Sivu6 Takaisin Helsingissä Urheilukoulu palasi syntysijoilleen Santahaminaan. Sivu 5 AJANKOHTAISTA RUK juhli näyttävästi Reserviupseerikoulu täytti 95 vuotta. Sivut 16–17 Kesäkuu 5 / 2015 Sivut 14-15 KeSKIöSSä AJANKOHTAISTA Leopardin Erikoisversiot. Reserviläinen Onnistunut vastaanotto Reserviläiskirje sai paljon julkisuutta
Mitalinauhaan helposti kiinnitettävän soljen korkeus on 7,4 mm ja leveys 44,3 mm. Reserviläisliitto maksaa postimaksun puolestanne. ja 1.–7.10. Soljen tilaaminen käy vaivattomimmin täyttämällä oheinen tilauskuponki ja tiputtamalla se lähimpään postilaatikkoon. Toteutamme koulutuksia hyvin käytännönläheisesti ja niissä huomioidaan muualla hankkimasi osaaminen. Musiikkia ja mukavaa tunnelmaa luovat Milana ja Milan Misic. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala. Puuttuuko Sinulta tutkinto. Asiantuntijoina mm. 1198 € MIKÄ AMMATIKSI. Tali-Ihantalan suurtaistelu, Portinhoikka, Aallon kirjasto, Viipurin linna, majoitus htl Victoria. Asiantuntijaoppaat ev Anssi Saarikoski (14.9.). Palvelumaksu 19€/varaus. Liiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen mitaliin on nyt saatavissa 60-vuotissolki. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala. Pietari, Neva, Valamo, Syväri, Ääninen, Kizhi, Petroskoi, Mandrogi. Kiinnostaako Sinua esim: Ota yhteyttä, niin kerromme lisää: Jaana Lehdonvirta, 050 3870 072 Jenni Hytönen, 050 3601 624. Tapio Niitynperä (1.10.) 1238 € Lotat rintamajoukoissa 3.–6.9. 24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi Kiinan Silkkitiellä Mannerheimin jäljillä 9.–17.10. Sortavala, Nietjärvi, Pitkäranta, Lemetin motti, Murheen risti, Salmi, Vitele, Tuulosjoki, Nurmoilan karjalaiskylä, Aunus, Syväri, Terijoki, Raivola, Summa, Viipuri. | (09) 2904 1200 TTS Työtehoseura Hanki tutkinto ja työllisty! • autot ja tekniikka • kuljetus tai varasto • rakentaminen tai puusepäntyöt • pihat, puutarha tai sisustus • matkailu tai ravintola Mitä teet varusmiespalveluksen jälkeen. Solki lähetetään postitse kotiin laskun kera. 595 € Laatokan kierros 24.–27.8. 2896 € Laatokan ja Äänisen risteily 20.–25.7. Lisätietoja Erikoisluokan Ansiomitalin 60-vuotissoljesta saat Reserviläisliitosta, puh. Puola, Kaliningrad ja Baltian maat Matka entisen Itä-Preussin alueelle. 695 € & 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 Helsinki, lomalinja@lomalinja.fi Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Lottien toiminta Karjalankannaksella ja ”Sota-ajan laulut”. Kymmenen vuotta sitten Reserviläisliitossa palkittiin yli viisituhatta pitkäkaista jäsentä Erikoisluokan Ansiomitalilla. Nurmijärvi | Vantaa | Helsinki | Järvenpää | Lohja | Kouvola | Imatra | Kuhmo | Seinäjoki www.tts.. Jyrki Härkönen, professori Martti Turtola. 586 € Sotahistoriaa ja kulttuuria Viipurin alueella 29.–30.8. Pietari, Pushkin, Katariinan Palatsi, Eremitaasi, Terijoki, Kronstadt sekä Monrepos´n puisto. Yhdistä kaupunkiloma ja Formula 1 -kisat Suzukan Circuitissa. Asiatuntijaopas professori Martti Turtola. www.reservilaisliitto.fi www.reservilaisliitto.fi Erikoisluokan Ansiomitalin 60-vuotissolki € HOPEOITU € 15 Tapio Niitynperä Anssi Saarikoski Marja-Leena Tiensuu Kalervo Sipi Martti Turtola Ilmari Hakala Kulttuuria ja sotahistoriaa Itä-Preussissa 14.–20.9. Erikoisluokan ansiomitalin 60-vuotissolki on hopeoitu ja siinä ovat kohollaan roomalaiset numerot LX. Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä. (09) 4056 2043 tai toimisto@reservilaisliitto.fi Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalin 60-VUOTISSOLKI Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin Allekirjoitus Vastaanottaja maksaa postimaksun TILAUSLOMAKE Tilaan Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalin 60-vuotissoljen hintaan 15 euroa. Tartu nyt tilaisuuteen ja hakeudu koulutukseen. 3098 € Formula 1 -kisat Japanissa 23.–29.9. Mannerheim asiantuntija kenraalimajuri evp Kalervo Sipi Kiinan asiantuntijaopas Marja-Leena Tiensuu. TTS tarjoaa useita koulutusvaihtoehtoja. 315 € Historiallinen Pietari ja Muistojen Karjala 16.–19.9. alk
Puolustusvoimien viestintäjohtaja Mika Kalliomaan mukaan reserviläisiltä kuitenkin yhteydenottoja tuli yllättävän vähän, yhteensä noin 8000. Elämäni reservissä: Eetu Fresenius Muistatko vielä Mustin. Kalliomaan mukaan puolustusvoimat purkaa reserviläiskirjeen onnistumiset ja epäonnistumiset tarkemmin tulevana syksynä, jolloin on myös määrä päättää, miten reserviläisiin ollaan jatkossa yhteydessä. Kuva Wihuri15-suurharjoituksesta. KANNeN KUVA: TeRO TUOmINeN Sähköiset kanavat vahvasti esillä 19 10 18 20 32 Tuomas Kaarkoski 900 000 reserviläiselle postitettu reserviläiskirje sai näyttävän vastaanoton mediPUOLUSTUSVOImAT Reserviläisten tilanne on ollut paljon esillä reserviläiskirjeen ansiosta. Nyt pitää vain katsoa, mikä on järkevä tapa toimia jatkossa.. – Sen näimme, että järjestelmä toimii. Reserviläinen 5/2015 SISÄLTÖ 3 KeSKIöSSä 11 12 14 ILTAVAPAA 26 28 29 JäRJeSTöT 24 27 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 31 16 Yksi meistä: Miksi vapaaottelet, Marcus Vänttinen. – Se on aika pieni määrä, olimme varautuneet isompaankin ruuhkaan, Kalliomaa toteaa. Historia: Tallirengistä marsalkaksi Kalusto: Leopardalustalla useita käyttötarkoituksia Reportaasi: Urheilukoulu kokoaa nuoret huiput Keskitetympi visio Mäntsälä valmistautuu syysjotokseen Ensimmäiset ampumamestaruuskisat lähestyvät Reservin liikunta tarvitsee uutta potkua RUL: Pohjoismainen maastomestaruus Suomeen RES: Musti suojelee valokuvauskilpailua 9 16 Reserviläiskirjekampanjan tarkempi analysointi on puolustusvoimissa edessä syksyllä. ”Varusmiehet eivät pääse helpolla” Tiedustelukomppanian päällikkö Manu Salomaa 21 24 assa. Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Kilpailukutsut ja palkitut Pääkirjoitus: Myös urheilijoilla on velvollisuuksia Kirje saavutti reserviläiset RUL: RUK juhli marssien RES: ”Maanpuolustuksesta ei supisteta” Koulutusnormi uusiksi VR:n reserviläisille oma yhdistys Vähemmän, mutta laadukkaammin ”Herra presidentti, voidaanko ottaa selfie?” Tunnistatko kaluston. Sen sijaan sähköiset kanavat reserviläiset ovat löytäneet hyvin. Tahti oli parhaimmillaan sellaista 250 yhteydenoton päivävauhtia, kun normaalisti asiakastapahtumia on noin 1500 kuukaudessa, Raulo kertoo toukokuun kiivaasta toimistotahdista. – Valtaosa, semmoiset 98 prosenttia on sähköisesti tai puhelimitse. Uuudenmaan aluetoimiston päällikön everstiluutnantti Juha Raulon mukaan suurin osa yhteydenotoista tehtiin puhelimitse tai sähköpostilla. Suurimpaan osaan kysymyksistä pystyttiin vastaamaan heti
(ke 12.8.) 7/2015 ma 19.10. Siinä missä perinteisessä toimistotyössä kolmekymppinen on monesti kahvipöytäkeskusteluiden juniori, on hänen samanikäinen urheilijavastineensa jo uransa auringonlaskua kohti ratsastava veteraani. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi ReS:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. Asian ongelmallisuutta yhdenvertaisuuden suhteen ei käy kiistäminen. Varsinkin, jos sen lupaavan urheilijan urakehitys ei kannakaan odote. Uusien ohjeiden mukaan palveluksen pituudesta päätetään vasta koulutusvalintojen perusteella. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 6/2015 ma 31.8. Myös poikkeavat varusmiespalveluksen aloittamisajankohdat poistuvat. (ke 30.9.) 8/2015 ma 30.11. 4 Reserviläinen 5/2015 PÄÄKIRJOITUS 15.6.2015 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Myös urheilijoilla on velvollisuuksia Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (83.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, maanpuolustusnaisten liiton, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Siitä vuosi varusmiespalvelukseen sidottuna on prosentuaalisesti valtava määrä, jos sitä peilaa ”tavallisten” ihmisten työuriin, jotka huitelevat jossain 40 vuoden tienoilla. Jään mielenkiinnolla odottamaan rauhoittuuko keskustelu puolustusvoimien uusien ohjeistuksen myötä vai onko edessä vielä toinen erä, kun on ensin katsottu, miten uudistukset toimivat käytännössä. Pennaselle voin näin salaisena tietona paljastaa, että varuskunnissa ympäri Suomen on tälläkin hetkellä jokunen varusmies, jota homma ei voisi juuri vähempää kiinnostaa, mutta he ovat siellä silti. Tässä mielessä apulaisoikeusasiamiehen näkökulma on enemmän kuin toimiva. Suomen valtio antaa yksilöille paljon aina ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta lähtien. Siitä ei ole Pennasenkaan pakko pitää, mutta asioiden kummatkin puolet kannattaisi edes yrittää tajuta. Suomea on vuosikymmeniä rakennettu tasa-arvoiseksi, monissa asioissa jopa liiankin tasapäistäväksi, yhteiskunnaksi. Asian voisi muotoilla vaikka oman velvollisuutensa hoitamiseksi. Kuten sanottua, kummankin osapuolen argumentit on helppo ymmärtää. Pääesikunta reagoi keskusteluun nopeasti muuttamalla ohjeistustaan. Sen sijaan on vaikeampi ymmärtää urheilijoiden reaktioita. Se on aika tai oikeastaan sen puute. Urheilijan ura huipulla kestää parhaimmillaankin 10–15 vuotta. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Jotta yhteiskunta pyörii, se myös vastaavasti vaatii jotain takaisin jäseniltään. Monet asiat voi hoitaa verotuksella saatavin varoin, mutta ei kaikkea. Suomen maantieteellinen sijainti ja historia itäisen naapurin kanssa ovat yhdistelmä, jonkalaista ei monelta muulta Euroopan valtiolta löydy. Se myös asettaa Suomessa nuorille miehille velvoitteen, jota ei myös monelta Euroopan valtiolta löydy. (ke 11.11.) Osapuolten argumentit on helppo ymmärtää tulla tavalla ja parin vuoden päästä hän urheilee alasarjatasolla, voi helpompi palvelus tuntua muista kohtuuttomalta. Vastaavasti urheilijoilla on yksi merkittävä argumentti mielipiteidensä tueksi. Veikkausliigaseura KuPS:n Petteri Pennanen totesi Twitterissä, että häntä ei paljoa kiinnosta pyssyleikit metsässä. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. mainitse myös entinen osoite. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja maanpuolustusyhtiö mPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen ReS:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Miksi lupaavaa jalkapalloilijaa tai jääkiekkoilijaa pitäisi kohdella eri tavalla kuin vaikka lupaavaa sellistiä, koodaria tai vaikka kahden pienen lapsen isää, jolla myös olisi pätevät perusteet olla muualla kuin kasarmin arkea elämässä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin nostatti urheilijoiden keskuudessa myrskyn toukokuun lopussa toteamalla ammattiurheilijoille myönnettävän lyhyen palvelusajan olevan ongelmallinen varusmiesten yhdenvertaisuuden kannalta
Näyttää siltä, että informaatiokanavat oli siinä mielessä kunnossa, että yhteydenotot olivat niistä asioista, mistä pitikin eli henkilökohtaisista tiedoista, Kalliomaa toteaa. Pintatuntuma on, että kirje koettiin positiivisena yhteiskunnallisena keskustelun avauksena. Maanpuolusrekisterin asiakaspalvelu kiinni heinäkuun ajan. Tuomas Kaarkoski maanpuolustusrekisterin asiakaspalvelu on suljettuna koko heinäkuun ajan. Monella maalla ei vastaavaa viestiä ole kerrottavana, vaikka se kirjeen pääviesti ei ollutkaan. On haluttu tietää lyhenteiden merkityksiä tai ilmoitettu joku pieni tieto, joka on haluttu korjata. – Se on aika pieni määrä. Katsomme huolella, mitä tästä opittiin ja miten reserviläisiin jatkossa ollaan yhteydessä. Mittakaava voi tosin olla tuolloin toinen. –Johtopäätöksiin on syytä palata myöhemmin. Puolustusvoimien kirjettä on toisaalla pidetty vuoden viestintätekona, toisaalta negatiivista palautettakin on tullut. Tuomas Kaarkoski puolustusvoimat postitti toukokuun alkupuolella 900 000 suomalaiselle reserviläiskirjeen, jossa kerrottiin miten heidät on sijoitettu. Olimme varautuneet isompaankin ruuhkaan. maanpuolustusrekisteri.fi/extranet Maanpuolustusrekisterin asiakaspalvelu on jälleen normaalisti käytössä elokuun alusta lähtien. – Asiaan palataan syksyllä. – Pitää muistaa, että kirjeiden lisäksi toimiston perusarki pyörii normaalisti taustalla. Puolustusvoimien viestintäjohtaja eversti Mika Kalliomaan yhteydenottoja on kaikkiaan tullut noin 8000. –Meidän alueella asuu noin joka kolmas asevelvollinen, joten meille on tullut myös eniten yhteydenottoja. Tuona aikana puhelinja sähköpostiyhteydenottoihin ei vastata, mutta monia rekisterin asioita voi hoitaa normaalisti rekisterissä olevan e-palvelun kautta. Arvasimme, että tämä voidaan liittää turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. ItsepostitussujuiKalliomaanmukaanPostiltailmanongelmia. Aluetoimistoa on ruuhkassa ollut auttamassa joukko avainreserviläisiä, joista everstiluutnantin mukaan on ollut suuri apu toimistolle. – Ehkä se pieni yllätys oli, että asia kiinnosti kansainvälisestikin näin paljon. Tahti on ollut sellaista 250 yhteydenoton päivävauhtia, kun normaalisti asiakastapahtumia on noin 1500 kuukaudessa. –Valtaosa, sanoisinko sellaiset 98 prosenttia, on hoidettu sähköisesti ja puhelimitse. Kirjeen saavuttama kansainvälinen huomio yllätti jopa puolustusvoimat. Sen näimme, että järjestelmä toimii, nyt pitää vain katsoa, mikä on järkevä tapa toimia jatkossa. Viestintäjohtaja ei täysin sulje pois mahdollisuutta, että reserviläisiä lähestyttäisiin tulevaisuudessakin kirjeitse. E-palvelu löytyy osoitteesta www. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 5/2015 Noin 8000 yhteydenottoa Kirje saavutti reserviläiset Reserviläiskirje poiki odotettua vähemmän yhteydenottoja. kiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Puolustusvoimissa on juuri käynnistymässä kattavampi analyysi koko postitusoperaatiosta. E-palvelun kautta on mahdollista ylläpitää omia tietoja, tarkastaa laskutustietoja sekä tilata ampumaturvavakuutus. Ainakin se käsitys vahvistui, että reserviläisillä on vahva maanpuolustustahto. Sähköistä asiointia Uudenmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Juho Raulo on Kalliomaan kanssa samoilla linjoilla siitä, että kovemmistakin ruuhkista olisi selvitty. Eniten kirjerumbassa Rauloa on yllättänyt se, kuinka harva on fyysisesti tullut käymään aluetoimistossa tietojaan päivittämässä. Suurimpaan osaan on vielä pystytty vastaamaan heti. 900 000 reserviläistä on kova juttu. Varsinkin ulkomaisessa mediassa kirjeet on liitetty vahvasti tämän hetmIRVA BROLA Puolustusvoimien viestintäjohtaja eversti mika Kalliomaan mukaan syksyllä puolustusvoimissa mietitään, miten reserviläisiin ollaan jatkossa yhteydessä
Vuonna 1949 RU-kurssilta 66 valmistui tasan 300 reserviupseeria Jarmo Seppälä Reserviupseerioppilaita on koulutettu ja koulutetaan edelleen RUK:n lisäksi myös yllättävän monessa muussa joukko-osastossa. Seppo Simola. – Kokoelman laatimisessa suurin työ oli tiedonhankinnassa, joka toki on tämän harrastuksen olennainen osa. Täydennyskoulutus uusiutuu Kymmenen kertaa järjestetty aliupseerista reserviupseeriksi -täydennyskoulutus uudistuu tänä vuonna. Osa noista koulutuksista jatkuu edelleen, osa on jo loppunut. Kurssin tavoitteena on täydentää aliupseerikoulussa saatua koulutusta niin, että reserviläinen kykenee toimimaan jalkaväkijoukkueen johtajana osana jalkaväkikomppaniaa. Keskeiset koulutusaiheet ovat johtamisoppi, aselajioppi, taktiikka ja liikuntakoulutus.. Lokakuussa RUK:ssa alkaa uusi sotilasjohtamisen kurssi, jossa yhdistyvät aikaisemmat reservin täydennyskoulutuskurssi ja sotilasjohtamisen kurssi. Simola muistuttaa, että kauluslaattakokoelma tietoineen ei nytkään ole täydellinen. Lokakuun kurssille osallistuu 15 ammattisotilasta ja 30 reserviläistä. Kurssi toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja se sisältää kuusi lähijaksoa RUK:ssa sekä useita etäopiskelukokonaisuuksia. RUK-museo sai kesäkuussa RUK:n 95-vuotisjuhlissa lahjoituksena kokoelman Haminan ulkopuolella koulutettujen reserviupseerioppilaiden kauluslaatoista ja joukko-osastotunnuksista. – Otan tästä aiheesta mielelläni vastaan lisätietoja ja tarvittaessa täydennän museossa olevaa taulua, Simola sanoo. ja uravalintoja siivittää kokemus, kun hänet kaksikymppisenä nuorukaisena nostetaan esille suuresta massasta ja sanotaan: ” Sinussa on johtaja-ainesta, koulutamme sinusta johtajan”. Näyttävimmät marssiosastot olivat kursseilla 102, 117 sekä käynnissä olevalta kurssilta 246. Vanhimmat marssille osallistuneet kurssit kävivät RUK:n viime sotien aikana. Esimerkiksi Merisotakoulun kauluslaatta, jota käytettiin 1940–50-luvuilla puvussa m/36, puuttuu kokoelmasta. Kokoelmassa on esillä yhdeksän reserviupseerien koulutusjoukko-osastoa eli Merisotakoulu, Ilmasotakoulu, Panssarikoulu, Utin Jääkärirykmentti, Huoltokoulu, Rannikkotykistökoulu, Urheilukoulu, Viestirykmentti ja Ilmatorjuntakoulu. Taulun aineiston kokosi ja lahjoitti Reserviläinen-lehdenkin avustajana tunnettu arvomerkkien ja kauluslaattojen keräilijä sekä sotahistorian ja sotilasperinteen harrastaja, kapteeni res. Kauluslaatat sain sitten helposti omasta, yli tuhannen laatan kokoelmastani, Simola kertoo. Tämän parempaa starttia nuori ei voi saada aikuiselämänsä alkumetreille, totesi RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti tervehdyksessään RUK:n 95-vuotisjuhlassa 6. Erikoisuuksia ovat olleet esimerkiksi Viestirykmentin elso-koulutus, Hyrylän it-koulun it-ohjuspanssarivaunukoulutus ja Huoltokoulun kirkollisen työn linja reserviupseerioppilaille. Liki jokaisesta sodan jälkeisistä kursseista oli edustus marssilla. Kansakuntamme menestykseen on vaikuttanut yleisen asevelvollisuuden korkein johtajakoulutus ja eritoten Haminan Reserviupseerikoulu, jossa suurin osa maamme reserviupseereista on saanut koulutuksensa. Tietoa saa vanhoista ohjesäännöistä, matrikkeleista ja sotilasalan aikakauslehdistä. Seppo Simola kokosi ja lahjoitti RUK-museolle taulun Haminan ulkopuolella koulutettujen reserviupseerioppilaiden kauluslaatoista ja joukko-osastotunnuksista. Viimeksi mainittu kurssi on suunnattu puolustusvoimien palveluksessa olevalle henkilökunnalle, jotka työtehtävissään tarvitsevat reserviupseerin koulutusta. Kauluslaattataulu RUK-museoon JARmO SePPäLä Kapteeni res. Bastionissa pidetyn pääjuhlan jälkeen ohjelmassa oli kurssien ohimarssi, johon osallistui reilusti toistatuhatta reserviupseeria. Päivän ohjelmassa oli pääjuhlan lisäksi muun muassa reserviupseerikurssien ohimarssi, johtajakoulutuksen esittely, kalustoesittely sekä tutustuminen mentortoimintaan ja RUK:n priimustutkimukseen. Vanhimmat kurssit, jolta marssissa oli edustus olivat kurssit 48 ja 55. kesäkuuta. On selvää, että nuoren varusmiehen itsetuntoa nostaa KIRSI LAURI / PUOLUSTUSVOImAT Reserviupseerikurssien ohimarssi on olennainen osa RUK:n tasavuosijuhlia. RUK juhli marssien Janne Kosonen reserviupseerikoulun merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on ollut kiistatonta. Ensiksi mainittu kurssi alkoi välirauhan aikana kesällä 1940 ja jälkimmäinen kurssi pidettiin syksyllä 1942. 6 Reserviläinen 5/2015 AJANKOHTAISTA RUL Reserviupseerikoulun 95–vuotisjuhla kokosi reilut parituhatta reserviupseeria tutuille ympyröille Haminaan
–Tarkoituksena on, että ne, jotka hankkivat ensimmäistä aselupaa, tutkitaan tarkemmin. Ei minulla ole siitä mielipiteitä suuntaan tai toiseen.” Lotta Hietaniemi reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola ja liiton entinen puheenjohtaja Markku Pakkanen ovat vaaliehdokkaana ollessaan lupautuneet tukemaan liiton kymmenkohtaisen vaaliohjelman tavoitteita. 7 Reserviläinen 5/2015 AJANKOHTAISTA Reserviläisliiton vaaliohjelman tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa. – Etelä-Pohjanmaalla ihmisten kanssa keskustelimme kolmesta aiheesta: maatalous, maanpuolustus ja sote. Minut on kutsuttu kertaamaan pari kertaa, ja tiesin suurin piirtein sodan ajan sijoitukseni. Mitä mieltä olet reserviläiskirjeestä. Puolustusbudjettia korotetaan eduskunnan parlamentaarisen selvitysryhmän esittämällä tavalla. Sijoitus on kai ollut kotiutumisesta asti sama. Palvelin Sodankylässä ja olen ollut kymmenisen vuotta reservissä. –Mentiin ojasta allikkoon, ja nyt vähän takaisin. – Uusi eduskunta on poikkeuksellinen siinä mielessä, että se on maanpuolustusmyönteinen puolueesta riippumatta, Pakkanen kiittelee. Tavoitteena on saada aselupakäytännöt jouheviksi ja samanlaisiksi eri puolilla maata. Siinä vaadittiin itsenäisen, uskottavan ja koko valtakunnan kattavan puolustuksen ylläpitämistä myös tulevaisuudessa. Pakkasen mielestä Savola ja muut ulkoja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä mukana olleet tekivät hyvää työtä. Savolan mukaan listalla ovat perusmäärärahakysymys, merija ilmavoimien suurhankinnat sekä puolustukseen liittyvää lainsäädäntötyötä. Nimenomaan byrokratian suhteen, Pakkanen täsmentää.. Hän sanoo, että hallitusohjelmassa näkyy hyvin maanpuolustusmyönteisyys. –Sotilastiedusteluun sekä kyberturvallisuuteen liittyvään lainsäädäntöön tulee esityksiä. –Pyrimme saamaan liiton kirjauksia mahdollisimman vahvasti mukaan. Useasti aiheet menivät kuitenkin maanpuolustuksen puolelle ehkä johtuen siitä, että olen itse niin vahvasti mukana siinä, Savola pohtii. Mutta ne, joilla aseita on entuudestaan, selviävät kevyemmällä byrokratialla, Savola selittää. Savola kertoo, että myös poliisihallituksen tavoitteet ovat samansuuntaiset. Jaakko Nikkola, 26, reservin luutnantti, opiskelija, Vantaa –Reserviläiskirjeen sisältö oli minulla aika lailla tiedossa, mitään yllätyksiä ei tullut. Kumpikaan ei ehdokasaikana saanut huonoa palautetta liiton vaaliohjelmasta. Myös aselainsäädäntö noussee esille. Kertausharjoituksille olisi sosiaalista tilausta, toivottavasti niihin myös panostetaan, Pakkanen toteaa. marjut Kriikku Reserviläinen kysyi Esplanadin puistossa päivää paistattelevilta reserviläisiltä mitä ajatuksia reserviläiskirje heissä herätti. LOTTA HIeTANIemI Kansanedustajat mikko Savola ja markku Pakkanen matkalla eduskunnan täysistuntoon. Jarno Hiltunen, 29, reservin jääkäri, yrittäjä, Turku – Ei kirjeessä mitään ihmeellistä tai yllättävää lukenut. Ne liittyvät uhkakuvien ennaltaehkäisemiseen ja tunnistamiseen ajoissa. – Kymenlaaksossa aktiiviset jäsenet olivat lukeneet ohjelman tarkasti läpi ja havainneet sen hyväksi, Pakkanen kertoo. Maanpuolustus on yksi harvoista hallinnon aloista, jotka saavat lisää rahaa. –Keskusteluissa ei ilmennyt, että vaaliohjelmasta olisi selkeästi puuttunut jokin asia tai jotain ei oltaisi siinä kerrottu. Maanpuolustusmyönteinen hallitus Savola oli mukana puolueensa ulkoja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Ja tietysti listalla on kertausharjoitusten resurssien turvaaminen jatkossakin. Olen tyytyväinen, ettei ole tarvinnut kotiutumisen jälkeen olla kyseisen instituution kanssa tekemisissä. Pakkasen ja Savolan mukaan Reserviläisliiton vaaliohjelma huomioitiin vaalikentällä myönteisesti. ”Maanpuolustuksesta ei supisteta” mITeN ON. –Samat aiheet olivat myös meillä. Olen yllättynyt siitä, että ihmiset ovat suivaantuneet siitä, jos heille ei ole sodan ajan sijoituspaikkaa. Maanpuolustuksesta ei supisteta, Savola painottaa. Vuoden 2009 aselakiuudistuksessa eduskunnan tahtotilana oli kiristää aseluvan saamista ensimmäistä asettaan hankkivien sekä alle 20-vuotiaiden osalta. Seuraavalla hallituksella on ratkaistavanaan isoja materiaalija resurssikysymyksiä. Anssi Kokkonen, 31, reservin jääkäri, yrittäjä, Helsinki – Sain kirjeen, mutten ole katsonut sitä. Tiukempia käytäntöjä on kuitenkin valutettu myös muille ammunnan harrastajille. –Euromääräisesti kalustohankinnat on suurin päätettävä asia. Tällaisen ohjelman pitääkin olla yleisluontoinen, että kelpaa kaikille etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, Pakkanen toteaa. Lisäksi Venäjän tilanne puhututti, Pakkanen lisää. Ryhmää veti puoluesihteeri Timo Laaninen, jonka tehtävänä oli viedä ryhmän terveiset hallitusneuvotteluihin Smolnaan
– Kokonaisturvallisuuden suurtapahtuman avulla haluamme luoda selkeän kuvan siitä mitä kaikkea nykypäivän turvallisuus on. Pidemmissä harjoituksissa pyritään järjestämään lisäksi joko 12 minuutin juoksutesti tai lihaskuntotesti. Leopard 2A4, Panssarintorjuntaohjus 2000, NLAW-lähipanssarintorjuntaohjus ja Stinger-ilmatorjuntaohjus. Harjoitusten lopussa tehtävän reserviläiskyselyn tulokset ovat jatkossa vertailukelPUOLUSTUSVOImAT Reservin koulutuksen perustan muodostavat omatoimisuus, vapaaehtoisuus ja lain säätämä velvollisuus. Reservin johtajat tulee ottaa mukaan joukon harjoituksen suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen sekä arviointiin. Lisää osaamista erilaisin koulutuksin Reservin koulutustapahtumia puolustusvoimissa ovat joukkojen ja esikuntien kertausharjoitukset, tehtäväkohtaiset kertausharjoitukset, puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset ja puolustusvoimien MPK:lta tilaamat sotilaalliset koulutukset ja sotilaallisia valmiuksia kehittävät koulutustapahtumat. syyskuuta pidettäviä Kokonaisturvallisuus 2015 -messuja. Ohjeessa on koulutuksen järjestämiseen liittyvät tehtävät ja vastuut sekä perusteet reserviläistietojen käsittelystä, tallentamisesta ja rekisteröinnistä. Kertausharjoitukset ovat yleensä viiden-kuuden vuorokauden ja MPK:n harjoitukset kahden vuorokauden mittaisia. Reservin koulutuksen perustana ja mahdollisuuksina ovat nyt kolme asiaa eli omatoimisuus, vapaaehtoisuus ja lain säätämä velvollisuus, puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen muistuttaa. Kaikissa yli kolmen vuorokauden mittaisissa harjoituksissa toteutetaan ainakin henkilökohtaisen aseen kohdistusammunnat, reserviläiskysely ja liikuntatapahtuma. Koko harjoitukseen varattu aika käytetään tehokkaasti hyväksi ja aiemmin opitun kertaamiseen ja yleisluontoisiin asioihin käytetään mahdollisimman vähän koulutusaikaa.. Ohjeessa korostetaan sitä, että koulutustapahtuma on suunniteltava ja toteutettava siten, että varustamiseen käytetään mahdollisimman vähän aikaa, joukkojen harjoituksessa joukon perustaminen on harjoituksen ensimmäinen koulutuskohde ja se koulutetaan perustamiskeskusten reserviläisten johtamana. Turvallisuuden hallintaa toteutetaan yhteiskunnassa koko ajan sekä normaalioloissa, erilaisissa häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. poiset varusmiehille tehtävän loppukyselyn kanssa. Messuja edeltävänä päivänä torstaina 3. Puolustusvoimien taistelunäytöksessä on mukana mm. Jarmo Seppälä puolustusvoimien uusi reservin koulutusnormi korostaa kertausharjoitusten laatua, monipuolisia kouluttautumismahdollisuuksia ja vapaaehtoisuutta. 8 AJANKOHTAISTA Koulutusnormi uusiksi Reservin koulutus perustuu laatuun ja monipuolisuuteen. Tuomas Kaarkoski tampere isännöi 4.–6. Uudistetut laatusuositukset ohjaavat harjoitusten suunnittelua ja valmistelua ja antavat perusteita harjoitusten arvioinneille ja kehittämiselle. Reserviläisjohtajat suunnittelemaan Vuosittain koulutetaan yhteensä 45 000 reserviläistä, joista 18 000 kertausharjoituksissa ja 27 000 MPK:n harjoituksissa. Lisäksi koulutukseen kuuluvat nyt myös reserviläisten omatoiminen opiskelu muun muassa PVMOODLE-verkkokursseilla. Uudessa koulutusnormissa ohjeistetaan reservin koulutuksen käytännön järjestelyt sekä reservin osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen. Tampereen messuja urheilukeskuksessa pidettävät messut esittelevät kokonaisturvallisuuden eri osa-alueita kansalaisille, järjestöille, elinkeinoelämälle ja viranomaisille. Perjantaina vuorossa on Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden foorumi, jossa käsitellään Suomen kokonaisturvallisuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Onkin tärkeää ymmärtää, että turvallisuus ei pohjaudu pelkästään esimerkiksi viranomaisten ja maanpuolustuksen toimintaan, vaan jokainen voi omalla osuudellaan vaikuttaa itsensä, lähipiirinsä ja yhteiskunnan turvallisuuteen, messutoimikunnan puheenjohtaja, teollisuusneuvos Erkko Kajander toteaa tiedotteessa. syyskuuta järjestetään korkeatasoinen turvallisuusseminaari, jossa alan asiantuntijoiden johdolla pohditaan kansainvälisen tilanteen vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuuteen. Jokaisella ihmisellä, perheellä ja alan ammattilaisella on oma roolinsa turvallisuuden luojana. Kolmen vuoden välein järjestettävä suurtapahtuma järjestettiin edellisen kerran Lahdessa. Ohje korvaa tai kumoaa vuodelta 2008 peräisin olevia vastaavanlaisia ohjeita. Tänä vuonna Kokonaisturvallisuusmessut Tampereella myös puolustusvoimat on vahvasti esillä
Reserviläinen 4/2012 Fyysisesti kuormittavan työnteon vähentyminen sekä istumatyön ja tietotyön lisääntyminen ovat heikentäneet kansalaisten yleiskuntoa. Infoja ja ammuntaa – Yhdistyksen jäseniksi hyväksytään VR:llä työskenteleviä tai työskennelleitä henkilöitä siviilikoulutukseen tai sotilasarvoon katsomatta. Mitä mieltä olet asiasta. Seurantajärjestelmään kuuluvat säännölliset tarveperusteiset terveystarkastukset ja kyselyt sekä vuosittaiset kuntoja kenttäkelpoisuustestit. Palvelusja vapaa-ajan liikunnalla ja kerhotoiminnalla kannustetaan liikuntaharrastuksen jatkamiseen myös reservissä. Testit suoritetaan vuosittain myös perusja jatkokoulutuksen aikana. Reserviläinen 5/2015 NÄKÖKULmA Jarmo Viskari Kirjoittaja on everstiluutnantti ja puolustusvoimien liikuntapäällikkö. Fyysinen koulutus sisältää myös lihashuoltoa ja elimistön palautumista edistävää liikuntaa. Reserviläinen on myös Instagramissa www.instagram.com/reservilainen. Jatkossa voidaan perustaa myös paikallisjärjestöjä. Turvallisuus kiinnostaa Yhdistyksen perustamisvuoden jäsenmäärätavoitteena on koota joukkueen tai jopa komppanian verran reserviläisiä. Suunnitteilla on myös yhteinen ampumavuoro VR:n reserviupseerien kanssa. Fyysisen toimintakyvyn kehittämistä jatketaan määrittämällä sodan ja rauhan ajan tehtäväkohtaiset toimintakykyvaatimukset, kehittämällä fyysisen toimintakyvyn ja kenttäkelpoisuuden testejä, laajentamalla henkilökohtainen kunto-ohjelma palkatulle henkilöstölle ja reserviläisille sekä kriisinhallintahenkilöstölle, täydentämällä varusmiesten liikuntavälineitä sekä varustusta ja kehittämällä liikuntapaikkoja laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön fyysistä toimintakykyä kehitetään vastaamaan sodan ajan tehtävien edellyttämiä vaatimuksia. VR:llä on pitkät perinteet yhteistyöstä puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kanssa ja VR-Yhtymä Oy on edelleen erittäin tärkeä tekijä myös poikkeusolojen kuljetuksissa. Rautatieupseerien oma yhdistys on pitkälti vastannut vapaaehtoistoiminnasta, mutta perinteinen rautatieupseerien toiminta on lopetettu. VR Reserviläisten varapuheenjohtaja ja Helsingin-varikon turvallisuuskoordinaattori Markus Kärkkäinen sanoo, että moni VR:llä työskentelevä jatkaisi myös poikkeusoloissa nykyisessä työssään eli he ovat niin sanottuja VAP-henkilöitä. Samanaikaisesti organisaatioiden nopea muutosvauhti ja työntekijämäärän vähentäminen sekä kasvaneet osaamisvaatimukset lisäävät työntekijöiden henkistä työkuormaa. Tavoitteena on, että testit koskevat koko palkattua henkilöstöä. Keskeinen työkalu ohjauksessa on marsmars.fi -palvelu, jota kehitetään tutkimustiedon perusteella. Kunto-ohjelmaa noudattamalla nuori parantaa fyysisiä edellytyksiään selvitä varusmiespalveluksesta. Reserviläisille vaatimukset luovat toimintakyvyn kehittämisen tavoitteen. Hyvä fyysinen kunto vaikuttaa työssä jaksamiseen. Laaditun toimintaympäristöanalyysin ja tunnistettujen parhaiden käytänteiden perusteella Puolustusvoimien henkilöstöstrategian kehittämisen yhdeksi painopistealueeksi nousi asevelvollisten fyysisen kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä palkatun henkilöstön työkyvyn ja palveluskelpoisuuden varmistaminen. Ennen varusmiespalvelusta nuorta kannustetaan ottamaan käyttöön henkilökohtainen kunto-ohjelma. Kerro meille palautteesi: toimitus@reservilainen.fi. Puolustusvoimien sotilashenkilöstön osalta vaatimuksilla varmistetaan, että ammattisotilaat ovat toimintakykyisiä poikkeusolojen tehtävässään. – Nyt halusimme laaja-alaisen ja kaikille VR-konsernin reserviläisille avoimen yhdistyksen, joka toki tekee tiivistä yhteistyötä myös reserviupseerien kanssa, VR Reserviläisten puheenjohtaja ja VR-Yhtymän Logistiikkadivisioonan turvallisuuspäällikkö Matti Taina kertoo. Tiedonhaluisille ihmisille voidaan jakaa tietoa eri kanavien kautta ja saada kiinnostuneet mukaan konkreettiseen, turvallisuutta edistävään toimintaan. Uusi yhdistys onkin herättänyt kovasti kiinnostusta myös VR-Yhtymän johdossa ja aatteellista tukea on toimintaan luvassa. Toimintaan kuuluvat muun muassa koulutustilaisuudet, luennot, retket ja ammuntavuorot. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiaan on kirjattu fyysisen toimintakyvyn linjaukset 2020-luvulle saakka. Kutsuntaikäiset nuoret voidaan määrätä toimintakykyään vastaavaan joukkotuotantoyksikköön. Varautumiskoulutuksen ja -tietouden lisääminen on kaikille tärkeää, vaikka henkilöllä ei olisikaan SA-sijoitusta Puolustusvoimien riveissä. Henkilöstön fyysistä työkykyä arvioidaan vuosittain. Fyysisen toimintakyvyn linjaukset henkilöstöstrategiassa 9 Jarmo Seppälä vr yhtymä Oy:n reserviläiset ovat perustaneet oman valtakunnallisen yhdistyksen, VR Reserviläiset ry:n, joka on Helsingin Reserviläispiirin ja Reserviläisliiton jäsen. Toiveena on saada myös naisia mukaan toimintaan, hallituksen sihteeri Ilari Niskanen sanoo. Linjauksien perusteella liikunta-ala jatkaa systemaattista työtä, jolla pyritään parantamaan varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön terveellisiä elämäntapoja, liikuntataitoja, fyysistä kuntoa sekä asenteita liikuntaa kohtaan. Varusmiesten fyysistä toimintakykyä kehitetään laadukkaalla, monipuolisella ja nousujohteisella taistelu-, marssija liikuntakoulutuksella. Vuosittaisia kuntotestejä ja niiden toteuttamistapaa kehitetään. Varusmiesten fyysistä toimintakykyä tuetaan myös liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja sekä varusteita kehittämällä. Reserviläiselle lähetetään ennen kertausharjoitusta ohjeet henkilökohtaisen kuntokartoituksen ja kunto-ohjelman käyttöönottamiseksi. Kärkkäinen arvelee, että puolustusvoimien kaikille reserviläisille lähettämä reserviläiskirje on saattanut herättää kysymyksiä myös VR:n henkilöstössä, joten uuden yhdistyksen perustaminen sattui varsin hyvään aikaan. Toimintaan kuuluvat omien kokousten ja ampumatoiminnan lisäksi muun muassa MaanpuolustuskoulutusyhdisVR:n reserviläisille oma yhdistys tyksen ja Puolustusvoimien infoja esitelmätilaisuudet. Reserviläisiä kannustetaan omatoimiseen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Taistelukentän muutos monimuotoisemmaksi ja epäsymmetrisemmäksi edellyttää taistelijoilta silti vahvaa fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. – Senkin vuoksi on tärkeää järjestää infoja ja saada tietoja ja näkemyksiä myös muiden maanpuolustukseen liittyvien organisaatioiden toiminnasta ja tavoitteista, Kärkkäinen kertoo. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että lähes kaikki palvelun kunto-ohjelmia noudattaneet paransivat kuntoaan. VR:llä on aina ollut innokkaita reserviläisiä. Terveyden ja fyysisen kunnon ylläpitämisen tavoitteena on, että sotilasja siviilihenkilö siirtyy reserviin ja eläkkeelle toimintakykyisenä. Tehtäväkohtaisia vaatimuksia tullaan tarkentamaan ja tavoitteena on, että kaikki henkilöstöryhmät ovat fyysisen kuntonsa ja toimintakykynsä perusteella sijoitettavissa sodan ajan tehtäväänsä koko palvelusaikanaan
– Ohjusjärjestelmät ovat muuttuneet keskeisiksi, mutta ammusasejärjestelmiä ei pidä väheksyä. Suomessa uudempia järjestelmiä edustavat NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä olalta laukaistavat Stingerilmatorjuntaohjukset. Yksi NASAMS-yksikkö kykenee tarvittaessa torjumaan samanaikaisesti kymmeniä maaleja. Yksiköiden määrä on vähentynyt, mutta laatu on parantunut. NASAMS:n tulenantokyky on loistava. www.mpk.fi. Mikään täysin uusi painotus tämä ei ole, tappioitahan on aina pyritty aiheuttamaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa. Yksi syy on myös se fakta, että it-yksiköiden lukumäärä on pienentynyt puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanossa. Esimerkiksi ammusasejärjestelmät täydentävät hyvin lähitorjuntaa ja sitä kautta ne muodostavat optimaalisen kokonaisuuden ohjusjärjestelmien kanssa. Ne sopivat hyvin hajautettuun ja liikkuvaan sodankäyntiin. Tietysti tämä filosofia istuu myös hyvin uudistettuun taistelutapaankin. Ilmatorjuntaseminaari lauantaina 5. Olalta laukaistavien kulttuuriperimää Suomessa on 1970-luvulta lähtien, joten se on myös mutkaton ottaa käyttöön. – Uhkakuvat ovat aika tavalla erilaiPUOLUSTUSVOImAT 23 Itk 61 on jälleen palaamassa varusmieskoulutukseen Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä. – Stingerit ovat tärkeä täydennys. sia kuin vaikka 20 vuotta sitten. syyskuuta Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa. – Kun tappiot kumuloituvat ajan kanssa, vihollinen joutuu toteamaan operaation kannattamattomaksi. Raitasalo korostaa, että ammusasejärjestelmällä on yhä paikkansa ilmatorjunnassa. Se asettaa haasteita, kun maalitilanteet ovat moninaisempia ja vaikeampia, Raitasalo toteaa ja nostaa uudemmista uhkakuvista esimerkeiksi risteilyohjukset ja miehittämättömien ilma-alusten kovan kehityksen. On tarkasteltu, että tappioiden tuottaminen on sitä kautta järkevämpää. Aina joudutaan tekemään kompromisseja. NASAMS-järjestelmää ja Stingereitä Raitasalo pitää erinomaisina hankintoina. Esimerkiksi Sergei-nimellä tuttavallisemmin kulkeva 23 Itk 61 on jälleen palaamassa varusmieskoulutukseen Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä. Siinä missä ennen pääpaino oli selkeämmin kohteiden suojaamisessa, nyt ilmatorjunnan tehtävä on tuottaa tappioita vihollisille. NASAMS on verkottunut järjestelmä, jonka avulla pystytään kattamaan laajempi alue ja ampumaan useita kohteita samanaikaisesti. Filosofisella puolella muutos on ollut myös suuri. ItO 96 –järjestelmän eli BUK-ohjusten korvaajaksi NASAMS on Raitasalon mukaan erinomainen valinta sen tulenantokyvyn takia. Reserviläinen 5/2015 Tuomas Kaarkoski ilmatorjunta on Suomessa ja globaalistikin ollut suurten muutosten kourissa menneinä vuosina. Lavetissa on kuusi ohjusta ja sillä pystytään ampumaan samanaikaisesti yhtä monta maalia. Jokaisella järjestelmällä on aina vahvuutensa, mutta myös heikkoudet. – Ei etsitty mahdollisimman lähelle BUK:n kaltaista järjestelmää, vaan sellaista, joka vastaa meidän tarpeisiin. 10 AJANKOHTAISTA Vähemmän, mutta laadukkaammin Ohjusjärjestelmät ovat vahvoilla tämän päivän ilmatorjunnassa, mutta ammusasejärjestelmilläkin on yhä paikkansa. Olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia puolustusvoimilta ei ole ollut IGLA-ilmatorjuntaohjusten jälkeen. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentaja everstiluutnantti Jyri Raitasalo myöntää uhkakuvien muuttuvan jatkuvasti. Enemmän tappioita Toinen merkittävä painotusmuutos ilmatorjunnassa on sen tehtävässä. Ohjusryhmät eivät paljastu ennen ohjuksen laukaisuvaihetta, joten se vaikuttaa hyökkääjiin jo ennen kuin ohjustakaan on ammuttu
NAVAL FORCeS eUROPe-AFRICA WIKImeDIA COmmONS www.vaeltajankauppa.fi/jälleenmyyjät. NAVY U.S. Osa 13: Häivealukset WIKImeDIA COmmONS U.S. Reserviläinen 5/2015 KOULUTUS 11 mikko Virta tunnistatko alukset . Vastaukset löytyvät sivulta 30. Kaikki alukset hyödyntävät häiveteknologiaa. 1 2 3 4 Tunnistatko kaluston
Eräs selitysmalli juontuu sukkulasta ja vääpelin tehtävästä sukkuloida miehistön ja päällystön välissä huolehtimassa sotajoukon käytännön asioista. Marsalkan juuret ovat germaanista alkuperää. Monet muodosteet ovat hyvin loogisia. Korpraali on ollut pienen joukon johtaja tai rivimiesten päämies. Rooman valtakunnan virkamies serviens muuntui ranskaksi muotoon sergent ja siitä on enää lyhyt matka kersanttiin. Etymologiseksi perustaksi on esitetty myös sanaa Weib (vaimo), onhan vääpeli suomalaisessa perinteessä komppanian äiti. Matruusi pohjautuu hollannin kielen sanaan matroos ja sana on helposti tunnistetta. Ehkä syntytaustoja ei ole lähdeteoksiin kirjattu juuri siksi, että yksiselitteistä tietoa ei ole ollut saatavissa. Lipun näkymisellä taistelukentällä oli tärkeä merkitys ja siksi vänrikillä piti olla taktista silmää. Jos armada joutui tekemään täyskäännöksen, niin jokainen alus käänsi kurssin tulosuuntaan omalla paikallaan. 12 HISTORIA Sotilasarvojen historia, osa 2/2: monen sotilasrvon nimihistoria on värikäs, mutta myös looginen. Kapteeniluutnantti on luutnanteista vanhin eli luutnanttien päällikkö. Amiraali pohjautuu emiiriin Merivoimien arvoissa on kersantteineen ja luutnantteineen monta maaja ilmavoimien järjestelmästä tuttua nimeä, mutta poikkeuksiakin on. Korpraali on sanana samaa sukua kuin kapteeni, eli taustalla on pää. Kauppamerenkulussa puosu sekä pursimies merkitsevät kansimiehistön työnjohtajaa. Everstiluutnantti on siis everstin sijainen ja kenraaliluutnantti kenraalin sijainen. Analogia sotilasmerenkulkuun on ilmeinen. Poikkeavien arvojen alkuperän selvittäminen osoittautuikin visaiseksi urakaksi, jossa eivät oikein pystyneet auttamaan sotilasperinteen parhaat tietoteokset eivätkä kielitieteilijät sanakirjoineen, ja vesiperä tuli merivoimienkin taholta. Sana Weibel merkitsee osissa saksalaisen kulttuurin aluetta oikeuden lähettiä tai kirkon palvelijaa. Vara-amiraali oli nimensä mukaisesti amiraalin varsinainen sijainen. Saksan kielessä lippu on Fahne ja sen yleensä nuori kantaja oli Fahnenjunker, josta muodostui Fähnrich. (pää), eli kapteeni on päämies. Loogiselta kuulostaa selitys, että se on ollut laivasto-osaston sotilasarvoltaan vanhimman aluksenpäällikön arvonimi, joka on annettu kutakin operaatiota varten erikseen. Virossa alin upseeriarvo on lipnik siis lippuniekka. Laivastossa kenraaleita vastaavat amiraalit. Yleisjohtaja ja tallirenki Kenraali oli alkujaan yleinen johtaja tai kaikkien johtaja, ja sitä arvo pitkälti tarkoittaa edelleen. Termillä on tarkoitettu myös sotilaspalvelijaa tai ritarin henkilökohtaista avustajaa. Nimitys juontuu hevosen (marha) palvelijasta (shalka), siis tallirengistä, mutta päätyi tarkoittamaan sotaretken komentajan apulaista tai ratsuväen komentajaa. Tallirengistä marsalkaksi Kapteeni on päämies Seppo Simola arvoasteiden nimityksillä on pitkät historialliset juuret, ja tulkinnoista on monia versioita. Merivoimien miehistöja aliupseeriarvoista matruusi, ylimatruusi, pursimies ja ylipursimies poikkeavat maaja ilmavoimien arvoista. Päämies ja sijainen Kapteenin takana on latinan sana caput KUVAT PUOLUSTUSVOImAT Vänrikin alkuperäinen tehtävä oli taistelukentän lipunkantaja. Saman tyyppinen muodoste on maataloussanaston isäntärenki, renkien vanhin joka tarvittaessa hoitaa isännän tehtäviä. Vänrikki ei aluksi ollut upseeri, vaan lipunkantaja. Kommodorin juuret tehtävänimikkeessä Kommodorillekin on monta historiallista selitysmallia. Moniin kieliin se tulee ranskan kautta (génèral). Kyseinen arvo samoin kuin kapteenia vastannut ratsumestari, poistuivat Suomen järjestelmästä 1940-luvun lopussa. Käännöksen jälkeen kontra-amiraalin alus purjehti armadan kärjessä, ja hän johti armadaa kunnes amiraali ja vara-amiraali olivat omilla paikoillaan. Termi tulee sanasta maior (suurempi). Toisaalta nimike on myös tehtäväperusteinen, eli majurilla oli huollon ja vartioinnin organisointiin liittyviä vastuita. Kontra-amiraali oli armadan jälkipään johtaja. Palvelija ja sukkuloija Sekä vääpeli että kersantti juontuvat erään tulkinnan mukaan oikeusjärjestelmästä. Nimitys juontuu arabian kielen emiiristä. Arvo on lainattu kieleemme ruotsista. Ratsuväen lippua kutsuttiin nimellä cornette ja sen kantajaa loogisesti kornetiksi. Monissa vieraissa kielissä eri muodoissa ilmenevä colonel on johdettu kolonnasta eli osastosta. Majurilla on ainakin kaksi selitysmallia. Luutnantti on sijainen ja nimitys tulee latinasta ranskan kielen kautta (lieu tenant, paikkaa pitävä). Eversti tulee suomen kieleen saksan (Oberst) ja ruotsin (överste) kautta ja se on merkinnyt aluksi ylintä kapteenia ja myöhemmin rykmentin tai osaston komentajaa
Heinäkuun 1918 normeissa komentaja vastasi kaluunoiden perusteella nykyistä lippueamiraalia ja arvo luokiteltiinkin everstiä korkeammaksi. Kommodorin ja komentajakapteenin väliin tuli varakommodori. Amiraalit ja luutnantit olivat alun perinkin lähes nykyisellä mallillaan. Luutnantti on sijainen.. Merivoimienkin arvoilla sekava alku Maavoimien sotilasarvojen käyttöönottovaihe itsenäisyyden alussa oli hyvin sekava, ja uusia normeja tuli tiheään. Kontra-amiraali oli alkujaan suuren laivasto-osaston jälkipään johtaja. luokan komentajakapteeni. Luutnantin arvo hyppäsi silloin yhden pykälän ylöspäin ja alimmaksi arvoksi otettiin aliluutnantti. Sama oli tilanne merivoimien suhteen. Heinäkuussa 1918 annettuihin normeihin tuli jo elokuussa muutoksia. Lähteitä: Lehtonen Juhani U.E.: Sotilaselämän perinnekirja Palokangas Marko: Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja –arvomerkit Roudasmaa Stig: Sotilasvirkapuvut vuonna 1918 (eripainos Sotahistoriallisesta aikakauskirjasta n:o 5, 1986) Nykysuomen sanakirja Uusi sivistyssanakirja Wikipedia Vääpelin juuret ovat toisaalta oikeuden lähetissä ja toisaalta miehistön ja päällystön välissä sukkuloivassa käytännön asioiden hoitajassa. Kontra-amiraali putosi pois joulukuussa 1918, samoin yliluutnantti. Kommodori tuli komentaja poistui Kommodori ilmestyi arvojärjestelmään joulukuussa 1918 ja komentaja poistui. 13 Reserviläinen 5/2015 vissa monista muistakin kielistä. Lippueamiraalihan tuli järjestelmään prikaatikenraalin mukana vasta 1995. Nykyistä komentajaa vastasi 1. Amiraaliportaassa olivat vain amiraali ja vara-amiraali. Kun joulukuun 1918 järjestelmään lisättiin myöhemmin jo kerran poistetut kontra-amiraali ja yliluutnantti, ja varakommodori vaihdettiin komentajaksi, oltiinkin upseerien osalta lippueamiraalia vaille nykyisessä arvoasteikossa. luokan komentajakapteeni ja nykyistä komentajakapteenia 2. Kommodorin vastine useissa kielissä ja merivoimien arvojärjestelmissä on captain eri muodoissaan. Esiupseeriportaassa kävi varsinainen myllerrys vuoden 1918 aikana. Toimitus ottaa mielellään vastaan lisätietoja merivoimien sotilasarvojen syntyhistoriasta ja etymologiasta. Seuraavat muutokset tehtiin joulukuussa
Osumavarmuutta Oerlikoneilla Marconi valitsi Vickersin valmistamaan torniin Marksmanin aseiksi kaksi sveitsiläistä vyösyöttöistä Oerlikon 35 mm KDA -automaattitykkiä. Tulinopeus on yhdeksän laukausta sekunnissa/putki. Suomi hankki 80-luvun lopulla Marksman-ilmatorjuntatykkitorneja. Järjestelmä sai tunnuksen ITPSV 90. Marksman olikin mahdollista sijoittaa mm. Muuten A6:n alusta on moottori-vaihteisto -pakettia myöten pitkälti samanlainen kuin A4:ssä. Uutena apuna kuljettajalle on peruutuskamera. Tornin suojausta on parannettu modulaarisilla viistoilla panssarilevyillä. Vaununjohtajan periskooppitähtäin on siirtynyt tornin takaosaan ja siinä on itsenäinen pimeätoimintakyky. Ne asennettiin puolalaisvalmisteisille T-55AM-alustoille. Aiemman hydraulisen sijasta A6:n vakain on sähköinen. Ne ulottuvat myös puoliväliin sen kylkiä. Englantilainen Marconi Radar and Control Systems kehitti Marksmanin torjumaan 80-luvun alun kylmän sodan taistelukentän matalalla lentäviä ilmauhkia. Syynä oli neuvostoversiota suurempi moottoriteho: yhdistelmän paino oli 41 tonnia. Samaa asetta käytetään myös Leopard 1 -alustalle rakennetussa saksalaisessa Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunussa. Useimmat uutuudet löytyvät tornista, mutta myös rungossa on uusia ominaisuuksia. Teho riittää myös kasvaneen painon liikuttamiseen. Leopard-alustalla useita käyttötarkoituksia Tero Tuominen päätös ostaa sata käytettyä Leopard 2 A6 -panssarivaunua Hollannista 200 miljoonalla eurolla liittyy sarjaan, jossa Suomi on hankkinut puolustusvälineistöä poikkeuksellisen edullisesti. Tiedot meille hankittujen tornien määrästä vaihtelevat, mutta niitä lienee alle kymmenen. Kun tornissa ei ole enää paineenalaista hydrauliikkaöljyä, muutos parantaa myös paloturvallisuutta. Tehokkaaksi vaikutusetäisyydeksi ammusryöpylle mainitaan noin 4000 metriä. Tämä uudistus on näkyvin ero A4ja A6-versioiden välillä. Marksmanin osti vain Suomi Nykyiset puolustusvoimien Leopard 2A4 -vaunut jatkavat elinkaarensa loppuun operatiivisessa käytössä ja reservin kalustona. Nyt saapuneet vaunut ovat parannettua Leopard 2 A6 -versiota. Vaununjohtajan tähtäinperiskooppi on huputettuna tornin takaosassa. 14 KALUSTO ensimmäiset 20 Hollannista ostettua Leopard 2 A6 -taistelupanssarivaunua saapuivat Suomeen toukokuussa. Marconin mukaan tässä ympäristössä rynnäkkökoneet ovat näkyvissä enintään 20 sekuntia ja taisteluhelikopterit 15. Alun perin varhaisempaa versiota edustavia Leopard 2 A4 -vaunuja (A = Ausführung) hankittiin Suomeen vuonna 2003. Samoihin aikoihin marksmanilmatorjuntajärjestelmä ampui ensi kertaa Leopard-alustalta. Tornin kylkiin lisätty panssarointi näkyy tästä kulmasta selvästi. Tästä huolimatta lopulta vain Suomi osti järjestelmän. Mukana vauPUOLUSTUSVOImAT / VILLe mULTANeN Sateenkaaren päässä on hollantilainen Leopard 2 A6 Suomessa. Suomessa se on tuttu 35 ItK 58/88 -ilmatorjuntatykkinä. Uhkakuva edellyttää liikkuvaa panssarimuodostelmaa suojaavalta ilmatorjuntajärjestelmältä erittäin nopeaa tulenavauskykyä. Ajajan luukku on avattuna.. Silloinkin ne tulivat Saksan kylmän sodan aikaisista valtavista ylijäämävarastoista. Alustalla on myös useita muita käyttötapoja. Sen nuoliammuksen lähtönopeus on viisi prosenttia suurempi kuin A4:n L/44-tykissä. Marksman soveltuu myös taistelukentän yllä yhä yleisemmin esiintyvien miehittämättömien ilma-alusten tuhoamiseen. Tornin sisäpintoihin on lisätty sirpalesuojaus. Aiempia vastaavia kauppoja on useita, esimerkiksi sveitsiläiset BAE Systems Hawk Mk.66 -suihkuharjoituskoneet ja tuoreimpana hankintana olalta laukaistavat Stinger-ilmatorjuntaohjukset (Reserviläinen 3/15). Tornin ideana oli modulaarisuus eli asennettavuus erilaisille panssarivaunualustoille. Chieftain, Challenger ja Leopard 1 -vaunujen päälle. Uusien Leopardien pääase on aiempaa tehokkaampi: 120 mm Rheinmetalltykin 1,32 metriä pidempi L/55-versio. Leopardin tykki on vakautettu, mikä mahdollistaa ammunnan liikkeestä. A4-vaunujen mekaanisesti kääntyvän ajajan luukun tilalle on saatu sähkötoimisesti sivulle liukuva
Järjestelmä jätettiin kuitenkin osaksi sodan ajan varustusta kuluvan vuosikymmenen ajaksi. Kun toimivuus on osoitettu, aletaan järjestelmälle jälleen kouluttaa reserviin myös varusmiehiä. Alumiinirakenteisen sillan 10,5 tonnin omapaino vaati avausvaiheessa Leopardin eteen maata vasten painettavan tuen. Elementit liukuvat monimutkaisen mekaaniikan kannattelemana vaakatasossa, joten vaunun profiili säilyy matalana. Panssariilmatorjuntapatteri pudotti näillä 1942 käyttöön otetuilla kuudella vaunulla 13 viholliskonetta. Siltapanssarivaunu Leopard 2L kuljettaa rungon päällä Kraus-Maffei Wegmann Leguan -siltaa. Varastoinnin aikana järjestelmää on säännöllisesti testattu ja huollettu. TeRO TUOmINeN. Miina-auralla maan alle Leopardin erikoisversioista ehkä räyhäkkäin on miinanraivauspanssarivaunu Leopard 2R. Valmistajan mukaan FWMP kestää miinaräjähdyksiä. marconi Series 400 -tutkan antenni näkyy ylimpänä. Series 400 -tutkan ohella käytettävissä on optiset stabiloidut tähtäimet laseretäisyysmittaimella. Marksman kykenee toimintaan kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikissa sääolosuhteissa. Torni on panssaroitu sirpaleita ja raskaan konekiväärin luoteja vastaan. Miehistö on kolmehenkinen: ajaja, johtaja ja ampuja. Vuoden 2010 viimeisissä ammunnoissa kolme vaunua ampuivat niin tarkasti, että harjoitukseen varatut maalilennokit loppuivat kesken. Nyt toukokuisessa ITH15-harjoituksessa Marksman ampui jälleen Lohtajalla, mutta tällä kertaa Leopard 2 A4 -alustalle asennettuna. Tämä yhdistelmä on vasta kokeiluvaiheessa. Leguanin kantavuusluokka on 80 tonnia. Tämä Landsverk Anti on entisöitynä Ilmatorjuntamuseossa Tuusulassa. Lisäksi vaunussa on suojasavuheittimet. Niitä esiteltiin vuonna 2008 tilaisuudessa, josta osa artikkelin kuvista. myöhemmin 1960-luvun alussa hankittiin Neuvostoliitosta T-54alustalle rakennettuja, kahdella 57 mm tykillä varustettuja ZSU-57-2 -vaunuja (ItPsv 57-2), jotka olivat käytössä aina vuoteen 2006 asti. Siinä on ilmastointi ja NBC-suojaus kaasuja ja ydinlaskeumaa vastaan. TeRO TUOmINeN TeRO TUOmINeN Raivauspanssarivaunu Leopard 2R kaasuttaa FWmP-aura edellään työntäen mahdolliset räjähteet ajouran sivuille. Sitten vaunut siirrettiin varastoon lähinnä alustan vanhenemisen takia. Tornin päällä pyörii Marconin oma Series 400 -tutka, joka mittaa 12 kilometriin asti. Esitteen mukaan Marksman pystyy automaattiseen tulenavaukseen kuudessa sekunnissa maalin havaitsemisen jälkeen. TeRO TUOmINeN Suomalaisella panssari-ilmatorjunnalla on pitkät perinteet. Miehistöllä on kameroita ja pimeänäkölaitteet toiminnan seuraamiseen. Rungon edessä näkyy kamerateline ja sivuilla reitin maastoon merkitsevien keppien laukaisulaitteiden kotelot. marconi marksman -ilmatorjuntatorni puolalaiselle T-55Am-alustalle asennettuna. Maakohteita vaunu voi tulittaa liikkeestä. Aurausnopeus on 1 – 15 km/h. Lohtajan ammunnat olivat onnistuneet, joten ylläpitohuolto vaikuttaa toimineen. Laite tekee 4,2 metriä leveää väylää ja se toimii erilaisissa maa-aineksissa. Järjestelmän häirinnänsietokyky on valmistajan mukaan hyvä. Maksimipituus on 26 metriä, millä voidaan ylittää 24 metrin este. Sen paraboliantennia käytetään niin maalin etsintään kuin seurantaan. Jos kaikki sujuu jatkossakin hyvin, tornit siirrettäneen Leopard 2 A4 -alustoille. Aluksi Marksman-Leo pääsee näyttämään kykynsä kantahenkilökunnan käsissä. Tornissa on tietokoneita ja muita laitteita, jotka säilyvät toimintakuntoisina vain niitä ajoittain käyttämällä. 15 Reserviläinen 5/2015 nussa kulkee 460 sirpalekranaattia ja 40 panssaroiduille maamaaleille soveltuvaa alikaliiperiammusta. Miehistö voi tarkkailla panssaroinnin suojasta kameroiden avulla aurauksen etenemistä. Aiemmat neuvostosillat eivät kestä nykykaluston painoa. Auraussyvyyttä voidaan säädellä aina 30 senttiin asti. Tulevaisuudessa Leopard-asenteisista torneista saadaan lisä mekanisoitujen taisteluosastojen ilmatorjunnalle. Sen etuosaan on kiinnitetty kolmiosainen Pearsson FWMPmiina-aura (Full Width Mine Plough), jolla Leopard survoo miinat ja improvisoidut räjähteet ajouralta sivuille. Sotiemme aikana käytössä oli ruotsalainen Landsverk Anti eli 40 ItPsv 41. Oerlikon 35 mm KDAtykit on koteloitu tornin kummallekin puolelle. Puhdistettu väylä merkitään vaunun sivuilta alas maahan laukaistavilla merkkikepeillä. Vaikka Marksmanissa oli alkuvuosina erilaisia lastentauteja, se osoittautui myöhemmin toimivaksi ja erityisesti osuvaksi ilmatorjuntajärjestelmäksi. Siltapanssarivaunu Leopard 2L kuljettaa rungon päällä Kraus-maffei Wegmann Leguan -siltaa. Leguan on Suomessa asennettu myös viisiakseliseen Sisu 10x10 ETP -maastokuorma-autoon. Viisi vuotta varastossa T-55 Marksmanilla ammuttiin Suomessa viimeksi Ilmatorjuntaharjoitus 2010:ssä Lohtajalla. Siltoja voi myös yhdistää 40 m asti. Silta-Leopard ylittää esteet Puolustusvoimat on Marksmanin ohella hankkinut jo aiemmin muitakin Leopard 2 A4 -alustalle rakennettuja erikoisvaunuja. Auran työntäminen maassa eteenpäin vaatii merkittäviä tehoja ja Leopard 2R:n eteneminen onkin näyttävä ja äänekäs tapahtuma. Silta voidaan avata automatiikalla tai käsiohjauksella
Santahaminasta urheilijat pääsevät helposti esimerkiksi Myllypuron liikuntakeskukseen, Eläintarhan urheilukentälle ja Mäkelänrinteen uimahalliin harjoittelemaan. Varusmiespalveluksen ensimmäinen viikonloppu vietetään kasarmilla kuten muissakin yksiJääkiekkoilijat Teemu Vuorisalo ja Hannes Björninen harjoittelivat telamiinan asentamista taistelijan perustutkintoa varten. Kaikki ovat paikalla, sillä millään lajilla ei ole kilpailuja tai leirejä. Lahdesta Urheilukoulun mukana Santahaminaan siirtynyt Tiedustelukomppanian päällikkö Manu Salomaa on yllättynyt, miten nopeasti toiminta Santahaminassa on saatu näin hyvälle tasolle. – Heillä on osaavat valmentajat ja hyvät tilat, joihin pääsemme osalliseksi, Salomaa kertoo. Muut viikonloput on varattu koko yksikön sotilaskoulutukselle. Lajivastaava on perehtynyt lajin harjoitteluja kilpailujärjestelmään, ja yleensä opiskellut lajin valmennusta siviilipuolella. Salomaan yksi tehtävä on vastata Tiedusteluyksikön viikko-ohjelmasta sekä henkilökunnan työvuoroista. 16 RePORTAASI marjut Kriikku urheilukoulussa s antahaminassa palvelevat kesäja talvilajien urheilijat, kuten jääkiekkoilijat ja yleisurheilijat. Esimerkiksi yleisurheilun lajivastaava Markku Rimpiläinen toimii myös Lahden Ahkerassa valmentajana. Urheilukoulu kokoaa nuoret huiput Urheilujoukkotoiminta palasi Lahdesta Helsinkiin viime vuonna ja on tämän vuoden alusta saakka toiminut virallisesti Kaartin jääkärirykmentin alaisuudessa. Lumilajien kuten ampumahiihdon ja mäkihypyn kilpailijat suorittavat varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatissa Kajaanissa. KUVAT mARJUT KRIIKKU Salomaan mukaan Urheiluakatemian ansiosta harjoittelun määrä ja laatu ovat nyt paremmalla tasolla. – Keskeinen tekijä on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia, jonka kanssa yhteistyö on ollut erinomaista. Tämä voimavara meiltä puuttui Lahdesta, Salomaa kertoo. – Lajiryhmät liikkuvat yhdessä, ja kun esimerkiksi jääkiekkoilijoilla jää jokin koulutus väliin, heidän lajivastaavansa kouluttavat asian heille erikseen, Salomaa kertoo. Järjestelmän on oltava joustava: viikkoohjelmia on yhtä monta kuin lajiryhmää, ja suunnitelmia yhtä monta kuin urheilijaa. Kilpailujen tai valmennusleirien takia voi jäädä jokin sotilaskoulutus väliin, mutta kyseiselle urheilijalle tai lajiryhmälle järjestetään korvaava koulutus joko etutai jälkikäteen, esimerkiksi viikonloppuna muiden ollessa lomilla. Juhannus ja uusi vuosi ovat virkaapuvuoroja, joita yksiköllä on yhteensä 7–8 vuodessa. Juhannus, joulu ja uusi vuosi kiinni Vapaat kilpailuviikonloput urheilukoululaiset maksavat takaisin muun muassa juhannusta edeltävänä viikonloppuna, juhannuksena, jouluna ja uutena vuotena. Lajivastaava on henkilökuntaan kuuluva kouluttaja, joka suunnittelee ja puoltaa lajiryhmän menot kuten urheilukomennukset ja lomat. Se onkin melkoinen palapeli, sillä varusmiesten lisäksi myös noin puolet yksikön 22 henkilökunnan jäsenestä kilpailevat itse tai valmentavat tai tekevät molempia
Aaro Koski toivoo kehittyvänsä Urheilukoulun opeissa Urheilukoululaisilla on käytössään myös fysioterapeutti Sari Räsäsen palvelut.. Korkean tason urheilija on tottunut oppimaan uutta ja tekemään toistoja toistojen perään. Vapaata voi anoa ainoastaan maajoukkuetapahtumiin tai SM-sarjan peleihin. – Tavoitteitani ovat kultamitali miesten sarjassa ja pääsy maajoukkueeseen, Koski listaa. – Meillä on tosi hyvä porukka. Kokemuksestaan salibandyjoukkueen kapteenina Koski uskoo olevan hyötyä ryhmänjohtajakoulutukseen. 17 Reserviläinen 5/2015 URHeILUKOULU Urheilukouluun haetaan erikoisjoukkohaussa Valintaprosessiin kuuluu esivalinta, psykologiset ja fyysiset pääsykokeet sekä haastattelu Hakijan tulee edustaa kansallista nuorten tai yleisen sarjan huippua ja lajin tulee olla olympialaisten tai MM-kilpailujen ohjelmassa Kaikki koulutetaan tiedustelijoiksi Saapumiserät huhtikuussa vko 16 ja lokakuussa vko 42 Palvelusaika 165 tai 347 vuorokautta 45 % ajasta sotilaskoulutusta, 55 % urheilua Sotaharjoitusvuorokausia miehistöllä 20 vrk, johtajilla 33–34 vrk Santahaminassa n.75 alokasta/ saapumiserä (Kajaanissa n.20) VIIKKO-OHJeLmA Esimerkki-viikko-ohjelma peruskoulutuskauden jälkeen: Ma: sotilaskoulutusta Ti: aamupäivällä urheiluvalmennusta, iltapäivällä sotilaskoulutusta Ke: sotilaskoulutusta To: aamupäivällä urheiluvalmennusta, iltapäivällä sotilaskoulutusta Pe: aamupäivällä omaa huoltavaa urheiluvalmennusta, iltapäivällä sotilaskoulutusta ja lomatarkastukset La:–Su loma köissä. Sotilaskoulutuksen käyminen tiivistetyssä ajassa on rankkaa. Varusmiehet eivät pääse helpolla, Salomaa painottaa. Saapumiserän 75 varusmiehestä keskimäärin 55 saa johtajakoulutuksen, niin myös Koski. Hän aikoo ottaa vuodesta kaiken irti. Yksilölliset poikkeavat palvelukseen astumisajat poistuvat, huhtikuun viikko 16 ja lokakuun viikko 42 koskevat täten jatkossa kaikkia urheilukoululaisia. Tähän saakka saapumiserän 75 varusmiehestä keskimäärin 55 saa johtajakoulutuksen ja 20 miehistökoulutuksen. Salomaan mukaan urheilijoiden oppimiskyky on keskimääräistä parempi, mikä mahdollistaa asioiden opettamisen nopeasti lyhyessä ajassa. Urheilukoulu onkin monelle kuin valmennusleiri, jonka aikana on poikkeuksellisen hyvät resurssit harjoitella ammattimaisesti. Kilpailuaikataulut on otettu huomioon saapumiserien alkamisajankohdassa: kesälajien urheilijat astuvat palvelukseen lokakuussa ja talvilajien huhtikuussa. – Peruskoulutuskausi kestää yhdeksän viikkoa, mutta me käymme ne asiat kuudessa viikossa. Huippu-urheilijaa ei ennakkoon määrätä puolen vuoden palvelukseen. Tämä mahdollistaa sen, että peruskoulutuskausi ajoittuu urheilun kannalta rauhallisimpaan ajankohtaan, kahden kauden väliin. Puheenaiheita riittää urheilusta ja armeijasta. Koski pääsee esimerkiksi aamupäiväksi urheiluakatemian järjestämiin salibandytreeneihin, jonka jälkeen hän palaa kasarmille. Koulutuksen ja päivällisen jälkeen on taas aikaa omalle harjoittelulle. Asiakirja uusiksi Pääesikunta ilmoitti toukokuun lopulla muuttavansa Urheilukoulua ohjaavaa asiakirjaa. Tapanilan erän puolustaja ja keskushyökkääjä Aaro Koskelle armeijan kuri ja järjestys eivät olleet shokki. Urheiluhenki yhdistää palvelustovereita. Mäkelänrinteen urheilulukion ylioppilas näki Urheilukoulun samankaltaisena hyvänä mahdollisuutena yhdistää armeija ja salibandy kuten aiemmin lukio ja salibandy. Kolme viikkoa on varattu urheiluvalmennukselle. Kun kilpailukausi alkaa lähestyä ja sotilaskoulutus on pidemmällä, saa varusmies enemmän aikaa urheilulle. – Monet kaverini sanovat kehittyneensä täällä enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Ensimmäiset kolme viikkoa ovat pelkkää sotilaskoulutusta. Toivon itselleni samaa, Koski kertoo. Tähänastisen salibandyuran suurin saavutus on nuorten SM-kulta, mutta mitalit miesten sarjassa on vielä saamatta. Lounaan jälkeen alkaa sotilaskoulutus. Hyvä yhteishenki Tapanilan Erän puolustaja ja keskushyökkääjä Aaro Koski, 20, aloitti palveluksensa Urheilukoulussa huhtikuussa. Uskon, että vuodesta tulee mukava, Koski sanoo. Tähän saakka palvelus on sujunut Koskella hyvin. Salomaa on sitä mieltä, että kun nuoret huiput kootaan yhteen, on siitä heille paljon hyötyä. Työtä tai opiskelua ei tarvitse murehtia. Kun esimerkiksi jalkapalloilija näkee miten pikajuoksija kehittää nopeuttaan, hän saa vinkkejä omaan harjoitteluunsa. Tämä poistuu, ja kaikille tulee yhtäläinen mahdollisuus kumpaankin. Myös kaverit ovat kehuneet Urheilukoulua. Urheilukoulun Tiedustelukomppanian päällikkö manu Salomaa pitää urheilukoululaisten oppimiskykyä keskimääräistä parempana. Urheilukoulussa käytettävästä ajasta 45 prosenttia on varattu sotilaskoulutukseen ja 55 prosenttia urheiluvalmennukseen
Uuden strategian ytimessä on yksilö eli tavallinen reserviläinen, jota varten toimintaa tehdään. Pohja kuntoon RESUL:n visioissa liitto on vuonna 2020 myös taloudeltaan vakaa toimija. – Kolikon toinen puoli, että pitää katsoa myös nykyisiä lajeja. Jotta asioita voi tehdä hyvin, pitää olla valmis tekemään valintoja. Varsinkin nuorempien reserviläisten tavoittaminen on RESUL:n intresseissä. Heidät pitää saada nauttimaan tekemisestä niin paljon, että he tulevat uudelleenkin. TOUgH VIKINg Tough Viking –esterata kilpailu on yksi ReSUL:n uusista aluevaltauksista. Lindqvistin mukaan RESUL:n väen on tarkoitus syksyllä istua alas ja keskustella kokonaan uudenlaisesta lajista, jossa mentäisiin sotilaallinen puoli edellä. Jos on muutama harrastaja ja kun järjestäjiä alkaa olla kisoissa enemmän kuin osallistujia, voidaan kysellä asian mielekkyydestä. – Me olemme palveluorganisaatio, joka tuottaa tapahtumia. Lisäksi visioissa on siirtyä enemmän lajiliittomaisempaan suuntaan. – Maakuntakomppanioille olemme suunnittelemassa taitokilpailua, jossa komppaniat kisaisivat keskenään. – Sinne rakennamme sponsoriyhteistyötä. Maksut olisivat niin vaatimattomia, että ne eivät yksilötasolla tuntuisi, mutta pienillä erillä voitaisiin saada toiminta kukoistamaan nykyistä paremmin.. Lindqvistin mukaan lajipaletin pitää peilata aktiivisesti tähän päivään. Uutta lajivalikoimaa on jo mietitty. Tuntuu, että moni etsii tällä hetkellä kovia haasteita, joihin liittyvät esteratojen tyyliset ratkaisut. Siitä voisi saada mielenkiintoisen paketin ja sitä aiomme katsella tarkemmin tulevana syksynä. kauttamiselle, nyt olemme päässeet jo liikkeelle. Meillä on jäsenliittojen kautta 82 000 ihmistä palveltavana. Keskitetympi visio 18 Reserviläisurheiluliitto julkaisi vuoteen 2020 asti ulottuvan strategian. – Olisi hienoa, jos meillä olisi joku laji, joka mittaisi kuinka kovalla sykkeellä voi taistelutilanteessa mennä ja jossa olisi erilaisiin tilanteisiin reagoimista. –Säästöohjelma oli alkuruisku vaVISIO 2016–2020 Vuonna 2020 RESUL on: Jäsenjärjestöjen, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien arvostama, taloudeltaan vakaa, yhteiskunnallisesti vaikuttava järjestäytyneiden maanpuolustajien urheiluja liikuntaliitto, asevelvollisten ja maanpuolustuksesta kiinnostuneiden liikunnan asiantuntija, jolla on houkutteleva lajivalikoima. Lisäksi tarkkailemme varuskuntien liikuntakerhoja ja mitkä lajit siellä ovat suosiossa. LIIKUNTA Tuomas Kaarkoski reserviläisurheiluliitto on laatinut uuden strategian, joka kattaa ajanjakson 2016–2020. Lähdimme liikkeelle tyhjältä pöydältä ja mietimme mitä olemme ja miten voimme palvella neljän jäsenjärjestömme jäsenkuntaa mahdollisimman hyvin, Lindqvisti kertoo. – Moni sanoi, että meidän laajuinen toimija ei voi olla asiantuntija joka asiassa. Jatkossakaan meillä ei tule olemaan varaa mihinkään turhiin menoeriin, puheenjohtaja painottaa. Lajit syyniin Yksi tulevaisuuden asioista on nykyisen lajivalikoiman tarkastelu. Lindqvistin mukaan suunta on jo oikea. Eri lajeihin voisi tulla pieniä lisenssimaksuja. Yksi päänavaus on syksyllä kisattava Tough Viking –esteratakilpailu, jossa RESUL on myös mukana. RESUL:n puheenjohtajan Tor-Erik Lindqvistin mukaan liitossa tunnustettiin se tosiasia, että nykyinen strategia on liian laaja. RESUL:n uudet kotisivut ovat työn alla ja Lindqvistin mukaan ne keräävät vuodessa noin kaksi miljoonaa sivulatausta. Se on vain yksi näistä asioista, tulemme etsimään erilaisia yritysyhteistyökuvioita muutenkin
Vastaamalla varmistaa sen, että hallitsee keskeisimmät faktat. – Etelä-Suomessa kun tuota talousmetsää on paljon, niin siististi voi päästä polkujakin pitkin, jos oikein taiten valitsee reittinsä. Kaksi sarjaa Mäntsälässä jotoksella on sotilassarja sekä jokaisen reserviläisen sarja. – Erittäin hyvin on toiminut yhteistyö, jopa paremmin kuin osasin kuvitella. tulostamaan suoraan edeltävien vuosien ampumasuoritukset ampumapäiväkirjan muotoon, kun haetaan aselupaa maanpuolustuksessa erittäin keskeisen ampumataidon ylläpitoa varten ja ennen kaikkea seuraamaan oman kenttäkelpoisuuden osa-alueiden kehittymistä). Tor-erik Lindqvist Kirjoittaja on Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja ja maanpuolustusaktiivi Testi ja asiaa ydintoiminnasta Reserviläinen 5/2015 Tuomas Kaarkoski perinteinen syysjotos kilpaillaan tänä vuonna Mäntsälässä 18–20. Ja syy testiin on tietenkin jokaiselle maanpuolustustoimijalle tärkeän liiton tunnettuuden lisääminen, jotta jokainen osaa kääntyä puoleemme ammuntaa, urheilu ja kuntoilua sekä edunvalvontaa koskevissa asioissa. Ruotsalaisen mukaan vaeltajien ja jotospartioiden tiet tulevat varmuudella kohtamaan syyskuun viikonloppuna. Kevätvuosikokouksessamme hyväksyttiin liiton strategia kaudelle 2016– 2020. Rasteille Ruotsalainen lupaa paljon toimintaa. Lauantaina vaeltajat ovat eri maastossa. Reipas iltalenkki yön pimeydessä voisi olla yksi, Ruotsalainen vihjaa naurahtaen. –Yöpymispaikat ovat vierekkäin, joten jotostelijat tapaavat varmasti vaeltajat. Järjestäjiin kuuluva Reino Ruotsalainen vakuuttaa valmisteluiden olevan hyvällä mallilla. SotiMäntsälä valmistautuu syysjotokseen TUOmAS KAARKOSKI Viime vuonna syysjotos käytiin Tahkon maisemissa, tänä vuonna mäntsälässä. RESUL perustettiin vuonna 1970 ja perustajaliitot olivat nykyinen RES ja RUL, joiden silloisesta toiminnasta urheilu ja ammunta muodosti vähän yli puolet – eikä tilanne juurikaan ole tästä muuttunut muuten kuin että RESUL:on on liittynyt lisää jäsenliittoja. Testistä nykytilanteeseen: tätä kirjoitettaessa on mielessä tuore käynti Puolustusvoimain komentajan luona, jolle luovutettiin liittomme kultainen ansiomerkki. Olemme saaneet synergiaa todella paljon. Järjestelyistä vastaavien Mäntsälän Reserviupseerikerhon ja Järvenpään Reserviläisten osallistuja tavoite on saada vähintään saman verran partioita kuin viime syksynä oli Tahkon syysjotoksella eli noin viitisenkymmentä partiota on haarukassa. Nyt liitolla on tuleville vuosille jäsenliittojen kanssa yhteistyössä työstetty työväline mahdollistamaan tarkan navigoinnin reserviläisurheilun valtamerellä. Sen viime kädessä ratkaisee Puolustusvoimilta saatavan kaluston määrä. Muut ovat valmiina, mutta sotilaallisen puolen rastit ovat auki, koska kalustoneuvottelut ovat kesken, Ruotsalainen sanoo. RESUL:n sähköinen kuntokortti osoitteessa resul.fi (Sähköinen kuntokortti on erinomainen väline oman kuntoilun, urheilun ja ammunnan seuraamiseen ja tallentamiseen. Ruotsalainen on itse tehnyt jo maastotiedusteluja ja käsitys jotoksen reitistä on jo hahmottunut. 2. Kuntokortista pystyy esim. Tapahtumien taustalla on yhteinen organisaatio. Kolmiportaisen järjestelmän levittäminen koko maahan ja käytännön työ päässee toivottavasti alkamaan mahdollisimman pian ja siinä vaiheessa tiedottaminen aiheesta tulee olemaan runsasta. RES, RUL, MPKL ja SRTL, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä parhaillaan on yli 82 000. Edellisen lauseen sanasta pian tuleekin mieleen MPK:n ja RESUL:n yhteistyöprojekti Kesäyön marssi 2015, joka tätä kirjoitettaessa oli pian, eli noin viikon päässä. Työ marssin eteen aloitettiin jo yli vuosi ennen h-hetkeä ja toivottavasti tapahtuman osallistujamäärään ei vaikuta liian paljon tuon viikonlopun haastavat päällekkäisyydet, kuten esim. Suomen suurimman kuntokoulun nykyinen johtaja pitää edeltäjänsä lailla erittäin tärkeänä sitä, että jokainen huolehtii kenttäkelpoisuudestaan ja hän voi oman liikuntaja urheiluaktiivisuutensakin puolesta toimia esikuvana jokaiselle maanpuolustajalle. Jotoksen yhteydessä pidetään myös erävaelluksen SM-kisat. Jotta kaikille löytyisi haastetta, ovat kysymykset kaksiosaisia. Mitä mieltä olet asiasta. Lopuksi oikeat vastaukset: 1. Se asettaa järjestäjille haasteen, koska se vaatii meiltä tuplamiehityksen.. – Luulisin, että ulkomailta tulee ainakin Virosta partioita. lassarjalaiset aloittavat jo perjantaina, kun helpompi sarja aloittaa urakkansa vasta lauantaina. 3. syyskuuta. – Painotus tulee ilman muuta olemaan toiminnallisissa rasteissa, niin paljon kuin suinkin pystytään. Kerro meille palautteesi: toimitus@reservilainen.fi. – Tehtävät ovat sunnitteilla. Liikunnan, urheilun ja ammunnan harjoittaminen vaikuttaa suoraan reserviläisen toimintakuntoon eli nykytermein kenttäkelpoisuuteen, jonka testaamisjärjestelmän kehittäminen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa on ollut eräs liittomme painopistealueista jo parin vuoden ajan. RUK:n 95-vuotisjuhla. Vastaukset tähän minitestiin löydät ihan kirjoituksen lopusta. 2: Mitkä ovat RESUL:n neljä jäsenliittoa ja niiden henkilöjäsenten yhteenlaskettu määrä tuhannen tarkkuudella. Jos taas kompassisuunnalla lähtee suoraan puskemaan, voi törmätä sankkaan risukkoonkin. Painotus toiminallisiin rasteihin TÄHTÄImeSSÄ 19 Aluksi saat, arvoisa lukija, mahdollisuuden testata yleistietoasi reserviläisurheilun saralla. Kummassakin porukassa on vanhoja tuttuja, joiden kanssa on ollut ilo toimia. Olen kiitollinen jäsenliitoillemme vahvasta yhteen hiileen puhaltamisesta tässäkin vaativassa projektissa, jossa tarkan suunnittelun ja toteutuksen avulla saavutettiin lopputulos, joka on monelta suunnalta saanut kiitosta. 1: Kuinka vanha Reserviläisurheiluliitto on ja minkä RESUL:n nykyisten jäsenliittojen toimesta – ja niiden urheiluja ammuntatoiminnasta vastaamaan – liitto silloin perustettiin. – Kyllä sotilassarjalaisia tullaan vähän kiusamaan. 3: Minkä nimiseen sähköiseen tallennusjärjestelmään sinunkin kannattaa tallentaa tiedot kuntoilusta, urheiluosallistumisista ja ammuntasuorituksista ja mistä osoitteesta löydät sen
Nopein oli, liiton ennätyksen omaava, Simo Jääskeläinen ajalla 2min48s. Puolustusvoimat kunnostaa Laarin mukaan isommista investoinneista maalitaulut on jo hankittu ja niitä säilytetään Kouvolassa. Tuomas Kaarkoski – järjestelyiden suhteen ollaan aikataulussa, mitään maata kaatavaa ei ole tullut vastaan. Kilpailu on suuri ponnisJANNe KOSONeN Reservin ampumamestaruuskisoihin odotetaan noin 300–400 kilpailijaa. Mukana kilpailussa oli kilpailijoita Puolasta, Virosta ja Suomesta. Kompassi taskussa ei auttanut. Kilpailu aloitettiin perjantai-iltana Reserviupseeriliiton omistukseen siirtyneellä Lahden Hennalan esteradalla. Ampumestaruuskisat on määrä järjestää myös ensi vuonna samassa paikassa. Laari uskoo, että kisat onnistuvat tänä vuonna hyvin ja ensi vuonna vielä paremmin. – Jos me ei näitä pystytä hoitamaan, niin kukaan muukaan ei pysty. Kacer erittäin kunnioitettavalla ajalla 36,51 sekuntia. Suomen mittakaavassa nämä tulevat olemaan todella kovat kisat, sekä tason että ampujamäärien puolesta. Nopein oli Puolan Micha. – Kesäkuun alussa listoilla oli noin 85 talkoolaista, vähän vielä tarvittaisiin. Naiset kilpailivat sekajoukkueissa ja saivat auttaa toisiaan radalla. Lahden ja PäijätHämeen alueen reserviläiset hoitivat kilpailun järjestelyt mainiosti. Esteuinnissa päällä on maastopuku ja ylitettävänä on viisi estettä 50 metrin matkalla. Iltapäivän aluksi vuorossa oli TULOKSeT Joakim Siirilä, FIN: 7821,4 Simo Jääskeläinen, FIN: 7759,2 Mikko Hautala, FIN, 7307,2 Marek Zahkna, EST: 7267,6 Janne Hyvärinen, FIN, 6957,9 esteuinti Kivimaan uimahallissa. Lisäksi puolustusvoimat suorittaa parhaillaan Tyrrin radoilla kunnostustöitä. Rata oli noin neljä kilometriä ja tarkoituksella suhteellisen helppo, koska kilpailu on samalla karsintakilpailu. Kiväärin paras oli Simo Jääskeläinen, pistoolissa Janne Hyvärinen. LIIKUNTA 20 Ensimmäiset ampumamestaruuskisat lähestyvät Historian ensimmäiset Reservin ampumamestaruuskisat järjestetään 14–16. Jos jotain miinusta haluaa hakea, niin tuomarikortin omaavia pistoolilajin ihmisiä kaivattaisiin vielä lisää. Saku Liehu suorita 20 estettä maalla, viisi vedessä, heitä kranaattia, ammu pistoolilla ja kiväärillä sekä suunnista vielä muutama kilometri metsässä. Näilläkin se tosin onnistuu. Pintapelastajan ammatti näkyi selvästi. – Pirunmoiset kunnostustyöt ovat menossa. Näin ulkomaalaiset osallistujat pääsivät paLahdessa sotilasmonioteltiin kansainvälisissä tunnelmissa remmin samalle viivalle kotimaisten kilpailijoiden kanssa. Ei, kyseessä ei ole mikään extreme-juoksu vaan sotilasviisiottelu. Uskomme vahvasti, että tästä selvitään kunnialla ja ensi vuodeksi hiotaan vielä paremmat kisat, Laari naurahtaa. elokuuta Kouvolassa Tyrrin ampumaurheilukeskuksessa. Pistoolija kivääriradalla ratkottiin tarkimmat ampujat sekä tarkkuusettä pikaosiossa. Liiton ja Lahden Reserviupseerikerhon kunnostamalla radalla nähtiin varsin moninaisia suorituksia. heinäkuuta mennessä. tus myös talkooväelle, jota Laarin arvion mukaan tarvitaan noin 100. Tietysti ensimmäinen kerta, kun on kyseeessä, niin on vaikea arvioida osallistujamäärää, kilpailun johtaja Pasi Laari toteaa. Toki yksi ulkomaalainen täytyi hakea pois, koska ei osannut suunnistaa ollenkaan. Laari uskoo lopullisen osallistujamäärän asettuvan 300–400 henkilön välimaastoon. Illalla käytiin myös kranaatinheittokilpailu, siinä nopein ja tarkin oli Janne Hyväräinen ennen Viron Aune Survaa ja Puolan Katarzyna Szumania. Kyllä meiltä sen verran rutiinia löytyy näistä hommista. Kilpailukutsu kokonaisuudessaan löytyy sivulta 32. Kokonaiskilpailun voiton vei tasaisen kilpailun jälkeen Joakim Siirilä juuri ennen Simo Jääskeläistä. Kansainväliset kilpailijat saapuivat jo torstaina paikalle. Laari uskoo kilpailuista tulevan erinomaisen kovatasoiset. Yhteensä kilpailijoita oli 17, mukana oli myös neljä naiskilpailijaa. Suunnistuksen nopein oli Viron Marek Zahkna ajalla 22min26s. Kilpailussa ratkottiin sekä henkilökohtaiset, että maiden väliset tulokset. Maiden välisessä kilpailussa Suomi voitti, Viro toinen ennen Puolaa. Suomen Reserviupseeriliiton perinteinen sotilasviisiottelun karsintakilpailu järjestettiin Lahden seudulla 22.-23.5. Iltapäivän kruunasi Orimattilan ampumaradan läheisyydessä suoritettu suunnistus. Vesien käsittelyä, valleja korotetaan, pilantuneet maat otetaan pois ja penkkojen maat on vaihdettu, kisajohtaja kertoo kunnostustöistä. Miehet kilpailivat yksilöinä. Kolmanneksi sijoittui Mikko Hautala. Perjantaina he pääsivät harjoittelemaan Sako 92 S -reserviläiskivääreillä ja Glock-pistooleilla Hälvälän ampumaradoilla Hollolassa. – Olen mainostanut, että MM-tason ampujia on muutama mukana. Kunniamaininnan uinnista saa myös naisten nopein Puolan Karolina Kedzia ajalla 44,33s. Ilmoittautuminen kisoihin 1. CIOR (NATOn reserviupseerijärjestön) sotilasviisiottelukilpailussa liikutaan kolmen hengen joukkueissa ja riittää että yksi osaa suunnistaa. Lauantaiaamu käynnistyi ammunnoilla