Aina on hyvä hetki aloittaa opiskelu! Eiran aikuislukiossa ikä on vain numero eikä keskiarvo ratkaise kouluun pääsyä. Opiskele päätoimisesti tai sovita kurssit joustavasti aikataulujesi mukaan. HAKUAIKA 12.2.-3.3.2019 www.eira.?/peruskouluun High quality Finnish Language Courses for Immigrants APPLICATION PERIOD 12.2.-3.3.2019 www.eira.?/?nnishcourses LUVA – Ovet auki lukio-opintoihin HAKUAIKA 21.5.-23.7.2019 www.eira.?/luva eira .. R R R R asiakaspalveluhenkisyys motivaatio kohdillaan tiimityöskentely tuttu juttu Meiltä myös oppisopimuskoulutus! Jos nämä tärppäsivät, voit olla perfect match meille! Niemellä on jatkuvasti tarjolla monipuolisia tehtäviä muuttajille, kalusteasentajille, kuljettajille, palveluneuvojille ja monelle muulle. Haku yhteishaussa 19.2.–12.3.2019 sekä jatkuvassa haussa. Start now! www.eira.?/tohighschool Perusteet kuntoon peruskoulussa puuttuuko sinulta päättötodistus vai korottaisitko numeroita. Tutustu tarjontaamme ja tule mukaan! Opiskele LUKIOSSA verkossa, luokkaopetuksessa tai molempia yhdistellen sinä valitset parhaat tavat onnistua! www.eira.?/lukioon Study at Eira High School our bilingual program leads to the Finnish High School Leaving Certi?cate. Meiltä löydät sopivat vaihtoehdot. Hae nyt! LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Jokainen rakastaa lämpöä! LUOMUVILLAFLEECE NIEMI PALVELUT OY niemi.fi 020 554 554 Helsinki • Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Tampere • Turku MONIPUOLISTA DUUNIA HYVÄSSÄ PORUKASSA halu oppia ja kehittyä Tuleva Niemiläinen. sasky.fi/ikata 3D -tulostus ja mallintaminen asesepäntyö erikoismetalli graafinen suunnittelu hienopuuseppä huonekalujen entisöinti ja verhoilu kitaranrakennus korusuunnitteluja valmistus kädentaitojen ohjaus lasinpuhallus pienoismallinrakennus pukeutuminen ja vaatetus rakennusrestaurointi sisustuslasi sisustusja tekstiilituotteiden valmistus tapahtumaja messurakentaminen musiikkituotannon ammattitutkinto Ota yhteyttä! Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos ikata@sasky.fi, puh. 044 755 4532 Taidosta ammatti Ikatalla onnistut! OpIskele Ikatalla artesaaniksi, kuvallisen ilmaisun toteuttajaksi, mediapalvelujen toteuttajaksi, lauluntekijäksi tai musiikkimanageriksi. Hae meille jo tänään niemi.fi/tyopaikat
Aamu alkaa lihaskuntotestillä, jota seuraavat juoksuja uintitesti. Reserviläinen 1/2019 SISÄLTÖ 3 480 haki laskuvarjojääkäriksi. Fyysiset testit ovat kokonaiskuormaltaan rankat. Viimeisimmässä haussa Utin jääkärirykmentti vastaanotti 480 hakemusta eli 130 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuosi sitten hakemuksia tuli 465. Sivut 16–17 KESKIÖSSÄ 18 ILTAVAPAA 26 28 29 JÄRJESTÖT 24 25 27 AJANKOHTAISTA 6 4 9 Matkavinkki: Omasta kokoelmasta syntyi maanpuolustusmuseo Turkuun Yksi meistä: Sotilaskodin tiskin takaa harjoituksen johtajaksi Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Kenraalit poistuivat takavasemmalle Lemmenjokeen Varusmieskoulutuksen jaksotus muutoksessa RES: Saadaanko ampumaradoille vahvempi suoja. Hakijamäärät kasvussa Teksti ja kuva: Paavo Airo laskuvarjojääkärien koulutuksen hakijamäärät ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana selvästi. Yksi syy hakijamäärien nousuun voi olla se, että koulutukseen on nyt kahtena vuonna voinut hakea sähköisesti. Lounaan jälkeen jatkossa olevat tekevät vielä hiihtotestin. Hakijoista 60–80 parhaiten soveltuvaa valitaan koulutukseen. RUL: Joukot liikkeelle omalla esimerkillä Parin kuukauden odotus Kouluttajien puute haasteena 10 syytä kuulua reserviläisjärjestöihin Tavoitteina yhteistuvat ja äänestysmahdollisuus varuskuntiin Vaikuttaja: Ei kahta samanlaista päivää Reportaasi: Laskuvarjojääkärien koulutukseen haluaa aiempaa useampi Kalusto: Rovaniemi ilmatankkerien tukikohtana Historia: Kenttäarmeija ja kotirintama kilpailivat lääkäreistä RUL: Vakuutukset entistä laajempia RES: Laki ajaa ammunnan harrastajat kaappikaupoille 12 KANNEN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT ”Jos lämmin ruoka korvataan patukoilla, siinä lähtee myös yhteisöllisyyden kokemusta pois." Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula Puolustusvoimien niin sanotusta pussiruokakokeilusta. Se on 130 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Reserviläinen seurasi tammikuussa paikan päällä laskuvarjojääkärien valintakokeita. 8 5 12 7 14 10 16 Laskuvarjojääkärien valintakokeiden fyysiset testit huipentuivat hiihtokokeeseen sankassa lumipyryssä. Sen lisäksi, että fyysisistä testeistä täytyy saada todella hyvät pisteet – pelkkä läpäiseminen ei siis riitä – psykologisten testien ja haastattelujen on mentävä hyvin, jotta koulutukseen voi päästä. 20
Mainitse myös entinen osoite. (11.3.) 3/2019 6.5. Karjalan lennoston entistä komentajaa Markus Päiviötä syytetään kunnianloukkauksesta, esimiesaseman väärinkäytöstä ja palvelusrikoksesta. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Imagollisessa mielessä edelliset 12 kuukautta ovat olleet Ilmavoimille täysi farssi. Lemmenjoen vapaaehtoisen kertausharjoituksen tarkat tapahtumat ovat yhä hämärän peitossa. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. Yksi taustasyy on Eskeliseen kohdistuva epäily palvelusrikoksesta eli se, venyikö Eskelisen harkinta-aika esitutkinnan käynnistämisestä Päiviön tapauksen osalta liian pitkäksi. (14.10.) 8/2019 9.12. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 2/2019 1.4. (15.4.) 4/2019 17.6. (27.5.) 5/2019 2.9. (18.11.) Sakot ammuntojen johtamisesta amfetamiinihöyryissä, varusmiehistä koostuvan maaliosaston pahoinpitely, väitteet nepotismista lentoreserviupseerikurssin valintaprosessissa sekä kirsikkana kakun päällä Lemmenjoen toilailut kaikkine jälkimaininkeineen. Se ei ole pieni asia. Kärjistetysti voisi sanoa Puolustusvoimien komentajan sekä yhden puolustushaaran komentajan menneen Lemmenjoen pesuveden mukana. Lindbergin jälkeen on epätodennäköistä, että Puolustusvoimien korkeimmalle jakkaralle istahtaa peräkkäin toinen Ilmavoimista ponnistava kenraali. Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen ilmoitti jättävänsä hakematta uudelle viisivuotiskaudelle. Viranomaispuolella vastaavanlaista sekoilua ja rimanalitusta on nähty lähivuosina oikeastaan vain Helsingin huumepoliisilta, joka tosin on tapahtumaketjuineen yhä omissa sfääreissään. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. tilausasioissa ks. Asialla on kuitenkin puolustuspoliittisessa mielessä vakavia seurauksia. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Ei olisi välttämättä ollut ollenkaan huono asia, jos näistä asioista olisi ollut päättämässä ilmavoimataustainen kenraali, mutta nyt se meni näin.. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Johan Tillander Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Samaan päätökseen tuli Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, kun valtakunnansyyttäjänvirasto pyysi keskusrikospoliisia tekemään esiselvityksen Lindbergin osuudesta ylempänä esimiehenä Lemmenjoen tapahtumiin liittyen. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. (12.8.) 6/2019 7.10. Elokuussa aloittava uusi Puolustusvoimien komentaja saa pöydälleen Suomen lähivuosien suurimman investoinnin eli miljardeja maksavan HX-hankkeen. 4 PÄÄKIRJOITUS 18.2.2019 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Imagollisesti edelliset 12 kuukautta ovat olleet Ilmavoimille täysi farssi Kenraalit poistuivat takavasemmalle Lemmenjokeen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Väitetystä Lemmenjokeen poistuttamisesta on jo lyhyessä ajassa tullut hokema, josta kertausharjoituksissa tykätään veistellä. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. (16.9.) 7/2019 4.11
– Jaksot rakentuvat kuudesta viikon mittaisesta kurssista, joissa keskitytään viikoittain tiettyyn teemaan. Lisäksi asiat pystytään opettamaan entistä syvällisemmin, everstiluutnantti Markku Jämsä Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo. Jämsän mukaan viimeisen 20 vuoden aikana myös koulumaailmassa on tapahtunut merkittävä muutos, joka näkyy myös kasarmeilla. Se vaikuttaa nousujohteisesti myös varusmieskoulutuksessa saataviin oppimistuloksiin. Varusmieskoulutus jakautuisi kokeilun perusteella alokasjaksoon, koulutushaarajaksoon, erikoiskoulutusjaksoon sekä joukkokoulutusjaksoon. Kun oman aselajin perusasiat ovat hallinnassa jo ennen johtajakoulutuksen alkua, itse koulutuksessa voidaan keskittyä aiempaa enemmän ihmisten ja annettujen tehtävien johtamiseen. Pilotoitava varusmiespalvelus koostuu neljästä kuuden viikon mittaisesta jaksosta. Puolustusvoimat käynnisti Koulutus 2020 -ohjelman kehittääkseen varusmieskoulutusta vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin. Vuonna 2018 käynnistyneet uudistetun alokaskauden kokeilut ovat saaneet kokeiluun osallistuvilta joukko-osastoilta runsaasti positiivista palautetta. Jämsän mukaan aselajioppien hallitseminen ennen aliupseerikurssin alkamista tehostaa erityisesti johtajakoulutuksen tuloksia. Tällä hetkellä varusmieskoulutuksen jaksotusuudistukset ovat pilotoitavana Porin prikaatissa, Maasotakoululla, Rannikkoprikaatissa, Uudenmaan prikaatissa ja Ilmasotakoululla. Tulevaisuuden toimintaympäristöt ja varusteet poikkeavat siitä, mihin tähän asti varusmieskoulutuksessa ollaan totuttu. Sen sisältämässä sotilaan perustaito -koulutuksessa hyödynnetään aiempaa tehokkaammin teknologiaa, kuten erilaisia ampumasimulaattoreita ja mikroelokuvia. Uudistettu alokasjakso on osa Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää varusmiespalvelusta vastaamaan nykysodankäynnin haasteisiin. Uuden jaksotuksen avulla koulutukselle pystytään asettamaan selkeämmät oppimistavoitteet. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2019 Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan nykyajan vaatimuksiin uudistamalla asevelvollisten koulutusta. Yhtenä keinona siihen on uusi varusmieskoulutuksen jaksotus, joka antaa mahdollisuuden syvällisempään oppimiseen. Kokeiluihin osallistuvissa joukko-osastoissa uudistukset koskevat koko tammikuun 2019 saapumiserää. – Nykyajan nuoret omaksuvat asioita aiempaa nopeammin. On tärkeää, että voimme kouluttaa asioita heille aiemmista opinnoista tutulla tavalla. Myös reserviupseerikoulutus on uudistumassa Koulutus 2020 -ohjelman periaatteiden mukaisesti. Tulevaisuuden reserviupseerikurssin tavoitteena on tuottaa joukkueenjohtajia, joilla on aiempaa laajempi osaamisperusta ja vankka ymmärrys omasta aselajistaan. Nyt kokeiluja on laajennettu kattamaan koko varusmiespalveluksen läpivienti. Uudessa mallissa johtaminen on koulutuksen keskiössä, hän perustelee. Uudistuksia johtajakoulutuksessa Uudessa koulutusmallissa alokasjakso on nykyistä alokaskautta kevyempi. Varusmieskoulutuksen jaksotus muutoksessa TUOMAS KAARKOSKI. Lotta Saarenmaa varusmieskoulutus on uudistumassa. Uudistukset käyttöön 2020. Alokasjakson jälkeen jokainen taistelija opettelee omaan aselajiinsa liittyvät perustiedot ja -taidot koulutushaarajaksolla. Uudistusten käyttöönotosta päätetään kuluvan vuoden lopussa käytännön kokeiluista saadun palautteen perusteella. – Koulutushaarajakso antaa aselajin perusosaamisen pohjaksi johtajakoulutukseen
Liiton kyselyssä yhteistyö lupaviranomaisten kanssa osoittautui paremmaksi kuin luultiin. Suoja-alueet merkittävä kaavaan Maankäyttöä ohjaava kaavoitus on toinen asia, joka askarruttaa ampumaratojen käyttäjiä. Kevyempi lainsäädäntö, yhdistysten vahvempi hallintotuntemus ja selkeät suoja-alueet voivat olla yksi lääke ampumaratojen sulkemisia vastaan. Jos melusuoja-alue jää merkitsemättä ja lähelle kaavoitetaan asuntoja, voidaan olla tiellä, joka johtaa radan toiminnan vaikeutumiseen. Melusuoja-alueen merkitseminen on vain osattava tuoda itse esiin oikea-aikaisesti. Tämä on sekä ampumaradan käyttäjien että ympäristön asukkaiden etu, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola sanoo. Ampumaratoihin vaikuttavan maankäyttöja rakennuslain uudistustyö on etenemässä ensi vaalikaudella. Onko tulevaisuudessa paremmin. Kaavoittaminen ja siihen liittyvien kuulutusten seuranta on tärkeää sekä maakunta-, yleisja asemakaavoja käsiteltäessä että ympäristölupaa anottaessa. Tuorein ampumaratalaki tosin vapautti vähäisempien laukausmäärien radat ympäristöluvista. Tulevaisuudessa nähdään, tuoko ympäristöministeriön maankäyttöja rakennuslain kehittämishanke parempaa selvyyttä ampumaratojen asemaan. Ympäristöluvan siviiliradalle myöntää useimmin kunnallinen ympäristöviranomainen. Hieman yllättäen 83 prosenttia vastaajista koki yhteistyön ampumaratojen ympäristölupa-asioissa sujuneen hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Teksti ja kuva: Olli Alho ampumaradan operoiminen vaatii usein lukuisia lupia. Liiton kyselyssä ilmeni, että 25 prosenttia yhdistysten puheenjohtajista ei tiennyt, onko yhdistyksen käyttämä ampumarata kaavoitettu vai ei. 6 AJANKOHTAISTA RES Saadaanko ampumaradoille vahvempi suoja. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentältä on välittynyt Reserviläisliittoon lukuisia kertoja viestiä, että ampumaratojen käyttäjillä olisi haasteita ympäristölupia myöntävien viranomaisten kanssa. Ymmärrystä tulevasta lainsäädännöstä suunnitellaan ministeriössä jalkautettavan soveltuvilla koulutuksilla. Ampumaratojen käyttäjien on itse oltava aktiivisia suoja-alueen hahmottamisessa, koska välimatkaa, jolla ampumamelu vaimenee riittävästi, on mahdotonta ohjeistaa yleispätevästi. Reserviläisliitto selvitti joulukuussa 2018 ympäristöviranomaisasioinnin sujuvuutta kyselyllä kaikille 329 yhdistyksensä puheenjohtajille, joista 110 vastasi kyselyyn. Kuulutuksissa voi tulla esiin radan käyttöön vaikuttavia näkemyksiä, joihin on syytä reagoida ja jotka voivat toistua myöhemmin valituksissa. Asia koskettaa monia. – Varuskuntaverkoston harvenemisen, uudisrakentamisen ja esimerkiksi meluvalitusten myötä moni reserviläisyhdistys on menettänyt käyttämänsä ampumaradan ja aktiivisesti harjoittelevat jäsenet joutuvat ajamaan yhä pidempiä matkoja lähimmälle radalle, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjd selvittää. On viranomaisasiointi ollut sujuvaa tai ei, selvää on, että toteutunut kehitys ei ole ollut toivottua. Lisäksi, jos ampumaradan laukausmäärä ylittää vuodessa 10 000, tarvitaan myös ympäristölupa. – Erityisen tärkeätä on huolehtia, että ampumaradoille merkitään riittävät melusuoja-alueet jo kaavoitusvaiheessa. Liitto kannustaa rakentavaan yhteistyöhön ampumaradan käyttäjien, viranomaisten ja lähistön asukkaiden välillä ja painottaa oman aktiivisuuden merkitystä maankäyttöasioissa yhdistyksen ampumaratahankkeen suunnittelusta alkaen. Ympäristöministeriön tiedon mukaan Suomessa oli huhtikuussa 2017 noin 500 ulkona sijaitsevaa toiminnallista ympäristölupavelvollista ampumarataa. Mahdollisuus päästä harjoittelemaan säännöllisesti reserviläiskiväärillä on äärimmäisen tärkeää kenttäkelpoisuuden kannalta. Toisaalta liiton saaman palautteen mukaan esimerkiksi kuntien virkamiesten tavoissa soveltaa ministeriön ohjeistusta ympäristölupa-asioissa on ilmennyt eroavaisuuksia. Kuva Reservin ampumamestaruuskisoista Toramon ampumaradoilta elokuulta 2018.. Lisäksi esille tuodaan mahdollisuutta kutsua virkamiehiä pitämään luentoa sekä vastaamaan ampumaratoja koskevaan lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin. Riittävä ja kaavaan merkitty melusuoja-alue kuitenkin takaa radalle paremman turvan. Varsinaisen ampumarataluvan myöntää Poliisihallitus
– Vaikka vuosi onkin lyhyt aika, niin yritetään saada tulosta syntymään, Kesälahti lupaa. Se tuo mukavaa vaihtelua työn ja kodin ympärille rakentuvaan arkeen. Varautumisja turvallisuusteemaa voisikin Kesälahden mukaan painottaa jatkossa entistä enemmän myös reserviupseeritoiminnan suuntaviivoja määriteltäessä. Liittoa on johtanut puheenjohtaja, reservin kapteeni Mikko Halkilahti vuodesta 2014 lähtien. Reserviupseeriaatetta pienestä pitäen Siviilipuolella Etelä-Karjalan liitossa yhteyspäällikkönä työskentelevä Kesälahti toimii muun muassa maakunnan edunvalvonta-asioiden parissa. – En vähästä hätkähdä, ja pyrin löytämään asioihin aina neuvotteluratkaisut, hän toteaa. Liiton toisena varapuheenjohtajana Kesälahden työnkuvaan kuuluvat muun muassa järjestö-, jäsenja nuorisoasiat. Reserviläinen 1/2019 7 AJANKOHTAISTA RUL Varautumisja turvallisuusteemaa voisi painottaa enemmän Suomen Reserviupseeriliiton uusi varapuheenjohtaja Veli-Matti Kesälahti lähti aikoinaan paikallisyhdistystoimintaan löytääkseen samanhenkisiä kavereita uudelta paikkakunnalta. Erityisesti jäsenhuolto ja nuorten jäsenten toiminnan aktivointi ovat asioita, joita hän toivoo omalla panoksellaan edistävänsä tulevan vuoden aikana. Uudella paikkakunnalla ei ollut tuttuja eikä kavereita entuudestaan. Opintojen jälkeen työt veivät vuonna 2000 Etelä-Karjalaan, jossa Kesälahti liittyi Imatran Reserviupseerikerhon jäseneksi. Niiden eskaloituessa tarvitaan valmiutta poikkeusolojen hoitamiseen ja johtamiseen. Liittohallitus hyväksyi kokouksessaan 12.1. Kesälahden työnkuvaan kuuluvat muun muassa järjestö-, jäsenja nuorisoasiat.. – Ehkä kastevedessä tuli tilkka reserviupseeriaatettakin mukana, Kesälahti nauraa. Niistä on kokemusta jo paikallisja piiritasolta. Kansainvälisten asioiden hoitamisessa auttaa myös venäjän kielen taito. Hänen tilalleen syksyn 2018 liittovaltuusto valitsi reservin kapteenin Veli-Matti Kesälahden Ruokolahdelta. Susanna Takamaa liittovaltuuston kokous valitsi reservin yliluutnantti Aaro Mäkelän jatkamaan liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävässä. Valmiutta uusien uhkien hoitamiseen Kesälahden mielestä jokaisen reserviupseerin on tärkeää kehittää omia sotilastaitojaan sekä ylläpitää kenttäkelpoisuuttaan. Koivisto oli jo ennen talvisotaa Sallan suojeluskunnan päällikkö. Itseään Kesälahti kuvailee luonteeltaan rauhalliseksi. Maanpuolustus on ollut lähellä sydäntä aina, lapsuudesta saakka. – Entistä laajemmin tulisi varautua ja valmistautua tunnistamaan ja torjumaan muunlaisia uhkia. Oikeassa olin, sanoo Kesälahti. Mäkelä jatkaa ensimmäisenä varapuheenjohtajana RUL:n liittovaltuusto valitsi reservin kapteeni Veli-Matti Kesälahden toiseksi varapuheenjohtajaksi. Omassa SA-tehtävässä suoriutuminen vaatii paitsi hyvää fyysistä kuntoa, myös ylläpidettyjä sotilaan perustaitoja, kuten ampumataitoa. Syntymäkunnassaan Sallassa Kesälahti on saanut kasteen silloiselta kirkkoherra Erkki Koivistolta. Kotona on vaimo ja kaksi lasta, 16ja 8-vuotiaat. Hallitustyöskentely seurasi parin vuoden päästä, ja vuonna 2005 hän aloitti yhdistyksen puheenjohtajana. Vaikka sotilaallisten maanpuolustusvalmiuksien kehittäminen on reserviläistoiminnassa Kesälahden mukaan selkeä ykkösprioriteetti, hän muistuttaa, ettei vanhoihin poteroihin tule jäädä liiaksi makaamaan. ReserviläistoiJoukot liikkeelle omalla esimerkillä minnan suola tulee mukavan, samanlaiset arvot omaavan ja tervehenkisen porukan kanssa toimimisesta erilaisten tehtävien parissa. Hybridivaikuttaminen, merkittävät kriisit taloudessa ja energianjakelussa sekä mahdolliset ympäristökatastro?t ovat perinteistä sotaa todennäköisempiä. Kesälahti on suorittanut varusmiespalveluksen Lapin Ilmatorjuntarykmentissä saapumiserässä II/91. – Varmaan vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä kiinnostumiseen vaikutti AUK:n käyneiden kolmen isoveljen esimerkki ja myös se, että ala-asteen opettajani Antti Kotimäki oli Sallan reserviupseerien pitkäaikainen puheenjohtaja. Teksti ja kuva: Susanna Takamaa vuodesta 2014 toisen varapuheenjohtajan tehtäviä hoitanut Sampo Puoskari ilmoitti syksyllä luopuvansa puheenjohtajiston tehtävistä ja siirtyi PohjoisPohjanmaan piirin puheenjohtajaksi sekä liittohallituksen jäseneksi. Suomen Reserviupseeriliittoon Kesälahti liittyi heti varusmiespalveluksen jälkeen, mutta varsinaisessa yhdistystoiminnassa hän aktivoitui vasta muutettuaan töiden perässä Imatralle. Piirihallituksessa hän on vaikuttanut varapuheenjohtajana vuodet 2009–2013 ja piirin puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien. – Menin paikallisen reserviupseeriyhdistyksen vuosikokoukseen, kun arvelin sieltä löytyvän ?ksua, samanhenkistä porukkaa. Palveluksen jälkeen reserviläisura alkoi Sallan Reserviupseerien jäsenenä. toimikunnat alkaneelle vuodelle. Toimikuntien puheenjohtajiksi valittiin Mikko Halkilahti (työvaliokunta), Aaro Mäkelä (taloustoimikunta), Marko Honkanen (koulutustoimikunta), Tuomas Kuusivaara (järjestötoimikunta), Markus Lassheikki (palkitsemistoimikunta), YrjöPekka Rautalahti (kv-toimikunta), PekkaRintala(varautumistoimikunta),Taneli Laukkanen (nuorten toimikunta) sekä Tarmo Hyytiäinen (mentortoimikunta)
Sijoittamattomille on sijoituspaikka löydettävissä, kun reserviläinen itse käy kursseilla ja osoittaa aktiivisuutta Puolustusvoimien suhteen. Minulla on vankka usko ja toivo, että tämän eduskunnan aikana tämä saadaan valmiiksi. Pallo pitäisi saada maaliin vielä tämän hallituskauden aikana. Viime vuosi oli jälleen lukujen valossa hyvä. Esimerkiksi kouluttajilla se varsinainen koulutus on vain se näkyvin osa sitä heidän tekemää vapaaehtoistyötä. Jos ei, niin sittenhän tämä raukeaa tai sitä ei tiedä seuraavan hallituksen ja sen puolustusministerin ajatuksista, että haudataanko hanke kokonaan vai ei. Tuomas Kaarkoski maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK) eletään odottavia aikoja. Ison kasvun vuodet ovat MPK:lla kuitenkin takana, ja sen myöntää myös yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Peltomäki, jonka mukaan kyse on puhtaasta realismista. 8 AJANKOHTAISTA Parin kuukauden odotus Päätöksen MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtämisestä Puolustusvoimien alaisuuteen pitäisi tulla vielä tämän hallituskauden aikana. Ulkopuolista rahoitusta muutokselle ei kuitenkaan löytynyt. – Tällä konseptilla on otettu kaikki irti, mitä on otettavissa. Huolta on herättänyt myös sijoittamattomien reserviläisten jääminen paitsioon hyvästä koulutuksesta. Tuoreessa tammikuun päätöksessä lopullisen lisämäärähän tarpeen todettiin olevan 2,7 miljoonaa euroa. Kuva MPK:n koulutuksesta.. – Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen tarvittava 2,7 miljoonan euron lisärahoitus saadaan kohdentamalla uudelleen Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja, valtioneuvoston sivuilta löytyvässä päätöksessä todetaan. Peltomäki ymmärtää huolen, mutta ei allekirjoita väitteitä. Puolustusministeriön alulle panemassa hankkeessa MPK:n sotilaallinen koulutus siirtyisi kokonaisuudessaan Puolustusvoimien alaisuuteen. Meidän vapaaehtoisilta ei voi odottaa, että aina vain pitäisi pystyä antamaan enemmän. Vahvasti nykyiseen puolustusministeri Jussi Niinistöön (sin.) henkilöityvä hanke elää hektisiä aikoja. Toteutuessaan muutos astuisi voimaan ensi vuoden alusta. Oma aktiivisuus tulee jatkossa olemaan isossa roolissa, Peltomäki pohtii. Lisärahaa ei löytynyt Puolustusministeri Niinistö arvioi viime vuonna muutoksen maksavan Puolustusvoimille vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa. Aktiivisuus tärkeää Potentiaalista muutosta on kritisoitu siitä, miten käy MPK:n kiinnostavuuden, jos Puolustusvoimat imaisee itselleen sen kiinnostavimman tuotteen eli sotilaallisen koulutuksen. – Viime vuosina Puolustusvoimat on muuttunut jatkuvasti yhä enemmän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi ja mielestäni on loogista, että samaa edellytetään myös MPK:lta. Puheenjohtajan mukaan MPK:n sotilaallisen puolen siirto olisi loogista jatkumoa Puolustusvoimissa tehdyille viime vuosien uudistuksille. Kasvua tuli ja koulutusvuorokausia kertyi yli 90 000. – Tämä vaatii uusia virkoja, ja eihän ne ihmiset pullahda tammikuun ensimmäisenä päivänä kaikki paikoilleen. Varautumisja turvallisuusteemaa voisi painottaa enemmän HANNA-MAIJA RAITIO MPK:n sotilaallista koulutusta ollaan siirtämässä Puolustusvoimiin. Rahasumma otetaan pois muualta Puolustusvoimien toiminnasta. – Tällä hetkellä asia on perustuslakivaliokunnassa. Jos laki tulee voimaan, ottaa se helposti parin vuoden liukuman ennen kuin kaikki palaset ovat kohdillaan. – Olen vuosia sanonut, että SA-sijoitettujen täytyy olla osaavia, kykeneviä ja halukkaita. Peltomäen mukaan toteutuessaan muutos on pakko tehdä jonkin aikavälin liukumalla jo käytännön syistä. Asioiden ja koulutuksen valmisteluun menee paljon aikaa, joka ei näy missään tilastoissa, Peltomäki sanoo. Mikäli asiaa ei saada käsiteltyä nykyisen eduskunnan aikana, jää nähtäväksi, hautaako seuraava hallitus koko hankkeen vai viedäänkö hanke maaliin saakka
Hulkon mukaan juuri isot ja monitasoiset harjoitukset ovat niitä, joissa iskukykyä päästään kunnolla mittaamaan. Toki näkisin mielelläni enemmänkin koulutettavia, mutta henkilöstö ei riitä siihen tällä hetkellä. Tuomas Kaarkoski maavoimat kertauttaa tänäkin vuonna noin 10 000 reserviläistä. Kaikki pyritään järjestämään mahdollisimman lähelle sitä, mitä kuvittelisimme tilanteen olevan tosipaikassa. Hulkon mukaan harjoitukset noudattelevat säädeltyä harjoitusrakennetta ja pyrkivät aina peilaamaan todellisia uhkia ja meneillään olevaa aikaa. – Emme tee asioita, jotka eivät ole todellisia. – Isompia harjoituksia tarvitaan, ja vain näissä voidaan joukkoja harjoituttaa sillä tavalla kuin Maavoimat ja minä tahdon. Erityisesti Hulkko sanoo tarkkailleensa harjoituksessa johtajien kykyä tehdä päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti. – Olin kaukopartiossa sissitoiminnassa ja muistan sen yhä elävästi. hae nyt ! HAE RAJAVARTIJAN PERUSKURSSILLE 11.3.2019 MENNESSÄ WWW.RAJA.FI/REKRY TÖIHIN RAJAVARTIOLAITOKSEEN @MahdollisuuksienRaja @rajavartiolaitos @rajavartijat Maavoimat kertauttaa tänä vuonna noin 10 000 reserviläistä. Realismi kuitenkin sanelee rajat. Maavoimien kouluttajaresursseihin peilaten olemme nyt maksimirajoilla. Enempään ei kouluttajien määrä tahdo riittää. Keihäs 18 oli kotiutuvan varusmiessaapumiserän loppusotaharjoitus, johon osallistui myös noin 700 reserviläistä. Muistot jäivät Maavoimien komentajan omasta loppusodasta on vierähtänyt jo pitkä tovi, mutta Hulkko sanoo muistavansa sen yhä erinomaisesti. – Nykyaikaisessa taistelussa kaikki viivyttely ja odottelu ovat uhan paikkoja. Pitää olla aktiivinen ja valmis ottamaan riskejä. – Silloin oli paljon tyhjäkäyntiä ja tehtiin niin sanotusti joutavanpäiväisiä asioita. Keihäs 18 esimerkiksi on erinomaisen hyvä ja tyypillinen juuri tälle alueelle. Substanssin puolesta sitä aikaa ja tämän päivän koulutusta ei voi kunnolla edes verrata keskenään, niin paljon on koulutuspuolella menty eteenpäin. – Kertausharjoitusvolyymit tulevat pysymään nykyisellä tasolla. Hänen mukaansa koulutus on noista ajoista kehittynyt, onneksi, paljon sekä Puolustusettä Maavoimissa. Aloite temmataan aktiivisella toiminnalla. PUOLUSTUSVOIMAT. Reserviläinen 1/2019 9 Kouluttajien puute haasteena Yli 5 300 henkilön Keihäs 18 -harjoitukseen osallistui myös noin 700 reserviläistä. Nyt keskitytään sotilaallisiin taitoihin enemmän. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko totesi joulukuussa kaakon nurkalla järjestetyssä Keihäs18-harjoituksessa, että hän näkisi määrän vielä isompanakin. Lapissa oli kylmää ja hiihtomatkat olivat pitkiä, se oli hyvä harjoitus
Voit olla niin aktiivinen kuin haluat. Eri järjestöt myös suunnittelevat ja toteuttavat monenlaisia kursseja, joiden avulla reserviläinen voi ylläpitää muun muassa aselajiosaamistaan. Reserviläisjärjestöjen kautta tärkeitä taitoja, kuten ampumataitoa pystyy useimmiten ylläpitämään säännöllisesti ja helposti, jossain yhdistyksissä alkuun pääsee laina-aseilla. 10 AJANKOHTAISTA 10 syytä kuulua reserviläisjärjestöihin Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton jäsenenä voi saada rahan arvoisia jäsenetuja. 2 Samanhenkinen porukka Reserviläisjärjestöissä kaikkia yhdistää halu toimia maanpuolustuksen hyväksi. RES:n ja RUL:n jäsenenä saa polttoainealennusta, pääsee majoittumaan edullisemmin useammankin hotelliketjun hotelleissa sekä voi tehdä edullisia hankintoja esimerkiksi asekaappia tai maastovarusteita ostettaessa. Teksti: Susanna Takamaa, Olli Alho Kuva: Paavo Airo 1 Tietotaidon ylläpitäminen Varusmiespalveluksessa opitaan paljon taitoja, joista on hyötyä myös reservissä. Suureen joukkoon mahtuu erilaisia persoonia, mutta vapaaehtoisuus ja yhteinen aatepohja luovat ympäristön, jossa on palkitsevaa toimia yhdessä. Maltillisella jäsenmaksulla pääsee osaksi yhteisöä, jolle järjestöt ovat hankkineet rahanarvoisia jäsenetuja. Liitot tarjoavat myös arjen turvallisuutta useilla erilaisilla vakuutuksilla, joista erityisesti edullinen ampumaturva hyödyttää aktiivisia reserviläisiä.. 3 Jäsenedut Isolle joukolle on helpompi neuvotella etuja, jotka tuntuvat yksilön taloudessa. Vastaavasti taidot, joita siviilissä ei käytetä aktiivisesti, tuppaavat ruostumaan ja ellei niistä pidä huolta, ne katoavat lopulta kokonaan. Suurella osalla on jaettu kokemus varusmiespalveluksesta, mutta järjestöissä on tehtäviä kaikille maanpuolustuksesta kiinnostuneille
9 Laadukasta luettavaa Jäsenmaksulla saat valtakunnallisen Reserviläinen-lehden kotiisi kahdeksan kertaa vuodessa. Järjestöissä saat myös paremmin tietoa hyödyllisistä ja kiinnostavista kursseista. Järjestöjen edunvalvontatyöllä vaikutetaan lainsäädäntöön reserviläisiä ja maanpuolustusta hyödyttävällä tavalla. Toimintaa on paikallisella kerhotasolla järjestettävistä muutaman henkilön vierailuista aina kymmenien tuhansien osallistujien yhteismarssitapahtumaan Hollannin Nijmegenissa. Julkaisujen avulla pysyt ajan tasalla tuoreimmista uutisista ja tapahtumista maanpuolustuksen kentällä. Reserviläisjärjestöt ovat ainoa tapa päästä mukaan esimerkiksi aliupseerien CISORja reserviupseerien CIOR-järjestöihin. Luottamustehtävät eivät ole vain merkintä ansioluettelossa, vaan niissä saa vastuuta toiminnan organisoinnista ja pääsee vaikuttamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaan.. Järjestöissä maanpuolustustahto ja veteraanien perintö elävät, ja sitä viedään ympäröivään yhteiskuntaan. Järjestöt järjestävät kunniavartioita sankarihaudoille ja osallistuvat veteraanikeräyksiin. 10 Luottamustehtävissä oppii paljon Jos olet mukana yhdistyksesi toiminnassa pidempään ja olet motivoitunut, sinulle voi aueta paikka yhdistyksesi toimikunnassa tai hallituksessa. Kertausharjoitettavien määrä sekä harjoituksiin käytettävät vuorokaudet elävät vallitsevien taloussuhdanteiden sekä poliittisen päätöksenteon varassa, eivätkä kaikki pääse kertausharjoituksiin. Maanpuolustusjärjestöissä aktiivisesti toimimalla ja paikallisjoukkoihin sitoutumalla voit osoittaa omaa aktiivisuuttasi. 5 Harjoitusvuorokaudet Asepalveluksen jälkeen Puolustusvoimat ylläpitää reserviläisten taitoja ja sodan ajan joukkojen suorituskykyä kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Lisäksi saat myös oman alueesi asioihin keskittyvän piirilehden. Valtiollisina juhlapäivinä marssitaan lippulinnoissa ja itsenäisyyspäivänä useissa maakunnissa ja pitäjissä juhlistetaan itsenäisyyttä komein menoin. Sitä kautta voit mahdollisesti päästä kertausharjoituksiin osaamistasi vastaavan paikan vapautuessa. 7 Kansainvälinen yhteistyö Suomen puolustusratkaisu on maailman mittakaavassa harvinainen ja se herättää paljon kiinnostusta kansainvälisillä kentillä. Piirilehdet ovat viime vuosina menneet kasvavassa määrin verkkoon, mutta osaa julkaistaan edelleen paperilehtenä. Paikallisyhdistysten lisäksi liitoissa pääsee vaikuttamaan valtakunnallisella tasolla liittohallituksissa sekä liittojen toimikunnissa. 8 Veteraanien perintö Maanpuolustusjärjestöissä vaalitaan sotiemme veteraanien ja itsenäisyyden perinnettä. Reserviläinen 1/2019 11 4 Reserviläisen edunvalvonta Reserviläisten harjoittelumahdollisuudet eivät ole itsestäänselvyys. Yhteistyö käsittää esimerkiksi tapaamisia, seminaareja, kilpailuja ja koulutuksia. Yhdistyksen jäsenenä saat käytännön tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja ampumaharrastuksesta alueellasi, kun taas liitot tekevät työtä sen eteen, että mahdollisuudet toimintaan säilyvät myös tulevaisuudessa. Maanpuolustusjärjestöillä on vankka kokemus yhteistyöstä eri maiden reserviläisjärjestöjen kanssa. Aktiivisella järjestötoiminnalla oma tietotaito laajenee, harjoitusvuorokausia kertyy enemmän ja sitä myöten mahdollisuudet reservissä ylenemiseen kasvavat. Ylennyksiin liittyvät haastavammat sodan ajan tehtävät puolestaan lisäävät toiminnan mielekkyyttä. 6 Reservin ylennykset Harva harrastaa vapaaehtoista maanpuolustusta pelkät ylennykset mielessään, mutta ylennys itsenäisyyspäivänä tai lippujuhlan päivänä lämmittää aina mieltä
Uskon, että tällä muutoksella kynnys äänestämiseen laskisi. Äänestysmahdollisuus varuskuntiin Varuskunnissa ei tällä hetkellä ole äänestysmahdollisuutta. Siihen pitäisi Pajulan mielestä saada muutos. Tänä vuonna hän aloitti Varusmiesliiton puheenjohtajana.. – Kokeilun toteutumiseen vaikuttanevat muun muassa hallitusneuvottelut ja puolustusministerin valinta. Inttikokemuksista ei siis ole pitkä aika, mikä voi olla eduksi Varusmiesliiton ottaessa kantaa palvelukseen liittyviin asioihin. Pajula korostaa myös armeijan roolia nuorten kasvattajina. Vahva usko minulla silti on, että kävi kevään eduskuntavaaleissa miten kävi, niin tasa-arvoa varmasti jossain määrin kehitetään armeijassakin. Käytännön järjestelytkin olisi helppo toteuttaa vastaavasti, kuten sairaaloissa ja vankiloissa jo tehdään. Syntyvä vaiva olisi siis pieni verrattuna hyötyyn. Pajula on itse ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingin Kokoomuksen listoilla. Koulutus 2020 -kokonaisuus on tuonut alkuvuoteen 2019 muun muassa niin sanotun lounaspussikokeilun. Pajula toivoo, että jos lounaspusseista tulee pysyvä käytäntö, niitä ei kuitenkaan käytettäisi aivan jokaisessa tilanteessa. Mikä olisikaan parempaa kasvatusta kuin se, että ihmiset oppisivat nuoresta lähtien käyttämään ääntään vaaleissa, hän kysyy. Yhteistupakokeilu olisi hyvä aloittaa RUK:ssa 12 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2019 Tavoitteina yhteistuvat ja äänestysmahdollisuus varuskuntiin Matias Pajula aloitti tehtävänsä Varusmiesliiton uutena puheenjohtajana. – Varmasti sillä on vaikutusta yleiseen ääniaktiivisuuteen, voiko varuskunnassa äänestää. Noin 2 500 varusmiehelle on jaettu kylmiä lounaspusseja, jotka koostuvat esimerkiksi energiapatukoista ja pasteijatuotteista. Puolustusvoimissa kokeillaan ja ajetaan sisään tällä hetkellä muutenkin paljon uutta. Parikymppinen Pajula valittiin jo 18-vuotiaana Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi vuonna 2017. Teksti ja kuva: Paavo Airo helsingin döbelninkadun niin sanotussa Maanpuolustustalossa on nähty viime aikoina uusia kasvoja. Se olisi hänen mielestään hyvä aloittaa Reserviupseerikoulusta, jossa lähtökohtaisesti palvelee motivoituneita miehiä ja naisia. Intensiivisessä koulutuksessa tämä voi kyllä olla hyväkin juttu. Varusmiespalveluksen hän kävi vuosina 2017–2018 Santahaminassa ja Niinisalossa kouluttautuen lentotiedustelualiupseeriksi. – Jos lämmin ruoka korvataan patukoilla, siinä lähtee myös yhteisöllisyyden kokemusta pois, kun ei välttämättä syödäkään perinteisesti yhdessä, samalla läppää heittäen. Varusmiesliitto haluaisi, että pienellä lakimuutoksella mahdollistettaisiin varuskunnissa äänestäminen samaan tapaan kuin sairaaloissa. Lämmin ruoka on siis korvattu joinain päivinä sellaisella ruoalla, jota ei tarvitse valmistaa paikan päällä. Matias Pajula valittiin jo 18-vuotiaana Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi vuonna 2017. Varusmiesliitto ehti muuttaa taloon monien muiden maanpuolustusjärjestöjen joukkoon jo viime vuonna, ja tänä vuonna liitto sai uudeksi puheenjohtajakseen Matias Pajulan. Psykologinen jaksaminen, joka ruokailuun liittyy, on kuitenkin olennainen seikka. Niin paljon se on ollut esillä politiikassa, Pajula pohtii. Uskon, että kokeilu joko saadaan ensi vuonna käyntiin tai sitten ei koko ensi hallituskaudella. Pajula pitää tärkeänä, että Puolustusvoimissa saataisiin lähiaikoina käyntiin yhteistupakokeilu
– Kadettikurssin aloitusvahvuus on noin 160 ihmistä, ja heistä naisia on keskimäärin puoli tusinaa. Meidän nuoret ovat selvinneet hyvin, vaikka laitteet ja metodit ovat olleet aivan uusia heillekin, Kallio kehuu. Opiskelu, majoitus ja ylläpito ovat kaikki ilmaisia. Vastaavia on maailmalla yksi tai kaksi, ehkä lähin vastine meille löytyy Puolasta, vaikka heidänkään systeeminsä ei ole aivan yksi yhteen meidän kanssa. Suomalainen upseeri on myös kansainvälinen upseeri 14 VAIKUTTAJA Reserviläinen 1/2019 Ei kahta samanlaista päivää Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin Jari Kallion mukaan hyvä kielitaito on yksi vahvan upseeriuran perusedellytyksistä. Kallion mukaan suurimmassa keskiössä ovat Venäjä ja kansallinen puolustus. Hyvä fyysinen kunto ei yksin riitä. Kehityksen junnaaminen paikoillaan harmittaa myös rehtoria. – Muutos tapahtui siinä vaiheessa, kun ylioppilaskirjoituksissa ruotsi poistui pakollisten kirjoitettavien joukosta. Näkisin sen prosentin mielelläni paljon korkeampana. Se on prosentuaalisesti alle kymmenen prosenttia, joka on todella vähän. Hän tosin myöntää Suomen järjestelyn olevan hyvin poikkeuksellinen jopa koko maailman mittapuulla. – Olemme siinä mielessä hyvin ainutlaatuinen sotakoulu, että meiltä löytyy saman rakenteen alta mahdollisuus suorittaa upseerin perusosaamisesta aina yliopistolliseen tohtoritutkintoon saakka. Parhaillaan opetusteho pyörii lähes täysillä, kun menossa on muuan muassa kadettikurssi, yleisesikuntaupseerikurssi ja valtakunnallinen maanpuolustuskurssikin alkoi helmikuussa. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski kadettikoulutukselle tuli tammikuun lopulla täyteen 100 vuotta itsenäisessä Suomessa. – Meidän tutkimus keskittyy puhtaasti maanpuolustuksen tarpeisiin. KUKA. – Englanti ei ole ongelma, sitä nuoret osaavat erinomaisesti. MPKK:n tutkimuksessa on viisi painopistealuetta, jotka ovat kansallinen puolustus, kokonaisturvallisuus, kriisinhallinta, Venäjä ja Nato. Kansainvälisyys on arkea nyt, ja vahvistamme sitä puolta jatkossa entistä enemmän, Kallio sanoo ja kertoo tulevaisuudessa MPKK:n englanniksi vedettävien kurssien lisääntyvän. – Puolustusvoimien neljästä tehtävästä kriisinhallinta ja kansainvälisen avun antaminen ovat täysin sidottuja kansainväliseen toimintaan. Kallio konkretisoi eroa esimerkillä. Kahta samanlaista päivää ei tule. Tämä on luontevaa, valmistuvathan uusia tuulia muille kouluttamaan pääsevät juuri MPKK:sta. Pyrimme jatkuvasti seuraamaan, että oppisisältömme vastaa kysyntään. Kallion mukaan julkiset esiintymiset ovat hyvä keino osoittaa ulkopuolelle MPKK:sta löytyvää asiantuntijuutta. Vaikka organisaatio on samalla viivalla muiden Suomen yliopistojen kanssa, ovat lähtökohdat silti hieman erilaiset. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Jari Kallio Sotilasarvo: Kenraalimajuri Syntynyt 1961 Toiminut aiemmin muun muassa Karjalan prikaatin komentajana ja Maavoimien operaatiopäällikkönä. – On tärkeää, että meiltä valmistuvat nuoret upseerit osaavat vastata kentän tarpeisiin. Meillä aloittaneet naiset ovat pärjänneet lähes poikkeuksetta todella hyvin, heillä on selkeästi ollut vahva motivaatio menestyä valitsemallaan tiellään. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) rehtorin kenraalimajuri Jari Kallion mukaan asiat Santahaminassa ovat tällä hetkellä hyvällä mallilla. Venäjän, saksan ja ranskan osaajia kouluttaisimme enemmänkin, mutta heitä ei tahdo löytyä riittävästi. Ei meidän ole järkeä lähteä kommentoimaan Venäjän talouskehityksen näkymiä, vaikka muuten Venäjästä olisimmekin tiiviisti esillä. Eihän esimerkiksi Venäjää voi tutkia osaamatta kieltä, kun alkuperäislähteisiin ei pääse mitenkään käsiksi. Se ei ole kuitenkaan ainoa kieli. Olen käyttänyt esimerkkiä, että ei meitä kiinnosta minkälainen rakenne jäätelössä on. Vaikka sata vuotta myöhemminkin Suomi on yhä keskiössä, on Kallion mukaan tämän päivän suomalainen upseeri myös kansainvälinen upseeri. Sitä saavat tutkia muut. Omassa viitekehyksessään MPKK on Kallion mukaan arvostettu toimija kansainvälisestikin. Naisten osuus varusmiespalveluksessa kasvaa jatkuvasti, mutta sama käyrä ei ole siirtynyt upseerin urapolulle. Samalla Kalliolla on viesti upseerin urapolulle haaveileville nuorille. Näiden aihealueiden puitteissa korkeakoulun asiantuntijat ovat usein kysyttyjä esiintyjiä aina mediaa myöten. Tutkimustyö on olennainen osa MPKK:n arkea. Lisäksi tämä on halpa tapa suorittaa yliopistollinen tutkinto. Viime vuonna eri joukko-osastoissa vedetyistä pilotoinneista on tullut hyvää palautetta. Sen jälkeen osaamisen taso on lähtenyt selkeästi laskuun. Meitä kiinnostavat maanpuolustukseen liittyvät ja sitä edistävät asiat, Kallio havainnollistaa. – Tosin pysymme tiukasti omalla alueellamme. Varusmiehille, jotka pohtivat upseeriksi ryhtymistä, Kalliolla on napakat terveiset: – Upseerin ura on monipuolinen ja nousujohteinen. Samat kielihaasteet vaivaavat Kallion mukaan myös toista kotimaista, joka suurimmalla osalla suomalaisista on ruotsi. Kieliä pitäisi osata, ja Kallion mukaan tämä on ollut kasvavassa määrin haaste myös Maanpuolustuskorkeakoululla. Opetusja tutkimushenkilökunnan fyysiset tilat ovat rehtorin mukaan hieman kortilla, mutta muuten nykyresursseilla MPKK pystyy toteuttamaan tehtäviään. Koulutus pinnalla Kuten kaikkialla Puolustusvoimissa, myös Maanpuolustuskorkeakoulussa Koulutus 2020 -ohjelma näkyy tällä hetkellä vahvasti. Monipuolista asiantuntijuutta Maanpuolustuskorkeakoulun keskeinen tehtävä on tuottaa upseeristo Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin, mutta se ei ole ainoa tehtävä 26:tta vuottaan aloittaneella organisaatiolla
Kaikkien aikojen ennätyslukemissa ei sentään olla. Fyysisten testien osuus oli silloinkin lähes sama. Valintakokeen johtajalla, yliluutnantti Tapio Ala-Kojolalla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, miksi hakijamäärä on kasvanut näin paljon. – Onko sähköisen haun helppous johtanut tähän suosioon. Aina on ollut kokeilijoita, mutta potentiaalisten valintakokelaiden tasoon suosion kasvu ei ole merkittävästi vaikuttanut, ainakaan negatiivisesti, Ala-Kojola sanoo. Viime vuonna hakijoita oli 465 ja edellisvuonna 350. 16 REPORTAASI. Vain 60–80 parhaiten soveltuvaa valitaan koulutukseen. Niiden jälkeen vielä jatkossa olevat tekevät psykologiset testit. Utin jääkärirykmentin liiveihin pukeutuneet nuoret miehet keskittyvät vaativaan juoksutestiin. Heti aamuseitsemältä aloitetaan lihaskuntotestillä, jota seuraavat juoksu-, uinti ja hiihtotesti tiiviillä aikataululla. Uimahallin aulassa on muutama jo testeistä karsiutunut valintakokelas. – Kokonaiskuorma on kova, koska kaikki fyysiset testit tehdään yhtenä päivänä. Laskuvarjojääkäriksi hakeneiden määrä on parin viime vuoden aikana kasvanut reippaasti. Fyysisissä testeissä on päästävä kärkipään sijoituksille, minkä lisäksi haastattelujen ja psykologisten testien on mentävä nappiin. Esimerkiksi uitaessa on jo alla lihaskuntotesti ja reppujuoksu, Ala-Kojola sanoo. Parhaat jatkavat viiden kilometrin reppujuoksun jälkeen eteenpäin, osa putoaa ja lähetetään eväspussi mukanaan kotimatkalle. Väkeä valintakokeissa riittää. Sitä en osaa sanoa. Jo testipäivänä annetaan pientä esimakua siitä, millaista palveluksessa olisi. Tammikuinen aamu on alkanut varhain seitsemältä lihaskuntotestillä, ja juoksutestin jälkeen edessä ovat vielä uimaja hiihtotesti. Ala-Kojola muistelee 1990-luvulla olleen kaikkein eniten hakijoita, joskin valintaprosessi oli silloin hieman erilainen kuin nyt. Testeissä kova kokonaiskuorma Vaatimukset ovat kovat. Sukellustestissä noudetaan kaksi esinettä uima-altaan pohjasta. Nyt oli toinen kerta, kun koulutukseen haettiin sähköisesti. Uintitesti järjestetään Kouvolan jäähallin läheisessä uimahallissa. Sitä edeltävinä vuosina hakijamäärä oli vakiintunut noin 350:n tasolle. Teksti ja kuvat: Paavo Airo kouvolan jäähallin juoksuradalla on jännittynyt tunnelma. Laskuvarjojääkärien koulutukseen haluaa aiempaa useampi Utin jääkärirykmentin järjestämissä valintakokeissa kroppa on koetuksella. Laskuvarjojääkärit hiihtävät paljon koulutuksensa aikana, ja hiihtotesti onkin olennainen osa valintakokeita. Uimalasien käyttö on kiellettyä testissä. Kokonaisuuteen se ei ole ainakaan vaikuttanut negatiivisesti. Sinnekin valintakokelaat siirtyvät reippaasti jalan. Heinäkuussa alkavalle UTJR:n laskuvarjojääkärikurssille tuli tällä kertaa 480 hakemusta
2 km juostaan johdetusti ajassa 10 min, jonka jälkeen 3 km testijuoksu, josta otetaan aika. – Hiihtää pitää osata. Lopullisen päätöksen tekee valintakoelääkäri, Ala-Kojola kertoo, Itseään haastamassa Onni Pirkkalainen on tullut Jyväskylästä testeihin. Pirkkalainen kertoo urheilleensa koko ikänsä, mikä on antanut hyvät pohjat testeihin valmistautumiselle. Hiihtotesti: Yhteismatka 10 km. Kurssilla koulutettavat sopimussotilaat ovat määräaikaisessa virkasuhteessa Puolustusvoimiin. 5 km lämmittelyhiihtoa ajassa 30–35 min, jonka jälkeen 5 km testihiihto, josta otetaan aika (yhteislähtö). . Jos on merkittäviä mainintoja kuten pahoinpitelyjä, ei voida valita laskuvarjojääkärien koulutukseen. Laskuvarjojääkärikoulutus antaa valmiuksia erikoisjoukkokurssille, mutta Ala-Kojola korostaa kaikkien hakijoiden olevan samalla viivalla. Rykmenttiin kuuluvat esikunnan lisäksi Erikoisjääkäripataljoona, Helikopteripataljoona, Tukikomppania ja Huoltokeskus. Viivajuoksu 10 suoritusta + vartalonhallinta 10 suoritusta 2. Palkattua henkilöstöä 400, varusmiehiä 220. Näiden lisäksi psykologiset testi ja haastattelut. Isäni on käynyt laskuvarjojääkärien koulutuksen. Halu haastaa itseään motivoi häntä hakemaan koulutukseen. Joskus tulee kyselyjä silmäleikkauksiin liittyen. Hiihtoa kannattaakin harjoitella paljon jo ennen valintakoetta. ?Uintitestissä uitava matka on 200 metriä. Kahden esineen nouto 4 m syvyydestä. Heinäkuussa alkavalle kurssille tuli 61 hakemusta. Selkälihasliike 5. He kyselevät toisiltaan, aikovatko vielä hakea uudelleen ja mitä tulevaisuuden suunnitelmia itse kullakin on. – Näönkin pitää olla hyvä. Täytti viime vuonna 100 vuotta.. Parhaillaan laskuvarjojääkäreinä palvelustaan suorittavat varusmiehetkin voivat vielä keväällä hakea kurssille edeten suoraan valintakokeen toiseen vaiheeseen. Ei mikään huippuhiihtäjä tarvitse olla, mutta jos on vain vähän sipsutellut, se tuskin riittää, AlaKojola toteaa. Vauhditon pituushyppy Reppujuoksu: Lisäpaino 10 kg, yhteismatka 5 km. Kurssi on 12 kuukautta kestävä ammattimaisen erikoisjoukkotoiminnan peruskurssi, jolle voivat hakea reservin aliupseerit tai reserviupseerit. Suorituspaikkana oli Kouvolan jäähalli. – Testeissä ensimmäinen vaihe on sama kuin laskuvarjojääkäreillä ja erikoisjoukkokurssille hakijoita haastatellaan vielä tarkemmin. Virka-aputehtäviä vuosittain noin 40. Hänkin pitää kokonaisrasitusta kovana. Hakijan on myös oltava perusterve. – Ootte te kyllä helvetin kovia jätkiä, eräs karsiutunut toteaa suurella kunnioituksella viininpunabarettiselle varusmiehelle ja poistuu kotiaan kohti. – Hain myös erikoisrajajääkäriksi, mutta tämä on ykkösvaihtoehto. Etunojapunnerrus 4. Pitää olla rutiinia ja taitoa. Häneltä ja hänen kavereiltaan olen kuullut, että tämä on monipuolisempi koulutus, Pirkkalainen sanoo. Uinti 200 m. Sukellusja uintitesti: Hyppy 5 metristä. Juoksutestissä vaikeusastetta lisää 10 kiloa painava reppu. Leikkauksessa käyminen ei ole este, mutta näön pitää olla kunnossa sinä päivänä, kun tulee testeihin. Monesti aamuisin tehdään hiihtolenkki, ja joukkoja koulutetaan niin paljon hiihtovarustuksessa, että ammunnasta umpihangessa sukset jalassa tulee luontevaa. Erikoisjoukkokurssille 61 hakemusta Samalla viikolla laskuvarjojääkärien valintakokeiden kanssa järjestettiin myös Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssin testejä. Tarkemmat tiedot fyysisistä testeistä ja pääsyvaatimuksista löytyvät osoitteesta https://varusmies.?/laskuvarjojaakarit 17 Reserviläinen 1/2019 Utin jääkärirykmentti Kouvolassa sijaitseva Maavoimien joukko-osasto, johon on keskitetty Maavoimien erikoisjoukkoja helikopteritoiminta. Rikosrekisterin suhteen noudatetaan Puolustusvoimien yleisiä käytäntöjä. Viime aikoina olen harrastanut myös lukkopainia. – Lopetin salibandyn kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen olen treenannut omatoimisesti muun muassa hiihtoa, uintia ja käynyt punttisalilla. Laskuvarjojääkäriksi hakevien fyysiset testit Lihaskuntotesti: 1. Koukistajaliike 6. Hiihtotaito erittäin tärkeä Laskuvarjojääkärit hiihtävät koulutuksensa aikana todella paljon. Vatsalihasliike 3
Koneeseen kuljettiin sen kautta Finavian portaita pitkin. Eteläpuolen terminaalissa pyörii jatkuvasti kasvava Lapin matkailu, pohjoisreunalla päivystävät Pohjois-Suomen ilmatilaa varmistavat Lapin lennoston Hornetit. Alun perin niiden tarkoitus oli tukea jatkuvasti ilmassa pysyviä ydinaseilla varustettuja B-52 Stratofortress -pommikoneita. Lentopäivänä aurinko paistoi ja aamulla Airpron jäänpoistoajoneuvo pesi yön aikana huurrekerroksen kerännyttä Stratotankeria. Nyt ei saatu paikalle Finavian portaita, vaan median edustajat seurasivat koneen miehistöä alas ohjaamon ahtaan lattialuukun tikapuiden kautta. Lennolle varattu 60-luvun alussa valmistunut KC-135R osoittautui käynnistysvaiheessa vialliseksi, mutta onneksi vieressä oli toinen samanlainen, joka oli valmiiksi pesty huurteesta mutta jonka tehtävä puolestaan oli peruuntunut. Alun perin tarkoituksena oli myös se, että USAF:n Boeing F-15 Eagle -hävittäjät olisivat tukeutuneet Suomeen. Niiden tulo kuitenkin peruuntui. Tankkerin ensilento tapahtui elokuussa vuonna 1954. Konetyyppi perustuu Boeing 707 -matkustajakoneeseen. Pulaa vastaanottajista Kun Stratotanker nousi ilmaan Rovaniemen lentoasemalta, se alkoi varsin TERO TUOMINEN TERO TUOMINEN. Koneita on uudistettu vuosien varrella moneen kertaan. Tehtävä Norjanmerellä Reserviläinen sai Suomessa harvinaisen mahdollisuuden päästä mukaan KC135-koneen tankkauslennolle. Sisustus on karu: rungon lämpöeristeet ja putkitukset ovat näkyvissä ja lattiaa miinoittavat erilaiset rahtikonttien siirtelyyn tarkoitetut rullat ja kiinnikkeet. Yhteensä 500 Stratotankeria sai CFM-56-ohivirtausmoottorit. Sitä ohjataan kohti hävittäjän ohjaamon takana olevaa tankkausaukkoa mustina näkyvillä siivekkeillä. Marraskuussa 2018 lentoaseman viereisellä asematasolla joulun charter-koneiden paikoilla oli neljä Yhdysvaltojen ilmavoimien harmaata Boeing KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskonetta. Kangasistuimet taittuvat alas tilan reunoilta. Eturungossa näkyy miehistön käyttämä luukku tikkaineen. 18 KALUSTO Reserviläinen oli mukana KC-135koneen tankkauslennolla Trident Juncturessa. Lennolla oli mukana myös USAF:n valokuvaaja, joka toimi suomalaismedian isäntänä. Tero Tuominen suomessa on useita lentokenttiä, jotka ovat samaan aikaan siviililiikenteen ja Ilmavoimien yhteiskäytössä. Ne tunnetaan tyyppinimellä KC-135R. Matkustajaversioista poiketen KC-135-koneissa on vain neljä ikkunaa. Lisäksi valaistus on hämärä, joten ensikertalaisen on oltava tarkkana koneessa liikkuessaan. Rovaniemi on yksi niistä. hengen miehistö: kapteeni, perämies ja puomioperaattori. KC-135 on todellinen kylmän sodan veteraani. 100th ja 459th ilmatankkauslaivueiden koneet saapuivat Rovaniemelle kotitukikohdistaan Englannista ja Yhdysvalloista. Toiseen koneeseen kiivettiin samalla tavalla. Pohjoiskalotilla oli käynnissä NATO:n Trident Juncture 2018 -harjoitus, jossa Suomikin oli rauhankumppanina mukana. Koneita on edelleen käytössä vajaat 400 kappaletta. Jalkatilaa vähensivät lattialle kiinnitetty rahtikontti sekä sen kiristysliinat. Ensimmäinen KC-135 toimitettiin USAF:lle vuonna 1957 ja uusinkin vuonna 1965. Koska KC-135 voi kuljettaa myös rahtia, sen kyljessä on suuri ylös aukeava ovi. Trident Juncture -harjoituksen aikana sää pohjoisessa vaihteli melkoisesti. Trident Juncture toi paikalle myös belgialaisia Lockheed Martin F-16AM Fighting Falcon -hävittäjiä. Belgialainen F-16-hävittäjä lähestyy KC-135-koneen tankkauspuomia. KC-135-koneissa on nykyisin kolmen Rovaniemiilmatankkerien tukikohtana Yhdysvaltojen ilmavoimien RAF Mildenhalliin Englannissa tukeutuva KC-135R-kone saa pesun Airpron ajoneuvolta Rovaniemellä
Operaatiossa vaaditaan tarkkaa ja erityisesti rauhallista lentämistä vastaanottavan koneen ohjaajalta. Hornet-ohjaajan kelpuutus Tyypillisesti ilmatankkaus tapahtuu 3-8 kilometrin korkeudessa. Sitten puomi lasketaan ”lentämään” ilmavirtaan. Tankkausletku pehmeine koreineen kelattuna sisään siivenkärjen säiliöön. Siirtolentojen aikana puomioperaattori istuu ohjaamossa lentäjien takana miehistöön aiemmin kuuluneen suunnistajan istuimella. Tankkerin puomi on kuvassa matkalentoasennossa. Tankkaavan koneen eturungosta nousee lyhyt puomi, jonka sen ohjaaja lentää kontaktiin. KC-135:ssä on tarjolla myös toinen tankkausmenetelmä, joka tunnetaan vapaasti suomennettuna nimellä kori ja letku. Suomesta oli mukana 600 sotilasta ja yhdeksän Hornetia. KC-135 jäi kuitenkin kiertelemään tankkereille varattuun ilmatilaan Norjanmerellä samalla kun radiolla etsittiin mahdollisia polttoainetta tarvitsevia koneita. Stratotankerin rahtitila on karu. Työpaikka makuuasennossa Stratotankerin takarungon alla on polttoaineen siirtoon tarkoitettu teleskooppimainen puomi, jota koneen rungon takaosan pohjalla makaava operaattori ohjaa ikkunansa kautta. Kaikki muut paitsi Suomi ja Ruotsi olivat NATO:n jäseniä. Tankkauskontakti saadaan niin, että vastaanottaja lentää koneensa KC-135:n alle ja puomi ohjataan sen vastaanottoaukkoon. . Puomia ohjataan vasemmalla olevalla sauvalla. Hänen edessään on konsoli, jolla tankkaus suoritetaan. Harjoituksissa polttoainetta ei siirretä, kuivakontaktit riittävät. Yli 50-vuotiaiden koneiden luotettavuus ei selvästi ole paras mahdollinen. Ensin harjoitellaan simulaattorissa ja sitten kaksipaikkaisessa F/A-18Dkoneessa opettajan kanssa. Tällä menetelmällä polttoainetta siirtyy noin 500 kiloa minuutissa (puomin kautta virtaa suurempi määrä). Se voidaan uusia yhdellä lennolla kahdella tankkaussuorituksella. Koneiden nopeus on noin 520 kmh. Siivessä olevasta säiliöstä lasketaan hinaukseen letku, jonka päässä on suppilomainen kori. Lennon edetessä kävi kuitenkin ilmi, että polttoainetta tarvitsevien koneiden lennot oli sääolosuhteiden vuoksi yksi toisensa jälkeen peruttu. Siinä on pienet ohjaussiivekkeet, joilla se voidaan ohjata vastaanottavan koneen tankkausaukkoon. Kun telineet saatiin sisään, ilmatankkeri suuntasi Ruotsin ja Norjan yli Atlantille, jossa tarkoituksena oli siirtää polttoainetta Trident Juncture -harjoituksen Norjasta operoiville koneille. 19 Reserviläinen 1/2019 Trident Juncture 18 -harjoitus Joka kolmas vuosi järjestettävä Trident Juncture on NATO:n niin sanotun korkean näkyvyyden harjoitus. Kolmas tankkauslento tapahtuu täysin itsenäisesti. nopeasti lentää odotuskuviossa kentän länsipuolella. Nyt toimintaa oli 25.10–7.11.2018 Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla. Jos näillä lennoilla on kertynyt noin tusina kontaktia tankkeriin ilman ongelmia, ohjaaja saa ilmatankkauskelpoisuuden, joka on hänen kokemuksestaan riippuen voimassa puoli vuotta tai vuoden. USAF:n KC-135R -koneen siivenkärjissä on Flight Refueling Limiterd Mk.32B -tankkaussäiliöt. Vastanottajaa ohjaavat merkkivalot näkyvät säiliön ympärillä. Oman haasteensa tuo se, että tankkauksia suoritetaan kaikissa olosuhteissa, myös pimeässä ja huonossa säässä. Kun tankattavat koneet lähestyvät, hän siirtyy paikalleen koneen takaosaan. Operaattorin kummallakin puolella hieman korkeammalla on makuualustat tarkkailijoille, tässä tapauksessa suomalaismedian edustajille. Niiden avulla voidaan antaa polttoainettäa kahdelle koneelle yhtä aikaa. Mikäli operaatio on hallussa, siirrytään yksipaikkaiseen koneeseen opettajan valvoessa toisesta Hornetista. Siellä on huomattavasti kylmempää kuin ohjaamossa, koska makuualusta on aivan koneen pohjassa. Puomioperaattori makaa mahallaan ja pitää päätään koholla leukatuen avulla. Ensimmäiseksi avataan aerodynaaminen suojus, joka on operaattorin ikkunan edessä. TERO TUOMINEN TERO TUOMINEN ILMAVOIMAT. . . Suomalaiset F/A-18 Hornetit käyttävät tätä menetelmää kuten muutkin merivoimien käyttöön tarkoitetut amerikkalaiset koneet. Asiakkaiksi oli luvassa muun muassa ranskalaisia Dassault Mirage 2000 ja suomalaisia Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjiä. Kaikkiaan harjoitukseen osallistui 250 lentokonetta, 65 alusta ja noin 10 000 ajoneuvoa. Lattiaa peittävät tavaran siirtämiseen ja kiinnittämiseen tarkoitetut varusteet. Hävittäjistä viisi toimi Örlandista Norjasta, loput Rovaniemeltä. Ilmavoimat on jo pitkään vuokrannut USAF:n KC-135 koneita tankkauskelpuutusten hankkimiseen ohjaajilleen. Myöhemmin kävi ilmi, että laskutelineiden sisäänotossa oli ongelmia. Osapuolet Etelä ja Pohjoinen toimivat vuorotellen kuvitteellisena hyökkääjänä ja puolustajana. Lopulta neljä belgialaista Lockheed Martin F-16AM Fighting Falcon -konetta kertoi tankkaustarpeestaan. Kangaspenkit taittuvat alas reunoilta. Mukana oli yli 50 000 sotilasta 31 maasta
Hammaslääkäreillä laaja tehtäväkenttä Talvisodan syttyessä Suomessa oli noin 830 hammaslääkäriä, joista miehiä noin neljännes. Välirauhan aikana sota-ajan hammashuolto organisoitiin uudelleen. Arvio osoittautui hämmästyttävän tarkaksi. Rintamajoukoissa tarvittiin silti kipeästi myös akateemisten ammattien harjoittajia. Sotaa edeltävänä aikana sairaalapaikkoja oli noin 8 000, mutta sodan ajan ensikuukausien tarpeeksi arvioitiin 29 000 potilaspaikkaa. Jatkosodan asemasotavaiheessa rintamalääkärit ehtivät turhautua töiden vähyyteen, mutta oireita lievitettiin kolmen kuukauden työlomilla siviilitehtäviin. Moni lääkäri haavoittui ja osa invalidisoitui pysyvästi. Lääkintäkapteeni Himanka suorittaa poikkiammutun alaraajan transporttikipsausta Tolvajärven matkailumajalle perustetussa kenttäsairaalaosastossa elokuussa 1941.. Monet koulut ja laitokset palvelivat tilapäisinä sotasairaaloina. Joukkosidontapaikoille ei yleensä sijoitettu kokeneimpia lääkäreitä, koska toimita keskittyi verenvuotojen tyrehdyttämiseen, lastoitukseen sekä kivun ja sokin hoitoon. Ennen sotia maassa oli noin 250 eläinlääkäriä, joista parikymmentä Puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa. Jatkosodan aikana kulutettiin yli 80 000 pulloa verta ja 45 000 pulloa veriplasmaa. Parikymmentä veripalveluryhmää toimi sotasairaaloiden yhteydessä eri puolilla maata. Kotirintamalle sijoitettiin naispuoliset lääkärit ja lääketieteen kandidaatit sekä iäkkäämmät mieslääkärit. Kiivaiden taisteluiden kesänä 1944 alle 60-vuotiaista mieslääkäreistä noin 85 prosenttia oli Puolustusvoimien tehtävissä. Suomessa oli sotien alla noin 1 400 lääkäriä eli vain 5 prosenttia nykymäärästä, vaikka väkiluku oli jo lähes 3,7 miljoonaa. Miespuolisista lääkäreistä ja lääketieteen kandidaateista yli 70 prosenttia oli saanut joko reservin lääkintäupseerin tai muun reserviupseerikoulutuksen. Jatkosotaan käskettiin hieman vähemmän valmiita eläinlääkäreitä mutta yli kaksinkertainen määrä opiskelijoita. Sotasairaaloiden hammaslääkärit joutuivat myös hoitamaan kasvojen ja leukojen alueelle haavoittuneita sotilaita. Pelkästään kenttäsairaaloissa toimi jatkosodan aikana enimmillään noin 600 lääkäriä. Sotasairaaloiden lääkärit saattoivat tilanteen salliessa hoitaa myös siviilipotilaita. Jatkosodassa se oli johtajaa lukuun ottamatta naispuolisten hammaslääkärien tai hammaslääketieteen kandidaattien hoidossa. Talvisodassa määrättiin kolmisenkymmentä hammaslääkäriä joukkosidontapaikkojen nuoremmiksi lääkäreiksi ja osa johti lääkintäkomppanioissa potilasevakuointeja. Samalla paikattiin kotirintaman lääkäripulaa. Tehokasta leikkaushoitoa voitiin antaa vasta joko rintaman lähellä olleessa divisioonan kenttäsairaalassa tai kotirintaman sotasairaaloissa. Osa miehistä oli sijoitettu sotilaskoulutuksensa mukaisesti taistelujoukkoihin. Yksi hammaslääkäri kaatui talvisodassa tykistön tulenjohtajana ja toinen lentäjänä. Komppaniaportaassa kenttälääkintä oli aliupseerivetoista. Jatkosodan aikana paikkamäärä jopa kaksinkertaistui. Puolustusvoimien veripalvelu osoitti suorituskykynsä jo talvisodassa. Talvisodassa kaatui 14 lääkäriä ja jatkosodassa 36. Eläinlääkärit avainasemassa Hevosvetoisessa armeijassa eläinlääkärit olivat avainasemassa. Jatkosodassa joka rykmentissä oli hammaslääkäri, joista osa oli aluksi naisia. Ainakin yksi lääkäri joutui sotavangiksi ja auttoi Tšerepovetsin vankileirillä muita suomalaisvankeja. Rintamajoukoissa palveli kolme naispuolistakin eläinlääkäriä. Teksti: Seppo Simola, kuvat: SA-kuva suomen valtti viime sodissa oli savotoissa ja muissa ulkotöissä karaistunut, hiihtoja erätaitoinen sotilas. Lääkärit pataljoonaportaasta ylöspäin Haavoittunut taistelija pääsi lääkärin hoitoon yleensä pataljoonan joukkosidontapaikalla. Sodan ajan tehtäviin oli sijoitettu satoja lääkäreitä ja lääketieteen kandidaatteja. Talvisodassa palvelukseen käskettiin lähes 200 valmista eläinlääkäriä ja kolmatta kymmentä opintojensa eri vaiheissa olevaa opiskelijaa. Rauhan ajan sairaalat ja tuberkuloosiparantolat toimivat sotasairaalaverkoston runkona. Hammaslääkäreitä käytettiin myös kenttäsairaaloissa kirurgien avustajina sekä lisäkoulutuksen saatuaan nukutuslääkäreinä. Hammashoito tapahtui hyökkäysvaiheen aikana teltoissa tai jopa taivasalla, mutta linjojen vakiinnuttua vastaanottotilat pyrittiin sijoittamaan rakennuksiin. Hiljaisina aikoina hoidettiin hampaita, mutta kiivaiden taistelujen aikana hammaslääkärit avustivat rykmentin lääkäriä. Divisioonan määrävahvuuteen kuului yli 3 500 hevosta. SA-tehtäviin sijoitettiin lähes 300 hammaslääkäriä. Kenttäarmeija ja kotirintama kilpailivat lääkäreistä 20 HISTORIA Akateemiset aseissa, osa 1/4: Talvija jatkosodassa kaatui yhteensä kymmeniä lääkäreitä