Pyhäjokiseutu 29.12.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 140192 15001 0 6 MAANANTAI 29. JOULUKUUTA 2014 NRO 102 HAAPAVESI KÄRSÄMÄKI MERIJÄRVI OULAINEN PYHÄJOKI RAAHE v. IRTONUMERO 2?
Työalue on sama. Paikallislehtityö on kotiseututyötä parhaimmillaan. Sähköinen tiedonvälitys puolestaan on tullut arkipäiväiseksi. Seuraava vuosikymmen juhlineen, arkineen ja päätöksineen on edessä. PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Koira pelkää ilotulitusraketteja: Se on aina pelännyt niitä ja ukkosta. Mikko Ekoluoma, Siikajoki Ovathan ne nätinnäköisiä, mutta en halua tuhlata ilotulitusraketteihin rahaa. Silmäilevätkö ihmiset tuolloin sähköistä lehteä, eräänlaista kuvaruudun ja sanomalehden välimuotoa, joka monta kertaa päivässä tuo tajuntaan uudet uutiset?? Näin Talvi toteaa Toimituksen turinaa-palstallaan. Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että paperista lehteä luetaan yhä ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Talvi tiesi jo tuolloin 30 vuotta sitten, että lukijoiden mediakäyttäytyminen muuttuu. ?Minkälainen on painettu sana vuonna 2000? Vai onko parin vuosikymmenen kuluttua painettua sanaa lainkaan. Ei avokonttori ole tämän päivän keksintö, vaan tuolloinkin kunta-, henkilö- ja urheilujutut tehtiin toimitta- A Ehkä suurin muutos ajoittuu parin vuoden taakse, jolloin Raahe nappasi Vihannin matkaansa.? jien sermeillä rajatuissa looseissa. Lehti syntyi monen tahon yhteistyön tuloksena. Kiitollisena me nuorempi polvi jatkamme edeltäjiemme työtä ajan haasteisiin vastaamalla. www.pyhajokiseutu.fi Pyhäjokiseutu seuraa verkkolehdessä alueen tapahtumia. Uuden vuoden takia seuraava painettu lehti ilmestyy maanantaina 5.1.2015. Pysyt kärryillä kotiseudun kuulumisista seitsemänä päivänä viikossa. Verkkolehti ja näköislehti on mahdollista lukea myös matkoilla. Gallup: Miten suhtaudut ilotulitusraketteihin? En suhtaudu raketteihin ollenkaan myönteisesti. Jos joku niin media tekee yhteistyötä kaikkien näiden tahojen kanssa. Eikä Talven visioima välinekään tunnu tänä päivänä kovin vieraalta. Tuollaisia ?ruutujahan. Toimitusharjoittelija, joka pääsi suoraan Pyhäjokiseutu-lehden ytimeen seuraamaan ja osalliseksi lehdenteon ihmeellisestä maailmasta. Tuolloin elettiin 1980-lukua ja Pyhäjokiseudun tukikohta oli Oulaisissa Sampsankadulla. En osta ilotulitusraketteja, sillä minulla on rahalle muutakin käyttöä kuin ampua sitä ilmaan. Hanna Simola, Oulainen Ilotulitusraketit ovat ihan turhia. Päätoimittajan puikoissa ahkeroi Talven Yrjö ja toisena päätoimittajana Kinnusen Vilho. Ehkä suurin muutos ajoittuu parin vuoden taakse, jolloin Raahe nappasi Vihannin matkaansa, mutta Vihanti ei alueena kadonnut minnekään. 050 438 0845 | sirpa.kortet@almamedia.fi Jatkamme nöyrin ja kiitollisin mielin edeltäjiemme työtä P yhäjokiseudun pitkäaikainen päätoimittaja Yrjö Talvi kirjoitti tammikuussa 1983 ilmestyneessä lehdessä ajatuksia siitä, miten 2000-luvulla luetaan uutisia. Kirjoitus osui silmiini, kun olimme etsimässä arkistoista menneiden vuosien aineistoa tätä 60-vuotisjuhlalehteämme varten. Sama Pyhäjokialue, jossa osataan ja tehdään ja jossa samaan aikaan sattuu ja tapahtuu koko ajan. Omat työpanoksensa lehden eteen tekivät asiakaspalvelu, ilmoituskonttori myynnin ja valmistuksen osalta, latomo, asemoijat, kirjapaino... Toimituksessa pärisivät kirjoituskoneet toimitussihteeri Myllylän Maijan tahtipuikon tahtiin. Paikallislehden tehtävänä on olla lähellä lukijaa, jakaa luotettavaa tietoja ja kirjoittaa sekä puhua alueen puolesta. Jos ostan raketteja, ostan niitä muutaman ja korkeintaan parilla kympillä. Emma Myntti, Merijärvi Mulle on aivan sama, ampuvatko ihmiset raketteja vai eivät. Tuohon aikaan valokuvaajana toimi Tiittasen Annukka ja Forsblomin Arto ja pinnakkaiset filmeistä, ne teki uutterasti Lehtikankaan Sauli. Älä luule, että unohdan sen tärkeimmän eli lukijat, ilmoittajat ja yhteistyökumppanit. No, ok, on sekin muuttunut. Tuskin muistan edes kaikkia, mutta kasvoja ja nimiä muistan sitäkin paremmin. Vaikka nuorimpana jaloissa pyörin, ei ikärasismia ollut. Yrjö lähti synttärionnittelukäynnille ja jutuntekoon kelpasi se kaikista nuorin ja taitamattomin, niin ja silloin ajokortittominkin. Omasta näkövinkkelistä lehden tekeminen on muuttunut paljon, joskin työn pääpointti on pysynyt ihan samana. sitä uutisvirtaa selatessa sormeillaan, kuka missäkin, junasta ruokapöytään. Vaikka maailma muuttuu ja tekniikka tuo aina uusia mahdollisuuksia tuoda uutisia lukijoiden tietoisuuteen, yksi asia paikallislehden arvoista kantaa vuosikymmenestä toiseen. Tartutaan siihen yhdessä. Päätoimittaja Sirpa Kortet | p. En osta raketteja, mutta saatan käydä katsomassa, jos kaupunki tai naapurit niitä ampuvat. Pertti Saari, Oulainen. Nyt ennakoidaan ja aivan oikeutetusti tulevaa eikä käytetä panoksia entisen kertaamiseen. Tuntuu, etteihän siitä ole kuin lyhyt tovi, kun olin se toimituksen nuorin. Koko pitkänhuiskea talo oli täynnä tekemisen meininkiä. joulukuuta 2014 2 KESKUSTELE Kolumni Pääkirjoitus 29.12.2014 Heli Nurkkala heli.nurkkalai@almamedia.fi Kirjoittaja on Pyhäjokiseudun toimittaja, joka on nähnyt lehden historiaa pisimpään. Askeleet Asemakadulle A ika aikaa kutakin
joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU ylemmyyden tuntoa. Ja tulokset ovat sitten tässä nähtävissä. Sanon heti alkuun, etten ole täysin tyytyväinen lehden sisältöön. Ei kukaan jaksaisi niin paljon kirjeessä kirjoittaa, vaikka olisikin hyvää tahtoa. Entiset paikkakuntalaiset tilaavatkin kotiseutunsa lehteä monet vuodet senkin jälkeen, kun ovat muuttaneet muualle. Ja Hiltallekin olen tällävälin tehnyt monta tanttua, viimeksi vihreän jakkupuvun. Lauantaina jouduin etsimään verolippua kun on taas kunnan neljännes maksamatta ja siinä myllingissä löysin löytönäni sen Hiltan loimiraitaisen kankaankin. historiikit ja tiedot tulevia aikoja varten. ota pahakseen, etten ole ehtinyt käydä Teidän jokaisen luona. Lehti- hän säilyttää koulujen, seurojen ym. . Mutta hyvä ystävä, nykyäänhän on enimmäkseen iloisia, ystävällisiä ja herttaisia nuoria rouvia ja neitejä hammaslääkärinä, jotta pelko pois. Niinpä tässäkin tapauksessa jonka nyt aion kertoa, ja tämä on vielä tositapauskin. Siis kaunis, herttainen, erittäin ystävällinen naislääkäri, potilas äsken leskeksi jäänyt yli 75 ikävuotensa sivuuttanut, aivan tutiseva ukko. Vain pari senttiä oli saumanvaraa kahden puolen. Poislähtiessä varoitti Hilta minua vielä monet kerrat, etten kertoisi tätä juttua hänen rakkaalle Akselilleen, sillä jos hän saa tämän polsterijutun kuulla, ei siitä kiusoittelemisesta tule loppuakaan. Minäkin, joka olen toisesta jokilaaksosta kotoisin, saman lakeuden kasvatteja kuitenkin. Tässä näytenumerossamme pyrimme esittelemään jokaista alueemme kuntaa mahdollisuuksien mukaisesti. Me olemme omasta puolestamme valmiit tulemaan puolitiessä vastaan. »Tule nyt panemaan tänne Pyhäjokilaaksoon omaa pitäjänlehteä pystyyn, kun kerran Siikajokilaaksossa on omansa, Nivalassa on kunnallislehti, niin myös Haapajärven ympäristössä ja Kalajokilaaksossa, kuului aikanaan jokilaakson kutsu allekirjoittaneen korviin. Hiltalle enemmän. Kotiseututyön kannalti pitäjänlehti on kaikessa vaatimattomuudessaan arvokas. Pitäjänlehti on aina paikallisväritetympi kuin päivälehti. Vastuuntuntoinen toimittaja ajatteleekin lehden jokaista numeroa kootessaan työskentelevän menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kuvastamiseksi. Laina Järvinen Pyhäjokiseutu 15.4.1954 Ensimmäisestä Pyhäjokiseudusta poimittuja Voi, kun tuo nimikin jo saa pelkäämään. Nuori miellyttävä nainen kysyy vanhalta vapisevalta ukolta: »Tekisikö Teidän mielenne halata?» Siihen ukko vastaa mielestämme varsin viisaasti: »Hulluhan se olisi, joka ei Sinua halaisi.» Emäntä Pyhäjokiseutu 15.4.1954. Juttelimme siinä ummet ja lammet, kunnes hän yhtäkkiä rupesi nauraa hohottamaan ja viisaamaan sormella uunin narussa henkarilla riippuvaa raidallista hameen teelmää: »On siinä valtava laitos, sano nyt kenenkä tuokin polsterin kuori on?» Sanon minä jotta meille riitti hilpeyttä koko pitkäksi illaksi kun selitin jotta sinunhan se on hyvä ihminen, eikä vyötärösi ole enää mikään Hilarion Armin vyötärö. Lisäksi kerrotaan menneisyydestä ja pohditaan tulevaisuutta. Nekin lehdet, jotka eivät pane erikoista huomiota toimituspuoleen, tekevät arvokasta työtä historiallisessa mielessä. Minkälaista lienee keskustelu loppuajalla ollut, ei ole joka sana tiedossamme, mutta näin se päättyi. Ja mikäs oli mennessä, kun oli noin mukava tuo lääkäri. Mutta mieli kun oli nuori, ja nuorelta myös piti näyttää, niin piti myös saada hampaat, uu- det ja kauniit. Ja ettehän puhu tekään? Pyhäjokiseutu 15.4.1954 Hammaslääkärissä Kotiseutuja pitäjänlehti Parhain ja uskollisin viesti kotiseudulta on pitäjänlehti. Se on sitä paitsi lahjomaton ja tarkastelee asioita monelta puolelta. niitä tällainen uusi yritys kipeästi tarvitsee . Mutta ehkäpä minä vuosien kuluessa ehdin kiertää jo kauimmaistakin ystävää myöten tervehdyksiä ja kuulumisia vaihtamassa. Mehän tunnemme kuuluvamme kaikki tähän kyseiseen perheeseen, jonka kantaäitinä on tämä komea Pyhäjoki ja johon kuulumisesta me tunnemme tuollaista hienoa Maanantaina 29. Ojennettua kättä ei vedetä pois, vaikkeipa siihen vastausta kohta tulisikaan. Erikoisen lämpimät terveiseni tahtoisin lähettää vielä Vihannin kuntaan, jonka reipasta ja toimellista eteenpäinmenoa on sivullisenkin hauska olla vierestä toteamassa. Haapavesi vanhana kulttuuri- ja urheilupitäjänä on meikäläisessä herättänyt aina lämpimiä tunteita ja Merijärven valaistunutta talonpoikaiskansaa en lakkaa ihastelemasta. Haluan tämänkin palstan puitteissa vielä lausua jokaisen Pyhäjokilaakson asukkaan tervetulleeksi yhteiseen piiriimme . Viimeisen mittain mukaan on lantiokin 140 sm. Läheskään kaikkien pitäjien historioita ei ole vielä kirjoitettu. Historian kirjoittajille antaa pitäjänlehti oman osuutensa keräämällä viikoittain sopivina annoksina kuntaa, seurakuntaa ja yleensä paikkakuntaa koskevat asiat. Oh, hoh! Mutta hätäkös on kun on hyvät oltavat, miksei kauppiaan frouvalla! Toissapäivänä tuli Hilta meille, tuli kysymään enkö ehtisi tehdä mokkapuse- roita pojille. Selaillessaan eri pitäjänlehtiä saa käsityksen niiden edustamista paikkakunnista, ja suppeudestaan huolimatta ovat nämä lehdet joka tapauksessa poikkeavia ja antavat siten hyvän läpileikkauksen pääasiallisesta levikkialueestaan. Emmeköhän me sentään vuosien kuluessa ehdi kertoa hyvinkin tarkkaan jokaisen kunnan ja oleellisimman sieltä. Eri osastoissa on jo toisaalla selvitetty lehtemme ja yleensäkin pitäjänlehtien tarkoitusperiä, joten niistä ei sen enempää. Totean kuitenkin,, että tällaiselle lehdelle riittää työmaata vaikka kuinka paljon ja taitavasti käytettynä sen tarjoamia apuja kunnan seurakunnan elämälle ei ole väheksyttävä. Monta kertaahan siniä sai käydä ja tuolissa istua, monet juttelut jutella. Otin sen heti työn alle ja leikkasin kaavoilla, joita pitää aina tarpeen vaatiessa levittää, kenelle enemmän, kenelle vähemmän. Hän antoi minulle »vapaat kädet» ja käski tehdä sellaisen kun tykkään ja eikä sillä mitään kiirettäkään ole. Ympäri vuoden on ollut kiirettä kylän töillä ja olen unohtanut Mäkelän Hiltan kankaan paperikääröön kirstuni pohjalle. Sillä toivottavasti syntyneestä lapsesta tulee elinvoimainen. Ei näistä puhuta, vakuutan minä. Parasta ruveta pruuvaamaan vain. Ja tässä puhutuksi sanon, vaikka ei näiden seinäin sisältä, jotta passeli se oli se Hiltan raitainen hame, prikuulleen. Ilmoituksetkin voivat vuosien kuluttua kertoa paljon. Mitäs muuta kun hammaslääkäriin. Ehkäpä jokin kunta on saanut enemmän palstasenttejä kuin toinen, mutta se ei ole tarkoituksellista. Aikaa sen painokuntoon saattamiselle jäi liian vähän, liian monta lehden tulevaa ystävää jäi esittelyä vaille. Mutta toivottavasti ei kukaan Teistä, hyvät ystävät . lehtemme lukijakuntaan. Jonni Pyhäjokiseutu 15.4.1954 Maijan nurkka 3 Kuosia Toissakeväänä se Hilta jo mahtoi tuon raidallisen hamekankaan minulle ommeltavaksi kiikuttaa. 60v . 60v. Jonnin joutavaa Hyvää päivää! Pitäisi tässä sepustaa jonkinlainen pakinakin tähän ensimmäiseen näytenumeroon, mutta kun tätä valmistellessa ovat menneet päivien lisäksi melkein yötkin, niin eipäs tässä tylsyyden puuskassa huomaa, mistä päästä kakaisisi ulos. Monen oulaistelaisen ja yhtä hyvin muunkin pyhäjokilaaksolaisen toiveajatus jokilaakson oman paikallislehden synnystä on nyt toteutunut. Ja varsinkin Pohjanmaalta menee näitä lehtiä runsaasti Amerikkaan. Todellinen pitäjänlehti seuraakin paikkakuntansa ja yleensä levikkialueensa asioita menneisyyden, nykyisyyden ja vieläpä tulevaisuudenkin valokeilasta. Tarkka huomioitsija voi lukea paljon rivien- kin välistä
v 0 6 . PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Nämä sivustot toimivat paperilehden kanssa yhdessä tehokkaasti. Monella yrityksellä on nettisivunsa, mutta paikallislehden avulla ne saavat jopa tuntuvasti enemmän kävijöitä ja samalla mahdollisuuksia kaupan tekemiseen. Paikallismediat ovat myös ryhdistäytyneet valtakunnallisesti. Ja tarjonta suunnataan vastedes vain koko palvelun tilaajille, maksaville asiakkaille. Pyhäjokiseutu on ottanut vahvan loikan digitaalisen median puolelle. Verkkopalvelu on kohdistettu tilaajille, ja sisältöä rikastetaan raikkaasti myös liikkuvalla kuvalla. Toimitetun median perustehtävä on välittää luotettavaa ja puolueetonta tietoa, avata keskusteluja ja ottaa kantaa. Lehden tekijöille murros on haaste, mutta samalla myös suuri mahdollisuus. Elämällä siis mukana lukijoidensa arjessa, mikä onkin yksi paikallislehden perustehtävistä. Kari Juutilainen Johtaja Alma Aluemedia onnittelut paikallislehtien päätoimittajayhdistykseltä Uusin ilmeinen, uusin keinoin Suomalainen paikallislehdistö ei ole jämähtänyt paikalleen median murroksessa. Tämä kävi selväksi viimeisillekin pohtijoille valtakunnallisilla paikallislehtipäivillä, jotka pidettiin lokakuun lopulla Kalajoella. Paikallislehdistö on maakunnallista-, valtakunnallista- ja aikakausilehdistöä paremmin pystynyt mukautumaan Suomen talouden ahdinkoon. Sen asema vain vahventuu, kun lehdet ovat ottamassa yhä paremmin myös nettisivustot avukseen. Tulevaisuuden paikallislehden juttuja luetaankin jatkossa aiempaa enemmän paperilehden ohella lehden nettisivuilta. Osa paikallislehdistä on nyt juhlivan Pyhäjokiseudun tavoin jo muuttanut nettisivunsa maksullisiksi ja oletan, että loput seuraavat perässä. Ilmaisen uutisen hankkiminen, kirjoittaminen ja levittäminen ei lyö leiville kenellekään. Paikallislehdet ovat menettäneet yllättävän vähän levikkiään, osa on jopa kyennyt sitä lisäämään. Lehti voi edel- leen hyvin, ja sen käyttöliittymä on meille useimmille . Ihminen haluaa edelleen tietää, mitä hänen lähiympäristössään tapahtuu ja mitkä ovat päivän puheenaiheet. Myös paikallislehden on kyettävä tarjoamaan sisältönsä verkossa siten, että se on luettavissa ja katsottavissa kaikilla mahdollisilla päätelaitteilla. ja vallankin meille varttuneimmille edelleen toimivin. Tuore lehti aamukahvipöydässä on yhdistelmä, josta ei hevin haluaisi luopua. Nuoremmille sukupolville aamuhetki lehden kanssa ei ole enää yhtä tarpeellinen. Nuoremman kuluttajan mediapäivä alkaa mobiililaitteella, olipa se sitten puhelin tai tabletti. Nämä ovat kovia lukemia Suomen mittakaavassa. Tämän totesi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, kun hän tapasi Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen (PPY) ryhmän. Moniin muihin medioihin verrattuna paikallislehdillä on kiistattomana etuna se, että niiden jutut ja ilmoitukset luetaan todella tarkasti. Onnittelen juhlivaa Pyhäjokiseutua pyöreistä vuosista ja toivotan sen lukijoille nautinnollisia lukuhetkiä! Jari Niemi puheenjohtaja Paikallislehtien päätoimittajayhdistys Pyhäjokiseudun pää- ja varapäätoimittajat vuosilta 1954-2014 Aaro Takalo-Eskola päätoimittaja 1954-1955 Yrjö Talvi päätoimittaja 1955-1992 Vilho Kinnunen varapäätoimittaja 1985-1987 Tapani Elsilä Marja-Leena Keinänen varapäätoimittaja päätoimittaja 1987-1989 1992-1994. joulukuuta 2014 60v. tervehdys alma medialta Lukijan kanssa yhdessä myös digimaailmassa Ella Kiviniemi Pyhäjokiseudulla on takanaan jo pitkä ja kunniakas taival alueensa äänitorvena ja puolestapuhujana. Voi olla, painettu sanomalehti ei päivän aikana osu käteen enää lainkaan. Median käyttötottumukset muuttuvat, mutta tarve ei. Suomalaisten paikallislehtien yhteislevikki on yli 770.000 kappaletta ja lukijamäärä noin 2 miljoonaa henkilöä. Suomen lama on iskenyt kyntensä myös paikalliselle tasolle ja useat yritykset ovat pakon edessä joutuneet vähentämään ilmoitteluaan. Muutamat paikallislehdet ovat ottaneet käyttöönsä erilasia nettikauppasivustoja, joiden avulla ne pystyvät kor- vaamaan printti-ilmoittelussa koettuja menetyksiä. Vain paikallislehdistö pystyy tekemään päivästä toiseen omasta kunnasta ja alueestaan kiinnostavia juttuja ja vain sen avulla välittyy myös tieto erilaisista ilmoittelua vaativista tuotteista. Paikallislehti on siis yhä lyömätön käyttöliittymä. Samalla myös mainostajien käyttäytyminen muuttuu; mainosviestiä halutaan yhä useammin saada näkyville sinne, missä kuluttajat ovat. Siis verkkoon ja mobiiliin. Painettu sanomalehti ei silti ole saattohoitovaiheessa. Seuraava steppi on saattaa palvelut luontevasti myös mobiiliin. Tavoitteena on, että lehti verkkoja mobiilipalveluineen tavoittaa alueensa lukijakunnan aina tavalla tai toisella. Kaiken perustana on paikallisuus. Sen sijaan mainospuolella menetyksiä on tullut. Vaikka median murroksesta on jauhettu kyllästymiseen saakka, aiheelta ei tällaisessa yhteydessä voi kuitenkaan välttyä. Maailma ympärillämme digitalisoituu, ja lukijoiden kulutustottumukset muuttuvat
joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU Media-aika pirstaloituu pieniin palasiin Verkkolehti: Oma paikkakunta seuraa Sarin mukana jopa ulkomaille. Heidi Laikari heidi.laikari@almamedia.fi OULAINEN . Ei se suuri summa ole kuukaudessa. Lukijan verkkolehden kehitysideat koskevat aluepai- notuksia. Oulaistelaisena ja kunnallispoliitikkona Rajaniemi on kiinnostunut erityisesti oman paikkakuntansa asioista. Lisäksi hän toivoo enemmän näkyvyyttä positiivisille asioille. Paikallislehteä lukiessa pysyy ajan hermolla ja tietää, mitä kotipaikkakunnalla tapahtuu, hän toteaa. Lukutottumuksista kertoessaan Rajaniemi korostaa kahta asiaa: Pyhäjokiseudun verkkolehteä voi lukea missä vaan ja milloin vaan. . Päätelaitteena hänellä on iPad. Säännöllisesti seurattavien lehtien listalle kuuluvat Pyhäjokiseudun lisäksi maakunta- ja iltapäivälehdet. Paikallisista uutisista Rajaniemi lukee kotipaikkakuntaansa Oulaista koskevat jutut, mutta välillä lukulistalle pääsevät myös synnyinpaikkakunnan Raahen uutiset. . Olen itsekin linkittänyt juttuja kavereilleni, jotta he tietäisivät missä mennään. Verkossa ollessani käyn Pyhäjokiseudun lukija, oulaistelainen Sari Rajaniemi kiinnittää lukiessaan huomiota myös kuviin. Missä vaan, milloin vaan, kuvailee verkkolehden lukija Sari Rajaniemi digitaalisen median vahvuuksia. Paperinen Pyhäjokiseutu on Rajaniemelle tuttu työpaikan kahvitauoilta, mutta vapaa-ajan uutisseuranta tapahtuu pääasiassa verkossa. Rajaniemi on ollut Pyhäjokiseudun verkkolehden tilaaja noin vuoden verran. 60v . 60v. Maanantaina 29. Oulaisten asioita ja perheitä koskettavat jutut kiinnostavat. Etusivulta Rajaniemi klikkaa auki uusimmat uutiset. Verkkolehden jutut, valokuvat, mainokset, viikon kysymys ja some-mahdollisuudet ovat hänelle tärkeitä osatekijöitä, jotka muodostavat lehden kokonaisuuden. . - Kuvat ovat tärkeitä lehdessä, hän toteaa. enimmäkseen lehtien sivuilla ja Facebookissa. Pyhäjokiseudun verkkolehden maksullisuus ei ole kynnyskysymys Rajaniemelle, jonka mielestä rahaa voi mennä turhempaankin. . Jopa ulkomailla, hän tiivistää. Rajaniemen media-aika pirstaloituu lyhyisiin hetkiin. Hänellä ei ole tiettyä, ennalta suunniteltua verkkolehtien Heidi Laikari lukuhetkeä, esimerkiksi töiden jälkeen, vaan 3-vuorotyö, luottamustoimet ja harrastukset pitävät huolen siitä, että lehdet luetaan osissa. A Välineellä ei ole vaikutusta. Luen samoja aiheita verkosta ja printistä.? Kysymykseen, mikä saa lukijan valitsemaan verkkolehdestä tietyt jutut, Rajaniemellä on selkeä vastaus: Itseä henkilökohtaisesti koskettavat aiheet. . Konkreettisena esimerkkinä positiivisesta uutisesta Rajaniemi mainitsee kaupunginhallituksen uimahallin rakentamispäätöksen. VERKKOLEHTI ??Pyhäjokiseudun verkkolehti lanseerattiin lukijoille Toimiva kylä tietoyhteiskunnassa -hankkeen myötä vuonna 1998. ??Verkkolehti muuttui maksulliseksi kesäkuussa 2013. ??Pyhäjokiseudun verkkolehdessä on keskimäärin 3 000 eri kävijää kuukaudessa. ??Alma Aluemedian Etukeno-hankkeen myötä verkkolehteä kehitetään entistä monikanavaisemmaksi. Pyhäjokiseudun pää- ja varapäätoimittajat vuosilta 1954-2014 Marjaana Knuutila päätoimittaja 1994-2004 Jari Niemi päätoimittaja 2004-2007 Erkki Heikkilä varapäätoimittaja 2007 Simo Husso päätoimittaja 2007-2011 Sirpa Kortet päätoimittaja 2011-
Helsingissä, Pasilan postipiirissä oli myös sukulaismies töissä. Hänenkin kokemanaan Pyhäjokiseutu oli odotettu jaettava maalta isoon kaupunkiin muuttaneiden keskuudessa. ??Ennen ei ollut niin paljon mahdollisuutta saada tietoa. Siksi lehteä arvostettiin, hän kiteyttää. Sakarin omat ensimmäiset lukukokemukset lehdestä ovat urheilusivuilta. . Aaro oli kovasti innostunut musiikista. Hän pystyi säestämään lauluja ja toimi urkurina, hän jatkaa. Mielikuvat sedästä ovat monintavoin myönteiset. . Aaro sanoi, että ?ole sitten mies?, Sakari kertoo. Työhön Aaron tiedetään suhtautuneen aina vakavasti. Työtahti näkyi Sakarin muistikuvien mukaan jopa heinäpellolla, jossa sutjakka tekijä sai tuplasti enemmän jälkeä aikaiseksi kuin muut heinämiehet. ?Aamut Sakari tietää setänsä aloittaneen lenkkeilemällä jo varhain. Lehden perustamiskokouksista Sakari sanoo kuulleensa, sen, että palavereita pidettiin Hugo Koivun kodissa usein iltaisin. Koivun talo on nykyinen niin sanottu Häivän talo Oulaistenkadun varressa. . Seuduksi se pian puhekielessä lyheni. Monet käyttivät nimitystä ?Harvapuhheinen?, tulihan lehti vain kerran viikossa, kirjassa todetaan. Sakari Takalo-Eskola muistaa setä-Aaron olleen sisarusparvesta ainoan, joka lähti opiskelemaan. . Pyhäjokiseudustahan sitä poikasena luettiin urheilutulokset. Hän osallistui Pyhäjokiseudun perustamiseen ja keksi lehdelle nimen, joka on yhä käytössä. Nimikilpailulla ehdotettuja nimiä olivat muun muassa Malmiseutu ja Pyhäjokilaakso. . Hän oli rehti mies. Muistan aina, kun hän antoi minulle, tuolloin 10-vuotiaalle pojalle juna-asemalla yhden tärkeimmistä elämänohjeistani. joulukuuta 2014 60v. Sirpa Kortet Sakari Takalo-Eskolan setä, Aaro Takalo-Eskola toimi 1950-luvulla Oulaisissa opettajana. Kotiseututyö ja oman alueen hyväksi toimiminen ovat asioita, joiden puolesta hän muistaa sukulaismiehen tehneen pyyteetöntä työtä. ??Hän oli monessa yhteisössä vaikuttamassa. Talven Yrjö oli usein urheilukentällä kuvaamassa, hän kertoo. TEOKSIA ??Pyhäjokiseudun historiaa on tallennettu kolmeen kirjaan. ??Harvapuhheisesta moniääniseksi on Pirjo Santosen tekemä. Kirja on ilmestynyt vuonna 1990 Arto Forsblomin ja Kari Kemin kokoamana. ??50 vuotta Pyhäjokialueen asialla -juhlakirja ilmestyi vuonna 2004. Kirjan toimittamisesta vastasi historioitsija Harri Turunen.. Aaroa pidettiin uudistuksellisena ja harrastustoimintaan yllyttävänä, itsekin kotiseutuyhdistyksessä toimiva Sakari sanoo. 1950-luvulla Oulaisissa opettajana työskennellyt Aa- ro Takalo-Eskola valittiin Pyhäjokiseutu Kustannus Oy:n sivutoimiseksi toimitusjohtajaksi ja hän lupautui 1950-luvun alussa suunnitellun lehden päätoimittajaksi jo lehden perustamisvaiheessa. Harvapuheisesta moniääniseksi-teoksen mukaan Takalo-Eskolan ideana on syntynyt myös lehden nimi, Pyhäjokiseutu. Historiakirjan mukaan nimi hyväksyttiin tosin ensin näytenumeron nimeksi, kun lehdelle haettiin nimiehdotuksia lukijakilpailun avulla. Nimikilpailulla ei kuitenkaan saatu kirjan mukaan ?iskevämpää tai kuvaavampaa nimeä kuin Pyhäjokiseutu?, niin se päätettiin ottaa lehdelle nimeksi. Ehkä niitä on, hän tuumaa. Aaro on Sakarille esikuva monessa. Sakari on Pyhäjokiseudun ensimmäiseksi päätoimittajaksi nimetyn Aaron Toivo-veljen poika. Aaro oli urheilu- ja laulumies Alkuun: Sakari muistelee Pyhäjokiseudun ensimmäistä päätoimittajaa. Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi OULAINEN Oulaistelainen pitkäaikainen suntio Sakari Takalo-Eskola pitää kädessään suurella kunnialla Aarosetänsä kuvaa. Silmät etsivät mustavalkoiseen otokseen ikuistuneen miehen ulkonäöstä yhtäläisyyksiä. Teos on ilmestynyt vuonna 1979. ??Pyhäjokialueen puolesta-kirjaan on koottu Yrjö Talven eli pee/teen pakinoita vuosikymmenten varrelta. Usein kokousten jälkeen Yrjö Talvi nähtiin pyöräilemässä salkkunsa kanssa eri puolilla kylänraittia. Hänen äitinsä tuki poikaa opintielle, vaikka yleisesti kouluttautumista pidettiin tuolloin turhana, hän kertoo kuulleensa. Pyhäjokiseudun ensimmäinen päätoimittaja muistuu Sakarin mieleen myös musikaalisena ihmisenä. . Sellaistakin olen kuullut, että Aarosetää monta iltaa lämmitettiin lehden keulakuvaksi, hän sanoo. Pyhäjokiseudun ilmestymisen alkamista pidettiin eräänlaisena kotiseudun kirjeen aikakauden aloittajana. Lehdeä etäämmäksi tilanneet kiittelivät Pyhäjokiseudun tuovan terveisiä synnyinseudultaan. Varsinkin innostus urheiluun on peruja sukulaismieheltä. 60v . PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Alkuperäinen nimi on osoittautunut käytännössä onnistuneeksi, sillä levikkialueen myöhempi laajennus ei aiheuttanut tarvetta muut- A Ennen ei ollut niin paljon mahdollisuutta saada tietoa. taa lehden nimeä
Meillä oli hyvin lämminhenkinen koti. Asko Talvi on pohtinut maailmanmenoa ja tullut siihen tulokseen, että paperisen lehden uusi nousu on lähellä. . Pitää tietää, mistä milloinkin keskustellaan, hän sanoo. Vanhojen lehtien pinosta Talvi ei ota Pyhäjokiseutua, jolla sytyttäisi takkatulet. Pyhäjokiseudun museohuoneessa on jäljellä muun muassa viimeinen pahvinen matriisi pääuutissivusta vuosien takaa. Arvostus Yrjö-isää kohtaan oli suuri. Esimerkiksi jo 1970-luvulla olimme offset-tekniikalla aallonharjalla, hän pohtii. suus ja sähköistyvä tiedonsiirto lyövät itseään läpi. Olin 2-vuotias, kun muutimme Sievistä Oulaisiin. Olen nähnyt ja kasvanut mukana sen ajan, kun Yrjö-isä nuorena miehenä suunnitteli lehteä ja juurrutti sitä paikkakunnalle, hän muistelee. Nyt hän pääsee seuraamaan, kuinka tytär vastaa nykyajan haasteisiin modernissa kirjapainossa ja uudistaa rohkeasti toimintoja. Aaro oli pidetty ja luotettu henkilö, Asko Talvi sanoo. Päivä, jolloin oma paikal- lislehti ilmestyi, oli lukijoiden parissa odotettu. Kun ihminen ottaa paperisen lehden käteen, se on merkki siitä, että ihminen keskittyy, ottaa itselleen tilaa ja omaa aikaa, hän miettii. Talvi puhuu ammattimaisen journalismin puolesta, mikä takaa luettavuudelle luotettavuuden ja laadun. . Asko itse hiljentää työtahtia ja on suunnitellut siirtyvänsä ensi keväänä eläkepäivien viettoon. Kolmen sukupolven ajan lehtialaa seuranneena ja mukanaolleena hän on alan näköalapaikalla. Lehti oli Yrjölle rakas ja tärkeä, hän jatkaa. Ennen Oulaisiin muuttamistaan Talven perhe asui Sievissä, missä Yrjö oli jo lehtialalla. Olemme perheessämme aina sanoneet, että Pyhäjokiseutu oli perheessämme kuin yksi lapsi. Sukunimen takia haukuttiin ja isää nimitettiin ?tyhjäntoimittajaksi?, hän miettii. Omat lukutottumukset Askolla ovat eriaikojen muovaamat. Postituspuolen uusinta on ollut Tennan suurin projekti. Oulaistelainen myllyyrittäjä Hugo Koivu houkutteli Talvet kotipaikkakunnalleen ja innosti Yrjöä lehdentekemiseen. Äiti piti kodista huolen, hän muistelee. Lapsuuteen kuuluivat myös samanikäisten koltiaisten kiusoittelut. Juoksupojan hommiin kuului muun muassa markan makkaroiden hakeminen kirjapainontyöntekijöille, hän naurahtaa. Yrjö-isän yrittäjyyshenkisyyden Asko tunnistaa itsessään. Se on uusi aluevaltaus ja samalla lisätukijalan hakemista painotoimintaan, Talvi kertoo. Asko Talven oma polku isänsä jalanjäljille lähti nuorena. Hän pääsi tuolloin Oulaisissa olleeseen kirjapainoon ensin pikkuhommiin, minkä myötä kiinnostus alaan kasvoi. . Sen saman sitkeyden ja business-ajattelun hän aistii siirtyneen myös tyttärelleen, joka nyt jatkaa kirjapainoalan työtä Kainuussa. Sirpa Kortet hän huomaa siirtyneen suvunperintönä myös tyttärelleen. . Digitaali-. Nyt hän työllistää Kajaanissa jo lähes sata ihmisiä, Talvi sanoo. Tenna Talvi-Pietarila on ollut luomassa Kainuun maakuntaan varhaisjakelujärjestelmän. . Se on jokin alitajuinen juttu, jota kädet eivät vaan tee. Yhteistyöhön lähti mukaan myös Aaro Takalo-Eskola, joka nimettiin ensimmäiseksi päätoimittajaksi. . Ala on kuin elämäntapa. . Isältään hän kokee saaneensa vahvan tuen yrittäjyydelle. Tuolloin ei vielä ilmestynyt kovin montaa muuta lehteä, mistä tietoa alueen tapahtumista olisi ollut saatavilla. Talvi tietää, että lehtialalla on nykypäivänä myös omanlaisensa haasteet. Uutisvirrat ovat nopeita. Se on nautinto, kun lukee lehteä. Asko loi kirjapainosta ison lehtitalon, jonka asiakkaat löysivät ympäri Suomen. . v 0 6 . 60v. Maanantaina 29. Alalla on ollut suuria muutoksia ja valtavaa kehitystä. Paikalliset uutiset ovat edelleen lukijoille tärkeitä, hän painottaa. Lehtityö on ollut Asko Talven lapsuuden ja aikuisuuden ajan koko ajan läsnä kotonakin. Sen saman asenteen Asko Talvi jatkoi isänsä, Yrjö Talven, työtä kirjapainoalalla. Riskienottamista, sitkeyttä ja puurtamista sekä uudistumista, sellaistahan tämä on ollut, hän jatkaa. Oulaisten kirjapainotekniikka, samoin kuin nyt Kajaanin laitteet, ovat aina olleet alansa edelläkävijöitä. Arvostus isän luomalle kotiseutulehdelle on juurtunut sydäntä lähelle. Kirjapainotekniikka on kehittynyt vuosikymmenien aikana hurjasti. Hankkeessa on ollut mukana elykeskus, jonka kanssa yhteistyössä maakuntaan on luotu kasvaneen yritystoiminnan myötä uusia työpaikkoja. . Postinjakajatkin tiesivät, että Pyhäjokiseutu-päivänä on paljon jaettavaa. Paperin lehden rinnalla hän silmäilee verkkolehteä, mutta printtiversio vie yhä voiton ajankäytössä. . joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU Pyhäjokiseudulla ei pesää sytytetä Sirpa Kortet Lukuhetki: Asko Talvi luottaa siihen, että printtilehdestä tulee vielä luksustuote. Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi OULAINEN Asko Talvi on iloinen siitä, että Yrjö Talven luoma lehtiperinne jatkuu heidän suvussaan nyt kolmannessa polvessa. Printtilehti tulee olemaan uudenlainen luksustuote. Talven Tenna-tytär on ottanut vetovastuun Kajaanissa sijaitsevasta kirjapainosta ja sen kehittämisestä. Ainoastaan yhden asian Asko muistaa, milloin häntä on nälvitty isän puurtamisen takia. . Talvi on havahtunut huomaamaan, että tavallaan historia toistaa itseään. . Se välittyi kaikessa yhteistyössä niin omalla paikkakunnalla kuin laajemmalla Pyhäjokialueellakin.
Marjaana Knuutila kertoo yhden kuvan tekemiseen menneen kaksi tuntia aikaa. jokiseudun ilmestymistiheys ja toimitus olivat kasvaneet ja lehti lähti ensimmäisten paikallislehtien joukossa tietokoneistamaan toimitustaan. Tuossa vaiheessa toimitussihteeriksi tuli Osmo Palonen, joka tiesi tietokoneista ja auttoi toisetkin niiden kanssa alkuun. ??Ensimmäiset tietokoneet olivat massiivisia mötiköitä ja ne menivät usein nurin. v 0 6 . PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Yrjö Talvelta sain hyvän perusopin alalle. palanen vanhaa lehteä v. En tiedä. Siinä oli tosi paljon työtä. Kuvat ja kuvalaatat tehtiin pitkään muualla. Vaikka Talvi teki työtä koko Pyhäjokialueen puolesta, aloitteen ideoineet kokevat, että kirjapaino- ja lehtitalotoiminnan myötä kiinteän muistopaikan sijoittaminen on luontevinta Oulaisiin. Hän on saanut tehdä journalistisia töitä laidasta laitaan eri lehdissä ja myös Yleisradiossa. ??Olen saanut olla oikolukija, toimitusharjoittelija, toimittaja, toimitussihteeri ja päätoimittaja. Ensin metalliset, sitten pahviset, joilla lehti painettiin ja koottiin postitettavaksi. Henkilön pitäisi olla valtakunnallisesti tai kansainvälisesti merkittävä, presidentti, kenraali tai vastaava, Ketonen kertoo tienimien valintakriteereistä. Aloite asiasta on tehty ja jätetty kesällä Oulaisten kaupunginhallitukselle, josta se on edennyt teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Nyt sitä jatkojalostetaan vain uusilla nimikkeillä. Marjaana Knuutilan työhistoria on rikas. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että aloitteen toteutuminen huipentaisi Pyhäjokiseudun 60-vuotisjuhlavuoden. Tekninen johtaja Markku Ketonen kertoo, että aloitteen käsittely siirtyy kuitenkin vuoden 2015 puolelle. . Sen jälkeen Pyhäjokiseutu ja toimittajan työ on otta- nut suuria harppauksia eteenpäin. Toimittajan työn merkitys ja luonne ei ole vuosikymmenien myötä muuttunut, mutta työkulttuuri on kokenut suuren murroksen. ??Vielä 1970-luvulla oli ihan normaalia, että toimittajille oli infotilaisuuksissa alkoholitarjoilua, Marjaana Knuutila muistelee. ??Ehkä toimittajia yritettiin voidella alkoholilla. Opiskelut hoidettiin sitten aikanaan, Knuutila kertoo, miten Talvi luotti jokaiseen työntekijäänsä. Uutishankinta oli 1960-luvun lopulla erilaista kuin nykyisin. Niistä taas tehtiin painolevyt. He toivat yleiseen tietoisuuteen edelleen ajankohtaisen talousalueajattelun. Yhden kuvan teossa meni pari tuntia, Knuutila kertoo. Kone oli sveitsiläinen kuvalaatta-automaatti Elgrama. 1980-luvun taitteessa Pyhä- Talvelle tahdotaan nimikkotie Oulaisiin Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi OULAINEN Yrjö Talven elämäntyön kunnioittamiseksi heräsi monella oulaistelaisjärjestöllä toive saada jokin pysyvä muisto miehestä Oulaisiin. Prosessi vaatii Ketosen mukaan joko asemakaavamuutoksen tai uuden asemakaavan. Vaihtoehto nimikkotielle voisi olla asemakaavassa oleva puisto. 1954. Mutta se on varmaa et- aloitteen taakse asettuneita yhdistyksiä. vät ole itsestäänselviä. Itse- kin olen kaikki Pyhäjokialueen kylät moneen kertaan pikkuautolla ajellut ja kerännyt asiamiehiltä juttuvinkkejä ja välittänyt heidän hankkimiaan uusia tilauksia, Knuutila kertoo. Jutut kirjoitettiin ensin toimituksessa, jonka jälkeen ne oikoluettiin ja juoksutettiin painolle. 1960- ja vielä 1970-luvullakin kuvat tehtiin laatoiksi, joilla voitiin painaa mustavalkoisia kuvia. ??Pyhäjokiseutu oli ensimmäisiä paikallislehtiä, jotka hankkivat oman kuvalaattakoneen vuonna 1969. joulukuuta 2014 60v. Perusoppi Talvelta Henna Haapakoski Toimittajat: Lehtiala kokee kokoajan suuria muutoksia, jotka ovat alkaneet vuosikymmeniä sitten. Henna Haapakoski henna.haapakoski@almamedia.fi OULAINEN Pyhäjokiseudun syntyaikoina lehden teko on ollut aivan erilaista kuin nykyään. juttusoiroiksi, tekivät otsikot irtokirjaimista määräkokoon, tiivistivät rivit ja kuvalaatat paikoilleen ja taittoivat sivuiksi. Ideana oli, että joku toiminta- paikkoihin olennaisesti liittyneistä nykykaduista saataisiin muutettua Yrjö Talven kaduksi tai seuraava tie, joka Oulaisissa nimetään, saisi nimensä Talven mukaan. Aloitteen takana ovat Pyhäjokiseutu-lehden lisäksi Talven lapset, lehden entiset työntekijät, Pyhäjokialueen kotiseutuliitto ja Oulaisten kotiseutuyhdistys, Lions Club, Pyhäjokialueen Ratsastajat ja Oulaisten Yrittäjät. Talvi on ollut aikoinaan mukana perustamassa näitä Pyhäjokiseutu sai oman kuvalaatta-automaatti Elgramansa vuonna 1969. Moni marssi koputtamatta sisään, kertoi vinkkinsä ja jatkoi matkaansa. Emme ole koskaan aikaisemmin nimenneet katuja henkilön mukaan. Siitä alkoi sitten toimittajien taustatiedon etsintä. ??Lisäksi meillä oli asiamiehiä alueen jokaisen kunnan jokaisessa kylässä. Painolla jutut kirjoitettiin uudelleen tinariveiksi. Ensimmäisen Pyhäjokiseudun oman kirjapainon latomakoneissa käytettiin sulaa tinaa, joista valettiin kirjoitusrivejä. Kirjaltajat sijoittivat ne ?laivoille. Monista lehdistä on tullut dokumenttien tekijöitä, mutta Marjaana Knuutila kehuu Pyhäjokiseudun pystyneen pitämään oman yhteiskunnallisen linjansa. ??1960- 1970-luvuilla täällä oli kaksi jättiläistä, Pyhäjokiseudun Yrjö Talvi ja Kalajokilaakson Heimo Kivioja. Oulaisissa käytetään Ketosen mukaan kriteereitä, joiden perusteella paikkoja nimetään. Entinen pyhäjokiseutulainen Marjaana Knuutila tuli taloon helmikuussa 1968, 14 vuotta lehden perustamisen jälkeen. ??En muista, että alkuaikojen toimittajissa olisi ollut ainuttakaan, kellä olisi ollut journalistinen tutkinto pohjanaan. Katujen nimiperusteina on kyseisen alueen historia tai toiminnat. Henkilöiden mukaan nimeäminen olisi Oulaisissa uutta. . Yrjö Talvi opetti meidät ammattiin ja hyvän opin antoikin. Aloitetta ei vielä käsitelty muiden kiireiden vuoksi, Ketonen kertoo. Olemassaolevien katujen uudelleennimeäminen ja osoitteiden muuttaminen ei- tä nykyaikana sellainen ei ole enää soveliasta, hän lisää. Pyhäjokiseutu on vetänyt yhteiskunnallista roolia alusta asti. Esimerkiksi Kaleva toimi yhtenä uutislähteenä. Talvi leikkasi siitä juttuja toimittajan työstettäviksi. ??Absoluuttista totuutta ei ehkä ole olemassa, mutta toimittajien työ oli silloinkin kaivaa niin hyvä totuus kuin mahdollista, Knuutila toteaa. Jutun aiheita tuli myös suoraan toimitukseen
pkt (3,98?/kg) KPL Kaikki loput joulukarkit % 0 -5 alkuperäisistä hinnoista 18, Avoinna uudenvuodenaattona klo 815. suljettu uudenvuodenpäivänä 1.1.20 Hinnat voimassa MA-KE 29.-31.12.2014 Oulaistenkatu 15 - 17, 86300 Oulainen. Toki hänkin Kirsti Avela on kouluttanut aikoinaan Pyhäjokiseudun latojia kymmensormijärjestelmään. tietää, että moni toimittaja on ?luonut. Käsialakirjoitushan on perussivistystä, sillä esimerkiksi tärkeä nimikirjoituksen oikeellisuus perustuu käsialaan. Yhä etsitään esimerkiksi terveydenhuollon tehtäviin tekstinkäsittelijöitä, joille on vaatimuksena kymmensormijärjestelmän osaaminen. Tehtävät sisältävät muun muassa lääkäreiden ja terapeuttien kuntoutussanelujen purkamista ja tekstinkäsittelyä. Lisäksi koulutuksessa opetellaan näppäimistön laskinominaisuuden käyttäminen, joka nopeuttaa numeroiden kirjoittamista. Asiakirjojen oikeaoppisen asettelun puolesta Kirsti Avela puhuu paljon. Nauhuri. Erikoiskirjainten kohdalla on tullut kehittyneempiä tapoja saada kirjainten päälle esimerkiksi heitto- merkkejä. . Muisti on sormissa. Palvelemme ark. Opetukseen kuului myös saneluiden purkaminen, jolloin teksti kuuluu kuulokkeiden kautta. . Sähköistymisen myötä tuli lyöntivirheiden korjaamismahdollisuus kirjoittamisen osaksi. Koneella kirjoittamisen oppitunneilla on aina opeteltu kirjoittamaan niin, ettei kirjoittaja katso sormien liikettä. oman tapansa juoksuttaa sormia näppäimistöllä itselle parhaalla mahdollisella tavalla muutaman sormen tekniikalla. Kymmensormijärjestelmän etuna on kuitenkin se, ettei tarvitse käyttää aikaa kirjainten hakemiseen. . Uskon, että niistä taidoista on työelämässä paljon hyötyä, hän sanoo. Avela uskoo, että he, jotka tietävät asiakirjojen asettelumallin, kiinnittävät hyvin usein sisällön ohella huomionsa myös ulkoiseen asetteluun. Se on valtava haaste kokonaisuudessaan opiskelijoille mutta myös lukioille saada tekniikka toimimaan. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015! Herkkutorilta! Herkkutorilta! K-ruokamestarin K-ruokamestarin valkosipulipikkelsi kreikkalainen salaatti Herkkutorilta! HK Naudan takuumurea ulkofilee 1290 1290 1695 KG KG Santa Maria Tex Mex Soft Tortilla 320 g (3,13/kg) rajoitus: 3 ps/talous Viennetta jäätelökakut 650 ml (1,54/l) rajoitus: 4 pkt/talous KG Ranskalainen patonki 230 g (3,43?/kg) UUNITUORE 100 200 079 K-plussakortilla ETU -61%! PS 2 PKT ilman korttia 2,59. v 0 6 . 60v. Maanantaina 29. Kirjoitusnopeushan on ollut myös palkkaluokan peruste, hän kertoo. Koska kuitenkin suurin osa teksteistä tuotetaan nykyään tietokoneilla, olisi tärkeää paneutua kymmensormijärjestelmän opettamiseen samoin kuin tekstinkäsittelyohjelman hallintaan, hän pohtii. . Konekirjoittaminen on aivojen ja sormien yhteistyötä, hän kuvaa. Korjauslakka ja -nauhat konekirjoituksessa ovat taaksejäänyttä aikaa. Nippeleitä ja nappuloita toimittajan työvälineissä on aina riittänyt enemmän tai vähemmän. Tätä kutsutaan niin sa- notusti sokkokirjoittamiseksi, josta pidettiin myös testejä. 8-21, la 8-18 ja su 12-18. teemu.martikainen@k-supermarket.fi. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU Kirjoittaminen on sormien tanssia näppäimistöllä Sirpa Kortet Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi OULAINEN Kynä ja paperia. Kirjoituskone. Näin hän tekee itsekin. Käsialakirjoituksen puolesta Avela on vähän huolissaan, varsinkin nyt, kun perinteisestä kaunokirjoituksesta ollaan luopumassa kouluopetuksessa. . Tietokone. Koulutin latojia useampana iltana kymmensormijärjestelmään, Avela kertoo. Konekirjoitus- ja tekstinkäsittelytaitojen opettajana Avela on nähnyt, kuinka kymmensormijärjestelmän hallinta tietokoneen käsittelyssä nopeuttaa työskentelyä huomattavasti. Tuolloin syntyi yhteistyö paikallisen kaupallisen alan oppilaitoksen kanssa, jossa Pyhäjokiseudun väki kävi opissa. . Se oli sitä aikaa, kun käsinladonta muuttui konehommaksi. Tuskin sellainen henkilö, joka ei ole käynyt konekirjoitusoppeja, edes tietääkään, miksi F ja J-kirjainten painikkeissa on pienet nystyrät, hän pohtii. Pienet kohoumat kirjai- missa kertovat kirjoittajalle, että siinä ovat molempien käsien etusormien paikat, ikään kuin lähtösatamat, johon kädet asetetaan ja joille sormet palaavat naputtelun aikana. Jokaisella sormella on omat vastuukirjaimensa ja -merkkinsä. Näppäimistön merkkijärjestys ei ole Avelan muistin mukaan Suomessa juurikaan vuosikymmenten aikana muuttunut. Yksi tavoitelyöntimäärä oli 10?000 lyöntiä puolessa tunnissa. Viralliset tarjoukset, tarjouspyynnöt, hakemukset ja muut asiakirjat on hänen tunneillaan ope- teltu aina hyvin ja perusteellisesti. . Sähköinen ylioppilastutkinto tekee tuloaan jo syksyllä 2016. Digitaalinen maailma on tuonut uudenlaiset ulottuvuudet, mutta yhä vielä toimittaja tekee työtään sormilla ja käsillä. Oulaistelainen, nyt jo eläkkeellä oleva, lehtori Kirsti Avela muistaa, kuinka lehtitalossa otettiin askelia tietotekniikkaan. Kirjoitusnopeutta mitataan erilaisin testein, joissa virhelyönneistä tuli sakkopisteitä. . Kamera
6 60v. OULAISIIN PE 2.1. Oulaistelaisten liikkeiden pidennetty aukioloaika muuttuu pysyvästi. Tammikuusta 2014 lähtien olemme auki klo 20.00 saakka jokaisen kuukauden ensimmäisenä perjantaina. ja Luontaistuote 044-0864837 044-0864837 Keskuskatu 2 OULAINEN Keskuskatu 2 OULAINEN
Ma-pe 10-17, la 9-13 Värisilmä xxxxxxx Osoite xxxxxxxxxxxxx Puh. 6 60v. PITKÄ PERJANTAI! PE 3.10. PALVELEMME KLO 9-20 Tutustumishintaan Tammi-ale! PE 2.1.2015 PALVELEMME + tti permanen 9-20 Pinnat uusiksiKLO Värisilmästä Tällä kupongilla leikkaus -paketti # -20% Voimassa 31.1.2015 saakka. NO NS TOP Tammikuun äisen viikon ensimm IDEO Popular aikana tammi- ja käyneiden kesken arvomme pähkinälaminaatti aan Paksuus 7,0 laadukk mm, Style WELLA tArJOuS! 95? ! /m muotoilura 6udan käyttöluokka 23/31. Takuu 8 vuotta kotikäytössä. 2 Suositushinta 11,00 ?/m2 usta JOKA ARKI PÄI nvara a j a VÄ an IDEO Popular ! -leikkaukset ilm muut laminaatit tAPEttEJA! Avoinna lAAttOJA! VInyylImAttOJA! pe klo 20.00 E L IA L II T S K E T Tammi-ale! -50 % A A K L A Inventaario -50 % poistoja! -30% % Pinnat uusiksi Värisilmästä IDEO Popular tammi- ja pähkinälaminaatti luxflOOr tammi- ja pähkinälaminaatti tapetteja, laattoja, laminaatteja tArJOuS! Paksuus 7,0 mm, käyttöluokka 23/31. Takuu 8 vuotta kotikäytössä. Paksuus 8,0 mm, käyttöluokka 23/32. Takuu 15 vuotta kotikäytössä. PALVELEMME tArJOuS! 9 95? /m 2 Paksuus 7,0 mm, MA-KE ja PE 9-17 käyttöluokka 23/31. tArJOuS! Takuu 8 vuotta TO 10-18 kotikäytössä. 8 95? LA SOP. 474 789. MUKAAN 2 OULAISTENKATU/m 26 L 9 Suositushinta 86300 OULAINEN 11,00 ?/m 2 AJANVARAUKSET P. avoinna klo 20 saa tArJOuS! 9 -50 Takuu 8 vuotta kotikäytössä. Kehäkatu 2, Oulainen Osoite xxxxxxxxxxxxx p. Takuu 25 vuotta kotikäytössä. 044-0864837 8 kka! tArJOuS! 995? 95? /m2 /m2 ja Luontaistuote Suositushinta 16,05 ?/m2 Suositushinta 11,00 ?/m2 Oulaistenkatu 24 OULAINEN. p. (xx) xxx xxxx Palvelemme: ma-pe 00.00-00.00, la 00.00-00.00 Palvelemme: ma-pe 8-17, la 9-13 www.varisilma.fi Oulainen 2 www.varsisilma.fi 95? /m AntIquE Elm laminaatti Tumma ja tyylikäs 2-sauvainen laminaatti.Paksuus 8,0 mm, käyttöluokka 23/32. Takuu 25 vuotta kotikäytössä. Värisilmä xxxxxxx tAPEttEJA! lAAttOJA! VInyylImAttOJA! saakka! 6 95? /m2 Suositushinta 11,00 ?/m2 tArJOuS! 9 95? /m2 IDEO Popular Oulaistelaisten liikkeiden pidennetty aukioloaika muutSuositushinta muut laminaatit tuu pysyvästi. 16,05 ?/m2 Tammikuusta 2014 lähtien olemme auki Paksuus 7,0 mm, klo 20.00 saakka jokaisen kuukauden ensimmäisenä käyttöluokka 23/31. tArJOuS! perjantaina. -70% luxflOOr tammi- ja pähkinälaminaatti Paksuus 8,0 mm, käyttöluokka 23/32. Takuu 15 vuotta kotikäytössä. Perjantaina 2.1. 472 422 TAI WWW.HIUKZETTI.FI tIquE Elm laminaatti ma ja tyylikäs 2-sauvainen laminaatti.Paksuus 8,0 mm, öluokka 23/32. (xx) xxx xxxx Palvelemme: ma-pe 00.00-00.00, la 00.00-00.00 www.varis Keskuskatu 2 OULAINEN MuotiOjan alennusmyynnistä talvivaatteita -30%-40% -50% -60% ALAKERAAN POISTOMYYMÄMÄSTÄ KAIKKI TUOTTEET -50% -60% -70% Alakerta avoinna: ma-ti 10-18, uudenvuodenaattona 31.12. 10-15, pe 10-18, la 10-15. Avoinna uudenvuodenaattona 31.12. klo 9.30-15 Suljettu uudenvuodenpäivänä 1.1.2015 Pe 2.1.2015 jatkoaikaa klo 20 saakka!. 08 472 584 Puh
Pienempikin pyykkimäärä puhdistuu hyvin suuren XXL-kokokisen rummun ansiosta. näyttö, Android 4.2 käyttöjärjestelmä, 5 Mpix kamera ja tehokas 1,2GHz tuplaydinsuoritin entistä miellyttävämpään käyttökokemukseen. Musta ja valk. A L E h in t a ! Luxor 42? LED-TV MONITOIMITULOSTIN KAUPANpäälle KAIUTTIMET 139,- A L E h in ta ! Paranna TV:n ääntä edullisesti, mutta laadukkaasti tällä aktiivikaiutinparilla. Erinomainen bassotoisto, Auto Standby toiminto ja ohjaus TV:n kaukosäätimellä. h in ta ! E L A 199,OBH 6719 Canon VALOKUVAPAPERI Yamaha NX-50 WORKFORCE WF-2630WF, WIFI. Pienikokoinen ja edullinen nelitoimitulostin, jossa on Wi-Fi-yhteys ja toimintoja kotitoimistoa varten. -45% 59,90 79,- 99,- OBH SAUVASEKOITIN Indigo Stick Mixer 6712. 6 60v. B50-45 MCD2PMX KANNETTAVA TIETOKONE 15,6? AMD E1-6010 -prosessori. huomioi pesuainetyypin automaattisesti. HEPApoistoilmansuodatin takaa A-luokan suodatustuloksen. Bosch SMU57M12SK Rosenlew ASTIANPESUKONE PESUKONE Täyttömäärä 10 kg. Paino 275 g/m2, 50 arkkia paketissa. Hienontaa nopeasti ja helposti kasvikset, mausteet, juuston jne. A L E h in ta ! 9,90 /2pkt -50% Osta nyt, maksa tasaerissä! *10kk korotonta maksuaikaa tasaerissä! 899,- Pe 2.1.2015 avoinna klo 20 saakka! Keskuskatu 11 Oulainen Puh. Kestävä, tehokas ja hiljainen inverter-moottori. Max. Irrotettava varsi on ruostumatonta terästä. 4 vaihdettavaa terää vaahdottamiseen, sekoittamiseen, soseuttamiseen ja hienontamiseen. Portaaton nopeudensäätö. -29% R A K E T T IN A L E h in ta ! O I T N Y Y M ! ta A L E h in 49,90 19,90 14,90-70% 69,90 -72% ALKANUT! TEHOLEIKKURI Tulosta valokuvat tälle kiiltävälle valokuvapaperille. VGA, HDMI, 2 x USB 3.0, 1 x USB 2.0. 4 GB keskusmuisti, kiintolevy 500 GB. linkousnopeus: 1400 rpm A L E h in ta ! -36% Samsung Trend Plus Auto All in 1 . Takuu 12 kk. A L E h in ta ! 229,90 Samsung PUSSITON IMURI Pölypussiton imuri, jonka siivousteho kovalta lattialta on parasta A-luokkaa. Ajastin ja jäljellä olevan pesuajan näyttö. 08-473740 www.teknisettokola.fi ma-pe 10-18 la 10-15 Avoinna uudenvuodenaattona 31.12. Gigabit Ethernet 10/1000M. klo 10-15. Windows 8.1 64-bit. Energialuokka A++. Äänitaso 44 dB. Monipuoliset ohjelmat. Leveys 60 cm. A L E h in ta ! A L E h in ta ! 149,--40% LSX42DL275BMS Full HD, jossa DVD-T2/C virittimet, MPEG4, sekä CI+ Hyvät liitännät 2*usb, 2*hdmi, 1*scart Txt tv, 1000+alasivumuisti. 249,- A L E h in t a ! 449,- 499,-44% 399,- -34% 599,- 699,- Epson Selkeä 4
Näyttelytilassa on Yrjö Talven työväli- . Lumikengät JOULUTUOTTEITA (14,90) 2kpl 50*60, 600g untuvaista höyhentä LOPUT NYT VAIN 60,(199,-) www.sarinkaluste.fi yleisötilaisuuksissa. Siteet . Lenkille . Miehille VOITELEMATTOMAT Suositut 159,- Nyt vain Fischer ZERO SUKSIPAKETIT ovh. p. Naisille . Metsäsukset . ym. . Topat . Peltonen . Mailat Avoinna arkisin 10-18 lauantaisin 10-15 Kaikk . Vuosisarja siellä ei kuitenkaan ole täydellinen. Sirpa Kortet Avoinna pe 2.1.2015 klo 20 saakka! . Esim 109,99,- pitopohjasukset 199,Alk. Nyt 159,- Peltonen/Yoko - Aikuisille -20% jopa ovh. % 0 7 0 -5 ovh. % ovh. Nyt 249,- JÄÄURHEILUOSASTOLTA! 0 5 Mahtava Mailavalikoima! jopa % ovh. 99,- 388,- Saimme tehtaan eriä lisää! -20 ® . Talveen . Miehille . Salille . Juhlavuoden aikana laatikoiden aarteita on ollut tunnistettavissa muutamissa alkoi mahtava ALE ALKAA! LYHTY MAKEISILLA neitä, kirjapainon historiaa, valokuvia ja luonnollisesti kirjoiksi sidottuja Pyhäjokiseutuja. Aikuisille . Värien tuleminen mustavalkoisuuden rinnalle näkyi muun muassa sarjakuvissa. SUKSITALOSTA LÖYTYY! USKOMATTOMAT -30% NYT VAIN Digitaalinen juttu- ja kuvaarkisto Pyhäjokiseudulla on tullut käyttöön 2000-luvulla. Se ei ole julkinen, mutta sinne pääsee lehtitalon tietoverkosta salasanojen avulla esimerkiksi toimittajan kanssa yhdessä. Digitaaliseen aikaan siir- TALVIALE! Huippulaatua Halvalla! LAMPAANTALJAT LYHDYT ryttäessä toimittajien ottamista valokuvista ei enää tehdä paperivedoksia. Hiihto-/ ulkoilupuvut Ym. Asennus ALK. 168,184,JR SR . Kirjat ovat säilytyksessä vuosinumerojärjestyksessä Pyhäjokiseudun toimituksessa. Hyvin suuresta osasta kirjoja on tuplakappaleet. Naisille . Housut . Kaikki Pyhäjokiseudut, vuoden 1954 näytenumeroista lähtien, on sidottu vuosikirjoiksi. Suojat . Kun idea herää, otathan päätoimittajaan rohkeasti yhteyttä! Tervetuloa ALEhulinaan läheltä ja kaukaa! PERJANTAINA JATKOAIKA KLO 9-20 VALIKOIMAT HUIPPUMERKIT! -30 % -30 % 9,90 -40% UNTUVAINEN HÖYHENTYYNYSETTI Terttu ja Niilo Aitto-oja sekä Esko Järvenpää löysivät mielenkiintoista luettavaa vanhoista lehdistä. Eläkkeellejäämispuheisiin puolestaan on haettu tietoja siitä, mitä kyseisessä oppilaitoksessa tai yrityksessä tapahtui samaan aikaan. Pyhäjokiseudun vanhojen lehtien arkistosta on tullut arvostettu ja tykätty paikallisasioiden arkisto! Kesällä 2012 Yrjö Talvesta ja Pyhäjokiseudun historiasta kertova näyttely avattiin Saukontiellä olevaan Perinnekeskukseen. Wanhan Woiman kanssa yhteistyössä luodun idean saivat Taina Talvi ja Anne Jyrki Talvi innostui etsimään vanhoista Pyhäjokiseuduista tietoa Pohjanmaan radan sähköistymisestä. Kevyttopat . Luistimet . 6 60v. Kaikki vanhat lehdet on sidottu kirjoiksi Kotiseutuasiaa: Lehtiä saa selata toimituksessa ja Perinnekeskuksessa. Sirpa Kortet Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi OULAINEN Monesti tulee kyselyitä, mistä löytäisi sen vanhan lehden, jossa oli aikoinaan juttu itselle tärkeästä asiasta. 0440 658300 KENGÄT SUKSIPAKETIT KAIKKI . Ne herättävät kiinnostusta. Sauvat . Kuntosukset . Fischer . Saappaat TALVITEKSTIILIT i Uskomattomia TARJOUKSIA! 99,- i Kaikk % RAKETTIMYYNTI ON ALKANUT!! Tehtaan eriä kuntolaitteita ja polkupyöriä POISTOHINTAAN! Ks. Lapsille Huippusuosittu Atomic Pro suksi . 1960-luvun lehtikirjoista puuttui yksi tietty numero. Yoko . Sitä ei ole missään sidotuissa kirjoissa, mutta henkilö, joka lehteä etsi, on varma, että lehti on sinä päivänä ilmestynyt. Sukset . Vuosikymmenten ajalta Pyhäjokiseudun toimituksessa on ruskeita laatikollisia negatiiveja ja mustavalkoisia valokuvia. Henkilöt ja tapahtumat alkavat olla jo hankalia tunnistettavia. Kilpasukset . Luontoon . Kun ei tullut silloin laitettua talteen tai aika on piilottanut lehtileikkeen liian hyvään talteen. Vastaus on yksinkertainen. Sähköiseen arkistoon jäävät yleensä ne valokuvat, jotka ovat olleet lehdessä. Atomic . Lapsille Nyt 155,- Vielä - Luistelu - Perinteinen 175,- erä! Rukka hiihtopuku . netistä www.urheilupajala.fi Muista suuren suosion saavuttaneet nettisivumme URHEILUPAJALA.FI - Paljon maksuvaihtoehtoja - 044 338 4007 Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-15. Lukijat ovat hakeneet vanhoista lehdistä uutisia, mitä tapahtui omalla alueella juuri silloin, kun henkilö syntyi. Tähän meillä nuoremmilla ei ole selitys- tä, mihin kyseinen lehti on joutunut. Vuosikirjojen avaaminen julkisesti selattaviksi on herättänyt paljon kiinnostusta. Pyhäjokiseudun museohuoneen avauduttua vanhojen lehtiemme ääressä viihtyy viikottain innokkaita tiedonhakijoita. Yksi suosituimmista tilanteista ovat ystävien, työkavereiden tai sukulaisten syntymäpäiväjuhlat ja eläköitymishetket. Kuva otettu Perinnekeskuksessa Yrjö Talven ja lehden näyttelyosaston avajaisissa. Meriläinen, jotka toteuttivat pysyvän näyttelyosaston omana visuaalisen viestinnän opinnäytetyönään. Avajaiset vietettiin Weteraanimoottorikerho Wanha Woiman kerhoiltana ja kiinnostus menneisiin uutisiin herätti paljon muistoja. Heinäkuisilla valtakunnallisilla weteraanikonepäivillä Pyhäjokiseudun osastolle pysähtyy moni lukemaan kotiseudun asioista. Karhu . Parhaillaan on mietinnässä, miten kuva-arkisto saataisiin sellaiseksi, että jokaisen kuvan tiedot tulisi dokumentoitua. Vapaaaikaan . Salomon . Siksi olemme voineet laittaa täydellisen vuosikirja-arkistomme pimeään, mutta toiset versiot julkisesti selattaviksi museohuoneeksi nimeämäämme tilaan. Hiljattain paljastui yksi mysteeri. Kengät
joulukuuta 2014. PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29
mennessä. tiasi ja Tarkkaile siis pos , saat ota kortti talteen sillä hyviä etuja! 201 Ka n ta-a siak as 5. v 0 6 . ntyy 60v. Maanantaina 29. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU Ilmoitukset Päätoimittaja Sirpa Kortet Ilmoitusasiakas toimittaa ilmoitusmateriaalin joko paperilla tai sähköpostilla. Materiaali voi olla täysin valmis lehteen laitettavaksi tai ilmoitus tehdään Pyhäjokiseudussa. Myyntipäällikkö Jarkko Rautio myy tai ottaa vastaan ilmoitusasiakkaalta ilmoitusvarauksen, ja varaa ilmoituksen sovittuun lehteen. Toimittaja Heli Nurkkala Toimittaja Laura Seppä Hanna tallentaa valmiin ilmoituksen lehteen Jarkon varaamalle paikalle. Ilmoitusvalmistaja Hanna Tenkula tekee ilmoituksen tietokoneella joko entistä ilmoitusta mallina käyttäen tai kokonaan alusta alkaen. Kuvia ilmoituksiin saa asiakkailta, heidän kuvapankeistaan netistä tai Pyhäjokiseudun sähköisistä arkistoista. Joskus tuotteita kuvataan myös Pyhäjokiseudun konttorilla. Tehdystä ilmoituksesta lähetetään sähköpostilla vedos asiakkaalle, joka joko hyväksyy ilmoituksen laitettavaksi lehteen tai sitä korjataan, jos hän haluaa siihen muutoksia. Toimittaja Heidi Laikari Toimittaja Henna Haapakoski Myyntipäällikkö Jarkko Rautio Ilmoitusvalmistaja Hanna Tenkula Hei kanta-asiakkaamme! Lähetämme vuoden 2015 kanta-asiakaskortit 9.1
Porukalla mentiin näissä asuissa rantaan. Sieltä palattiin vielä kirjapai- noon illallisille ja tanssimaan. Pottutien on pitkä, joten siinä ajaa huruuteltiin verkkaisesti ja jännättiin, josko happi renkaassa riittää määränpäähän. Huh, päädyttiin Vihantiin ja huoltoasemalle. Ne olivat hauskat juhlat. Näin joulun aikaan tulee mieleen myös Kotiseudun Joulu. Minä ajoin ja työkaveri katsasti ohilipuvia maisemia. Pyhäjokialue on siitä veikeä paikka, että se jaksaa aina yllättää. Eikös vain olekin upea...? Erään tällaisen reissun tein työkaverini kanssa. Pääsin kamera kaulassa lähelle loukkaantunutta Arkistokuva: sirpa kortet karhua, mutta en risukosta johtuen onnistunut saamaan tarkkaa kuvaa. Mutta eipä hätää, jälleen kerran vakuutan itselleni, että älä usko navigaattoria. Enhän minä voinut sanoa, että en ole Aho. Kunnes löytyi patterikäyttöinen vekotin, joka reippaan tunnin puhkui ja puhisi sen verran ilmaa rattaaseen, että matka saattoi jälleen jatkua. Tämä reissu oli yksi niistä ikimuistoisimmista, mutta kaikin puolin metka matka. Heli Nurkkala että tässä on Piippolasta Aila Aho. joulukuuta 2014 60v. Lehdenteko jättää muistoja tekijöille Karhujahti jäi mieleen Erikoisimpana tulee mieleen karhujahti pääsiäisen aikaan, oliskohan ollut vuonna 2006. Oulaisten keskustan tuntumassa tapahtuneeseen jahtiin osallistui kymmeniä metsästäjiä ja runsaasti uteliasta yleisöä. Kännykät pirisivät ja viesti kulki. Panimme kalenterimerkintöjä päivän täyteen ja hyppäsimme pirssiin. Hiljensin vauhdin ja ajoin nätisti tien poskeen. Sehän ilmestyi aina joulun alla ja asiamiehet myivät sitä talosta taloon. Helinälle sanoin, että en minä voi korjata asiaa. Kai se nimi siitä ajan myötä kului. Siellä oli naivistinen näyttely, ikoninäyttely ja kerran esillä olivat Kotiseuden Joulun kannet eri vuosilta. Marja-Leena Keinänen Aila Kallio Arkistokuvat: sirpa kortet ja maija rankinen Rapujuhlat ovat hauskat! Kuolleet jänikset jäivät kuvaamatta Sain omasta mielestäni kuuman juttuvinkin Haapavedeltä. Teimme mustista jätesäkeistä herroille frakit ja rouville sal-samekot. Vilkaistiin, että onpas jännä, ettei huoltamolla näy yhtään valoja. Ensin kokoonnuimme lehden tiloihin. Kun muut saapuivat, oli pöydällä odottamassa kontaktit, joita sai ruveta soittelemaan. Yksi eksoottisista erikoiskokeista on Pyhäjoen, ja sanotaan nyt, Vihannin välinen Pottutie. Juttuahan tuosta tapauksesta piti saada oikein kuvien kanssa. Ajoin vinkin antajan ohjeen mukaan, eikä jäniksiä vain näkynyt. 60v . PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Ei näkynyt valoja, kun oli laaja sähkökatko. Kompura ei toiminut, joten rengas pysyi ilmattomana. Tämä harmitti vietävästi. Toimittaja Sirpa Kortet osallistui ?jahtiin. Minä ja Helinä (nykyinen Ängeslevä) oltiin valmiudessa. Niin, ne jänikset olivat siellä viikko sitten, kertoi vinkkaaja. Jänikset jäivät kuvaamatta, mutta juttu tapauksesta syntyi silti. Simo Husso. Moni harrastajakirjoittaja sai siinä tekstejään julkisuuteen. Ympärillä on vakuutuksesta huolimatta vain metsää ja sitäkin silmänkantamattomiin. Pottutieksi raitti on ristitty siksi, koska Pyhäjoen perunaa on kuskattu reittiä pitkin Vihannin perunatehtaalle tuloksekkaasti. Pottutietä siis huristelimme ja poks. Vierailu meni sillä tavalla. Pultit kiinnitettiin ja varmistettiin, että niiden ote pitää ja taas matka jatkui. Se auton alle laitettu vararengas oli ollut hetken käyttämättä. Siinä oli sen verran vikaa, että ilmaa riitti vain renkaan yläpuolelle. Yrjö esitteli Jormalle, No, ei hätää, olihan meitä kaksi näppärää liikenteessä. Iltapäivällä alkanut karhujahti huipentui iltahämärässä, kun karhu saatiin hengiltä. Jari Niemi Arkistokuva: jari niemi Kalliosta tuli vierailun ajaksi Aho Jari Niemi väijyi kameransa kanssa viranomaisten ja metsämiesten kanssa karhua puiden katveessa Oulaisissa keväällä 2006. Voihan puuttuvat pultit Pottutiellä! Navigaattori hokee, että olen perillä. Niihin sitten vieraat puettiin. Eteen tuli jo Ylivieska-kyltti, jolloin aloin epäillä, että olenkohan sittenkin oikealla tiellä. Rengas vaihdettiin ehyeen, rikkinäinen päätyi takapaksiin ja matka jatkui. Hän tuli hyvin aikaisin toimitukseen. Siellähän ne pultit iloisesti pyörivät pölykapselin sisällä, mutta jokainen yksilö tarkasti tallessa. Oli kaupunginjohtaja, pankinjohtaja, kansanedustaja ja ilmoittaja-asiakkaita. Autosta puhkesi rengas. Olin tullut aika vasta Pyhäjokiseutuun töihin ja olin käynyt esittäytymässä Yrjölle. Autosta ulos ja pölykapseli irti. Se vetäisee hihastaan valttikortit kysyen ?Hoksasitkos, että täältä löytyy tällainenkin paikka. Ahon Jorma tuli silloin Osuuspankin toimitusjohtajaksi, ja hän tuli tutustumaan Pyhäjokiseutuun. Minä ajattelin, että ei kai se haittaa, minä sitten olen Aila Aho. Siitä on revitty huumoria moneenkin kertaan. Ylivieska-tien varressa oli havaittu suuri joukko kuolleita jäniksiä. Minä tartuin topakkana toimeen, otin kameran mukaan ja hyppäsin autoon. Yrjö oli aamuvirkku mies. Olin ensimmäisiä päiviä töissä. Kysäisi siinä vielä ohimennen, että kiristithän renkaan pultit. ??Jaa, että kiristinkö. Sitä asiaa ei Yrjö huomannut, eikä huomannut Jormakaan. Toinenkin muisto tuli mieleen, mikä on minusta hauska. Meillä oli Haapaveden toimistossa yksi huone näyttelykäytössä. myös ja saimme ihan hyvän juttukokonaisuuden aikaiseksi. Nallekin pääsi lopulta hengestään. Pääsiäisenä vuonna 2006 oulaistelaisasutuksen keskellä liikkunut karhu kiinnosti lukijoita. Soitto juttuvinkin antamaan numeroon vahvisti, että oikealla tiellä ollaan, mutta jäniksiä ei vain näkynyt. . Puhelun jälkeen suunta on jälleen selvillä ja matka jatkuu. Olen syntynyt Pyhäjokialueella ja risteillyt näillä selkosilla ristiin rastiin. Oli pieni budjetti, mutta paljon mielikuvitusta. Yrjö oli leikellyt valmiiksi maakunnan lehdet ja kirjoittanut saatesanoiksi, että kerro Yrjöltä terveisiä. Rapujuhlille jätesäkit päällä Siihen aikaan pidettiin yleisiä Rapujuhlia ja me Ängeslevän Helinän kanssa järjestimme oheen asiakastilaisuuden. Älä usko, vaan ota luuri käteen ja soita jututettavalle. Helinä oli somistanut pitkät pöydät rantakaisloilla, katossa oli kalaverkot. Kättelin vain ja sanoin: ?Aila Aho.. Sen vierailun ajan minä olin kuitenkin Aila Aho. Pottutiehän lähtee Pyhäjoelta kasitieltä Vihantia kohti. No en, kun sinähän ne kiristit, vastasin. Vieruskaverin ilme kertoi, että tässä sitä ajellaan soratietä pitkin ja renkaanpultit ovat kiristämättä
Ehdimme vuosien myötä kyllä ottaa yhteen monista asioista, mutta aina rakentavassa hengessä; molemmat osapuolet varmoina siitä, että ajoimme paikkakunnan ja alueen etuja. Nyt muumimamma on kunniapaikalla työhuoneessamme. Mutkia matkoilla Suunnistus on olennainen osa toimittajan työtä. Perillä olivat haastateltavat onneksi juuri vasta päässeet hyvään tarinointivauhtiin, ja nauruhan siitä irtosi, kun kuulivat toimittajan tulomatkasta. Toisinaan pitää haastateltavalle paljastaa heti kättelyssä oma tyhmyytensä. Kun jutunteossa kiertää kuudessa eri pitäjässä, ei voi mitenkään tietää niiden joka ikistä perukkaa. Useasti olen soittanut hätäpuhelun Pyhäjokialueen hyvin tuntevalle miehelleni, joka on neuvonut minut oikealle tielle. Välillä tilannetta on pahentanut toimituksen auton bensamittari, joka on näyttänyt huolestuttavan alhaisia lukemia. Aikataulu paukkui, ja toimittaja repi hetken hiuksiaan, kunnes tomerana tee-se-itse-naisena vaih- Siihen aikaan kun seutukuntia tehtiin Paikallislehti on tapahtumien keskiössä, jos ei tyydy raportoijan rooliin. Mutta se kävi oitis selväksi, että haasteet paikallislehdessä olivat paljolti erilaiset kuin kirkon lehdessä. Toimituksen työtilat olivat vielä Sampsankadulla, 1974 valmistuneessa ja myöhemmin laajennetussa kirjapainorakennuksessa. En muista sanoja, mutta suunnilleen tuo kuva minulle jäi. En tuntenut itseäni muumimammaksi, enkä aikonut olla pehmolelu, mutta jotenkin lahja kolahti. Kantapään kautta on opittu, ettei kannata leikkiä kaikkitietävää, vaan ajo-ohjeiden antajalle voi aivan suoraan sanoa, että kerropa mihin suuntaan ensiksikin keskustasta lähdetään. Laura Seppä Oli aikamoinen pettymys todeta, että kuntalaivat kääntyvät todella hitaasti ja huopaavat herkästi. Yhteistyö takasi itsemääräämisen paremmin kuin Oulun alustalaiseksi taipuminen. Seutukunnat ja alue pilkkoivat vanhat jokilaaksojen talousalueet, ?vihulaisista?, kuten Pyhä- ja Kalajokilaaksoista, piti tulla kumppaneita. Oulaisten silloinen kaupunginjohtaja Antti Niemelä ja valtuuston puheenjohtaja Jorma Perälä. Heillä oli tuomisinaan keramiikkainen muumimamma punaraitaisine essuineen! Kaupungin isät katsoivat, että tehtäväni paikallislehden vetäjänä oli sama kuin muumimamman: pitää kodin (kotiseudun) puolia kaikessa ja olla äidillisen pitkähermoinen. Matka voi tyssätä joskus tylysti tien poskeen. Kerran puhkesi jutuntekoon mennessä autosta rengas. Ei muuta kuin täysillä sekaan! Pyhäjokiseutu otti aktiivisesti kantaa seutukuntien, yhteistyön ja Oulun Eteläisen puolesta, sekä palstoilla, uusilla julkaisuilla, että osallistumalla monien tilaisuuk- sien järjestämiseen. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@ muistoja tekijöiltä vuosien varrelta Muumimamma tuli taloon Tulin Pyhäjokiseudun päätoimittajaksi Oulusta vastaavasta toimesta, joten työnkuva ei ollut uutta. Pahimmat työmuistoni liittyvät siihen, että olen ollut eksyksissä ja sen takia myöhässä sovitusta haastatteluajasta. Kun aloitin Pyhäjokiseudun päätoimittajana, yhteiskunnallisten kuvioiden myllerrys oli alkamassa. Tärkeää asiaansa lin- jan toisessa päässä toimittavalle ihmiselle ei raaski sanoa, että nyt pitää mennä. Lopputuloksena on pahimmassa tapauksessa puhelimessa omituiselta kuulostava äheltäjä, juttukeikalta myöhästyvä toimittajanrenttu ja päänsärky. Sekään ei aina auta, vaikka selviäisi lähtemisestä kunnialla. Alkuperäiset taulut ovat Pyhäjokiseudun nykyisen toimituksen seinillä. Kaksi kättä ja suu eivät riitä yhtä aikaa puhumishommaan, pukemispuuhaan ja lisäksi vielä tietsikan ja kamerankantotouhuun. Uudet kuviot muodostuivat, ja väliin tuntui jo siltä, että yhteistyö oli oikeasti nousukiidossa. Perille pääseminen ei aina ole niin helppoa kuin luulisi. Eräänkin kerran lähtijä on juuttunut eteisessä takkia päälle pukiessaan puhelimeen. Jos ne olisi voitu ylittää, ehkä nämä seudut olivat nyt vahvemmilla soten ja muiden haasteiden edessä. Montakohan sukupolvea vielä pitää vaihtua, ennen kuin esimerkiksi Oulaisten ja Haapaveden, tai Nivalan ja Ylivieskan kesken kilpailu voi vaihtua yhteistyöksi? Marjaana Knuutila Yrjö Talven työssään käyttämät välineet ovat esillä Wanhan Woiman Perinnekeskuksessa. Hyvät suunnitelmat kaatuivat toinen toisensa jälkeen isiltä perittyihin epäluuloihin ja kateuteen. Viikottain tulee lähtöjä määränpäihin, joissa ei ole ennen tullut käytyä. Nykyiset toimitustilat ostettiin 90-luvun lopulla. Työhuoneessa oli paljon kaappeja täynnä tavaroita Yrjö Talven ajoilta asti. on tallessa myös kotiseutuarkistossa. Etsin edelleen teiden sankaria Tulipalokiire on ajanut moneen kommellukseen. Kertoa nyt kaikille ajaneensa ojaan. Pelastuksekseni oli moottorikelkkailija, joka kävi hakemassa traktorin kotoaan ja auttoi minut pulasta. Tohkeissani en osannut muuta kuin sanoa kiitos. Olen etsinyt tätä teiden sankaria kolumnissani, lisähoukuttimena lounastarjous. Vielä en ole päässyt ruokaa tarjoamaan. Minulla kului niiden tutkimiseen eräskin iltapuhde, sillä sisältö kertoi avartavaa historiaa. Vihreää valoa tuli valtiota myöten. Marjaana Knuutila toi auton alle vararenkaan ja jatkoi matkaa. Seiniä koristivat Hermanon akvarellit Pyhäjokiseudun ja kirjapainoyhtiön hallintomiehistä, joihin olin ehtinyt aikoinaan tutustuakin. Ensimmäisten viikkojen aikana kävi pal- sirpa kortet jon vieraita, mm. Kuinka noloa, ajattelin. Pääsenkö lunastamaan velkani nyt? Heidi Laikari. Lisähuolta on tuottanut bensakortin unohtaminen toimitukseen. Parhaiten mieleeni on jäänyt kuitenkin ojaan ajaminen Haapaveden Mieluskylällä. Auton sutiessa ojan pohjalla tein mitä kuka tahansa nainen olisi tehnyt: Soitin miehelleni. Mieheni kehotti minua koputtelemaan lähialueen talojen oviin ja kysymään nostoapua. Taustataulussa näkyvät myös Herman Wiirretjärven piirrokset Pyhäjokiseudun ja kirjapainoyhtiön hallinnon miehistä. Juttukeikat ovat usein tutuissa ja turvallisissa paikoissa, mutta eivät silti aina. Yrjön ?aarteita. 60v . 60v. Maanantaina 29
joulukuuta 2014 60v. päätoimittajat muistelevat vastuuvuosiaan 1) Milloin olit Pyhäjokiseudun päätoimittajana? 2) Mitkä asiat olivat tuolloin päivän puheenaiheina. Olimme todella monessa mukana. 3. EU, euro ja seutukunnat + alueet (Oulun Eteläinen meillä). Toimitukseen palkattiin uusi toimitussihteeri ja yhdestä toimittajasta tehtiin uutispäällikkö. Paikallisen lehden merkitys on erittäin suuri ja toimittajat tekevät merkittävää työtä kotiseudun elinkeinojen ja kulttuurin hyväksi. Marjaana Knuutila: EU-aika tuli osaksi paikallisuutta arkistokuva: Sirpa Kortet 1. Tehtiin myös lehtiuudistus. Se on tällä hetkellä Maaseudun Tulevaisuuden kuukausittain tuleva liite, joka on vahvaa luettavaa ja erinomainen ilmoituskanava maatalouskaupalle. Lehden myyntipäällikkönä toimii edelleen 80-luvulla Pyhäjokiseudun ilmoitusmyyjänä toiminut Jussi Korkia-aho. Hyvistä uutisista jäi mieleen OE:n kuntien alustava sopimus työn- ja vastuidenjaosta, jossa Oulaisille lankesi vastuu hyvinvointi- ja sairaanhoitopuolesta. Lehden sisältöä ja ulkoasua uudistettiin vastaamaan ajan haasteita. Vaikka nelivuotinen rupeama Pyhäjokiseudun päätoimittajana oli haasteellista aikaa, oli se myös antoisaa. Monesti jälkeenpäin olen kiitollisena miettinyt vuosiani Pyhäjokialueella. Mukavat sidosryhmät, mutta etenkin loistavat työkaverit tekivät raskaatkin ajat vähintäänkin siedettäviksi.. Muutoksia todella oli! Tuohon aikaan osuuskaupat yhdistyivät. Olin lehden päätoimittajana 12.11.2007-30.11.2011. 2. Päin vastoin. Vastaavana päätoimittajana jatkoi Yrjö Talvi, lehden perustaja ja toimitusjohtaja. Suurin puheenaihe tuon reilun neljän vuoden aikana oli ydinvoimalan saaminen Pyhäjoelle. Erityisesti on jäänyt mieleeni loppuvääntö, joka käytiin Pyhäjoen ja Simon kuntien välillä: hyvässä hengessä, mutta tosissaan. Painopuolella toimintaa tehostettiin Eero Haaraniemen johdolla ja Graaffisen teollisuusliiton asiantuntijoiden avustuksella. 1980-luvun puoliväli ja sen jälkeinen aika oli taloudellisesti haastavaa aikaa paikallislehdille erikoisesti silloin, kun lehdellä oli oma painolaitos. Toisen päätoimittajan tehtävä oli näin hyvin monipuolista. Yli kymmenen vuoden Venäjän työrupeman jälkeen palasin kotiseudulle Raaheen ja perustin pienen tili- ja konsultointitoimiston ja erikoistuin vain koneyrityksiin. Myös itselläni on ollut muutaman vuoden ajan koneita turve- ja haketuotannossa aina tähän syksyyn saakka. Pääasiallinen tehtä- väni oli linjata lehden kannanottoja sekä parantaa niin lehden kuin painolaitoksen kannattavuutta. Iloisista tapahtumis- Marjaana Knuutilan aikana Pyhäjokiseudun rinnalla ilmestyi Oulun Eteläinen -lehti. Päätetaitto kehittyi vauhdilla, samoin kuvien käsittely . Ko- neyrittäjät ja heidän työntekijänsä ovat reilua porukkaa ja olen nauttinut työstäni heidän kanssaan hyvin paljon. Sen lisäksi olen jatkanut pienessä mitassa juttujen kirjoittamista ja joidenkin ammattikirjojen toimittamista. Tuloni jälkeen Talven tehtävänä oli hoitaa suhteet ympäristöön ja yhtiön hallitukseen. 2. Vuoden 1994 syyskuusta 2004 loppuun, jolloin siirryin Ylivieskaan vetämään Oulun Eteläistä ja Vieskalaisen päätoimittajaksi. Lehden asemaa Haapavedellä vaikeutui, kun varteenotettava kilpailija ryhtyi julkaisemaan Haapavesi-lehteä. Päivän puheenaiheita oli tuolloin muiden muassa kouluasiat Oulaisissa, Vihannin suunnan haku, Haapaveden turvevoimalan le tuli yhden sivun yhteisilmoitus, lehden ilmoitustulot romahtivat. Vaihdettiin lehden koko isosta sivukoosta nykyiseen tabloidiin . Olin Pyhäjokiseudun päätoimittajana 1991? 1994. 2. Lo- mautuksista luovuttiin. Sovimme näin jo 50-vuotisjuhlavuoden alussa toimitusjohtaja Jorma Valkaman kanssa. En halunnut jäädä kehityksen jarruksi, enkä jaksanut enää ajatella 12 . Painettujen lehtien haasteet jatkuivat edelleen kovina. Pyhäjokiseudussa siihen vastattiin vähentämällä ilmestymiskertoja kolmesta kahteen viikossa. Se, kuten monet muutkin hyvät suunnitelmat, kuitenkin kaatui kuntien keskinäiseen kahinointiin ja kateuteen, jolle ei vieläkään näy loppua. Saimme vielä voiton Paikallislehtien liiton paikallislehtikilpailussa ja lisäksi Nopean nousijan palkinnon, Pyhäjokiseutu nousi edellisvuoden 17. Samana päivänä, kun julkistettiin lähtöni Pyhäjokiseudusta, tuli tieto, että Pyhäjoki on valittu sijoituspaikkakunnaksi. 3. Sillä turvattiin lehden taloudellista tulevai- suutta. Ja toimitusta jouduttiin pienentämään. Onneksi lukijat eivät meitä hyljänneet, levikki piti. Vieressä toimitussihteeri Leo Kärsämä. ta jäi mieleen muun muassa yhdessä jalkapalloseurojen kanssa järjestämämme OE:n jalkapalloturnaus, joka kokosi parhaimmillaan liki tuhat junnua ulkomaita myöten. Samanlainen iloinen tapahtuma olivat Seutukuntahiihdot vuosittain. Rapusanomat joutui väistymään Oulaisista, kun Pyhäjokiseudun toiminta tehostui. taloustuottajain Keskusliiton nykyisin omistama ?Suomalainen Maaseutu?. v 0 6 . PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. eli toimitustyö ylitteli entistä enemmän vanhoja toimituksen ja kirjapainon välillä olleita raja-aitoja. Toimittajajoukkomme oli todella osaava! Heistä sai alituiseen olla ylpeä. Yksi uusi tuote oli Maa- Marja-Leena Keinänen: Pyhäjokiseutu nousi Suomen parhaaksi 1. 1.5.2004 . Jäin osa-aikaiseksi 2006 keväällä, ja kokonaan vapaalle (omasta pyynnöstäni varhaiseläkkeelle) vuoden 2006 lopussa. Tavallisen ihmisen asialla koetettiin olla. sijalta Suomen parhaaksi. tilanne, Kärsämäen paanukirkon rakentaminen ja Merijärven mittava yhteistyö naapurikuntien kanssa sekä seurakuntayhteistyö Ylivieskan kanssa. 3. Kun aiemmin joka pitäjän osuuskaupalla oli sivun ilmoitus, tilal- Jari Niemi: Vihanti haki suuntaa 1. Itse toimin lehden päätoimittajana vuodesta 1988 vuoteen 1992 saakka, jolloin lähdin Neuvostoliittoon ja Venäjälle maa- ja metsätalouden kehittämistehtäviin Vologdan lääniin. Yhteistyö toimitusjohtaja Yrjö Talven kanssa sujui hyvin, jopa niin hyvin, että tein yhdessä hänen kanssaan talkooperiaatteella perheen omistamalle ratsutallille heinät ja rakensimme jopa yhden heinäladon. 31.8.2007. 2. Yhtiön hallitus ja tilintarkastajat olivat tyytyväisiä. 3. Oli pieniä uutisia eri kyliltä esimerkiksi vuoden kulkuun liittyen. 3. Olen edelleen yrittäjä ja joka päivä teen töitä, koska ammattitaito ei ainakaan toistaiseksi ole minnekään kadonnut. Tullessani Pyhäjokiseutuun suunnitelmissa oli kolmen viikon lomautukset lehti- ja painotalon koko henkilökunnalle. Tammikuussa 1985 suunnitelmat tehtiin kokonaan uudelleen. Murheellisista asioista taisi ykkönen olla World Trade Center ?terrori, joka tappoi tuhansia ihmisiä ja mursi pilvenpiirtäjiä. Eläke lähti tulemaan, kun täytin 68 vuotta. Toivotan Pyhäjokiseudulle ja sen toimittajille menestystä. Meillä oli monipuolinen toimitus, erilaista osaamista. Lähtökohdaksi otettiin, että työssä olevalle erittäin ammattitaitoiselle henkilökunnalle haetaan uusia töitä ja uusia lehtiä. Tulin Pyhäjokiseutuun toiseksi päätoimittajaksi vuoden alussa 1985. Tiettyjä aiheita en näin 20 vuoden jälkeen osaa nimetä. Asensin ratsutallin hevosille juomakupit. Vähennettiin yksi ilmestymiskerta, vaihdettiin ilmestymispäiviä. Logokin vaihtui. Ajoin pellolla traktoria ja siirsin heinät kuorma-autolla Jyväskylän eteläpuolelle Jämsään. Oulun Eteläinen lehti lakkautettiin, mikä paransi lehden tulosta merkittävällä tavalla. Haapaveden aluetoimitus siirtyi uusiin tiloihin. Talous oli koko maassa tiukalla ja se alkoi näkyä myös ilmoitusmarkkinoilla. Mitkä uutiset tai tapahtumat jäivät mieleesi? 3) Uudistuksia ja muutoksia; mitä Pyhäjokiseudulle tuolloin kuului, miten lehti kehittyi tai muuttui? Vilho Kinnunen: Lisää työtä ja talous kuntoon 1. Myönnän, että päätös otti koville, mutta jälkeenpäinkin ajateltuna ratkaisu oli oikea. Asiat lähtivät rullaamaan ja taloudellinen ahdinko väistyi. Myös tilausmäärät alkoivat hiljalleen vähetä, kun vanhojen tilaajien rivit harvenivat ja il- maislehtiä syntyi (ja kuoli). Pyhäjokiseutu kuitenkin kehittyi Paikallissanomien osana, muun muassa verkkolehtemme syntyi ja sai palkintoja. 16 tunnin työpäiviä kolmeksi vuodeksi eteenpäin. 2. Koneet kuitenkin sitoivat, ja se vähensi kentällä liikkumiseen käytettävissä ollutta aikaa. Simo Husso: Loppuvääntö ydinvoimalasta sujui hyvässä hengessä 1. Asiakkaat pitävät siitä hyvän huolen
Olemme reilusti ylpeitä siitä, että saamme tehdä tätä työtä synnyinseutumme parhaaksi. Pyhäjokiseutu on ehtinyt jo 60-vuoden ikään. Aukottomasta vuorovaikutuksesta kertovat juttuvinkit ja välittömät välit lukijoiden kanssa. Ilmoitus- ja asiakaspalveluasioista vastaa tehokaksikko. Vastaamme monikanavaisella tarjonnalla siihen, että paikallisuutiset ovat lukijoidemme saatavilla mahdollisimman helposti. Teemme painettua paperista lehteä, nopeaa sähkettä verkkoon ja liikkuvan kuvan elävöittämää uutisvideota verkkosivuille. Liikkuvaa kuvaa pystymme tallentamaan järjestelmäkameroihimme. 60v . 60v. Ketterä 60-vuotias kuusikon käsissä Lehti nyt: Pyhäjokiseudun tekijät etukenossa eteenpäin. Maanantaina 29. Kisa päättyy aina yhteiseen kahvitilaisuuteen. Sirpa Kortet Sirpa Kortet Muistakaa pitää Oulaskankaan puolta! Oulaisten Martat kannustivat toimitusta ja tutustuivat lehdentekemiseen sekä seudun historiaan. Sirpa Kortet Välillä pitää vähän leikitelläkin! Oulaisten Yrittäjien puheenjohtaja Ritva Raetsaari muisti pääsiäisen aikaan virallisesti 60 vuotta täyttänyttä lehteä ja henkilökuntaa suklaayllätysmunilla. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU i äst m pi uloa uun m ä L rvet seut , te oki aan tai j hä ioim aan ään! y P as um kyl ust la tut ukal r po Sirpa Kortet emilia hatula Sanomalehtiviikolla Pyhäjokiseutu on aina mukana. Työ on vuorovaikutusta lukijoiden kanssa ja kohtaamisia elämän eri tilanteissa. Marraskuussa kävimme läpi laajan koulutuksen, jonka myötä verkkolehtemme monipuolistuu entisestään, kun alamme tuottaa sinne säännöllisesti juonnettuja ja editoituja videouutisia. Etukenossa eteenpäin on meidän tulevaisuutemme iskulause. Toimittaja Heidi Laikari tekemässä haastattelua päiväkodilla. Oulaisten kotiseutuyhdistys, kamerakerho Valovoima ja Pyhäjokiseutu ovat kolmena kesänä järjestäneet kuva-arvausta kotiseutukohteista. Kokosimme tämän lehden morsiuspuku-periaatteella; jotain sinistä, jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua. Sininen on Pyhäjokiseudun ominaisväri, uutta ovat geometriat, joita tässä lehdessä käytimme vain pääkirjoitussivulla, vanhaa kunnioitimme tekemällä koko lehden perinteisesti käsitaitolla eli sijoittelimme kuvat ja tekstit sivuille sommittelemalla. Haluamme kirjoittaa niistä asioista, jotka koskettavat Pyhäjokialueen asukkaita. Tämän kuusikon voimin me ikuistamme osaa alueemme historiasta, mutta ennen kaikkea pidämme kotiseutumme puolta. Esimerkistä on oltu kiinnostuneita ympäri Suomen ja kokemukset ovat olleet hyvät. Aivan uusimpana kehityskohteenamme ovat videot. Levikkialueen asioiden päällä on nelihenkinen toimituksemme, jota tarvittaessa täydennämme määräaikaisilla työntekijöillä. Leluilla järjestettiin henkilökunnan välinen turnaus, jossa koetettiin saada ratasta pyörimään käytävällä mahdollisimman pitkälle. Heli Nurkkala ja Laura Seppä ottamassa harjoituskuvia Raw-asetuksin. Vesa Joensuu Vihannin lukion lehtiryhmä tuottaa yhden sivun noin kerran kuukaudessa opettajansa Eija Tuomaalan johdolla. Sirpa Kortet Vaikka maailma teknistyy, yksi asia toimittajan työssä säilyy. Pyhäjokiseutu oli vuonna 2013 tiettävästi Suomen ensimmäinen paikallislehti, jonka verkkosisältö muuttui maksulliseksi. Rakennetaan yhdessä kotiseudustamme entistä parempi, elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi paikka! Oulaisten lukiolaiset saivat tietoa paikallislehdestä kun päätoimittaja Sirpa Kortet kertoi Pyhäjokiseudun tekemisestä yrittäjyyskasvatuspäivänä. Sirpa Kortet Kuvaaminen ja nykyään myös videokuvaaminen, kuuluvat toimittajiemme työnkuvaan. Kannustamassa Hanna Tenkula, Heli Nurkkala, Laura Seppä ja Jarkko Rautio. Neulepiiriläiset ovat vierailleet lehdessä kahden joulun alla.. Tähtäysvuorossa Jussi Kotila, joka toimi syksyyn asti määräaikaisena toimittajana. Oulainen, Merijärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjoki ja Raahe, joka painottuu Vihannin alueeseen, ovat tärkeät alueemme, joiden uutisista, ilmiöistä ja ihmisistä kirjoitamme. Haluamme olla lähellä lukijaa. Vanhaa on runsaasti myös mustavalkoisissa valokuvissa ja historian eri käänteistä kertovat levikkialueemme ihmiset. Tekijäporukkamme on motivoituneita moniosaajia. Lapset ja nuoret tulevat lehtitaloon tutustumaan ja toimittajat menevät kouluille. henna haapakoski Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi PYHÄJOKIALUE Pyhäjokiseutu on kuuden kunnan lehti. Lainattuja lauseita saimme aiemmin lehdessä työskennelleiltä henkilöiltä, mistä olemme valtavan iloisia. Kuusikymppinen taipuu ketterästi myös nykyiseen sähköiseen maailmaan. Teemme verkkolehteä, jonka avulla välitämme alueemme tapahtumia mahdollisimman nopeasti
Samoihin aikoihin kirjapaino ja Pyhäjokiseutu muuttivat Sillankor- lukijat muistelevat uutistapahtumia A Oli mahtava päästä ensimmäisten joukossa tekemään töitä tietokoneella.? Taina Talvi Pyhäjokiseudun entinen asemoija ja ilmoitusvalmistaja vasta Ravustajankadulle. ??Aika pitkään lehden painaminen jatkui niin sanotulla guttenbergiläisellä tekniikalla. Enemmän minua kiinnostivat kansakoululle järjestetty vanhojen esineitten näyttely sekä Ahjolan kotiseutuilta. Samaan aikaan lehti ja paino eriytettiin toisistaan. ??Oli mahtava päästä ensimmäisten joukossa tekemään töitä tietokoneella, Taina muistelee. Kehityksen vauhti oli tietokoneajan alusta saakka nopea. ??Heti, kun saatiin uusi järjestelmä ajettua sisään, tuli tilalle taas uusi, Taina kertoo. Taina on jättäytyi pois Pyhäjokiseudusta pari vuotta sitten. Osaan vieläkin lukea tekstiä nurinpäin. Meitä partiotyttöjä oli myymässä ruokalippuja rukoushuoneen seinustalla. Pappilan pellolla oli näytteillä karjaa ja maatalouskoneita. Ladotut tekstiliuskat ja jostakin leikatut tai ilmoittajalta saadut kuvat liimattiin paperille mehiläis- vahalla. Se oli hyvä kuva, varta vasten sitä varten otettu, Hannu toteaa. 70- ja 80-lukujen vaihde oli painotekniikassa suurta kehityksen aikaa. Siihen maailmaan eivät kuuluneet nelivärikuvat eikä silmänräpäyksessä tapahtunut uutisointi. Hannu aloitti uransa Pyhäjokiseudussa jo aivan pikkupoikana juosten asioilla. Varsinaisissa oikeissa töissä oikolukijana hän aloitti heti koulusta päästyään vuonna 1970. Kun lehdestä löytyi kirjoitusvirhe, sen korjaaminen ei tapahtunut aivan yhdellä sormen heilautuksella. Kotiseutuyhdistys Haapavesi-Seura perustettiin jo samana vuonna. Semmoiseen tottuu, Hannu kertoo. Painaminen oli nykyiseen verrattuna hidasta. Tainan työtä oli asemointi. ??Meille tuli valmiit tekstiliuskat, jotka asemoitiin toimitussihteerin piirtämän leiskan mukaan. Kaikki tekstit olivat Taina ja Hannu Talvi muistavat vielä hyvin, millaista lehden teko oli vuosikymmenet sitten. Käsinladonnasta päästiin eroon ja tilalle tulivat valolatomakoneet ja rotaatiopainokone, jonka korkeutta Hannu vertaa taloon. Painamisessa tarvittiin myös kymmeniä erilaisia apulaitteita. Tekeminen oli hyvin käsityövaltaista. Se meni suoraan haapavetisten sydämiin. Maatalousnäyttely oli haapavetisiä yhdistävä voimannäyte. Kehykset tehtiin teipistä. Ensimmäinen Pyhäjokiseudussa julkaistu värikuva oli pääsiäistrulleista. Oulaistelaiset Taina ja Hannu Talvi muistavat hyvin aivan erilaisen lehti- ja painomaailman. Värejä näkyi ensin vain ilmoituksissa korostusvärinä. ??Väriä käytettiin harkiten. Toimitus sai panna lehteen nelivärikuvan ehkä kerran kuukaudessa. Niistä sain virikkeitä elämänikäisiin harrastuksiini. Pääjuhla pidettiin ulkosalla rukoushuoneen rinteessä. Siellä, pienessä tihkusateessa kuoro esitti Laulun Haapavedelle. Sitten, kun mentiin 80-luvulle, se oli melkoista rytinää. Pyhäjokiseutu ei ollut ensimmäisenä tekemässä muutoksia, mutta kun joku muu oli niitä ensin kokeillut, tultiin heti perässä. Ketola ja Johan Kääriäinen ja Oulaisissa Yrjö Talvi. Annettiin ensin muiden opetella, Hannu kertoo. Hän työskenteli kirjapainolla lähemmäs 40 vuotta, vuoteen 2008 saakka, niin kauan, kuin paino sijaitsi Oulaisissa. Värien vaatimaa värierottelua tilattiin Oulusta ja Etelä-Suomesta saakka. v 0 6 . PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Hän ehti työskennellä talossa 27 vuotta. Arkistokuva: pyhäjokiseutu Maatalousnäyttely Haapavedellä Henna Haapakoski henna.haapakoski@almamedia.fi HAAPAVESI Haapavetiselle Outi Huurteelle on jäänyt Pyhäjokiseudun historiasta päällimmäiseksi yksi mittava uutinen mieleen. Siinä näkyivät juttujen, kuvien ja ilmoitusten paikat, Taina kertoo. Ilmoitukset tehtiin millimetripaperille. Kotiseutuasioita ajoi Haapavedellä voimakaksikko J.Y. Kun kaikki oli valmista, toimitussihteeri tuli viereen, osoitteli ja kertoi, mihin mikäkin palanen pannaan. Ensimmäiset tietokonepohjaiset PC-laitteet tulivat Pyhäjokiseutuun 80-90-lukujen taitteessa. Teksti oli ladottu käsin, ja virheen sattuessa koko tekstirivi piti tehdä uudelleen. Kokonaisen lehden painaminen oli vähintään puolen päivän homma. Taina Talvi ja Erja Nurkkala kouluttautuivat ensimmäisinä työntekijöinä niiden käyttöön. joulukuuta 2014 60v. Käsityöstä digiaikaan Laura Seppä Lehtimaailmasta: Mehiläisvaha, teippi ja millimetripaperi muuttuivat tietokoneeksi ja hiireksi. Laura Seppä laura.seppa@almamedia.fi OULAINEN Maailma on muuttunut 60 vuodessa paljon ja lehden teon tekniikka sen mukana. Haapavedellä järjestettiin vuonna 1955 maatalousnäyttely yhdessä Kärsämäen kanssa. Haapavesi oli mustanaan omaa ja vierasta väkeä. Kaikki paikalliset mobilisoitiin järjestelyihin mukaan. Latomisen jälkeen lehti taitettiin, eli koottiin kasaan kuin palapeli. ??Kaikki tehtiin käsin metallista. Vanhojen esineiden näyttelystä tuli kotiseutumuseon alku. Silloin värien käyttö ei ollut arkista, ja lehden painamiseen kului vähintään puoli päivää. peilikuvina. Ei siis ollut turha juttu se maatalousnäyttely Haapavedellä. Urho Kaleva Kekkonen vieraili Haapavedellä maatalousnäyttelyssä vuonna 1955.. Kuvat olivat lehdessä harvinaisia, koska kuvantekovälineitä oli harvoissa paikoissa. Sama päti aluksi väreihin. Niiden käyttö alkoi offsetpainotekniikkaan siirryttäessä. Vaikka sanomalehteen oli teknisesti mahdollista saada värejä, niiden käyttö oli kallista ja siksi harvinaista. Taina puolestaan aloitti työnsä Pyhäjokiseudussa 80-luvun puolivälissä. Hän saapui äitiysloman tuuraajaksi ja jäi sen jälkeen töihin ilmoitusvalmistukseen. Siihen aikaan oli hyvin tarkkaan jaettu, kuka teki mitäkin. Sen ansioista aktiivisuus lisääntyi. Välillä koneita myös korjattiin. Koneet olivat myös huomattavasti pienempiä kuin nykyään. Kuvan tekoon tarvittiin kallista kuvalaattakonetta, jota ei saanut käyttää kuin päätoimittaja Yrjö Talvi itse, ja myöhemmin toimitussihteerinä ja sittemmin päätoimittajana toiminut Marjaana Knuutila