Eklund Oy Koeajo: MAN TGM 18.290 4X2 -JAKOAUTO Custom: JUSSI SÄTERI – KUVANTEKIJÄ Kuljetusliike: JUKKA HIEVANEN OY K U LJ ET U S A . TOIV OTA MM E ASIA KKA ILLE MM E JA YHT EIST YÖK UMP PAN EILL EMM E HYV ÄÄ JOU LUA JA ME NES TYK SEL LIST Ä UUT TA VUO TTA ! Lahma-Trans Oy Sukupolvet vaihtuvat, pankot pysyvät Urjalalainen perheyritys kuljettaa, nostaa, huoltaa ja pesee KULJETUS KULJETUS A. EK LU N D O Y • LA H M A -T R A N S O Y • JU SS I SÄ TE R I • JIM M IE K A R LS SO N • M A N TG M 18 .2 9 4 X 2 12 74 00 19 -2 50 8 PAL VKO 2026-03 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 8/2025 • HINTA 12,50 € • WWW.RASKASKALUSTO.FI • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 8/ 20 25 JIMMIE KARLSSON LUTTISTEN SISU M-168 NOSTALGIA KULJETUSLIIKE
Teksti tähän! ENNEN DIESELIÄ Kalevi Juutisen Hornsby-Akroyd-moottori FIRMAN MASKOTTI 80-luvun Sisu on kaivurin paras kaveri RUOTSIN ALLIS Länsinaapuri kopioi jenkeiltä tykinvetäjän 74 50 00 -2 50 8 • PA L VK O 20 26 -0 3 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 8/2025 • Hinta 12,50 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT MERCED ESBENZ L3000 12 2 8 / 20 25 • All is -C ha lm er s M • H or ns by -A kr oy d-m oo tto ri • M er ce de s-B en z L3 00 0D • N or m ag N G 23 • Sis u R -1 42 • Va ltr a 11 2 M -4 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Nyt myös netissä! VANHATKONEET.FI Osoit a kame ralla ( V KIRSI RAUKOLAN Osoit a kame rall a ( V UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Teksti tähän ! ENNEN DIESELIÄ Kalevi Juutisen Hornsby-Akro yd-moottori FIRMAN MASKOTTI 80-luvun Sisu on kaivurin paras kaveri RUOTSIN ALLIS Länsinaapuri kopioi jenkeiltä tykinvetäjän 74 50 00 -2 50 8 • PA L VK O 20 26 -0 3 Rautaista luettavaa • www.vanhatk oneet.fi • 8/2025 • Hinta 12,50 € TRAKTORIT • KUORMA-AU TOT • MAANRAKEN NUSKONEET • TAPAHTUMAT MERCE DESBENZ L3000 12 2 8 / 20 25 • All is -C ha lm er s M • H or ns by -A kr oy d-m oo tto ri • M er ce de s-B en z L3 00 0D • N or m ag N G 23 • Sis u R -1 42 • Va ltr a 11 2 M -4 Nyt myös netissä! VANHATKONEET.FI KROISOSMEININKIÄ: Classic Tiffany ’89 TULEVA KLASSIKKO: Honda Civic Type R MAINOKSEN IMUSSA: Urheilumarkkinointia SYMPPIS REISSUAUTO MINI MATKAILUA MAINIO MINIAUTO HONDA AN 600 ’72 TAVALLISTA SPORTIMPI OPEL MANTA GSI EXCLUSIVE ’87 8/2025 • Hinta 12,50 € • www.klassikot.fi VW GOLF RALLYE ’89 Ahdettua A -ryhmaa : : 8/ 20 25 Cla ssi c Tiff an y ’89 • Ho nd a AN 60 ’72 • M erc ed esBe nz 28 E ’84 • Op el M an ta B GS i ’87 • VW Go lf Ra lly e ’89 36 84 80 -2 50 8 • PA L VK O 20 26 -0 3 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V Nyt myös netissä! klassikot.fi
Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ehkä näin käy, ainakin jossain. Jos nämä olosuhteet kokevat jonkin mullistuksen, kuten tässä tapauksessa USA:n asettamat sanktiot venäläisiä energiayrityksiä kohtaan, ollaan nopeasti ihmettelyn äärellä. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ne energiavarmuuteen liittyvät suunnitelmat, joita varmastikin valtiollisella taholla on laadittu, koskenevat enimmäkseen Suomeen kohdistuvaa sotatilannetta. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@raskaskalusto.fi Päätoimittaja Juha Pokki Toimitussihteeri Harri Onnila Toimittaja Ari Perttilä Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Dace Grïsle Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ensin toki laskun saanut kuljetusyritys, mutta saadaanko kulut vielä vietyä hintoihin järkevän liiketoiminnan edellyttämään tapaan. Mistä ja kuinka pitkän lisämatkan päästä polttoainetta saadaan, kenen kanssa tehdään uudet tankkaussopimukset, pitääkö esimerkiksi hallille hankkia oma säiliö. Ehkä siksi tällaiseen ei ole ollut suurempaa suunnitelmaakaan. Nyt verkostosta poistuvat asemat saattavat saada jatkoa ja uuden elämän jonkin toisen ketjun väreissä, eli kuten joissakin povauksissa arvellaan, markkinatalous kyllä korjaa tilanteen aikanaan. Sitten tuli syksy 2025 ja Teboil-kriisi. Tärkeintä olisi tässä vaiheessa ottaa tarkasteluun se, miten jatkossa vastaavaa tilannetta ei pääse syntymään. Verkoston nouseminen takaisin eloon ei myöskään poista sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa jotakin voi tapahtua uudelleenkin. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja Ari Isosomppi Postiosoite Raskas Kalusto PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.raskaskalusto.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@raskaskalusto.fi myynti@raskaskalusto.fi materiaali@raskaskalusto.fi etunimi.sukunimi@raskaskalusto.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 1799-585X Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Oli kyse sitten sähköstä tai kaasusta, kritisoidaan ”tankkausinfran” eli latauspisteiden tai kaasutankkauspaikkojen sijaintia ajoreittiin nähden. Se opetti muutamassa viikossa, että todellisuus onkin hieman toisenlainen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. D ieselillä ajettaessa saatavuus ja erityisesti siihen liittyvä infrastruktuuri ei ollut keskusteluissa yleensä kenellekään ongelma, sillä tuota perinteistä polttoainettahan saa lähes mistä vain, milloin vain ja kuinka paljon vain. Tämä ei tapahdu kuitenkaan hetkessä. Jos sitten käy niin, että alueen ainoa tankkauspaikka ei olekaan käytössä syystä tai toisesta, varsinkin ammattiliikenne on nopeasti ratkaisujen etsimisen edessä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Ja ennen kaikkea: kuka nämä yllättävät kulut maksaa. Erityisesti harvemmin asutuilla alueilla tankkausvaihtoehdot ovat luonnollisesti olleet rajatummat jo pelkän kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@raskaskalusto.fi Pääkirjoitus Dieseliä saa mistä vain. Aiemmin suurin huoli polttoainekriiseissä on ollut lähinnä mittarihinnan muutos, eikä vastaavaa tankkausverkostoon kohdistunutta äkillistä harventumista tai sen uhkaa ole koettu muutamaa lakkoa lukuun ottamatta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tilaajapalvelu Puh. 4. Vaihtoehtoisten käyttövoimien ympärillä käytävässä keskustelussa yksi tärkeimpiä vasta-argumentteja on se, mistä ja miten käyttövoimaa on saatavilla. Pitkän ja harvaan asutun maan kohdalla olisi varmasti nyt aiheellista tutkia myös markkinataloutta notkeampia väliaikaisia tapoja paikata alueellisia polttoainekapeikkoja, sillä vaikka pyörät yhä pyörivät, ei ala kaipaa jälleen yhtä uutta kapulaa rattaisiin. Jälkiviisaita on jo iltapäivälehtien keskustelupalsta täynnä, joten nyt tuskin tarvita lisää tietäjiä kertomaan, miten asiat ”oikeasti” ovat suuntaan tai toiseen, mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä ei. Dieseliä on kyllä saatavilla normaaliolosuhteissa. Isojakin yrityksiä voi kaatua, suuria toimitusketjuja katketa tai maailmantilanne muulla tavalla vaikuttaa polttoaineiden saatavuuteen
Vakiopalstat 12 Uutiskuljetus 82 Seuraavassa numerossa Kuljeuts A. 32 Konstailemattomia kemikaalikuljetuksia Samat Nordic Oy:n historia suomalaisteillä on nimeään vanhempi ja huomattavasti laajempi. 38 Talvisäällä kuin säällä Talvitienhoito on Suomessa yhä suurempien haasteiden edessä. Tapahtumat 68 Kauden päätös Uudenmaan Truck Meeting 2025 Mäntsälässä. 60 Toimintaa puolen Suomen alueella Wetteri Power sopii hyvin osaksi ruotsalaista Persson Invest -konsernia. 50 Kuvantekijä Jussi Säteri piirtää linjat ja maalaa kuvat. 26 Korkeatasoista toimintaa matalalla kalustolla Lahma-Trans Oy kuljettaa, pesee ja huoltaa. Nro 8/2025 27.11.2025 Tässä numerossa Kalusto ja ihmiset 6 Sukupolvet vaihtuvat, pankot pysyvät Kuljetus A. 54 Modernilla twistillä perinteitä vaalien Örebrolaisen Jimmie Karlsson Transport AB:n kalusto herättää huomiota tyylikkyydellään. 5. 72 Tarraa pukkaa! Tarrojen vähyys harmittaa nykyisessä markkinoinnissa, joten turvaudumme arkistoihin. 76 Aikakautensa ikoni PTP Luttinen Oy:n Sisu M168 BEV8X2 kertoo tarinaa suomalaisesta autonvalmistuksesta. Eklund Oy Eurajoelta. 06 KANNESSA 54 76 Luttisten Niittikoppi-Sisu on yksi aikakautensa ikoneja. Eklund Oy Eurajoelta ajaa länsirannikon puuta. Jimmie Karlssonin kalusto yhdistää perinteet ja nykypäivän. 20 Painesäiliössä tai pressun alla Huittislainen Jukka Hievanen Oy kuljettaa maatalouden ja lämmityksen tarpeisiin. 44 Automaatin avittamana Koeajossa MAN TGM 18.290 4X2 -jakoauto kahdeksanportaisella automaattilaatikolla. 64 Porvoon mittoja Porvooseen avautui moderneille mitoille rakennettu Volvo Truck Center
Sukupolvet vaihtuvat, Sukupolvet vaihtuvat, pankot pysyvät pankot pysyvät 6 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
KULJETUS A. Eklundin perheessä Eurajoella yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeä termi ja erityisesti sen merkitys huomattiin tavanomaista aikaisemmassa vaiheessa. Sukupolvet vaihtuvat, Sukupolvet vaihtuvat, pankot pysyvät pankot pysyvät Sukupolvenvaihdos on termi, josta monissa yrittäjäperheissä puhutaan liian vähän ja liian myöhään. EKLUND OY, EURAJOKI 7
Eklund Oy:n toiminnan juuret juontavat vuoteen 1961, jolloin Altti Eklund aloitti Kullaalla puutavarakuljetukset paikallisen teollisuuden tarpeisiin. Arin mukaan yrityskauppojen kautta toimintaa olisi mahdollista kasvattaa nopeastikin, joskaan se ei ole hänen mielestään järkevä tapa toiminnan laajentamisessa. Ari alkoi yrittäjäksi varsin myöhäisellä iällä, Sami sitä vastoin otti vastuuta toiminnasta hyvinkin nuorena. Haastattelua edeltävinä päivinä, tai oikeastaan öinä hän työskenteli junalastauksen parissa. ”Haluamme kasvaa hallitusti yhdessä työkuorman kanssa”, painottaa Ari, joka kymmenkunta vuotta sitten sai avukseen poikansa Samin. Ari aloitti yhdellä käytettynä hankitulla puutavarayhdistelmällä, joka vaihtui jossain vaiheessa uudempaan vastaavaan. Eklund Oy Raskas Kalusto 8/2025. Ari Eklundin kiinnostus puunajoa, kuljetusalaa ja ennen kaikkea niiden kehittämistä kohtaan on säilynyt vahvana läpi vuosien. Uskallan myös olla ylpeä tekemisistäni ja erityisesti siitä, että myös Sami kiinnostui alasta. Hänen kanssaan on hienoa tehdä arkista työtä ja samalla kehittää toimintaa aiempaa tehokkaammaksi”, pohtii Ari ajatuksiaan. Sami kasvoi sisään alan toimintaan ja pian he yhdessä Arin kanssa alkoivat viilata toimintaa terävämpään iskuun niin kaluston kuin tekemisenkin osalta. Yritystoiminnan karikkojen väistelyssä ja apuna arkisessa aherruksessa on myös hänen isänsä Ari Eklund , jolla on puunajokokemusta reilun kolmen vuosikymmenen verran. Yrityksessä ajetaan tänään kuudella yhdistelmällä. Työkuormanmukaista kasvua. Arin mukaan väylä puutavara-auton kuljettajaksi kulkee heillä aina pihan laidassa tehtävän harjoittelun kautta. Nuorekas joukko. ”Kuljettajien on syötävä ja vietettävä taukoa myös yövuorossa, eikä tienvarsilta löydy tällä hetkellä tarjontaa”, kertoo Ari. ”Ajojärjestely ja monet käytännön toimet ovat siirtyneet Samille. Samin mukaan puunajo kooltaan pienessä perheyrityksessä vaatii hyvää yhteishenkeä ja pelisilmää kaikkien osapuolten välillä. Merkkihuoltoa ja omaa kunnossapitoa. Kuljetusyrittäjät haluavat omalta osaltaan luoda mahdollisimman mutkattoman ja kannustavan työilmapiirin. Käytännössä tämä näkyy muun muassa kuljettajien toiveiden mukaisesti rakennetuissa ajoneuvoissa, joihin on nyt otettu jääkaapit ja mikrot ruokailua varten. ”Isäni ajoi puuta yhdellä autolla ja muistan lapsuudestani, kuinka hän oli aina töissä. Samalla hetkellä hän siirtyi kuljettajan penkiltä toimitusjohtajaksi, joka tosin tarvittaessa hyppää myös puunosturiin tai muihin kuljetusliikkeessä esiin nouseviin tehtäviin. Mutta täytettyään 40 vuotta päätti Ari panostaa puunajoon vahvemmin jatkamalla isänsä viitoittamalla kuljetusyrittäjän tiellä. Sami Eklund aloitti puunajon kuljettajaopintojen jälkeen ja kymmenen vuoden ajokokemuksen turvin hän on jäänyt hallinnollisiin tehtäviin, jolloin päivät kuluvat ajojärjestelyn, taloushallinnon ja juoksevien asioiden hoidossa. Uusien kuljettajien rekrytointi on onnistunut eurajokisessa yrityksessä varsin kivuttomasti, sillä nuoria ja oppimishaluisia tekijöitä on löytynyt tarvittaessa. Kuljetusyrittäjän ja kuljettajan poikana Sami keikkui monesti mukana isänsä töissä, joskin hänen uravalintansa oli nuoruusvuosina kääntymässä sähkötekniikan puolelle. Lopulta Sami löysi itsensä isänsä tavoin puutavara-auton ohjaamosta Winnovassa käydyn kuljettajakoulutuksen turvin. Ensimmäiset kaksi vuosikymmentä Ari kertoo työskennelleensä kuljettajana – ajamalla isänsä taskuun, kuten hän asian itse ilmaisee. Tämän jälkeen nähty kasvu on tapahtunut osin asiakaspohjaa laajentamalla, mutta samalla myös olemassa olevien asiakkaiden toiminnan kasvun kautta. Kattavan perehdytyksen, vahvan halun ja innostavan työilmapiirin kautta Ketolasta on kasvanut ja kehittynyt puunajon vankka ammattilainen, joka viihtyy työssään perheyrityksessä. Viidellä autolla ajetaan pyöreää puuta, hakkuutähteitä taasen ajetaan vastikään valmistuneella energiapuuyhdistelmällä. ”Meillä on epävirallinen harjoittelukenttä tuossa pihan laidassa, missä jokainen taloon tullut kuljettaja on viettänyt monta viikonloppua puita kyytiin ja kentälle mättäen. Tuomas Ketola päätyi Eklundille kaverinsa kautta 13 vuotta sitten vailla kokemusta puunajosta. Lähtökohtaisesti yrityksen kalusto hankitaan taloon uutena, joskin energiapuuyhdistelmä tekee tässä kohdin poikkeuksen siinä hyödynnettyjen, käytettynä hankittujen komponenttien osalta. Uskallan kyllä sanoa, että hän on minua parempi pomo meidän nuorekkaalle tekijäjoukolle”, vakuuttaa Ari Eklund. Kuulostaa hurjalta, mutta meidän lyhyillä ajomatkoilla nosturinkäyttö on opeteltava ennen metsään menoa”, perustelee Ari. Vakituisesta ajokista hän on luopunut jo aiemmin, joskin hän on aina valmiina lähtemään myös oikeisiin töihin tien päälle. Sukupolvenvaihdoksen ensimmäiset askeleet otettiin syksyllä 2024, jolloin Samille siirtyi puolet yrityksen osakkeista. Altin viitoittamalla polulla jatketaan edelleen, nyt seuraavien sukupolvien osaamiseen perustaen. Tästä johtuen suunnittelin uraa talonrakennuksen parissa, mutta lopulta päädyin isälleni töihin armeijasta saadun ajokortin turvin”, kertoo Ari Eklund polkuaan puunajon pariin. 8 Kuljetus A. S atakunnassa Eurajoella kotiaan pitävän Kuljetus A. Yrityksen arkea koitetaan helpottaa monin eri keinoin ja vastikään yritys on siirtynyt sähköiseen työajanseurantaan, joka on ollut myös kuljettajille mieluinen ratkaisu. ”Tämä on tietynlaista yrittämisen hulluutta, mutta olen kasvanut tähän työhön ja samalla nauttinut siitä. Puunajon parissa reilun kuuden vuosikymmenen ajan toimineen yrityksen ruorissa on syksystä 2024 alkaen ollut Sami Eklund , joka 30 vuoden ikäisenä voitaneen luokitella nuoreksi yrittäjäksi
Ari (oik.) ja Sami Eklund tekevät autokaupat merkistä riippuen Porissa tai Turussa. Arin mukaan ennakoivalla kunnossapidolla on huomattava merkitys kaluston luotettavuudelle. Huolloissa ja korjauksissa nojataan ensisijaisesti merkkikorjaamoiden apuun. Perävaunujen pitoaika pyritään pitää noin kymmenessä vuodessa. Omaan huoltohalliin Eklundit panostivat viime vuosikymmen lopulla ja pesujen ohella omassa korjaamossa tehdään lähinnä pintapuolisia toimenpiteitä kuten lokasuojien ja valojen korjauksia. 9. Motiivikuvien suihkuttamisesta on vastannut Jussi Säteri, lakalla suojattu teippaus taasen on syntynyt EM Styling Oy:ssä Raumalla. Merkkijakauma on tällä hetkellä tasaväkinen, sillä kolmen Volvon kaverina on kolme Scaniaa. Energiapuun kysyntä heilahtelee sekin huomattavan paljon lämpötilavaihteluiden mukaan. Perävaunujen laakerit tarkistetaan vuosittain ja viiden vuoden käytön jälkeen tehdään isompi remontti, jossa laakerit ja jarruosat vaihdetaan. Maantieteellisesti alue rajautuu karkeasti Turun, Porin ja Vammalan muodostamaan kolmioon. Ajoneuvojen ulkoista ilmettä on piristetty vuoroin teippaamalla vuoroin maalaamalla. Pankkojen sisään asennettavat irtolaidat vaihtuivat vastikään ajotehtävän mukaan räätälöityyn energiapuuyhdistelmään, jossa hyödynnettiin käytettyä alustaa ja päällirakennetta. Eklundin autoista puolet liikkuvat tällä hetkellä kahdessa vuorossa, tosin ideaalitilanteessa kaikki autot liikkuisivat kahden kuljettajan voimin. ”Kaikilla merkeillä pystyy varmasti ajamaan puita, mutta näihin kahteen saa ominaisuudet ja varusteet, joiden kanssa tekeminen on mielekästä”, painottaa Ari Eklund. Alan rakennemuutos on myös vaikuttanut kuljetusyrittäjien arkeen. Autoille kaavaillaan lähtökohtaisesti noin viiden vuoden pitoaikaa, nosturit sen sijaan saatetaan runsaasta käytöstä johtuen vaihtaa uudempiin tätä nopeammassakin tahdissa. Perävaunujen ja nostureiden kunnossapitoa tehdään osittain omana työnä, mutta myös lähialueen korjaamoita hyödyntäen. Vuosikymmenien saatossa toiminnan kausiluonteisuus on osittain vähentynyt, joskin alan tämänhetkinen alavireisyys näkyy omalta osaltaan materiaalivirroissa. Arin mukaan ruotsalaismerkeistä on räätälöitävissä varsin helposti käyttäjän toiveiden mukainen työkalu, jonka ajomukavuus ja luotettavuus ovat isossa kuvassa hyvällä tasolla. Kausiluonteisuus on vaihtunut kellotettuun toimintaan. Yrityksen kaikki autot ovat huoltosopimusautoja, joiden kunnossapito hoituu lähtökohtaisesti merkkikorjaamoilla. Myös ruotsalaismerkkien huoltoverkosto yhdessä jälkimarkkinoinnin tason kanssa saa Eklundeilta kiitosta. Altti Eklundin aikakaudella puuta ajettiin enimmäkseen talvikaudella ja kesäksi pyrittiin löytämään täytetyötä, jota monesti löytyi hiekanajon parista. Tämän ansiosta tien päällä tapahtuneet laakereiden lämpiämiset ovat jääneet tyystin historiaan
10 Kuljetus A. Viimeiset hankinnat on tehty Weckmanilta Heinolasta, joskin puuta ajetaan myös ruotsalaisilla MSTja AM Trailer -perävaunuilla. Lisäksi hän hoitaa kaupan loppuun saakka huolehtien myös nosturin säädöistä”, kiittelee Sami. 12 tonnimetrin tuntumaan asettuva nosturi on ollut heille sopiva ratkaisu. Satakunnassa on huomattavan paljon keskittynyttä metsänomistusta, mutta tästä huolimatta leimikot ovat monesti pieniä. Nostureissa Eklundit nojaavat Hiabin ja Keslan tuotteisiin. ”Koitamme pitää metsäautoteiden käytön vähäisenä tuomalla puut pois mahdollisimman täysin ja samalla vähäisin kuormin. Puuautot liikkuvat hyvin pienellä maantieteellisellä alueella, mikä tuo mukanaan paljon nosturikäyttöä. Tästä johtuen yrityksessä on siirrytty enenevissä määrin kiinteisiin nostureihin, joskin kesällä käyttöönotettuun autoon otettiin sisäpuolinen teline. Eklund Oy Raskas Kalusto 8/2025. Samin mukaan nosturin koon valinta on aina kompromissi tehokkuuden, nopeuden ja painon välillä. Sami Eklund kiittelee erityisesti Kesla-myyjä Mika Kalliosaaren osaamista ja asiakaspalvelukykyä. Eri puulajit telataan terminaaleissa suuntakuormiksi”, kertoo Sami Eklund sekä tiestöä että kuljetusyrittäjää säästävästä toimintamallista. Kaikki Eklundin nosturit ovat suorapuomisia, joiden geometria tuntuu sopivan heidän ajotehtäviin Z-nostureita paremmin. Jatkokärryistä on siirrytty kiinteärunkoisiin myös Eklundilla. ”Hänen kanssaan on helppo asioida, sillä hän tuntee tuotteen ja ominaisuudet tarkoin. Sami Eklundin mukaan puuta ajetaan satunnaisesti myös pidemmälle, jolloin irrotettava nosturi puoltaa paikkaansa
Olenkin monesti todennut purkuaikakalenterin siirtäneen jonot tehtaiden porteilta baarien pihoihin”, pohtii Ari. ”Monia pieniä sahoja sekä muita tuotantolaitoksia on hävinnyt kartalta, jolloin toimituspaikkojen määrä on vähentynyt. ”Massojen kasvusta huolimatta kalusto on aiempaa turvallisempaa muun muassa jarrujärjestelmien kehityksen kautta. Puuautojen voimalähteeksi on valittu vaihtoehtoja malliston yläpäästä, joskaan kaikkein suurimpien voimaloiden hankintaa ei ole nähty tarpeelliseksi. ”Kelit ovat muuttuneet haastavammiksi. Turvallisuus on hyvin suuressa roolissa myös asiakkaiden silmissä esimerkiksi purkupaikoilla. Takavuosien verkkainen tahti on kehittynyt nykyiseen hyvinkin optimoituun ja kellotettuun toimintaan”, pohtii Ari alan kehitystä. Monessa paikassa noudatetaankin purkuaikakalenteria, joka tuo kiireen tunteen puuauton ohjaamoon. ”Mutta tien päälle lähdettäessä olemme täysin lainsuojattomia. Suomalainen tieverkosto on sekin laajentunut, joskin kunnossapidon taso heijastuu turvallisuuteen ja kuljetusyrittäjän talouteen. Sitä kautta jäljellä olevat toimijat ovat kasvaneet aiempaa suuremmiksi”, pohtii Ari, joka kertoo yhteistyön jatkuneen Luvian Sahan kanssa yli neljän vuosikymmenen ajan. Erityisesti hän kiittelee kalustossa ja sen ominaisuuksissa tapahtuneita muutoksia. Puunajon parissa reilun kolmen vuosikymmenen ajan työskennellyt Ari Eklund pitää alalla tapahtunutta kehitystä pääosin myönteisenä. Sami Eklundin mukaan heillä on käytössä myös alumiinipankkoja ja valinnassa painottuvatkin materiaalia enemmän kauppapoliittiset tekijät. Reikiintynyt tiestö käy myös kaluston päälle”, harmittelee Ari Eklund. ”Lyhyistä ajomatkoista johtuen toimintamme on nopeatempoista. 11. Arin mukaan puunkorjuu on muuttunut nopeatempoiseksi tekemiseksi ja esimerkiksi purkuaikakalenteria täytettäessä puu kasvaa vielä metsässä. Työntekijämme ei saa liukastua hallimme pihassa, mutta valtatiellä liukkaus on kuitenkin sallittua”, harmittelee Ari Eklund. Keväällä käyttöön otettu takaohjaava ja täysilmajousitettu Scania R660 pitää sisällään napaperät, Naaran Kuljetushuollon asentaman Metaldon-puuvarustelun, Forestking-teräspankot sekä Keslan 12-tonnisen suorapuominosturin. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän työturvallisuudesta, mikä Arin mukaan tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista kalustoa ja riittävää perehdytystä. ”Muistan kuinka meillä oli takavuosina mappi täynnä karttoja. Meidän on mahdotonta ajaa taloudellisesti, jos tien päällä on paksu kerros märkää lunta. Aamupäivällä tapahtuva letkurikko tai muu viivästys esimerkiksi huonosta kelistä johtuen heijastuu monesti useamman auton ohjelmaan. Nykyaikainen dieselmoottori on todella puhdas ja valotekniikassa tapahtunut kehitys on tuonut turvallisuutta pimeälle ajanjaksolle. Lähtökohtaisesti konetehot asettuvat 650 hevosvoiman tuntumaan. Puuta vastaanottavat tehtaat haluavat varmistaa tasaisen materiaalivirran laitoksilleen. Välillä leimikoita ja pinoja käytiin katsomassa etunojassa henkilöautolla. Pimeässä ei tarvitse nykypäivänä työskennellä”, valottaa Ari ajatuksiaan. Työskentely metsäpäässä on helpottunut metsäautotieverkoston laajentumisen ja kunnon parantumisen kautta. Turvallisuusajattelu ei ulotu tien päälle. Tästä johtuen tienhoitoa tarvitaan aiempaa enemmän erityisesti täällä rannikolla, missä kelit vaihtuvat nopeasti ja lunta saattaa paikoin tulla sakeastikin
Suomessa pudotusta on enemmän, sillä hinta oli 1,658 €/l. Samat hinnat joka puolella Suomea. redgo.fi/yrityksille Hinausja tiepalvelut Pidä kalusto liikkeellä ja säästä hinauskuluissa REDGOn sopimusasiakkaana saat nopeammin apua, vähemmän yllätyksiä ja kattavan raportoinnin. S en sijaan yritysten arviot kannattavuudesta sekä kalustoja henkilöstömäärän kehityksestä kääntyivät laskuun. Ota yhteyttä myynti@redgo.fi. Et sitoudu. Merkittävää kasvua kertoi tavoittelevansa nyt kolme prosenttia kuljetusyrittäjistä (2 % v. Kaikkien edellä mainittujen osalta yritysten arviot loppuvuodesta ovat pitkän ajan keskiarvon alapuolella. ”Suomen talouskehitys ja kuluttajakysyntä jatkuvat alavireisinä, ja se heijastelee kuljetusyrityksiin. 2022). Ajankohtaiskysymyksissä käsiteltiin muun muassa kuljetusyrittäjien tulevaisuuden suunnitelmia Kuljetusbarometrin 3/2022 seurantakysymyksenä. Helpota kuljettajien arkea valmiilla ratkaisulla. SKALin Kuljetusbarometriin 3/25 vastasi 513 kuljetusyrittäjää. Lähde: globalpetrolprices.com Raskone kaupoilla Heinäkuussa tiedotettu Raskoneen yrityskauppa Wetteri Auto Oy:n kanssa toteutui lokakuussa. Näissä oli tapahtunut myönteistä kehitystä kolmessa vuodessa. 47 % v. 2022). 2022). Sen myötä Raskone osti Kajaanissa ja Joensuussa sijaitsevat Wetteri Auton raskaan kaluston korjaamot. Kuljetusbarometri: Varovaisia odotuksia SKALin Kuljetusbarometrissa 3/2025 kyselyyn vastanneiden kuljetusyritysten ennusteet kuljetusmääristä, ajosuoritteista ja liikevaihdosta paranivat toista vuotta peräkkäin syksyn 2023 pohjalukemista. 12 Raskas Kalusto 8/2025. Joka kymmenes suunnittelee toiminnan lopettamista lähivuosina (12 % v. V iime t ipassa Dieselin hintoja reissaaville Mikäli hytistä löytyy Raskas Kalusto ajaessasi halki Euroopan, etkä tiedä missä maassa kannattaa tankata, on hyvä vilkaista suuntaa-antavat dieselin hinnat alla olevasta taulukosta. 2022). Noin joka kymmenennellä on vaikeuksia hankkia rahoitusta (7 % v. Lähes viidenneksellä kasvua estää osaavan työvoiman puute (30 % v. Palvelu sopii kuljetusliikkeille, kalustopäälliköille ja logistiikan toimijoille. Eri asteista supistamista tavoittelee 7 prosenttia vastaajista (13 % v. Kasvun esteiksi nähdään useampia tekijöitä. Määrä on merkittävästi suurempi kuin vuonna 2022 (34 %)”, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala. 2022), ja joka kolmannella toiminnan heikko kannattavuus (34 % vs. Sen sijaan rahoitusvaikeudet ovat lisääntyneet. Kuljetusyrityksissä kasvu vaatii investointeja, joiden vaikutus on hyvin pitkälle tulevaisuuteen. alv) Belgia 1,630 Bulgaria 1,187 Espanja 1,395 Hollanti 1,692 Irlanti 1,671 Iso-Britannia 1,632 Italia 1,620 Itävalta 1,532 Kreikka 1,526 Latvia 1,464 Liettua 1,461 Luxemburg 1,452 Malta 1,210 Norja 1,746 Portugali 1,542 Puola 1,402 Ranska 1,590 Romania 1,505 Ruotsi 1,592 Saksa 1,601 Slovakia 1,429 Slovenia 1,460 Suomi 1,580 Tanska 1,866 Tsekki 1,357 Unkari 1,494 Viro 1,306 Keskiarvo 1,516 Euroopassa ollaan dieselin hinnassa liki samassa kuin vuoden 2024 lopulla, sillä summa oli keskimäärin 1,508 €/l. 2022). Oma ammattilaisten puhelinnumero ja nettitilaus 24/7. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Maa €/litra (sis. Sopimuksen tekeminen on helppoa. Nämä globaalin talouden ja maailmanpolitiikan myllerrykset painavat koko kansantaloutta ja sitä kautta kuljetusten kysyntää”, arvioi SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas. Kasvuajatukset ovat varovaiset, mutta aikeissa on tapahtunut lievää kohenemista kolmen vuoden takaiseen. ”Monelle perheomisteiselle kuljetusyritykselle toiminnan pitäminen nykytasolla on tarkoituksella valittu strategia. Puolet vastaajista pyrkii pitämään yritystoimintansa nykyisen laajuisena (49 % vs. 2022) ja lievää kasvua 31 prosenttia (26 % v. Kujalan mukaan kuljetusala on ollut suuressa muutoksessa koko tämän vuosikymmenen. 2022). 48 % v. Apua heti missä tahansa, kaikelle kalustolle. Vastaajista 42 prosentilla kasvun esteenä on oma haluttomuus kasvaa. SKAL viestii, että poliittisilla päätöksillä tulisi luoda vakautta ja päättäjien ymmärtää alan realiteetit esimerkiksi käyttövoimasiirtymän osalta. Asenteet ovat siis hieman neljän vuoden takaista kasvuhakuisemmat. Liity sopimusasiakkaaksi nyt ja varmista kalustollesi jatkuva toimintavarmuus sekä edulliset hinnat koko Suomessa
Palvelu sopii kuljetusliikkeille, kalustopäälliköille ja logistiikan toimijoille. Samat hinnat joka puolella Suomea. TMS mahdollistaa jatkossa kiinalaisten teknologioiden ja sovellusten integroimisen myös maailmanlaajuisiin tuotteisiin, minkä uskotaan vahvistavan kilpailukykyä sekä paikallisesti että globaalisti. Helpota kuljettajien arkea valmiilla ratkaisulla. Lisäksi Scania-brändin rinnalle tuodaan Kiinassa uusi NEXT ERA -vetoautomallisto, joka kehitetään erityisesti Kiinan kilpailtuun pitkän matkan ja suurten volyymien segmenttiin. Uusi Scania-linja Kiinaan Scania vahvistaa läsnäoloaan maailman suurimmalla kuorma-automarkkinalla eli Kiinassa avaamalla Jiangsun maakuntaan Rugaoon tehtaan, joka voi tuottaa jopa 50 000 hyötyajoneuvoa vuodessa. Apua heti missä tahansa, kaikelle kalustolle. Sopimuksen tekeminen on helppoa. Liity sopimusasiakkaaksi nyt ja varmista kalustollesi jatkuva toimintavarmuus sekä edulliset hinnat koko Suomessa. redgo.fi/yrityksille Hinausja tiepalvelut Pidä kalusto liikkeellä ja säästä hinauskuluissa REDGOn sopimusasiakkaana saat nopeammin apua, vähemmän yllätyksiä ja kattavan raportoinnin. Sinällään Scania on ollut läsnä Kiinan hyötyajoneuvomarkkinoilla jo 60 vuoden ajan. Normaalisti Kiinan markkinalle päästäkseen yritysten pitää tehdä yhteistyötä jonkin paikallisen valmistajan kanssa. Scaniasta tulee samalla ensimmäinen länsimainen OEM-valmistaja, jolle on myönnetty täysi tuotantolupa kokonaan konsernin itsensä omistamalle kuorma-autotehtaalle Kiinassa. Rugaon tehtaan toimitukset alkavat jo loppuvuodesta 2025, ja NEXT ERA -veturi on määrä lanseerata vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Ensinnäkin Scania, jonka tuotteet valmistetaan yhtiön korkeiden standardien mukaisesti ja jotka ovat räätälöitävissä vaativiin käyttötarkoituksiin laajalla palveluvalikoimalla. Kahden miljardin euron arvoisena erääksi Scanian suurimmista globaaleista investoinneista mainittu tehdas tulee palvelemaan sekä Kiinan markkinoita että valittuja vientimarkkinoita Aasiassa ja sen ulkopuolella. Suunnitteilla on kaksi kaupallista linjaa. Uusi teollisuuskeskus on suunniteltu osaksi TRATON Modular System -järjestelmää (TMS), joka mahdollistaa Scanian ja sen emoyhtiön TRATON Groupin brändien tehokkaan skaalaamisen, räätälöinnin ja innovoinnin eri markkinoilla, asiakastarpeissa ja tuotevalikoimissa. Oma ammattilaisten puhelinnumero ja nettitilaus 24/7. Dieselin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden vero alenee vuoden 2026 alussa keskimäärin 2,4 senttiä litralta. Et sitoudu. Ota yhteyttä myynti@redgo.fi.
Töiden valmistuttua Gasumilla on yhteensä 23 asemaa raskaan liikenteen LBGtankkausverkostossa Suomessa. HALLITTUA KUORMANKÄSITTELYÄ toyota-forklifts.fi Tutustu uuteen Traigo48sähkötrukkisarjaan 14 Raskas Kalusto 8/2025. Ivecoa ei tänä vuonna arvioitu lainkaan. Tähdet pysyivät kuitenkin vielä neljässä, mutta CitySafe-merkki lisättiin ranskalaisvalmistajallekin. Kuorma-autokuljetuksien tavaramäärästä 62 prosenttia kuljetettiin täysperävaunuyhdistelmillä, 16 prosenttia puoliperävaunuyhdistelmillä ja 22 prosenttia kuorma-autoilla ilman perävaunua. DAF XF jatkoi kolmessa tähdessä ja viime vuoden CitySafe-merkintä pysyi yhä voimassa. Nyt mukaan lähdettiin valmistajan toimesta kolmella Actros-mallilla eri hyttikorkeuksilla. Volvon suoritus pysyi tasaisen kiitettävänä 6x2-tasakuorma-autoissakin, sillä sekä FM että FH Aero kuittasivat molemmat viisi tähteä sekä CitySafe-luokituksen. Gasumilta kolme uutta LBG-asemaa Gasum on rakentamassa nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausasemat Ylivieskaan, Raaseporiin sekä Joensuuhun. MAN piti tänäkin vuonna tiukan linjan siinä, ettei autoa annettu testiin valmistajan toimesta. Euro NCAP:n testiprosesseilla tutkittiin koko onnettomuuden tapahtumakaarta eri osa-alueisiin jaettuna: turvallinen ajaminen, törmäyksen välttäminen ja törmäyksen jälkeinen turvallisuus. Menneenä syksynä testisarjaa jatkettiin 6x2-tasakuorma-autoilla. Kaikki kolme saivat CitySafe-merkin. Kuljetukset vähenivät toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan kuorma-autoilla kuljetettiin vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotimaan tieliikenteessä yhteensä 45 miljoonaa tonnia tavaraa. Viiden tähden suorituksiin yltivät Volvon FH Aero ja FM sekä Mercedes-Benz Actros. Kuljetussuorite väheni puolestaan 8 prosenttia ja oli yhteensä 6 miljardia tonnikilometriä. E uro NCAP:n kaikkien aikojen ensimmäinen raskaiden kuorma-autojen turvallisuustesti tehtiin vuoden 2024 lopulla, ja se keskittyi kaukoliikenteen 4x2-vetoautoihin. Maa-aineskuljetuksissa kuljetettu tavaramäärä väheni 35 prosenttia ja muissa kuljetuksissa 19 prosenttia. Näistä Actros 420 matalalla katolla sekä rekkaveturina että tasakuorma-autona sai täydet viisi tähteä. Kaikkien kolmen aseman odotetaan olevan valmiita ensi vuoden alussa. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Turvallisuustähtiä Euro NCAP on julkaissut toisen kuorma-autoihin keskittyneen turvallisuustestin tulokset. Kuljetussuoritteesta 95 prosenttia ajettiin ammattimaisessa ja 5 prosenttia yksityisessä liikenteessä. Yksi tähti rokotettiin kuljettajan näkyvyydestä. Tämä merkitsi kuljetetun tavaramäärän vähenemistä 24 prosentilla verrattuna edellisvuoteen, jolloin vuoden toisella neljännekselle kuljetettu tavaramäärä oli 59 miljoonaa tonnia. Joensuussa Gasumin asemalla on aiemmin voinut tankata vain kevyempiä ajoneuvoja paineistetulla biokaasulla, mutta asemaan tulee rakennustöiden myötä myös raskaalle liikenteelle LBG:tä jakeleva puoli. Lisäksi arvioitiin erikseen CitySafety-kaupunkiturvallisuus, toisin sanoen kuinka hyvin kuorma-automallissa on otettu huomioon kaupunkiympäristössä ajamisen turvallisuushaasteet. Viime vuonna kilpailusta kieltäytyneen Ivecon tuorein S-Way hankittiin tuolloin testiin muuta kautta, ja se sai silloin yhden tähden ja CitySafe jäi saavuttamatta. Ylivieskaan rakentuu raskasta liikennettä palveleva nesteytettyä biokaasua jakeleva asema. Actros F ja Actros L ProCabin korkeammilla ohjaamoilla saivat neljä tähteä. Maa-aineskuljetusten osuudeksi vuoden toisella neljänneksellä Tilastokeskus kertoo 26 prosenttia. R-sarjan parannukset mahdollistivat Scanian kiipeämisen tässä mallissa kolmesta neljään tähteen, kun taas G-sarja pysytteli jo saavutetussa neljässä tähdessä. Raaseporin asemalta puolestaan saa sekä nesteytettyä että paineistettua biokaasua (CBG). Ensimmäisessä, rekanvetureihin keskittyneessä testissä kaksi Volvo-mallia, FH Aero ja FM, olivat ainoat kuorma-autot, jotka saivat täydet viisi tähteä. Vuonna 2024 Mercedes-Benz kieltäytyi ottamasta osaa testeihin, mutta tuolloin testattiin Euro NCAP:n itse hankkima Actros L, joka sai kolme tähteä ja jäi ilman CitySafe-tunnusta. Tuomaristo kuitenkin muistuttaa DAFin eduksi, että lähes kaikki mahdolliset vapaaehtoisetkin turvavarusteet ovat vakiona, toisin kuin monella muulla valmistajalla. Vastaavasti testiorganisaatio reagoi edellisvuoden tapaan hankkimalla auton itse. Ärräläiselle ei CitySafea irronnut vieläkään, kun taasen G:llä se oli jo entuudestaan. Renault Trucksin T-malli toi kisaan mukanaan nyt kuljettajan puolen pyöräilijätunnistuksen, jota peräänkuulutettiin aiemmassa testissä. Testissä oli näin ollen jälleen MAN TGX, ja tuloksetkin olivat aika lailla samat: kolme tähteä eikä CitySafea
”Toisinaan vanhan sillan kantavuus ei ole riittävä nykyisille kuormille tai silta on niin huonossa kunnossa, että se pitää uusia kokonaan. Väyläviraston omistuksessa on reilut 15 000 maantiesiltaa, joiden keskimääräinen kunto on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuunnassa. Oulun poliisilaitoksen valvonnassa syyskuun lopussa paljastui tuntuva ylikuorma: yhdistelmän painoksi punnittiin lähes 91 tonnia, kun suurin sallittu olisi ollut 76 tonnia. Noin 150 korjattua maantiesiltaa sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja kohteita on ollut kaikissa maakunnissa. Hallitus osoitti vuodelle 2025 tieverkon korjausvelan purkuun 200 miljoonan euron lisärahoituksen, josta 180 miljoonaa on käytetty maanteiden päällystämiseen ja 20 miljoonaa maantiesiltojen korjauksiin. Esimerkiksi betonisiltojen tärkeimmät korjaustoimenpiteet ovat kantavaa rakennetta suojaavan vedeneristyksen ja sillan kaiteiden uusiminen. Maamme siltojen vaurionsietokyky mainitaankin yhä pääsääntöisesti hyväksi. Viime vuosina maantiesiltojen korjauksiin on voitu käyttää keskimäärin noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, joten lisärahoituksen merkitys on ollut tuntuva. Sekä siltakohteiden että niille toteutettujen toimenpiteiden kerrotaan olleen moninaisia. Huonokuntoiset teräsputkisillat taas yleensä uusitaan. ”Se tarkoittaa, että mahdolliset vauriot havaitaan ennen kuin sillan kunto muuttuisi kriittiseksi. Väyläviraston mukaan resurssit on käytetty mahdollisimman kustannustehokkaasti liikenteen etuja palvellen. Huonokuntoisten siltojen määrän kasvu kuitenkin kiihtyy edelleen tulevina vuosina. Ensinnäkin moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja muuttunut huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon kustannustaso on 2020-luvulla noussut pysyvästi korkealle. Yksittäisiä huonokuntoisia siltoja kuitenkin löytyy joka puolelta maata. Siltakorjauksia suoritettu, mutta työsarka kasvaa Väylävirasto ja ELY-keskukset saavuttivat kuluvana vuonna maantiesiltojen korjaustavoitteen myönnetyn lisärahoituksen tukemana. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti: yleistarkastus viiden vuoden välein ja tarvittaessa tarkempi erikoistarkastus”, Äijälä kertoo. HALLITTUA KUORMANKÄSITTELYÄ toyota-forklifts.fi Tutustu uuteen Traigo48sähkötrukkisarjaan. Kokonaissumma tieverkon silloille ja muille taitorakenteille kuten tunneleille on ollut kuluneena vuonna 111 miljoonaa euroa. Silti noin 95 prosenttia maantiesilloista on Väyläviraston mukaan rakenteelliselta kunnoltaan edelleen erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Näitäkin on saatu lisärahoituksen avulla tehtyä aiempaa enemmän”, kommentoi taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta. Siltojen keskimääräinen kunto heikentyy ensisijaisesti kahdesta syystä
Tämä vie logistiikkaa kohti tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta”, toteaa Oulun Yliopiston Autoja työkonetekniikan professori Juho Könnö. Se vähentäisi vetoauton tarvitsemaa vetovoimaa, pienentäisi päästöjä ja alentaisi raskaiden perävaunukuormien kuljetuskustannuksia. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Fogmaker International AB on esitellyt uuden osastoventtiilijärjestelmän, joka tarjoaa kohdennettua palontorjuntaa ajoneuvoihin, joissa on useita kriittisiä sammutuskohteita. Uuden osastoventtiilijärjestelmän avulla voidaan hallita jopa neljää eri sammutusaluetta samalla säiliöllä ja ohjata sammutusainetta sinne, missä sitä tarvitaan tuomaan arvokasta lisäaikaa sekä evakuointiin että jatkosammutukseen. Siinä käytetään Donut Labin teknologia-alustaa, jonka pääkomponentteja on renkaaseen integroitu niin sanottu donitsimoottori. Jatkamme työtämme kestävän kehityksen edelläkävijänä uusien vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen, sähköistettyjen kuorma-autojen ja ensimmäisen sähköisen perävaunun parissa. Ensimmäisiä perävaunukaluston muunnoksia ollaan ottamassa käyttöön Ahola Groupin verkostossa. Oulun yliopiston kanssa toteutettujen simulaatiokokeiden mukaan yhtiön teknologiaa hyödyntämällä dieselin kulutusta on mahdollista vähentää jopa 54 prosenttia ja kokonaisenergiankulutusta jopa 30 prosenttia. Järjestelmä on helppo jälkiasentaa mihin tahansa sopivan kokoiseen perävaunuun, ja kohtuullinen investointi yksikköä kohden tuo nopeasti merkittäviä kustannussäästöjä”, Donut Labin perustaja ja toimitusjohtaja Marko Lehtimäki sanoo. Cova Powerin perävaunuissa hyödynnetään Donut Labin uusinta C-moottoriperhettä, jonka mainitaan olevan sekä erittäin kompakti, kevyt että tehokas. Jaettua sammutustehoa Cova Powerin älyperävaunut lupaavat tuntuvia kustannussäästöjä sekä etuja niin ympäristölle kuin liikenneturvallisuudelle. ”Yksi Cova Powerin teknologian eduista on sen tekninen yksinkertaisuus. Uusi osastoventtiilijärjestelmä on ensisijaisesti kehitetty busseihin, mutta asentaminen on mahdollista muuhunkin kalustoon kuten esimerkiksi ajoneuvoalustaisiin hakkureihin. Oulun yliopiston tekemissä simulaatioissa Cova Powerin teknologiasta havaittiin useita etuja. A hola Groupin ja Donut Labin yhdessä perustaman Cova Powerin kerrotaan mullistavan kestävää tavaraliikennettä tuomalla markkinoille maailman ensimmäisen sarjatuotantoon tarkoitetun sähköistetyn älyperävaunun muunnossarjan. ”Erityisesti polttoainesäästöt yhdistettynä alhaisiin investointikustannuksiin sekä parantunut ajoneuvon hallinta ja ajoturvallisuus haastavissa olosuhteissa ovat merkittäviä edistysaskeleita alalle. Aholalla Cova Powerin nähdään olevan tärkeä väline kuljetusalan tasapainoilussa kannattavuuden, kustannusten, tehokkuuden ja ympäristötekijöiden välillä. Muunnossarjan tuotantolaitos sijaitsee Virossa. Sähköperävaunu muunnossarjalla Hyvää Joulua & menestystä Uudelle Vuodelle 2026 RASKAAN KALUSTON SÄILIÖPÄÄLLIRAKENTEET JA KORJAUKSET Alustanvaihdot Paineastiahitsaukset Määräaikaistarkastukset Muutosja putkistotyöt Varustelut Pintakäsittelyt Kompressorit 16 Raskas Kalusto 8/2025. Lisäksi Fogmaker näkee ratkaisulla erityistä potentiaalia sähköajoneuvojen palontorjunnassa. Jos suojattavia osastoja on enemmän, on tarvittu useampi säiliö. ”Ahola on vastannut tähän haasteeseen tutkimalla, investoimalla ja pilotoimalla aktiivisesti uusia teknologioita ja ratkaisuja vuosikymmenten ajan. Tuomme vuosikymmenten mittaisen kehitystyön lopputuloksen markkinoille nyt Cova Powerin kautta”, linjaa Oy Ahola Invest Ab:n hallituksen puheenjohtaja Hans Ahola. Perinteisesti yksi palontorjuntajärjestelmä voi käsitellä vain yhden sammutusalueen yhdellä sammutusainetta sisältävällä painesäiliöllä. Tehdyt toimenpiteet johtivat siihen, että saavutimme tieliikenteen päästövähennysten EU2030-tavoitteen jo vuonna 2019. Lisäksi Cova Power tarjoaa ratkaisun tavaraliikenteen päästöhaasteeseen. ”Cova Powerin avulla kuka tahansa alan toimija voi muuttaa olemassa olevan kaluston vähäpäästöiseksi – yksinkertaisesti ja edullisesti”, Lehtimäki lupaa
Lapin Kumi Oy on vuonna 1947 Rovaniemella . Lapin Kumi kasvaa Lapin Kumi Oy tiedotti lokakuun alussa ostaneensa Kangasalalla sijaitsevan Rengas Park Oy:n liiketoiminnan. Meille tärkeintä kaupassa oli löytää kumppani, joka jakaa samat arvot ja palvelukulttuurin kuin mitä olemme toiminnassamme noudattanut tähänkin asti”, kommentoi Rengas Park Oy:n toimitusjohtaja Joripekka Ekholm. Uusi järjestelmä otetaan tuotantoon marraskuussa 2025. perustettu perheyritys, ja yhtio ?n nykyinen toimitusjohtaja Ville Ruokanen on jo kolmannen polven ”kumilainen”. Näin pyritään havaitsemaan uneliaan tai keskittymättömän kuljettajan tyypilliset ominaisuudet. Valvontajärjestelmä voidaan kytkeä myös pois päältä. Valppaampaa vireyden valvontaa Volvo Trucks päivittää kuljettajan vireystilan valvontajärjestelmänsä katseenseurantakameralla, jolla tavoitellaan liikenneturvallisuuden parantamista. Järjestelmä kytkeytyy automaattisesti päälle, kun sytytysvirta kytketään, ja se on aktiivinen yli 18 km/h nopeuksilla. Päivitetyn kuljettajan vireystilan valvonnan kerrotaan täyttävän EU:n päivitetyn turvallisuuslainsäädännön, yleisen turvallisuusasetuksen (GSR2), mukaan lukien heinäkuussa 2026 voimaan tulevan toisen vaiheen, joka edellyttää, että EU:ssa kaikki uudet kuorma-autot varustetaan Advanced Driver Distraction Warning -järjestelmillä (ADDW). ”Kaiken kasvun takana on erinomainen palvelu, jota meidän 260 huippuosaajaamme tarjoaa. ”Olemme äärimmäisen tyytyväisiä liittyessämme osaksi Lapin Kumia. Vuoden 2025 Suomen surkein kylätie -äänestyksen voittajaksi äänestettiin maantie 9562 Kittilässä kohdassa Raattama–Tepasto. Kolmas seikka nopean kasvun takana on mielestäni tämä yrityksemme nimi. Lapin Kumin kasvu on ollut nopeaa, mistä viimeisin merkki saatiin marraskuun alussa yhtiön tiedottaessa Oulussa sijaitsevan Rengas-Heikki Oy:n osakekannan hankinnasta. Päivitetty kuljettajan vireystilan valvonta on vakiona Volvon raskaissa kuorma-autoissa (FH ja FM) sekä keskiraskaissa kuorma-autoissa (FL ja FE) EU:ssa ja joillakin EU:n ulkopuolisilla markkinoilla kuten Norjassa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa. Eteenpäin suunnattu kamera, joka on osa nykyistä kuljettajan vireystilan valvontatoimintoa, valvoo ajokäyttäytymistä ja kuorma-auton sijaintia suhteessa kaistaan ja tienreunaan. Rengas Parkin kerrotaan kasvaneen nopeasti yhdeksi Pirkanmaan isoimmista rengasliikkeistä. Volvon päivitetty kuljettajan vireystilan valvonta käyttää kahta kameraa uneliaisuuden tai tarkkaamattoman ajon merkkien havaitsemiseen. Uusien liikkeiden myötä yrityksen koko on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2017 lähtien. Kuorma-auton sivunäytön päälle sijoitettu uusi katseenseurantakamera havaitsee häiriötekijät ja varoittaa kuljettajaa ponnahdusviestillä ja varoitusäänellä. Uskomme nimen toimivan erinomaisesti myös Pirkanmaalla”, Ruokanen analysoi. Rengas Park on meille oiva sillanpääasema tässä markkinassa ja heidän tekemä loistava pohjatyö jo vuosien ajan oli avainasemassa, kun tunnusteluja tehtiin”, hän perustelee. Lapin Kumi Oy:n toimitusjohtaja Ville Ruokasen mukaan hankinnan taustalla olivat sekä yrityksen toiminta että sijainti. Hyvää Joulua & menestystä Uudelle Vuodelle 2026 RASKAAN KALUSTON SÄILIÖPÄÄLLIRAKENTEET JA KORJAUKSET Alustanvaihdot Paineastiahitsaukset Määräaikaistarkastukset Muutosja putkistotyöt Varustelut Pintakäsittelyt Kompressorit. ”Olemme jo pidempään kuulleet tiedusteluja, koska Lapin Kumi tulee Pirkanmaalle. Varsinkin Etelä-Suomessa Lapin Kumin nimellä on helppo erottautua ja lappilaisuudessa on hyvä positiivinen sointi. Toinen kasvuun merkittävästi vaikuttanut tekijä on se, että olemme rengasmerkeistä riippumattomia ja meiltä tuotteet löytyvät lähtökohtaisesti suoraan varastosta
Akkujen CCS2-latausteho on maksimissaan 400 kW. Leveydeltään 250-senttinen ProCabin-hytti edustaa puolestaan kaukoliikenteeseen räätälöityä mukavuusja ergonomiatasoa. Sähkömoottorit tuottavat 400 kW:n jatkuvan (544 hv) tehon ja 600 kW:n (816 hv) huipputehon. Yhteisessä kirjeessään Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille maantiekuljetusjärjestö IRU, huolintajärjestö CLECAT, laivaajien kattojärjestö ESC sekä kylmälogistiikan maailmanlaajuisena etujärjestönä vaikuttava GCCA vakuuttavat sitoutuneensa liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mutta varoittavat, että kuljetusten kysyntäpuolelle asetetut velvoitteet hidastaisivat markkinalähtöistä kehitystä ja aiheuttaisivat tarpeetonta painetta kuljetusyrityksille ja muille logistiikka-alan toimijoille. Tämän perusteella ala etenee kyllä, kun olosuhteet sen sallivat. Tuoreen 400-mallisarjan uutuudeksi mainitaan rekanveturi 3 700 millin akselivälillä. Uutta ovat myös 4x2-tasakuorma-autot neljällä akselivälillä (4000–6100 mm) sekä 6x2 kuudella akselivälivaihtoehdolla (4000–5800 mm). Tilanteen ratkaisuksi kirjeen allekirjoittaneet vaativat kohdennettuja ostokannustimia, jotta nollapäästöiset kuorma-autot olisivat edullisempia, nopeutettuja investointeja sekä terminaalien että julkisen puolen latausinfrastruktuuriin sekä johdonmukaista rahoituskehystä, joka ohjaisi Eurovinjetin ja ETS 2:n kaltaisista järjestelmistä saadut tulot suoraan maantiekuljetusten päästövähennyksiin. Mutta todellista edistystä tapahtuu, kun olosuhteet sen mahdollistavat, ei rangaistuksilla ja velvoitteilla. Valmistaja mainitsee eActros 400:n mahdollistavan kolme tonnia suuremman hyötykuorman verrattuna 600-malliin. Kahdella akustolla eActros 400 on rakenteeltaan kevyempi, mikä 25 tonnin hyötykuorman. Latausluukku sijaitsee vasemmalla hytin takana, mutta lisävarusteena latausportin saa myös hytin oikealle puolelle. Daimler Trucksin TruckChargeohjelman tavoitteeksi mainitaan yli 3 000 latauspisteen verkosto Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa eActros 600 ProCabin -versio tulee tukemaan uutta megawattilatausta. Esimerkiksi jakeluliikenteeseen toteutettu umpikorinen eActros 400 6x2 voi valmistajan mukaan saavuttaa suurimmillaan 480 kilometrin toimintamatkan. Järjestöt huomauttavat, että latausverkostot, sähköverkon kapasiteetti ja ajoneuvojen saavutettavuus ovat kuitenkin edelleen merkittäviä esteitä. Kummassakin mallisarjassa on sähköinen akseli kahdella sähkömoottorilla ja nelinopeuksisella vaihteistolla. Vastaavasti eActros 600:ssa on kolme akkua ja 621 kWh:n kapasiteetti, ja kokoonpanosta ja ajoreitistä riippuen auton toimintamatka yhdellä latauksella on 500–560 kilometriä. Nousukorkeudeltaan 170 milliä matalampi ja 230 senttiä leveä L-hytti sopii hyvin esimerkiksi jakeluliikenteeseen. Mercedes-Benz Trucks tuo kaukoliikenteeseen soveltuvan eActros 600 -sähkömallin rinnalle eActros 400:n, joka vastaa esimerkiksi aluejakelun tarpeisiin. Molempiin kuorma-autoversioihin on saatavilla kaksi eri ohjaamotyyppiä: perinteinen L-ohjaamo sekä futuristinen ProCabin. ”Jaamme EU:n ilmastotavoitteet. Juuri siinä EU:n toimia tarvitaan”, toteaa IRU:n EU-johtaja Raluca Marian ja jatkaa, ”Kaluston ostopakot eivät vähennä maantiekuljetusten päästöjä. Kukaan ei osta ajoneuvoja, joita ei voi käyttää tai jotka ajaisivat yrityksen konkurssiin. Molempiin malleihin on saatavana laajat alustaja akselivälivaihtoehdot. Uutiskuljetus Koonnut » Harri Onnila toimitus@raskaskalusto.fi Järjestöt varoittavat pakottamisesta nollapäästökalustoon Neljä johtavaa eurooppalaista järjestöä kuljetusalan, huolinnan, laivaamisen ja kylmäkuljetusten alalta ovat yhteistuumin pyytäneet Euroopan Komissiota välttämään pakollisten nollapäästövaatimusten liian nopeaa asettamista. Uutuusmalli perustuu teknisesti 600-versioon, mutta akuston osalta eActros 400 on kevyempi vaihtoehto. Kaksi akustoa latautuu valmistajan mukaan 10:stä 80 prosentin tasolle noin 46 minuutissa ja kolme akustoa noin 70 minuutissa. Täydennystä sähkömallistoon 18 Raskas Kalusto 8/2025. Niiden mukaan liiallinen hätiköinti voi vaarantaa vihreän siirtymän onnistumisen, jos sen mahdollistavat puitteet eivät ole vielä valmiina. MB eActros 400 -mallissa on kaksi 207 kWh:n LFPakkua, joten yhteenlaskettu kapasiteetti on 414 kWh. Siirtymän on oltava oikeudenmukainen, toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti järkevä.” Nollapäästöisten kuorma-autojen rekisteröinnit EU:ssa kasvoivat vuoden 2025 alussa, vaikka raskaiden ajoneuvojen kokonaismyynti laski
Yhtiöstä riippumattomista syistä avajaiset lykkääntyivät kuitenkin lähemmäs vuodenvaihdetta – Liedossa keskeneräisten katuyhteyksien ja satamassa hulevesiratkaisujen vuoksi. Kuljettajantutkintomaksuissa korotukset olisivat 13 prosenttia, mikä tarkoittaisi noin 6–15 euroa. Asema tarjoaa jopa 400 kW:n lataustehon, minkä myötä sen kerrotaan olevan Kaakkois-Suomen tehokkain julkinen latauspiste. Vauhtia ajatukselle antoi Wibax Logistics Oy, jonka idea latausasema oli. Suurtehoa itään ja kohta länteen Plugit Oy ja Scania Suomi ovat toteuttaneet Lappeenrantaan Euroopan itäisimmän suurteholatausaseman, joka on suunniteltu erityisesti raskaalle liikenteelle. Plugitin rakentama, järjestyksessään Suomen neljäs julkinen raskaan liikenteen latausasema sijaitsee Kuutostien varrella Lappeenrannan Scaniatoimipisteen yhteydessä, mutta on avoinna kaikille asiakkaille ympäri vuorokauden. Maksujen korotukset olisivat pääasiassa noin 10 prosentista 30 prosenttiin. Virastomaksuissa korotuspaineita Liikenneja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusehdotukset, jotka koskevat Liikenneja viestintäviraston, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen maksullisia suoritteita. Asetukset korvaavat nykyiset asetukset, joiden voimassaolo päättyy 31.12.2025. Weckmanin innovatiiviset ratkaisut. Plugit PRODC Turku tulee palvelemaan 1 600 kVA:n kokonaisteholla, mikä mahdollistaa sähkökuorma-auton lataamisen suurimmillaan 640 kilowatin teholla. Edenredin Suomen paras lounas -äänestyksen ykköseksi tuli toistamiseen Neste Matin ja Liisan Asema Lapinlahdella. Latausaseman teknologiakumppanina toimii Kempower, jonka tuotteisiin Mega-lataussatelliitit kuuluvat. Länsipuolella maata, Turun seudulla piti lokakuun lopussa olla auki kaksikin Plugitin uutta latausasemaa raskaalle kalustolle: yksi Liedossa Avantin teollisuusalueella ja toinen Turun satamassa. Kun puitteet saadaan kuntoon, aukeaa Lietoon MCS-latausteknologiaa (Megawatt Charging System) hyödyntävä asema ja Turun satamaan Suomen suuritehoisemmaksi kuvailtu latausasema. Lähes kaikkiin Liikenneja viestintäviraston maksullisiin suoritteisiin ehdotetaan korotuksia, joilla varmistettaisiin ”viraston maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus”. Näin ollen olikin luontevaa, että aseman ensimmäinen virallinen lataus suoritettiin syyskuun lopulla Wibaxin 64-tonniselle Scania 45 R -yhdistelmälle. Esimerkiksi ajokortteihin ehdotetaan noin 16 prosentin korotusta, joka olisi 3–7 euroa. ”Halusimme rakentaa aseman, jossa kuorma-autot saa ladattua mahdollisimman nopeasti”, taustoittaa Scania Suomen eMobility-tuotepäällikkö Michael Mannfors. Vaikka hinnankorotukset ovat prosentuaalisesti korkeita, ovat niiden vaikutukset kansalaisille useimmissa tapauksissa kuitenkin kohtuullisen maltillisia
Painesäili össä tai Painesäili össä tai pressun alla pressun alla 20 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Kapealla erikoisalueella työskentelevässä yrityksessä tehdään paljon itse kalustoa varusteltaessa. JUKKA HIEVANEN OY, HUITTINEN pressun alla pressun alla 21. Painesäili össä tai Painesäili össä tai Huittislainen Jukka Hievanen Oy on keskisuuri suomalainen kuljetusliike, jonka arki pyörii maatalouteen ja lämmitykseen liittyvien kuljetusten äärellä
Sivuovin varustettujen kippaavien viljalavojen ja -perävaunujen valmistajana toimii pääasiassa AM Mäkinen tai Seinäjoen Käyttöauto. Henrikin mukaan kalusto on rakennettu ajotehtävien asettamien vaatimusten mukaan ja tehdastekoisten rakenteiden ohella yrityksessä luotetaan monesti myös omaan osaamiseen. Hievasen kuljetustoiminnan juuret ovat viljan ja lannoitteiden kuljetuksissa, mistä toiminta on laajentunut ensin rehuihin ja niiden raaka-aineisiin sekä puupellettiin. Aaro Yli-Sipilä pitää yrityksen kaluston liikenteessä. 22 Jukka Hievanen Oy Raskas Kalusto 8/2025. Sekoitus tehdasvalmista ja omaa tekemistä. Toiminta energian parissa on ajanut meidät vastikään myös energiahakekuljetusten pariin”, kertoo kolmannen polven kuljetusyrittäjä Henrik Hievanen yrityksen toimitiloissa Huittisissa. Lisäksi olemme tehneet muutamia lavoja sekä autoihin että perävaunuihin ja tällä hetkellä meillä on kunnostuksen alla muutama käytettynä hankittu painesäiliöperävaunu”, kertoo Henrik. Keskenään sopivia kuljetuksia. M aatalouteen liittyvät kuljetukset työllistävät Suomessa laajan joukon kuljetusyrittäjiä kuljettajineen. Henrik Hievanen on kasvanut kuljetusliikkeen kainalossa ja yritystoiminnan jatkaminen oli hänelle selvä valinta jo varhaisella iällä. Yrityksen asiakaskunta on varsin laaja, mikä omalta osaltaan auttaa toiminnan tehokkuuden ylläpidossa. Myös puupohjaista lämmityspellettiä sekä energiahaketta ajetaan pienasiakkaille ja lämpövoimaloille. Henrikin luotsaaman yrityksen juuret ovat 1950-luvussa, jolloin hänen isoisänsä Eero Hievanen aloitti autoilijana Lauttakylässä. ”Rehuja ja niiden raaka-aineita ajamme useammallekin toimijalle, mutta hygieniavaatimuksista johtuen jokaisella asiakkaalla on oma ajotehtävään korvamerkitty kalusto”, kertoo Henrik. Samalla hän toteaa, että päällirakenteita ja perävaunuja hankitaan säännöllisesti uutena myös alan kaupallisilta toimijoilta. Puhtaudesta johtuen myöskään vilja-autoilla ei osallistuta kaikkiin reitille osuviin ajotehtäviin, vaikka vaatimukset viljakuljetuksissa jonkin verran lievempiä ovatkin. Eikä hän vieläkään vierasta ratin taakse kipuamista, mikä ei kuitenkaan ajankäytöllisistä syistä ole mahdollista kovinkaan usein. Ville Hievanen on ollut työskennellyt kuljettajana kahdeksan vuoden ajan serkkunsa luotsaamassa yrityksessä. Elintarvikeja rehukuljetuksia suorittavassa kuljetusliikkeissä noudatetaan myös omavalvontaa ja puhtauden takaamiseksi ajoneuvosta otetaan näytteitä säännöllisesti. ”Hypätessäni mukaan kuljetusyrityksen arkeen kolme vuosikymmentä sitten meillä oli kolme autoa ja olin itsekin jatkuvasti tien päällä. ”Toimintamme on aina jollain tavalla nojannut maatalouteen liittyviin kuljetuksiin, joista laajensimme pellettikuljetuksiin vuonna 2011. ”Ajotehtävän ja erityisesti kuljetettavien materiaalien luonteesta ja vaatimuksista johtuen olemme keskittyneet kapealle sektorille, jossa ajetaan yksinomaan keskenään sopivia materiaaleja”, kertoo Hievanen. Kaluston paikannuksessa hänellä on apunaan Mapon-sovellus, jonka avulla pidetään kirjaa muun muassa huoltoja korjaustoimista sekä kuljettajien työajoista. ”Päällirakenteiden vaihto ajoneuvosta toiseen on meille normaalia tekemistä ja omia apurunkoja olemme tehneet moneenkin autoon. Huittisissa toimiva Jukka Hievanen Oy on vajaan parinkymmenen yhdistelmän kuljetusyritys, jonka kalustolla kulkee niin viljaa, lannoitteita, rehua sekä rehutuotannossa tarvittavia raaka-aineita. Ajamisen ohella hänellä on vahva mielenkiinto ja halu niin toiminnan kuin kalustonkin kehittämiseen. Vetoautojen painesäiliöiden hovivalmistajana toimii kuortanelainen Site, säiliöperävaunut taasen hankitaan saksalaiselta Feldbinderiltä. Kuormatilojen puhdistus tehdään säännöllisesti harjaamalla ja määräajoin pesemällä tai desinfioimalla Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti. 1980-luvun puolivälissä viestikapula siirtyi sukupolvenvaihdoksella Jukka Hievaselle ja Henrik on toiminut perheyrityksen luotsaajana vuodesta 2018 alkaen. Kuljetusliikkeen kalustoon kuuluu kippilavoin varustettuja viljayhdistelmiä, makaavia ja kippaavia painesäiliöajoneuvoja, koukkuyhdistelmä ja viimeisimpänä käytettynä hankittu ketjupurkuyhdistelmä. Kuljetusyrittäjän arki täyttyy nyt enimmäkseen kalustoon liittyvistä kunnossapitotoimista sekä uuden kaluston varustelusta. Tosin toiminta puhtauden osalta kriittisellä sektorilla asettaa omia haasteitaan kaluston käytölle. Kaluston määrä on kasvanut vähitellen ja sitä kautta olen jäänyt sivuun päivittäisestä ajamisesta ja nyt myös ajojärjestelystä”, kertoo Henrik Hievanen viime vuosien kehityksestä
Kokemusperusteisesti voisin todeta, ettei se oma tekeminen ole aina kaikkein halvintakaan, mutta ainakin saamme omien toiveiden mukaisia ratkaisuja. Hievasen omalla korjaamolla tehdään päällirakennetöitä ja kaluston peruskunnostuksia. Raskaan kaluston pesutoimintaa harjoitetaan JH Pesuhuollot Oy -nimellä samassa pihapiirissä . Kuljettamista tukevaa toimintaa. Pitkää ikää. Käytettyjäkin hän kertoo silmäilevänsä tarkalla luupilla, mutta tarpeen ollessa kiivaimmillaan, ei ominaisuuksiltaan oikeanlaista tarjontaa juuri ole. ”Kaluston ylläpitoa varten meillä on omia asentajia ja kiireettömillä päällirakennetöillä voimme tasata oman korjaamomme työkuormaa. ”Oikeastaan kaikki alkoi varaosakaupalla, mutta saatuani työnjohtajaksi ja myöhemmin yhtiökumppaniksi Aatu Wälimäen , on HWT Yhtiöt Oy:n toimintaa voitu kehittää voimakkaammin myös korjaustöiden puolelle. Alustat kuljetusyrittäjä hankkii useimmiten uutena, jolloin ajoneuvon ominaisuudet ja varusteet voidaan valita ajotehtävän mukaisiksi. Kuljetusliike huolehtii kalustollaan myös tehtaan raaka-ainevirtojen sujuvuudesta. Vuonna 2011 yritykselle valmistui Huittisiin uudet toimitilat, jotka pitävät sisällään toimiston ohella myös korjaamon ja pesuhallin. Kuluvan vuoden alusta alkaen olemme kuuluneet myös Raskassarja-ketjuun”, kertoo Hievanen korjaamotoiminnasta. Perheyrityksen toimintaan sisälle kasvanut Henrik on määrätietoisella tavalla kehittänyt kuljetusyritystä, mutta samalla hän on laajentanut toimintaa myös kuljettamista tukeviin toimintoihin. Hievasen kalustolla on vuodesta 2008 alkaen ajettu Satarehu Oy:n valmistamaa siipikarjanrehua alueen maatiloille ajotehtävään korvamerkityllä painesäiliökalustolla. Itse tekemällä voidaan myös kokeilla uusia ratkaisuja varsin vaivattomasti”, painottaa Hievanen. Aluksi kunnossapitoa tarjottiin alan muille toimijoille kuljetusliikkeen kautta, mutta viisi vuotta sitten korjaamotoiminta eriytettiin omaksi yhtiökseen. Hievasen mukaan omana työnä tehtävä päällirakenteiden valmistus tai peruskunnostus ei ole heille itseisarvo, vaan paljolti työllisyystilanteen mukanaan tuoma sivujuonne. Tanskasta käytettynä hankittu neliakselinen kippaava puoliperävaunu on saanut kiinteän etukelkan ja samalla perävaunun alakerta on käyty kauttaaltaan läpi. 23. Rehukuljetuksissa käytetään osastoituja painesäiliöyhdistelmiä ja käytössä on myös pystysäiliöperävaunuja, joiden purkaminen on nopeaa. Kaluston kunnossapitoa tehdään omana työnä ja isompien tehtävien kohdalla apua haetaan hallin puolelta HWT Yhtiöt Oy:n osaajista
Henrik kertoo tehneensä ajojärjestelyä pitkään muiden toimien ohessa, mutta nyttemmin autojen ja kuljettajien tehokas hyödyntäminen on ajojärjestelijä Aaro Yli-Sipilän huomassa. Huittislaisen kuljetusliikkeen maantieteellinen toiminta-alue on rajautunut varsin pienelle alueelle ja Henrikin mukaan valtaosa työtehtävistä sijoittuu noin sadan kilometrin säteelle. Hievasen mukaan maatilojen koko on Suomessakin ollut kasvusuunnassa, mikä omalta osaltaan on kasvattanut toimituserien kokoa. Alalla nähdyistä haasteista huolimatta kuljetusyrittäjä Henrik Hievanen katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tehneet tuloaan monelle suoritealalle ja monelle maantieteelliselle alueelle. ”Alueellamme on tiloja, joihin viedään kerralla koko kuorma, joka tosin sisältää useaa eri rehulaatua”, kertoo Hievanen. Kokonaismassojen nostamisesta johtuen myös ajoneuvojen koot ovat kasvaneet ja erityisesti kuormatilat ovat kasvaneet korkeutta. Henrikin mukaan pikatilaukset ovat heille arkipäivää ja tässä kohdin toiminta pienellä maantieteellisellä alueella on pelkästään etu. ”Pitkällä juoksulla kaasuauto ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta ensin on saatava asema Huittisiin”, pohtii Hievanen ajatuksiaan. Maatalouden kuljetuksissa on varsin tasainen työkuorma läpi vuoden, joskin syksyn puintiaika näkyy viljakuljetusten piristymisenä. Lähtökohtaisesti pienin pelletin toimituserä on kuusi tonnia toimituksen tapahtuessa painoperusteisesti. Aiempaa korkeammat lavat hankaloittavat lastauksia kooltaan pienillä ja osittain vanhanaikaisilla tiloilla. Vilja-autoilla ajetaan viljan ohella myös pellettiä sekä muita ominaisuuksiensa puolesta sopivia tuotteita. Henrikin mukaan pellettiä ajetaan yksiosastoisilla, kippaavilla painesäiliöautoilla, joissa on kaatoakselin ja kipin välissä integroitu vaaka. Näissä kuormien paino saadaan ilmajousituksen kautta. Lämpömittari vauhdittaa pellettikuljetuksia. ”Meillä onkin pihassa muutamia vanhoja kippikärryjä, jotka mahtuvat myös niiden kaikkein matalimpien viljakuivureiden alle”, kertoo Hievanen. ”Olemme löytäneet alalta oman toimintasektorin, jota haluamme kehittää edelleen. Puupellettiä yritys ajaa kippikaluston ohella myös painesäiliökalustolla. Isossa kuvassa rehujen määrän menekki onkin varsin tasainen, joskin rakennemuutoksesta johtuen purkupaikkoja on harvemmassa. Yritys toimii elintarviketuotannon ja lämmityksen kannalta tärkeissä tehtävissä, joille on aina kysyntää. ”Lyhyistä ajomatkoista johtuen toimintamme on nopeatempoista. Toisaalta taas kaikkein pienimmät tilat kuihtuvat pois markkinoilta. Omalla korjaamotoiminnalla on käyttöikää pidentävä vaikutus, joskaan määrättömästi ei autojen elinkaarta kannata jatkaa. Scania on päämerkkinä yrityksessä ja kulmakoneista on vähitellen siirrytty kuutoskoneisiin niiden taloudellisuudesta johtuen. Maltillisesta ajomäärästä johtuen autojen pitoaika on heillä tavanomaista pidempi. Lisäksi olemme löytäneet joukkoomme hyviä ja motivoituneita kuljettajia, jotka ovat toimintamme kannalta olennaisessa roolissa. Pellettipuolella taasen talvi on selvästi kiivainta aikaa ja kiireet vaihtelevat lämpötilojen mukaan varsin paljon. Kuljetuksissa käytetään moniosastoisia painesäiliöajoneuvoja, jotka lastataan tehtaalla toimituserittäin. Hievasen mukaan edellinen talvi oli leuto ja siten työkuormituksen kannalta kiireetöntä aikaa. Purku taasen tapahtuu ajoneuvosta asiakkaan siiloon osasto kerrallaan puhaltamalla. Tämä taasen asettaa omat haasteensa ajojärjestelylle, missä on voitava vastata myös asiakkaiden nopeisiin muutoksiin”, pohtii Henrik. 24 Jukka Hievanen Oy Raskas Kalusto 8/2025. Perävaunuilla ajetaan monesti kooltaan suurempiin lämpölaitoksiin, joiden siilot mahdollistavat koko perävaunun purkamisen yhdellä kertaa. Kehitys maataloudessa heijastuu kuljetuksiin. Lähtökohtaisesti asiakkaiden tilaukset tulevat heille hyvissä ajoin, mutta tilojen toiminnassa tapahtuvat muutokset saattavat heijastua pitkälle ja paikoin nopeastikin kuljetuksiin. Kuljetusyrittäjän mukaan pelletin käyttö on lisääntynyt viime aikoina myös suuremmissa voimalaitoksissa hiilipohjaisten laitosten sulkemisten vanavedessä. ”Meillä on muutama kippiauto muutettavissa varsin helposti pelletin ajoon työtilanteen kiristyessä”, kertoo Henrik monipuolisesta kalustostaan. Haluamme jatkossakin kasvaa asiakkaiden ja tarpeiden mukaan, joskin tällä omalla alueella toimien”, pohtii Henrik Hievanen silmäillessään rehutehtaalle lastaamaan lähtevää ajokkia. Joku auto saattaa päätyä vaihtoon jo viisivuotiaana, mutta saattaa joku säilyä rivistössä kymmenenkin vuoden ajan. Nykyaikainen maatalous on hyvin pitkälle kehittynyttä, mikä taasen näkyy hyvin tarkoin ja lajikohtaisesti räätälöityinä rehulajikkeina. Hievasella oli jo vahvaa kiinnostusta kaasuautoa kohtaan, joskin tankkausverkostosta johtuen valinta kohdistui lopulta perinteiseen dieselmoottoriin
+385(0)17 461 8101 • GSM +358(0)400 376 222 e-mail: pekka@caroffice.fi • www.caroffice.fi Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta! Raskaan kaluston purkuosat Munsalasta ammattitaidolla vuodesta 1959 lähtien Puh. 042 411 331 • info@rmtrucks.com Pohjoinen Munsalantie 164, 66950 MUNSALA RMTRUCKS.COM BV T E H O K K A A T K O R J A A M O R A T K A I S U T ¢ Nostokapasiteetti 7,5 t/pilari ¢ Sähkömekaaninen ruuvikäyttö turvamutterilla ¢ Säädettävä nostohaarukka erikokoisille renkaille ¢ Langaton kommunikaatio ¢ Edistynyt Litium-ion akku, joka latautuu laskun aikana ¢ Helppokäyttöinen käyttöpaneeli Arpré Oy | Klaukkala p. Meiltä Faymonvilleja Max Trailer-perävau nut! Hakalahdentie 13 • 70460 KUOPIO p. 010 271 3020 | myynti@arpre.fi | www.arpre.fi ¢ Patentoitua tulevaisuuden teknologiaa ¢ Jopa 6-akselisen ajoneuvon pyörien suuntaus samalla kertaa ¢ Ei hyppimistä edestakaisin hytin, montun ja renkaiden välillä ¢ Uuden teknologian ansiosta kamerat kuvaavat kaikki peilit kerralla ¢ Vanneheiton kompensointi moninkertaisesti nopeampi kuin kilpailevilla laitteilla MANATEC Jumbo 3D Super 6A Pyöränsuuntauslaite MAHA C RGA 7,5 t Renkaista nostava, liikuteltava pilarinostin Nostaa kaikki ajo neuvot ja koneet 6 akselia – 3 minuuttia
26 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä. Korkeatasoista toimintaa Korkeatasoista toimintaa matalalla kalustolla matalalla kalustolla Rakentamiseen liittyvän logistiikan parissa toimiva Lahma-Trans Oy on vuosikymmenten saatossa viilannut toimintaansa asiakkaiden toiveiden ja markkinoiden kysynnän mukaan. Perheyritystä luotsataan Urjalaan vuosikymmen sitten valmistuneessa toimipisteessä, jossa tarjotaan myös pesuja kunnossapitopalveluita raskaalle kalustolle
Kansainvälistymisestä johtuen isämme Timon perustaman kommandiittiyhtiön rinnalle perustettiin vuonna 1997 Lahma-Trans Oy. ”Toimialaa ja kalustoa on vaihdettu markkinoiden mukaan myöhemminkin. Maidonajo oli pitkään yrityksen toiminnan kulmakivenä ja tonkkakuljetusten aikana mukaan toimintaan hyppäsi Timo Lahma puolisonsa Liisa Lahman kanssa. Nyt kyydissä kulki niin viljaa, juurikkaita kuin hakettakin. Seuraavalla vuosikymmenellä nuori kuljetusyrittäjä vaihtoi raakamaidosta maatalouden kuljetuksiin. Korkeatasoista toimintaa Korkeatasoista toimintaa matalalla kalustolla matalalla kalustolla LAHMA-TRANS OY URJALA K uljetusyrittäminen kulkee Lahman suvussa varsin vahvana, sillä perinteikkään kuljetusyrityksen ohjaksissa on nyt jo neljäs polvi. Maatalouden ajojen ohella olimme pari vuosikymmentä maansiirtotöissäkin. 1990-luvun talouslaman seurauksena siirryimme kansainvälisille valtateille Venäjän ja Keski-Euroopan suuntaan. Kumpikin yrityksistä on edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa”, kertoo vuonna 1965 syntynyt Ismo Lahma isänsä aloittaman kuljetustoiminnan varhaisista vaiheista. 27. Ensimmäisenä autona Timolla oli puulavalla varustettu Bedford, jonka hän hankki 1960-luvun loppupuolella
Myös viides polvi on mukana yrityksessä, jossa työskentelee kaikkiaan kolmisenkymmentä ammattitaitoista ja luotettavaa työntekijää. Asiakaskunnan toiveet ja kuljetettavien tuotteiden ominaisuudet ovat omalta osaltaan muovanneet Lahma-Trans Oy:n käytössä olevaa kalustoa. Työmaatilojen kuljetus ylittää aina normaalit mitat vähintään korkeuden ja leveyden osalta. Standardiratkaisuja ovat toimittaneet muun muassa VAK ja Kässbohrer. ”Yhdellä autolla alkanut työ kasvoi rakentamisen lisääntymisen vanavedessä. Liisa-mamma on hänkin edelleen mukana antaen vahvan tukensa toiminnalle. Valtaosa perävaunuista on varustettu konttijuoksuilla sekä hydraulisilla lukoilla, joiden ansiosta työmaatilojen tai vaihtolavojen kuljettaminen on sujuvaa. Tällä hetkellä perheyritystä luotsaavat sisarukset Ismo ja Elisa Lahma . Toki rakentamisen hiipuminen on vastaavasti vähentänyt kuljetusten määrää. Kaikkiaan sinivalkoisia autoja sekä perävaunuja on noin 80 yksikön verran. Pakettiautokalustossa tosin nojataan yksinomaan Mercedes-Benziin. No, joku vie ne kolme parakkia sillä kahden hinnalla, mikä ei meidän näkökulmasta ole pitkäjänteistä toimintaa”, pohtii Ismo Lahma silmäillessään pihaan kaartavaa kalustoa. Iso osa kalustosta on varustettu kappaletavaranostureilla, joiden kokoluokka yltää aina 92 tonnimetriin saakka. » Korkeudessa jokainen säästetty sentti on eduksi. Lahman matalarakenteisia perävaunuja on hankittu muun muassa Esapelta, Tyllikseltä ja ATC:ltä. Ismo Lahma painottaa työntekijöiden olevan siistin kaluston ohella merkittävä valttikortti maailmalla. Lavanpohjalaite, eli vaijerilaitteesta jalostettu päällirakenne on sekin yksi Lahma-Transin toiminnan kulmakivistä. Vetoautoissa lastauskorkeus on saatu teknisten ratkaisujen sekä matalaprofiilirenkaiden kautta noin 110 sentin tasolle, perävaunuissa päästään jopa tämän alle. Kalusto tehtävän mukaan. 28 Lahma-Trans Oy Raskas Kalusto 8/2025. Yrityksen kalustossa on ollut edustajia lähinnä Volvolta ja Scanialta, joskin tällä hetkellä töitä tehdään vertailupohjan saamiseksi myös yhdellä Mercedes-Benzillä. Lisäksi yrityksellä on käytössään laajalti erilaisia puoliperävaunuja, jotka saattavat olla satunnaisesti käytössä. Kooltaan suurista kappaleista, kuten työmaatiloista johtuen kaluston lastauskorkeus pyritään aina saamaan mahdollisimman matalaksi. Uudesta rakennetaan ja pitkään käytetään. Lavanpohjalaite pitää sisällään tasaisen lavanpohjan sekä vaijerilaitteen, joten sillä voidaan kuljettaa kappaletavaraa tai vaikka niitä työmaatiloja. YIT möi oman kalustopalvelunsa vuonna 2024 Renta Oy:lle, jonka kanssa olemme jatkaneet yhteistyötä kuljetuksissa ja osin varastoinnissakin”, kertoo Ismo Lahma. Lahma-Trans Oy:ssä ollaan oltu merkkiuskollisia vuosien ajan. Rakentamiseen ja sen tukitoimiin vahvasti nojaavassa yrityksessä kuljetetaan muun muassa työmaanostimia, kuukulkijoita, rakennustelineitä ja työmaatiloja sekä moninaisia rakennustarvikkeita. Kalustosta löytyy muun muassa raskaslavetti, HCT-yhdistelmiä ja jatkokärryjä. Kalusto on ajotehtävien luonteesta johtuen paljolti avonaista, joskin myös umpikalustoa löytyy moneen ajotehtävävään. ”Muutaman vuoden takaiset mittamuutokset antoivat mahdollisuuden aiempaa pidempien perävaunujen käytölle ja nyt voimme kuljettaa yhdellä kertaa kolme työmaatilaa. Taustapeiliin katsottaessa alalla on aiemminkin nähty haastavia aikoja, joiden vanavedessä on nähty myös kasvun aikaa. Ismo Lahman mukaan ruotsalaismerkkien toiminnallisuudessa tai Ismo Lahman mukaan markkinatilanne kuljetusalalla on varsin haastava erityisesti rakentamisen parissa. ”Nostureiden ansiosta voimme toimia itsenäisesti niin lähettäjän kuin vastaanottajankin luona”, painottaa Lahma. 1970-luvun lopulla Lahma aloitti YIT:n kanssa yhteistyön, jonka puitteissa kuljetettiin YIT:n työmaille rakentamiseen liittyviä koneita ja laitteita rakennusliikkeen Urjalassa sijainneelta keskusvarastolta. Erityisesti korkeudessa jokainen säästetty sentti on eduksi helpottaen etenemistä suomalaisteillä
Kunnossapidosta puheenollen Lahma-Trans Oy teki reilut kymmenkunta vuotta sitten historiansa suurimman investoinnin rakentamalla Urjalaan uudet toimitilat. ”Toimintamme ja kaluston määrä kasvoi, jolloin aiempi toimipisteemme kävi ahtaaksi. Umpikaappien pesuissa voidaan hyödyntää liikuteltavaa harjakonetta. Tarkastus tehdään monesti omalla korjaamolla omana työnä, joskin ulkopuolista tarkastajaa hyödyntäen. Lavanpohjalaitteen ansiosta vaihtolava-ajokki taipuu vaivatta myös kappaletavaran ajoon. Korjaamohalli oli vain 12-metrinen, joten se ei soveltunut toimintaamme oikein huonostikaan. Jotain oli siis tehtävä ja kyllä me useampaa vaihtoehtoa pohdimmekin”, taustoittaa Ismo Lahma uuden toimipisteen rakentamista. Kaluston pitoaika nousee monesti tavanomaista pidemmäksi yrityksessä, jossa käytetään massasta poikkeavaa erikoiskalustoa. Pitkästä käyttöiästä johtuen pyrimme hankkimaan alustat lähtökohtaisesti uutena”, pohtii yrityksen kalustosta ja korjaamotoiminnasta vastaava Tero Suvanto . Kuljettajaksi Lahma-Transille alkujaan tullut Jyrki Rämö huolehtii ajojärjestelystä. luotettavuudessa ei tällä hetkellä ole merkittäviä eroja, joten kauppa ratkeaa monesti siihen pieneen ja yksinkertaiseen seikkaan eli rahaan. Perävaunuissa ja vetoautoissa on monesti hydraulisesti venytettävä takapalkki, joka auttaa pidempien kappaleiden kuljettamisessa. ”Lisäksi autoliikkeet ovat huonoja ottamaan nosturiautoja vaihdossa. Tässä Janne Lahman ajokissa on 32 tonnin HMF, joka on irrotettavissa hydraulisten lukkojen avulla. Tai ainakin niiden hyvityshinta on alhainen, joten mieluummin pidämme kaluston kunnossa ja myymme me myöhemmin itse eteenpäin”, painottaa Ismo Lahma. Yrityksen autot liikkuvat pääosin kotimaassa, joskin Ruotsissa käydään satunnaisesti. Useimmat lavanpohjalaitteet ovat paikallisen Laurellin valmistamia, joskin nyt käytössä on myös VTA Tekniikan valmistama laite. Tiukempi ote kunnossapidosta. 29. Nostureissa nojataan Palfingerin, HMF:n ja Hiabin valmistamiin tuotteisiin. Hallinnon ohella 1200 neliömetrin tiloihin sijoitettiin myös korjaamo yhdessä pesuhallin kanssa. Urjalassa ysitien laidassa toimiva, poikkeuksellisen leveä pesuhalli palvelee laajalti myös kaupallisessa käytössä. Kuormatila on normaalisti 7,5-metrinen, mutta jättämällä nosturi pois saadaan lisätilaa reilun metrin verran. ”Varsinkin nosturiautojen kohdalla vuotuiset ajomäärät jäävät verrattain mataliksi, mikä lisää autojen käyttöikää. Ismo Lahman mukaan heillä ei ole mitään tiettyä rajaa autojen tai perävaunujen pitoajalle, mutta esimerkiksi nosturiautoille tehdään monesti perusteellinen määräaikaistarkastus, eli tutummin kymppivuotistarkastus. Jatkoa on kohteesta riippuen metristä kahteen
”Asiakkaan autosta katkesi jousenlehti aiemmin aamulla ja nyt iltapäivällä auto on valmiina lähtemään takaisin tien päälle”, kertoo Suvanto nopeasta vasteajasta. Paljolti rakentamisen ympäristössä toimiva kuljetusliike on kuluvan vuosikymmenen aikana saanut nähdä niin kiivaita kiireitä kuin maltillisempaakin kysyntää. Tero Suvanto vastaa Lahma-Trans Oy:n kalustosta sekä yrityksen huoltoja korjaamopalveluista. ”Olemme ottaneet käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, jota käytämme muun muassa ajojärjestelyssä. Urjalaan vajaa kymmenen vuotta sitten valmistuneet toimitilat pitävät sisällään kattavan korjaamon, jossa tehdään huoltoja, korjauksia sekä perävaunukalustoon mittaviakin uudistuksia. Vuosikymmenen vaihtuessa yrityksessä päätettiin toteuttaa edesmenneen isän suunnitelmaa uusista toimitiloista. Timo Lahma osti Urjalan kunnalta toimintaan soveltuvan tontin jo vuonna 2007, mutta pian tämän jälkeen Timo sairastui ja hanke laitettiin jäihin. Kaikki rengastyöt tehdään itse ja monesti myös tien päällä tapahtunut rengasrikko hoidetaan kuntoon omalla osaamisella. » Lahman korjaamo toimii myös kaupalli sena korjaamona. Omalla osaamisella tehdään jarruja alustaremontit, sähkötyöt sekä tarvittaessa vaikka perävaunujen jatkamiset ja päällirakenteiden vaihtotyöt. Kaikkein pisimmille reissuille autoihin laitetaan vararengas mukaan, koska heillä käytössä olevaa perävaunun rengasta ei ole yleisesti tarjolla rengasliikkeiden valikoimissa. ”Kyllä nyt ollaan pohjalla kysynnässä ja mielestäni viime talvena oli nähtävillä orastavia valonpilkahduksia. Kuljet tamisen pariin kasvanut Ismo Lahma tosin uskoo ja toivoo pahimman olevan jo takana. ”Huoltojen ja korjausten ohella teemme muun muassa hydrauliikkaletkuja”, jatkaa Suvanto palveluvalikoimasta. Onneksi olemme saaneet korvaavaa työtä muilta markkinoilta sekä vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kautta”, kiittelee Lahma. Ajo järjestelystä vastaava Jyrki Rämö saa tehdä töitä puhelin kuumana reiteille sopivien tavaraerien metsästyksessä. Ismo Lahman mukaan varsinkin virka-ajan ulkopuolella kannattaa omalla pakettiautolla ajaa varsin pitkällekin rengasta vaihtamaan. Pahin jo takana – toivottavasti. Kuljetusyrittäjän mukaan maltillisesta kysynnästä johtuen autojen tehokas liikuttaminen läpi Suo men on aiempaa vaikeampaa ja valitettavasti myös tyhjänäajon määrä on lisääntynyt. Oman kaluston kunnossapidon ohella Lahman korjaamo toimii myös kaupallisena korjaamona ja pesupalveluiden tarjoajana palvellen niin paikallisia käyttäjiä kuin ohikulkuliikennettäkin. Näistä korjaamokäynneistä kertyy ajan mittaan huomattavia sivukuluja”, pohtii Ismo Lahma ajatuksiaan korjaamotoiminnasta. 30 Lahma-Trans Oy Raskas Kalusto 8/2025. ”Halusimme ottaa tiukemman otteen oman kaluston kunnossapidosta ja uusien tilojen myötä voimme tehdä monet huollot ja korjaukset sekä rengastyöt omissa tiloissa omaan ajankäyttöön nojaten. Toki käytämme edelleen myös maahantuojien merkkikorjaamoita, joiden hyödyntäminen vaatii auton vientiä Forssaan tai Tampereelle. Omassa varaosavarastossa pidetään lähinnä omaan kalustoon soveltuvia tarvikkeita ja huolto-osia. Järjestelmä mahdollistaa tehokkaan työn tilauksesta laskutukseen.”, kertoo Johanna Lahma-Laitinen taloushallinnosta. Ismo Lahman mukaan koronakausi ei suoranaisesti vaikuttanut heidän työllisyyteensä kovinkaan paljoa, joskin viimeiset kolme vuotta ovat olleet verrattain haastavia aikoja kysynnän vähentyessä. Vuonna 2013 yritykselle valmistuikin moderni toimipiste Valtatie 9:n välittömään läheisyyteen. Timo menehtyikin sairauteen jo seuraavana vuonna. Varaosien kohdalla Lahma tekee yhteistyötä usean eri toimijan kanssa ja osia toimitetaan Urjalaan jopa kolmesti päivässä, mikä takaa nopeat vasteajat myös vaikeammissa tapauksissa. ”Isoilla rakennusliikkeillä on aiempaa vähemmän tekemistä, mikä heijastuu suoraan työllisyyteen. Ajat ovat olleet vaikeat, mutta toistaiseksi olemme välttyneet vielä lomautuksilta ja muilta sopeutuksilta”, kertoo Ismo, jonka mukaan toimintaa on kuitenkin viilattu alati terävämpään iskuun muun muassa työtapoja muuttamalla
0400 981 012 Hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta! facebook.com/raskaskalusto instagram.com/raskaskalustolehti. 0400 602 103 ALAVUS Henkilöja pakettiautot 24 h/vrk . 24 h Raskaan kaluston ammattilainen Hinausautot K.SULINKO PIRKANMAA 0500 337 925 SUOMALAISTA PALVELUA KAIKKI HINAUKSET JA KULJETUKSET MOPOSTA REKKAAN PÄÄKAUPUNKISEUDULTA PÄIJÄT-HÄMEESEEN ERIHINAUS.FI SOITA 040 565 9297 SEINÄJOKI Raskaskalusto, henkilöja pakettiautot, sekä lavettikuljetukset 24 h/vrk
Perheyrityksen historia suomalaisteillä on nimeään vanhempi ja huomattavan paljon laajempi. Konstailem attomia Konstailem attomia kemikaali kuljetuksia kemikaali kuljetuksia Samat Nordic Oy:n sinivalkoisella kalustolla huolehditaan teollisuuden kemikaalikuljetuksista laajalla maantieteellisellä alueella. SAMAT NORDIC OY 32 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Koostaan huolimatta Samat on edelleen perheyritys, jota johdetaan kolmen sisaruksen voimalla”, kertoo Samat Nordic Oy:n toimitusjohtaja Juha Penttilä Oulun pääkonttorissa. Samat Nordic Oy on logistiikan toimija, jonka osaajien, terminaalien ja kaluston turvin hoidetaan päivittäin lukemattomia kemikaalija kaasukuljetuksia niin Suomessa, Pohjolassa kuin muuallakin Euroopassa. 33. Konstailem attomia Konstailem attomia kemikaali kuljetuksia kemikaali kuljetuksia M onet teollisuudenalat, mutta myös tavalliset kuluttajat hyödyntävät arjessaan hyvinkin laajalti erilaisia kemikaaleja sekä kaasuja. Samat Nordic Oy on osa ranskalaista perheyritystä, Samat-konsernia, jonka juuret ovat vuoden 1979 Ranskassa. ”George Meylanin perustama yritys on 45 vuoden aikana kasvanut alallaan merkittäväksi toimijaksi Euroopassa
Lähtökohtaisesti säiliöt valmistetaan haponkestävästä teräksestä, joka tiettyjen tuotteiden kuljettamisen mahdollistamiseksi pinnoitetaan erilaisilla kumitai muovilaaduilla. ”Muun muassa akselit vaihdetaan uusiin ennakoivasti omaan kokemukseen ja valmistajan ohjeisiin nojaten. Toimitusjohtajan tehtävissä hän on työskennellyt vuodesta 2020 alkaen. Kaasuperävaunut hankintaan useimmiten Keski-Euroopasta, kemikaalikaluston valmistaja taasen löytyy muutaman korttelin päästä Oulusta. Ajotehtävän ja kuljetettavien tuotteiden laadusta sekä ominaisuuksista johtuen päällirakenteilla on hyvin suuri merkitys toiminnan laadulle ja turvallisuudelle. Toisaalta kuljetamme myös tuotteita, joissa puhtaudella on äärimmäisen suuri merkitys. Kalusto keskiössä. Kansainvälisen yrityksen toiminta laajalla maantieteellisellä alueella heijastuu myös kalustovalintoihin. Samat Nordic Oy:n laadusta, turvallisuudesta ja ympäristöasioista sekä muun muassa kuljettajakoulutuksesta vastaa Sanna Jaukkuri, jolla on kuljetusalan kokemusta vuodesta 2001 alkaen. ”Kaluston hankinta onkin aina jonkinlainen kompromissi käytettävyyden osalta”, kertoo Penttilä. Penttilän mukaan kalustoa hankittaessa huomiota kiinnitetään hinnan ohella omamassaan sekä huoltoverkoston laajuuteen. Oulun toimipisteessä työskentelevien kuljetussuunnittelijoiden täysohjauksessa on noin 160 ajoneuvoyhdistelmää ja yritys hyödyntää arjessaan niin omia kuin sopimusliikennöitsijöidenkin ajoneuvoja. Ranskalaisyrityksen historia suomalaisteillä juontaa juurensa vuoteen 2016, jolloin Samat osti pääomasijoittajien hallussa reilun 15 vuoden ajan olleen Haanpaa Groupin. ”Osa kalustosta soveltuu käytettäväksi usean eri tuotteen kuljetuksissa. Yrityksessä monissa tehtävissä vuodesta 2000 alkaen työskennellyt Penttilä kertoo Haanpään kuljetustoiminnan juurien olevan vuodessa 1949, jolloin Jussi Haanpää aloitti kuljetusyrittäjänä Oulussa. Samat Nordic Oy on ranskalaisen konsernin Skandinaviassa ja Baltiassa toimiva yksikkö, jota johdetaan Oulusta. Samalla hän pohtii suomalaisen lainsäätäjän ajatusta yhdistelmän paripyörävaatimuksista ja ADR-kuljetusten 68 tonnin kokonaismassarajoituksesta. Yrityksellä on käytössään laajalti ajotehtävien mukaan räätälöityjä yhdistelmiä ja valikoimaan kuuluu niin puoliperävaunuyhdistelmiä, B-junia kuin varsinaisia perävaunuyhdistelmiä. Perheyrityksessä katse sen sijaan on monesti kauempana tulevaisuudessa, mikä tuo omalta osaltaan pitkäjänteisyyttä toimintaan”, kuvailee Penttilä omistajapohjan mukanaan tuomia eroavaisuuksia. Kaasujen kuljettamisessa käytetään tehtävään räätälöityä kalustoa. Muun muassa AdBlue-liuosta ajetaan yksinomaan siihen valjastetulla kalustolla”, kertoo yrityksen laadusta, turvallisuudesta ja ympäristöstä vastaava Sanna Jaukkuri . ”Alustojen painot ovat kasvaneet ja lainsäädännöllisistä seikoista johtuen myös säiliörakenteet ovat muuttuneet raskaammiksi”, jatkaa Penttilä. Näiden tuotteiden kuljettamisessa käytämme ajotehtävään korvamerkittyä kalustoa. Nestemäisiä tuotteita kuljetettaessa jokainen kantavuuskilo voidaan hyödyntää, jolloin alustan alhaisella painolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Nordic Tank on valikoitunut Samatin hovivalmistajaksi, jolla on säiliökaluston valmistuksesta pitkä kokemus. Alustan kunnossapidossa nojataan paljolti merkkikorjaamoiden osaamiseen, jolloin verkoston laajuus nousee merkittäväksi 34 Samat Nordic Oy Raskas Kalusto 8/2025. Penttilän mukaan erilaiset tuotteet asettavat hyvinkin erilaisia vaatimuksia säiliöille, niissä käytetyille teknisille ratkaisuille sekä ennen kaikkea materiaaleille. Säiliövarusteille ja erityisesti perävaunuille tehdään elinkaaren aikana monia pienempiä ja paikoin suurempiakin kunnostuksia. Jokainen tippa merkitsee. Toimitusjohtaja Juha Penttilän mukaan perheyritys on osoittautunut vakaaksi ja siten pitkäkestoiseen tekemiseen sitoutuneeksi omistajaksi. ”Skandinaavisena toimijana toivoisimme yhtenäisempää linjaa lainsäätäjiltä, joskin vuosien saatossa olemme oppineet elämään maakohtaisten määräysten kanssa”, jatkaa Penttilä. Varustelulla on väliä. Pitkä käyttöikä vaatii kuitenkin ennakoivaa huoltoa sekä huolenpitoa. ”Pääomasijoittajien omistamassa yrityksessä seurataan talouden tunnuslukuja lyhyellä aikajänteellä. Monien vaiheiden kautta Haanpään perheyrityksestä kasvoi yritysostojen ja orgaanisen kasvun kautta laajalla maantieteellisellä alueella toiminut kemikaalikuljetuksiin keskittynyt yritys. Juha Penttilä aloitti yrityksessä kuljettajana vuonna 2000 ja tämän jälkeen hän on osallistunut sekä kuljetussuunnitteluun että myyntiin. Samat Nordic Oy toimii lähinnä Skandinavian ja Baltian alueella, missä lainsäädäntö niin mittojen kuin massojenkin suhteen eroaa toisistaan varsin paljon. Samat Nordic Oy:n toiminnassa tukeudutaan rannikolla sijaitseviin kemikaalivarastoihin sekä laajaan, asiakaskunnan ja tuotteiden mukaan räätälöityyn ajoneuvokantaan. Sopimusliikennöitsijät voivat hyödyntää ajotehtävässään haluamaansa merkkiä. Ruotsissa vaaditaan myös paikoin paripyöriä, mutta ADR-kuljetuksia voidaan ajaa 74 tonnin kokonaismassoilla tietyin edellytyksin ja tietyillä reiteillä. Ennakoivan huollon ja säännöllisten tarkastusten ansiosta yllättävät keskeytykset ovat meillä varsin harvinaisia”, kertoo Penttilä. Penttilän mukaan säiliökaluston käyttöikä on perinteistä rahtiyhdistelmää pidempi ja päällirakenteiden elinkaari on monesti 15, jopa 20 vuotta. Alustat hankitaan lähtökohtaisesti Suomesta merkkikirjon ulottuessa Volvo ja Scanian ohella myös Mercedes-Benziin
Toimitusjohtaja kertoo heille hankittavan lähtökohtaisesti hyvillä varusteilla olevaa kalustoa, joka tarjoaa kuljettajalle turvallisen, mutta samalla mukavan työympäristön. Jaukkuri kertoo tuoreen ja samalla hyvin varustellun kaluston olevan heille merkittävä tekijä ympäristönäkökohtien ja turvallisuuden, mutta samalla myös kuljettajien rekrytoinnin näkökulmasta. ”Asiakkaamme edellyttävät toimia päästötason alentamiseksi ja käytämme koko ajan lisääntyvässä määrin uusiutuvaa dieselpolttoainetta, joka leikkaa merkittävästi liikenteestä syntyviä CO 2 -päästöjä. Yrityksellä on myös jakeluliikenteeseen soveltuvaa kalustoa, jolla ajetaan muun muassa AdBlue-urealiuosta sekä voiteluaineita, jotka kumpikin vaativat ajotehtävään korvamerkityn kaluston. Odotammekin mielenkiinnolla vedyn ja polttokennotekniikan kehittymistä ja niiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia liikennealueellamme käytettäväksi”, valottaa Penttilä ajatuksiaan. ”Kaikki omat, mutta myös kaikki sopimusliikennöitsijöidemme kuljettajat osallistuvat jatkokoulutuspäiviimme, joita kouluttajamme järjestävät säännöllisesti. Perinteisten dieselajokkien oheen on hankittu yksittäisiä kaasukäyttöisiä ajoneuvoja, joilla kuljetetaan pääasiassa nesteytettyä maakaasua teollisuuden tarpeisiin. Uuden kuljettajan aloittaessa talossa, osallistuu hän aluksi parin viikon mittaiseen peruskoulutukseen. Autot pyritään vaihtamaan uusiin viiden vuoden ikäisinä ajotehtävästä riippuen noin 700 000 kilometriä ajettuina”, kertoo Penttilä. Ajotehtävän luonteesta johtuen Samat Nordicin kuormat ovat tyypillisesti yhdestä paikasta lastattavia ja yhteen paikkaan purettavia. Lähtökohtaisesti ajomatkat ovat meillä pitkiä, jolloin sähköiset ajoneuvot eivät vielä tässä vaiheessa ole meille realistinen vaihtoehto. Kansainvälisessä yrityksessä on seurattu käyttövoimissa tapahtuvaa kehitystä tarkalla luupilla. ”Ajoneuvojen teknistymisen kautta niiden kunnossapito on aiempaa kalliimpaa. Kuljettajan työ on vuosikymmenten saatossa muuttunut aiempaa vaativammaksi monilta osin, eikä vaarallisten aineiden kuljettaminen poikkea asiassa millään muotoa. Sanna Jaukkurin mukaan kuljettaja onkin monilta osin avainasemassa turvallisen ja laadukkaan toiminnan näkökulmasta. Renkaiden kunnon seuranta yhdessä kausivaihtamisten kanssa on ulkoistettu Michelinin huomaan. ”Meillä kaikkien, noin 250 kuljettajan koulutus tapahtuu lähiopetuksena, mikä on oppimisen kannalta paras ja meille myös ainoa vaihtoehto”, vakuuttaa Jaukkuri. Samat Nordic Oy painottaa kalustovalinnassa turvallisuutta, kuljettajan viihtyvyyttä ja työergonomiaa sekä polttoainetaloudellisuutta. Kuljettajat seuraavat kaluston kuntoa työnsä ohella ja ennaltaehkäisevät tarkastukset sekä huoltotoimenpiteet suoritetaan ulkopuolisilla korjaamoilla. Tämän ohella kuljettaja suorittaa lukuisia asiakkaan toimintaan tai tuotteen ominaisuuksiin liittyviä koulutuksia, joiden hyväksytyn suorittamisen jälkeen hän on valmis aloittamaan itsenäisen työskentelyn. Koulutusta ja kisailua. Tästä johtuen yrityksessä panostetaan huomattavan paljon kuljettajakoulutukseen, jota tehdään määrätietoisesti ja sisältö edellä. Kokemuksen ohjaamana yrityksessä vaihdetaan alustat uusiin aiempaa nopeammassa tahdissa. Skandinavian ja Baltian liikennettä hoidetaan 160 ajoneuvoyhdistelmällä, joiden ominaisuudet on räätälöity ajotehtävän, asiakkaan sekä ennen kaikkea tuotteen ominaisuuksien mukaan. 35. tekijäksi
Syvälle integroitua yhteistyötä. Hänen mukaansa turvallisuus on Samatilla ykkösprioriteetti ja sen edistämiseksi tehdään hartiavoimin töitä konsernitasolta alkaen. ”Asiakkaat haluavat keskittyä omaan tekemiseen, jolloin meidän vastuulla on asiakkaiden materiaalivirroista ja kemikaalien riittävyydestä huolehtiminen. Varsin kiitelty kokonaisuus on ennakoivan ajon koulutus, joka järjestetään lähtökohtaisesti rataolosuhteissa”, kertoo Jaukkuri. Metsäteollisuudessa tapahtunut rakennemuutos on jättänyt jälkensä myös Samatin toimintaympäristöön, sillä jokainen Suomesta lakkautettu tehdas vaikuttaa paljossa myös raaka-ainekuljetuksiin. 36 Samat Nordic Oy Raskas Kalusto 8/2025. Oman kaluston ohella Samat Nordic Oy luottaa toiminnassaan myös sopimusliikennöitsijöiden ajoneuvoihin, joissa hyödynnetään yksinomaan Samatin omistuksessa olevia päällirakenteita ja perävaunuja. ”Lakkautusuutisten lomassa pitää muistaa, että metsäteollisuus on tehnyt myös merkittäviä investointeja, joista monet ovat sijoittuneet Oulun ja Kemin seudulle”, muistuttaa Penttilä, joka toivoisi suunnitteilla olevien investointien toteutumista. Kuljettajat saavat kuukausittain ajotaparaportin, jonka avulla he voivat vertailla omaa ajotapaansa yrityksen keskiarvoon, mutta myös nimettömästi esiintyvään parhaimpaan ja heikoimpaan suoritukseen. Samat Nordic Oy:n asiakaspohja on verrattain laaja, joskin monet valmistavat yritykset, kuten metsäteollisuus on kemikaalikuljettajan arjessa hyvin merkittävässä roolissa. Nesteytettyä maakaasua kuljetetaan erikoisrakenteisilla puoliperävaunuilla noin neljän baarin paineen alla. Teollisuuden polttoaineeksi toimitettavan tuotteen kuljetuslämpötila on -165 celsiusastetta, jolloin säiliön eristyksellä on suuri merkitys. » Kalustoamme on tien päällä vuoden jokaisena päivänä ja kuljetussuunnittelijamme ovat saavutettavissa kelloon katsomatta. Toimitusjohtaja uskoo, että toteutuessaan monet vihreän energian hankkeet tuovat mukanaan huomattavan määrän kemikaalija kaasukuljetuksia. Penttilän mukaan Samat Nordic Oy on integroinut toimintansa monin paikoin sisälle asiakkaiden prosesseihin, jolloin kuljettamisen ohessa myös säiliöiden pinnanvalvonta kuuluu logistiikkaoperaattorin vastuulle. ”Suomessa meillä työskentelee kaksi päätoimista kuljettajakouluttajaa, mikä on turvallisuusnäkökulmasta huomattava panostus”, jatkaa Jaukkuri muistuttaen myös ajotapakoulutuksesta sekä ajotavanseurannasta, jota tehdään Samatilla säännöllisesti. ”Taloudellisesta ja turvallisesta ajotavasta maksetaan kuljettajille myös bonus”, muistuttaa Jaukkuri, jonka mukaan ajotavan seurannasta on kehittynyt positiivinen kilpailu kuljettajien välille. Toimitusjohtajan mukaan vuotuisella tasolla volyymit pysyttelevät paljolti muuttumattomina, joskin viikkotai kuukausitasolla ajomäärässä saattaa olla suurtakin heiluntaa asiakkaiden tuotantosuunnitelmien muutoksista johtuen. Tästä johtuen kalustoamme on tien päällä vuoden jokaisena päivänä ja kuljetussuunnittelijamme ovat saavutettavissa kelloon katsomatta”, kertoo Jaukkuri alan erityispiirteestä. Mutta kyllä yllättäviä tilanteita ratkotaan tarvittaessa myös puhelimitse”, kertoo Penttilä kemikaalikuljettajan arjesta. ”Kuljetussuunnittelu tapahtuu paljossa pinnanvalvonnan avulla ja kuormat lähetetään ajoneuvopääteisiin kuljettajille oman toiminnanohjausjärjestelmän kautta
Lähimmän raskaan kaluston Redgo-yrittäjän tavoitat numerosta 0100 2400 1,98 €/min + pvm/mpm www.hinausjatuuppaus.fi www.hinausjatuuppaus.fi Hinaus ja Tuuppaus Hinaus ja Tuuppaus ® ® 0400 363 633 0400 363 633 Raskashinaus Eskola Oy hinaushameenlinna.fi Hinaus päivystys 24 h Erikoishommat / raskaat 24 h 040 1 040 1779 0802 9 0802 RASKAANKALUSTON ERIKOISLIIKE RASKAAN KALUSTON HINAUKSET Keski-Suomi 0400 241 207 Kiitos kuluneesta vuodesta! Rauhallista joulua ja mestystä vuodelle 2026! (06) 456 8800 kah@kah-trucks.fi PURKUOSAT KUORMA-AUTOIHIN • Moottorit • Vaihdelaatikot • Akselistot • Korin osat • Renkaat ja vanteet Verkkokauppa WWW.KAH-PARTS.FI Ostetaan kuorma-autoja!
Talvisäällä Talvisäällä kuin säällä kuin säällä 38 TIENHOITO Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Harri Onnila ja Iikka Kekko
Eikä se nykyisillä tienhoidon budjeteilla, kasvaneilla liikennemäärillä sekä lisääntyvillä sään ääri-ilmiöillä muutu jatkossa sen helpommaksi. Maanteiden osalta hoito on tällä hetkellä jaettu 79 urakkaan, joista yhden urakan osuus on 500–2 400 kilometrisiä. Niukat budjettivarat, korjausvelkainen tiestö ja yleistyvät sään ääri-ilmiöt haastavat tehtävää jatkossa yhä enemmän. Tiestön pääurakoitsijoihin lukeutuvan YIT:n mukaan tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Väyläviraston mukaan ne puolestaan käyttävät aliurakoitsijoina noin 1 500 yritystä. T iestön talvikunnossapito saa huomiota lähinnä silloin, kun siinä koetaan olevan jotain sanomista. Väyläviraston mukaan Suomen maantieverkon 79 hoitourakan puitteissa työskentelee aliurakoitsijoina noin 1 500 yritystä. Talvitienhoito on valtion rahoituksesta, ELY-keskuksien ohjauksesta sekä pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden toimista koostuva koneisto, jonka ympärivuorokautinen työskentely tukeutuu osaltaan sääpalvelujen kelitietoihin ja -ennusteisiin. Ylhäältä alaspäin. Maamme liikennejärjestelmän suunnittelusta, kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Väylävirasto niin tie-, rataja vesiväylien osalta. Sen valtaosan ajasta, kun väylät ovat asiallisessa kunnossa, ei asiaan kiinnitetä sen kummemmin huomiota. Kentän suunnalta nykykäytäntöön on suunnattu ajoittain kritiikkiä tai vähintäänkin kysymyksiä. Monella on taustalla ajatus, että suorempi yhteys rahakirstun vartijan ja tienhoitajan välillä olisi ketterämpi, vähemmän byrokraattinen ja taloudellisempi. On selvää, että tieverkon pitää olla liikennöitävässä kunnossa kaikilla talvikeleillä, mutta tehtävä ei ole helppo. 39. Kehittyvä teknologia sekä käytössä olevien varojen tehokkaampi käyttö antaa kuitenkin eväitä suoriutua urakasta jatkossakin. Ennen kuin siirrytään talvisille teille, on perusteltua luoda silmäys Suomen tiestön kunnossapitoon kokonaisuutena. ”Nyt pääurakoitsija voi neuvotella aliurakointisopimukset, mutta jos valtio tilaisi ne suoraan itse, pitäisi tehtävään rekrytoida työntekijät, mikä olisi lopulta monimutkaisempaa ja kalliimpaa”, kuvailee YIT Road Oy:n tekninen johtaja Timo Paavilainen . Niitä on Suomessa tällä hetkellä voimassa olevien maanteiden hoitourakoiden osalta viisi yritystä – Destia Oy, YIT Road Oy, Terranor Oy, Pimara Väyläpalvelut Oy sekä Savon Kuljetus Oy. Väylävirasto vastaa rahoituksesta ja muun muassa maanteiden ja hoitotason kuusitasoisesta luokittelusta sekä asiakirjoista, mutta alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset, jotka myös toimivat tienhoidon tilaajina pääurakoitsijoilta. Urakoiden ajallinen kesto on viisi vuotta, ja niitä kilpailutetaan yhdenmukaisilla perusteilla valtakunnallisesti
Luonnollisesti vastuulla ovat myös raportointi ja dokumentointi sekä urakan kokonaiskustannuksista vastaaminen. Tienhoidon toteuttamisen ytimessä on tietenkin raha, toisin sanoen kuinka paljon euroja liikenneja viestintäministeriön suunnalta tiestömme rakentamiseen ja ylläpitoon suunnataan. ”Tänä vuonna lisärahoitus oli 250 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna se on 118 miljoonaa, josta sata miljoonaa ohjataan päällysteisiin. Ääriolosuhteita. Aurauskilometrejä kertyy talvessa noin kahdeksan miljoonaa kilometriä ja liukkaudentorjuntaan kuluu talvisuolaa vuosittain noin 160 000 tonnia ja hiekoitushiekkaa puolestaan noin 540 000 tonnia. Talvet eivät ole veljiä keskenään, ja toisaalta yhtenä ja samana talvipäivänä on Suomen kokoisessa maassa monenlaista keliä – ja maantietä riittää hoidettavaksi noin 78 000 kilometriä. Nykyisessä tiukkaan aikataulutetussa kuljetusja logistiikkaverkostossa kelin aiheuttamat pienetkin poikkeamat luovat herkästi mielikuvan, että tienhoito ei toimi. Kaikkiaan maanteiden hoito työllistää Väyläviraston mukaan noin 3 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan täyspäiväiset sekä kausiluonteiset työtehtävät. ”Vaikka tuotetaan vaadittua laatua, joidenkin odotukset voivat olla korkeammat.” Ääriolosuhteissa myös tienkäyttäjän on tunnettava vastuunsa ja otettava järki käteen: jos jäiselle tielle sataa jäätävää tihkua, on parempi odottaa olosuhteiden parantumista kuin vaarantaa koko perillepääsy. Työmäärän ymmärtää, kun huomioi Väyläviraston luvut tienhoitourakoitsijoiden tehtävämäärästä valtakunnallisesti. Budjetin pienuus johtaa näin ollen korjausurakoiden lykkääntymiseen, mikä sekään ei pidemmän päälle ole kestävä ratkaisu. Ilmastonmuutoksen seurauksena ääriolosuhteet tulevat yleistymään, ja yleisesti ottaen haastavat talvisäät lisääntyvät. Lisäksi talvien sademäärät kasvavat Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Suomessa jopa huomattavasti. Tehtäviin lukeutuvat muun muassa ympärivuorokautinen päivystys sisältäen kelin seurannan sekä hoitotoimien ennakoinnin. 40 Talvitienhoito Raskas Kalusto 8/2025. Samalla korjauksista joudutaan tinkimään.” Talvitienhoidon onnistumisen kannalta pääurakoitsijoiden rooli on keskeinen, vaikka työsarka jakautuukin aliurakoitsijoiden harteille. ”Jos tilaaja asioisi suoraan pienempien urakoitsijoiden kanssa, pitäisi käytössä olla aivan erilainen rakenne”, alleviivaa Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila . Väyläviraston Virpi Anttila kertoo tienhoidon olevan ykkös prioriteetti, josta ei tingitä. Väyläviraston maanteiden kesäja talvihoitoon saama summa on viime vuosina ollut runsaat 200 miljoonaa euroa. Mikä mättää vai mättääkö mikään. Päällysteiden uusimismäärät elävät siis vahvasti rahoitustilanteen mukaan, sillä Väylävirastolla on selkeä linjaus rahankäytön suhteen. Tämä perustuu siihen, että urakan laadukas toteuttaminen on pääurakoitsijan vastuulla. ”Kunnossapito nousee mediaan vain silloin, kun jotain menee pieleen, vaikka käytännössä vaadittu laatutaso tienhoidossa toteutuu hyvin”, YIT:n Paavilainen kommentoi. Juuri hoidettua pääväylää saatetaankin ajella kohti logistiikkakeskusta tyytyväisenä hyräillen, kun muutaman kilometriin päässä tuskaillaan pienellä auraamattomalla tiellä, jonka varrella olevalle asiakkaalle olisi kuitenkin yhtä tärkeää toimittaa kuljetus perille. Tosin parina viime vuonna apuna on ollut hallituksen myöntämänä lisärahoitus, minkä ansiosta vuonna 2024 yllettiin yli 4 000 päällystyskilometrin ja kuluneena vuonnakin päästiin yli 3 100 kilometriin, millä kyettiin väliaikaisesti taittamaan maantieverkkomme korjausvelan kasvua. Lisäksi pääurakoitsija vastaa paitsi aliurakoinnin hankinnasta, myös materiaalien kuten tiesuolan ja hiekan hankinnasta ja varastoinnista. Väyläviraston Anttila ottaa esille tienkäyttäjien erilaiset tarpeet, ja viittaa samalla raskaaseen liikenteeseen. Tiestömme suonistossa kohdatut haasteet ovat siis moninaiset. Maarakenteiden professori Pauli Kolisoja korostaa kuivatuksen merkitystä tien hoidollisena toimena, sillä kosteus nopeuttaa tien pinnan ja rakenteiden kulumista. Raha ratkaisee. Kokemukseen talvitienhoidon onnistumisesta vaikuttaa moni tekijä. ”Tienhoidosta ei tingitä, joten jos käytettävä budjetti on pienempi, niin hoito ottaa potista isomman siivun. Edelliset luvut toki elävät olosuhteiltaan erilaisten talvien mukaan. ”Käytössä on tavoitepohjainen urakkakäytäntö, jossa vain tehdyistä toimenpiteistä maksetaan”, kertoo Anttila ja oikaisee samalla mahdollisia vääriä olettamuksia, että aliurakoitsija voisi hyötyä taloudellisesti jättämällä jonkin tienhoidollisen tehtävän tekemättä. Ilman lisärahaa jäätäisiin alle 2 000 kilometriin”, kertoo Anttila Väylävirastosta. » ”Tienhoidosta ei tingitä, joten jos käytettävä budjetti on pienempi, niin hoito ottaa potista isomman siivun.” Esimerkiksi Tanskassa ja Islannissa asiaa hoidetaan valtiovetoisesti, ja Väyläviraston mukaan näillä valtioilla on tehtävän parissa tuhansia ihmisiä, kun Suomessa puhutaan sadoista. Ilmatieteen laitoksen mukaan tämänhetkisessä ilmastossa Etelä-Suomessa talven pisin pakkasjakso kestää sisämaassa keskimäärin noin 30 päivää, mutta kuluvan vuosisadan puolivälissä enää noin 20 päivää. Sillä saadaan uutta pintaa 2 300–2 400 kilometriä. Niistä noin 52 500 kilometriä on vähäliikenteiseksi luokiteltua ja sen myötä alempiin talvihoitoluokkiin määriteltyjä
Korkeimpaan Ise hoitoluokkaan kuuluu noin 1 700 kilometriä maan teistämme, mis sä liikkuu noin 33 prosenttia liiken teestä ja 29 pro senttia raskaasta liikenteestä. Toinen tiestön hoitoluokka on Is, joka muodostuu noin 7 900 tiekilometristä. Tieosuuksilla liikkuu Väyläviraston mukaan merkittävä osa, noin 41 prosenttia raskaasta liikenteestä. Alimpaan hoitoluokkaan III kuuluu puolestaan noin 37 000 kilometriä, jolla liikkuu neljä prosenttia liikenteestä ja kolme prosenttia raskaasta liikenteestä. Dataa hyö dyntävät muun muassa tien hoidon pääura koitsijat omissa kelikeskuksissaan. Destian keli keskuksessa hyödynnetään paitsi Ilmatieteen laitoksen säätietoja sekä ennusteita, myös Fintrafficin tiesääasemien tietoja sekä keli kameroiden kuvia. Ilmatieteen lai toksen tuotannos ta merkittävä osa palvelee liiken nettä. 41. Suomen tiestö on jaettu kuuteen hoitoluokkaan
Auraustraktoreita ja tienhoitoautoja ei hevin korvata automaatiolla, mutta moneen muuhun asiaan digitalisaatio ja muodikkuudessaan hehkuva tekoäly voi antaa avaimia. ”Kun budjetti ei nouse, toimintatapoihin tarvitaan muutoksia, jotta vähemmällä rahalla saadaan sama tai jopa enemmän aikaan. Riittävän aikainen lumivallien pusku alemmaksi tienluiskaan vähentää merkittävästi tierakenteeseen kevään sulamiskaudella imeytyvän veden määrää ja tästä aiheutuvaa tierakenteen vaurioitumista”, Kolisoja evästää. ”Kuivatus on tärkeää, ja tarkoittaa esimerkiksi ojarumpujen aukipitämistä sekä ojien perkaamista, kun suuremmat hetkelliset sademäärät ja pidemmät kosteat jaksot yleistyvät.” Lumisissa olosuhteissa auraamisen rooli korostuu. Vaikka aiemman kahden yhdistelmän sijaan sama lasti kuljetettaisiin nykyään yhdellä, ja kuormaa on jakamassa enemmän akseleita ja paripyöriä kuin ennen, on tutkimusten mukaan teihin kohdistuva rasitus aiempaa suurempaa. Jos luvassa on siis lunta tai jäätä, se on lähes poikkeuksetta jo kelikeskuksen tiedossa ja välitettynä urakoitsijoille, jotka parhaansa mukaan vastaavat tilanteeseen ennakoivilla ja oikea-aikaisilla talvikunnossapidon toimenpiteillä. Kyseisessä hankkeessa on selvitetty päällysteen rikkoutumiseen johtavia syitä maanpinnan alle ulottuvien mittausten ja digitaalisten mallien avulla. ”Meillä on laaja kattaus erilaisia palveluita ja tutkimusta, ja itse naapurimaiden vastaaviin verrattuna olemme iso toimija yli 700 työntekijällämme”, taustoittaa yksikön päällikkö Jaakko Nuottokari Ilmatieteen laitokselta. Pohjoisessa lisääntyvät talvisateet tulevat jatkossakin useimmiten lumena, mikä tietää lisää aurattavaa ja toisaalta eneneviä sulamisvesiä. ”Tienreunasta imeytyvä sulamisvesi aiheuttaa tienpintaan routanousua, joka puolestaan aiheuttaa urien kasvua. Eteenpäin on mentävä. Liikenneja viestintäministeriön alaisuuteen kuuluva laitos on valjastettu erityisesti liikenteelle, mitä moni ei tule ajatelleeksi. Hän ottaa esimerkiksi Päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointi -hankkeen (PEHKO), jolle toivoo laajempaa käyttöä. Kommentillaan hän viittaa jälkikäteen tapahtuvan reagoinnin sijaan tehokkaaseen ennakointiin, sillä tiestön hoito on aina edullisempaa kuin sen kunnostaminen. Eräs tärkeistä havainnoista liittyy kosteuden vaikutukseen tien kulumisessa. Ja mukana oleva vesi vielä voimistaa tätä tien kulumista aiheuttavaa vaikutusta”, kertoo maarakenteiden professori Pauli Kolisoja Tampereen yliopistosta. Realistisen pessimistisesti voidaan olettaa, että tienhoitoon ei ole luvassa nykyistä enempää euroja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan. ”Akselimäärällä on harmillisen iso vaikutus, kun se kohdistuu tiehen peräkkäin toistuvana. Etelään tämä tarkoittaa kasvavaa teiden kulumista, kun sade tulee vetenä tai satanut lumi sulaa lämmön sahatessa nollan molemmin puolin. ”Yli 70 prosenttia tuotannostamme palvelee liikennettä: tie-, vesija ilmaliikennettä.” Ilmatieteen laitoksen säätietojen aktiivisia hyödyntäjiä ovat luonnollisesti myös tienhoidon pääurakoitsijat omissa kelikeskuksissaan, joissa vallitsevaa säätilaa sekä ennusteita seurataan silmä tarkkana. ”Hyödynnämme myös Fintrafficin noin 450 tiesäähavaintoaseman tietoja sekä yli tuhannen kelikameran kuvia.” Toiminta terästyy talvikaudelle syyskuun puolivälistä toukokuun puoleenväliin, jolloin keskuksessa ollaan talvikunnossapidon kannalta erityisessä valmiudessa. Destian kelikeskuksen päällikkö Seppo Kaarto kertoo, että he hyödyntävät kelikeskuksessaan Ilmatieteen laitoksen satelliittija säätutkakuvia, sääasematietoja sekä tiesääennusteita. ”Kaikki kehitys ei ole suoraan ulospäin näkyvää, esimerkiksi tiedonhallinnassa otetut askeleet.” Eräs talvitienhoidon kannalta tärkeä jalostetun tiedon tuottaja on Ilmatieteen laitos. Tutkimustiedon rinnalla nykyinen ja kaiken aikaa kehittyvä teknologia on iso mahdollistaja kustannustehokkaampaan tiestönhoitoon. Tiestön kestävyyttä koettelee myös yhdistelmien suuri koko ja massa. Tärkeä muutos on siirtyminen reaktiivisesta proaktiiviseen toimintaan”, Kolisoja linjaa. ”Esimerkiksi aiempaa leveämmillä sivuauroilla varustetut tienhoitoautot ovat tehostaneet pääväylien aurausta”, INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitane n kommentoi. Teknologiaan tukeutuen. » ”Tienreunasta imeytyvä sulamisvesi aiheuttaa tienpintaan routanousua, joka puolestaan aiheuttaa urien kasvua.” 42 Talvitienhoito Raskas Kalusto 8/2025
matala 190 mm puoliperävaunut traktoriperävaunut Henkilökorit nostohaarukat romukourat alustassut, roottorit Ulosotot vaihteistovälitykset hydrauliikan osat HR/Holmes-puhaltimet 68, 613 kompressorit, lokerosyöttimet uudet ja kunnostetut varaosat ja tiivisteet Nosturit 0,8 – 30,0 tnm radiolaitteet ja pumput vinssit ja lisäpuomit kiinnityspultit KATSO HUIPPUTARJOUKSEMME! www.nordic-parts.com Rauhallista joulua! Rauhallista joulua! .fi. Ostamme kohteesi ja myymme takaisin rahoituksella Rahoitamme myös uudet yritykset ilman tilinpäätöstietoja Luottopäätös helposti 0500 508 508 info@ar-rahoitus.fi | www.ar-rahoitus.fi AR-Leasing Tilaukset ja kyselyt Puh. RASKAAN KALUSTON VANTEET yvää ou ua ja utta Vuot a 2026! yvää ou ua ja utta Vuot a 2026! yvää ou ua ja utta Vuot a 2026! yvää ou ua ja utta Vuot a 2026! Katso myös vaihtokoneemme nettisivuilta! Katso myös vaihtokoneemme nettisivuilta! Katso myös vaihtokoneemme nettisivuilta! Katso myös vaihtokoneemme nettisivuilta! Tarkista vaihtokalustomme nettisivuilta: www.nordic-parts.com Ruotsilankyläntie 180 FIN-38300 SASTAMALA tel: +358 40 068 3448 +358 50 342 4872 fax: +358 3 514 9398 info@nordic-parts.com Etukipit, ryhmäkipit ja sylinterit 12-46 tn 4-10 jatkoisia malleja 7-10 jatkoisia perävaunuihin Koukkulaitteet 3-32 mm. AR-LEASING ON KYLLÄ! SANOIKO RAHOITUSYHTIÖSI EI. RAHOITAMME VAIKKA YLEISET LUOTTOEHDOT EI TÄYTY AR-Rahoitus ja AR-Leasing haettavissa 30.000-300.000 € Rahoitamme rekat, kaivinkoneet, pyöräkoneet, traktorit, metsäkoneet, puimurit, autot, veneet ja kiinteistöt Tarvitseeko yrityksesi nopeasti rahaa kassaan. 045 321 7011 myynti@follis.
Automaatin Automaatin avittamana avittamana 44 KOEAJO Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Lukuisat turvavarusteet ovat puolestaan tulleet vakioksi suoraan EU-vaatimusten myötä. Perusteita jälleennäkemiselle on kuitenkin olemassa, sillä malli on saanut pieniä ja vähän isompiakin kohennuksia muutamaan eri otteeseen sitten viiden vuoden takaisen merkittävämmän ulkonäköpäivityksen. Tavanomaisimmin jakelukuorma-autona, ja niin tälläkin kertaa. Kahdeksanportainen automaattivaihteisto antaa TGM:n voimalinjalle mukavan piristysruiskeen. MAN TGM 18.290 4X2 MAN in keskiraskas malli, monen toimen TGM, on kohdattu lukuisia kertoja. 45. TGM: valinnaisvarustelistalla on nyt isompien MAN-mallien mukaisia elementtejä kuten kamerapeilit, ledivalot ja digitaalinen mittaristo sekä tietoviihdenäyttö
» Perin teisille katkaisimille on TGM:n ohjaamossa oma ja käyttö mukava sijansa. Eikä suinkaan pelkästään kotimaahan, sillä yhtiöllä on omat Ruotsinja Norjan-konttorinsa sekä vientiä moniin Euroopan maihin. ZF:n valmistama kahdeksanportainen momentinmuuntimella varustettu automaattivaihteisto on tavattu muidenkin kuorma-autovalmistajien tarjoilusta, mutta jokaisen valmistajan omiin tarpeisiinsa hienosäätämänä. Takanäkymiä on parittain – alhaalta autonvalmistajan ja ylhäältä päällirakentajan vinkkelistä. Sen antama näkymä on tarkka ja informatiivinen, jos tosin nykytyyliin tietoa on runsain mitoin, joten sen haltuun ottamiseen kannattaa uhrata oppitunti. Kojelaudan keskiosan tietoviihdenäyttönä oli seitsemäntuumainen Advanced, mutta laakeampi 12,3-tuumainenkin on saatavilla. MANin käytössä automaatista on kaksi versiota: 24 tonnin kokonaismassaan asti ja 4,6-litraisen D0834-nelosmoottorin (160–220 hv) yhteyteen istuva variantti sekä riuskempaa vääntömomenttia sietävä versio, jota käytetään 6,9 litran D0836kuutosen (250–320 hv) kanssa aina 36 tonnin massoille saakka. Jakeluajoon TGM:n oli päällystänyt Närko. Närkon kaapilla. Koeajetussa yksilössä ruutua oli käytännössä yhtä leveälti, sillä 46 MAN TGM 18.290 Raskas Kalusto 8/2025. Lähdimme maistelemaan automaatin mukavuutta eräällä yleisimmistä TGM-tapauksista – kaksiakselisella 18-tonnisella jakeluautolla. Kehittynyt käyttöliittymä. TGM-jakarin harteille rakennetulla korilla oli sisämittaa 8,5 metriä, leveyttä 2,5 metriä ja korkeutta 2,6 metriä. Huomiota kiinnittivät lisäksi runsas valaistus, lämmitin, takaosan verhot, alustan takaosan työkalulaatikko sekä peruutuskamera. Mittaristona on alussa viitattu digiruutu, tarkemmin sanottuna 12,3-tuumainen Professional-näyttö. Zepron kaksitonnisen takalaitanostimen ohella korin kuormattavuutta toteuttamassa oli kuusiosainen sivuovi koko kyljen avaamista varten. Sen myötä se oli samalla osoitus kyseisen päällirakentajan tuotepaletin laajuudesta, sillä toimituksen piirissä mielleyhtymät Närkon kamppeista suuntautuvat helposti raskaissa yhdistelmissä tavattaviin suurempiin kuormakoreihin ja perävaunuihin. Tämä onkin hyvä muistutus, että Närpiössä päämajaansa pitävä yritys toimittaa tuotteita monipuolisiin ja siis myös kevyempiin tarpeisiin. TGM:n ohjaamossa meininki on kuten edellisen kerran kohdatessa, joten siitä on helppo jatkaa. A-pilarin ja peilin väliin jää sen verran tilaa, että etuviistonäkymä ei tyystin tukkeudu. Kuormanvarmistukseen aineksia antoivat asianmukaiset sidontakiskot etuseinässä ja lattiassa, jossa on muun muassa molempien reunojen portaaton Flexi-Track-sidontakisko. Voimalinjan kannalta tuntuva päivitys saatiin pari vuotta sitten, kun kompakti TGL ja keskiraskas TGM saivat voimalinjaansa uuden automaattivaihteiston
edellä viitatun Brigade-peruutuskameran näyttö oli istutettu auton oman ruudun viereen. Kyseessä on OD-pykälä, sillä vaihteiston kaksi isointa välitystä on ylivaihteita, ja kuudes välitys on puolestaan suora. Kun mittarissa on 80 km/h, niin vastaava kierrosluku on tuolloin noin 1 250 r/ min. Koeajoautossa ei ollut lainkaan kuormaa, joten liikkeellä oltiin varsin tarkasti kymmenen tonnin massalla. Säilytyslaatikolla on näköä ja kokoa, mutta ilman tilanjakajia boksin uumeniin on helppo myös hukata asioita. Kuormaamattomana ajettaessa suurin eli kahdeksas vaihdekin on empimättä silmässä tilanteen salliessa. Vaihtoja vetoalueelle. Kevyesti eteenpäin. Vaikka ajopaino oli lähes matalin mahdollinen, kiinnitti huomiota vaihteiston runsas välityksien käyttö. Sen käsittelyssä ei ole muuta moittimista kuin turhan siro liukukytkin vapaa-asennon valitsemiseksi. Liikkeellelähtö ZF:n automaatin avittamana on paitsi odotetun pehmeää, myös ripeää. Ja tavallaan se ”tietääkin”, vaihteiston ansiokkaan ohjelmoinnin ansiosta. Tällä kuormituksella vaihteisto toimi erinomaisen jouhevasti, mikä lupaa hyvää myös täyden kokonaismassan suorituksille. Ikään kuin vaihteisto tietäisi, että se hoitaa tehtävän pehmeästi ja nopeasti, joten herkästä pykältämisestä ei ole haittaa. Ohjauspyörä voisi olla hivenen pienempikin. Ruutujen rinnalla perinteisille ja samalla selkeille katkaisimillekin on TGM:ssä oma ja käyttömukava sijansa. Modernin momentinmuunninautomaatin kanssa moisista murheista ei ole tietoakaan. Automaattivaihteistoa käytellään samanlaisesta viiksikytkimestä kuten ennen. Esimerkiksi ilmastoinnin lämpötilan rukkaaminen sujuu pyöreästä nupikasta perin näppärästi. Koeajo-TGM:n ainoa ajotila oli tehotaloudellisuutta suosiva Efficiency. Runsaan 12 tuuman kokoisen digimittariston näkymä on tarkka ja monipuolinen. Ennen muinoin robottivaihteiston kanssa tällainen olisi tiennyt epämukavaa menoa, kun ”puolet ajasta” olisi kulunut laatikon hitaisiin siirtoihin ja sopivan vaihteen arpomiseen. Liikenteeseen päästään siis empimättä, mutta samalla myös ilman epämukavaa nykimistä tai repimistä. Lukema on lähellä maksimiväännön alarajaa 1 200 r/min, joten ylämäen alkaessa laatikko vaihtaa herkästi pienemmälle, jotta 6,9-litrainen pysyy suurimman väännön haarukassa. Koeajo-TGM:n hytin alla voimaa automaattilaatikolle toimitti 6,9-litraisen kuutosen 290-hevosvoimainen eli keskimmäinen tehoversio. Suurin teho irtoaa 2 200 kierroksen kohdalla, ja 1 200–1 700 r/min alueella on puolestaan suurin vääntö, 1 150 newtonmetriä. Taloudellinen ajattelukin on epäilemättä toimintatavan taustalla, sillä jo 50 km/h nopeuteen ehtiessä PowerMatic on ehtinyt kelata seiskavaihteen sisään. 47. MAN TGM 18.290 LL CH 4X2 MOOTTORI MAN D0836, Euro VI Step E, 6-sylinterinen rivimoottori, tilavuus 6 871 cm³, teho 290 hv (213 kW) / 2 200 r/min, vääntö 1 150 Nm / 1 200–1 700 r/min VOIMANSIIRTO 8-vaihteinen automaattivaihteisto MAN PowerMatic 08.13OD, perävälitys 4,63:1 ALUSTA Edessä ja takana ilmajousitus, edessä ja takana levyjarrut, pituus 10 331, leveys 2 600, korkeus 3 950, akseliväli 5 775 mm, renkaat edessä ja takana 315/70R22.5 SÄHKÖ Akku 2 x 180 Ah, laturi 190 A MASSA Tieliikenteessä sallittu akselimassa edessä 7 500, takana 11 500, omamassa 9 770, kokonaismassa 18 000 kg TILAVUUS Polttoainesäiliö 300, AdBlue 65 l PÄÄLLIRAKENNE Närko-kuormakori, 6-osainen kokosivuaukeava ovi vasemmalla, ulkopituus 8 630, sisäpituus 8 500, sisäleveys 2 500, sisäkorkeus 2 600 mm, alumiinipintainen vanerilattia, Planar SSC D9 -lämmitin, Zepro Z 2000-155 MA -perälauta, kapasiteetti 2 000 kg Kojelauta on huoliteltu ja selkeä
Sellaisia onkin kaikilla taajamauskottavilla kuorma-autovalmistajilla ollut listoilla jo hyvän tovin, mutta kaupunkikuvassa ne ovat yhä varsin harvinaisia. Tästä huolimatta sähköistyminen etenee, muttei dieselinkään peli ole suinkaan pelattu. Tarvittaessa voimanulosotolla varustettava ZF-automaattivaihteiston sivistynyt toiminta onkin paikallaan, sillä se on korvannut TGM-mallistossa aiemmin käytetyn 12-portaisen robottivaihteiston. Hidastaessa apua käyttöjarrujen käyttelylle antaa EVB-moottorijarru, jonka puhti riittää hyvin kevyemmän kuormituksen tilanteissa. Nyanssina mainittakoon, että nyt koeajetun automaatti-TGM:n perävälitys oli samainen 4,63:1 kuin vuonna 2022 ajamassamme 12-portaisella TipMaticilla varustetussa TGM-jakarissa. Akseliväliä on liki 5,8 metriä ja takaylitystä kolmisen metriä. Hämärän hommissa helpottavat varusteluun lisätyt lukuisat apuvalot. Närkon kuormakori tarjoaa sisämittaa 8,5 ja sisäkorkeutta 2,6 metriä. Varusteita varten autossa oli 190-litrainen työkalulaatikko. Onkin oletettavaa, että suurimman kokonaismassan tuntumassa ajellessa ZF:n automaatilla riittäisi tehtäviä, mutta kuten todettua, se ei tuota ongelmia, kun homma käy nopeasti ja nikottelematta. Sen osoittaa omalta osaltaan ajettu MAN TGM, joka modernilla automaattivaihteistolla varustettuna on sangen sujuvaliikkeinen jakeluauto. Nopeasti listattuina syinä ovat korkea hankintahinta sekä latausinfraan ja jälleenmyyntiarvoon liittyvät kysymykset. Koko kylki avattuna oviaukon leveydeksi muodostuu 8,13 metriä. Automaatti nuorentaa. » Jo 50 km/h nopeuteen yltäessä PowerMatic on ehtinyt kelata seiskavaihteen pykälään. Kuorma-autoliikenteen sähköistymisen odotetaan etenevän erityisesti jakelukuorma-autoissa. 48 MAN TGM 18.290 Raskas Kalusto 8/2025
0400 580 760 • Kylätie 62, Karinkanta • Siikajoki • www.jaresko.fi Sisu-merkkihuolto JARESKO OY TAKUULLA! KUNNOSTETUT A AJONEUVOTIETOKONEET 0400 300 963 / info@nordicitsolutions.fi www.laptops.fi Windows 11 yhteensopivia! 12 kk takuu. Meiltä myös älypiirtureiden tarkistukset, jarrusovitusajot, varaosat ja vaihto vaihteistot (ZF, Eaton Fuller ja Powershift) Jaresko Oy • Puh. Raskaan kaluston KORJAAMO JA VARAOSAT MB-testeri kuorma-autoille. 044 520 6266, info@arpetrailer.fi www.arpetrailer.fi FRC/FNA PUOLIPERÄVAUNUJEN MYYNTI JA VUOKRAUS • Raskaan kaluston renkaat / Vanteet • Tukijalat / Kuulakehät • SCHMITZ Varaosat • Vetoaisat / Vetokytkimet • Umpikaappien korjaukset ja maalaukset • Raskaan kaluston valaisimet • Jarruosat • Sidonta liinat / Tukitangot 40v 1984–2024 YLI 50 VUODEN KOKEMUKSELLA! ????. 03 4109 1793 www.lamminhiekkapuhallusjamaalaus.fi Janne Aaltonen | 040 586 1778 info@lamminhiekkapuhallusjamaalaus.fi AR-PE TRAILER OY Köörnummentie 20, 27800 Säkylä Puh. +358 (0) 103 222 799 www.auto-kolsoppi.fi Pyydä tarjous omasta hallista! Yli 30 vuoden kokemuksella – www.linnasteel.fi Jussi 044 590 0045 • Timo 0500 499 935 Varusteet, tarvikkeet ja varaosat teiden ammattilaisille! Aki Kuivalainen, puh: 050 342 0002 WWW.PROTRUCKJOENSUU.FI. Getac S410 796 € K210 955 € KUNNOSTETUT AJONEUVOTIETONEET TAKULLA! www.laptops.fi 0400 300 963 / info@nordicitsolutions.fi RASKAAN KALUSTON JA MAATALOUSKONEIDEN HIEKKAPUHALLUS JA MAALAUS Lammin Hiekkapuhallus ja Maalaus Oy Kysy tarjousta! Jurvantie 72 | 16900 Lammi | Puh. Valikoituja alkuperäisiä purkuvaraosia Uudet alkuperäiset varaosat ja tarvikkeet Kuorma-autojen myynti-, purkuja korjaus Scania, Volvo, Mercedes-Menz, Sisu, MAN kuorma-autoja ja varaosia Auto-Kolsoppi Oy Kolsopintie 8, 33470 Ylöjärvi Puh
Kuvantekijä Kuvantekijä Maskulainen Jussi Säteri kokeili kynäruiskumaalausta ensimmäisen kerran täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Säterin kädentaitoa on nähtävissä myös monessa hyötyautossa. Sittemmin ruisku kädessä on vaihtunut jo useasti, joskaan kuvien tuotanto ei ole pysähtynyt. JUSSI SÄTERI PIIRTÄÄ LINJAT JA MAALAA KUVAT 50 KUSTOMOINTI Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Oppia ja kannustamista käsillä tekemiseen hän sai taidekoulusta, johon hän alakouluikäisenä lähti äitinsä yllyttämänä. Motiivikuvat maalataan useimmiten lakatulle maalipinnalle, jolloin kuvat voidaan tarvittaessa hioa pois pinnasta. Alussa pyrin käyttämään peittäviä värejä, joista siirryn vähitellen kuultavien sävyjen käyttöön”, kertoo maalari hyödyntämästään tekniikasta. ”Monesti maalaaminen lähtee liikkeelle ääriviivojen piirtämisestä, jonka jälkeen korostan valoisia kohtia valkoisella värillä. Punamustan hakeauton ohjaamoon syntyi soturiteema sotilaineen ja neitoineen, jonka Säteri suihkutti pintaan vapaalla kädellä maalaten. Mielestäni maalaamisessa ja käsillä tekemisessä on aina ollut jotain kiehtovaa”, avaa Jussi Säteri ajatuksiaan. Hänen tekemisestään innostuneena otin nipun paperia ja aloin piirtämään kuvia. ”Ihmisten maalaaminen on aina ollut minulle mieluista tekemistä. ”Työn koolla ei ole väliä, mutta lopputuloksen tulee olla itselle mieluisa”, painottaa kynäruiskutaiteilija Jussi Säteri valmista autoa silmäillessään. Maalaustyössä käytetään lähtökohtaisesti useaa eri värisävyä ja Säteri kertoo käyttävänsä samanaikaisesti kolmea maaliruiskua, joissa kussakin on omaa sävyä. Ensimmäiset kokemukset kynäruiskusta ja sillä maalaamisesta Jussilla on vuosituhannen vaihteen tienoilta. ”Maalaustyö vaatii aikaa ja ohjaamon kuvien maalaamiseen varaan pari viikkoa työaikaa. 51. J ussi Säteri lukeutuu maamme vähälukuisien, joskin sitäkin taidokkaampien motiivimaalareiden joukkoon. Toisaalta taas graafisten kuvioiden kuten raitojen ja tekstien maalaaminen tuntuu paljon vaikeammalta”, pohtii Säteri ajatuksiaan. ”Maalaan ripeästi, mutta hosumatta. Maalaustyötä voi periaatteessa jatkaa lähes loputtomasti, mutta jossain vaiheessa pitää vain päättää milloin tuo on valmis”, jatkaa Säteri. ”Maalaamisessa on toisaalta ajateltava koko ajan pari askelta eteenpäin, sillä tässä työssä ei ole kumia, jolla poistaa virheitä. Maskulaismiehen käsillä on vuosien saatossa maalattu huomattava määrä moottoripyöriä ja autoja unohtamatta myöskään raskaita hyötyautoja. Joskus se menee nopeammin, joskus hitaammin”, summaa Säteri, joka tähtää aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Pakkasin ruiskuni ja matkustin Pohjanmaalle suihkuttamaan kuvia Tynjälän hakeauton ohjaamoon”, muistelee Säteri reilun kymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Useiden ruiskujen samanaikainen käyttäminen nopeuttaa työskentelyä omalta osaltaan, joskin nopeudella on motiivimaalauksessa suhteellinen käsite. Taitteellisuutta ja silmää vaativaan työhön on ainakin osittain synnyttävä, joskin samalla on mielen sopukoista löydettävä halua myös uuden oppimiseen. Aluksi maalasin pieniä kuvia muun muassa moottoripyöriin, mutta vuonna 2012 pääsin ensi kertaa kokeilemaan kuorma-auton ohjaamon maalaamista. Eikä keskeneräistä työtä päästetä ulos tallista”, jatkaa maalari. ”Toki geeneilläkin on varmaan jonkinlaista merkitystä, sillä myös äitini tykkäsi maalata öljyväreillä”, jatkaa Jussi. ”Kynäruiskulla maalaaminen tuntui heti omalta lajilta. Apuvälineitä hän kuitenkin kertoo käyttävänsä ja näistä yhtenä hyvänä välineenä on piirtoheitin, jonka avulla maalattavaksi ajateltavan kuvan ääriviivat voidaan heijastaa ajoneuvon pintaan. Maalaamisen Säteri kertoo tapahtuvan vapaalla kädellä ja esimerkiksi sabluunan käyttöä hän vierastaa hyvinkin paljon. Hän sai käteensä kynäruiskun, jonka kaveri oli hankkinut Biltemasta. ”Ensimmäiset muistikuvat kuvien piirtelystä ovat alakouluvuosilta, jolloin seurasin viisi vuotta vanhemman veljeni piirtämistä. Vapaan käden tekniikalla. Sillä alkoi pian syntyä taiteellisia kuvia. Huteja voi tosin hälventää jälleen taustaa värittämällä
Tästä huolimatta hänen kädenliikkeillään saadaan tarvittaessa auton kylkeen valokuvantarkka kuva vaarin ensimmäisestä kuorma-autosta. Olisi paha, jos taitoni eivät enää kehittyisi”, juttelee Säteri maalaustyön lomassa musiikkia kuunnelleen. Säterin mukaan maalaustyön suunnittelu on hedelmällisintä silloin, kun asiakkaalla on mielessään valmis aihepiiri, jonka ympärille maalausta aletaan suunnitella. Perusasioiden opettelussa apuna oli kirjastosta lainatut kirjat sekä Youtuben opetusvideot, mutta käytännön työt on opeteltu ruiskua kädessä pitäen. Motiivikuviin keskittyen. Kaukaisin asiakas lienee romanialainen moottoripyöräharrastaja, joka ihastui Jussin kynäruiskun jälkeen tilaten harrastepyöräänsä Jussin maalaamia yksityiskohtia. Kuljetus A. Eklund Oy:n puuautojen kylkiin on maalattu vuosien saatossa niin historiallisia ajoneuvoja, metsureita kuin rockabilly-yhtyeen solistejakin. Kynäruiskulla voi maalata käytännössä kaikkia pintoja, joten mahdollisuuksia rajoittavat lähinnä mielikuvituksen puute. Maalin ominaisuuksien 52 Jussi Säteri Raskas Kalusto 8/2025. Maalaustyössä tarvittavan tekniikan Säteri on opiskellut omatoimisesti lähinnä yrityksen ja erehdyksen kautta. Toisaalta taas haastavimmaksi Säteri kokee tilanteet, joissa asiakas toivoo vaan jonkinlaista hienoa lopputulosta. Kahden vuosikymmenen aikana Jussi Säteri on tehnyt maalaustöitä lukemattoman määrän niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Mielikuvitusta tarvitaan myös maalattavien aiheiden hahmottelussa työn alkuvaiheessa. ”Tykkään myös valokuvata ja maalaustyön aikana haluan kuunnella musiikkia, jonka suhteen olen kaikkiruokainen”, kertoo Jussi. Yksi varhaisimmista maalaustöistä on Puunkorjuu Juha Holmin puuauton kylkeen maalattu skorpioni, joka tässä kohdin viittaa vahvasti myös yrityksen käyttämiin Ponsse-metsäkoneisiin. ”Haluaisin, että lopputulos olisi asiakkaalle mieleinen ja parasta olisi, jos teemakin olisi hänelle läheinen”, avaa Säteri ajatuksiaan. Taiteellisia ominaisuuksia itsestään löytävä Säteri kertoo musiikin ja valokuvauksen olevan hänelle maalaamiseen ohella tärkeitä asioita. Lasse Tynjälä Oy:n hakeauton kylkiin syntyi soturiteema. Maalaustyössä hän suosii vesiohenteisia värejä, jotka ovat kehittyneet helpoiksi maalattaviksi. Maskussa asuva Säteri kertoo elävänsä maalaustyön kautta ja tästä johtuen hän viihtyy kynäruiskunsa parissa myös vapaa-ajallaan. Vuosien saatossa Säterin käsillä on syntynyt laaja valikoima kuvia, jotka koristavat niin autoja, moottoripyöriä kuin rakennuksiakin. ”Maalaustyötä oppii ainoastaan maalaamalla ja parasta tässä on se, että tunnen oppivani koko ajan lisää. Tarinoinnin lomassa hän samalla myöntää, että kuljetusala yhdessä kaluston kanssa on hänelle hyvin vieras. ”Maalaan myös omaksi ilokseni muun muassa tauluja sekä moottoripyörien polttoainetankkeja, jotka saattavat löytää ostajan jossain myöhemmässä vaiheessa”, kertoo Jussi. Asiakkaan ajastusten mukaista lopputulosta hakien. Puuhaukat Oy:n Scania oli yksi ensimmäisistä Jussi Säterin maalaamista raskaista ajoneuvoista. Jussi Säteri maalasi ensimmäisen kuorma-auton vuonna 2012
Säterin mukaan noin 2 baarin paine on optimaalisin, joskin monesti lopullinen paine haetaan mittarin sijaan näppituntumalla. Käytännössä Säterin maaliruiskulla syntyy ainoastaan taiteellisia kuvia, jolloin ohjaamon perusväri mahdollisine raitoineen on jo valmiina Jussin kaataessa maaliruiskuun oikeanlaista sävyä. Yksinkertaisenkin kuvan maalaamisessa on monia vaiheita ja Jussi Säteri kertoo maalaustyön alkavan ääriviivojen hahmottelusta. 53. Säterin ruiskun ja kädentaidoilla on syntynyt hillittyjä kuvia muun muassa Tynjälän ja Hanhelan hakeautojen ohjaamoiden kylkiin. ”Kuvan sulkeminen useilla lakkakerroksilla lukeutuu myös toisten tekijöiden askareisiin. Tämän jälkeen hän tuo kuvaan valoa vaaleilla, mutta peittävillä sävyillä. Kasvonpiirteitä hän tuo esiin lopuksi ihon eri värejä korostaen. ohella muun muassa käytettävä paine vaikuttaa paljossa lopputulokseen. Loppukeväästä 2025 Jussin kynäruiskulla syntyi kuvitusta Soraliike Viljakaisen uuden kasettiauton ohjaamoon. Jarmo Saaren vilja-autoa koristavat Ristimaa Customsin loihtimat grafiikat, joita Jussi Säterin maalaamat kuvat täydentävät. Kuvien maalaaminen on se, mitä haluan tehdä”, kertoo silminnähden työstään nauttiva Jussi suihkuttaessaan samalla kasvonpiirteitä kasettiauton ohjaamon kylkiin asiakkaan tiloissa Pohjanmaalla. Työssään Säteri tekee tiivistä yhteistyötä sekä asiakkaiden että alan muiden toimijoiden kanssa
Modernilla twistillä Modernilla twistillä perin teitä vaalien perin teitä vaalien 54 KULJETUSLIIKE Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Vuonna 2006 Karlsson solmi ensimmäisen sopimuksen linjaliikenteestä Örebron ja Göteborgin välillä DHL:ksi yrityskauppojen kautta muuttuneen asiakkaan kanssa. Opintojensa jälkeen hän päätti panostaa kuljetusyrittäjyyteen ostamalla ajamansa yhdistelmän itselleen. Modernilla twistillä Modernilla twistillä Örebrolaisen Jimmie Karlsson Transport AB:n kaappiautot herättävät huomiota tyylipuhtaudella ja huolitellulla ulkoasulla. Yhteistyö ASG:n kanssa vakiintui ja syveni varsin nopeasti, joten Jimmie uskalsi panostaa uuteen autoon jo vuonna 2000. Ajettavaa sen sijaan riitti, mikä tuntui nuoresta kuljetusyrittäjästä tärkeälle”, kertoo Karlsson. ”Isäni työskenteli sekä kuljetusyrittäjänä että kuljettajana ja itse olen aina tykännyt kuorma-autoista”, kertoo Karlsson yrityksensä kahvihuoneessa Örebron ulkolaidalla E20-tien välittömässä läheisyydessä. Maailmaa jo nähnyt Scania R142 -kapelliyhdistelmä siirtyi Karlssonille, joka viihtyi tien päällä teräsja rautarakenteiden kuljettamisen parissa. Yrittäjäuran ensimmäisen merkittävän takaiskun hän koki jo parin vuoden kuluttua asiakasyrityksen toiminnan päätyttyä konkurssin. ”Oman yritystoiminnan lopettaminen ei ollut vaihtoehtona ja monien vaiheiden jälkeen pääsin ASG:lle extra-autoksi. 55. Yrittäjän tielle Jimmie lähti jo vuonna 1995 ollessaan vasta 19-vuotias. Kohta kolmen vuosikymmenen ajan ruotsalaisteillä liikkuneen yrityksen keskiössä on näyttävien ajoneuvojen ohella asiakastyytyväisyys unohtamatta myöskään taloudellisia realiteetteja. Perustamansa yrityksen turvin hän alkoi opintojen ohessa ajaa paikallisen kuljetusyrittäjän kapelliautoa laskutuksella. ASG:n ilmeen mukainen, joskin omalla ilmeellä maustettu sinikeltainen Scania R144 oli valtava hyppäys aiempaan niin mukavuuden, taloudellisuuden kuin toiminnan varmuudenkin kannalta. JIMMIE KARLSSON TRANSPORT AB, ÖREBRO perin teitä vaalien perin teitä vaalien K uljetusyrittäjä Jimmie Karlsson päätyi kuljetusalalle monen aikalaisensa tavoin isänsä ajamia renkaanjälkiä seuraten. Ajotehtävän luonteesta johtuen en koskaan tiennyt viikko-ohjelmaa etukäteen
Vuosien määrätietoisella työllä on Karlsson kasvattanut yrityksensä kokoa ja tällä hetkellä liikenteessä on 17 ajoneuvoa ja parisenkymmentä kuljettajaa. Kaikkein pahinta se on silloin, kun autot loppuvat kesken tai aikataulut kaatuvat”, pohtii kuljetusyrittäjä Jimmie Karlsson toimipisteensä pihalla Örebrossa. Karlssonin mukaan asiakkaat peräänkuuluttavat ympäristöystävällisiä kuljetuksia, joskaan kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan vihreyden mukanaan tuomaa lisähintaa. ”DHL on edelleen suurin yksittäinen asiakkaamme ja karkeasti arvioituna noin puolet töistämme tulee heidän kauttaan. Aiemmin usean eri toimijan kanssa tehtyä yhteistyötä ei katsottu hyvällä, mutta nyttemmin ajatukset aiheen ympärillä ovat lientyneet. Massatavaraliikenteen sijaan Jimmie on halunnut panostaa enemmän kooltaan pieniin eriin sekä erikoistehtäviin, joissa vaatimukset laadusta ja toimitusaikatauluista ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Toiminnan vakiintumisen myötä Karlsson uskalsi kasvattaa toimintaansa ja pian yritykseen hankittiin lisää kalustoa, joka liikkui pääasiassa DHL:n lipun alla niin linjaliikenteessä kuin tilausliikenteen parissa. Karlssonin mukaan ruotsalaisessa taloudessa on eletty varsin monitahoisia aikoja, joskin tällä hetkellä talouselämän pyörät pyörivät varsin mukavaan tahtiin. Larssonin mukaan yrityksessä on hyvä tekemisen henki ja kaikki työntekijät haluavat saada asiakkaiden tavarat vastaanottajille oikea-aikaisesti. Örebrossa sijaitsevassa toimistossa työskentelee Jimmien ohella hänen vaimonsa Linda Karlsson sekä ajojärjestelystä vastaava Per Larsson . Ruotsissa uusiutuvan dieselin litrahinta on kahdesta neljään kruunua perinteistä kalliimpaa, eikä kuljetusyrittäjä voi yksin vastata tästä kustannuksesta”, harmittelee Karlsson, joka tosin uskoo perinteisten polttoaineiden nopeaan hinnannousuun kysynnän kiivastuessa. Vuonna 2006 alkanut linjaliikenne Örebron ja Göteborgin välillä on edelleen hoidossamme, joskin linjoja ajetaan myös muualle Ruotsiin, muun muassa Gotlannin saarelle”, kertoo Karlsson. Yritystoimintaa ja palveluita on kasvatettu vuosien saatossa asiakaslähtöisesti, mutta samalla taloudellisuusnäkökulmat huomioiden. Jimmie Karlsson Transport AB:n kalustossa nojataan edelleen yksinomaan dieselmoottoreihin, joissa tosin käytetään aiempaa useammin uusiutuvaa polttoainetta. Kooltaan pienessä yrityksessä tehdään työt porukalla ja tarvittaessa vaikka urakalla. Hänen mukaansa kalustosta ja erityisesti kuljettajista on jatkuva pula, mikä omalta osaltaan auttaa pitämään 56 Jimmie Karlsson Transport AB Raskas Kalusto 8/2025. ”Laajan yhteistyöverkoston avulla tavarat saadaan lähettäjältä vastaanottajalle aiempaa helpommin, mikä näkyy niin kustannuksissa kuin toiminnan ympäristövaikutuksissakin”, painottaa kuljetusyrittäjä. Kuljetusyrittäjän mukaan ruotsalaisasiakkaat suhtautuvat aiempaa myötämielisemmin eri huolintaliikkeiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ala on siistiytynyt ja kiire kasvanut. ”Kuljetusyrittäminen on kokonaisvaltaista työtä, joka parhaimmillaan vie mennessään. Määrätietoista ja kasvuhakuista toimintaa. ”Uusiutuvaa HVO-dieseliä käyttämällä voimme alentaa hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia perinteiseen fossiiliseen polttoaineeseen verrattaessa. Aika pian totesin, että mikäli aion jäädä pois ratin takaa, on yritystoiminnan kokoa kasvatettava”, kertoo Jimmie ajatuksiaan. Omien sanojensa mukaisesti Jimmie viihtyi tien päällä, mutta samalla hän alkoi kiinnostua aiempaa enemmän myös liiketoiminnan kehittämisestä. ”Ensimmäiset vuodet istuin tien päällä ratin takana, mutta jossain vaiheessa aloin kaivata myös vapaa-aikaa ja kotona olemista. Ajojärjestelijä Per Larsson tarttuu tarvittaessa niin puhelimeen kuin trukkiinkin. Vaatimustason noustessa myös työstä saatava korvauskin on lähtökohtaisesti korkeammalla tasolla
Ulkomaisten kuljetusyrittäjien Ruotsissa harjoittamalla kabotaasilla on varsin pitkät perinteet. Yrityksen kalusto on liikenteessä sunnuntaista perjantai-iltaan. Jimmie Karlssonin mukaan korkeudesta johtuvia reittirajoituksia on ruotsalaisteillä vähän, painorajoituksia sitäkin useammin. Örebrossa sijaitsevassa toimipisteessä tehdään ajojärjestelyn ohella huomattavan paljon uudelleenlastausta ajoneuvojen käytön optimoimiseksi. Yrityksen kalustolla ajetaan omien asiakkaiden tuotteiden ohella muun muassa useiden eri huolitsijoiden kappaletavaraa ja puurakenteisia seiniä rakennustyömaille. Kaluston muuttuneet murheet. Tieverkon rajoituksista johtuen HCTyhdistelmien ja 74-tonnisten yhdistelmien käyttö on edelleen rajallista. Ruotsalaista kappaletavaraliikennettä ajetaan pääasiassa 24-metrisillä täysperävaunuyhdistelmillä, joiden kokonaiskorkeus on 4,5 metriä. Jimmie Karlssonin ensimmäinen oma auto oli käytettynä hankittu Scania R142 ja vielä kolmen vuosikymmenen jälkeen hän on uskollinen södertäljeläiselle tuotteelle. Laajasta ajoalueesta johtuen vuorokausilevot vietetään monesti tien päällä, joskin kuljettajaa välillä vaihtaen työtuntimäärän kurissapitämiseksi. Kuljettajien, ajojärjestelijä Per Larssonin ja Jimmie Karlssonin yhteistyöllä lavat, laatikot, putket ja niput löytävät sujuvasti paikkansa keltapunaisten yhdistelmien kuormatiloista. Esimerkiksi kuljettajien ajoaikoja valvotaan nykyisin todella tarkasti, mikä tuo mukanaan jatkuvan kiireen tunnun”, pohtii Jimmie, jonka mukaan uudet viestintävälineet ovat tuoneet kiireen myös toimistoon. 57. ”Valtaosa tilauksista tulee meille suoraan omaan järjestelmäämme. Karlssonin mukaan ulkomaisella kalustolla ajetaan paljon massatavaraa ja terminaalien välisiä kuormia, joissa ajamisella on aikataulua suurempi merkitys. ”Ulkomaisen kaluston ja kabotaasin valvonta on mielestäni kiristynyt viime aikoina ja tämän seurauksena kaikkein villeimmät toimijat ovat ainakin osittain väistyneet markkinoilta”, pohtii Karlsson, jonka mukaan toimintaympäristö Ruotsissa on muutoinkin muuttunut monilta osin aiempaa paremmaksi. Osa asiakkaistamme luottaa edelleen puhelimeen, viesteihin tai sähköposteihin ja näitä kaikkia kanavia on seurattava hyvin tarkoin ajoneuvojen tehokkaan liikkumisen takaamiseksi”, jatkaa Karlsson. Tosin toiminta kiristyneiden määräysten aallokossa on aiempaa stressaavampaa. ”Kilpailuasetelma on minusta muuttunut reilummaksi ja esimerkiksi asiakkaiden kanssa käytävät neuvottelut hinnoista ja muista ehdoista ovat helpompia. Eräkoot ovat lähtökohtaisesti pieniä ja aikataulutus on tärkeässä roolissa. » Kilpailuasetelma on Karlssonin mukaan muuttu nut reilummaksi Ruotsissa. Ver tailu pohjan saamiseksi joukossa on myös muutamia Volvoja, joskin Scania on aina ollut valtamerkkinä. hintatason kuljetusyrittäjän kannalta järkevällä tasolla
Ruotsalaiskuljettajilla on perinteisesti ollut aina vahvoja mielipiteitä ajoneuvoistaan, mutta Karlssonin mukaan kalustovalinnat merkin ja varusteiden osalta tehdään järkisyiden valossa konttorilla. Kaikki vetoautot ovat kolmiakselisia, 12-metriset perävaunut taasen ovat 4tai 5-akselisia. Tällä hetkellä autoissa on vikoja, joiden juurisyiden etsimisessä kuluu monesti aikaa ja rahaa. Kuljetusyrittäjän mukaan autojen luotettavuus on vuosien saatossa kehittynyt paljonkin, joskin samalla tilalle on tullut tyypiltään uudenlaisia vikoja. ”Suomalaistehtaissa perävaunu tehdään yhden katon alla alusta loppuun ajovalmiiksi tuotteeksi, jolloin jokainen yksityiskohta on kokonaisuuden kannalta loppuun saakka mietitty”, kehuu Jimmie suomalaistapaa. Paljolti kunnossapitoon liittyviin haasteisiin nojaten kalusto vaihdetaan uuteen kuuden – seitsemän vuoden iässä. Tästä johtuen useimmat perävaunut on varustettu 275/70R22,5 -paripyörin, joskin käytössä on myös muutamia 385/55R22,5-ykköspyörin varustettuja perävaunuja. Lisäksi he ottavat meidän vanhat perävaunut vaihdossa, mikä helpottaa meidän arkeamme huomattavasti”, jatkaa Jimmie. Kuormatilojen sisäkorkeus on Jimmien mukaan merkittävä asia ja 4,5 metrin kokonaiskorkeudesta huolimatta kuormatilan lattia on saatava mahdollisimman alas. Tämän myötä esimerkiksi perävaunujen rungot tehdään yhtäällä ja korit toisaalla, jolloin kahden eri valmistajan tuotteessa on aina kompromissiratkaisuja. Vuoden 2023 Scania 590S sai ylleen Limetecin kuormatilat ja Terje Aspmon maalaamat motiivikuvat. Perävaunujen sisäkorkeudessa olevaa 10 sentin eroa Jimmie pitää monelta osin merkittävä tekijänä ja tästä johtuen perävaunut hankitaan tulevaisuudessakin paripyörin varustettuna. Hänen mielestään varsinainen perävaunu on dollyyn ja puoliperävaunuun verrattaessa ylivertainen monelta osin ja erityisesti vakautensa sekä painonsa osalta. Aiemmin viat olivat yksinkertaisia ja ne oli helppo korjata. Perinteikäs täysperä pitää pintansa. 58 Jimmie Karlsson Transport AB Raskas Kalusto 8/2025. Viimeaikaisten kokemusten perusteella tällä hetkellä Volvo taitaa kuitenkin olla toimintavarmempi tuote. ”Olemme tukeutuneet Scaniaan paljolti sen luotettavuudesta johtuen. Välillä Örebrossa laitetaan ajoneuvon rakentamiseen reilummin ruutia. Yrityksessä nojataan yksinomaan kokosivuaukeaviin täysperävaunuyhdistelmiin, joiden kokonaiskorkeus on 4,5 metriä. Kesällä 2025 käyttöönotettuun autoon haettiin ilme vuoden 2000 ajokista. ”HCT-yhdistelmät sekä raskaammat yhdistelmät tekevät tuloaan myös Ruotsiin, mutta tieverkon asettamien rajoitusten johdosta niiden käyttö on edelleen varsin vähäistä”, tietää Jimmie. Värit ovat vaihtuneet välillä asiakkaiden toiveista ja vaatimuksista johtuen, joskin ohjaamossa olevan raidoituksen tyyli on säilynyt samanlaisena läpi historian. Hänen mukaansa pitkä yhteistyö lukuisten suomalaisvalmistajien kanssa on tuonut mukanaan helpon asioitavuuden, jonka myötä niin asiakkaalla kuin myyjälläkin on selkeä kuva kaupankäynnin kohteena olevasta tuotteesta. Päällirakenteiden kohdalla Jimmie on lähestulkoon aina nojannut suomalaisvalmistajien tuotteisiin paljolti niiden korkean laadun sekä ruotsalaisin silmin poikkeavan valmistustavan ansiosta. Kunnossapidon haastavuudesta johtuen Karlsson nojaa yksinomaan merkkiliikkeiden huolenpitosopimuksiin, joiden turvin autojen kunnossapidon kustannukset ovat jotenkin ennakoitavissa. ”Suomalaistehtailla tiedetään, millaisen perävaunun me haluamme. 25,25 metrin moduuliyhdistelmä on mahdollista rakentaa dollyn ja puoliperävaunun avulla, mikä ei Jimmien mukaan ole järkevää. Ruotsissa on laaja joukko päällirakenneja perävaunuvalmistajia, jotka monesti keskittyvät toiminnassaan omaan ja kapeaan erikoisalueeseen. Yhdistelmien kokonaispituus on 24 metriä, mikä on maksimipituus ruotsalaiselle täysperävaunuyhdistelmälle. Scanioissa on huomattavan paljon erikoisia, lähinnä sähköperäisiä vikoja, jotka haittaavat työntekoa paikoin paljonkin”, harmittelee Karlsson. Sinivalkoisia päällirakenteita. Jimmie Karlsson Transport AB:n ulkoinen asu on säilynyt hyvin yhtenäisenä kolmen vuosikymmenen ajan
Kalustoon ja erityisesti sen ilmeeseen on aina haluttu panostaa, mutta Jimmien mukaan panostukset ovat kokonaisuus huomioiden maltillisia. Jimmie Karlsson Transport AB on kolmen vuosikymmenen aikana kasvanut maantienälkäisen ruotsalaisnuoren haavekuvasta keskisuureksi logistiikan toimijaksi. Jimmie Karlssonin ensimmäinen uusi auto, Scania R144 vuodelta 2000 on taivaltanut pitkän matkan ensin linjaliikenteessä, sitten varaautona ja lopulta takapihan tähtenä. Päällirakenteita ja perävaunuja on hankittu enimmäkseen Suomesta, Närkolta, Limeteciltä ja Ekeriltä, jotka kaikki saavat kuljetusyrittäjältä kiitosta toimivuudestaan ja kestävyydestään. Karlsson onkin viilannut toiminnan volyymin suureksi unohtamatta kuitenkaan alalla tarvittavaa ketteryyttä ja asiakaslähtöisyyttä. 59. » Kuljetusalalla puhutaan aina suurista summista ja pienistä marginaaleista. Ketteryys ja koko auttavat. Oman ajojärjestelyn avulla voimme hoitaa eri asiakkaiden noudot ja jakelun optimaalisella ja keskitetyllä tavalla. Hänen mielestään yritystä ei tarvitse kasvattaa väkisin, koska toiminnan merkittävä laajentaminen vaatisi vahvempia resursseja myös hallintoon. Ajoneuvolaivastoon kuuluu neljä Volvoa ja 13 Scaniaa. Kuljetusalalla puhutaan aina suurista summista ja pienistä marginaaleista, jolloin tekemisen tulee olla aina myös taloudellisesti järkevää. Toimintaa viilatessaan Karlsson ei kuitenkaan missään kohtaa ole unohtanut myöskään tehtyjen toimien vaikutusta talousnäkökulmiin. ”Tämä on kooltaan sopiva paletti, jonka pyörittäminen onnistuu sujuvasti tällä porukalla”, tuumaa Jimmie Karlsson napatessaan tyttärenpoikansa Colin Wahlströmin mukaan siirtokuormausoperaatioihin. Omistajan ja yrityksen kannalta tärkeässä roolissa olevan auton kunnostustyötä on vähitellen aloitettu. Oma terminaalimme trukkeineen ja pyöräkuormaajineen antaa mahdollisuuden suuntakuormien rakentamiseen”, painottaa Karlsson, joka katsoo yrityksensä ruorissa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Ruotsalaisteillä liikkuvaa kalustoa on rakennettu maltilla sukunäköiseksi ja huomiota herättäväksi, mikä omalta osaltaan tekee yritystä tunnetuksi paitsi asiakkaiden, myös alalle hakeutuvien nuorten silmissä. ”Päivittäin hoidamme ajankohdasta riippuen noin 60–100 tilausta
Toimintaa Toimintaa puolen puolen Suomen Suomen alueella alueella Alueellaan vankan aseman saanut Wetteri Power Oy siirtyi vuonna 2025 ruotsalaisomistukseen. Omistajan leveät hartiat helpottavat toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. WETTERI POWER OY OSAKSI RUOTSALAISKONSERNIA 60 HUOLTO Teksti ja kuvat: Ari Perttilä. Asiakasrajapinnassa muutos näkyy muun muassa laajempana vaihtoautokantana ja sujuvampana asiointina naapurimaissa
Niinpä hän aloitti vuonna 1932 Volvon kanssa yhteistyön, joka on vuosien aikana kasvanut ja kehittynyt nykyiseen laajuuteensa. ”Kuljetusyrittäjät naapurimaissamme vaihtavat autojaan suomalaisyrittäjiä nopeammassa tahdissa ja tämän kautta heiltä löytyy nuorempaa ja osittain kunnoltaan parempaa kalustoa Suomeen tuotavaksi”, muotoilee Ollikainen. Antti Ollikaisen mukaan merkkikorjaamon veloitukset voivat olla monimerkkikorjaamoita korkeammat, joskin yksikkökustannusta suurempi merkitys on työn onnistumisella. Ollikaisen mukaan merkkikorjaamolla on paras osaaminen ja asiantuntemus, jonka turvin auto saadaan kerralla kuntoon, mikä on asiakkaan näkökulmasta tärkeä asia. Antti Ollikaisen mukaan yrityskaupan välittömät vaikutukset asiakaskunnan tai henkilökunnan suuntaan ovat olleet maltillisia. Persson on aktiivinen toimija monella kaupan ja teollisuuden alalla kuten metsäteollisuudessa, henkilöautokaupassa ja uusiutuvan energian tuotannossa. Hänen mukaansa päivittäisrutiinit ovat säilyneet paljolti entisellään, sillä työtä on tehty entiseen tapaan tutulla henkilöstöllä. Perheyhtiössä toimintaa katsotaan aina pitkällä aikajänteellä, mikä on etu nykyisessä maailmantilanteessa, missä suhdannevaihtelut voivat olla suuria ja paikoin nopeitakin”, pohtii Ollikainen. Ollikaisen mukaan rajan yli on tehty kauppaa aiemminkin, mutta nyt sitä voidaan tehdä aiempaa helpommin. Naapurimaissa, erityisessä Ruotsissa on otettu pitkiä harppauksia liikenteen sähköistymisen kanssa, minkä myötä Wist Last & Bussin toimipisteissä on jo useita julkisia latauspisteitä. Volvoja Renault Trucks -hyötyautojen myyntiin ja kunnossapitoon keskittynyt yritys toimii seitsemän toimipisteen turvin Pietarsaaren ja Kuhmon pohjoispuolella, joten kartalla katsottuna yrityksen toimialue kattaa noin puolet Suomesta. W etteri Power Oy on vuosikymmenten aikana kasvanut ja kehittynyt Pohjois-Suomen alueella merkittäväksi ja asiakaslähtöiseksi hyötyautoalan toimijaksi. Yrityksen palveluksessa on kaikkiaan 1 600 työntekijää ja vuoden 2025 liikevaihdon ennakoidaan nousevan miljardin euron tuntumaan. Kuullessani varsinaisesta ostajasta pystyin nopeasti näkemään, että Persson on meille paras mahdollinen omistaja”, jatkaa raskaiden hyötyautojen parissa vuodesta 2000 alkaen työskennellyt Ollikainen. Suomalaiset asiakkaamme liikkuvat huomattavan paljon juuri Ruotsin ja Norjan alueella ja nyt heidän on aiempaa helpompaa saada apua yllättävissä tilanteissa Wist Last & Buss -toimipisteissä”, kertoo Ollikainen yhdistymisen konkreettisista eduista. Huoltoa ja vaihtoautoja rajan takaa. Perheyhtiössä asiakkaalla on rooli. Wetteri Power Oy:n uudeksi omistajaksi löytyi alalla pitkän päivätyön tehnyt ruotsalainen monialayhtiö Persson Invest AB. Lisäksi yritysten vaihtoautot ovat nyt yhteisessä kannassa ja Wetteri Powerin asiakkaat voivat helpommin hankkia vaihtoautoja Ruotsista tai Norjasta. 61. Ollikaisen mukaan kaasuautojen osuus on ollut heidän tilauskannassaan välillä jopa neljänneksen luokkaa. Perheyritystaustainen, mutta sittemmin pörssiin listautunut autoalan kasvuyhtiö Wetteri Oyj päätti luopua alueellaan Volvoja Renault Trucks -toiminnoistaan. ”Pakko myöntää, että aikanaan kuullessani suunniteltavasta Wetteri Powerin kaupasta olin hetken yllättynyt. Ruotsalaisen Persson Invest AB:n historiaa alettiin kirjoittaa vuonna 1926, jolloin Sven Persson osti ensimmäisen metsäpalstan. Suomessa jatketaan tutuksi tulleella Wetteri Power -nimellä, naapurimaissa toiminta tunnetaan nimellä Wist Last & Buss. Yrittäjähenkinen Persson katsoi maailmaa avarin silmin uskoen, että hevoset tulevat väistymään autojen ottaessa ylivallan niin henkilökuin tavaraliikenteestä. ”Synergiaetuja haetaan ja kartoitetaan koko ajan, ja konkreettisia toimiakin on jo tehty muun muassa asiakasrekistereitä yhdistämällä. Orgaanisen kasvun ja yritysostojen kautta Perssonilla on kuorma-autojen myyntiä ja huoltoa nyt 39 pisteessä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. ”Persson Invest AB on asiakkaidemme tavoin perheyhtiö, jossa ihmisellä ja asiakkaalla on tärkeä rooli. ”Monesti Wetteri Power Oy on yhtä kuin Volvo täällä pohjoisessa ja toki meidät tunnetaan myös Renault Trucks -edustajana”, kertoo Wetteri Power Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollikainen . Suomessa ja erityisesti pohjoisessa sähköllä on vielä pieni merkitys, joskin kaasukäyttöisten autojen myynti on paikoin ollut vilkasta
Yllättävien vikatilanteiden hoitamisen ohella etäyhteyttä hyödynnetään myös ajoneuvojen huoltoajankohtien varaamisessa. Osa vikatilanteista saadaan hoidettua etäyhteydellä, jonka avulla saadaan myös tarkempaa tietoa vian laadusta ja sen vaikutuksesta ajoneuvon käytettävyyteen. ”Tämän ansiosta voimme varmistaa, että ajoneuvo toimii asiakkaan käytössä moitteetta myös seuraavan huoltovälin. ”Monesti he totesivat, että tietävät kyllä koska ajoneuvot ovat rikki tai vaativat huoltoa. ”Saamme korjaamolle aiempaa enemmän tietoa jo etunojassa, mikä omalta osaltaan helpottaa ja nopeuttaa vian korjaamista”, painottaa Lepola. Toisena ääripäänä on vuositasolla lähes 500 000 kilometriä liikkuva kaukoliikenneauto, jonka huoltovälit lasketaan kymmenissä tuhansissa kilometreissä”, kertoo Service Center -vastaava Markus Lepola. Yhtäällä meillä on kaivoksessa kiveä ajavia autoja, jotka huolletaan 400 tunnin välein. ”Kannassamme olevien ajoneuvojen kirjo on todella laaja. ”Suomessa kalustoa hyödynnetään tehokkaasti, jolloin varsinkin yllättävät tilanteet aiheuttavat harmia autoilijalle. Huoltoajankohdan määrittelyssä käytetään apuna ennalta tehtyä huoltosuunnitelmaa, joka laaditaan aina auton ominaisuuksien sekä käytön mukaan. Mutta kokemuksen kautta palvelu on vakiinnuttanut paikkansa alueellamme ja monesti asiakkaat haluavat liittää myös käytettynä hankkimansa ajoneuvot palvelun piiriin. Antti Ollikaisen mukaan asiakkailla oli alkuun epäilevä suhtautuminen etäyhteyttä hyödyntävään palveluun. Ruotsissa on totuttu maltillisempaan tekemiseen myös tältä osin, mikä on heijastunut huoltotoimintojen hitaammassa kehityksessä”, pohtii Ollikainen maidemme eroavaisuuksista. ”Ennakoinnin ansiosta korjaamoillamme on tasaisempi työkuormitus, mutta samalla saamme asiakkaalle paremmin aikaa varautua tuleviin huoltoihin”, kertoo Ollikainen. ”Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että ajoneuvoista saatavan datan parhaiten hyödyntävä toimija voittaa paljon. Tästä johtuen olemme vuodesta 2019 alkaen panostaneet huomattavasti omaan palvelukeskukseen ja sen kehittämiseen”, avaa Ollikainen. 62 Wetteri Power Oy Raskas Kalusto 8/2025. Service Center -vastaavan mukaan jokaisen huoltoon saapuvan auton tiedot luetaan ennen huoltoajankohtaa mahdollisten piilevien vikojen havaitsemiseksi. Esimerkiksi osittain kuluneiden jarrupalojen vaihto on mainio esimerkki ennakoinnista”, jatkaa Lepola, jonka mukaan toimintaa kehitetään jatkuvasti muun muassa tekoälyä aiempaa enemmän hyödyntäen. Tällä hetkellä palvelun piirissä on yli tuhat ajoneuvoa ja lähes jokaisessa myytävässä uudessa autossa on palvelusopimus, joiden sisällöt vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden mukaan”, kertoo Ollikainen asiakkaan kannalta mutkattomasta palvelusta, josta saatuja kokemuksia viedään myös Ruotsin suuntaan. Ennakoinnin kautta asiakas tietää huoltoajankohdat aiemmin ja samalla Wetteri Powerin resurssien hyödyntäminen tehostuu. Auton kunnosta kertova kristallipallo Wetteri Power Oy:n jälkimarkkinatoimintoja viilataan jatkuvasti terävämpään iskuun ja esimerkkinä toimitusjohtaja Antti Ollikainen mainitsee yrityksen Service Centerin, jonka toiminta hakee vertaistaan niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Lepolan mukaan ajoneuvojen lähettämät poikkeusilmoitukset rekisteröidään ja asiakkaaseen otetaan välittömästi yhteyttä. Tämän tiedon nojalla huoltoajat varataan yhdessä asiakkaan kanssa ajotehtävästä riippuen noin kuukautta etunojassa. Oulussa ja Rovaniemellä toimivissa palvelukeskuksissa seurataan ajoneuvoja sekä niistä saatavaa tietoutta tarkalla luupilla. Markus Lepolan luotsaamassa Service Centerissä seurataan ajoneuvojen kuntoa etäyhteyden avulla
Ollikainen myöntää, että heilläkin havahduttiin mekaanikkojen eläköitymiseen liian myöhään, joskin nyt työtä on tehty menemällä nuorison pariin kertomaan korjaamotyön arjesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. ”Alueellamme myydään paljon rahtiautoja, jotka liikennöivät etelän ja pohjoisen välillä. Yritys tunnetaan erityisesti Pohjois-Suomen Volvo-edustuksesta, joskin vuosien saatossa toiminta on laajentunut myös muihin merkkeihin ja samalla maantieteellinen alue on kasvanut. Siksi seuraamme tarkasti liikennevirtoja ja niiden kehittymistä”, pohtii Ollikainen verkoston kehittämisen haasteita. Seinien ohella Wetteri Powerissa on viime vuosina panostettu henkilöstöön ja erityisesti mekaanikkojen kouluttamiseen. Wetteri Power Oy:llä on Suomessa tällä hetkellä seitsemän toimipistettä, joissa työskentelee noin 170 raskaan kaluston myynnin ja jälkimarkkinoinnin ammattilaista. ”Karttaa luetaan tarkalla silmällä mahdollisia alueita kartoittaen. Wetteri Power Oy avasi uuden korjaamoon Kempeleeseen vuonna 2015 ja sen keskeisestä sijainnista huolimatta alussa koettiin varsin suuriakin haasteita työkuorman löytämiseksi. Samalla on kuitenkin todettava, että uuden korjaamon rakentaminen vaatii nykyisellään huomattavan asiakaspohjan riittävän volyymin takaamiseksi. 63. Wetteri listautui Helsingin pörssiin vuonna 2022 ja tämän jälkeen yrityksessä nähtiin voimakas kasvun kausi. Tehtyjen toimien kautta tilanne on suhteellisen hyvä ja yrityksen korjaamoille on saatu sekä harjoittelijoita että kesätyöntekijöitä, jotka kasvavat ajan ja taitojen karttuessa tulevaisuuden osaajiksi. Wetteri kasvoi Oulusta maanlaajuiseksi Oululaislähtöinen Wetteri on toiminut ajoneuvojen myynnin ja jälkimarkkinointipalveluiden parissa vuodesta 1960 alkaen. ”Nykyisen omistajan koko antaa meille aiempaa leveämmät hartiat esimerkiksi toimipisteverkoston kehittämiseen ja uusien investointien tekemiseen”, vakuuttaa Ollikainen. Kaasuasemien määrän lisääntymisen ja kuljetuksenantajien vaatimusten kautta kaasusta on tullut varteenotettava vaihtoehto tähän liikenteeseen”, valottaa Ollikainen. Ollikaisen mukaan toimipisteverkostoa ja sen toimintoja halutaan jatkuvasti kehittää, mutta liikennemäärät Pohjois-Suomessa ovat monesti ohuita etäisyyksien ollessa lähtökohtaisesti pitkiä. Investointeja tekijöihin. ”Wetteri Power Oy:llä on hyvä maine täällä Pohjois-Suomen alueella ja maineesta haluamme pitää kiinni myös uuden omistajan alaisuudessa”, summaa toimitusjohtaja Antti Ollikainen. Muun muassa hyötyautojen päällirakenteiden parissa toimiva Lahden Rekkapaja Oy, käytettyjen kuorma-autojen parissa toimiva Suvanto Trucks Oy sekä lukuisat henkilöautojen ympärillä toimivat yhtiöt ovat edelleen pörssiyhtiö Wetteri Oyj:n omistuksessa jatkaen toimintaa entiseen tapaan. Vuoden 2024 lopulla Wetteri Oyj ja Persson Invest AB kertoivat yrityskaupasta, jolla Wetteri Power Oy siirtyi ruotsalaisomistukseen
Vastaanottotiskin ääressä valmiina palvelemaan huollon työnjohtaja Jan Hindsberg (vas.) sekä huoltopäällikkö Mika Savolainen. Porvoon Porvoon mittoja mittoja 64 HUOLTOPALVELUT Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Ovensa avannut Volvo Truck Center Porvoo on asiakkaille entistä helpommin tavoitettavissa niin sijaintinsa kuin mittavampien huoltopaikkojensa ansiosta
Kuljetusalan tarpeisiin Harabackantiellä vastataan ajanmukaisilla diagnostiikkavälineillä ja työkaluilla, joiden ammattitaitoisesta käyttämisestä vastaa Porvoossa yhdeksän mekaanikkoa. Edellä mainittujen huoltopaikkojen lisäksi rakennuksessa on diagnostiikkahalli, joka tulee mahdollistamaan myös katsastukset, kunhan palvelukumppani ensin varmistuu. Puitteet palvelevat tämän päivän tarpeita muutoinkin kuin hyvällä sijainnillaan. Asiakaskunnan kannalta tuntuva muutos liittyy huoltopaikkoihin. Kun edellisissä tiloissa 28-metrisiltäkin yhdistelmiltä jäi häntä taivasalle, niin uudella huoltokorjaamolla on neljä 36 metriä pitkää läpiajettavaa huoltopaikkaa. Samalla voitiin jättää taakse Veckjärventien toimitilat, jotka palvelivat hyvin mutta jäivät kaupungin kupeessa hieman sivuun tämän päivä liikennevirroista. ”Lähellä asiakasta oleminen on avain menestykseen, ja vanhaan verrattuna tämän uuden sijainti on huomattavasti parempi”, painotti Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund toimipisteen sijaintia Kuninkaanportissa, Mäntsäläntien ja E18-moottoritien kainalossa. Seuraavana Volvo Truck Centereiden uudistamisvuorossa on Lahden toimipiste, mutta aikataulu on vielä avoinna. Volvo Truck Center Porvoon huoltopäällikön Mika Savolaisen mukaan itse asiassa jopa hieman suunniteltua nopeammin. Moderneilla huoltopaikoilla onnistuvat huollot ja korjaukset – on käyttövoimana sitten diesel, kaasu tai sähkö. Diagnostiikkahalli tulee myöhemmin palvelemaan myös katsastuksissa. Lahden jälkeen vielä myöhemmässä tulevaisuudessa vuoroaan odottamassa on Björklundin mukaan Kuopion Volvo Truck Centerin uudistaminen. Ympäristöä huomioidaan Porvoossa muun muassa kiinteistön käyttämän tuulisähkön sekä vihreän kaukolämmön myötä, ja mukana kokonaisuudessa ovat huoltokorjaamon lattialämmitys, ledivalaistus sekä paperiton korjaamojärjestelmä. V olvoja Renault Trucks -kuorma-autojen maahantuoja Volvo Finland Ab pääsi esittelemään uusia Porvoon-toimitilojaan lokakuun lopun kuulaan kirkkaassa säässä. Ovia Porvoon Truck Centerin pitkällä seinällä on kuitenkin kuusi. 65. Heidän lisäkseen tiloissa työskentelee neljä toimihenkilöä, ja luonnollisesti myös kuorma-automyyntiä suoritetaan sekä Volvon kuorma-autojen että Renault Trucksin kuormaja pakettiautojen osalta. Päärakennuksen lisäksi käytettävissä on hieman alle 180-neliöinen ulkovarasto. Tilaa ja palvelua. Au rin koisuutta oli ilmassa muutoinkin kuin kelissä, sillä runsas vuosi aiemmin alkaneet rakennustyöt etenivät maaliinsa aikataulussa ja suunnitelmien mukaan. Kuudennen haitarioven takana on pesuhalli, joka toimipisteen avaamishetkellä odotti niin ikään vielä yrittäjää. » Kun edellisissä tiloissa 28-metrisiltäkin yhdistelmiltä jäi häntä taivasalle, niin uudella huoltokorjaamolla on neljä 36 metriä pitkää läpiajettavaa huoltopaikkaa. Harabackantie 12:ssa sijaitsevalla tontilla on pinta-alaa hieman alle 13 900 neliötä ja itse kiinteistöllä noin 2 800 neliötä. ”Uudet toimitilat on suunniteltu vastaamaan tarpeita niin kuljetusalan kuin ympäristön näkökulmasta”, kuvaili Björk lund noin 8–10 miljoonan euron investointia Porvoon Volvo Truck Centeriin, joka on yksi 11:stä Volvo Group -konserniin kuuluvasta Volvo Truck Center -toimipisteestä Suomessa
Varaosien saatavuuden suhteen Porvoon Volvo nauttii Volvo Truck Center Vantaan läheisyydestä, sillä Suomen Volvo-päämajan kupeessa sattuu olemaan yksi Volvon Euroopan keskusvarastoista. Uudessa hallissa kelpaa suorittaa niin luovutushuoltoja kuin jo kilometrejä nielleiden vankkurien ehostusta. 66 Volvo Truck Center Porvoo Raskas Kalusto 8/2025. Pitää löytää tässä hankalassa taloustilanteessa keinoja, jotta voimme tuotteidemme ja palveluidemme avulle parantaa asiakkaidemme liiketoimintaa”, hän kuvailee. Huolloissa ja korjauksissa sekä näissä erilaisissa palveluasioissa Porvoon uusi Volvo Truck Center palvelee arkisin kello 7–21 ja lauantaisin kello 7–13. ”Haluamme näkyä asiakkaidemme arjessa, mihin liittyen olemme esimerkiksi järjestäneet yhteistyöpalavereita asiakkaidemme kanssa. Asiakasläheisyyttä. Volvo Truck Centerin etelän ja lännen alueen myyntipäällikkö Reino Manninen kertoi uusien tilojen palvelevan yhtiö tavoitetta parantaa läsnäoloaan asiakkaidensa suuntaan muulloinkin kuin vain kaluston huoltoja hankintatilanteissa. Reino Manninen tarkasteli hyvillä mielin puitteita, takanaan heinäkuun alussa luovutettu Helenius Transportin FH16-780-veturi, joka oli lokakuun puoliväliin mennessä ehtinyt jo 60 000 kilometriin ja siten ensihuoltoonsa. Läpiajettavia 36-metrisiä huoltopaikkoja on neljä – ja takapihallakin tilaa kääntää rattaat takaisin leipää tienaamaan
Hyvää Joulua ja ?nnellista uutta vuotta! toivottaa:
Kauden päätös Kauden päätös UUDENMAAN TRUCK MEETING 27.9.2025 MÄNTSÄLÄ Karjaalaisen Sjöbloms Tankservice Ab Oy:n kaluston perusteella likaista työtä voidaan hoitaa myös puhtaalla kalustolla. Maksuton tapahtuma houkutteli paikalle sankan joukon yleisöä ja varsinkin lapsiperheiden määrä oli ilahduttavan suurta. 68 TAPAHTUMA Teksti ja kuvat: Ari Perttilä. Järjestyksessään toinen Uudenmaan Truck Meeting järjestettiin tutuksi tulleessa paikassa Mäntsälän Juustoportin piha-alueella syyskuun viimeisenä lauantaina. Matinkylän Maansiirto Oy:n Tuomo Erikssonin Skåne Edition – Scania R500 on rullannut suomalaisteillä vuodesta 2009 alkaen. Piirturiin on pyörähtänyt 1,5 miljoonaa kilometriä, joskin hyvän huolenpidon kautta ulkoinen ilme on edelleen liki virheettömässä kunnossa. Mutkattomassa tapahtumassa oli esillä satakunta näyttelyautoa, jotka olivat saapuneet paikalle verrattain laajalta alueelta
Kuljetus M. Anssi Mäkisen mustanpuhuvalla koukkuautolla kulkee Jareks Oy:n lipun alla monipuolisia irtoja kierrätysmateriaaleja jalostukseen ja jatkokäyttöön. Värityksensä perusteella norjalaisia juuria kantava Scania R500 vuodelta 2008 kuuluu nykyisellään kontiolahtelaiselle Kari Turpeiselle. Kooltaan suuriin toimijoihin lukeutuvassa Kuljetus A. Joona Aaltonen lukeutuu maamme nuoriin ajoneuvoharrastajiin. Porvoolaisyrityksessä nojataan useampaan merkkiin niin alustassa kuin korissakin, mutta ulkoisessa ilmeessä tähdätään yhtäläiseen sinivalkoiseen linjaan. NMK-Kuljetus Oy:n Niko Kaijankoski poikkesi tapahtumassa keikan välillä. Mustanpuhuvaan Volvoon ja sen työtehtäviin kävimme tutustumassa tarkemmin lehtemme numerossa 3/2024. Pitkänmatkalaisten joukkoon lukeutuu kuopiolainen Hope Logistics Oy, jonka Scania R500 vuodelta 2019 paistatteli uusimaalaisessa ilta-auringossa. Joonan mukaan autoa on tarkoitus ehostaa vähitellen ajan ja mahdollisuuksien mukaan. Järvimäki Oy:ssä luodaan ajoneuvoihin persoonallinen ilme pienillä sinivalkoisilla vivahteilla. Loppilainen Aaltonen laittoi kesätyörahat säästöpossuun ja täytettyään 15 vuotta oli aika tyhjentää lipas Scania R143 -vaihtolava-auton ostoa varten. Holmström Oy/Ab kaartoi paikalle kolmella elintarvikkeiden jakelulla työllistyvällä nuppiautolla. 69. Ulkoisen ilmeen toteutuksesta vastasi Karhulinen Jani Paukku, jonka kynäruiskulla saatiin uutta ilmettä myös sisälle ohjaamoon. UUDENMAAN TRUCK MEETING 27.9.2025 MÄNTSÄLÄ Ajopojat Oy:n kesällä käyttöönotetussa Scania 770R-koukkuautossa on haluttu nojata perinteikkääseen tanskalaistyyliin, joka kantaa vuosikymmenestä toiseen
Yrityksen toiminta taasen alkoi jo 1960-luvulla ja juhla-autolla haluttiinkin juhlistaa yrityksen pitkää taivalta maantieliikenteen parissa. Valtteri Turve toi näyttelyyn Scania R500-rekkaveturin vuodelta 2005. 70 Uudenmaan Truck Meeting 2025 Raskas Kalusto 8/2025. Ruskon Metalli ja Kuljetus Oy kuljettaa muun muassa terästeollisuuden raaka-aineita laajalti ympäri Suomea. Kuljetus T. Valtterin mukaan käytettynä FE-Trans Oy:lle hankittu auto on ehostettu edesmenneen kuljetusyrittäjä Pete Niemen muistoksi. Parivuotiaan FH16-Volvon XXL-ohjaamo takaa hyvät yöunet vuorokausilevon aikana. Laaksonen Oy rekkaveturit ilahduttivat kävijöitä sisäkaarteessa valkoisessa ja hopeanhohtoisessa ilmeessä. Transport J. Hyvinkääläisen Onni Etuaro Ky:n Mercedes-Benz-kantaa on piristetty asiakkaan sävykartasta valituilla raidoilla. Tuomi Oy:n Scania 520S on taittanut kansainvälisiä maanteitä jo vuodesta 2020 alkaen. Laivastoon kuuluu niin perinteistä peiliä kuin kamerapeiliäkin
Supermarket.fi. 37 90 37 90 37 90 14 90 4 90 8 90 Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot vuodesta 2011 alkaen. Raskas Kalusto parkkikiekko Volvo – kuorma-autoja vuodesta 1928 Volvo-kuorma-autojen kehitys historia vuodesta 1928 nykypäivään. Runsas ja monipuolinen kuvitus. Olympiavuoden klassikot -kirja Tarinoita 1952 auto malleista. 228 sivua. Upea 212 sivuinen valokuvakirja Suomen autoistumisesta. Rasvanäppien olohuoneet – Unelmien autotallit Upea kirja kotimaan mies-luolista! 212 sivua. Klikkaa ostoksille Raskaan Kaluston verkkokauppaan: supermarket.fi Raskas Kalusto lippalakki Raskas Kalusto tarra-arkki Kuusi säänkestävää rekkaaiheista tarraa A5 arkilla
Pulkkisen Konepaja Oy aloitti perävaunujen valmistuksen Joutsenossa. 72 HARRASTEET Teksti ja kuvat: Ari Perttilä, Juha Pokki. Värikästä tarrahistoriaa tämäkin. Tiedäthän, että alumiinivanteelle laitettu Good Year -rengas vie pitkälle. Tavaraparatiisi Tiimarista sai ostaa rekkatarroja 2,50 markan kappalehintaan. TTarraa arraa pukkaa! pukkaa! J.J. Kuljetusalan kultaisilla vuosikymmenillä autonkuljettaja oli laivayhtiöille tärkeä asiakas, jonka hyvinvoinnista haluttiin huolehtia. Tarroja on käytetty vuosikymmenten ajan niin mainoskäytössä kuin tiedonvälityksessäkin. Itsekantavalla Hollming-säiliöautolla ravisteltiin vanhoillisen alan näkemyksiä 1980-luvulla. Drivers´ Club oli Silja Linen klubi kuljettajille. DAF Ati Advanced Turbo Intercooling oli hollantilaisvalmistajan antama nimi välijäähdytetyille voimanlähteille vuonna 1980. Myöhemmin tuotanto laajeni Kausalaan ja tämän myötä yritys sai paikkakunnista johdetun nimen Perävaunu Oy JOKA. Päällirakenteiden parissa toimineen Movecon toiminta on hiipunut, mutta tarra se kiiltää edelleen. Hyötykuormaa lisänneestä rakenteesta ei kuitenkaan tullut maailmanmenestystä. Kaivoimme arkistoista tarramateriaalia kuljetusalan kultaisilta vuosikymmeniltä, ja niiden perusteella tarra pitää kiinni arjessa
Mutta missä ovat ne EuroCargot siltä vuodelta. 73 1980-luvun markkinoinnissa oli lupa revitellä. Alkuperäisosien arvostusta vankistamaan lähdettiin tällä tarralla, ja kun tarve yllättää, yhteyshenkilöt ovat puhelimen veivausta vaille tavoitettavissa. Tarrakin päätyi kahteen osaan. Se tiedettiin Nukalassakin.. Iveco Dailyn ensimmäinen sukupolvi näki päivänvalon vuonna 1978 ja varsin suoralinjaista mallia valmistettiin aina vuoteen 1990 saakka. Scania kakkossarjan kevyttä päätä uudistettiin vuonna 1984 uudella 8,5-litraisella voimanlähteellä. Satku Scaniaa täynnä, honk honk! Globe-Volvojen myynti kävi ilman tarrojakin, mutta ei tästä painotuotteesta varsinaista haittaakaan tainnut menekinedestämisessä olla. Kolmossarjan edustajat ovat ajattomia. Ne olivat nättejä markkinoille tulleessaan, mutta sitä ne ovat vieläkin. Tuusulan Truckereilla meni vuosituhannen ensimmäinen kesä-heinä-vaihdos riemukkaasti. Suomalaista huippu-urheilua on vuosien saatossa tuettu monellakin tavalla ja Keskon sateenvarjon alle kuulunut MAN pääsi olympiarenkaiden kanssa samaan kuvaan 1990-luvulla. Toimivaa jälkimarkkinointia on hehkutettu aiemminkin ja silloinkin ihminen on ollut tärkeimmässä roolissa. Siitä tuli 92-malli, johon saattoi valita matalan tai korkean ohjaamon, nokalla tai ilman. EuroCargo kuittasi vuoden kuorma-autotittelin vuonna 1992 ja siitä muistona on tämä tarra. Sillähän oli jokin merkitys kuorma-automaailmassa. Siinähän on V ja 8 samassa kuvassa. Tasapainotusmassa ei sittemmin ole markkinamenestykseksi noussut, mutta aikanaan tököttiä olisi saanut Elffvingiltä sen kuin soittaa
74 Nostalgiatarrat Raskas Kalusto 8/2025. Vuonna 1932 perustettu Oy O. Kuten vaikkapa tarrat, saksaksi Aufkleber, ruotsiksi klistermärke. Interational Transtar oli Suomen vinkkelistä katsottuna käytännössä saavuttamaton haave edes päivähytillä mutta kun kouluvihkoon liimasi tämän tarran, haave sentään pysyi lämpimänä joka päivä. MAN M90 oli saksalaisvalmistajan keskiraskas vaihtoehto, jolla kuljetuksiin tuotiin uutta ulottuvuutta. Sisu hyppäsi mukaan ratakilpa-autoiluun 1980-luvulla. Aina ei monimutkaista grafiikkaa. Toimintaa ja terminaaleja oli laajalti eri puolilla Suomea. Polar-Express ja neilikkaa maisteleva jääkarhu teki suomalaista kuljetuselinkeinoa tunnetuksi joskus muinoin. Jenkkirekoilla ei tosin kuljetuksia hoidettu. Kuljettajana aloitti Reima Söderman ja kilpatallin nokkamieheksi valikoitui muuan Timo Korhonen. Logo nauttii edelleen suurta arvostusta alan nostalgiapiireissä kautta Euroopan. Jälkimarkkinalupauksia 80-luvun malliin. Nyström & Co Ab toimi nimellään aina vuoteen 2009 saakka. Yhteystietojen muuttuessa saat sähköpostin, joka hukkuu kaltaistensa joukkoon. Suomalaisen teollisuuden ulkomaankuljetuksista ovat vuosien saatossa huolehtineet lukuisat huolintaliikkeet, joista useimmat ovat siirtyneet historian lehdille yhdistyttyään isompien toimijoiden kanssa. Joskus yksi sana kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa, vai miten se sanonta meni. Transport Oy:n puhelinnumero pysyy liimattuna tallessa. Helsingissä kisattiin yleisurheilun MMkisat vuonna 1983. Paul Nyholmin perustama kuljetusliike oli aikoinaan Suomen ja samalla Pohjoismaiden suurin kuljetusliike. Kolmossarjaa, olkaa hyvät! Jos Mersua meinaa Ruotsin markkinoille painaa, pitää ottaa kaikki keinot käyttöön. Vuonna 1975 päivänvalon nähnyt Iveco toi itseään tunnetuksi lukuisissa 1980-luvun alun urheilukilpailuissa. Mutta M.A.T. Lieneekö jokin PowerLiner-aiheinen tarra peräti. Se olisi sitten sitä uutta Mersu-voimaa tarjolla
Truck of the Year -tunnustuksen saaja on tunnetusti päässyt julkisuuden parrasvaloihin. Siinä sitä on hydrauliikkaa moneen lähtöön. Olisi kannattanut siellä jaettiin tarroja. Tänään näitä hommia tehdään Ville Silvastin luotsaamana. DAF 45 repi itsensä maailmankartalle vuonna 1991, kun Leyland Roadrunner nimettiin uudelleen. Jukka Silvasti Oy:n Raskas Jengi hoiti raskaat kuljetukset. Paul Nyholmin yhdellä autolla alkanut kuljetustoiminta kasvoi parhaillaan kahdensadan auton laivueeksi. Kädensija ei kuulu alkuperäiseen toimitukseen. Tässä kuva tapahtumasta tarramuodossa.. Kävitkö Karjaalla. Kiitolinja käytti tässä mainoksessa Suomen suurimman autotehtaan, eli EMEK-Muovin legendaarista FL10 -mallia luovasti rekvisiittana. T.I.E. Jokke Kallio oli yksi nimekkäistä Sisu Racing -kilpatallin kuljettajista. Samassa rytäkässä niputettiin muutama muukin merkkitekijä, kuten Finnexpress, PolarExpress ja siihen asti jo toiminut Scansped. Vuonna 1988 vuorossa oli vastikään uudistunut DAF 95 -mallisto. Tätä asiaa käsittelimme Raskas Kalusto -numerossa 2/2021. Kaukokiidon Kake tuli tutuksi ainakin Lahes. Intercooler-tarroja liimailevat vieläkin näyttelyrekkoihin, mutta tällaista aitoa versiota aiheesta onkin vaikeampi bongata. International Transport Ltd sulautui vuonna 1990 Scansped Oy:ksi. 75 Kakkossarjalaiset tarjosivat vaihtoehtoja myös taloudelliseen jakeluun
SISU M168 BEV-8X2, PTP LUTTINEN OY, TYRNÄVÄ Aikakautensa Aikakautensa ikoni ikoni 76 NOSTALGIA Teksti ja kuvat: Ari Perttilä
Merkkiuskollisuudesta johtuen Timmerbackan autot toimivat satunnaisesti myös Karjaan tehtaan kenttätestausosastona ja loppuvuodesta 1982 käyttöönotettu auto saikin ohjaamon alle pirteämmän voimanlähteen. Kenttätestimoottorilla ja isoilla painoilla. Vaihteistona oli aina synkronoimaton Fuller joko 13tai 14-portaisena vaihtoehtona. Samalla nousi esiin mahdollisuus hyödyntää tieliikenteessä neliakselisia autoja, joille voitaisiin sallia 28 tonnin kokonaismassa. M-sarjan autoja valmistettiin kaksi-, kolmeja neliakselisina vaihtoehtoina ja valikoimassa oli myös telivetoinen vaihtoehto kaikkein raskaimpiin ajotehtäviin. Huhtikuussa 1982 toteutuneen massauudistuksen kautta neliakseliset ajokit ajoivatkin suomalaisteille. Karjaan omaa tuotantoa olevasta ohjaamosta oli tarjolla sekä lyhyt päiväohjaamo että pitkä makuuohjaamo. 1980-luvun alkupuolella tapahtuneen massamuutoksen yhteydessä alettiin Karjaalla valmistaa neliakselisia autoja. 1970-luvun lopulla alettiin Suomessa puhua kokonaismassojen korottamisesta 42 tonnista 48 tonniin. Tämä vuonna 1982 valmistunut yksilö on aikojen saatossa nähnyt niin Norjan vuonot, Keski-Euroopan moottoritiet kuin Pohjois-Pohjanmaan kylätietkin. S isun vuonna 1969 markkinoille taluttamasta M-sarjasta kasvoi aikojen saatossa yksi kotimaisen kuorma-autotuotannon kiintotähdistä. Kansainvälisiin voimalinjakomponentteihin sekä kotimaiseen ohjaamoja akselivalmistukseen nojanneella M-sarjalla ajettiin niin metsäautoteillä, kaukoliikenteessä kuin soramontuillakin. Kipattavan ohjaamon alle tarjottiin automallin elinkaaren aikana sekä Rolls-Roycen, Leylandin että Cumminsin valmistamia voimanlähteitä. Kotimaisena ja kooltaan pienenä kuorma-autovalmistajana Sisu on ollut aina etunojassa tuomassa markkinoille muuttuvien määräysten mukaista kalustoa. Sisun suunnitteluosastolla käärittiin hihat ja jo vuoden 1979 Kuljetusnäyttelyssä oli nähtävillä lajissaan ensimmäinen neliakselinen alusta. Kaustisella toimivassa Jorma Timmerbackan luotsaamassa kuljetusliikkeessä luotettiin kotimaiseen kalustoon ja sen tarjoamiin ominaisuuksiin. Muun muassa Vanajan Autotehtaan peruja olevasta nousutelistä oli monesti huomattavakin etu Norjan serpentiiniteitä kivutessa. Suoraviivaisten linjojen ansiosta ohjaamo oli aikakauden mittapuun mukaan varsin tilava ja runsaiden ikkunapintojen ansiosta näkyväisyyttä ei ainakaan heikoksi voi moittia. Runsaat ikkunapinnat heijastuivat myös ohjaamon sisälämpötilaan; kesällä oli lämmintä ja talvikaudella vastaavasti viileämpää. 77. Autoväen parissa M-sarja tunnetaan paljolti kulmikkaasta ohjaamosta, jonka suunnittelussa ei ole harppia hyödynnetty. Olihan Sisulla tukenaan vuosien kokemus neliakselisten nosturiautoalustojen suunnittelusta ja tuotannosta. Kokonaismassauudistus huomioitiin myös Kaustisella ja keväällä 1982 Timmerbacka päätyi tilaamaan Kokkolan Sisun Raimo Norpalta kaksi neliakselista M-sarjan Sisua, joihin hankittiin umpikorit NTM:ltä Närpiöstä
Sisu-Auton ja Timmerbackan allekirjoittaman kokeilusopimuksen nojalla moottorin luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta piti tarkastella kahden vuoden käyttöjakson ajan, mutta syystä tai toisesta koemoottori on auton runkopalkkien välissä edelleen. 78 Luttisten Niittikoppi-Sisu Raskas Kalusto 8/2025. Pit kästä lavasta johtuen kippausvakaus oli varsin huono ja pitkä akseliväli teki autosta rakennustyömailla kankean. Me pojat kiinnostuimme heti neliakselisista autoista, joita ei käytettynä tahtonut löytyä tuohon aikaan”, muistelee Pentti Luttinen kohta neljän vuosikymmenen takaista autokauppaa Kokkolassa työskennelleen Timo Peltolan kanssa. Neliakselinen alusta tuotiin Ouluun, missä paikallinen M-Lava valmisti kippaavan rahtilavan. Eiköhän se hinaamalla tuotu sulamaan ensimmäisiltä reissuilta”, muistelee Tapio naftanmakuista takkuista alkua. Ajossa meillä oli maailmaa jo jonkin verran nähnyt Volvo F88, jolle piti löytää seuraaja. ”Ajoimme Tyrnävän osuuskaupan lukuun maataloustuotteita kuten viljaa ja apulantaa. Tulevaa Ässä-sarjaa varten kotimainen ajoneuvovalmistaja halusi kokeilla väkevämmän Cummins NTE-430 -moottorin ominaisuuksia, joten alkuvuodesta 1983 alkuperäinen moottori korvattiin 436-hevosvoimaisella voimanlähteellä. ”Autolla oli ajettu Keski-Euroopassa, joten tankissa taisi olla etelässä tankattua kesänaftaa. Saatuamme auton valmiiksi otimme tankkiin arktista laatua ja lähdimme töihin. Tähän vuonna 1982 valmistuneeseen ajokkiin asennettiin koemielessä Ässä-sarjassa tarjolla ollut NTE-430, joka luovutti kuljettajalleen 436 hevosvoiman tehon. Tässä yhteydessä perään löydettiin vanhasta puukärrystä rakennettu kasettiperävaunu, jonka turvin toimitukset myös pidemmille etäisyyksille muuttuivat taloudellisimmiksi. Vuonna 1989 viljalavasta muokattiin maansiirtolava, jonka turvin alettiin ajaa sorajalosteita omalta montulta lähialueen työmaille. Tyrnäväläinen autoilija Väinö Luttinen pyörähti kesällä 1986 poikiensa Pentin ja Tapion kanssa Kokkolassa tutustumassa Sisun vaihtoautotarjontaan kiinnittäen huomionsa kahteen neliakseliseen M-sarjan Sisuun. Sisulla ajettiin maatalousajoa ainoastaan parin vuoden ajan osuuskauppatoiminnassa tapahtuneiden muutosten seurauksena. » Me pojat kiinnostuimme heti neliakselisista autoista, joita ei käy tettynä tahtonut löytyä tuohon aikaan. Vuosikymmenen vaihteessa Pelkosen Kalevi Vihan nista lyhensi auton paremmin maa-ainesten ajoon sopivaksi ja samalla varikkokäynnillä autoon asennettiin teräsrakenteiden kasettilava. Tapio Luttinen muistelee auton valmistuneen ajoon vuoden 1987 alkupuolella, jolloin Suomessa elettiin äärimmäisen kylmää talvea. Pentti Luttinen muistelee ajaneensa M-sarjan Sisulla sorajalosteita monien vuosien ajan lähiseutujen rakennustyömaille ja tietyömaille M-sarjan aikakaudella väkevin voimanlähdevaihtoehto oli 406-hevosvoimainen Cummins NTE-400. Akselimäärä ratkaisi. Valintaa tehtiin kahden hyvinkin samankaltaisen ajokin välillä ja lopulta veljekset päätyivät valinnassaan tähän piristettyyn konevaihtoehtoon. Kokeilusta johtuen autoon tehtävät korjaustoimenpiteet tuli hoitaa ensisijaisesti Sisu-Auton Seinäjoen tai Helsingin toimipisteissä. Neljän vuoden käytön jälkeen M-sarjan ajokit vaihdettiin ominaisuuksiltaan päivitettyihin Sisu SM-alustoihin Sisu-Auton Kokkolan toimipisteessä. Edelleen tallessa olevan ajopäiväkirjan perusteella koemoottorin saaneella autolla on Timmerbackan aikana käyty muun muassa Unkarin Bajassa, Norjan Kristiansundissa ja Saksan Mannheimissakin
Tässä vaiheessa auto jäi seisomaan ja odottamaan mahdollisia tulevia tarpeita. Ilmajousitetun kuljettajan istuimen takaa löytyy vuoteen päätyyn sijoitettu vaatekomero, jotka kumpikin ovat olleet ylellisyysvarusteita 1980-luvun alkupuolella. Tapio Luttinen on viettänyt M-sarjan Sisun ohjauspyörän takana lukuisia tunteja auratessaan maanteitä Destian ja Tielaitoksen lukuun. 79. 1980-luvulla ohjaamoon tuotiin uutta ilmettä lasikuituisella kattokorotuksella, joka toimi samalla ilmanohjaimena. Työmaan vastaava totesi onnettomuuden nähtyään, että tuohon kohtaan tehdään liittymä”, muistelee Pentti vuonna 1993 tapahtunutta onnettomuutta, jonka seurauksena vakuutusyhtiö lunasti kymmenvuotiaan auton. Maansiirtoajon hiljennyttyä 1990luvun puolivälissä päädyttiin Sisusta rakentamaan työkonepohjainen aurausauto, jolla pidettiin lähialueen tiestöä ajettavassa kunnossa aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Käytettynä hankittu M-sarjan Sisu osoittautui luotettavaksi työjuhdaksi. Ensimmäisen kerran auto kaatui maanajossa maanläjitysalueella ja toistamiseen metsäautotietä sorastettaessa. Osaavien tekijöiden avulla entisöintityö eteni varsin vauhdikkaasti, sillä kappale kotimaista ajoneuvohistoriaa ja samalla iso osa tyrnäväläistä kuljetushistoriaa talutettiin museoajorekisteriin heinäkuussa 2024 vain reilun vuoden työn tuloksena. ”Kausiluonteisuudesta johtuen kesällä oli ainainen kiire. Talvella ajettiin täytetöinä kalkkia tai kuonaa eikä siitä työstä jäänyt kun sileät renkaat”, kertoo Pentti suoritealan vaihdosta. ”Tien reuna petti ja auto kaatui ojaan kasetti niskassa. Lutti set ostivat autot takaisin ja vaurioitunut ohjaamo koputeltiin takaisin muotoonsa Oulussa Sisu-Auton vauriokorjaamossa. Alkutaipaleen jäätymisten ohella murhetta toivat myös kippausten yhteydessä tapahtuneet kaatumiset. Sisun M-sarja tuotiin markkinoille jo 1960-luvun lopulla ja ohjaamo elinkaari kantoi aina vuonna 1983 tapahtuneen SM-malliston lanseeraukseen saakka. Monen toimen autona. Sisun M-sarjan ohjaamo on verrattain tilava työpaikka, joka tarjosi myös hyvän ja valoisan näkymän ajoneuvon ympärille. ”Eihän meillä silloin mitään entisöintiaikeita ollut, joskaan ei kaksi vuosikymmentä vanhalla niittikopilla ollut minkäänlaista kaupallista arvoa”, pohtii Tapio
Etujarrutehon puolitus on yksi Sisun monesti kiitellyistä ominaisuuksista. Ajoja työkuntoista autoa käytiin välillä liikuttelemassa ja ajamassakin sillä käytiin omalla pihatiellä säännöllisen epäsäännöllisesti. 1990-luvun alussa Luttiset päätyivät ympäristönhuollon tehtäviin, eli jätepakkareiden ja loka-autojen pariin ja samalla maarakentamisen merkitys perheyrityksessä väheni. ”Meille taisi iskeä vanhuus ja kaipuu vanhoja aikoja kohtaan. ”1980-luvulla haimme toista liikennelupaa, jonka turvin olisimme voineet aloittaa kiviainesten kuljettamisen. Maitokuljetukset päättyivät vuonna 1973, jolloin yrityksessä jouduttiin luopumaan toisesta autosta. Isämme teki yhden Zilin, jollainen hänellä oli 1960-luvulla. PERÄVAUNU RKP, kolmiakselinen kasettiperävaunu, omamassa 7 930 kg, kokonaismassa 28 000 kg. OMISTAJA Paavo, Tapio ja Pentti Luttinen / PTP Luttinen Oy, Tyrnävä. ALUSTA Lehtijousitettu 8x2-tyyppinen alusta, akseliväli 4710 mm. Kakkosakseli on lehtijousitettu etuakselin tavoin. Kotipihaan jääneen Sisun ehostamista pohdittiin Luttisten kahvipöydässä satunnaisesti ja jossain vaiheessa vuotta 2023 veljekset kerääntyivät porukalla auton ympärille toimintasuunnitelmaa laatimaan. SISU M-168 BEV 8X2 MOOTTORI Cummins NTE-430, ahdettu ja välijäähdytetty 6-sylinterinen rivimoottori, iskutilavuus 14 016 cm 3 , suurin teho 436 hv (321 kW) / 2 100 r/min, suurin vääntömomentti 1 654 Nm / 1 400 r/min. Ajattelimme että kai kolmen veljeksen pitäisi saada yksi auto tehtyä”, avaa Pentti ajatuksiaan parin vuoden takaisesta lähtötilanteesta. Liiketoiminta laajeni vielä saman vuosikymmenen lopulla maatalouden kuljetuksiin sekä soranajoon ja kasvusta johtuen yritykseen hankittiin pian toinenkin auto. Tällä hetkellä yrityksen kalustoon kuuluu jätepakkareiden ja loka-autojen ohella myös vaihtolavaja nosturiautoja, joiden turvin hoidetaan hyvinkin monipuolisia ajotehtäviä omalla maantieteellisellä alueella. Tästä johtuen ympärille haettiin heti alusta alkaen asiansa osaavia tekijöitä, joiden osaamisella työ kävisi ripeästi ja reippaasti. Työhön lähdettiin reippain ottein, mutta samalla realistisin ajatuksin. Välillä Sisu joutui viettämään hetken taivasalla, joskin pääsääntöisesti vuodet kuluivat kuivassa katon alla. Maatalouden kuljetuksista siirryttiin 1980-luvun loppupuolella soranajoon ja maarakennuksen moninaisiin tehtäviin. Tämän jälkeen maatalouden kuljetusten merkitys kasvoi ja toimintaan haettiin tehokkuutta kaluston kokoa kasvattamalla. Luttisen perheyrityksen juuret ovat vuodessa 1963, jolloin Väinö Luttinen sai ensimmäisen liikenneluvan maidonkeruukuljetuksia varten. Työn alle ja tekemään. Sisun karhennettu mutterikehä toimii myös astinlautana ohjaamoon nousua helpottamassa. Ilmajousitteiset ja nousevat akselit tuotiin valikoimaan vasta myöhemmin. Omamassa 14 800 kg, kokonaismassa 31 100 kg. Hallintalaitteissa ja niiden käytössä on takavuosina painotettu käytön helppoutta. Vakavasti puhuen meillä oli pihassa hyvä aihio ja mahdollisuudet auton tekemiseen. Yhdistelmämassa 60 000 kg. Markkinoiden mukaan kehittyen. Toimeen lähdettiin purkutöiden kautta, 80 Luttisten Niittikoppi-Sisu Raskas Kalusto 8/2025. PÄÄLLIRAKENNE RKP-maansiirtolava kasettivarustuksella. Mitään yksittäistä syytä entisöintiprojektin aloittamiselle ei kukaan osaa näin jälkeenpäin nimetä. VAIHTEISTO Fuller RTO 12513 synkronoimaton 13+2-portainen manuaalivaihteisto. Lupaa ei kuitenkaan myönnetty, joten ostimme oman soramontun, jolta aloimme ajaa omia tuotteita ilman liikennelupaa”, muistelee Pentti yrittämisen vaiheista
Timmerbackan rahtiautoksi hankkima Sisu M-168 rakennettiin vilja-autoksi vuonna 1986 ja edelleen maansiirtoautoksi vuonna 1990. RKP:n valmistama kasettiperävaunu hankittiin Luttisille jo vuosia sitten, joskin käyttöön perävaunu pääsi vasta perinneauton valmistuttua. Heidän mielestään teettäminen oli heidän tapauksessaan ainoa keino saada auto kuntoon järjellisessä ajassa. Korjaustyöt tehtiin kummallakin kerralla SisuAuton Oulun toimipisteessä. 81. mutta pian Sisua ja sen osia toimitettiin maakunnasta löytyneiden osaavien käsien ulottuville. ”Moottori huollettiin ja samalla se sai uuden kompuran ja syöttöpumpun Jaresko Oy:llä, SL Raskashuolto katsoi alustan kuntoon ja Anttila Group hitsasi uuden apurungon. Tuposkone teki hitsaustyöt vastaten myös maalaustyöstä. Käyttöä se on edustuskäyttökin. Projektin aikana esiin nousseita osaja komponenttipuutteita paikattiin niin omien varaosavarastojen, varaosaliikkeiden kuin pihaan hankittujen varaosa-autojenkin avulla. Ensimmäinen kaato tehtiin jo vuonna 1989, toisen kerran auto kaadettiin kyljelleen metsäautotiellä vuonna 1993. Jälkeenpäin asiaa tarkastellen tekeminen oli todella ripeää, sillä perusteellisuudestaan huolimatta auto valmistui entisaikojen loisteeseen ainoastaan reilun vuoden työn tuloksena. Perinneautoa silmäillessään Pentti painottaa veljesten mahdollistaneen auton entisöinnin, joka on kuitenkin paljossa hoitunut ulkopuolisten tekijöiden tekemänä. » Meille taisi iskeä vanhuus ja kaipuu vanhoja aikoja kohtaan. Verhoilu tehtiin Ylivieskassa ja Ylivoimala osallistui sähkötöiden tekemiseen”, listaa Tapio ajoneuvon rakentamiseen osallistuneiden tekijöiden joukkoa. ”Järkeähän tämmöisessä tekemisessä ei ole ainakaan rahallisesta näkökulmasta, mutta lopputulosta silmäillessä voimme kuitenkin olla ylpeitä perheessämme kohta neljänkymmenen vuoden ajan olleesta ajokista”, pohtii Pentti Luttinen
Sisulla pintaa! Sisulla pintaa! 82 Seuraavassa numerossa Raskas Kalusto 1/2026 ilmestyy 15.1.2026. Vuosi 2026 avataan taiteellisissakin merkeissä, sillä valoa ja väriä pimeimpään aikaan tarjoaa tutustuminen Simo Riikosen elämäntyöhön kuorma-autojen motiivimaalaamisen parissa. Kävimme myös toteamassa, että kivenajoa on tässä maailmassa monenlaista ja silloin kalustonkin on vastattava tarkoitustaan. Tammikuun numerossa on ehditty käydä tekemässä pitkän päällystyskauden luultavasti viimeisiä massanajoja
Teksti tähän! ENNEN DIESELIÄ Kalevi Juutisen Hornsby-Akroyd-moottori FIRMAN MASKOTTI 80-luvun Sisu on kaivurin paras kaveri RUOTSIN ALLIS Länsinaapuri kopioi jenkeiltä tykinvetäjän 74 50 00 -2 50 8 • PA L VK O 20 26 -0 3 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 8/2025 • Hinta 12,50 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT MERCED ESBENZ L3000 12 2 8 / 20 25 • All is -C ha lm er s M • H or ns by -A kr oy d-m oo tto ri • M er ce de s-B en z L3 00 0D • N or m ag N G 23 • Sis u R -1 42 • Va ltr a 11 2 M -4 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Nyt myös netissä! VANHATKONEET.FI Osoit a kame ralla ( V KIRSI RAUKOLAN Osoit a kame rall a ( V UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Teksti tähän ! ENNEN DIESELIÄ Kalevi Juutisen Hornsby-Akro yd-moottori FIRMAN MASKOTTI 80-luvun Sisu on kaivurin paras kaveri RUOTSIN ALLIS Länsinaapuri kopioi jenkeiltä tykinvetäjän 74 50 00 -2 50 8 • PA L VK O 20 26 -0 3 Rautaista luettavaa • www.vanhatk oneet.fi • 8/2025 • Hinta 12,50 € TRAKTORIT • KUORMA-AU TOT • MAANRAKEN NUSKONEET • TAPAHTUMAT MERCE DESBENZ L3000 12 2 8 / 20 25 • All is -C ha lm er s M • H or ns by -A kr oy d-m oo tto ri • M er ce de s-B en z L3 00 0D • N or m ag N G 23 • Sis u R -1 42 • Va ltr a 11 2 M -4 Nyt myös netissä! VANHATKONEET.FI KROISOSMEININKIÄ: Classic Tiffany ’89 TULEVA KLASSIKKO: Honda Civic Type R MAINOKSEN IMUSSA: Urheilumarkkinointia SYMPPIS REISSUAUTO MINI MATKAILUA MAINIO MINIAUTO HONDA AN 600 ’72 TAVALLISTA SPORTIMPI OPEL MANTA GSI EXCLUSIVE ’87 8/2025 • Hinta 12,50 € • www.klassikot.fi VW GOLF RALLYE ’89 Ahdettua A -ryhmaa : : 8/ 20 25 Cla ssi c Tiff an y ’89 • Ho nd a AN 60 ’72 • M erc ed esBe nz 28 E ’84 • Op el M an ta B GS i ’87 • VW Go lf Ra lly e ’89 36 84 80 -2 50 8 • PA L VK O 20 26 -0 3 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V Nyt myös netissä! klassikot.fi
EK LU N D O Y • LA H M A -T R A N S O Y • JU SS I SÄ TE R I • JIM M IE K A R LS SO N • M A N TG M 18 .2 9 4 X 2 12 74 00 19 -2 50 8 PAL VKO 2026-03 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 8/2025 • HINTA 12,50 € • WWW.RASKASKALUSTO.FI • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 8/ 20 25 JIMMIE KARLSSON LUTTISTEN SISU M-168 NOSTALGIA KULJETUSLIIKE. Eklund Oy Koeajo: MAN TGM 18.290 4X2 -JAKOAUTO Custom: JUSSI SÄTERI – KUVANTEKIJÄ Kuljetusliike: JUKKA HIEVANEN OY K U LJ ET U S A . TOIV OTA MM E ASIA KKA ILLE MM E JA YHT EIST YÖK UMP PAN EILL EMM E HYV ÄÄ JOU LUA JA ME NES TYK SEL LIST Ä UUT TA VUO TTA ! Lahma-Trans Oy Sukupolvet vaihtuvat, pankot pysyvät Urjalalainen perheyritys kuljettaa, nostaa, huoltaa ja pesee KULJETUS KULJETUS A