ajatteluun. Hänen arvionsa mukaan juuri tuntuma venäläisyyteen helpotti ymmärtämään maan johdon ajattelua. Vaikka Venäjän kehitys näytti 1990-luvulla kulkevan länttä kohti, oli Puheloinen tuolloinkin jo varovainen ajattelussaan. Silti se ei ole aina onnistunut tavoitteissaan eikä toistaiseksi ole tehnyt sitä nytkään. Puheloisen mukaan oli kuitenkin myös perusteltua ajatella Venäjän kääntyvän parempaan suuntaan. Kirjassaan Puheloinen käsittelee myös meneillään olevaa sotaa Ukrainassa. Jotkut asiat muuttuvat sotilaskulttuurissa hitaasti. Itse kirjoittaja Puheloinen on pitänyt reserviin siirtymisen jälkeen matalaa profiilia julkisuuden suhteen, joten kirjaa voi pitää jonkinlaisena yllätyksenä. Lisäksi myöhemmin hän toimi Suomen sotilasasiamiehenä Moskovassa Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin. Se on nyt vain osoittautunut, että kaikkien kohdalla tämä malli ei päde, kun riippuvuussuhteet eivät ole symmetrisiä
TOMMI TUOMI Timo Mustaniemi uuteen projektipäällikön tehtävään Antti Pynttäri Koulutusjohtaja (eversti res) Timo Mustaniemi Maanpuolustuskoulutuksesta (MPK) aloittaa Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteisenä projektipäällikkönä määräaikaisessa tehtävässä 1.5.2023 alkaen. Perusteltuja vastauksia antaa sotahistorian apulaisprofessorin Mikko Karjalaisen sekä kapteeni, sotatieteiden maisteri (väitellyt) Toni Monosen helposti lähestyttävä tietokirjauutuus Mannerheimin sotataito . Tutkijakaksikko löysi venäjänkielisiä lähteitä, joiden avulla saatiin esiin uusia näkökulmia. Sotataito voidaan määritellä taidoksi käyttää sodankäynnin menetelmiä sodan voittamiseksi. – Ehkä aihe on aiheuttanut tutkijoille jonkinlaista rimakauhua, eikä aiheesta ole aiemmin siksi julkaistu, arvelee Karjalainen. Tutkijakaksikko ei suinkaan väitä, että heidän kirjansa olisi lopullinen totuus Mannerheimin sotataidosta. Ensimmäisessä maailmansodassa Mannerheim eteni ratsuväkiarmeijakunnan komentajaksi ja yleni kenraaliluutnantiksi. Mannerheim halusi siviilivuosinaankin pysyä mukana sotataidon jatkuvassa kehityksessä. Mannerheimin sotakouluissa saama sotataidon teoriapohja oli ohut. Aiemmin on jäänyt paitsioon se, miten laajasti hän matkusti Euroopassa tutustuen sen ajan kehittyneimpiin sotavoimiin niin Englannissa, Ranskassa kuin Saksassakin. Valkoisten ylipäällikkönä Suomessa Mannerheim oli Karjalaisen mukaan sotataidollisen osaamisensa huipulla. Aiheen tutkimus saanee nyt vauhtia, kun pää on rohkeasti avattu. Mannerheim johti sotia hyvinkin menestyksekkäästi. – Toivottavasti teoksemme pohjalta syntyy keskustelua ja kuva Mannerheimin sotataidollisesta osaamisesta syventyy, toivoo Mononen. Toni Monosen tuore väitöskirja Saadun tiedon muokkaajat – Päämajan tiedustelutoimisto viholliskuvan muodostajana 1939–1944 tuottaa uutta tietoa ja oikaisee joitakin aiempia tulkintoja hyvinkin runsaasti käsitellystä aiheesta. Kaksikko on ehtinyt Mannerheimkirjansa jälkeen jo uusiin projekteihin. Tehtävään sisältyy kiinteä yhteistyö Puolustusvoimien, MPK:n, Suomen Ampumaurheiluliiton ja eri ministeriöiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Mikko Karjalainen työskentelee apulaisprofessorina Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kansallisarkistossa on odottanut hyödyntäjää ensimmäisen maailmansodan aikaista aineistoa. Mannerheim vetäytyi viettämään yksityiselämää 1920-luvulla, mutta palasi 1930-luvulla takaisin sotataidon pariin puolustusneuvoston puheenjohtajan roolissa. Tehtäviin kuuluu tiivis yhteydenpito Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton piireihin ja paikallisyhdistyksiin. 10 Ajankohtaista ”Rauhan ajan palveluksessa Venäjällä Mannerheim ei loistanut osaamisellaan, mutta sotakentillä hän kunnostautui", Mikko Karjalainen sanoo. Huhtikuussa 2023 valmistuu Mikko Karjalaisen päätoimittama teos Puolustusvoimien kokeilutoiminta sotavuosina 1939–1944 sekä hänen kirjoittamansa Maanpuolustuksen kannatussäätiön historia vuosilta 1953– 2023 . Aleksander Karskin Venäjällä vuonna 2018 julkaistua teosta ja kolmea lähteenä käytettyä venäjänkielistä väitöskirjaa tuskin tunnetaan Suomessa laajasti, valottaa venäjää osaava Mononen. Mannerheimin sotataito analyysissä Seppo Simola Sotahistorian harrastajat ovat usein pohtineet, millä osaamisella vaille yleisesikuntaupseerin koulutusta jäänyt C.G.E. Projektipäällikön määräaikainen tehtävä kestää vuoden 2026 loppuun asti.. – Osaa Kansallisarkiston venäjänkielisistä lähteistä ei ole luettu ainakaan meidän tutkimuskysymystemme näkökulmasta. – Mannerheim oli suurvalta-armeijan taktisen tason upseeri ja hän olisi voinut jäädä keskinkertaisuudeksi ilman Venäjän-Japanin sotaa ja ensimmäistä maailmansotaa, toteaa Mononen. Sotataidon keskeisiä rakenneosia ovat taktiikka ja operaatiotaito. Tehtäviin kuuluvat muun muassa voimassa olevan Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelman jalkauttamiseen ja kehittämiseen liittyvät asiat, osallistuminen paikallisten ampumaratojen kehittämiseen yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä osallistuminen järjestöjen tulevien vuosien keskeisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tähän aiheeseen keskittyvää kirjaa onkin saatu odottaa kauan, vaikka marsalkan sotataidollista osaamista on toki sivuttu monissa tapahtumahistoriaa kuvaavissa teoksissa. – Rauhan ajan palveluksessa Venäjällä Mannerheim ei loistanut osaamisellaan, mutta sotakentillä hän kunnostautui, kertoo Karjalainen. – Talvisodan syttyessä Mannerheim tiesi tasan tarkkaan mihin Suomen vaatimattomasti varustettu kenttäarmeija pystyy tai ei pysty, tiivistää Karjalainen. Kaksikko hakee tutkimuksellaan vastausta siihen, miten Mannerheimin sotataidollinen osaaminen kehittyi hänen uransa eri vaiheissa ja minkä tasoista se kulloiseenkin tarpeeseen oli. – Kokemukset rintamakomentajana olivat tuoreita
11 Ajankohtaista TU LT A TOUKOKUUS SA ! 2023 RUL res Mika Lartama EDUSKUNTAAN "Yhdet puheet!" Hämeen vaalipiiri Mainoksen maksaa Mika Lartama Tukiryhmä 55 perheeniskä yrittäjä ex-ammattijääkiekkoilija Perussuomalaiset kansanedustajat reserviläisen asialla Satakunta Oulu Varsinais-Suomi Häme Petri Huru Olli Immonen Vilhelm Junnila Jari Ronkainen 113 60 87 145 Maavoimille Sako TRG M10 -tarkkuuskiväärejä Paavo Airo Puolustusvoimat hankkii Maavoimille lisää tarkkuuskiväärejä. Sotilasradiopäivä jälleen Kouvolassa Paavo Airo Kouvolan Sotilasradiomuseo järjestää 22. Kiväärijärjestelmiin kuuluu myös vaihtokaliiperisarja, joka mahdollistaa ammunnan harjoittelun samoilla patruunoilla kuin kiväärijärjestelmällä M23, jota Puolustusvoimat on kehittänyt yhdessä Sakon kanssa. Hankinnan arvonlisäverollinen hinta on noin 11 miljoonaa euroa. Aseessa käytetään 8.6x70 mm tarkkuuspatruunaa, ja sillä voidaan ampua yli 1 400 metrin etäisyydelle. Alustavan ohjelman mukaan myös Maavoimien esikunnan edustaja kertoo Puolustusvoimien viestijärjestelmän kansainvälisestä kehityksestä. Kiväärit käyvät kaupaksi myös ulkomaille. Sako oy toimittaa TRG M10 -mallin tarkkuuskiväärijärjestelmiä, niiden varaosia ja tarkka-ampujan varusteita armeijan tarpeisiin. Osallistumismaksu on 15 euroa sisältäen väliaikatarjoilun. TRG M10 -tarkkuuskiväärijärjestelmään liittyvän kaupan yhteydessä Maavoimille hankitaan tähystyskaukoputkia, laseretäisyysmittareita ja ampumatukia. Kouvola-talolla on ohjelmassa esityksiä kello 10–14. New Yorkin poliisin, NYPD:n erikoisyksikölle, Emergency Service Unitille hankitaan samoja kiväärejä. Sako TRG M10 on pulttilukkoinen, lipassyöttöinen tarkkuuskivääri, joka on varustettu suurentavalla optisella tähtäimellä. Järjestäjät pyytävät osallistujia ilmoittautumaan sähköpostilla osoitteeseen museo@ putkiradiomuseo.fi, jotta tarjoilut voidaan mitoittaa oikein.. Jorma Risku kertoo Ilmavoimien radiotiedustelusta ja osasto Hartikaisen toiminnasta. Jussi Harola esitelmöi hävittäjäradion kehityksestä sodan aikana. huhtikuuta perinteisen sotilasradiopäivän
t e i j a m a k k o n e n . Ylläpidetään aktiivista reserviläistoimintaa ja ampumaratoja harjoitteluun. O len Pirkanmaan kansanedustajista ainoa puolustusvaliokunnan jäsen. Tampereen reserviläiset ry:n johtokunnassa, Lempäälän Reserviläisissä, MPK Maanpuolustuksen Tuki ry:ssä (valtakunnallinen maanpuolustuskurssi 241) ja PMT Pirkanmaan Maanpuolustuksen tuki ry:n johtokunnassa. f i MAKKONEN TEIJA KAUPUNGINVALTUUTETTU T u k i y h d i s t y s T e i j a M a k k o n e n ÄÄNESTÄ SATSAUS TURVALLISUUTE EN JA MAANPUOLUSTU KSEEN 203 HELSINKI Je n n a S im u la n tu ki yh d is ty s Panostaa turvallisuuteen ja tiukkaan taloudenpitoon Lisätä ampumaratoja, vähentää aselupabyrokratiaa Torjua haitallista sääntelyä ja mm. Tarkastelen Suomen maanpuolustustusta läheltä. Haluan jatkaa työtä hyväksesi. PIRKANMAA MIINOJA! Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtauduttava. Samoin reserviläisyys. metsästysvastaisuutta. Reservin ylivääpeli. Yhtenäinen kansa ja korkea maanpuolustustahto luovat sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Reserviläisyys ylläpitää Suomen itsenäisyyttä 155 Katso www.veijoniemi.fi www.janisaikkone n.fi Pirkanmaan Perussuomalaisten Eduskuntavaaliehdokas Jani Saikkonen Eduskuntaan! Tavallisen suomalaisen puolestapuhuja. Neljän vuoden Eduskunta-aikana olen oppinut paljon. 163 163 59 SOTATIETEIDEN MAISTERI w w w . Auri Saarelainen Sami Kymäläinen Ehdolla eduskuntaan (Pirkanmaa) 161 153 Veijo Niemi Kansanedustaja ja aluevaltuutettu. Myös Tarkastusvaliokunnassa ja Eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajana
Uskottavan maanpuolustuksen kulmakiviä ovat laadukas varusmieskoulutus ja osaava reservi. ltn Varsinais-Suomi Toimitusjohtaja, res. kers Santeri Leinonen Oulun vaalipiiri Turvallisuuspoliittisen työryhmän pj, DI, res. Viime vuodet ovat osoittaneet, että emme ole Suomessa turhaan pitäneet huolta uskottavasta maanpuolustuksestamme. Maanpuolustukselle sille kuuluvat rahat. päivänä 2022 naamiot riisuttiin. Oma uskottava puolustus on turvallisuutemme kivijalka huomennakin. Timo Heinonen Kansanedustaja 12 vuotta aktiivista vaikuttamista puolustusvaliokunnassa ja 4 vuotta ulkoasiainvaliokunnassa, mukana myös Maanpuolustuskorkeakoulun hallinnossa. komkapt Rami Käkönen Uusimaa Turvallisuuspoliittisen työryhmän pj, res. Myös Nato-maana meidän tärkein tehtävämme on oman koskemattomuutemme varmistaminen. timoheinonen.fi @timoheinonen Huolehditaan yhdessä, että pärjäämme huomennakin! Turvallisuus on fakta, mutta myös tunne. Ilmavoimien F35ja Merivoimien Laivue 2020 -hankkeet tarvitsevat nyt jatkoksi Maavoimat 2030 -hankkeen ja myös kyberpuolustus on nykypäivänä oltava kunnossa. Helmikuun 24. Ei ketään vastaan vaan oman turvallisuutemme maksimoimiseksi Ei koskaan enää yksin. kapt Atte Harjanne Häme Insinööri (amk), hankekoordinaattori Minerva Kastehelmi atteharjanne.fi maanpuolustuksen Särmästi Atte Harjanne DI, kansanedustaja reservin kapteeni asialla 2 2 1 H E L S I N K I Meillä on vain yksi Suomi. Eduskuntavaalit 2023 Pirkanmaa Jaakko Mustakallio Valtuuston varapj, KTM, res. Ehdolla SavoKarjalan vaalipiirissä. Kotimainen puolustusmateriaalituotanto tulee nostaa keskiöön. Sairaanhoitaja, kansanedustaja ja reserviläisliiton jäsen Sanna Antikainen 32 maksaja: Sanna Antikaisen tukiyhdistys Suojellaan sitä.. ylil Sakari Kouti Helsinki Kansanedustaja, DI, res
14 Ajankohtaista Teksti: Tuomas Kaarkoski Kuva: Puolustusvoimat R eserviläinen kysyi perinteiseen tapaan lähestyvien eduskuntavaalien alla kaikilta nykyisiltä eduskuntaryhmien puheenjohtajilta turvallisuuspoliittista kysymyksistä ja maanpuolustuksesta. Moni puolueista haluaisi kuitenkin kehittää nykyistä järjestelmää entistä tasa-arvoisempaan suuntaan. E nsimmäisenä puolue-edustajilta kysyttiin kysymys: Millaisena puolueenne näkee yleisen asevelvollisuuden Suomessa tulevaisuudessa. SDP puolestaan painottaa vastauksessaan Puolustusvoimien ja reserviläisjärjestöjen välisen yhteistyön tiivistämistä: – Puolustusvoimien ja reserviläisjärjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen mahdollistaa aiempaa monipuolisemman koulutuksen järjestämisen. Paljonko suomalaisia pitäisi kertauttaa vuodessa. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuutta maanpuolustusmenojen nostamiseksi asteittain 2,5–3,0 prosentin tasolle pitkällä aikavälillä. U krainan sodan myötä Suomen puolustusmenot ovat nousseet jo merkittävästi. Aktiivireserviläisten näkökulmasta suuntaus näyttää ainakin poliitikkojen vastausten perusteella siltä, että kertausharjoitusvuorokaudet eivät olisi vähenemään päin. Keskustan mukaan määrän nostaminen tuosta ei ole kuitenkaan tällä hetkellä perusteltua. Kristillisdemokraatit puolestaan muistuttavat kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisiin maanpuolustuksen koulutustapahtumiin osallistuneen viime vuonna noin 50 000 suomalaista. Vihreiden mielestä kritiikki Naton kiinteän tavoitteen tarkoituksenmukaisuutta kohtaan on perusteltua, koska päämääränä tulee olla uskottava puolustus, eikä rahankäyttö itsessään. Pitäisikö kertausharjoitusten määrää kasvattaa. VKK puolestaan pitää viime vuosikymmenen päätöksiä leikata puolustusbudjetista yhtenä ”lähihistoriamme suurimmista munauksista”. – Reserviläisten korvaamaton paikallispuolustusosaaminen on kyettävä hyödyntämään täysimääräisesti ja myös reserviläiset voivat kouluttaa toisiaan. Isoissa linjoissa Suomen poliittinen kenttä näyttää olevan varsin yksimielinen, mutta kyselyssä löytyi myös näkemyseroja. Eniten varianssia vastauksissa tuli kysymyksessä kertausharjoitusmääristä.. Tuleeko puolustusmenojen olla yli Nato-suosituksen (vähintään kaksi prosenttia bkt:sta). Vihreät puolestaan kaipaa nykyistä yhdenvertaisempaa mallia: – Yleinen asevelvollisuus on edelleen tarpeen takaamaan riittävä reservi. Perussuomalaiset haluaisi säilyttää vähintään kahden prosentin perustason, jotta Puolustusvoimien kalustoja koulutustarpeet kestäisivät aikaa. Puolueista kokoomus, SDP, RKP ja liike nyt mainitsevat erikseen kannattavansa kutsuntojen ulottamista koskemaan koko ikäluokkaa. Sekä kokoomus että perussuomalaiset käskisivät kertaamaan vuosittain noin 30 000 suomalaista. Tämä pitää tietysti tehdä perusteellisen valmistelun pohjalta, eikä puolustuskyky saa missään vaiheessa uudistamista vaarantua. Kaikki eduskuntapuolueet näkevät yleisen asevelvollisuuden jatkossakin tärkeänä osana Suomen puolustusratkaisua. Puolueen mielestä lukumäärän noston ei tule jäädä väliaikaiseksi, vaan turvallisuustilanne edellyttää määrän vakiiinnuttamista samalle tasolle. Tähän on turvattava reserviläisille tarvittava kalusto. Vihreät arvioi sopivaksi haarukaksi 25 000–30 000, vasemmistoliitto pitää nykyistä tasoa hyvänä ja SDP, liike nyt sekä RKP puolestaan jättävät oikean tason arvioinnin Puolustusvoimien tehtäväksi. O dotetusti eniten varianssia vastauksissa tuli kysymyksessä kertausharjoitusmääristä. Keskusta puolestaan ehdottaa yleisen asevelvollisuuden rinnalle kansalaispalvelusvelvollisuutta, johon osallistuvia koulutettaisiin esimerkiksi vaativiin ensiaputehtäviin, ruokahuoltoon, kadonneiden etsintään tai meripelastukseen. Malli on kuitenkin nykyisellään syrjivä ja tosiasiassa varsin valikoiva. Järjestelmä tulisikin uusia yhdenvertaiseksi sukupuoleen katsomatta tavalla, joka turvaa riittävän määrän asepalveluksen suorittajia. Lisäksi perussuomalaiset alleviivaa reserviläisten käyttöön tulevan varusteiden ja kaluston rittävyyttä. Yleinen asevelvollisuus nähdään kansallisen puolustuksemme kulmakivenä ja keskeisenä osana puolustuksen perustaa. Toisena kysymyksenä puolueilta tiedusteltiin juuri menopuolesta: Millaisena puolueenne näkee Suomen puolustusmenojen kehityksen lähivuosina. Kokoomus olisi valmis kohottamaan puolustusbudjettia vielä nykyisestä: – Ehdotamme parlamentaarista ryhmää selvittämään Suomen maanpuolustuksen kehitystarpeita. Vasemmistoliitto valitsisi palvelukseen sukupuolen sijaan motivaation ja osaamisen perusteella. Lupauksissa rahaa ja kertausharjoituksia Reserviläisen vaalikyselyn perusteella moni puolue haluaa naiset entistä vahvemmin mukaan maanpuolustukseen. Keskustan mukaan Suomi tarvitsee 280 000 henkilön kertausharjoitetun reservin, jonka perusteella kertausharjoitusten vuosittaista määrää tulee kasvattaa vähintään 10 prosenttiin sijoitetuista reserviläisistä. Samalla puolue lyhentäisi siviilipalveluksen kestoa ja luopuisi aseistakieltäytyjien rankaisemisesta. Vähintään kahden prosentin tason puolesta liputtavat myös SDP, keskusta, RKP sekä liike nyt
Suomessa on tällä hetkellä alle 700 ampumarataa, kun liiton tavoite on 1 000 siviiliampumarataa. Vaalitavoitteissa nostetaan esille reserviläisten ampumataidon kehittäminen. Asevelvollisuuden kehittäminen on nostettu yhdeksi vaalitavoitteiden kärjistä. SUSANNA TAKAMAA RUL:n vaalikauden tavoitteisiin kuuluu vahvasti reservin koulutusmäärien lisääminen sekä ampumataidon kehittäminen.. Reserviupseeriliitto sai rataverkoston ylläpitämiseksi yhdessä muiden ampumatoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa 2020 maaja metsätalousministeriöltä rahoituksen kolmevuotiselle ampumaratojen ympäristölupahankkeelle, jossa ampumaratojen ympäristölupiin erikoistuneet asiantuntijat ovat hoitaneet ampumaratojen lupaprosesseja. Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on julkaissut omat tavoitteensa tulevalle vaalikaudelle. – EU:n lyijyammuskielto ja ympäristöluvituksen hitaus uhkaa sulkea ratoja, kun tarve olisi kasvattaa niiden määrää. Reserviupseeriliitolla on myös työryhmä, joka valmistelee tarkempaa esitystä RUL:n asevelvollisuusmalliksi. – Haemme jatkuvuutta ja pysyvyyttä, jotta jatkossakin Puolustusvoimien suorituskyky pysyy riittävällä tasolla. RUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Jyri Vilamo ja varapuheenjohtaja Elisa Suutari avasivat vaalitavoitteiden taustoja. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Reservin ampumataidon kehittäminen kohtaa kuitenkin myös haasteita. Lisäksi patruunoiden hinta on kasvanut yleistä inflaatiota reippaasti nopeammin ja tietyissä kaliipereissa on saatavuusongelmia, Vilamo luettelee. RUL:n tavoitteena on myös, että kaikilla radoilla pystyy jatkossakin ampumaan reserviläisten nykyisillä aseilla ja ammuksilla. Ammunnanjohtajia on tällä hetkellä liian vähän ja nykyiset ovat kuormittuneita. 16 www.rul.fi Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reserviupseeriliitto 09 4056 2050 toimisto@rul.fi Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toiminnanjohtaja Janne Kosonen 050 5810 819 janne.kosonen@rul.fi Järjestöpäällikkö Susanna Takamaa 040 556 8798 jarjesto@rul.fi Toimistosihteeri Tarja Haili-Kilpiö 040 824 4522 toimisto@rul.fi Viestintäkoordinaattori Juho Heikkilä 040 128 9057 viestinta@rul.fi Suomen Reserviupseeriliitto Puolustuksen resurssit ja reservin toiminta turvattava Juho Heikkilä Reserviupseeriliiton vaalitavoitteiden kärkiä ovat puolustuskykyinen ja -tahtoinen Suomi, asevelvollisuuden ja reservin toiminnan kehittäminen sekä kokonaisturvallisuuden kehittäminen
Nykyisessä asevelvollisuusmallissa vain noin kolmannes ikäluokasta saa jonkinlaista turvallisuuteen liittyvää koulutusta, vaikka maanpuolustusvelvollisuus kuuluu kuitenkin jokaiselle jo lain mukaan. Vuonna 2022 kertausharjoituksiin osallistui noin 30 000 reserviläistä ja Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin noin 8 400 reserviläistä. Olisi myös tärkeää pohtia, miten siviilipalvelusta voitaisiin kehittää enemmän kokonaisturvallisuutta tukevammaksi vai tulisiko tilalle sukupuolineutraali kansalaispalvelus, Suutari kertoo. Summaan sisältyy myös uusi tapahtumatuki, josta osa kohdistettiin uuteen tapahtumatukeen. On tiedossa, että järjestelmä tulee seuraavan vuosikymmenen aikana kohtaamaan haasteita, joihin täytyy nyt alkaa valmistautua. Kansainvälistä yhteistyötä kesäkuussa Teksti ja kuva: Susanna Takamaa Viikon kestävä Naton reserviupseerijärjestön kesäkongressi pitää sisällään paitsi CIOR:n valtuuston kokouksia, myös nuorille reserviupseereille suunnatun työpajan YROW:n, sotilasmoniottelu MILCOMP:n sekä ajankohtaisista aiheista koostuvan Symposiumin. Liiton tavoitteiden mukaan puolustusbudjetin tulee olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta myös käynnissä olevien merkittävien kalustohankintojen jälkeen. Kannustepalkkioita jäsenkasvusta ja toimintalomakkeella kerättyjen toimintapisteiden perustella maksettiin lähes 20 000 euroa. – Meillä on kesäkuussa Helsingissä monia toimintoja, joissa osaavalla väellä on merkittävä rooli, kertoo CIOR:n kesäkongressin projektipäällikkö Rimma Ahonen. Ennätysmäärä tukea kentälle vuonna 2022 Suomen Reserviupseeriliitto tuki piirien ja yhdistysten toimintaa ennätyksellisen suuresti vuonna 2022. CIOR on Naton jäsenmaiden ja rauhankumppanuusmaiden yhteinen kansainvälinen kattojärjestö reserviupseeritoiminnalle. Kesäkongressin onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa ovat kuitenkin suomalaiset vapaaehtoiset talkoolaiset, joita on haettu riviin liiton viestintäkanavia hyödyntäen. Reservin koulutusmäärät nousivat merkittävästi vuonna 2022, ja Reserviupseeriliitto on ilmoittanut tavoitteekseen koulutusmäärien pitämisen tällä aiempaa korkeammalla tasolla. Osallistujia on nyt runsaasti mutta täälläkin haasteena on tiettyjen henkilöiden kuormittuminen liiaksi. Aikaisempien vuosien tapaan RUL hakee edustajia niin nuorten reserviupseerien työpajaan YROW:in kuin MILCOMP:iin. – Riittävä Puolustusvoimien henkilöstö mahdollistaa myös reservin tehokkaan kouluttamisen, Suutari lisää. – Viime kevät herätti monia pohtimaan omaa roolia mahdollisen kriisin aikana ja tämä näkyi muun muassa MPK:n kursseilla sellaisina osallistujina, jotka eivät kuulu reserviin. Yhdistyksille ja piireille maksettiin patruunatukea yli 46 000. Hakuohjeet löytyvät liiton sivuilta osoitteesta https:// www.rul.fi/etusivu/cior-summercongress-2023/edustukset-kesakongressiin-2023/ – Erilaisten kansainvälisten tapahtumien osalta liitto toimii ensisijaisesti ovien avaajana ja tiedonvälittäjänä jäsenistölle, Ahonen toteaa. – MPK:n osalta aktiivisia kouluttajia tarvitaan lisää, jotta kurssit pystytään pitämään. Yksi merkittävimmistä on ikäpolvien pienentyminen, Suutari kertoo. Projektiavustuksia myönnettiin yli 35 000 euroa, tästä suuri osa oli ampuma-asehankintoja. Piireille maksettiin toiminta-avustuksia ja kohdennettuja tukia noin 98 500 euroa. Tavoitteiden kolmas kärki on kokonaisturvallisuuden kehittäminen. Helsinkiin odotetaan kesäkuun viimeiselle viikolle peräti viittä sataa reserviupseeria eri puolilta maailmaa, kun Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n vuotuinen kesäkongressi saapuu Suomeen ensimmäistä kertaa. Suomen Reserviupseeriliitto on liitännäisjäsenenä (Associate Member) Naton Reserviupseerijärjestössä CIOR:ssa. Kouluttajaresurssit ovat kuitenkin tiukoilla niin Puolustusvoimien kuin MPK:n puolella. – Perusperiaatteena kuitenkin, että kohti sukupuolineutraaliutta mennään mutta tämä ei saa tapahtua Puolustusvoimien suorituskyvyn hinnalla, Vilamo lisää. Reserviupseeriliiton vaalitavoitteissa linjataankin, että puolustuskyvyn ylläpitäminen vaatii sitoutumista riittäviin taloudellisiin ja henkilöresursseihin sekä sovittujen strategisten hankkeiden loppuunsaattamista. RUL:n aktiiviset toimihenkilöt ovat harjaantuneet kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä erityisesti MILCOMP:n kohdalla. – Sotilasmoniotteluiden järjestelyissä vaaditaan suurin määrä vapaaehtoisia, mutta tärkeitä tehtäviä on myös kongressikeskus Paasitornilla, jossa suurin osa kesäkongressin osallistujista viikon aikana toimii. Kentän eri toimintoja tuettiin viime vuonna yli 200 000 eurolla. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n järjestämillä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla koulutettiin 17 000 henkilöä. Lisäksi liitto maksoi muun muassa palkintoina prosenttiammunnasta, Tulta toukokuussa haastekampanjasta ja Maaottelumarssista noin 9 000 euroa. – RUL:n kansainväliset yhteydet tarjoavat haastavia toimintamahdollisuuksia erityisesti nuorille reserviupseereille. Valtuusto ja komiteat työskentelevät kesäkongressin ajan Helsingin keskustassa kongressikeskus Paasitornissa, mutta myös Santahaminan sotilassaarella käy kuhina, kun reilu sata kansainvälistä sotilasmoniottelijaa saapuu kisaamaan taidoistaan sotilasaesteradalla, ammunnassa, suunnistuksessa ja esteuinnissa. Tämän tuen mahdollisti Maanpuolustuksen kannatussäätiön merkittävä apuraha RUL:lle. Vuonna 2021 karsintakilpailut järjestettiin Hälvälässä.. Kotimaan kesäkongressi ei ole poikkeus suomalaisten edustajien osalta myöskään. Sen vakiintunut lyhenne on muodostettu yhteisön nimen ranskankielisestä muodosta La Confédération interalliée des officiers de réserve. Kertausharjoitusten osalta myös kantahenkilökunnalla sama tilanne eli kuormittuminen vaarana, Vilamo kertoo. Englanniksi yhteisön nimi on The Interallied Confederation of Reserve Officers
Mukana tilaisuudessa oli myös helmikuussa virassa ollut puolustusministeri Mikko Savola (kesk.), joka on toiminut Reserviläisliiton puheenjohtajana vuosina 2013–2016. Eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä julkistustilaisuudessa oli mukana iso joukko nykyisiä, istuvia kansanedustajia, jotka saman tien allekirjoittivat liiton vaaliohjelman ja sitoutuivat edistämään siihen kirjattuja toimenpide-ehdotuksia parhaan mahdollisuuden mukaan. Kansanedustajaehdokkailla ympäri Virassa toiminut puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) allekirjoittamassa vaaliohjelmaa. Vaaliohjelman ensimmäisiä allekirjoittajia olivat helmikuussa virassa ollut puolustusministeri sekä muita istuvia kansanedustajia. VILMA HILDÉN 18 www.reservilaisliitto.fi Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reservilaisliitto toimisto@reservilaisliitto.fi Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Reserviläisliitto vaatii vaaliohjelmassaan muun muassa kattavan ampumaurheilukeskusten verkoston perustamista sekä varaamisrekisteriä. Savola sijaisti puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.) maaliskuun alkupuolelle asti. Reserviläisliitto haluaa vaaliohjelmallaan nostaa keskusteluun muun muassa puolustusmäärärahojen riittävyyden talouden tasapainottamisen ja leikkauspaineiden alla, siviiliampumaratojen riittävän määrän, tarpeet aselain uudistamiselle sekä Suomen kansainvälisen roolin muutoksen ja sen aiheuttamat toimenpiteet. Vaaliohjelman julkistaminen on tärkeä osa reserviläisten edunvalvontatyötä. Ministeri tuli Kansalaisinfon tilaisuuteen suoraan virkamatkalta ja jatkoi tilaisuudesta eduskunnan suureen saliin, jossa käytiin keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä.. Lisäksi tilaisuudessa oli myös läsnä ministereitä aikaisemmilta vaalikausilta. Toiminnanjohtaja Minna Nenonen Järjestöpäällikkö Suvi Salo Viestintäpäällikkö Antti Pynttäri Viestintäasiantuntija Vilma Hildén Jäsenpalveluiden asiantuntija Anna Mutanen Reserviläisliitto Yhteydenotot: jasenasiat@reservilaisliitto.fi toimisto@reservilaisliitto.fi jarjesto@reservilaisliitto.fi tiedotus@reservilaisliitto.fi RES haluaa nostaa vaalikeskusteluihin reserviläisiä koskettavia asioita Antti Pynttäri Reserviläisliitto järjesti eduskunnassa ison vaaliohjelman julkistustilaisuuden helmikuun lopulla
Tässä kampanjassa voit menestyä vain luovuttamalla! Reserviläisliiton jäsenyhdistykset voivat ottaa osaa verenluovutuskampanjaan perustamalla yhdistykselle verenluovutusporukan eli VeriRyhmän. Lisätietoa verenluovutuksesta löydät Veripalvelun sivuilta veripalvelu.fi SUOMEN PUNAISEN RISTIN VERIPALVELU Reserviläisliitto tulee palkitsemaan verenluovutuskampanjaan aktiivisesti osallistuneita piirejä ja yhdistyksiä rahapalkinnoin.. Luovuttajia tarvitaan kaikista veriryhmistä, joten jokainen meistä voi olla hengenpelastaja. 5. Varaamisrekisterin perustamista ovat esittäneet myös muut maanpuolustusjärjestöt, kuten Naisten Valmiusliitto, toteaa Salminen. Samalta sivulta kansanedustajaehdokkaat voivat allekirjoittaa vaaliohjelman sähköisesti ja näin ollen sitoutua edistämään toimenpide-ehdotuksia tulevien neljän vuoden aikana parhaan mahdollisuuden mukaan, mikäli tulevat valituiksi. Verenluovutuskampanjan suojelijana toimii vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi. Hinta jäsenillemme on 45 euroa. Varavirtalähde on Reserviläisliiton vuoden jäsentuote Reserviläisliiton vuoden 2023 jäsentuote on maastokuvioinen 8 000 mAh:n alumiininen Plate-varavirtalähde, joka on personoitu liiton tunnuksella. VeriRyhmän pääset perustamaan osoitteessa kampanja.veripalvelu.fi 2. Varavirtalähteessä on 5 V:n / 2 A:n tulo ja lähtö, ja se on valmistettu kestävästä alumiinista. Näitä tehtäviä tulee tarjota reserviläisille, joiden sodan ajan sijoitus purkautuu. VeriRyhmän nimi voi olla esimerkiksi yhdistyksen nimi. Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen nostaa vaaliohjelmasta erityisesti esiin ammunnan harrastamisen edellytysten parantamisen, mikä tulevien päättäjien olisi nyt erityisen tärkeää huomioida. Luovutustapahtuma rekisteröityy näin yhdistyksen VeriRyhmän luovutukseksi ja se huomioidaan kampanjassa. Vaaliohjelma on luettavissa verkossa osoitteessa reservilaisliitto.fi/vaaliohjelma-2023. Viime vuonna perustettujen VeriRyhmien pitäisi löytyä tämän vuoden kampanjan alta jo valmiiksi. Tällöin luovutukset rekisteröityvät kampanjaan. Yhdistyksen jäsenet voivat liittyä VeriRyhmään luovutuskäyntinsä yhteydessä mainitsemalla yhdistyksen VeriRyhmän nimen. riRyhmän. – On perustettava kansallinen varaamisrekisteri, johon kirjataan eri viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin varaamat henkilöt. Tätä varten on sähköinen allekirjoituslomake, joka löytyy liiton verkkosivuilta. Reserviläisliitto tulee palkitsemaan verenluovutuskampanjaan aktiivisesti osallistuneita piirejä ja yhdistyksiä rahapalkinnoin. Suomessa tarvitaan joka arkipäivä 800 verenluovuttajaa, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Tulevalla vaalikaudella on myös tehtävä aselain uudistus, jossa on tarpeen tarkastella tämän hetken muutostarpeet ja korjata ne. – Suomeen on luotava kattava ampumaurheilukeskusten verkosto, joka turvaa laajan omaehtoisen ja turvallisen ampumataitojen ylläpidon kaikilla ampumaharrastajille reserviläisistä urheiluampujiin ja metsästäjiin. Kampanjalla halutaan muistuttaa Reserviläisliiton jäseniä verenluovutuksen tärkeydestä: ojentamalla kätesi voit olla osaltasi turvaamassa Suomen huoltovarmuutta ja valmiutta. maata on nyt mahdollisuus allekirjoittaa vaaliohjelma eduskuntavaaleihin asti. Katso maksuohjeet jäsenmaksukirjeestäsi tai osoitteesta reservilaisliitto.fi/ jasentuote-2023/ ja tilaa omasi! Vilma Hildén Reserviläisliiton ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun valtakunnallinen verenluovutuskampanja, Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta , järjestetään 1.3.–31.5.2023. Reserviläisliiton vaaliohjelma sisältää kaikkiaan 11 asiakokonaisuutta, jotka tulee liiton mukaan huomioida tulevalla vaalikaudella. Uutta VeriRyhmää ei tarvitse perustaa, mikäli yhdistys on osallistunut verenluovutuskampanjaan jo viime vuonna ja luonut yhdistykselle VeReserviläinen ei luovuta – paitsi verta! Oikaisu Toisin kuin Reserviläisen 1/2023 sivulla 15 kirjoitettiin Reserviläisliiton Toimintaturva-jäsenyyteen liittyen, toimintaturva ei kata SAL:n varsinaista kilpailutoimintaa. Se sisältää mikro-USB-latauskaapelin. Jokaisella VeriRyhmällä pitää olla yhteyshenkilö, joka ilmoitetaan perustamisen yhteydessä. Reserviläisliiton vaaliohjelmassa korostetaan myös kokonaisturvallisuuden merkitystä maanpuolustuksen näkökulmasta. 4. Perustamisvaiheessa (sivulla 3) on tärkeää laittaa ”Lisätietoa” -kohtaan kampanjan nimi eli ”Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta”. Eduskunnan puolustusvaliokunta on myös vaatinut helmikuussa antamassaan lausunnossa tuhatta ampumarataa lisää eri puolille maata. Ohjeet VeriRyhmän perustamiseen: 1. 3. Samalla vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja reserviläisen ampumataitojen ylläpito on lisättävä aseluvan myöntämisperusteeksi, Salminen sanoo. Kaikki sitoumuksensa tehneet ehdokkaat julkaistaan liiton sivuilla. Hän painottaa, että tällä on iso vaikutus myös suomalaisten maanpuolustustahtoon. Liitto on jo pidempään vaatinut varaamisrekisterin perustamista ja painottaa edelleen sen tärkeyttä tässä ajassa. Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen on luotava kokonaisturvallisuuden tehtäväkenttää koordinoiva yksikkö. Reserviläisliitto haluaakin kannustaa jäsenyhdistyksiään osallistumaan kampanjaan ja aktivoimaan jäseniään verenluovuttajiksi. Toimintaturva kattaa SAL:n alaisten lajien harjoittelutoiminnan, mutta mikäli henkilö osallistuu SAL:n järjestämiin kilpailuihin, tätä varten tarvitaan SAL:n kilpailulisenssi