HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 5.6.2025 56. Tartu hetkeen! Kesä kutsuu luonnon helmaan, liikkumaan ja mukaan alueen kesänviettoon. Puheenjohtajana jatkaa Johannes Tuomela. Bändin esiintymisiä odotetaan opiskelijoiden mukaan kuin kuuta nousevaa. Tartu hetkeen! RANTAPOHJAN KESÄLEHTI ILMESTYY TÄNÄÄN Kesän voidaan julistaa nyt alkaneen, sillä Rantapohjan tämän vuoden Kesälehti on ilmestynyt. vsk • N:o 41 Vuodesta 1969 Irtonumero 2,30€ . Sivut 6–7 KESÄ ON KESÄ ON TÄÄLLÄ! TÄÄLLÄ! SEIPÄÄLLÄ KORKEUKSIIN Jääliläinen Risto Sankala on yksi pohjoisen Suomen kovimmista seiväsmiehistä kautta aikojen. Kiimingin lukion oppilaista koottu Megapentti-bändi on noussut suureen suosioon koululla. Sivu 14 Megapentti jyrisee! Megapentti jyrisee!. Tänään bändi esitellään Rantapohjan nuortensivulla Rantsikassa. Rantapohjan Kesälehdessä kohtaavat ihmiset, ilmiöt ja kesätapahtumat. KESÄLLÄ NAUTITAAN ULKOLIIKUNNASTA Anu Suotula-Tepon vinkit kuntoportaisiin. Megapentissä soittavat Atte Palokangas, Juho Heikkilä, Jari Nikander, Aapo Mänty ja Aapo Perttu. – Mummi – LUKIJOILTA Sivu 2 UUSI VALTUUSTO KOOLLA Iin kunnanvaltuusto järjestäytyi maanantaina. 9 10 22 30 Kesä kutsuu luonnon helmaan, liikkumaan ja mukaan alueen kesänviettoon. Rantapohjan Kesälehdessä kohtaavat ihmiset, ilmiöt ja kesätapahtumat. Sivu 3 SATAMAAN TAIDETEOS Kulttuuripääkaupunkivuoden yksi pysyvistä taideteoksista tulee Kellon Kiviniemen satamaan. Huomataan, että he ovat siinä, aivan vieressämme. Mukana myös kattavat menovinkit kesä-, heinäja elokuulle. Mukana myös kattavat menovinkit kesä-, heinäja elokuulle. KESÄ ON KESÄ ON TÄÄLLÄ! TÄÄLLÄ! KESÄ ON TÄÄLLÄ! MATTI TÄHTÄÄ KUNINKUUSRAVEIHIN 4 KOITELIN SAHALLA RAADETTIIN HARTIAT RUVELLA TOTEUTUUKO PERTUN TAVOITE OIJÄRVELLÄ . Näin hienoja nuoria meillä on! Nostetaan nuorten positiiviset toimet näkyviksi
YK:n vammaissopimus velvoittaa tarjoamaan asumispalveluita, jotka eivät ole laitosmaisia. Rantapohjan numeroon 040 5173 842 voi lähettää myös WhatsApp-viestejä. Jo YK:n vammaissopimus velvoittaa siihen, että meillä on oikeus asua oman puolison kanssa ja elää samanlaista perhe-elämää, kuin muutkin elävät. Olin asioilla keskiviikkona 28.5. Mummi P.S. Kirjoitin kauppalaskun taakse asiani. Myös tässä on ihanan kesäinen tunnelma, ja henkilöt tuntuvat aidoilta ja eläviltä. Tulin luoksenne pyytämään, voisitteko auttaa minua soittamaan ystävälleni. Eikä minulla ollut puhelin mukana!! Jo seitsemänkympin ylittänyt mummi oli ison asian edessä. Te hoiditte sen. Romaani sijoittuu kesämökille meren rannalla. Terveisin Taiga Konsta ja Väinö Haukiputaalta! Tämä on kiitoskirje teille. Huomioin, Konsta ja Väinö, teidät kaupan vierellä ja sen, että teillä oli kännykät esillä. Toivomme, että uudet aluevaltuutetut ottavat kehitysvammaisten ihmisten asumiseen liittyvät asiat vakavasti. Huomataan, että he ovat siinä, aivan vieressämme. Tämän pitäisi olla mahdollista sekä tuetussa asumisessa että asumisyksiköissä. Haluamme viihtyisiä ja tilavia asuntoja, joissa esteettömyys on huomioitu. Sydämellinen kiitokseni Konsta ja Väinö! Kaikkea hyvää elämäänne. Tarjouduitte viemään minut kotiin, kunhan puolen tunnin kuluttua saatte auton. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Mielestäni näissä pääsee kuitenkin jonkinlaiseen kesätunnelmaan. Tämä jos joku on kevyttä ja hauskaa lukemista, sillä leikittelevä puhekieli saa takuulla vähintään hymyilemään. Sovimme, sillä varauksella, jos muuta apua ei tule. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Kerroin, että lähden kävellen sukulaiseni luo, joka on siinä lähellä töissä. Vammaisen ihmisen tulee itse saada valita oma asuinpaikkansa. Olitte heti valmiit auttamaan. Myös uusi vammaispalvelulaki edellyttää asumisen tuen järjestämistä asiakkaan toivomalla tavalla. Rehellisesti sanottuna kepeää kesälukemista oli melko vaikeaa etsiä muistini perukoilta, sillä aiheet ja teemat joista luen ovat harvoin kovin kesäisiä ja kevyitä. Kaunis kiitos myös muille auttajilleni! Omannäköisiä asumispalveluita kaikille Me kokemustoimijat haluamme puhua kehitysvammaisten ihmisten asumisesta. Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimukseen. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. » Torstaina 5. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Aloitin viime viikolla ranskalaisen Valérie Perrinin romaanin Vettä kukille. Aada Alapuranen aada.alapuranen@rantapohja.fi Kesä kirjoissa TOIMITTAJALTA Tuskin olet niin sivistystynyt että luet Rantapohjaa, mutta tiedoksi kuitenkin että roskasi on siivottu Osmanlaaksosta Haukiputaalla. Nyt ajattelinkin suositella kesälukemista Rantapohjan lukijoille. Kirjassa on myös aitoa suomalaista kesätunnelmaa. Miksi tämä ei kuitenkaan toteudu. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Emme löytäneet puhelinnumeroa (on salainen, sain tietää myöhemmin). Tottakai, tuli molempien suusta. Rahaa menee myös ateriamaksuihin, jotka ovat nousseet. Carley Fortunen Joka ikinen kesä on tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja valinnoista. Vaikka olenkin lukenut sen yläasteella, uskoisin sen uppoavan edelleen. Esimerkiksi Pudasjärveltä voi kuitenkin joutua muuttamaan Liminkaan tai Ouluun asti, kun kehitysvammaisille ihmisille suunnatut tukiasunnot ja asumisyksiköt ovat täynnä. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Tarina sijoittuu tosin muihinkin vuodenaikoihin kuin kesään. Kirja kertoo hautausmaalla työskentelevästä Violettesta, jonka samanaikaisesti synkkä ja toiveikas luonne on varsin kiinnostavaa seurattavaa. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Vaikka kirja mielletään lastenkirjaksi, sen koskettavuus tavoittaa varmasti vanhemmatkin lukijat. Kaupasta lähtiessäni en saanut autoani käynnistettyä. Kehitysvammaisten Tukiliiton kokemustoimijat: Simo Lehto, Kuusamo; Jaana Mosorin, Pudasjärvi; Anu Kurtti, Kuusamo; Sirpa Kröger, Oulu; Mika Saapunki, Kuusamo Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. Astrid Lindgrenin klassikon Veljeni Leijonamielen luin varmaan kymmenen vuotta sitten, mutta se kolahtaa edelleen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Ja varmasti aina tulee molemminpuolinen hyvä mieli, jonka sain taas kokea. Pienillä eläkkeillä elävien kehitysvammaisten ihmisten on maksettava liian suuria asumisen ylläpitomaksuja. Mielestäni kesä on parasta aikaa lukemiselle, sillä sään salliessa voi myös lukea ulkona. Hä! Starttasi kyllä, mutta ei käynnistynyt. Asuntojen tulee olla sellaisia, että myös pariskunnat pystyvät asumaan niissä tarvittavan tuen turvin. Vaikka en ole päässyt vielä loppuun asti, voin suositella sitä jo nyt. Ei sinun tarvitse kävellä sinne, mehän voimme mopolla käydä kertomassa huolesi hänelle, sanoitte! Olin, että ihan oikeastiko. Kirjassa on melko rauhallinen tahti, mutta silti jollain tapaa mukaansatempaava. Autostani oli mennyt “pensapumppu” rikki. Anna-Leena Härkösen esikoinen Häräntappoase on ollut klassikko jo syntyessään. Tämä johtaa siihen, että rahaa ei jää muuhun elämiseen. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. YK:n vammaissopimuksen mukaan meillä on oikeus olla mukana päättämässä meitä koskevista asioista. kesäkuuta 2025 » N:o 41 KESKUSTELEMME » KUVA LUKIJALTA » Kesä on täällä, ainakin kalenterin mukaan. Näiden parissa uskon kesäpäivän kuluvan mukavasti, oli se sitten sateinen ja kylmä tai aurinkoinen ja lämmin. Numero on. Lupasitte kuitenkin käydä katsomassa, olenko vielä pulassa! Tätä on lähimmäisyys! Näin hienoja nuoria meillä on! Nostetaan nuorten positiiviset toimet näkyviksi
ja varajäseneksi Johanna Jakku-Hiivala vas. Kuvassa myös kunnanjohtaja Marjukka Manninen.. ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Katri Mustonen (Heli Paaso-Rantala) vas. KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtajaksi valittiin keskustan Sanna Valaja (varajäsen Satu Nevatalo). Muut kunnanhallituksen jäsenet ovat Ilkka Pakonen (varajäsen Juha-Matti Paaso) kesk., Reijo Kehus (Pekka Koskela) kesk., Helka Tapio (Anne Matikainen) kesk., Noora Huotari (Minna Paakkola) kok., Petteri Mäenpää (Markku Koskela) kok., Heli-Hannele Haapaniemi (Harri Sanaksenaho) vas., Leena Tiiro (Minna Halonen) vas., Markku Järvenpää sd. ja Heli-Hannele Haapaniemi (Sauli Keltamäki) vas. Oulunkaaren ympäristölautakuntaan nimettiin Eero Alaraasakka (Mika Jutila) kesk. ja Harri Sanaksenaho vas. ja toinen varapuheenjohtaja Johanna Jakku-Hiivala (Katri Mustonen) vas. – Pyritään rakentavalla yhteistyöllä pitämään hyvä vire ja tekemisen meininki yllä Iin kunnassa. ja varapuheenjohtaja Petri Hyvönen (Oili Kaleva) ps. kesäkuuta 2025 56. Muut jäsenet ovat Kati Södö (Pirjo Klasila) kesk., Helka Tapio (Kirsimaria Pakonen) kesk., Pekka Koskela (Raino Ojala) kesk., Markku Jaakkola (Jarkko Kärki) kesk., Niko Ukkola kok. Tuomela muistutti valtuutettuja myös tehtävään kuuluvasta vastuusta. Kunnanvaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin keskustan Jari-Jukka Jokela, toiseksi varapuheenjohtajaksi kokoomuksen Jussi Kurttila ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi vasemmiston Teijo Liedes. (Pauliina Rasinkangas vihr.). ja Johanna JakkuHiivala (Arto Tikkanen) vas. Kiinteistötoimitusten uskotut miehet ovat Seppo Miettunen kok., Teppo Kakkonen kok., Taina Häkkilä kesk., Antti Lapinkangas kesk., Jari-Jukka Jokela kesk., Arto Tikkanen vas., Marko Härkönen vas. Muut jäsenet ovat Eero Alaraasakka (Jarkko Kärki) kesk., Sauli Jaara (Jukka Jussila) kesk., Sonja Alaraasakka (Taina Häkkilä) kesk., Jari-Jukka Jokela (Satu Nevatalo) kesk., Tuija Alikoski (Katja Torvinen) kok. ja muut jäsenet Sauli Keltamäki vas., Henri Seppänen ps. Oulun poliisilaitoksen neuvottelukuntaan valittiin Ilkka Pakonen kesk. Muut jäsenet ovat Kirsimaria Pakonen (Kati Södö) kesk., Taina Häkkilä (Pirjo Klasila) kesk., Juha-Matti Paaso (Simo Paakkola) kesk., Sirpa Jääskeläinen (Juho Kaakinen) kok., Minna Halonen (Heli-Hannele Haapaniemi) vas. (Tiina Vuononvirta vihr.). Myös hän Valaja toivoo tulevalle kaudelle hyvää yhteistyötä. vsk • N:o 41 Johannes Tuomela jatkaa Iin valtuuston puheenjohtajana Sanna Valaja kunnanhallituksen johtoon » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii » Kuivaniemi IIN UUSI kunnanvaltuusto piti maanantai-iltana parituntisen järjestäytymiskokouksensa. Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja on kokoomuksen Petri Tervonen (Niko Ukkola) ja toinen varapuheenjohtaja keskustan Hannu Kaisto (Mika Jutila). Varajäsenet ovat Kaisa Kerätär vihr., Sami Erkkilä kesk., Anne Turtinen kok., Jukka Kiuttu vas. Iin kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkaa keskustan Johannes Tuomela (vasemmalla), ensimmäinen varapuheenjohtaja on keskustan Jari-Jukka Jokela, toinen varapuheenjohtaja kokoomuksen Jussi Kurttila ja kolmas varapuheenjohtaja vasemmiston Teijo Liedes. YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN puheenjohtaja on Jari-Jukka Jokela (varajäsen Markku Jaakkola) kesk., ensimmäinen varapuheenjohtaja on Jarmo Lauri (Anna Turtinen) kok. ja toinen varapuheenjohtaja Mari Räinä vas. Ympäristöpalvelujen neuvottelukuntaan valittiin Johannes Tuomela kesk. Hän toivoo ja uskoo hyvän yhteistyön jatkuvan uudessakin valtuustossa ja muissa toimielimissä. (Markku Järvenpää sd.) ja Jukka Kiuttu, (Arto Tikkanen) vas. ja Teppo Kakkonen kok. RAKENNUSLAUTAKUNNAN puheenjohtajaksi valittiin Reijo Kehus (varajäsen Arto Junes) kesk., ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Seppo Miettunen (Ville Veijola) kok. Toivotaan, että neljän vuoden päästä voimme olla ylpeitä tekemisistämme. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkaa keskustan Johannes Tuomela. Kokouksen avasi ikävuosiltaan vanhin valtuutettu, keskustan Pekka Koskela. – Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin, mikä tarkoittaa sekä valtaa että vastuuta. ja Harri Sanaksenaho (Tauno Kivelä) vas. ja toinen varapuheenjohtaja Mika Jutila (Antti Lapinkangas) kesk. TARKASTUSLAUTAKUNNAN puheenjohtaja on Risto Säkkinen (varajäsen Martti Kaarre) sd. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo Iin kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin keskustan Sanna Valaja (oik.). Tuomela toivoo, että valtuusto ja valtuustosali pidetään arvokkaana paikkana, jossa kunnioitetaan toisten mielipiteitä ja annetaan vapaus kertoa mielipide. 3 Torstaina 5. Muut jäsenet ovat Sonja Alaraasakka (Satu Nevatalo) kesk., Kirsti Keränen (Helka Tapio) kesk., Veera Kuha (Anne Matikainen) kesk., Noora Huotari (Tuija Alikoski) kok., Marko Härkönen (Sauli Keltamäki) vas. ja Seppo Keltamäki sd. ja Martti Kaarre sd. (Pekka Koskela kesk.), Kati Södö (Satu Nevatalo) kesk., Pirjo Klasila (Kirsimaria Pakonen) kesk., Ville Veijola (Minna Paakkola) kok., Arto Tikkanen (Sauli Keltamäki) vas. Tehtävät on hyvä ottaa tosissaan ja käyttää niihin aikaa. SIVISTYSLAUTAKUNNAN puheenjohtajaksi valittiin Raino Ojala (varajäsen Sauli Jaara) kesk., ensimmäinen varapuheenjohtaja on Katja Torvinen (Markku Koskela) kok. Viime vuosina on päästy hyvään alkuun. – Toivon, että pystymme toimimaan täällä toistemme mielipiteitä kunnioittaen ja valtuustolle kuuluvan arvovallan mukaisesti, hän sanoi. KÄRÄJÄOIKEUDEN lautamiehiksi valittiin Reijo Kehus kesk. ja Aila Paaso (Eija Alaraasakka) vihr. KESKUSVAALILAUTAKUNNAN puheenjohtaja on Kirsimaria Pakonen kesk., varapuheenjohtaja Sirpa Jääskeläinen kok. Muut jäsenet ovat Antti Lapinkangas (Jari-Pekka Nyyssönen) kesk., Petri Hyvönen ps. Muut jäsenet ovat Kirsti Keränen (Jarkko Kärki) kesk., Anna Turtinen (Seppo Miettunen) kok., Arto Tikkanen (Heli PaasoRantala) vas. HYVINVOINTILAUTAKUNNAN puheenjohtaja on Jussi Kurttila (varajäsen Ville Veijola) kok., ensimmäinen varapuheenjohtaja Anne Matikainen (Veera Kuha) kesk. ja Seppo Keltamäki sd. (Tauno Kivelä vas.). IIN VESILIIKELAITOKSEN johtokunnan puheenjohtaja on Mika Jutila (varajäsen Arto Junes) kesk., ensimmäinen varapuheenjohtaja Teppo Kakkonen (Jarmo Lauri) kok. ja toinen varapuheenjohtaja Juha-Matti Paaso (Raino Ojala) kesk
Nimipäiviä Torstai: Sulevi Perjantai: Kyösti, Kustaa, Kustavi Lauantai: Suvi, Roope, Robert, Robin Sunnuntai: Salomo, Salomon Maanantai: Ensio Päivän nimi Sulevi on suomalainen muoto virolaisperäisestä Sulev-nimestä, joka merkitsee 'luontevaa' ja 'hyvää'. TÄMÄ PÄÄTÖS on merkittävä monella tasolla. Lisäksi on huomionarvoista, että piispainkokous teki päätöksensä tilanteessa, jossa kirkolliskokous ei ole vielä muuttanut kirkkojärjestystä tai kirkollislakia. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. +16° +18° +18° +18° +14° +19° HARTAUS » Kirkko otti askeleen kohti tasaarvoa – ja se on suuri ilon aihe TIISTAINA 3.6. . Kaksi piispaa jätti eriävän mielipiteen. Rantapohja Torstai 5.6. . Se on askel kohti sellaista kirkkoa, jossa jokainen tietää olevansa tervetullut – ei vain sanoin, vaan myös teoin. +11° +14° +15° +14° +12° +14° Perjantai 6.6. Se on suuri askel kohti tasa-arvoa. Ohjeessa todetaan selkeästi, että avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat mukaan kirkollisia toimituksia, joiden soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä (KJ 3: 53 §). Tähän asti kirkko on siis vaatinut, että kirkkotilojen käytöstä täytyy tehdä erillinen päätös, mikäli niitä annetaan saman sukupuolisten parien käyttöön. TÄMÄ PÄÄTÖS ei tee kirkosta täydellistä. +14° +13° +15° +12° +12° +15° Maanantai 9.6. 18.5.2025 Oulu Sinun muistosi kallis ainiaan jää kauniina mieliimme loistamaan. Mutta se tekee siitä inhimillisemmän ja nykyhetkessä elävän. Rakas äitimme, mummimme ja isomummimme Raili Valpuri (Vappu) PALOKANGAS o.s. Onko vaarana, että jotkut hiippakunnat alkavat toimia eri tavalla kuin toiset – aivan kuten aikanaan, kun Oulun hiippakunta ei sallinut naispappeutta ja naispapit joutuivat hakeutumaan pappisvihkimykseen muualle. Toisaalta voidaan ajatella, että piispat käyttivät nyt paimenuuttaan tilanteessa, jossa päätöksenteon viivästyminen olisi jatkanut epäoikeudenmukaisuutta. . Kritiikkiä on esitetty siitä, että kirkon ylin päättävä elin ohitettiin. tapahtui jotakin suurta. Mikä onkin ollut aivan absurdia. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 23 Aurinko nousee 2.44 ja laskee 23.52. kesäkuuta. . 18.5.1933 Ylikiiminki k. TOKI PÄÄTÖS ei syntynyt yksimielisesti. Vaikk´sydämes kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäs, lämpöäs, unhoittaa voi. Toivottavasti ei. Etunimenä Sulevi tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1929 alkaen päivällä 5. . . Nyt kirkko sanoo: kyllä, teidän rakkautenne on arvokasta ja sen voi siunata Jumalan kasvojen edessä. Se on askel, joka tuo toivoa, rakentaa siltoja ja kutsuu meitä kaikkia elämään todeksi sitä rakkautta, jota Jumala meille osoittaa – ilman ehtoja. He ovat kastettuja, rukoilevia, rakastavia ja sitoutuneita kristittyjä, jotka ovat toivoneet, että heidän rakkautensa voisi saada samanlaisen hengellisen siunauksen kuin muidenkin. . Se on askel kohti sellaista kirkkoa, jossa jokainen tietää olevansa tervetullut – ei vain sanoin, vaan myös teoin.. . Piispainkokouksen ohjeessa myös korostetaan, että pappeja ei tule rangaista siitä, että he vihkivät tai siunaavat samaa sukupuolta olevia pareja. 16:13 Anteeksi, minä luulin teitä pappilan paskatynnyrin vanteeksi. kesäkuuta 2025 » N:o 41 Arvostavissa käsissä ARVO KOVA Hautauspalvelut vuodesta 1960 Ii • Kempele • Liminka • Oulu • Oulunsalo Puhelin 24 h • 08 311 2158 • arvokova.. Kiitämme Attendon henkilökuntaa Vapun hyvästä hoidosta. Miltä on mahtanut tuntua niistä pareista, jotka ovat joutuneet seuraamaan, kuinka seurakuntaneuvosto äänestää siitä, kelpaavatko he käyttämään kirkon tiloja, ovatko he sen arvoisia kuin muut. Yli-iiläinen sananparsi ILMOJA PITELEE » Torstaina 5. Tämä herättää huolen: syntyykö kirkkoon nyt kaksi todellisuutta. Valmistuneita Juha Räinä on valmistunut musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus kutsutuille. Salla Autere Haukiputaan seurakunnan kirkkoherra Tämä päätös ei tee kirkosta täydellistä. . +13° +15° +15° +14° +14° +16° Sunnuntai 8.6. Joh. Kyse ei ole vain yhdestä asiakirjasta tai hallinnollisesta linjauksesta – kyse on suunnanmuutoksesta, joka tuo kirkon lähemmäs sitä todellisuutta, jossa me kaikki elämme. . . Mutta se tekee siitä inhimillisemmän ja nykyhetkessä elävän. Kirkon ykseys ei tarkoita yksimielisyyttä, mutta se vaatii yhteistä tahtoa pysyä samassa pöydässä. Ensinnäkin se tunnustaa sen, mikä on ollut totta jo pitkään: samaa sukupuolta olevat parit ovat osa kirkkoa. Tämä on tärkeä viesti luottamuksesta ja hengellisestä vapaudesta. +13° +16° +17° +16° +15° +18° Lauantai 7.6. Mukana elämän kulussa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous julkaisi ohjeen, joka koskee samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja siunaamista. Kynsilehto s. Sinua ikävöiden, kaikesta kiittäen ja rakkaudella kaivaten Jorma perheineen Eija perheineen Päivi perheineen Raimo perheineen Jaana perheineen lastenlapset ja lastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Ylikiimingin kirkossa 14.6.2025 haudanlepoon isämme viereen. . Se on ollut vastenmielistä – ja nyt se on ohi
Vuoden valmentajaksi valittiin Teemu Isoniemi ja vuoden toimihenkilöksi Janne Kiiski. Nyt vuorossa on seuraava single, omakohtainen kertomus unettomuudesta: Kauas unet karkaavat. Joka kerta Maakisessa yleisön on kuultava Jukka Takalon Martinniemi-biisi, eikä siltä vältytä tälläkään kertaa, Takalo naurahtaa. Rannaton horisontti, musiikki ja kyläyhdistyksen savumaivat ovat Maakisen Martinniemen tavaramerkki. Samaan aikaan Kauas unet karkaavat -kappaleen kanssa ilmestyvä Elävä Iijoki soi varsin kosteissa tunnelmissa. Tilaisuudessa joukkuetta kiiteltiin paitsi taidosta, myös upeasta joukkuehengestä, jonka johdosta mitalille SM-turnauksessa noustiin. Mäen luomat hahmot päivystävät kulttuuripolulla ympäri vuoden, ja polulle rantautuu aika ajoin myös uusia hahmoja. Myös toimihenkilöt saivat osansa palkinnoista. Siihen kohtaamiset, ilo ja tanssaaminen ovat paras ja toimivin lääke, tietää alusta asti tapahtuman kantavana voimana kyläyhdistyksen kanssa ollut laulaja ja lauluntekijä Jukka Takalo, jonka juuret ovat kylällä. Arkistokuva: Auli Haapala. Kesältä pelaajat odottivat eniten uimista ja loman viettoa kavereiden sekä perheen kanssa. Valmennuspäällikkö Harri Männikön terveiset joukkueille kesän kynnyksellä olivat seuraavat: “Olette tehneet loistavaa työtä; toimarit, valmentajat ja ennen kaikkea pelaajat! Hymyillään, haaveillaan ja pidetään tekemisen meininki päällä!” VUODEN hyökkääjänä palkittiin Eemil Jokitalo, vuoden puolustajana Nestori Siltakoski ja vuoden maalivahtina Julius Eskola. tuplasinkkupaketti Kauas unet karkaavat/Elävä Iijoki. Ohjelmassa on myös Jämähemmon Mettädisko, ja jossain päin kylää voi bongata Hitausaktivistin. U13-joukkueesta vuoden tsempparina palkittiin Seela Vuoti, vuoden kehittyjänä Topi Hack ja ahkerimpana harjoittelijana JuhoPekka Kelhä. Väisäseltä ilmestyy uutta musiikkia. Kuva: Teea Tunturi U11-joukkueen palkitut olivat kehittynein pelaaja Unto Järvinen, ahkerin treenaaja Joose Tiikkala ja sinnikkäin soturi Urho Tolonen. Kuva: Teea Tunturi Unien rajoilla ja Iijoen rannoilla » Auli Haapala » Haukipudas TOMI VÄISÄSELTÄ ilmestyy perjantaina 6.6. Uudet kappaleet avautuvat lämpiminä ja lempeän folkhenkisinä tarinamatkoina. U11-joukkueen kehittyneinen pelaaja on Unto Järvinen, ahkerin treenaaja Joose Tiikkala ja sinnikkäin soturi Urho Tolonen. Mukana on myös Laulava Laulureppu.Illan tapahtumat käynnistyvät metsämielikävelyllä 16.30. Haukiputaalainen laulaja ja lauluntekijä Väisänen esiintyy Maakisen Martinniemen ranta-areenalla lauantai-iltana 7.6. TAPAHTUMAA järjestävät Maakinen taiteellinen työryhmä, Martinniemen kyläyhdistys ja Kerhola. Joukkueen vastuuvalmentaja on Mika Ronkainen, valmentajat Janne Aikio ja Heidi Hallikainen, joukkueenjohtaja Otto Simola, huoltajat Hannu Kurttila, Niina Ronkainen ja Jani Vitikka sekä maalivahtivalmentaja Aino Mäenpää. Rannnan estradilla esitykset alkavat Liikkuvan Laulurepun ja Pyrstötähtien tahdissa. Päivän aikana kirjastoauto Kauno parkkeeraa Repolantiellä. Myöhäisen lauantai-illan Maakisilla jatkoilla Kerholassa kuullaan Martinniemen oman suuruuden Stockholm Expressin rokkikeikka. Mukana taidepolulla teoksineen ovat nyt myös Haukiputaan Taideyhdistys ja Toimintakeskus Tsemppi. Tulevaisuuden tähtiä vilisevä joukkue lähtee tavoittelemaan ensi kaudella kirkkaampia mitaleita. Syntyi tarina ja laulu, Väisänen tiivistää. sekä Väisänen & Äärettömät kanssa. MAAKINEN lauantai alkaa aamujoogalla Kurtinhaudan rantametsässä (Luotsiasemantie 83) kello 10. Lisäksi lukuisat taiteilijat, talkoolaiset, yritykset ja yhdistykset sekä kaupungin kulttuuriavustus mahdollistavat vapaan pääsyn tapahtumiin. Jokaisesta KKP:n joukkueesta palkittiin päättäjäisissä useita pelaajia, kuten kauden pelaaja, kehittyneinen pelaaja, sinnikäs soturi, paras hyökkääjä tai ahkera harjoittelija. Kerholan iltamenot ovat K18, mutta pihan musiikkiesityksiä voi seurata anniskelualueen ulkopuolelta. A. Väisänen-nimellä häneltä on ilmestynyt albumi Tulis ilta tai särkyis kone (2021). Uudessa kappaleessa on unen rajamaiden tunnelmaa, mutta lopulta herättävää ja innostavaa tenhoa. Keskiviikkona 11.6. Kuvataidemetsän teema on ”Meitä on moneksi”. Iltakuudelta ohjelmassa on kirjailijakävely Jenni Räinän ja Katja Törmäsen tähdittäminä sekä kuvataidenäyttelyn avaus. Väisänen on tehnyt musiikkia nuoruudestaan asti ja soittanut yhtyeissä Katve ja Outolintu. Väisänen kertookin ammentavansa laulun aiheet omasta elämästään, ja niihin kuulijakin voi helposti samaistua. – Otin osaa Elävän Iijoen melontatapahtumaan viime kesänä. Lapsille ja nuorille Kerholan lava on avoinna Soundecon luotsaamana puolesta päivästä alkaen. – Ei niin pientä asiaa, ettei se herätä keskellä yötä. Niissä kertomus on keskiössä, ja sointuva kitarasäestys kietoo kuulijan mukaansa. U10-joukkueen esimerkillisimpänä pelaajana palkittiin Enni Louhela, raatajana Aatos Rusanen ja voimakoneena Juuso Märsy. Hän on julkaissut musiikkia myös yhtyeiden Väisänen jne. Voi hyvin myös kuvitella, että myös nämä kaksi uutta biisiä soljahtavat mukavasti Maakisen Martinniemen ohjelmistoon ja uppoavat kuulijoihin rantahiekalla. Polulla J. U9-joukkueen esimerkillisimpänä pelaajana palkittiin Nella Paso, kehittyneimpänä pelaajana Vilho Lempinen ja pelitovereiden valitsemana parhaana pelikaverina Jaakko Ylikulju. – Maakisen Martinniemen ideana on ollut pitää kylä elävänä. Mukana ovat myös Matkarakastaja ja Nanna & Maakinen sävel. Vuoden liikuttajaksi valittiin Heidi Hallikainen ja vuoden joka paikan höyläksi Jari Moilanen. U12-joukkueen kehittyneinen pelaaja on Veeti Näyhä, ahkerin harjoittelija Valtteri Närhi ja kauden pelaaja Kaapo Märsy. kesäkuuta jälleen monipuolisella ohjelmakattauksella. Mukana ovat myös Vieno Huttusen ja Peran kombo teemalla”Pitsin ja jallun paluu”, Jukka Takalo, Naapurin Riston Lapset, Miika Leivo, Stepa, Muistijälki, Escapism ja Tulva. Perinteisessä jokiretkeilyssä edetään viikon aikana 160 kilometriä soutaen ja meloen pitkin Iijokea Taivalkoskelta Kipinänkoskelle. Tapahtumapaikkana on myös Martinniemen Kerhola, missä musisointi alkaa perjantai-iltana kuudelta ja jatkuu sisällä ja pihalavalla yömyöhään. 5 » Torstaina 5. U16 sinisestä palkittiin kehittyneimpänä pelaajana Tuukka Kortelainen, joukkuepelaajana Tomas Mattila ja ahkerimpana harjoittelijana Marlo Järvenpää. Venekuntani haaksirikkoutui ison kiven päälle Mustakoskella soudun ensimmäisenä aamuna. Se jää soimaan päähän, Väisänen lupaa. KKP:n vuoden joukkueessa pelaavat Erika Vitikka, Elli Huotari, Seela Vuoti, Siiri Tolonen, Veera Virkkunen, Lotta Sulkakoski, Kiira Korpela, Daria Molchun, Kerttu Keränen, Nea Ronkainen, My Kangas, Anna Aikio, Roosa Muikku, Jasmiina Mustonen ja Katri Parkkinen. Kuva: KKP KKP:n kauden päättäjäisissä U9-joukkueen pelaajat kokoontuivat muiden joukkueiden tapaan yhteen saamaan mitalit hyvin menneestä kaudesta. kesäkuuta 2025 » N:o 41 KKP palkitsi parhaimmistoa kauden päättäjäisissä » Teea Tunturi » Jääli KIIMINGIN KIEKKOPOJAT palkitsi kauden menestyjiä ja joukkueiden parhammistoa kauden päättäjäisissä. Vuodesta 2009 järjestetyn kulttuuritapahtuman areenana Kurtinhaudan rantametsä ja Ukkolanranta, jonka horisontissa Kiiminkijoki sulautuu mereen. Vuoden joukkueeksi valittiin KKP:n N16, joka taisteli kauden aikana tiensä SMpronssille kisoissa, joissa oli mukana myös liigaseuroja. Martinniemen koulun pihalle saapuu Lumo Companyn kyläkiertueella INDIGO ja tarjoaa ilmaisen nykysirkusesityksen kaiken ikäisille kello 14.30. Väisänen työstää tällä hetkellä seuraavaa pitkäsoittoaan, joka ilmestyy vielä tämän vuoden aikana. Seuraavaksi estradille astuvat Väisänen, Nanna Louhela, Jukka Takalo & co, These Charming Men, Ailu ja huipennukseksi Kuun Pimeä Puoli. Martinniemen kyläyhdistys toivoo vapaaehtoisia talkoolaisia mukaan, vielä ehtii avuksi. Kuva: Pentti Amore Kulttuuria kaikelle kansalle Maakisessa Martinniemessä » Auli Haapala » Haukipudas MONITAIDE ja kylätapahtuma Maakinen Martinniemi järjestetään viikonloppuna 6.–8. The Southgates tekee Kerholassa kesän ainoan keikkansa
Marmorinen, kelloaiheinen veistos sijoitetaan sataman huvivenealueen puolelle, lähelle merta ja kalastusmuseota. Iwasaki kertoi käyneensä Ylikiimingissä ensimmäistä kertaa viime vuoden maaliskuussa, jolloin lunta oli hänen mukaansa noin 70 senttiä. Puutöistä Korpelalla on paljon kokemusta, mutta tervatynnyriä hän ei ole aikaisemmin rakentanut. 040 5411128 Laadukkaat kesäkukat suoraan kasvupaikalta Haudoille kauniit kukat Meiltä myös tomaatin ja kurkun taimet Avoinna ma-pe klo 9-20 la-su klo 9-18 . .. Tynnyri tehdään yhdessä haukiputaalaisen Kari Korpelan kanssa. Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. TAITEILIJARYHMÄN aiempien kansainvälisten teosten perusteella voi odottaa, että myös Kiviniemen satamaan tuleva veistos on järeä. Rosengren Nielsen taustoitti. Koko tarinan kuunteleminen paikan päällä veisi kymmenen vuotta. Aikaa näyttävään, kellon muotoiseen teokseen tuodaan tarinankerronnan perinne ja mytologinen ulottuvuus. .. .. Ylikiimingin taideteos saa inspiraationsa lumesta ja tervasta » Aada Alapuranen » Ylikiiminki YLIKIIMINGIN asukastuvalla järjestettiin tiistaina kutsuvierastilaisuus, jossa kerrottiin Ylikiimingille tulevasta Climate Clock -teoksesta. Tynnyrillä on korkeutta 2,8 metriä, se on tehty kuusesta ja painaa noin 600 kiloa. Perinteet ja yhteisölliset tarinat auttavat meitä näkemään ja arvostamaan luontoa. Sen päälle sijoittuu Iwasakin tekemä lumihiutale. Iwasaki pääsi tutustumaan lumihiutaleen muodostumiseen ja ilmastonäkökulmaan tarkemmin. Japanilainen taiteilija Takahiro Iwasaki esitteli tulevaa teosta yhdessä Climate Clock -tiimin kanssa. . Teoksen on lukenut nauhalle kiviniemeläinen kalastajanainen. kesäkuuta 2025 » N:o 41 .. KURAATTORI Alice Sharp löysi Iwasakin teokset vieraillessaan Venetsiassa. – Ilmasto ja luonto ovat muuttuneet vuosituhansien kuluessa, mutta omana aikanamme voimme kokea ilmastonmuutoksen vaikutusten tapahtuvan nopeassa syklissä – ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Tiistaina asia sai varmistuksen, kun taideteoksen paikaksi vahvistettiin Kellon Kiviniemen satama. 6 » Torstaina 5. Kuvat luonnoksista paljastetaan loppuvuodesta 2025. Uutinen kerrottiin Kellon yhteisötilassa järjestetyssä tilaisuudessa. Erikoisuutena veistoksen sisälle asennetaan ääninauha, jolta kuuluu kerran tunnissa yksi sana Homeroksen Odysseiasta. Kuva: Auli Haapala. Iwasaki alkoi suunnittelemaan teosta, joka on saanut inspiraationsa lumesta ja tervasta. Vasemmalla Climate Clock taidereitin kuraattori Alice Sharp. Teos koostuu suuresta tervatynnyristä ja lumihiutaleesta. .. Rosengren Nielsenin mukaan oli selvää, että teos saa konkreettisesti kellon muodon – viitaten sekä taidereitin teemaan Climate Clock (ilmastokello) että paikan nimeen, Kelloon. Hän pääsi vierailemaan muun muassa Ylikiimingin kirkossa, jonka yksinkertaisuudesta ja kauneudesta hän vaikuttui. Kello on myös maailmanhistorian tärkein keksintö. Rasmus Rosengren Nielsen on itsekin kotoisin pienestä tanskalaisesta merenrantakylästä, joten Kiviniemeen saapuessaan hän kertoi tunteneensa tulleenKiviniemen satamaan valmistuvan taideteoksen tekee SUPERFLEX-taitelijaryhmä, johon kuuluva Rasmus Rosengren Nielsen sai Kellon asukastuvalta muistoksi käsityönä tehdyn ruusun. .. Numero on Säynäjäahon puutarha Kasvitarhankuja 8, Herukka, 90800 Oulu www.saynajaahonpuutarha.fi p. Vierellä taiteilijapari Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, jotka rakentavat yhteisöllisesti toista taideteosta Oravan koululla. Merellisen maamerkin toteuttaa tanskalainen taiteilijaryhmä SUPERFLEX, jonka muodostavat Jakob Fenger, Bjørnstjerne Christiansen ja Rasmus Rosengren Nielsen. Iwasakin teoksille on tyypillistä suurien ja pienin asioiden yhdisteKiviniemen sataman taideteos kertoo myös Odysseian tarinaa » Auli Haapala » Kello HAUKIPUTAAN alueella on arvuuteltu, mihin merelliseen ympäristöön Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 Climate Clock -taidereitin yksi seitsemästä pysyvästä teoksesta sijoitetaan. Sharp valitsi Iwasakin Climate Clock -taitelijaksi ja esitteli hänet oululaiselle Pertti Ala-aholle, joka tutkii Oulun yliopistossa lumisten alueiden hydrologiaa. Paikalla ollut Nielsen kertoi, että teoksen inspiraationa ovat toimineet meri sekä keskustelut paikallisten kalastajien, yhteisöjen ja ilmastoja luontoalan asiantuntijoiden kanssa
– Olisi hienoa, jos lapsille ja nuorille kerrottaisiin teoksesta ja sen taustoista lisää myös myöhemmin. Kuva: Claudia Woolgar. Teoksen tekee maailman arvokkaimmaksi se, että paikalliset ihmiset lahjoittavat siihen aikaansa ja merkityksellisiä hetkiä. Hänen mielestään on hienoa, että teoksen suunnitteluun on osallistettu eri yhteisöjä ja myös koululaisia. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma tarjoaa paikallista ja maailmanluokan taidetta. Kiviniemen sataman lisäksi teokset sijoittuvat luonnonläheisiin kohteisiin YliIissä, Kiimingissä, Ylikiimingissä, Oulunsalossa ja Oulun keskustassa. Mukana kuvissa ovat myös luontoja tiedeyhteisöt. kesäkuuta 2025 » N:o 41 viipaleessa on 2,4 g proteiinia 1,7 g kuitua Mahti Paahtis Graham . Taiteilija Rasmus Rosengren Nielsenin (oik.) kanssa paikkaa mittomassa Oulun kaupungin työntekijöitä sekä vasemmalla taidetiimin tekninen asiantuntija Sam Collins. On myös hienoa, että teoksen alaosaan tulee paikka, jossa voi istahtaa ja katsella merta, Tenttula totesi. Myös Janika Harju piti kuulemastaan. Climate Clock -taidereitin kaikki seitsemän pysyvää teosta julkistetaan ensi vuoden kesäkuussa. . Kuva: Aada Alapuranen Kiviniemen sataman taideteos kertoo myös Odysseian tarinaa Kellon muotoinen taideteos tarvitsee sille sopivan maaperän ja tukevan perustuksen satama-alueelle. 7 sa kuin kotiin. » Torstaina 5. Kellon rakentaminen jatkuu tulevana lauantaina ja elokuussa Oravan koululla. 040 579 3907 tai 08 311 5486 OSTOJA MYYNTILIIKE OSTOJA MYYNTILIIKE OSTOJA MYYNTILIIKE www.sininenpysakki.fi . Ylikiimingin taideteos saa inspiraationsa lumesta ja tervasta ly, ja tässäkin teoksessa leikitellään ison tynnyrin ja pienen lumihiutaleen mittasuhteilla. Kuvat teoksen luonnoksista paljastetaan loppuvuodesta 2025. Hän viettää Oulussa muutaman päivän ennen paluutaan Tanskaan jatkamaan tiiminsä kanssa projektia. Saaristonkatu 18-20, 90100 Oulu Avoinna ti-pe klo 10-17, la 10-16 P. Meri on alueella tärkeä, ja Kiviniemen koulussa merioppi kuuluu opetussuunnitelmaan, Harju totesi. Oulun taidemuseo huoltaa teosta. KIVINIEMESSÄ Satama Parturia pitävän yrittäjän Reeta Tenttulan mielestä taideteoksen ideat ovat upeita. Vaikka Climate Clock taidereitin teema on vakava, halutaan teosten ilmastonmuutokseen kietoutuvilla teemoilla vahvistaa luontosuhdetta ja luoda positiivisesti uskoa tulevaan, sanoi taidekokonaisuuden kuraattori Alice Sharp Iso-Britanniasta. Taiteilijat kertoivat kuvausryhmän olevan puolivälissä filmauksia. Aluksi kello kiertää taidereitin paikkakunnilla ennen kuin se sijoitetaan pysyvään paikkaansa, joka julkistetaan myöhemmin. . Suuri tervatynnyri on Kari Korpelan tekemä, ja päälle sijoitetaan Takahiro Iwasakin lumihiutale. Elektronisesti ja mekaanisesti toimivan hybridikellon näytöllä nähdään alueen asukkaiden arjen tärkeitä hetkiä sekä heidän omia videoitaan. Teos sijoitetaan Tervasautiolle, ja sen elinkaari on vähintään kymmenen vuotta. Jokainen teos kuvastaa pohjoista luontoa, sen rytmejä ja ilmastohaasteita. Taidereittiä täydentää suomalais-saksalaisen taiteilijaparin Tellervo Kalleisen ja Oliver KochtaKalleisen teos Maailman arvokkain kello, jota rakennetaan yhteisöllisesti Kellon Oravan koululla. . Teemalla voidaan yhdistää myös tiede ja taide. – Tällainen nähtävyys tuo varmasti lisää elämää satamaan. Syksyllä Kiviniemen satamassa aloitetaan teoksen perustustyöt. OULU26 ohjelman tavoitteena on yhdistää ihmisiä yhteisöllisesti ja inspiroida uudenlaisiin tapoihin ajatella
– Kouluaika oli ihanaa kengäntekemistä. Minulle esteettisyys on kuitenkin aina hyvin tärkeää, joten on palkitsevaa, kun lopputulos näyttää hyvältä. – Olen kiitollinen asiakkaista, joista monet tulevat aina uudelleen. Koulusta tehtiin myös paljon opintoihin liittyviä matkoja lähimaihin. Kolme vuotta sitten Tuomaalan Haukiputaalla asuva sisko vinkkasi, että täällä olisi suutarinliike myytävänä. SUUTARIN työstä löytyi se palveluammatti, jonka Tuomaala kokee omaksensa. » Torstaina 5. – Pidin siinäkin työssä ihmisten palvelemisesta, mutta sairaaloiden steriili ympäristö, hierarkia ja jatkuvasti lisääntynyt kiire eivät olleet minulle mieluisia. Saksan-pesti liittyi töiden vähenemiseen lamaajan Suomessa. 8 » Tuija Järvelä-Uusitalo » Haukipudas HAUKIPUTAALAISEN Kenkäpaja Tukunin yrittäjä Sirpa Tuomaala ilahtuu asiakkaiden auttamisesta. – Asiakas saattaa sanoa, että ihan sama, miltä lopputulos näyttää, kunhan tuote saadaan korjattua. 044 791 4699 eija.kaikkonen@akson.fi www.akson.fi/II . Käytännössä asuin koululla ja tein noin kaksikymmentä paria kenkiä. SUUTARI on Tuomaalan kolmas ammatti. – On mukavaa, että saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. – Minulla oli myös kivoja työharjoittelupaikkoja ja antoisa opiskelijavaihtojakso Tallinnan taideakatemiassa. kesäkuuta 2025 » N:o 41 Luotettavat, ammattitaitoiset ja laadukkaat palvelut Askeltava Sinua varten Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli Ikääntyneiden palvelut Vammaispalvelut Tukipalvelut Askeltava Oy p. Kun kenkään tehdään asiakkaan jalan vaatimat muutokset, vaikuttaa se paljon elämänlaatuun. Siellä kuitenkin huomasin, ettei se työ miksikään muutu. VALMISTUTTUAAN taiteen maisteriksi Tuomaala työllistyi pääasiassa määräaikaisiin taideprojekteihin ja teki myös sairaanhoitajan töitä. Siellä sai maalata elävää mallia sekä kouluaikana että iltaisin. Opin myös, että pääaineeni tekstiilitaide oli maailmalla hienoa ja arvostettua. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo Suutari Sirpa Tuomaala pitää tuunaustöistä, jossa saa kunnostaa asiakkaille rakkaita asioita.. – Saksaan värvättiin tuolloin ryhmä suomalaisia sairaanhoitajia, jotka koulutettiin sikäläisiin tarpeisiin. Suutarin työt ovat tällä hetkellä arvossaan, kun vanhan korjaamista taas arvostetaan. Pelkästään taiteen tekeminen oli opettavaista, mutta aika yksinäistä ja siitä sai palautetta oikeastaan vain näyttelyiden kautta. Koulutuksen jälkeen kuitenkin kenkien valmistamiseen annettujen maksusitoumusten määrä romahti ja siirryttiin kengänvalmistuksesta muokkaamaan kaupasta löytyviä kenkiä sopiviksi asiakkaille. Ensimmäinen oli sairaanhoitaja, joka oli vielä 80–90-luvun taitteessa perinteinen valinta naiselle. YRITYSELÄMÄÄ » Suutari nauttii ihmisten auttamisesta Sirpa Tuomaalan kenkäpajalla valmistetaan mittatilausjalkineita ja tehdään monenlaisia korjausja muutostöitä. Saimme tehdä huokealla materiaalimaksulla kenkiä niin paljon kuin halusimme. – Edellinen suutari oli ollut tässä vain vajaan vuoden ja päätti muuttaa toisaalle. Noihin vuosiin kuuluu myös vakituista taiteilijaelämää sekä ohjaajan työ yksityisessä kehitysvammaisten työpajassa Karjalohjalla. Tässä työssä voin hyödyntää taiteilijan koulutustani, eikä se sairaanhoitajakaan koskaan minusta pois lähde. Jo lapsesta asti kiinnostanut taiteilijan työ alkoi vetää Tuomaalaa entistä enemmän puoleensa, mutta sen aika ei ollut ihan vielä. Tuomaala pitää myös tuunaustöistä, joissa asiakas tuo itselleen rakkaan asian kunnostettavaksi. Tykkään tästä työstä ja toivon että ihmiset pystyvät jatkossakin korjaamaan asioitaan ja huomaisivat mitä kaikkea voi vielä korjata sen sijaan, että ostaa uutta. Tuomaala teki sairaanhoitajan töitä Suomessa, Saksassa ja Norjassa kymmenisen vuotta. Ostin yrityksen kokonaisuudessaan ja muutin Haukiputaalle. Hain useisiin taidekouluihin ja pääsin Lapin yliopistoon, jossa aloitin vuonna 2000. Kaikki kuitenkin palasivat parin vuoden kuluttua Suomeen, kun täällä oli taas töitä. Silmiin osui ortopedisten kenkien valmistuskoulutus Kankaanpäässä. Tuomaala tekee myös jalkineiden ortopedisia muutoksia sekä esimerkiksi kenkien venytyksiä. Tukunin palveluihin kuuluu mittatilausjalkineiden valmistaminen sekä korjaavan suutarin työt kuten vetoketjujen, tarranauhojen, kantalappujen ja pohjien uusiminen. Tuomaala huomasi jo taidekoulujen pääsykokeissa, että se on maailma, johon hän haluaa. – Mukavinta tässä työssä on, kun koen voivani konkreettisesti auttaa asiakasta. . – Sitten muutin Tampereelle ja pohdin jälleen, mitä alkaisin tehdä. Tulevaisuuttaan pohtiessaan Tuomaala katsoi säännöllisesti tarjolla olevat koulutukset. – Lähdin vielä Norjaan sairaanhoitajaksi. Koulutus oli rakennettu ajatuksella, että ikäihmiset tarvitsevat tulevaisuudessa paljon ortopedisiä kenkiä
Vuoden 2022 tammikuussa esiteltiin Luuluistimet, helmikuussa Jääsaha, maaliskuussa Hirvenhiihtäjän sukset, huhtikuussa Veteraanin sotamuisto 1808-1809, kesäkuussa Liitupiiput, heinäkuussa Suosukset ja Siipiviikate, marraskuussa Plootulaukku 1768 ja plootu ja joulukuussa Pläkkilyhty. Uuniluukun raosta kurottelee tikun nokassa ”mako”. Lauta on kotikekoinen, halkaisijaltaan 28 cm ja nikkaroitu koivupuusta. Tämän jälkeen juustomassa nostettiin juustolaudalle ja taputeltiin siinä isohkon leivän muotoiseksi. Valmistustapa on pohjimmiltaan sama kuin tuhatkunta vuotta sitten, tekniikoissa on toki tapahtunut muutoksia. Paistopinta on tehty yhdestä puusta. Yhdistyksen toimialueena on Oulun kaupungin suuralueet Kiiminki ja Jääli, eli entisen Kiimingin kunnan alue. Lauta juustoineen tuettiin sitten kallelleen takkatulen loisteeseen paistumaan. Kuva: Eino Mikkonen. 1960-luvulla tulivat käyttöön synteettisesti valmistetut juuston juoksuttimet. Vuoden 2024 tammikuussa esiteltiin Susiverkon katkelma 1800-luvulta, helmikuussa Permiluokit 1800-luvulta, maaliskuussa Parireki hevosten aikakaudelta, huhtikuussa Puinen sarvisatula, toukokuussa Paimentytön huilu 1794, kesäkuussa Pesukurikka ja pyykkilauta, syyskuussa Juurisaavi, lokakuussa Palokeksi, marraskuussa Silitysraudat, ”muinaista rautaa”, joulukuussa Kahvimyllyt, kahvikansan historiaa. Juoksuttimena käytettiin puhdistettua, suolattua, kuivana säilytettyä juottovasikan juoksumahaa eli makoa. Talonpoikaisen juuston valmistus alkoi siten, että padassa lämmitettiin tuoretta maitoa, jota yhteen juustoon tarvittiin 8–10 litraa. Raili-sisko muisti vielä, kuinka 1950-luvulla Mikkosella kuivatut leipäjuustot tallennettiin jyvähinkaloon. Juttusarjan kuukauden esineen esittelee asian harrastaja ja johtokunnan jäsen Eino Mikkonen. Keskelle on syntynyt iso rako kuivumisen ja kutistumisen seurauksena. Toinen juustolauta on kauniisti kukka-aihein koristeveistetty. Lautaa tarpeen mukaan käännettäessä juusto kypsyi tasaisesti kummaltakin puolelta. Vuoden 2023 helmikuussa esiteltiin Tulenkuljettajan pakkula vuodelta 1716, maaliskuussa Rakennuskätkö, ”Kotivakuutus” 1850-luvun tapaan, huhtikuussa Täikampa, toukokuussa Riimukalenterirasia, kesäkuussa Tynnyrisaha, lokakuussa Tuulastusvälineet 1800-luvulta, marraskuussa Ryyppykupit 1700 ja 1800-luvuilta ja joulukuussa Kupparinkoneet. Itse teline on ajan saatossa kadonnut. Sen käyttö oli kahdenlainen: se pantiin sellaisenaan juoksutettavaan maitoon tai sitä liotettiin vedessä, jota sekoitettiin maitoon. Tämän vuoden 2025 tammikuussa esittelyssä oli Kessuhakkurit 1800-luvulta, helmikuussa Sokeriloukku, maaliskuussa Suolapullot ja suolahuhmare tuohikulttuurin ajalta, huhtikuussa Pellavakalpa ja häkilä, toukokuussa Hiirennakki ja kaksi muuta loukkua. Lähteet: Vilkuna Kustaa, Mäkinen Eino: Isien työ 1953; Kansalliskirjaston Finna.fipalvelu; Kuukauden esine: Eino Mikkosen yksityiskokoelma. Pataa hämmennettiin kauhalla tai huttuvispilällä ja kädenlämpöiseksi kuumentunut maito alkoi vähitellen juoksettua, kun kaseiini erkautui herasta. POHJANMAAN ja Kainuun alueiden talonpoikaisen leipäjuuston teossa massa kokoiltiin ensin matalan pyöreän viilipytyn päälle, missä hera puserrettiin mahdollisimman tarkkaan pois. Kolmantena on esittelyssä Rauha-äidin pyöreähkö, puinen juustolauta, joka on tehty kahdesta erillisestä osasta. KIIMINKI-SEURA järjestää yhteistyössä kiiminkiläisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa Kiiminkipäivät 9.-– 10.8.2025, toripäivä on lauantai 9.8. 9 » Torstaina 5. KUUKAUDEN esineen esittelyssä on kolme juustonpaistolautaa. . Riihikuivan viljan seassa juusto säilyi erinomaisesti, vaikka koko talven. Tulen loisteessa pinnalle kihonnut rasva muodosti jäähtyessään reiättömän, konservoivan kerroksen, joka estää bakteerit tekemästä tuhojaan. Paistinlaudan suurin halkaisija on 35 cm. KIIMINKI-SEURA on perustettu 1999. Paistinlauta on tehty kahdesta osasta. Vaaleanharmaan viilipytyn päällä on huttuvispilä sekä juustokehä taikamerkein varustettuna. Mikä kuukauden esine. Käristettäessä syntyi mitä herkullisin maitorasvan tuoksu. – Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on mm. Näin muisteli siskoni Raili. aloitti vuoden 2021 syyskuussa Rantapohjassa Kuukauden esine -teeman mukaisen juttusarjan. Jälkimmäinen tapa oli käytössä Mikkosella 1950-luvulla. Taakse on kiinnitetty puutapilla kolmijalkainen teline, jonka varassa lautaa voitiin pyörittä takkatulen edessä. Kiiminki-Seuran muut johtokunnan jäsenet ovat Aila Berg, Leena Huhanantti, Eero Huttula, Pertti Kutilainen, Marja-Terttu Mertaniemi, Mirja Mikkonen ja Anu Uusitalo. . . Laudan takana oleva kädensija on kiinnitetty lautaan rautanauloin. Ensimmäiset kirjalliset maininnat suomalaisesta juuston valmistuksesta ovat 1500-luvulta. kesäkuuta 2025 » N:o 41 . Koivu olikin paras materiaali, sillä havupuisesta saattoi kihota makua juustoon. . Kädensija sitoo erilliset paistinpinnan osat toisiinsa. Perinnetietouden ylläpitäminen ja julkaiseminen on Kiiminki-Seuran yksi tärkeä toimintamuoto, kertoo yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Matti Kontio. KUUKAUDEN ESINE » Leipäjuuston paistolauta » Eino Mikkonen » Kiiminki » Jääli JUUSTOJA on valmistettu ammoisista ajoista lähtien. Ensimmäisenä on puinen juustolauta, jonka ympärillä on matalan reunuksen muodostava rautavanne. . Puristettu juusto suolattiin ja pantiin orrelle tai juustohäkkiin kuivumaan. Käyttöaika osunee vuosien 1944 ja 1974 väliselle ajalle. Parasta herkkua oli kuivatettu leipäjuusto, joka paloiteltuna keitettiin juustokeitoksi tai hiilloksella uudelleen käristettiin pehmeäksi. » Rantapohja » Kiiminki » Jääli KIIMINKI-SEURA R.Y. Halkaisija on 35 cm. Padan pohjalle kertynyt aines kokoiltiin käsin puristeltuina möykkyinä kehään, pieneen nelikulmaiseen laatikkoon, missä paineltiin viimeiset herat irti. kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen. Nyt esittelyssä on Leipäjuustonpaistolauta. Laudan taakse on veistetty omistajan monogrammi ja vuosiluku 1909. Pyöreän laudan takana on kolmijalkaisen telineen kiinnitystapin reikä. Muinoin hyvinä maitokesinä juustoja tehtiin runsaasti ja nautittiin sitten talvella maidottomana aikana. Syyskuussa 2021 esittelyssä oli Kylänkapula eli oltermanninkapula, lokakuussa Kaulauslauta ja -tukki, marraskuussa entisajan teurastajan puukkosetti, joulukuussa Poron länget. Kuivattuna leipäjuusto saattoi säilyä hyvänä vuosikausia. Näin syntyi varsinaissuomalainen kehäjuusto. Juustolauta on paljossa käytössä reunoiltaan karstoittunut ja palanut. Pääsääntöisesti kuukausittain ilmestyvässä jutussa esitellään vanhoja esineitä ja työkaluja sekä kerrotaan niiden käyttötarkoituksesta. Vieressä rautavanteellinen ja koristeveistetty paistolauta sekä Rauhaäidin juustolauta
Kyläjärjestön mukaan Pohjois-Pohjanmaan kuntien kannattaa huomioida tämä omissa tulevaisuuden strategioissaan. Maakuntakaavassa merkityn tuulivoima-alueen ulkopuolelle sijoitettua voimalaa koskeva kiinteä etäisyys esitetyssä muodossa ajaisi tuulivoimakuntien verkoston kannanoton mukaan hankkeet kohti arvokkaampia luontoalueita ja loukkaisi kuntien oikeutta päättää omien alueidensa käytöstä. Kunnilla on jo nykyisellään mahdollisuus linjata etäisyydestä omien mieltymystensä mukaisesti. Hän lisää, että Vesi-Jatuliin on helppo tulla, parkkipaikkoja riittää ja altaat ovat kunnossa. JARI JOKIKOKKO ja Kake Jokikokko olivat illan kolmansia 7,740 kilolla. – Meni siinä vähän aikaa ennen kuin se veneeseen saatiin. – Keli oli hyvä. – Olisiko se ollut siinä kisan puolivälissä, kun iso hauki tuli, Joni Hiltunen arvioi. –Mekin seurana kehitämme jatkuvasti toimintaa ja haluamme panostaa lasten liikkumiseen. – Minulla on vähän vähemmän, mutta tämä on kolmas yhteinen vuosi cupissa, Matti Hautamäki kertoo. Edellytykset alueellisesti tasapainoiselle tuulivoimarakentamiselle on turvattava, ja päinvastoin parannettava niitä ratkaisemalla Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen haasteet, kommentoi Mila Segervall, Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja ja verkoston varapuheenjohtaja. kesäkuuta 2025 » N:o 41 Uimakoulu antaa elämän mittaiset eväät Haukiputaan Heiton uintijaoston puheenjohtaja Hannu Saikanmäki muistuttaa uimataidon ja lasten liikkumisen tärkeydestä » Anu Kauppila » Haukipudas SUOMESSA uimataito määritellään kansalaistaidoksi, joka jokaisen maassa asuvan tulisi olla mahdollisuus oppia. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton ja Opetushallituksen vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan enää vain noin 55 prosenttia kuudesluokkalaisista on uimataitoisia. SUOMEN tuulivoimakuntien verkosto ei kannata pitkän kiinteän etäisyyden asettamista, sillä jokaisen hankkeen yhteydessä alue tutkitaan tarkasti. Rupesin jo Jonille, että ei täältä lähde mitään, että sinä vain saat. – Ennen uimakoulut täyttyivät muutamassa minuutissa ilmoittautumisen avauduttua, mutta nyt joudutaan miettimään saadaanko kirppuja delfiiniryhmät pyörimään, Saikanmäki toteaa. Päätämme alueidemme käytöstä vahvalla paikallistuntemuksella ja vastuullisesti – toimimmehan omassa elinympäristössämme. Kolmen tunnin uistelun jälkeen Juopulin Vatturanta täyttyi uistelijoista ja katsojista. Ensi syksyn uimakouluihin ilmoittautuminen avautuu heinäkuussa. Uusi Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelma valmistuu syksyllä 2025. Kunnissa on jo nyt mahdollisuus laatia periaatteet tuulivoimarakentamiselle ja määrittää esimerkiksi etäisyysvaatimus asutukseen. JONI HILTUNEN ja Timo Vimpari uistelivat toiseksi 8,835 kilon saaliillaan. Saikanmäki haluaakin muistuttaa niin harrastajia kuin lapsiperheitäkin siitä, että VesiJatulissa on puitteet kunnossa monenlaisen vesiurheilun harrastamiseen. asuinympäristön, palveluiden ja kylätoiminnan merkitystä sekä näkemystä kylien tulevaisuudesta ja halukkuudesta muuttaa maaseutukylille. Sitten se napsahti. Suuri hauki tarttui uistimeen viimeisen uistelutunnin aikana. Emme tarvitse kategorista määräystä, joka vain heikentäisi oikeuksiamme suunnitella omien alueidemme käyttöä, kommentoi verkoston tiedotteessa puheenjohtaja, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen. Markus Keinänen sai illan suurimman hauen, jolla oli painoa 7,88 kiloa. Kylien ja maaseudun tulevaisuus kiinnostaa todella paljon Pohjois-Pohjanmaan asukkaita ja erityisesti nuoria. Haukiputaan Heitto järjestää alkeisuimakouluja niin arki-iltaisin kuin viikonloppuisinkin, joten valinnanvaraa aikataulun suhteen löytyy. Kyllä siinä jännää vähän aikaa oli, Joni Hiltunen naurahtaa. – Olen ollut kaupunkiin yhteydessä siitä, että eikö kuntalaisia voisi muistuttaa Vesi-Jatulin olemassaolosta. Tuulivoimakuntien verkoston kannanoton mukaan kunnille on selvää, että hankkeen paras sijainti on monen muuttujan summa. – Hankkeiden vieminen kauas nykyisistä rakenteista myös lisäisi rakennettavia siirtolinjakilometrejä, jotka puhuttavat kunnissa ja närästävät maanomistajia jo nykyisellään jopa enemmän kuin itse voimalat, kommentoi Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma, joka toimii yhtenä verkoston varapuheenjohtajana. Ylikiiminki-cupin toisen osakilpailun voittoon uistelivat Markus Keinänen ja Matti Hautamäki. Taktiikkana meillä oli mennä ensin toiseen päähän järveä. He pitävät cupista, kun saa kalastaa ja samalla saa leikkimielisen kilpailun. – Hankkeet kaatuvat tai rajautuvat pienemmiksi sen mukaan, millaisia ympäristövaikutuksia selvitykset osoittavat, kommentoi verkoston varapuheenjohtaja ja Pieksämäen elinkeinojohtaja Markus Vesterinen. – Joloksella olimme toisia ja nyt ensimmäisiä, joten tulee vähän paineita sinne viimeiseenkin osakilpailuun Vuotolle, Markus Keinänen naurahtaa ja toteaa, että nyt taitaa hänellä olla viidestoista vuosi Ylikiiminki-cupissa. Kävi veneen alla ja veteli ihan kunnolla, Timo Vimpari kertoo. Se on tarkoitus julkistaa maakunnallisen kyläjuhlan yhteydessä Revonlahdella 30.8.. Juopulinjärveltä nousi useita isoja haukia. VESI-JATULIN kokonaiskävijämäärä on laskenut jo viime marras-joulukuussa Saikanmäen mukaan ja syynä siihen hän pitää nimenomaan sitä, että ihmiset peloteltiin hyviksi jo ennakkoon sillä, ettei tavalliset kävijät mahdu enää uimahalleihin uimaseurojen sekaan. Nuoria lapsiperheitä on hyvin vaikea saada muuttamaan kuntaan, jossa ei ole toimivia lähikouluja, eikä kaavoitus palvele pienrakentamista, palveluita ja yrittämistä. 10 » Torstaina 5. Kisassa neljänneksi uistelivat Veeti Koponen ja Jari Koponen ja viidenneksi Justus Lehmikangas ja Heikki Holappa. Uistelijat saivat nauttia kalastuksesta kauniissa kesäillassa. ETÄISYYSVAATIMUS ajaisi tuulivoimarakentamisen kannanoton mukaan pohjoista kohti pitkälti estäen sen Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Saikanmäki arvelee vanhempien ajattelevan uimakoulujen loppuneen uimahallin sulkeutumisen myötä eikä muissa uimahalleissa pidettäviä uimakouluja juurikaan kaupungin kanavissa markkinoida. Pitkän linjan valmentaja uskoo viimeisimpänä asiaan vaikuttaneen Raksilan uimahallin kiinnimenemisen toitottaminen useissa eri viestintäkanavissa. Justus Kyläohjelma päivitetään » Rantapohja POHJOIS-POHJANMAAN KYLÄT RY päivittää maakunnallisen kyläohjelman vuosille 2026–2030. – Vaikka uinnista ei itselle harrastusta tulisikaan, on kuitenkin tärkeää oppia perustaidot. – Sähkönkulutus painottuu etelään, joten päätös haastaisi myös sähköjärjestelmän tasapainoa sen sijaan. – Joloksella me ei oltu, mutta nyt pitää ruveta iltalomaa ensi perjantaiksi Vuotolle kyseleen, Timo Vimpari tuumaa ja jatkaa, että kalastusilta oli kaikin puolin onnistunut ja kahvion makkarat olivat hyviä ja munkkikahvit maistuivat. Määrä on laskenut viidenneksellä sitten edellisen vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen. Kyllä se siinä jurrasi. Saikanmäki toteaa, että tuleva syksy näyttää uimakoulujen todellisen tilan ja hän toivoo, että mahdollisimman moni huomaisi Vesi-Jatulin ja seuran mahdollisuudet. Työn toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat Josefiina Ala-Aho ja Noora Myllylä opinnäytetyönään. – Oikein nätti keli oli, ja kiva seura, Timo Vimpari toteaa ja tuumaa, ettei heillä hiljaisia hetkiä ollut. Juopulinjärvi kuntoon ry/Parilan järjestämään kisaan osallistui 46 venekuntaa. Täällä on myös joet ja meri lähellä, joten uimataidon hallitseminen on erityisen tärkeä, jotta vesistöistä voi nauttia turvallisesti. – Luulisi, että kaupunkia kiinnostaisi enemmän, sillä uimaopetus kuuluu myös opetussuunnitelmaan, Saikanmäki lisää. Jos ei syö, niin mennään toiseen päähän. Kala ei nyt oikein syönyt, mutta saimme onneksi tuon ison hauen toisesta päästä, Markus Keinänen ja Matti Hautamäki kertovat. Kuva: Anu Kauppila Tuulivoimakunnat eivät kannata voimaloiden kiinteää etäisyysvaatimusta » Rantapohja » Rantapohjan alue ALUEIDENK ÄY T TÖL AIN (AKL) osana ollaan asettamassa kiinteää etäisyysvaatimusta tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Uinti tukee myös loistavasti muita lajeja ja mekin panostamme monipuoliseen harjoitteluun. Haukiputaan Heiton uintijaoston puheenjohtaja Hannu Saikanmäki on huomannut lasten uimataidon heikentyneen viime vuosien aikana ja hän muistuttaa kaikkia kansalaistaidon tärkeydestä. Vastaukseksi sain, ettei kaupunki ala markkinoimaan yksittäistä uimahallia. Heidän voittosaaliinsa painoi 9,470 kiloa. Kyläohjelman päivityksen pohjaksi toteutettuun kyläkyselyyn saatiin yhteensä 454 vastausta, joista merkittävä osa oli nuorten vastauksia. Timo Vimpari sai kisan toiseksi suurimman hauen. Ylikiiminki-cupissakin he ovat olleet mukana useampana vuonna. – Pitkä kiinteä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille on monesta syystä huono vaihtoehto, ja suunnitelmista on syytä perääntyä. Haukiputaan Heiton uintijaoston puheenjohtaja Hannu Saikanmäki on myös huomannut muutoksen. Kiiminkiläiset Heikki Holappa ja Justus Lehmikangas kertovat uistelleensa koko ikänsä ja käyvänsä kalalla ainakin kolme kertaa viikossa. – Olin saanut sitä ennen vain yhden pienen ahvenen. Kyläkyselyssä kartoitettiin mm. Uistelun Ylikiiminki-cup on hyvässä vauhdissa » Pirjo Holappa » Ylikiiminki YLIKIIMINKI-CUPIN toinen osakilpailu uisteltiin Juopulinjärvellä perjantai-iltana
Oulun eteläpuolen uimaseurat ovat mahtuneet Raatin ja Linnanmaan uimahalleihin. Perille selevisivät hyvin Reko ja Jounikin. Tiiron Matti säntäsi yhtäkkiä autoonsa ja painoi tallan pohojaan kaasutellen uimarannan ohi kohti Pekanrämettä. Saikanmäki ihmettelee edelleen, miksi uutta uimahallia ei voitu rakentaa ensin toisaalle ja sitten vasta purkaa Raksila. Saikanmäki kertoo, että seura mahdollistaa uimareille valmiin polun kohti valmentajuutta oman uintiuran alkaessa hiipumaan. HARRASTEja kilparyhmissä ei ole näkyvissä samanlaista osallistujakatoa kuin uimakouluissa. Artoa ei kirissä hevin voiteta eikä nytkään. Hän pitää tärkeänä, että nuorille mahdollistetaan lajin parissa pysyminen ja omien uimataitojen ylläpitäminen. Traditiosta pijettiin kiinni ja naiset istuivat omalla penkillään. Illinisäntä Hiltula ja Mökkiperänisäntä Koistinen kävivät tuiman taiston luppusuoralla. – Muuten meni ihan mukavasti, mutta yksi uistin jäi puuhun. Sillä katso: tamma Rillan Liinan synnyttämisen aika tuli. Uistelun Ylikiiminki-cup on hyvässä vauhdissa Lehmikangas kertoo, että nyt heille tuli heidän paras sijoituksensa Ylikiiminkicupissa. – Minä olen käynyt yhden kerran aiemmin Ylikiiminki-cupissa, Paavo Vimpari toteaa. Viime kisoista mastersit toivat mukanaan useamman SM-mitalin. – Olemme osallistuneet kisoihin aiempinakin vuosina. Heikki ei ole päässyt noille lukemille kolomeen vuoteen. Iivo ja Paavo aikovat lähteä vastakin Ylikiiminki-cupiin ja kalastaa kesällä. Omaan pilttuuseen oljilleen pääsi vastasyntynyt. Jouni Hattunen 40.31. Useat tärkeät kisat järjestetään kesäkuussa, jonka vuosi uimareiden olisi tärkeä saada harjoitella altaassa mahdollisimman pitkälle kesää. Kallo 19.00 synnytti Rillan Liina tallissaan poikahevosen eli orriin. Tutut nimet valtasivat muut pistesijat. Muut eliittisijat menivät kovassa iskussa olevalle kaupunkilasfriidu Suville ja Hiivalan Kakolle. Kakkonen 1) Elma Klaavuniemi 8.08, 2) Luka Klaavuniemi 8.36, 3) Aada Kautto 8.54, 4) Alina Kautto 9.42, 5) Alisa Kirstinä 10.31, 6) Ella Kirstinä 11.45, 7) Kauko Meriläinen 13.21. Kipu haittasi selevästi menoa, mutta Illin avvaukseen on vain päästävä. Kirkonpenkin harras väki liikuttui kyyneliin ja muisteli reilun 2000 vuoden takaista tallisynnytystä, jota juhlitaan ympäri maailmaa. Luontoki alako olla korreimmillaan. Puurus-Jomppe vetäisi illan komeimman kirin ja kerkesi nippa nappa maaliin ennen Rillan Liinan synnytystä. Illiin eivät ilmoittaneet onnellisesta perhetapahtumasta paimenet, vaan kännykkä. Koivut olivat puhujenneet hiirenkorvan ja lehen välimuotoon joku päivä aiemmin. Tultiin siihen tulokseen, että voittopotteja ravaisi jonkun vuoden päästä Ori Illinjuoksu. Moni ihimetteli penkalla herroja Suorsa ja Kuivalainen. Eroa muutama sentti, minkä todisti Nöötin maalikamera. Jorma Vehkalahti ja Markus Jämsä ovat toisena 18,095 kilolla. –Tilaa on edelleen hyvin myös muille harrastajille ja kävijöille. Vastasyntynyttä ei kapaloitu eikä pantu seimeen, kuten muinoin Juuttaan maalla, puhumattakaan ranskalaisen joululaulun tavoin heinille härkien kaukalon. Mattilalla oli oikia pohoje paksusa paketisa. Ylikiiminki-cupin päätösosakilpailu uistellaan Vuotonjärvellä tämän viikon perjantaina kello 18 alkaen. Karri Utriainen ja Markus Pälsynaho ovat yhteiskisan kolmantena 11,860 kilolla. Tiiron Miika poikkesi perinteestä joutuen istumaan laajan naispuolisen sukukuntansa keskellä. Nimi on jo valamiiksi kansainvälisesti tunnettu. Muut kisaajat olivat jututtaneet ja moikkailleet Iivoa ja Paavoa, mikä oli heistä mukavaa. Tuttu ukkokööri, mm. Heitin, ja kun on painava uistin, niin se lentää pitkälle, Iivo Nikula kertoo. – Kehitämme toimintaa jatkuvasti ja panostamme lasten liikkumiseen. Illinrouva Sinikka on kopistunu kovasti viime kesästä. Huollot ovat vaikuttaneet useana vuotena myös uimaseuran toimintaan. Lähimmät pitkät radat löytyvät Kuopiosta ja Kajaanista. Varekset olivat saaneet pesistään lentoon poikaset, joiden innokas ääntely muistutti Babitzinin sisarusten tiernapoikaesitystä. CSIT:n järjestämiin Maailmankisoihin Kreikkaan lähtee HaHe:sta mukaan 12 uimarin ryhmä valmentajineen ja huoltojoukkoineen. Aikuisten uimataitoa tutkittiin edellisen kerran vuonna 2022 ja tuolloin selvisi, että yli 18-vuotiaista vastanneista vain 53 prosenttia koki, että he ovat uimataitoisia. Direktoraatti, Nööti, Ari, Arja ja Kellomies ottivat nöyränä tiedon vastaan. kesäkuuta 2025 » N:o 41 ILLINJUOKSUT 2025 » Iloinen perhetapahtuma juhlisti Illinjuoksujen avausta » Rantapohja » Ii MONEN VUODEN jälkeen saatiin Illinjuoksut korkata jo toukokuun puolella. Neljäntenä ovat Veeti Koponen ja Jari Koponen 11,435 kilon yhteissaaliillaan. Taavin Hilkkarouvan paikka on kunniapaikalla miehensä kuppeella oikealla puolella. 11 » Torstaina 5. Eero Paso ja Veli-Matti Paso ovat kisassa viidentenä 11,040 kilolla. Matti huristeli tallilleen Lohilahen Marikan apulaiskätilöksi. Tuluva oli vienyt maailmankuulut avennot, mutta näytti sula vesikin kelepaavan. Markus Keinänen ja Matti Hautamäki uistelivat Juopulinjärven osakilpailun voittoon. HaHe on ainoa suomalainen seura, jonka uimareita kisoihin osallistuu ja uimarit ovat 11–17-vuotiaita. Kakkosella oli kolme sisarusparia, jotka hieman varttuneempi Meriläisen Kake saatteli perille. Nykyään osalle lapsista jo kuperkeikan tekeminen on haastavaa ja haluamme vastata tähän ongelmaan tarjoamalla monipuolista harrastamista ja laadukasta opetusta ja valmentamista, Saikanmäki ynnää. YLIKIIMINKI-CUPISSA kärkipaikkaa pitävät Jolosja Juopulinjärven osakilpailuiden jälkeen Markus Keinänen ja Matti Hautamäki 18,350 kilon yhteissaaliillaan. Juopulinjärven osakilpailun nuorimmat kalastajat olivat Iivo Nikula ja Paavo Vimpari, jotka kertovat kisan ja kolmen tunnin uisteluajan kuluneen hyvin. MIKÄPÄ olisi ollut sopivampaa, kuin että vitosen voiton nappasi eläinlääkäri Hannu Kirstinä. – Tänään tuli vain pieniä haukia, Paavo Vimpari tuumaa. Jury alkoi pohtia tulevalle ravurille nimeä. Räpläillään kännyköitä kuin teinipojat ja pannaan emännät juoksemaan. Sukulaisilla oli hyvä syy läpyttää innokkaasti kirkonpenkillä. Myös aikuisten harrasteja masters-ryhmät toimivat erittäin aktiivisesti. Tunnettu Kariina saa olla valappeillaan, ettei tule kesän päälle ohitetuksi. – Kylläpä osasi Rillan Riina kunnitoittaa hienosti Illinjuoksujen kauden avausta, sanoi Arja ääni liikutuksesta väristen. Raitis urheilija Reksa, Rekisteröitymätön, Pernun Pena, Olhavanmies ja Lies-Esa raatasi kuulumisiaan, ja tulla tupsahtihan siihen Mukavan Paikan Wanhaisäntäkin äänettömästi sähköfillarillaan klo 18.14.35. Ennen uimarit pystyivät osallistumaan Raksilassa vuosittain 12–14 kisaan, mutta nyt täytyy miettiä tarkkaan, missä on järkevä kisata. Hevosmies-Jussi juoksi rouvien keskellä täti-Liisan mielestä tolokun ajan. – Kesäkuun alussa olemme kisaamassa Kreikassa, jonka jälkeen on vielä pitkän radan SM-kisat Helsingissä. Kuva: Pirjo Holappa. Tradition mukkaan illalla kokkoontuisi nouseva nuoriso viettämään koulunpäättäjäistupailtaa, jonka jäläkeen olisi tölökinkerrääjillä loistoapajat. Pitkät välimatkat vaikuttavat myös nuorten palautumiseen emmekä halua väsyttää heitä. Reko Koskinen 39.07, 21. Vitonen 1) Hannu Kirstinä 18.14, 2) Heikki Tiiro 18.23, 3) Ville Tiiro 18.34, 4) Teemu Pyörälä 18.39, 5. Hevosmies-Heikki ja sukulaisensa Päkkikankaan Ville kävivät hyvän kamppailun muista mitaleista kovilla ajoilla. – Minulla kävi kiinni aika isokin hauki. Liekö kunta jähyttäny, jotta ei tuu vierotusoireita. Pienistä seuroista on vaikea päästä mukaan, mutta meille on tärkeää mahdollistaa osallistuminen uimareille. KIRKONPENKIN kausikortit olivat käyneet hyvin kauppansa. Ykkönen oli palindromillaan Elma, mutta hienosti alle cooperin pisteli muukin nuoriso. Oltiin hyvillään, että Matin suvussa on pätevä valamentaja ja ohojastaja Maria Kurttila, jolle vaativan homman voi antaa huoletta. Uimakoulu antaa elämän mittaiset eväät Haukiputaan Heiton uintijaoston puheenjohtaja Hannu Saikanmäki muistuttaa uimataidon ja lasten liikkumisen tärkeydestä KAIKKI Oulun kaupungin uimahallit ovat tänä kesänä poikkeuksellisesti yhtä aikaa suljettuina parin viikon ajan pitkien kesähuoltojen vuoksi. Kisoihin osallistuu uimareita ympäri maailmaa ainakin 15 eri maasta. – Myös järjestäjät joutuvat tupelle, kun kisapäivät venyvät 12 tunnin mittaisiksi suuren osallistujamäärän myötä. Tohilanhaara oli peilityyni, mitä nyt hauki polskahteli välillä. Kesäuimakoulujen pitäminen olisi myös mahdollista jos halli olisi avoinna kesällä pidempään. Saikanmäki kertoo, että ensi kesänä huollon pitäisi olla aiempaa lyhyempi, joka mahdollistaa kauden jatkumisen hieman pidempään. Kyösti Kujala 18.45, 6) Marko Mattila 19.05, 7) Arto Hiltula 20.02, 8) Tuomas Koistinen 20.02, 9) Suvi Lapinkangas 20.56, 10) Hannu Kakko 21.17, 11) Pentti Klaavuniemi 22.43, 12) Jere Viinamäki 22.49, 13) Eemil Pennanen 23.17, 14) Kariina Kauppinen 23.18, 15) Sinikka Pyörälä 23.37, 16) Jussi Tiiro 25.31, 17) Heli ViertoSuorsa 26.13, 18) Kati Kuivalainen 26.42, 19) Jorma Puurunen 28.27, 20. Usseimmat kirkonpenkin veteraani-istujista olivat jo luopuneet tamppahousuista, olivatpa rohkeimmat vaihtaneet lyhyihin kalsareihin. Saikanmäki on kuitenkin iloinen, että seuran allasaika ei ole vähentynyt Raksilan sulkeuduttua ja heillä on tarvittavat radat treenaamista varten. Ukot ympärillä nyökkäilivät. VIIDENKYMMENEN metrin uimaradan puuttuminen usean vuoden ajan Oulun alueelta harmittaa niin uimareita kuin kisajärjestäjiäkin. Erinäisiä lintujen lauluja kuului koivikosta. Ilima oli ihanan kesäinen ja lämmin. Saikanmäki toteaa, että täällä pohjoisempana uimarit ovat nyt eriarvoisessa asemassa, koska he eivät pääse harjoittelemaan pitkän radan kisoja varten. P-vihkon uimastadionilla lämpeni kotoisasti sauna ja joukko uimareita ja muita joutilaita näkyi käyskentelevän rannalla. Alarannan toimelias nuorimies Jere joutui taipumaan kokeneelle Klaavuniemelle ja perässä Eemil ilakoi SB:stään. Kustannukset tulevat nousemaan pitkien kisamatkojen myötä ja seuralla onkin luvassa paljon talkoita, jotta kustannukset pysyvät aisoissa. Tulokset löytyvät osoitteesta https://www.facebook.com/juopuli Markus Keinänen nappasi Juopulinjärven osakilpailun suurimman hauen, jolla oli painoa 7,880 kiloa. Tämä oli minun ensimmäinen Ylikiiminki-cup, Iivo Nikula kertoo
Kokeilepa hauskaa ominaisuutta. kesäkuuta 2025 » N:o 41 RISTIKON RATKAISU tiistain 10.6.2025 Rantapohjassa Rantapohjan näköislehti on uudistunut. Valikossa näkyy kolme valkoista viivaa alekkain ja viivoja klikkaamalla tulee näkyviin tulostimen symboli. 12 » Torstaina 5. Näköislehden lukijat voivat tulostaa ristikon itselleen sivun valikosta ylhäältä vasemmalla. Ristikon ja sudokut voi täyttää myös digitaalisesti. SUDOKUT JA RISTIKKO 5.6.2025 »
Puh. Haukiputaan, Iin, Jäälin, Kellon, Kiimingin, Kuivaniemen, Pateniemen, Yli-Iin ja Ylikiimingin paikallislehti. Tervetuloa! . . Ilmoita asiasta • Tekstiviestillä p. 8.30-16 Perustettu 1969. 044-714 7806 Paino..................Kaleva365 Oy Oulu 2025 . 045 130 1245. Ilmoitusten jättöajat Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 15.00 mennessä. . Numero on. . Ilmoitukset....ilmoitukset@rantapohja. klo 16 TEATTERI KUOPPA ...ääniä ihmisistä. Ii Kuivaniemi Haukipudas Kello Yli-Ii OULU Ylikiiminki Kiiminki Jääli . Huveja . Vuosikertatilaus 12 kk ulkomaat, maaposti............................... . TOIMITUS avoinna ark. . Vedostettavat ilmoitukset torstaina. 73€ Digitilaus 12 kk (alv 24%) ........................ 500 € PR 50, 400€ PR 48 ym. . 040 548 0268. . klo 18 | su 8.6. alv 10%) Kestotilaus kotimaa............................... KONTTORI AVOINNA KE JA TO KLO 8.30–16 Sähköpostit: Uutiset..........toimitus@rantapohja. tai puhelimitse: p. Etuovi 1392207. Haukiputaan jakokunta BINGO NUORITTALLA pe 6.6. Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi Agatha Christie Eikä yksikään pelastunut pe 6.6. Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. . . Puh. 135€ 217€ Kestotilaus ulkomaat, maaposti............. . Sivunvalmistus........Rantapohja Oy ISSN-L 0358-478X • ISSN 0358-478X . . Pohjois-Suomen tilatuin 2-päiväinen paikallislehti. Käsitellään sääntömääräiset asiat. . 044-714 7800 Markkinointipäällikkö Outi Koistinen........... . Paikallislehti Rantapohja on Uutismedian liiton jäsenlehti. . Rantapohja paikallisista raaka-aineista. 044 714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite. Vedostettavat ilmoitukset maanantaina. Puh. 044 714 7800 • Sähköpostilla tilaukset@rantapohja.fi • Puhelimitse p. Puh. . . Puh. . . Halutaan vuokrata Halutaan vuokrata OMAKOTITALO Iin Alarannalta / lähialueelta. . Myytävänä MÖKKI + RANTASAUNA Ylikiimingissä. klo 18.00. Martinniemi. . . Torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 15.00 mennessä. . 217€ Jakelu: Kaleva365 Oy, Kavil ja Posti . Toimitus...........040-517 3842 Toimittajat Auli Haapala............... P. Revontie 2, II krs, ovi C, PL 15, 90831 Haukipudas ASIAKASPALVELU PUH. Ilmoitusten valmistus Marko Myllylä .............044-714 7803 Pirjo Heikkuri..............044-714 7802 JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. MA, TI ja PE konttoripalvelu vain puhelimitse, sähköpostilla ja verkossa. 044 252 7416. ENTISÖINTITYÖ KAUPPILA KY Entisöinnit, verhoilut, venekuomut. HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. . 044-714 7805 Henkilökunnan sähköpostit . Hallitus . . OKT-RANTATONTTI Iistä. klo 19 | la 7.6. 044-714 7800 . Tilaukset, osoitteenmuutokset Pikkuilmoitukset Pirjo Heikkuri............ . 040-572 8591 Tuija Järvelä-Uusitalo...040-549 3451 Teea Tunturi.................040-572 8546 . Internet: www.rantapohja. 044 714 7800 arkisin klo 8.30-16.00 . Halutaan vuokrata YKSIÖ/KAKSIO. tilausmaksut alk. 044-714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite 100€ 6 kk tilaus, kotimaa................................ Julkaisija Rantapohja Oy. Liput 15€ / 12€ (sis. Kokouksia Martimon vesiosuuskunnan VUOSIKOKOUS metsästysseuran kodalla to 12.6.2025 klo 18.00. 1,50 €, www.lippu.fi), liput ovelta 60 min ennen aloitusta + 1€ . 144€ Vuosikertatilaus 12 kk kotimaa................................................. Kahvitarjoilu. AA,VT kaupanvahvistaja . . 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi . 046 922 1173. 040 5533 072. 044 207 1234. Puh. VERKKOKALASTUSKIELTO Verkkokalastus kielletty Kiiminkijoessa välillä jokisuu (linjalla Halkokari Onganranta) Haukiputaantie 847 Kiiminkijoen ylittävä silta nelostie E75 Kiiminkijoen ylittävä silta. Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. 59€ 3 kk tilaus, kotimaa.................................. Ilmoita asiasta tekstiviestillä: p. Tilausmaksut vuodelle 2025 (sis. . . 044 305 5755. kesäkuuta 2025 » N:o 41 Ilmoituksia Työsuorituksia Jäikö lehti tulematta. 13 » Torstaina 5. 79€ puh. 044-714 7800 sähköpostilla: tilaukset@rantapohja. . Toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi............050-363 1063 . . Halutaan ostaa LP-levyjä, singlelevyjä ja C-kasetteja. Ilmoitusmyynti Ilmoituskonsultti Sari Niiranen ............ . Ilmoitushinnat 2025 Etusivu..................1,65+25,5%=2,07 € Ennen tekstiä........1,20+25,5%=1,51 € Tekstissä...............1,20+25,5%=1,51 € Takasivu................1,30+25,5%=1,63 € Kuolinilmoitukset...1,40+25,5%=1,76 € TJ 30 pmm asti.....1,10+25,5%=1,38 € Laskutuslisä..........3,00+25,5%=3,77 € . Halutaan ostaa Perämoottori 8-20 hv + erikseen soutuvene. Digitilaus kesto (alv 24%)........................
Se tulee eri nimen alla. Miten harjoittelette. Myös opetukseen voi lisätä projekteja, esityksiä ja ryhmätöitä, joita arvioitaisiin. Jari tuli myöhemmin isäukon vinkistä mukaan. – Minä itse soitan kitaraa, sitten on Jari Nikander, joka toimii solistina ja tarvittaessa pianistina, Aapo Mänty soittaa rumpuja, Aapo Perttu soittaa toista kitaraa ja Juho Heikkilä toimii basistina. Ne myös vievät aikaa vapaa-ajasta, harrastuksista ja kavereiden näkemisestä. Ilman kokeita oppilaat voisivat osoittaa osaamistaan enemmän tunneilla, joka lisäisi viittaamista. – Bändin nimi tuli rumpalimme isältä, joka bänditreenien aikana ohi kulkiessaan vaan tokaisi hekotellen: ‘Jos te tuota Megadethiä soitatte, niin voisko se bändinimi olla vaikka Megapentti?’ Tämän jälkeen emme parempaa nimeä keksineet, joten coverbändimme nimeksi tuli Megapentti. Nyt ollut hiljaisempaa, mutta kun soitetaan, niin sitten soitetaan. – Hommahan lähti siitä, että koulussa ykkösvuonna sain tietää, että Atte Paloniemi ja Juho Heikkilä soittelevat kitaraa ja Pertun Aapo oli ennestään jo tuttu soittelija. Jari, mitä bändinne tekee ja teettekö omia kappaleita ja missä kaikkialla esiinnytte. Ärsyttää myös, kun vielä kokeessa ja kokeen jälkeen luulee, että on osannut asiat, mutta koearvosana ei ole sen mukainen. Megapentin jäsenet vasemmalta oikealle ovat Atte Paloniemi, Aapo Perttu, Aapo Mänty, Jari Nikander sekä Juho Heikkilä. Koulun ruokalassa Juhon ja Aten kanssa sitten puhuttiin, että opetellaan biisi kokonaan. Numero on Kun Megapentti soittaa, koko koulu kuuntelee » Eeli Rössi » Kiiminki KIIMINGIN lukiossa on paljon myös musiikillisesti lahjakkaita opiskelijoita, ja koulussamme on runsaasti erilaista toimintaa musiikin saralla. Treenien määrä vaihtelee. PEZ-MAKEISET KEKSITTIIN JOTTA NE AUTTAISIVAT IHMISIÄ LOPETTAMAAN TUPAKOINNIN. FRISBEE-GOLFIN KEKSIJÄN ED HEADRICKIN KUOLTUA VUONNA 2002, HÄNEN TUHKANSA MUOVAILTIIN FRISBEEN MUOTOISIKSI. Koetilanne voi jännittää ja ahdistaa. Kotona harjoitellaan omat osuudet useasti. Kuvailisitko vielä, millainen on teidän musiikillinen tyylinne tai soundinne. Kuva: Bändin arkisto Megapentti keikalla Kiimigin lukiolla. Näin syntyi Megapentti. Osaaminen voitaisiin mitata tavalla, joka ei tuottaisi niin paljon stressiä. RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » LASSI JA LEEVI » VUONNA 2024 HOLLANTILAINEN MUSEO PELASTI TAIDETEOKSEN ROSKIIN JOUTUMISELTA SITÄ LUULTIIN KAHDEKSI TYHJÄKSI OLUTTÖLKIKSI, MITÄ SE ESITTIKIN. Sitten käytiin soittamassa, ja bändi oli Jari Nikanderia vaille valmis. Tämä loisi mielestäni myönteisemmän oppimisympäristön. Aapo Mänty kertoisitko, miten teidän bändinne sai alkunsa. kesäkuuta 2025 » N:o 41 Sivun jutut ovat syntyneet osana Rantapohjan ja alueen koulujen yhteistyötä. MEGAPENTTI-NIMELLÄ musiikkia esittävä bändi on kerännyt lyhyessä ajassa suurta kunnioitusta sekä suosiota oppilaiden keskuudessa ja heidän esiintymisiään odotetaan aina kuin kuuta nousevaa. Esiintyminen voi myös ahdistaa, mutta jos niitä olisi enemmän, sitä mukavammaksi ne tulisivat. Suunniteilla myös kesällä soittaa vanhemmalle yleisölle Pasarockissa Rio Grande ravintolassa. Kokeiden poistaminen ja jatkuvan arvioinnin lisääminen olisi mielestäni hyvä juttu. Mistä bändistä nimeen on otettu vaikutteita ja miten bändi sai alkunsa, muun muassa näihin polttaviin kysymyksiin tämä haastattelu antaa vastauksen. Minulla on kokemusta siitä, kun istuu kokeen ääressä ja on unohtanut kaiken koealueesta. – Soitetaan pääosin raskaampaa musiikkia, Esimerkiksi hard rockia ja metallia, pitkälti Metallicaa ja Megadethia. – Suurimmaksi osaksi Megapentti on coverbändi, mutta ihanteellinen tilanne olisi, että omaakin musiikkia tehtäisiin. Kokeet koulussa aiheuttavat stressiä ja ahdistusta monelle. Siiri, Haukiputaan koulu Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsAppviestinä. Opettelin Megadethin Trust-biisistä pätkän, jonka näytin Aapolle. 24/12/01 hyppy hyppy 803 Tulevaisuuden koulu ilman kokeita. Aina kaikki eivät saa osoitettua osaamistaan kokeissa. KORVAVAIKKU HOUKUTTELEE TORAKOITA. Toistaiseksi ollaan esiinnytty koulun joulujuhlassa ja wanhojen jatkoilla, myös tulevassa yläkoulun kaseille suunnatussa päivässä esiinnytään. Kuva: Anna Kalliokoski. Isojen kokeiden sijasta arviointia voisi suorittaa pienillä testeillä, joissa kysytään kaikista tärkeimmät asiat. ATTE PALONIEMI , keitä kaikkia bändiin kuuluu ja mitä roolia kukin hoitaa. Juho Heikkilä osaatko sanoa, mistä tuli idea bändin nimeen. – Harjoitellaan koulun musiikkiluokassa tai Aapo Männyn kotona. 14 » Torstaina 5. Sain kunnian haastatella koulumme tuoreinta bändiä, josta saamme nyt kuulla ensimmäistä kertaa pintaa syvemmältä
klo 18 ry:llä, helluntaiseurat su 8.6. Seurakunta maksaa matkat ja pienet eväät, retkeläiset maksavat itse eläinpuiston liput (11 €/ henkilö, alle 2 v ilmainen, 65 € perhelippu). klo 12 Iin kirkko. Kirkollisista toimituksista voit sopia ke 2.7. puh.0400541319/iinseurakunta.fi. mennessä Karita p. Virasto suljettuna viikko 27. Historiallinen Iin pappila tarjoaa lämpimän ja kodikkaan tunnelman, jossa voit nauttia herkullisista vohveleista, tuoreista kahveista ja ystävällisestä palvelusta. Suklaapäällysteiset ja sokeroidut. Tervetuloa! Perheiden kesäpäivä ” Aarre” Karhun leirikeskuksessa ke 11.6. Iin seurakunnan diakoniatyön ajanvaraus taloudellisia asioita varten muuttuu maaliskuun 2025 alusta. Seurakunta tarjoaa. klo 16 seurat. Suomalaisten sävelten syleilyssä to 26.6. Kahvitellaan Tapulikahvilassa, jonka jälkeen vaihtelevaa toimintaa toiveiden mukaan ulkona. Kuolleet: Rauha Esteri Savikko 93. Vihityt: Jenni Reeta Holma ja Tapio Juhana Kristian Holma. Varaukset ja lisätietoa Karitalta 16.6. klo 13 Kuivaniemen kirkko. Toimittaa Heikki Pesämaa, kanttorina Anna-Mari Nevala. klo 10 Iin Pappila. Lisäksi AnnaMaariaa aletaan tunnistaa myös lauluntekijänä. 040 7376955. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Jaara. klo 12 alkaen tuoreet ja herkulliset munkit myynnissä Tapulikahvilassa. klo 14–16. klo 9.30-11.30 Kellon srk-kodin pihamaalla sekä torstaisin 5.6., 12.6. Aamukahvit ja juttuseuraa, diakoniatyöntekijä tavattavissa. Laulamme yhdessä kesäisiä lauluja ja virsiä. Kesäkerhoon voivat osallistua lapset, jotka ovat syntyneet vuosina 2018–2021. isola@evl.fi. Tervetuloa kaiken ikäiset lapset yhdessä vanhemman tai tutun aikuisen kanssa! Nuortenilta to 12.6. ikkunanpesussa kotona tai illaksi lapsille hoitajaa. Messu su 8.6. Päiväkerhotoiminta käynnistyy syyskuussa. Pyhäpäivä: Johannes Kastajan päivä, Juhannus. klo 10–13. Yhteistä leikkiä, kahvittelua ja hiljentymistä ulkona. ja to 12.6. Kesäiset perhekahvilat: Ylikiimingin seurakuntatalo ke 11.6. Munkkipäivä ke 18.6. Ilmoittautumislomake löytyy seurakunnan nettisivulta www. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00–14.00, ke-to klo 9.00– 12.00, perjantaisin suljettu. Ry:n toimintaa: Kello: seurat la 7.6. 040 501 4764. Tapulikahvilassa myynnissä nuorten valmistamia leivonnaisia sekä vapaaehtoisten tekemiä käsitöitä. Kahvitarjoilu. Kyösti Hyry. Päiväkerhotoiminta käynnistyy syyskuussa. Su 15.6. Kirkko ja Tapulikahvila suljettu juhannusaattona pe 20.6. Tapulikahvila avoinna mape 11.6.–31.7. klo 13 ry:llä, viikkomessu su 8.6. klo 10–13. Jakkukylän rauhanyhdistys: Su 8.6. 040 7008 151. Voit tilata taksin soittamalla Matti Vääräkankaalle p.0440123252. 08 3161 303. Ulosmyyntiä myös ennakkotilauksesta. Puhujat: Hannu M Kinnunen, Jorma Vuorma. Päiväkerhoon otetaan 3-5 -vuotiaita lapsia. Ota halutessasi omat kiikarit ja kävelysauvat mukaan. Haukiputaan seurakunnan lähetystyön matkaryhmä toteuttaa erilaisia palveluita ihmisten arjessa. klo 10–13. klo 09:30 Diakoniatupa. iinseurakunta.fi Lasten kirjepyhis Kirjekyyhky kirjekyyhky lähettää lapselle oman pyhäkoulupostin noin kerran kuukaudessa Postin voi tilata milloin vain puh. Tapulikahvilan kesäkauden avajaiset ke 11.6. klo 10–14. klo 18 Haukiputaan kirkko. Kuolleet: Eero Antero YliPyky 72. 15 » Torstaina 5. Sateella kerho kokoontuu sisällä pappilassa. Kokoonnutaan klo 12 srkkeskuksen pääovelle. klo 18. Ilmoittautumislomake löytyy seurakunnan nettisivulta www. klo 10 Haukiputaan kirkko. Saamme vieraita Siikalatvan seurakunnasta. p.0400-541319/ iinseurakunta.fi. klo 12–18. Seurakunta tarjoaa makkarat ja kahvit. Yhteystiedot: Iin alueen asiakkaat diakoni Elina Volotinen p. Ilmoittautuminen Iin seurakunnan päiväkerhoihin toimintakaudelle 2025-2026 on alkanut. Tuotto lähetystyölle. Aamulenkki ja -kahvit Kuivaniemellä ma 9.6. Lisätietoa ja varaukset 16.6. Kuivaniemen kappeliseurakunta tarjoaa kirkkokyydin. Kirkkorannan laulajat klo 14. Pyhäpäivä: Helluntaipäivä. Aloitteessa todetaan, että Kuivaniemellä käyville torimyyjille ja paikallisille ulkoilmatapahtumille ei ole osoittaa tarkoituksenmukaista myyntialuetta.. Lopuksi iltapala ja hartaus. Radioja TVesiintymisiä duolla on ollut Suomessa, Ruotsissa ja Unkarissa. 040 7182297 Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. ja pe 6.6. Ti 10.6. Valtuustoaloite Kuivaniemen torista » Rantapohja » Kuivaniemi TORIALUEEN suunnittelusta ja toteuttamisesta Kuivaniemen keskustaajamaan jätettiin valtuustoaloite maanantaina Iin kunnanvaltuuston kokouksessa. klo 13 Jäälin kappeli. Päiväkahvit, hartaus, laulutuokio ja arvonta. YLIKIIMINKI YLIKIIMINGIN ALUE Messu su 8.6. klo 18 seurat, ry:llä. KIIMINKI Konfirmaatiomessu su 8.6. ja ti 10.6. Mukana diakoniatyöntekijä. Arjen apu -palvelut. Kohtaamispaikka tiistaisin klo 9–10.30 srk-keskus. Kuivaniemen, Olhavan, Oijärven ja Jakkukylän alueiden asiakkaat diakoni Sanna Mäenpää p. klo 10 Kiimingin kirkko ja seurakunnan YouTubekanava. Kirkollisista toimituksista voit sopia ke 2.7. 040 7008 151 Ylikiimingin seurakuntatalo: Kesäkerho toimii ma 9.6. Kahvilan tuotto naisten lukutaidon tukemiseen Afrikassa Suomen Pipliaseuran kautta. Rauhan rukous ke 18.6. klo 10 13 Päivän ohjelmassa on yhteistä mukavaa tekemistä, leikkiä ja yhdessäoloa, päivän aikana tarjotaan ateria ja nuotioherkkuja. 0400-541319. Tervetuloa mukaan! Kesäperhekerho ma 9.6. 08 3161 303. Kesänuortenilta Iin Pappilassa. klo 17 seurat ry. klo 18 Iin kirkko. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Jaara. Siihen asti toimiva ajanvarauspuhelin (maanantaisin klo 10–12) poistuu käytöstä, ja ajanvaraus tapahtuu diakoniatyöntekijöille virka-aikana. Huonon sään sattuessa kerhot sisätiloissa. Kirkkokahvit. Päiväkerhoon otetaan 3-5 -vuotiaita lapsia. Oijärven rauhanyhdistys: Su 8.6. Kuolleet: Irma Elina Rautio 94, Jorma Eerik Savilaakso 87, Sisko Anna Heleena Kekolahti 87, Eeva Annikki Virranmäki 84, Pekka Juhani Jämsä 73, Inkeri Seija Kolehmainen 71. klo 10 – 13. klo 10 Seurakunnan liikuntaja leikkipuisto. klo 18.30 Haukiputaan kirkkoranta. 040 7182297 Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. klo 18:30 johtokunnan kokous, ry:llä. Tule hiljentymään hetkeksi. Palveluiden tuotto lähetystyön hyväksi. Su 8.6. Kuivaniemen, Olhavan, Oijärven ja Jakkukylän alueiden asiakkaat diakoni Sanna Mäenpää p. iinseurakunta.fi Lasten kirjepyhis Kirjekyyhky kirjekyyhky lähettää lapselle oman pyhäkoulupostin noin kerran kuukaudessa Postin voi tilata milloin vain puh. Päivän ohjelmassa on yhdessäoloa ja leikkiä, mukavaa yhteistä tekemistä, aarrepolkuja askartelua. Konfirmoitavana kesän päivärippikouluryhmä. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00–14.00, ke-to klo 9.00– 12.00, perjantaisin suljettu. klo 14 seurat Jaarankartano. klo 13 Oijärven kyläkirkko. Raamattupiiri tiistaisin parittomilla viikoilla klo 18 Iin seurakuntatalon kappelissa, kahvija teetarjoilu. Yhteistyössä Haukiputaan A-killan kuntouttava työtoiminta. ja 19.6. klo 10-14. Haukiputaan kirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten 9.6.– 1.8., ma-to klo 12–18 sekä pe 12–17, jolloin myös kirkon oppaat ovat paikalla. Iltahartaus. 0443161721 (viestiin lapsen nimi ja synt.vuosi) Ilmoittautuminen on jo ollut, mutta vapaita paikkoja voi kysyä kesäkerhoviikolla. Toimittaa Saila Karppinen, kanttori Kaisa Säkkinen. Tervetuloa! Ilmoittautuminen Iin seurakunnan päiväkerhoihin toimintakaudelle 2025-2026 on alkanut. Vasemmiston valtuustoryhmän tekemässä aloitteessa esitetään, että hankkeeseen voitaisiin käyttää esimerkiksi Kuivaniemen keskustaajaman kehittämiseen varattua määrärahaa. 040 7376955. Lähdetään pikku kävelylenkille Diakoniatuvalta klo 9.30, lenkin jälkeen juokasemme aamukahvit. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. klo 16 seurat ja laulutuokio ry. Ei ilmoittautumista. mennessä p. Ruustinnan vohvelikahavila ti 10.6. klo 18. Raamattupiiri ti 17.6. Tuotto lähetystyölle. Yhteistyössä Jokikylän kyläyhdistyksen kanssa. 040 501 4764 tai karita. Omat eväät mukaan. klo 13 Haukiputaan kirkko. 040 501 4764 tai karita.isola@evl.fi. 040 7008 151 Kesäinen lauluilta kaiken ikäisille Yli-Iin kirkon pihalla ti 10.6. klo 13 seurat Oijärven Kyläkirkolla. klo 18 Iin kirkko. YLI-II YLI-IIN ALUE Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. Ei ilmoittautumista. Sanajumalanpalvelus la 21.6. Kaikille avoin ohjelmallinen ilta. 0400-541319. Puistoaamun ohjelmassa on pyhäkouluhetki, jossa lapset saavat osallistua eri tavoin, yhdessäoloa ja leikkiä puistossa. Rukoushetki rauhan puolesta. Yhteislaulua, hartaus, kahvia. Kesäiset perhekahvilat: Yli-Iin seurakuntakodilla ke 4.6. ja ti 17.6. Tervetuloa kesän toimintaan mukaan! Ylikiimingin ry: Su 8.6. KUIVANIEMEN ALUE Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Messu su 8.6. Retkelle on ilmoittautuminen, voit ilmoittautua kerhoissa tai p.0400-541319. klo 18 Karhun leirikeskus. Toimittaa Heikki Pesämaa, kanttorina AnnaMari Nevala. Virasto suljettuna viikko 27. Lähtö retkelle bussilla Iin seurakuntatalon pihasta klo 9.00, takaisin Arkadiasta lähdemme klo 14. Jumalanpalveluksen jälkeen yhteistä juhannuksen viettoa, kahvia ja makkaranpaistoa. Nouto srk-keskuksesta to 19.6. Kullervo Kukkula harmonikka. Pyydä tarjous tai kysy lisää Karitalta p. Siihen asti toimiva ajanvarauspuhelin (maanantaisin klo 10–12) poistuu käytöstä, ja ajanvaraus tapahtuu diakoniatyöntekijöille virka-aikana. Tarvitsetko apua esim. Yli 20-vuotisen duouransa aikana Varoset ovat esiintyneet satojen kotimaisten konserttien lisäksi Ruotsissa, Virossa, Unkarissa, Tsekissä, Espanjassa ja Senegalissa. klo 18 Haukiputaan kirkossa. Palvelukotien viikkomessu ke 11.6. Kohtaamispaikkoihin ei ole ennakkoilmoittautumista. Su 22.6 klo 18:30 seurat ry:llä. Kesäinen perhekerho keskiviikkoisin 11.6. Taksikyyti lähtee klo 17.30 Iin seurakuntatalon edestä, puistotie 3, ja paluu tilaisuuden jälkeen. klo 10 Iin kirkko. Kastetut: Alma Livia Julia Ojala, Senja Maaria Iinattiniemi, Jare Viljami Hauru. Toimittaa Outi Pohjanen, saarna Juhani Pitkälä, kanttori Kaisa Säkkinen. Yhteystiedot: Iin alueen asiakkaat diakoni Elina Volotinen p. klo 9.3011.30 Wirkkulan pihamaalla. Selloduo on vuosien varrella tehnyt lukuisia omia sovituksia. Tervetuloa mukaan kaiken ikäiset lapset yhdessä vanhemman tai tutun aikuisen kanssa! Puistoaamu to 12.6. Kuivaniemen rauhanyhdistys: Su 8.6 klo 18:30 seurat ry:llä. Ilmoittautuminen taksikyytiin p.0440 688 670 (Iin taksikyyti). II – KUIVANIEMI IIN ALUE Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Kesä 1 konfirmaatiomessu su 8.6. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat mukaan! Luontoretki iltanuotiolle Veskan laavulle ke 11.6. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. Tervetuloa kaikenikäiset mukaan! Laulutuokio ja päiväkahvit to 12.6. Päivä on maksuton. Esiintyjinä on Selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen. Viikkomessu su 8.6. kesäkuuta 2025 » N:o 41 Kirkollisia tietoja HAUKIPUDAS Konfirmaatiomessu su 8.6. Toimittaa: Ulla Mitrunen, kanttorina: Markku Jaakkola. Leiripäivä on maksuton. Lamminperäntie 710. klo 12–14 Iin Pappila. Kesäperhekerhon ohjelmassa on yhdessäoloa, leikkiä, askartelua ja mukavaa yhteistä ohjelmaa pappilan pihapiirissä. klo 10–13. Ota mukaan säähän sopiva vaatetus. Päivän aikana tarjotaan ateria ja nuotioherkkuja. Ei ilmoittautumista, tervetuloa mukaan! Yli-Iin ry: Su 8.6. Mukana Hannu ja Kaisa-kanttorit sekä Minna-diakoni. Juustokeittoa juhannukseksi! Perinteistä juustokeittoa myynnissä. Lauluilta ke 11.6. Toimittaa Saila Karppinen, kanttori Kaisa Säkkinen. klo 18 Iin Kappeli (sisäänkäynti kirkkoherranviraston ovesta). Toimittaa Pauli Niemelä, avustaa Emilia Ala-Panula, kanttorina Tuomo Rahko. klo 16 seurat ja kaikille yhteinen iltakylä. ja 18.6. Pyhäpäivä: Helluntaipäivä. klo 17:30 Iin Pappila. Tervetuloa kesän toimintaan mukaan! Kiimingin ry: Su 8.6. Isovanhempien ja lastenlasten, kummien ja kummilasten kesäpäivä ” Ilo olla yhdessä” Karkun leirikeskuksessa ti 10.6. klo 10 Ylikiimingin kirkko ja kirkon YouTube-kanava. Kirkkorannan kohtaamispaikka torstaisin klo 12 ajalla 12.6.-31.7. Kastetut: Ella Aurora Alakärppä, Manuel Antonio Myllylahti, Alvari Eino Samuel Myllykoski. Iin seurakunnan diakoniatyön ajanvaraus taloudellisia asioita varten muuttuu maaliskuun 2025 alusta. Sateen sattuessa olemme sisällä. Iin ry:n iltamessu su 8.6. Ilmoittautumiset ma-pe (26.-30.5.) viestillä lastenohjaajille p. klo 12. Sydämellisesti tervetuloa Karhun saareen, Leirikeskuksentie 28! Perheiden kesäretki Simoon kotieläinpuisto Arkadiaan to 5.6. Kesäiset perhekahvilat: Kirkkopirtti ti 10.6
050 4755 958 SUOMEN HALVIN KOTIMAINEN SOHVAMALLISTO ALK. . kesäkuuta 2025 » N:o 41 . ALK. .. KOROTONTA MAKSUAIKAA KESÄALE S E N I O R I T U O L I T S O H V A T S Ä N G Y T HYVITÄMME VANHAT VAIHDOSSA NOPEAT TOIMITUKSET JOPA -70% SUOMEN SUOSITUIMMAT SÄNGYT OULU, PALJEKUJA 5 JOUTSENSILLAN LIIKEKESKUS PARAS KESÄALE NYT! 5.-9.6. ALK. 199,299,49,PETAUSPATJAT HETI MATKAAN KOTIIN & MÖKILLE LAADUKKAAT KALUSTEET ILMAINEN KOTIINTOIMITUS PARHAAT MOOTTORISÄNGYT 299,YLI 100 SOHVA MALLIA TO 11–18 PE 11–18 LA 10–16 SU 12–16 WWW.OULUNSOHVASANKYKAUPPA.FI JENKKIJA RUNKOSÄNGYT P. 5.-9.6. ALK. 16 » Torstaina 5
KESÄ ON KESÄ ON TÄÄLLÄ! TÄÄLLÄ! KESÄ ON TÄÄLLÄ! MATTI TÄHTÄÄ KUNINKUUSRAVEIHIN 4 KOITELIN SAHALLA RAADETTIIN HARTIAT RUVELLA TOTEUTUUKO PERTUN TAVOITE OIJÄRVELLÄ . Rantapohjan Kesälehdessä kohtaavat ihmiset, ilmiöt ja kesätapahtumat. 9 10 22 30 Kesä kutsuu luonnon helmaan, liikkumaan ja mukaan alueen kesänviettoon. Mukana myös kattavat menovinkit kesä-, heinäja elokuulle. KESÄLLÄ NAUTITAAN ULKOLIIKUNNASTA Anu Suotula-Tepon vinkit kuntoportaisiin. Mukana myös kattavat menovinkit kesä-, heinäja elokuulle. Rantapohjan Kesälehdessä kohtaavat ihmiset, ilmiöt ja kesätapahtumat. KESÄ ON KESÄ ON TÄÄLLÄ! TÄÄLLÄ! SEIPÄÄLLÄ KORKEUKSIIN Jääliläinen Risto Sankala on yksi pohjoisen Suomen kovimmista seiväsmiehistä kautta aikojen. Tartu hetkeen! Kesä kutsuu luonnon helmaan, liikkumaan ja mukaan alueen kesänviettoon. Tartu hetkeen!
On aika osallistua Rantapohjan kesäiseen kuvakisaan. ... Kävi nimittäin niin, että kilpailun voittanut chinchilla pyörtyi helteessä palkintojenjaon aikana. Digipalvelujamme on helppo käyttää älypuhelimella ja totta kai se onnistuu myös perinteisellä tietokoneella tai tabletilla. Kunnes saattoikin. Pääset Se on sitten kesä! -kisaan mukaan ikuistamalla suvesi hienon hetken ja lähettämällä kuvan Rantapohjaan. .. Tosin ilman pyörtyilyä. ..0 40 57 28 59 1 Tu ija Jä rv el äUu sit al o ... Juttu oli laitettu kansainväliseen levitykseen. Kuvan voi lähettää myös tekstiviestissä tai WhatsApp-viestissä numeroon 040 5173 842. ... He nk ilö ku nn an sä hk öp os tit et un im i.s uk un im i@ ra nt ap oh ja . ITSELLENI tapahtumasta jäi hauska muisto, joka tuli mieleeni kun uudistimme Rantapohjan verkkosivun ulkoasua ja samalla tapaa, miten Rantapohja sisältöä jaetaan verkossa. 05 36 31 06 3 To im itt aj at Au li Ha ap al a. Sitä saattoi lukea ympäri maailmaa sanomalehtien pikkuisena viihdeuutisena. ... TOIMITTAJALTA. Hyvää kesää! Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi H au ki pu ta an , Iin , Jä äl in , K el lo n, K iim in gi n, K ui va ni em en , Pa te ni em en , Yl i-I in , Yl ik iim in gi n pa ik al lis le ht i. Mikäli kuvassa on henkilöitä, on kuvaajan kysyttävä heiltä lupa kuvan julkaisemiseen. Eräänä helteisenä sunnuntaina istuin päivystämässä Suomen tietotoimiston tiloissa Oulussa. ... R ev on ti e 2, PL 15 , 90 83 1 H au ki pu da s Av oi nn a ar k. ... Liitä viestiin mukaan yhteystietosi ja kuvaan liittyvä lyhyt teksti. ... Siitä olisi tehty ainakin iltapäivälehtien verkkosivuille klikkiotsikkoja ja kehotettu katsomaan kuvat. ... fi To im itu sj oh ta ja , pä ät oi m itt aj a Pe kk a Ke vä jä rv i.. Torstaina 5. Rantapohjalla on jo hyvä joukko digitilaajia, ja myös painetun lehden tilaajilla on mahdollisuus saada käyttöönsä digipalvelu ilman eri maksua. Verkkosivujamme käyttävät ovat huomanneet, että sisältö on jaoteltu alueittaisiin osioihin. ... kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 2 2 Kuvia lähettäneiden kesken arvotaan kaksi Rantapohjan digivuosikertaa ja kaksi 50 euron arvoista lahjakorttia. 04 54 93 45 1 Te ea Tu nt ur i.. 04 4 71 47 80 6 Ilm oi tu sk on su ltt i Sa ri Ni ira ne n ... 8. Ei kolareita, ei onnettomuuksia. Netti edellä, sanotaan alalla. ... Nykyään nettiaikana tapaus olisi varmaankin levinnyt videona. ... Katsokaapa hyvä tarjous tästä lehdestä. ... .0 40 57 28 54 6 M ar kk in oi nt ip ää lli kk ö Ou ti Ko ist in en ... Mutta ei kai siitä voisi kirjoittaa valtakunnallista uutista. Kun chinchilla pyörtyi KESÄLLÄ 1989 elettiin heinäkuussa kuumia viikkoja. ... kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Pa in op in na n va lm is tu s M ar ko M yll ylä ... rantapohja.fi Toivotaan myös, että kesän mittaan saamme nauttia lämmöstä, kuten heinäkuussa 1989. ... Samalla otamme käyttöön uuden kuukausimaksullisen tilausmuodon. Toki myös tämä lehti julkaistaan digitaalisena osoitteessa www. Seuraavana päivänä sain soiton Helsingistä tietotoimiston pääkallonpaikalta. Mielessä kaihersi Oulun toimiston päällikön ohje: “Juttu päivässä pitää leivässä.” Viereisellä Rotuaarilla oli menossa lemmikkieläinten kauneuskilpailu. ... Se lienee ollut aikansa viraali. Juttu kelpasi STT:n levitykseen hiljaisena sunnuntaina. Mitään ei tuntunut tapahtuvan. Kädessäsi oleva julkaisu on kuitenkin Rantapohjan kesälehti, jonka parissa toivomme sinun viihtyvän. ... ..0 44 71 47 80 Ja ke lu Po st i, Ka vil ja Ka le va 36 5 Oy Sä hk öp os ti uu tis et to im itu s@ ra nt ap oh ja . 04 4 71 47 80 5 Ti la uk se t, os oi tt ee nm uu to ks et Pi rjo He ik ku ri. ..0 44 71 47 80 3 Si vu nv al m is tu s Ra nt ap oh ja Oy Pa in o Ka le va 36 5 Oy Ou lu 20 25 IS SN -L 03 58 -4 78 X IS SN 03 58 -4 78 X . ... Pe ru st et tu 19 69 . Po hj oi sSu om en ti la tu in 2pä iv äi ne n pa ik al lis le ht i. Siirrymme aiempaa enemmän julkaisemaan juttuja jo sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Uskallan sanoa, että Rantapohjan digitarjonta on paikallislehdelle harvinaisen hyvä. Pa ik al lis le ht i R an ta po hj a on U ut is m ed ia n lii to n jä se nl eh ti . Soittokierrokset pohjoisen Suomen poliisilaitoksille eivät tuottaneet tulosta. Päivän lehti -osiossa on sama sisältö kuin päivän painetussa lehdessä. Siihen kuuluu verkkolehden lisäksi näköislehti ja sen 10 vuoden arkisto. Lisäksi julkaisemme viikoittain Rantapohjan arkistolehden 50 vuoden takaa osiossa Historialliset lehdet. Ju lk ai si ja R an ta po hj a O y. 30 -1 6 Pu h. Sä hk öp os ti ilm oi tu ks et ilm oi tu ks et @r an ta po hj a. Il m es ty y ti is ta is in ja to rs ta is in . 04 4 71 47 80 w w w .r an ta po hj a. ... Osallistu kesäiseen kuvakisaan Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kuvan 31.7.2025 mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi Kuvia julkaistaan painetussa lehdessä ja koosteena Rantapohjan verkkosivulla. Kannattaa testata myös juttujen kuuntelua, sillä sekin on mahdollista. Eli tapahtui dramaattinen käänne, jolla jotenkin voisi perustella uutisointia: “Kauneuskilpailun voittaja pyörtyi palkintojenjaossa”
Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. kylmäaineet VAIN! 69 69,-,129 129,-,VAIN! Iin metsästysyhdistyksen ampumarata Iilaaksontie 2 Edull isia tarjou ksia MAKK ARAT ARJO ILU! Belinda 40 l pihamulta Belinda Pihamulta on käyttövalmis, yleislannoitettu ja kalkittu multaseos kaikkialle puutarhaan. Mammotion Yuka Mini 800 robottiruohonleikkuri Leikkuu ilman perinteisiä rajalankoja. 010 430 3885 ma–pe 8–19 la 8–17, su suljettu 20.–21.6. suljettu Autohuolto . EDULLISESTI! EDULLISESTI! VAIN! 22 50 50 Mammotion Luba 2 5000X AWD robottiruohonleikkuri Rajalangaton. Norm. to 31.7 klo 13-19 to 31.7 klo 13-19 AMPUMARATAAMPUMARATATAPAHTUMA TAPAHTUMA Paikalla tapahtumassa mm.: Laadukasta esittelyä sekä arvontaa! Ilmastointihuolto R134A Sis. avoinna 8–17 Juhannuspäivä 21.6. Norm. suljettu www.karkkainen.com Kone . . .. 1199,00 Alin hinta/30pv 1099,00 1790 1790 00 00 Sako, Louhisola, Hjorth, Remes, HW-Hunt, Nordis, Eränetti, Olkkonen, Suomi Trading, Nordhunter. Avoinna 8-12 Tänäkin kesänä löydät Tänäkin kesänä löydät meiltä kaiken tarpeellisen meiltä kaiken tarpeellisen Kärkkäinen Ii, Sorosentie 2, . Suunniteltu erityisesti suurille pihoille. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. kylmäaineet Ilmastointihuolto R1234YF Sis. . POIKKEUKSIA AUKIOLOISSA Juhannusaattona 23.6. 010 430 3820 ma–la 8–21, su 10–21 Poikkeus: Juhannusaatto 20.6. 3149,00 2990 2990 00 00 1099 1099 00 00 1299 1299 00 00 . 010 430 3885 ma–pe 8–19 la 8–17, su suljettu 20.–21.6. kesäkuuta 2025 • N:o 41 3 3 . 1399,00 Alin hinta/30pv 1249,00 STIHL iMOW 5 robottiruohonleikkuri Täysautomaattinen robottiruohonleikkuri modernilla muotoilulla. suljettu Gardena Smart SILENO Max 1500 DuoConnect robottiruohonleikkuri Norm
Haukipudas HAUKIPUDAS HORSECLUBIN omistama Pappappero, tuttavallisemmin Matti on pärjännyt kisoissa hyvin. Hevoskimpan osakkaat ovat innoissaan Matin menestyksestä. Tänä vuonna ravit järjestetään Oulun Äimärautiolla elokuun alussa. . Matin tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset, ja hevonen on Koiviston mukaan tienannut paljon paremmin kuin keskimääräinen ravihevonen. Torstaina 5. SUURENA haaveena olisi saada Matti Kuninkuusraveihin. Matti on edelleen samassa paikassa Ylivieskassa Eija Sorviston valmennettavana. Matilla on takanaan nyt 27 starttia ja voittosummaksi on kertynyt lähes 33 000 euroa. Hevoskimppa on jaettu sataan osuuteen, ja palaute osakkailta on ollut positiivista, hevoskimppaa vetävä Rami Koivisto kertoo. Eniten tähtiä vuoden aikana kerännyt hevonen saa Äimän Tähti -tittelin. Aada Alapuranen . Kuva: Kirsi Koivisto . Ku n i n k uu srav it on Suomen suurimmat ravit, ja tapahtuma kuuluu myös Suomen suurimpiin yleisötapahtumiin. Sitä lähdetäänkin karsintojen kautta yrittämään. Yleisöä kuninkuusraveissa on yleensä kymmeniätuhansia, esimerkiksi viime vuonna Jyväskylässä yleisöä kertyi viikonlopulta lähes 50 000. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 4 4 Ravihevonen parhaassa iässä Matti loimessaan. Arvostavissa käsissä ARVO KOVA Hautauspalvelut vuodesta 1960 Ii • Kempele • Liminka • Oulu • Oulunsalo Puhelin 24 h • 08 311 2158 • arvokova.. Matti voitti tammija huhtikuussa Oulussa, ja ylsi toiselle sijalle myös huhtikuussa Ylivieskassa sekä helmikuussa Oulussa. .. Huhtikuun lopulla Matti kisasi myös Jyväskylässä ja sijoittui neljänneksi. MATIN kuulumisia päivitellään osakkaille sähköpostin kautta, ja löytyypä Matilta myös Instagramja Facebook-sivut. Nyt 5-vuotias ruuna on pysynyt pääosin terveenä, pientä sairastelua keväällä lukuunottamatta. . . – Kyllähän lämminverisillä uran huippuvuodet ovat yleensä juuri tässä 5–6-vuoden iässä, Koivisto kertoo. Joulukuussa Äimäraution ravirata palkitsi Matin vuoden 2024 Äimän Tähti -palkinnolla. Äimän Tähtiä jaetaan jokaisissa Oulun raveissa neljä, joista yksi tähti valitaan Facebook-äänestyksellä
Perhekahvila lapsille ja lapsiperheille kesäisissä merkeissä Yli-Iin seurakuntakodilla kello 10. 14.6. 65+1 Taideteosta Iistä -näyttely avoinna 31.7. 14.6. Wirkkulassa ovet avoinna 13.30.–14.30. 13.6. Lauluilta Haukiputaan kirkkorannassa klo 18.30– 19.30. Jäljitellään luonnon ääniä. Maakiset jatkot klo 22 alkaen Kerholassa. la-su: Haukiputaan Pallo: Kesäpudas jalkapalloturnaus. Munkkipäivä ke 18.6. 9.–27.7. 21.6. Ohjelmassa musiikkia, työpajoja sekä kotiseutuviikon pääjuhla, vuoden iiläinen ja koko perheen museopäivä. 14.6. Rakkausnukketyöpaja 2–102-vuotiaille Iin KulttuuriKauppilassa Kauppilantie 15, klo 14–18 (tule ja mene vapaasti). Merenhelmi Kuivaniemi, Jarkko Honkanen. 1.7.–13.7. Merenhelmi Kuivaniemi, Neitoset. Maakinen Martinniemi. Sahantie 21, Oulu. Srkkeskuksessa esitelmät Halosenniemen kylähistoriasta sekä Runtin ja Pyhälän rakennusten kunnostamisesta. Kuvataiteilija ja tutkija Outi Koivisto kertoo Iihin sijoittuvasta tutkimuksestaan ja taiteestaan klo 17-20. Ahmat järjestää katusählyturnauksen “Torilla tavataan” Haukiputaan keskustorilla klo 10–19. Senioriklubi: Iltapäivä kivikaudella, Kierikki Yli-Ii klo 13–16. 3.6. Haukiputaan Tapulikahvila avautuu kirkon vieressä. Ruustinnan vohvelikahvila Iin pappilassa klo 12. 16.6. Kirkonkyläntie 17. 23.6.–3.8. ti–la 10–17 (ma ja su suljettu). 12.6. Kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkossa klo 20. Yhteislauluilta, yhteislaulua ja esityksiä Iin Laulupelimannien johdolla Kuivaniemen kotiseutumuseolla, sateella NS:n talolla klo 18. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Myös ohjelmaa koko perheelle. (haukiputaanpallo.fi) 6.–8.6. Kuivaniemen NS autobingo klo 18.30 17.6. 65+1 Taideteosta Iistä -näyttely KultuuriKauppilassa ti-pe klo 12–17, la 11–16, Iin kirkossa, Neste Nelosparkissa ja J&S Burgerissa. Ilmaiset myyntipaikat, myymään voi tulla peräkärryllä tai sisälle pöytäpaikalle. 20.6. 11.6. Rantametsä ja Ukkolanranta: klo 16.30 alkaen metsämielikävely, kirjailijakävely, kuvataidenäyttely. Taikuri Elias klo 12. Hurma, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. 12.6. 14.6. 6.–8.6. 5.7. 12.6. Kyläsirkus Lumo Company-Indico Martinniemen koulun pihalla klo 14.30. Laulutuokio ja päiväkahvit Oijärven kyläkirkossa klo 12.30. ma–pe 9–16, la 10– 16 (su suljettu) 2.6. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. ja 22.6. 26.6. 14.6. Menovinkkeihin on poimittu tilaisuuksia elokuun loppuun saakka kesäkuun alussa saatavilla olevien tietojen mukaan. Sirkus Finlandia Rantakestilän kenttä, Ii klo 18.30. ma-to 12– 18 ja pe 12–17. saakka: ti-pe klo 12-18, la-su klo 11-17. 14.6. Avoinna 1.8. Avoimet kylät, Iin Ojakylän kyläyhdistyksen kyläpäivän siivoustalkoot Praavan nokalla. Avoinna ti-su klo 13–18. 30.6. syyskuun loppuun saakka. Kirkko ja Tapulikahvila suljettu juhannusaattona 20.6. Iin kotiseutumuseo avoinna 3.8. 11.6. klo 18. Latoteatteri Ii, Seurakuja 10. Kahvit puutarhassa (sateen sattuessa sisällä), Iin Olhavassa Oijärventie 15. Juhannusviikolla torstai-iltana. 27.6. Markku Aro & Diesel ja Armi Tenkula & Afrikantähti, myös disco, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki 23.6. maanantaisin klo 18–20. 14.6. 12.6. 25.6. Kuivaniemen Nuorisoseuralla Supersunnuntai klo 13 alkaen. kello 9–15 Ylikiimingin Tervasmarkkinat Ylikiimingin torialueella. 11.6. 7.6. Jalkapalloa, miesten Kolmonen: HauPa–OPS klo 19.30 Länsituulessa Haukiputaalla. Siipolan pirtissä esillä Namibia-sarja ja kamareissa grafiikkaa. klo 16–19. Halutessasi voit ottaa mukaan oman käsityön. Kierikki Yli-Ii klo 10–17. (www.maakinenmartinniemi.fi) 6.6. Iin tukkilaiskisojen näyttämönä on Raasakkakoski. 9.6. 18.6. Mira Kontio, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. Kesäillan sävelhartaus klo 20 Haukiputaan srk-keskus: Heikki Takkula sello, Sofie Spanget Takkula sello ja Risto Ainali urut. 12.6. 6.6. Klo 19. 24.6. La aamujooga rantametsässä klo 10. Avoimet kylät, PohjoisIin kyläyhdistys: Iin Hiastinhaaran kesän 2025 avajaiset kello 10–15. 4.7. Pe Kerhola esiintyjiä ja ohjelmaa klo 18–01. 11.6.–31.7. Esillä 65+1 taideteosta Iistä kunnan taidekokoelmasta sekä yksityiskokoelmista iiläisten tekemiä tai Iitä kuvaavia taideteoksia. 3.7. Kirppistapahtuma Haukiputaan torilla klo 10–19. Seikkailupäivä, Ollaan yhdessä, tehdään yhdessä. 8.6. Ojalantie 12 Oijärvi. Pesäpalloa suomensarjassa IiU-Simon Kiri Rysän kentällä Iissä klo 15. Haukipudas-seura: Puttaan pihapiirit – Rakennusperintöpäivä Haukiputaan kotiseutumuseolla ja seurakuntakeskuksessa klo 10–15. 14.6. Haukiputaan v. Tuotto lähetystyölle. Inspiroidu Kaarina ja Pertti Nissisen kodista ja keskustele tai kuuntele käsillä tekemisen tärkeydestä. Legendaariset Illinjuoksut juostaan Illinsaaressa perjantaisin klo 18.30. klo 10–16. Yhteislaulutilaisuus ja Iin Laulupelimannien kansanmusiikkikonsertti Iin Huilingin näyttämöllä klo 18. Kari Hirvonen & Onnentähti, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. Nuijafestarit: Portion boys ja Eini, Ostbass feat. 7.6. Kesäinen perhekahvila Ylikiimingin seurakuntatalossa kello 10. Pesäpalloa suomensarjassa IiU-Kempeleen Kiri Rysän kentällä Iissä klo 15. 28.6. 6.6. 28.6. Ylikiimingin uistelucupin päätöskilpailu Vuotonjärvellä klo 18–21. Avajaiset ke 11.6. Monipuolista ohjelmaa lampaista keppareihin ja kaloista arvontaan sekä herkkuihin. Autobingo klo 18. Avoinna ma-pe klo 12–18, suljettu juhannusaattona. Iin Ojakylän kyläyhdistys järjestää valtakunnallisen Avoimet ovet -kyläpäivätapahtuman Praavan nokalla alkaen klo 12. 28.6. heinäkuuta. 17.6. kesäkuuta 2025 • N:o 41 5 5 Ke sä ll ä ta pa ht uu Ra nt ap oh ja n al ue el la Ke sä ll ä ta pa ht uu Ra nt ap oh ja n al ue el la Menovinkkejä kesän tapahtumiin Rantapohjan alueella on käynnistynyt vilkas tapahtumakesä. Kerhola: lasten avoin lava klo 12 alkaen, Liikkuva laulureppu, Kirjastoauto Kauno Repolantie 8:ssa. Iikka Kivi – Erityinen luontosuhde, stand up. saakka. 2.7. Kunnostuksesta kertoo Ilpo Väisäinen. 19.6. Uintihetki Vihkosaaren Uimalassa (Illinsaarentie) sunnuntaisin 8.6. lauluhetki Iin kansalaisopistolla (Puistotie 1) taiteilija Elina Bryn kanssa. klo 12-15. 5.7. (Rynkyntie 9, Ii) 7.6. Kiiminkijokimelonta tänä kesänä Puolangan Kivarinjärveltä Kurimonkoskelle 24 km:n matkan. 26.6. ja 16.6. 6.6. 26.6. 11.6. Kuivaniemen NS autobingo klo 18.30. Paikalla opas. Oijärven tori/kirppispäivä klo 11–14. Haukiputaan kotiseutumuseo (Kirkkotie 7) avoinna ti-pe klo 10–16 ja la klo 10–14. Haukiputaan kirkko on avoinna 9.6.–1.8. Pateniemen sahan museo, avoinna ke–su klo 11–17. Nuijafestarit K-18, Nuijamiesten lava Ylikiiminki klo 19. Pesäpalloa suomensarjassa IiU-Muhoksen pallo-salamat Rysän kentällä Iissä klo 18. Vanhan Siipolan kesänäyttely “Etelästä pohjoiseen”, Kari Hornemanin öljyvärimaalauksia ja taidegrafiikkaa. Iin kotiseutuviikko. Esiintyjiä ranta-areenalla klo 18–22. KESÄKUU Kierikki, Kivikauden kylä YliIi (kierikki.fi) 3.6.–19.6. Suljettuna maanantaisin ja juhannuksena 20.–23.6. (K-18). 2.6., 9.6. 11.6. ma–su 10–17 4.8.–31.8. Jalkapalloa, naiset Kakkonen: HauPa–Kokkola F10 Länsituulessa Haukiputaalla klo 14. Selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen. Kesäinen perhekerho Wirkkulan pihamaalla Haukiputaalla (sateella seurakuntakeskuksessa) kello 9.30–11.30. 14.6. Suomalaisten sävelten syleilyssä, Iin kirkko klo 18. 14.6. Illan ohjelmassa disko entisaikojen tyyliin. 11.6. Kuivaniemen NS autobingo klo 18.30. Jalkapalloa, naiset Kakkonen: HauPa–ToU Länsituulessa Haukiputaalla klo 14. Taikuri, musiikkia, peräkärrykirppis. Tommi Soidinmäki, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. Iin Laulupelimannit laulattaa. 8.6. Matti-Sakari & Pekkaniskan Pojat. Arkistokuva: Anu Kauppila. Yhteislaulutilaisuus ja kansanmusiikkikonsertti klo 18– 19 Huilingin näyttämöllä. Lauluyhtye Neliä: Alexandra Hellberg, Lotta Kourilehto, Ellen Kärkölä ja Iina Palokangas. Jännitystä on luvassa tänäkin kesänä lauantaina 5. 7.6. Tori vapaasti käytössä pienimuotoiseen kasvi-, puutarha ja kirpputorimyyntiin, kukin huolehtii lopuksi paikkansa siivouksesta. Museo avoinna, pihapiirissä työnäytöksiä ja kahvilateltta klo 12 alkaen. 1965 syntyneet entiset nuoret kokoontuvat Heiton talolla iltapäivästä alkaen. Tervakarintie 12, Haukipudas. Tanssit Merenhelmessä Kuivaniemellä klo 20 Marko Virkkula, Valentin ja Afrikan Tähti. HEINÄKUU 1.–31.7. Huoviskylän kevät Kulttuurikoti Salmelassa, Yli-Iintie 61, Ii as. Liikutaan yhdessä vedessä ja tutkitaan sitä kameroiden ja äänityslaitteiden avulla. 3.7. 23.–29.6. Anneli Mattila, Merenhelmi, Kuivaniemi. Lammaskauden avajaiset kello 12–15 Vepsän koulun pihapiirissä Ylikiimingissä. saakka KulttuuriKauppilassa. Juhannustanssit Merenhelmessä Kuivaniemellä
Asuntomessut Oulussa Hartaanselänrannassa Oulujoen suistossa. 17.7. Lohisoppaa, ohjelmaa ja Vuoden Marttilainen. 5.7. Kuivaniemen NS autobingo klo 18.30. 26.7. 26.7. Messu Kuivaniemen kirkossa klo 13, seppeleenlasku sankarihaudoille, jonka jälkeen juhla Kuivaniemen NS:llä klo 14. TervasTiima, klo 10–14 tervahaudan ladonta, taidenäyttely Vepsän koululla klo 17–20, lasten karnevaalit Nuijamiesten lavalla klo 17–19, Marttilanharjun juoksu klo 17. Tanssit Merenhelmessä, Mikko Mäkeläinen. TervasTiima jatkuu, klo 18 sytytysilta tervasautiolla. . Merenhelmi, Kuivaniemi, Anitta Mattila. 29.7. 26.7. Kuivaniemen kotiseutupäivä klo 13–16. Weranta, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. Stefan Stanciu panhuilu ja Elias Niemelä urut. 19.7. Musiikkinäytelmä Nuijamiesten lavalla Ylikiimingissä klo 15. 31.7. 18.7.–17.8. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. ELOKUU 1.8. Kesällä tapahtuu Rantapohjan alueella Kesällä tapahtuu Rantapohjan alueella . 10.7. 22.7. (olhava.fi) 13.7. (Ojalantie 12). Tomi Markkola & Kipinä ja Marko Haapaniemi & Steels, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. 17.7. Pelipäivä lauantai (virpiniemigolf.fi) 31.7. Päivällä tervahaudan ladontaa. Alussa maksullinen ruokailu. Kuivaniemen NS autobingo klo 18.30. .. 14.7. Kesäillan sävenhartaus Haukiputaan srk-keskus klo 20: PaReMPi-kvartetti: Raimo Paaso, Reko Tammi, Juha Mikkonen ja Janne Piipponen. (https://www.asuntomessut.fi/oulu-2025). Martinniemen entiset nuoret kokoontuvat Kerholassa. Pesäpalloa suomensarjassa IiU-Oulun Lippo Rysän kentällä Iissä klo 15. 21.7. Komiat-yhtye, DJ, disco, karaokea. 12.7. Jalkapalloa, miesten Kolmonen HauPa–OTP klo 19.30 Haukiputaan Länsituulessa. Illalla tukkilaistanssit Ii Urhelijoiden talolla Rysällä. TervasTiima jatkuu, pärisevä perjantai Seolla klo 16–19, pihkaantumistanssit Ylivuotolla klo 20–24. Yli-Iin pitäjäpäivät. 30.7. . Torstaina 5. 12.7. Iin Tukkilaiskisat Raasakkakoskessa la klo 13. Järj. 15.7. 12.7. Taikakuu, myös disco, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. Tervashaudan sytytys Ylikiimingissä on tänä vuonna 30. Kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srk-keskus klo 20: Matteus Jämsä baritoni ja Risto Ainali piano ja urut. 12.7. 31.7. Jalkapalloa, miesten Kolmonen: HauPa-KajHa Haukiputaan Länsituulessa kello 19.30. Olhavapäivä klo 10–15 Olhava-areena Kemintie 1476. Teemana eränkäynti, retkeily ja metsästys. TervasTiima Ylikiimingissä alkaa tervahaudan kunnostuksella. 31.7. Kuivaniemen Ns jättibingo klo 18.30. Srk-keskus klo 21: Stefan Stanciu panhuilu ja Elias Niemelä urut. Kierikki Yli-Ii klo 10–17. Peräkärrykirppis. Oijärven Sikajuhlat Sampolassa klo 20.30. 28.7. 9.7. 12.7. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 6 6 . 25.7. Kuivaniemen nuorisoseura ry. 12.7. Rainer Bollström & Henna Oraste. 7.7. Merenhelmi, Kuivaniemi. Yhteislauluilta Kuivaniemen kotiseutumuseolla klo 18 Iin Laulupelimannien johdolla. Merenhelmi, Kuivaniemi, Marita Taavitsainen. Kuivaniemen kesämarkkinat Kuivaniemen aseman urheilukenttä. TervasTiima jatkuu, musiikkija perinneilta klo 18 tervasautiolla. –27.7. Martinniemen kesäjuhla Kurtinhaudan satamassa klo 12 . 26.7. Merenhelmi, Kuivaniemi, Kati Narvanmaa & Kuiskaus. Merenhelmi, Kuivaniemi, Jari Sillanpää. 5.7. 9.7. 19.7. La klo 10–18 ja su 11– 17. 24.7. . Kansallispukutuuletus ja peräkärrykirppis klo 12–16 Kuivaniemen kotiseutumuseolla. Seikkailupäivä, Ollaan yhdessä, tehdään yhdessä. 6.7. 12.7. Muinaistulien yö, Kierikki Yli-Ii. 18.7. Koko viikon ohjelma osoitteessa tervastiima.com 28.7. päivä heinäkuuta. 19.7. Opastusta pirtaja lautanauhan tekoon. Iloiset iltamat alkaen klo 16, diskoilua 80-luvun tunnelmissa klo 20 alkaen. Pesäpalloa suomensarjassa IiU-Pattijoen Urheilijat Rysän kentällä Iissä klo 18. Kuivaniemen NS autobingo klo 18.30. Tapani Kansa – Laulaja. Kesäillan sävelhartaus, Haukiputaan kirkko klo 18.30. Kuninkuusravit Golf Virpiniemessä. Kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkko klo 20: Leena Ihamuotila barokkiviulu, E lina Mattila barokkisello ja Mikko Ikäheimo luuttu
13.8.–17.8. klo 12 Yli-Iin Nasevan avoimet yleisurheilukilpailut. Antti Ahopelto & Etiketti, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. 9.8. 1.–.3.8. Yleisurheilun pitäjäottelu Kiiminki–Yli-Ii–Ylikiiminki Yli-Iin kentällä. 10.8. 23.8. . Potnapekka on tuttu näky Kellon kesäpäivillä Kellon ja Kiviniemen raitilla. 7.8. Kesäpäivää vietetään jälleen 23.8. Avoimet ovet Halosenniemen pihapiireissä, kohteina Runtin talon pihapiiri, Pyhälä ja Ollila. ... Jalkapalloa, miesten Kolmonen: HauPa–KePS Länsituulessa Haukiputaalla klo 19. Järj. 7.8. 17.8. Vapaa pääsy. Elias Niemelä urut ja Kaisa Säkkinen piano. 30.8. Kuusamontie 3250, Arkala. 2.-3.8. Ke 13.8. 2.8. Jalkapalloa, naiset Kakkonen: HauPa-OHF klo 18. 14.8. Juha Tapio, Suurlähettiläät, Waldo´s People, Saimaa, Asa, Frans Harju ja Rebekka Holi. kesäkuuta 2025 • N:o 41 7 7 . Kamarimusiikkifestivaalin konsertissa esitellään metsän monimuotoisuutta sävelin. Liikkuva laulureppu, Martinniemen kirjasto klo 9.30–10. Piippurock Iin Rantakestilässä klo 18 alkaen. 2.8. ”Sodan kauhuista taivaan iloon”. Pe klo 16 ja la klo 14 alkaen. 2.8. 29.–31.8. Oulun Taiteiden Yö Oulun keskustassa ja sen ympärillä, osana Oulun juhlaviikkoja. Törmä Soikoon uudistetulla Haukiputaan Niemeläntörmän Vanarannalla. Järj. Poppia ja lavarunoutta klo 16–18. Kellon Kesäpäivät asukastuvalla ja piha-alueella. Alina Liikola & Afrodite ja Ässät, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. 15.8. Konsertti on omistettu viulisti ja aktivisti Eriikka Maalismaan (1980–2024) muistolle. Kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srk-keskus klo 20: Joose Vähäsöyrinki baritoni ja Lauri-Kalle Kallunki piano ja urut. Saija Tuupanen & Exmiehet, Nuijamiesten lava, myös disco, Ylikiiminki. Iiläisiä bändejä esiintyy. Koiteli elää – Suomen kaunein festivaali Koitelin Sahasaaressa Kiimingissä. KulttuuriGalaxi ry / Iin Kulttuurikuvaamo. 16.8. 16.8. 30.8. Tangoa ja virsiä -piknikki, Kulttuurikoti Salmela (Yli-Iintie 61) klo 18. 23.8. Arkistokuva: Joona Karjalainen. Jalkapalloa, naiset Kakkonen: HauPa–GBK Länsituulessa Haukiputalla klo 14. 15.8. Lauantaina mm. Mahdollisuus osallistua työpajoihin. Kesällä tapahtuu Rantapohjan alueella Kesällä tapahtuu Rantapohjan alueella . Lisätietoja kesäkuun puolivälin jälkeen Kiiminki-Seuran uudistuneilta nettisivuilta. liaton.. Ohjelmassa mm. Kansainvälinen askarteluja taidetapahtuma Kuivaniemen Nuorisoseurantalo pe klo 14–19, la 9–18, su 9–16. Kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srk-keskus klo 20: Haukiputaan Kirkon Kamarikuoro, johtaa Hannu Niemelä. 16.8. 16.8. (piippurock.com). 21.8. Halosenlahden kyläyhdistys: Koljussa kajahtaa, Koljun venesatama Halosenniemi klo 18 alkaen. Unto Kukka ja Iin Laulupelimannit, Iin Kulttuurikuvaamo (Laksontie 9) klo 18 . Iin Taiteiden illat. 2.8. 15.8. Oulu Zone: Drift SM PRO. MattiSakari ja Pekkaniskan Pojat. 9.8. Merenhelmi, Kuivaniemi. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. 2.8. 28.8. 9.8. Rantajuhla Kellon Kiviniemen rannassa. Akolan kuivuri (Virkkulantie 88) klo 19. 30.8. KAIKK I PESUT ONNISTUU! mato t, työasut, juhla-asut, pöytäliinat, vuodevaattee t... 16.8. Perjantain esiintyjinä mm. TervasTiima jatkuu, toripäivät Punakoivun torilla klo 9–15. 18.8. Kuninkuusravit Oulun Äimäraution raviradalla. ke Virsi-ilta Haukiputaan vanhan hautausmaan rauhassa kirkkoa vastapäätä klo 18.30. Haukipudas-seura ja Halosenlahden kyläyhdistys klo 12–15. Kesäillan sävelhartaus Haukiputaan srk-keskus klo 20: Lauluyhtye Spes. Merenhelmi, Kuivaniemi, Taikakuu. 15.–16.8. Kirjaston Muusajuhlat klo 17 Kuivaniemen kirjastolla ja klo 18.30 Iin kirjastolla. Oulunsalo Soi 2025: Metsä. 3.8. 14.8. Bändi-ilta pe klo 19, Latoteatteri (Seurakuja 8). Livemusiikkia lavalta kello 14– 22. 14.8. (www.ouluzone.fi) 2.8. Muusikko Olli Seikkula esittää tangoja ja veisuuttaa virsiä. Muinaismarkkinat, Kierikin kivikauden kylä, Yli-Ii 3.8. 23.8. Mukana Hannuja Kaisa-kanttorit. Oopperasopraano Helena Juntunen Kiimingin kirjastossa kertoo kirjastaan Joskus liikaa, aina liian vähän klo 14. . Kake Randelin ja J oonas Erkkilä & Unelma, myös disco, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. 9.8. Pesäpalloa suomensarjassa IiUNapapiirin Pesis-Team Rysän kentällä Iissä klo 15. Useat museot ovat avoinna Ylikiimingissä. Vieraana kirjailija Päivi Alasalmi. Venetsialaiset, Annika Eklund, Aki Samuli ja Tiina Räsänen Anna kulta anna -show ja Oskar Lehtinen, myös disco, Nuijamiesten lava, Ylikiiminki. Merenhelmi, Kuivaniemi, Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty. Egotrippi, Laura Voutilainen, Ursus Factory, Irina, Kuningasidea ja Lyyti. Jalkapalloa, miesten Kolmonen: HauPa–Ajax Länsituulessa Haukiputaalla klo 19.30. Kulttuurikoti Salmela. ke-la KulttuuriKauppilana Showroom. 15.8. Järjestäjä: Taitotalo ry. klo 17 Lucía Loren ja tekstiilija kuvataiteilija Johanna Pöykkö kertovat työskentelystään. 16.8. Esiintymässä Sampo Rosenlew & Aftons, Rockabullies ja Power Wo/Man. TervasTiiman päätöspäivä, klo 10 kansanlaulukirkko, klo 12–14 tapulimuseon esittely, klo 18 kesäillan konsertti Ylikiimingin kirkossa. Pesäpalloa suomensarjassa IiUSotkamon Jymy2 Rysän kentällä Iissä klo 16. 14.8. Iijoki-pyöräily. 28.8. Savua, taitoa ja näyttäviä ajosuorituksia, drifting huumaa huippukuljettajien esittämänä. 6.8. 1.8.–2.8. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Kesäillan sävelhartaus Haukiputaan kirkossa klo 20: Anna-Kaisa Liedes laulu ja kantele ja Heikki Laitinen laulu. 21.8. Arki tai ju hla ... Merenhelmi, Kuivaniemi, Kati Narvanmaa & Kuiskaus. Kiiminkipäivät, markkinameininkiä, perinteitä, uutta ja entisiä suosittuja ohjelmanumeroita. 2.8. Heidi Pakarinen, Merenhelmi, Kuivaniemi. Torstain Muusamatinea, Iin Kulttuurikuvaamo (Laksontie 9). Liaton Kempele Zatelliitintie 17 A 3 Liaton Oulu Piikuja 4, Oulu Raahe Kirppis Siikajoen Solina, Ruukki Pororajalla, Kiiminki LAromit, Pudasjärvi Pa lv el up is te et : Ideapark, B-ovi, Ritaharjuntie 49 Prisma Limingantulli, B-ovi Zeppelin, B-ovi Tilaa palvelu, pesulaPe su la t: . Anitta Mattila & Bonita, Merenhelmi, Kuivaniemi. Jenni Räinä kertoo metsien katoamisesta
020 779 7777 ark. 11.6. Näyttely auki 11.6.-31.7. Kahvit puutarhassa 28.6. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. klo: 17-20 Kulttuurikoti Salmelassa Yli-iintie 61, Ii as Kuvataiteilija ja tutkija Outi Koivisto kertoo Iihin sijoittuvasta tutkimuksestaan ja taiteestaan Salmelan olohuoneessa. Ohjelma Näyttely ja tapahtumat ovat maksuttomia Huoviskylän kevät 12.6. klo: 14-18 KulttuuriKauppilassa Luo nukke läheisellesi Salme Niemen kanssa. klo 18.00, KulttuuriKauppilassa ti-pe klo: 12-17 la klo 11-16 Avajaiset: Teokset esillä: KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15, 91100 Ii J&S Burger, Ouluntie 370, 91100 Ii Nelosparkki, Kirkonkyläntie 7 A, 95110 Kuivaniemi Iin Kirkko, Puistotie 2, 91100 Ii .. 020 779 7750 ark. 52 997€ Hintaetu 1 000€ Hintaetu 1 500€ Automyynti p. Rakkausnukketyöpaja 2-102vuotiaille 26.6. 020 779 7735 ark. 8–17, la 10–15 Huolto p. Torstaina 5. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 8 8 LISÄKSI KAIKKIIN UUSIIN HENKILÖAUTOTILAUKSIIN 24kk/30 tkm HUOLTOSOPIMUS VELOITUKSETTA! korko + kulut KESÄN KUUMIMMAT KAMPANJAT JUHAN AUTOSTA Huippudullinen Toyota Easy Osamaksu -rahoitus 1,99 % Tai Talvirenkaat kevytmetallivantein 390 € Edut koskevat malleja Yaris Cross, RAV4 Plug-In Hybrid, C-HR Hybrid, C-HR PlugIn, Corolla Touring Sports, Corolla Sedan, Corolla Hatchback ja Urban Cruiser Valitse juuri sinulle sopivin huippuetu! Toyota RAV4 Hybrid, bZ4X, Aygo X ja Yaris Edullinen Toyota Easy Osamaksu -rahoitus 2,99 % korko + kulut Yaris Cross Platinum Edition RAV4 Plug-in Platinum Edition Uudet Platinum-mallit huippuvarusteilla, alennetuilla hinnoilla sekä loistavilla kesätarjouksilla! alk. klo: 12-15 Olhavassa, Oijärventie 15 Tule keskustelamaan Kaarina ja Pertti Nissisen kanssa käsillä tekemisen tärkeydestä. 8–17 Tervahovintie 11, 90520 Oulu . klo 7.30–17 Varaosat p. 31 397 € alk
Aiempiin päähänpistoihin kuuluu esimerkiksi noin 80 kilometrin kävely mökkijärven ympäri sekä neljän vuorokauden luonnonmuonaretki Lapin erämaassa ilman mukana olevaa ruokaa. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo Kesän tavoitteena uida Oijärvi päästä päähän . Tuo kokemus omasta onnistumisesta sinetöi lopullisesti Hintsalan päätöksen uida pitkä matka luonnonvedessä. En ole itse käynyt järvellä, mutta mietittyäni olen tutkinut asiaa. Ainakaan vielä kouluiässä. Opin uimaankin ehkä vasta luokan viimeisenä viidennellä luokalla koulussa ja jopa pelkäsin vettä lapsuudessa. Oijärveen tutustuessaan Hintsala on huomannut sen olevan tunnettu sieltä pyydetystä 18,8-kiloisesta ennätyshauesta. Tuolloin oli viimeinen mahdollisuus uida 50 metrin radalla pitkiä matkoja, sillä vastaavaa rataa ei ole muissa halleissa Oulun seudulla. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Mukaan tulee myös energiapatukoita ja elektrolyyttijauheesta sekoitettua juomaa. – Pitkällä matkalla pitää olla hiilihydraattipitoista helposti sulavaa ruokaa. Limingassa asuva 37-vuotias Perttu Hintsala aikoo nimittäin uida noin 12 kilometriä pitkän Oijärven päästä päähän. Otin uuden tavoitteen uida 25 kilometriä viiden päivän aikana. Pitkän matkan uimisesta on tullut aiemmin pitkän matkan juoksua harrastaneelle Perttu Hintsalalle mieluista. Kuivaniemi EI TARVITSE hieraista silmiään, jos näkee heinäkuussa öisen uimarin Oijärven selällä. KAVERIT ja tuttavat pitävät Hintsalan tulevaa tempausta hyvin Perttumaisena. Tämä tavoitteeni toteutui noin pari viikkoa ensimmäisen tavoitteeni saavuttamisen jälkeen helmikuussa. Oijärven alue kiinnostaa Hintsalaa kesäisin myös retkeilymielessä. Tuija Järvelä-Uusitalo . – Luonnonmuonaretkellä söin esimerkiksi marjoja ja sieniä. Yksi helmi vastasi 50 metriä ja tulin uineeksi helmitaulun tyhjäksi kaksi kertaa eli viisi kilometriä. Pitkän uintimatkan jälkeen keho on usein rento ja levännyt kuin keitetty spagetti, Perttu Hintsala naurahtaa. Fuskasin tosin vähän ja minulla oli mukana hunajaa, suolaa ja voinappeja esimerkiksi tattien paistamiseen kenttäpakin kannella. Otan mukaan varmaankin keittoja ja soseita. Se innosti harrastukseni alkuun. – Ensin meni kuusi ja seuraavalla uintikerralla meni 12 kilometriä, jolloin alkuperäinen tavoitteeni ylittyi kolmasosalla. – Siellä oli yllätyksekseni Yle kuvaamassa ja haastattelemassa altailla sulkemispäivän uimareita ja ajattelin, että olisipa hauskaa päästä kerran elämässä televisioon. – Uin mahdollisesti ainakin osittain yöaikaan, jolloin ei tuule niin paljon ja vesi on tyyntä. Juotavaa on otettava kulaus sadan metrin välein. YKSI UINTIKANNUSTE Hintsalalle oli Raksilan uimahallin viimeinen aukiolopäivä. Olin sattumalta uimassa ennätystäni, ja uinkin sinä päivänä 17 kilometriä vajaan viidentoista tunnin aikana. – He ovat tottuneet, että minulle tulee joskus tämän tyylisiä päähänpistoja. – Alueen kalastusmahdollisuudet kiinnostavat minua kovasti. Uintimatkalle Hintsala pukeutuu luonnonvesissä märkäpukuun. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Uinnin turvaamiseksi hänen kaverinsa soutaa vieressä veneellä, jossa on mukana myös ruokaa, juomaa, stereot ja pelastusrengas.. Harrastan kalastusta vetouistelemalla, katiskalla, verkoilla, tuulastamalla ja pilkkimällä. – Oijärven aluetta voisi esitellä netissä nykyistä paremmin, Hintsala vinkkaa. Järvi on niin matala, että siellä ylettyy suurimmaksi osaksi jalat pohjaan ja vedenkin pitäisi olla melko lämmintä. Kivennäisvesi on siihen parasta. SITTEMMIN Hintsala on uinut lähiseudun uimahalleissa vähintään kilometrin viikossa, mutta monesti enemmän. – Hän suositteli sen soveltuvan hyvin pitkän matkan uintiin. HINTSALAN suunnitelmissa on uida Oijärvellä heinäkuussa. Uinnin turvaamiseksi hänen kaverinsa soutaa vieressä veneellä, jossa on mukana myös ruokaa, juomaa, stereot ja pelastusrengas. kesäkuuta 2025 • N:o 41 9 9 Perttu Hintsala on tutkinut, että Oijärvi soveltuu hyvin pitkän matkan uimiseen. Hintsala alkoi harrastaa pitkän matkan uintia viime syksynä vähän huomaamattaan. – Harrastin aiemmin pitkän matkan juoksua, mutta uiminen ei tuntunut vielä kolahtavan samalla tavalla kuin nykyään. Hän aikoo uida sen päästä päähän heinäkuussa. VAIKKA uiminen tuntuu Hintsalasta omalta lajilta, ei se ole ollut sitä aina. Oijärvi valikoitui paikaksi jo aiemmin uimahallituttavan suosituksesta. – Olin sattumalta Nivalan uimahallissa, jossa on altaan päädyssä uintilaskurina toimiva helmitaulu. Uskon, että Oijärvi olisi hyvä tuulastuspaikka. Uintimatkalle Hintsala pukeutuu luonnonvesissä märkäpukuun. Hän teki itselleen uudenvuodenlupauksen uida kahdeksan kilometrin päivämatkan tälle vuodelle, mikä innosti vieläkin parempiin suorituksiin. Yritin myös kalastaa, mutta huonolla menestyksellä. Nyt se on erittäin rentouttava ja rauhoittava urheilumuoto, jossa haluan kehittää itseäni
AuNäin korkealle jääliläinen Risto Sankala on ponnistanut seipään avulla. Vuonna 1967 Sankala sijoittui 17-vuotiaiden SMkisoissa Mikkelissä pronssille, ja hyppäsi myöhemin ikäluokan Suomen kärkituloksen 392 senttiä terässeipäällä. – Lähetin Aulikselle sähkösanoman Osloon, jossa hän oli Eurooppa Cupin kilpailussa: ’Seiväs poikki, mistä uusi – Menestystä kisaan! Raaka-Rolle’. Itsekään en koskaan ole tykännyt punttien nostelusta, mutta voimistelin paljon telineillä ja sieltä sain voimaa. 15-VUOTIAANA Risto Sankala hyppäsi jo 320 senttiä. Olosuhteet olivat täysin erilaiset kuin nykyään, kun hypätään lasikuituseipäillä, joita jokaisella hyppääjällä on useita eri jäykkyysasteisia, pehmeälle ja turvalliselle alastulopaikalle. – Siinä lasikuituseipäiden tullessa minä jäin kehityksessä muista jälkeen. Jälkeen päin olen ajatellut, että melkoisen huonolla tekniikalla hyppäsin yllättävän korkealle. Miesten Suomen ennätys 582 senttiä on ollut Jani Lehtosen nimissä jo vuodesta 1993 saakka. Miehen ennätys vuodelta 1972 lähenteli viittä metriä. Kairento jäi seiväshypyn pariin, Sankala keskittyi opetusalalle. Teea Tunturi . Esikuvanaan Sankalalla oli kuitenkin tuolloin pari vuotta vanhempi kemiläinen Aulis Kairento, jonka kanssa Sankala sittemmin ystävystyi, varttui ja kilpaili rinnan. Vuosina 1976–1983 hän työskenteli Kemissä Veitsiluoto Oy:n koulutuspäällikkönä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Kesällä 1983 Sankala siirtyi takaisin Oulun Norssiin, jossa hän toimi liikunnanopettajana ja muutaman vuoden yläasteen rehtorina eläkkeelle siirtymiseen asti. Saman tuloksen teki myös turkulainen Risto Ivanoff. – Arman Duplantis on ihan täydellinen seiväshyppääjä, ja suomalaisista Wilma Murto on ollut omaa luokkaansa. SEIVÄSHYPYN parista parhaat muistot liittyvät siihen tunteeseen, kun keväällä tai alkukesästä lumien sulettua pääsi tekemään hyppypaikkaa ja hyppäämään vuoden ensimmäiset hypyt. Sankala sai uuden seipään vasta kesällä, jolloin etelän pojat olivat jo harjoitelleet niillä koko talven. SANKALA seuraa seiväshyppyä yhä, joskin ilman tilastokirjoja, vaikkakin hän aikoinaan teki tutkimuksen, jossa vertasi tilastollisesti lasikuituseipään vaikutusta lajin tuloskehitykseen. Seuraavat kaksi vuotta Sankala toimi opettajien kouluttajana OKL:ssä (Oulun opettajankoulutuslaitoksessa) ja sitten 1,5 vuotta Oulun Norssissa liikunnan lehtorina. Sen pariin on helpompi tulla, jos taustalla on monipuolinen liikunnallisuus ja eri lajien harrastaminen. – Kun valmistuin opettajaksi, menin töihin Tervolaan, ja silloin tuntui, että aika ja olosuhteet eivät enää mahdollista treenaamista, joten seiväshyppy alkoi jäädä taka-alalle. Hän innostui lajista jo kymmenvuotiaana, jolloin hyppäsi kotipihallaan kovalle kentälle 210 senttiä tekemällään pyykkiseipäällä . Työuran kaksi ensimmäistä vuotta Sankala työskenteli liikunnanopettajana Tervolassa. Jääli KEMISTÄ syntyisin oleva, Jäälissä jo vuosikymmeniä asunut 80-vuotias Risto Sankala on mies, joka on seipään varassa noussut lähelle viittä metriä. Kuvat: Teea Tunturi. – Siihen aikaan, kun opettelin itse hyppäämään, oli Pentti Nikula huipulla, ja silloin oli kova buumi lajin parissa. Toivoisin silti, että Suomeen saataisiin laajemmin menestystä lajista. Yksi mieleenpainuvimmista muistoista seiväshypyn parissa liittyy siihen, kun hänen seipäänsä katkesi Kemissä harjoitellessa. Mihin olisikaan ollut rahkeita, jos olisin tekniikkaa saanut hiottua paremmaksi, Sankala miettii. – Laji vaatii nopeutta, voimaa ja rytmitajua. Kun lasikuituseipäät tulivat seuraavana vuonna, kilpailu kiristyi. Nykyajan seiväshuippuja hän kunnioittaa, mutta ihmettelee, miksi huipputulokset eivät ole kokonaisuudessaan parantuneet Suomessa enempää, vaikka välineet, olosuhteet ja valmennus ovat kehittyneet valtavasti. Silti hän ponkaisi vielä oman ennätyksensä 480 senttiin vuonna 1972. Samoihin aikoihin Sankalan kanssa kilpaili joukko suomalaisia seiväshypyn huippuja, kuten Erkki Mustakari, Antti Kalliomäki, Risto Ivanoff ja Altti Alarotu sekä tietysti Aulis Kairento. Hänen uransa alkuaikoina huimapäät hyppäsivät riman yli terästai alumiiniseipäällä tiilitai hiilimurskaradoilta purukasaan. Myös seiväsmonttu on parempi, ja rimaa kannattavat telineet ovat paljon leveämmällä, mikä lisää turvallisuutta ja vaikuttaa psykologisesti ikään kuin rima olisi matalammalla OPISKELUAIKANAAN Jyväskylässä Sankala osallistui 10-ottelun akateemisiin SM-kilpailuihin ja sijoittui pronssille. Miehen monipuolisuudesta kertoo hänen ennätyksensä pituushypyssä, joka on 690 senttiä. Työn ohessa Sankala toimi Veitsiluodon Vastuksen kuntovalmentajana, jolloin Vastus voitti jääpallossa SM-pronssia vuonna 1980. Sankala epäilee, että seiväshyppy on vaativuudessaan sitä luokkaa, että sen pariin ei ihan helposti ohjaudu. Sen jälkeen hän auskultoi Oulun normaalikoulussa Raksilassa. Ystävyys säilyi läpi vuosikymmenten. Vaikka harjoittelu jäi, eikä suurta menestystä enää tullut, Risto Sankala osallistui silti vielä pitkään Suomen edustajana esimerkiksi Kalottimaaotteluihin. Torstaina 5. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 10 10 Risto Sankala nousi seipäällä huimiin korkeuksiin Uran alussa hypättiin hiilimurskaradoilta terästai alumiiniseipäällä purukasaan
Risto Sankala nauttii nykyään oman kotipihan laittamisesta. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Mitä, jos saisit vielä kerran hypätä kunnolla, huippukunnossa, kunnon välineillä ja hyvällä hyppypaikalla, nuoruuden kunnossa. NUORUUDEN kesistä Sankalalle tulee mielen hauska sattuma siitä, kun hän toimi kaksi kesää Kemin kirkon suntiona. Kun aloin rakentaa vuonna 1988, ei ollut sähköjä, vesiä eikä viemäreitä. Ilmainen pysäköintimahdollisuus. Siitä hän ponnisti seuraavan kahden vuosikymmenen aikana liki viiden metrin hyppyjä. Risto Sankalan seivästulosten kehitys näkyy kotipihan männystä. Katsojiksi voisivat tulla kaikki, jotka ovat ajatelleet minusta hyvää. Kesän mittaan se tarjoaakin monenlaista tekemistä. .. Risto Sankala nousi seipäällä huimiin korkeuksiin Uran alussa hypättiin hiilimurskaradoilta terästai alumiiniseipäällä purukasaan lis hyppäsi sinä päivänä elämänsä kisan ja voitti venäläisen kilpakumppaninsa. – Hyppäisin Kemin Sauvosaaren kentällä. Upea tila juhliin, näyttelyyn tai konserttiin! . Ruokasalissa on paikat noin 100 henkilölle keittiön välittömässä läheisyydessä. Tehtäviin kuului luonnollisesti kellojen soittaminen, joka sujui jo silloin vain nappia painamalla. Ei, vaikka hyvin voisi, sillä omia lapsia on kuusi, joista yksi on nykyisen puolison Virpin kanssa, lapsenlapsia on 20 ja lapsenlapsenlapsiakin jo seitsemän. – Ei tässä nyt sovi alkaa vaariksi heittäytymään, hän naurahtaa. Ensimmäinen puuhun merkitty tulos on 210 senttiä, jonka hän hyppäsi vuonna 1955 kotipihallaan Kemissä. – Kerran kuitenkin nukuin pommiin, ja kellojen soitto myöhästyi muutaman minuutin. Kuva: Sankalan arkisto . Nyt täällä on aurinkopaneelitkin, ja pihalla paljon rakennuksia ja kasveja. Hyppykuva Kemin kisoista vuodelta 1970, jolloin Sankala ylitti 465 senttiä. Seipäitä ei tuolloin hyppääjillä ollut tavallisesti kuin yksi, eikä niitä ollut noin vain saatavilla. SANKALA on yhä aktiivinen mies, joka rakentelee kotiaan sekä sen pihapiiriä Jäälin maalaismaisemissa Koitelintien varressa. Seipäät tulivat Amerikasta. Jotenkin ihmeessä hän sai sähkösanoman kentälle, ja minä sain hänen avullaan uuden seipään. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Tänä kesänä Sankala rakentaa omassa pihapiirissä, nyt esimerkiksi mansikkamaata ja risuaitaa. Risto Sankala on säilyttänyt yhden seipään, joka on toiminut muun muassa surffilaudan mastona, maton tomutustelineenä ja harjanvarren jatkeena aurinkopaneeleiden lumesta puhdistamisessa. kesäkuuta 2025 • N:o 41 11 11 Opetusja toimistotilojen vuokraus Juhla-, kokous-, liikuntatilat Oulussa Sanginsuussa Viihtyisä auditorio tarjoaa upeat tilat koulutuksiin ja kokouksiin. Taisivat muutkin nukahtaa “pommiin” sillä silloin oli juhannus! Risto Sankalan kuva oli Pohjolan Sanomien etusivulla 25.7.1967, kun hän voitti Pohjois-Suomen mestaruuden Torniossa ja valittiin kisojen parhaaksi urheilijaksi, vaikka mukana oli tuolloin muun muassa Juha Väätäinen. Tapahtumaa ei edes huomannut kukaan, tai ei ainakaan sanonut mitään. – Tämä paikka on täysin omien käsieni jälkeä
Torstaina 5. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 12 12 .
Koko maailma katosi -lyhytelokuvaa kuvattiin viime kesänä muun muassa Haukiputaalla. Pääosia näyttelevät Milla Mikkola ja Gabriel Huovinen. Haukipudas VIIME vuoden elokuussa Oulun seudulla kuvattiin lyhytelokuvaa, joka julkaistaan kesäkuun alussa ALAprod YouTube-kanavalla. Kuvassa tuottaja ja käsikirjoittaja Anna Tuovinen. ELOKUVAA kuvattiin pääosin Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Koko maailma katosi -lyhytelokuva kertoo nuoruuden kipupisteistä 90-luvun Oulussa . Haukiputaan Säästökuoppa oli yksi tuotannon yhteistyökumppaneista, ja osa kohtauksista sijoittuu sinne. .. Kun saimme idean lyhytelokuvasta viime vuoden toukokuussa, aloin kirjoittamaan käsikirjoitusta heti ja se oli valmis kesäkuun lopussa, elokuvan käsikirjoittaja ja tuottaja Anna Tuovinen kertoo. Lyhytelokuva julkaistaan 5.6.2025 YouTubessa. – Prosessi lähti liikkeelle nopeasti. Koko maailma katosi -lyhytelokuva on tyylilajiltaan romanttinen rikosdraama, joka sijoittuu 90-luvulle ja käsittelee aiheita, joiden parissa nuoret kamppailivat jo silloin. . kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Kuva: Janette Husso Elokuvaa kuvattiin pääosin Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Haukiputaan Säästökuoppa oli yksi tuotannon yhteistyökumppaneista, ja osa kohtauksista sijoittuu sinne. Aada Alapuranen . kesäkuuta 2025 • N:o 41 13 13 . Mukana elokuvaa tekemässä oli noin 40 henkilöä. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5
Emme osanneet aavistaa, mitä kaikkea messustandardien mukainen rakentaminen vaatii. . Messutaloissa korostuivat puun käyttö, sisustukseen palanneet värit, näyttävät Asuntomessualueella väsyneitä, mutta onnellisia rakentajia . . Se on lähes neljä metriä korkea, 35-kuutioinen tila, jossa lauteet ovat ylhäällä pään yläpuolella ja pesutilat niiden alla. Silloin tuntui, että kamelin selkä katkeaa. Poimintoja messualueelta . Tuija Järvelä-Uusitalo . – Ei varsinaisesti tarvinnut tapella, mutta omien puolien pitäminen on toisinaan ollut työlästä. Messualueelle tulee myös vapaaajan rakennuksia esittelevä kokonaisuus. Rakennuttajansa Honkarakenne Oy:n mukaan nimetyn Honka Kömmelin erikoisuus on riihisauna. Oulu OULUSSA heinä-elokuussa järjestettävien Asuntomessujen valmisteluissa ja kohteiden rakentamisessa on mukana ihmisiä ympäri Oulun seutua. ASUNTOMESSUT on nostanut Kömmelin yhdeksi erityisesti ekologisuudellaan, yhteisöllisyydellään ja muunneltavuudellaan erottuvaksi kohteeksi. Niistä tuli lopulta sellaiset kuin toivottiinkin. Saara ja Ville Uusimaa rakensivat Villa Suojaa itse niin paljon kuin mahdollista. Silloin sisustusarkkitehti sanoi, että älä istu siihen, se voi sotkeutua. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 14 14 . Asuntomessuille odotetaan noin 110 000 kävijää. Oulun kaupunki onkin kannustanut avaamaan koteja matkailijoille isojen tapahtumien ajaksi. Saunan korkeasta puukiukaasta oli otettu ensimmäiset löylyt haastattelua edeltävänä iltana. Saunoin, otin pienpanimon oluen, laitoin Totoa soimaan ja istahdin sohvalle. RAKENNUSPROJEKTIN kuluessa Leppänen sisäisti täysin, mitä on asuntomessukohteen rakentaminen. Rantapohja kertoi heidän rakennusprojekteistaan myös viime lokakuussa. Teimme itse lauteet, portaat ja muut rakenteet. Alakerta ja portaat ovat etenkin Saaran lempipaikkoja uudessa kodissa. – Ei varmaan tehtäisi asioita eri tavalla jälkikäteenkään ajatellen. – Saimme kuin saimmekin saunan valmiiksi. Projektin lopputulokseen Leppänen on tyytyväinen. Eihän taideVilla Suojan keittiö pitsauuneineen on Ville Uusimaan toiveiden mukainen paikka. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo. Talo alkaa olla valmis, mutta me emme voi käyttää tätä ennen kuin messujen jälkeen, Lassi Leppänen kertoi. – Sen valmistuminen oli kuitenkin huojentavaa. Messujen esittelyteksti kertoo talon olevan nuoren pariskunnan ensikoti, jonka arkkitehtuuri on saanut inspiraationsa lapsuudesta, riihisaunan perinteistä ja tulevaisuuden toiveista. “Kömmelissä yhdistyvät kekseliäisyys, arkkitehtoninen ajattelu ja lämmin persoonallisuus tavalla, joka tekee siitä yhden messujen inhimillisimmistä rakennuksista”, sanotaan talon esittelyssä. Instagramissa Leppänen kertoi miettineensä saunaratkaisun järkevyyttä. Asuntomessualueella on 22 omakotitaloa ja seitsemän kytkettyä pientaloa. Rantapohja kävi kysymässä, mitä kuuluu pari kuukautta ennen messujen aukeamista patelalaisten Lassi Leppäsen ja Emma Puution Honka Kömmeliin ja iiläisoululaispariskunta Saara ja Ville Uusimaan Villa Suojaan. Oulu ASUNTOMESSUT järjestetään Oulujoen jokisuistossa Hietasaaressa 18.7.–17.8. Tuija Järvelä-Uusitalo . Yhteistyökumppaneita on valtava määrä, etkä voi ostaa edes pyyheliinakoukkua neuvottelematta siitä jonkun toisen kanssa. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. . Etenkin loppuajasta rakennuksella tehtiin pitkää päivää. Torstaina 5. . VAJAAT kaksi kuukautta ennen messujen avajaisia useissa messutaloissa oli jo valmiita tai viimeistelyä vaille olevia huoneita. Ne ja kesällä Oulussa järjestettävät Kuninkuusravit tuovat alueelle matkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailta
Voin oleskella lasten kanssa sohvalla, kun Ville tekee ruokaa, Saara sanoo. – Alakerta ja portaat, valaistus sekä musiikki, joka kuuluu joka huoneessa olevista kaiuttimista. Rantapohja paikallisista raaka-aineista. – Kesällä etenkin terassi on todella kiva. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Se on iso, mutta siinä on eri tasoja ja sinne mahtuu monenlaista toimintaa, Ville sanoo. Asuntomessualueella väsyneitä, mutta onnellisia rakentajia teostakaan muuteta, se on mitä on ja edustaa sen hetken tuntemuksia. . Piharakennuksen sauna-ateljee täydentää kahden aikuisen rakentamaa kokonaisuutta, jossa jokainen ratkaisu on harkittu: kaukolämpö, älykäs valaistus ja säästeliäs tilankäyttö. Arkena työpäivän jälkeen ja viikonloppuna aamusta alkaen, Ville Uusimaa kertoo. Ratkaisua markkinoidaan erityisesti suurille ikkunapinnoille, joista avautuvat näkymät halutaan säilyttää, mutta samalla vähentää sisäilman liiallinen kuumeneminen. Villa Suojan keittiö pitsauuneineen on Ville Uusimaan toiveiden mukainen paikka. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Asuntomessutalon rakentaminen oli monivaiheinen projekti, jossa jokaisesta asiasta oli neuvoteltava yhteistyökumppaneiden kanssa. YLIKIIMINKILÄISEN Kaskipuun ovia ja ikkunoita on yli puolessa tämänvuotisista Asuntomessutaloista. Villa Suojan kerrotaan edustavan perhekohtaista designia, arjen laatua ja esteettistä omistajuutta, luonnollisesti ilman kompromisseja. Messutalon rakentaminen on tuonut rakentajilleen kokemusta rakentamisesta, sisustamisesta, bisneksestä ja neuvottelutaidoista. Täällä on mukava seesteinen tunnelma, Saara sanoo. Molemmat olivat jo löytäneet lempipaikkansa talosta. Pari kuukautta ennen messujen avaamista Villa Suoja oli viimeistelyjä vaille valmiina. – Etenkin viime viikkoina porukka on auttanut paljon toisiaan. Olemme tehneet viimeiset viisi viikkoa pitkää päivää ja olleet täällä joka päivä iltakymmeneen asti. ASUNTOMESSUALUEEN etäkohteena on Satamatien palvelukortteli, johon kuuluu vanhushoivaa ja yhteisöllistä asumista, omistusasuntoja, päiväkoti, kuntosali, koirapäiväkoti ja liiketiloja. Lopputulokseen Honka Kömmelin isäntä Lassi Leppänen on kuitenkin tyytyväinen. Pariskunta on tehnyt talon sisustustyöt laatoituksia lukuun ottamatta itse, joten työtä on riittänyt. . Messutiedotteessa kerrotaan talon olevan kiertotaloudesta inspiroitunut CLT-talo, jossa tiiliverhoiltu julkisivu ja vaalea puusisustus kohtaavat. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. – Kokemusta on tullut niin budjetin kuin aikataulunkin pettämisestä. Myös talon keittiö pitsauuneineen on talon isännän valtakuntaa. kesäkuuta 2025 • N:o 41 15 15 . VÄSYNYT , mutta onnellinen pariskunta löytyy myös Villa Suojasta. – Kodinkoneetkin ovat niin teknisiä, etten osaa niitä käyttää. Osassa kohteista on ikkunoissa auringonsuojalasit, jotka heijastavat osan auringon säteilystä takaisin ulos ja auttavat näin vähentämään lämmön siirtymistä sisätiloihin. Huomiota herättivät myös piharakennusten jäkäläkatot. Yhteisöllisessä asumisessa asukkaat asuvat omissa kodeissaan, joita täydentävät yhteistilat ja mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan. Poimintoja messualueelta ammeet, hauskat lamput, korkeat kaapit, harrastustilat sekä monet mukavat ulko-oleskelutilat. Honka Kömmelin erikoisuus on korkea sauna, jossa pesutilat ovat lauteiden alla.. Keskeinen toimija palvelukorttelissa on Norlandia Care, joka tarjoaa kodin 124 ikäihmiselle. kesäkuuta 2025 • N:o 41 15 15 Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. – Välillä on pitänyt kääntää tuska teoksi, Leppänen kuvaa prosessia. MESSUALUEEN rakentajat kertovat yhteisöllisyyden lisääntyneen koko ajan rakentamisen edistyessä. On ollut helppo vaikka lähteä hakemaan naapurista jotain lainaksi, Saara Uusimaa sanoo
Metsätilavälitys Metsäarviot p. . . . . 044 773 4000/Juho 044 773 4001/Jarno • HUOPAKATTOSANEERAUKSET JA -UUDISKOHTEET • HUOLLOT JA KORJAUKSET KAIKILLE KATEMATERIAALEILLE • LUMIESTEET, KULKUSILLAT, TALOTIKKAAT NYT KATTOREMONTIT KÄTEVÄSTI MYÖS RAHOITUKSELLA, SOITA JA KYSY LISÄÄ! . LAADUKKAAT KATTOREMONTIT JA SADEVESIJÄRJESTELMÄT Aidosti mukava ja huoleton kattoremontti 010 371 9230 info@lumorakennus.fi . . Torstaina 5. . . kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 16 16 . . . . . . 044 773 4000/Juho 044 773 4001/Jarno Yhteydenotot: info@bhgoup.. . www.rantapohja.fi .. . . . kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. . 044 773 4000/Juho 044 773 4001/Jarno Yhteydenotot: info@bhgoup.. . . . 050 313 7197 lakipakanen.fi & vihreakultalkv.fi Pakkahuoneenkatu 15 A 9, Oulu Perintöasiat ja kuolinpesät Asiakirjojen laadinta Riitaja rikosasiat Sukupolvenvaihdosneuvonta Yhteydenotot: info@bhgoup..
Kuva: AMH . KUVA LUKIJALTA. Kesä kutsuu veneilemään myös Siikasaaressa Haukiputaalla. www.rantapohja.fi . kesäkuuta 2025 • N:o 41 17 17 . Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. .
Kuva: Museovirasto/Pietinen Iin Haminan Alakadulla syntynyt Pekka Parviainen pitää aluetta maailman parhaana asuinpaikkana. – Muistan, miten täällä oli monenlaisia kauppoja vielä silloin kun olin lapsi. Osa jätettiin paikalleen, tutkimuksia tuolloin paikan päällä seuraillut Parviainen kertoo. Alueella oli myös kestikievari sekä Puodinkosken mylly ja saha, jotka paloivat 1964, Parviainen kertoo. Parviaisen mukaan on onni, että Iin rakennusvalvonta on ollut hereillä jo aikoinaan, Iin Wanha Hamina sijaitsee Iijoen törmällä, ja alue on hyvin tiiviisti rakennettua. Oli Osuuskaupan päämyymälä leipomoineen, Osuusliike Turva, Korvalan kauppa, Laitisen kauppa, Renkosen kauppa sekä Viinamäen Aunen ja Toivon kauppa. Taustalla näkyy Iin vanhan kirkon kellotapuli, joka tuhoutui 250-vuotiaan kirkon tapaan vuonna 1942 salaman iskua seuranneen tulipalon vuoksi. – Viimeksi luita tutkittiin noin kymmenen vuotta sitten, kun taas tehtiin vesijohtotöitä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 18 18 Pikkupoikia vannetta pyörittämässä Iin Haminassa Kahvila Sointulan edustalla vuonna 1935. Lisäksi alueella on Iijoen suun kauppapaikan yhteydessä sijainnut kirkkoja hautausmaa, joka on ollut käytössä 1400ja 1500-luvuilla. Kuvat: Teea Tunturi Elämää Iin Wanhassa Haminassa Museoviraston huomioima alue on ollut merkittävä satama ja markkinapaikka jo 1300-luvulla . Alueen pitkä historia on osa sen viehätystä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Pääasialliset kauppatavarat olivat lohi, terva ja turkikset, ja ne tulivat Iijokea pitkin aina Iihin saakka. KAUPPAPAIKKANA Iin Hamina kuitenkin säilyi pitkään seuraaville vuosisadoille saakka. Torstaina 5. Ii IIN Haminan vanha satamaja kauppapaikka on yksi Museoviraston listaama kulttuurihistoriallisesti merkittävä markkinapaikka. Pitkään Hamina oli pelkkä kauppapaikka, ja 1800-luvun alussa siellä oli vain muutama asuintalo. Esimerkiksi lohta vietiin täältä suolattuna hevosilla ja jähdeillä Pietariin, Helsinkiin ja Tukholmaan, Parviainen kertoo. Vuonna 1965 purettiin Osuuskaupan päämyymälä, ja sen jälkeen kauppa muutenkin alkoi alueella hiipua. Luita vietiin myös Oulun yliopistolle tutkittavaksi. – Täältä lähti paljon tavaraa maailmalle. WANHAN Haminan Alakadulla syntynyt, ja yhä siellä asuva Pekka Parviainen kertoo, että vuosisatojen takaisen kirkon ja hautausmaan paikalta on löydetty ihmisen luita silloin, kun asuinalueen vesijohtoverkostoa on 1950-luvun lopulla rakennettu. IIN Wanha Hamina oli 1300-luvulla merkittävä Perämeren satama ja markkina-alue. Lisäksi oli muun muassa Tapion Elsan kukkakauppa, Ouluasvirran Martan karkkilehtija kukkakauppa, Pekurin kultasepän liike sekä Dahlin kemikaalikauppa. Hän kertoo kuulleensa, että haudatut luut olivat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä kenties otollisen hiekkamaan vuoksi sekä iiläisten kalarikkaan ravinnon vuoksi. Suurin osa rakennuksista on Museoviraston suojelemia, mutta aluetta ei ole kokonaisuutena suojeltu. Se sijaitsee kuitenkin asuinalueella, ja suuri osa kohteesta on ainakin osittain myöhemmän maankäytön tuhoamaa, eikä aluetta ole tarkemmin tutkittu. Haminassa asui vakinaisesti kymmeniä kauppiaita, mutta markkina-aikoihin sinne kerääntyi myyjiä Oulusta, Tukholmasta, Sigtunasta, Vienan Kemistä ja Karjalasta. Asuttaa sitä alettiin 1800-luvun puolivälissä. Kyseessä on toinen Pohjois-Pohjanmaan tunnetuista keskiaikaisista kirkon paikoista, ja se on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi (VARK). 1500-luvulla Haminasta tuli kuningas Kustaa Vaasan määräyksestä Kemin, Tornion ja Oulun rinnalle virallinen kauppapaikka. Museoviraston mukaan Iin Haminan löytö korostaa läheisen Illinsaaren rautakauden lopun ja keskiajan alun kalmistoja asuinpaikkakohteiden kanssa Iijoen suiston merkitystä tuon ajan keskuspaikkana. Kalastaminen on alueen asukkaille tavanomainen harrastus.. Teea Tunturi
Mihinkäs sitä olisi täältä lähtenyt, Parviainen pohtii. – Tämä on viihtyisä asuinympäristö, joka on pysynyt upeassa kunnossa. Iijoesta nousee lohta, taimenta ja siikaa. kesäkuuta 2025 • N:o 41 19 19 INFO Esimerkkejä VARK-alueista Rantapohjan alueella • VARK-alue on valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitu arkeologinen kohde. Rakennuksissa oli vielä 1950-lvulla pärekatot, ja talot on rakennettu melkeinpä kiinni toisiinsa. • Haukiputaalla Isoniemen jatulintarha. – Sitä täytyy ihmetellä, että tämä alue on aina säästynyt laajalta tuholta, vaikka tulipaloja on ollutkin. – Näin asukkaan mielestä parasta tässä on kuitenkin Iijoki, joka on joka päivä erilainen. Rakennukset on kunnostettuja ja entisöityjä, vieressä virtaa Iijoki, ja palvelut ovat ihan lähellä. fi . Haminan kapeat kadut ja niitä reunustavat talot muodostavat idyllin, jollaista moni ei uskoisi Iistä löytyvän. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Pekka Parviainen asuu vaimonsa kanssa synnyinkotinsa viereiselle tontille noin 30 vuotta sitten rakentamassaan talossa. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. • Kiimingin Loukkojärvellä Satulakankaan kivikautinen asuinpaikka. Vaikka totta onkin, että joitain rakennuksia ehdittiin purkaa ennen suojelutarpeeseen havahtumista. Vanhimmat rakennukset ovat hirsikerraltaan noin 1800-luvun alkupuolelta. • Lähde: Kyppi.fi Pikkupoikia vannetta pyörittämässä Iin Haminassa Kahvila Sointulan edustalla vuonna 1935. Alueella asuu hänen mukaansa noin 200 asukasta. Alueeseen voi tutustua Kulttuurimaisemareitti Ruustinnan opasteiden kautta, ja siellä järjestetään myös opastettuja kävelykierroksia, joista löytyy lisätietoa osoitteesta visitii. PARVIAINEN teki työuransa pelastuslaitoksen palveluksessa muun muassa palopäällikkönä ja palotarkastajana, ja työ Iissä sai hänet pysymään synnyinmaillaan. Wanhan Haminan kaduilla näkyy varsinkin kesäisin paljon turisteja, mutta koskaan ei turisteista ole Parviaisen mukaan ollut haittaa, vaan moni tulee ystävällisesti kyselemään alueesta, ja ihailee kunnostettuja taloja sekä kesän kukkaloistoa. NYT alue on idyllinen asuinalue kapeine katuineen. • Jäälissä Linnasaaren jätinkirkko. Kuva: Museovirasto/Teemu Mökkönen. Onneksi tuli ei ole päässyt leviämään, vaan idylli on säilynyt, Parviainen sanoo. Kuva: Museovirasto/Pietinen Elämää Iin Wanhassa Haminassa jotta Wanha Hamina on säilyttänyt historialliset kasvonsa. Suurin osa taloista on rakennettu 1900-luvun alussa, mutta jokunen uudempikin talo alueelta löytyy. • Yli-Iissä Kierikinkangas ja Kierikin kivikauden lukuisat kohteet. Sammutettavia kohteita löytyi vuosikymmenten aikana myös Wanhasta Haminasta. Iin Wanhan Haminan 1400–1500-luvuille ajoitetun hautausmaan paikka. Museovirasto on laatinut näiden kohteiden inventoinnin. Oppaana toimii Pertti Huovinen. Monet, kuten Parviainenkin, kalastavat verkolla, mutta näkyypä joella paljon myös uistelijoita. Synnyinkodin tontin hän on myynyt, mutta sille ei ole vielä noussut uutta taloa, ja tontti on jälleen myynnissä. Se kiehtoo sydäntä ja lämmittää mieltä yhä edelleen. Taustalla näkyy Iin vanhan kirkon kellotapuli, joka tuhoutui 250-vuotiaan kirkon tapaan vuonna 1942 salaman iskua seuranneen tulipalon vuoksi. WANHAN Haminan alueella sijaitsee muun muassa Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Museokahvila Huilinki sekä Iin Sillat -leirintäalue. • Iissä Haminan lisäksi muun muassa Ulkokrunni, Veskankangas, Isokankaan asumuspainanteet, Illinsaaren muinaisjäännökset sekä Hiidenkangas. Lisäksi Parviainen on ostanut kotitalonsa viereisen talon ja kunnostaa sitä tulevien sukupolvien tarpeisiin. • Ylikiimingissä Rekikylän VARK-alue ja Vepsänkangas
. .. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 20 20 . . . . Torstaina 5. . kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Rantapohja paikallisista raaka-aineista. . . .
Alkoholi, pelastusliivittömyys ja kiikkerä vene lisäävät onnettomuusriskiä. Rantapohja paikallisista raaka-aineista.. • Pue pelastusliivit tai muut kelluntapukineet ennen lähtöä. VENEILIJÄ itse luo perustan turvalliselle veneilylle. Nauti alkoholijuomat vasta maissa veneilyn jälkeen. . • Ota mukaan ajantasaiset merikartat, jos reittisuunnittelu on tarpeen. Vesiliikennejuopumuksen raja on yksi promille, mutta riski onnettomuuteen kasvaa huomattavasti jo tätä pienemmistäkin määristä, sanoo Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen. • Varmista polttoaineen riittävyys ja varaa riittävä reservi. Omien tietojen ja taitojen ylläpitäminen on keskeistä, ja niistä huolehtiminen kuuluu jokaisen vesillä liikkujan vastuulle. Mukana veneessä tulee olla tietysti myös asianmukaiset ja toimivat varusteet, muistuttaa Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka. • Pidä huoli myös muista varusteista ja niiden kunnosta. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Kaikkien kannattaa päivittää osaamistaan säännöllisesti esimerkiksi osallistumalla koulutuksiin sekä tutustumalla ajankohtaisiin ohjeisiin. INFO Turvallisen veneilijän muistilista • Tunne veneesi ja varmista, että se on kunnossa ja turvallinen. Lisäksi veneen päällikön tulee olla selvillä väistämissäännöistä, merimerkeistä ja siitä, miten hätätilanteessa toimitaan. Alkoholi heikentää toimintaja arviointikykyä merkittävästi jo pieninä määrinä. . Sovelluksella voit soittaa hätänumeroon, ja sieltä löydät myös toimintaohjeita huviveneilijöille. . • Muista väistämissäännöt ja tutustu vesiliikennelakiin ja veneen päällikön vastuisiin. Kerro läheisillesi reitistäsi. Kuolemaan johtaneet huviveneilyonnettomuudet ovat vähentyneet viime vuosina, vaikka veneilyn suosio on kasvanut. • Vältä veneilyä myös krapulassa, koska väsymys heikentää veneilykuntoasi. • Pelastusliivit tulee olla kaikilla veneessä olijoilla. Hyvistä käytännöistä kannattaa tehdä osa omaa rutiiniaan. Tärkein varuste veneessä on jokaiselle veneessä olevalle sopivankokoiset ja vaatimusten mukaiset pelastusliivit tai muut kelluntapukineet. Vesille lähtöön liittyy aina riskejä, ja vaaratilanne voi yllättää kenet tahansa, myös kokeneen veneilijän, huomauttaa Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto. Arkistokuvassa on näkymä Röytän satamaan Iissä. Veneilyverkoston turvallisuusviestinnän ryhmään kuuluvat järjestöt ja viranomaiset muistuttavat, että turvallinen veneily vaatii ennen kaikkea osaamista, kunnossa olevat oikeat varusteet ja vastuullista asennetta. Pue siis pelastusliivit ja pidä korkki kiinni ennen veneilyä sekä sen aikana, jatkaa Hiltunen. Suurin osa meripelastuksista johtuu veneen varusteiden tai osaamisen puutteista. Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset auttoivat viime vuonna vesillämme 3 614 ihmistä 1 873 eriasteisessa tehtävässä. – Erinomainen tietopaketti veneilijälle on Meripelastusseuran ylläpitämä Veneilytaito.fi-sivusto, muistuttaa Meripelastusseuran turvallisuusja valmiuspäällikkö Marko Stenberg. RAJAVARTIOLAITOS on johtava meripelastusviranomainen. Sisävesillä hätäilmoitus tehdään hätänumeroon 112. – Pelastusliivit ovat veneillessä halpa henkivakuutus. Moottoritehon kasvaessa tai mikäli veneessä on esimerkiksi polttolaitteita tulee olla lisäksi käsisammutin, jonka toimivuus on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Rantapohja KEVÄÄN edetessä moni aloittaa veneilykauden innokkaasti. Veneilykausi on käynnissä Turvallisuus alkaa osaamisesta, varusteista ja asenteesta . SUURIN OSA veneilyonnettomuuksista tapahtuu soutuveneillä tai pienillä perämoottoreilla varustetuilla veneillä, ja alkoholi on usein mukana vakavimmissa onnettomuuksissa. Tietojen ja taitojen päivittäminen, varusteiden tarkastaminen ja vastuullinen asenne auttavat tekemään veneilystä turvallista ja miellyttävää. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. • Tarkista olosuhteet ennen vesille lähtöä. • Lähde vesille selvin päin. Vuonna 2024 huviveneonnettomuuksissa menehtyi 35 henkilöä, mikä on yksi henki edeltävää vuotta enemmän. Silti onnettomuuksia tapahtuu edelleen, etenkin Suomen sisävesillä. – Pidä huolta itsestäsi ja paranna muiden vesilläliikkujien turvallisuutta omalla asenteellasi. kesäkuuta 2025 • N:o 41 21 21 . Suurin osa avuntarpeista johtui jonkinlaisesta teknisestä viasta veneessä, mutta seuraavaksi yleisimpiä tehtäviä olivat erilaiset osaamattomuudesta johtuvat syyt sekä suoranainen huolimattomuus. • Tallenna puhelimeesi meripelastuksen hälytysnumero: 0294 1000. • Voit myös asentaa puhelimeesi 112 Suomi -sovelluksen. Veneilyssä on otettava huomioon monta turvallisuusseikkaa. – Kun varusteet ja osaaminen ovat kunnossa, riskit pienenevät, varsinkin kauden alun kylmissä vesissä, muistuttaa meriturvallisuusyksikön päällikkö Mikko Hirvi Rajavartiolaitokselta. Moottoriveneestä ja yli 5-metrisestä purjeveneestä tulee löytyä airo, mela tai ankkuri köysineen tyhjennysväline ja veneen perämoottorin koon mukaan sammutin. Muita pakollisia varusteita moottorikäyttöisessä veneessä tai yli viiden metrin pituisessa purjeveneessä ovat tyhjennysväline ja veneen koosta riippuen airot, mela tai ankkuri köysineen. Viime vuonna Raja hoiti 1 128 meripelastustehtävää ja pelasti 2 662 henkilöä
Kaasari Oy:n ja Bike & Fixin yrittäjä Markus Lukkarila tuntee Annalankankaan ja Virpiniemen maastot hyvin ja hän muistutti, että maastoon pyöräilemään lähtiessä olisi hyvä pukea värikästä vaatetta päälle, tarkistaa ennen lähtöä jarrut, ketjun kunto, rengaspaineet, satula ja ohjaustanko sekä ottaa mukaan tarpeeksi juomista ja jotain purtavaa nälän yllättäessä. Jos kuntoporrasharjoittelu on aivan uutta, Suotula-Teppo suosittelee ottamaan sen kuntoiluohjelmaan mukaan ensin kerran viikossa tai kahdessa, jotta kroppa kerkeää tottumaan uudenlaiseen rasitukseen. – Ensin pitäisi tuntea oma kroppa, mitä se jaksaa ja kestääkö polvet ja muut nivelet. Virpiniemen ja Annalankankaan suuntaan on Lukkarilan mukaan helppo lähteä esimerkiksi mustaniementieltä. Kuntoportaita löytyy peräti kolmet, joista kaksi ovat loivempia ja yksi on jyrkempi. Portaissa voi liikkua tasahypyin, yhden jalan hypyin, loikkien sivuille, vuorotellen toinen kylki edellä, tekemällä askelkyykkyjä, karhukävellen tai millä tahansa muulla etenemistyylillä, kunhan muistaa, ettei nilkat väänny. Kunnostamon yrittäjä Anu Suotula-Teppo näyttää, että kuntoportaissa voi liikkua muutenkin kuin perinteisesti askeltamalla. FRISBEEGOLFRATOJA löytyy pitkin Rantapohjan aluetta. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Tikkamäessä on kyllä puitteet nyt kunnossa, kun täällä on valotkin ja täällä voi treenata koko perheen kanssa. Aloittaminen kannattaa tehdä rauhallisesti itseään kuunnellen. Kellosta kotoisin oleva lajin pitkän linjan harrastaja ja tänäkin vuonna European Amateur Openissa kisaava Toni Sipola kertoi lajissa pääsevän helposti alkuun. Suomessa ei olla niin totuttu lämmössä treenaamiseen, joten etenkin aurinkoisella ja kuumalla kelillä nesteytyksestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, Suotula-Teppo kertoi. Kuntoportaat ja ulkokuntosali löytyy myös Kiiminkipuiston urheilualueelta ja Iissä toiset kuntoportaat löytyvät Liesharjusta. Virpiniemestä löytyy 18-väyläinen rata ja Kiimingin Honkimaalla väyliä on peräti 21. Oulun alueella kaikki radat ovat ilmaisia, paitsi Pikkaralan rata, jonne voi ostaa päivälipun tai vuosikortin. Avoveteen uimaan lähdettäessä kannattaa kuitenkin aina muistaa ilmoittaa jollekin uimaan lähdöstä ja turvallisinta on uida rannan suuntaisesti.. Tikkamäen kuntoportaissa ja ulkokuntosalilla Iissä kunnon kohottaminen on taattua. –Alkuun pääsee hyvin hankkimalla esimerkiksi aloituspakkauksen, jossa on kolme aloittelijaystävällistä kiekkoa, Sipola kertoi. – Monesti into on kovempi kuin kropan vastaanottokyky ja silloin voi tulla haavereita, SuotulaTeppo lisäsi. Ulkokuntosalilla pystyy tekemään laitteiden avulla monipuolisen koko kropan treenin vaikka kävelylenkin yhteydessä. Lopuksi voi paistella vaikka makkarat tulipaikalla, Suotula-Teppo naurahti. Varusteista keskustellessa Suotula-Teppo totesi, että kuntoportaissa naisten olisi hyvä käyttää tarpeeksi tukevia urheiluliivejä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 22 22 Hiki pintaan ulkona! Rantapohjan alueella riittää kesälläkin useita eri lajeja harrastettavaksi ulkona maksutta . Mikäli lajiin hurahtaa ja haluaa tutustua muihin harrastajiin niin Oulun alueella on muutamia seuroja, joihin voi liittyä. Tekniikassa on paljon liikkuvia osia, mikä vaatii kärsivällisyyttä ja tuhansia toistoja, Sipola hymyili. Anu Kauppila . – Portaisiin ei kannata tulla myöskään huonoilla kengillä, vaan luottokengät jalkaan. Portaissa voi edetä kylki edellä, askelkyykyin tai vaikka takaperin, jos uskaltaa. Lyhyempiä 9-väyläisiä ratoja on muun muassa YliIissä, Haukiputaalla ja Jäälissä. KUNTOPORTAISSA liikkumisen voi aloittaa aluksi kävellen ja tahtia voi kiristää kunnon kohetessa. SuotulaTeppo muistutti, että tahdin ei tarvitse olla Erikoisjoukkojen tasolla ja välillä on suositeltavaa huokaista ja rauhoittaa hengitystä. Liikeradan sisäistäminen on alkuun vaikeaa, sillä samanlaista liikettä tulee harvoin muuten tehtyä. Yksin ajaessa kannattaa myös jakaa oma sijainti läheiselle, Lukkarila kertoi. HAUKIPUTAALLA Länsituulen uudella kuntosalilla on riittänyt käyttäjiä. Kellon Virpiniemen maastoreiteillä pyöräillessä voi valita itselleen sopivan mittaisia reittejä kuljettavaksi ja karttasovellusta mukana pitäessä voi tutkailla helposti myös uusia reitistöjä. Suotula-Teppo kertoi vinkkejä, miten aloittaa liikkuminen kuntoportaissa ja miten lisätä kuormitusta. Jokaisen kuntoportaat laelta löytyy myös helmitaulu, johon omat kierrokset on helppo merkata. Rantapohjan alueella on monipuolisesti erilaisia harrastusmahdollisuuksia, eivätkä ne maksa mitään. – Kuntoporrastreeni parantaa erityisesti hapenottokykyä ja hien siinä saa ehdottomasti pintaan. Lajissa kehittyminen vaatii muiden lajien tapaan paljon pitkäjänteisyyttä ja toistoja. Rantapohjan alue KESÄ on saapunut myös Rantapohjankin leveysasteille ja monet suuntaavat liikkumaan ulos. Tikkamäen kuntoportaiden reunat on merkattu eri värein, jotta reunat on helpompi erottaa eikä jalat mene solmuun portaiden vilistessä silmissä. Naapurin ohjelman perässä pysyminen tai kaverin nousujen määrää ei kannata seurata. Sipola jatkoi, että radoille saa mennä silloin kuin se itselle sopii, eikä ratoja voi eikä tarvitse varata omaan käyttöön. Mukaan sitten vain aurinkorasvaa, hyttysmyrkkyä ja tarpeeksi juomista. Kuvat: Anu Kauppila Ilmaisiin kesäaktiviteetteihin kuuluu myös tietenkin uinti. Keskittyy vain omaan suoritukseen, Suotula-Teppo hymyili. Torstaina 5. Kun kävely ja hölkkääminen on portaissa hallussa, harjoitusta voi höystämään ottamalla mukaan erilaisia variaatioita kulkemisesta. Se ottaa aikansa, että suunta alkaa löytymään ja räjähtävyys lisääntyy. Iissä toimivan treenistudio Kunnostamon yrittäjä Anu Suotula-Teppo kertookin, että ulkokuntosalin voi ottaa helposti ohjelmaan kävelytai juoksulenkin yhteyteen. – Heittämään oppii heittämällä. Yläkroppaakin saa treenattua samalla tehden toistojen välissä esimerkiksi punnerruksia. – Luonnollisesti myös kypärä kuuluu olennaisiin varusteisiin ja mukaan kannattaa ottaa pumppu, paik karasia, rengastyökalut, sisäkumi, ensiapupakkaus ja työkalusarja, joka sisältää ketjutyökalun ja ketjuliittimen. Liikunta-alueen perusparannus valmistui viime syksynä ja tekemistä löytyy koko perheelle tai isommallekin porukalle. Suotula-Teppo totesikin, että kuntoporrastreeni sopii niin alkulämmittelyyn kuin loppurutistukseksi lenkin jälkeen
(3 kk kampanjahinta!) Jatkuen seuraavat 12 kk 5€/kk. Lämmittelykoreilla voi sitten puttailla, jos ei tee mieli kiertää koko rataa. -> tilaa lehti -> tilaustarjoukset Lisätietoja: puh: 044 714 7800 KESÄTARJOU S! KESÄTARJOU S! Tilauksesi sisältää: Rantapohjan digitaalisen verkkolehden ja Päivän lehden, Näköislehden sekä Historiallisia lehtiä 50 vuoden takaa aina vuodesta 1969 lähtien. Koko perheen ulkoiluharrastuksiin kuuluu myös geokätköily. Näin vältytään turhilta säikähtimisiltä ja hätäilmoituksilta. Maastossa pyöräillessä on hyvä pukea päälleen värikästä vaatetta ja jakaa oma sijaintinsa läheiselle, jos pyöräilee yksin. Kivituhkakentät eivät ole varattavia kenttiä eli niitä voi käyttää vielä vapaammin. Tilauksen voi lopettaa koska tahansa. Nilkkaan voi kiinnittää poijun ja värikäs uimalakki näkyy ainakin lähimmille kanssaharrastajille. Tilauksen voi lopettaa koska tahansa. RANTAPOHJAN alueelta löytyy myös useita tekonurmija nurmikenttiä, jotka ovat kuntalaisten vapaassa käytössä varattujen vuorojen ulkopuolella. Kuten muissakin ulkoilulajeissa ja maastossa liikkuessa, myös geokätköillessä kannattaa muistaa jakaa oma sijainti läheiselle ja ottaa mukaan tarpeeksi juotavaa. Kivituhkakenttiä löytyy Haukiputaan, Kiimingin, Jäälin, Kellon, Yli-Iin ja Ylikiimingin alueilta yhteensä melkein kolmekymmentä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 23 23 PAIKALLISET PUHEENAIHEET taskussasi joka päivä Missä ikinä liikutkin, digi seuraa mukana Saat tuoreet uutiset, kiinnostavat tarinat ja paikalliset ilmiöt suoraan puhelimeesi, tablettiin tai koneelle heti, ilman viivettä. Kesäisin avovesillä liikkuu uimareiden lisäksi paljon niin veneilijöitä, suppailijoita kuin melojiakin, joten itsensä näkyväksi tekeminen on myös suositeltavaa. Rantapohjan alueella virallisia uimarantoja on Asemakylällä, Inkonnokalla, Kiviniemessä, Meriniemessä, Niemeläntörmällä, Jäälin montuilla, Jäälinmajan rannassa, Kiimingin urheilukentän rannassa, Pateniemessä, Yli-Iin Möljässä ja Ylikiimingin Kirkkorannassa. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Ilmaisiin kesäaktiviteetteihin kuuluu myös tietenkin uinti. Iissä kunnan virallisia uimarantoja ovat Vihkosaaren sekä Vatungin uimarannat. Mikäli lähdet uimaan ja jätät tavarasi rantaan, omien tavaroiden päälle voi jättää lapun, jossa kertoo olevansa uimassa. Avoveteen uimaan lähdettäessä kannattaa kuitenkin aina muistaa ilmoittaa jollekin uimaan lähdöstä ja turvallisinta on uida rannan suuntaisesti. Radalla pelattaessa täytyy ottaa huomioon muut pelaajat ja väylää lähdetään pelaamaan vasta, kun edellä olevat ovat menneet. Näköislehdestä käytettävissäsi on 10 vuoden arkisto. Haukiputaan ulkokuntosali on saanut paljon kiitosta käyttäjiltä ja hien saa pintaan yhtä lailla ulkona kuin sisäsalillakin.. Digitilaajana saat: nopean ja helpon pääsyn Rantapohjan tuottamaan uutisvirtaan mahdollisuuden lukea paikallisista asioista missä ja milloin vain ekologisemman vaihtoehdon ilman paperia Tarjous voimassa 1.8.2025 saakka KOKEILE NYT! Liity tilaajaksi: www.rantapohja.. Sipola muistutti, että yleensä radalle lähdettäessä pelaamaan tapana on kiertää koko kierros. – Ei heitellä toisten niskaan kiekkoja, Sipola muistutti. 5 € 5 € DIGI DIGI /3 kk /3 kk (3 kk kampanjahinta!) Jatkuen seuraavat 12 kk 5€/kk. Ajantasaisen varaustilanteen voi katsoa Oulun kaupungin ulkoliikuntapaikkojen sivuilta. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Puhelimelle ilmaiseksi saatavilla oleva Geocaching-app näyttää kaikki Suomen geokätköt ja niitä löytyy kymmeniä aina Pateniemestä Kuivaniemeen ja Haukiputaalta Ylikiiminkiin saakka
041 587 4378 Haukipudas – Ke?o Haukipudas – Ke?o Ii – Kuivaniemi Ii – Kuivaniemi Parturi-Kampaamo Teija Kurttila Kurttilankuja 10 • P. (08) 8161 480 Koko perheen Hiushoitola Tukka-Aitta Jäkäläpolku 29, Alakylä • P. 050 553 3898 https://booksalon.fi/hiussatu Parturi-Kampaamo Teija Kurttila Kurttilankuja 10 • P. (08) 5471 828 Parturi-Kampaamo Stylette Välitie 6 • P. 040 935 1335 https://booksalon.fi/parturi-kampaamo-havanna Hyvän ilman kampaamo Kotikampaaja Outi Kynkäänniemi Outi Leinonen Laukkukankaantie 5, Jääli P. 0400 963 781 Parturi-Kampaamo Tiuku Revontie 2 D • P. 041 536 5541 www.lahella.net Parturi-Kampaamo Wave Herralankuja 1 • P. (08) 5471 828 Parturi-Kampaamo Stylette Välitie 6 • P. 050 553 3898 https://booksalon.fi/hiussatu Kesän hiustrendit Sinulle Sinulle tarjoaa tarjoaa .. 050 913 0751 Parturi-Kampaamo Laura`M Kirkkotie 3 • P. (08) 517 777 Parturi-Kampaamo Salon Amillon Jokelantie 1 • P. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. 040 5626 243 Sarin Hiusja Kauneushuone Sari Hirvaskoski Kuivaniemi • P. 040 5521 227 Parturi-Kampaamo Hiuksela Haipustie 10, Kontio • P. 040 581 5731 Hiusja Kauneuskulma Freesi & Flow Haminantie 4 • www.freesiflow.fi Kampaamo Minna 044 491 4808 Kauneushoitola Leila 050 553 8828 Parturi-kampaaja Hanneriina Päkkilä Valtarintie 2 • P. (08) 8173 726 Parturi Iijo Kirkkotie 8 • P. 040 514 6401 www.parturikampaamowave.com Parturi-Kampaamo Salon Virella Kannikontie 17 • P. 050 913 0751 Parturi-Kampaamo Laura`M Kirkkotie 3 • P. 050 4705 474 Parturi-Kampaamo Viivi & Wagner Terveystie 2 • P. 040 935 1335 https://booksalon.fi/parturi-kampaamo-havanna Hyvän ilman kampaamo Kotikampaaja Outi Kynkäänniemi Outi Leinonen Laukkukankaantie 5, Jääli P. (08) 5475 970 www.stylette.fi Parturi-Kampaamo LäHellä Revontie 5 • P. 040 552 5197 Parturi-Kampaamo Hapsi Keskustie 15 • P. 044 970 5171 Hiushoitola Helmi Pororuhtinaantie 6 • P. 044 970 5171 Hiushoitola Helmi Pororuhtinaantie 6 • P. 044 523 2983 www.funkystyle.fi Parturi-Kampaamo Hannetta Lohitie 5, Kiviniemi • P. (08) 517 777 Parturi-Kampaamo Salon Amillon Jokelantie 1 • P. 0440 304 057 Parturi-Kampaamo Havanna Terveystie 2 • P. 050 4705 474 Parturi-Kampaamo Viivi & Wagner Terveystie 2 • P. 040 514 6401 www.parturikampaamowave.com Parturi-Kampaamo Salon Virella Kannikontie 17 • P. 040 552 5197 Parturi-Kampaamo Hapsi Keskustie 15 • P. 044 025 5687 Kampaamo HTS Kirkkotie 8 • P. Torstaina 5. 040 5626 243 Sarin Hiusja Kauneushuone Sari Hirvaskoski Kuivaniemi • P. 0400 414 133 Parturi-Kampaamo Karoliina Lasitori • P. 0400 414 133 Parturi-Kampaamo Karoliina Lasitori • P. 050 588 6616 Studio Hehku Välitie 6 • P. 040 8283 778 Hiushoitola Mariette Suokuja 32 • P. 041 436 4511 HiusSatu Kirkkotie 1 • P. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 24 24 Parturi-Kampaamo Piija Halajärventie 12 • P. (08) 8173 726 Parturi Iijo Kirkkotie 8 • P. 040 5521 227 Parturi-Kampaamo Funkystyle Nikintie 1 D, Kello • P. 0440 304 057 Parturi-Kampaamo Havanna Terveystie 2 • P. 041 436 4511 HiusSatu Kirkkotie 1 • P. 044 025 5687 Kampaamo HTS Kirkkotie 8 • P. 040 581 5731 Hiusja Kauneuskulma Freesi & Flow Haminantie 4 • www.freesiflow.fi Kampaamo Minna 044 491 4808 Kauneushoitola Leila 050 553 8828 Parturi-kampaaja Hanneriina Päkkilä Valtarintie 2 • P. (08) 8161 480 Koko perheen Hiushoitola Tukka-Aitta Jäkäläpolku 29, Alakylä • P. 040 757 9128 Parturi-Kampaamo Kuvastin Vääränpolku 13 • P. 041 587 4378 Parturi-Kampaamo Funkystyle Nikintie 1 D, Kello • P. 040 8283 778 Hiushoitola Mariette Suokuja 32 • P. 040 748 1885 Yli-Ii Yli-Ii K?minki – Jääli K?minki – Jääli Parturi-Kampaamo Hiuksela Haipustie 10, Kontio • P. 040 748 1885 Parturi-Kampaamo Piija Halajärventie 12 • P. 040 757 9128 Parturi-Kampaamo Kuvastin Vääränpolku 13 • P. 050 588 6616 Studio Hehku Välitie 6 • P. 044 523 2983 www.funkystyle.fi Parturi-Kampaamo Hannetta Lohitie 5, Kiviniemi • P. (08) 5475 970 www.stylette.fi Parturi-Kampaamo LäHellä Revontie 5 • P. 0400 963 781 Parturi-Kampaamo Tiuku Revontie 2 D • P. 041 536 5541 www.lahella.net Parturi-Kampaamo Wave Herralankuja 1 • P
. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. 050 374 6956 vesa.ojala@isannointivesaojala.fi ISÄNNÖINTI VESA OJALA OY . . kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. . Ammattitaidolla • Asunto-osakeyhtiöiden isännöinti • Kirjanpito Puh. kesäkuuta 2025 • N:o 41 25 25 . 040 727 1871 JK AJONEUVOLASITUS . . . .. www.ajoneuvolasitus.fi P. . 1687 T:mi Erkki Nissilä Palvelun tuottaa Tampereen Aluetaksi Oy
Nyt juhlakuukausien aikaan ne ovat löytäneet tiensä monien koteihin varsinkin rieskarullien muodossa. Torstaina 5. Rantapohja paikallisista raaka-aineista. Tilaa oma Rantapohjasi 044 714 7800 tai www.rantapohja.fi Rieskatortilla 1. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 26 26 . – Vuoden mittaiseen tiiviiseen tuotekehitysprojektiin sisältyi monia vaiheita, kuten pakkaussuunnittelu, tuotteen vahvuuden ja koon määrittely, reseptiikan kehittäminen ja markkinoinnin suunnittelu. . Kestävä ja monikäyttöinen pohja taipuu niin tortilloihin, tacoihin, pitaleiväksi ja pizzapohjaksi kuin perinteisiin rieskarulliin ja voileipäkakkurulliin. . 4. Paista ja mausta kanafileet, leikkaa suikaleiksi. Teimme myös laiteinvestointeja. . Taittele. Kuluttajat ovat ottaneet uuden tuotteen erittäin hyvin vastaan, kertoo Iita Tyykiluoto. Perunarieskapohjat valmistetaan suomalaisista pohjoisen raaka-aineista ja paistetaan kiviarinauunissa Putaan Pullan leipomossa Martinniemessä. Haukipudas PUTAAN PULLAN leipomo Martinniemessä on vastannut uusiin ruokaja leipätrendeihin kehittämällä kotimaisen ja paikallisen vaihtoehdon – Kantti Perunarieskapohjan. Harva kuluttaja tulee ajatelleeksi, kuinka paljon uuden tuotteen kehittäminen ja markkinoille tuominen vaatii työtä. Isompi vaihde kehitystyössä alkoi vuosi sitten, ja tuote saatiin myyntiin maaliskuussa 2025, Tyykiluoto kertoo. Auli Haapala . – Tämä on todella hieno asia meidän kokoisellemme perheyritykselle, Tyykiluoto iloitsee. Sen koko on haettu tarkkaan eri reseptien kautta, jotta lopputulos olisi mahdollisimman monipuolisesti käytettävissä. Aluksi suunnitelmissa oli tuoda Kantti tuoreleipähyllyyn, mutta kehitysprojektin aikana päädyttiin pakastetuotteeseen, koska näin tuotteen ominaisuudet säilyvät parhaina. – Markkinoilta puuttui kotimainen rieskapohja, joka kestäisi täytteitä ja käsittelyä murtumatta. Paikallinen perunarieskapohja taipuu myös uusiin trendiruokiin Perunarieskapohja taipuu moneen. – Moni etsii rieskapohjia tuoreleipähyllystä. Tämäkin tarve vauhditti tuotteen kehittämistä. . . Kuva: Auli Haapala. Putaan Pullan leipomotuotteita on löytynyt jo muutaman vuoden valtakunnallisesti K-Ryhmän kaupoista, ja tänä keväänä yhteistyö laajeni valtakunnallisesti myös Sryhmän kanssa. 2. Vegaaninen vaihtoehto on esim. Halutessasi llisää mausteita. Tuote löytyy valtaosasta kaupoista leivonnaispakasteiden lähettyviltä. – Ajatus kooltaan isommasta, monikäyttöisestä rieskapohjasta on muhinut mielessämme jo vuosia. Kantti Perunarieskapohja herätti kiinnostusta myös valtakunnallisesti ja pääsi heti laajaan jakeluun ympäri Suomen. (Tai käytä valmiina saatavia kypsiä kanatai lihasuikaleita, jauhelihaa, tonnikalaa jne. nyhtökaura. Putaan Pulla on perinteikäs perheyritys, joka toimii jo kolmannessa sukupolvessa. Kotikeittiössä testatussa rieskatortillassa on täytteenä vihannesten ja fetajuuston ohella proteiinilähteenä valmiita kypsiä kanlastuja ja toisessa grilliaterialta jäänyttä, suikaloitua possua. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi ohueksi leivottu Kantti Perunarieskapohja. Leipomon yhteydessä palvelee leipomomyymälä ja kahvila Putaan Puoti, jossa tarjoillaan myös lounasta. – Olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta erityisesti rieskapohjien käytettävyydestä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. . . Jonkin verran on tullut palautetta siitä, että tuotetta ei aina ole helppo löytää. Voitele rieska majoneesilla (tuorejuustotkin käyvät). Lisää pohjalle täytteitä oman maun mukaan tai mitä kaapista löytyy: salaatinlehtiä, paprikaa, tuoretai suolakurkkua, avocadoa, tomaattia, punasipulia, fetajuustoa jne. 3. Rieskojamme on hyödynnetty jo aiemminkin monin tavoin, mutta halusimme kehittää vieläkin toimivamman vaihtoehdon nimenomaan ruuan tekemiseen, kertoo markkinointipäällikkö Iita Tyykiluoto Putaan Pullalta. Leipä, ja erityisesti myös rieska, on mielestämme erinomainen pohja ruuanlaittoon
LEIVONTAOHJE Perunarieskatortilla testissä . Täytettä varten hierotaan 50 g voita ja runsaasti 1 dl pölysokeria, 1 munankeltuainen ja 1,5 tl vaniljasokeria lisätään ja seos levitetään jäähtyneelle kakkulevylle. Neljän kappaleen pakkaus Kantti perunarieskapohjia maksaa noin 4,60 euroa. Vaikka ulkomaisia tortillapohjia saa halvemmalla isommissa pakkauksissa, osa niistä jää usein käyttämättä. Runsaasti 1/2 dl perunajauhoja, joihin on hyvin sekoitettu 1,5 tl leivinjauhetta ja 2 rkl kaakaojauhetta, lisätään ja taikina paistetaan 8–10 min. Se kierretään kääröksi ja saa olla voipaperin sisässä muutamia tunteja ennen kuin leikataan 1 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Maussa paikallinen pohja vie kirkkaasti voiton: se on mehevä ja maukas eikä pahvimainen, kuten monet kilpakumppaninsa. 200 asteessa, ja voipaperin sijasta käytettävissä on leivinpaperi. Koska vielä puoli vuosisataa sitten käytössä oli puuuuneja, ohjeissa paistolämpötilat oli kerrottu maininnoilla “paistetaan miedossa# tai “keskinkertaisessa” lämmössä. Leivontaohjevihkoja jaettiin kotileipureille usein osana tuotemainontaa. Leivinjauhe kuuluu elintarviketeollisuuden varhaisiin innovaatioihin. Entisajan leivontakirjoista löytyy yhä tuttuja herkkuohjeita. Täytettynä taskumaisena tortillana siitä syntyy ruokaisa ateria, täyttävä välipala tai illanistujaisten herkku. Kotileivonnan vallankumous alkoi leivinjauheesta . Ensimmäisiä Rumfordin leivontakirjoja julkaistiin Suomessa 1920-luvulla. kesäkuuta 2025 • N:o 41 27 27 . 22x22 senttimetrin kokoinen rieskapohja on reilun kokoinen. Leivinjauhe mullisti kotileivonnan siksi, että se teki nopean, hiivattoman leipomisen mahdolliseksi. Tomaattikastike pohjalle ja täytteet päälle, noin 10 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Kumotaan sokeroidulle voipaperille ja saa jäähtyä. Unelmatorttu 3 munaa ja 1,5 dl sokeria vatkataan paksuksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Alkuperäinen ohje Rumfordin leivontavihkosta v. Valtaosa Suomessa myytävistä tortillapohjista valmistetaan ulkomailla, kuten Ruotsissa, Euroopassa tai Meksikossa. Pakasteesta otettu levy sulaa nopeasti, lähes samalla kun täytteet ehtii ottaa esille rieskatortillan täyttämistä varten. keskinkertaisessa uuninlämmössä hyvin voidellulla voipaperilla uunipannussa tai pellillä. . Vuonna 1960 ilmestyneessä Rumfordin 39 kokeiltua ohjetta – helppo leipoa itse halvalla -vihkosessa neuvotaan valmistamaan edelleen tuttuja herkkuja: sokerikakkua, unelmatorttua, kääretorttua, korinttikakkua ja keikauskakkua. Auli Haapala KANTTI Perunarieskapohja osoittautui näppäräksi käyttää. Leivinjauheen kehittäminen ei ollut yhden ihmisen keksintö, vaan useiden kemistien ja leipureiden työn tulos. Olemme koonneet nettisivuillemme käyttövinkkejä ja reseptejä. 1960. Nykyohjeiden mukaan unelmatorttu paistetaan sähköuunissa n. Rumfordin leivinjauhe on kadonnut kotimaan kauppojen hyllyiltä, mutta vastaavia on tarjolla. Leivinjauhe mullisti kotileivonnan siksi, että se teki nopean, hiivattoman leipomisen mahdolliseksi. Uudelleensuljettava pussi on kätevä, sillä käyttöön voi ottaa vain tarvitsemansa määrän pohjia. Lopuksi halkaisen sen viistosti keskeltä – näin se on helppo syödä. Tortillaan voi tarvittaessa kääräistä lautasliinaan tai paperiseen eväspussiin. Uunin jälkeen rucolaa, basilikaa tai parmesaanilastuja.. Monet muistavatkin vielä punamustan leivinjauhepurkin sekä tuotemerkin lanseeraamat omat leivontakirjat ja -vihkoset. Yksi merkittävä leivinjauheen kehittäjä oli amerikkalainen kemisti Eben Norton Horsford, jonka tuotemerkki Rumford tuli myös Suomessa tutuksi. Mukana on myös kansainvälistä vivahdetta: pieniä wieniläisrinkilöitä, itämainen torttu, valkeat sconesit ja englantilainen hedelmäkakku. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. – Itse käärin wrapin folioon, varsinkin jos täytettä on runsaasti. Auli Haapala . Markkinointipäällikkö Iita Tyykiluoto antaa myös vinkin rullattavan wrapin kokoamiseen: täyttämisen jälkeen pohja kannattaa taittaa ensin päistä, ja vasta sitten rullata. Leivinjauhe punamustassa purkissa mullisti leivontaa. Seuraavaksi kokeiluun lähtee rieskapizza. Ehkä se voisi olla jopa moderni versio pyttipannusta. 60-luvun leivontakirja voi löytyä kaappien kätköistä tai antikvariaateista. Rantapohja LEIVINJAUHE on nykyään arkipäiväinen nostatusaine, mutta 1800-luvulla se käänsi uuden lehden leivonnan historiassa. Perunarieskapohjan päälle voi koota täytteet oman maun mukaan – tai hyödyntää kätevästi jääkaapin jämiä
Syntyi teos, kooltaan 125x300, ”Teidän edestänne annettu”, jossa materiaaleina oli käytetty pellavaa, puuvillaa ja silkkiä. Helsinkiin palattiin vuonna 1961. luotettava kutoja. Jyri-Jussi Rekinen haastattelee. Hoitotarvikkeiden nouto 30.6.–3.8. Kemin Tyttölyseon kuvaamataiteen opettaja Nina Vanas (1906–1977) rohkaisi Maijaa opintoihin. 08 669 2030 ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. Järjestää: KulttuuriGalaxi ry / Iin Kulttuurikuvaamo. Kari Holma . Vanaksen tunneilla oli kudottu myös ryijyjä. Hoitotarvikejakelu on kiinni 30.6.–3.8. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 28 28 Maija Lavonen oli tekstiilitaiteen uudistaja Iin Olhavasta . Hän piti muotimyymälä,Poppi Boutiqueta parin vuoden ajan. klo 18 Unto Kukka ja Iin Laulupelimannit. 040 646 2259 ja 050 395 0225 ma–pe klo 8–9, äitiysja ehkäisyneuvolan puh. Iin Kulttuurikuvaamo, Laksontie 9. Konsertin jälkeen yhdessäoloa elokuun illassa. Kulttuurikoti Salmela, Yli-Iintie 61, Iin asema. 08 669 2030 ma-to klo 8–16, pe klo 8–15. 08 669 9600 joka päivä klo 8–18. .. 08 669 2038 ma–to klo 8–15.45, pe klo 8–14. Kala pyydettiin joesta tai merestä. Iin hammashoitola on kiinni 30.6.–3.8. Vieraana haukipudaslähtöinen kirjailija Päivi Alasalmi. Lihaa, perunoita tai maitoa ei ostettu kaupasta, vaan porsas tai lammas kasvatettiin itse tai se ostettiin naapurilta. PE 15.8. Digitaalinen sote-keskus on avoinna Pohteen verkko sivuilla ma–pe klo 7–21 sekä viikonloppuisin ja arki pyhinä klo 8–18. Asiakkaat tarkastetaan Kiimingin neuvolassa puh. MAIJA LAVONEN opiskeli vuosina 1953–1956 taideteollisessa oppilaitoksessa muotija mallisuunnitteluosastolla ja vuosina 1956– 1957 Vapaassa Taidekoulussa. www.pohde.fi . Sanataiteen ja lyriikan matineassa esiintyvät poppia ja lavarunoutta yhdistelevä Porttikielto Taivaaseen, lavarunoilija Taivaanrannanmaalari sekä laulaja-lauluntekijä Marjaana. Siellä oli esillä nyt myös ryijyjä. Yhteistyö arkkitehtien kanssa oli jatkossa Lavo”Lavosen perhe asui Olhavassa 1930-luvulla ja tuon ajan elämästä Maija Lavonen nosti usein esille omavaraisuuden ja luonnon. Pohteen neuvontapalvelu puh. Muutoksia kesäajan palveluissa HAUKIPUDAS Sosiaalija terveyskeskuksen vastaanotolla toimii kiireellinen hoito ilman ajanvarausta normaalisti koko kesän ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. Sosiaalija kriisipäivystys on aina avoinna puh. Pelimannikonsertissa esiintyvät Iin Laulupelimannit mestaripelimanni Unto Kukan johdolla. 08 669 2030 ma-to klo 8–16, pe klo 8–15. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä, Murheellisia töitä, hän piti Kluuvin galleriassa vuonna 1970. Kehrääminen oli tärkeä taito, sillä villapaidat sukat, pipot ja vanttuut kudottiin itse kotona kehrätystä villalangasta. 116 117. Ilmoita tilausta tehdessäsi, mistä haet tarvikkeet. Madridilainen taiteilija ja aktivisti Lucía Loren sekä oululainen tekstiilija kuvataiteilija Johanna Pöykkö kertovat työskentelystään. KIIMINKI Sosiaalija terveyskeskuksen vastaanotolla vain kiireetön hoito ajanvarauksella 30.6.–3.8. AHTI LAVOSEN sairastuttua joutui Maija luopumaan liikkeestään. Omat eväät mukaan! Järjestää: Kulttuurikoti Salmela. Kiireellinen hammashoito Oulun Dentopoliksessa puh. Kiireetön hoito ja vastaanoton puhelin toimivat koko kesän Iissä puh. Näyttely on osa hänen surutyötään Ahdin poismenon jälkeen. Teokset saattoivat olla suuriakin, kuten Malmin kirkkoon vuonna 1981 valmistunut ”Psalmi 18:3”, joka on kahdeksan metriä korkea. Ja pimeitä iltoja eivät valaisseet katuvalot vaan tähdet ja kuu. SU 17.8. 1970-luvulla Lavonen suunnitteli ja myi malleja mm. Jatkossa Lavoselta tilattiin runsaasti kirkollista tekstiilitaidetta. Haukiputaan sosiaalija terveyskeskuksesta tai Oulun keskustan hoitotarvikejakelusta tai Kiimingin sosiaalija terveyskeskuksesta vain torstaisin klo 14–16. klo 16-18 Torstain Muusamatinea. Mukana oli myös täkänöitä eli kaksinkertaisia käsin kudottuja kuviollisia kankaita, jotka oli valmistanut Hilkka Salo. ke-pe klo 12-18, la klo 10-15 KulttuuriKauppilan Showroom. Kirjaston Muusajuhlat klo 17 Kuivaniemen kirjasto, Kuivajoentie 12, klo 18.30 Iin kirjasto, Puistotie 1. Ii MAIJA LAVONEN (29.10.1931– 9.12.2023), omaa sukua Luukela syntyi Iin Olhavassa. TO 14.8. Taiteilijauran käännekohta oli yksityisnäyttely vuonna 1978 Wäinö Aaltosen museossa. Tässä hän käytti ensi kertaa tekniikkaa, jossa kangaspuissa kudotun teoksen nurja puoli on käännetty näkyville. Kiireellinen hammashoito Oulun Dentopoliksessa puh. Maija Lavosella oli kaksi siskoa, Arja Luukela, s.1939 ja Annikki Luukela, s.1944, jotka kumpikin päätyivät taidealalle. Maija Lavosen rakkaisiin muistoihin kuului myös valokuva, jossa oli joukko kylän naisia ja rukki. Pohteen puhelinvaihde puh. Hammashoitola on kiinni 30.6.–3.8. Tässä vaiheessa suurin osa näyttelystä koostui sisustuskankaista. Hänestä tulikin Maijan pitkäaikainen. Järjestää: Taitotalo ry. Kuivaniemen neuvola on kiinni 9.6.–8.8. Iiläisiä bändejä esiintyy. 08 669 2750 ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15. Helsingin seurakuntayhtymä tilasi vuonna 1981 Lavoselta tekstiilin Pihlajamäen kirkkoon. Järjestää: KulttuuriGalaxi ry / Iin Kulttuurikuvaamo. 044 703 4528 ma–pe klo 9–11. KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15. Luukelan suku oli kotoisin Haukiputaalta. 044 703 6235. Iin Kulttuurikuvaamo, Laksontie 9. KulttuuriKauppilan Showroomissa esillä madridilaisen taiteilijan ja aktivistin Lucía Lorenin töitä. KE-LA 13.8.-16.8. Sosiaalija terveyskeskukset ovat kiinni juhannus aattona 20.6. Matineaklubin isäntänä Keke Lammassaari. Latoteatteri, Seurakuja 8. Vuonna 1958 Maija avioitui taidemaalari A hti Lavosen (21.3.1928– 26.2.1970) kanssa. YLIKIIMINKI Neuvola on kiinni 2.–6.6. ilman ajanvarausta Haukiputaan sosiaalija terveyskeskuksessa Simppulantie 15 A 3, ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. Kauppias Erkki Sassin kokoelmat. Jos sosiaalija terveyskeskus on kiinni, saat neuvoja Päivystysavusta puh. klo 17 KulttuuriKauppilan taiteilijoiden esittely. Kiireellinen hammashoito Oulun Dentopoliksessa puh. Hän muisteli myös omiin leikkeihin saamiaan villalankoja. Muusikko Olli Seikkula esittää tangoja ja veisuuttaa virsiä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Marimekolle, Finlaysonille ja Tampellalle. LA 16.8. ja 16.6.–13.7. Yhteydenotot: hoitovalinetilaukset@pohde.fi, puh. Sulun aikana asiakkaat hoidetaan Iin neuvolassa, lastenneuvolan puh. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy! Muutokset mahdollisia. Vuonna 1939 perhe muutti Kemiin, joten lapsuus vietettiin Olhavassa ja nuoruus Kemissä. Muisteluteksti: Leena Takaluoma. klo 19 Bändi-ilta. Liike oli kuvataidetta ja muotia yhdistävä liike, jossa oli myös Ahti Lavosen maalaamia seinämaalauksia. 08 669 9500 ma–pe klo 7–19. Kolmen vuoden ajan Maija toimi Kotkassa Karhulan Tyttöjen ammattikoulun opettajana. 050 310 6959 ja 050 310 6961 ma–pe klo 8–9. Iin Taiteiden illat 2025 KE 13.8. klo 18 Tangoa ja virsiä -piknikki. Siihen oli ikuistettu kehruukurssi. KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15. Huolehdi hyvissä ajoin hoitotarvikkeiden riittävyydestä sulkujen aikana. Tuona aikana kiireellinen hoito ilman ajanvarausta Haukiputaan sosiaalija terveyskeskuksessa Simppulantie 15 A3, ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. TO 14.8. Lapset Sussa ja Kuutti syntyivät vuosina 1960 ja 1966. Voi kuulostaa oudolta, mutta jokainen käsitöitä tekevä ymmärtää villan pehmeyden ja lämmön, ja käsillä tekemisen hyvää tekevät vaikutukset”. Hammashoitola on kiinni 30.6.–3.8. Johannes Luukela, Maijan isä, toimi merivartijana, ja äiti oli ammatiltaan kätilö. Torstaina 5. Hätätilanteessa soita aina 112. II Sosiaalija terveyskeskuksen kiireellinen hoito järjestetään 30.6.–3.8. Kuva: Ratavartijan talo, missä Luukelan perhe asui vuoteen 1939
Lavoselta löytyy myös sarja Kemin Selkäsaareen liittyviä ryijyjä. Maijan sanoin: ”Töissäni etsin inhimillistä viestiä. Meren laineita esittävä kudottu osa kurottelee ulos teoksesta. Näyttelystä löytyy kuvakudos ja pellavateos ”Meri” vuodelta 1980, joka on myös yksi ensimmäisistä tekstiiliteoksista, jotka levittäytyvät seinältä tilaan. Meri-aiheisia ryijyjä näyttelystä löytyy useampiakin. Olhavan vanhaan kauppaan kokoontui joukko vanhoja koulukavereita. kesäkuuta 2025 • N:o 41 29 29 . Kuvakudos ja pellava, 1980. 1980-LUKU oli Maija Lavosen osalta parasta aikaa, koska silloin oli varaa ja hankittiinkin runsaasti teoksia julkisiin tiloihin. Viimeisen näyttelynsä hän piti Galleria Brondassa 2019–2020. Hän tapasi myös koulukavereitaan. Nyt, kun 80-luvun rakennuksia on alettu purkaa, niin osa erityisesti tilaan tehdyistä teoksista eivät sellaisenaan välttämättä säily. Vuodesta 2005 lähtien valokuiduista tuli hänelle merkittävin materiaali. Maijakin keskittyi lähinnä näyttelyihin. Teoksessa palataan lapsuuden maisemiin Iin Olhavassa. Designmuseo on saanut Maija Lavosen taiteilija-arkiston kokoelmiinsa vuonna 2023. Ne näyttelevät merkittävää osaa ja hän palasi niihin yhä uudestaan. Haluan antaa jotain väsyneille ihmisille. Meri. Polun varrella voi istahtaa rantametsikön kivelle. Sininen meri on vain kapea raita teoksen alaosassa. 2000-luvulla palattiin jälleen hankintoihin, kun valokuitu tuli mukaan teoksiin. 1990-luvulla iski lama, joka näkyi tilausten vähenemisenä. ”Maija Lavonen rakasti Olhavaa, mikä ei unohtunut häneltä koskaan. Teoksen taustaosaa hallitsee vaalea taivas. Sininen meri on vain kapea raita teoksen alaosassa. Kuva: Kari Holma. . . Ryijy, villa, kivet,1040x45 vuodelta 1983. Lähteet: Pintaa ja struktuuria, Tekstiilitaiteilija Maija Lavosen avainteokset ja käänteentekevät taidetekstiilit 1968–2009, Seija Honka, 2012; Ahti Lavonen, Maija Lavonen, Yhteisiä ajatuksia, näyttelyteos 10.2.–13.5.2018; Maija Lavonen-Hiljaisia monumentteja, näyttely Arkkitehtuuri ja Design-museossa 31.1.2024-14.9.2025; Kari Holman kuvat Designmuseon näyttelystä. Tämä näky jäi lähtemättömästi häneen mieleensä. . Siellä oli esillä mm. Mutta viesti, jonka Maija on halunnut välittää, jää elämään. Lahjoitus on mahdollistanut Lavosen elämäntyön uuden tutkimuksen ja tulkinnan, mikä näkyy syyskuun puoleen väliin kestävässä näyttelyssä. Haluaisin välittää vaikkapa kesäisen valon kulun meren pinnalla, laineiden laulun, kallioluotojen punertavat sävyt ja auringon poltteen, kivien lämmön verkkaisten pilvien alla”. Yli kymmenen metriä pitkän, lattialle asettuvan ryijyn viereen on lisätty kolme kiveä, jotka ovat muistoja istahtamisesta kivelle polun varrella rantametsikössä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. ARKKITEHTUURIja designmuseossa Helsingissä on paraikaa näyttely “Maija Lavonen-Hiljaisia monumentteja”. Kuva: Kari Holma Polku. Isän astellessa lumisen pihan poikki, koki pieni lapsi tähtitaivaan koko kirkkauden. Meren laineita esittävä kudottu osa kurottelee ulos teoksesta. Tapaamista toivonut Maija Lavonen tuli paikalle Kemistä, missä hän oli ollut valmistelemassa oman uransa retrospektiivistä näyttelyä. . Viimeinen piipahdus lapsuuden koulukavereiden luona toteutui v.2019. Maija Lavonen oli tekstiilitaiteen uudistaja Iin Olhavasta selle tärkeää. Teosten sovittaminen arkkitehtuuriin ja sen mittasuhteisiin oli lähtökohtana useille tilaustöille. Teknisten materiaalien yhdistäminen tekstiiliin alkoi kiinnostaa Lavosta 1980-luvulta lähtien. valokuituteos Aurinkoinen päivä. Teoksessa ”Polku”, vuodelta 1983, palataan lapsuuden maisemiin ja mielikuviin Olhavassa. Laajassa näyttelyssä kiinnostaa myös se, miten Lavosen lapsuuden ja kouluajan maisemat ja muistot näkyvät hänen taiteessaan. Teoksessa ”Yö Olhavassa” vuodelta 1987, Lavonen on käyttänyt ensimmäistä kertaa mukana myös valoa. Taustalla valokuituteos Taivas itkee vuodelta 2017. Kemissä Maija Lavonen piti retrospektiivisen näyttelynsä vuonna 2019. Kemi onkin paikka, josta löytyy useita arkkitehtuuriin toteutettuja teoksia. Taustalla metalliverkkoteos Valoisa hetki”. Se on myös yksi ensimmäisistä tekstiiliteoksista, jotka levittäytyvät seinältä tilaan. Ii-seuralla on suunnitelmissa paljastaa Maija Lavosen muistolaatta kesäkuussa Olhavan koululla. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Muisteluteksti ja kuva: Leena Takaluoma. Teos perustuu hänen muistoihinsa siitä, kuinka hän istui isänsä olkapäällä saunan jälkeen. Teoksen taustaosaa hallitsee vaalea taivas
Kiiminki KAIKKIEN täkäläisten tuntemilla Kiimingin Koitelinkoskilla on ollut jo kauan maine hienona luonnon nähtävyytenä ja virkistyspaikkana. Varsinaiset sahaavat raamit olivat rakennuksen yläkerrassa. Alakerrassa sijaitsivat sahan kanttija halkosirkkelit sekä terien kunnossapitoon tarkoitettu ns. Kantoon vielä tottumattomilla olkapäät olivat työvuoron jälkeen vereslihalla ja rakoilla, jotka vammat eivät tietenkään ehtineet parantua seuraavaan päivään mennessä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 30 30 . nykyajan apulaitteitta ei ollut käytettävissä. Plankkujen sahausta Koitelissa . Sahatun puutavaran siirrot sahalla tehtiin pitkälti miesvoimin, kun nostureita, trukkeja ym. Koitelissa on nimittäin aikanaan toiminut puutavaran vientiä harjoittanut sahalaitos noin sadan vuoden ajan. UUDEMMAN sahan tuotanto oli 1800-luvun oloihin katsoen melkoista. 28 cm) leveitä ja 4 tuumaa (n. viilakamari. KOITELIN SAHA perustettiin ensi kerran vuonna 1786. Kantoon vielä tottumattomilla olkapäät olivat työvuoron jälkeen vereslihalla ja rakoilla, jotka vammat eivät tietenkään ehtineet parantua seuraavaan päivään mennessä. Tukit sahalle uitettiin Kiiminkijokea myöten Puolangalta, Utajärveltä ja Ylikiimingistä. Palon aiheuttajana oli eräs työmies, joka oli tahallaan vahingoittanut sahan koneistoa sen käydessä. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Päiväpalkka oli noin 2 markkaa 25 penniä, mikä esimerkiksi vuoden 1870 palkkana vastaa tämän päivän rahassa noin 14 euroa, mikä vaikuttaa tosi pieneltä. Ilkivallan tekijällä kuului olleen tarkoituksenaan saada lisää työansioita sahaa uudelleen rakennettaessa. Sahalla oli työssä keskimäärin 20 miestä ja työaika oli kello 6:sta aamulla klo 6:een illalla. 10 cm) paksuja lankkuja mutta toki myös pienempää lankkua ja lautaa. No, työtä hän ainakin sai, sillä hänet tuomittiin ja lähetettiin Siperiaan kuudeksi vuodeksi. Raamissa meni kaksi tukkia kerrallaan. Palon jälkeen saha oli kymmenkunta vuotta raunioina mutta rakennettiin uudelleen, nyt lautaseinäisenä ja valmistuessaan vuonna 1859 se oli toteutettu paremmalla tekniikalla. . Tosin, historialähteestä riippuen, sahausta ehkä tehtiin jo 1770-luvun lopusta alkaen. Mutta elinkustannuksetkin olivat silloin alemmat. Saharakennus sijaitsi koskien välissä Sahasaaressa, samoin työnjohdon ja työntekijöiden asuintalo. Varsinkin mainittujen isojen lankkujen kantaminen oli hurjaa työtä. Olkapäät olivat siis kaiken aikaa auki ja tulehdustilassa. Sahausta tehtiin joen vesitilanteen määräämissä rajoissa ja yleensä sahauskausi alkoi toukokuun alussa ja päättyi parhaimmillaan vasta loppiaisena eli seuraavan vuoden alussa. Saha sai käyttövoimansa Koitelin kosken vedestä, jonka pyörittämän vesipyörän voima välitettiin varsin alkeellisen ja osin puisen voimansiirtolaitteiston kautta 2-raamisen sahankoneiston käyttöön. . Se varustettiin kahdella vesiturbiinilla, kahdella leveällä saharaamilla sekä yhdellä kanttija yhdellä halkosirkkelillä. Kun muita uittajia ei joessa siihen aikaan ollut, Koitelin rakennusten sijainnit silloin joskus. Saharakennus oli hirsirunkoinen ja 2-kerroksinen. Ruokatuntia ei ollut ollenkaan, vaan syöminen piti hoitaa hotaisten työtä keskeyttämättä. Keskimäärin sahattiin noin 400 tukkia vuorokaudessa. Varsinkin mainittujen isojen lankkujen kantaminen oli hurjaa työtä. Tukit eivät siihen aikaan olleet todellakaan pieniä vaan suurimmat olivat tyvestä läpimitaltaan väitetysti yli metrin halkaisijaltaan. Vahingonteko onnistuikin niin täydellisesti, että saha, koneiston ylikuumetessa, syttyi tuleen ja koko laitos paloi poroksi. Pikkuhiljaa ne kuitenkin ”känsittyivät” ja vanhoilla lankunkantajilla olkapäät olivat jo niin rustottuneet ja känsäiset, etteivät ne enää vuotaneet. Jarmo Alasiurua . Voimansiirrossa oli puisia hammasrattaita ja akseleita ja jopa visakoivusta tehtyjä laakereita, joiden voitelu oli kriittisen tärkeää. Tukkien piti olla vähintään 7 metriä pitkiä ja ohuemman latvapään piti olla halkaisijaltaan vähintään 9 tuumaa eli noin 23 cm! Näistä sahattiin jopa 11 tuumaa (n. .. KO I T E L I N sa ha pa loi 1840-luvulla. Voitelemattomana laakeri saattoi nääs syttyä palamaan. Siellä vierailevan yleisöllä on ehkä vähemmän tiedossa, millainen teollinen historia Koitelinkoskella on. Olkapäät olivat siis kaiken aikaa auki ja tulehdustilassa. Torstaina 5. Esimerkiksi kupillisesta kahvia sai tyypillisesti maksaa 5 penniä eli nykyrahassa noin 0,30 euroa. . Ei ole tietoa, selvisikö hän tuolta ”komennukseltaan” edes takaisin
Ruokatuntia ei ollut ollenkaan. Kuljetusten alkamisesta ilmoitettiin paikallisissa lehdissä ja samalla ilmoitettiin palkkio, joka maksettiin 3x9 -tuumaisen lankun pituuskyynärää kohti. ja William Antmannin omistuksessa. Kuvat Rantapohjan arkistosta. Kuljetus teetettiin lähinnä paikallisilla hevosmiehillä ja se alkoi tyypillisesti loppiaisen aikaan kestäen muutaman viikon. Alueella järjestetään myös tapahtumia, joista suurin ja tunnetuin on Koiteli elää! -musiikkitapahtuma. . kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Lataa helposti. Kun saha meni konkurssiin vuonna 1887, oli se oululaisten kauppiaiden S.W. Hämmästyttävältä kuulostaa vanhasta Liitto-lehdestä löytynyt tieto, että parhaimmillaan viisikin sataa rekikuormaa sahatavaraa vietiin vuorokaudessa Toppilaan. Sahaa ei enää käynnistetty ja vuonna 1903 sen silloinen omistaja oululainen Bergbomin kauppahuone purki ja lahjoitti sahan rakennuksen Kiimingin kunnalle kansakoulutoiminnan kuten Huttukylän kansakoulun tarpeisiin, josta lahjoituksesta Kiimingissä oltiin hyvin kiitollisia. SAHATUT ”plankut” eli lankut ja laudat kuljettiin Ouluun Toppilan satamaan. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Koitelin alue tunnetaan nykyään luontoja virkistäytymiskohteena. Ajoreitti oli aluksi Kiimingin kirkonkylän kautta mutta myöhemmin käytettiin oikotietä Jäälinjärvelle, jolloin ajomatka lyheni 5 kilometriä. Esimerkiksi vuonna 1870 hinta oli 4 penniä. Ulkolaiset puutavaran ostajat ym. Hevosmiehiä tuli ”plankunajoon” jopa Lapualta saakka. Lähteinä on käytetty Oulun ilmoituslehdessä, Liitto-, Kaiku-ja Kaleva-lehdissä vuosina 1877–1936 olleita uutisia, ilmoituksia ja kirjoituksia. Tervetuloa ilmoittautumaan Oulu-opiston lukuvuoden 2025–26 kursseille Tutustu monipuoliseen kurssivalikoimaamme osoitteessa ouluopisto.fi Kieliä, liikuntaa, musiikkia, tanssia, teatteria, kuvataiteita, kädentaitoja, terveyttä & hyvinvointia ja paljon muuta! Oppia, iloa ja uusia ystäviä .. Kuljetus tehtiin enimmäkseen hevosrekien avulla talvisaikaan. Muutaman kerran sahatuotteita yritettiin laskea lautallakin Haukiputaalle mutta siinä epäonnistuttiin lauttojen hajotessa Kiiminkijoen alajuoksun koskissa. Aja puhtaasti. Kelistä ja hevosen voimista riippuen yhden kuorman viemisellä saattoi ansaita viisikin sen aikaista markkaa. Muille lankuille ja laudoille sovellettiin samaa kuutiohintaa. Plankkujen sahausta Koitelissa Sahalla oli työssä keskimäärin 20 miestä ja työaika oli kello 6:sta aamulla klo 6:een illalla. . kiinnostuneet vierailivat Koitelissa sahan toimintaan tutustumassa. Ajomatkaa Koitelista Jäälinjärven ja Pyykösjärven kautta Toppilaan kertyi parikymmentä kilometriä. Kerrotaan, että Koitelin sahan rungon tukeista on tehty myös Kiimingin kirkon lehterin pilarit. Heillä oli silloin omistuksessaan myös Kuivaniemellä sijainnut Ailion 2-raaminen vesisaha, joka myös myytiin samassa konkurssihuutokaupassa kesällä 1887. Toppilasta puutavarat laivattiin moniin Euroopan maihin. Yhtenä osasyynä kannattomaan toimintaan oli paitsi sahojen huono teho ja riippuvuus vesitilanteesta niin myös puutavaran kuljetuskustannukset, joita rannikolle satamien lähelle perustetuilla suurilla höyrysahoilla ei ollut. evasema.fi 040 188 9462 (ma-pe 9-17) Tehokkaat ja turvalliset Sähköautojen latausasemat . Rekikelin hyvyys tai huonous vaikutti tietenkin kuorman suuruuteen mutta tyypillisesti hevoselle sopiva rekikuorma siihen aikaan oli reilu 700 kg. KOITELIN sahalla oli historiansa aikana useita omistajia. Hevosmies päätti itse, millaisen kuorman hän tohti ja/tai raaski hevosensa vedettäväksi lastata. kesäkuuta 2025 • N:o 41 31 31 saivat tukit maata vedessä sahan yläpuolella syksyyn saakka, jolloin ne nostetiin maalle talvella sahattavaksi. Karttapohja on maanmittauslaitoksen peruskartasta vuodelta 1957. Mutta sahan toiminnan loppuminen oli suuri menetys monille köyhyyden vaivaamille perheille, joissa saha oli siihen asti työllistänyt perheen pään
LAURI ”TAHKO” PIHKALA innostui jo kouluaikanaan kuningaspallosta ja alkoi vuonna 1914 kehittää sitä urheilullisesti. Poltetusta tuli jo ”kuollut”, mutta ulkomaaliin päässyt sai jäädä sinne määrättömäksi ajaksi Pihkala ei ollut peliin vielä tyytyväinen, se oli liikaa sekava laumapeli, josta puuttui mieskohtainen vastuu. 044 455 6560 sinikka.illikainen@alinahoivatiimi.fi www.alinahoivatiimi.fi •• Ajo korttien uusinnat •• Ikäihmisten neuvola •• Lääkehoidolliset asiat . Kentän keskelle sijoitettiin toki yksi pesä. Tarkennuksia toki tuli: 1920ja 1930-luvulla lyönneissä otettiin takaraja käyttöön, harhaheitolla eteneminen rajattiin yhteen pesänväliin, ja räpylöiden käyttö sallittiin. UUSI PELI sai luonnostaan nimen ”pesäpallo” olihan pesillä keskeinen sija pelin kulussa ja rakenteessa. Pihkala julkaisi 1914 kirjan ”Koululaisurheilijan opas”. Nyt nimi sai jo Suomen kansallispeliksi luonnehditun pelin pesien keskeisen piirteen mukaisen nimen. Suuri muutos pelissä oli pelikentän muodon muutos niin, että kotipesän pää kentästä oli kaventunut ja kenttä leveni ulkopäätä kohti sekä kasvoi pituutta lähes 60 metriin asti. Torstaina 5. . Siinä hän jo käytti baseballista suomalaistettua nimimuotoa pesäpallo. Kenttä siis muistutti jo muodoltaan jo tulevaa pesäpalloa. Jyväskylän ja Etelä-Pohjanmaan piirit olivat siinä jo tuolloin vahvoja. Ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin Oulussa vuonna 1901. Juoksija paloi, mikäli ulkopelaajan heitto osui häneen maalien välillä. Neljänneksi pesäksi tuli kotipesä, jonka pesävahtina toimi syöttäjä eli lukkari. Kuva: Anu Kauppila Pitkäpalloa pelattiin erityisesti suojeluskunnissa piirien välisistä mestaruuksista. Palloa lyötiin pystysyöttöön sen kapeammasta kotipäästä, lyöntien turvin lyöjä sai edetä kentän toiseen päähän ulkomaaliin kuninkaanympyrän turvan kautta ja takaisin, polttoheittoa väistellen. Syöttö pysyi pystysyöttönä, vaikka Pihkala oli harkinnut baseballin tapaan vaakasyöttöä. Ivar Wilskman, suomalaisen liikuntakulttuurin monipuolinen pioneeri ja vaikuttaja 1870-luvulta 1920-luvulle, oli myös palloilu-urheilun edistäjä. Hän halusi viedä peliä vielä lisää baseballin suuntaan ja lisäsi juoksijalle pesiä, joiden kautta lyöjän tuli juosta ja ehtiä pesälle ennen palloa ja paloa. Kuningaspallo oli sangen yksinkertaista peliä eikä se ollut juuri jännittävää katsojille. Kiiminki PALLOPELEJÄ, joissa palloa lyötiin ”kartulla”, sittemmin mailalla, pelattiin omilla säännöillä Suomessakin varsinkin jo 1800-luvun jälkipuolella. Alina tarjoaa sairaanhoitajanja etälääkärin vastaanottopalveluita. Jo pitkäpalloa kutsuttiin kotimaassa kehitettynä nimellä ”kansallispeli”. . Arkistokuva on viime kesältä, jolloin Iin Urheilijoiden joukkue päihitti Kempeleen Kirin joukkueen. Vaikutteita hän sai amerikkalaisesta baseballista ja ruotsalaisesta långbollista ja antoi uudelle pelille nimen ”pitkäpallo”. Pihkala uusi myös koppikäytännöt. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 32 32 . Pitkäpalloa pelattiin erityisesti suojeluskunnissa piirien välisistä mestaruuksista. Jyväskylän ja Etelä-Pohjanmaan piirit olivat siinä jo tuolloin vahvoja.. KUNINGASPALLON pelikenttä oli suorakaiteen muotoinen, runsas 45 metriä pitkä ja leveydeltään hieman kapeampi. Vuonna 1903 hän julkaisi teoksen Palloleikkejä. Yhä juostiin kentän päästä päähän ulkomaaliin ja pyrittiin juoksija polttamaan pallolla. Pelin säännöt pysyivät koko lailla samoina vuoden 1920 koepeleistä lähtien. Tosin Pihkala ja naisliikunnan pioneeri Anni Collan olivat jo 1910-luvulla käyttäneet baseballista sen ääntämyksen mukaista suomalaistettua nimeä pesäpallo. Siinä hän kuvaili eri pallolajien luonnetta ja sääntöjä lähinnä lapsia ja nuoria ajatellen; mukana olivat kuningaspallo, rajapallo, jalkapallo, koppapallo, polttopallo, köysipallo, puoluepallo, piiripallo, kuviopallo ja verkkopallo. Pesäpalloa luonnehdittiin alusta lähtien hauskaksi, mielenkiintoiseksi ja jännittäväksi, älyä ja tarkkaavaisuutta kehittäväksi lajiksi, ja niin se levisi Suomessa suorastaan räjähdysmäisesti. Jouko Vahtola . Meiltä esimerkiksi Sairaanhoitajan ja etälääkärin vastaanottopalvelut nyt Alinasta ! Ota yhteyttä ja kysy lisää! Alina Oulu, Ii, Pudasjärvi Puh. SUOMEN KANSALLISSYMBOLIT Kansallispeli pesäpallo . Siitä tuli nyt todella ei vain alkuperältään vaan myös suoPesäpallo on Suomen kansallispeli. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Sisäpelaajat olivat ”hyökkääjiä”, ulkokentän pelaajat ”puolustajia”. Pihkala esitteli peliä myös amerikkalaisille baseballin asiantuntijoille. Näistä kuningaspallo oli luonteeltaan pallonlyöntipeli ja tulevan pesäpallon lähtömuoto. Vuoronvaihto syntyi yhdestä palosta ja voittajajoukkue oli se, joka sai lyödä pitempään. Juoksut olivat nyt nopeita pyrähdyksiä verrattuna pitkäpallon fyysisesti rasittaviin pitkiin juoksutaipaleisiin. Pesäpallo järjestäytyi vuonna 1932 Pesäpalloliitoksi. Kun aiemmin etenijä oli pesien välillä ”kuollut” kopista, hän syksyllä 1920 koepelien jälkeen vain ”haavoitti” juoksijan, ellei hän ollut pesän turvassa. PIHKALA alkoi alkuvuodesta 1920 lähtien suunnitella pelin uudistamista monivaiheiseen, jännittävään suuntaan
Ii . Pelikenttää on suurennettu useaan otteeseen, takarajaa on siirretty aina 94 metriin asti. 1920ja 1930 luvulla se levisi erityisesti suojeluskunnissa ja koululaitoksessa. . SUOMEN KANSALLISSYMBOLIT Iin Urheilijat pelaa miesten suomensarjassa . Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5. Kesällä 2025 Iin Urheilijoiden joukkue pelaa myös miesten maakuntasarjassa Pohjoislohko B:ssä. Paikallislehti Rantapohjassa alkoi 3.10.2024 Suomen kansallissymboleja käsittelevä artikkelisarja. . Käyttöön on pelialustana tullut hiekkatekonurmikenttä. Ennen sotia pesäpallokeskuksia olivat Jyväskylä, Hämeenlinna, Riihimäki ja Viipuri. Lauri “Tahko” Pihkala kehitti 1800-luvun lopulta lähtien pelatusta kuningaspallosta pitkäpallon ja myöhemmin pesäpallon, joka tunnetaan Suomen kansallispelinä. Helsingissä perustettiin pesäpallon erikoisseura Helsingin Pallonlyöjät. Kuva: Kalle Havas, 1919. Kotipelien ajankohdat löytyvät tämän lehden tapahtumakalenterista. Sääntöihin tuli 1996 vielä tasatilanteen ratkaiseva kotiutuskilpailu. Seuran joukkue pelasi suomensarjassa kauteen 2012 saakka. Naistenkin harrastus kasvoi, ja kaudella 1955 naiset pelasivat ensimmäisen sarjamuotoisen SM-sarjansa. Myös urheiluseuroissa pesäpallo sai enenevästi kannatusta. Ylikiiminki KAUDELLA 2025 pesäpallon kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, miesten suomensarjassa, pelaa 38 joukkuetta ja naisten suomensarjassa 47 joukkuetta. kesäkuuta 2025 • N:o 41 33 33 ma-pe 8.30-19 la 9-16 Katso myös muut tarjouksemme Kiimingin apteekin omasta verkkokaupasta: www.arkiapteekki.. Yritys viedä pesäpallo maakunnista suuriin kaupunkeihin epäonnistui Helsingin osalta, kun Kaisaniemen Tiikerit joutui nopeasti konkurssiin. Joukkue jäi Pohjoislohkon viimeiseksi ja putosi takaisin maakuntasarjaan. Iin Urheilijoiden joukkue nousi suomensarjaan viime vuonna kaudelle 2024. Seuraverkko on harventunut ja pesäpallo on keskittynyt erikoisseuroihin ja suuriin yleisseuroihin suurissa maaseutupitäjissä ja suurehkoissa kaupungeissa. Miesten ensimmäinen Itä-Länsi pelattiin vuonna 1932. Runkosarjan kahden parhaan välillä on vuodesta 1986 lähtien pelattu loppuottelu. Sen kirjoittaja on Kiimingissä asuva historioisija, Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola.. Sitten tulevat Lapuan Virkiä 11 mestaruudella 1978 – 2015 ja useilla mestaruuksilla Jyväskylän Kiri ja Kirittäret, Työväen Mailapojat Helsinki, Tampereen Pyrintö sekä Puna-Mustat Helsinki. PESÄPALLO on joutunut kovaan kilpailuun muiden pallolajien kuten jääkiekon ja jalkapallon kanssa. Kehitys onnistuttiin kääntämään 70-luvulla, ainakin tilapäisesti. Rantapohjan alueelta miesten suomensarjassa pelaa Iin Urheilijoiden joukkue, joka jatkaa sarjassa paikkavaihtojen kautta. Sotien jälkeen pelaajien ja joukkueiden määrä nousi nopeasti uusiin ennätyksiin. Sekä miesten että naisten pääsarjaa alettiin vuodesta 1990 lähtien kutsua nimellä Superpesis. Naiset pelasivat ensimmäisen Itä-Länsi -ottelunsa vuonna 1961. Takavuosina myös Ylikiimingin Nuijamiesten joukkue on pelannut suomensarjassa. Laji pääsi myös vedonlyöntilistoille ja sitä alettiin näyttää televisiossa. sioltaan suomalaisten kansallispeli, senkin kautta, ettei se levinnyt sittenkään kansainväliseksi hitiksi. . Kuvan omistaa Sastamalan museo. Kiimingin Urheilijoiden pesäpallojoukkue voitti suomensarjan Pohjoislohkon vuosina 2001, 2006, 2007 ja 2009. Juoksupelistä siirryttiin 1994 jaksopeliin. Pitkääpalloa pelataan Kaalisaaren urheilukentällä Sastamalassa. . IIN URHEILIJAT voitti suomensarjan Pohjoislohkon vuonna 2002. Sitä yritettiin jo 1930-luvulla saada jopa olympialajiksi. 10,69 € ) 30 vrk alhaisin hinta 10,69 € Tarjous voimassa 31.7.25 saakka . Iin Urheilijat sai kuitenkin paikan suomensarjassa, kun Kempeleen Kiri ei ottanut paikkaansa vastaan. MIESTEN pesäpallon Suomen mestaruuksia on eniten Sotkamon Jymyllä, kaikkiaan 17 vuodesta 1990 lähtien. Sarjamuotoa on uudistettu, jotta se herättäisi kiinnostusta. Pesäpallo eli 1990-luvulla Suomessa nousukautta. 7,90 € (norm. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Tuija Järvelä-Uusitalo . Kiiminki . . Iin Urheilijoiden suomensarjajoukkueen kotipelit pelataan Rysän kentällä. Myös laji on muuttunut. Pesäpallon suosio kasvoi aina 1960-luvun lopulle asti. Maaltapako koetteli myös monia pesäpallon entisiä valtakeskuksia. Muita useita mestaruuksia voittaneita seuroja olivat Helsingin Pallonlyöjät, Lahden Mailaveikot, Jyväskylän Kiri, Haminan Pallonlyöjät, Kouvolan Pallonlyöjät, Imatran Palloveikot, Seinäjoen Mailajussit, Hyvinkään Tahko, Oulun Lippo ja Vimpelin Veto. Naisten mestaruuksia on eniten Helsingin Pallotovereilla 12 mestaruutta vuosina 1950 – 1966
Saamenkielisistä uutisista näkyy myös Pohjois-Norjan ja Ruotsin ja jopa Oulun säätilat, sillä saamelaisalue Skandinaviassa ulottuu kauemmaksi etelään kuin Suomessa. Venäjän keisarit tukivat sitäkin nousua, sillä se samalla vähensi Ruotsin jättämää vaikutusta. Venäjän vaikutus näkyy pysyvästi rautateissä, joissa on venäläinen raideleveys. Suomen rajanaapureista historian valossa VIRO on merentakainen rajanaapuri, johon pääsee laivalla muutamassa tunnissa. Suomalaisilla ja ruotsalaisilla on nyt harvinaisen paljon yhteistoimintaa mutta myös keskinäistä kilpailua, tunnetusti yleisurheilussa. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 34 34 . Nyt euroviisujenkin aikana he olivat keksineet sauna-aiheen, jolle suomalaisetkin antavat varmaan paljon kannatusta. Lopulta Venäjä voitti ja rauhanteko oli hyvin katkera Suomelle. .. Kieliasioiden vuoksi ei ole kuitenkaan tullut keskinäisiä sotia. Kilpaurheilun alalla viime aikoina me suomalaiset olemme kateellisina seuranneet ja ihmetelleet norjalaisten parempaa menestystä, vaikka heidän väkilukunsa on pienempi. . Viro liittyi pian Natoon ja antoi mallia Suomelle. Kansallisuusaate nousi 1800-luvulla ja 1910-luvulla ja se johti molemmat kansat vapaussotaan ja itsenäisyyteen, siten pois Venäjän vallasta. Kansallisuusaate nousi Suomessa varsinkin korkealle 1860-luvulla. Laivaliikenne Ruotsinkin kanssa on harvinaisen vilkasta. Jotkut suomalaiset sanovat, että Ruotsi on vieläkin luokkayhteiskunta, mitä en ole itse huomioinut. Se on ainoa valtio, jonka kieli muistuttaa suomea, koska siellä asuu heimokansamme. Suomalaisten matkailu Viroon on ollut vilkasta, koska siellä on hyviä lomakohteita ja tuttavallista väkeä. Autonomian ajan alkupuoli oli monesta syystä suomalaisille mieluinen: talouselämä kehittyi, saatiin oma raha (markka) ja liikenne vilkastui kehittyi: noin 10 uutta kaupunkia perustettiin. SUOMESSA syntyi jo 1800-luvun alussa paljon käytetty iskulause: ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”. Sinne siirrettiin myös yliopisto ja perustettiin monet valtiolliset ja henkistä sivistystä edistävät laitokset. Ruotsin vallan aikana Suomeen perustettiin ensimmäiset yli 30 kaupunkia. Pohjoisnorjalaiset ovat tulleet kesäisin Suomeen lämpimän veden ja pehmeän hiekan houkuttelemina. Saamelaisilla on paljon rajojen yli ulottuvaa yhteistoimintaa ja he pyrkivät varjelemaan entisiä etuoikeuksiaan ja parantamaan asemaansa, mitä valtaväestöt eivät tarpeeksi ymmärrä. Laivaristeilyt Ruotsiin olleet jopa maailmankuuluja. VENÄJÄ valtasi Suomen vuonna 1808 ja yritti myös tunkeutua Ruotsiin, mutta se yritys epäonnistui. Neuvostoaika päättyi vuonna 1990, mutta se ei oloja eikä rajoja muuttanut. Norja on Jäämeren reunalla oleva pohjoinen naapuri, natovaltio jo varhain, nykyään vauras öljyvaltio. Norjaan on viime aikoina menty Suomesta ihailemaan korkeita tuntureita ja erikoista Jäämerta, jolloin samalla on nähty Pohjois-Norjan kauniita kaupunkeja. Se johti kaksi vuotta myöhemmin Suomen hyökkäykseen Venäjän puolelle. Sen kauniin kansallislaulun säveltä lauletaan Suomessa myös toisilla sanoilla. ON PAIKALLAAN sanoa jotain myös Skandinavian alkuperäiskansasta saamelaisista, joita asuu vieläkin suppeilla alueilla pohjoisessa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sekä Venäjällä. Martti Asunmaa . Niinpä Pohjois-Norjassa näkee vieläkin paljon suomalaisia paikannimiä, joita on vähän myös muissa naapurimaissa. Venäjä muuttui nimeltään kommunistien hallitsemaksi Neuvostoliitoksi, joka vuonna 1939 pyrki talvisodassa valtaamaan Suomen takaisin, ja saikin itärajaa siirrettyä. Kiitokseksi keisari Aleksanteri II:n kuvapatsas on saanut jäädä paikoilleen, mitä länsimaiset vierailijat usein ihmettelevät. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Lisäksi vähemmistöillä naapurimaissa ja meilläkin on virallisina kielinä niiden omat kielet, kuten meänkieli Tornionjokilaaksossa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, kävi pian selväksi, että Suomikin on vaarassa ja liittyi Naton jäseneksi. Turku oli hallinnollisena keskuksena, jossa asuivat vallanpitäjät ja sinne perustettiin yliopisto vuonna 1640. Maamme sai Ruotsin toimesta kristinuskon ja länsimaisen sivistyksen, mistä olemme olleet kiitollisia, kuitenkin joutuen samalla sen valtakuntaan 1100–1300-luvuilla. Heidän kekseliäisyytensä on vertaansa vailla, mitä Nobel-palkinnon perustaminenkin osoittaa. RUOTSIKIN on eteläsuomalaisille merentakainen valtio, mutta pohjoisessa joki on erottamassa. Vuosisadan lopussa alkoivat venäläisten sortokaudet, jotka johtivat Suomen itsenäisyysjulistukseen vuonna 1917 ja sitä seuranneeseen vapaussotaan. Keskieurooppalaisia vaikutuksia on vieläkin paljon Viron maisemassa muistona entisiltä ajoilta, mutta sitä kaikki suomalaiset eivät osaa panna sitä merkille, jos he eivät tunne riittävästi historiaa ja kun luonto on suunnilleen samanlaista. pikkuveljiä. Torstaina 5. Suomen televisiossa on rajanaapureista on paljon uutisia, joita itse katson mielelläni. Ruotsista tuli väestöä Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolle sekä Ahvenanmaalle, mistä johtuen Suomi on kaksikielinen valtio. Ruotsalaisilla oli ennen valtapyrkimyksiä Keski-Euroopan suuntaan, mistä syystä suomalaisetkin taistelivat usein Euroopan sotakentillä, mutta kuuluisat hakkapeliittamme hakkaamiset siellä jäivät ruotsalaisten “piikkiin”. Norja on vuosisatoja sulan jäämeren takia ollut kalastajien suosiossa ja myös houkutellut maahansa suomalaisia pysyväksi väestöksi satojen vuosien ajan. Venäjän keisari Aleksanteri I lepytti suomalaisia antamalla Suomelle paremman aseman kuin mitä maallamme oli ollut Ruotsin yhteydessä, kuten itsehallinnon eli autonomian vuonna 1809. Suomen pääkaupungiksi muutettiin Helsinki, joka oli lähempänä Venäjän pääkaupunkia Pietaria ja jossa asuivat sitten keisarin edustajat eli kenraalikuvernöörit. Pian välit kuitenkin lämpenivät ja suomalaisiakin muutti Petsamoon, kuten oli tapahtunut aikaisemmin katovuosina. Yhteistä historiaa oli menneisyydessä paljon. * Likakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavat * Kaivuutyöt pienkaivinkoneella * Nosturityöt * Siirtokuljetukset * Hinauspalvelut . Vuonna 1947 solmittiin ystävyysja avunantosopimus, jonka jälkeen maittemme välillä vallitsi virallisesti poikkeuksellisen hyvä aika. Aluksi ruotsi oli Suomen virallisena ja hallinnon kielenä aina vuoteen 1863 asti. Naapureidenhan, myös naapurivaltioiden, tulisi olla hyvissä väleissä. Myöhemmin toisen maailmansodan aikaan Viro joutui Neuvostoliiton valtaan, josta se vapautui ilman sotaa vuonna 1990, missä vaiheessa Suomi oli hyvänä taustatukena. Saamelaisilla on kuuluisa joikulaulujen perinne, myös yhteinen kansallislaulu. Moni toivoo, että sinne pääsisi siltaa tai tunnelia pitkin ja sen läpi nopeasti etelään. Suomessa uskottiin yleisesti, että rauhanomainen rinnakkaiselo jatkuu. Virolla on ollut paljon kulttuurivaihtoa Suomen kanssa.Varsinkin sen kirjallisuutta ja musiikkia on Suomessa korkeatasoisina hyvin arvostettu. Nyt välimme ovat kiristyneet ja raja suljetaan aidalla kokonaan. Suomen itsenäisyyden alkuvaiheissa välejämme kiristi Petsamon kysymys, sillä Norja suhtautui vihamielisesti Suomen haluun saada Petsamon alue Venäjältä, koska se piti Suomea Venäjää Jäämeren kalastuksessa vaarallisempana kilpailijana kuin Venäjää. Yhteistä maarajaa oli ja on yli 1300 kilometriä. Suomalaisten ja norjalaisten epävirallisissa keskusteluissa ilmeni vielä 1900-luvulla se, että me molemmat olemme olleet Ruotsin ns. Monissa muissa asioissa, kuten ruuassa, käsitöissä ja musiikissa on todettu nykyään olevan ruotsalainen alkuperä, vaikka nyt niitä on pidetty supisuomalaisina. KOLUMNI KIRPPIS POHJOIS-SUOMEN SUURIN LASTEN VAATE & TARVIKE KAIKKIA KOKOJA | MONTA TAPAA MYYDÄ | KAHVIO OULUN LIMINGANTULLI . . Ruotsalaiset ovat hyvin ystävällisiä ainakin suomalaisille. Maatamme pyrittiin ruotsalaistuttamaan, mikä onnistui osaksi kolmen ylimmän säädyn (aateliston, papiston ja porvariston) osalta
N im i: Pu he lin : O so it e:. kesäkuuta 2025 • N:o 41 35 35 Tä yt ä ke sä le hd en ri st ik ko ja pa la ut a se m ei lle vi im ei st ää n 31 .8 .2 02 5 m en ne ss ä os oi tt ee lla Ra nt ap oh ja , PL 15 , 90 83 1 H au ki pu da s. kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. K uo re en tu nn us ”R is ti kk o” . Ri st ik on ra tk ai su ja ar vo nn an tu lo s ju lk ai st aa n Ra nt ap oh ja ss a sy ys ku un ai ka na . Ri st ik on oi ke in tä yt tä ne id en ke sk en ar vo m m e 50 eu ro n ar vo is en la hj ak or ti n se kä Ra nt ap oh ja n vu os ik er ra n. Rantapohjan KESÄLEHTI Torstaina 5
kesäkuuta 2025 • N:o 41 Torstaina 5. Torstaina 5. klo 14 Pirilän Puisto KONSERTIT . kesäkuuta 2025 • N:o 41 Rantapohjan KESÄLEHTI 36 36 2025 Liput 20 € Kahvio Anniskeluoike udet Tanssit to / pe klo 19-23.30, su klo 17-21 La 28.6. .