200 sivua. Robin Radarilla yli 20 vuoden kokemus tutkalaitteista Luotettava automaattinen aluevalvonta 24/7 ELVIRA-tutkan kantavuus 5km. Tilausnumero: 01-918 Hinta 12,. 736 siv, 230 valokuvaa. Niitä pitää osata hoitaa, muuten ne voivat lakata toimimasta juuri pahimpaan aikaan. Tukeva muovimuki, tilavuus 35 cl. Kursseilla opetellaan myös muun muassa pumppujen, laakereiden, mobilehydrauliikan, teollisuushydrauliikan ja voitelujen perushuoltoja. Koko A4, avattuna A3. Suomalaiset nimipäivät. Kestää konepesun. Kestää kovemmankin kulutuksen. Kaarnatie 4, 00410 Helsinki, 09 530 71 Seuraa meitä aelkoulutus Lisätietoja osoitteessa www.ael.fi/kunnossapito Koneet eivät aina kerro mikä niitä vaivaa. AEL:n kursseilla selvitetään vikaja häiriötilanteiden tunnistamista sekä automaatio että mekaanisissa laitteissa. Tilausnumero: 57-485 Hinta 36,Nyt 32,PARAS HÄVITTÄJÄ SUOMELLE Hornetin seuraajaehdokkaat Teos esittelee Hornetin seuraajaehdokkaat, niiden vahvuudet ja heikkoudet. Tilausnumero: 57-489 Hinta 34,LENTOMERKKI MUKI Suomen ilmavoimien lentomerkki 1918-45 -kuvio mukin molemmilla puolilla. Tilausnumero: 01-111 Hinta 15,JOPPE Ritari Jorma Karhusen elämä Hävittäjä-ässän, Mannerheim-ristin ritarin, 31 ilmavoiton sekä ilmailukirjailijan kiehtova elämä. C2, XML, Asterix ) Kiinteään tai mobiiliin käyttöön Kohdetiedot, nopeus, suunta, korkeus Hälytysrajat, sekä valvottava alue vapaasti muokattavissa Tukija huoltoverkosto Suomessa / Hollannissa LabroTek Oy, Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Tel: +358 44 201 7001, Tel: +358 44 301 7001 www.labrotek.com, juuso.jaakola@labrotek.com LABROTEK OY:n valikoimasta löytyvät myös seuraavat ratkaisut: RadioHill, DRONEBUSTER: Ainoa NATO-hyväksytty RF-jammeri Drone-UAV laitteiden torjuntaan Myös pyydystävät versiot Blueprint SubSea, ARTEMIS PRO: GPS-pohjaiset sukellusnavigaattoriratkaisut Laaja valikoima varusteita käyttötarpeen mukaan Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Tilauspuh. Tule kurssille, ja saata kunnossapito-osaamisesi tulevaisuuden tasalle! KERTAUSHARJOITUKSIIN! AEL kutsuu tekniikan LABROTEK OY TARJOAA ELVIRA DRONE/C-UAV-TUTKARATKAISUT Miksi valita Robin Radarin ELVIRA-tutka. (09)449 801 e-mail: shop@aviationshop.fi Varastomyymälä avoinna: KE 17-19, LA 10-14 Verkkokaupassa yli 1000 tuotetta: aviationshop.fi Isänmaan asialla Postitse + postimaks u SODAN SIIVET 2019 seinäkalenteri Joka kuukaudelle oma kuva tositoimissa olevista suomalaiskoneista. Tutkia voidaan lisätä valvonta-alueen laajentamiseksi 360° :n aluekattavuus ympärille, reilussa sekunnissa Kameravalvontajärjestelmän integrointimahdollisuus Automaattinen tunnistus Avoimet rajapinnat muihin järjestelmiin ( mm
Yhteiset rajajoukot eivät varsinaisesti olisi ratkaisu mihinkään, vaan osa tilanteen hallintaa. Tällöin olisi mietittävä, mikä maa johtaa joukkoja. Sivut 12–13 KESKIÖSSÄ 24 26 ILTAVAPAA 30 33 34 JÄRJESTÖT 28 29 32 AJANKOHTAISTA 6 4 9 Matkavinkki: Dachau muistuttaa historian hirmuteoista Yksi meistä: Sami Rantanen on kouluttaja monella rintamalla Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Maailma ei kaadu tupauudistukseen Aselakiehdotuksen ongelmakohdat poistumassa RES: Naiset eivät jää pois reserviläiskoulutuksesta RUL: Reserviupseerit valtasivat Kasinon Vastaus kysyntään Yle: Poliisi uusii aseitaan Kaakon monipuolinen tehonyrkki Vaikuttaja: Takana 40 vuoden ura Rajavartiolaitoksessa Suomi mukana Trident Juncturessa HX-hanke: Korkean pro?ilin kauppa Historia: Ilmatorjuntaa ja vapaaehtoisuutta Tuusulassa Koulutus: Ilmavoimien suorituskyky kumpaa reservin voimasta RUL: Kyselyllä kerättiin tietoja nuorten upseerien toiminnasta RES: Aselaki ja MPK vaaliohjelman vahvimmat reserviläisteemat 8 KANNEN KUVA: MINNA PYYKÖNEN / ILMAVOIMAT HORNET-HÄVITTÄJÄ ROVANIEMEN LENTOKENTÄLLÄ TRIDENT JUNCTURE -HARJOITUKSESSA ”Yksi puolustushaara taistelee tämän hankinnan jälkeen 30 vuotta." HX-hankkeesta kirjan kirjoittanut Pentti Perttula 8 5 12 7 14 10 SAKARI PIIPPO 16 Rajavartiolaitoksen päällikkönä toiminut kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen muisteli uraansa Reserviläiselle antamassaan haastattelussa esikunnassa, joka nykyisin sijaitsee Helsingin Vilhonvuorenkadulla.. Reserviläinen 7/2018 SISÄLTÖ 3 Kenraaliluutnantti Kaukanen: "Idea EU:n yhteisistä rajajoukoista ei ole ongelmaton." Päällikkö siirtyi reserviin Paavo Airo rajavartiolaitoksen pitkäaikainen päällikkö Jaakko Kaukanen siirtyi syyskuussa reserviin. Kaukanen ei näe ideaa millän tapaa ongelmattomana. – Se vaatisi paljon lainsäädäntöä. Kaukasen mukaan ongelmallista on muun muassa se, että yksikään laiva ei voi purjehtia EU:n lipun alla. Kenraaliluutnantti Kaukanen ehti 40 vuoden urallaan työskennellä Rajavartiolaitoksen esikunnan lisäksi Kaakkois-Suomen, Kainuun ja Lapin rajavartiostoissa. Euroopan komissio ehdotti hiljattain perustettavaksi 10 000 henkilön vahvuisia yhteiseurooppalaisia rajajoukkoja, joihin Suomesta haluttaisiin 170 henkilöä. Päällikön tehtävässä aloitti entinen apulaispäällikkö Ilkka Laitinen. EU:ssa ei valitettavasti vieläkään ole kehitetty ratkaisua laittoman siirtolaisuuden aisoihin saamiseksi
Huutamisella on paikkansa, mutta ei se ole itseisarvo. Sotilaallinen kehys ja kriisitilanteessa toimiminen asettavat tälle toki omat raaminsa. Varsin monella tuntuu elävän tiukassa käsitys Puolustusvoimien ja varusmiespalveluksen muuttumattomuudesta. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. Olipa omasta palveluksesta 10, 20 tai vaikka 30 vuotta, nykyisten varusmiesten toimintaa peilataan aina siihen omaan aikaan. Tunnetusti siellä, missä järki loppuu, alkaa internetin kommentointiosasto. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Ei Puolustusvoimien tärkeydellä operoivalla organisaatiolla ole yksinkertaisesti varaa tehdä tämän kokoluokan uudistuksia mututuntumalla. Mainitse myös entinen osoite. Puolustusvoimien tulevaa Koulutus 2020 -koulutusuudistusta ei ole suunniteltu keskustelevammaksi ja ihmisen henkiset ominaisuudet paremmin huomioon ottavaksi vain sen takia, että vanhempia ikäluokkia harmittaisi tai siksi että nykypolvet olisivat säälittäviä vässyköitä. tilausasioissa ks. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. (23.11.) Puolustusvoimat ilmoitti lokakuussa uusivansa tupia. Vastaavasti tämän päivän varusmies osaa käyttää kymmeniä laitteita ja järjestelmiä enemmän kuin vanhemman polven vastineensa. 4 PÄÄKIRJOITUS 12.11.2018 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Huutamisella on paikkansa, mutta se ei ole itseisarvo Maailma ei kaadu tupauudistukseen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. Tupauutisen verkkopalaute oli taas sitä perinteistä: Ikea-tuvat, kyllä äidin kullanmuruilla nyt kelpaa olla, tuodaanko aamupala vuoteeseen, kyllä ennen oli miehet rautaa ja niin edelleen. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Johan Tillander Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Uudistuksen taustat on tutkittu ja uudistus tehdään siksi, että sillä uskotaan saavaan tulevista ikäluokista enemmän irti. Samalla tavalla myös johtaminen uudistuu. Maanpuolustamiseen ja varusmiesten osaamiseen kohdistuvat tarpeet kehittyvät, ja se muovaa myös varusmiesten osaamista. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 8/2018 17.12. Jos miettii suomalaista yhteiskuntaa ja minkälaisen muutoksen se on kokenut vaikka 30 vuodessa, olisihan se lähes mielivaltaista, jos Puolustusvoimissa tehtäisiin yhä asiat samalla tavalla kuin vaikkapa 1980-luvun lopussa. Urheilumaailmassa pelolla ja hiukset pystyyn nostattavalla huudolla johtavat valmentajat alkavat olla katoavia dinosauruksia, ja yhä enemmän näin on onneksi myös työelämässä. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Mistään kaikki uusiksi -kertarysäyksestä ei ole kyse, vaan tiloja uudistetaan peruskorjausaikataulun puitteissa. Ja jos varusmiehistä saadaan enemmän irti, se sataa suoraan Suomen paremman valmiuden laariin, joka on näissä asioissa kuitenkin se kaiken ydin.. Tilastollisesti 1970-luvun varusmies varmasti juoksi Cooperin testissä enemmän ja veti useamman leuan kuin nykyvastineensa. Uudistuksessa kerrossängyt pysyvät, mutta pöytäryhmät ja muut tasot siirtyvät tuvan keskelle. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Toisaalta se on täysin järjetöntä. Omalla tavallaan se on ymmärrettävää, onhan oma palvelusaika se ainoa konkreettinen vertausmalli. Tämä tarkoittaa sitä, että viimeiset kasarmit saavat uudet tuvat 20–40 vuoden kuluttua. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.
Tässä mennään nyt pienemmän riesan tien kautta, Savola sanoo. Aselakiehdotuksen ongelmakohdat poistumassa – Lähdettiin perkaamaan asioita läpi ja oli uhkia vanhoihin lippaisiin liittyen, yhdistysten ampumakoulutuksiin liittyviä uhkia ja ylipäätään uhkia liittyen reserviläisyyden määritelmään. Hallituspuolueet asettivat kolmen hengen työryhmän viilaamaan esitystä. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 7/2018 Valtioneuvoston hyväksymän esityksen ampuma-aselaista mukaan jatkossa myös Puolustusvoimien on puollettava aseluvan myöntämistä. Savolan mukaan tärkein eli reserviläisja harrastustoiminnan jatkaminen onnistuvat tulevaisuudessakin. Lisäksi myöntäminen edellyttää osallistumista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tai reserviläisjärjestöjen ampumatoimintaan vähintään yhden vuoden ajan. Pariisin terroritekojen jälkeen lähtenyt direktiivihanke perustettiin lisäämään turvallisuutta ja viemään laittomia aseita pois markkinoilta. ”Onneksi on saatu reagoitua” Keskustan kansanedustaja ja Reserviläisliiton entinen puheenjohtaja Mikko Savola on myös tyytyväinen korjauksiin, joita aselakiehdotukseen on kesän aikana saatu tehtyä. Onneksi siihen on nyt saatu reagoitua. Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mukaan puolustuspoikkeama on lakiesityksessä muotoiltu toivotulla tavalla. Savola on kiitollinen reserviläisjärjestöjen panoksesta lakivalmistelussa. Yksi olennainen uudistus on se, että jatkossa myös Puolustusvoimien on puollettava aseluvan myöntämistä. En oikein näe, miten tämä kokonaisturvallisuutta parantaisi sen kummemmin. Savola suhtautuu skeptisesti lain tuomaan muutokseen isossa kuvassa. Luvan myöntää poliisi. Lopputulemaan puolustusvaliokunnan jäsen suhtautuu kaksijakoisesti. – Keväällä lakiin oli tullut paljon sellaista, jota sinne ei edes vaadittu. Aselakiin vaikuttaminen on ollut yksi viime vuosien tärkeimmistä edunvalvontatehtävistä, Halkilahti sanoo. Pirun kova työ on tehty Suomessa monella tasolla tämän eteen. Tämä on hyvä lähtökohta, jolla turvataan reserviläisten laaja ampumaharrastus Suomessa, Pohjola sanoo. – Meillä oli tiukka aselakijärjestelmä jo entuudestaan. Savola on kiitollinen reserviläisjärjestöjen panoksesta PAAVO AIRO "Esitetyt lakimuutokset turvaavat reserviläisten ja urheiluampujien laajan ammuntaharrastuksen myös jatkossa", Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola sanoo.. – Hyvä, että ollaan nyt tässä pisteessä. Liittoja on kuultu asiantuntijoiden rooleissa useasti lain tiimoilta. Direktiivivalmistelun aikana menossa on jo kolmas sisäministeri, joka joutuu asiaa käsittelemään. Byrokratian lisääntyminen lippaiden osalta vähän hankaloittaa toki tätä. Tuomas Kaarkoski, Paavo Airo valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa esityksen ampuma-aselaista. – Asiantuntemus, maltti ja vakaus ovat näissä kuvioissa tärkeitä, kun asioita viedään eteenpäin. – Ampumaharrastajien ja -järjestöjen sekä ministeriöiden ja poliittisten päättäjien yhteistyöllä lakiesitystä saatiin muutettua niin, että reserviläisten monipuolinen ampumatoiminta voi jatkua liki entiseen tapaan. Savola ei halua osoitella sormella, mutta hän mainitsee sisäministeriön käymistilan. – Toimintaa pystytään jatkamaan. – Esitetyt lakimuutokset turvaavat reserviläisten ja urheiluampujien laajan ammuntaharrastuksen myös jatkossa, mikä oli kansallisen edunvalvontamme alkuperäinen tavoite, Pohjola sanoo. Savolan mukaan keväällä tulleessa esityksessä oli monia tiukennusehdotuksia, joita direktiivissä itsessään ei olisi edes vaadittu. Savolan lisäksi aselain parissa työskentelivät sinisten Reijo Hongisto ja kokoomuksen Jukka Kopra. Vaihtoehtoisena lupaperusteena on urheiluammunta, jolloin edellytetään myös ampumaseuran jäsenyyttä, jollaisiksi reserviläisyhdistyksetkin lasketaan. – Lakiesitys lähtee siitä, että sijoituskelpoinen reserviläinen voi saada luvan reserviläiskivääriin, mikäli tälle on Puolustusvoimien näkökulmasta tarve ja muut lupaedellytykset täyttyvät. Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoo olevan hienoa huomata, että liiton perustellut näkemykset reserviläisten ampumatoiminnan merkityksestä maanpuolustukselle on ymmärretty
Tulos ei yllätä. Sukupuoleen perustuva kiusaaminen ei nouse esiin kertausharjoitusten ja Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten palautteissa. Laadukkaita selvityksiä siis on, mutta edelleen tarvetta olisi kyselylle, joka vertailisi miesten ja naisten viihtyvyyttä reservin koulutuksissa ja käsittelisi myös sukupuolisen häirinnän ilmenemistä. On luontevaa jatkoa tälle, että naiset ovat kiinnostuneita ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan MPK:n koulutuksissa, MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi kertoo. Tärkeää olisi, että asiaa kysytään sekä miehiltä että naisilta. MPK:n vuosittain kouluttamista noin 30 000 reserviläisestä keskimäärin 2 200 eli 7,4 prosenttia on ollut naisia. Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen. Näissäkään yhteyksissä kurssipalautteita ei voida eriyttää sukupuolen perusteella, mutta osallistujamääriä voidaan vertailla. Kirjaan haastateltujen 57 henkilön kokemusten lisäksi on muistettava, että reserviin on vuodesta 1995 lähtien koulutettu jo yli 8 000 suomalaisnaista. – Kertausharjoituksissa ja puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa pidetyissä reserviläiskyselyissä ei ole tullut esiin sukupuoleen perustuvaa kiusaamista tai häirintää, eikä ilmiötä ole muutakaan kautta tullut tietoomme kertausharjoituksia tai Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia koskien, majuri Petteri Tammi Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo. Minkälaisia asepalveluksen suorittaneiden naisten kokemukset ovat olleet kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa. Onko miesten ja naisten viihtyvyydessä eroja. Olli Alho kaisa töllin kirja Häiriö! Nainen intissä herätti tuoreeltaan runsaasti keskustelua vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten asemasta sotilasyhteisössä. Joulukuussa 2017 julkaistu MPK:n naisten koulutuksen väliraportti, joka koski MPK:n reserviläisille suunnatun koulutuksen lisäksi myös kaikille kansalaisille avointa varautumisja turvallisuuskoulutusta, kertoi asenneilmapiirin MPK:ssa ja sen jäsenjärjestöjen piirissä kehittyneen myönteisesti. Kirjassa painottuvat negatiiviset kokemukset varusmiesajalta. Selvästi suurempiin lukuihin päädytään, kun verrataan tätä vuosien 2011– 2017 aikajänteelle ulottuvan MPK:n naisten koulutuksen väliraportin lukuihin naisten osallistumisesta MPK:n sotilaalliseen koulutukseen ja sotilaallista valmiutta palveleville kursseille. Susanna Takamaan gradu naisten osallistumisesta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen (2014) pohjautui RES:n ja RUL:n asepalveluksen suorittaneille naisjäsenille tehtyyn kyselyyn. Sen selvittäminen ei ole mutkatonta. HANNA-MAIJA RAITIO. Puolustusvoimien kertausharjoitusten reserviläispalautteissa annettuja arvioita esimerkiksi harjoituksista tai kouluttajien osaamisesta ei voida tarkastella vastaajan sukupuolen perusteella, vaan palautteet ovat eriteltävissä tehtävän ja henkilöstöryhmän perusteella. Siinä osallistumisen esteiksi nousivat muun muassa puutteellinen tiedotus ja markkinointi sekä se, että organisaatioihin on työlästä päästä sisälle. Puolustusvoimien vuosien 2011–2017 henkilöstötilinpäätöksien mukaan varusmiespalveluksen on suorittanut vuosittain 21 000 henkilöä, joista keskimäärin kaksi prosenttia eli reilut 450 on ollut naisia. Häiriö!-kirjassa esillä oleva naissotilaiden kokemus sukupuoleen perustuvasta kiusaamisesta tai ulkopuolisuudesta ei siis nouse esille kertausharjoitusten tai Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten palautteissa. Toinen merkittävä reserviläisten koulutusväylä on MPK:n toteuttama Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus sekä sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus, joissa käydään vapaaehtoisesti. Vapaissa palautteissa on kuitenkin tilaa kertoa mistä hyvänsä havaituista ongelmista, ja luonnollisesti harjoitusten johdolle voi kertoa ikävistä tilanteista. – Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavista 70 prosenttia valitaan johtajakoulutukseen. Naisten osallistumista koskevat asenneilmapiiriongelmat olivat raportin mukaan paikallisia ja liittyivät yleensä yksittäisiin henkilöihin. 6 AJANKOHTAISTA RES Naiset eivät jää pois reserviläiskoulutuksesta Naisten osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen näyttää aktiivisemmalta kuin miesten. Tämä antaa aiheen olettaa, että reservissä naisten motivaatio säilyy ja kehittyy
Reserviupseeripäivän toiminnallista puolta edusti muun muassa Noptelammunta jonka järjestivät Mikkelin Reservinupseerit.. Ampumatarkkuuden lisäksi päivän aikana sai testata omaa sotilasosaamistaan muun muassa etäisyyden arvioinnissa sekä taistelussa käytettävien käsimerkkien ja taktisten merkkien tunnistamisessa. Kolmannen puheenvuoron piti elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja Aku Louhimies, reserviupseeri kolmannessa polvessa. Yksi reserviläistoiminnan suosituimmista lajeista, sovellettu reserviläisammunta, oli näyttävästi edustettuna ja tarjosi Reserviupseeripäivän osallistujille mahdollisuuden tutustua toiminnassa käytettävään materiaaliin sekä esittää kysymyksiä lajin aktiiviharrastajille. – Ohjaajana johdan asiantuntijoiden joukkoa, jonka avulla syntyy elokuvan näkemys. Eteläisestä naapurimaastamme saapunut Viron Reserviupseeriliiton edustaja Ingrid Mühling esitteli maan puolustusratkaisumallia sekä reserviupseeritoimintaa. Reserviupseerilta toiselle reserviupseerille Aamupäivän ohjelmassa kuultiin kiinnostavia puhujia. Reservin vänrikki Fränti suoritti palveluksensa Rannikkotykistössä. Maansa reserviläistoiminnan ohella Mühling kertoi myös kansainvälisen reserviupseeriorganisaation CIOR:n kesäkongressista, joka järjestetään tulevana kesänä Tallinnassa. Teksti ja kuvat: Susanna Takamaa ensimmäistä kertaa järjestetty Reserviupseeripäivä veti Katajanokan Kasinolle lähemmäs sata eri-ikäistä reserviupseeria tutustumaan Suomen Reserviupseeriliiton toimintaan. – Elämä saa olla kivaa, Fränti muistutti. Mentorit järjestivät kolmen teeman ympärille keskustelutilaisuudet, joihin ennakkoon ilmoittautuneet nuoret reserviupseerit pääsivät osallistumaan. Tilaisuus antoi hyvät valmiudet kehittää päivän sisältöä jäsenistön intressejä palvelevaksi vuosittain toistuvaksi kokonaisuudeksi. Kaiken kaikkiaan Reserviupseeripäivä koostui inspiroivista puheista, hyvistä keskusteluista ja kevyestä toiminnallisuudesta. – Älä peittele virheitä vaan ota niistä vastuu, sillä vain näkyvät ongelmat voidaan korjata, Fränti sanoi. Takapihalle pystytetty Noptel-ammunta kiinnosti osallistujia. Viron asepalveluksen suorittaa vuosittain 3 100 henkilöä. Viimeisin suuri ?lmatisointi on uusi Tuntematon Sotilas. Louhimies sanoi puheessaan, että elokuvaohjaajana hän on ikään kuin komppanian päällikkö. Aamupäivän toinen puheenvuoro kuultiin Ylen toimittajalta Tommy Fräntiltä. Kongressi käsittelee kiinnostavia aiheita aina hybridisodankäynnistä kyberpuolustukseen sekä Ukrainan ja Georgian kon?ikteihin. Ryhmäkeskustelut tuntuivatkin kiinnostavan osallistujia ja niistä saatu palaute oli positiivista. Radalla riitti väkeä koko päivän. Aamupäivän yhteisen osion aikana kuultiin puheenvuorot kahdelta tunnetulta reserviupseerilta, ja iltapäivällä osallistujien oli mahdollista testata omia taitojaan sekä saada tietoa liiton tarjoamista toimintamahdollisuuksista. Reserviupseerit valtasivat Kasinon Reservin luutnantti Aku Louhimies kertoi puheessaan, millaista on johtaa suurta asiantuntijoiden joukkoa elokuvan kuvauksissa. Puheessaan hän kannusti olemaan oma itsensä, teeskentelemättä ja rehellisesti, ja kohtelemaan muita aitoina ihmisinä – tittelistä huolimatta. Yhteistyössä Reservin Mentoreiden kanssa Iltapäivän ohjelma oli jaettu Reserviupseeripäivän ja Mentorit Kasinolla -tapahtuman kanssa kahtia. Reserviläinen 7/2018 7 AJANKOHTAISTA RUL Reserviupseeripäivässä ja Mentorit Kasinolla -tapahtumassa kuultiin kiinnostavia puheita sekä tutustuttiin monipuoliseen reserviupseeritoimintaan. Reservin luuntantti Louhimies suoritti palveluksensa Vekaranjärvellä ja on sittemmin noussut julkisuuteen yhtenä tunnetuimmista suomalaisista ohjaajista. Hän muistutti, että esimiehen on oltava myös nöyrä, luotettava omiin alaisiinsa ja motivoitava joukkoa kohti yhteistä tavoitetta. Jokainen Reserviupseeripäivään osallistuva oli tervetullut myös Mentorit Kasinolla -tapahtuman ohjelmaan. Lisäksi Fränti huomautti, ettei esimiehen tehtävä sen kummemmin armeijassa kuin siviilimaailmassakaan ole lannistaa alaisiaan, vaan kannustaa ja innostaa heitä esimerkillään. Sodan ajan reservi on 18 000 sotilasta, jonka lisäksi Virossa on 16 000:n jäsenen vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, Kaitseliit
Omaa suosikkiaan hän ei suostu nimeään, vaan vetoaa rajalliseen tietomäärään julkisista lähteistä. Ymmärrettävistä syistä hanke kiinnostaa. Varsinkin, kun ottaa huomioon Ilmavoimien kasvaneen merkityksen tämän päivän sodankäynnissä. – Yksi puolustushaara taistelee tämän hankinnan jälkeen 30 vuotta, Perttula toteaa. Perttulan mukaan on tärkeä ymmärtää HX-hankkeen olevan kokonaisvaltainen hankinta, jossa ei osteta pelkästään hävittäjiä. Toisaalta koneiden eroja ja ominaisuuksia ei voi esitellä perusteellisesti menemättä tarkkoihin teknisiin tietoihin. Teoksessa Perttula käy läpi kaikki viisi seuraajaehdokasta ja kertaa 1990-luvun Hornet-prosessia. Suurin osa Perttulan ammentamasta tiedosta on koottu lokakuun puolivälissä ilmestyneeseen Paras hävittäjä Suomelle – Hornetien seuraajaehdokkaat -kirjaan (Docendo). – Hankkeesta päättävillä käsissä oleva tietomäärä on valtava. HX-hankkeen yleisteoksena kirja on erinomainen ja Perttulan omaa pohdintaa koko hankkeesta olisi mielellään voinut lukea enemmänkin. – Voisi sanoa ilmailukärpäsen puraisseen jo äidinmaidosta lähtien, Perttula hymyilee. Entiset komentajat äänessä Kysyntää Perttulan kirjalle on, se käy ilmi jo julkistamistilaisuuden väentungoksesta, jossa paikalla on toimittajien lisäksi paljon eri konevalmistajien suomalaisia lobbareita. Viisi äärimmäisen teknistä konetta luovat mahdollisuuden kaataa loputtomat määrät teknistä tietoa lukijan silmien eteen, ja sen Perttula myös tekee. – Ei olla ostamassa lentokoneita, vaan kokonaista järjestelmää. Jos pystyisimme venyttämään päätöstä niin pitkälle, että näkisimme Euroopan isojen maiden valinnat, valinta olisi helpompi. Toinen syy on hankkeen massiivinen tärkeys Puolustusvoimille. Teoksen alussa Perttula avaa hankkeen taustoja ja kertaa 1990-luvun Hornet-ostosta. Reilun parisataisen kirjan pihvi on kuitenkin viiden korvaajaehdokkaan analysointi, jota kirjasta on noin puolet. Kirjassa hanketta kommentoi, tosin nimettömästi, myös muutama entinen Ilmavoimien komentaja. Omien sanojensa mukaan Perttula halusi kokoamansa tiedon yksiin kansiin jo itsensä takia. Jo parin sivun jälkeen asiaan vähemmän perehtyneellekin käy selväksi Perttulan tuntevan kirjoituskohteensa. Se on paljon laajempi kuin meillä julkisista lähteistä toimivilla. Se on samanaikaisesti kirjan suurin ansio, mutta myös sen suurin heikkous. Tämä on 15 vuoden hankintaprojekti, jossa on vielä valtava työmäärä edessä. Perttula itse on aiemmin kirjoittanut kirjan Israelin ilmavoimista. Omaa taustaa Ilmavoimista hänellä ei ole, mutta puolustushaarassa mekaanikkona työskennellyt isä piti huolen mielenkiinnon heräämisestä jo varhaisella iällä. Pentti Perttulan kirjanjulkistamistilaisuus veti Jääkärisalin täyteen Ostrobotnialla Helsingissä. 8 AJANKOHTAISTA Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski hornetien korvaamiseen tähtäävä HXhanke on Puolustusvoimien ja samalla koko Suomen suurin yksittäinen investointi moneen vuosikymmeneen. Kirjan voi jakaa käytännössä kolmeen osaan. Nyt ollaan ehkä vähän päänavaajia, mikä on huono tilanne. Vastaus kysyntään Pentti Perttula kirjoitti kirjan HX-hankkeen ehdokkaista saadakseen olennaisen tiedon yksiin kansiin. Kovemman luokan ilmailuihmiset epäilemättä sisäistävät suurimman osan tiedosta suhteellisen kivuttomasti, mutta keskivertolukija alkaa väkisinkin parin koneen jälkeen puutua kirjassa viliseviin vieraskielisiin termeihin ja lyhenteisiin, joita ei ymmärrettävästi voi kaikkia kattavasti avata kirjan luonnetta radikaalisti muuttamatta. Entisiltä voi sen sijaan saada hyvinkin suoria mielipiteitä asiaan. Kirjan lopussa ääneen pääsevät puolestaan Ilmavoimien entiset komentajat, jotka lausuvat nimettöminä varsin herkullisiakin näkemyksiä. Julkistamistilaisuudessa paikalla ollut Puolustusvoimien entinen komentaja ja nykyisin erästä kilpailussa olevaa ehdokasta lobbaava Juhani Kaskeala tiivisti osuvasti: – Tämä on hieno kirja, joka tulee varmasti tarpeeseen.. Siivet-ilmailulehden toimittaja Pentti Perttula on kirjoittanut hankkeesta kymmeniä, ellei peräti satoja artikkeleja. Sen kertoo jo aikakin. Tuhdisti tietoa ja osaamista Tuomas Kaarkoski Pentti Perttula – Paras hävittäjä Suomelle – Hornetien seuraajaehdokkaat Docendo 210 sivua pentti perttulan Paras hävittäjä Suomelle – Hornetien seuraajaehdokkaat on teos, jossa riittää pureskeltavaa raskaammallekin ilmailuintoilijalle. Perttula painottaa hankkineensa tietonsa kirjaan julkisista lähteistä. Kirjan nimettömät sitaatit ovat kieltämättä mielenkiintoisia. Ilmavoimien entisen komentajan kommentti aikataulusta antaa aihetta runsaaseen lisäkeskusteluunkin: – Muutama vuosi lisää voisi tarjota ehkä lisää hävittäjävaihtoehtoja. – Jos kysyy virassa olevilta kenraaleilta, eiväthän he sano mitään. Syy ratkaisuun on Perttulan mukaan ilmeinen
Paavo Airo yle kertoi lokakuussa poliisin uusivan aseistustaan. Tarjolla on tyylikkäitä ja korkealaatuisia asusteita, järjestötuotteita sekä muuta mielenkiintoista. Lisäksi he kantavat pistoolia mukanaan. Alanen kommentoi myös hiljattain tehtyä kokeilua, jossa osa poliiseista kantoi virka-asettaan matkalla töihin. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Ari Alanen kommentoi Ylelle aseiden teknisten ominaisuuksien olevan vähän erilaisia, joten sarjatulelle laittaminen käy uusilla vähän helpommin. Hänen mukaansa sitä ei toistaiseksi jatketa. Uudet aseet korvaavat vanhoja sitä mukaa kun vanhojen käyttöikä päättyy. Poliisin kentällä liikkuvat partiot saavat käyttöönsä uudet konepistoolit. Kenttäkauppaan pääset osoitteesta: kenttakauppa.rul.fi. Nykyään konepistooli kuuluu esimerkiksi lentokentällä olevien partioiden näkyvään varustukseen. Tuotteet voit tilata edullisesti ja kätevästi verkkokaupasta ja ne toimitetaan sinulle kotiin postitse. – Viranomaiset eivät tarvitse sarjatulta, se on armeijan hommia. CZ Scorpion Evo 3 9 mm -konepistooli Valmistusmaa: Tšekki Valmistaja: ?eská zbrojovka Uherský Brod eli CZUB Käytössä vuodesta 2009. Edessä olevan kilpailutuksen myötä on mahdollista, että pistoolit vaihtuvat, Yle kertoo. Poliisin virka-aseena toimivien Glockja Walther-merkkisten pistoolien hankintasopimukset ovat päättymässä. Picatinny-kiskon ansiosta mahdollisuus kiinnittää lisävarusteita Voi ampua sarjatulta, kolmen laukauksen purskeita tai kertatulta. RUL-Kenttäkaupan käytännön toiminnasta vastaa Suomen Reserviupseerien tukisäätiö. Tietysti tulee tilanteita, että tukiaseella tarvitsee ampua, silloin tarkkuus on se juttu, Lappalainen sanoi. Paino: 2,77 kg täyden lippaan kanssa Pituus: 675 mm (417 mm perä taitettuna) Lippaaseen mahtuu 30 patruunaa. Lappalaisen mukaan Scorpion Evon etuna on se, että siihen saadaan kiinnitettyä erilaisia lisävarusteita. Tarkkuus korostuu Joensuulainen aseasiantuntija ja yrittäjä Timo Lappalainen kommentoi Ylelle tarkkuuden olevan tärkeässä roolissa poliisin konepistooleista puhuttaessa. Reserviläinen 7/2018 9 Yle: Poliisi uusii aseitaan MP5 korvataan Scorpion Evolla ja pistooleista järjestetään kilpailutus. Ylen mukaan myös poliisin Karhuryhmän ja vaativien tilanteiden ryhmien käytössä olevat partiokiväärit aiotaan uusia, samoin paineilma-aseet ja haulikot. Useimmat tuotteet on nimikoitu liiton tunnuksilla. Käyttäjinä eri maiden poliiseja ja erikoisjoukkoja, esim. Tšekin poliisi ja armeija. MP5:ttä hän pitää toiminnaltaan luotettavampana kuin Scorpion Evoa. Poliisi on viime aikoina alkanut kantaa konepistooleja näkyvämmin kuin ennen. Poliisitarkastaja Alanen ei turvallisuussyistä ota tietoihin kantaa Ylen artikkelissa. Tšekkiläinen CZ Scorpion Evo 3 (kuvassa) korvaa nyt käytössä olevan HK MP5 -konepistoolin. Tähtäimiä ja valaisimia on helpompi kytkeä. Patruunat pysyvät samoina. Lähde ja kuva: www.czub.cz RUL-KENTTÄKAUPPA FIELD STORE TEKSTIILIT JÄRJESTÖTUOTTEET MUUT TUOTTEET RUL-Kenttäkaupasta löydät aidot reserviupseerituotteet
Tärkeimpänä yhteistyön testaamisena toimivat yhteistoimintaharjoitukset, joissa prikaatin joukkoyksiköt oikean tilanteen mukaisesti hyödyntävät toisten aselajien osaamista. On tärkeää, että olemme tuttu ja turvallinen näky ihmisille siinä missä poliisi ja pelastustoimikin. Olosuhteet parantuneet Harmaista ja lähes brutaaleista betonirakennuksista tunnettu varuskunta-alue ei ehkä ulkoisesti näytä vieläkään miltään viehkeyden tyyssijalta, mutta Välimäen mukaan asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Tuomas Kaarkoski karjalan prikaatin esikunnan ovista astuttaessa melkein heti silmään osuu taulu, jossa lukee "Karjalan prikaati – kaakon puolustaja". Prikaatikenraali Välimäki myöntää Karjalan prikaatin olevan alueella iso liikuttaja, vaikka vuotuisista 4 000:sta varusmiehestä lähes 60 prosenttia saapuukin palvelukseen pääkaupunkiseudulta ja vain noin kolmannes prikaatin lähialueilta. Varusmiehet tulevat harjoittamaan taitojaan Lappeenrannan ja Kouvolan kaltaisten maakuntakeskusten keskustoihin. Prikaatin komentaja Pasi Välimäki kuitenkin painottaa alueella olevan paljon muitakin joukko-osastoja aina Utin laskuvarjojääkäreistä rajan toimijoihin ja Suomenlahden merivartiostoon. – Koskaan ei tietysti voi olla täysin tyytyväinen, mutta Karjalan prikaatin 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 7/2018 PUOLUSTUSVOIMAT Paikallispuolustusharjoitukset ovat olennainen osa Karjalan prikaatin arkea. Kaakon monipuolinen tehonyrkki Karjalan prikaati on Maavoimien monipuolisin joukko-osasto. Paljonko uusia panssaroituja petoja sitten Vekaranjärvelle tulee. Niissä myös varusmiesjohtajat oppivat ottamaan yhteyttä ja sopimaan asioista, kuten esimerkiksi miten yhdistetään pioneeritoiminta tuliasemien vaihtamisen kanssa tai miten tykistö tukee jääkäreitä. Uutta tulee myös kalustorintamalla. Välimäen mukaan peruspalikat ovat varuskunnassa hyvällä mallilla. Astumme portista ulos ja voimme käytännössä heti aloittaa harjoituksen. Komentaja: prikaatikenraali Pasi Välimäki rakennuskantaan on investoitu yli sata miljoonaa euroa, ja se näkyy. – Tarpeeksi, Välimäki sanoo lähes kuiskaavalla äänellä iso virnistys suunpielessään.. Prikaatiin kuuluu kuusi joukkoyksikköä: Kymen jääkäripataljoona, Karjalan tykistörykmentti, Salpausselän ilmatorjuntapatteristo, Kymen pioneeripataljoona, Itä-Suomen viestipataljoona ja Karjalan huoltopataljoona. Se on aivan valtava voimavara ja samalla myös kustannustehokasta meille. Yksi Maavoimien kolmesta valmiusyhtymästä. – Yhteistoimintaharjoitukset ovat meidän suurimpia voimavaroja. Välimäen mukaan näkyvyys ja avoimuus ovat viestinnällisessä mielessä tärkeitä asioita niin Karjalan prikaatille kuin Puolustusvoimillekin. Karjalan prikaati Kouluttaa vuosittain noin 4 000 varusmiestä, henkilöstöä noin 600. – Meillä on tietty johtovastuu, mutta emmehän me tätä yksin tee. – Me olemme osa yhteiskuntaa ja harjoittelemme Suomen puolustamista aivan ihmisten kotikonnuilla. Prikaati on yksi kolmesta Maavoimien valmiusyhtymästä ja strategisesti isossa roolissa kaakkoisen Suomen suurimpana joukko-osastona. Me olemme se kokoava voima, mutta yhdessä pystymme vastaamaan turvallisuushaasteisiin. Kysymisen jälkeen hän kuitenkin suostuu nostamaan esiin yhden kehityskohteen. Näitä kaikkia vastaavia asioita voimme harjoitella täällä omilla joukoilla ja omilla alueilla. Välimäen mukaan prikaatin monipuolisuus yhdistettynä Pahkajärven erinomaisiin harjoitusmaastoihin antavat valtavasti mahdollisuuksia varusmiesten harjoitteluun. Varastotilaa tietysti voisi olla vielä nykyistä enemmän. 2A6 syrjäyttää prikaatissa kokonaan aiemmat 2A4-vaunut, jotka huolletaan ja varastoidaan. Alue on muuttunut kymmenessä vuodessa huikeasti. Toinen olennainen osa paikallisharjoituksia on niiden näkyvyys. Välimäen mukaan näkyvä osa Karjalan prikaatin yhteistyötä muiden kanssa ovat paikallispuolustusharjoitukset. Se on tarkoituksenmukaista, että ei harjoitella vain metsissä, vaan siellä missä tapahtuu. Karjalan prikaatin puolustusvastuualueella on kolme maakuntaa: Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Ensimmäiset Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Karjalan prikaatiin. Kasarmeista enää yksi on peruskorjaamatta. Papu-harjoituksissa korostuu yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Sijaitsee Vekaranjärvellä, Kouvolassa. Leopard 2A6 korvaa pian 2A4:n prikaatissa, komentaja Pasi Välimäki kertoo. Kaikki katettuna Karjalan prikaati kouluttaa ainoana joukko-osastona kaikkia Maavoimien aselajeja
Se oli minulle henkisesti ja älyllisesti hieno kokemus olla juuri silloin Rajavartiolaitoksen esikunnassa rajaja meriosastolla työssä. Tällöin olisi mietittävä, mikä maa johtaa joukkoja. Rajavartiolaitoksen reservi on nykyään noin 12 000 henkilön vahvuinen. – Päätimme, että otamme naapuriin lähestymistavan, jossa ryhdymme rakentamaan yhteistyötä. Kajaanilaislähtöinen Kaukanen olisi halunnut jo varusmieheksi Rajavartiolaitokseen. Lapista hyvät muistot Uransa varrella Kaukanen on saanut nähdä Rajavartiolaitoksen monelta kantilta. Teksti: Paavo Airo, kuva: Sakari Piippo pitkän ja komean uran Rajavartiolaitoksessa tehnyt kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen on viime aikoina totutellut uudenlaiseen elämään. Kaukanen ei näe ideaa millään tapaa ongelmattomana. Kun itsestä huolehtimisesta tulee rutiinia, voidaan mennä taistelun ja sissitoiminnan kouluttamiseen. Teki 40 vuoden työuran Rajavartiolaitoksessa. Reserviläinen pääsi lokakuun lopulla jututtamaan Kaukasta hänen uransa vaiheista. Viimeiset 10 vuotta Rajavartiolaitoksen päällikkönä toiminut Kaukanen siirtyi syksyllä reserviin. Ensimmäisenä aiheena pitää olla, kuinka teen oloni mukavaksi metsässä. Ihminen ei näe ja kuule metsässä kaikkea. Siirtyi syyskuussa 2018 reserviin.. Laitinen tunnetaan myös vuonna 2005 perustetun EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin ensimmäisenä pääjohtajana. Suuria säästöjä viime vuosina Kaukasen päällikkökaudella Rajavartiolaitokseen kohdistui suuria säästötoimenpiteitä. – Ratkaisu voisi olla, että EU-maista pitää vain irrottaa enemmän resursseja yhteisiin operaatioihin. Tietyistä asioista on kuitenkin pidetty kiinni, ettei niitä tuhota, Kaukanen sanoo. Hallintoa on supistettu. Piti keksiä kiivaasti uusia asioita, mikä sopi minulle erittäin hyvin. Toimi Rajavartiolaitoksen päällikkönä 2008–2018. EU:ssa ei valitettavasti vieläkään ole kehitetty ratkaisua laittoman siirtolaisuuden aisoihin saamiseksi. Uusi etelänaapuri Viro otti oppia Suomen rajavartiolaitoksesta. – Otin vielä kadettikouluun metsätieteellisen pääsykoekirjat mukaan, jos ei se olisikaan napannut. Uran alkuvaiheessa toiminta rajalla oli aivan erilaista kuin nykyään, olihan Neuvostoliitto sulkenut rajansa. Ammattitaitoisempaa porukkaa en ole tavannut kuin suomalaiset rajavartijat, Kaukanen kehuu. Kylmän sodan jälkeen, tätä päivää kohti tultaessa, monet Euroopan maat ovat luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta ja jotkut kuten Ruotsi alkaneet palauttaakin sitä. Pääsin siellä sissikomppanian päälliköksi 1985. Kaukasella oli jo hyvien ylioppilaspapereiden ansiosta saatu mikrobiologian opiskelupaikka Oulun yliopistoon. Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävässä aloitti syksyllä kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen. – Siirto Lapin rajavartiostoon oli erittäin mieluinen. Minkälaisen päällikön Rajavartiolaitos saa Laitisesta. Toinen 1990-luvun merkittävä mullistus oli Euroopan unionin synty, joka toi mukanaan vapaan liikkuvuuden EU-maiden välillä ja yhteisiä rajaturvallisuuden sääntöjä. Siis miten pidän itsestäni huolta, ja ettei tule suru puseroon, jos takapuoli kastuu. Dronet avuksi Rajavartiolaitos operoi melko pienellä henkilöstöllä, jos verrataan moneen muuhun Euroopan maahan. – Tässä olen havainnut joissakin Euroopan maissa yleisen asevelvollisuuden tavoin haikailua takaisin. Turisteja ei virrannut idästä Suomeen. Erityisesti Lapista hänellä on hyviä muistoja. Kaukasen mielestä kertausharjoituksia on saatu järjestettyä rajan reserville riittävästi. Myös merellä dronesta on apua, kun vaikkapa etsitään pelastettavaa henkilöä. 1990-luvulla suuria muutoksia Vuosi 1991 oli merkittävä. Sotilasarvo kenraaliluutnantti. Kesän 1975 aikana, kun olin RUK:ssa, kävin pyrkimässä kadettikouluun, joka ei siihen aikaan ollut erityisen suosittu nuorten keskuudessa. Droneja on kokeiltu partioiden apuna vuodesta 2016. Esimerkiksi Viron rajavartiolaitos on sulautettu osaksi poliisia. Euroopan komissio on esittänyt 10 000 työntekijän rajajoukkojen perustamista, joihin Suomesta haluttaisiin 170 henkilöä. KUKA. Turvallisuusympäristö ehti muuttua uran aikana paljon. Todettiin myös, että meillä on etelässä ihan uusi naapuri, itsenäistynyt Viro. – Sielläkin sain kyllä niitä jännittäviä sissihommia harrastaa. – Se vaatisi paljon lainsäädäntöä. Turvallisuuspolitiikan ja Rajavartiolaitoksen toiminnan perusteet piti laittaa uusiksi. Neuvostoliiton kaatuminen muutti rajaturvallisuuteen liittyvää ajattelua monella tapaa. Jaakko Kaukanen 63-vuotias, syntynyt Kajaanissa. – Rajavartiolaitos osallistuu jatkuvasti kansainvälisiin operaatioihin, ja osaamista ei ole tarvinnut hävetä. EU:n yhteiset rajajoukot ei ongelmaton ajatus Viime aikoina on puhuttu EU:n yhteisistä rajajoukoista. Partiossa aikaa viettänyt nuorukainen oli kiinnostunut sissikoulutuksesta, joka sisälsi hänen mielessään tiettyä eräromantiikkaa. ”Osaamista ei tarvitse hävetä” Yhdestä asiasta Kaukanen sanoo olevansa erityisen ylpeä: palkatun henkilökunnan valtavasta ammattitaidon kasvusta 40 vuoden aikana. Elettiin sellaisessa poliittisessa tilanteessa, että yleinen ilmapiiri maanpuolustusta kohtaan ei ollut opiskelevan nuorison keskuudessa kovin myönteinen, Kaukanen muistelee. – Kun partio istahtaa itärajalla kannon päähän ja ympärillä näkyy jänkää molemmilla puolilla, laitetaan drone kiertämään ne jängän laidat ja katsotaan, mitä täällä on. Neuvostoliiton kaatuminen pisti kaiken uusiksi 1990-luvulla. Alkoi sutina. Mutta kadettikoulu nappasi niin kovaa, että katsoin upseerikoulutuksen olevan minun juttuni. Rajavartiolaitoksen esikunnan lisäksi hän ehti työskennellä Kaakkois-Suomen, Kainuun ja Lapin rajavartiostoissa. Kaukanen kuitenkin sijoitettiin varusmieheksi Kainuun prikaatiin, Puolustusvoimiin. Iso kysymys oli, mitä itärajalla tapahtuu. Se laajentaa partion maailmankuvaa. Sellaiset, jotka mahtuvat reppuun. Ja niin hän pääsikin valmistuttuaan vuonna 1978. Siinä ongelmana vain on, että jäsenmaiden rajaturvallisuusorganisaatioiden resurssit on mitoitettu vain kotimaan tarpeisiin, eikä esimerkiksi Suomella ole tällä hetkellä yhtään ylimääräisiä joukkoja. – Jo silloin luutnanttina pidin punaisena lankana, että kun metsään mennään, ensimmäisissä harjoituksissa jätetään taistelun ja vartiovuorojen harjoitteleminen vähemmälle. Uhkakuvat eivät onneksi toteutuneet. Mutta mennäänpä ajassa vielä taaemmas, sinne, mistä kaikki alkoi. Siihen aikaan harjoitutettiin paljon hajautettua sissitoimintaa, ja oli luotettava, että joukko pärjää. Suomalaiset kouluttivat päällystöä ja Viro sai Suomesta kalustoa. Työntekijöistä täytyy saada paras irti, jolloin esimerkiksi kalustoon satsaaminen on tärkeää. Myös sotilaallisesti järjestetyt rajavartio-organisaatiot ovat hävinneet Euroopasta. Kaukasen mukaan ongelmallista on muun muassa se, että yksikään laiva ei voi purjehtia EU:n lipun alla. Se sai kuitenkin jäädä, ja Kaukanen teki kaikkensa saadakseen niin hyvät paperit kadettikoulusta, että pääsisi töihin Rajavartiolaitokseen. Jotkut ovat todenneet, että taidettiin tehdä vähän äkkinäisiä johtopäätöksiä. Yhteiset rajajoukot eivät varsinaisesti olisi ratkaisu mihinkään, vaan osa tilanteen hallintaa. 12 VAIKUTTAJA Reserviläinen 7/2018 Takana 40 vuoden ura Rajavartiolaitoksessa Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen siirtyi Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävästä reserviin. Rajavartioasemien määrä on vähentynyt ja niitä on yhdistetty. – Itärajan luotettava valvonta, luotettava meripelastusjärjestelmä ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet ovat kruununjalokiviä, joissa on haluttu olla vahvoja. 40 vuoden pituinen taival Rajavartiolaitoksen palveluksessa on pitänyt sisällään suuria muutoksia eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä. Hän toimi apulaispäällikkönä vuodesta 2015. Kaukanen kertoo, että jokainen partio saa mukaansa kuljetettavat dronet eli kuvauskopterit varustukseensa. Tällä hetkellä Euroopassa vain Suomen rajavartiolaitoksella on myös maanpuolustuksellinen tehtävä. Säilyttäisikö Venäjä mielenkiintonsa vartioida rajaa, vai mitä olisi edessä – kenties laittomia maahantuloja. Ihmisen aistithan ovat rajalliset. – Maailma muuttui radikaalilla tavalla. Kun nuorena miehenä pääsee komppanian päälliköksi, siinä on suuri vastuu. – Rajavartiolaitoksen hengen täysin sisäistäneen, kansainvälisen, modernin ja ammattitaitoisen rajaupseerin, Kaukanen tiivistää. Neuvostoliitto kaatui ja Kaukanen siirrettiin Rajavartiolaitoksen esikuntaan, joka silloin vielä sijaitsi Helsingin Korkeavuorenkadulla. Varusmiespalvelus oli jännittävää aikaa. Kaukanen sai olla mukana auttamassa Viron Piirikaitsea alkuun
Eläkepäiviään hän on aloitellut muun muassa reissaamalla Lapissa, josta hänellä on hyvät muistot työuraltaankin.. Jaakko Kaukanen siirtyi reserviin syyskuussa
– RESUL:n yksi kansansivistystehtävä on siinä, että meidän reservi olisi nykyistä sijoittamiskelpoisempaa. – Näin ison kokoonpanon harjoittelussa yksittäinen taistelija ei välttämättä huomaa, miten yhteensopivuutta lisätään juuri siinä kyseisessä harjoitusvaiheessa. Erkki Saarijärvi. Tämä koskee myös nuorempaa väkeä, monilla kunto on yksinkertaisesti huono. Saarijärven mukaan rajallisilla resursseilla operoidessa yhteistyötä on pystyttävä tiivistämään kaikessa. Pienistä resursseista hakataan helposti paljon pieneen ristivääntöön. Kun hän tuli, liiton talous oli heikoissa kantimissa. Eskelinen kokee kansainväliseen toimintaan osallistumisen tärkeäksi. Harjoitus myös kehittää kotimaan puolustusta, kansainvälistä yhteistoimintakykyä sekä kykyä antaa ja vastaanottaa apua. 14 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 7/2018 Suomi mukana Trident Juncturessa Naton suurharjoitus kokosi yli 50 000 osallistujaa 31 eri valtiosta. Saarijärvi sanoi yllättyneensä, kun jäsenjärjestöistä Reserviläisliitto kyseli hänen peräänsä. Harjoituksen tavoitteena oli harjoitella merellisiä kansainvälisiä yhteisoperaatioita yksikköja esikuntatasoilla, kaikilla merisodankäynnin osa-alueilla sekä kehittää monikansallisten joukkojen yhteensopivuutta erityisesti rannikko-olosuhteissa operoitaessa. Maavoimien mukaan harjoitus mahdollistaa Suomen maa-, merija ilmavoimien joukkojen harjoittelun vaativissa monikansallisissa olosuhteissa, osana laajempaa harjoituskehystä. Reserviläisurheiluliitolla ei ole omia suoria jäseniä. Kaksi viikkoa kestäneeseen harjoitukseen osallistui yli 50 000 ihmistä 31 eri valtiosta. Lokakuun lopussa alukset kiinnittyivät viikonlopuksi laituriin Turussa, jossa yleisöllä oli mahdollisuus käydä tutustumassa aluksiin. Saarijärvi on toiminut aiemmin RESUL:n hallituksessa sekä istunut RUL:n liittohallituksessa. Osallistujamaista vain Suomi ja Ruotsi eivät olleet Naton jäsenmaita. Strategiatyön ohella tuleva puheenjohtaja kantaa huolta reserviläisten kuntopuolesta. – ”Turre” (edellinen puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist) on tehnyt kuudessa vuodessa ison työn. – Tekemällä ja käytännön harjoituksin oppii. PUOLUSTUSVOIMAT Erkki Saarijärvestä RESUL:n uusi puheenjohtaja Tuomas Kaarkoski reserviläisurheiluliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi on valittu siilinjärveläinen Erkki Saarijärvi. Tuomas Kaarkoski suomi osallistui Norjan isännöimään Trident Juncture -harjoitukseen lokaja marraskuussa. Trident Juncture on kolmen vuoden välein järjestettävä Naton korkean näkyvyyden harjoitus. Jos meiltä pyydetään tai jos me itse tarvitsisimme sotilaallista apua, niin sitä voidaan antaa ja ottaa vastaan tehokkaasti, kun on etukäteen harjoiteltu, Eskelinen sanoo Maavoimien verkkosivujen haastattelussa. Eskelinen sanoo, että rivisotilas voi helposti tuntea olevansa vain pieni pala koneistoa. Niin sanotusti molemmilla puolilla toimineena Saarijärvi huomasi, että yhteisen sävelen löytämisessä on vielä petrattavaa. RES:n ja RUL:n ohella sen jäsenjärjestöjä ovat Maanpuolustuskiltojen Liitto ja Suomen Rauhanturvaajaliitto. Kuitenkin juuri näissä harjoituksissa sitä yhteistoimintakykyä luodaan, sillä esimerkiksi eri johtoportaat ja aselajit saadaan näin toimimaan saumattomasti yhdessä. Saarijärvi toteaa saavansa johdettavakseen järjestön, jonka peruspalikat ovat hyvässä ojennuksessa. 43-vuotias reservin kapteeni seuraa tehtävässään kuusi vuotta liittoa vetänyttä Tor-Erik Lindqvistiä. Nyt asiat pyörivät mallikkaasti, kuten niiden pitääkin. JANNE HYVÄRINEN Porin prikaatin jääkärikomppania osallistui Trident Juncture -harjoitukseen.. Norjan lisäksi harjoitukset ulottuivat Suomen ja Ruotsin puolelle. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää hahmottaa, kuinka isot kokonaisuudet pyörivät. – RESUL:n suunnasta ei ole aina ole voinut täysin selkeästi tietää, mitä jäsenliitot haluavat. Saarijärvi itse on innokas suunnistaja ja tuttu näky myös liiton jotoksilla. Maavoimista harjoitukseen osallistui muun muassa Porin prikaatin jääkärikomppania, joka harjoitteli osana ruotsalaisen prikaatin kokoonpanoa. – Välillä tässä on näyttäytynyt sellainen iso ammottava kolo, kun jäsenliitot ovat tehneet yhtä ja RESUL toista. Noin 4 000 sotilaan harjoitukseen osallistui yli 40 pinta-alusta ja joukkoja 13 eri valtiosta. Myös RUL puolsi Saarijärven nimitystä. Merellä myös Samanaikaisesti Itämeren alueella järjestettiin merellinen Northern Coasts 18 -harjoitus, jonka johtovastuu oli Suomella. Yksi harjoitukseen osallistuneista oli alikersantti Kai Eskelinen, joka suorittaa palvelustaan Suomen kansainvälisessä valmiusjoukoissa Porin prikaatissa. Oikeastaan tärkeää on se, mitä he haluavat ja mitä jäsenjärjestöt tarvitsevat. RESUL:n hallituksessa Saarijärvi on istunut Reserviupseeriliiton jäsenenä. Ilmavoimien edustuksena oli 160 sotilasta ja yhdeksän Hornet-monitoimihävittäjää. – Olin siitä hiven yllättynyt, mutta otetaan haaste vastaan ja katsotaan, mitä tulee, Kuopion Reserviupseerikerhoon kuuluva Saarijärvi kertoo. Meidän pitää löytää aikaisempaa terävämpi fokus siihen, mitä jäsenjärjestöt haluavat
Petteri Järvinen Kyberuhkia ja somesotaa Digiaikana sinäkin olet etulinjassa Verkkomaailmassa olemme kaikki etulinjassa. Ovelta 25€. Vuoden tietokirja Yhdysvalloissa! Masha Gessen Venäjä vailla tulevaisuutta Totalitarismin paluu ”Totalitaristinen kaksoisajattelu ja valtion propaganda ovat luoneet Venäjälle tilanteen, jossa mikä tahansa on mahdollista, eikä millään ole suurta väliä.” Helsingin Sanomat ”Paras kirja Venäjästä pitkään aikaan nyt saatavilla suomeksi. Kyberturvallisuus on 2000-luvun kansalaistaitoa. ”Sähköt häviävät, Suomi seis, ”helvetti pääsee valloilleen” – Hurja skenaario uutuuskirjassa.” Uusi Suomi R ESERVI R OCK On the rocks 5.12.2018 Mikonkatu 15, Helsinki Metsatöll (est) spiHa (fin) Muddy MoonsHine (fin) Mustad kolonelid (est) tilaisuuden juontaa: Ville Kinaret (Radio City ja SuomiRock) Liput: ennakko Tiketti 23€ + toimitusmaksu. Ajankohtainen ja puhutteleva teos kaikille maamme turvallisuudesta kiinnostuneille. Hyvät ihmiset – ostakaa, lukekaa, pohtikaa!” Sinikukka Saari, Venäjä-asiantuntija Jaakko Iloniemi, Jarno Limnéll Uhkakuvat Mihin meidän tulisi varautua. poHjois-Helsingin ReseRvinaliupseeRit Ry esittää: ReseRviRock 2018: Metsatöll ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Jokainen rakastaa lämpöä! LUOMUVILLAFLEECE. KAUPOISTA JA NETISTÄ Näitä Suomi lukee Pentti Perttula Paras hävittäjä Suomelle Hornetin seuraajaehdokkaat Suomen kaikkien aikojen kallein ja merkittävin puolustushankinta puhuttaa! Kirja kaikille ilmailusta, tekniikasta ja Suomen maanpuolustuksesta kiinnostuneille. ”Yksi kirjan viesteistä on kirjoittajien mukaan, että tulevaisuuden uhkakuvat ovat entistä vaikeammin ennakoitavia.” Lännen Media 20.9.2018 Jari Nissinen Lahtiase Romaani Aimo Lahdesta: luovan neron pakkomielteestä, viinasta, valtion asehankinnoista, Konepistooliosakeyhtiön kovasta tiestä ja isän rakkaudesta poikaansa
Teksti: Tero Tuominen 16 HX-HANKE. Missä hankkeessa mennään juuri nyt. Ei siis ihme, että tuleva hävittäjävalinta kiinnostaa ilmailuväen ohella niin poliitikkoja kuin tavallisia veronmaksajiakin. Korkean pro?ilin kauppa HX-hanke etsii Ilmavoimille konetta 30 vuodeksi. Hinnaksi arvioidaan 7–10 miljardia euroa
Maailman parhaana pidetty Raptor-ilmaherruushävittäjä lentää näissä yhteyksissä sen todelliset häiveominaisuudet peittävillä tutkaheijastimilla varustettuina. Ilmavoimien lentäjät pääsivät lokakuussa testaamaan osaamistaan Yhdysvaltain ilmavoimien Lockheed Martin F-22 Raptor -stealth-koneiden kanssa niin Alaskan Red Flag -harjoituksen yhteydessä kuin Perämerellä Suomen ilmatilassa. Kuva: Ilmavoimat. 17 Reserviläinen 7/2018 Suomen F/A-18 Hornetit ovat nyt elinkaarensa parhaassa iskussa
Vasta MLU:ssa se otettiin käyttöön ohjelmistopäivityksillä. Ykkönen toi mukanaan muun muassa kypärätähtäimen, jolla hävittäjän ohjaaja voi suunnata lämpöhakuisen AIM-9X Sidewinder -ohjuksensa hakupään myös koneen sivulla lentävään maaliin. Kolmenkymmenen vuoden käyttöikä tarkoittaa, että viimeisinkin 90-luvulla Patrian Hallin tehtaan kokoonpanosta valmistuneista Horneteista poistetaan rivistä vuoden 2030 lähetessä. Valmistajilta on pyydetty esitykset, miten myyjän vapaasti määrittämällä ratkaisulla päästäisiin tähän. Periaatteessa se on ollut meillä sisäänrakennettuna koko koneen käyttöiän, olihan Yhdysvaltain merivoimien tyyppimerkintä koneelle F/A-18 (Fighter/Attack). Melkoinen loikka siihen verrattuna, miten 60-luvulla Ilmavoimille ostettiin Neuvostoliitosta ensimmäisiä ohjuksilla aseistettuja koneitamme eli MiG-21Fhävittäjiä suurin piirtein niitä näkemättä. 18 HX-HANKE suomi osti 64 Boeing (ennen McDonnell Douglas) F-18 Hornet -torjuntahävittäjää miljardikaupalla juuri laman puskiessa päälle 1990-luvun alussa. Ilmavoimien käytössä Hornetien kerrotaan olleen menestystarina. Perusteellinen vertailu Jokainen HX-hankkeessa mukana oleva kone luultavasti pystyisi täyttämään Suomen ilmavoimien tarpeet ainakin 2020-luvulla. Lockheed Martin F-35 -hävittäjää siirretään kokoonpanotelakan yllä. Lopputuloksena prosessista on ehdotus uudesta Ilmavoimien hävittäjästä ainakin seuraavaksi 30 vuodeksi. Todennäköisesti näin toimitaan myös vuonna 2021. Nyt käynnissä olevaan koneiden uusintaan on haettu pohjaa niin DX-hankkeen dokumentoinnista kuin siinä mukana olleiden kokemuksista. Nykyisin Hornetien asevarusteluun kuuluu 20 mm Gatling-tykin sekä lämpöja tutkahakuisten ilmataisteluohjusten ohella ilmasta maahan täsmäaseita. Lopullisen hävittäjäehdotuksen pitäisi olla valmiina 2021. Samaten tehtäviin kuuluvat tiedustelu ja elektroninen sodankäynti. Ilmavoimien F/A-18-kaluston käyttöiäksi on laskettu rasitusseuranalla noin 30 vuotta. Neljä alinta voidaan läpäistä minimitason ylityksellä. HX-hankkeen tavoitteeksi on linjattu F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen. Arvio pohjautuu niin rakenteiden kulumiseen lentotoiminnassa kuin koneen erilaisten järjestelmien vanhenemiseen. Kun Hornetit hankittiin 90-luvun alussa, päätöksen teki maan hallitus Ilmavoimien komentajan esityksestä. Kaikki viisi konevalmistajaa esittivät modernin monitoimihävittäjänsä hankkimista. Viimeisenä prosessissa on itse hävittäjäkoneen suorituskyvyn evaluointi. HX-hankkeessa on määritetty viisi eri tasoa, jotka hävittäjäkandidaattien on täytettävä. Mahdollista olisi ollut esimerkiksi tarjota hävittäjän rinnalle miehittämätöntä ilma-alusta, mutta yksikään valmistaja ei vaihtoehtoon tarttunut. LOCKHEED MARTIN. Ilmasta ilmaan -toiminnan ohella monitoimihävittäjän suorituskykyyn kuuluu vaikuttaminen maaja merimaaleihin. HX-hanketta vetää entinen Ilmavoimien komentaja Lauri Puranen puolustusministeriön strategisten hankkeiden osastolla. Jo valmistajayrityksille lähetetty tietopyyntö on yli 700-sivuinen. Hornet-valinnasta oppia Ilmavoimat on hankkinut sotilaskoneita monella tavoin. Kahdella MLU-päivityksellä (Midlife Upgrade) niiden ominaisuudet on pidetty ajan tasalla. Tämä onkin pitänyt paikkansa valintaprosessin vaiheiden suhteen. Parhaimmissakaan tapauksissa suuria vertailuja ei ole voitu järjestää, usein koelentäjä on käynyt tyypittämässä tarjolla olevan ehdokkaan. . Toki hävinneiden suunnasta kuultiin joitain ei niin positiivisia kommentteja. Muut ovat GPS/inertia -ohjautuva JDAM-täsmäpommiperhe ja JSOW-liitopommi. Hävittäjähankinnan kustannuksiksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa, joten on varmaa, että siihen liittyy myös poliittisia intohimoja. Jo Saab 35 Draken ja MiG-21BIS -koneet 90-luvulla Horneteilla korvannut DX-hanke sai siihen osallistuneilta konevalmistajilta kiitosta perusteellisuudestaan. Varaosahuoltokin vaikeutuu. Samaan aikaan Suomen ympäristössä operoivaa hävittäjäkalustoa uudistetaan ja käyttöön otetaan myös kokonaan uusia tyyppejä. Siinä aiemmat vaiheet läpäisseet ehdokkaat vertaillaan muun muassa koelennoilla, sotapeleillä ja simulaattoritestauksella. Hävittäjän päivitysmahdollisuudet loppuvat muiden käyttäjien luopuessa tämän alkuperäisen niin sanotun Legacy-Hornetin operoinnista. Historiassa on jouduttu usein ottamaan sitä mitä on ollut tarjolla, välillä on silloinkin saatu ajanmukaisinta kalustoa. MLU2 toi Horneteille ilmasta maahan -kyvyn. Hävittäjän suorituskyvyn keskeinen osa ovat sen aseet. Jos taso ei ylity, valmistajan kanssa voidaan neuvotella uudelleen. . Kuudessa vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista, esimerkiksi 2019 eduskuntavaalien yhteydessä hallituspohja mitä suurimmalla todennäköisyydellä vaihtuu. Nyt Ilmavoimat ei ole lähtenyt etsimään pelkästään uutta konetyyppiä. Tältä näyttää nykyaikainen lentokonetehdas. Prosessi käynnistyi vuonna 2015. Kun HX-hanke julkistettiin, puolustusministeriöstä kerrottiin sen etenevän mahdollisimman avoimesti. Eurooppalainen MBDA Meteor -ilmataisteluohjus edustaa ainakin julkaistujen tietojen perusteella alansa huippua erityisesti kantamaltaan ja maaliinhakeutumisvaihteen liikehtimiskyvyltään. Kauaskantoisin on AGM-158 JASSM -risteilyohjus. Sitten ne laitetaan pisteytyksen kautta paremmuusjärjestykseen. Kun mennään pidemmälle ja yksityiskohtiin, valinta muuttuu hankalammaksi. Uusia hävittäjiä tarvitaan siten jo 2025, kun ensimmäiset Hornetit ovat 30-vuotiaita. • Dassault Rafalen ohjaamo edustaa hyvin neljännen ja viidennen sukupol (Hands on Throttle and Stick). Ne ovat järjestelmän määrittäminen, huoltovarmuus, elinkaarikustannukset ja teollinen yhteistyö
19 Reserviläinen 7/2018 taa hyvin neljännen ja viidennen sukupolven rajamailla olevan hävittäjän tekniikkaa. Kuvassa Euro?ghter Typhoonin Striker -kypärä. Hävittäjän järjestelmä seuraa kypärän asentoa ja pystyy lukitsemaan aseet maaliin katsetta suuntaamalla. DASSAULT TERO TUOMINEN TERO TUOMINEN. Suuri HUD-heijastusnäyttö tuulilasin edessä, isot värinäytöt mittaripaneelissa sekä HOTAS-sivusauvaohjaus Kaikissa ehdolla olevissa HX-koneissa Rafalea lukuunottamatta on ohjaajan kypärässä heijastusnäyttö, jonka visiirissä ovat nähtävissä tärkeimmät lentoarvot sekä maalitilanne
Aiemmin suurin osa Fouga Magister ja BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskoneista sekä Boeing (McDonnell Douglas) F/A-18 Hornet -hävittäjistä onkin koottu Patrian tehtaalla Jämsän Hallissa. Maailmalla tehdyistä kaupoista voi hakea vertailupohjaa, mutta konehankinnat ovat niin erilaisia, että ei voida sanoa tietyn hävittäjän maksavan tarkalleen X euroa. Täsmäaseiden toimivuudesta nämä sodat ovat toki kertoneet. Viidennen sukupolven koneiden erona ovat erityisesti tutkaheijastusta vähentävät häiveominaisuudet sekä kehittynyt verkottunut sensorifuusio. Kuvasta näkyy aiempia Hornet-versioita suurempi siipi etureunajatkeineen. Hintaan vaikuttavat sopimuksiin kirjatut tuotetuki, teollinen yhteistyö, koulutus, varaosat ja luonnollisesti valtioiden väliset suhteet. 20 F-35A Pituus 15,67 m Kärkiväli 10,67 m Tyhjäpaino 12 020 kg Nopeus 1960 kmh Käyttöön 2016 F/A-18E/F Pituus 18,38 m Kärkiväli 13,68 m Tyhjäpaino 14 552 kg Nopeus Mach 1960 kmh Käyttöön 2001 Lockheed Martin F-35A -hävittäjän luonnollisen kokoinen malli Ilmavoimat 100 -lentonäytöksessä kesäkuussa 2018 Tikkakoskella. Eniten yhden valtion tuotantoa on Rafale. Viidestä tarjokkaasta F-35A on ainoa, joka luokitellaan viidenteen sukupolveen. Esimerkiksi Afganistanissa on saatu lentää ilman, että vastassa olisi olkapääohjuksia kehittyneempää ilmatorjuntaa, vihollisen hävittäjistä puhumattakaan. Tässä vertailussa viidettä sukupolvea edustavan ja todennäköisesti pisimpään tuotetukea saavan F-35A-koneen valmistus on jaettu kolmeen tehtaaseen Yhdysvaltoihin, Italiaan ja Japaniin. Samalla ne ovat osoittaneet, että vastustajan saadessa ilmaherruuden maajoukkojen toiminta vaikeutuu merkittävästi. Yleisö pääsi tutustumaan ohjaamoon. TERO TUOMINEN TERO TUOMINEN HX-HANKE. Käytännössä kaikissa HX-koneissa on amerikkalaista teknologiaa ainakin jossain muodossa. Ehdokkaat voidaan jakaa kahteen ryhmään myös valmistajamaan perusteella. Sotilaskoneiden yhteydessä mainitaan usein, että se on ”taistelussa testattu” (Combat Proven). Tarjolla on kolme eurooppalaista niin sanottua euro-canard-konetta (delta-siipi ja kääntyvä canard-etusiipi) ja kaksi amerikkalaista kahdella sivuvakaajalla varustettua hävittäjää. Hävittäjät jaetaan ominaisuuksiensa perusteella hieman häilyvällä tavalla sukupolviin. Käsin lentäessä niitä ei voisi edes hallita, mutta kun välissä on FlyBy-Wire-tietokone, ohjaaja voi hyödyntää ominaisuutta nopeaan liikehtimiskykyyn. Useimmat nykyisin käytössä olevat koneet (kuten Suomen Hornet) kuuluvat neljänteen. Se kuljettaa tarvittaessa asekuormansa rungon sisällä ja suunnittelussa on keskeistä tutkaheijastuksen minimoiminen. Boeing esitteli poikkeuksellisesti F/A-18G Growler -konettaan (Super Hornet) Tikkakosken lentonäytöksessä epäsymmetrisellä kuormalla, joka vastaa operatiivista käyttöä. Vaikka aerodynaamiset ratkaisut poikkeavat, kaikki ovat pituussuunnassa staattisesti epävakaita. Tuotanto ja aseet Suomi luonnollisesti haluaa jo huoltovarmuudenkin takia mahdollisimman laajan tuntemuksen uudesta HX-hävittäjästä ja sen teknologiasta. Vaikka alun perin ajatuksena oli rakentaa yhteiseurooppalainen hävittäjä, hanke jakautui kahteen: monikansalliseen Euro?ghteriin ja ranskalaiseen Rafaleen. Euro?ghteria HX-hankkeessa edustava BAE Systems korosti konetyypin eurooppalaisuutta tuomalla Tikkakoskelle kesäkuussa 2018 koneet peräti neljän ilmavoiman riveistä: Englanti, Saksa, Espanja ja Italia. Myös raskaat huollot on keskitetty vain tietyille toimijoille. Elinkaarikustannukset ovat oma lukunsa. Joka tapauksessa suurin osa tarjouksiin liittyvästä materiaalista on salaista niin valmistajien kuin myös koneen hankkivan Suomen kannalta. Myös tulevan hävittäjän kappalehintaa on vaikea arvioida etukäteen. Viimeaikaiset ilmasotatoimet eivät kuitenkaan kerro kovin paljoa hävittäjien ominaisuuksista modernilla taistelukentällä. Sen sijaan valmistajilta saatavia konetyyppien vertailutietoja, puhumattakaan niistä tehtävistä johtopäätöksistä, on turha odottaa julkisuuteen jo pelkästään kilpailutusteknisistä syistä. Neljännen vai viidennen sukupolven hävittäjä HX-hankkeessa on mukana viisi konetyyppiä: yhteiseurooppalainen Euro?ghter (sitä edustaa englantilainen BAE Systems), ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen E, amerikkalainen Lockheed Martin F-35A Lightning II, ranskalainen Dassault Rafale ja amerikkalainen Boeing F/A-18E/F Super Hornet (sekä sen elektronisen häirinnän versio EF-18G Growler). Kaikkien ehdokkaiden ominaisuuksiin kuitenkin kuuluu sensorifuusio muodossa tai toisessa. Suomi on kuitenkin tietopyynnössään linjannut, että hankittavan HX-hävittäjän kulujen pitää mahtua nykyisen puolustusbudjetin mukaiseen Hornetien kustannusrakenteeseen