Seuraa hakuaikoja ja täytä hakemus verkossa. www.?ngrid.. Ilmoittaudu mukaan! www.eira.?/lukioon EIRASSA ON VARAA VALITA! Tehtaankatu 27 & 36 | 00150 Helsinki | 09-6877610, 09-6877990 www.hagelstam.fi ETSIMME KEVÄÄN ERIKOISHUUTOKAUPPAAMME NUMISMATIIKKAA Kultaja hopearahat | vanhat suomalaiset kolikot ja setelit | olympiaesineistö ym. / Eira offers intensive Finnish courses from the level A1.1 up to B1.2. Fingrid vastaa Suomen kantaverkosta, johon kuuluu noin 14 600 kilometrin pituudelta 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja sekä lähes 120 sähköasemaa. Voit hakea LUVAan, jos äidinkielesi ei ole suomi ja tarvitset lisää kielellisiä valmiuksia lukio-opiskeluun ja jos sinulla ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna Suomessa tai ulkomailla. Aloita haku täyttämällä hakulomake verkossa. Hae nyt Eiraan opiskelemaan! LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT Study at Eira High School – kielitaito kuntoon opiskellen SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Study and matriculate at Eira Bilingual High School! Read more and ?ll in the online application form at Eira website. Fingrid välittää. LOTTAMUSEO KUNTOUTUSTA lottasaatio.fi lottamuseo.fi AVUSTUSTOIMINTAA. Fill in the online application at www.eira.?/suomenkurssit LUVA – Ovet auki lukio-opintoihin SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran LUVAssa hankit hyvät taidot lukioopintoja varten. Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 Helsinki www.eira.. Lue lisää ja täytä hakemus www.eira.?/luva. Militaria: Joel Sjögren joel.sjogren@hagelstam.fi 09-6877 6133 Numismatiikka: Jaakko Nieminen jaakko.nieminen@hagelstam.fi 040-6798612 ILMAINEN ARVIOINTI Elää tätä päivää, VUOKRA-ASUNTOJA S Ä Ä T I Ö SV Ä R D LOT TA ajan hengessä. Varmasti. / Opiskele Eiran kaksikielisessä lukiossa itsellesi hyvä kielitaito! Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.eira.?/tohighschool Perusteet kuntoon peruskoulussa SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Jos olet jo aikuinen, mutta perusopintosi ovat jääneet kesken tai tarvitset niihin päivitystä – hae peruskouluun! Voit aloittaa peruskoulussa myös, jos kielitaitosi ei riitä jatkamaan opintoja Suomessa. Tehtävänämme on siirtää toimintavarmasti sähköä, edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja huolehtia voimajärjestelmän kehittämisestä. Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia tule ja totea itse! Opi tehokkaasti suomea High quality Finnish courses in Eira SEURAA HAKUAIKOJA NETISTÄ Eiran monipuolisilla suomen kursseilla opiskelet alkeistasolta A1.1 tasolle B1.2. Suomi toimii sähköllä. eira .. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä myös tulevaisuudessa. MILITARIAA Kunniamerkit | aseet | miekat | univormut | dokumentit ym. Lue lisää www.eira.?/peruskouluun Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN Opiskele lukion kurssit tehokkaasti yhdistellen lähi-, verkkoja monimuotokursseja
PUOLUSTUSVOIMAT ”Jos selviää jo 72 tuntia ilman ulkopuolista apua, se on hyvä. Maaseudulla se onnistuu varmasti helpommin. Reserviläinen 8/2018 SISÄLTÖ 3 Modulaarisuus on Sisun uutuuden erikoisuutena. Tarjolla on perusversion eli 2 + 8 henkeä kuljettavan miehistönkuljetusajoneuvon ohella esimerkiksi kahden hengen ohjaamolla varustettu avolavainen kuormaversio sekä korotettu ambulanssikäyttöön soveltuva miehistötila. GTP:n rakenteet ovat panssariterästä, ja siten se tarjoaa jo perusversiossaan suojaa kiväärikaliperin luodeilta ja sirpaleilta. Rivikutosen rouskutus muistuttaa, että ollaan sotilasajoneuvossa. Ruotsi päivitti kriisioppaan Vaikuttaja: Paljon osaamista, liian vähän kotimaista sähköä Historia: Jääkäreitä ja rannikkotykistöä Vaasassa Kalusto: SISU GTP on monipuolinen maastoajoneuvo RUL: Lähes puolet liittoon kuuluvista kannattaa Natojäsenyyttä RES: Yhteistyö on reserviläistoiminnan kulmakivi 14 KANNEN KUVA: KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU ON MAASOTAKOULUSSA VAHVASTI LÄSNÄ. Asiakkaan tarpeiden mukaan suojaa voidaan kasvattaa erilaisilla lisälevyillä. Kotimaisen uutuuden erikoisuutena on sen modulaarisuus eli sen miehistökori on vaihdettavissa nopeasti. Reserviläinen koeajoi ajoneuvon. Suojaustaso on STANAG 4569. Sivut 22–23 KESKIÖSSÄ 22 ILTAVAPAA 30 33 34 JÄRJESTÖT 26 27 32 AJANKOHTAISTA 6 4 9 Matkavinkki: Hitlerin kesämökki säväyttää maisemillaan Yksi meistä: Kerran rannikkojääkäri, aina rannikkojääkäri Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Nuorten suhtautuminen maanpuolustukseen ristiriitaista Maanpuolustustahto alimmillaan 30 vuoteen RES: Lisää reservin koulutusta ja kansalaispalvelus pohdintaan RUL: Liittohallitus sai uuden varapuheenjohtajan Maasotakoulu katsoo tulevaisuuteen Kuusenhavu näkyy laajasti sotilasheraldiikassa Pääsevätkö kaikki takaisin kotiin. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma 8 5 12 7 14 10 20 Sisu GTP etenee suomalaisessa syysmetsässä.. GTP on lyhenne sanoista G-series Transport Protected. GTP ei ole uiva, mutta se kykenee kahlaamaan 85 sentin vedessä. Neljällä renkaalla kulkeva Sisu liikkuu näppärästi suomalaisessa metsässä. GTP on Sisun uusi neliveto Teksti ja kuva: Tero Tuominen reserviläinen pääsi koeajamaan uuden Sisu GTP 4x4 -maastoajoneuvon
(28.1.) 2/2019 1.4. Ja onko jatkuva puhe hybridivaikuttamisesta ja valeinformaatiosta hämärtänyt nuorten maailmankäsityksen siihen pisteeseen, jossa aseellista kon?iktia ei osata mieltää enää tähän päivään kuuluvaksi uhaksi. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. (16.9.) 7/2019 4.11. (15.4.) 4/2019 17.6. Jos tilanne näyttää MTS:n mittauksessa samalta vuoden tai parin päästä, on aika miettiä toimenpiteitä kurssin kääntämiseksi. Se on paljon. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. Erityisen huolestuttavalta signaalilta vaikuttaa nuorten suhtautuminen kotimaan puolustamiseen. Kahden vastauksen välistä ristiriitaa on vaikea tulkita. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 4 PÄÄKIRJOITUS 17.12.2018 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Ei ehkä kannata hötkyillä radikaaleilla muutoksilla Nuorten suhtautuminen maanpuolustukseen ristiriitaista Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Pudotusta viime vuodesta on kuusi prosenttiyksikköä. Vastaavasti kuitenkin samasta ikäryhmästä 75 prosenttia olisi valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin omien kykyjensä mukaan, jos Suomeen hyökättäisiin. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. (12.8.) 6/2019 7.10. tilausasioissa ks. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. (11.3.) 3/2019 6.5. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Johan Tillander Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Alle 25-vuotiaista vajaa puolet eli 49 prosenttia vastasi myöntävästi maanpuolustustahtoa mittavaan kysymykseen, kun vielä viime vuonna lukema oli 66 prosenttia. Kyselyn perusteella maanpuolustustahto Suomessa on alimmillaan 30 vuoteen. Mainitse myös entinen osoite. (14.10.) 8/2019 9.12. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. (27.5.) 5/2019 2.9. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 1/2019 18.2. (18.11.) Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tämän vuoden tulokset vetivät maanpuolustusväen mietteliääksi. Ja jos tähän pisteeseen tulevaisuudessa joudutaan, kehotan välttämään norsunluutornista huutelua, jossa vanhemmat sukupolvet väheksyvät milleniaalien asennetta tai arvoja. Asiaa mitataan kysymyksellä, joka on vuosikymmeniä esitetty samassa muodossa: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Myöntävästi vastasi tuoreimman mittauksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista. Väkisin tuputtamalla aikaan saatu reaktio kun tuppaa usein olemaan juuri päinvastainen toivotusta.. Nuoret ovat siis valmiita omien kykyjensä mukaan puolustamaan maataan, mutta eivät ole valmiita siihen aseellisesti. Vuoden perusteella ei ehkä kannata hötkyillä liikenteeseen radikaaleilla muutoksilla
Noin viidennes eli 21 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Naton kannatus Suomessa on yhä vaatimatonta. Kokonaan uutena listalle nousi huoli Suomeen kohdistuvasta valtiollisesta valheellisesta valeuutisinnoista, josta oli huolissaan 62 prosenttia suomalaisista. Nyt yleistä asevelvollisuutta kannattaa 74 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 81 prosenttia. Syyt heikkenemisen taustalla on perattava huolellisesti, ja maanpuolustustahdon vahvistaminen on otettava Suomessa keskeiseksi puolustuspoliittiseksi tavoitteeksi. Naisista 75 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia kannattaa nykyistä asevelvollisuusmallia. Huoli ilmastosta on kasvanut viime vuodesta peräti 14 prosenttiyksikköä. 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, on suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Alle 25-vuotiaista myönteisesti tähän maanpuolustustahtoa mittaavaan kysymykseen vastasi ensimmäistä kertaa koskaan alle puolet eli 49 prosenttia vastanneista. 15–24-vuotiaista asevelvollisuutta kannattaa 56 prosenttia, kun taas yli 50-vuotiaista kannattajia löytyy 84 prosenttia. – Maanpuolustustahdon heikkenemisen suunta on huolestuttava ja käännettävä. Vikman ei osaa nimetä yksittäisiä syitä muutokselle, mutta hän pitää trendiä hyvin huolestuttavana. Teksti ja gra?ikka: Tuomas Kaarkoski vuosittain julkistettavan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto matelee historiallisen alhaalla. Tiputusta viime vuoteen on peräti kuusi prosenttiyksikköä. Puolustusliittoon liittymiseen kielteisesti suhtautuvia on 59 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 62 prosenttia. Tässä ikäryhmässä laskua viime vuoteen oli 17 prosenttiyksikköä, MTS:n puheenjohtaja So?a Vikman (kok.) sanoi kyselyn julkistamistilaisuudessa. Suomalaisista peräti 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti sotilaalliseen yhteistyöhön kaikkien Pohjoismaiden kanssa. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 MTS:n kyselyn mukaan varsinkin nuorten sitoutuminen maanpuolustukseen on heikkoa. Maassamme perinteisesti korkealla tasolla ollutta maanpuolustustahtoa on vaalittava. Ilmasto huolettaa MTS:n mittauksessa kysyttiin myös huolta aiheuttavista aiheista. Vastaavasti 20 prosenttia suomalaisista haluaisi liittyä Natoon. Huolilistan kärkikolmikkoon nousivat myös kansainvälinen terrorismi (88 %) sekä maailman pakolaistilanne (87 %). On hyvä huomioida, että MTS:n kysely tehtiin kaiken lisäksi ennen kuin IPCCilmastopaneelin paljon huomiota saanut ilmastoraportti julkaistiin lokakuun alussa. Kaikkiaan kyselyyn haastateltiin 1 034 suomalaista. Suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut ilmastonmuutos, joka aiheuttaa suomalaisista 89 prosentissa paljon tai jonkin verran huolta. Kuvaavaa on, että edellisen kerran lukema on jäänyt alle 70 prosentin vuonna 1989. Maanpuolustustahto alimmillaan 30 vuoteen Vikman pitää trendiä hyvin huolestuttavana. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttia. Asevelvollisuuden suosio laskussa Myös yleisen asevelvollisuuden suosio on laskussa. – Erityisen huolestuttavana näen nuorten maanpuolustustahdon heikkenemisen. Suuri konsensus sen sijaan vallitsee pohjoismaisen sotilasyhteistyön välillä
Reserviläisjärjestöjen oman toiminnan kehittämistä lähestyttiin monesta näkökulmasta. Yhteisen liittokokoustapahtuman konsepti toimi hyvin, ja vuoden 2019 tapahtuma onkin tarkoitus järjestää nykyistä laajempana Turussa yhdessä Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten liiton kanssa. Liittokokoustapahtuma laajenee Turussa Tiedotustilaisuus ja maanpuolustusjuhla olivat osa Reserviläisliiton viikonlopun mittaista liittokokoustapahtumaa, joka kokosi yhteen suuren joukon liiton yhdistyksiä eri puolelta Suomea. 6 AJANKOHTAISTA RES Lisää reservin koulutusta ja kansalaispalvelus pohdintaan Liittokokoustapahtumassa julkistetun eduskuntavaaliohjelman pääkohdissa ja juhlapuheissa pohdittiin käytännöllisiä vastauksia turvallisuusympäristön muutoksiin. Naisilla on yhtä lailla halua ja kykyä toimia näiden kysymysten ratkaisemiseksi kuin miehilläkin, Kanerva pohti. Malli on tarkoituksenmukainen yhtä lailla pääkaupunkiseudulla, jossa lyhyemmistä etäisyyksistä huolimatta ampumaratoja on niukasti suhteessa alueen laajaan väestöpohjaan, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pohti tiedotustilaisuudessa. Laajan vaaliohjelman keskeisimpiä reserviläisteemoja oli kertausharjoitusvuorokausien lukumäärän nostaminen kolmanneksella, joka tarkoittaisi, että Puolustusvoimien kertausharjoituksissa koulutettaisiin vuodessa 28 000 reserviläistä. Viimeisimpinä vuosina monta paikallisyhdistystä on kohdannut puolustusvoimauudistuksen jälkeinen tilanne, jossa lähin varuskunta ja sen ampumaradat ovat jääneet liian kauaksi. Väylänä parempiin mahdollisuuksiin tukea paikallisyhdistysten toimintaa Pohjola näkee tulossopimuksen puolustusministeriön kanssa, joka on mahdollinen jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. – Linjauksemme perustuvat siihen, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja meidän on osaltamme toimittava muuttuneen tilanteen vaatimalla tavalla, Pohjola selvitti. Kansalaispalveluksen selvittäminen löytyy myös liiton eduskuntavaaliohjelmasta ja lähitulevaisuus näyttää, millaisen vastauksen se tulee mahdollisessa laajemmassa keskustelussa saamaan. Liittokokoustapahtuma järjestettiin tänä vuonna yhteisenä Maanpuolustusnaisten liiton kanssa. – Kansalaispalvelus on asia, jota Suomi tulee tarvitsemaan. Reserviläisliiton vaaliohjelman ja linjausten pontimena ovat yksinkertaisesti maanpuolustukselliset syyt. Kansalaispalveluksella kaikkien resurssit käyttöön Liittokokoustapahtuman huipensi valtakunnallinen maanpuolustusjuhla sunnuntaina. Arvokkaan tilaisuuden juhlapuhujana toimi Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, jonka puheen läpi leikkaava teema oli yksituumaisuuden merkitys Suomen turvallisuuspolitiikassa. Sopimus selkeyttäisi järjestöjen resurssit ja asettaisi selkeät tulostavoitteet reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja kansalaisten maanpuolustustahtoa ylläpitävälle toiminnalle. Yksi näkökulma yksituumaisuuteen voikin tulevaisuudessa avautua koko ikäluokan sitouttamisesta kokonaisturvallisuuden rakentamiseen ajan vaatimalla tavalla. Tämä mahdollistaisi ainakin laskennallisesti, että jokainen reserviläinen pääsisi kertausharjoituksiin sen kymmenen vuoden aikana, jonka reserviläinen pääsääntöisesti on sijoitettuna sodan ajan kokoonpanoon. – Yksi ratkaisu tilanteeseen on tukea toimintakeskusmallia, jossa järjestöt yhteistyössä rakentavat puitteet säännölliselle ammunnan harjoittelulle. Tulossopimus selkeyttäisi järjestöjen resurssit ”Turvallisuuspolitiikkaa on järkevää tehdä niin, että sitä ei mitoiteta vaalikauden mittaiseksi, vaan haalitaan sen taakse kaikki mahdolliset voimat”, Ilkka Kanerva summasi maanpuolustusjuhlan osallistujille.. Teksti ja kuva: Olli Alho reserviläisliiton liittokokoustapahtuma Hämeenlinnassa 16.–18. Näin on varsinkin nykymaailmassa, jossa ei ole sotaa eikä rauhaa, vaan jotain siltä väliltä. marraskuuta alkoi liiton kevään 2019 eduskuntavaaliohjelman julkistamisella. Viikonlopun teemana olivat myös isäntänä toimineen Etelä-Hämeen Reserviläispiirin 60-vuotisjuhlat
Kuluvana vuonna ensimmäisen kerran järjestetty Reserviupseeripäivä järjestetään myös vuonna 2019. Hyväksytyssä talousarviossa varsinaisen toiminnan kulujäämä on noin 600 000 euroa. Lisäksi Sotavahinkosäätiö myönsi palkinnon Karjalan Poikien Killalle/PohjoisKarjalan Reserviupseeripiirille, Kymenlaakson Reserviupseeripiirille, Pirkanmaan Henkisen maanpuolustuksen toimikunnalle sekä Sulkavan Reserviupseeripiirille. Reserviläinen 8/2018 7 AJANKOHTAISTA RUL RUL:n jäsenmaksut pysyvät vuoden 2018 tasolla Liittovaltuuston kokouksessa valittiin uusia toimihenkilöitä sekä palkittiin ansioituneita piirejä, yhdistyksiä ja reserviupseereita. varapuheenjohtaja ylil Aaro Mäkelä 2. Puoskari siirtyi liittohallituksen jäseneksi edustamaan Pohjois-Pohjanmaata. Lisäksi liitto järjestää tulevana vuonna yhdistyspäivän, mentorpäivän, PM-presidiumin kokouksen sekä Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n nuorille reserviupseereille suunnatun seminaarin YRO Outreach Seminarin. Veli-Matti Kesälahti otti Sampo Puoskarin paikan liiton 2. RUL:n toiminnan painopisteet vuonna 2019 ovat ampumatoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvonta, järjestötoiminta, liiton ulkoisen viestinnän tehostaminen sekä liittokokous ja liiton kolmivuotissuunnitelma. Lassheikki ja Vilamo jatkoivat kuluvan vuoden luottamustehtävissä tulevalle vuodelle. varapuheenjohtajana. Liiton selvästi tärkein tulonlähde on jäsenmaksut. Liittohallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Aaro Mäkelä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kesälahti. Kokouksessa palkittiin ansioituneita toimijoita Liittovaltuuston kokouksen ohjelmassa oli myös huomionosoituksia. RUL:n liittohallitus sai uuden varapuheenjohtajan Ilkka Aspara kiinnitti Maanpuolustusmitalin miekkojen kera Jorma Suonion rintaan. Kokous hyväksyi tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion pienin muutoksin. Kokouksessa luovutettiin Maanpuolustusmitalitoimikunnan myöntämät Maanpuolustusmitalit miekkojen kera Jorma Suoniolle, Jaripekka Turtiaiselle ja Caspar von Walzelille poikkeuksellisen merkittävistä, pitkäaikaisista valtakunnallisen tason ansioista vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Liittovaltuuston kokouksessa valittiin myös liittohallituksen jäsenet vuodelle 2019. Teksti ja kuvat: Susanna Takamaa helsingissä 24.11.2018 kokoontunut Reserviupseeriliiton liittovaltuusto valitsi yksimielisesti vuoden 2019 puheenjohtajakseen maj Markus Lassheikin Kirkkonummelta ja varapuheenjohtajaksi maj Jyri Vilamon Helsingistä. varapuheenjohtajana. Liiton jäsenmaksut pysyvät vuoden 2018 tasolla. Vastaehdokkaana oli Tuomas Kuusivaara. Sotavahinkosäätiön varapuheenjohtaja Jaakko Valve ja hallituksen jäsen Ilkka Aspara luovuttivat säätiön vapaaehtoisen maanpuolustustyön tunnustuspalkinnot Akateemiselle Maanpuolustusyhdistykselle ARU:lle sekä Tapiolan Reserviupseereille. RUL:n puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2014 lähtien kapt Mikko Halkilahti Salosta. Yhdistysten ja piirien toiminnan tukemiseen ja kannustepalkkioihin käytetään ensi vuonna yli 120 000 euroa. Hänet valittiin toiselle kolmivuotiskaudelle vuoden 2016 liittokokouksessa Lappeenrannassa. Puoskari siirtyi liittohallituksen jäseneksi edustamaan Pohjois-Pohjanmaata. Liitto osallistuu ja vaikuttaa muun muassa ampumatoiminnan edunvalvontaan ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen. Kesälahti voitti äänestyksen varapuheenjohtajuudesta äänin 19-17. Suomen Reserviupseeriliiton liittohallitus 2019 Puheenjohtaja kapt Mikko Halkilahti, 1. Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin RUL:n liittovaltuuston kokouksessa oli paikalla 36 liittovaltuutettua. Muita tärkeitä tulonlähteitä ovat yleisavustukset sekä sijoitusja rahoitustoiminnan tuotot. Veli-Matti Kesälahti otti Sampo Puoskarin paikan liiton 2. Padasjoen koulutuskeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan ja maanpuolustusjärjestöjen yhteistyötä tiivistetään. varapuheenjohtaja kapt Veli-Matti Kesälahti, Liittohallituksen jäsenet: Ltn Matti Vainio (Etelä-Häme), kapt Mika Kainusalmi (Etelä-Karjala), kapt Marko Kaappola (Etelä-Pohjanmaa), maj Timo Niiranen (Helsinki), ylil Risto Haverinen (Kainuu), maj Jari Myllymäki (Keski-Pohjanmaa), ylil Jarmo Siltanen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), kapt Tero Hyttinen (Lappi), vänr Taneli Laukkanen (Opiskelijat), kapt Mikko Hörkkö (Pirkanmaa), kapt Jussi Hirvonen (Pohjois-Karjala), ylil Sampo Puoskari (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Erkki Saarijärvi (Pohjois-Savo), maj Juha Tarnanen (Päijät-Häme), ltn Petri Ranta (Satakunta), ylil Jussi Saarinen (Suur-Savo), ylil Tatu Häkkinen (Uusimaa), kapt Rodney Strandvall (Vaasa), ltn Johannes Kossila (Varsinais-Suomi).
Kärjistetysti voisi sanoa, että Santahaminassa käydään enemmän teoriaa ja täällä ne opit tuodaan harjoittelun kautta käytäntöön. Pietiläisen mukaan Maavoimille ja Puolustusvoimille on tärkeää pystyä perustelemaan tieteellisesti hankinnat, jotka lähes poikkeuksetta liikkuvat kustannuksellisesti miljoonaluokassa. Esimerkiksi näitä hankintoja Maasotakoulun alaisessa Tutkimuskeskuksen Maataistelukeskuksessa pohditaan ja tutkitaan. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Maasotakoulun rakenteisiin on Pietiläisen mukaan investoitu noin 20 miljoonaa euroa, osa peruskorjauksiin ja osa täysin uusiin rakennuksiin. Johtaja eversti Kari Pietiläinen.. 8 AJANKOHTAISTA Monipuolinen Maasotakoulu kouluttaa, tutkii ja tekee valmiustyötä. – Paletti on pyörinyt Puolustusvoimien uudistuksesta lähtien aika vakiintuneella mallilla. Leirikentällä sijaitsevan Maasotakoulun tilat ovat modernit mutta hieman ahtaat. Näemme, että silloin on hankinnoissa Maavoimien vuoro, ja nyt pohdimme yhdessä Maavoimien esikunnan kanssa, millaista kehitystyön pitäisi olla ja mihin resursseja pitäisi ohjata. Kilta ja säätiö toimivat täällä kaupungissa yhä aktiivisesti. Pietiläisen mukaan ratsuväen perinteet elävät yhä vahvasti Lappeenrannassa myös Maasotakoulun kautta. Palkatun henkilöstön osalta Maavoimien henkilökunta käy jossain vaiheessa meillä täällä opissa tai sitten aselajikoulujen puolella. Lisäksi Maasotakoulun alaisuuteen kuuluvat Haminan Reserviupseerikoulu sekä Maavoimien tutkimuskeskus. Maasotakouluun kuuluu Koulutuskeskus, joka vastaa Maasotakoulussa palkatun henkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksesta. Reserviupseerikoulu vastaa Maasotakoulun varusmieskoulutuksesta. 2030-luvun alussa Maavoimien kalustosta merkittävä määrä vanhenee tykistöstä ja vauMaasotakoulu katsoo tulevaisuuteen nukalustosta lähtien. – Kyllä me pidämme yllä ratsuväen perinteitä. Maasotakoulussa panostetaan paljon käytännön harjoitteluun. – Maataistelukeskus tekee ja taustoittaa Maavoimien tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Viimeiset rakuunat kotiutuivat eskadroonasta jo pari vuotta aiemmin. Pietiläisen mukaan on perusteltua odottaa tämän jälkeen eli 2030-luvun alussa koittavan Maavoimien vuoro materiaalihankinnoissa. Henkilöstöä yhteensä noin 580. Tällä hetkellä käynnissä oleva Koulutus2020 -koulutusohjelma teetättää tietysti paljon työtä, koska olemme keskeinen tekijä siinä, Pietiläinen kertoo ja lisää Maasotakoulun toimivan Porin prikaatin ohella hankkeen toisena pilottipaikkana. Maasotakouluun kuuluva Rakuunasoittokunta edustaa näitä perinteitä parhaimmillaan. PU O LU ST U SV O IM AT Maasotakoulu Maasotakoulussa on esikunta, rakuunasoittokunta ja kolme joukkoyksikköä: Koulutuskeskus, Reserviupseerikoulu ja Maavoimien tutkimuskeskus. – Kun meiltä kysytään, miksi näitä pitäisi hankkia, on meidän pystyttävä siihen myös selkeästi vastaamaan. – Meillä on täällä paljon käytännön soveltamista. Eversti Pietiläisen mukaan tutkimuksen fokus on vahvasti tulevaisuudessa. Todellisuudessa kyseinen joukko-osasto on monisyinen kokonaisuus, jonka lonkerot ulottuvat viidelle eri paikkakunnalle. Kovinta ruuhka on keväällä, jolloin Maasotakoulussa on noin 250–300 kadettia ja 170 aliupseeria vahvuudessa. – Kurssihuippuun olemme ensi kevään osalta varautuneet vuokraamalla tien toisella puolelta sijaitsevalta LOAS:lta (Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö) pari kerrostaloa majoituskäyttöön. Katse 2030-luvulle Tutkimus on merkittävä osa Maasotakoulun työtä. Nyt he ovat puolestaan aloittaneet tutkimuksen, joka kulkee nimellä Maavoimien taistelu 2035. Lisäksi jokaisen aselajikoulun yhteydessä on oma Tutkimuskeskukseen kuuluva tutkimussektorinsa. Tuomas Kaarkoski maasotakoulu mielletään ensisijaisesti Maavoimien Lappeenrannassa sijaitsevaksi puolustushaarakouluksi. Rakuunaperinne elää Maasotakoulu luopui Lappeenrannassa perinteisistä tiloista Rakuunamäellä. Maasotakoulun johtajan eversti Kari Pietiläisen mukaan viisi paikkakuntaa ei aiheuta johtamisongelmia. He olivat keskeinen tekijä, kun alkuvuodesta julkaistiin Maanpuolustus2030 -julkaisu. Lisäksi juhlimme aina syyskuussa Breitenfeldin päivää. Koulutuskeskuksen alapuolelta hierarkiasta löytyy viisi aselajikoulua, joista pioneerija jalkaväkikoulu sijaitsevat Lappeenrannassa, Viestikoulu Riihimäellä, Panssarikoulu Hattulassa ja Tykistökoulu Niinisalossa. Toimii viidellä eri paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä. Seuraavalla vuosikymmenellä realisoituvat Laivue2020 ja HX-hanke vievät Puolustusvoimien materiaalihankinnoissa suurimman huomion
Aluksi kulmahavut tulivat vain kenraalien laattoihin. Muille upseereille kulmahavut tulivat vuoden 1939 kauluslaattauudistuksessa, mutta aliupseerit saivat odottaa havujaan vuoteen 1974, jolloin kanta-aliupseereista tuli toimiupseereja. Sissin tunnuksena on havunoksa. Varusmiesten havut Havuaihe löytyy reservialiupseerienkin kurssimerkistä. Sotaa käytiin pitkälti siviilivaatteissa, ja tarvittiin jokin selkeä omataistelijatunnus. Valkoinen armeija valmistautui valtaamaan punaisen puolen tärkeimmän tukikohdan, Tampereen, pääsiäisen aikaan. Lähteitä: Aarniaho Pekka: Kaluunat ja rähinäremmit – Itsenäisen Suomen virkapuvut ja arvomerkit 1918—1945 (1996) Mattila Jukka I.: Vapaussodan muistomitalit (2001) Kuusenhavu näkyy laajasti sotilasheraldiikassa Kuusenhavusymboli esiintyy hyvin monessa sotilasmerkissä.. Kuusenhavu oli kenraalien kauluksen koristeaiheena jo ensimmäisissä itsenäisen Suomen sotilaspuvuissa. Teksti ja kuvat: Seppo Simola havuaiheen lähtökohta oli hyvin käytännöllinen. Reserviläinen 8/2018 9 Kuusenhavun tarina sotilaiden tunnuksena alkoi Tampereen taistelusta keväällä 1918. Tämä lienee ollut varmistustoimenpide, sillä lakissa keikkuva kuusenhavu saattoi pudota. Se todennäköisesti symboloi sissin peruselementtiä, metsää, eikä Tampereen taistelua keväällä 1918. Se juontaa juurensa Tampereen keväisille hangille vuonna 1918. Viimeksi mainittu erottuu selvimmin radioviestittäjän merkistä ja ampumamerkistä. Tarvittiin tunnus, josta vastapuoli ei ollut tietoinen. Yhteen varusmiesten koulutushaaramerkkiinkin havu on päässyt. Keväällä 1918 järjestettyä Vöyrin kurssia pidetään suomalaisen kanta-aliupseerikoulutuksen alkuna, ja kun kurssimerkkiä suunniteltiin 1920-luvulla, kuva-aiheeksi valittiin havu. Kuusia löytyi keväisestä metsästä helposti. Kulmahavut upseerien kauluslaattoihin Kuusenhavu on levinnyt hämmästyttävän laajalle Suomen sotilasheraldiikkaan. Havutunnus löytyy eri muodoissa monista muistomitaleista, kunniaja kurssimerkeistä sekä joukko-osastojen lipuista ja tunnuksista. Lisäksi havunoksa piti laittaa taskuun. Siitä lähtien kuusenhavutunnus on kuulunut kanta-aliupseerien kurssimerkkeihin ja on ollut myöhemmin kauluslaatan arvomerkkinä toimija opistoupseerioppilailla. Yleisimmin se näkyy nykyään sotilaiden kauluslaattojen etukulmissa sekä niin sanotun koppalakin ja turkislakin lakkimerkin havuseppeleessä. Monissa varusmiesten kuntoja suoritusmerkkien reunakoristeissa vuorottelevat heraldinen ruusuke ja kuusenhavu. Valkoinen ja punainen käsivarsinauha olivat toki käytössä, mutta ne oli helppo tarpeen tullen poistaa tai jopa vaihtaa. Lakkihavunsa hukannut taistelija saattoi taskuhavulla todistaa puolensa kiperissä tilanteissa. Punainen puoli tuskin tiesi, mistä oli kyse, jos jonkun siviilipuvussa kulkevan taskusta sattui löytymään kuusenhavu. Kauluslaatat otettiin käyttöön puvun m/36 myötä. Niinpä käytännöllinen omataistelijatunnus oli kuusenhavu, joka käskettiin kiinnittää lakkiin. Leijonan päätä ympäröi havuseppele. Mutta aliupseereillapa oli havutunnus käytössä jo ennen kuin upseerit saivat havut laattojensa kulmiin. Reserviläiset eivät saaneet havuja vielä silloinkaan, mutta nykyisin kulmahavut kuuluvat reservin aliupseerien laattoihin jo alikersantista alkaen
Omaisen menettäminen on aina suuri järkyttävä tapahtuma, josta alkaa surutyö. Esimerkiksi huollon aselajissa kaatuneiden huolto on aivan tavallinen huollon osa-alue siinä missä muutkin, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kenttärovasti Timo Waris vakuuttaa. Kuolema ja sota kulkevat vielä vuosikymmentenkin jälkeen käsi kädessä. Se luo varmasti omat haasteensa kaatuneiden huollon toteuttamiseen, Waris pohtii. Kaatuneiden huollon lähtökohtana on yhä tänäkin päivänä se, että jokainen sankarivainaja saa viimeisen leposijan omalta kotiseudultaan. Tänä päivänä vainajan kohtaaminen voi olla monelle pysäyttävä ja raskas kokemus. Huolimatta siitä, että viime sodista on kulunut jo vuosikymmeniä, kaatuneiden huollon perusperiaatteet eivät ole kokeneet juurikaan uudistuksia. Jos on henkisesti valmistautunut siihen, että taistelukentällä joutuu näkemään kamalia asioita, ne eivät vaikuta niin voimakkaasti kuin odottamattomat, ikävät tapahtumat. Varautumista pahimpaan Jokainen varusmies saa oman palveluksensa aikana kaatuneiden huoltoon liittyvää koulutusta. Koulutuksen keskiössä on toiminta kuoleman kohdatessa, Waris kertoo. Joukkueenjohtajalla ja ryhmänjohtajilla on suuri vastuu taistelijoidensa psyykkisestä harjoituttamisesta, hän sanoo. – Uskon, että mikäli sellainen tilanne tulisi, kaatuneiden huollon organisaatiomme toimisi vähintään yhtä hyvin kuin talvija jatkosodassa. – Kyseessä on psykososiaalinen varautuminen. Sen tekemistä helpottaa usein, että saa järjestää hautajaiset ja on paikka, jossa käydä suremassa, Waris kertoo. Tuolloin Suomen armeijan määräykset vainajien käsittelystä olivat puutteelliset. Nykypäivänä kaatuneiden huolto ja siihen liittyvät toimenpiteet tulevat tutuiksi asevelvolliselle jo varusmiespalveluksen aikana. Erityisiä haasteita poikkeustilan sattuessa siihen tuo uusi hajautettu taistelutapa, jonka vuoksi kenttähautaukseen joudutaan turvautumaan todennäköisesti useammin. – Ihmisen maailmankuva on erilainen kuin 1940-luvulla. Vainajat olivat niin hankalassa asennossa, ettei niille lavereille saatu mahtumaan kuin 21 miestä. On tärkeää, että pystymme antamaan jokaiselle lupauksen siitä, että oli sitten taistelemassa isänmaan puolesta tai kriisinhallintatehtävässä, aina pääsee takaisin kotiin. Pääosin siihen liittyvä opetus on keskittynyt alokaskaudelle sekä johtajakoulutukseen. Kenttärovasti katsoo, että nykypäivän Puolustusvoimissa kaatuneiden huoltoon on varauduttu hyvin muun muassa viranomaisyhteistyön avulla. Palva oli yksi kaatuneiden huollon avainhenkilöistä talvisodan syttyessä. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 Pääsevätkö kaikki takaisin kotiin. Näin kuvailee sotilaspastori Lauri Palva sotapäiväkirjassaan ensimmäisen armeijakunnan kaatuneiden evakuoimiskeskuksen (KEK) ensihetkiä talvisodassa. Taistelukentällä kaatuneet kerätään ensin kokoamispaikalle, josta ne kuljetetaan edelleen kohti kaatuneiden evakuoimiskeskusta. 2010-luvun Puolustusvoimissa sodassa tai poikkeusoloissa kaatuminen ei ole enää aihe, josta ei saisi puhua. – Varusmiehille koulutetaan esimerkiksi kenttähaudan tekeminen, vainajan varusteiden ja henkilökohtaisten tavaroiden käsittely sekä karttakuvan piirtäminen kenttähautojen sijainnista. Erityiskoulutuksen saavat varusmiehet, kuten varusmiespapit ja -diakonit perehtyvät omassa koulutuksessaan aiheeseen syvällisemmin. Siihen liittyviä resursseja, henkilöstöä tai materiaalia ei ollut. Kuva on otettu jatkosodan aikaan Ilomantsissa, heinäkuussa 1941.. Kaatuneiden huollon lähtökohtana on yhä tänäkin päivänä se, että jokainen sankarivainaja saa viimeisen leposijan omalta kotiseudultaan. Pääperiaatteeksi muodostui se, että yhtäkään kaatunutta taistelijaa ei jätetä kentälle. Silloin kuolema oli osa arkipäivää, kun ihmiset kuolivat kotona. Talvisodan alkaessa kaatuneiden huollon käytännöt hakivat vielä muotoaan. Ylläpitääkseen toimintakykyään taistelussa se voi harjoitella kuoleman kohtaamista etukäteen. Sanaa vaihtamatta miehet tekivät työnsä. Lotta Saarenmaa Ensimmäinen kuorma sijoitettiin riihen päätyyn, mistä huoltoryhmän miehet saivat heti ruveta kantamaan vainajia lämmitetyn riihen lavereille. Kenttärovastin mukaan kaatuneiden huolto vaikuttaa myös joukon toimintakykyyn ja taistelutahtoon. – Sodassa kuoleminen ja kaatuneiden huolto eivät ole enää tänä päivänä sellaisia tabuja kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. – Koko prosessissa on kysymys vainajan ja hänen läheistensä kunnioittamisesta. Veljeä ei jätetä Lauri Palvan perintö elää Puolustusvoimien nykyisessä kaatuneiden huollon ohjeistuksessa, vuonna 2015 päivitetyssä Kaatuneiden huollon oppaassa. Siellä vainajat laitetaan arkkuihin ja valmistellaan viimeistä kotimatkaa varten
Infovaikuttaminen esillä aiemminkin Kylmän sodan oppaassa varoitettiin väärän tiedon levittäjistä eli ”viideskolonnalaisista”, jotka propagandalla ja huhuilla nakertavat puolustushenkeä. Monipuolisia uhkia tänä päivänä Uusi opas keskittyy modernia yhteiskuntaa uhkaaviin laaja-alaisiin uhkiin. Opas valmistaa kansalaisia kohtaamaan uhkia, jotka yltävät vakavista onnettomuuksista, sään ääri-ilmiöiden ja ulkopuolisten tahojen aiheuttamista uhista sotilaallisiin kon?ikteihin. Uudessa oppaassa ei valmistauduta evakkomatkalle. Vanhassa oppaassa paneuduttiin laajasti evakuointiin. Voi tapahtua terroriiskuja tai vieras valtio voi hyökätä Ruotsiin. Sen sijaan annetaan keskiaukeaman täyttävät ohjeet kriisitilanteisiin varautumisesta kotioloissa ruuasta ulkopuoliseen yhteydenpitoon. Tummien myrskypilvien peittämällä oppaan kansilehdellä painotettiin, että jos sota syttyy, ”tässä oppaassa annetut neuvot ja opastukset voivat olla ratkaisevia, jotta selviät hengissä”. Lähes 40-sivuinen opas oli otsikoitu yksiselitteisesti Om kriget kommer (Jos sota tulee). Nyt ei valmistauduta evakkoon Varautumiseen ovat antaneet pohjaa Venäjän vuonna 2014 tekemä Krimin miehitys ja Itämeren alueen muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne. Kuvien kanssa esiteltiin evakkoperhe välttämättömine mukaan otettavine varusteineen (makuuvarusteista tulitikkuihin) ja siirtymisohjeet evakuointipaikkakunnalle. Opas kehotettiin säilyttämään arvoasiakirjojen (!) joukossa, koska ”jonain päivänä tulet tarvitsemaan oppaan neuvoja”. Ilmastonmuutos voi lisätä tulvia ja metsäpaloja, kansainvälinen tilanne voi aiheuttaa elintarvikepulaa, tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa sähkönjakeluun. On pitäydyttävä vain tuttujen sanoOppaiden sanoma vertautuu Churchillin puheeseen Vanhassa oppaassa paneuduttiin laajasti evakuointiin Vuoden 1961 opas antoi kuvallisia neuvoja siihen, miten toimia yllättävän hyökkäyksen sattuessa.. Tarpeellinen on myös autoon sopiva kännykänlaturi. Kotiin on syytä varastoida perunoita, näkkileipää, maitojauhetta, lämpimiä makuuvaatteita, säilykkeitä, vesiämpäreitä, polttoainetta, käteistä rahaa (pankkikortti saattaa lakata toimimasta), kynttilöitä... 12 AJANKOHTAISTA Ruotsi päivitti kriisioppaan ”Yhteiskunta on haavoittuvaisempi kuin koskaan ennen.” Joel M. Vainonen ruotsissa jaettiin kesällä lähes viiteen miljoonaan kotiin 20-sivuinen opas Om krisen eller kriget kommer (Jos kriisi tai sota tulee). – Yhteiskunta on digitalisaation, globalisaation, internetistä riippuvaisuuden ja ilmastonmuutoksen takia haavoittuvaisempi kuin koskaan ennen, summaa oppaan tekijän, Ruotsin siviiliturvallisuudesta vastaavan turvallisuusviraston (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap), johtaja Dan Eliasson. Opas julkaistiin 13 kielellä. Edellisen kerran Ruotsissa jaettiin ”sotaopas” vuonna 1961 kylmän sodan aikana. Lämmönjakelu voi loppua, ruokaa ei saa valmistettua, vettä ei tule, autoja ei voi tankata, maksukortit ja internet eivät toimi... Tuleva sota on totaalista ja vaatii siksi totaalista puolustautumista. Jokaisen täytyy tietää, miten toimia, opas painotti
– Tietoa saa useilta sivustoilta yhteiskunnan toiminnan häiriintymisen varalta. Uudessa oppaassa annetaan sen sijaan terrori-iskujen varalta tarkat ohjeet. Vanha opas ei tuntenut terrorismia. Vanha opas painotti, että vastarintaa tehdään kaikissa tilanteissa. Uudessa oppaassa kerrotaan vain lyhyesti suojatiloista ydiniskun tapahtuessa. Radiouutisiin oli suhtauduttava kriittisesti, koska ”hyvin tunnettuja radioääniä voi helposti imitoida”. Netin kautta löytyy 20 järjestön verkosto, jolla on 300 kouluttajaa. Tätä myyräntyötä voivat tehdä niin valtiot kuin erilaiset organisaatiot. Suomessa on lähdetty liikkeelle käytännönläheisemmin ihmisten arjesta, ihmisten omilla ehdoilla. Huhuja ja epämääräisiä tietoja ei saanut missään tapauksessa kertoa eteenpäin. Mikä on syy jaetulle informaatiolle. Emme koskaan antaudu, Churchill lausui. Siksi meillä on valittu matalamman pro?ilin keinot arjen kriisitilanteiden varalta, perustelee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin johtaja Karim Peltonen. Oppaiden sanoma vertautuu Englannin pääministerin Winston Churchillin legendaariseen puheeseen kesällä 1940 natsi-Saksan maihinnousu-uhan alla: – Puolustamme saartamme uhreista riippumatta. ”Hälytyslinja” ei välttämättä kohtaa kansalaisia, eikä sodan voimakasta esille tuomista ole nähty tarpeelliseksi. Jos epäili joutuneensa radioaktiivisen säteilyn kohteeksi, vaatteet oli heti vaihdettava ja keho pestävä. Reserviläinen 8/2018 13 Suomi valinnut toisen tien Joel M. Uusi opas toistaa saman: ”Jos vieras valta hyökkää Ruotsiin, me emme koskaan antaudu. Kuka sen on lähettänyt. Löytyykö tietoa muualta. Miksi tietoa jaetaan juuri nyt. SPEKillä on Peltosen mukaan valmius viestiä nopeasti, mikäli tilanne niin vaatii. Taistelemme rannoilla, taistelemme maihinnousupaikoilla, taistelemme pelloilla ja kaduilla, taistelemme kukkuloilla. Kaikki tiedot vastarinnan loppumisesta ovat valetta”. johtaja Peltonen painottaa. Marttaliitolla on myös koottua tietoa kriisitilanteisiin varautumiseksi, Peltonen summaa. Vanha opas paneutui ydinasehyökkäyksen jälkitorjuntaan kymmenellä sivulla. Opas on ladattavissa suomenkielisenä versiona osoitteessa https://www.dinsakerhet.se/kris-och-krig/broschyren-om-krisen-eller-kriget-kommer/suomeksi-?nska/ Suomessa tiedon välittäjäkanava on internet. Kesällä ruotsalaisiin koteihin jaettu 20-sivuinen Om krisen eller kriget kommer -opas neuvoo muun muassa, miten toimia terrori-iskun hetkellä. Netista löytyvä aineisto ja kouluttajaverkosto ovat vahva tiedotuskanava. Uusien lehtien ja erityisesti lentolehtisten tietoihin ei pidä uskoa. Suojautumisen lisäksi neuvotaan välttämään turhia puheluita, koska puhelu voi paljastaa terroriuhan alaisen olinpaikan. Kaikki tiedot vastarinnasta luopumiseksi ovat vääriä. malehtien uutisiin. – Kansalaisten olisi syytä perehtyä ennakkoon, miten toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Tiedon välittäjäkanava on internet. ja kotivara. Esimerkiksi sähkön, lämmön tai veden katkoksiin varautuminen palvelee myös vakavampiin tilanteisiin varautumista. Vainonen suomessa on Ruotsista poikkeava linja kansalaisten valistamiseksi häiriöja kriisitilanteiden varalta. ”Ruotsi ei koskaan antaudu” Oppaiden yhteinen viesti on, ettei Ruotsi koskaan antaudu. Tällaisia ovat esimerkiksi 72.tuntia.?, kodinturvaopas.. Oli pyrittävä mahdollisimman nopeasti sisätiloihin, koska väestönsuojassa säteily on vain tuhannesosa siitä, mikä ihmiseen kohdistuu, jos hän on suojaamattomassa paikassa. Uusi opas varoittaa vastaavanlaisista uhista. Onko lähde uskottava. Niin sanottujen valeuutisten suhteen on oltava varuillaan: onko kyse mielipiteestä vai tiedosta. Informaatiovaikuttamista voi tapahtua jo rauhan aikana. – Suomessa ei ole nähty samanlaista tarvetta kuin Ruotsissa joka kodin jakelulle
Omistatko patterikäyttöisen radion. Yleensä asia alkaa kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun on jo jonkin verran tussahtanut tuulettimeen. On ?rmoja, jotka panostavat valtavasti, ja sitten on niitä, jotka ovat sen taipaleen alkupäässä. Tavallinen kansalainen ei juuri vaivaa päätään huoltovarmuusasioilla. Luoman näkemyksen mukaan Suomen huoltovarmuusosaaminen on muihin Pohjoismaihin peilattuna erinomaisella tasolla. Työ on paljon erilaista suunnittelua ja uhkakuvien analysointia. – Ruotsi teki 1990-luvun jälkeen johtopäätöksen, jonka mukaan he eivät nähneet tarvetta materiaalisen huoltovarmuuden ja varautumisen työlle aiemman laajuisessa mittakaavassa. Meillä on Kyber2020 -ohjelma, jossa koulutuksen kautta pyritään parantamaan kykyä torjua kyberuhkia ja toipua mahdollisista vaurioista, Luoma kertoo. – Meillä on pooliorganisaatio, jossa on mukana toista tuhatta yritystä sekä paljon viranomaisia. Sotilaallinen huoltovarmuus kuuluu Puolustusvoimien vastuulle. Luoman mukaan kansainvälisessä mittakaavassa Suomen selkeästi tärkein viitekehys on Euroopan unioni ja sen sisämarkkinat. Onko sinulla kotona kannellisia ämpäreitä. Kyberpuolella tehdään Luoman mukaan paljon erilaisia harjoituksia. Luoman mukaan Huoltovarmuuskeskus tekee kuitenkin paljon yhteistyötä Puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa. Mutta jos miettii vaikka Helsinkiä ilman sähköä 72 tunnin ajan…, Luoma jättää lauseen lopun ilmaan. – Suomi on tuontienergiariippuvainen maa. Huoltovarmuus on aihe, jota ei voi tehdä tai käsitellä yksin. Jos kerran Suomen kipukohta huoltovarmuusasioissa on oma sähkötuotanto, mikä sitten on se kohta, jossa Suomi loistaa hyvin. Se, että tavallinen tallaaja ei näillä asioilla juuri päätään vaivaa, ei tarkoita, etteikö näitä asioita mietittäisi Suomessa paljonkin. Näitä asioita ?rmat ottavat sitten oman harkintansa mukaan huomioon tehdessään omaa varautumistyötään. Valtiollisella tasolla alan merkittävin toimija on Huoltovarmuuskeskus, jonka päätehtäviä ovat strategisten varmuusvarastojen ylläpito sekä poikkeusoloihin ja vakaviin häiriöihin varautuminen. Juristi, entinen asianajaja ja pitkän linjan virkamies Sotilasarvo: reservin ylikersantti. Venäjän rooli on Ukrainan tapahtumien myötä ollut jo useamman vuoden esillä. Sen kuvitteellisessa tilanteessa Pohjois-Savosta meni kahdeksi viikoksi sähköt lumimyrskyn ja huonojen olosuhteiden takia. Tämän takia juuri merellisyys leimaa paljon myös Suomen huoltovarmuustyötä. Keskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut keskuksen toimintaan. – Se on hyvin akuutti kysymys, missä laajuudessa yritykset varautuvat kyberturvallisuusuhkiin. Ruotsi teki huoltovarmuuspuolen kanssa vähän samanlaisen liikkeen, kuin oman puolustuskykynsä suhteen. Kahdenväliset sopimukset laitoksella on lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa. Maaseudulla se onnistuu varmasti helpommin, kun on puulämmitystä ja on ehkä totuttukin siihen, että sähköt välillä räpsyvät. He ajoivat alas paljon henkilöja talousresursseja. Omavaraisuusasteemme on alle 40 prosenttia, eikä se hirveästi lähivuosina muutu parempaan. Suomen tuonnista ja viennistä yli 80 prosenttia kulkee meritse Itämeren kautta. Sähköja energiakysymys mietityttää Maantieteellisesti Suomi sijaitsee haastavassa paikassa. En mene yksityiskohtiin sen enempää, Luoma hymähtää. Luoma sanoo työn olevan jatkuvaa kilpajuoksua vastapuolen kanssa. – Itämeren logistiikan ja liikenteen toimivuus ovat Suomelle äärimmäisen tärkeitä. Olemme totaalisesti kiinni EU:n sisämarkkinoissa, ja niiden toiminnan sujuvuus on meille kaiken A ja O, Luoma sanoo. Tuoreimmassa Tieto18harjoituksessa oli mukana 140 henkilöä. Teksti: Tuomas Kaarkoski, kuva: Mika Pakarinen jos kodistasi menevät sähköt, pärjäätkö 72 tuntia omillasi. 14 VAIKUTTAJA Reserviläinen 8/2018 Paljon osaamista, liian vähän kotimaista sähköä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan Suomen huoltovarmuus on esimerkiksi Ruotsia paremmalla tasolla. – Esimerkiksi viime vuonna meillä oli Jäätyvä-harjoitus. Luoman mukaan harjoitusten luonne vaihtelee työpöytätason pohtivimmista harjoituksista aina järeämpiin suurharjoituksiin, joissa on mukana monia muitakin instansseja. – Kyllä, tämä kaupunki voisi olla jo aika sekaisin. 72 tuntia Huoltovarmuuskeskuksella on olemassa 72 tuntia -konsepti, joka on kohdennettu nimenomaan yksittäisten ihmisten arkea varten. Kyberpuoli kasvaa Luoman mukaan myös huoltovarmuuspuolella kyberturvallisuus on teema, joka vain jatkaa paisumistaan vuodesta toiseen. Löytyykö kaapistasi kuivamuonaa. Olemme ja pysymme tuontiriippuvaisena valtiona. Toiminut tehtävässään neljä vuotta. Luoma myöntää suoraan, että asiat voisivat olla paremminkin sillä sektorilla. Toinen murhe on, riittääkö kotimainen sähköteho ja saadaanko tarpeeksi tuontisähköä, jos yhteiskuntaan tulee syviä häiriöitä. Niin, Helsinki voisi olla jo aika sekaisin tuossa ajassa. Kotimaisen sähkötehon riittävyys on ehkä se suurin meitä askarruttava tekijä. Kun kaikki alueellisetkin toimijat lasketaan, työllistää työja elinkeinoministeriön alainen hallinnonalan laitos noin 75 ihmistä. Lisäksi Suomessa asenneilmasto huoltovarmuustyötä kohtaan on todella positiivinen. Muutenkin erilaiset harjoitukset ovat olennainen osa Huoltovarmuuskeskuksen toimintakulttuuria. Luoma tiedostaa kasvaneen sotilaallisen aktiivisuuden Itämerellä, mutta muistuttaa Venäjän olleen toisaalta energiapuolella Suomelle hyvä ja vakaa kauppakumppani jo vuosien ajan. Paljon teemme yhteistyötä suunnittelussa sekä sen lisäksi materiaalisessa varautumisessa. Energiakysymys on huoltovarmuuden kannalta yksi kriittisimpiä kohtia. Osallistujia oli aina Yleisradiota, Puolustusvoimia ja poliisia myöten. Raimo Luoma Huoltovarmuuskeskuksen johtaja. – Ne ovat molemmat meille hyvin tärkeitä yhteistyötahoja. Luoman mukaan 72 tuntia on ajallisesti jo hyvä mittari kertomaan, mikä on yksilön kyky suoriutua isommista häiriöistä. KUKA. Sen sijaan aiheen parissa työskentelevien määrä on huomattavasti laajempi. Suomessa vastaavaa ei tehty. – Jos selviää jo 72 tuntia ilman ulkopuolista apua, se on hyvä. – Sanotaan nyt vaikka näin, että meillä on aika runsaat materiaaliset varastot eräällä osa-alueella
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Raimo Luoman mukaan kyberuhat ovat eniten kasvava puoli myös huoltovarmuuden puolella.
Itsenäisyyspäivänä myönnettävistä kunniamerkeistä merkittävimmän sai vuosikausia vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseen osallistunut Antti Aaarnio-Vihuri, jolle annettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan vapaudenristin saivat liiton entinen varapuheenjohtaja Hannu Lahtinen sekä varatuomari Martti Porvali. luokan vapaudenristin. luokan komentajamerkki. Kuva: Puolustusvoimat. Reserviupseeriliiton jäsenistä 3. Tuomas Kaarkoski tämän vuoden itsenäisyyspäivänä kenraalikunnassa nähtiin kaksi ylennystä. Liiton arvokkaimman huomionosoituksen eli Ansioristin soljen kera saivat tänä itsenäisyyspäivänä Reserviupseeriliiton aiempi varapuheenjohtaja ja Lapin reservipiirien pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kai Leinonen, Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä ja Suomen Sotaveteraaniliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Osmo Suominen, joka on toiminut aiemmin Reserviläisliiton varapuheenjohtajana. Tutustu monipuolisiin Sotiemme Veteraanit -tuotteisiin osoitteessa www.suomenmoneta.fi/veteraani-tuotteet Myyntituotto ohjataan Sotiemme Veteraanit -yhteisön kautta tukea tarvitseville. Vuoden alussa Merivoimien uutena komentajana aloittava Jori Harju ylennettiin kommodorista lippueamiraaliksi. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) sai puolestaan ansioistaan 2. luokan Vapaudenristin miekkoineen. Muita merkittäviä tunnustuksen saaneita olivat eversti Martti Kukkonen, joka sai 2. Tuki ja turva kuuluvat kaikille – ketään ei jätetä yksin! Lunasta sinäkin Juhlamerkki veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien hyväksi. luokan komentajamerkki. Tilaa oma rintamerkkisi hintaan 10 € (+toimituskulut 2,95 €) osoitteesta www.suomenmoneta.fi/veteraani-tuotteet g tuet samalla sotiemme veteraaneja. Hinta 10 € 16 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2018 Harjusta lippueamiraali, Rotosesta kenraaliluutnantti itsenäisyyspäivänä Antti Aarnio-Vihurille Suomen Valkoisen Ruusun 1. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Timo Rotonen puolestaan ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Reserviläisliitto palkitsi omiaan Perinteisesti myös Reserviläisliitto jakoi itsenäisyyspäivänä huomionosoituksia. Maanpuolustusmitali miekkojen kera Urpo Karjalainen, Heikki Lahtela, Leena Tiainen, Aki Mäkirinta, Jarmo Kanala, Mervi Liimatainen, Sirkka Orre, Satu Rajala, Anja Rehula, Pekka Laitila, Teppo Iisakkila, Kari Salminen, Jorma Suonio, Jaripekka Turtiainen, Caspar von Walzel, Ilkka Laitinen, Pekka Holopainen, Sirkka Jakonen, Jukka Kopra, Ilkka Korkiamäki, Kaisa-Maria Tölli Reserviläisliiton huomionosoituksia Ansioristi Jari Anttalainen, Tuula Gåpå, Erkki Heikkinen, Jari Hirvimäki, Heikki Karhu, Minna Karhunen, Matti Lappalainen, Viljo Lehikoinen, Kim Mattson, Terho Mustonen, Minna Nenonen, Mauri Parantala, Tuomo Repo, Mikko Savola, Seppo Savolainen, Mikko Säntti, Jouko Tirri, Henri Torkko, Irma Törnström, Jorma Uski, Jari Vaarala, Mika Viitanen, Pertti Viitanen, Tapio Vuolle. Veteraanit kiittävät. Autetaan nyt yhdessä heitä, jotka antovat itsestään kaiken. Tuki ja turva kuuluvat heille kaikille. Vapaus mahdollistaa kaiken – siitä kuuluu kiitos urheille veteraaneillemme, jotka aikanaan antoivat itsestään kaiken. Itsenäisyyspäivän paraati järjestettiin tänä vuonna Mikkelissä
Soita minulle niin vastaan kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin! Minut tavoittaa myös iltaisin. Katso sinua kiinnostava työpaikka osoitteista: kotisun.fi , kotivo.fi ja finluft.fi Mitä voimme luvata sinulle. Myyntityö Millaisia työtehtäviä tarjoamme. 040 7026 946 Terveisin, Harri Jääskeläinen MEILLÄ ON SINULLE TÖITÄ Sähköasennus Olemme suosittu työnantaja! IV-asennus. LVI-asennus Ajanvaraus Miten pääset mukaan joukkoomme. Saat kattavan koulutuksen työhösi, kannustavan palkkauksen osaamisestasi, ammattimaiset työvälineet ja joustavan työkulttuurin sekä jatkuvan tuen ja sparrauksen kehittää osaamistasi. Haluatko lisätietoa. Sinun ei tarvitse olla valmis ammattilainen, vaan hyvä asenne oppia uutta ratkaisee
Kaupungissa toimineen Kaartin jääkäripataljoonan koulutuskieli oli ruotsi, onhan Pohjanmaalla paljon ruotsinkielistä väestöä. Outo kieli olikin melkoinen yllätys koulutukseen käsketyille reserviläisille. Majoitusmahdollisuudet huononivat merkittävästi Vaasan palon jälkeen vuonna 1852. Rintamalle lähteneiden joukkojen tultua perustetuiksi ei varusvarastoihin jäänyt paljoakaan käypää. Vaasa jatkoi ruotsinkielisenä varuskuntana, vaikka jääkärit vaihtuivat Kenttätykistörykmentti 4:n tykkimiehiksi. Kaartin jääkäripataljoonalla oli jopa oma leipomo ja kauppa. Valkoisen puolen päämaja asettui aluksi Vaasaan ja siirtyi sieltä Seinäjoelle. Eräällä upseerilla oli hyvät suhteet paikalliseen vaatetusliikkeeseen, ja hän sai sieltä lunastetuksi patterinsa miehille siniset siviilipäällystakit. Ilmahälytysten ja potilasevakuointien varalta paarinkantajiksi oli pestattu koulupoikia, mutta jatkosodassa Vaasaa ei juurikaan ahdisteltu. Vaasa on ollut leimallisesti yhden joukko-osaston varuskunta. Suomen laillinen hallitus eli senaatti toimi Vaasassa keväällä 1918, kun Helsinki oli punaisten hallussa. Saksalaiset jatkoivat pohjoiseen, mutta jatkosodan aikana Vaasassa toimi saksalainen paikalliskomendantti ja it-jaos. Teksti: Seppo Simola, kuvat: Sotamuseo vaasa tuskin tulee monelle ainakaan ensiksi mieleen, kun pyydetään luettelemaan suomalaisia entisiä varuskuntakaupunkeja. Varuskuntakaupungin edellytettiin luovuttavan sotaväelle soveltuvia rakennuksia. Osin tukeuduttiin jopa siviilimajoitukseen. Joukon suomenkielisyys aiheutti joissakin vaasalaisissa pahaa mieltä, koska koulutuskieli oli olJääkäreitä ja rannikkotykistöä Vaasassa 20 HISTORIA Hiljenneet varuskunnat, osa 8/8: Ruotsinkielistä koulutusta oli sotavuosiin asti. Samoin toimittiin Jalkaväen koulutuskeskus 7:n suhteen. Jääkäriperinne kuuluu oleellisesti Vaasaan. Kansainvälinen Vaasa Ruotsalaisista vapaaehtoisista perustettiin helmikuussa 1940 järeä patteri. Saksassa koulutettujen jääkärien pääjoukko rantautui Vaasaan 25.2.1918. Jatkosodan aikana Vaasa pysyi merkittävänä kenttätykistön koulutuskeskuksena. Kaupungissa toimi myös suuri sotasairaala. Samana vuonna valmistui ortodoksinen varuskuntakirkko. Perusyksikössäkin oli yleensä oma varusvarasto, räätäli ja suutari. Joukot ovat järjestäytyneet jääkärien Suomeen paluun 80-vuotisjuhlaparaatiin vuonna 1998. Varusmiehille annettiin jääkärikoulutusta Vaasassa vuoteen 1934 saakka. Talvisodan aikana Vaasassa toimi Tykistön koulutuskeskus 2, jonka päätehtävänä oli kouluttaa muiden aselajien reserviläisiä tykkimiehiksi. Jääkärit Vaasaan Vaasa oli hallituksen joukkojen esikuntaja varuskuntakaupunki tammikuusta 1918 alkaen. Ranskaakin puhuttiin Vaasassa talvisodan aikana. Tarvittiin uusia ratkaisuja. Satulaseppäkin tarvittiin, jos joukkoon kuului hevosia. Ruotsin vallan aikana Vaasan seudulla toimi joukkoja ja sieltä rekrytoitiin sotavoimaa, mutta vasta Venäjän vallan loppupuolella rakennettiin varsinaisia kasarmirakennuksia. Rauhan palattua maahan Vaasa jatkoi hetken aikaa kenttätykistövaruskuntana, mutta varusmiesjoukoksi vakiintuivat jääkärit vaiheittain elokuusta 1945 alkaen. Tilaja vaatepula Sotavuodet mullistivat myös Vaasan varuskunnan elämän. Syyskuussa 1940 Raskas patteristo 9:n asettama vartioiden tarkastaja hämmentyi perusteellisesti, kun satamaan alkoi rantautua saksalaisia joukkoja. Majoitustilojen ahtaus vaivasi aluksi mutta tilanne helpotti, kun koulutuskeskus hajautettiin turvallisuussyistä maaseudulle. Tulkkaamalla siitä selvittiin, ja ranskalaisvaihe oli muutenkin lyhyt. Vaasassa toimi Suomen 3. Aluksi siellä koulutettiin jääkärijoukkoja ja myöhemmin kenttäja rannikkotykistöä. Tämä tietysti oli melkoinen rasite paikkakunnalle ja sen väestölle. Varuskunnan historia voidaan ulottaa 1300-luvulle Korsholman linnaan. Kansainvälisyys ei päättynyt vielä tähän. Vaasan tarkk’ampujapataljoona. Suunnitelmia Vaasan varuskunnan rakentamiseksi oli laadittu jo vuosikymmeniä, mutta niin sanottu kivikasarmi valmistui vasta vuonna 1866. Myös varusteista oli pulaa. Ranskaakin puhuttiin Vaasassa talvisodan aikana, sillä Ranskasta hankitun tykkikaluston mukana tuli myös kouluttajia. Ne tulivat Suomen oman asevelvollisen sotaväen käyttöön. Siviilimajoitukseen tukeuduttiin Venäjän vallan aikana oli tyypillistä, että sotilaat tukeutuivat ainakin aluksi siviili-infrastruktuuriin, eikä kasarmien rakentamisella pidetty kiirettä. Vaasaan rakennettiin puukasarmit 1880-luvun alussa kuten moneen muuhunkin sen aikaiseen varuskuntakaupunkiin. Joukko-osastot ja jopa perusyksiköt olivat hyvin itsenäisiä ja omavaraisia huollon osalta. Yhteistyön alkaminen saksalaisten kanssa oli vain hyvin pienen piirin tiedossa