Sivut 20–21 Lokakuu 7 / 2016 KESKIÖSSÄ AJANKOHTAISTA Uttiin uudet varjot Sivut 22–23. Sivu 14 Lapsisotilaita on satojatuhansia Lapsien sieppaaminen lapsisotilaiksi on yleistynyt maailmalla. Reserviläinen Louhimies hakee realismia Tuntematonta Sotilasta ohjaava Aku Louhimies ei vain kuvita romaania. Sivu 9 AJANKOHTAISTA Instagramin #intti täyttyy selfieistä Varusmiehen ja reserviläisen on oltava tarkkana, mitä julkaisevat somessa
tut.fi/tule-opiskelemaan
Reserviläinen 7/2016 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 18 20 ILTAVAPAA 32 36 37 JÄRJESTÖT 30 31 33 AJANKOHTAISTA 6 4 8 7 12 22 25 Yksi meistä: Miksi hypit laskuvarjolla, Emilia Sormunen. Kanervan arvion mukaan kumpikin maa hyötyisi keskinäisestä puolustusliitosta, Suomi jopa Ruotsia enemmän. – Onko maailmalla paljon maita, joiden eroavaisuudet olisivat pienemmät kuin Suomen ja Ruotsin. Reserviläisen matkavinkki: Simulaattorin voimalla ilmojen herraksi Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Asevelvollisuus palasi ajankohtaiseksi Yhteistyö painopisteenä RUL: Liittokokous kokoaa joukot Lappeenrantaan RES: Neljä puheenjohtajaehdokasta Naisten Valmiusliitolle uudet pääja järjestösihteerit Louhimies pyrkii mahdollisimman realistiseen lopputulokseen Anna Korhonen palkittiin santsarin pestillä Tavoite on, ettei Ilmavoimia tarvita koskaan tositoimiin Selfie ei riko sääntöjä Vierailija: Ruotsin puolustusvoimilla henkiölstömurheita Vaikuttaja: Puolustusliitto Ruotsin kanssa houkuttaa Historia: Vain perille mennyt viesti ratkaisee Reportaasi: Sotien suurimmat kärsijät Kalusto: Utin varusmiehille uudet laskuvarjot Koulutus: Naisreserviläiset kouluttajatehtävissä Liikunta: Sotilaallinen varustus lisämausteena TST-cupissa Tähtäimessä: Rakenteilla reserviläisurheilussa RUL: Naisupseerit valtasivat RUK:n RES: Ampumatoiminta on muutakin kuin vain laukaus 12 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ajaa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa. KANNEN KUVA: TERO TUOMINEN UTIN JÄÄKÄRIRYKMENTIN LASKUVARJOJÄÄKÄRI HYPPÄÄ CASA C-295MKONEESTA. ”Kun yli 90 prosenttia sodanajan vahvuudestamme koostuu reserviläisistä, tuovat juuri reserviläiset meille hajauttamisen mahdollisuuksia, jatkuvuutta ja joustavuutta.” Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen Tuomas Kaarkoski puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kannattaa Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä puolustusliitoksi asti. Tuntuu oudolta, että samassa turvallisuusympäristössä meillä olisi toisisistaan poikkeavat operaatiiviset suunnitelmat pitkän päälle. Sivut 16–17 14 26 10 16 15 27 9 5 Ilkka Kanervan (kok.) mukaan Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto loisi vakautta Itämerelle. SAKARI PIIPPO. – Helpoimmin liikuteltava elementti, joka lisäisi turvallisuutta, on Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön voimistaminen. Tiiviimpään yhteistyöhön. Ruotsilla ja Norjalla on yhteinen kieli, mutta meillä on Ruotsin kanssa yhteinen arvomaailma, olemme niin läheisiä maita. En näe tässä mitään ongelmaa, joka Suomelle voisi koitua, Kanerva toteaa Reserviläisen haastattelussa
Toivomme tietysti, että luette lehden kaikki jutut tarkasti, mutta varsinkin abeille suunnatut jutut olemme merkinneet oheisella abi-symbolilla. Tämä käy hyvin ilmi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämistä lukiolaisten turvakursseista, jonka kävijöistä enemmistö on jo nyt tyttöjä. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Valitettavasti asia ei toimi yhtä ripeästi toiseen suuntaan. Ruotsin puolustukseksi on toki sanottava, että harva osasi vuosikymmenen taitteessa vielä nähdä, kuinka aktiivista sotilastoiminta Itämerellä tulisi olemaan ja kuinka paljon jännitteitä alueelle kasaantuisi. *** Kädessä pitelemäsi lehti on myös Reserviläisen tämän vuoden abinumero, joka jaetaan kaikkiin Suomen lukioihin. (16.11.) Suomi oli pitkään monen muun Euroopan maan papereissa maanpuolustuksellinen kummajainen, jonka asevelvollisuusjärjestelmä haisi monen nenään vahvasti ummehtuneelta ja näytti menneen ajan järjestelyiltä. Tuoreimman avauksen teki puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.), joka jättäisi asepalveluksen naisille jatkossakin vapaaehtoiseksi, mutta ulottaisi kutsunnat myös naisille. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. Nyt Ruotsin hallituksen asettama selvitys kuitenkin esittää asevelvollisuuden palauttamista, joskin aiempaa suppeammassa muodossa. 4 PÄÄKIRJOITUS 17.10.2016 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Suomen puolustusratkaisu kiinnostaa Asevelvollisuus palasi ajankohtaiseksi Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (84.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Ideaa puolustusministeri Niinistö perustelee maanpuolustustietoisuuden levittämisellä. Kuten Ruotsin asevelvollisuuspäätös vuodelta 2009 osoittaa, asioiden alasajaminen puolustusratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä käy hyvinkin nopeasti. Kun jokin taito on ajettu alas, sen palauttaminen lähtötasolle on usein tuskallisen hidasta. Esitys on pohtimisen arvoinen, joskin tytöt ovat jo nyt innokkaita vapaaehtoisia. Erilaisten joukko-osastojen ja niiden erityistaitojen kohdalla puhutaan monesti useista vuosista. On positiivista nähdä, että myös asevelvollisuudesta ja sen kehittämisestä käydään keskustelua. Länsinaapurimme Ruotsi päätti luopua asevelvollisuudesta 2009, ja päätös astui voimaan jo heti seuraavana vuonna. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 8/2016 5.12. Suomen puolustusratkaisu kiinnostaa ja tänäkin vuonna moni maa on tullut tutustumaan Suomen puolustusvoimiin juuri asevelvollisuus suurimpana kiinnostuksen kohteenaan. Suomessa yleinen asevelvollisuus on yksi puolustusratkaisumme kolmesta peruspilarista liittoutumattomuuden ja koko Suomen puolustamisen -periaatteen ohella. Lukiolaisia silmällä pitäen olemme kasanneet lehteen erityisesti nuoria kiinnostavia aiheita alkaen sotilaan some-ohjeista aina uuden Tuntemattoman sotilaan kuvauksiin. Mainitse myös entinen osoite. Nyt tilanne on toinen. Abille. Ruotsin lisäksi myös Saksa harkitsee asevelvollisuuden palauttamista ja Liettua on jo ehtinyt palauttaa asevelvollisuuden ensimmäisenä Nato-maana. Ruotsin tapaus demonstroi myös hyvin sen, mitä voi käydä, kun puolustusratkaisuja tehdään lyhyehköllä aikajänteellä. ”Osoitehuolto ja jäsenasiat” alla) Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Jarkko Lahtinen Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts
Saapumiserä on kolmas, jolle lennokkijärjestelmää on koulutettu. Kaartin jääkärirykmentti johti Kehä 16 -harjoituksen pääkaupunkiseudulla, Hämeenlinnassa ja Raaseporissa. Tuomas Kaarkoski Paavo Airo syyskuussa järjestettiin kolme Maavoimien paikallispuolustusharjoitusta. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 7/2016 Vapaaehtoisia reserviläisiä voidaan käyttää virka-apuun Yhteistyö painopisteenä Syksyllä järjestettiin kolme paikallispuolustusharjoitusta eri puolilla Suomea. – Harjoitus on hyvä osoitus siitä, miten viranomaiset pystyvät järjestämään hyvin laajamittaisen harjoituksen keskellä Helsinkiä, Suomenlahden merivartioston operatiivisen toiminnan johtaja, komentajakapteeni Pentti Alapelto kertoi Puolustusvoimille. Perusasioiden lisäksi harjoituksissa oli vahva rooli myös viranomaisyhteistyöllä. Paikallisjoukkoihin kuuluvien maakuntakomppanioiden vapaaehtoisia reserviläisiä voidaan käyttää rauhan aikana viranomaisille annettavaan virka-apuun. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa järjestetty Itä 2 -harjoitus kokosi yhteen noin 1 100 henkilöä, josta reserviläisten osuus oli noin puolet. Tällaisissa tilanteissahan paikallisjoukot ovat ensimmäisinä töissä, harjoituksen johtaja, eversti Petteri Rokka kertoi. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan oman alueensa hyvin tuntevia reserviläisiä. – Tällaisessa harjoituksessa ajatuksena on, että tilanne kehittyy nopeasti. Heitä koulutetaan kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla. – Minilennokilla ja sen suorituskyvyllä pystytään valvomaan vastaavia alueita, sivustoja, selustoja ja osoittamaan maalit esimerkiksi epäsuoralle tulelle. Hulkon mukaan jalkaväkimiinojen tärkein tehtävä oli estää vihollisen liike sivustoihin, pysäyttää sen liike ja suluttaa alueita, joihin omia miehiä ei riittänyt. Uutta kalustoa Paikallispuolustusharjoitusten ohessa Puolustusvoimat esitteli minilennokkijärjestelmä MUAS:n (Mini Unmanned Aerial System) toimintaa Santahaminassa. Tiukkaa sitoutumista tietysti vaaditaan, kun lähtee mukaan. Näistä näyttävin oli Helsingin Olympiaterminaalissa suoritettu operaatio, joka harjoituksessa joutui aseistetun rikollisjoukon haltuunottamaksi. PUOLUSTUSVOIMAT Myös Rajavartiolaitos ja poliisi olivat tärkeitä toimijoita syyskuun paikallispuolustusharjoituksissa. Nykyinen saapumiserä on järjestyksessään kolmas, jolle lennokkijärjestelmää on koulutettu. Mikäli tällaisiin harjoituksiin vapaaehtoisena reserviläisenä osallistuminen kiinnostaa, kehottaa Rokka ottamaan yhteyttä omaan aluetoimistoon. Tämä tuo olennaisen osan sivustojen suojaamiseen, tulenjohtoon ja tilannetietoisuuteen. Operointia Olympiaterminaalissa Itä 2 -harjoituksen ohella järjestettiin kaksi muuta paikallispuolustusharjoitusta. – Aina tarvitaan uusia innokkaita ja oikein koulutettuja mukaan maakuntajoukkoihin. Itä 2 -harjoitus oli samalla monien sotilaspoliisien loppusota, paikallishuoltokomppanian kertausharjoitus sekä vapaaehtoisten paikallisjoukkojen harjoitus. Operaatioon osallistuivat muun muassa Rajavartiolaitoksen Super Puma –helikopteri sekä vartiolaiva Turva. Tuolloin eduskunta korvamerkitsi 300 miljoonaa euroa puolustusmäärärahoista käytettäväksi suorituskyvyn korvaamiseen, joka jalkaväkimiinoista luovuttaessa menetettiin. Prikaatikenraali Petri Hulkon mukaan järjestelmä haluttiin esitellä vasta sitten, kun se on täydessä operatiivisessa käyttövalmiudessa. – Mentaalista miinakauhua, joka oli varsin merkittävä, lukuun ottamatta kaikki muut osa-alueet on pystytty kohtuullisella tavalla kompensoimaan. Tämä on viimeinen osa jalkaväkimiinojen korvaamisesta, joka saadaan nyt operatiiviseen käyttöön, Hulkko sanoi tiedotustilaisuudessa. Jääkäriprikaati sai puolestaan johdettavakseen Pohjoinen 2 -harjoituksen Rovajärven alueella Lapissa. Varsinkin Kehä 16 -harjoituksessa korostui yhteistoiminta viranomaisten kuten poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa. On esimerkiksi operaatio, jota poliisi johtaa ja poliisille annetaan virka-apua. Ideana oli harjoitella yhteistoimintaa viranomaisten kuten poliisin sekä Puolustusvoimien ja paikallisen maakuntakomppanian kesken. Hulkon mukaan varsinainen tarve lennokeille tuli Suomen liityttyä jalkaväkimiinat kieltäneeseen Ottawan sopimukseen
Viikonlopun tapahtumat keskittyvät pitkälti kokoushotelli Lappeeseen. marraskuuta sekä valtakunnallinen maanpuolustusjuhla sunnuntaina 20. Halkilahti on ilmoitta6 AJANKOHTAISTA RUL nut olevansa käytettävissä tehtävään toiselle kolmivuotiskaudelle. MITEN ON. Risto Tarkiainen Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja – RESUL odottaa maanpuolustusjärjestöjen näkyvyyttä ainakin Etelä-Karjalan alueellisissa ja paikallisissa medioissa, kenties myös sähköisessä mediassa. Hänet valittiin ensimmäisen kerran liiton puheenjohtajaksi Oulun liittokokouksessa.. Liittokokouskutsu ja kokousviikonlopun ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät myös tämän lehden sivulta 37 sekä liiton nettisivuilta www.rul.fi. Samana viikonloppuna Lappeenrantaan kokoontuu myös neljä muuta maanpuolustusjärjestöä pitämään omat syyskokouksensa. Kaupungilla maanpuolustusviikonloppu näkyy muun muassa sunnuntaiaamuna näyttävänä lippulinnana, joka marssii Lappeen kirkolta sankarihautausmaan muistomerkille. Janne Kosonen suomen reserviupseeriliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi järjestettävä liittokokous. Viikonlopun ohjelmassa on virallisten kokousten lisäksi juhlaillallinen lauantaina 19. Janne Kosonen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja – Odotan hyvähenkistä ja näyttävää vapaaehtoisen maanpuolustusväen yhteistapahtumaa historiallisessa varuskuntakaupungissa Lappeenrannassa. Mitä odotat Jalustintuntumallatapahtumalta. Jokaiselle jäsenelle valitaan lisäksi henkilökohtainen varamies. Liittokokousviikonlopun tapahtumat keskittyvät lähinnä hotelli Lappeeseen. Lisäksi liittovaltuusto valitsee vuosittain syyskokouksessaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liittohallituksen varapuheenjohtajat ja muun liittohallituksen. Paavo Airo Marraskuussa järjestettävä Jalustintuntumalla-liittokokoustapahtuma kokoaa yhteen Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton sekä Maanpuolustusnaisten liiton. Sekä tietenkin hyviä päätöksiä niin henkilövalinnoissa kuin itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumista ja toiminnasta päätettäessä. Ainoa ilmoitus on tullut Salon Seudun Reserviupseereilta, joka esittää liiton nykyistä puheenjohtajaa, kapteeni Mikko Halkilahtea liiton puheenjohtajaksi. JANNE KOSONEN Mikko Halkilahti on ainoa ehdokas RUL:n puheenjohtajaksi vuosille 2017–2019. Liittovaltuusto päättää siis yhdistyksen normaalit vuosikokousasiat eli hyväksyy syksyisin toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä keväisin liiton tilinpäätöksen. Odotamme myös runsasta osanottoa, maanpuolustushenkistä tunnelmaa ja kivaa fiilistä koko tapahtuman ajan. Liittovaltuusto on RUL:n korkein päättävä elin liittokokousten välillä. marraskuuta. Maanpuolustusjuhlassa juhlapuheen pitää puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg. Äänivaltaa liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistykset. Tänä vuonna liittokokous järjestetään Lappeenrannassa 19. Lisäksi liittokokous valitsee viisi muuta jäsentä valtuustoon. Äänivaltaa käyttää siihen valtuutettu edustaja. Puheenjohtajavalinta ja kolmivuotissuunnitelma RUL:n liittokokouksessa tehdään tärkeitä henkilövalintoja sekä hyväksytään liiton kolmivuotissuunnitelma. Liittojen kokouksissa jäsenyhdistyksillä on aito mahdollisuus vaikuttaa henkilövalintoihin ja asiakysymyksiin. Liiton sääntöjen mukaan puheenjohtajaa valittaessa tulevat kysymykseen vain ne suostumuksensa tehtävään antaneet henkilöt, jotka jäsenyhdistys tai henkilöjäsen ovat ilmoittaneet liittohallitukselle kahta kuukautta ennen liittokokousta. Piirit voivat lähettää liittokokoukseen enintään kolme henkilöä, lisäksi läsnäolo-oikeus kokouksessa on liittohallituksen, -valtuuston ja neuvottelukunnan jäsenillä. Tärkeä valinta on myös liittovaltuuston jäsenten vaali vuosiksi 2017–2019. Lippulinnan kärjessä on kaksi perinneratsukkoa. Kullakin reserviupseeripiirillä on liittovaltuustossa yksi jäsen jokaista piirin jäsenyhdistysten yhteenlasketun jäsenmäärän alkavaa tuhatlukua kohti. marraskuuta. Luvassa on siis todellinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen suurtapahtuma, jonka nimenä on rakuunoiden perintöä kunnioittaen Jalustintuntumalla. HISTORIA Näillä paikkakunnilla RUL:n liittokokous on viimeksi pidetty Helsinki 1992 Oulu 1995 Hämeenlinna 1998 Joensuu 2001 Rovaniemi 2004 Turku 2007 Seinäjoki 2010 Oulu 2013 Liittokokous kokoaa joukot Lappeenrantaan Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg pitää puheen Maanpuolustusjuhlassa. Olli Nyberg Reserviläisliiton toiminnanjohtaja – Odotan hyvin järjestettyä, näyttävää ja mediassa näkyvää tapahtumaa, joka kokoaa paikalle suuremman joukon maanpuolustusväkeä kuin koskaan aiemmin. Jäsenyhdistys voi lähettää kokoukseen yhden edustajan jäsenmäärän alkavaa sataa jäsentä kohden. Liittokokouksessa hyväksytään lisäksi kolmivuotissuunnitelma, joka lähetetään jäsenyhdistyksille ja piireille liittokokouskutsun mukana lokakuussa. Yhden näistä kokouksen valitsemista valtuutetuista tulee olla ruotsinkielinen. Ja tietysti myös viisaita ja kauaskatseisia päätöksiä eri liitoilta. Viikonlopun ohjelma on mielenkiintoinen sekoitus liittojen omia kokouksia ja kaikille yhteisiä tapahtumia. Henkilövalinnoista tärkein on liiton puheenjohtajan valinta
– Olen katsonut Reserviläisliiton varapuheenjohtajuuden jälkeen liittoa ja reserviläistoimintaa hiukan ulkoa päin. Vahvuutenaan Reserviläisliiton puheenjohtajaksi Pohjola kokee pitkän työrupeaman perusreserviläisestä liiton ja kansainvälisen reservinaliupseerijärjestö CISOR:n johtopaikoille. Yhteistyötä hän haluaa tehdä kaikkien maanpuolustusjärjestöjen kanssa. – RES 2020 -strategia on hyvä asiakirja, tulevan puheenjohtajan on lähdettävä sen pohjalta kehittämään Reserviläisliittoa, Multisilta linjaa. Vaikka maanpuolustustyön arvostus on tänä päivänä korkealla, Kari tietää, että liiton jäsenmäärän kehityksen ja toiminnan tunnettavuuden eteen on tehtävä työtä myös jatkossa. Kari kertoo kiinnostuneensa Reserviläisliiton puheenjohtajan tehtävästä ja ilmoittaneensa yhdistykselleen olevansa käytettävissä ehdokkaaksi. Liiton on jatkossakin huolehdittava siitä, että yhdistykset ovat elinvoimaisia ja uudistumiskykyisiä. Reserviläisliiton puheenjohtajavaali Liiton jäsenyhdistyksillä on oikeus asettaa ehdokkaita puheenjohtajavaaliin. Yhteistyö yrityselämän kanssa on vahvuuteni, jonka haluan tuoda Reserviläisliiton hyödyksi ja näin vahvistaa sen taloudellista pohjaa. – Jäsenhankinnassa lähtisin hakemaan ratkaisua kotiutuvien varusmiesten tavoittamiseen. Valituksi tulee henkilö, joka saa vähintään puolet annetuista äänistä. Tarvittaessa järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. – Liitto on olemassa, koska yhdistykset ovat olemassa. Multisilta näkee juhlavuonna 2015 tehdyn strategian antavan hyvät askelkuviot tulevalle puheenjohtajalle. Se on antanut perspektiiviä ja uusia ideoita reserviläisasioiden kehittämiseksi. Kari on aktiivisesti toiminut sen puolesta, että Suomelle saadaan lupa poiketa EU:n ampuma-asedirektiivistä koulutettuun reserviin pohjautuvan puolustusratkaisun vuoksi. Jari Multisilta Porilainen professori Jari Multisilta katsoo vahvuudekseen puheenjohtajuutta ajatellen verkostoitumisen ja asiantuntijoiden johtamisen. Pohjola pitää Reserviläisliiton kaikkein tärkeimpänä tehtävänä jäsenten toimintaedellytysten parantamisen sekä aktivoimisen ja osallistamisen yhteiseen tekemiseen, sillä liitto on jäseniään varten. Hänen mielestään on tärkeää jalkauttaa strategia reserviläispiireihin ja -yhdistyksiin. Jokainen Reserviläisliiton puheenjohtaja on vienyt omalla tavallaan Reserviläisliittoa eteenpäin. Ennen kokousta järjestetään puheenjohtajaehdokkaiden vaalipaneeli. – Lisäksi on tärkeää jalkauttaa liiton strategia sekä huolehtia edunvalvonnasta, johon olen jo miettinyt uudenlaisia toimintamalleja. – Reserviläisliiton edunvalvonnan ja tunnettavuuden kannalta minulla on hyviä yhteyksiä. Tapasin lausunnon valmistelijoita ja pyrin vaikuttamaan reserviläistoiminnan kannalta myönteisen ratkaisun löytämiseksi. – Se on minulle arvojeni, asenteideni ja normien kokonaisuus, sitä mikä minulle on arvokasta. – Ehdokkuus on minulle tärkeä asia, suhtaudun siihen vakavasti, pääsen kuulemaan reserviläisten ajatuksia vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentästä. Ikä: 49 Sotilasarvo: res. Kulmala pitää suoraa yhteyttään puolustusministeriin erittäin merkittävänä seikkana nyt, kun vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoja ollaan jälleen leikkaamassa. ylivääpeli Ammatti: Kansanedustaja, Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (yhteisöpedagogi, AMK) Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Liittynyt Lahden Reserviläiset ry:n jäseneksi 22.1.2015. – Olen oppinut työssäni yhdessä tekemisen merkityksestä ja yhteisten tavoitteiden eteen ponnistelusta. 7 Reserviläinen 7/2016 AJANKOHTAISTA RES Neljä puheenjohtajaehdokasta Reserviläisliiton seuraava puheenjohtaja valitaan liiton sääntömääräisessä syyskokouksessa, joka järjestetään 19.11.2016 Lappeenrannassa osana Jalustintuntumalla-liittokokoustapahtumaa. Ikä: 50 Sotilasarvo: res. Tapaan hänet eduskunnassa lähes päivittäin. Reserviläisliiton jäsen vuodesta 1985 Kari Kulmala Rääkkyläläinen kansanedustaja Kari Kulmala (ps.) kertoo maanpuolustustahdon aina olleen hänelle osa maailmankatsomustaan. Teksti: Lotta Hietaniemi-Sipakko Ilpo Pohjola Liperiläinen llpo Pohjola aloitti yli 30 vuotta sitten Reserviläisliiton yhdistystoiminnassa ja siirtyi kokemuksen karttuessa liiton luottamustehtäviin. Ehdokkuus on asia, jossa olen vain saamapuolella, Kari sanoo. Ikä: 51 Sotilasarvo: reservin ylikersantti Ammatti: Kansanedustaja, poliisi (hallintotieteen maisteri) Puolue: Perussuomalaiset rp. Haluaisin, että jokaiselle varusmiehelle olisi entistä luontevampaa liittyä Reserviläisliiton jäseneksi. Mika Kari Lahtelainen kansanedustaja Mika Kari (sd.) on puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, hallintovaliokunnan jäsen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäsen. Kulmalan tavoitteena puheenjohtajana olisi yhteistyön lisääminen Maapuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutusja tukiyksikköjen kanssa sekä kouluttajakoulutuksen tehostaminen, jotta MPK:lla olisi riittävä määrä kouluttajia eri kursseilla. Haluan tuoda kannustavaa yhdessä tekemisen iloa Reserviläisliittoon, Multisilta kertoo. Maanpuolustustahdon ylläpidosta ja tunnettuudesta pitää huolehtia erityisesti nuorten keskuudessa. Lisätietoja ehdokkaista ja puheenjohtajavaalista Reserviläisliiton nettisivuilla osoitteessa http://www.reservilaisliitto.fi/puheenjohtaja. – Toimintaan halutaan uusia näkemyksiä, entistä kunnioittaen. Ikä: 54 Sotilasarvo: Sotilasmestari res., sijoitus sodanajan kokoonpanossa Ammatti: Kehityspäällikkö (Kauppatieteiden maisteri, väitöskirja tarkastettavana) Poliittisesti sitoutumaton, markkinatalouden ja yksilön vapauden kannattaja Liittynyt Joensuun Reserviläiset ry:n jäseneksi 24.3.1988. ylivääpeli Ammatti: Multimedian professori, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Porin yliopistokeskuksen johtaja Liittynyt Porin Reservinaliupseerit ry:n jäseneksi 20.10.2008. –OlinviemässäSuomenkantaa eteenpäinsekäpuolustusvaliokunnassaettähallintovaliokunnassa huomioiden erityisesti reserviläistoiminnan tarpeet. Liittynyt Rääkkylän Reserviläiset ry:n jäseneksi vuonna 1988. Tiedotusvälineisiin minulla on erittäin hyvä suhteet. Uuden puheenjohtajan toimikausi alkaa 1.1.2017 ja on kaksivuotinen. Lisäksi minulla on suorat yhteydet nykyiseen puolustusministeriimme. Kulmala kertoo, että kun häntä pyydettiin ehdokkaaksi, koettiin olevan eduksi, jos tuleva puheenjohtaja aloittaisi puhtaalta pöydältä ilman entisiä reserviläistoiminnan rasitteita. Vuosina 2001–2004 Pohjola toimi liiton varapuheenjohtajana, jonka jälkeen hän on toiminut liiton kansainvälisessä toimikunnassa. Multisilta listaa vahvuuksikseen myös johtajakouluttajakoulutuksen sekä kansainvälisyyden. Ehdokkaat kiertävät myös reserviläispiirien järjestämissä paneelikeskusteluissa ennen syyskokousta
Järjestösihteerin pesti muuttui samalla vakinaiseksi. Suhosen mielestä naisilla voisi olla nykyistä isompikin rooli yhteiskunnan turvallisuuden rakentajina. Hänellä on pitkä kokemus vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutusja järjestöpuolelta sekä maakuntajoukoista. Suhonen on ollut aiemmin Naisten Valmiusliiton hallituksen jäsen sekä varapuheenjohtaja. Suhonen on aiemmin työskennellyt esimiestehtävissä erikoissairaanhoidossa. Virallinen pääsihteerin vaihtotilaisuus järjestettiin syyskuussa Döbelninkadulla, mutta aiempi järjestösihteeri Lotta Mertsalmi-Vuorinen ei päässyt paikalle eikä kuvaan. (03) 450 9327, ikata@sasky.fi Lisää tietoa suoraan oppilaitoksilta tai osoitteesta sasky.fi MARS OPISKELEMAAN ! sasky.fi. PAAVO AIRO Veera Vanhanen vaihtoi syksyllä maisemaa Puolaan. Honkavuo on työskennellyt aiemmin pelastustoimen kansainvälisessä hankemaailmassa, missä hän on ollut tekemisissä valmiussuunnittelun kanssa. – Tämänhetkinen yhteiskunnallinen tilanne puoltaa vahvasti naisten turvallisuusja varautumiskoulutusta. 8 AJANKOHTAISTA Naisten Valmiusliitolle uudet pääja järjestösihteerit Uusi pääsihteeri Kaarina Suhonen haluaa edistää naisten osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnan turvallisuustyöhön. seuraaville aloille: 3D -tulostus ja mallintaminen, asesepäntyö, erikoismetalli, hienopuusepäntyö, huonekalujen stailaus ja entisöinti, korusuunnittelu ja -valmistus (lasiala), kädentaitojen ohjaus, pienoismallinrakennus, rakennusrestaurointi, sisustuslasi, sisustustekstiili, tapahtumaja messurakentaminen, vaatetus p. 044 755 4548, ikol@sasky.fi Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos Artesaani, haku alkaa 10.10. Myös liiton järjestösihteeri vaihtui Naisten Valmiusliitossa aloitti kesällä myös uusi viestintäja järjestösihteeri Hanna Honkavuo Kuopiosta. Aiemmin järjestösihteerinä työskennellyt Veera Vanhanen lähti Baronan palvelukoordinaattoriksi Puolan Katowiceen. Toimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina ja uusia uhkakuvia on tunnistettu, Suhonen sanoo. Paavo Airo lahtelainen kaarina suhonen aloitti elokuun alussa Naisten Valmiusliiton uutena pääsihteerinä. Tammikuussa 2017 alkavat koulutukset Ikaalisissa Ikaalisten kauppaoppilaitos “Rokataan merkonomiksi” uusi koulutus alkamassa Uutena painotuksena tutkinnossa on kulttuurin ja liiketalouden osaamisen yhdistäminen, koulutusta vetämässä kauppaoppilaitoksen opettajien lisäksi musiikkibisneksen ammattilaisia Suomesta ja ulkomailta p. Tehtävää hoiti aiemmin Lotta Mertsalmi-Vuorinen, vuodesta 2005 alkaen. Kaarina Suhosesta tuli Naisten Valmiusliiton pääsihteeri ja Hanna Honkavuo aloitti kokoaikaisena järjestösihteerinä. – Liiton pääsihteerinä haluan olla vahvasti mukana kehittämässä naisten vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja edistämässä naisten osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnan turvallisuustyössä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, Suhonen sanoo tavoitteikseen
Kuvaukset tehtiin pilvisellä säällä, koska sota ei kuulemma voinut näyttää aurinkoiselta. Valmisteilla olevalla Tuntemattomalla sotilaalla tavoitellaan tunnetta, joka yksilölle syntyy kun joutuu osaksi suurta konfliktia.. Sopivia aitoja pukuja on vähän, eivätkä elokuvan tekijät tietenkään voi vaurioittaa niitä kuvauksissa. Minulla on selkeä käsitys Puolustusvoimien toiminnasta. Kaikessa on silti pyritty aitouteen. Tarkat katsojat eivät salli ajankuvavirheitä. Onko luvassa näkökulmayllätyksiä. Pääyhteistyökumppani on ollut MIL-safarit -niminen yritys, jonka kalustona on pitkälti kuljetuskalustoasiantuntija Risto Höylän aarteita. Ohjaaja Aku Louhimies ja käsikirjoittaja Jari Olavi Rantala tutustuivat Reserviupseerikoulussa. – Elokuva ei ole romaanin kuvitus, vaan itsenäinen taidemuoto. – Reserviupseeritausta varmasti vaikuttaa. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 7/2016 Laineen elokuvassa ajeltiin sodan jälkeen valmistetuilla autoilla Louhimiespyrkiimahdollisimman realistiseen lopputulokseen Tuntematonta ohjaava Aku Louhimies arvostaa RUK:sta saamaansa koulutusta. En halua spekuloida hahmoilla tässä vaan pidän katsojat jännityksessä. Kirjassa Hietanen tuhoaa Klimin, mutta käytämme vanhempaa versiota T-34:sta, jota suomalaiset elosyyskuussa 1941 myös kohtasivat. ”Ne olivat kauniita keskikesän poutapäiviä”, toteaa romaanin kertoja hyökkäysvaiheen alusta. Tuntemattoman sotilaan elokuvaoikeudet olivat Jörn Donnerin hallussa 1960-luvulta 1970-luvun lopulle asti, jolloin Mollberg ja Matti Kassila alkoivat suunnitella omaa versiotaan, jonka Mollberg lopulta toteutti. Entä jos Lammio ei olekaan vain ilkeä simputtaja vaan rohkea ja ammattitaitoinen upseeri, ja jos Koskela onkin esimiehenä saamaton nahjus. – Oikeutusta ei sinällään tarvita. Louhimies arvostaa RUK:n johtajakoulutusta. – Molemmat romaaniversiot ovat aineistona. Sodan keskiössä on yksilö, joka pelkää, palelee ja riutuu nälissään. Aseet tulevat YLE:ltä samoin kuin suuri osa tarvikkeista ja varusteista, Louhimies sanoo. Ensimmäistä kertaa Tuntemattoman sotilaan toteuttavat reservin upseerit. Taitelijana voin tuoda vaikka Stalinin elokuvaan. Olemme pyrkineet pitämään kiinni siitä, että elokuvan henki olisi uskollinen alkuperäisteokselle. Seppo Simola tuntemattoman sotilaan uuden elokuvaversion ensi-iltaan on enää – tai vielä – runsas vuosi aikaa. – Olemme käyttäneet joitakin aitoja pukuja, mutta niiden kanssa olemme olleet varovaisia. Elokuvassa oli monia nousevia tähtiä, joten näyttelijöiden persoonat eivät vieneet tilaa roolihahmoilta. Näyttelijävalinnoissa on menty lähemmäs Laineen versiota, mutta pirteitä poikkeuksiakin on. JUULI ASCHAN Aku Louhimies ohjaa kädellään. RUK:n lisäksi hän ei ole saanut ammattiinsa muualta esimiestai johtamiskoulutusta. Mollbergin näyttelijävalinnat olivat tuoreita ja ennakkoluulottomia. Jörn Donnerin versio jäi kokonaan toteuttamatta Seppo Simola edvin laineen versio (1955) oli pitkälti sotasukupolven näkemys. – Lähden siitä, että ihminen kiinnostaa enemmän kuin puvun yksityiskohdat. Rauni Mollbergin versio (1985) oli synkkyydessään toista äärilaitaa. Kolmas versio on vielä arvoitus. Tämä oli vastoin sekä Väinö Linnan romaania että Mollbergin omaa tavoitetta pyrkiä mahdollisimman suureen aitouteen. Robin Packalenin valinta Hauhiaksi on uskollinen Linnan romaanin idealle, vaikka voikin tuntua nuorison kosiskelulta. Käsikirjoitus perustuu Linnan Sotaromaaniin, jossa on enemmän seksuaalisia viittauksia, karkeaa kieltä sekä kertojan jälkiviisautta kuin Tuntemattomassa sotilaassa. Miten uusien henkilöiden mukaan ottaminen oikeutetaan ja tuleeko muita uusia henkilöitä kuin Rokan vaimo Lyyti. – Tavoitteena ei ole yllättää, vaan tehdä hyvä ja koskettava elokuva. Myös sota-ajan tankit ovat vähissä. 2000-luvun hartiat 1940-luvun puvuissa Tarkkaan ajankuvaan pyrkivillä produktioilla on monia haasteita. Elokuvalla on keinonsa nostaa yksilö esiin. Ohjaaja Aku Louhimies haluaa muistuttaa odottajia elokuvan itsenäisestä roolista. Aku Louhimiehen versio (tulossa 2017) on vielä arvoitus. Louhimiehen elokuvalla yritetään tavoittaa tunne, joka ihmiselle syntyy, kun hän joutuu osaksi suurta maalimanhistoriallista konfliktia. Laineen elokuvassa ajeltiin surutta sodan jälkeen valmistetuilla kuorma-autoilla, mutta Louhimiehen produktiossa ei. – Lähtökohtaisesti olemme uskollisia Väinö Linnan romaanin hengelle ja historiallisesti totuudenmukaisia sekä mahdollisimman realistisia. Sota-ajan puvut ovat käyneet pieniksi. Edvin Laineen Tuntematonta sanottiin joskus Kansallisteatterin kesäretkeksi. Arvattavaksi jää, minkälainen olisi Donnerin versiosta tullut. – Panssarimuseon T-34 -vaunuja meillä on kahtakin mallia. Vaikka siinä oli rajuja kohtauksia, niin sitä sanottiin näyttelijävalintojen ja maneerinäyttelemisen takia Kansallisteatterin kesäretkeksikin. Produktiossa esiintyy henkilöitä, joita romaaneissa mainitaan sivumennen. On ollut etuoikeus olla reservissäkin tekemisissä maanpuolustustyön kanssa. Onneksi Yleisradio on ottanut tehtäväkseen säilyttää kulttuuriperintöä myös rekvisiitan osalta. Rauni Mollbergin versio oli aikansa lapsi ja sisälsi tendenssielokuvan piirteitä. Toteutumattomiakin elokuvaprojekteja on. Sotaromaani vai Tuntematon sotilas
Palveluksen aikana parikymppinen kajaanilainen huomasi, että oma ala voisikin olla juuri armeijassa. Armeija kasvattanut rohkeammaksi Korhonen kertoo jännittäneensä etukäteen, saisiko hän kavereita armeijassa. Olenkin saanut omaan sosiaaliseen elämääni rohkeutta armeijasta. Korhosen kova työ on palkittu muutenkin kuin santsarin pestillä. – Minulla on aina tapana pelata laitaan asti, joten RUK ja vuoden palvelus olivat tavoitteena. Se sisältää paljon vastuuta, mikä on Korhosen mielestä hyvä asia. Vapaaehtoisen asepalveluksen päätyttyä hän tähtää sopimussotilaaksi ja opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun. Korhonen ei ole aivan ensimmäinen tulenjohtolinjan naissantsari, mutta RUK:n kouluttajat muistelevat, että heitä on ollut aiemmin vain pari. 10 AJANKOHTAISTA Anna Korhonen palkittiin kovasta työstä santsarin pestillä Vapaaehtoinen asepalvelus antoi lisäaikaa miettiä tulevaisuutta. – Sydän jäi Lappiin, mutta kyllä etelässäkin pärjään. Olihan siellä aika erilaista – esimerkiksi kun tulimme sieltä Haminaan, meillä oli pakkastakit ja karvalakit, kun täällä oli jo kesäkausi. Erityisesti Sodankylän ensimmäinen ampumaratapäivä on jäänyt Korhosen mieleen. –Siitäonselvästiollutapuaarmeijassa. Puolustusvoimien mukaan tähän päivään mennessä RUK:n on käynyt läpi noin 870 suomalaisnaista, joista noin 791 Haminassa. Korhonen kertoo myös oppineensa tallilla paljon vastuullisuutta ja perinteisten käsitöiden tekemistä. Hän päätyi Sodankylän kautta Haminan Reserviupseerikoulun (RUK) apukouluttajaksi, santsariksi. Nyt palvelee Haminan RUK:ssa tulenjohtopuolen apukouluttajana. Sodankylä tarjosi kelejä, mitä ei kaikkialla koe. Palveluksen aikana armeija on alkanut tuntua siltä omalta alalta, joka vielä lukiossa mietitytti. RUK:n apukouluttajat ovat upseerikokelaita eli varusmiehiä tai -naisia, jotka kouluttavat upseerioppilaita. Siinä kehittyvät tasapaino ja koordinaatio. Abille. – Minulla oli taustalla koulukiusaamista peruskoulussa ja lukiossa. Sekä santsarikokemuksesta että mahdollisesta sopimussotilaan työstä on takuulla hyötyä jatkossakin. Kotoisin Kajaanista. Rata-ammunnat kun suoritetaan melko ohuet hanskat PAAVO AIRO kädessä, tuntui kolmekin laukausta rynnäkkökiväärillä pitkältä ajalta. KUKA. – Ratsastus on ollut hyvä tukilaji muuhun urheiluun. Se osoittautui turhaksi peloksi. Ensimmäinen ampumaratapäivä on jäänyt mieleen Anna Korhonen jäi Haminan Reserviupseerikoululle apukouluttajaksi. Ennen palvelusta hän oli huolehtinut kunnostaan muun muassa omatoimisella juoksuja kuntosaliharjoittelulla. Harrastaa muun muassa lukemista, kanteleen soittoa, jousiammuntaa ja ratsastusta. jääkärikomppaniassa. Ensimmäiset RUK:n naiset suorittivat johtajakoulutuksensa 20 vuotta sitten. Olen myös oppinut täällä, että yleensä kun jaksaa vain yrittää ja antaa kaikkensa, voi tavoittaa sen, mitä haluaa tai ylikin, Korhonen sanoo. RUK:ssa hän sai kouluttajan tunnustuspalkinnon. Aloitti palveluksensa tammikuussa Sodankylän 3. Korhonen lähti armeijaan saadakseen lisäaikaa tulevaisuuden miettimiseen, ja olihan ajatus mahdollisesta palveluksesta ollut mielessä jo yläasteelta asti. Tulenjohtolinjan santsarin hommaan päätyminen yllätti itseni, koska tiesin, että siinä on aiemmin ollut lähinnä miehiä, Korhonen kertaa. Hän haaveilee töistä sopimussotilaana kotiutumisen jälkeen, ja myös Maanpuolustuskorkeakoulu on tähtäimessä. Pakkasta oli pohjoiseen tapaan pitkälti yli –30 astetta. Anna Korhonen 20-vuotias upseerikokelas. Aliupseerikoulussa huomasin, että pärjään hyvin. Paavo Airo kajaanilainen anna korhonen kuuluu niihin nuoriin, joille ei vielä lukiossa ollut täysin selvää, mille alalle suuntaisi kirjoitusten jälkeen. Myös peruskoulun toisella luokalla alkanut ratsastusharrastus on ollut hyvää harjoitusta monellakin tapaa. Yksi harvoista naissantsareista Armeijan fyysinen puoli ei ole Korhosen mukaan ollut hänelle missään vaiheessa este tai edes hidaste. Vaikka aika Haminan RUK:ssa on ollut antoisaa, sanoo Korhonen silti kaipaavansa Sodankylään, mistä palvelus alkoi
– Pidin palveluksesta Vekaranjärvellä. Meyers uskoo hänen musiikillisen taustansa auttaneen ampujan tehtävissä. Suomalaista varusmieskoulutusta Meyers pitää laadukkaana Jesse Meyers intissä.. Hänen mielestään suomalaiset saisivat olla ylpeämpiä osaamisestaan. Häiriötekijät poistetaan ja edessä on vain yksi asia, Meyers sanoo. Minulle lähtö tuntematonta kohti oli jo sitten helpompaa. – Oma liipaisinsormi päättää suurista asioista taistelukentällä. Teuvo Tikkanen jesse meyers ei ollut se tyypillisin varusmies astuessaan palvelukseen Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Hyvät tulokset ampumaradalla veivät Meyersin tarkka-ampujan erikoiskoulutukseen. Hänen äitinsä ja isonvanhempansa ovat Suomesta, joten suvun ensimmäinen pitkälle matkalle lähtenyt hän ei ole. Täytyy ajatella, että kysymyksessä ei vastapuolella ole oikeastaan ihminen, vaan omaan maahasi tunketutuva viholllinen, Meyers pohtii tehtävän raadollisuutta. Rakennusinsinööriksi opiskeleva ja samalla alalla työskentelevä Meyers sanoo viihtyneensä armeijassa. Fyysinen kuntoni on aina ollut hyvä, joten se auttoi. messukeskus.com/mobiili Yhteistyössä: Mediayhteistyössä: studiamessut.fi Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Pääsyliput: 12 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varusja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi. SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELUJA URATAPAHTUMA Australiasta Suomeen inttiin Jesse Meyers halusi suorittaa suomalaisen varusmiespalveluksen. Suomalainen varusmieskoulutus tuottaa mielestäni hyviä sotilaita, Meyers toteaa. Retkeilypuolelta ja monista urheilulajeista hyvän fysiikan ammentanut Meyers pärjäsi myös erinomaisesti piipun varressa. Vapaa-ajalla Jesse Meyers tykkää myös metsästämisestä. Suomalaista varusmieskoulutusta Meyers pitää laadukkaana. Se tarkoitti Australian vaihtamista Suomeen. Sekä instrumentin soittaminen että ampuminen vaativat äärimmäistä keskittymistä. – Taiteen tekemisessä on varmasti samaa ammunnan kanssa. Meyersin isä on australialainen ja äiti suomalainen. Tärkeä matka Meyersin mukaan määränpään ohella myös matka on tärkeä. 11 Reserviläinen 7/2016 29.–30.11.2016 Messukeskus Helsinki KURKISTUS TULEVAISUU TEEN Lataa sovellus! Messukeskussovelluksen avulla voit tutustua suosikkimessujesi sisältöön. Tehtävän haastavuus ja vastuullisuus kiehtoivat nuorta miestä. Australiassa se tarkoittaa villisikojen metsästystä, Suomessa sorsametsällä käyntiä. Jesse Meyersille oli heti selvää, kun hän muutti Suomeen, että hän hän haluaa suorittaa varusmiespalveluksen. – Äiti lähti aikoinaan pitkälle matkalle kohti Australiaa. – Armeija on korkeatasoista ja kestää vertailun mihin tahansa muuhun maahan Euroopassa
Hajauttamisella Mikkonen viittaa siihen, mikä olisi konfliktin syttyessä Ilmavoimille elintärkeää. Ilman reserviä Ilmavoimat ei pärjää Puolustusvoimien kertausharjoitusten määrää on viime aikoina kasvatettu melko hiljaisten vuosien jälkeen. Reservi on meille äärimmäisen tärkeä. Ilmavoimien on siis oltava niin vakuuttava, että se pakottaa muut miettimään, kannattaako hyökätä. . Tukikohta oli perustettu maantielle ja sen ympäristöön eli koneet nousivat ja laskeutuivat maantiellä. – Tällöin suojaisimme Maavoimien ja Merivoimien operaatioita. Uutta taistelutapaa harjoiteltiin Baana 16 -harjoituksessa Heinolan Lusissa, jossa oli mukana 69 reserviläistäkin. Jos valmiutta jouduttaisiin kohottamaan, eikä kaikilta vihollisen aseilta voi suojautua, Ilmavoimat hajauttaisi kalustoaan mahdollisimman aikaisin. Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen kertoi syyskuussa Baana 16 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien strategiasta. Näin on myös Ilmavoimissa. Samalla kun Karjalan lennosto harjoitteli Lusissa, vietettiin myös Karjalan lennoston vuosipäivää eli perinnepäivää. ”Vastustajaa tulisi lyödä niin kovaa pataan, että operaatiota ei kannattaisi jatkaa”, Karjalan lennoston komentaja Jari Mikkonen sanoo. – Pyrimme siihen, että suorituskykyämme ei tarvitse koskaan käyttää. Hyökkääjän ehdoton edellytys olisi Mikkosen mukaan saavuttaa ilman herruus operaatioalueella. Mukana oli myös kaksi Ruotsin ilmavoimien JAS39 Gripen -hävittäjää. – Reservin siviiliosaaminen on hyvää, ja sitä voidaan hyödyntää Ilmavoimissakin. 12 AJANKOHTAISTA Tavoite on, ettei Ilmavoimia tarvita koskaan tositoimiin Mikäli Suomeen hyökättäisiin, pyrkisi Ilmavoimat ratkaisemaan taistelun heti alussa. Hornet suoritti vaijerilaskeutumisen Lusin suoralla Baana 16 -harjoituksessa. – Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan, Mikkonen jatkoi. Suomalainen everstiluutnantti Tomi Böhm ja ruotsalainen kapteeni Henrik Thyni JAS Gripenin edessä Lusissa.. Lennosto perustettiin 98 vuotta sitten. Ilmavoimien noin 25 000 henkilön reservi muodostaa yli 90 prosenttia Ilmavoimien sodanajan vahvuudesta. Kun yli 90 prosenttia sodanajan vahvuudestamme koostuu reserviläisistä, tuovat juuri reserviläiset meille hajauttamisen mahdollisuuksia, jatkuvuutta ja joustavuutta, Mikkonen sanoi. . Tällöin liikkuvuus on tärkeää, ja juuri liikkuvuus on avainasemassa Ilmavoimien hiljattain uusitussa taistelutavassa. Mikkonen kertoo, että Ilmavoimien kertausharjoitusten määrää lisätään vielä entisestään. Jos taistelun ennaltaehkäiseminen ei onnistuisikaan, Ilmavoimat pyrkisi ratkaisemaan taistelun heti alussa. Esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön kautta voimme osoittaa maailmalle ammattitaitoamme ja viestitämme, että jos joku tänne aikoisi hyökätä, täällä olisi aika kovat Ilmavoimat vastassa, Mikkonen sanoi. – Vastustajaa tulisi lyödä niin kovaa pataan, että operaatiota ei kannattaisi jatkaa. Jos operaatio kuitenkin jatkuisi vielä tästäkin eteenpäin, Ilmavoimat suojaisi strategiansa mukaan yhteiskuntaa ja mahdollistaisi sodanajan joukkojen perustamisen maalla ja merellä. Harjoitusta seurasi suuri joukko uteliaita. . Voi olla, että Maavoimien tai Merivoimien ei tarvitsisi silloin osallistua operaatioon lainkaan. – Nykyaikaisissa operaatioissa Ilmavoimien pitää pystyä entistä paremmin harhauttamaan ja suojautumaan sekä tieMAANTIETUKIKOHDAT Näistä joukoista koostuvat Ilmavoimien kiinteät ja siirtyvät taistelutukikohdat Taistelunjohtokeskus Tulenkäytön johtopaikka Suojausyksiköt Viestiyksiköt Lentotekniset yksiköt Suojeluja pelastusjoukkueet Rakentajayksiköt Lento-osastot Ilmatorjuntayksiköt Raivaajapioneeriyksiköt Lähde: Ilmavoimat / Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen dustelemaan, Mikkonen kiteytti toiminnan perusperiaatteet. Teksti ja kuvat: Paavo Airo ilmavoimat on kallis ylläpitää ja sen sotilaiden kouluttaminen vie paljon aikaa. Käytössä oleva maantiepätkä oli noin 2300 metriä pitkä. Jos Suomi joutuisi todelliseen ilmaoperaatioon, ei virheisiin olisi varaa
Vuonna 2017 Jukajärven jotos järjestetään kaksipäiväisenä yön yli kestävänä kisana. Ampuminen oli parasta ja muutamalla rastilla pääsi myös kunnolla larppaamaan, mitä olinkin jo intistä vähän kaivannut, Ylisirniö sanoi. Joukkue toimi hänen mielestään hyvin yhteen, vaikka jotos oli osalle partion jäsenistä uusi kokemus. Jotoksen voitti Maakuntakomppanian partio. Järjestelyistä vastasivat Imatran ja Ruokolahden reserviläisjärjestöt yliluutnantti Mika Pulkkisen johdolla. Jotokselle osallistui seitsemän partiota ympäri Etelä-Karjalaa. Kilpailun voitti Maakuntakomppanian partio, johon kuuluivat Tuomo Homanen, Tuomo Hatakka, Ilkka Lindqvist ja Antti Lankinen. kerran. Jukajärven jotos on reserviläisille suunnattu, vuosittain järjestettävä partiotaitokilpailu, jossa mitataan sotilas-, eräja maastotaitoja erilaisten rastitehtävien avulla. Tänä vuonna rastitehtävinä oli muun muassa toiminnallista ammuntaa, ensiavun antoa taistelutilanteessa, tiedustelusekä väijytystilanteiden hallintaa sekä syötäväksi kelpaavan luonnonmuonan tunnistamista. Partion jäsenet kun tuntee entuudestaan, on tietynlainen sanaton luottamus olemassaoleviin toimintamalleihin syntynyt, vaikka tällä kokoonpanolla ei aiemmin vastaavissa koitoksissa ole oltukaan. Ammuntarastit kuuluivat myös heidän suosikkeihinsa. – Kaikilla osallistujilla oli hieman erilaista tietoa ja erilaisia vahvuusalueita, jotka olivat hyödyksi eri rasteilla. Erityismaininnan ansaitsee Rentotiimi, joka osallistui jotokselle jo 12. jukajärven jotos järjestettiin 10. Jotos toteutettiin MPK:n kurssina. syyskuuta Imatran Immolassa, rajavartiolaitoksen lähimaastossa. LaTeRes on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteinen reserviläisjärjestö. Voitto reserviläisjärjestöjen sarjassa tuli hyvillä ukoilla, seikkailumielellä ja tiimityöllä. Kilpailussa toiseksi sijoittui Lappeenrannan Teekkarireserviläiset (LaTeRes), joka voitti samalla reserviläisjärjestöjen sarjan ja sai piirin kiertopalkinnon. SATU TÄHKÄ MIKA PULKKINEN Försvarsmakten • The Finnish Defence Forces Hae 15.tammikuuta mennessä. 13 Reserviläinen 7/2016 ”Larppaus”sytyttiteekkarireserviläiset Lappeenrannan Teekkarireserviläisten partio nautti Jukajärven jotoksella sykkimisestä, jota osa oli ehtinyt kaivatakin inttiajoiltaan. – Ampumarastit tarjosivat ehdottomasti parhaat adrenaliiniannokset yhdistettynä lievän paineen alla toimimiseen. Sitäkin tärkeämpää oli kaikkien täysi panostus: heti kun rasti pyörähti käyntiin, kaikki alkoivat sykkimään kuin olisi tosi kyseessä. Teekkarireserviläiset ottivat vastaan ohjeistusta rastitehtävään. Ensiapurastilla tehtävänä oli antaa ensiapua taistelutilanteessa loukkaantuneelle henkilölle taistelun ollessa edelleen käynnissä. Energiatekniikkaa LUT:ssa opiskelevien Ylisirniön ja Suikulan mukaan joukkueen vahvuus oli monipuolisuus. Satu Tähkä 24. “Äijät toimi niin kuin on opetettu” Lappeenrannan teekkarireserviläiset osallistuivat jotokselle ensimmäistä kertaa kokoonpanolla Masa Juutilainen, Sampo Ylisirniö, Topias Suikula ja Satu Tähkä. Teekkarireserviläisten partionjohtajana toimi sairaanhoitoalaa Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Juutilainen, jonka mielestä jotoksen parasta antia olivat toiminnalliset ammuntarastit. www.puolustusvoimat.fi
1 Fiiliksistä sekä päivän TJ-lukemasta saa kertoa somessa. 3 Paikannus pois kännykästä. Sama pätee reserviläisiin MPK:n harjoituksissa. JANNE HÄMÄLÄINEN Varusmies ei voi palveluksen aikana julkaista Instagramissa kuvia aivan samalla tavalla kuin vapaa-ajallaan. Tällaisessa tilanteessa tulee keskittyä auttamaan palvelustovereita ja antaa viestinnästä vastaavien hoitaa tiedottaminen. 14 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 7/2016 Selfie ei riko sääntöjä Varusmies ja reserviläinen saavat kuvata, mutta eivät ihan mitä tahansa. Varusmiehet sekä reserviläiset eivät nimittäin saa kuvata ihan mitä tahansa, esimerkiksi palveluspaikkaa. Sotilas voi kertoa esimerkiksi olevansa panssarijääkäri, mutta sodanajan sijoitukset ja tehtävät ovat salaisia. 2 Harjoitustilanteissa kamera pysyy piilossa ja keskitytään asiaan. Selfien ottaminen on yleensä turvallista, jos kuvassa ei näy selkeästi esimerkiksi harjoitusaluetta ja tilanne sallii kännykän käytön. Yleisiä tunnelmia saa kertoa vapaasti, mutta harjoituksen yksityiskohdista tulee olla hiljaa. MPK on tietyissä harjoituksissa käyttänyt kaulukseen tehtävää teippausta, jolla osallistuja voi ilmaista, ettei halua kuvaan. Paavo Airo kun instagramin hakuun kirjoittaa #intti, löytyy kymmeniä tuhansia kuvia, joista huomattavan suuri osa on selfieitä. Kaveristakin saa julkaista kuvan somessa, jos hän antaa siihen luvan. Varmasti siitäkin, mutta taustalla ovat myös Puolustusvoimien viralliset sosiaalisen median käytön ohjeet. Tekstien kirjoittaminen somessa on osittain sallittua, osittain kiellettyä. 5 Jos harjoituksessa sattuu onnettomuus, älä heti kaiva kameraa esiin. Ei välttämättä kannata kuitenkaan tehdä someen päivitystä, johon merkitsee kaikki harjoituksessa mukana olevansa kaverit, vaikka se voikin tuoda päivitykselle enemmän tykkäyksiä. Se, että kerrot olevasi Rovajärvellä kertausharjoituksessa, ei aiheuta suurta vahinkoa, mutta tarkkojen koordinaattien jakaminen koko maailmalle ei ole toivottua. Myöskään operatiivisia tietoja sisältäviä dokumentteja ei tule kuvata edes omaan käyttöön, vaikka se voi tuntua kätevältä ratkaisulta. Paikkatietojen, etenkin tarkkojen sellaisten, jakaminen voi kertoa liikaa ulkopuolisille kuulumatonta tietoa. Abille. Pääesikunnan ohjeen mukaan sotilasalueella kuvaaminen on pääsääntöisesti kielletty. MPK suorastaan kannustaa käyttämään somea ja harjoituksiin liittyviä hashtageja, kunhan palvelusturvallisuutta muistetaan noudattaa. Somea saa siis käyttää, mutta muutama nyrkkisääntö on hyvä pitää mielessä ennen kuin julkaisee siellä mitään. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) harjoituksissa noudatetaan pääsääntöisesti samoja, Puolustusvoimien antamia ohjeita. Kertooko tämä siitä, että varusmiehet ja -naiset tykkäävät kuvata itseään. Jos kaveri antaa luvan kertoa, että olet hänen seurassaan pelaamassa mittelemässä kasarmin biljardimestaruudesta, ei sille ole estettä. Media voi maksaakin lukijoiden kuvista onnettomuuksista uutisoidessaan, mutta se ei ole pätevä syy kuvata harjoituksessa. 4 Kysy ennen kuin julkaiset palvelustoverisi nimen somessa. Paikannustoiminto kannattaa lähtökohtaisesti pitää pois päältä mobiililaitteista, kun ollaan mukana sotilaallisessa toiminnassa. Lähteet: Pääesikunnan sosiaalisen median toiminnan ohje varusmiehille ja reserviläisille MPK:n kurssin mukaan muokattavat, osallistujille jaetut someohjeet Reserviläistä voi seurata Instagramissa tilillä @reservilainen ja Facebookissa sivulla www.facebook.com/reservilainen
Huoli suorituskyvyn riittämättömyydestä on aito ja ahtaalle ajettu puolustusvoimat hakee kaikin keinoin ratkaisuja suorituskyvyn lisäämiseksi. Ruotsin puolustusvoimien henkilöstömurheet ovat moninaiset, mutta voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: nykyisen henkilöstön käytettävyys sekä uuden henkilöstön rekrytointi ja koulutus. Varsinaisten reserviläisten osuudeksi jäänee edelleen Hemvärnetin (kodinturvajoukot) tehtävien täyttäminen sekä niiden SA-organisaation tehtävien täyttäminen, joihin ei saada ammattisotilaita palkattua. 050 317 4580 Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja • Koulutus alkaa 7.12.2016, kesto noin 1 v 3 kk • Hakuaika päättyy 13.11.2016 • Lisätietoja Ari Tolonen, p. Laadukkaasti koulutetun reservin tärkein anti lienee kuitenkin edelleen maanpuolustustahdon vahvistuminen, niin Ruotsissa kuin meillä. Rekrytointihaasteisiin haetaankin nyt ratkaisuja asevelvollisuuden avulla. 050 407 1113 Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto (TVEAT) • Jatkuva haku, toteutus monimuotoopetuksena • Lisätiedot Antti Vähäkangas, p. 0500 285 340 LIMINGAN TOIMIPISTE Vartijan työn perusteet • Päiväkoulutuksena 9.–13.1.2017 • Ilmoittautuminen päättyy 16.12.2016 • Lisätiedot Sari Juola, p. 040 141 546 Viheralan ammattitutkinto • Koulutus alkaa 8.2.2017, kesto noin 10 kk • Hakuaika päättyy 3.1.2017 • Lisätietoja Ismo Lindroth, p. Velvoittavan asepalveluksen toimeenpanon jäädyttäminen sekä siihen liittyvä siirtyminen suoraan ammattiarmeijaan eivät tuoneet haluttua tulosta. 040 668 2784 Logistiikan perustutkinto, linja-autonkuljettaja • Koulutus alkaa 9.1.2017, kesto noin 1,5 v • Hakuaika päättyy 27.11.2016 • Lisätietoja Teuvo Lalli, p. 050 349 6007 Vartijan peruskurssi • Päiväkoulutuksena 15.–25.1.2017 • Ilmoittautuminen päättyy 16.12.2016 • Lisätiedot Sari Juola, p. Selvitystyön osana vertailtiin asevelvollisuuskonsepteja Norjan sekä Tanskan osalta, ei Suomen. KEMPELEEN TOIMIPISTE Autoja kuljetusalan työnjohdon ammattitutkinto, kuljetusalan työnjohtaja • Koulutus alkaa 9.1.2017, kesto noin 1,5 v monimuotokoulutuksena • Hakuaika päättyy 30.11.2016 • Lisätietoja Ari Tolonen, p. Käynnissä olevan varusmieskoulutuksen koulutusvolyymien kasvattamisella voitaisiin nopeammin reagoida, mikäli Ruotsissa päätettäisiin tulevaisuudessa lisätä joukkojen määrää. 15 Oscar Lassenius Kirjoittaja on strategian opettaja Maanpuolustuskorkeakoulussa ja kapteeni Ruotsin puolustusvoimilla henkilöstömurheita Ruotsissa keskustelu maanpuolustuksen heikosta tilasta nykyisessä turvallisuusympäristössä jatkuu. Amerikan Suomalaisen Legioonan tuntematon tarina. Ruotsin puolustusvoimat (Försvarsmakten) hakee viimeksi mainittuun suorituskyvyn osatekijään nyt ratkaisuja eri keinoin. Försvarsmakten on yksipuolisesti irtisanoutunut kahdesta sopimuksesta, jotka koskevat henkilöstön etuuksia muun muassa virkamatkoilla sekä harjoituksissa. Reserviläisten merkitys kasvanee Ruotsissa jälleen, mutta reserviläispohjaiseen puolustukseen ei olla siirtymässä. Wexi Korhosen kahdeksas yksityisetsivä Salo-dekkari. Valikoiva sukupuolineutraali varusmiespalvelus astunee lausuntokierroksen ja hyväksynnän jälkeen voimaan nopealla aikataululla ensi vuoden alussa. Haasteena on edelleen rekrytoida niin kaaderiupseeristoon, alipäällystöön, kuin miehistötehtäviin riittävä määrä sopivia henkilöitä. Toimenpiteet riittävän henkilöstön takaamiseksi Försvarsmaktenin käyttöön ovat edellytys sille, että Ruotsissa saataisiin puolustuspäätöksen mukaisen organisaation tehtävät täytettyä. Asevoimien eri suorituskyvyt ovat kokonaisuuksia jotka rakentuvat muun muassa materiaalista, infrastruktuurista, logistiikasta ja koulutuksesta, mutta varsinkin osaavasta henkilöstöstä. Asevelvollisuuden palauttaminen olisi kuitenkin hyvä askel oikeaan suuntaan. Ensimmäisen osalta pitkään jatkuneet neuvottelut puolustusvoimien sekä sotilaita edustavien ammattiliittojen välillä ovat epäonnistuneet. 040 1415 446 KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN www.osao.fi/koulutuskalenteri OSAOssa alkavaa koulutusta Opiskele itsellesi ammatti tai hanki lisää osaamista!. Sopimuksista irtisanoutuminen tarkoittaa käytännössä sotilaiden palkkojen leikkaamista. 040 630 0462 tai Riikka Juutinen, p. 040 630 0462 Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja • Koulutus alkaa 9.1.2017, kesto noin 1,5 v • Hakuaika päättyy 27.11.2016 • Lisätietoja Mika Saarenpää, p. Rokkitähti Toni Wirtasen ja Marko Tiaisen sotasarjakuva. Varusmieskoulutuksen päätavoite tullee olemaan palvelukseen halukkaiden kouluttaminen siten, että voidaan taata riittävä rekrytointipohja ammattisotilaiden osalta. Tuoreessa henkilöstöselvityksessä esitetään ratkaisuksi kutsuntojen palauttamista sekä valikoivaan asevelvollisuusmalliin siirtymistä. 050 349 6007 Vartijan ammattitutkinto • Aloitus vartijakoulutuksilla 9.1.2017 • Vartijakoulutukset jo suorittaneilla jatkuva haku • Lisätiedot Nikolas Pajunen, p. Tämänkaltaisella toimenpiteellä lienee negatiivista vaikutusta toiseen isoon haasteeseen eli rekrytointiin. NÄKÖKULMA MESTAREIDEN PALUU www.revontuli.net Legioonalainen Peters jatkaa taisteluita Keski-Afrikassa . Valikoivan asevelvollisuuden toimeenpanolla ei olisi merkittävää vaikutusta Ruotsin puolustusvoimien kokoonpanoon, eli kokonaisuutena tarkastellen puolustuskyky ei kasvaisi suunnitellusta
– En vain kannata sitä, vaan ajan sitä, Kanervaa toteaa Reserviläiselle antamassaan haastattelussa. Puolustuksen tarve ei ole hävinnyt, mihinkään ja siitä on vahva poliittinen yksimielisyyskin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan entistä syvempää yhteistyötä puoltavat monet muutkin tekijät aina yhteisestä historiasta ja samankaltaisista arvoista lähtien. Minulla on loppunut ymmärrys tämän hassuttelun pyörittämiseen vuodesta toiseen ja siitä vastuun kyllä kantaa valtiovarainministeriö. – Kyllä 700 vuotta yhteistä historiaa jotain merkitsee. Asian taustalla ei hänen mukaansa ole suurta dramatiikkaa. – Se ei ole major (erittäin merkittävä)-luokan asia. Ruotsilla ja Norjalla on yhteinen kieli, mutta meillä on Ruotsin kanssa yhteinen arvomaailma, olemme niin läheisiä maita. – Siinä on tietysti mutkia matkassa, sen jokainen ymmärtää. Kaikkien tiedossa pitäisi olla, että eduskunta päättää ja mikä on sen tahto tässä asiassa. Kanerva oli itse johtamassa parlamentaarista selvitysryhmää, jonka lopputuloksen pohjalta Puolustusvoimien materiaalihankintoihin kohdennettavat määrärahat nousevat 150 miljoonalla vuoteen 2020 saakka. Kanervan mielestä koko turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut haastavampaan suuntaan. Onko maailmalla paljon maita, joiden eroavaisuudet olisivat pienemmät kuin Suomen ja Ruotsin. Kaikkiaan tämä on vakavalla asialla leikkimistä. Minulle tähän suuntaan sopiva kehitys tietysti sopii hyvin, Kanerva toteaa. Kanerva on luonnollisesti tähän tyytyväinen, mutta myöntää myös samalla että paremminkin voisi olla. Toimintaa ei voi suunnitella sen pohjalle, että kyllä eduskunta sen rahoituksen ehkä kuitenkin korjaa. 16 Reserviläinen 7/2016 VAIKUTTAJA Puolustusliitto Ruotsin kanssa houkuttaa Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kritisoi voimakkaasti valtiovarainministeriötä sen tavasta leikata vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukieuroja. Historia ja arvot yhdistävät Kanervan arviossa Suomen ja Ruotsin puolustusliitto loisi vakautta koko Itämeren alueelle. – Se on semmoinen jojo, jota on veivattu vuositolkulla. – Molemmat siinä voittaisivat. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva Syntynyt: 1948, asuu Turussa Sotilas-arvo: Reservin majuri Perhesuhteet: Avopuoliso, kaksi aikuista lasta Miesvahvuus noussee Tänä vuonna on vielä tulossa ainakin kaksi merkittävää paperia maanpuolustuksen kannalta, kun laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta valmistuu ja uusi puolustuspoliittinen selonteko julkaistaan. Hänen mukaansa molemmat maat hyötyisivät liitosta, Suomi ehkä jopa Ruotsia enemmän. Mutta tietysti se harmittaa, kun joudumme elämään näin niukkojen budjettin kanssa. Kultasepän vaa’alle asiaa ei kannata laittaa selvittääkseen onko hyötysuhde 60 vastaan 40 toisen eduksi, mutta minun vaikutelmani on että yhteistyö on Suomelle edullisempi ja näin se vähän nähdään Bringeuksen raportissakin, Kanerva viittaa Ruotsin turvallisuuspoliittisen raportin laatineeseen Krister Bingéuksen työhön. Kyseisen ”hassuttelun” seurauksena MPK kuitenkin joutui aloittamaan jo tänä syksynä koko organisaatiota koskevat yt:t. En näe tässä mitään ongelmaa, joka Suomelle voisi koitua. Varsinkin, jos tilanne on edelleen pahentuakseen. Se ei tule muuttamaan rakennetta asiassa, kyse on enemmänkin hienosäädöstä. Kanerva myöntää esimerkiksi keskinäisten turvatakuiden tarkoittavan jo valtiosopimustason järjestelyistä. – Helpoimmin liikuteltava elementti, joka lisäisi turvallisuutta, on Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön voimistaminen. Nykyään lähes vuosittain toistuva ilmiö, jossa puolustusministeriö ensin esittää rahoitusta täysimääräisenä, jonka jälkeen valtiovarainministeriö leikkaa summaa vain huomatakseen eduskunnan palauttavan summan joulun alla täysimääräisenä, ei saa valiokunnan puheenjohtajalta ymmärrystä. Kanerva myöntää suoraan, että sodanajan vahvuus tullee nousemaan nykyisestä 235 000 sotilaasta ylöspäin. Omalla tavallaan se kertoo Suomen tavasta hoitaa asioita, kun meidän kykyä hoitaa puolustus pidetään silti Ruotsia parempana. Kanerva sanoo ymmärtävänsä, jos valtiovarainministeriö laittaisi asian ikään kuin syötiksi eduskunnalle, jotta jokin toinen asia saataisiin pienemmällä huomiolla ajettua läpi. – Ymmärtäisin tämän taktiikan, mutta kun tässä ei ole kyse siitäkään. Tässä haaskataan turhaan energiaa ja aikaa summaan jolla ei ole finanssipoliittisessa mielessä mitään merkitystä, mutta jolla saadaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa paljon aikaan. Tässäkin valossa Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi Kanervan mielestä ratkaisu, jossa kumpikin voittaisi. Puhutaan ehkä joistain kymmenistä tuhansista. – Ruotsissa pistetään 1,8-kertainen määrä rahaa puolustukseen Suomeen verrattuna. – Tämä on toisten ihmisten arkea. Teksti: Tuomas Kaarkoski Kuva: Sakari Piippo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kannattaa Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä puolustusliitoksi asti. Ensi vuodelle talousarviossa muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rahoitusta ollaan leikkaamassa 400 000 eurolla 1,8 miljoonasta 1,4 miljoonaan euroon. Tuntuu oudolta, että samassa turvallisuusympäristössä meillä olisi toisisistaan poikkeavat operaatiiviset suunnitelmat pitkän päälle. Varsinkin jos rahaa riittää. Silti, kun ei ole ”ison talon poika, niin ei ole ison talon poika.” Abi lle. Jojo, jota on veivattu vuositolkulla Yhteistyö on Suomelle edullisempi KUKA. Risuja valtiovarainministeriölle Kun Kanervan kanssa nostaa puheeksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoituskysymyksen, kokeneen politiikon puhetahti kiihtyy huomattavasti. Se ei kuitenkaan saa olla syy, että asiaa ei ajettaisi tai tavoiteltaisi
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusliitto olisi luonteva ratkaisu, jossa olisi vain voittavia osapuolia.
SA-KUVA. Ongelmaa ratkaisemaan perustettiin vuonna 1935 viestivälineiden tyyppitoimikunta, mutta se ei ehtinyt saada aikaan merkittävää parannusta sotiin mennessä. Asemasotavaiheessa Jääkäripataljoona 27:n ryhmitykseen rakennettiin kenttäkaapeleilla puhelinyhteydet. maaliskuuta 1918. Puheradio oli harvinainen ja langaton viestintä perustui sähkötykseen. Radiokoulutuksen virallinen alku oli Radiokoulun perustaminen toukokuussa 1918 sekä Kipinälennätinlaitos kesäkuussa 1918. Puhelinyhteydet kehittyivät merkittävästi sodan aikana ja lopuksi niitä alkoi olla jo pataljoonatasolla. Samana syksynä Suomeen lähetettiin kaksi radiovastaanottimin varustettua jääkäriä, joiden tehtävänä oli vastaanottaa Saksan Yleisesikunnan lähettämiä sanomia ja toimittaa ne salaa Suomen Sotilaskomitealle. Suomen radiotiedustelu otti ensi askeleitaan vuonna 1927 ja sotiin mennessä siitä oli kehittynyt merkittävä resurssi. Näistä muodostettiin 6. Käsitettä viestitoiminta alettiin käyttää 1920-luvun puolimaissa. Ajanmukaista kalustoa oli saatu tiedustelutietoja vastaan muun muassa Ruotsista. Kaikkiin sodan ajan joukkoyksiköihin kuuluu viestijoukkoja. Joka yhtymällä tulisi olla viestijoukko, joka toteuttaisi sekä puhelinettä radioyhteydet. Siviili-infrastruktuuriakin hyödynnetään, mutta aselajilla on kyky luoda yhteydet itse. Sodan ajan kokemukset olivat valideja 1970-luvulle asti, jolloin digitaaliRadioaseman viestilotta valvoo liikennettä helmikuussa 1942. Viestitehtäviä hoiti myös noin 2 300 lottaa. Raskas kenttäradioasema vaati 18 vetohevosta. Viesti oli ensimmäinen aselaji, joka alkoi kertauttaa myös miehistöä, ja radioviestittäjät saivat käskyn ensimmäisinä. Viestiaselaji vahvistuneena jatkosotaan Ankara kouluttajapula haittasi aselajin kehitystä välirauhan aikana, mutta jatkosotaan lähdettäessä viestijoukkojen vahvuus oli saatu kaksinkertaistetuksi. Prikaateilla on nykyään esikuntaja viestipataljoona. Kalustotilanne oli ennen sotia puutteellinen ja kirjava. loin edustivat Radiopataljoona ja Kenttälennätinpataljoona. Kenttäarmeijan vahvuudesta noin neljä prosenttia oli viestijoukkoja. Aselajiksi syksyllä 1939 Viestijoukot yhdistettiin 1. Itsenäisyyden alussa teknillisiä joukkoja käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena Ranskan mallin mukaan. Optista viestitystä edustivat vilkkuja lippuviestitys. Maavoimissa varsinaisten esikuntaja viestijoukkojen lisäksi kaikki aselajijoukot saavat viestikoulutusta. joulukuuta 1944. Kenttäpuhelimia oli peräti 34 eri mallia. Vuosikymmenen lopulla alettiin suunnitella viestijoukkojen sodan ajan tehtäviä ja liikekannallepanojärjestelyjä. toukokuuta 1934 Viestipataljoonaksi, josta tuli 1. Jatkosodassa kalustotilanne oli parempi, mutta ei silti määrävahvuinen. joulukuuta 1920 radiojoukot. Talvisodan divisioonaan kuului sekä viestiettä linjanrakennuskomppania. Ensimmäinen viestiupseerien kertausharjoitus pidettiin jo vuonna 1925. Sodan ajan viestitehtävissä palveli noin 2 300 lottaa. Kenttälennätinpataljoona 1918 Ensimmäinen itsenäisen Suomen viestijoukko, Kenttälennätinpataljoona, perustettiin 5. Viestirykmentti oli saanut uudeksi sijoituspaikakseen Riihimäen 4. Usein tukeuduttiin siviilipuhelimiin, mutta kenttäpuhelinkalustoa hankittiin Ruotsista ja Saksasta. Jo talvisodan aikana divisioonien viestikomppaniat laajennettiin pataljooniksi. Jääkäreillä oli viestikoulutusta Saksassa vuosina 1915–1918 koulutetuista jääkäreistä noin 80 sai myös viestikoulutusta. Nykyään puhutaan johtamisen tuen luomisesta ja haasteena on myös tiedon siirron ja salaamisen hallinta. Myös armeijakunnilla oli viestijoukkoja. Pataljoonaan perustettiin tiedonanto-osasto 2. tammikuuta 1938 Viestirykmentti. Pienemmillä joukoilla oli joko viestiosasto, -joukkue (-jaos) tai -ryhmä. Koulutus sotien jälkeen Ensimmäinen sodan jälkeinen viestiyksikkö perustettiin Hämeenlinnaan ja ensimmäiset rauhan ajan varusmiehet astuivat palvelukseen lokakuussa 1945. Laajimmillaan organisaatiossa oli 26 viestipataljoonaa sekä erillisyksiköitä. Kenttäradioasemat olivat painavina epäkäytännöllisiä. Sodan aikana radiotiedustelua hoiti 1 500 henkilön vahvuinen Päämajan radiopataljoona seitsemän perusyksikön voimin. Teknillistymisestä huolimatta toisessa maailmansodassa käytettiin viestikoiria ja -kyyhkyjä. Vuonna 1921 perustettiin Teknillisten Joukkojen Esikunta, jonka alaisuuteen tulivat myös viestijoukot, joita tuolVain perille mennyt viesti Aselajien kehitysvaiheet ja perinteet Suomessa, osa 7/8: Viestiaselaji luo ja ylläpitää johtamisedellytyksiä. Nopea kehitys johti kuitenkin siihen, että lokakuussa 1939 pioneeri ja viesti irrotettiin omiksi aselajeikseen. Lennätin oli tärkein viestiväline keväällä 1918. Sen sijoituspaikka oli Viipuri. Viestikoulutusta annettiin myös jalkaväessä sekä suojeluskunnissa. lokakuuta 1917. 18 18 HISTORIA Seppo Simola viestiaselajin perustehtävänä on johtamisedellytysten luominen ja ylläpitämien. Kertausharjoituksia ja kalustopulaa RUK ehti kouluttaa sotiin mennessä noin 950 viestiupseeria, ja koulutus jatkui läpi sotavuosien. Elokuussa 1918 käskettiin perustaa joka divisioonaan tiedonanto-osasto. Viesti on itsenäinen aselaji, mutta viestitoiminta läpäisee kaikki puolustushaarat ja aselajit
Internetpohjaiset verkkoratkaisut altistavat kyberuhkille. Sähkötekniikka kulki pitkään rinnakkain viestiaselajin kanssa. Myöhemmin tavoite kaksinkertaistettiin. LV 217 ja 317 pysyivät käytössä pitkään. Kotimainen tutkan prototyyppi valmistui 1950-luvun alussa. . Linkkikaluston tulo oli merkittävä kehitysaskel. Maapuolustuksen johtamista tuetaan ensisijaisesti maapuolustuksen tietoja tietoliikennejärjestelmillä tuotetuilla johtamisjärjestelmäpalveluilla. Viestimiehet rakentavat kirkasjohtolinjaa elokuussa 1941. Johtamisjärjestelmäala yleisesti vastaa johtamisjärjestelmäpalvelujen tuottamisesta sekä palvelujen edellyttämien tietoja tietoliikennejärjestelmien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Esineiden internet avaa mahdollisuuksia myös johtamisjärjestelmien kehittämiselle. Sodan jälkeen kurssitoiminta käynnistyi vuonna 1948. Arjen järjestelmiä ei pyritä muokkaamaan sotavarusteiksi, mutta niiden hyödyntämistä tutkitaan. Aselajista monipuoliseksi toimialaksi Viestiaselaji on nykyään osa johtamisjärjestelmäalaa. Taistelunkestävyys ja käytännöllisyys puolsivat langatonta viestintää. Verkkojen valvonnan, hallinnan ja haavoittuvuuksien havaitsemisen on oltava tehokasta. Puhelinja keskuskaluston tilanne oli silti huono 1970-luvulle asti, vaikka 50-luvun puolivälissä saatiin käyttöön useita puheradiomalleja. Hyppivätaajuuksisia radioita saatiin palveluskäyttöön 1980-luvulla ja silloin tulivat myös sanomalaitteet. Suomessa kehitetty ja valmistettu digitaalinen Maanpuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 parantaa johtamisedellytyksiä ja tilannekuvan muodostamista. Tekniikan kehitys sotien jälkeen Sota-aikana kehittyi erityisesti radiokalusto. Käytössä ovat ruotsalaiset PL-70 -linkit. Puheradiokoulutus alkoi 1950-luvun puolimaissa, ja viestiasentaja-aliupseerikoulutus oli alkanut jo vuonna 1948. . Lähteitä: Suomen Puolustusvoimat 1944–1974 Tavoitteena tiedonkulku – Jääkäreiden tiedonanto-osastosta tietoyhteiskunnan johtamisjärjestelmiin Vainovalkeista valokaapeliin – Sotilasviestitoiminnan historiaa Marko Palokangas: Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet Avojohtoleirit kuuluivat puhelinmiesten koulutukseen 1990-luvun alkuun saakka. Viestin miehistöä alettiin kertauttaa tehtäväkohtaisesti vuonna 1966, ja joukkojen harjoitukset käynnistyivät vuonna 1970. Tutkakorjaamo perustettiin vuonna 1949 ja se muuttui Sähköteknilliseksi kouluksi vuonna 1955. Ylikersantti Halme tutkii automaattivälittimiä Räyskälässä vuonna 1980. SA-KUVA SA-KUVA MUSEO MILITARIA MUSEO MILITARIA 19. Vuonna 1950 laadittiin uusimisja kehittämisohjelma. Koiria käytettiin myös tapsien vetämiseen. Elektroniseen sodankäyntiin alettiin Suomessa perehtyä varsin aikaisin. 1970-luvulla hankittu saksalainen DM-linkki oli ensimmäinen digitekniikkaan perustunut viestilaite Puolustusvoimissa. Vuonna 1949 perustettiin Pääesikunnan Viestiliikennetoimisto ja vuonna 1955 Viestikoeasema, joka nimettiin vuonna 1960 Viestikoelaitokseksi. Elektronisen Sodankäynnin Keskus perustettiin Riihimäelle vuonna 2007. YVI 1 modernisoitiin 90-luvulla, jolloin myös YVI 2 saatiin palveluskäyttöön. Täysin automaattivälitteisen yhtymän viestijärjestelmän YVI 1:n käyttöönotto 1980-luvulla oli pitkä edistysaskel. Puolustusvoimien tietokonetoiminta käynnistyi jo 60 vuotta sitten. Upseerien kertausharjoitukset käynnistyivät sotien jälkeen vuonna 1954. Hankinnoissa alettiin painottaa kalustokokonaisuuksia sekä järjestelmiä yksittäisten laitetyyppien sijasta. Vuosikymmenen mittaan amerikkalaisia radioita alettiin valmistaa lisenssillä Suomessa. Sen alkuna oli ensimmäisten tutkien hankinta vuonna 1943. Heti sodan jälkeen ostettiin amerikkalaisten ylijäämävarastoista niin sanottuja Walkie-Talkie -puheradioita. Sähkötekniikka siirtyi vuonna 1968 viestitarkastajalta Pääesikunnan sähköteknillisen osaston päällikölle. maaliskuuta Vuosipäivän peruste: Kenttälennätinpataljoonan perustaminen 1918 Kunniamarssi: Suomalainen sotilaslaulu Koulutushaaroja: viestijärjestelmä, radisti, panssariviesti, viestitekninen Aselajikoulut: Viestikoulu (1941–2003), Sähköteknillinen koulu (1953–2003) Viestija Sähköteknillinen Koulu (2003– 2009) Viestikoulu 2009 => (osa Maasotakoulua 1.1.2015 alkaen) Ansiomitali: Viestiristi (1992) Joukko-osastoristi: joukkokohtaiset ristit Perustaistelijan nimitys: viestimies Aselajimuseo: Viestimuseo (1960–2012), Museo Militaria (Hämeenlinna, 2013 =>) Aselajikilta: Viestikiltojen liitto (1963) ja alueelliset killat Ammattilehti: Viestimies (1946) Aselajin vaikuttaja: Kenraalimajuri Leo Ekberg (1894 1966) Aselajivärejä (kauluslaatan pohja / reunus): Violetti / keltainen (1941 =>) Violetti / musta (teknilliset joukot 1936 – 41) Violetti / musta (sähkötekniikka 1984 – 2010) set viestivälineet alkoivat korvata analogisia. Vuodesta 1952 alkaen viestikoulutettavien tavoitevahvuus ikäluokasta oli noin 900. – Haasteena on arjen järjestelmien matala suojaustaso, mutta puoltavana argumenttina on taattu yhteistoimintakyky verkostoissa. Sodan ajan materiaalitarpeesta tehtiin 1970-luvun alussa laaja selvitys sekä hankintasuunnitelma. Maavoimien tietoliikennejärjestelmiä kutsutaan viestijärjestelmiksi. – Järjestelmä on tulosta pitkäjänteisestä kehitystyöstä ja yhdessä tekemisen tavasta. Tarkoitusta palvelee yhteinen kybertilannekuva. 19 Reserviläinen 4/2016 ratkaisee Reserviläinen 7/2016 VIESTI Vuosipäivä: 5. – Meillä on oltava kyky käyttää järjestelmiä turvallisesti. Viestikoira saa ohjaajaltaan käskyn huhtikuussa 1942. Viestitarkastaja, eversti Eero Valkola on tyytyväinen kotimaisen osaamisen kasvuun johtamisjärjestelmien kehittämisessä
kärsijät. Sen sijaan tytöt joutuvat poikia huomattavasti useammin seksuaalisten väärinkäytösten uhreiksi. Konfliktialueiden lapsille apua tarjoavan brittiläisen War Child -järjestön arvion mukaan maailmassa on noin 240 000 lapsisotilasta. . Monissa tapauksissa taustalla on kulttuuri, jossa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut tyttö leimautuu ja hänet suljetaan oman yhteisönsä ulkopuolelle tämän johdosta. Unicefin mukaan lapsisotilaiden määrä on viime vuosina vähentynyt, sillä vuonna 2006 heitä arvioitiin olevan vielä yli 300 000. Monia lapsista käytetään erilaisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi viestinviejinä, vartijoina, vakoojina, ihmiskilpinä, itsemurhapommittajina, palvelijoina tai seksiorjina. Nuorten tyttöjen käyttäminen toisina vaimoina tai seksiorjina on myös yleistä. Suurin osa lapsisotilaista on 14–17-vuotiaita teinejä, mutta nuorimmat lapsisotilaat ovat vain 7-vuotiaita. 40 YK:n arvion mukaan lapsisotilaista noin 40 prosenttia on tyttöjä. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä luku vaihtelee vuosittain menossa olevien sotien ja konfliktien perusteella. Tytöt joutuvat poikia harvemmin suoriin taistelutilanteeseen, vaikkakin tyttöjen käyttö taisteluissa ei ole millään tavalla poikkeuksellista. Lapsisotilas ei aina kanna asetta. Lapsisotilaiden tarkkaa määrää ei tiedetä. Sotien suurimmat Lapsisotilaita käytetään yhä ympäri maailmaa sodis 20 REPORTAASI Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski Kartta: Wikimedia Commons yk : n alaisen unicefin määritelmän mukaan lapsisotilaita ovat kaikki alle 18-vuotiaat, jotka ovat liittyneet armeijaan tai osallistuneet aseelliseen konfliktiin joko pakotettuina tai vapaaehtoisesti. Monissa maissa lapsisotilaat jäävät myös ilmoittamatta sen takia, että lasten perheet ja lähiyhteisöt pelkäävät raportoinnista koituvan lisäongelmia lapsille ja läheisille. Tutkimusten mukaan lapsisotilaiksi joutuneet tytöt myös integroituvat sodan jälkeen poikia huonommin yhteiskuntaan