Sivu 5 AJANKOHTAISTA Naiset 20 vuotta armeijassa Asepalveluksen on suorittanut jo yli 6000 naista. Sivu 21 Lokakuu 7 / 2015 Sivut 18-19 KeSKIöSSä AJANKOHTAISTA Reipasta menoa jotoksella. Sivu 10 Yli 2000 reserviläistä mukana Tyyne2015 oli kaikkien aikojen suurin puolustusvoimien MPK:lta tilaama kokonaisuus. Reserviläinen Leikkaukset uhkaavat Vapaaehtoisen maanpuolustustyön määrärahoja aiotaan leikata
Siinä on sama henki kuin sinussa. Puolustusvoimat rauhanturvaajaksi.. Jos olet liekeissä pää kylmänä, hae Lapin ammattikorkeakouluun. Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelee tällä hetkellä lähes 500 suomalaista 11 eri operaatiossa ympäri maailman. TYÖKOKEMUSTA, JOTA ET KOTIMAASTA SAA Katso videot www.youtube.com/puolustusvoimat Oletko sinä pohjoista tekoa. Haemme nyt huollon osaajia, kokkeja, ajoneuvonosturin kuljettajia sekä linkkija tietoliikenneosaajia mm. Lue lisää: www.rauhanturvaajaksi.. Libanoniin. Kemi • Rovaniemi • Tornio Kevään 2016 yhteishaku Englanninkielisiin koulutuksiin 8.–27.1.2016 Suomenkielisiin koulutuksiin 16.3.–6.4.2016 Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: www.lapinamk.?/hakijalle VARUSMIESpAlVElUkSEEn RAJAVARTIOlAITOkSEEn www.RAJA.fi/varusmies • Palveluspaikka: Imatra • Palvelukseen hakeudutaan erikoisjoukkohaun kautta • Koulutukseen haetaan motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti kestäviä henkilöitä • Palvelusaika: 347 vrk • HAKUAIKA PÄÄTTYY 6. JOULUKUUTA ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKOMPPANIA RAJAJÄÄKÄRIKOMPPANIAT • Palveluspaikat: Ivalo ja Onttola • Palvelukseen kutsuntojen kautta • Palvelusaika: 165/347 vrk • Koulutukselle on ominaista fyysinen haastavuus sekä vaativat ja pitkäkestoiset maastoharjoitukset • Palveluksen suorittaminen edellyttää hyvää fyysistä ja henkistä kestävyyttä HAASTA ITSESI JA TULE VARUSMIESPALVELUKSEEN RAJAVARTIOLAITOKSEEN
Kertausharjoituksiin on tarkoitus käskeä myös ensi vuonna 18 000 reserviläistä. MPK on myös puolustusministeriön alainen tulosyksikkö. Erityisen vakavasti leikkaukset kohdistuvat MPK:hon, jolla on julkisoikeudellisena yhdistyksenä erityisasema maanpuolustusjärjestöjen kentässä. Sen järjestämään Tyyne2015-harjoitukseen osallistui yli 2000 reserviläistä syyskuussa. KaNNEN KUVa: TUOMas KaaRKOsKI Kertausharjoitukset säilyvät, järjestöille leikkauksia 11 10 23 Tuomas Kaarkoski hallitus on ensi vuoden talousarvioesityksessään esittänyt vapaaehtoisen maanpuolustustyönja koulutuksen määrärahoihin noin 400 000 euron eli noin viidenneksen leikkausta ensi vuodelle. Positiivisemmalla puolella on päätös kertausharjoitusmäärien ylläpitämisestä ensi vuonna. RUL: Uusi aika, uudet vaatimukset RES: Uusi hallintomalli tuo tehokkuutta ja säästöjä Lisää amerikkalaisia Eurooppaan Näytöksestä suurmenestys ”Nyt tai ei koskaan” Jalkaväkitaktiikkaa sotasimulaattorissa Historia: Outo kieli koitui lomalaisten kohtaloksi Kalusto: Ensimmäiset jehut luovutettu Reportaasi: Tuplakisat kunnialla läpi Koulutus: Reserviläinen kouluttaa reserviläistä Liikunta: Vauhtia ja rytinää Pahkiksella Liikunta: Yhteishengellä ja asenteella yli esteiden RUL: Nuoret reserviupseerit Bulgariassa RES: Ennen armeijaa reserviläiseksi 9 10 Myös ensi vuonna on tarkoitus käskeä kertaamaan 18 000 reserviläistä. Reserviläinen 7/2015 SISÄLTÖ 3 KeSKIöSSä 14 16 18 ILTAVAPAA 29 31 32 JäRJeSTöT 26 27 30 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 21 22 Yksi meistä: Miksi sanot olevasi hevosmies, Ilmari Ojala. Sivu 5 HANNA-MAIJA RAITIO Leikkausten toteutuessa MPK on yksi suurimmista kärsijäitä. Toivottavasti eduskunnan joulukuinen lisäbudjetti korjaa tämän järjettömyyden, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti ihmettelee. Koneisto oli saatu viritettyä iskuun, mutta näillä leikkauksilla alasajo tapahtuisi nopeasti. – Tässäkö kiitos viime vuosien merkittävästä työstä järjestöissä, eritoten MPK:ssa, aikana, jolloin vapaaehtoinen maanpuoustuskenttä paikkasi kertausharjoitusten vähyydestä ammottavaa aukkoa. Ensimmäisten naisten joukossa asepalveluksen suorittanut Laura Tiilikainen. Reserviläisen matkavinkki Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Kaksijakoinen viesti maanpuolustukselle Iso leikkaus luvassa. Myös varusmiesten maastovuorokaudet tulevat talousarvion perusteella pysymään nykyisellä tasolla. Miksei viettäisi yhtä vuotta vähän eri tavalla, ja saisi kokemuksia, joita ei muualta saa
Jo ennen kevään eduskuntavaaleja Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän raportin sisällölle löytyi suuri yksimielisyys, eikä kesä muuttanut asian tilaa miksikään. Myös varusmiesten maastovuorokausien määrään ei tulla kajoamaan. Tämän lisäksi puolustusvoimat on tänä vuonna toistuvasti korostanut, kuinka tärkeä rooli MPK:lla on sen strategisena kumppanina ja kuinka tärkeää on syventää kahden organisaation yhteistyötä tulevina vuosina. Noin viidenneksen leikkaus on merkittävä isku maanpuolustusjärjestöille. MPK:n puheenjohtaja Juha Korkeaojan mukaan toteutuessaan leikkaukset tulevat heijastumaan suurella todennäköisyydellä MPK:n kurssitarjontaan. Ylimääräistä rahaa ei näinä aikoina pyöri yhdenkään hallinnonalan nurkissa, sen ymmärtää jokainen. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 8/2015 ma 30.11. Kuinka käy jatkossa, jos MPK ei enää pysty operoimaan jokaisessa maakunnassa. Edellä mainitut luvut havainnollistavat konkreettisesti, kuinka tärkeää tukea MPK tässä asiassa antaa. Reserviläisiä lämmittää varmasti tieto, että kertausharjoitusten taso tullaan säilyttämään tämän vuoden tasolla. 18 000 reserviläisen kutsuminen kertaamaan on toki vielä kaukana optimaalisesta tasosta, mutta ainakaan käyrä ei käänny tämän vuoden jälkeen taas laskusuuntaiseksi. Silti isossa kuvassa 400 000 euroa on pieni summa. Korkeaojan mukaan vielä suurempi riski on, jos matalammasta rahoitustasosta tulee vuodesta toiseen kestävä standardi. Erityisen kipeää se tekee Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK), joka on puolustusministeriön alainen tulosyksikkö ja jolla on julkisoikeudellisena yhdistyksenä erityisasema maanpuolustusjärjestöjen kentässä. Valitettavasti vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä se taas on valtava summa.. (ke 11.11.) Hallituksen hiljattain julkaisema talousarvioesitys ensi vuodelle toi maanpuolustusväelle sekä positiivisia että negatiivisia uutisia. Ensinnäkin leikkaukset ovat hallitusohjelman vastaiset, jonka lisäksi puolustusministeriökin vastustaa niitä. Viesti, jonka leikkaukset lähettävät, on hämmentävä. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Jos rahoitustaso jää pysyvästi alemmaksi, tämä ei ehkä ole jatkossa mahdollista. Talousarvioesityksen negatiivinen puoli on päätös leikata 400 000 eurolla vapaaehtoisen maanpuolustustyönja koulutuksen määrärahoja. MPK on linjannut, että se on läsnä jokaisessa maakunnassa. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. Tiiliskivimäisen talousarvioesityksen yksi yllätyksettömimmistä asioista oli 50 miljoonan euron lisäys materiaalihankintoihin. Yleisen asevelvollisuuden ohella yksi Suomen puolustuksen fundamenteista on juuri koko maan puolustaminen. Tulevien lähivuosien hankinnat kohdistuvat sinne, missä puutteita on tällä hetkellä eniten eli maavoimiin. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Miten käy yhteistyön jatkossa, jos MPK:n resurssit eivät riitä vastaamaan sille asetettuun lisäkoulutustarpeeseen. Mainitse myös entinen osoite. 4 Reserviläinen 7/2015 PÄÄKIRJOITUS 19.10.2015 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Kaksijakoinen viesti maanpuolustukselle Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (83.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Siinä missä viime vuonna kertausharjoituksiin osallistui 6000 reserviläistä, MPK koulutti sotilaallisilla kursseillaan yli 29 000 reserviläistä
Tämä käy ilmi hallituksen tänään julkistamasta valtion talousarvioesityksestä. Hallitus esittää 400 000 euron leikkauksia vapaaehtoisen maanpuolustustyönja koulutuksen määrärahoihin. Koneisto oli saatu viritettyä iskuun, mutta näillä leikkauksilla alasajo tapahtuisi nopeasti. Taustalla on Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän raportin mukainen 150 miljoonan euron lisäys puolustusmateriaalihankintoihin, joka jyvitetään useammalle vuodelle. Tuomas Kaarkoski hallitus on ensi vuoden talousarvioesityksessään esittänyt vapaaehtoisen maanpuolustustyönja koulutuksen määrärahoihin noin 400 000 euron eli noin viidenneksen leikkausta ensi vuodelle. Tuomas Kaarkoski kertausharjoitusmäärät pysyvät nykyisellä tasolla myös ensi vuonna. Toteutuessaan leikkaukset johtaisivat väistämättä koulutustarjonnan heikkenemiseen. Myös varusmiesten maastovuorokaudet tulevat talousarvion perusteella pysymään nykyisellä tasolla. MPK on myös puolustusministeriön alainen tulosyksikkö. Asia hoidetaan eduskuntakäsittelyssä. Järjestöt vetosivat hallitusohjelmaan, johon on kirjattu kertausharjoitusten riittävän määrän varmistaminen sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen. Julkilausuman mukaan erityisen vakavasti leikkaukset kohdistuvat MPK:hon, jolla on julkisoikeudellisena yhdistyksenä erityisasema maanpuolustusjärjestöjen kentässä. Nyt senkin rahoitusta ollaan kuitenkin leikkaamassa. Myös hallitusohjelmassa vaakuuteltiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssien turvaamisen puolesta, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti ihmettelee. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 7/2015 Iso leikkaus luvassa. – Elokuun puolivälissä julkaistu valtion talousarvioesityksessä esiin tullut maanpuolustusjärjestöjen lähes 400 000 euron leikkaus tuli shokkina. MPK:n puheenjohtajan Juha Korkeaojan mukaan yhdistyksessä on jo nyt menty resurssejen suhteen äärirajoilla. – Jos resurssit vähenevät, meidän on annettava periksi ja todettava, että kaikkia nykyisiä suoritteita emme pysty jatkossa toteuttamaan. Viime vuonna Puolustusvoimien kertausharjoituksiin osallistui 6000 reserviläistä, kun taas MPK koulutti sotilaallisilla kursseillaan 29 000 reserviläistä. – Varusmiesten maastovuorokausien määrä ja varusmieskoulutuksen taso sekä reservin kertausharjoitusten määrä säilytetään vuoden 2015, todetaan puolustusministeriön tiedotteessa. Halkilahti paheksuu erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kohtelua. Reserviläisliitonpuheenjohtajan Mikko Savolan mukaan asiasta on tehty talousarvioaloitemäärärahanturvaamiseksi. Vuoden 2016 puolustusbudjetti sisältää myös odotetusti 50 miljoonan euron lisäyksen materiaalihankintoihin. Vetoomus eduskunnalle Vapaaehtoisen maanpuolustuksen keskeiset järjestöt vetosivat yhteisessä julkilausumassaan eduskuntaa palauttamaan järjestöjen määrärahat riittävälle tasolle. Kertausharjoituksiin on tarkoitus käskeä myös ensi vuonna 18 000 reserviläistä. Keväällä Kanervan työryhmän ja Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan raportit loivat uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. – Hallituspuolueiden, puolustusvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan hallintoja turvallisuusjaoston edustajat ovat tehneet talousarvioaloitteen, 399 000 euroa, maanpuolustusjärjestöjen määrärahan turvaamisesta. – Tässäkö kiitos viime vuosien merkittävästä työstä järjestöissä, eritoten MPK:ssa, aikana, jolloin vapaaehtoinen maanpuoustuskenttä paikkasi kertausharjoitusten vähyydestä ammottavaa aukkoa. On uhka, että joudumme tekemään lomautuksia ja jos siihen päädytään, on myös tingittävä kurssitarjonnasta.. Nykyinen kulurakenne käsittää lähinnä henkilöstön palkkoja. Toivottavasti eduskunnan joulukuinen lisäbudjetti korjaa tämän järjettömyyden. Kertausharjoitukset säästyivät leikkurilta HANNA-MAIJA RAITIO MPK:n on kantanut ison vastuun sotilaallisen koulutuksen järjestämisessä viime vuosina
Puolustusvoimien toiminnassa ei ole kysymys harrastuksesta, eikä sodanajan sijoituksia päätetä vain henkilöiden omien toiveiden tai mielihalujen mukaan. Tampereen Kokonaisturvallisuus 2015 –messujen yhteydessä pidettyyn Reserviupseeripäivään osallistui satakunta reserviupseeritoiminnan tulevaisuudesta kiinnostunutta liiton jäsentä.. Uusi aika, uudet vaatimukset Janne Kosonen – uusi taistelutapa vaatii kaikilta taistelijoilta valmiutta aikaisempaa itsenäisempään tehtävän suorittamiseen. Tämä edellyttää kaikilta tasoilta hyvää tilannekuvaa, joka perustuu pitkälti johtamisjärjestelmävälineiden käyttötaitoon. Parhaassa tapauksessa asiantuntijatehtäviin sijoitetut reserviläiset voivat kehittää omaa ammattiosaamistaan samalla, kun puolustusvoimat saa pienellä vaivalla käyttöönsä korkeasti koulutettua ja motivoitunutta henkilöstöä. 6 Reserviläinen 7/2015 AJANKOHTAISTA RUL Uusi taistelutapa asettaa toteuttajilleen kovia haasteita. Samoin ensiarvoisen tärkeää on vastustajan toiminnan ja kaluston hyvä tunteminen. – Toisaalta on hyvä muistaa, että moni aktiivireserviläinen hakee toiminnasta vastapainoa arjen rutiineille. Varusmiehet näyttivät syyskuussa tekemisen meininkiä taistelunäytöksessä Rannikkoprikaatissa MPT:n tutustumiskäynnin yhteydessä. – Nykyinen reserviupseerikoulutus vastaa hyvin tähän haasteeseen. Mielekäs, haasteellinen ja nousujohteinen koulutus sekä vastaavat sijoitukset sodanajan joukoissa ovat monelle maanpuolustuksesta kiinnostuneelle nuorelle hyvä kannustin. Oma lukunsa on reserviläisten ammatillisen pätevyyden hyödyntäminen puolustusvoimien sodanja rauhanajan tehtävissä. Nuori odottaa haasteita ja vuorovaikutusta Nuoren reserviläisen odotuksista puolustusvoimien toiminnasta ja yhteistyöstä kertoi vänrikki Aleksi Isomursu. Omat joukot toimivat aikaisempaa hajautuneemmin ja syvemmässä ryhmityksessä. Hyvä tietojärjestelmäinsinööri voi kuitenkin olla myös hyvä jääkärijoukkueen johtaja, ja kuuntelemalla reserviläisten toiveita puolustusvoimat saa käyttöönsä varmasti tehtäviinsä sitoutuneita ja niistä kiinnostuneita taistelijoita Isomursu painotti. Kun henkilö hakeutuu vapaaehtoisesti uusiin reservin tehtäviin tai harjoituksiin, hän odottaa että puolustusvoimat sitoutuu omalta osaltaan häneen. Tämä pohjautuu paitsi oman joukon, myös astetta ylemmän joukon taistelusuunnitelman ymmärtämistä, ennakointia sekä luovuutta, totesi RUK:n johtaja, eversti Markku Hutka Reserviupseeripäivän esityksessään Tampereella. Reserviupseereilta uusi taistelutapa vaatii hyvää fyysistä kuntoa sekä yhteistoimintakykyä eri aselajien kesken. mulatiivisesti kasvavia tappioita niin paljon, ettei se pysty jatkamaan hyökkäystään. Harhauttaminen ja toisaalta myös linnoittaminen korostuvat. Siviilissä kannuksensa ansainneilla nuorilla ammattilaisilla voi olla paljon annettavaa esimerkiksi kyberturvallisuuden saralla. Tämän päivän reserviupseerioppilaat ovat hyvin motivoituneita ja riittävän kovakuntoisia, Markku Hutka sanoi. Usein vasta valmistuneet reserviläiset ovat halukkaita kokeilemaan taitojaan monipuolisesti, sillä monet heistä etsivät uusia työnantajia ja hakevat uralleen suuntaa. Uuden taistelutavan keskeinen ajatus on tuottaa vastustajan joukoille kuTUOMAS KAARKOSKI Nuoret odottavat puolustusvoimilta haastavia tehtäviä ja tiivistä vuorovaikutusta. Hän totesi, että nuoren reserviupseerin näkökulmasta avainsana on vastavuoroisuus. Vapaa-ajalla suoritettujen liikuntaja ampumaharjoitusten sekä erilaisten partiotaitokilpailujen ja jotosten hyväksilukeminen osana reserviupseerin kenttäkelpoisuutta on esimerkki sellaisesta joustavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, johon monet nuoret ovat jo ehtineet omissa opiskeluissaan tottua. Viime aikoina on keskusteltu kuinka yksittäisten reserviläisten harrastuneisuus ja siviiliosaaminen voitaisiin huomioida entistä paremmin myös puolustusvoimissa
Pyrkimyksenä on tulevaisuudessa pitää RUL:n ja muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa näyttäviä liittokokouksia eri puolella Suomea, Nöjd visioi. Tilanne on mennyt siihen, että liittohallitusta useammin kokoontuu valiokunta, joka valmistelee käsiteltävät asiat. Vuonna 1995 liiton perinteinen Reservin Aliupseerien Liitto -nimi muutettiin muotoon Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liitto – Reservistförbundet – Reservunderofficersförbundet r.y. – Valtuustomallissa valiokuntaa ei enää tarvita vaan hallitus tekee päätökset, kuten sääntöjen ja lain mukaan kuuluu, Nöjd täsmentää. Keväällä käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös kun taas syksyllä esityslistalla ovat toimintasuunnitelma ja budjetti. Liittovaltuusto ohjaa ja valvoo Uuden liittovaltuuston tehtävä on ohjaava ja valvova. Viimeisenä prosessissa ovat olleet liiton säännöt. Valtuuston jäsenet valitaan liiton yleisessä kokouksessa, joka järjestetään jatkossa vain kolmen vuoden välein. 7 Reserviläinen 7/2015 AJANKOHTAISTA RES Liiton sääntöjen muutoksesta päätetään Seinäjoen vuosikokouksessa. Tässä kokouksessa valitaan myös liitolle puheenjohtaja ja päätetään strategiasta. Valtuustomalli on kustannustehokkaampi kuin nykyinen järjestelmä. Synergiaetuja haetaan pitämällä kokoustapahtumia yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa. Käytännössä piireistä tuleekin selvästi enemmän edustajia liittovaltuustoon kuin nykyiseen liittohallitukseen. kokouskutsumenettelyiden keventäminen ja liiton nimen lyhentäminen. Uuden hallintomallin odotetaan tuovan merkittäviä säästöjä liiton hallintokuluihin, jotka ovat nykyisin noin 40 000 euroa vuositasolla. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Käytännön syistä liittohallitus on siirtänyt tämän tehtävän valiokunnalle. Yhdistysten ja piirien mallisääntöihin tehtiin sekä teknisiä että käytäntöjä helpottavia muutoksia. Nöjd kertoo, että nykyisen hallituksen kokoukset ovat pitkiä ja lähes 30 henkilön mahdollisuudet osallistua aktiivisesti kokousasioiden käsittelyyn on haastavaa. valtuustomallissa liiton yleinen kokous on koolla vain kolmen vuoden välein ja vuosittaista päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Syykuun alun kokouksessaan liittohallitus päätti yksimielisesti ottaa sääntömuutoksen pohjaksi hallintomallin, jollainen on käytössä Suomen Reserviupseeriliiton lisäksi myös monissa muissa kansalaisjärjestöissä. LiittohalliLOTTA HIeTANIeMI Liiton sääntötyöryhmän puheenjohtaja Ismo Nöjd on ollut mukana reserviläistoiminnassa 30 vuotta ja liittohallituksessa kymmenisen vuotta. Halusimme niihin käytännön sujuvuutta, Reserviläisliiton hallituksen jäsen ja sääntötyöryhmän puheenjohtaja Ismo Nöjd linjaa. Uusi hallintomalli tuo tehokkuutta ja säästöjä Lotta Hietaniemi reserviläisliitossa alkoi kolmisen vuotta sitten sääntöjen tarkasteluprosessi, jonka taustalla oli yhdistyslain muutos. Noin vuoden kestäneen selvitystyön jälkeen sääntötyöryhmä päätyi ehdottamaan liiton hallintojärjestelmän perusteellista remonttia. Parhaimmassa tapauksessa jatkossa selvitään runsaalla 10 000 eurolla. Uudet mallisäännöt on osassa yhdistyksiä ja piirejä jo ehditty ottaa käyttöön. Seinäjoen vuosikokoukselle esitetään, että jatkossa liiton virallinen nimi olisi Reserviläisliitto Reservistförbundet ry.. Jokainen reserviläispiiri saa liittovaltuustoon yhden edustajan per alkava tuhat jäsentään. – Liiton nimen jatko-osan kohdalla koettiin, että aika on kypsä poistaa se, Nöjd sanoo. – Tavoitteena on asiantuntijahallitus, ei niinkään kiintiöihin perustuva mandaattipaikkainen hallitus, Nöjd kertoo. Tämän prosessin aikana on käyty läpi yhdistys-, piirija liittotason säännöt, jotka ovat peräisin pääsääntöisesti 1990-luvun loppupuolelta. Hallitus useimmiten hyväksyy valiokunnan esitykset sellaisenaan. – Päättävien henkilöiden lukumäärä lähes kaksinkertaistuu muutoksen myötä, selittää Ismo Nöjd. Esimerkiksi yhdistysten kevätkokouksien pitämiselle annettiin lisää aikaa ja kokouskutsumenettelyitä kevennettiin. Nykyinen hallintomalli Uusi hallintomalli Liittokokoukset (kevät & syksy) Liittokokoukset (3 vuoden välein) Liittohallitus 1 + 27 Liittovaltuusto 1 + 45 (kevät & syksy) Valiokunta 1 + 8 Liittohallitus 1 + 9 Useita työryhmiä Useita työryhmiä NYKYINeN HALLINTOMALLI UUSI HALLINTOMALLI tus puolestaan on merkittävästi nykyistä pienempi. – Osittain käytännöt olivat jo muuttuneet ja ohittaneet vanhat mallisäännöt. Pienen koon uskotaan tuovan hallitustyöskentelyyn nopeutta ja tehokkuutta. Valtuusto myös muodostaa liittohallituksen. Pitkää ja hankalaksi koettua nimeä on sellaisenaan käytetty lähinnä vain virallisissa papereissa. – Kun pitäisi ideoida, kehittää ja luoda uutta, haasteita syntyy. – Ei voi väheksyä sitäkään näkökulmaa, että uudistus myös säästää hallinnon kuluja. Tässä ns. Liiton virallinen nimi lyhenee Liiton sääntöihin esitetään myös monia muita muutoksia, joita ovat mm. – Tarkoituksena on päästä Suomen Reserviupseeriliiton mukaiseen rytmiin. Liittohallituksen vahvuudeksi on jatkossa kaavailtu puheenjohtajaa ja yhdeksää jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet
ISAF-operaatio loppui ja Irakista ovat joukot kotiutuneet. Tämä on erityisen tärkeää Baltian maille ja myös monelle muulle itä-Euroopan maalle, Lindberg sanoi. Joukkoja Baltiaan Lindbergin mukaan Nato ja Yhdysvallat ovat lähes viisinkertaistaneet ilmapäivystysjoukkojen määän Baltian maissa. Upinniemessä MPT:n kanssa muun muassa taistelunäytöstä seurannut ja miinalaiva Pohjanmmaahan ja muuhun merivoimien kalustoon tutustunut Lindberg totesi, että Suomen osallistumista Yhdysvaltojen johtamiin harjoituksiin ei pidä tulkita reagointia muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Komentajan mukaan taustalla on kaksi asiaa. Ensinnäkin luonnollisesti Venäjän toimet ovat johtaneet reagointiin. Yhdysvallat ja Nato operoivat tunnistuksia vastaavanlaisesti Ämarin lentotukikohdasta Virosta käsin. Nyt on väkeä ja TUOMAS KAARKOSKI Taistelunäytös oli yksi Upinniemen ohjelmanumeroista. – Nato ja Yhdysvallat ovat jo aktivoituneet. Merivoimat on osallistunut Baltopsiin jo 1990-luvulta lähtien ja Saber Strike – harjoitukseenkin olemme osallistuneet useana vuonna. Toinen merkittävä tekijä Yhdysvaltojen läsnäolon kasvuun on resurssien vapautuminen muista operaatioista. Esimerkiksi suomalaisten tekemät tunnistuslennot ovat kolminkertaistuneet Suomenlahdella viimeisen kolmen vuoden aikana. Tuomas Kaarkoski puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg uskoo Yhdysvaltojen keskittävän tulevaisuudessa joukkoja entistä enemmän Eurooppaan ja varsinkin sen itäosiin. –Maajoukkoja on jo tuotu ja nyt käydään keskusteluja tuodaanko lisää joukkoja. Maanpuolustuksen tuen valtuuskunnalle Rannikkoprikaatissa Upinniemessä puhunut Lindberg pitää Suomen välejä Yhdysvaltoihin erinomaisena sekä viranomaisettä virkamiestasolla. Itse asiassa osallistuminen näihin kansainvälisiin harjoituksiin joudutaan suunnittelemaan ja hyväksyttämään kaksi vuotta etukäteen ulkoja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.. Suomi on ollut mukana muun muassa Baltopsja Saber Strike –harjoituksissa. 8 AJANKOHTAISTA Lisää amerikkalaisia Eurooppaan Upinniemessä Maanpuolustuksen tuen valtuuskunnalle puhunut komentaja Lindberg uskoo Yhdysvaltojen lisäävän läsnäoloa euroopassa. – Onko tämä reagointia. Ei ole. rahaa harjoitella enemmän Euroopassa ja Venäjän toimien takia näin on jo käynyt ja tulee jatkossakin käymään, Lindberg totesi
Huomasin, että siellä oli samanlainen telatraktori kuin isoisän sotavalokuvissa, SAMI HAKALA Kurikan tykkien asemaanajonäytös oli menestys Aho kertoo tarinan oleellista käännettä. – Alussa oli tarkoitus, että tulee yksi tykki ja siihen tykinvetokuorma-auto ja n. Väkeä oli ympäri Suomen ja alkuperäisestä patteristostakin oli kaksi veteraania läsnä. kymmenen miestä. Meillä oli siellä kolme vanhaa tykkiä käytössä ja kävimme perushommat läpi. Todennäköisesti parin vuoden kuluttua on edessä uusi näytös, jossa visiona on laajentaa näytös yhden jaoksen esityksestä kokonaisen patterin toiminnan elävöittämiseen. Kurikkalainen Tuomo Aho tuskin osasi 1990-luvulla vielä kirjastoja ja sota-arkistoa penkoessaan arvata mihin kaikki tulisi lopulta johtamaan. 15 000 työtuntia ja 35 000 ajokilometriä myöhemmin elokuussa suuri hetki sitten viimein koitti. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 7/2015 Projektista suurmenestys Kurikassa 4500 ihmistä todisti historiallista tykkien asemaanajonäytöstä. Aho tuli näytöksen jälkeen siihen tulokseen, että haalittua tietotaitoa ei kannata hukata. Nämä asiat Aho selvitti vanhoista ohjesäännöistä, Museo Militariasta ja veteraaneilta. Pian Aho huomasi valmistelevansa historiallista tykkien asemaanajonäytöstä. Asemaanajo menestys Aho työsti unelmaansa pääsääntöisesti yksin ensimmäiset neljä vuotta. Oliko projekti kaiken vaivan väärti. Taistelumuonien kärki Tuomas Kaarkoski alussa oli pelkästään kiinnostus selvittää isoisän ja Raskaspatteristo 1:n vaiheita jatkosodassa. Ongelma oli vain, että harvalla oli tykkimieskokemusta ja kukaan ei tiennyt sota-ajan tykkitoiminnasta mitään. Kurikkaan saapui seuraamaan historiallista tykkien asemaanajonäytöstä peräti 4500 ihmistä. Tämä on Pohjoismaiden ja ehkä Euroopankin tasolla ainutlaatuinen projekti.. Tekijämääräkin oli jo paisunut 150 ihmisen pintaan. Ruokahalu kuitenkin kasvoi. Museossa oltiin myötämielisiä traktorin lainaamiseen. Helmikuussa toisella kurssilla kävimme tulenjohtoa ja viestipuolta ja huhtikuussa sekä heinäkuussa oli Kurikassa vielä kurssit, joissa valmisteltiin tuliasemat ja harjoiteltiin tykkitoimintaa, Aho taustoittaa oppimisprosessia. Siitä Ahon mukaan kipinä sitten syttyi. Muiden varopuheista huolimatta Ahon projekti oli jättimenestys. Pitkällisen etsimisen jälkeen kasassa olikin noin 60 henkilön suuruinen joukko. Reservin ja evp-tykkimiehiä tuli apuun ja yhteistyössä heidän kanssaan tykkitoiminnan salat alkoivat selvitä. Alusta lähtien oli selvää, että yksin hän ei pystyisi kaikkea tekemään. – Ehdottomasti. Seuraavaksi löytyi vanha Citroen-kuorma-auto tykinvetäjäksi. Viime vuoden marraskuussa oli Niinisalossa Tykistökoululla MPK:n pitämä viikonlopun mittainen kurssi 50 kaverille. – Lähivuosina tulee uusi näytös varmuudella. Isoisä oli tulenjohtueen radioryhmän johtaja ja sekin puoli piti saada mukaan. – Se oli niin mahtava unelmien täyttymys. –2010 olin Porista tulossa ja koukkasin Mäkilän traktorimuseon kautta. Noin viiden vuoden työ ja kaikki ohi muutamassa tunnissa. Ensi kertaa järjestettävään ja Kurikan kokoiseen maalaiskaupunkiin tuollainen väkimäärä on aika huikea, Aho kertoo tyytyväisenä
Vuonna 1995 hakijamäärä oli 793, ja on sittemmin ollut keskimäärin 500 vuosittain. Tiilikainen muistuttaa. Valintakokeissa Tiilikaisen mieli armeijan suorittamisesta varmistui. — Meidän reserviupseerikurssimme priimus oli nainen, Tiilikainen kertoo. Päätös ei Tiilikaista musertanut, sillä ainakin hän oli voitavansa tehnyt. NAISeT ARMeIJASSA Vuoden 2014 loppuun mennessä asepalveluksen on suorittanut 6487 naista. — Elämässä ehtii kyllä tehdä töitä. — En halunnut joutua jossittelemaan jälkeenpäin, että ”minäkin olisin voinut hakea, mutta kun”, Tiilikainen perustelee päätöstään. Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri, Elisabeth Rehn, oli näkyvästi puolustamassa naisten oikeutta asepalvelukseen. Silloin 29-vuotias Tiilikainen näki tilaisuutensa koittaneen: nyt tai ei koskaan. Korkein sotilasarvo naisella on henkilökunnassa komentajakapteeni ja majuri, reservissä kapteeni. Reserviupseerikurssi vei Tiilikaisen lentokoneiden parista takaisin metsän puolelle johtamistehtäviin. — Ovathan pojat ja tytöt olleet koko ikänsä koulussa ja muualla tekemisissä, ei siinä ollut mitään ihmeellistä, että he ovat samassa armeijassa, Tiilikainen sanoo. Laura Tiilikainen Ikä 49 sotilasarvo res kapt ammatti Digitaalisten palveluiden päällikkö, amiedu Yhdistys Tapiolan reserviupseerit ry Paikkakunta Espoo tyksestä äänestettiin tammikuussa 1995, ja äänin 103—66, laki vahvistettiin. Johtajakoulutukseen naisista valitaan 68 prosenttia. Hakemukseen tuli kuitenkin hylätty päätös iän ja lattajalan takia. Marjut Kriikku vuodesta 1995 saakka naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Siinä ensimmäiset naiset toimivat muurin murtajina osoittaen, että he pärjäävät. Naisiin armeijassa suhtauduttiin hyvin. Edellytyksenä palvelukseen hakemisella oli, ja on edelleen, suomen kansalaisuus, 18—29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Ilmavoimilla oli oma hakumenettelynsä. Sitten ilmavoimilta saapui kutsu valintakokeisiin. Henkilökunta oli valmisteltu hyvin ja kohtelu oli tasapuolista. — En väitä, että olisin siellä oppinut johtajaksi, mutta innostuin siitä, että johtamista voi opetella ja opiskella, Tiilikainen kertoo.. MARJUT KRIIKKU KUKA. Eduskunnassa lakiesiLaura Tiilikainen oli yksi ensimmäisistä asepalveluksen suorittaneista naisista. Päällimmäisenä palveluksesta ilmavoimien teknillisessä koulussa jäivät mieleen lentokoneet ja johtamiskoulutus. Kaksi naista valittiin, Tiilikainen oli toinen heistä. Kaikki naiset olivat myös halukkaita reserviupseerikouluun. Laura Tiilikainen oli yksi heistä. Valintakokeet olivat samalla pääsykokeet aliupseerikurssille, jonne kaikki teknilliseen kouluun valitut menivät. Naishakijoita oli 350, joista 50 kutsuttiin valintakokeeseen ja 15 määrättiin palvelukseen. Reserviupseerikouluun valitaan 10 prosenttia. Hän oli valmistunut diplomi-insinööriksi ja työskennellyt jo useamman vuoden Nokialla ennen kun naiset saivat mahdollisuuden suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Kantahenkilökunnassa joillakin oli epäilyksiä siitä, onko armeija naisen paikka. Kovan seulan läpi Valintakoepäivänä tehtiin muun muassa psykologiset kokeet ja kuntotesti. Miksei viettäisi yhtä vuotta vähän eri tavalla, ja saisi kokemuksia, joita ei muualta saa. Saapumiserän pojat eivät osanneet verrata palvelukseen ilman naisia, sillä kaikki olivat samassa uudessa tilanteessa ensi kertaa. Nämä naiset olivat tosissaan ja hän halusi olla mukana. 10 AJANKOHTAISTA ”Nyt tai ei koskaan” Lokakuussa tuli 20 vuotta täyteen, kun ensimmäinen naisia sisältävä saapumiserä astui palveluksen. Vuonna 2014 naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki 818 naista, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin
Viestintään käytämme radioita hyvin samanlaisella radioetiketillä kuin puolustusvoimissa. Reserviläisten lisäksi mukana on niin rauhanturvaajana palvelleita kuin kantahenkilökuntaankin kuuluvia. – Pelaajamme aloittavat tyypillisesti aivan eri lähtökohdista kuin monissa muissa maissa. Varusmieskoulutuksen saaneet pelaajat yleensä osaavat arvostaa taktista pelityyliä ja ymmärtävät oman roolinsa osana isompaa kokonaisuutta. Tulossa on myös muuta puolustusvoimien kalustoa Apilaksesta NH90-helikopteriin. Tyypilliseen 3–4 tuntia kestävään peli-iltaan osallistuu kerrallaan 60–80 pelaajaa, mutta parhaimmillaan suomalaisia pelaajia on saatu samaan tehtävään mukaan jopa sata. Parasta Kaasalaisen mukaan pelissä ovat yhteistyö porukan kanssa ja suuret intensiiviset tulitaistelut, joissa ruudinhajun voi melkein tuntea nenässään. Forumille rekisteröityneitä pelaajia noin 570, aktiiveja noin 150. – He tuovat paljon tietotaitoa ja näkemystä peleihimme. Yhteisössä on paljon aktiivisia reserviläisiä, jotka ovat mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. – Hyvät pelipalvelimet kestävät tällä ARMA FINLAND Suomalainen M05-maastokuvio ja tutut rynnäkkökiväärit on mallinnettu Arma III -peliin FinMod-projektin myötä. – Vaihtelu jännittävien tulitaisteluiden ja rauhallisien hetkien välillä kuitenkin lisää pelin palkitsevuutta. Varusmiespalveluksen käyminen näkyy Kaasalaisen mukaan toiminnassa erityisesti silloin, kun tehdään yhteistyötä vaikkapa ulkomaisten peliporukoiden kanssa. Siinä missä moni muu peli on yhtäjaksoista räiskintää ja räjähtelyä, Armassa jalkaväkimies jolkottelee rynkky kädessä metsässä pitkiä matkoja taistelukosketusta odottaen. Suomalaiset hyödyntävät intistä opittuja taitoja jopa satojen pelaajien taisteluissa Arma-sotasimulaattorissa. Arma Finland Suomalaiset Arma-pelien harrastajat ovat perustaneet yhteisön, jossa Kaasalainen arvioi olevan 150 aktiivista pelaajaa. Hyvin suoritettu tehtävä voi olla nautinnollinen, vaikka ei olisikaan ollut tapahtumien keskipisteessä. ARMA FINLAND Pelinä arma III ja lukuisia modeja, mm. Jalkaväkitaktiikkaa Vaikka Arman pelaaminen ei Kaasalaisen mukaan korvaa kertausharjoituksia, pääsee pelatessa hyödyntämään intissä opittuja sotilastaitoja. Arma Finlandin pelaajien ikähaitari ulottuu 16-vuotiaista aina lähes viisikymppisiin. Suurimman ikäluokan muodostavat 20–25-vuotiaat. Usein pelaajat myös hakeutuvat intissä opittuihin rooleihin. Lisätietoja verkosta osoitteesta armafinland.fi. Arman kaltaisessa sotasimulaatiossa pelaajilla on mahdollisuus päästä kokemaan virtuaalitaisteluita, jotka muistuttavat yllättävän paljon armeijan taisteluharjoituksia.. – Peleissä toimimme ryhmissä ja joukkueissa soveltaen jalkaväkitaktiikoita. Tosielämän status ei kuitenkaan anna erityisvapauksia yhteisössä, vaan kaikki pelaajat ovat yhdenvertaisia rooleja jaettaessa, Kaasalainen kertoo. – Valtaosa pelaajista on suorittanut varusmiespalveluksen. Pelaajat iältään 16–50-vuotiaita, suurin ikäluokka 20–25-vuotiaat. Jalkaväkitaktiikkaa sotasimulaattorissa 11 Reserviläinen 7/2015 Mikko Virta arma sotasimulaattoria pidetään realistisimpana markkinoilla olevana sotapelinä. Tapa toimia osana ryhmää ja suurempaa komentohierarkiaa on valtaosalle tuttua juuri varusmiespalveluksen ansiosta. – Peli on sivusta katsottuna hidastempoista. Voi mennä pitkiä aikoja, jolloin yksittäiselle taistelijalle ei tapahdu mitään, kertoo Ville Kaasalainen suomalaisesta Arma Finland -peliyhteisöstä. – Taisteluharjoitukset ja leirit antavat varusmiehille ja reserviläisille usein mieleenpainuvimmat kokemukset. Mikään muu peli ei tarjoa mahdollisuutta kokea saman kokoluokan tulitaisteluita realistisissa asetelmissa, Kaasalainen kertoo. Peli-iltoja keskiviikkoisin ja lauantaisin. hetkellä noin 150 pelaajan kuorman, joten parhaimmillaan skenaarioissa voi olla suurikin määrä pelaajia. RHs: Escalation Perustettu helmikuussa 2013. Arman taistelukentät eivät ole ahtaita karsinoita, vaan parhaimmillaan useiden satojen neliökilometrien kokoisia
Ajankohtainen teos on jatkoa valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkan kirjalle Karhun kainalossa, joka oli Tieto-Finlandia-ehdokas. Vladimir Suuresta Putiniin Venäjän sankarit ja epäjumalat TIMO VIHAVAINEN Miten sankarit ja myytit selittävät Venäjää. Lue myös: Miten Suomen turvallisuusympäristö ja sen turvallisuuspolitiikka ovat muuttuneet kylmän sodan jälkeen. Sotatieteiden tohtorin polttavan ajankohtainen kirja informaatiosodasta Venäjän ja lännen välillä.. Suomi Venäjän talutusnuorassa. Jätetyt kodit, tuhotut sillat Lapin sodan monta historiaa VEIKKO ERKKILÄ PEKKA IIVARI Lapin sota ajoi pohjoisen Suomen asukkaat kodeistaan ja pakotti aseveljet toisiaan vastaan. SS-joukkoihin nuorena värväytyneen Aarne Kähärän tarina on hurja. Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen emeritusprofessori johdattaa lukijat kohti Venäjän sielua. Pääkallosotilas SS-vapaaehtoiseksi 16-vuotiaana OLAVI LEMPINEN MANU PAAJANEN Waffen-SS:n koulutus, aseveljien kuolemat, taistelut Ukrainan ja Venäjän hurmetantereilla. Kirjan rohkean tulkinnan pohjana silminnäkijöiden haastattelut ja arkistolöydöt. S i Infosota SAARA JANTUNEN Hybridisodankäynti hämärtää sodan ja rauhan rajaa
HAEN Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalia SUKUNIMI ja ETUNIMET (Kunniakirjaan tuleva etunimi alleviivattuna) SOTILASARVO (jos on) KATUOSOITE POSTINUMERO ja -TOIMIPAIKKA V A I N P I T K Ä A I K A I S E L L E J Ä S E N E L L E Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitali voidaan myöntää jäsenelle, jonka jäsenyys yhdessä tai useammassa liiton jäsenyhdistyksessä on kestänyt vähintään kymmenen vuotta. Myönnetty mitali lähetetään postitse kotiin ja sen liitteenä on lasku sekä kunniakirja. Haettavissa 31.12.2015 saakka Erikoisluokan Ansiomitali on vain liiton erityisinä merkkivuosina myönnettävä huomionosoitus, jonka hakuaika päättyy 31.12.2015. Erikoisluokan Ansiomitali haetaan ja maksetaan itse. Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalin hinta on 60 euroa sisältäen 60-vuotissoljen sekä henkilökohtaisen kunniakirjan. Aika ja paikka Allekirjoitus Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys RES ErAm 260x380 C indd 1 25 9 2015 10 15. www.reservilaisliitto.fi www.reservilaisliitto.fi RESERVILÄISLIITON ERIKOISLUOKAN ANSIOMITALI Reserviläisliitto maksaa postimaksun Leikkaa katkoviivaa pitkin. Seuraavan kerran huomionosoitus on haettavissa 2025 liiton täyttäessä 70 vuotta. Pienoismitalin hinta on 30 euroa. HUOMIONOSOITUSHAKEMUS Mikäli mitali myönnetään, tilaan myös pienoismitalin. Kuluvana vuonna myönnettävät Erikoisluokan Ansiomitalit sisältävät 60-vuotissoljen. Jokaisen hakijan ansioiden riittävyys tarkistetaan. Molemmat hinnat sisältävät toimituskulut
Eräs sotilasvirkamies toimi propagandakuuluttajana etulinjassa, ja sodassa insinöörikapteenina palvellut tataari ylennettiin myöhemmin insinöörimajuriksi. 14 HISTORIA Suomen vähemmistöt rintamalla 1939–1945 osa 2/3: tataarit ja roomalaiskatoliset. Jalkaväessä heitä tietysti palveli mutta myös venemiehenä, ja komeileepa yhden alikersantin hihassa Panssaridivisioonan nuolitunnuskin. Suomen kansalaisuuden saaneet tataarimiehet suorittivat tietysti varusmiespalvelukseen, ja jotkut kävivät myös RUK:n. Kumpikin vähemmistö osallistui sotiin ja muistaa veteraanejaan omalla tavallaan. Hän lupasi vuonna 1990 aseveljelleen lähettämässään kirjeessä kertoa myöhemmin suullisesti ”mielenkiintoisia asioita, joista en nyt mainitse”. Suomen muhamettilainen seurakunta onnistui järjestämään tataarivangeille paremmat elämisen olosuhteet. Kolmannes tataariupseereista kaatui Outo kieli koitui lomalaisen kohtaloksi Seppo Simola talvisodan kynnyksellä Suomen tataariyhteisön koko oli 700–800 henkeä. Radiotiedustelijoita ja Laguksen miehiä Tataarikielen ja suomen lisäksi monet Suomen tataarit osasivat myös venäjää, joka oli valtakieli vanhimman siirtolaispolven synnyinseuduilla. Suomenlinnassa ja muissa varuskunnissa pidettiin roomalaiskatolisia messuja autonomian aikana 1800-luvulla, koska Venäjän armeijassa oli paljon roomalaiskatolisia. Roomalaiskatolista uskoa tunnustavia ulkomaalaisia kauppiaita ja käsiSA-KUVA Tämä joukko nosti virallisen Suomen lipun takaisin vallatun Viipurin linnan torniin 29.8.1941 taistelujoukkojen nostaman tilapäislipun tilalle. Upseereja ja vapaaehtoisia sotamiehiä Monet tataarit anoivat Suomen kansalaisuuden heti itsenäisyyden alussa, mutta noin puolet tataarista oleskeli maassa vielä sotien kynnyksellä Kansainliiton myöntämän pakolaispassin (ns. Kaikkein nuorimmat palvelivat sotilaspoikina. Suomeen vuonna 1925 perustettu seurakunta oli ensimmäisiä islamilaisia seurakuntia koko Euroopassa, ja Järvenpäähän rakennettiin Euroopan pohjoisin moskeija vuonna 1942. Vasemmalla tataaritaustainen sotilasvirkamies Sadri Arifulla. Tataarit ovat laatineet veteraanikirjan matrikkeleineen, mutta katolisista veteraaneista löytyy kirjallisuudessa toistaiseksi hajamainintoja. Erillisessä sotilaspoliisiosastossa palvellut tataarialiupseeri katsoi parhaaksi muuttaa sodan jälkeen Ruotsiin. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Venäjään liitettyyn Viipuriin perustettiin ensimmäinen katolinen seurakunta vuonna 1799. Suomen tataarit ovat lähtöisin Venäjältä Nishnij Novgorodin kuvernementin Sergatshin piirikunnan tataarikylistä. Veteraani vei kuitenkin salaisuutensa mukanaan hautaan.. Nansenin passin) turvin. Suomalaistataareja ei keskitetty tiettyihin joukkoihin tai tehtäviin. Roomalaiskatolisia oli noin tuhat. Heitä alkoi asettua kauppamatkoilla tutuksi tulleeseen Suomeen 1800-luvun jälkipuoliskolla. Naisista parikymmentä osallistui sotiin lottina, pikkulottina tai apusisarina. Vangiksi jäi myös Suomen tataarien sukulaisia Venäjän tataarikylistä. työläisiä asui Suomessa jo 1700-luvulla. Assimiloituminen valtaväestöön oli niin kiinteää, että moni kansalaisuutta vailla ollut ilmoittautui talvisodan alkaessa vapaaehtoiseksi ja monet heistä olivat hankkineet sotilaskoulutusta suojeluskunnissa. Radiotiedustelu tarvitsi venäjää taitavia, samoin sotavankien käsittely alkukuulustelusta leireille asti. Upseereiksi tataareja yleni kaikkiaan yhdeksän, sotilasvirkamiehiä oli kaksi, aliupseereja 38 ja miehistöä sata. Keskittymiä muodostui ainakin pääkaupunkiseudulle sekä Karjalan kannaksen Terijoelle
Tataarisankarivainajien kuolinilmoituksista kuvastuu sitoutuminen suomalaisiin arvoihin: ”Kaatui oikean asian puolesta”, ”Kaatui sankarina taistelussa Suomen vapauden ja oikeuden puolesta” ja ”Kaatui pyhimpien arvojen puolesta”. Majuriksi reservissä kohonnut ja siviilissä sotien jälkeen historian professorin uran luonut Jarl Gallén kuului Suomen roomalaiskatolisiin. Ainakin viisi tataarien sankarivainajaa on haudattu Helsingin Lapinlahteen islamilaiselle hautausmaalle, yksi Tampereelle, ja yksi tataarivainaja jäi vetäytymisvaiheessa 1944 kentälle. Ruutu haavoittui kuolettavasti 22-vuotispäivänään lokakuussa 1941. Sotavankien joukossa oli mm. Suojeluskuntaan kuulunut kirkkoherra palveli talvisodassa korkeasta iästään huolimatta lääkintätehtävissä ja vieraili jatkosodassa katolisten rintamamiesten luona.. Jatkosodassa hän toimi sotavankien parissa katolisena pappina käyttäen luterilaisen sotilaspapin arvomerkkejä – roomalaiskatolisille papeille ei omia tunnuksia ollut määritelty. Kotkalainen väestönsuojelumies Ämrulla Fethulla menehtyi vain 16-vuotiaana tehtävää suorittaessaan Tapaninpäivän 1939 pommituksissa. Toisestakin sankarivainajasta löytyy maininta lähdeteoksessa, mutta nimeä ei löydy Suomen sodissa 1939 – 45 menehtyneiden luettelosta. Tuntemattomaksi jäänyt siviili ampui sotilaspuvussa olleen Samlihanin Helsingissä kadulle iltamyöhällä 14.9.1942. Eräs Suomen kansalaisuuden sodan aikana saanut itäistä riitusta edustanut katolinen pappi komennettiin Valtiolliseen poliisiin järjestämään ja suomentamaan sotasaalispapereita. Luutnantti Sämiulla Asis kaatui 27.8.1941 Kiestingissä, mutta muut sisarukset palasivat. Hän aikoi papiksi, mutta sodan julma kohtalo päätti toisin. Pohjois-Suomen saksalaisjoukoissa palveli jatkosodan aikana runsaasti katolisia, mutta heillä oli luonnollisesti omat sotilaspapit samoin kuin Laatokalle sijoitetulla italialaisella torpedoveneyksiköllä. Hän ilmeisesti luuli tataarikieltä toverinsa kanssa puhunutta rintamamiestä desantiksi. Suruviesti ei onneksi kohdannut samoja perheitä kahdesti, vaikka riski oli olemassa. Jatkosodan alussa Hangon rintamalla palvellut kapteeni (myöhemmin majuri) Jarl Gallén kuului Suomen roomalaiskatoliseen yhteisöön. Sinne pystytettiin muistokivi vuonna 1956, ja seurakuntatalossa paljastettiin sankarivainajien muistotaulu 22.11.1987. Kovin turhalta tuntuu Siaetdin Samlihanin kuolema. SA-KUVA SA-KUVA Roomalaiskatolinen kirkkoherra Wilfrid von Christierson Hangon rintamalla elokuussa 1941. Christierson toimitti joulumessun kapteeni Gallénin korsussa vuonna 1941 ja tapasi katolisia sotilaita myös Syvärillä. Ainakin yhden katolisen sankarivainajan, ylioppilas Kalevi Ruudun, lähdekirjallisuus nimeää. Roomalaiskatolisia sotilaspappeja Toisen maailmansodan kynnyksellä merkittävä osa Suomen noin tuhannesta katolisesta oli ulkomaalaisia eikä heitä koskenut täkäläinen asevelvollisuus. Jatkosodan alussa kapteeni Gallén palveli Hangon rintamalla. Puolan katolisia. Useimmat tataarien sankarivainajat on haudattu Helsingin Lapinlahteen Marian sairaalaa vastapäätä olevalle islamilaiselle hautausmaalle. 15 Reserviläinen 7/2015 Kolmannes tataariupseereista kaatui Yhdeksästä tataariupseereista kaatui peräti kolme eikä uhrimielen puutteesta voinut syyttää muitakaan, koska 177 rintamamiehestä kaatui kymmenen ja haavoittui 28. Laivapoika Gayär Nasretdin oli vain vuotta vanhempi, kun hän painui torpedo-osuman saaneen aluksen mukana syvyyksiin 10.9.1942. Suomen katolisissa oli yhteisön kokoon nähden ilmeisen vähän rintamapalvelusikäisiä Suomen kansalaisia. Katolisena rintamapappina palveli myös Wilfrid von Christierson, joka oli Carlingin tapaan ikämies. Matrikkelitiedoista päätellen rintamalla oli muitakin sisarussarjoja. Katolisista veteraaneista vähän tietoja Suomen roomalaiskatolisten veteraanien ja lottien tiedot ovat vielä kokoamatta yksiin kansiin, eikä tiedossa ole muistomerkkiäkään. Kotoutuminen Suomeen oli onnistunut. Lähteitä: Hirvonen Tuomo (toim.): Suomen Islamseurakunnan veteraaniteos Vuorela Kalevi: Finlandia Catholica Vuorela Kalevi: Monsignore Adolf Carling Safiulla Cingiz: Tataarisotavankeja Suomessa 1939 – 45 ja aikakauden ohjeistuksia (ote käsikirjoituksesta) Puhelinkeskustelu Katolisen tiedostuskeskuksen johtajan Marko Tervaportin kanssa SePPO SIMOLA Tataarisankarivainajien yhteinen muistokivi pystytettiin islamilaiselle hautausmaalle Helsingin Lapinlahteen vuonna 1956. Terijokelaisesta Asisin perheestä oli viisi poikaa rintamalla ja lisäksi tytär lottana. Vuonna 1882 syntynyt Adolf Carling oli talvisodan syttyessä Terijoen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkkoherra
Uudet Jehut onkin rakennettu huomioiden aiemmat kokemukset. Jehut rakennetaan samalla Marine Alutehchin telakalla Teijossa, missä Jurmotkin on tehty. Jehu soveltuu taistelijoiden kuljetuksiin ja maihinnousuihin erityisesti saaristo-olosuhteissa. Ohjaamossa on runsaasti erilaisia näyttöjä niin aluksen eri järjestelmille kuin ulkopuolisille videokameroille. Näin kuljetettavat pysyvät koko ajan tilanteen tasalla. Miehistö istuu iskuavaimentavissa erillisistuimissa. Siinä on kamera näkyvän valon alueelle sekä infrapunasensori pimeätoimintaa varten. Hermeettisesti NBC-suojattu tila on lämmitetty ja ilmastoitu. Kannen yläpuoliset rakenteet ovat komposiittimateriaalia. Ensimmäiset Jehut luovutettu Merivoimat vastaanotti kesäkuussa kolme ensimmäistä Jehu-luokan kuljetusvenettä. Hänellä on edessään Trackfiren FCP-paneeli (Fire Control Panel), joka näyttää tähtäinkuvaa tornin sensorimodulilta. Saabin mukaan RWS mahdollistaa nopean maalin lukinnan ja osumavarmuuden kaikissa olosuhteissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää esimerkiksi haavoittuneiden evakuointeihin, partiointiin ja saattotehtäviin. Jehun matkustamossa on 24 kevyttä mutta silti ergonomista Shoxs 8100 -istuinta. Ensimmäisen 12 aluksen tilauksen arvo on noin 32 miljoonaa euroa. Penkkirivien väliin jää runsaasti tilaa taistelijoiden varusteille kuten rannikko-ohjuksille. Syyskuussa puolestaan käynnistettiin Laivue 2020 -hanke, jolla korvataan seitsemän taistelualuksen suorituskyvyt. Kotimaista valmistetta olevat veneet ovat nopeita ja kykenevät toimimaan suomalaisissa rikkonaisissa saaristo-olosuhteissa. KUVAT: TeRO TUOMINeN Seurauksena tästä on varsin suljettu kokonaisuus. Etulaipiossa on karttanäyttö ja videokuvaa aluksen ulkopuolelta. Se tarjoaa miehistölle ja kuljetettaville taistelijoille samankaltaista suojaa kuin Pasi-miehistönkuljetusajoneuvo. Kauko-ohjattu asetorni Ylimpänä Jehun päällä on kauko-ohjattava Saab Trackfire RWS -asejärjestelmä (Remote Weapon Station). Asetornin modulaarisessa sensoripaketissa on myös lasermittain etäisyyden määritykseen ballistista 3D-laskentaa varten. 16 KALUSTO Tero Tuominen rannikkotaistelijoiden nopeat siirrot merellisiin kohteisiin ovat vuodesta 2000 olleet Jurmo-luokan vastuulla. Vaikkei Jehua olekaan tarkoitettu pitkäaikaiseen oleskeluun vaan nopeisiin siirtymiin, lisämukavuutta tuovat mikroaaltouuni ja wc. Vesisuihkupropulsio mahdollistaa operoinnin matalilla alueilla ja samalla tarjoaa terävää ohjattavuutta sekä kyvyn nopeaan pysähtymiseen kääntämällä vesisuihku eteenpäin (ns. Jehu on Watercat Kaupalliselta nimeltään U-700 Jehu on Marine Alutech Watercat M18 AMC (Armored Modular Craft). Aluksen runko ja kansi ovat alumiinia. Jehun komentosillan ikkunoiden kokokin on minimoitu suojauksen maksimoimiseksi. Siihen voidaan asentaa tarpeen mukaan erilaisia aseita. Jehu-luokan veneet ovat Jurmoja suurempia. Lisäksi kannella on U-700 Jehu etenee täydessä kuormassakin 35 solmun matkanopeudella.. Niiden yläkansien rakenteissa on komposiittimateriaaleista rakentuva panssarointi. Kun uutta alusluokkaa esiteltiin kesäkuussa, varustuksena oli 12,7x107 NSV -ilmatorjuntakonekivääri sekä 7,62x53R PKM -konekivääri. Aselavettiin voidaan asentaa myös 40 mm Heckler & Koch GMG -kranaattikonekivääri. crash stop). Trackfiren kameroilla on aseista erillinen oma stabilisointinsa. Keulassa on ramppi taistelijoiden rantautumista varten. Operaattori suuntaa asetta istuimensa käsinojassa olevalla joystick-ohjaimella. RWS-operaattori istuu ohjaamossa takarivissä oikealla. Jehun avoimelle takakannelle voidaan asentaa kaksi 12,7 mm ilmatorjuntakonekivääriä. Jurmojen kevyt rakenne ei kuitenkaan tarjoa ballistista suojaa aluksessa oleville. Laipioista löytyvät kytkennät viestintävälineille. Näin rekyyli ei vaikuta kuvaan
Ongelmaksi jää kuitenkin niiden pieni määrä. Nykyisin ohjusveneissä on käytössä Saab RBS-15 -meritorjuntaohjuksia. Poistoon menevät kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti 25. Alusten on kyettävä käyttämään asevaikutusta kaikkia näitä uhkia vastaan. 1,2 miljardin euron rahoitusta. Ohjuksen tarkemmasta tyypistä ei ole tietoa, sillä järjestelmät ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Merivoimien nykyisistä aluksissa on Airbus Defence and Space TRS-3D -tutka. 17 Reserviläinen 7/2015 MARINe ALUTeCH WATeRCAT M18 AMC / U-700 JeHU Pituus 19,90 m Leveys 4,30 m syväys 1,10 m Uppouma 32,0 tonnia suurin nopeus 45 solmua Nopeus kuormattuna 35 solmua Toimintamatka >200 merimailia Moottorit 2 x scania DI16, 1150 hv Propulsio 2 x Rolls-Royce 40a3 -vesisuihku Miehistö 2-5 Rekisteröity 35 henkilölle Runko ja kansi alumiinia Ylärakenteet komposiittimateriaalia GPs, tutka ja eteenpäin mittaava kaikuluotain kiinnityskiskot erilaista varustusta kuten miinoja varten. Uutta aluksessa on helikopterikansi ja hangaari. Keulassa on tykkitorni. etuseinässä on karttanäyttö ja videokuvaa ulkoa. Sama laite on myös Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turvassa. Tulevaisuudessa poistuvien kuuden laivan ohella miinalaiva Pohjanmaa on jo päässyt eläkkeelle. Laivue 2020:n suunnittelu ajoittuu vuosille 2015 – 2018 ja alukset rakennetaan 2019 2024. Niinpä korvattavana on seitsemän aluksen varsin erilaiset suorituskyvyt. Todennäköisesti haetaan pidempää kantamaa kuin nykyisillä ohjuksilla. Neljä alusta korvaa seitsemän Merkittävä osa merivoimien keskeistä taistelualuskalustoa vanhenee 2020-luvulla. Ne on sijoitettu rakenteiden suojaan. Kuvan perusteella Laivue 2020 -luokassa määrä olisi suurempi. Jehun ohjaamoa saa kuvata vain ovelta. Komentosillan päällä on -tulenjohtosensori ja mastossa valvontatutka. Ne valvovat merialuetta pinnalla ja veden alla sekä myös ilmatilaa. Matkustamon penkit ovat reunoilla, jolloin keskelle jää tilaa taistelijoiden varustukselle. Erityisesti sukellusveneiden etsinnässä kopteri on keskeinen toimija. Siten tämänkin kokoluokan aluksissa maailmalla on kyky niiden tukeutumiseen. Tilassa on runsaasti erilaisia näyttöjä. PUOLUSTUSVOIMAT Havainnekuva siitä, miltä tuleva Laivue 2020 -alus voisi näyttää.. Tavoitteena on neljän uuden korvetti-kokoluokan taistelualuksen rakentaminen meripuolustuksemme rungoksi. Mutta jos kaikki siinä näkyvät järjestelmät pystytään integroimaan samalle alustalle, luvassa on merkittävää suorituskykyä tarjoava alustyyppi. Nyt Hämeenmaaja Hamina-luokan aluksissa on kahdeksan Denel Umkhonto -ohjusta. Kyljessä olevat luukut puolestaan saattavat viitata sukellusveneitä vastaan käytettävään, maaliin hakeutuvaan torpedoaseistukseen. Yläkannella syvennyksessä ovat pääaseet eli kahdeksan meritorjuntaohjusta. Se puolestaan luonnollisesti johtuu käytettävissä olevasta rahoituksesta. Hamina-luokan ohjusveneet peruskorjataan Puolustusvoimien kehittämisohjelman mukaisesti. RWSasejärjestelmän operaattorin istuin joystick-ohjaimineen näkyy oikealla. Niiden käyttöä ei voida enää kustannustehokkaasti jatkaa. Laivue 2020:lla vastataan merivoimien lakisääteisiin tehtäviin: alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen ja sitä kautta Suomen meriyhteyksien suojaamiseen. Rungon muotoilussa on stealh-vaikutteita eli tutkaheijastusta pyritään minimoimaan. Tarvittavan suorituskyvyn rakentaminen edellyttää n. Kuvasta voi päätellä jotain Puolustusvoimat julkisti havainnekuvan, josta voi arvioida millaisesta aluksesta mahdollisesti olisi kyse. Lisäksi Laivue 2020:n on kyettävä laskemaan miinoja. Perässä oleva ramppi mahdollistaa tämän. Uudet alukset pystyvät toimimaan pitkäkestoisesti merellä ympäri vuoden myös jääolosuhteissa. Jehun ohjaamon katolla on Saab Trackfire RWS -asejärjestelmä. On korostettava, että Puolustusvoimien julkaisema kuva on vasta alustava hahmotelma Laivue 2020 -aluksesta. syyskuuta puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen korvaavien suorituskykyjen hankkimiseksi. Nykyisissä merivoimien aluksissa on 40 ja 57 mm Bofors -tykkejä. Maihinnousuramppi näkyy keskellä. Kansirakennelman etuosassa on siiloja ilmatorjuntaohjuksille
Kärkipartion osalta muutosta ei kuitenkaan tapahtunut, sillä tamperelaiset jatkoivat dominointiaan myös Mäntsälässä. Partiot sijoittuivat samassa järjestyksessä kärkikaksikkoon myös talvijotoksella. Viikonloppu menee ehdottomasti positiivisen puolelle. Mäntsälän maastossa kisatun syysjotoksen vei nimiinsä TaKoRU1 noin kahdenkymmenen pisteen erolla ennen toiseksi sijoittunutta TamRU1:tä. Kylmäniemi myönsi suoraan, että talvijotokset tuskin ovat häntä varten. Yksi heistä oli mäntsäläläinen Mikko Kylmäniemi, jonka usean jotoksen konkari Markku Kyytsönen oli saanut ylipuhuttua tutkaparikseen. Matka oli sopiva, lopussa alkoi polvi vähän vihoitella, mutta onneksi päästiin sopivasti maaliin. Pidempään ja haastavampaan A-sarPositiivinen viikonloppu KUVAT: TUOMAS KAARKOSKI jaan ilmoittautunut kaksikko pärjäsi hyvin jotoksella sijoittumalla lopputuloksissa kahdeksanneksi. Jo yksin koko viikonlopun mittaisessa jotoksessa on mittavat haasteet, mutta Mäntsälässä kerrointa oli tuplasti sillä samana viikonloppuna samassa maastossa ja yhteisjärjestelyillä pidettiin myös erävaelluksen sm-kisat. Rasteilla meni tasaisen varmasti, ei mitään huippupisteitä, mutta ei mitään täydellisiä epäonnistumisiakaan. –Reserviläishommissa olin ennenkin ollut mukana, mutta lähinnä ampumapuolella. Lauantain yöpyMikko Kylmäniemi sai kaksi telamiinaa kannettavakseen kranaatinheittorastilla.. A-sarjassa pronssisijan nappasi EAPAK. Opettava kokemus Myös tämän vuoden jotoksella oli mukana ensikertalaisia. –Pääasiassa meni hyvin, oli tuttuja asioitakin rasteilla. Yhdessä mietimme alueen, yöpymisen ja reitit. Lauantaina matkaan startanneen Bsarjan voitto meni sekin Tampereelle, kun TaKoRU2 voitti sarjan ennen Stadin Sissejä ja Kyrön Seudun Reserviupseereja. – Emme joutuneet tekemään kuitenkaan kompromisseja, ennemminkin päinvastoin. Järjestäjillä tuplahaaste Kisaisännät eivät olleet lähteneet tämän vuoden jotoksen suhteen sieltä helpoimmasta päästä. Tämä oli hyvä kokemus, pitkälti sitä mitä odotinkin, Mäntsälän Reserviläisiin kuuluva Kylmäniemi totesi. REPORTAASI Tuplakisat kunnialla läpi 18 Syysjotos eteni totutusti tamperelaisten komennossa. Sen sijaan syysjotokselle reservin kersantti voisi kuvitella tulevansa toistekin. Tuomas Kaarkoski talvijotos vaihtui syysjotokseen ja Virttaa-Säkylä Mäntsälään. Johto ja suunnittelua saatiin yhdistettyä. – Voisin lähteä uudelleen
Sulopuisto tosin huomauttaa, että täysin puhtaita paperitehtäviä oli viikonlopun aikana vain kaksi. Voittajajoukkeen Antti Laalahti antaa oman tyylinäytteensä. Se olisi ollut järjestettävissä. Hirveän monia suorituspaikkoja ei sen takia saatu, mutta toisaalta kovin monella rastilla meno ei ruuhkautunutkaan. Sulopuiston mukaan muutamia rasteja hyödynnettiin kummassakin kilpailussa. Sulopuisto myöntää, että valmiudet olisi ollut hoitaa asia paremmin, mutta asiaa ei osattu ennakoida. Tiukka keskittyminen on tärkeää myös ohjeita luettaessa. Jos on aseita, pitää olla useita suorituspaikkoja ja erävaellus söi toimihenkilöiden suhteen tätä mahdollisuutta. Kestotoive esitettiin tänäkin vuonna eli toiminnallisuutta olisi saanut olla enemmän. Sulopuiston mukaan välitöntä palautetta arvokkaampaa järjestäjille on kotoa laitettu palaute, jota on hetki mietitty. Sen takia myös Mäntsälän jotoksesta lähti kysely osallistujille. Sulopuisto myöntää pohtineensa jossain vaiheessa riittääkö toimitsijoita tarpeeksi kumpaankin kisaan. 19 Reserviläinen 7/2015 SYYSJOTOKSeN TULOKSeT: A-sarja: TaKoRU 1 220,3p (antti Laalahti, Erkka Rinne, Mika Kiviluoma, Pauli Järvinen, Kasper sarén) TamRU 1 200,8p (Riku Heikkilä, asser Vuola, Riku Mäenpää EaPaK 177p (Valtteri Kiuru, Magnus Kullström, Markku salminen, andrei Nyman) B-sarja: TaKoRU 2 147p (antti Kemppi, Krista Katajainen, Joni Ohvo, Johannes salminen) stadin sissit 138p (Pasi Favorin, Jyri Favorin, Harry Eklundh) Kyrön seudun Reserviupseerit 137p (Pekka Tetri, Tuomo Kuopio, Ville Keskitalo, Jari Jasu) misrastilla kisaporukat olivat samaan aikaan, muuten he eivät juuri törmänneet, Jotoksen johtaja Jarmo Sulopuisto kertoo järjestelyistä. Vedestä tuli järjestäjille myös kritiikkiä. Virolaiset olivat tänäkin vuonna mukana useamman partion voimin. Jotospuolella saimme paljon vetoapua Uudenmaan naapuripiireiltä, jotosjohtaja kiitteli. Osa kiersi veden suosiolla ottaen olemattomat pisteet ja aikatappiot, osa riisuutui täysin alasti vain huomatakseen, että vettä ei ollut matalimmassa kohdassa kuin hieman polven yläpuolelle asti. Osa ihmisistä tuli kaukaakin apuun. – Vesipisteitä olisi tarvittu lauantaina maastoon ainakin yksi enemmän. Vesistön ylitys oli yksi mielenkiintoisimmista rasteista. – Pullonkaula olisi saattanut olla toimihenkilöiden määrä, mutta hyvin riitti väkeä lopulta. – Aseita ei ollut hirveästi. Muuten jotoskansa vaikutti suhteellisen tyytyväiseltä Mäntsälän järjestelyihin. Suoritustyyli rastilla oli kovin vaihteleva. Pohjamiinarasti oli mukana tämänkin vuoden syysjotoksella.. Vettä oli ja ei ollut Yksi viikonlopun mielenkiintoisimmista rasteista oli vesistön ylitys. Tyylikkäimmän rastin suoritti yksi virolaispartio, joka ei jäänyt edes pohtimaan lammikon eteen, vaan painoi juoksujalkaa vedestä vähät välittäen
Mitalinauhaan helposti kiinnitettävän soljen korkeus on 7,4 mm ja leveys 44,3 mm. www.reservilaisliitto.fi www.reservilaisliitto.fi Erikoisluokan Ansiomitalin 60-vuotissolki € HOPEOITU € 15 Nitecore MH20 Nitecore HC50 19€ Nitecore Intellicharger i2EU Fenix PD35 TAC 90€ 1000 lumenia! UV-valo-ominaisuus! 1000 lumenia! 95€ Fenix Piippukiinnike MX1 Plus Fenix LD22 69€ Nitecore P20UV 69€ 19€ 49€ inttistore.?, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. Liiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen mitaliin on nyt saatavissa 60-vuotissolki. Kymmenen vuotta sitten Reserviläisliitossa palkittiin yli viisituhatta pitkäkaista jäsentä Erikoisluokan Ansiomitalilla. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 10-15 VALAISINKAMPANJA Kaikki valaisimet nyt tarjouksessa! Tutustu koko valikoimaan verkkokaupassamme. Lisätietoja Erikoisluokan Ansiomitalin 60-vuotissoljesta saat Reserviläisliitosta, puh. (09) 4056 2043 tai toimisto@reservilaisliitto.fi Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalin 60-VUOTISSOLKI Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin Allekirjoitus Vastaanottaja maksaa postimaksun TILAUSLOMAKE Tilaan Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalin 60-vuotissoljen hintaan 15 euroa. Erikoisluokan ansiomitalin 60-vuotissolki on hopeoitu ja siinä ovat kohollaan roomalaiset numerot LX. asti.. Solki lähetetään postitse kotiin laskun kera. Tarjoukset voimassa 31.10. Reserviläisliitto maksaa postimaksun puolestanne. Soljen tilaaminen käy vaivattomimmin täyttämällä oheinen tilauskuponki ja tiputtamalla se lähimpään postilaatikkoon