www.ilerak.com Kysy rohkeasti tarjous kohteestasi! ARVIOINTIKÄYNTI ON ILMAINEN Puh. klo 12-16. SIVUT 1–32 . 13.6. Torstaina 11.6.2026 57. K auppiaat T arjoavat ILOISEN KOKO PERHEEN TAPAHTUMAN TOMAATTI Suomi 1 69 KG IRTOMAKEISET Rajoitus 2kg/talous 6 99 KG 1 49 PS 7 99 KG Suomi, Hinta voimassa to-la 11.6. vsk • N:o 42 Vuodesta 1969 Irtonumero 3,50€ • HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Rantapohja on uudistunut, mutta silti tuttu. ellei toisin mainita. Hätälän kalamestari Ville myy ja fileoi kalaa la 13.6. . klo 10-16 Tuore kokonainen KIRJOLOHI 24 % ETUSI 4 RS 10 00 Atria KANAN FILEESUIKALEET 250 -300g ilman Plussa-korttia 3,29/rs Plu a-kortilla 44 % ETUSI Meriläisen KAURASÄMPYLÄT 8 kpl/400g, ilman Plussa-korttia 2,68 /ps Konsulentti paikalla klo 10-17 Plu a-kortilla Lauantaina 13.6. 040 352 4986 ilejaakola1@gmail.com AMMATTITAIDOLLA JA VANKALLA KOKEMUKSELLA RAKENNUSJA SANEERAUSTYÖT J Ä Ä L I Palvelemme Ma-la 7-22 Su 8-22 kaupan parkkipaikalla Pellet Nelli & Niilo Pomppulinna Hattaraa Kasvomaalausta Onnenpyörä Kahvitus Lapsille mehua Osallistujien kesken arvotaan 200€:n K-ryhmän lahjakortti Tarjoukset voimassa 11. 14.6
Soteuudistus poisti suuren taakan kunnilta, ja samaan aikaan etenkin energiaja datamullistus vaikuttaa satavan esimerkiksi Iin, Muhoksen ja Utajärven laareihin. Väestön keskittyminen, mainostulojen siirtyminen globaaleille alustoille ja jakelukustannusten nousu ovat murentaneet paikallisen uutistoiminnan taloudellista pohjaa. Nimipäiviä Torstai: Impi, Immi Perjantai: Esko Lauantai: Raili, Raila Sunnuntai: Pihla, Kielo Maanantai: Vieno, Moona, Mona, Viena Tiistai: Päivi, Päivikki, Päivä Keskiviikko: Urho Päivän nimi Nimi Impi on peräisin kansallisromanttiselta kaudelta 1800-luvun loppupuolelta ja se tarkoittaa nuorta neitoa. – Tuki kompensoisi Postin viime vuosien kohtuuttomat hinnankorotukset, jotka ovat heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden lehtien toimintaedellytyksiä. Mutta kuten ehkä huomaatte, olemme tehneet ainakin omasta mielestämme sopivalla tavalla uudistuneen lehden. Samaan aikaan, kun tulevaisuudennäkymä Ouluun liittyneissä kunnissa vaikuttaa olevan näivettyminen, niin muutamat itsenäisinä pysyneet pienet kunnat Oulun lähialueilla tuntuvat porskuttavan ihan kivasti. TOIMITTAJALTA PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 24 Aurinko nousee 2.29 ja laskee 00.06. Onhan siitä jo aikaa toistakymmentä vuotta ja paljon on vettä virrannut Oulu-, Iija Kiiminkijoissa sen jälkeen. Olisiko koulujen lakkauttamissuunnitelmien tai muiden säästöjen sijasta edes pohdittu vaikkapa uusien asukkaiden ja elinvoiman saamista kylille esimerkiksi kaavoituksella tai tonttipolitiikalla. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Toistanko taas vanhaa virttä. Vaikka paikallismedioilla on toimivia digitaalisia jakelukanavia, painetun lehden jakelu on edelleen tärkeä ja tavoittavuutta merkittävästi täydentävä kanava. Lehti ilmestyy tästä viikosta alkaen vain torstaisin. – Tuki olisi määräaikainen, ja sen aikana tulee varmistaa pysyvä ratkaisu kohtuuhintaisen ja -ehtoisen 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan jakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa. – Pysyvänä ratkaisuna esitämme kohdennetun mediatukijärjestelmän perustaminen paikallisjournalismille. Digitaalinen jakelu ei siis poista tarvetta kohtuuhintaiselle fyysiselle jakelulle. – Ehdotamme pysyvää, kohdennettua mediatukea, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kunnan alueella päätöksentekoa seuraa vähintään yksi riippumaton paikallismedia. Olisivatko asiat menneet toisin, jos päätöksenteko olisi yhä liitoskunnissa omissa käsissä eikä keskitettynä Ouluun. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi. Lasten määrän väheneminen on tosiasia koko Suomessa, mutta olisivatko esimerkiksi Haukiputaan ja Kiimingin kuntien päättäjät nähneet asian jotenkin toisin. Asia nousi jälleen mieleeni Oulun palveluverkkouudistuksen (lue: palveluverkkosäästöjen) myötä. RANTAPOHJA ehti ilmestyä yli 40 vuotta kaksi kertaa viikossa. – Ilman tukea Suomeen syntyy uutiserämaita, alueita, joilla ei ole lainkaan journalistista seurantaa. Torstaina 11. Sisällön määrästä ei ole tingitty. Ehdotamme, että valtio perustaa uuden määräaikaisen jakelutuen tai muuttaa nykyisiä tukimuotoja niin, että se huomioi paremmin paikallislehdet. toimitusjohtaja, Turun Seutu Oy (Turun Tienoo) Jarno Keskinen, toimitusjohtaja, Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy (Alasatakunta) Pauliina Vilenius, päätoimittaja, Lauttakylä-lehti Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja, Kiuruvesi Lehti oy (Kiuruvesi) Jari Kallio, päätoimittaja, Sulkava-lehti Tapio Romppainen, päätoimittaja, Kotiseutulehti Sieviläinen Jukka Huikko, toimitusjohtajapäätoimittaja, Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy (Ylä-Satakunta). Pekka Keväjärvi, päätoimittaja-toimitusjohtaja, Paikallislehti Rantapohja, Rantapohja Oy Jussi Äärynen, toimitusjohtaja-päätoimittaja, Ilmajoki-lehti Oy (Ilmajoki-lehti) Tuomo Seppänen, päätoimittajatoimitusjohtaja, Kustannus Oy Puolangan DTP (Puolanka-lehti) Johannes Ujainen, toimitusjohtaja-päätoimittaja, Kurikka-lehti Oy (Kurikka-lehti) Pohjankyrön Media Oy (Pohjankyrö, Kyrönmaa, Tejuka), Jalasjärvi Oy (JP Kunnallissanomat) Tuomas Koivuniemi, Kauhajoen Kunnallislehti Oy (Kauhajoki-lehti) Sanna Makkonen, toimitusjohtaja, Ruoveden Sanomalehti Oy (Ruovesi-lehti / Teisko-Aitolahti-lehti) Hanna Kankaanpää, päätoimittaja, Kotiseudun Sanomat Juha Aro, päätoimittaja, toimitusjohtaja, Punkalaitumen Sanomat Oy (Punkalaitumen Sanomat) Marttiina Lallukka, toimitusjohtaja/päätoimittaja, Sysmän Sanomat Oy (Lähilehti) Veli-Pekka Kelloniemi, päätoimittaja, Iitinseutu Sari Sirkkiä, päätoimittaja-toiminnanjohtaja, Juuka-seura ry (Vaarojen Sanomat) Marko Torni toimitusjohtaja-päätoimittaja, Keski-Karjalan Paikallislehti Oy (Koti-Karjala) Marko Nikkanen, päätoimittaja-toimitusjohtaja, Joutsan Seutu Oy (Joutsan Seutu) Pasi Salo, toimitusjohtaja-päätoimittaja, Urjalan Sanomat Oy (Urjalan Sanomat) Heikki Koskinen, Padasjoen Sanomat Oy (Padasjoen Sanomat), Kuhmoisten Sanomat Oy (Kuhmoisten Sanomat) Jaana Tanner, Padasjoen Sanomat Matti Kuoppala, päätoimittaja, Pohjanmaan Viitosmedia Oy (SeutuMajakka) Mari Tuohiniemi, päätoimittaja-toimitusjohtaja, Kangasalan Sanomat Oy (Kangasalan Sanomat) Susanna Landor, päätoimittaja, toimitusjohtaja, ÅU Media Ab (Åbo Underrättelser ja Pargas Kungörelser/Paraisten Kuulutukset) Elina Jyrinki, päätoimittaja-toimitusjohtaja, Tervareitti Oy (Tervareitti) Anna Hakama, päätoimittaja, Pitäjäsanomat Oy (Orimattilan Sanomat) Tiina Judén, päätoimittaja, Puumala-lehti Katri Linnikko, päätoimittaja-toimitusjohtaja, Präntti Oy (UutisOiva) Milla Sirén, toimitusjohtaja, Pirmediat Oy Timo Kuukasjärvi. 17:15 Hyvä toivo meni hukkaan. Sitä moititaan yhä Haukiputaalla, Kiimingissä, Yli-Iissä ja jo aiemmin Ouluun liittyneessä Ylikiimingissä ja miksei Oulunsalossakin. – Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii. Korotukset ovat olleet selkeästi suurempia kustannuskehitykseen verrattuna, ja ne ovat kohdistuneet erityisen raskaasti 1–2 kertaa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin. kesäkuuta 2026 2 MIELIPITEET K annattaako siihen ja sen vaikutuksiin enää palata. Kempele niittää mainetta erityisen yritysystävällisenä kuntana. Liitoksen siunauksellisuutta on harvempi ylistänyt – edes kantakirjaoululaisten suusta en ole sellaista kuullut. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Tarkoitan nyt Oulun seudun suurta kuntaliitosta viime vuosikymmenen alkupuolella. – Kaikilla alueilla ei ole enää kaupallisia edellytyksiä paikallismedian toiminnalle. Postin hinnoittelun muutokset ovat nostaneet jakelun kustannuksia kohtuuttomasti. Ympyrä on nyt sulkeutunut, ja lehti on palannut alkuperäiseen ilmestymisrytmiin tällä viikolla. Sanonpa, että olisi. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä paikallismediaa vahvistavia tukimalleja, jotka turvaavat alueellisen uutisoinnin jatkuvuuden. Kiiminkiläinen sananlasku KESKUSTELEMME Paikallisjournalismin tulevaisuus on turvattava Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. – Kohdennettu tuki on esimerkiksi muissa pohjoismaissa käytetty ja toimivaksi todettu ratkaisu. Kun herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut. Ps. Almanakkaan Impi pääsi vuonna 1908 ja suosituimmillaan se oli vuosien 1900 ja 1920 välisenä aikana
■ Teea Tunturi ■ Ii SEHÄN oli kesällä 2014, kun iiläinen taiteilija Sanna Koivisto viimeisteli upeaa Tiernapatsasta Ouluun sijoitettavaksi. Keränen, Mirja Ylitalo os. Sitä kutsutaan armoksi. Haluan, että olet Minulle kuin läheinen ystävä. Hyvä esimerkki on Sakkeus, joka oli epärehellinen työssään ja ihmisten keskuudessa hyljeksitty. Ei olekaan mikään ihme, että niin moni hääpari haluaa mennä naimisiin juuri kesällä. Jeesuksen nimessä aamen. Sanna Koiviston kädenjälki näkyy Oulussa myös muun muassa kaupungintalolla, jossa sijaitsee vaikuttava Ajan kulku -teos. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Hökkä, PirkkoTieva-Korhonen, Eila Maalismaa, Pekka Halkola, opettaja Arja Nerkko-Runtti, Mauri Halonen, Kirsti Jarva os. Päivä jatkui myöhemmin yhteisellä juhlaillallisella. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Eturivi; Leena Turpeinen, Aila Mosorin os. Niinpä Jeesuksen saapuessa Jerikoon Sakkeus kiipesi puuhun nähdäkseen Hänet. Auta minua seuraamaan Sinua hartaasti koko olemuksellani. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Sakkeuksen elämä muuttui kokonaan. Älä pelkää. Pysy rohkeana ja pidä luottamus sydämessäsi. Nyt alkaa sisäinen ääni huutamaan vastaan ja sanoo ettei tämä tietenkään koske sinua, koska olet niin paha ihminen. Syyskuussa 2016 se siirrettiin kauppakeskus Valkean sisäänkäynnin eteen Kauppurienaukiolle. Sakkeuksen elämä muuttui kokonaan. Ilta puolestaan kului hänen mukaansa jokaisen vuorollaan kertoillessa, mihin elämä oli kuljettanut ja mitä oli puuhaillut nämä vuodet. Luonto on kauneimmillaan vihreyttä, värejä ja iloista lintujen viserrystä. Sakkeus oli kuullut Jeesuksesta kaikenlaisia puheita ja hänellä heräsi valtava uteliaisuus Jeesusta kohtaan. Näiden menneiden vuosien aikana Tiernapatsas on kokenut ajoittain koviakin, sillä muun muassa yksi miekoista katkaistiin heti alkuvuosina. Johdatan sinua. kesäkuuta 2026 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Pronssinen patsas paljastettiin Oulussa joulukuussa 2014 väliaikaiselle paikalleen silloisen Pukumiehen lähelle, Saaristonkadun puoleiseen päätyyn Kirkkokadulle. Myös kristilliset radio, tv ja netti kanavat sisältävät hyviä ja mielenkiintoisia ohjelmia, jotka tukevat ja auttavat sinua kasvamaan uskossa. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Jumala on tulvillaan rakkautta ja Hän haluaa lahjoittaa sen meille ihan vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi. SUURIN ja edelleen ympäri maailmaa puhutteleva rakkauskertomus tapahtui kaksituhatta vuotta sitten, kun Jeesus kuoli ristillä sinun ja minun syntieni, eli pahojen tekojemme tähden. Korhonen, Markku Raappana, Seija Haapala os. SEHÄN OLI IHAN VASTA! PORUKKA KOOLLA Kiimingin tämän kevään riemuylioppilaat: nimet ylhäältä vasemmalta; Heimo Tervola, Sirkku Kaltakari, Lea Aalto os. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Jossa saat kutsun Jumalan valtakuntaan. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Puolakka, Aarne Paso ja opettaja Anneli Rajakangas. SÄÄNNÖLLINEN Raamatun lukeminen ja rukous ovat Minulle mieluista seurustelua. Rantapohja kirjoitti 5.6., että patsas oli lähdössä valimoon. Kaija Luukkonen perhetoiminnanohjaaja Kiimingin seurakunta Kaikkein suurin rakkauskertomus Jeesuksen asenne Sakkeusta kohtaan oli ystävällinen ja lämmin, eikä tuomitseva. Kemppainen, Pekka Joki ja Hannu Honkanen. Rantapohjan numeroon 040 5173 842 voi lähettää myös WhatsApp-viestejä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Siitä hetkestä alkoi Jeesuksen ja Sakkeuksen ystävyys, jonka seurauksena Sakkeus teki parannuksen, eli katui pahoja tekojaan ja pyysi niitä Jeesukselta anteeksi. Kuka oli tämä salaperäinen mies, josta oli niin paljon mitä ihmeellisimpiä huhuja liikkeellä. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Hänestä tuli rehellinen ja arvossa pidetty henkilö. Jumalan tahto oli, että Jeesus kuoli ristillä ja näin valmisti meille jokaiselle tien taivaaseen. Kääriä, opettaja Tapio Väisänen. Olet lämpimästi tervetullut messuun ja seurakunnan eri tilaisuuksiin. Paikkaa pidettiin kuitenkin rauhattomana ja toukokuussa 2019 patsas päätettiin siirtää uudelle Kirkkokadun kävelykatuosuudelle, jossa Tiernapoikia voi edelleen ihailla. – Vanhat lukioaikaiset hauskatkin tapahtumat palautuivat mieleen, Aalto kertoo. Mutta, Jumala katsoo sinua lempeästi ja sanoo, että olet minulle äärettömän rakas, Kristuksen Golgatalla täyttämä lunastustyö on tehty puolestasi. Jeesuksen asenne Sakkeusta kohtaan oli ystävällinen ja lämmin, eikä tuomitseva. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. HARTAUS SUOMEN kaunis kesä saa meidät hymyilemään ja nauttimaan lämpimistä päivistä. Elä yhteydessäni, ajattele Minua, puhu Minulle-näin kasvat Kristuksen kaltaiseksi. 3 Torstaina 11. Koululla juhlaan osallistuivat myös Ulla Riekki os. Jumala, valitsen Sinut elämäni johtajaksi. Iloinen jälleennäkeminen KIIMINGIN lukiosta 50 vuotta sitten valmistuneet 17 riemuylioppilasta sekä heidän kolme opettajaansa olivat mukana koulun lakkiaistilaisuudessa. Oletko sinä valmis hääjuhlaan. – Tapaamisen jännittävin vaihe oli ensimmäinen tervehtiminen ja tunnistaminen Kiimingin lukiolla ennen juhlaa, koska useita ei oltu tavattu viiteenkymmeneen vuoteen, Lea Aalto kertaa päivän kohokohtaa Rantapohjalle. Tavoitteena tällä porukalla on kokoontua uudelleen vuonna 2036.
Yli-Iin kirkossa. Elsa ja Terho perh. Siunauksen toimitti Ulla Mitrunen. Siunauksen toimitti Timo Kosola. RANTAPOHJAN TEKSTARIT Lähetä kommenttisi tekstiviestinä numeroon 040 5173 842 Lähettäminen maksaa norm. Mukana elämän kulussa. Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka kunnioititte rakkaamme Eevi Maria Pernun muistoa ja otitte osaa suruumme. Sirkka ja Reijo perh. www.jasenkorjaaja.com . Seija Irene Louhela Ylikiimingistä kuoli 23.5.2026. Haiseva lasti jouduttiin hävittämään koneellisesti maanomistajan kustannuksella. Ritva Maria LOHIKANGAS o.s. Olhavan hautausmaalla. Kuva: Joonatan Juutinen. . Siunaus toimitettu Uumajassa 29.5.2026. Mutta eipä ole aiemmin tavattuna metsään kipattuna näinkin isoa kalansaalista. sisarusten lapset perh. Äiti, Mummi, Ystävä kultainen, sydän lämmin sinun kulkee aina mukana kaikkien. Hän oli 88-vuotias. kesäkuuta 2026 4 Rakkaamme Staava Marketta PAAKKI o.s. Seija Irene Louhela Ylikiimingistä siunattiin 3.6.2026 Vanhassa kappelissa. Pirkko Anneli Hirvasniemi siunattiin 6.6. . Hän oli 91-vuotias. Eevi Maria Pernu siunattiin 6.6. 27.4.2026 Uumaja sisarukset Aarne ja Eila perh. Kaivaten Anne Leena ja Esko Jyrki ja Tarja lastenlapset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Torstaina 11. Rakkaamme Ritva Kyllikki VETELÄINEN s. Kivari s. Valaja s. POISNUKKUNEET MAANPOVEEN Martta Marjatta Sergejeff siunattiin 5.6. Sydän itkee kaipuuta, ikävää, enää muistojen hetket kimmeltää. . . 29.4.2026 Laski aurinko maille maan, nukkui rakkaamme uneen rauhaisaan. Pirkko Anneli Hirvasniemi kuoli 26.4. 16.7.1932 Kuivaniemi k. Lämmin kiitos osanotosta. Hän oli 79-vuotias. 22.4.2026 Muhos Sydän lämmin ei syki enää, vaan muistosi kaunis iäti elää. Siunauksen toimitti Frans Kinnunen. Olhavan hautausmaalla. tekstiviestin hinnan. Siunauksen toimitti Ulla Mitrunen. Rantapohja KUVA LUKIJALTA Rakennusjätettä, sohvia ja muuta roinaa on nähty Haukiputaan ja Kellon metsissä laittomasti tuotuna moneen otteeseen. Lämmin kiitos Ritvaa muistaneille ja osanotosta. . Hän oli 86-vuotias. Eine Marjatta Alaraasakka Iistä kuoli 29.5. Veli Isto Ojala Haukiputaalta kuoli 20.5. Riitta, Sirpa ja Karoliina perheineen . 7.6.1937 Oulussa k. Ikuisesti kaivaten Eija Anu ja Vellu Julia Janne Anne ja Antti Jenni Niko muut sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos osanotosta suureen suruumme. Hän oli 88-vuotias. Säde Siviä Ikonen Iistä kuoli 28.5. 10.02.1946 k. Kuva: MM KUVA LUKIJALTA Viitakankaan pappa on aukaissut muistojen bulevardin. sukulaiset ja ystävät Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Läheisten läsnä ollessa. Kiitos Lehto osastolle Äidin hyvästä ja arvokkaasta hoidosta.
Pateniemen uimarannas‑ ta virallisena uimarantana luovutaan ennen uimakaut‑ ta 2027. Kaikkiaan palveluverkkotyöllä tavoiteltiin noin 18 miljoonan euron säästöjä sekä tulevien investointien karsimista. Oulun kaupunginvaltuustossa vallitsi palveluverkon osalta yhteis ymmärrys tehtävistä päätöksistä perussuomalaisten valtuustoryh mää lukuunottamatta. Tämän ja kevään ohjausryhmätyöskentelyn tarkoituksena oli sujuvoittaa päätöksentekoa. – Muutos on toteutettava hyvällä johtamisella ja riittävillä tukimuodoilla. Tämän vuoksi valtuustossa äänestettiin kaikissa palveluverkkoa koskevissa kohdissa. – Nuoretkin ymmärtävät realiteetit päätösten takana, hän korosti. Torstaina 11. Keskustan Risto Päkkilän totesi puheessaan, olevansa tyytyväinen puolueiden saavuttamaan kompromissiin palveluverkkotyössä. Raatista vasemmistoliitto ei olisi halunnut luopua. Sen eteen on tehty määrätietoisesti töitä koko valmistelun ajan, Päkkilä sanoi. Hän myös huomautti, että suurin osa muutoksista tapahtuu vasta seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Kaupunginjohtaja Ari Alatossava kertasi kokouksen aluksi syitä sille, miksi palveluverkkoa ollaan muokkaamassa. Kun sivistysja kulttuurijohtaja Mika Penttilä antoi tammikuussa palveluverkkoesityksensä, oli Rantapohjan alueen kouluista tai päiväkodeista lakkautusuhan alla 12 koulua tai päiväkotia sekä Yli-Iin osalta yläkoulu. Pikkutuulen päiväkodis‑ ta Haukiputaalla luovutaan vuoden 2034 aikana, mikäli lapset mahtuvat suuralueen muihin päiväkoteihin. Vasemmiston Olli Kohonen totesi päätöksissä edelle menevän henkilöstö, ei seinät. vsk • N:o 42 Kokouksessa sanottua ■ Teea Tunturi ■ Rantapohja KOKOUKSEN alussa käydyssä yleiskeskustelussa kaikki eri valtuutoryhmät saivat puheenvuoronsa. • Oravan koulun yhteisötila lakkaa vuoden 2026 aikana. • Aseman päiväkoti siirtyy Aseman koululle elokuussa 2032. Hän totesi syiksi muun muassa syntyvyyden ja oppilasmäärän laskun, siitä johtuvan valtionosuuksien pienenemisen sekä valtion sopeutustarpeen, joista osa siirtyy kuntien sopeutettavaksi. Myös yli 3 000 nimeä kerännyt kuntalais aloite luovutettiin päättäjille. kesäkuuta 2026 57. Äänestykset päättyivät pääasiassa äänestystulokseen 62–4. on al‑ le 40 oppilasta tai kun Hut‑ tukylän koulun kiinteistöön tulee peruskorjaustarve. Tuolloin 1.–2.‑luokkalai‑ set jäävät päiväkodiksi muu‑ tettavaan yksikköön, mikäli oppilaat mahtuvat Haukipu‑ taan kouluun. • Rantapohjan alueelta lak‑ kautetaan Aseman kirjasto elokuussa 2031, Martinnie‑ men kirjasto elokuussa 2032 ja Pateniemen kirjasto vuo‑ den 2030 aikana. Valtuustoryhmät pääsivätkin kevään aikana kompromissiratkaisuun palveluverkon osalta, mutta valtuuston kokouksessa perussuomalaisten ryhmä vastusti lähes kaikkia tehtyjä esityksiä ja teki eriävän mielipiteen eri asiankohtiin. Ylikiimin‑ gin kirjasto siirtyy Ylikiimin‑ gin koulun tiloihin. KAUPUNGINVALTUUSTON kokouksen alkupuossa valtuuston puheenjohtaja Lauri Nikula totesi, että tehtävät ratkaisut eivät ole helppoja yhdellekään valtuutetulle, mutta päätöksentekoon kuuluu myös vastuu ja kyky sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Pikku‑Vesaisen päivä‑ koti Ylikiimingissä lakkaute‑ taan vuoteen 2028 mennes‑ sä. KOKOUKSESSA jätettiin myös useita ponsia muun muassa palveluverkon säästöennusteiden toteutumisen seurantaan, kaupungin kykyyn reagoida alueiden eriytyvään hyvinvointikehitykseen sekä lakkautettavien yksiköiden luokkaja harrastustilojen käyttöön liittyen. Oulun nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jasper Vaittinen totesi valtuutetuille, että lapsille ja nuorille pitää turvata mahdollisimman hyvät lähtökohdat muutoksessa. OULUN kaupunginvaltuusto solmi syksyllä valtuustosopimuksen, jonka allekirjoittivat kaikki muut valtuustoryhmät paitsi perussuomalaiset. Vihreiden Mariam Kandelberg totesi, että ei olisi halunnut lakkauttaa yhtäkään koulua, mutta koska opetukseen jää yhä vain vähemmän rahaa, jostain on säästettävä. Huttukylän koulusta Kiimin‑ gissä luovutaan valtuuston päätöksen mukaan seuraa‑ van lukuvuoden alusta, jos edellisvuoden oppilasmäärä laskentapäivänä 20.9. – Se on meille arvovalinta, että esitämme palveluiden säilyttämistä. Sdp:n Joni Meriläinen kertoi, että alkuperäisen esityksen laajuus oli shokki, ja päättäjät kohtasivat karut luvut, joiden takana oleva kokonaisuus vaati vaikeita ratkaisuja. – Haluamme pitää kiinni pienten lähikouluista, turvallisesta koulutiestä ja siitä, että ryhmäkoot eivät kasva, Meriläinen sanoi. Muut luokat käyvät koulua Ylikiimingin yksikös‑ sä. • Yli‑Iin koulun osalta tam‑ mikuinen palveluverkkoesi‑ tys esitti, että yläkoululaiset siirtyvät Kiiminkiin, tästä esi‑ tyksestä luovuttiin heti työ‑ ryhmätyöskentelyn alkuvai‑ heessa. Kuva: Joni Nalli Kouluista Rantapohjan alu‑ eella päätettiin seuraavasti: • Ylikiimingin osalta Vesalan yksikköä ei lakkauteta, vaan jatkossa siellä opiskelevat kaikki Ylikiimingin 1.–4‑luok‑ kalaiset. • Martinniemen koulu lakkau‑ tetaan elokuussa 2032, mut‑ ta 1.–2.‑luokkalaiset jäisivät Martinniemen päiväkodin ti‑ loihin, mikäli oppilaat mahtu‑ vat Länsituulen kouluun. Muutos tapahtuu aikai‑ sintaan elokuussa 2027. Tämän lisäksi kokouksen kuluessa käytettiin kymmeniä puheenvuoroja. Kristillisten Marja-Leena Kemppainen totesi palveluverkkotyön olevan laaja kokonaisuus sekä iso muutos, joka on herättänyt paljon tunteita. Kaupunginhallituksen päätösehdotukset jäivät kaupunginvaltuuston päätökseksi. Toimintaa ke‑ hitetään Kiimingin‑Jäälin ve‑ sienhoitoyhdistys ry:n kans‑ sa. Emme hyväksy toimivien koulujen lakkautuksia, hän sanoi. Oulu muokkaa palveluverkkoaan tulevien vuosien aikana lujalla kädellä. •Jäälin majan uimarannas‑ ta virallisena uimaranta‑ na luovutaan ennen uima‑ kautta 2026. Opetuksen laadusta ei haluta tinkiä. Kevään ohjausryhmätyöskentelyn ja saadun palautteen perusteella valtuuston kokouksen jälkeen tilanne muuttui selvästi. • Vesijatulin uimahallin pe‑ ruskorjaus on esityksen mu‑ kaan mahdollista vuonna 2029, jolloin alueen nuori‑ so‑, kirjasto‑ yhteisö‑ ja lii‑ kuntapalvelut sekä Teatte‑ rikuoppa sijoitetaan Jatuliin muodostuvaan monipalvelu‑ keskukseen. – Näillä toimilla, joista nyt ollaan päättämässä, saadaan aikaan noin 12 miljoonan euron säästöt, joten vielä jää sopeutettavaa, sivistysja kulttuurijohtaja Mika Penttilä totesi valtuutetuille. Pateniemen alueen yhteisö‑ toimintaa keskitetään vuoden 2026 aikana Pateniemen kou‑ lun Herukan nuorisotilalle. • Yli‑Iin kirjasto siirtyy Yli‑ Iin koulun tiloihin. Katso lisää kuvia kaupungintalon tapahtumista ennen kokousta ja sen aikana osoitteesta www.rantapohja.fi. • Aseman koulu lakkaute‑ taan vuoden 2031 elokuus‑ sa. Kokoomuksen Susanna Kisner totesi, että käytettävissä olevat rahat tulee käyttää opetuksen laatuun ei seiniin. – Keskustalle tärkeintä on ollut varmistaa ja turvata, että pienten lasten lähikoulut säilyvät eri puolilla Oulua. Kuva: Teea Tunturi Oulu päätti koulujensa tulevaisuudesta Mielenosoitus ja kuntalaisaloitteen jättö muistuttivat valtuutettuja päätösten merkityksestä ■ Teea Tunturi ■ Oulu ■ Haukipudas ■ Kello ■ Kiiminki ■ Ylikiiminki ■ Yli-Ii ■ Jääli MONI Rantapohjan alueen koulu vältti suoran lakkautuksen, kun Oulun palveluverkosta päätettiin maanantaisessa Oulun kaupunginvaltuuston noin kuusituntisessa kokouksessa. Perussuomalaisten Jukka Huotari sanoi, että koulujen lakkautuksilla ei ole säästövaikutuksia. Ennen kaupunginvaltuuston kokousta Martinniemen koulun puolesta järjestettiin mielenosoitus kaupungintalon edustalla. INFO Rantapohjan alueen palveluverkon muutokset
Samalla myös voimalaitosten turvallisuutta parannetaan. Lisäksi tapahtumassa pääsi harjoittelemaan erilaisten solmujen sitomista ja avaamista. Vedessä kellui niin appelsiininkuoresta kuin kaarnasta ja pullonkorkeista valmistettuja minilaivoja. Yhdistyksessä viitisen vuotta mukana ollut Mikko Rahkola muistutti, että vesillä pelastusvälineet tulisi olla kunnossa. Meripelastusyhdistyksen tukikohdassa oli pöytä täynnä rakennusmateriaalia ja jokainen halukas pääsi innovoimaan oman laivan, jota ajeluttaa uima-altaassa. Etelään lähteminen vie sen verran paljon aikaa, että sinne ei ole mielestäni järkevää lähteä. Tämän vuoksi vesivoimalaitosten koneistoilta vaaditaan entistä enemmän. Kävijämääriä on nostanut myös pari vuotta sitten paikalle valmistunut vierasvenelaituri. Muillakin vesivoimayhtiöillä on vastaavia kunnostustarpeita, ja halusimme varmistaa, että saamme tarvitsemamme osaamisen käyttöömme oikeaan aikaan, kertoo PVO-Vesivoiman projektija investointipäällikkö Juha Kähkölä. Meidän burgerit on ainakin saanut hyvän vastaanoton ja niitä on tultu syömään esimerkiksi Haaparannasta ja Ranualta asti, Tuovila tuumaa. Suunnitelmallisella kunnostustyöllä varmistetaan, että laitteisto kesää ja elinkaari pysyy pitkänä. SATAMASSA opeteltiin myös pelastusja paukkuliivien pukemista ja pelastusvälineiden heittämistä. Säästä riippuvaisen sähköntuotannon, kuten tuulivoiman yleistyessä vesivoimaa käytetään sähkön kulutusta ja tasapainoa tasapainottavana säätövoimana, jolla sähkön tuotantoa voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää nopeasti. Kuvat: Anu Kauppila Kiviniemen satamassa opeteltiin tärkeitä vesitaitoja ■ Anu Kauppila ■ Kello KIVINIEMEN Meripelastusyhdistys järjesti lauantaina veneilyn turvallisuusviikon kunniaksi avoimet ovet Kiviniemen satamassa. – Nyt on tulossa sen verran kiire kesä, että ei ainakaan tänä kesänä onnistu moista järjestää. JUOKSUPYÖRIEN kunnostukset Raasakan, Isohaaran ja Kierikin voimalaitoksilla on suuri ja monivaiheinen hanke. – Paalusolmu on paras solmu, koska se pitää hyvin, mutta samalla se on helppo avata, työpisteellä kerrottiin. Laituri on mahdollistanut esimerkiksi veneilijöiden ja vesiskootterilla kulkevien saapumisen paikalle. Vaunupaikkoja tarjolla on tällä hetkellä neljätoista ja sisämajoituspaikkoja on yksi huone huoltorakennuksen yhteydessä. – Kiireisimpinä aikoina me olemme joutuneet laittamaan vaunuja ilman sähköjä tuohon ravintolan kentälle. – Investointi turvallisuushankkeisiin on miljoonaluokkaa. Tuovila odottaa tapahtumaan enemmän kävijöitä kuin viime vuonna. Sisämajoituspaikkoja voisi saada rakentamalla esimerkiksi kevythirsimökkejä. – Etelässä päin olisi esimerkiksi burgerikilpailuja, joihin minuakin on kysytty, mutta olen päättänyt pysyväni pohjoisessa. Suvirallin lisäksi elokuun alussa on myös Elorieha-tapahtuma ja elokuun lopussa on venetsialaisten aika. Silloin riittää keittiössä kiirettä, Tuovila toteaa. kesäkuuta 2026 6 Kierikin ja Raasakan vesivoimalaitoksiin tehdään peruskunnostus ■ Rantapohja ■ Ii ■ Yli-Ii PVO-VESIVOIMA OY on hyväksynyt investointiohjelman, joka käsittää peruskunnostustöitä Yli-Iin Kierikin, Iin Raasakan ja Keminmaan Isohaaran vesivoimalaitoksilla. Ravintolapalveluiden lisäksi Suvirannasta löytyy myös matkaparkki, joka on myöskin kovassa kysynnässä. – Sana kun lähtee leviämään, niin kävijöitä tulee sitten koko ajan yhä enemmän. Ennakkokyselyiden perusteella tänä vuonna voi kuitenkin odottaa useampia kävijöitä. Tuovilan toiveissa kuitenkin on saada lisää vaunupaikkoja sekä sisämajoituspaikkoja alueelle tulevaisuudessa. kertaa, ja neljättä kertaa tällä paikalla. Perheitä kiinnosti erityisesti pelastusnäytökset, joissa yhdistyksen aktiivit demonstroivat ihmisen pelastamisen vedestä ja nostamisen veneeseen. Perheitä kiinnosti kovasti myös meripelastusyhdistyksen kalusto. Etenkin, kun tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kierikin ja Raasakan kakkoskoneistojen peruskunnostus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2028 aikana. SUVIRANTA on kesällä avoinna aina torstaista sunnuntaihin sekä tilauksesta. Merkittävimpänä Tuovila nostaa juhannuksena järjestettävän Suvirallin, joka järjestetään jo 15. Aluksia esitellyt ja viitisentoista vuotta yhdistyksen toiminnassa mukana ollut Ville Savela kertoi lähteneensä alun perin yhdistyksen toimintaan mukaan isänsä kautta. Suvirannan ravintolapäällikkö ja keittiömestari Teppo Tuovila toivoisi alueelle ohjelmapalveluja, sillä ne voisivat tukea myös ravintolan toimintaa. Hyväksytyssä investointiohjelmassa Kemijoen Isohaaran voimalaitoksella kunnostetaan kolmosja neloskoneiston sekä Iijoella Kierikissä ja Raasakassa kakkoskoneistojen juoksupyörät. – Olemassa oleva juoksupyörä nostetaan ylös ja kuljetetaan konepajalle kunnostettavaksi, siellä laitteisto tarkastetaan, huolletaan ja osin myös uusitaan. Sitten tehdään koeajot. KESÄ tuo tullessaan Suvirantaan myös tapahtumia. Voimalaitoksilla tehostetaan muun muassa kameravalvontaa ja paloturvallisuutta sekä rakennetaan aidoituksia. – Aloitin junioritoiminnassa alle 15-vuotiaana ja mukavaa on ollut, Savela hymyili. – Ja uimataito tulee hyvänä kakkosena, Rahkola totesi. Kesäsesongin päättyessä Tuovila ottaa lomaa ja talvi kuluukin sitten muissa hommissa, joista mies ei vielä itsekään tiedä. Sulkemisen aika on kelien mennessä kylmäksi, todennäköisesti elotai syyskuussa. Investointipäätös haettiin kerralla neljän juoksupyörän kunnostukselle, jotta konepajojen kapasiteetti olisi saatavilla silloin kun sitä tarvitaan. Kuva: Joni Nalli Kiviniemen Meripelastusyhdistyksen järjestämissä avoimissa ovissa nähtiin pelastusnäytöksiä ja opittiin tärkeitä vesitaitoja työpisteillä. Katsotaan sitten loman jälkeen, mitä tuleman pitää. Molemmat miehet kertoivat, että yhdistyksessä hieman jännitettiin etukäteen tuleeko paikalle ketään. Yhdistyksen aktiivi Jouni Paso oli tyytyväinen, että niin moni lapsi pääsi tutustumaan toimintaan ja opettelemaan tärkeitä taitoja. Investointi on osa yhtiön pitkäjänteistä investointija peruskunnostusohjelmaa vesivoimalaitostensa elinkaaren vahvistamiseksi ja sähköntuotannon varmistamiseksi. Kesän aikana Tuovilan aikeissa on myös käydä noin kahdessa tai kolmessa tapahtumassa tekemässä ja myymässä ruokaa. YKSI tärkeimmistä asioista, mitä vesillä liikkuessa tulee ottaa huomioon, on Savelan mielestä muiden huomioiminen. 6-vuotias Vilho ymmärsi paalusolmun koukerot ensiyrittämällä. – Kivasti on porukkaa paikalla ja olemme positiivisesti yllättyneitä, Rahkola sanoi. Torstaina 11. Aiemmin tiskijukkana työskennellyt Tuovila kertoo myös pohtineensa kasarija ysäri-iltojen järjestämistä Suvirannassa, mutta ne ajatukset eivät ole vielä ottaneet tuulta alleen. Paso kertoi omalla pisteellään pelastusliiveistä ja näytti, miten paukkuliivit toimivat reagoidessaan veden kanssa. – Viime talvi meni Rukalla kattojen eristystöissä. VESIVOIMALAITOKSILLA tehdään seuraavan parin vuoden aikana turvallisuutta parantavia hankkeita. Hankkeet ovat tärkeitä, sillä haluamme parantaa kaikkien voimalaitostemme häiriönsietokykyä, PVO-Vesivoiman projektija turvallisuuspäällikkö Arttu-Pekka Alaperä kertoo. – Viime vuoden sääennuste karsi kävijöitä. Vilho omaksui solmupisteellä paalusolmun tekemisen todella nopeasti.. Yhdistyksen väki esitteli innokkaille 10 metrin mittaista pelastusalusta sekä muutaman metrin lyhyempää pelastusvenettä. Vatungissa sijaitsevan Suvirannan ravintolapäällikkö ja keittiömestari Teppo Tuovila odottaa innolla lomakauden alkua. Isohaarassa neloskoneiston juoksupyörän kunnostus alkaa kuluvan vuoden joulukuussa ja kolmoskoneiston vuoro on vuoden kuluttua. YRITYSELÄMÄÄ Lomasesonki pitää Suvirannan kiireisenä » Joni Nalli » Kuivaniemi NELJÄTTÄ kesäänsä aloittava Suviranta avasi ovensa äitienpäivänä lounaan merkeissä. Ville Savela intoutui alunperin meripelastusyhdistyksen toimintaan mukaan isänsä kautta ollessaan vasta alle 15-vuotias. – Tämä on vilkas paikka kun lomakausi alkaa. Tapahtumaan lähtiessä ravintola täytyy kuitenkin viikonlopun ajaksi sulkea, mikä saa pohtimaan asian kannattavuutta. – Tavoitteena oli saada lapsiperheet liikkeelle ja ilmeisesti onnistuimme siinä, Paso hymyili
Sama koskee myös radiolähettimiä, joita pystymme jopa käyttämään uudelleen. Nämä kaikki tiedot yhdistämällä ja mallintamalla saamme verraten tarkan kuvan Iijoen lohikannan koosta. – Käymme merkkaamassa rysällä pyydetyt kalat pääasiassa jokisuun merialueella ja jonkin verran myös Raasakan alapuolella. – Nyt saamme lisätietoa, jonka yhdistämisellä aiempiin kokemuksiin saadaan ymmärrystä järjestelmän toimivuudesta ja siitä voiko sillä korvata perinteisiä kalateitä. – Kolmen euron tullimaksun sijaan tullimaksu voi määräytyä tavaran tullinimikkeen ja tullausarvon mukaan, jos tavaralle myönnetään tullietuus. – Meitä kiinnostaa, kuinka paljon saaliissa on merkittyjä ja kuinka paljon merkitsemättömiä lohia. Saalistilastointia on ollut aiemminkin, mutta se kertoo vain saaliiksi jäävästä osuudesta, kertoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Merkattujen kalojen antamien tietojen lisäksi tutkimukseen yhdistetään kalastajien saalistiedot. Orell kertoo, että Kalasydän-järjestelmää on toistaiseksi tutkittu vähän siihen nähden, miten paljon niitä on jo käytössä. Tullausarvo on summa, joka koostuu yleensä tavaran ostohinnasta ja kuljetuskustannuksista, Hästbacka sanoo. TUTKIJAT saavat tarkkaa tietoa mikrosirulla ja radiolähettimillä varustettujen kalojen liikkeestä. Näiden lähetysten tullimaksun suuruus määräytyy jatkossakin pääosin tavaroiden tullinimikkeiden ja tullausarvon perusteella kuten tälläkin hetkellä.. – Tarkoituksena on selvittää paljonko istutustoiminta tuottaa jokeen lohia. 1.7.2026 lähtien tullimaksu tulee maksettavaksi myös enintään 150 euron verkkokauppaostoksista, jotka saapuvat EU:n ulkopuolelta. – Radiovastaanottimet ja niiden antennit sijoitetaan rannoille jokisuulta Raasakkaan ulottuvalle alueelle, Orell kertoo. Samalla tutkitaan Raasakan voimalaitokselle asennetun Kalasydän-kalatien toimivuutta. Maksut otetaan käyttöön koko EU:ssa halpatuontilähetysten hillitsemiseksi. Mikrosiruilla varustettuja lohia pystytään seuraamaan lukuetäisyydeltään lyhyillä kuunteluasemilla, joita tulee Raasakan voimalaitoksen alle sekä Uiskarin kalatien alle. INFO Iijoella tutkitaan lohikannan kokoa ja Kalasydämen toimivuutta Iijoella tänä kesänä tehtävää lohitutkimusta varten joelle ja jokivarteen on asennettu mikrosiruja lukevia lukuasemia ja radiovastaanottimia. Mikäli saaliiksi tulleen lohen vatsaontelossa on mikrosiru tai radiolähetin, toivoo Luke siitä tietoa. Kuva: Miitri Mönttinen Iijoella tehtävä tutkimus on osa laajempaa Sateenvarjo 4 projektikokonaisuutta, jossa kehitetään rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteitä. – Suurin osa lohista merkataan pienillä lasikapselin sisällä olevilla mikrosiruilla, jotka ovat vastaavia kuin kissoilla ja koirilla käytettävät sirut. Iijoen lohitutkimus • Tutkimuksessa selvitetään lohikannan kokoa ja Kivisydän-kalatien toimivuutta. monttinen@luke.fi tai puhelimitse 050 404 2991. Kaloja seurataan mikrosirujen ja radiolähettimien avulla. – Jos lähetyksessä on esimerkiksi kolme paitaa ja kymmenet sukat, paidat ilmoitetaan omana tavaraeränään ja sukat omana tavaraeränään, jolloin lähetyksessä on kaksi tavaraerää eli tullimaksu on kuusi euroa, tulliylitarkastaja Antti Hästbacka sanoo. • Tutkimus ei rajoita kalastusta Iijoella. – Päinvastoin, kalastuksen avulla saamme tietoa merkittyjen ja merkitsemättömien lohien määrästä. – Sen ja mallinnuksen avulla saadaan arvio todellisesta, lähinnä istutuksiin perustuvan lohikannan koosta. Jos lähetyksessä on kolme samanlaista paitaa, mutta asiakas kuitenkin tullaa tuotteet kolmena erillisenä tavaraeränä, tässä tapauksessa asiakas joutuu maksamaan kolmen euron sijaan kolminkertaisen tullimaksun eli yhdeksän euroa. Lohikantaa selvitetään nyt laajalla merkintä-takaisinpyyntitutkimuksella. LOHITUTKIMUKSESSA Luke hankkii ostopalveluna paikallisilta pyytäjiltä eläviä lohia merkittäväksi. Halpatuontilähetyksiin tullimaksu ■ Rantapohja HEINÄKUUSTA alkaen yksityishenkilöiden EU:n ulkopuolelta tilaamille halpatuontilähetyksille tulee tullimaksu, joka on yleensä kolme euroa lähetyksen jokaisesta tavaraerästä. Tutkimusta täydennetään asentamalla osalle lohista myös radiolähettimiä, joiden avulla pystytään seuraamaan lohien liikkeitä jatkuvasti ja laajemmalta alueelta. – Asiasta voi olla yhteydessä Luonnonvarakeskukseen Ouluun tai paikalliselle Voimalohen kalanviljelylaitokselle. Pyrimme merkkaamaan kaloja koko nousukauden ajan. 7 Torstaina 11. Asiaa ei ole aiemmin tutkittu. Tavoitteena on merkata kesän aikana kahdestasadasta kolmeensataan lohta. kesäkuuta 2026 ■ Tuija Järvelä-Uusitalo ■ Ii IIJOELLA on aloitettu tutkimus, jossa selvitetään jokeen nousevan lohikannan kokoa. – Jos vapautamme merialueella viisikymmentä kalaa, näemme moniko niistä nousi Iijokeen, moniko niistä hakeutui Raasakkaan, menivätkö ne Kalasydämestä tai hakeutuivatko ne Uiskariin, Orell luettelee. – Lukuasemat ovat jokeen asennettavia puolikelluvia laitteita, joista ei ole haittaa vesistössä liikkuville. – Maaja metsätalousministeriön, vesivoimayhtiöiden ja viranomaistahojen kanssa on pitkään pyritty löytämään yhteisiä linjoja voimakkaasti rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämiseen ja hoitotoimenpiteiden järkeistämiseen, Orell sanoo. Mikrosiruilla varustettuja lohia pystytään seuraamaan lukuetäisyydeltään lyhyillä kuunteluasemilla, joita tulee Raasakan voimalaitoksen alle sekä Uiskarin kalatien alle. – Tutkimme kuinka suuri osa Raasakan alle saapuvista lohista hakeutuu Kalasydämen kautta Raasakan yläpuolelle. Kalan vatsaonteloon tehdään pieni pisto, josta merkki laitetaan sisälle. Syksyyn saakka tehtävä tutkimus ei rajoita normaalia kalastusta Iijoella. IIJOELLA tehtävä tutkimus on osa laajempaa Sateenvarjo 4 projektikokonaisuutta, jossa kehitetään rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteitä. • Radiolähettiminen ja mikrosirun voi toimittaa Voimalohelle Iihin tai siitä voi olla yhteydessä Luken asiantuntija Miitri Mönttiseen sähköpostitse miitri. Loppuvuonna maksettavaksi tulee lisäksi käsittelymaksu. Yhdeksi tavaraeräksi voi tullauksella ilmoittaa keskenään samanlaiset tuotteet, joilla on sama tullinimike ja alkuperämaa. Tällä hetkellä tullimaksu täytyy maksaa vain yli 150 euroa maksavista verkkokauppaostoksista, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta. Näiden lähetysten tullimaksu on yleensä kolme euroa, ja se täytyy maksaa lähetyksen jokaisesta tavaraerästä. • Lohia seurataan mikrosirujen ja radiolähettimien avulla
09.00-10.00 EkopisteRajakylä 90580 Ti16.6. 09.00-10.00 IdeaParkOulu 90580 La13.6. Saavumme aikataulussa ilmoitettujen paikkojen edustalle tai läheiselle parkkipaikalle. 17.10-18.10 IdeaParkOulu 90540 Ti16.6. Palvelemme sinua henkilökohtaisesti. Saavu paikalle tai varaa aika! Haluan ostaa kultasi! .. 15.30-16.30 K-SupermarketKiiminki 90900 Su14.6. 13.00-14.00 SEOIi 91200 To11.6. 10.15-11.00 K-SupermarketKiiminki II JA YLI-II PostinroPvm Klo Paikka 91100 To11.6. 11.15-12.10 K-SupermarketRevontori 90830 Su14.6. Tässä muutama sormus, katkennut kaulaketju ja eriparikorvakoruja, joiden päivän markkinahinta ylitti 2600 euroa. Kullan hinta on korkealla, saat asiantuntijoiltamme hinta-arviot veloituksetta. Katso kaikki aikataulut: kultakiertue.fi Tavataan Kultakiertueella! Katso aikataulut: kultakiertue.fi Kurvaamme kulmillesi! Myy vanhat kultakorusi laatikon pohjilta pyörimästä. Gold Adam Kultakiertue Oy • Voit myös lähettää kultasi postin kautta ostopisteeseemme arvioitavaksi Turvapaketti-palvelulla, lisätiedot: goldadam.fi OSTOPISTEET: KÄPYLÄ Pohjolankatu 1, Helsinki • TÖÖLÖ Mannerheimintie 58, Helsinki Katso aikataulu postinumerollasi! Oikea hinta kullastasi! OULU PostinroPvm Klo Paikka 90540 La13.6. 10.10-11.00 K-MarketPateniemenranta 90800 Su14.6. Torstaina 11. 11.30-12.30 Yli-Iinkirjasto Gold Adamin tunnistat Kultakiertue-autosta, iloisesta ilmeestä ja vihreästä rusetista. 12.30-13.30 SEOIi 91100 Su14.6. 15.30-16.30 K-MarketPateniemenranta HAUKIPUDAS PostinroPvm Klo Paikka 90830 To11.6. 17.10-18.10 EkopisteRajakylä 90800 To11.6. 14.00-15.00 Yli-Iinkirjasto 91200 Su14.6. kesäkuuta 2026 8 Usein käyttämättä jääneistä kultakoruista maksettava hinta yllättää asiakkaamme positiivisesti. 14.20-15.15 K-SupermarketRevontori KIIMINKI PostinroPvm Klo Paikka 90900 To11.6
Katsomokin on aivan mahtava. Turnaus on pyörinyt 11 vuoden ajan, mutta koronavuoden vuoksi tämän vuoden turnaus on järjestyksessään kymmenes. – Kentällä oli melkein viisi senttiä vettä, pallo ei liikkunut lähes ollenkaan. kertaa järjestetty Kesäpudas pelattiin 130 joukkueen voimin » Joni Nalli » Haukipudas HAUKIPUTAAN PALLO järjesti Kesäpudas turnauksen viime viikonloppuna. Kohonen sanoo Länsituulen kentän toimivan erinomaisesti korvaavana paikkana. – Täällä käyneet joukkueet tietävät mitä odottaa. Kuvat: Joni Nalli Markku Kohonen ja Kari Puranen kertovat Kesäputaan kantavan hyvin myös HauPan omia arvoja: Yhteisöllisyys, peli-ilo ja liikunnan riemu sekä tavoitteellinen toiminta. Sitten myös Kokkolasta ja Lohtajalta tuli joukkueita. Kohonen muistuttaakin, että jalkapallo on kesälaji, jota pelataan kelillä kuin kelillä, eikä otteluita kovin herkästi siirretä tai keskeytetä. – Meillä ei ole keskuskenttä nyt käytettävissä ja kaupungissa on samaan aikaan iso pesistapahtuma, niin ei saatu meidän tavallista väistökenttää, eli Ritaharjun koulun kenttää käyttöön. Turnauksen muina ottelupaikkoina toimivat Virpiniemi, HauPa-hallin kenttä sekä Talvikkipuisto. Tänä vuonna nuo ottelut pelattiin Länsituulen kentällä. Lisää kuvia verkossa: www.rantapohja.fi Länsituulen neljällä 5v5 kentällä riitti vipinää turnauksen aikana. – Tietysti mennään aina turvallisuus edellä, Kohonen peräänkuuluttaa. Ammattitaitoisesti pyörittävät tulospalvelua, kioskia ja muuta. – Kemin ja Tornion alueelta tuli joukkueita. Pääsään nölli sesti joukkueet tulivat turnaukseen Oulun alueelta, mutta joukkueita saatiin pai kan päälle myös kau empaakin.. HauPa Keltaisen ja Ajax Valkoisen pelaamassa P10 sarjan finaalissa riitti vauhtia. Sunnuntaina pelien ohella päästiin nauttimaan auringosta, kun taas lauantaina oli poikkeuksellisen kovaakin vesisadetta. HauPan puheenjohtaja Markku Kohonen sanookin, että aiempina vuosina ei ole Kesäputaan yhteydessä ollut vastaavanlaista sadetta. – Eihän tämä homma pelkästään seuran työntekijöillä ja johtakunnalla pyörisi. Poikkeuksena tietysti ovat esimerkiksi ukkosmyrskyt. Iso kiitos meneekin talkooväelle ja joukkueen taustajoukoille sitoutumisesta. Meillä on eräänlainen brändi, että kaikilla kentillä on ammattitaitoinen henkilökunta, kioskeilla hyvät valikoimat, musiikki soi ja on sellainen urheilujuhlan tuntu kentillä, Puranen sanoo. Joukkueita osallistui 130 kappaletta, mikä on vähemmän kuin viime vuonna. Niin ei tänne lopulta olisi mahtunutkaan enää kuin muutama joukkue lisää, Puranen jatkaa. 9 Torstaina 11. Pääsäännöllisesti joukkueet tulivat turnaukseen Oulun alueelta, mutta joukkueita saatiin paikan päälle myös kauempaakin. LAUANTAIN ja sunnuntain kattaneessa turnauksessa pelattiin useissa eri sääolosuhteissa. – Täällä on tosi hyvät fasiliteetit esimerkiksi kioskitelttoja ajatellen. Sade ei kuitenkaan estänyt pelaamista, vaikkakin se loi omat haasteensa etenkin Talvikkipuistossa tyttöjen 10-11 sarjan finaalissa. Turnauspäällikkö Kari Puranen kertoo pienemmän osallistujamäärän olevan lopulta hyvä asia. HAUKIPUTAAN keskuskenttä toimi aiempina vuosina kenttänä viisi vastaan viisi otteluissa, joissa on myös kaikista eniten kävijöitä. Kohonen haluaakin antaa kiitoksen sanan kaikille talkoolaisille, jotka ovat kantaneet kortensa kekoon turnauksen järjestämiseksi. Se on mukava kun tulee uusia joukkueita mukaan, niin saadaan vähän erilaisia sarjoja niin ei aina tarvitse pelata samoja joukkueita vastaan, Puranen sanoo. Kiitokset myös perheille, että tulevat paikan päälle, keleistä riippumatta, Kohonen hymyilee. HAUPA on saanut turnaukseen osallistujilta kiitosta siitä, että turnausta jaksetaan järjestää vuodesta toiseen. Keskuskentän nurmella on tietysti hieno pelata, mutta täytyy miettiä tulevien vuosien varalta, että olisiko Länsituuli vastaisuudessakin se paikka viisi vastaan viisi peleille, Kohonen kertoo. kesäkuuta 2026 10. Siinä oli lähellä, että oltaisiin keskeytetty peli, mutta saatiin kuitenkin vedettyä loppuun asti, Puranen kertoo
– Se on tehty vain siihen käyttöön. – Enimmillään oli kymmenen traktoria ja noin 500 hehtaaria suota tuotannossa. Vähäsöyringit kokevat, että turpeen alasajo tapahtui liian nopeasti. Osa traktoreista ja perävaunuista voi päätyä turvesoilta maatiloille tai muuhun urakointiin. Julkisessa keskustelussa on puhuttu esimerkiksi tuulivoimarakentamisesta ja muista koneurakoinnin mahdollisuuksista sekä metsätöistä, mutta Vähäsöyringit eivät ole nähneet niiden toteutuvan kovinkaan monen turveurakoitsijoiden kohdalla. Kiivaimpia vuosia olivat 2000-luvun loppupuoli, mutta vielä vuonna 2018 toiminta oli vahvaa. Nyt kalustoa kotiutetaan suolta, eikä oma tulevaisuus ole selvillä. ENERGIATURVEALAN loppuminen ei heidän mielestään koske vain urakoitsijoita. Sitten suunta kääntyi. – Minun mielestäni työllistävyys on laskettu väärin. kesäkuuta 2026 10 ■ Teea Tunturi ■ Rantapohjan alue KIIMINKILÄISTEN Johannes ja Satu Vähäsöyringin pihapiirissä näkyy edelleen vahvasti turveurakoinnin jälki. Se työllisti paljon enemmän kuin pelkät suolla työskentelevät urakoitsijat, Johannes sanoo. Nyt turveurakoitsijoilla on hiljaista, vaikka kevät olisi ollut otollinen turvehommiin. Jos sellaisia töitä olisi, niitä olisi jo tehty, Johannes toteaa. Turve toimitettiin Kuivaniemen suolta omalla rekalla kemiin. – Vuodesta 2018 se lähti hiipumaan. Heidän mukaansa osa tuotantoalueista ehti olla käytössä vain muutaman vuoden, vaikka niistä olisi voinut nostaa turvetta vielä todella pitkään. Suohon uponnut työkone kertoo Suomen tämän hetken turveurakoitsijoiden lohduttomasta tilanteesta. Turvetta ei kuitenkaan enää nosteta. NYT jäljellä on kaksi suota, jotka on tarkoitus tyhjentää kalustosta. SATU Vähäsöyrinki tuli mukaan yrityksen töihin korona-aikana. Nyt sen käyttö on vähäistä. Kyllä se menee hukkaan, Johannes Vähäsöyrinki sanoo. Kalustoa pitää ensin saada pois soilta ja myyKiiminkiläiset Satu ja Johannes Vähäsöyringillä oli parhaillaan useita työntekijöitä ja paljon kalustoa turvesuolla. Viime kesänä turvetta ei enää nostettu lainkaan. – Kukaan ei ole tullut näyttämään, mitä tällä kalustolla voisi tehdä. Vuonna 2002 hän ryhtyi pääurakoitsijaksi Turveruukille. Kuva: Vähäsöyringit. Jäljellä on lähinnä loppusiivousta eli aumojen tyhjentämistä, koneiden pois tuomista ja alueiden luovuttamista eteenpäin. – Aurinko paistoi niin, että olisi saanut nostettua, mutta koneet seisovat. Pariskunta ihmettelee, miksi avattuja soita ei nostettu loppuun ja turvetuotantoa ajettu alas maltilla, jos se on välttämätöntä. Hän oli työskennellyt koulunkäynninohjaajana, mutta lomautuksen jälkeen alkoi auttaa huolloissa ja huomasi viihtyvänsä käytännön työssä. Varsinainen turvetuotannon kuivatuskalusto on hankalampi tapaus. – Yhdessä tekeminen oli mukavaa, hän sanoo. Vuonna 2019 nostoa jo rajoitettiin, ja siitä eteenpäin määrä väheni joka vuosi, Johannes sanoo. Toiminta kasvoi vuosien mittaan merkittäväksi. Torstaina 11. Korvaavaa työtä ei ole löytynyt helposti. Osa kalustoa on vielä soilla, osa myynnissä ja osa odottaa tulevaa käyttöä kotipihassa. JOHANNES Vähäsöyrinki aloitti turvealalla vuonna 2000 veljensä töissä. Soita oli Pudasjärvellä, Yli-Iissä ja Kuivaniemessä. – Osa alueista ei kerennyt olla nostossa kuin kolme vuotta. Sitä ei oikein voi muuhun käyttää, Satu sanoo. Kuva: Teea Tunturi Turvesuon laidalla koneet seisovat Vähäsöyringit odottavat yhä, että työlle löytyisi jatkoa Satu ja Johannes Vähäsöyringillä on komea tallikin, joka on rakennettu kaluston huoltoa silmällä pitäen. Ala työllisti kuljettajia, kunnostajia, koneenkäyttäjiä, voimalaitosten työntekijöitä ja kausityöntekijöitä. Kesäaikaan työntekijöitä oli ehkä kahdeksan, Johannes kertoo. Nyt perheen tulevaisuus on auki. Se tuntuu huonolta ja vähän epätodelliselta, Satu Vähäsöyrinki sanoo. Heidän mukaansa joillakin soilla turvetta olisi riittänyt vielä ainakin kymmeneksi vuodeksi, parhaimmillaan jopa pidempään. Turvetuotanto ajettiin suolta leipänsä saaneiden mukaan alas aivan liian kiireellä
Uskoisin, että sen kysyntä jatkuu myös tulevaisuudessa. Vähäsöyringeille se on suunnitellun elämäntyön loppu. Molemmat ovat Suomessa pitkään jatkuneita elinkeinoja, jotka ovat työllistäneet perheitä alueilla, joilla vaihtoehtoja ei ole ollut liiaksi tarjolla. Samalla vuosikymmeniä alueella työllistänyt turveala on ajautunut voimakkaaseen murrokseen. – Turpeella on ollut oma elinkaarensa, ja nyt energiaturpeen osalta eletään suurta muutosta. Meitä varten tarvittavat turpeet on nostettu. Vanhalan mukaan maaseutuyrittäjien tilanne herättää ymmärrystä. Huoltovarmuuskeskuksen 2022 perustaman polttoturpeen valtion varmuusvaraston tarkoitus on turvata erityisesti lämpöhuoltoa poikkeusolojen ja vakavien kriisitilanteiden varalta. Päästökauppa tulee EUtasolta, mutta turpeen verotus on kansallista. Yrittäjien kanssa mietittiin sopeutumistoimia ja mahdollisuuksia esimerkiksi metsähakkeen tuotantoon. – Järjestelmä muuttuu joustavammaksi, vähäpäästöisemmäksi ja vähemmän polttoon perustuvaksi. Oulun Energia käytti viime vuonna turvetta enää 3,2 prosenttia sähköja lämmöntuotannostaan. Aloitteen tavoitteena ei ole vastuuhenkilöidensä mukaan estää ilmastotoimia, vaan varmistaa, että Suomen energiaja ilmastopolitiikka on tasapainoista, realistista ja kansalliset erityispiirteet huomioon ottavaa. Kansalaisaloite esittää, että turve siirretään uusiutuvien veroluokkaan, ja turve määritellään strategiseksi, kotimaiseksi, uusiutuvaksi varmuusenergialähteeksi. Jostain kumman syystä turkistarhauksen lopettaminen on Suomelle kovin vaikeaa. Helmikuun alusta lukien aloite on keräsi kaikkiaan reilut 51 200 allekirjoitusta. – Viime talven kovilla pakkasilla käytimme vielä turvetta. Turpeen käytön rajoittaminen on heikentänyt myös alkutuotannon ja kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksiä sekä kansallista omavaraisuutta. HUOLTOVARMUUSKESKUKSESTA puolestaan todetaan, että vaikka turpeen käyttö energiantuotannossa onkin vähentynyt nopeasti, on sillä varapolttoaineen edelleen tärkeä rooli, sillä turve on ainoa kotimainen helposti varastoitava polttoaine. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn. – Tulevaisuudessa lämmöntuotanto muuttuu entistä enemmän sähköön perustuvaksi. Teea Tunturi Satu ja Johannes Vähäsöy rinki jaksavat vielä uskoa, että paluu turvesuolle on mahdollista. Kasvuja kuiviketurpeessa Vanhala näkee edelleen tulevaisuutta. Vanhalan mukaan myös lämmön varastointi ja kuluttajien kysyntäjousto kasvavat tulevaisuudessa. VANHALA tuntee tilanteen myös yrittäjien näkökulmasta. Kuva: Vähä söyringit KOMMENTTI Miksi turve kaatui, mutta turkis jäi?. VÄHÄSÖYRINGIT toivovat päättäjiltä ennen kaikkea huoltovarmuuden ymmärtämistä. Toivottavasti esimerkiksi metsätalouteen liittyvät työt ja ennallistamishankkeet tuovat osalle uusia mahdollisuuksia. Ja tietenkin toivoisi, että koneille löytyisi sellaista käyttöä, jolla voisi työllistää muitakin, Satu sanoo. Ilmastotavoitteet ja päästökauppa ohjaavat kehitystä toiseen suuntaan. Aivan toukokuun lopussa hallituspuolueet pääsivät MTV:n saamien tietojen mukaan ratkaisuun kiistassa. Lisäksi tutkitaan muun muassa lämpöpumppuratkaisuja ja hukkalämpöjen hyödyntämistä. KEVÄÄN mittaan hallituksessa väännettiin kahdeksan miljoonan euron energiatuesta. tyä, ennen kuin uusia suunnitelmia voi kunnolla tehdä. Lisäksi lämmöntuotannossa on kansallinen turvevero. Oliko turveala poliittisesti helpompi uhrata, vai liikkuivatko alasajon kustannukset aivan eri mittaluokassa kuin turkistarhauksen lopettamisessa. Turvetuotanto taas romahti niin nopeasti, että alalla itsensä työllistäneet jäivät ihmettelemään syntynyttä tilannetta tumput suorina. Turve on Suomen oma kotimainen energiavaranto, jota on järkevää hyödyntää vastuullisesti, monipuolisesti ja kansallisen edun mukaisesti. MTV:n ympäristöja ilmastoministeri Sari Multalalta (kok.) saamien tietojen mukaan rahaa tullaan käyttämään “käytännössä huoltovarmuuskäyttöön eli huoltovarmuusvarastointiin ja tuotantotukiin sitä kautta yrittäjille”. Vanhalan mukaan hallituksen tukitoimet voivat ylläpitää turpeen käyttöä paikallisesti, mutta eivät muuta kokonaiskuvaa. ALOITTEEN allekirjoittajien mukaan Suomen on ryhdyttävä viipymättä toimiin turpeen vapauttamiseksi EU:n päästökaupan aiheuttamasta kohtuuttomasta rasitteesta rajaamalla turve kansallisesti päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle ja ottamalla käyttöön kansallinen poikkeustai kompensaatiomekanismi. Muuten osaaminen ja kalusto häviävät, Johannes sanoo. – Kasvuturpeen kysyntä liittyy ruoantuotantoon ja sillä on globaali markkina. Turve on kallis polttoaine päästöoikeusmaksujen ja verojen vuoksi. Joissakin paikoissa tarpeita edelleen on, mutta iso kuva on se, että turpeen energiakäyttö vähenee koko ajan. Heidän mukaansa turvetta ei voi varastoida loputtomiin, ellei sitä myös käytetä ja varasto kierrä. Eikä pienikään. Meillä olisi vielä mahdollisuus nostaa, Johannes sanoo. TURPEEN tilalle Oulun Energia on lisännyt puupolttoaineita, kierrätyspolttoaineita ja sähköön perustuvaa lämmöntuotantoa. Hänen mukaansa keskustelu turpeen vähenemisestä aloitettiin urakoitsijoiden kanssa jo noin viisi vuotta sitten. VAIKKA turpeen käyttö vähenee, sitä pidetään edelleen tärkeänä huoltovarmuuden näkökulmasta. Oulun Energia vähensi käyttöä 81 prosenttia kolmessa vuodessa ■ Teea Tunturi ■ Rantapohjan alue TURPEEN käyttö energiantuotannossa on romahtanut nopeasti Pohjois-Suomessa. TURVERUUKKI nosti turvetta viimeisen kerran vuonna 2024. – Toivottavasti löytyisi jotakin konehommaa edes meille kahdelle. Hallitus päätti kehysriihessä myös turvata turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 saakka kymmenellä miljoonalla eurolla. – Sahojen sivutuotteet ja metsähake ovat korvanneet turvetta. Aloitteessa todetaan, ettö turpeen asemaa ei tule arvioida yksinomaan päästökaupan kautta. Miksi toinen elinkeino ansaitsee pitkän siirtymän ja toinen ei. – Ei meitä ole vielä lannistettu ihan täysin, toivon kipinä elää, että vielä pääsisi suolle turvetta nostamaan, Satu sanoo. Turpeesta syntyy hiilidioksidipäästöjä, joten sen käyttöä on vähennettävä. – Viimeisen kolmen vuoden aikana turpeen käyttöä on vähennetty 81 prosenttia. Valtakunnallisesti energiaturvetta kuitenkin nostetaan edelleen joillakin alueilla. Silti toivo turpeennoston jatkumisesta ei ole täysin sammunut. Lisäksi käytämme SRF-kierrätyspolttoainetta ja olemme rakentaneet sähkökattiloita. – Jos huoltovarmuutta halutaan ylläpitää, jonkun pitää myös polttaa turvetta. – Näköpiirissä oli, että turpeen käyttö vähenee. Aloitteen mukaan eduskunnan tulee velvoittaa hallitusta selvittämään kaikki EU-oikeudelliset mahdollisuudet turpeen eriyttämiseksi fossiilisista polttoaineista, vaikuttaa EU-tasolla sääntelyn muuttamiseksi ja hyödyntää EU:n sallima kansallinen liikkumavara turpeen aseman turvaamiseksi osana Suomen huoltovarmuutta ja kotimaista energiantuotantoa. Kaikille korvaavaa työtä ei kuitenkaan löytynyt. Haluaisin kovasti rinnastaa, ja rinnastankin, turvetuotannon ja turkistarhauksen, vaikka alat ovatkin erilaisia. – Jos turve on hyvin varastoitu, sitä voidaan säilyttää ehkä 5–10 vuotta.Toki laatu heikkenee pitkän varastoinnin aikana. – On siitä toive. Toinen syy on taloudellinen. Kolmatta sähkökattilaa rakennetaan parhaillaan. Se oli suunniteltua toimintaa, Vanhala kuvailee. – Olemme velvoitettuja ostamaan päästöoikeuksia, jos käytämme turvetta. Kun koneet lähtevät soilta viimeisen kerran, yksi aikakausi päättyy. kesäkuuta 2026 Turve-kansalaisaloite etenee eduskuntaan Turve on aiheuttanut kiistaa hallituksen sisällä ■ Teea Tunturi KANSALAISALOITE turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä saavutti varsin nopeasti vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Se on ollut tarkoituksellista ja suunnitelmallista toimintaa, Vanhala kertoo. Kuva: Oulun Energia. – Nyt kun tilanne energiamarkkinoilla on hyvin epävakaa, on mielestämme perusteltua jatkaa varmuusvarastojen ylläpitämistä, ja tähän hallitus osoitti varat huhtikuussa kehysriihen yhteydessä, Huoltovarmuuskeskuksen viestinnästa kerrotaan. Turpeen varastointikyky tekee siitä poikkeuksellisen polttoaineen, mutta täysin ikuinen se ei ole. TURPEESTA luopumisen taustalla on kaksi keskeistä syytä, eli ilmastotavoitteet ja kustannukset. TURVE ei ole aloitteen mukaan pelkästään energialähde, vaan monikäyttöinen kotimainen luonnonvara, jolla on keskeinen merkitys myös eläinten kuivikkeena sekä kasvualustana maaja puutarhataloudessa. – Oulun Energian tarpeisiin turvetta ei tulla enää nostamaan tämän hetken näkymän mukaan. – En usko energiaturpeen laajamittaiseen paluuseen. Oulun Energian energian tuotannon liiketoiminta johtaja ja Turveruukki Oy:n toimitusjohtaja Pertti Vanhala. 11 Torstaina 11. – Tavoittelemme päästötavoitteiden osalta nettonollaa vuoteen 2040 mennessä. Oulun Energian energiantuotannon liiketoimintajohtaja ja Turveruukki Oy:n toimitusjohtaja Pertti Vanhala sanoo muutoksen olleen nopea mutta suunniteltu. Puolueiden välillä oli epäselvyyttä siitä, olisiko tuki tarkoitettu vain turvetuotantoon vai laajemmin talvisajan huoltovarmuuteen. – Alueellisia eroja varmasti on
– Kun on kavereita rinnalla, niin se on mukavaa hommaa ja kyllä se aina kotona olemisen voittaa, Oliver Tervo lisää. Hankkeen kustannusarvio on 5–6 miljoonaa euroa, josta omaa pääomaa on tarkoitus käyttää ainakin puolet. CUPISSA kolmanneksi tulivat Markku Taikina-Aho ja Veli Taikina-Aho 20,575 kilon kokonaissaaliillaan. – Vähän tuntuivat olevan kalat hukassa tänään, mutta sieltä täältä aina jotain pientä löytyi, Moritz Wöttke toteaa Vuotonjärven osakilpailun jälkeen. TONTTI on kooltaan reilut 12 000 neliötä ja rakennusoikeutta sillä on 5 585 kerrosalaneliötä. – Ei me malteta olla kalalta poiskaan. – Cup meni tasaisesti. – On erittäin mukavaa, kun järjestävät tämmöisiä kisoja, Moritz Wöttke toteaa. Mikä on parasta kalastuksessa. – Järjestelyt toimivat hyvin. Vuotonjärvellä toiseksi sijoittuneet Kai Saastamoinen ja Jani Korpiranta seuraavat palkintojen jakoa ja näkyvät kuvassa Valkolan ja Kemin välissä.. Täällä saattaapi jotain voittaakin, jos menee hyvin, Oliver Tervo tuumaa. Avausosakilpailu uisteltiin Jolosjärvellä ja toinen kisa Juopulinjärvellä. Hakemuksessaan Turbotec Oy painottaa suosivansa rakennusja suunnittelutyössä paikallisia osaajia ja yrityksiä. Lisäksi hakija on nostanut esille Pohjois-Oulun ja Haukiputaan runsaan harrastajaja kuntoliikkujien määrän. Yrityksen tarkoituksena on rakentaa alueelle monipuolinen palloiluja liikuntakeskus tilaussaunoineen. Rakentamisluvan toivotaan olevan valmiina ensi vuoden tammikuussa, jolloin rakentaminen voisi alkaa keväällä 2027. – Parasta täällä on tämä fiilis, että pääsee kalalle ja haastamaan. Kolmikko osallistui Ylikiiminki-cupiin ensimmäistä kertaa. Valkola ja Kemi olivat vuosi sitten yhdessä cupissa ensimmäistä kertaa. Kuvat: Pirjo Holappa Uistelun Ylikiiminki-cupissa toiseksi sijoittuivat Lauri Valkola (kättelemässä) ja Kristian Kemi, jotka ottavat palkintoa vastaan Ylivuoton kyläja maamiesseuran puheenjohtaja Hannu Leskelältä. Wöttke, Tervo ja Ylitalo käyvät paljon yhdessä kalalla. Voittosaaliin paino oli 14,343 kiloa. Ritaporttiin suunnitellaan isoa liikuntakeskusta. Opinvirta oli mukana City Initiative –sarjassa Urban Climate Actions -teemassa, jossa se valittiin voittajaksi viiden finalistin joukosta. Liiketilan koko on kuitenkin enintään 10 prosenttia rakennettavasta kerrosalasta. Vuotungin kalastuskunnan isännöimään päätösosakilpailuun osallistui 33 venekuntaa. Jani Korpiranta ja Kai Saastamoinen nappasivat toiseksi isoimman saaliin, jolla oli painoa 12,810 kiloa. Lisäksi kiinteistön yhteyteen sijoitetaan erillinen ulkopuoliselle toimijalle vuokrattava liiketila, jossa voi toimia muun muassa myymälä. Jarkko Holmi ja Jani Kanervala saivat Vuotonjärveltä suurimman hauen, jolla oli painoa 3,18 kiloa. Turbotec Oy aikoo käyttää hakemuksen mukaan koko asemakaavan salliman rakennusoikeuden. Ville osallistui kahteen ensimmäiseen osakilpailuun Kanniaisen Kallen kanssa. – Hyvän kokoinen ahven saatiin, kun se oli 800 grammaa. kesäkuuta 2026 12 ■ Rantapohja ■ Oulu OULUN kaupunki on voittanut Eurocities Awards 2026 –kilpailussa kultaa. Täällä on käynyt tutuksi vuosien varrella lähes kaikki, ketä täällä on mukana, Erkki Nissilä tuumaa. Yrityksen tonttihakemuksessa todetaan, että PohjoisOulussa ei ole yksityistä liikuntahallia tenniksen, sulkapallon ja padelin harrastamiseen ja rakentamisella on tarkoitus vastata tähän kysyntään. Voittajakolmikko osallistui Ylikiiminki-cupiin ensimmäistä kertaa. – Tämä Ylikiiminki-cup on sellainen kesän aloitusperinne. Kisan kolmanneksi uistelivat Juhani Tuohimaa ja Markus Otto 11,09 kilon saaliillaan. Kestävän tulevaisuuden opinvirta käynnistettiin vuonna 2019 yhtenäistämään kestävän kehityksen kasvatusta ja opetusta eri koulutusasteilla ja oppimisympäristöissä. Alustavia keskusteluita kiinnostuneiden toimijoiden kanssa on hakemuksen mukaan jo käyty. Finaalissa kilpailivat Oulun lisäksi myös Pariisi, Istanbul, Rotterdam ja Manchester. Kisan päätteeksi aina kysellään, miten on muilla mennyt, Kristian Kemi pohtii ja jatkaa, että viikonloppuna kalakilpailut jatkuvat hänellä Kuivaniemellä ja Iissä. Ei ollut sellaisia huonoja päiviä, Lauri Valkola tiivistää. Jarkko Holmi, Jani Kanervala ja Pasi Iinatti nappasivat cupin neljännen sijan 18,78 kilolla. Toiminnan käynnistäminen on ajoitettu elokuulle 2028. Ville Nissilä ja Erkki Nissilä saivat Vuotonjärveltä vajaan neljän kilon saaliin. Tuotto menee hyvään tarkoitukseen. Kyllä me tuonne jokivarteen ja järvien rannoille lähdetään, Wöttke ja Tervo naurahtavat. Palkinto myönnettiin Kestävän tulevaisuuden opinvirta –toimintamallille. Tervo arvioi, että yhdessä on käyty kalalla jo kymmenisen vuotta. Se tuli ihan tuossa lopussa, Oliver Tervo jatkaa. Ylikiiminki-cupin tulokset löytyvät osoitteesta https://www.facebook.com/ juopuli ja https://www.facebook.com/ylivuotonkylaykmms Moritz Wöttke (vas.) ja Oliver Tervo uistelivat yhdessä Niko Ylitalon kanssa Ylikiiminki-cupin voittoon. Havainnekuva: Uuleo Arkkitehdit Oulu voittoisana Tervo, Wöttke ja Ylitalo Ylikiiminki-cupin voittoon ■ Pirjo Holappa ■ Ylikiiminki UISTELUN Ylikiiminki-cup päättyi Vuotonjärvelle perjantai-iltana. Juhani Tuohimaa, Markus Otto ja Mikko Ahola olivat sijalla viisi 17,765 kokonaissaaliillaan. YLIKIIMINKI-CUPIN kokonaiskisan voittoon uistelivat Oliver Tervo, Moritz Wöttke ja Niko Ylitalo 23,155 kilon yhteissaaliillaan. Toiminnot on tarkoitus sijoittaa pääosin maantasokerrokseen ja toiseen kerrokseen on suunniteltu tilat katsomolle ja tilaussaunoille. SUUNNITELMIEN mukaan liikuntahalliin on tarkoitus rakentaa kolme sisätenniskenttää, kolme ulkotenniskenttää, kahdeksan sulkapallokenttää, padel-kenttä, kuntosali personal trainerja fysioterapiapalveluineen, katsomotilat, jotka mahdollistavat kisojen järjestämisen, kahviopalvelut, pelivälinemyyntipisteen, tilaussauna aitiopalveluineen sekä isot pukuhuoneet saunoineen. – Luonnossa oleminen ja luonnosta nauttiminen, Moritz Wöttke tuumaa. Päätösosakilpailun suurimman saaliin saivat Markus Pälsynaho ja Niklas Pöykiö. LAURI VALKOLA ja Kristian Kemi uistelivat cupissa toiseksi 22,065 kilon yhteissaaliillaan. Herukkaan suunnitteilla uusi palloiluja liikuntakeskus ■ Anu Kauppila ■ Herukka ■ Pateniemi RITAPORTIN uudelta liiketonttien ja toimitilaja urheilutoimintojen alueelta oli haettavana neljä tonttia ja Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti varata yhden tonteista Turbotec Oy:lle. Torstaina 11
Tuloksena on näyttely, jossa kivikauden maailma avautuu usealla tasolla. Aikataulu oli tiukka, sillä samaan aikaan museon normaali toiminta, kesäsesonki ja koululaisvierailut jatkuivat. Kuva: Teea Tunturi Näyttelyn eläimet ovat lainassa Oulun yliopiston eläinmuseolta. – Esillä on runsaasti myös esineiden ennallistuksia. Näyttely rakentuu aidon ympäristön ympärille ja pyrkii tekemään kivikauden elämästä helposti lähestyttävää. Sen lähtökohtana on ollut halu murtaa vanhoja mielikuvia kivikaudesta ja tuoda esiin kivikauden ihmiset ennen kaikkea ihmisinä, perheiden jäseninä, yhteisöjen rakentajina, kekseliäinä ongelmanratkaisijoina ja ympäristönsä tarkkailijoina. kesäkuuta 2026 Kivikauden ihmiset astuvat lähemmäs nykyaikaa Kierikin uusi näyttely kertoo ikiaikaisista selviytymistaidoista ■ Teea Tunturi ■ Yli-Ii YLI-IIN Kierikissä avattu uusi perusnäyttely esittelee kävijälle aikaa, jolloin kivikauden ihmiset rakensivat elämäänsä Iijoen varrella. Kierikin oma asiantuntijajoukko onnistui kuitenkin rakentamaan yhteisen vision nopeasti. Ensikertalainen saa kokonaiskuvan näyttävien kuvien, karttojen ja esineiden avulla, kun taas aiheesta enemmän kiinnostunut voi syventyä yksityiskohtiin digitaalisten sisältöjen kautta. Monet kivikauden työkalut, aseet ja käyttöesineet on valmistettu uudelleen kokeellisen arkeologian menetelmin. KIERIKIN vahvuus on sen aitous. NÄYTTELY alkaa aikajanalla, joka asettaa Kierikin osaksi maailmanhistoriaa. Ikiaikaiset selvitysmistaidot -näyttely • Näyttelyn sisällön ovat koostaneet pääasiassa Kierikin museolehtorit Maria Kuningas ja Sami Viljanmaa sekä Oulun Museoja tiedekeskuksen ulkomuseoyksikön kuraattori Patrik Franzén. Kierikin museolehtori Sami Viljamaa nousi näyttelyn avajaisissa muinaisen ruuhen kyytiin kertomaan uudesta Ikiaikaiset selvitymistaidot -näyttelystä, joka tuo kivikauden ihmisten elämän lähelle nykyaikaa. SAMALLA näyttely kertoo siitä, kuinka nopeasti arkeologinen tutkimus kehittyy. Ihmisyydessä kaikki pohjautuu ajatteluun, aineellista kulttuuriakaan ei olisi ilman henkistä puolta, museolehtori Maria Kuningas tiivisti näyttelyn keskeisen sanoman. – Näyttelyn avautuminen osuu Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen, mikä antaa sille erityistä merkitystä. Kierikki tarjoaa koko kesän ajan uuden näyttelynsä lisäksi kävijöille runsaasti erilaisia aktiviteetteja. Taustalla kuvassa Pentti Kela, joka muiden kierikkiläisten tapaan laittaa itsensä likoon kivikautisen elämän elävöittämiseksi. Jätinkirkot, oman alueemme kivikautiset megaliitit, on lisäksi huomioitu näyttelysisällöissä aiempaa laajemmin, sanoi Oulun Museoja tiedekeskuksen ulkomuseoyksikön Patrik Franzén. – Näyttelyssä avautuu havainnollisella tavalla se, millaista rannikon suurkylien asukkaiden elämä oli Pohjois-Pohjanmaan alueella yli 5 000 vuotta sitten. – Haluamme löytää yhteyden meidän ja heidän välilleen, Oulun taidemuseon yleisötyön johtaja Anna-Riikka Hirvonen totesi avajaisissa. Kierikissä odotetaan kiinnostuneina myös tutkimustuloksia alueelta löytyneestä koivuntuohitervasta eli niin sanotusta purupihkasta. Samalla kun vuosi tuo alueelle kansainvälisiä tapahtumia ja uusia kulttuurielämyksiä, Kierikki muistuttaa alueen omista juurista, sanoi Oulun kaupunginvaltuutettu Janika Harju puheessaan. Kierikkikeskus sijaitsee paikalla, jossa ihmiset todella elivät tuhansia vuosia sitten. – Olemme halunneet tuoda entistä vahvemmin esille muinaisten esineiden lisäksi aineetonta kulttuuria, maailmankuvaa ja henkisyyden merkittävyyttä ihmisyhteisöille kautta aikojen. Jos siitä onnistutaan eristämään muinais-DNA:ta, voidaan saada uutta tietoa jopa yksittäisistä kivikauden ihmisistä. Näyttelyssä esitellään muun muassa hylkeenpyyntiin käytettyjä hirvenluuharppuunoita sekä arkeologisia löytöjä, jotka kertovat metsästyksen onnistumisista ja epäonnistumisista. • Uuden visuaalisen ilmeen näyttelylle on luonut graafinen suunnittelija Samuli Viitasaari. UUTENA näyttelyssä mukana ovat kivikauden uskomukset, mytologia ja kuolemaan liittyvät rituaalit. INFO. Uudistettu näyttely on nimeltään Ikiaikaiset selviytymistaidot. – Esimerkiksi muinaisDNA:n tutkimus, keramiikka-astioiden rasvajäämäanalyysit ja punamullan alkuperää selvittävät monitieteelliset tutkimukset avaavat jatkuvasti uusia näkökulmia kivikauden ihmisten elämään, muinaistekniikan opettaja Iikka Meriala kertoi. Näyttelyn uudistaminen käynnistyi reilu vuosi sitten, kun hankkeelle saatiin merkittävä rahoitus. 13 Torstaina 11. Kuvassa perheet ovat matkalla kesän ensimmäiseen seikkailupäivään. Näin kävijä voi nähdä, millaisia taidot ja tietomäärät kivikauden ihmisiltä todella vaadittiin, Kierikin museolehtori Sami Viljamaa kertoi
Paikallinen Naapurin Risto-yhtye sai kunnian esiintyä viimeisenä rantalavalla ja he ottivat yleisön haltuun omilla kappaleillaan. LASTEN lavalle uskaltautui useita erilaisia kokoonpanoja monesta eri ikäluokasta. Omia uriaan luova kaksikko esiintyi lauantaina Ukkolanrannassa Nanna ja Ameduona ja sai yleisön jammailemaan rantahiekalla. Omia kappaleitaan esittäville Petteri Nikkiselle ja Jaakko Korvelle on tärkeää olla osa oman kylän tapahtumaa. – Ensimmäisellä kerralla Takalo sanoi, että esiintymään sitten omilla biiseillä. Kerholassa perjantaina esiintynyt Duo Rämemajavat kertoivat musisoivansa tapahtumassa viidettä kertaa. PERJANTAINA Teatterikuopalla osana Elojazz-klubia ja Maakista Martinniemeä esiintyi kovan luokan maailmantähti. Toisen kappaleen nuoret lupaukset lauloivat ruotsiksi ja toinen oli heidän UMK-suosikkikappaleensa Takatukka. Tapahtuman useampana vuotena yhdessä Takalon kanssa järjestänyt Janina Tihinen oli iloinen suuresta osallistujamäärästä ja siitä, että esiintyjät saivat toivomaansa kokemusta lavalla olemisesta. Jatkossa tarjonta laajenee muskareihin. Voi myös olla, että myös Aknestik päätyy vielä joskus Maakisen lavalle, Takalo naurahti. Duo Rämemajavat eli Jaakko Korpi ja Petteri Nikkinen kertoivat esiintyneensä Maakisessa jo puolenkymmentä kertaa.. – Kesällä edessä on vielä EM-kisat ja syksyllä sitten SMja MM-kisoja, Koskela kertoi. – Kylmät väreet menivät ensimmäisten kappaleiden aikana, Risto Mustonen kertoi. Torstaina 11. Tytöt ovat ilmeisesti Euroviisufaneja, sillä esitys oli jatkumoa viime kesään, jolloin he esittivät tapahtumassa Kaj:n Bara Bada Bastu-kappaleen. – Mandi ei pääse kisojen vuoksi osallistumaan Delta Life -tapahtumaan, joten hän esittää koreografiansa täällä Kerholassa ja Ukkolanrannassa, Takalo jatkoi. – Moni on ollut mukana alusta asti ja on ollut hienoa nähdä lasten ja nuorten kehityskaari, Tihinen jatkoi. Tihinen vetää yhdessä Henna Kiutun kanssa SounDeco -yritystä, jossa he tarjoavat piano-, rumpu-, kitaraja laulutunteja sekä bänditreenejä. Kuvat: Anu Kauppila Jukka Takalo oli ylpeä oman kotikylän nuorista muusikoista ja toivoi heidän tulevan Maakiseen vielä sittenkin, kun urat lähtevät liitoon. Janina Tihinen toivotti lavalle tervetulleiksi Ellan ja Anna-Marin, jotka tulkitsivat hienosti muun muassa Antti Paalasen Takatukka-kappaleen. Englantilainen kitaristi Albert Lee täytti yleisön äärimmilleen. Artistit lavalle kuuluttanut ja tapahtuman yhtenä puuhamiehenä vuodet toiminut Jukka Takalo oli iloinen aurinkoisesta kelistä ja siitä, että tapahtuma kerää tutut yhteen. Lasten aamupäivän kruunasi kaksinkertaisen tankotanssin maailmanmestari Mandi Koskelan esitys. Takalo kertoi Koskelan olevan osa Oulu2026:n Delta Life-projektia, jossa seurataan nuorten taiteilijoiden matkaa kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Vasta 16-vuotias Koskela kertoi esiintyvänsä mielellään tapahtumassa. Alkuillan pienet sadekuurot eivät juhlijoita häirinneet ja loppuilta nautittiin auringonpaisteesta. Jatkoille väki suuntasi kylälle Kerholaan, jossa musisoinnit jatkuivat yli puolenyön. UKKOLANRANTAA kohti kävi monen askel lauantaina piknik-ohjelman startattua ja iltaa kohden ranta täyttyi iloisesta juhlakansasta. Ukkolanranta muuntautui lauantaina esiintymisareenaksi niin muusikoille, taiteilijoille kuin tankotanssiinkin. kesäkuuta 2026 14 Viikonlopun täydeltä maakisuutta Monitaiteellinen musiikkija kulttuuritapahtuma sai ihmiset liikkeelle Haukiputaalla ■ Anu Kauppila ■ Haukipudas MAAKINEN Martinniemi on järjestetty Martinniemen kylänraitilla ja Ukkolanrannassa jo vuodesta 2009 lähtien eikä tämä kesä ollut poikkeus. Lavalle rohkaistuivat myös nuoret Joonatan, Juuso ja Justus, jotka esittivät vitsejä ja 7-vuotias Ella ja 9-vuotias Anna-Mari ihastuttivat yleisöä laulamalla. – On mahtava nähdä, kuinka onnellisia ja ylpeitä lapset ja nuoret ovat esiintymisen jälkeen, Tihinen hymyili. – Maakisen kasvatit Nanna Louhela ja Amelia Kisner ovat ottamassa seuraavia askeleitaan artistiurillaan, niin katsotaan vieläkö heidät nähdään jatkossa täällä. LAUANTAINA aamupäivän päätähtinä olivat lapset ja nuoret, kun Kerholassa jokainen halukas pääsi esiintymään vuorollaan lavalle. Ei auttanut kuin tehdä, Nikkinen nauroi. TAPAHTUMASSA esiintyi jälleen iso joukko lähialueiden muusikoita ja taiteentekijöitä. Perjantaina Maakinen tapahtuma alkoi Martinniemen Kerholassa, jossa tarjoiltiin livemusiikkia läpi illan. – Tapahtuma järjestetään talkoohengellä ja yleisesti tapahtuma onkin toivottu juuri siksi, että täällä on helppo tavata ystäviä ja tuttuja, keitä ei ehkä muuten tulisi nähtyä kesän aikana, Takalo hymyili. Takalo kertoi, että esiintyjiä ei tarvitse juurikaan houkutella kylätapahtumaan mukaan
– Huomaa, että ihmisiä kiinnostaa paikalliset tarinat ja historia, Kutilainen jatkaa. RUOKAILUN jälkeen kuultiin Jussi Hurun ja Jouni Tuomaalan laulamana Kustaa Halkolan laulu, jota haitarilla säestivät Eero Heikkala ja Terho Kutilainen. 15 Torstaina 11. Päivän riennot aloitettiin rössypotuilla ja kesäkeitolla sekä jälkiruokapöydällä, jossa kahvin lisäksi oli tarjolla erilaisia leivoksia, esimerkiksi saksalaista omenakakkua vanhalla 1900-luvun reseptillä. Laulun jälkeen esitettiin tallenteelta Hannuksen kyläteatteri Pölöhöttäjien näytelmä Olipa kerrassaanki HANNUS UKKO ja sen VELI. Hän myös myi poronlihaa Pariisiin asti, Tuomaala kertoo. Hannele Kutilainen sanookin huomanneensa, että talkoohenki ei ole Hannuksessa kuollut. Hannuksen teatteriryhmä Pölöhöttäjät. – Fiktiivistäkin on, mutta todellisia tapahtumia ja todellisia henkilöitä, hieman väritettynä, Tuomaala sanoo. Näytelmän lisäksi tapahtumaan oli kerätty asuntolarakennuksen puolelle laajasti historiaa. Näytelmä kertoo reilun sadan vuoden takaisia tositarinoita Hannuksen kylältä. On Loukkojärven historiaa, koulun ja kyläyhteisön historiaa ja urheiluhistoriaa, Hannele Kutilainen sanoo. Idea kulttuuripläjäys -tapahtuman järjestämiseen oli noussut Tuomaalalle kulttuuripääkaupunkivuoden avajaispäivänä. Sitä pitää kunnoittaa, Liljamo toteaa. Kuva: Joni Nalli Ukkolanranta muuntautui lauantaina esiintymisareenaksi niin muusikoille, taiteilijoille kuin tankotanssiinkin. Pölökkypäiden polulle oli tullut täydennystä Oulun toimintakeskus Hanhilehdon tiimien toimesta.. Virkailija sitten totesi, että “Jaa te olette sieltä maalta tulleet”. – Meillä vähän ehkä karkasi lapasesta. Kuvat: Anu Kauppila Ukkolanrannassa yleisöä säväytti vasta 16-vuotias Mandi Koskela, joka on voittanut jo kaksi tankotanssin maailmanmestaruutta. Kuva: Joni Nalli Sakari Loukkola teki aikanaan monenlaista, esimerkiksi myi poronlihaa Pariisiin. Hannus-Ukon lisäksi toisena merkittävänä tekijänä olikin nostettu Loukkojärvellä vaikuttanut Sakari Loukkola, jonka teoista oli koottu kattavasti materiaalia menneiltä vuosilta. Hannuksen kyläyhteisön järjestämä tapahtuma veti paikalle reilut 60 ihmistä. – Hän teki monenlaista, pyöritti kauppaa, pankkia, palvasi lihaa. JÄÄLISTÄ vaimonsa kanssa paikalle saapunut Vesa Liljamo kertoi heidän tulleen katsomaan hänen vaimonsa lapsuuden seutua. Historiaan tutustumisen ja muistelun yhteydessä tarjolla oli myös lättyjä kävijöille. NÄY TEL M ÄSSÄ esiintyvä Hannus-Ukko eli Juho Hannus oli aikoinaan kuuluisa hirsirakennusten rakentaja, hänen rakentamiaan hirsirakennuksia löytyy Oulusta yhä. – Yövyimme mieheni kanssa hotellissa silloin. Loukkola oli edistyksellinen mies ja esillä muun muassa tekstejä siitä, kuinka hän oli selvittänyt jo 1900-luvun alkuaikoina mitä on vegetarismi ja perehtynyt myös homeopatiaan. Siitä se idea lähti sitten liikkeelle, Tuomaala kertoo. Asuntolarakennukseen oli kerätty kattavasti muutakin Hannuksen historiaan liittyvää. – Tämä on erittäin arvokasta työtä, mitä kylän aktiivit tekevät sen eteen, että kylä saadaan pidettyä aktiivisena. kesäkuuta 2026 Historian lehtien havinaa Hannuksessa » Joni Nalli » Kiiminki VIIME lauantaina Hannuksen kylätalolla juhlistettiin paikallista kulttuuria ja historiaa kulttuuripläjäys -tapahtuman merkeissä. Sanoin sitten, että me ollaan samoja kaupunkilaisia ja meillä on kulttuuria myös täälläkin. Tapahtumaa järjestämässä olleet Tuula Tuomaala ja Hannele Kutilainen olivat tyytyväisiä kävijämäärään. Kuva: Pertti Kutilainen Anita Tuohino ja Anja Kokkoniemi tutkimassa historiaa. Hän odotti innolla myös pääsevänsä näkemään Olipa kerrassaanki HANNUS UKKO ja sen VELI -näytelmän. – Näitä rakennuksia ja pihaa siivotessa tuli kyllä huomattua, että meiltä edelleen löytyy hyvä määrä talkooporukkaa
– Valittiin väri niin, että varmasti näkyvät maastossa. SISÄLTÄ vanhan koulun puutyöluokasta löytyy kymmenen vuotta Vepsällä asunut Jari Heinonen, joka on innolla mukana kylätalkoissa. Jokainen saa heittää yhden tikan tauluun. Ja jos joku erehtyy viemään harjan mukanaan omaan ovenpieleensä, tiedämme tulla hakemaan pois, nauraa harjanvarsia maalaava Jaana Helanen (oik.). Niihin meni yli 2000 talkootyötuntia. VEPSÄLLÄ talkoita pidetään kahdesti viikossa, – Keskimäärin meillä on noin 15 talkoolaista paikalla. Sen puitteissa jo talvella pidimme Vepsällä pari kyläiltaa, joissa pohdimme, millaisia tarpeita täällä on ja mitä kunnostushankkeita voisimme tehdä. Maalauspuuhissa mukana Iida Rainio.. Sen jälkeen ikkunat korjattiin ja maalattiin. Sitä on korjattu pitkään ja pieteetillä. Samaan aikaan kunnostettiin koulun vanhaa puolta, uudella puolella sijaitsevaa vuokrahuoneistoa sekä aloiteltiin järven ympäri kulkevan luontopolun eli järvenkierroksen kunnostusta. Talkoilla remontoitu, vuokrattava asunto tuo mukavasti lisätuloa kyläyhdistykselle. Torstaina 11. Kyltit on tilattu, mutta ne eivät nyt näihin talkoisiin ehtineet, Rainio harmittelee. Talkoilemme keskiviikkoiltaisin ja lauantaina. On tosi mukavaa tehdä hommia yhdessä. Ja päivän päätteeksi meillä on aina tikkakisa. PIENEN KYLÄN aktiivisten talkoolaisten määrä yllätti Rainion. Onneksi sentään pääopasteiden kimppuun päästään tänään. Yksi syy talkoiden vetävyyteen löytyy koulun keittolasta, jossa Annikki Uusitalo ja Tuula Vähäaho puuhaavat väelle lämmintä ruokaa. Viime lauantaina saattoi kuitenkin tulla kaikkien aikojen ennätys, kun peräti kolmet talkoot sattuivat päällekkäin. Vepsän poikkeuksellista talkoohenkeä ihmettelee myös paikalle saapunut Iida Rainio Maaseudun Sivistysliitosta. kesäkuuta 2026 16 Talkoohenki elää vahvana Ylikiimingin Vepsällä ■ Sirpa Laurila ■ Ylikiiminki YLIKIIMINGIN Vepsän kylän asukkaat ovat aina olleet innokkaita tekemään asioita yhdessä. – Ensin tehtiin kaksi vuotta kattoa. Onneksi saimme näihin korjauksiin Leaderrahoitusta, Brunni kertoo. Vepsän satavuotias vanha koulurakennus on kohennettu uuteen loistoon talkoovoimin. – Elokuussa meillä on sitten talo kukin koristeltuna ja väkeä kutsutaan paikalle, Heinonen sanoo viitaten tulossa oleviin koulun 100-vuotisjuhliin. Asunto on vielä vapaana ja siitä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä puheenjohtaja Ulla-Maija Koistiin vaikka facebook-sivujemme kautta, kertoo Brunni. Asunnon ikkunoista näkyy myös vanha, kohta satavuotias koulurakennus uudessa, komeassa maalissaan. Hän kertoo, että projektissa ollaan jo voiton puolella. Hän ihastelee sitä, että ihan kohtuullinen talkooporukka saadaan kasaan kaksi kertaa viikossa. Uusiminen tulee todella tarpeeseen. Kesän lopulla lasketaan osumat yhteen ja löydetään voittaja, Brunni kertoo. – Tämähän on niin mukavaa hommaa! Me olemme Uudet pääopasteet maalauksen alla. Siveltimien varressa Lempi Oinas (vas.), Sirkka Pelkonen ja Tiina Parkkinen. KYLÄYHDISTYKSEN sihteeri Sisko Brunni esittelee vanhaa opettajan asuntoa, jonka isoista ikkunoista näkyy kauniisti Vepsänjärvi. Näistä tulee mukavia pääopasteita, suunnittelevat Tiina Parkkinen (vas.) , Iida Rainio ja Sirkka Pelkonen. Uudemman koulurakennuksen vuokra-asunnossa ei tällä hetkellä ole asukkaita, joten on hyvä aika pienille kunnostustöille. – Leader-rahoitukseen liittyy aina talkoo-osuus, joka meidän on hoidettava. Vielä on jäljellä ikkunanpuitteitten paikalleen laitto ja vesipeltien uusiminen, Heinonen kertoo ja näyttää vesipeltiä, jonka helposti uskoisi olevan jopa alkuperäinen sadan vuoden takaa. – Meillä on menossa Oulun seudun Kestävät kylät – hanke. – Tässä asunnossa olleet vuokralaiset muuttivat pois ja me maalaamme vähän komeroita, ennen kuin uudet asukkaat saapuvat. Päätimme, että kunnostamme tuota järvenkierrosta, laitamme uudet opasteet, raivaamme maastoa ja harjaamme pitkospuut. Maalaushommissa Anna-Liisa Koisti-Auer (vas.) Ulla-Maija Koisti ja Sisko Brunni. Nyt ollaan viimeksi tehty maalaushommia ja kunnostettu näitä ikkunoita
Kellolainen Paulus Perkkiö ajoi kisassa toiseksi jääden vain pari pistettä voittoon ajaneesta Kim Björklundista. Siveltimien varressa Lempi Oinas (vas.), Sirkka Pelkonen ja Tiina Parkkinen. Talvisaikaan siellä on paljon säännöllistä toimintaa, kansalaisopiston huonekalujen korjausta ja käsityöpiiri sekä erilaisia jumppaja peliporukoita. täällä keittiössä kaksi kertaa viikossa. Talkoiden tärkeimmät vastuunkantajat löytyvät tietysti keittiöstä. Keskiviikkona tarjoamme aina kahvia ja voileipiä, lauantaisin lämmintä ruokaa. Hänelle parasta lajissa on sen säntillisyys ja g-voimat. VEPSÄN KYLÄTALO on aktiivisen kylän keskus. Ja jos joku erehtyy viemään harjan mukanaan omaan ovenpieleensä, tiedämme tulla hakemaan pois, nauraa harjanvarsia maalaava Jaana Helanen (oik.). päivä vietetään koulun 100-vuotisjuhlaa, johon toivotetaan tervetulleiksi paitsi kyläläiset, myös kaikki koulun entiset oppilaat ja vanhan puolen remonttiprojektista kiinnostuneet. Itsekin kisaamassa ollut Niko Peltola kehui Airaksisen otteita ja tiesi nuoren lupauksen harjoittelevan paljon simulaattorilla. Paulus Perkkiö kertoi finaalivedon jälkeisessä haastattelussa olevansa tyytyväinen lopputulokseen. 17 Torstaina 11. Oulun aluetta kurittaneet sateet eivät Ylikiiminkiin yltäneet, joten kisat saatiin ajettua aurinkoisessa kelissä. – Valittiin väri niin, että varmasti näkyvät maastossa. kesäkuuta 2026 Talkoohenki elää vahvana Ylikiimingin Vepsällä Uudet pääopasteet maalauksen alla. Muihinkin tapahtumiin teemme tarjottavat, jouluna esimerkiksi keitämme sadalle hengelle riisipuuroa, Uusitalo ja Vähäaho kertovat ja nauravat olevansa sen verran ”puolirampoja”, että joutivat keittiöön. – Oli mahtavaa, kun mentiin “one more timeen” ja saimme ajaa vielä enemmän. Vepsän kylätalo on aktiivisen kylän keskus. OuluZonen katsomot olivat täynnä läpi viikonlopun ja selvästi auto urheilun ystävät olivat löytäneet paikalle. Talvisaikaan siellä on paljon säännöllistä toimintaa, kansalaisopiston huonekalujen korjausta ja käsityöpiiri sekä erilaisia jumppaja peliporukoita. Katsojat saivat makeaa mahan täydeltä, kun kisan kärkikaksikon väliltä ei löytynyt ensimmäisen kierroksen jälkeen ollenkaan eroja ja edessä oli uusintakierros. LAUANTAINA kisoja oli paikan päällä seuraamassa yli 3 000 katsojaa. Toiselta emännältä on juuri leikattu lonkka, toinen jonottaa polvileikkaukseen. Se on mahtava tunne, kun saa ajettua kierroksen toisen kanssa siten, että autojen väliin mahtuu juuri ja juuri sanomalehti, Niko Peltola kertoi. KISASSA hienosti ajoi myös vasta 15-vuotias Aku Airaksinen, joka voitti viime vuonna driftingin Pro2-luokan SMsarjan. Mikä sen parempaa, Perkkiö kommentoi kisan jälkeen haastattelijoille. Elokuun 29. Ensi viikolla leivomme 150 pikkupullaa tulevan lauantain lammaskauden avajaisia varten. Ouluzonessa yrittäjänä pitkään toiminut Jarmo Pekkala oli pistänyt parasta päälle kesän jättitapahtumaa varten. Kuvat: Anu Kauppila. Peltolan oma kisataival katkesi jo perjantaina auto-ongelmiin, mutta hän seurasi kisat loppuun paikan päällä. OuluZonen katsomot olivat täynnä läpi viikonlopun ja selvästi autourheilun ystävät olivat löytäneet paikalle. – Olen kokeillut rataautoilua, mutta pelkkä aikaa vastaan ajaminen ei sykähdyttänyt. Lisäksi tulevat erilaiset tapahtumat ja niiden tarjoilut. Alvar Mäkinen ja Teemu Asunmaa ottivat toisistaan mittaa radalla, mutta kumpikaan ei edennyt top16joukkoon. Annikki Uusitalo (vas.) ja Tuula Vähäaho ovat ahkerasti Vepsän koulun keittiössä. Paulus Perkkiö driftasi toiseksi SM-osakilpailussa ■ Anu Kauppila ■ Ylikiiminki ■ Kello YLIKIIMINGISSÄ renkaat sauhusivat ja moottorit huusivat, kun OuluZonessa ajettiin driftingin SM-sarjan ensimmäinen osakilpailu viime viikonloppuna. Lauantaina 13.6. Talkoot jatkuvat kylätalolla koko kesän ja lisää väkeä toivotetaan tervetulleeksi mukaan. Joka toinen perjantai on kyläläisten yhteiset iltakahvit vierailevien luennoitsijoiden keralla ja sunnuntaisin tanssitaan lavista. ovat vuorossa lammaskauden avajaiset, joihin kutsutaan varsinkin lapsiperheitä nauttimaan hattarasta, pomppulinnasta ja elävästä lastenmusiikista. – Nämä ovat kyllä uusimisen tarpeessa, toteaa Jari Heinonen ja näyttää viimeisiä ulkopuolen uudistettavia kohteita, vesipeltejä. Talkoohenkeä se ei kuitenkaan ole lannistanut. Maalauspuuhissa mukana Iida Rainio
Kuvat: Ritva Piri Lapin Keittiömestarit ry:n Esko Holopainen pitää kädessään maivapitsaa, jonka muina täytteinä ovat tavalliseen tapaan tomaattikastike ja juustoraaste, mutta päällä maivaa. Kisailua tuomaroivat keittiömestarit Holopainen ja Lyytinen, ja mittelön parhaaksi he nimesivät Kuivaniemen Kievari -ravintolaa pyörittävän Hannele Koskelaisen valmistaman herkun. Riku Pakanen (vasemmalla) ja Veli Paakkola sestoivat ensin tukeillaan edestakaisin, ja kävivät välillä jopa pitkällään tukkiensa päällä. Suurimman hauen he kuitenkin saivat uistimeensa, ja vonkaleella oli painoa 7520 grammaa. Lapin keittiömestareiden toiminnan keskiössä ovatkin paikalliset kalat, sienet ja marjat, joiden he kertoivat olevan ulkomaalaisten matkailijoidenkin suosiossa. Eikä turhaan, sillä niin maisteltavaa ja ostettavaa kuin runsaita tietopakettejakin oli päivän mittaan tarjolla vähintäänkin riittävästi, maustettuna myös annoksella muuta ohjelmaa. Kaikki kolme olivat yhtä mieltä verkostoitumisen oleellisuudesta, sillä pelkkää kalastusopastusta on vaikea markkinoida ilman paketin muita osia, kuten majoitusta, ruokailuja ja kuljetuksia. Aurinkoinen ja lämmin kesäsää saikin kansan liikkeelle. Markkinointiakin on osattava tehdä, jos asiakkaita halutaan saada, joten koulussa käydään läpi sitäkin osa-aluetta, Rastas tiivisti. Yhteensä kisassa saatiin ylös 155 kappaletta kilpailukelpoisia haukia, joiden yhteispaino oli reilut 203 kiloa. – Meillä Suomessa on puhtaita vesiä, joista kotimaiset kalamme tulevat. Merivartiostokin Rantakestilässä aluksellaan piipahti. Kilpailukeskus sijaitsi Haukifestareilla, ja kisa-alueena oli nelostien siltojen alapuolinen osa jokisuulle Rontin saareen saakka. Lopulta molemmat tosin päätyivät uimasille. – Maiva eli muikku on mitä mainioin kala käyttää vaikkapa Välimeren tapaan maustaen ja uunissa paistaen. Haukifestarien järjestämisestä vastasivat yhteistyössä Iin Micropolis Oy, Iin kalamiehet ry, PVO-Vesivoima Oy, Voimalohi Oy, Osuuskunta Team Kala, Iin kunta ja Iijoki-sopimus. Yhteistyö eri palveluntarjoajien kesken on siis erittäin tärkeää. Holopainen ja Lyytinen opastivat soveltamaan myös tähteeksi jääneitä paistinkaloja salaatteihin tai jopa pitsan päälle, missä ne heidän mukaansa toimivat siinä missä yleisesti käytetty tonnikalakin. LAPIN KEITTIÖMESTARIT RY:N Esko Holopainen ja Petri Lyytinen opastivat tietoiskuillaan sekä esimerkkituotteita valmistamalla kävijöitä niin hauen ja ahvenen kuin maivojen tavanomaista monipuolisempaan käyttöön ruoanlaitossa. Yrityssarjaan osallistui 18 venekuntaa ja yleissarjaan 42, joista osa oli samoja. Kilpaa käytiin sekä yrityssarjassa että yleissarjassa, ja osallistua saattoi joko yhteen sarjaan tai molempiin. HAUKIFESTARIEN huipennuksena nähtiin Iijoki HaukiBurgerChef -kilpailu, missä paikalliset ruokayrittäjät ottivat toisistaan mittaa maistuvimman haukiburgerin valmistamisessa. Haukifestarien yllätysnumerona nähtiin Rajavartiolaitoksen toteuttama pintapelastusnäytös.. Vesisade kuitenkin hellitti tapahtuman alkuun mennessä, ja aurinko ilmestyi pian esiin pilvien takaa. Paistaminenkin käy ihan uunipannulla, kertoilivat kokeneet keittiömestarit. Lopuksi he esiintyivät vielä samalla tukilla seilaten ja ryhtyivät kisaamaan rullauksessa. – Matkailun mahdollisuudet otetaan koulutuksessa huomioon osana ammattitutkintoa. Uistelukisan tulokset kokonaisuudessaan löytyvät Iin kalamiesten nettisivuilta. Yrityssarjan hopealle ylsivät Iin Vesilaitoksen edustajat Jari ja Joni Viinamäki 14 390 gramman saaliillaan, ja sarjan kolmossijan veivät Iislandin Teemu Ahonen ja Teemu Kujala tuloksella 12 220 grammaa. Seuraava suosikkikala voisi sitten ollakin maiva, elikkä muikku, kyseessähän on juuri sama kala, jonka nimi tulee vain sen mukaan, onko se järvestä vai merestä pyydetty. Yleissarjassa kakkoseksi kiilasivat Jari Uusitalo ja Markku Heinälehto tuloksella 15 330 grammaa, joten Viinamäkien venekunta jäi yleissarjassa kolmanneksi. Maustamiseen voi käyttää esimerkiksi hiukan suolaa, oliiviöljyä, sitruunaa ja oreganoa tai muita yrttejä. Reilu saalis siivitti heidät samalla myös yleissarjan ykkössijalle. KEITTIÖMESTARIT myös kävivät keskustelun, johon heidän kanssaan osallistui Ammattiopisto Lappian kalatalousalan opettaja Esa Rastas, joka kertoi oppilaitoksen toteuttavan muun muassa kalastusoppaiden koulutusta Muonion ja Kemin yksiköissä. – Elämäni ensimmäinen ruokakisa ja voitin, hämmästeli iloisesti yllättynyt Koskelainen. Maissa taas pääsi tutustumaan myös vieressä sijaitsevan Iin Paviljongin tiloihin ja toimintaan. Ohjelmaan sisältyi myös tukkilaistaitojen esittelyä. Torstaina 11. Samaan aikaan Haukifestareiden kanssa kisattiin Iijoen alaosalla Haukikunkku-vetouistelukilpailu, jonka järjestämisestä vastasivat Iin kalamiehet ry, Eteläja Pohjois-Iin jakokunnat sekä Osuuskunta Team Kala. Paikan päällä oli mahdollisuus tutustua Iin meripelastajien aluksiin ja toimintaan. Esimerkiksi hauki, ahven ja siika ovat monille ulkomaalaisille erityisen mieleisiä. Maivapitsaa pääsivät pian yleisön edustajatkin maistelemaan, ja varsin erinomaisena sitä myös heidän keskuudessaan pidettiin. Kalastusmatkailussa huomioitavia seikkoja kun on lukuisia, kuten veneet, kalastusvälineet ja luvat sekä turvallisuuteen liittyvät koulutukset ja opastukset. kesäkuuta 2026 18 Kalaisaa maisteltavaa sekä runsaasti ohjelmaa ■ Ritva Piri ■ Ii TOISTA kertaa järjestetty Haukifestarit-tapahtuma täytti sunnuntaina Rantakestilän alueen Iissä runsaalla yleisömäärällä, vaikka keli ei vielä aamulla kovin lupaavalta vaikuttanut. Yrityssarjan voittoon uistelivat selvällä erolla Voimalohi Oy:n edustajat Vesa Rahikkala ja Elisa Juurikka tuloksella 16 680 grammaa
Suunnitelmissa ehdotettiin, että julkiset rakennukset sijoitettaisiin kaava-alueen pohjoispäähän, missä rakennukset nytkin sijaitsevat. Tulevaisuustyö on jatkuvaa, rehtori Arttu Parkkinen totesi tilaisuuden aluksi. Ensimmäisenä isähahmona, ”haminan vanhimpana”, toimi Taisto Rantakallio. – Koulukuljetusten jättöja noutopaikat siirtyvät väliaikaisesti Lempiniementielle. – Nuoret aikuiset etsivät etenkin nykyisessä taloustilanteessa pieniä ensikoteja, kun taas samaan aikaan iäkkäämmät kuntalaiset ovat valmiita luopumaan isommista omakotitaloistaan ja he etsivät itselleen sopivamman kokoisia koteja palveluiden läheisyydestä, pajassa todettiin. ASUMINEN JA ARKI -työpajassa kävi ilmi, että alueella toivottiin eniten pienomakotija rivitaloja vastaamaan monen ikäisten kuntalaisten tarpeita. Työpajoissa kysyttiin myös, miten alue voisi palvelulla eri ikäryhmiä. Tämän päälle tuli asunnon kunnostus, johon tukea ei myönnetä. Nähtävilläoloaikana ei saapunut yhtään muistutusta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi tammikuussa ensimmäisen vaiheeseen 300 000 euroa. Halutessaan voi myös ilmoittaa kiinteän summan, jonka maksaa luokalle lukemisen tukemisesta yleisesti. Ensi kesänä Radion Sinfoniaorkesterin soolokäyrätorvisti Jukka Harjun musiikki soi yliiiläisessä metsässä. SOITA JA TILAA 044 714 7800 tai tilaukset@rantapohja.fi www.rantapohja.fi/tilaa lehti/ tilaustarjoukset I i Kisatie 1, 91100 Ii Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 9-22 Turun SINAPIT 125 g 1 00 kpl Olvi VICHY sis pantit 1,20€ 5 99 12 pack Kesätarjous! Kesätarjous!. Erkkilä ja Ojala ovat olleet perinteisen turnauksen järjestelyissä mukana viimeiset viisi vuotta ja tänä vuonna turnaukseen osallistui ennätysmäärä painijoita heidän aikanaan. Viime viikolla järjestettiin Ylikiimingin toinen tulevaisuusilta, jonka avulla vahvistetaan tulevaisuuden uskoa ja halutaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. – Ainahan löytyy vähän petrattavaa. Kävelyt ovat kuusituntisia kokonaisuuksia, joissa osallistujille on tarjolla paikallisia perinneruokia. Myös moottoriveneajelulle oli mahdollista päästä tai soudella lähiympäristössä pientä korvausta vastaan. – Aiempina vuosina turnaus on järjestetty lauantaina ja silloin osallistujia on tullut myös Norjasta. MYÖS DIGILEHDEN Arvomme kaikkien tilaajien kesken K-RYHMÄN LAHJAKORTIN 200 EURON Arvonnat 31.7., 31.8., 30.9 ja 30.10. Mikäli luokkaretken jälkeen varoja jää yli, summa jaetaan tasan luokan oppilaille lukustipendeinä. – Oli mukava palata lajin pariin lasten harrastamisen kautta. Nykyisen koulun tilaja pihamuutokset tehdään pääosin koulun kesäloman 2027 aikana, joten Kiiminkipuiston koulu on rakentamisen ajan käytössä lomakausia lukuun ottamatta. ELOKUUN vuorossa on Maalismaan alueen kulttuurikävely, jossa oppaana on Jarmo Alasiurua. Kaikki pinnat ovat lattiaa lukuun ottamatta pitkälti entisellään, mutta ilmanlaatuun panostettiin kunnolla, Ylisaukko-oja sanoo. Jäseniä on tällä hetkellä noin 100, joista aktiivisia veneilijöitä on 30. Paloauton ja meripelastusaluksen toiminta ja kaPateniemen Venneilijöiden tämän vuoden kunnostusprojekti on ollut Rykyn majan terassin kunnostus. Oppilaat ja luokanopettaja Ville Oksa innostuivat ideasta oitis. Valmentaja Juho Pahikainen kehui valmennettavansa otteita ja kertoi päivän sujuneen hyvin. JÄÄLINJÄRVISALIKSI nimetyn päätilan remontti alkoi tammikuun alussa ja työt valmistuivat noin kahdessa kuukaudessa. – Siellä ovat Yli-Iin juuret, joten siksikin aloituspaikka on mainio, Räisänen sanoo. Kulttuurikävelyt ovat saaneet Oulu2026-vuoden virallisen statuksen ja pienen rahoituksen toteuttamista helpottamaan. Kiviniemen koulun 5. Tervehdyksen ensimmäisiin venetsialaisiin toi silloinen Oulun kaupunginjohtaja Risto Parjanne. Kyseeseen tulisi lähinnä laavu, koska umpinaista tilaa ei kannata rakentaa. Laavulla paistetaan makkaraa ja metsässä soi musiikki Radion Sinfoniaorkesterin soolokäyrätorvisti Jukka Harjun soittamana. Venneilijöiden oma buffetti tarjosi taas kerran mm. – Salin yleisilmettä ei haluttu muuttaa. Peruskorjauksen yhteydessä saneerataan myös vesihuoltoverkosto. Kuntalaiset olivat tyytyväisiä ehdotukseen. Yrityksen toimitusjohtaja ja arkkitehti Virve Väisänen esitteli tilaisuuden alkuun heidän suunnitelmansa sekä muiden palkittujen ja lunastettujen töiden vahvuuksia. Kuva: Markus Sommers Laura Hynnisen harppu soi Yli-Iissä heinäkuun kulttuurikävelyllä. Taustalla on Oulun kaupunginhallitukKiiminkipuiston koulun laajennusosa sijoittuu nykyisen koulun lounaispuolelle (kuvassa oikealla), sen nykyiselle piha-alueelle. Kaupunki harkitsee Jäälinmajan uimarannan ylläpitämisestä luopumista, ja sen osalta yhdistys käy parhaillaan keskusteluja kaupungin kanssa. Työpajoissa uskallettiin heittää ilmoille rohkeitakin ideoita. Kierikistä matka jatkuu Alapahkalan kartanolle, ja sen Aittakahvilaan, ohittaa opettaja ja kulttuurivaikuttaja Martta Yli-Pahkalan talon, ja kulkee pitkin polkuja ja Yli-Iin rantatietä kohti Hirvelän tilaa. Lukuhaasteen puolivälissä oppilaat laativat myös Rantapohjaan pienen koonnin siitä, minkä verran kirjoja on siihen mennessä luettu sekä lopuksi yhteenvedon tuloksesta. Lukuprojektissa yhdistyvät luontevasti oppiminen ja varainhankinta: samalla kun kartutetaan luokkaretken kassaa, vahvistetaan lasten lukuintoa yhteisöllisesti. ALUEEN kadut peruskorjataan, ja ajoratojen leveydeksi tulee viisi metriä. Tukijoina voivat toimia vanhemmat, isovanhemmat, yritykset tai kuka tahansa yksityishenkilö. Ensimmäisen vaiheen kustannukset nousivat noin 90 000 euroon, josta osa katettiin Leader-tuella ja osa omarahoituksella, eli pitkälti talkootyönä. Katujen saneerausurakka on suunniteltu toteutettavaksi usean vuoden aikana. Yritysmaailman puolella on jo nyt hyvää pöhinää, mutta yritystoimintaa olisi hyvä Aune Kaarlejärvi, Ilpo Nylander, Lasse Louhela, Olli Kohonen ja Heikki Vimpari pohtivat tulevaisuusillassa sitä, millaisia teemoja Ylikiimingin pitäisi pitää esillä tulevaisuudessa. Nyt heille taisi olla liian pitkä kotimatka taitettavaksi sunnuntain aikana, Erkkilä arveli. Kaavaa varten tarvittavia pohjatöitä on jo aloitettu tekemään muun muassa luontoselvityksen osalta ja muitakin selvityksiä on vielä tulossa. – Vaikka teemmekin paljon itse, olisi hyvä puhua myös siitä, miten saamme maksamistamme verotuloista hyödyn tänne Ylikiiminkiin, hän korosti. Lukuprojektin päätyttyä mukana oleville yrityksille lähetetään koonti lasten lukemista kirjoista sekä maksettavaksi tulevasta summasta. – Matolla ollaan verivihollisia, mutta maton ulkopuolella tunnelma on aivan toisesta ääripäästä. • Etsi vanhoja juttuja ja kuvia arkistosta ja seuraa tämän päivän tuoreita uutisia kätevästi puhelimella tai tabletilla. Lauantain kisoihin osalHaukiputaan Heitossa painia harrastava Vinja Kukkola toimi painin SM-kisoissa lähettinä. Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hanke on ollut iso ponnistus, mutta lopputulos näyttää, että työ kannatti. Alueelle toivottiin kirjastoa ja ilmoille heitettiin toive rakennuksen isojen lasiseinien avautumisesta rantaan. Eli kunnon parkkipaikalle on tarvetta, paikalliset huomauttivat hymyillen. maaliskuuta 2026 57. Onhan Pateniemen varvilta valmistunut 13 suurta valtameripurjehtijaakin. Musiikista vastaa harmonikkamestari Niko Kumpuvaara, jonka mummola on Tannilassa. Tukija sitoutuu maksamaan kolme euroa jokaisesta luokan oppilaiden lukemasta kirjasta. – Jokaiseen elämänvaiheeseen sopivaa asumista kaivataan Iihin lisää, osallistuja tiivisti. Se auttaa kattamaan ylläpitokuluja ja tuo talouteen vakautta, Ylisaukko-oja toteaa. Parjanne toimi kaupunginjohtajana vuosina 1991–1999. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on lisää kehittämistä, kuten keittiön laajennus, laiturin rakentaminen, parkkialueen laajennus ja kaikenlaista pientä korjaamista. . Lauantain kisoissa tyttöpainijoita ei nähty, sillä naisten paini eroaa oleellisesti kreikkalais-roomalaisesta painista. – Olen jopa kauhistunut siitä, miten tuntematon YliIi monelle oululaiselle on. Pitäjäpäivien yhteydessä. 48,90€) • Digitilaus on edullisin ja ekologisin – säästät selvää rahaa ja luontoa. – Meillä koulussa on myös tiettyjä aikoja, jolloin voimme ottaa kirjat esille ja lukea yhdessä 10–15 minuuttia kerrallaan. Kaavan valmistelu perustuu viime vuoden suunnittelukilpailun voittaneisiin ehdotuksiin, ja ensimmäisen palkinnon pokanneen Luo Arkkitehtien edustajat olivat myös paikalla tilaisuudessa. Lukeminen kehittää keskittymiskykyä, ruokkii mielikuvitusta ja vahvistaa oppimisen perustaitoja. Yhdessäkään ottelussa hän ei antanut vastustajalleen pisteen pistettä ja viisi ottelua hän voitti ylivoimaisella pistevoitolla. Ville Oksa näkee positiivisena myös sen, että lukemisella voidaan lasten mielenkiintoa suunnata puhelimista ja ruutuajasta kirjojen lukemiseen. Annu Vuontisjärvi toteaa, että nykyisin lasten lukutaidosta ollaan huolissaan ja vanhempien keskuudessa toivotaan, että tällaisilla yhteisillä projekteilla saataisiin kaikki luokan lapset lukuharrastuksen pariin. Asfaltin tarve nousi esille kuitenkin julkisten tilojen saavutettavuudesta. – Muutos ei tule annettuna, sitä täytyy tehdä itsekin. Summasta osa käytetään Asemakylän ensimmäiseen vaiheeseen. Yhteenvedossa edellä mainittujen lisäksi esille vahvasti nousivat luonnon merkitys kasvavassa kunnassa, valosaasteen pitäminen vähäisenä rannassa sekä esteettömyys. Rannalle toivottiin auditorion tai amfiteatterin kaltaista tilaa sekä mahdollisuutta järjestää erilaisia ihmisiä yhteen kerääviä tapahtumia. Maivakujan risteyksen itäpuolelle rakennetaan kivetty aukio. Rakennustyöt ja massanvaihtotyöt lisäävät raskasta liikennettä Viitantielle. Kiviniemen koululla on onni, sillä koulun yhteydessä sijaitsee kirjasto. Ohjelmasta löytyi mm. Saunan remontti valmistui samaan aikaan salin kanssa. Kiviniemen koulun yhteydessä sijaitsevasta kirjastosta löytyy paljon hyviä ja monipuolisia kirjoja, joista jokainen voi valita itseään kiinnostavaa luettavaa. MITÄ oppilailla on lukulistalla. – On kuitenkin huomioitava se fakta, että iiläiset ovat autoilevaa kansaa ja tapana on ajaa oven eteen tai melkein sisälle. Kampanja toteutetaan maalis-huhtikuussa, ja varainkeruulle on saatu virallinen pienkeräyslupa. Kuvat: Teea Tunturi lukemisen ilon ja luokkaretken varainkeruun » Auli Haapala » Kello KIVINIEMEN koulun 5E-luokan oppilaat ryhtyivät keräämään varoja luokkaretkeä varten lukemalla kirjoja. TILAA HETI, NIIN OLET MUKANA KAIKISSA ARVONNOISSA. 19 Torstaina 11. Jokainen pääsi kirjaamaan omat mielipiteensä. – Kyllä tämä on ollut iso urakka, mutta meillä on koko ajan ollut sellainen tunne, että tästä selvitään. Yhdyskuntalautakunta päätti 25.3. Kaarlejärvi toivoi, että kaupunki huolehtisi perusedellytyksistä, kuten joukkoliikenteestä. • Paikallislehti on siellä missä sinäkin, mökillä, matkoilla tai aamukahvipöydässä! TILAAJANA SAAT AINA: • NÄKÖISLEHDEN • PÄIVÄN LEHDET – tuoreet uutiset verkkosivuillamme • HISTORIALLISET LEHDET, pääset lukemaan vanhoja lehteä vuodesta 1969 vuoteen 1976 Enemmän juttuja, taustoja, tarinoita ja ihmisiä! Varmistetaan yhdessä, että paikalliset tarinat pysyvät elossa ja Rantapohjan alueen oma ääni kuuluu vahvana vielä seuraavatkin vuosikymmenet. pelastuslaitoksen paloauton ja meripelastusveneen vierailut, paikallisen yrityksen, Artic Rescuen maastopelastusambulanssi, yhteislaulua haitarin säestyksellä, tikkakisa, lapsille ongintaa ja karaokea iltaohjelmana. Puistotie ja Jokisuuntie nähtiin porttina koko jokirantaan ja siksikin korkean rakentamisen ei haluttu estävän jokirannan näkymiä ja kuntalaisille tärkeitä auringonlaskuja. SM-kisoista kirkkaimman mitalin kotikylälleen paini haukiputaalainen Eeli Ojala. Lukutaito on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka lapsi voi saada. Ottelut ratkeavat joko pistetai selkävoittoon. Hänellä olikin selvä vastaus siihen, olisiko hänkin halunnut ottelemaan. Maivakujan risteyksen itäpuolelle rakennetaan kivetty aukio. Peruskorjaus käsittää ajoradan rakennekerrosten, päällysrakenteiden ja katuviherrakenteiden uusimisen sekä katukuivatuksen ja hulevesiverkoston rakentamisen. VIRPI RÄISÄSEN mukaan on valtavan upeaa, että Yli-Iin kylät ovat lähteneet innolla rakentamaan tätä tapahtumakokonaisuutta. Ojala voitti pari viikkoa sitten myös alle 20-vuotiaiden SM-kultaa. SAUNA JA JÄÄLINJÄRVI rantoineen tarjoavat Jäälinmajan käyttöön lisämahdollisuuksia. 3 Torstaina 26. Se kilpailutetaan kolmen vuoden perusjaksolle ja siihen sisältyy optiot enintään kolmeksi lisävuodeksi. Sitä varten tämä on hankittu ja kunnostettu, Ylisaukkooja tiivistää. Seuran nuorimmat painijat toimivat kisoissa lähetteinä. Seuraavaksi Eeli suuntaa isoihin kisoihin Tallinaan ja myöhemlijan askelmerkit menevät suunnitellusti niin hänellä on edellytykset päästä pitkälle. Erillisiä kevyen liikenteen väyliä ei rakenneta. ASUMISEN suhteen alueen toivottiin pysyvän vehreänä eikä siitä haluttu asfalttilähiötä. KIIMINKIPUISTON koulun laajennusosa korvaa Kiiminkijoen koulun. – Pitää pohtia haluaako oman rannan vai riittääkö oikeus rannan käyttämiseen ja näkemiseen. On ollut hauska nähdä entisiä kilpakumppaneita nyt samoissa isän ja valmentajan rooleissa mattojen reunoilla, Ojala hymyili. Kiimingin-Jäälin Vesienhoitoyhdistys ei tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan JäälinmaKiimingin-Jäälin Vesienhoitoyhdistyksen Jäälinmaja rantasaunoineen on kokenut viime kuukausina melkoisen muutoksen. Asemakylän katujen saneeraus koskee Lohitietä, Taimenkujaa, Ahvenkujaa, Särkitietä, Maivakujaa, Ratatietä, Ratakujaa, Hyljetietä ja Hyljekujaa. – Todellakin tekisi mieli päästä matolle, Vinja hymyili. Sopimukseen merkitään enimmäissumma, jota suurempaa summaa tukijan ei tarvitse maksaa. Tilaisuuden avannut elinvoimajohtaja Helena Illikainen toivoi nimenomaan alueen asukkaiden mielipiteitä jatkosuunnittelua varten. Anne Aspelund kertoo, että vanhempien keskuudessa pidettiin lukuprojektia hyvänä vaihtoehtona luokkaretkirahaston varainkeruulle sen sijaan, että rahaa kerättäisiin erilaisten tuotteiden myynnillä. Hän myös korosti, etteivät suunnittelijat halua jäädä liiaksi kiinni omaan suunnitelmaansa ja he ottavat mielellään ideoita vastaan. Kerrostalojen rakentaminen nähtiin kuitenkin sopivana kaavaalueen eteläpäähän, jossa se sulautuisi paremmin maisemaan. Myös alueen uittoja kalastushistoriaa ja perinteitä toivottiin nostettavan esille jollain muotoa. Helppo tapa tuntea oman kotiseutusi juuret ja nykyheti. Yksi kisoissa toimivista läheteistä oli Vinja Kukkola. Kaikki tukirahat maksetaan suoraan keräystilille, ja ne käytetään luokkaretken toteuttamiseen. Siksi on tärkeää, että keräämme kuntalaisten mielipiteitä alueen kehittämiseen liittyen. Viime kesänäkin varauksia tuli kymmenittäin ilman varsinaista markkinointia. Lisäksi yhdistys on joutunut varauvän paljon. Kirjaston virkailija tarjoaa aina ystävällistä palvelua ja antaa hyödyllisiä neuvoja, Ville Oksa kiittelee. Kuva: Maarit Kytöharju listujia tuli Etelä-Suomesta saakka ja sunnuntain turnaukseen osallistui painijoita myös länsi-naapuri Ruotsista. Ja hyvältähän Eelin meno kisoissa näytti, Ojala hymyili. SATAMAN peruskorjaus tehtiin vuosina 2019–2020, joten satama on nyt hyvässä pungilta pitäisi vain saada vielä rakennuslupa. Kuivajoentiehen liittyvät kadut merkitään väistämisvelvollisiksi, mutta muilta osin risteykset ovat tasa-arvoisia. Viimeinen kulttuurikävely on 22.8. Kevyenliikenteen väylälle, urheilukenttien viereinen, aiheutuu myös väliaikaisia rakennustöitä, jolloin liikenne ohjataan Viitantien ja Urheilutien kevyen liikenteen reittejä pitkin, projektipäällikkö Tero Kauppila Oulun Tilapalveluista kertoo. – Suomen tunnetuin harpputaiteilija Laura Hynninen konsertoi Yli-Iin kirkossa. Kuvat: Anu Kauppila Paini selvästi kiinnosti, ja Jatulin katsomo olikin liki täynnä koko lauantain. ENSIMMÄISET venetsialaiset Taskisen Rannassa järjestettiin vuonna 1992. Pauli Niemelä toimii paikallisoppaanamme, Räisänen kertoo. Luettavat kirjat ovat ikäluokkaan sopivia ja pituudeltaan sellaisia, että ne vastaavat kunkin lapsen omaa lukutaitoa. Luonto, maisema ja virkistystyöpajassa esille nousi erityisesti alueen rantakaistaleen pitäminen avoimena kaikille. Kokonaisuus on kuitenkin paljon laajempi. Tämä näkyy lähikoulujen arjessa muun muassa välituntipihojen käytössä sekä oppilaskuljetusten reiteissä. Ja niin tehtiin. Lauantaina matolla nähtiinkin suuria tunteita sekä korvia huumaavaa kannustusta painjoiden kulmauksista ja yleisöstä. Siksi onkin ollut ikävää kuulla suunnitelmista, että myös kyläläisille tärkeä kirjasto on tulevaisuudessa siirtymässä pois Kiviniemen koululta. – Tällöin tutustutaan muun muassa Iijoen ja Martimojoen sahojen ja myllyjen historiaan sekä kuullaan mielenkiintoisia henkilötarinoita. Erkkilä on lähtenyt painijaoston toimintaan mukaan lastensa harrastuksen kautta ja Taneli Ojalalla on itsellään pitkä tausta lajin parista. Katujen linjaukset pysyvät pääosin nykyisinä tai lähellä niitä. Ensi kesän kulttuurikävelyt tuovat Yli-Iitä tutuksi ja tarjoavat huippumusiikkia osallistujille » Teea Tunturi » Yli-Ii ENSI KESÄNÄ Yli-Iissä on luvassa aivan ennennäkemätön mahdollisuus tutustua alueen historiaan ja nykyisyyteen sekä samalla nauttia korkeatasoisesta klassisesta musiikista, jota tarjoavat pääasiassa muusikot, joilla sukujuuret ovat Yli-Iissä. – Kirjojen lukeminen on kivaa! oppilaat kommentoivat. Mielipiteissä alue pitäisi jättää tyhjäksi ja panostaa rauhallisuuteen, toisaalta taas rantaan toivotaan niin julkista kuin yksityistäkin rakentamista ja paljon toimintaa, Manninen kertoi. Kartta: Iin kunta Kirkkorannan asemakaavan yleisötilaisuus ja työpajat kiinnostivat laajasti kuntalaisia. Lähes jokainen työpajassa kiertänyt osallistuja oli vahvasti sitä mieltä, että rannan pitäisi olla saavutettavissa kaikille kuntalaisille sekä matkailijoille. Kuvat: Teea Tunturi Kiimingin-Jäälin Vesienhoitoyhdistys ei tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan Jäälinmajasta saatavilla tuloilla katetaan sen menot, ja jos jotain jää vielä tuotok» » Iin kirkkorantaan halutaan asuntoja kaikkiin elämäntilanteisiin Alueen asemakaavaa koskevassa työpajassa korostui jokirannan merkitys kuntalaisille, kerrostalorakentamiselle ei lämmetty » Anu Kauppila » Ii REILUT kolmekymmentä henkeä osallistui viime viikolla Iin kunnan järjestämään yleisötilaisuuteen ja työpajoihin liittyen Kirkkorannan asemakaavaan. Pukinkorva muistutti, että ideoinnissa tulisi ottaa huomioon se, miten alueen toivotaan palvelevan viidentoista vuoden päästä. Viimeisenä parkki Felix vuonna 1874. Pateniemi-Seura oli pystyttänyt Rykyn katokseen päiväksi näyttelyn, jossa seuran puheenjohtaja Seppo Barck opasti Pateniemen sahan merenkulun historiaan. Kiiminkipuiston koulun laajennustyöt alkavat pian » Teea Tunturi » Kiiminki KIIMINKIPUISTON koulun laajennuksen työmaata aletaan rakentaa Kiiminkipuiston koulun ja Kiimingin lukion viereen maaliskuun lopussa. vsk • N:o 23 Jäälinmaja herää uuteen elämään » Teea Tunturi » Jääli JÄÄLINMAJAN sekä sen rantasaunan remontti alkaa olla pääosin valmis. Kävely päättyy Räisäsen kotiin Huovilaan englantilais–keskieurooppalaiselle iltapäiväteelle, jossa puutarhan täyttää harppumusiikki. Asunto peruskorjattiin jo aiemmin, ja sinne muutti asukas jo viime kesänä. Lopuksi retki saapuu Turtisen pihapiiriin, jossa Jukka Harju ja yli-iiläisjuurinen huippuviulisti, RSO:n Reeta Maalismaa esiintyvät. – Hirvelässä kuullaan barokkimusiikkia cembalotaiteilija Virve Räisäsen ja minun esittämänä, Yli-Iissä asuva oopperaja konserttilaulaja Virpi Räisänen kertoo. – Tämä on jääliläisten yhteinen paikka. Ajatus lukuprojektista syntyi vanhempainillassa, jossa oli kuultu vastaavanlaisesta tempauksesta muualla, kertoo yksi vanhemmista, Anne Aspelund. Kuvat: Kari Holma Ylikiimingissä tehdään pitkäjänteistä työtä alueen elinvoiman eteen » Teea Tunturi » Ylikiiminki YLIKIIMINGISSÄ havahduttiin jo vuosia sitten väestönmuutoksen vaikutuksiin alueella, eikä niitä haluta ottaa vastaan reagoimatta. Mukana haasteessa on parikymmentä oppilasta. TOINEN KÄVELY järjestetään 11.7. Lukuprojektilla kerätään varoja luokkaretkeä varten hankkimalla mukaan tukijoita. – Vielä yritämme saada kaupungilta ja muualtakin avustusta, jotta pystyisimme järjestämään autokyytejä kävelypaikoille, Räisänen sanoo. Muut osallistuvat seuran järjestämiin monipuolisiin tapahtumiin ja talkoisiin. Jokainen kirja kuitataan vanhempien ja opettajan toimesta ennen kuin se merkitään projektissa luetuksi. ILLAN päätteeksi Ylikiimingissä käytiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Nylanderin ja Louhelan lisäksi myös karahkalaisvanhempi Aune Kaarlejärvi, Oulun sivistyslautakunnan puheenjohtaja Olli Kohonen sekä kyläläinen Heikki Vimpari. Pulpeteilta löytyy muun muassa Allu ja apinajahti, Kepler62, Goosebumps, Neropatin päiväkirja, Kapteeni Kalsari sekä Harry Potter -sarjojen kirjoja. Kunnanjohtaja Marjukka Manninen totesi Kirkkorannan asemakaavan olevan kuntakehittämisen näkökulmasta Iin ykkösalueita ja kunnalle on tärkeä panostaa suunnitteluun. Myös yrityksille projekti tarjoaa mahdollisuuden osallistua tärkeän asian edistämiseen itselle sopivalla panoksella. Lisäksi alueen eteläpuolella sijaitsevia laskuojia perataan. Patelan Venneilijöillä juhlavuoden venetsialaiset » Kari Holma » Pateniemi PATEL AN VENNEILIJÄT RY:LL Ä on meneillään 40-vuotisjuhlavuosi, sillä Venneillijät perustettiin vuonna 1985. Kadut muutetaan pihakaduiksi, joilla on nopeusrajoitus 20 kilometriä tunnissa. Alueen kadut ovat kapeita ja huonokuntoisia ja alueen vesihuoltoverkosto on käyttöikänsä lopussa. Yli-iiläisen Virpi Räisäsen mielessä on jo pitkään itänyt ajatus kulttuurikävelyistä, ja nyt Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ollessa käynnissä hän ryhtyi tuumasta toimeen. Aukiolle istutetaan puita ja sijoitetaan penkkejä. Toivomme, että uimarit itse perustavat yhdistyksen tai muun ryhmittymän, joka sitten alkaa huolehtia avantouintipaikasta. Lapset käyttävät kirjastoa ahkerasti ja viettävät siellä mielellään myös aikaa. Tuolloin vuorossa on kirkon seudun kävely, jossa tutustutaan Yli-Iin keskustan miljööseen ja tehdään Iijoen rantakierros sekä tutustutaan uuteen seurakuntakotiin. Kerrostaloasuminen ei saanut juurikaan kannatusta, ja vanhan kunnantalonkin alle toivottiin rattaita, jotta sen voisi rannan läheisyydestä siirtää kauemmas maiseman edestä. Lisäksi alueen eteläpuolella sijaitsevia laskuojia perataan. Siitä tuli jopa vetoomuksia, että pidetään tämä ennallaan. Illan aikana muodostettiin yhteistä tilannekuvaa palvelujen saavutettavuudesta, alueen vahvuuksista ja kehittämistarpeista teemoina koulutus, nuorten tulevaisuuspolut ja Ylikiimingin vetovoima. Paikasta halutaan muodostaa yhteisön keskeinen paikka. Arkistokuva: Tuija Järvelä-Uusitalo Alueen kadut peruskorjataan, ja ajoratojen leveydeksi tulee viisi metriä. Viime vuosina osallistujamäärät ovat pyörineet 120–130 välillä, mutta tänä vuonna nuoria painijoita Jatuliin saapui vajaat 160. TYÖPAJOISSA osallistujat jakautuivat neljään eri pisteeseen siten, että jokainen pääsi kertomaan ja kirjaamaan omat mielipiteensä teemoittain ylös. Tannilassa, jonka ohjelma on vielä muutamaa piirtoa lukuun ottamatta lyömättä lukkoon, mutta Virpi Räisäsen mukaan varmaa on, että Tannilan historiasta paljastuu mielenkiintoisia asioita. Toiminnan onnistumiseksi perustettiin naisjaosto, nuorisojaosto ja satamajaosto. TULEVAISUUSILLAN alussa yli saden kautta hiihtoreissulta Toblachista. Lasse Louhela viritteli keskustelua siitä, mikä on sitä, mikä saa ulkopuolisen kiinnostumaan Ylikiimingistä ja muuttamaan sinne. VAIKKA työ on ollut raskasta ja välillä haastavaakin, tunnelma yhdistyksen väen keskuudessa on pysynyt positiivisena. Kuvat: Anu Kauppila Kirkkorannan asemakaavan suunnittelualue. Valitettavasti monet kaupunkilaiset kokevat YlI-Iin olevan liian kaukana, niinpä olemme nyt useiden eri kyläyhdistysten kanssa koonneet Yli-Iin kulttuurikävelyiden sarjan, jolla viedään alueen tunnettuutta eteenpäin, Räisänen kertoo. Naisten painissa on sallittua käyttää jalkoja liikkeiden suorittamiseen ja tarttua vastustajaa vyötärön alapuolelta, kun taas kreikkalais-roomalaisessa painissa ne ovat kiellettyjä. Toisia kannustetaan ja teemme seurojen välillä paljon yhteistyötä, Kaksikko kertoi. Seura kuuluu valtakunnalliseen Suomen Purjehdus ja Veneily ry:hyn. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä Iin kunnan verkkosivuilla 9.10.2025 saakka. Pateniemi-Seura järjesti siellä Pateniemen merenkulkuun liittyvän näyttelyn, josta löytyi monelle ennennäkemättömiä kuvia. – Asunnon vuokratulo on meille tärkeä. vsk • N:o 27 Kuivaniemen katujen saneeraus kilpailutukseen » Tuija Järvelä-Uusitalo » Kuivaniemi KUIVANIEMEN Asemakylän katujen saneeraus on edennyt urakoitsijoiden kilpailutukseen. käynnistää Asemakylän katujen saneerausurakan kilpailutuksen siten, että urakka toteutetaan kokonaisurakkana. Seuralla on ollut historiallinen taukomaja ja grillikatos Kraaselin saaressa venekerhon jäsenten käytössä. Uusi verkosto rakennetaan katualueelle. Mikäli myös muut koulut ja luokat innostuvat asiasta, siitä ollaan valmiita kertomaan. Pukinkorva totesi vielä tilaisuuden loppuun, että yhtään viivaa ei ole vielä piirretty ja aikaa on vielä vaikuttaa. Innostus ei ole kadonnut missään vaiheessa. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Taisto Rantakallio. Arvonta suoritetaan kaikkien voimassa olevien tilausten kesken. ARVOKISOJEN järjestäminen sujui seuran jaostolta ongelmitta ja Erkkilä totesikin saaneensa järjestelyistä paljon positiivista palautetta. Painiottelun kesto on kaksi kertaa kaksi minuuttia, ja erien välissä on 30 sekunnin tauko. maittavia Raunin lättyjä ja paikallisen kauppiaan lahjoittamia grillimakkaroita. Kävelyn oppaana on yli-iiläissyntyinen, entinen sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattila. Talkoomerkittävä. – Haluamme näyttää, keitä olemme, mistä olemme saaneet alkumme sekä sen, miten upea, historiallinen sekä luonnonkaunis paikka Yli-Ii on. Ylikiimingin koulu toimii moottorina, kun alueen asukkaita ja yhdistyksiä herätellään toimimaan. Maja ostettiin Pateniemen sahan puuosastolta vuonna 1991. Turnauksessa toisistaan ottivat mittaa 9–15-vuotiaat tytöt ja pojat. E-luokan Lukuprojektista ja mahdollisuudesta ryhtyä sen tukijaksi voi tiedustella Ville Oksalta, jolta saa lisätietoja ja ohjeet osallistumiseen sähköpostitse: ville.oksa@eduouka.fi tai luokan vanhemmilta. 75,90€) (TILAUKSET SUOMEEN) sis. Haukiputaalainen Eeli Ojala paini ylivoimaiseen Suomen mestaruuteen Haukiputaan Heiton isännöimä painin » Anu Kauppila » Haukipudas JATULIN salin lattia oli viime viikonlopun ajan pelkkää painimattoa, kun Haukiputaan Heiton painijaosto järjesti lauantaina painin alle 17-vuotiaiden SM-kisat ja sunnuntaina perinteisen Eero Tapio -painiturnauksen. Finaaliotteluihin painijat saapuivat ison maailman tyyliin savupilven ja kirkkaiden valojen lävitse. Kirkkorannan jokimaisemien tulisi kuitenkin olla jokaisen saavutettavissa, yleisöstä todettiin. Laajennetun yläkoulun tilat otetaan käyttöön syksyllä 2027 ja alakoulun tilat ja pihat vuoden 2028 alussa. Tänä vuonna venetsialaiset järjestettiin lauantaina 30.8. KUNNANARKKITEHTI Tapani Pukinkorva oli Mannisen kanssa samoilla linjoilla ja tiivisti yhteisen tahtotilan olevan, että alueesta luotaisiin yhdessä kuntalaisilla parhaalla mahdollisella tavalla palveleva alue. Vierailemme muun muassa Yli-Iin kauniilla hautausmaalla ja tutustumme Möljän kiinnostavaan historiaan. huhtikuuta 2026 57. Yhdistyksen aktiivi Birger Ylisaukko-oja kertoo, että remontin lähtökohtana oli se, että paikan henki haluttiin säilyttää, mutta korjata rakenteelliset ongelmat. – Toivoisin asumiseen yhteisöllisyyttä esimerkiksi siten, että alueelta löytyisi harrastetila, jossa olisi vaikka kangaspuut, työpajasta kuului. Vesihuoltoverkosto sijaitsee nykyisin pääosin tonteilla. Palkintona on sekä lukemisen ilo että mahdollisuus ikimuistoiseen luokkaretkeen. Neuvotteluja on Ylisaukko-ojan mukaan käyty myös kesäteatteritoiminnan paluusta Jäälinmajan rantaan. Pajassa todettiinkin, että oikeanlaisella rakentamisella vaikutetaan sekä kunnan pitoettä vetovoimaankin. Erkkilä ja Taneli Ojala kehuivat myös painiyhteisön yhteishenkeä. Aukiolle istutetaan puita ja sijoitetaan penkkejä. Kuva: Tuija Järvelä-Uusitalo Katujen saneeraus koskee Lohitietä, Taimenkujaa, Ahvenkujaa, Särkitietä, Maivakujaa, Ratatietä, Ratakujaa, Hyljetietä ja Hyljekujaa. Veneilyseuran perustamisen taustalla on ollut Pateniemen merenkulun historia. – Hyvät koulut ja päiväkodit sekä lasten harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä. 3 Tiistaina 14. ENSIMMÄINEN KÄVELY järjestetään lauantaina 13.6., ja tapahtuma alkaa Oulu2026vuoden Climate Clock teoksen paljastamistilaisuudesta Kierikistä. Asemakylän katujen saneerauksen suunnitelmaluonnoksia esiteltiin Kuivaniemen koululla lokakuussa. Osallistujat totesivatkin, että iiläisten varpaiden täytyy päästä nurmikolle. ASEMAKYLÄN katusuunnitelmaehdotukset olivat nähtävillä marraskuussa. Ideointi lähtikin vauhdikkaasti liikkeelle, ja pyydettyjä hullujakin ideoita heiteltiin rohkeasti ilmoille. Seikkailuja jännityskirjojen ohella myös humoristiset teokset ovat suosittuja, ja lasten kaunokirjallisuuden lisäksi lukulistalle mahtuu myös sarjakuvakirjoja. Yhteistyössä paikalliset: K-Supermarket Ii ja Rantapohja PAPERILEHTI 50 00 4 kk (Norm. kesäkuuta 2026 TILAA NYT UUDISTUNUT! Entistä tuhdimpi Rantapohja TILAAJANA SAAT VIIKON PARHAAT JUTUT JA ALUEESI TÄRKEIMMÄT UUTISET KERRALLA, ISOMPANA JA LAADUKKAAMPANA LUKUPAKETTINA! Haukiputaan, Iin, Jäälin, Kellon, Kiimingin, Kuivaniemen, Pateniemen, Yli-Iin ja Ylikiimingin paikallislehti DIGILEHTI 45 00 6 kk (Norm. Sitä ennen oli järjestetty rantariehoja, Juhannusöitä Taskisen rannassa ja lipunnostotilaisuuksia. – Juniorit pääsevät tässä samalla oppimaan ja aistimaan tunnelmaa, Taneli Ojala kertoi. LUKUPROJEKTIN tavoitteena ei ole ainoastaan kartuttaa luokkaretkirahastoa, vaan sillä on myös toinen, yhtä tärkeä päämäärä: innostaa lapsia lukemaan ja vahvistaa lukutaitoa, joista on hyötyä koko elämän ajan. Yhdistys pohtii muun muassa yleisiä saunavuorotoudu sen ylläpitoon. Tällä hetkellä seuralla ei ole saarikohdetta ja siksi toiminta keskittyy Taskisen venesataman ympärille. – Rantaan liittyy historian ja tulevaisuuden osalta erilaisia odotuksia ja näkemyksiä. TALKOOLAISIA painiviikonloppuun osallistui Erkkilän mukaan ainakin bussilastillisen verran. Iin Vesiliikelaitos on budjetoinut tälle vuodelle yhteensä 610 000 euroa vesijohtojen ja viemäriverkoston saneeraukseen. Tavoitteena on, että kaavaehdotus saataisiin nähtäville ensi kesäksi ja kaava hyväksyttäisiin syksyllä 2026. Omassa 71-kiloisten sarjassa Ojala otteli kaikkiaan kuusi ottelua
Tapahtuma on osa valtakunnallista Avoimet kylät -päivää. Tarjolla on kesäherkkuja ja janojuomia kaikenikäisille. Kyse on koko perheen tapahtumasta, jossa noin 11 kilometrin mittaisen reitin voi kiertää kävellen, juosten tai pyöräillen. klo 17 Iin Työväentalolla. Maksutonta Iijoen hirviön arvoitus -pakopeliä pääsee pelaamaan kello 12.30–18. Jukolan viestitkin juostaan tulevana viikonloppuna, mutta se tapahtuma on Kotkassa. Art Ii Biennaali avautuu tänään. Viikonlopuille on suunniteltu elävää musiikkia ja karaokea la 13.6. Ohut Herkun 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kauppoihin tulee syksyllä uusi versio, Vaasan Ruispalat Ohut Tumma, jossa on mukana saaristolaisleivän maukuja. Ps. Kalahallista säävarauksella tuoretta kalaa, Kalapuohista kalaherkkuja ja lohikeittoa ja myös Rantakioski on avoinna. Oulun matkailun vahva kehitys jatkui huhtikuussa 2026. Torstaina 11. Ti 16.6 klo 18.00 pidetään perinteinen Kierikin Kieppi. Kymmenen vuoden aikana Vaasan Ruispalat Ohut Herkkua on myyty yli 1,4 miljardia palaa. IlmastoAreena on kaikille avoin keskustelufoorumi, jossa ilmastonmuutosta käsitellään käytännönläheisesti, monialaisesti ja ratkaisukeskeisesti. Kyläkävelylle Asemakylälle. Kyläjuhlat Kiviniemessä. Oulun kaupunki rahoitti osaltaan järjestelyjä. Kotimaiset yöpymiset kasvoivat lähes 15 prosenttia, kun taas kansainvälisiä rekisteröityjä yöpymisiä kertyi 4 800. Peli sopii 10 vuotta täyttäneille ja se on osa Iin kirjaston Vihreä kirjasto -hanketta. Kuva: Sirkka-Liisa Mikkonen. Toinen laittoi seitsemän sokeripalaa kuppiinsa. Suosio ei osoita hiipumisen merkkejä, ja viime vuonna myynti ylsi yli 142 miljoonan palan. Yöpymisennusteiden mukaan maksullisten yöpymisten määrän ennakoidaan kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana keskimäärin lähes 24 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Iin kirkon parkkipaikalle kurvaa perjantaina 12.6. Art Ii Biennaalin avajaiset ovat torstaina 11.6. Suunnistajia metsässä. Kioskeilta herkkuja ja viilennystä kesäpäiviin. Onneksi etusivun osoitelappu ei pilannut komeaa kuvaa kokonaan. IlmastoAreenan avajaispuheen pitää luontotoimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola, joka kertoo kokemuksistaan eräretkeilijänä, sekä puhtaan luonnon merkityksestä ja arjen pienistä teoista luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Iin Jakkukylässä sijaitseva Siltakahvila on avoinna ma-to kello 12–18 ja pe-su kello 12–20. KiimU järjestää Oulurastit, joissa metsään pääsee kello 16.30–19. Suosikkileipää on vuosikymmenen aikana myyty yli 1,4 miljardia palaa, ja se on jo pitkään ollut yksi Suomen myydyimpiä ruisleipiä. Paikallisia nuoria työllistävästä kahvilasta löytyy monenlaisia herkkuja, juomia ja viilennystä saa jätskistä. Kierikin kieppi tulee jälleen. Merja Jäälissä ideoitu Ohut Herkku täyttää pyöreitä. Yksi peli kestää noin 30 minuuttia ja pelaajia voi olla kerrallaan 4–6 paikalla. LähiTapiola Pohjoinen kutsuu lavalle meteorologin ja tietokirjailijan Kerttu Kotakorven, joka käsittelee puheenvuorossaan sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä ja rankkasateita sekä niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen. Lähtö ja maali sijaitsevat liikuntakeskus Vorellin pihalla, osoite Tulisijantie 4. vuonna 1976 Rantapohjassa kerrottiin, kuinka kesän ensimmäinen laiva oli saapunut satamaan edellisenä perjantaina. Kysymyksessä oli saksalainen Johanna Catharina, joka oli hakemassa Rauma-Repolan tehtailta 2 670 kuutiometriä sahatavaraa Antwerpenissä toimivalla yritykselle. Kellon Kiviniemen venesatamassa järjestetään kyläjuhla yhdessä Climate Clock -taideteoksen avajaisten kanssa kello 14.30–18. opastettu kyläkävely kello 12–14. Tapahtumassa voi tutustua paikallisten toimijoiden tuotteisiin ja palveluihin, lähteä aarrejahtiin ja tutustua kalastushistoriaan ja perinteisiin kalastusmuseossa. Huhtikuussa rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiin 47 400, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaasan Ruispalat Ohut herkun on ideoinut Jäälin tehtaan työntekijä Jarmo Kemppainen. Yli-Iissä järjestetään tiistaina 16.6 kello 18 perinteinen Kierikin Kieppi. PVO-Vesivoima Oy:n järjestämässä keskustelupaneelissa keskitytään sähkön riittävyyteen, tulevaisuuden sähköverkkoihin ja teknologioihin. Ohut Herkku käynnisti Suomessa ohuiden ruisleipien trendin, jolle ei näy loppua. Pakopeliä kirjastoautossa. Kasvua vauhdittivat erityisesti vapaaajan matkailu sekä rekisteröimättömän majoituksen, kuten huoneistoja lyhytvuokrausmajoituksen, voimakas kasvu. Tapahtumaan on ilmainen bussikuljetus Kellon kylältä ja bussi pysähtyy pysäkeillä kättä heilauttamalla. Oulun matkailu kasvaa. Eläkeläiset isolla porukalla Koitelissa. Kiviniemen rannan kuppeessa Rantakioski NiemenNokka on avoinna päivittäin sään salliessa kello 12–18 ja tarvittaessa pidempäänkin. Art Ii Biennaali levittäytyy kolmeen kohteeseen Iissä, Iin Työväentalolle, Ympäristötaidepuistoon ja KulttuuriKauppilan galleriaan. 10. IlmastoAreena huipentuu puoluepaneeliin, jossa kohtaavat seitsemän puolueen edustajat: Noora Fagerström (Kok.), Tytti Tuppurainen (SDP), Pekka Aittakumpu (PS), Katri Kulmuni (Kesk.), Jenni Pitko (Vihr.), Minja Koskela (Vas.) ja Sami Kilpeläinen (KD). Vaasan Ruispalat Ohut Herkku täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Tapahtuman teema “Sähköä ja sumua” kuvaa ilmastoja energiakeskustelun kahta puolta: konkreettisia ratkaisuja ja toisaalta epäselvyyttä. Lauantaina 13.6. Haukiputaan Asemakylällä järjestetään lauantaina 13.6. Jos nää ihmettelet tännään torstaina 11.6., että mitä ihmisiä sitä juoksentelee Kiimingin Ylikylässä pitkin metsiä, niin älä huoli, ne on Oulurastien perässä. Nytpäs tapahtuu! ■ Koonnut Rantapohjan toimitus IlmastoAreena järjestetään perjantaina 12.6.2026 klo 12.30–19.45 Iissä Huilingin ulkonäyttämöllä. Oulu Matkailu Oy:ssä uskotaan, että Oulu2026-vuosi näkyy matkailussa tasaisesti koko vuoden ajan. Koiteli kokosi jälleen kerran Kiimingin ja Jäälin alueen eläkeläiset yhteen. Kesäkioskit ovat avautuneet monissa pitäjissä. Oulussa kirjattiin yhteensä 65 800 maksullista yöpymistä, mikä on lähes 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. lähtien. Koko ohjelma: www.ilmastoareena.fi IlmastoAreenalle perjantaina Torstaina 3.6. Kävely starttaa Veittiskan uimarannalta ja päättyy Aseman koululle. Ohjelmassa oli tarjoiluilla herkuttelua, porinoita, tuttujen tapaamisia sekä muun muassa suopunginheittoa ja frisbeegolfia. kesäkuuta 2026 20 Rantapohjasta 4.9.1980: Kaksi rekka-auton kuskia meni kahvilaan kahville. Päätepisteeltä löytyy myynnistä kahvia, mehua ja leivonnaisia sekä kylän historiasta kertovaa Sahakylästä Asemakyläksi -teosta. kirjastoauto Kauno, joka on muuntautunut päivän ajaksi pakopelin areenaksi. Oulun matkailun näkymät kesälle ovat lupaavat. Näyttely on auki koko kesän heinäkuun loppuun asti. Kaveri katsoi ihmeissään, että voiko tuo olla totta ja hän kysyikin: “Laitoitko sinä tosissaan seitsemän palasta sokeria kuppiisi?” “Joo” vastasi toinen, “ jos minä panen kahdeksan, niin siitä tulee niin pirskatin makeaa.” Nimim. Tapahtuma tuo yhteen tutkijat, päättäjät, yritykset ja kansalaiset rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja etsimään ratkaisuja. Laiva lähti lasteineen matkalle kohti Belgiaa tiistaina 1.6.1976. Tapahtuman juontaa Ylen ajankohtaisja vaaliohjelmista tunnettu toimittaja Annika Damström. Tällä kertaa paikalla oli jopa 150 eläkeikäistä, ja järjestämisvuorossa EL Kiimingin yhdistys. Kiimingin eläkeläiset ry:llä ja Eläkeliiton Kiimingin yhdistyksellä on upea perinne, joka kokoaa vuosittain alueen eläkeläiset koolle Koitelin ja Kiiminkijoen alkukesästä nauttimaan