6 414880 140192
15001
0
6
MAANANTAI 29. JOULUKUUTA 2014
NRO 102
HAAPAVESI KÄRSÄMÄKI MERIJÄRVI OULAINEN PYHÄJOKI RAAHE
v.
IRTONUMERO 2?
Työalue on sama. Paikallislehtityö
on kotiseututyötä parhaimmillaan. Sähköinen tiedonvälitys
puolestaan on tullut arkipäiväiseksi. Seuraava vuosikymmen juhlineen, arkineen ja
päätöksineen on edessä. PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Koira pelkää ilotulitusraketteja:
Se on aina pelännyt niitä ja ukkosta.
Mikko Ekoluoma,
Siikajoki
Ovathan ne nätinnäköisiä, mutta en halua
tuhlata ilotulitusraketteihin rahaa. Silmäilevätkö ihmiset
tuolloin sähköistä lehteä, eräänlaista kuvaruudun ja sanomalehden välimuotoa, joka monta
kertaa päivässä tuo tajuntaan uudet uutiset??
Näin Talvi toteaa Toimituksen turinaa-palstallaan.
Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että paperista lehteä luetaan yhä ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Talvi tiesi
jo tuolloin 30 vuotta sitten, että lukijoiden
mediakäyttäytyminen muuttuu.
?Minkälainen on painettu sana vuonna 2000?
Vai onko parin vuosikymmenen kuluttua painettua sanaa lainkaan. Ei avokonttori ole tämän päivän keksintö, vaan
tuolloinkin kunta-, henkilö- ja urheilujutut tehtiin toimitta-
A
Ehkä suurin muutos ajoittuu parin
vuoden taakse, jolloin Raahe nappasi Vihannin matkaansa.?
jien sermeillä rajatuissa looseissa.
Lehti syntyi monen tahon yhteistyön tuloksena. Kiitollisena me nuorempi polvi jatkamme edeltäjiemme työtä ajan haasteisiin vastaamalla.
www.pyhajokiseutu.fi
Pyhäjokiseutu seuraa
verkkolehdessä alueen
tapahtumia.
Uuden vuoden takia
seuraava painettu
lehti ilmestyy
maanantaina
5.1.2015.
Pysyt kärryillä kotiseudun
kuulumisista seitsemänä
päivänä viikossa.
Verkkolehti ja näköislehti
on mahdollista lukea myös
matkoilla.
Gallup: Miten suhtaudut ilotulitusraketteihin?
En suhtaudu raketteihin ollenkaan myönteisesti. Jos joku niin media tekee
yhteistyötä kaikkien näiden tahojen kanssa. Eikä Talven visioima välinekään tunnu tänä päivänä
kovin vieraalta. Tuollaisia ?ruutujahan. Toimitusharjoittelija, joka
pääsi suoraan Pyhäjokiseutu-lehden ytimeen seuraamaan ja osalliseksi lehdenteon ihmeellisestä maailmasta.
Tuolloin elettiin 1980-lukua ja Pyhäjokiseudun tukikohta oli Oulaisissa Sampsankadulla. En osta ilotulitusraketteja, sillä minulla on rahalle muutakin
käyttöä kuin ampua sitä ilmaan.
Hanna Simola,
Oulainen
Ilotulitusraketit ovat ihan turhia. Päätoimittajan puikoissa ahkeroi Talven Yrjö ja toisena päätoimittajana Kinnusen Vilho. Ehkä suurin
muutos ajoittuu parin vuoden taakse, jolloin Raahe nappasi
Vihannin matkaansa, mutta Vihanti ei alueena kadonnut
minnekään. 050 438 0845 | sirpa.kortet@almamedia.fi
Jatkamme nöyrin ja kiitollisin
mielin edeltäjiemme työtä
P
yhäjokiseudun pitkäaikainen
päätoimittaja Yrjö Talvi kirjoitti
tammikuussa 1983 ilmestyneessä lehdessä ajatuksia siitä, miten
2000-luvulla luetaan uutisia.
Kirjoitus osui silmiini, kun olimme etsimässä
arkistoista menneiden vuosien aineistoa tätä
60-vuotisjuhlalehteämme varten. Sama Pyhäjokialue, jossa osataan ja tehdään ja jossa samaan aikaan sattuu ja tapahtuu koko ajan. Omat
työpanoksensa lehden eteen tekivät asiakaspalvelu, ilmoituskonttori myynnin ja valmistuksen osalta, latomo, asemoijat, kirjapaino... Toimituksessa pärisivät kirjoituskoneet toimitussihteeri Myllylän Maijan tahtipuikon
tahtiin. Paikallislehden tehtävänä on olla lähellä lukijaa, jakaa luotettavaa tietoja ja kirjoittaa
sekä puhua alueen puolesta. Jos ostan raketteja, ostan niitä muutaman ja
korkeintaan parilla kympillä.
Emma Myntti,
Merijärvi
Mulle on aivan sama, ampuvatko ihmiset
raketteja vai eivät. Tuohon aikaan valokuvaajana toimi Tiittasen
Annukka ja Forsblomin Arto ja pinnakkaiset filmeistä, ne
teki uutterasti Lehtikankaan Sauli.
Älä luule, että unohdan sen tärkeimmän eli lukijat, ilmoittajat ja yhteistyökumppanit. No, ok, on sekin
muuttunut. Tuskin muistan edes kaikkia, mutta
kasvoja ja nimiä muistan sitäkin paremmin.
Vaikka nuorimpana jaloissa pyörin, ei ikärasismia ollut.
Yrjö lähti synttärionnittelukäynnille ja jutuntekoon kelpasi
se kaikista nuorin ja taitamattomin, niin ja silloin ajokortittominkin. Omasta näkövinkkelistä lehden tekeminen on muuttunut paljon, joskin
työn pääpointti on pysynyt ihan samana. sitä
uutisvirtaa selatessa sormeillaan, kuka missäkin, junasta ruokapöytään.
Vaikka maailma muuttuu ja tekniikka tuo
aina uusia mahdollisuuksia tuoda uutisia lukijoiden tietoisuuteen, yksi asia paikallislehden arvoista kantaa vuosikymmenestä toiseen. Tartutaan siihen yhdessä.
Päätoimittaja Sirpa Kortet | p. En osta
raketteja, mutta saatan käydä katsomassa, jos kaupunki tai naapurit niitä ampuvat.
Pertti Saari,
Oulainen. Nyt ennakoidaan ja aivan oikeutetusti tulevaa
eikä käytetä panoksia entisen kertaamiseen. Tuntuu, etteihän siitä
ole kuin lyhyt tovi, kun olin se toimituksen nuorin. Koko pitkänhuiskea talo oli
täynnä tekemisen meininkiä. joulukuuta 2014
2 KESKUSTELE
Kolumni
Pääkirjoitus 29.12.2014
Heli Nurkkala
heli.nurkkalai@almamedia.fi
Kirjoittaja on Pyhäjokiseudun toimittaja,
joka on nähnyt lehden historiaa pisimpään.
Askeleet
Asemakadulle
A
ika aikaa kutakin
joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU
ylemmyyden tuntoa. Ja tulokset ovat sitten tässä nähtävissä.
Sanon heti alkuun, etten ole täysin tyytyväinen lehden sisältöön. Ei kukaan jaksaisi niin paljon kirjeessä kirjoittaa, vaikka olisikin hyvää
tahtoa. Entiset paikkakuntalaiset tilaavatkin kotiseutunsa lehteä monet vuodet senkin jälkeen, kun ovat muuttaneet muualle. Ja Hiltallekin olen tällävälin tehnyt
monta tanttua, viimeksi
vihreän jakkupuvun.
Lauantaina jouduin etsimään verolippua kun on
taas kunnan neljännes
maksamatta ja siinä myllingissä löysin löytönäni
sen Hiltan loimiraitaisen
kankaankin. historiikit ja tiedot
tulevia aikoja varten. ota pahakseen, etten
ole ehtinyt käydä Teidän jokaisen luona. Lehti-
hän säilyttää koulujen, seurojen ym. . Mutta hyvä
ystävä, nykyäänhän on
enimmäkseen iloisia, ystävällisiä ja herttaisia nuoria
rouvia ja neitejä hammaslääkärinä, jotta pelko pois.
Niinpä tässäkin tapauksessa jonka nyt aion kertoa,
ja tämä on vielä tositapauskin.
Siis kaunis, herttainen,
erittäin ystävällinen naislääkäri, potilas äsken leskeksi jäänyt yli 75 ikävuotensa sivuuttanut, aivan
tutiseva ukko. Vain pari
senttiä oli saumanvaraa
kahden puolen.
Poislähtiessä varoitti
Hilta minua vielä monet
kerrat, etten kertoisi tätä
juttua hänen rakkaalle Akselilleen, sillä jos hän saa
tämän polsterijutun kuulla, ei siitä kiusoittelemisesta tule loppuakaan. Minäkin, joka olen toisesta jokilaaksosta kotoisin, saman lakeuden kasvatteja kuitenkin.
Tässä näytenumerossamme pyrimme esittelemään jokaista alueemme kuntaa mahdollisuuksien mukaisesti. Me
olemme omasta puolestamme valmiit tulemaan puolitiessä
vastaan. »Tule nyt panemaan tänne Pyhäjokilaaksoon omaa pitäjänlehteä pystyyn, kun kerran Siikajokilaaksossa on omansa, Nivalassa on kunnallislehti, niin
myös Haapajärven ympäristössä ja Kalajokilaaksossa, kuului
aikanaan jokilaakson kutsu allekirjoittaneen korviin. Hiltalle enemmän. Kotiseututyön kannalti pitäjänlehti on kaikessa vaatimattomuudessaan arvokas. Pitäjänlehti on aina paikallisväritetympi kuin päivälehti.
Vastuuntuntoinen toimittaja
ajatteleekin lehden jokaista
numeroa kootessaan työskentelevän menneisyyden,
nykyisyyden ja tulevaisuuden kuvastamiseksi.
Laina Järvinen
Pyhäjokiseutu 15.4.1954
Ensimmäisestä Pyhäjokiseudusta poimittuja
Voi, kun tuo nimikin jo saa
pelkäämään. Nuori miellyttävä nainen kysyy vanhalta vapisevalta ukolta:
»Tekisikö Teidän mielenne halata?» Siihen ukko
vastaa mielestämme varsin
viisaasti: »Hulluhan se olisi, joka ei Sinua halaisi.»
Emäntä
Pyhäjokiseutu 15.4.1954. Juttelimme
siinä ummet ja lammet,
kunnes hän yhtäkkiä rupesi nauraa hohottamaan ja
viisaamaan sormella uunin
narussa henkarilla riippuvaa raidallista hameen
teelmää: »On siinä valtava
laitos, sano nyt kenenkä
tuokin polsterin kuori on?»
Sanon minä jotta meille
riitti hilpeyttä koko pitkäksi illaksi kun selitin jotta sinunhan se on hyvä ihminen, eikä vyötärösi ole
enää mikään Hilarion Armin vyötärö. Lisäksi kerrotaan menneisyydestä
ja pohditaan tulevaisuutta.
Nekin lehdet, jotka eivät
pane erikoista huomiota toimituspuoleen, tekevät arvokasta työtä historiallisessa
mielessä. Minkälaista lienee keskustelu
loppuajalla ollut, ei ole joka
sana tiedossamme, mutta
näin se päättyi. Ja
mikäs oli mennessä, kun
oli noin mukava tuo lääkäri. Mutta mieli
kun oli nuori, ja nuorelta
myös piti näyttää, niin piti
myös saada hampaat, uu-
det ja kauniit. Ja ettehän puhu tekään?
Pyhäjokiseutu 15.4.1954
Hammaslääkärissä
Kotiseutuja pitäjänlehti
Parhain ja uskollisin viesti
kotiseudulta on pitäjänlehti.
Se on sitä paitsi lahjomaton
ja tarkastelee asioita monelta puolelta. niitä tällainen uusi yritys kipeästi tarvitsee . Mutta ehkäpä minä
vuosien kuluessa ehdin kiertää jo kauimmaistakin ystävää
myöten tervehdyksiä ja kuulumisia vaihtamassa.
Mehän tunnemme kuuluvamme kaikki tähän kyseiseen
perheeseen, jonka kantaäitinä on tämä komea Pyhäjoki ja johon kuulumisesta me tunnemme tuollaista hienoa
Maanantaina 29. Ojennettua kättä ei vedetä pois, vaikkeipa siihen
vastausta kohta tulisikaan.
Erikoisen lämpimät terveiseni tahtoisin lähettää vielä Vihannin kuntaan, jonka reipasta ja toimellista eteenpäinmenoa on sivullisenkin hauska olla vierestä toteamassa.
Haapavesi vanhana kulttuuri- ja urheilupitäjänä on meikäläisessä herättänyt aina lämpimiä tunteita ja Merijärven
valaistunutta talonpoikaiskansaa en lakkaa ihastelemasta.
Haluan tämänkin palstan puitteissa vielä lausua jokaisen
Pyhäjokilaakson asukkaan tervetulleeksi yhteiseen piiriimme . Viimeisen mittain
mukaan on lantiokin 140
sm. Läheskään kaikkien pitäjien historioita ei ole vielä kirjoitettu.
Historian kirjoittajille antaa
pitäjänlehti oman osuutensa
keräämällä viikoittain sopivina annoksina kuntaa, seurakuntaa ja yleensä paikkakuntaa koskevat asiat. Oh, hoh! Mutta hätäkös on kun on hyvät oltavat, miksei kauppiaan
frouvalla!
Toissapäivänä tuli Hilta
meille, tuli kysymään enkö
ehtisi tehdä mokkapuse-
roita pojille. Selaillessaan eri
pitäjänlehtiä saa käsityksen
niiden edustamista paikkakunnista, ja suppeudestaan
huolimatta ovat nämä lehdet joka tapauksessa poikkeavia ja antavat siten hyvän
läpileikkauksen pääasiallisesta levikkialueestaan. Emmeköhän me
sentään vuosien kuluessa ehdi kertoa hyvinkin tarkkaan jokaisen kunnan ja oleellisimman sieltä.
Eri osastoissa on jo toisaalla selvitetty lehtemme ja yleensäkin pitäjänlehtien tarkoitusperiä, joten niistä ei sen enempää.
Totean kuitenkin,, että tällaiselle lehdelle riittää työmaata
vaikka kuinka paljon ja taitavasti käytettynä sen tarjoamia
apuja kunnan seurakunnan elämälle ei ole väheksyttävä. Monta kertaahan siniä
sai käydä ja tuolissa istua,
monet juttelut jutella. Otin sen heti
työn alle ja leikkasin kaavoilla, joita pitää aina tarpeen vaatiessa levittää, kenelle enemmän, kenelle
vähemmän. Hän
antoi minulle »vapaat kädet» ja käski tehdä sellaisen kun tykkään ja eikä sillä mitään kiirettäkään ole.
Ympäri vuoden on ollut
kiirettä kylän töillä ja olen
unohtanut Mäkelän Hiltan
kankaan paperikääröön
kirstuni pohjalle. Sillä toivottavasti syntyneestä
lapsesta tulee elinvoimainen. Ei
näistä puhuta, vakuutan
minä. Parasta ruveta pruuvaamaan vain.
Ja tässä puhutuksi sanon, vaikka ei näiden seinäin sisältä, jotta passeli se
oli se Hiltan raitainen hame, prikuulleen. Ilmoituksetkin voivat vuosien kuluttua kertoa paljon. Mitäs muuta
kun hammaslääkäriin. Ehkäpä jokin kunta on saanut enemmän palstasenttejä kuin
toinen, mutta se ei ole tarkoituksellista. Aikaa sen painokuntoon saattamiselle jäi liian vähän, liian monta lehden tulevaa ystävää jäi esittelyä vaille.
Mutta toivottavasti ei kukaan Teistä, hyvät ystävät . lehtemme lukijakuntaan.
Jonni
Pyhäjokiseutu 15.4.1954
Maijan nurkka
3
Kuosia
Toissakeväänä se Hilta jo
mahtoi tuon raidallisen hamekankaan minulle ommeltavaksi kiikuttaa. 60v
.
60v.
Jonnin joutavaa
Hyvää päivää!
Pitäisi tässä sepustaa jonkinlainen pakinakin tähän ensimmäiseen näytenumeroon, mutta kun tätä valmistellessa
ovat menneet päivien lisäksi melkein yötkin, niin eipäs tässä
tylsyyden puuskassa huomaa, mistä päästä kakaisisi ulos.
Monen oulaistelaisen ja yhtä hyvin muunkin pyhäjokilaaksolaisen toiveajatus jokilaakson oman paikallislehden
synnystä on nyt toteutunut. Ja varsinkin
Pohjanmaalta menee näitä
lehtiä runsaasti Amerikkaan.
Todellinen pitäjänlehti
seuraakin paikkakuntansa ja
yleensä levikkialueensa asioita menneisyyden, nykyisyyden ja vieläpä tulevaisuudenkin valokeilasta. Tarkka huomioitsija voi lukea paljon rivien-
kin välistä
v
0
6
.
PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Nämä sivustot toimivat paperilehden kanssa yhdessä tehokkaasti.
Monella yrityksellä on nettisivunsa, mutta paikallislehden avulla ne saavat jopa tuntuvasti enemmän kävijöitä ja
samalla mahdollisuuksia
kaupan tekemiseen.
Paikallismediat ovat myös
ryhdistäytyneet valtakunnallisesti. Ja tarjonta suunnataan vastedes vain koko palvelun tilaajille, maksaville asiakkaille.
Pyhäjokiseutu on ottanut vahvan
loikan digitaalisen median puolelle.
Verkkopalvelu on kohdistettu tilaajille, ja sisältöä rikastetaan raikkaasti
myös liikkuvalla kuvalla. Toimitetun
median perustehtävä on välittää luotettavaa ja puolueetonta tietoa, avata
keskusteluja ja ottaa kantaa.
Lehden tekijöille murros on haaste, mutta samalla myös suuri mahdollisuus. Elämällä siis mukana lukijoidensa arjessa, mikä onkin yksi paikallislehden perustehtävistä.
Kari Juutilainen
Johtaja
Alma Aluemedia
onnittelut paikallislehtien päätoimittajayhdistykseltä
Uusin ilmeinen, uusin keinoin
Suomalainen paikallislehdistö ei ole jämähtänyt paikalleen median murroksessa.
Tämä kävi selväksi viimeisillekin pohtijoille valtakunnallisilla paikallislehtipäivillä,
jotka pidettiin lokakuun lopulla Kalajoella.
Paikallislehdistö on maakunnallista-, valtakunnallista- ja aikakausilehdistöä paremmin pystynyt mukautumaan Suomen talouden ahdinkoon. Sen
asema vain vahventuu, kun
lehdet ovat ottamassa yhä
paremmin myös nettisivustot avukseen.
Tulevaisuuden paikallislehden juttuja luetaankin jatkossa aiempaa enemmän paperilehden ohella lehden nettisivuilta.
Osa paikallislehdistä on
nyt juhlivan Pyhäjokiseudun
tavoin jo muuttanut nettisivunsa maksullisiksi ja oletan,
että loput seuraavat perässä.
Ilmaisen uutisen hankkiminen, kirjoittaminen ja levittäminen ei lyö leiville kenellekään.
Paikallislehdet ovat menettäneet yllättävän vähän
levikkiään, osa on jopa kyennyt sitä lisäämään. Lehti voi edel-
leen hyvin, ja sen käyttöliittymä on
meille useimmille . Ihminen haluaa
edelleen tietää, mitä hänen lähiympäristössään tapahtuu ja mitkä ovat
päivän puheenaiheet. Myös paikallislehden on
kyettävä tarjoamaan sisältönsä verkossa siten, että se on luettavissa ja
katsottavissa kaikilla mahdollisilla
päätelaitteilla. ja vallankin meille varttuneimmille edelleen toimivin.
Tuore lehti aamukahvipöydässä on
yhdistelmä, josta ei hevin haluaisi
luopua.
Nuoremmille sukupolville aamuhetki lehden kanssa ei ole enää yhtä
tarpeellinen. Nuoremman kuluttajan
mediapäivä alkaa mobiililaitteella,
olipa se sitten puhelin tai tabletti. Nämä ovat kovia lukemia Suomen mittakaavassa.
Tämän totesi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö,
kun hän tapasi Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen
(PPY) ryhmän.
Moniin muihin medioihin
verrattuna paikallislehdillä
on kiistattomana etuna se,
että niiden jutut ja ilmoitukset luetaan todella tarkasti.
Onnittelen juhlivaa Pyhäjokiseutua pyöreistä vuosista
ja toivotan sen lukijoille nautinnollisia lukuhetkiä!
Jari Niemi
puheenjohtaja
Paikallislehtien
päätoimittajayhdistys
Pyhäjokiseudun pää- ja varapäätoimittajat vuosilta 1954-2014
Aaro Takalo-Eskola
päätoimittaja
1954-1955
Yrjö Talvi
päätoimittaja
1955-1992
Vilho Kinnunen
varapäätoimittaja
1985-1987
Tapani Elsilä
Marja-Leena Keinänen
varapäätoimittaja
päätoimittaja
1987-1989
1992-1994. joulukuuta 2014
60v.
tervehdys alma medialta
Lukijan kanssa yhdessä
myös digimaailmassa
Ella Kiviniemi
Pyhäjokiseudulla on takanaan jo pitkä ja kunniakas taival alueensa äänitorvena ja puolestapuhujana. Voi
olla, painettu sanomalehti ei päivän
aikana osu käteen enää lainkaan.
Median käyttötottumukset muuttuvat, mutta tarve ei. Suomalaisten paikallislehtien yhteislevikki on yli
770.000 kappaletta ja lukijamäärä noin 2 miljoonaa henkilöä. Suomen lama on iskenyt kyntensä myös paikalliselle tasolle ja useat yritykset ovat pakon edessä joutuneet vähentämään ilmoitteluaan.
Muutamat paikallislehdet
ovat ottaneet käyttöönsä erilasia nettikauppasivustoja,
joiden avulla ne pystyvät kor-
vaamaan printti-ilmoittelussa koettuja menetyksiä. Vain paikallislehdistö pystyy tekemään
päivästä toiseen omasta kunnasta ja alueestaan kiinnostavia juttuja ja vain sen avulla
välittyy myös tieto erilaisista
ilmoittelua vaativista tuotteista.
Paikallislehti on siis yhä
lyömätön käyttöliittymä. Samalla myös
mainostajien käyttäytyminen muuttuu; mainosviestiä halutaan yhä useammin saada näkyville sinne, missä
kuluttajat ovat. Siis verkkoon ja mobiiliin.
Painettu sanomalehti ei silti ole
saattohoitovaiheessa. Seuraava
steppi on saattaa palvelut luontevasti
myös mobiiliin.
Tavoitteena on, että lehti verkkoja mobiilipalveluineen tavoittaa alueensa lukijakunnan aina tavalla tai
toisella. Kaiken perustana
on paikallisuus. Sen sijaan
mainospuolella menetyksiä
on tullut. Vaikka
median murroksesta on jauhettu kyllästymiseen saakka, aiheelta ei tällaisessa yhteydessä voi kuitenkaan välttyä.
Maailma ympärillämme digitalisoituu, ja lukijoiden kulutustottumukset muuttuvat
joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU
Media-aika pirstaloituu
pieniin palasiin
Verkkolehti: Oma
paikkakunta seuraa Sarin
mukana jopa ulkomaille.
Heidi Laikari
heidi.laikari@almamedia.fi
OULAINEN . Ei se suuri summa ole
kuukaudessa.
Lukijan verkkolehden kehitysideat koskevat aluepai-
notuksia. Oulaistelaisena ja
kunnallispoliitikkona Rajaniemi on kiinnostunut erityisesti oman paikkakuntansa
asioista.
Lisäksi hän toivoo enemmän näkyvyyttä positiivisille
asioille. Paikallislehteä lukiessa
pysyy ajan hermolla ja tietää,
mitä kotipaikkakunnalla tapahtuu, hän toteaa.
Lukutottumuksista kertoessaan Rajaniemi korostaa
kahta asiaa: Pyhäjokiseudun
verkkolehteä voi lukea missä
vaan ja milloin vaan.
. Päätelaitteena hänellä on iPad.
Säännöllisesti seurattavien
lehtien listalle kuuluvat Pyhäjokiseudun lisäksi maakunta- ja iltapäivälehdet.
Paikallisista uutisista Rajaniemi lukee kotipaikkakuntaansa Oulaista koskevat jutut, mutta välillä lukulistalle
pääsevät myös synnyinpaikkakunnan Raahen uutiset.
. Olen itsekin linkittänyt
juttuja kavereilleni, jotta he
tietäisivät missä mennään.
Verkossa ollessani käyn
Pyhäjokiseudun lukija, oulaistelainen Sari Rajaniemi kiinnittää lukiessaan huomiota myös kuviin. Missä vaan,
milloin vaan, kuvailee verkkolehden lukija Sari Rajaniemi digitaalisen median
vahvuuksia.
Paperinen Pyhäjokiseutu
on Rajaniemelle tuttu työpaikan kahvitauoilta, mutta vapaa-ajan uutisseuranta tapahtuu pääasiassa verkossa.
Rajaniemi on ollut Pyhäjokiseudun verkkolehden tilaaja noin vuoden verran. 60v
.
60v.
Maanantaina 29. Oulaisten asioita ja perheitä koskettavat jutut kiinnostavat.
Etusivulta Rajaniemi klikkaa auki uusimmat uutiset.
Verkkolehden jutut, valokuvat, mainokset, viikon kysymys ja some-mahdollisuudet ovat hänelle tärkeitä osatekijöitä, jotka muodostavat
lehden kokonaisuuden.
. - Kuvat ovat tärkeitä lehdessä,
hän toteaa.
enimmäkseen lehtien sivuilla
ja Facebookissa.
Pyhäjokiseudun verkkolehden maksullisuus ei ole kynnyskysymys Rajaniemelle,
jonka mielestä rahaa voi
mennä turhempaankin.
. Jopa ulkomailla, hän tiivistää.
Rajaniemen media-aika
pirstaloituu lyhyisiin hetkiin.
Hänellä ei ole tiettyä, ennalta
suunniteltua verkkolehtien
Heidi Laikari
lukuhetkeä, esimerkiksi töiden jälkeen, vaan 3-vuorotyö,
luottamustoimet ja harrastukset pitävät huolen siitä,
että lehdet luetaan osissa.
A
Välineellä ei ole
vaikutusta.
Luen samoja aiheita verkosta
ja printistä.?
Kysymykseen, mikä saa lukijan valitsemaan verkkolehdestä tietyt jutut, Rajaniemellä on selkeä vastaus: Itseä
henkilökohtaisesti koskettavat aiheet.
. Konkreettisena esimerkkinä positiivisesta uutisesta Rajaniemi mainitsee
kaupunginhallituksen uimahallin rakentamispäätöksen.
VERKKOLEHTI
??Pyhäjokiseudun verkkolehti lanseerattiin lukijoille Toimiva kylä
tietoyhteiskunnassa -hankkeen myötä vuonna 1998.
??Verkkolehti muuttui maksulliseksi kesäkuussa 2013.
??Pyhäjokiseudun verkkolehdessä on keskimäärin 3 000 eri kävijää
kuukaudessa.
??Alma Aluemedian Etukeno-hankkeen myötä verkkolehteä kehitetään entistä monikanavaisemmaksi.
Pyhäjokiseudun pää- ja varapäätoimittajat vuosilta 1954-2014
Marjaana Knuutila
päätoimittaja
1994-2004
Jari Niemi
päätoimittaja
2004-2007
Erkki Heikkilä
varapäätoimittaja
2007
Simo Husso
päätoimittaja
2007-2011
Sirpa Kortet
päätoimittaja
2011-
Helsingissä,
Pasilan postipiirissä oli myös
sukulaismies töissä.
Hänenkin kokemanaan
Pyhäjokiseutu oli odotettu
jaettava maalta isoon kaupunkiin muuttaneiden keskuudessa.
??Ennen ei ollut niin paljon
mahdollisuutta saada tietoa.
Siksi lehteä arvostettiin, hän
kiteyttää.
Sakarin omat ensimmäiset
lukukokemukset lehdestä
ovat urheilusivuilta.
. Aaro oli kovasti innostunut musiikista. Hän pystyi
säestämään lauluja ja toimi
urkurina, hän jatkaa.
Mielikuvat sedästä ovat
monintavoin myönteiset.
. Aaro sanoi, että ?ole sitten mies?, Sakari kertoo.
Työhön Aaron tiedetään
suhtautuneen aina vakavasti.
Työtahti näkyi Sakarin muistikuvien mukaan jopa heinäpellolla, jossa sutjakka tekijä
sai tuplasti enemmän jälkeä
aikaiseksi kuin muut heinämiehet.
?Aamut Sakari tietää setänsä aloittaneen lenkkeilemällä
jo varhain.
Lehden perustamiskokouksista Sakari sanoo kuulleensa, sen, että palavereita pidettiin Hugo Koivun kodissa
usein iltaisin.
Koivun talo on nykyinen
niin sanottu Häivän talo Oulaistenkadun varressa.
. Seuduksi
se pian puhekielessä lyheni.
Monet käyttivät nimitystä
?Harvapuhheinen?, tulihan
lehti vain kerran viikossa, kirjassa todetaan.
Sakari Takalo-Eskola muistaa setä-Aaron olleen sisarusparvesta ainoan, joka lähti
opiskelemaan.
. Pyhäjokiseudustahan sitä poikasena luettiin urheilutulokset. Hän osallistui Pyhäjokiseudun perustamiseen ja keksi lehdelle nimen, joka on yhä käytössä. Nimikilpailulla ehdotettuja nimiä olivat
muun muassa Malmiseutu ja
Pyhäjokilaakso.
. Hän oli rehti mies. Muistan aina, kun hän antoi minulle, tuolloin 10-vuotiaalle
pojalle juna-asemalla yhden
tärkeimmistä elämänohjeistani. joulukuuta 2014
60v.
Sirpa Kortet
Sakari Takalo-Eskolan setä, Aaro Takalo-Eskola toimi 1950-luvulla Oulaisissa opettajana. Kotiseututyö ja
oman alueen hyväksi toimiminen ovat asioita, joiden
puolesta hän muistaa sukulaismiehen tehneen pyyteetöntä työtä.
??Hän oli monessa yhteisössä vaikuttamassa. Talven Yrjö oli usein
urheilukentällä kuvaamassa,
hän kertoo.
TEOKSIA
??Pyhäjokiseudun historiaa on
tallennettu kolmeen kirjaan.
??Harvapuhheisesta moniääniseksi on Pirjo Santosen tekemä. Kirja on ilmestynyt vuonna 1990 Arto
Forsblomin ja Kari Kemin kokoamana.
??50 vuotta Pyhäjokialueen
asialla -juhlakirja ilmestyi
vuonna 2004. Kirjan toimittamisesta vastasi historioitsija
Harri Turunen.. Aaroa
pidettiin uudistuksellisena ja
harrastustoimintaan yllyttävänä, itsekin kotiseutuyhdistyksessä toimiva Sakari sanoo.
1950-luvulla Oulaisissa
opettajana työskennellyt Aa-
ro Takalo-Eskola valittiin Pyhäjokiseutu Kustannus Oy:n
sivutoimiseksi toimitusjohtajaksi ja hän lupautui
1950-luvun alussa suunnitellun lehden päätoimittajaksi
jo lehden perustamisvaiheessa.
Harvapuheisesta moniääniseksi-teoksen mukaan
Takalo-Eskolan ideana on
syntynyt myös lehden nimi,
Pyhäjokiseutu.
Historiakirjan mukaan
nimi hyväksyttiin tosin ensin
näytenumeron nimeksi, kun
lehdelle haettiin nimiehdotuksia lukijakilpailun avulla.
Nimikilpailulla ei kuitenkaan saatu kirjan mukaan ?iskevämpää tai kuvaavampaa
nimeä kuin Pyhäjokiseutu?,
niin se päätettiin ottaa lehdelle nimeksi. Ehkä niitä on,
hän tuumaa.
Aaro on Sakarille esikuva
monessa. Sakari on
Pyhäjokiseudun ensimmäiseksi päätoimittajaksi nimetyn Aaron Toivo-veljen poika.
Aaro oli urheilu- ja laulumies
Alkuun: Sakari muistelee Pyhäjokiseudun ensimmäistä päätoimittajaa.
Sirpa Kortet
sirpa.kortet@almamedia.fi
OULAINEN Oulaistelainen
pitkäaikainen suntio Sakari
Takalo-Eskola pitää kädessään suurella kunnialla Aarosetänsä kuvaa.
Silmät etsivät mustavalkoiseen otokseen ikuistuneen miehen ulkonäöstä yhtäläisyyksiä. Teos on ilmestynyt vuonna 1979.
??Pyhäjokialueen puolesta-kirjaan on koottu Yrjö Talven eli
pee/teen pakinoita vuosikymmenten varrelta. Usein kokousten jälkeen
Yrjö Talvi nähtiin pyöräilemässä salkkunsa kanssa eri
puolilla kylänraittia. Hänen äitinsä tuki poikaa opintielle, vaikka yleisesti kouluttautumista pidettiin
tuolloin turhana, hän kertoo
kuulleensa.
Pyhäjokiseudun ensimmäinen päätoimittaja muistuu Sakarin mieleen myös
musikaalisena ihmisenä.
. Sellaistakin olen kuullut, että Aarosetää monta iltaa lämmitettiin lehden keulakuvaksi, hän
sanoo.
Pyhäjokiseudun ilmestymisen alkamista pidettiin
eräänlaisena kotiseudun kirjeen aikakauden aloittajana.
Lehdeä etäämmäksi tilanneet kiittelivät Pyhäjokiseudun tuovan terveisiä synnyinseudultaan. Varsinkin innostus
urheiluun on peruja sukulaismieheltä. 60v
.
PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Alkuperäinen nimi on
osoittautunut käytännössä
onnistuneeksi, sillä levikkialueen myöhempi laajennus
ei aiheuttanut tarvetta muut-
A
Ennen ei ollut niin
paljon mahdollisuutta saada tietoa.
taa lehden nimeä
Meillä oli hyvin lämminhenkinen koti. Asko
Talvi on pohtinut maailmanmenoa ja tullut siihen tulokseen, että paperisen lehden
uusi nousu on lähellä.
. Pitää tietää, mistä
milloinkin keskustellaan,
hän sanoo.
Vanhojen lehtien pinosta
Talvi ei ota Pyhäjokiseutua,
jolla sytyttäisi takkatulet. Pyhäjokiseudun museohuoneessa on jäljellä muun muassa viimeinen pahvinen matriisi pääuutissivusta vuosien takaa.
Arvostus Yrjö-isää kohtaan
oli suuri. Esimerkiksi jo 1970-luvulla olimme offset-tekniikalla aallonharjalla, hän pohtii.
suus ja sähköistyvä tiedonsiirto lyövät itseään läpi. Olin 2-vuotias, kun muutimme Sievistä Oulaisiin.
Olen nähnyt ja kasvanut mukana sen ajan, kun Yrjö-isä
nuorena miehenä suunnitteli
lehteä ja juurrutti sitä paikkakunnalle, hän muistelee.
Nyt hän pääsee seuraamaan, kuinka tytär vastaa nykyajan haasteisiin modernissa kirjapainossa ja uudistaa
rohkeasti toimintoja. Aaro oli pidetty ja luotettu henkilö, Asko Talvi sanoo.
Päivä, jolloin oma paikal-
lislehti ilmestyi, oli lukijoiden parissa odotettu. Kun ihminen ottaa paperisen lehden käteen, se on
merkki siitä, että ihminen
keskittyy, ottaa itselleen tilaa
ja omaa aikaa, hän miettii.
Talvi puhuu ammattimaisen journalismin puolesta,
mikä takaa luettavuudelle
luotettavuuden ja laadun.
. Asko itse hiljentää työtahtia ja on suunnitellut siirtyvänsä ensi keväänä eläkepäivien viettoon.
Kolmen sukupolven ajan
lehtialaa seuranneena ja mukanaolleena hän on alan näköalapaikalla. Lehti oli Yrjölle rakas ja tärkeä, hän jatkaa.
Ennen Oulaisiin muuttamistaan Talven perhe asui
Sievissä, missä Yrjö oli jo lehtialalla. Olemme perheessämme
aina sanoneet, että Pyhäjokiseutu oli perheessämme kuin
yksi lapsi. Sukunimen takia haukuttiin ja isää nimitettiin
?tyhjäntoimittajaksi?, hän
miettii.
Omat lukutottumukset Askolla ovat eriaikojen muovaamat. Postituspuolen uusinta
on ollut Tennan suurin projekti. Oulaistelainen myllyyrittäjä Hugo Koivu houkutteli Talvet kotipaikkakunnalleen ja innosti Yrjöä lehdentekemiseen. Äiti piti kodista huolen, hän muistelee.
Lapsuuteen kuuluivat
myös samanikäisten koltiaisten kiusoittelut. Juoksupojan hommiin
kuului muun muassa markan
makkaroiden hakeminen kirjapainontyöntekijöille, hän
naurahtaa.
Yrjö-isän yrittäjyyshenkisyyden Asko tunnistaa itsessään. Se on uusi aluevaltaus ja
samalla lisätukijalan hakemista painotoimintaan, Talvi
kertoo.
Asko Talven oma polku isänsä jalanjäljille lähti nuorena.
Hän pääsi tuolloin Oulaisissa
olleeseen kirjapainoon ensin
pikkuhommiin, minkä myötä
kiinnostus alaan kasvoi.
. Sen saman sitkeyden ja business-ajattelun
hän aistii siirtyneen myös tyttärelleen, joka nyt jatkaa kirjapainoalan työtä Kainuussa.
Sirpa Kortet
hän huomaa siirtyneen suvunperintönä myös tyttärelleen.
. Digitaali-. Nyt hän työllistää Kajaanissa jo lähes sata ihmisiä,
Talvi sanoo.
Tenna Talvi-Pietarila on
ollut luomassa Kainuun maakuntaan varhaisjakelujärjestelmän.
. Se
on jokin alitajuinen juttu, jota
kädet eivät vaan tee. Yhteistyöhön
lähti mukaan myös Aaro Takalo-Eskola, joka nimettiin
ensimmäiseksi päätoimittajaksi.
. Ala on kuin elämäntapa.
. Isältään hän kokee saaneensa vahvan tuen yrittäjyydelle. Tuolloin ei vielä ilmestynyt kovin montaa
muuta lehteä, mistä tietoa
alueen tapahtumista olisi ollut saatavilla.
Talvi tietää, että lehtialalla
on nykypäivänä myös omanlaisensa haasteet. Uutisvirrat ovat nopeita. Se on nautinto, kun lukee lehteä. Asko loi
kirjapainosta ison lehtitalon,
jonka asiakkaat löysivät ympäri Suomen.
. v
0
6
.
60v.
Maanantaina 29. Alalla on ollut suuria
muutoksia ja valtavaa kehitystä. Paikalliset uutiset ovat
edelleen lukijoille tärkeitä,
hän painottaa.
Lehtityö on ollut Asko Talven lapsuuden ja aikuisuuden ajan koko ajan läsnä kotonakin. Sen saman asenteen
Asko Talvi jatkoi isänsä, Yrjö Talven, työtä kirjapainoalalla. Riskienottamista, sitkeyttä ja puurtamista sekä uudistumista, sellaistahan tämä
on ollut, hän jatkaa.
Oulaisten kirjapainotekniikka, samoin kuin nyt Kajaanin
laitteet, ovat aina olleet alansa edelläkävijöitä. Arvostus isän luomalle kotiseutulehdelle on juurtunut sydäntä lähelle.
Kirjapainotekniikka on kehittynyt vuosikymmenien aikana hurjasti. Hankkeessa on ollut mukana elykeskus, jonka kanssa yhteistyössä maakuntaan on luotu
kasvaneen yritystoiminnan
myötä uusia työpaikkoja.
. Postinjakajatkin tiesivät, että Pyhäjokiseutu-päivänä on paljon
jaettavaa. Paperin lehden rinnalla
hän silmäilee verkkolehteä,
mutta printtiversio vie yhä
voiton ajankäytössä.
. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU
Pyhäjokiseudulla ei pesää sytytetä
Sirpa Kortet
Lukuhetki:
Asko
Talvi luottaa
siihen, että
printtilehdestä
tulee vielä
luksustuote.
Sirpa Kortet
sirpa.kortet@almamedia.fi
OULAINEN Asko Talvi on
iloinen siitä, että Yrjö Talven
luoma lehtiperinne jatkuu
heidän suvussaan nyt kolmannessa polvessa. Printtilehti tulee olemaan uudenlainen luksustuote. Talven
Tenna-tytär on ottanut vetovastuun Kajaanissa sijaitsevasta kirjapainosta ja sen kehittämisestä. Ainoastaan
yhden asian Asko muistaa,
milloin häntä on nälvitty isän
puurtamisen takia.
. Talvi on havahtunut huomaamaan, että
tavallaan historia toistaa itseään.
. Se välittyi kaikessa
yhteistyössä niin omalla
paikkakunnalla kuin laajemmalla Pyhäjokialueellakin.
Marjaana Knuutila kertoo yhden kuvan tekemiseen
menneen kaksi tuntia aikaa.
jokiseudun ilmestymistiheys
ja toimitus olivat kasvaneet ja
lehti lähti ensimmäisten paikallislehtien joukossa tietokoneistamaan toimitustaan.
Tuossa vaiheessa toimitussihteeriksi tuli Osmo Palonen, joka tiesi tietokoneista
ja auttoi toisetkin niiden
kanssa alkuun.
??Ensimmäiset tietokoneet olivat massiivisia mötiköitä ja ne menivät usein nurin. v
0
6
.
PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Yrjö Talvelta
sain hyvän perusopin alalle.
palanen vanhaa lehteä v. En
tiedä. Siinä oli tosi
paljon työtä.
Kuvat ja kuvalaatat tehtiin
pitkään muualla. Vaikka Talvi teki työtä
koko Pyhäjokialueen puolesta, aloitteen ideoineet kokevat, että kirjapaino- ja lehtitalotoiminnan myötä kiinteän
muistopaikan sijoittaminen
on luontevinta Oulaisiin. Hän on saanut tehdä journalistisia töitä
laidasta laitaan eri lehdissä ja
myös Yleisradiossa.
??Olen saanut olla oikolukija, toimitusharjoittelija, toimittaja, toimitussihteeri ja
päätoimittaja. Ensin metalliset, sitten pahviset, joilla
lehti painettiin ja koottiin
postitettavaksi. Henkilön
pitäisi olla valtakunnallisesti
tai kansainvälisesti merkittävä, presidentti, kenraali tai
vastaava, Ketonen kertoo tienimien valintakriteereistä.
Aloite asiasta on tehty ja jätetty kesällä Oulaisten kaupunginhallitukselle, josta se
on edennyt teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Nyt sitä
jatkojalostetaan vain uusilla
nimikkeillä.
Marjaana Knuutilan työhistoria on rikas. Alkuperäisenä tavoitteena oli,
että aloitteen toteutuminen
huipentaisi Pyhäjokiseudun
60-vuotisjuhlavuoden.
Tekninen johtaja Markku
Ketonen kertoo, että aloitteen käsittely siirtyy kuitenkin vuoden 2015 puolelle.
. Sen jälkeen Pyhäjokiseutu ja toimittajan työ on otta-
nut suuria harppauksia
eteenpäin.
Toimittajan työn merkitys
ja luonne ei ole vuosikymmenien myötä muuttunut, mutta työkulttuuri on kokenut
suuren murroksen.
??Vielä 1970-luvulla oli
ihan normaalia, että toimittajille oli infotilaisuuksissa alkoholitarjoilua, Marjaana
Knuutila muistelee.
??Ehkä toimittajia yritettiin voidella alkoholilla. Opiskelut hoidettiin sitten aikanaan,
Knuutila kertoo, miten Talvi
luotti jokaiseen työntekijäänsä.
Uutishankinta oli 1960-luvun lopulla erilaista kuin nykyisin. Niistä taas
tehtiin painolevyt. He
toivat yleiseen tietoisuuteen
edelleen ajankohtaisen talousalueajattelun. Yhden
kuvan teossa meni pari tuntia, Knuutila kertoo.
Kone oli sveitsiläinen kuvalaatta-automaatti Elgrama.
1980-luvun taitteessa Pyhä-
Talvelle tahdotaan
nimikkotie Oulaisiin
Sirpa Kortet
sirpa.kortet@almamedia.fi
OULAINEN Yrjö Talven elämäntyön kunnioittamiseksi
heräsi monella oulaistelaisjärjestöllä toive saada jokin
pysyvä muisto miehestä Oulaisiin. Prosessi vaatii Ketosen mukaan
joko asemakaavamuutoksen
tai uuden asemakaavan.
Vaihtoehto nimikkotielle
voisi olla asemakaavassa oleva puisto. 1954. Mutta se on varmaa et-
aloitteen taakse asettuneita
yhdistyksiä.
vät ole itsestäänselviä. Itse-
kin olen kaikki Pyhäjokialueen kylät moneen kertaan
pikkuautolla ajellut ja kerännyt asiamiehiltä juttuvinkkejä ja välittänyt heidän hankkimiaan uusia tilauksia,
Knuutila kertoo.
Jutut kirjoitettiin ensin toimituksessa, jonka jälkeen ne
oikoluettiin ja juoksutettiin
painolle. 1960- ja vielä 1970-luvullakin kuvat tehtiin laatoiksi, joilla voitiin
painaa mustavalkoisia kuvia.
??Pyhäjokiseutu oli ensimmäisiä paikallislehtiä, jotka
hankkivat oman kuvalaattakoneen vuonna 1969. joulukuuta 2014
60v.
Perusoppi
Talvelta
Henna Haapakoski
Toimittajat: Lehtiala
kokee kokoajan suuria
muutoksia, jotka ovat
alkaneet vuosikymmeniä
sitten.
Henna Haapakoski
henna.haapakoski@almamedia.fi
OULAINEN Pyhäjokiseudun
syntyaikoina lehden teko on
ollut aivan erilaista kuin nykyään. juttusoiroiksi, tekivät otsikot irtokirjaimista
määräkokoon, tiivistivät rivit
ja kuvalaatat paikoilleen ja
taittoivat sivuiksi. Ideana oli, että joku toiminta-
paikkoihin olennaisesti liittyneistä nykykaduista saataisiin muutettua Yrjö Talven
kaduksi tai seuraava tie, joka
Oulaisissa nimetään, saisi nimensä Talven mukaan.
Aloitteen takana ovat Pyhäjokiseutu-lehden lisäksi
Talven lapset, lehden entiset
työntekijät, Pyhäjokialueen
kotiseutuliitto ja Oulaisten
kotiseutuyhdistys, Lions
Club, Pyhäjokialueen Ratsastajat ja Oulaisten Yrittäjät.
Talvi on ollut aikoinaan mukana perustamassa näitä
Pyhäjokiseutu sai oman kuvalaatta-automaatti Elgramansa vuonna 1969. Moni
marssi koputtamatta sisään,
kertoi vinkkinsä ja jatkoi
matkaansa. Emme ole koskaan aikaisemmin nimenneet katuja
henkilön mukaan. Siitä alkoi sitten
toimittajien taustatiedon etsintä.
??Lisäksi meillä oli asiamiehiä alueen jokaisen kunnan jokaisessa kylässä. Painolla jutut kirjoitettiin uudelleen tinariveiksi.
Ensimmäisen Pyhäjokiseudun oman kirjapainon latomakoneissa käytettiin sulaa tinaa, joista valettiin kirjoitusrivejä.
Kirjaltajat sijoittivat ne
?laivoille. Monista lehdistä on
tullut dokumenttien tekijöitä, mutta Marjaana Knuutila
kehuu Pyhäjokiseudun pystyneen pitämään oman yhteiskunnallisen linjansa.
??1960- 1970-luvuilla täällä
oli kaksi jättiläistä, Pyhäjokiseudun Yrjö Talvi ja Kalajokilaakson Heimo Kivioja. Oulaisissa käytetään Ketosen mukaan kriteereitä, joiden perusteella paikkoja nimetään. Entinen pyhäjokiseutulainen Marjaana Knuutila
tuli taloon helmikuussa 1968,
14 vuotta lehden perustamisen jälkeen.
??En muista, että alkuaikojen toimittajissa olisi ollut ainuttakaan, kellä olisi ollut
journalistinen tutkinto pohjanaan. Katujen nimiperusteina on kyseisen alueen historia tai toiminnat.
Henkilöiden mukaan nimeäminen olisi Oulaisissa uutta.
. Yrjö Talvi opetti
meidät ammattiin ja hyvän
opin antoikin. Aloitetta ei vielä käsitelty
muiden kiireiden vuoksi, Ketonen kertoo.
Olemassaolevien katujen
uudelleennimeäminen ja
osoitteiden muuttaminen ei-
tä nykyaikana sellainen ei ole
enää soveliasta, hän lisää.
Pyhäjokiseutu on vetänyt
yhteiskunnallista roolia alusta asti. Esimerkiksi Kaleva
toimi yhtenä uutislähteenä.
Talvi leikkasi siitä juttuja toimittajan työstettäviksi.
??Absoluuttista totuutta ei
ehkä ole olemassa, mutta toimittajien työ oli silloinkin
kaivaa niin hyvä totuus kuin
mahdollista, Knuutila toteaa.
Jutun aiheita tuli myös
suoraan toimitukseen
pkt (3,98?/kg)
KPL
Kaikki
loput
joulukarkit
%
0
-5
alkuperäisistä hinnoista
18,
Avoinna uudenvuodenaattona klo 815.
suljettu uudenvuodenpäivänä 1.1.20
Hinnat voimassa MA-KE 29.-31.12.2014
Oulaistenkatu 15 - 17, 86300 Oulainen. Toki hänkin
Kirsti Avela on kouluttanut aikoinaan Pyhäjokiseudun latojia kymmensormijärjestelmään.
tietää, että moni toimittaja
on ?luonut. Käsialakirjoitushan on
perussivistystä, sillä esimerkiksi tärkeä nimikirjoituksen
oikeellisuus perustuu käsialaan. Yhä etsitään esimerkiksi
terveydenhuollon tehtäviin
tekstinkäsittelijöitä, joille on
vaatimuksena kymmensormijärjestelmän osaaminen.
Tehtävät sisältävät muun
muassa lääkäreiden ja terapeuttien kuntoutussanelujen
purkamista ja tekstinkäsittelyä.
Lisäksi koulutuksessa opetellaan näppäimistön laskinominaisuuden käyttäminen,
joka nopeuttaa numeroiden
kirjoittamista.
Asiakirjojen oikeaoppisen
asettelun puolesta Kirsti Avela puhuu paljon. Nauhuri. Erikoiskirjainten
kohdalla on tullut kehittyneempiä tapoja saada kirjainten päälle esimerkiksi heitto-
merkkejä.
. Muisti on sormissa. Palvelemme ark. Opetukseen kuului myös saneluiden purkaminen, jolloin
teksti kuuluu kuulokkeiden
kautta.
. Sähköistymisen myötä tuli lyöntivirheiden korjaamismahdollisuus
kirjoittamisen osaksi.
Koneella kirjoittamisen
oppitunneilla on aina opeteltu kirjoittamaan niin, ettei
kirjoittaja katso sormien liikettä. oman tapansa
juoksuttaa sormia näppäimistöllä itselle parhaalla
mahdollisella tavalla muutaman sormen tekniikalla.
Kymmensormijärjestelmän
etuna on kuitenkin se, ettei
tarvitse käyttää aikaa kirjainten hakemiseen.
. Uskon, että niistä taidoista on työelämässä paljon
hyötyä, hän sanoo.
Avela uskoo, että he, jotka
tietävät asiakirjojen asettelumallin, kiinnittävät hyvin
usein sisällön ohella huomionsa myös ulkoiseen asetteluun. Se on valtava haaste
kokonaisuudessaan opiskelijoille mutta myös lukioille
saada tekniikka toimimaan.
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015!
Herkkutorilta!
Herkkutorilta!
K-ruokamestarin K-ruokamestarin
valkosipulipikkelsi kreikkalainen
salaatti
Herkkutorilta!
HK Naudan takuumurea ulkofilee
1290 1290 1695
KG
KG
Santa Maria
Tex Mex Soft
Tortilla
320 g
(3,13/kg)
rajoitus:
3 ps/talous
Viennetta
jäätelökakut
650 ml (1,54/l)
rajoitus: 4 pkt/talous
KG
Ranskalainen
patonki
230 g (3,43?/kg)
UUNITUORE
100 200 079
K-plussakortilla ETU -61%!
PS
2 PKT
ilman korttia 2,59. v
0
6
.
60v.
Maanantaina 29. Kirjoitusnopeushan on ollut myös palkkaluokan peruste, hän kertoo. Koska kuitenkin suurin osa teksteistä tuotetaan
nykyään tietokoneilla, olisi
tärkeää paneutua kymmensormijärjestelmän opettamiseen samoin kuin tekstinkäsittelyohjelman hallintaan,
hän pohtii.
. Konekirjoittaminen on aivojen
ja sormien yhteistyötä, hän
kuvaa.
Korjauslakka ja -nauhat konekirjoituksessa ovat taaksejäänyttä aikaa. Nippeleitä ja
nappuloita toimittajan työvälineissä on aina riittänyt
enemmän tai vähemmän. Tätä kutsutaan niin sa-
notusti sokkokirjoittamiseksi, josta pidettiin myös testejä. 8-21, la 8-18 ja su 12-18.
teemu.martikainen@k-supermarket.fi. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU
Kirjoittaminen on sormien tanssia näppäimistöllä
Sirpa Kortet
Sirpa Kortet
sirpa.kortet@almamedia.fi
OULAINEN Kynä ja paperia.
Kirjoituskone. Näin hän tekee itsekin.
Käsialakirjoituksen puolesta Avela on vähän huolissaan, varsinkin nyt, kun perinteisestä kaunokirjoituksesta ollaan luopumassa kouluopetuksessa.
. Tietokone. Koulutin latojia
useampana iltana kymmensormijärjestelmään, Avela
kertoo.
Konekirjoitus- ja tekstinkäsittelytaitojen opettajana
Avela on nähnyt, kuinka
kymmensormijärjestelmän
hallinta tietokoneen käsittelyssä nopeuttaa työskentelyä
huomattavasti. Tuolloin syntyi
yhteistyö paikallisen kaupallisen alan oppilaitoksen
kanssa, jossa Pyhäjokiseudun väki kävi opissa.
. Se oli sitä aikaa, kun käsinladonta muuttui konehommaksi. Tuskin sellainen henkilö, joka ei ole käynyt konekirjoitusoppeja, edes tietääkään, miksi F ja J-kirjainten
painikkeissa on pienet nystyrät, hän pohtii.
Pienet kohoumat kirjai-
missa kertovat kirjoittajalle,
että siinä ovat molempien käsien etusormien paikat, ikään
kuin lähtösatamat, johon kädet asetetaan ja joille sormet
palaavat naputtelun aikana.
Jokaisella sormella on omat
vastuukirjaimensa ja -merkkinsä.
Näppäimistön merkkijärjestys ei ole Avelan muistin
mukaan Suomessa juurikaan
vuosikymmenten aikana
muuttunut. Yksi tavoitelyöntimäärä
oli 10?000 lyöntiä puolessa
tunnissa. Viralliset
tarjoukset, tarjouspyynnöt,
hakemukset ja muut asiakirjat on hänen tunneillaan ope-
teltu aina hyvin ja perusteellisesti.
. Sähköinen ylioppilastutkinto tekee tuloaan jo syksyllä 2016. Digitaalinen maailma on tuonut uudenlaiset ulottuvuudet, mutta yhä vielä toimittaja tekee työtään sormilla ja
käsillä.
Oulaistelainen, nyt jo eläkkeellä oleva, lehtori Kirsti
Avela muistaa, kuinka lehtitalossa otettiin askelia tietotekniikkaan. Kirjoitusnopeutta mitataan erilaisin testein, joissa
virhelyönneistä tuli sakkopisteitä.
. Kamera
6
60v.
OULAISIIN
PE 2.1.
Oulaistelaisten liikkeiden pidennetty aukioloaika muuttuu pysyvästi. Tammikuusta 2014 lähtien olemme auki
klo 20.00 saakka jokaisen kuukauden ensimmäisenä
perjantaina.
ja Luontaistuote
044-0864837
044-0864837
Keskuskatu 2
OULAINEN
Keskuskatu 2
OULAINEN
Ma-pe 10-17, la 9-13
Värisilmä
xxxxxxx
Osoite xxxxxxxxxxxxx
Puh. 6
60v.
PITKÄ
PERJANTAI!
PE 3.10.
PALVELEMME
KLO 9-20
Tutustumishintaan
Tammi-ale!
PE 2.1.2015
PALVELEMME
+
tti
permanen
9-20
Pinnat uusiksiKLO
Värisilmästä
Tällä kupongilla
leikkaus -paketti
#
-20%
Voimassa 31.1.2015 saakka.
NO
NS
TOP
Tammikuun
äisen viikon
ensimm
IDEO Popular
aikana
tammi- ja käyneiden
kesken arvomme
pähkinälaminaatti
aan
Paksuus 7,0 laadukk
mm,
Style
WELLA tArJOuS!
95?
!
/m
muotoilura
6udan
käyttöluokka 23/31.
Takuu 8 vuotta
kotikäytössä.
2
Suositushinta
11,00 ?/m2
usta JOKA ARKI
PÄI
nvara
a
j
a
VÄ
an
IDEO Popular
!
-leikkaukset ilm
muut laminaatit
tAPEttEJA!
Avoinna
lAAttOJA!
VInyylImAttOJA!
pe klo 20.00
E
L
IA
L
II
T
S
K
E
T
Tammi-ale!
-50
% A
A
K
L
A
Inventaario
-50
%
poistoja!
-30%
%
Pinnat uusiksi Värisilmästä
IDEO Popular
tammi- ja
pähkinälaminaatti
luxflOOr
tammi- ja
pähkinälaminaatti
tapetteja, laattoja, laminaatteja tArJOuS!
Paksuus 7,0 mm,
käyttöluokka 23/31.
Takuu 8 vuotta
kotikäytössä.
Paksuus 8,0 mm,
käyttöluokka 23/32.
Takuu 15 vuotta
kotikäytössä.
PALVELEMME
tArJOuS!
9
95?
/m
2
Paksuus 7,0 mm,
MA-KE ja PE 9-17
käyttöluokka 23/31.
tArJOuS!
Takuu 8 vuotta TO 10-18
kotikäytössä.
8
95?
LA SOP. 474 789. MUKAAN
2
OULAISTENKATU/m
26 L 9
Suositushinta
86300 OULAINEN
11,00 ?/m
2
AJANVARAUKSET P. avoinna klo 20 saa
tArJOuS!
9
-50
Takuu 8 vuotta
kotikäytössä.
Kehäkatu 2, Oulainen
Osoite xxxxxxxxxxxxx
p. Takuu 25 vuotta kotikäytössä.
044-0864837
8
kka!
tArJOuS!
995?
95?
/m2
/m2
ja Luontaistuote
Suositushinta
16,05 ?/m2
Suositushinta
11,00 ?/m2
Oulaistenkatu 24 OULAINEN. p. (xx) xxx xxxx
Palvelemme: ma-pe 00.00-00.00, la 00.00-00.00
Palvelemme: ma-pe 8-17, la 9-13
www.varisilma.fi
Oulainen
2
www.varsisilma.fi
95?
/m
AntIquE Elm laminaatti
Tumma ja tyylikäs 2-sauvainen laminaatti.Paksuus 8,0 mm,
käyttöluokka 23/32. Takuu 25 vuotta kotikäytössä.
Värisilmä
xxxxxxx
tAPEttEJA!
lAAttOJA!
VInyylImAttOJA!
saakka!
6
95?
/m2
Suositushinta
11,00 ?/m2
tArJOuS!
9
95?
/m2
IDEO
Popular
Oulaistelaisten
liikkeiden pidennetty
aukioloaika
muutSuositushinta
muut laminaatit
tuu pysyvästi.
16,05 ?/m2 Tammikuusta 2014 lähtien olemme auki
Paksuus
7,0 mm,
klo 20.00 saakka jokaisen kuukauden
ensimmäisenä
käyttöluokka 23/31.
tArJOuS!
perjantaina.
-70%
luxflOOr
tammi- ja
pähkinälaminaatti
Paksuus 8,0 mm,
käyttöluokka 23/32.
Takuu 15 vuotta
kotikäytössä.
Perjantaina 2.1. 472 422 TAI WWW.HIUKZETTI.FI
tIquE Elm laminaatti
ma ja tyylikäs 2-sauvainen laminaatti.Paksuus 8,0 mm,
öluokka 23/32. (xx) xxx xxxx
Palvelemme: ma-pe 00.00-00.00, la 00.00-00.00
www.varis
Keskuskatu 2
OULAINEN
MuotiOjan alennusmyynnistä talvivaatteita
-30%-40%
-50% -60%
ALAKERAAN POISTOMYYMÄMÄSTÄ KAIKKI TUOTTEET
-50% -60% -70%
Alakerta avoinna: ma-ti 10-18, uudenvuodenaattona 31.12. 10-15, pe 10-18, la 10-15.
Avoinna
uudenvuodenaattona 31.12.
klo 9.30-15
Suljettu
uudenvuodenpäivänä 1.1.2015
Pe 2.1.2015
jatkoaikaa
klo 20
saakka!. 08 472 584
Puh
Pienempikin pyykkimäärä
puhdistuu hyvin suuren
XXL-kokokisen rummun ansiosta. näyttö, Android
4.2 käyttöjärjestelmä, 5 Mpix
kamera ja tehokas 1,2GHz tuplaydinsuoritin entistä miellyttävämpään käyttökokemukseen.
Musta ja valk.
A L E h in t a !
Luxor 42?
LED-TV
MONITOIMITULOSTIN
KAUPANpäälle
KAIUTTIMET
139,-
A L E h in ta !
Paranna TV:n ääntä
edullisesti, mutta
laadukkaasti tällä
aktiivikaiutinparilla.
Erinomainen bassotoisto, Auto Standby toiminto ja ohjaus TV:n
kaukosäätimellä.
h in ta !
E
L
A
199,OBH 6719
Canon
VALOKUVAPAPERI
Yamaha NX-50
WORKFORCE WF-2630WF, WIFI.
Pienikokoinen ja edullinen nelitoimitulostin, jossa on Wi-Fi-yhteys ja
toimintoja kotitoimistoa varten.
-45% 59,90
79,-
99,-
OBH
SAUVASEKOITIN
Indigo Stick Mixer 6712. 6
60v.
B50-45 MCD2PMX
KANNETTAVA
TIETOKONE 15,6?
AMD E1-6010 -prosessori. huomioi pesuainetyypin
automaattisesti. HEPApoistoilmansuodatin takaa
A-luokan suodatustuloksen.
Bosch SMU57M12SK
Rosenlew
ASTIANPESUKONE
PESUKONE
Täyttömäärä 10 kg. Paino 275 g/m2,
50 arkkia paketissa.
Hienontaa nopeasti
ja helposti kasvikset,
mausteet, juuston jne.
A L E h in ta !
9,90 /2pkt
-50%
Osta nyt, maksa tasaerissä!
*10kk korotonta
maksuaikaa tasaerissä!
899,-
Pe 2.1.2015 avoinna klo 20 saakka!
Keskuskatu 11 Oulainen
Puh. Kestävä,
tehokas ja hiljainen
inverter-moottori.
Max. Irrotettava varsi on ruostumatonta terästä.
4 vaihdettavaa terää vaahdottamiseen, sekoittamiseen, soseuttamiseen ja hienontamiseen.
Portaaton nopeudensäätö.
-29%
R A K E T T IN
A L E h in ta !
O
I
T
N
Y
Y
M
!
ta
A L E h in
49,90
19,90
14,90-70% 69,90 -72% ALKANUT!
TEHOLEIKKURI
Tulosta valokuvat tälle kiiltävälle
valokuvapaperille. VGA, HDMI, 2 x USB 3.0, 1 x USB 2.0. 4 GB keskusmuisti, kiintolevy
500 GB. linkousnopeus:
1400 rpm
A L E h in ta !
-36%
Samsung
Trend Plus
Auto All in 1 . Takuu 12 kk.
A L E h in ta !
229,90
Samsung
PUSSITON IMURI
Pölypussiton imuri, jonka
siivousteho kovalta lattialta
on parasta A-luokkaa. Ajastin ja jäljellä olevan
pesuajan näyttö. 08-473740
www.teknisettokola.fi
ma-pe 10-18
la
10-15
Avoinna uudenvuodenaattona 31.12. Gigabit
Ethernet 10/1000M. klo 10-15. Windows 8.1 64-bit. Energialuokka A++.
Äänitaso 44 dB.
Monipuoliset ohjelmat.
Leveys 60 cm.
A L E h in ta !
A L E h in ta !
149,--40%
LSX42DL275BMS
Full HD, jossa DVD-T2/C virittimet,
MPEG4, sekä CI+ Hyvät liitännät 2*usb, 2*hdmi, 1*scart Txt tv,
1000+alasivumuisti.
249,-
A L E h in t a !
449,- 499,-44% 399,- -34%
599,-
699,-
Epson
Selkeä 4
Näyttelytilassa on Yrjö Talven työväli-
. Lumikengät
JOULUTUOTTEITA
(14,90)
2kpl 50*60, 600g untuvaista höyhentä
LOPUT
NYT
VAIN
60,(199,-)
www.sarinkaluste.fi
yleisötilaisuuksissa. Siteet . Lenkille
. Miehille
VOITELEMATTOMAT
Suositut
159,- Nyt vain
Fischer ZERO
SUKSIPAKETIT
ovh.
p. Naisille . Metsäsukset . ym.
. Topat
. Peltonen . Mailat
Avoinna
arkisin
10-18
lauantaisin
10-15
Kaikk
. Vuosisarja siellä ei
kuitenkaan ole täydellinen.
Sirpa Kortet
Avoinna
pe 2.1.2015
klo 20
saakka!
.
Esim
109,99,-
pitopohjasukset
199,Alk.
Nyt
159,-
Peltonen/Yoko
- Aikuisille
-20%
jopa
ovh.
%
0
7
0
-5
ovh.
%
ovh.
Nyt
249,-
JÄÄURHEILUOSASTOLTA!
0
5
Mahtava Mailavalikoima!
jopa
% ovh.
99,-
388,-
Saimme tehtaan eriä lisää!
-20
®
. Talveen . Miehille . Salille . Juhlavuoden aikana
laatikoiden aarteita on ollut
tunnistettavissa muutamissa
alkoi mahtava
ALE ALKAA!
LYHTY
MAKEISILLA
neitä, kirjapainon historiaa,
valokuvia ja luonnollisesti
kirjoiksi sidottuja Pyhäjokiseutuja. Aikuisille . Värien tuleminen mustavalkoisuuden rinnalle näkyi muun muassa
sarjakuvissa.
SUKSITALOSTA LÖYTYY! USKOMATTOMAT
-30%
NYT
VAIN
Digitaalinen juttu- ja kuvaarkisto Pyhäjokiseudulla on
tullut käyttöön 2000-luvulla.
Se ei ole julkinen, mutta sinne pääsee lehtitalon tietoverkosta salasanojen avulla esimerkiksi toimittajan kanssa
yhdessä.
Digitaaliseen aikaan siir-
TALVIALE!
Huippulaatua Halvalla!
LAMPAANTALJAT
LYHDYT
ryttäessä toimittajien ottamista valokuvista ei enää tehdä paperivedoksia. Hiihto-/
ulkoilupuvut
Ym. Asennus
ALK.
168,184,JR
SR
. Kirjat ovat säilytyksessä vuosinumerojärjestyksessä Pyhäjokiseudun toimituksessa.
Hyvin suuresta osasta kirjoja on tuplakappaleet. Naisille . Housut
. Kaikki Pyhäjokiseudut,
vuoden 1954 näytenumeroista lähtien, on sidottu vuosikirjoiksi. Suojat . Kun idea herää, otathan
päätoimittajaan rohkeasti
yhteyttä!
Tervetuloa ALEhulinaan
läheltä ja kaukaa!
PERJANTAINA
JATKOAIKA
KLO 9-20
VALIKOIMAT
HUIPPUMERKIT!
-30
%
-30
%
9,90
-40%
UNTUVAINEN
HÖYHENTYYNYSETTI
Terttu ja Niilo Aitto-oja sekä
Esko Järvenpää löysivät mielenkiintoista luettavaa vanhoista lehdistä. Eläkkeellejäämispuheisiin puolestaan on haettu
tietoja siitä, mitä kyseisessä
oppilaitoksessa tai yrityksessä tapahtui samaan aikaan.
Pyhäjokiseudun vanhojen
lehtien arkistosta on tullut
arvostettu ja tykätty paikallisasioiden arkisto!
Kesällä 2012 Yrjö Talvesta ja
Pyhäjokiseudun historiasta
kertova näyttely avattiin Saukontiellä olevaan Perinnekeskukseen.
Wanhan Woiman kanssa
yhteistyössä luodun idean
saivat Taina Talvi ja Anne
Jyrki Talvi innostui etsimään vanhoista Pyhäjokiseuduista tietoa Pohjanmaan radan sähköistymisestä. Kevyttopat
. Luistimet . 6
60v.
Kaikki vanhat lehdet on sidottu kirjoiksi
Kotiseutuasiaa: Lehtiä saa selata toimituksessa ja Perinnekeskuksessa.
Sirpa Kortet
Sirpa Kortet
sirpa.kortet@almamedia.fi
OULAINEN Monesti tulee
kyselyitä, mistä löytäisi sen
vanhan lehden, jossa oli aikoinaan juttu itselle tärkeästä
asiasta. 0440 658300
KENGÄT
SUKSIPAKETIT
KAIKKI . Ne herättävät kiinnostusta. Sauvat . Kuntosukset
. Fischer . Saappaat
TALVITEKSTIILIT
i
Uskomattomia
TARJOUKSIA!
99,-
i
Kaikk
%
RAKETTIMYYNTI
ON ALKANUT!!
Tehtaan eriä kuntolaitteita ja polkupyöriä
POISTOHINTAAN!
Ks. Lapsille
Huippusuosittu Atomic Pro suksi
. 1960-luvun lehtikirjoista puuttui yksi tietty
numero. Yoko . Sitä ei ole missään
sidotuissa kirjoissa, mutta
henkilö, joka lehteä etsi, on
varma, että lehti on sinä päivänä ilmestynyt. Sukset . Vuosikymmenten ajalta Pyhäjokiseudun toimituksessa on ruskeita laatikollisia negatiiveja ja
mustavalkoisia valokuvia.
Henkilöt ja tapahtumat alkavat olla jo hankalia tunnistettavia. Kilpasukset . Luontoon
. Kun ei tullut silloin
laitettua talteen tai aika on
piilottanut lehtileikkeen liian
hyvään talteen.
Vastaus on yksinkertainen. Sähköiseen arkistoon jäävät yleensä
ne valokuvat, jotka ovat olleet lehdessä. Atomic . Lapsille Nyt
155,- Vielä
- Luistelu - Perinteinen
175,- erä! Rukka hiihtopuku
. netistä www.urheilupajala.fi
Muista suuren suosion saavuttaneet nettisivumme
URHEILUPAJALA.FI
- Paljon maksuvaihtoehtoja -
044 338 4007
Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-15. Lukijat ovat hakeneet vanhoista lehdistä uutisia, mitä tapahtui omalla alueella juuri silloin, kun henkilö
syntyi. Tähän meillä nuoremmilla ei ole selitys-
tä, mihin kyseinen lehti on
joutunut.
Vuosikirjojen avaaminen
julkisesti selattaviksi on herättänyt paljon kiinnostusta.
Pyhäjokiseudun museohuoneen avauduttua vanhojen
lehtiemme ääressä viihtyy
viikottain innokkaita tiedonhakijoita.
Yksi suosituimmista tilanteista ovat ystävien, työkavereiden tai sukulaisten syntymäpäiväjuhlat ja eläköitymishetket. Kuva otettu Perinnekeskuksessa Yrjö Talven ja lehden näyttelyosaston avajaisissa.
Meriläinen, jotka toteuttivat
pysyvän näyttelyosaston
omana visuaalisen viestinnän opinnäytetyönään.
Avajaiset vietettiin Weteraanimoottorikerho Wanha
Woiman kerhoiltana ja kiinnostus menneisiin uutisiin
herätti paljon muistoja.
Heinäkuisilla valtakunnallisilla weteraanikonepäivillä
Pyhäjokiseudun osastolle pysähtyy moni lukemaan kotiseudun asioista. Karhu
. Parhaillaan on mietinnässä, miten kuva-arkisto saataisiin
sellaiseksi, että jokaisen kuvan tiedot tulisi dokumentoitua. Vapaaaikaan . Salomon . Siksi
olemme voineet laittaa täydellisen vuosikirja-arkistomme pimeään, mutta toiset
versiot julkisesti selattaviksi
museohuoneeksi nimeämäämme tilaan.
Hiljattain paljastui yksi
mysteeri. Kengät
joulukuuta 2014. PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29
mennessä.
tiasi ja
Tarkkaile siis pos
, saat
ota kortti talteen
sillä hyviä etuja!
201
Ka n
ta-a
siak
as
5. v
0
6
.
ntyy
60v.
Maanantaina 29. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU
Ilmoitukset
Päätoimittaja
Sirpa Kortet
Ilmoitusasiakas toimittaa
ilmoitusmateriaalin joko
paperilla tai sähköpostilla.
Materiaali voi olla täysin
valmis lehteen laitettavaksi
tai ilmoitus tehdään
Pyhäjokiseudussa.
Myyntipäällikkö
Jarkko Rautio myy
tai ottaa vastaan
ilmoitusasiakkaalta
ilmoitusvarauksen,
ja varaa ilmoituksen
sovittuun lehteen.
Toimittaja
Heli Nurkkala
Toimittaja
Laura Seppä
Hanna tallentaa
valmiin
ilmoituksen
lehteen Jarkon
varaamalle
paikalle.
Ilmoitusvalmistaja
Hanna Tenkula tekee
ilmoituksen tietokoneella
joko entistä ilmoitusta mallina
käyttäen tai kokonaan
alusta alkaen.
Kuvia ilmoituksiin saa asiakkailta,
heidän kuvapankeistaan netistä
tai Pyhäjokiseudun sähköisistä
arkistoista.
Joskus tuotteita kuvataan
myös Pyhäjokiseudun
konttorilla.
Tehdystä ilmoituksesta
lähetetään sähköpostilla
vedos asiakkaalle, joka
joko hyväksyy ilmoituksen
laitettavaksi lehteen
tai sitä korjataan, jos
hän haluaa siihen
muutoksia.
Toimittaja
Heidi Laikari
Toimittaja
Henna Haapakoski
Myyntipäällikkö
Jarkko Rautio
Ilmoitusvalmistaja
Hanna Tenkula
Hei kanta-asiakkaamme!
Lähetämme vuoden 2015
kanta-asiakaskortit
9.1
Porukalla
mentiin näissä asuissa rantaan.
Sieltä palattiin vielä kirjapai-
noon illallisille ja
tanssimaan. Pottutien on pitkä, joten siinä
ajaa huruuteltiin verkkaisesti ja
jännättiin, josko happi renkaassa
riittää määränpäähän.
Huh, päädyttiin Vihantiin ja
huoltoasemalle. Ne olivat
hauskat juhlat.
Näin joulun aikaan tulee
mieleen myös Kotiseudun Joulu. Minä ajoin ja työkaveri katsasti ohilipuvia maisemia. Pyhäjokialue on siitä
veikeä paikka, että se jaksaa aina
yllättää. Eikös vain olekin upea...?
Erään tällaisen reissun tein
työkaverini kanssa. Pääsin kamera kaulassa lähelle loukkaantunutta
Arkistokuva: sirpa kortet
karhua, mutta en risukosta
johtuen onnistunut saamaan
tarkkaa kuvaa. Mutta
eipä hätää, jälleen kerran vakuutan itselleni, että älä usko navigaattoria. Enhän minä
voinut sanoa, että
en ole Aho. Kunnes
löytyi patterikäyttöinen vekotin,
joka reippaan tunnin puhkui ja
puhisi sen verran ilmaa rattaaseen, että matka saattoi jälleen
jatkua.
Tämä reissu oli yksi niistä ikimuistoisimmista, mutta kaikin
puolin metka matka.
Heli Nurkkala
että tässä
on Piippolasta Aila
Aho. joulukuuta 2014
60v.
Lehdenteko jättää muistoja tekijöille
Karhujahti jäi mieleen
Erikoisimpana tulee mieleen
karhujahti pääsiäisen aikaan,
oliskohan ollut vuonna 2006.
Oulaisten keskustan tuntumassa tapahtuneeseen jahtiin osallistui kymmeniä
metsästäjiä ja runsaasti uteliasta yleisöä.
Kännykät pirisivät ja viesti
kulki. Panimme kalenterimerkintöjä päivän täyteen
ja hyppäsimme pirssiin. Hiljensin vauhdin ja ajoin nätisti tien poskeen. Sehän ilmestyi aina joulun
alla ja asiamiehet myivät sitä
talosta taloon. Helinälle sanoin, että en
minä voi korjata asiaa. Kai se nimi
siitä ajan myötä kului. Siellä oli naivistinen näyttely, ikoninäyttely
ja kerran esillä olivat Kotiseuden Joulun kannet eri vuosilta.
Marja-Leena Keinänen
Aila Kallio
Arkistokuvat: sirpa kortet ja
maija rankinen
Rapujuhlat ovat hauskat!
Kuolleet jänikset
jäivät kuvaamatta
Sain omasta mielestäni kuuman juttuvinkin Haapavedeltä. Teimme mustista jätesäkeistä herroille frakit ja rouville sal-samekot. Vilkaistiin, että
onpas jännä, ettei huoltamolla
näy yhtään valoja. Ensin kokoonnuimme lehden tiloihin. Kun muut
saapuivat, oli pöydällä odottamassa kontaktit, joita sai ruveta soittelemaan. Yksi eksoottisista erikoiskokeista on Pyhäjoen, ja sanotaan nyt, Vihannin välinen Pottutie. Juttuahan tuosta tapauksesta piti saada oikein
kuvien kanssa.
Ajoin vinkin antajan ohjeen mukaan, eikä jäniksiä vain näkynyt. 60v
.
PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Ei näkynyt valoja, kun oli laaja sähkökatko.
Kompura ei toiminut, joten rengas pysyi ilmattomana. Tämä harmitti vietävästi.
Toimittaja Sirpa Kortet osallistui ?jahtiin. Minä ja Helinä
(nykyinen Ängeslevä) oltiin valmiudessa. Niin, ne jänikset olivat siellä viikko sitten, kertoi vinkkaaja.
Jänikset jäivät kuvaamatta, mutta juttu tapauksesta syntyi
silti.
Simo Husso. Moni harrastajakirjoittaja sai siinä tekstejään
julkisuuteen. Ympärillä on vakuutuksesta
huolimatta vain metsää ja sitäkin
silmänkantamattomiin. Pottutieksi raitti on
ristitty siksi, koska Pyhäjoen perunaa on kuskattu reittiä pitkin
Vihannin perunatehtaalle tuloksekkaasti.
Pottutietä siis huristelimme ja
poks. Vierailu meni sillä tavalla. Pultit kiinnitettiin
ja varmistettiin, että niiden ote
pitää ja taas matka jatkui.
Se auton alle laitettu vararengas oli ollut hetken käyttämättä.
Siinä oli sen verran vikaa, että ilmaa riitti vain renkaan yläpuolelle. Yrjö esitteli Jormalle,
No, ei hätää, olihan meitä kaksi
näppärää liikenteessä. Iltapäivällä alkanut
karhujahti huipentui iltahämärässä, kun karhu
saatiin hengiltä.
Jari Niemi
Arkistokuva: jari niemi
Kalliosta tuli
vierailun ajaksi Aho
Jari Niemi väijyi kameransa kanssa viranomaisten ja metsämiesten kanssa karhua puiden katveessa Oulaisissa keväällä 2006.
Voihan
puuttuvat
pultit
Pottutiellä!
Navigaattori hokee, että olen perillä. Niihin sitten
vieraat puettiin. Eteen tuli jo Ylivieska-kyltti, jolloin aloin epäillä, että
olenkohan sittenkin oikealla tiellä. Rengas
vaihdettiin ehyeen, rikkinäinen
päätyi takapaksiin ja matka jatkui. Hän tuli hyvin
aikaisin toimitukseen. Siellähän ne pultit iloisesti pyörivät pölykapselin
sisällä, mutta jokainen yksilö tarkasti tallessa. Oli kaupunginjohtaja,
pankinjohtaja, kansanedustaja
ja ilmoittaja-asiakkaita. Autosta puhkesi rengas.
Olin tullut aika vasta Pyhäjokiseutuun töihin ja olin käynyt esittäytymässä Yrjölle. Autosta ulos ja
pölykapseli irti. Se vetäisee hihastaan
valttikortit kysyen ?Hoksasitkos,
että täältä löytyy tällainenkin
paikka. Ahon Jorma tuli
silloin Osuuspankin toimitusjohtajaksi, ja hän tuli tutustumaan
Pyhäjokiseutuun. Minä ajattelin, että ei kai se
haittaa, minä sitten olen Aila Aho.
Siitä on revitty huumoria moneenkin kertaan. Ylivieska-tien varressa oli havaittu suuri joukko kuolleita jäniksiä.
Minä tartuin topakkana toimeen, otin kameran mukaan ja hyppäsin autoon. Yrjö oli
aamuvirkku mies. Olin ensimmäisiä päiviä töissä. Kysäisi siinä vielä ohimennen, että kiristithän renkaan pultit.
??Jaa, että kiristinkö. Sitä asiaa ei Yrjö
huomannut, eikä huomannut Jormakaan.
Toinenkin muisto tuli mieleen,
mikä on minusta hauska. Meillä oli Haapaveden toimistossa yksi huone
näyttelykäytössä. myös ja saimme ihan hyvän juttukokonaisuuden aikaiseksi.
Nallekin pääsi lopulta hengestään.
Pääsiäisenä vuonna
2006 oulaistelaisasutuksen keskellä liikkunut karhu kiinnosti lukijoita. Soitto juttuvinkin antamaan
numeroon vahvisti, että oikealla tiellä ollaan, mutta jäniksiä ei
vain näkynyt.
. Puhelun jälkeen suunta on jälleen
selvillä ja matka jatkuu.
Olen syntynyt Pyhäjokialueella ja risteillyt näillä selkosilla ristiin rastiin. Oli pieni budjetti, mutta paljon mielikuvitusta. Yrjö oli leikellyt valmiiksi
maakunnan lehdet ja kirjoittanut
saatesanoiksi, että kerro Yrjöltä
terveisiä.
Rapujuhlille
jätesäkit päällä
Siihen aikaan pidettiin yleisiä
Rapujuhlia ja me Ängeslevän
Helinän kanssa järjestimme
oheen asiakastilaisuuden. Älä usko, vaan ota luuri
käteen ja soita jututettavalle. Helinä oli somistanut
pitkät pöydät rantakaisloilla, katossa oli kalaverkot. Kättelin vain ja sanoin: ?Aila Aho.. Sen vierailun ajan minä olin kuitenkin Aila
Aho. Pottutiehän
lähtee Pyhäjoelta kasitieltä Vihantia kohti. No en,
kun sinähän ne kiristit, vastasin.
Vieruskaverin ilme kertoi, että
tässä sitä ajellaan soratietä pitkin
ja renkaanpultit ovat kiristämättä
Ehdimme vuosien myötä
kyllä ottaa yhteen monista asioista, mutta
aina rakentavassa hengessä; molemmat
osapuolet varmoina siitä, että ajoimme
paikkakunnan ja alueen etuja.
Nyt muumimamma on kunniapaikalla
työhuoneessamme.
Mutkia matkoilla
Suunnistus on olennainen
osa toimittajan työtä. Perillä olivat haastateltavat onneksi
juuri vasta päässeet hyvään
tarinointivauhtiin, ja nauruhan siitä irtosi, kun kuulivat toimittajan tulomatkasta.
Toisinaan pitää haastateltavalle paljastaa heti kättelyssä oma tyhmyytensä.
Kun jutunteossa kiertää
kuudessa eri pitäjässä, ei
voi mitenkään tietää niiden
joka ikistä perukkaa. Useasti olen soittanut
hätäpuhelun Pyhäjokialueen hyvin tuntevalle miehelleni, joka
on neuvonut minut oikealle tielle.
Välillä tilannetta on pahentanut toimituksen auton bensamittari, joka on näyttänyt huolestuttavan alhaisia lukemia. Aikataulu paukkui,
ja toimittaja repi hetken
hiuksiaan, kunnes tomerana tee-se-itse-naisena vaih-
Siihen aikaan kun
seutukuntia tehtiin
Paikallislehti on tapahtumien keskiössä, jos ei tyydy raportoijan rooliin. Mutta se kävi oitis selväksi, että haasteet paikallislehdessä olivat paljolti
erilaiset kuin kirkon lehdessä.
Toimituksen työtilat olivat vielä Sampsankadulla, 1974 valmistuneessa ja myöhemmin laajennetussa kirjapainorakennuksessa. En muista sanoja, mutta suunnilleen
tuo kuva minulle jäi.
En tuntenut itseäni muumimammaksi,
enkä aikonut olla pehmolelu, mutta jotenkin lahja kolahti. Kantapään kautta on opittu, ettei
kannata leikkiä kaikkitietävää, vaan ajo-ohjeiden antajalle voi aivan suoraan sanoa, että kerropa mihin
suuntaan ensiksikin keskustasta lähdetään.
Laura Seppä
Oli aikamoinen pettymys
todeta, että kuntalaivat
kääntyvät todella hitaasti ja
huopaavat herkästi. Yhteistyö takasi itsemääräämisen
paremmin kuin Oulun alustalaiseksi taipuminen.
Seutukunnat ja alue pilkkoivat vanhat jokilaaksojen
talousalueet, ?vihulaisista?,
kuten Pyhä- ja Kalajokilaaksoista, piti tulla kumppaneita. Oulaisten
silloinen kaupunginjohtaja
Antti Niemelä ja valtuuston
puheenjohtaja Jorma Perälä.
Heillä oli tuomisinaan keramiikkainen muumimamma
punaraitaisine essuineen!
Kaupungin isät katsoivat, että tehtäväni
paikallislehden vetäjänä oli sama kuin muumimamman: pitää kodin (kotiseudun) puolia kaikessa ja olla äidillisen pitkähermoinen. Matka voi tyssätä
joskus tylysti tien poskeen.
Kerran puhkesi jutuntekoon mennessä autosta
rengas. Ei muuta kuin täysillä
sekaan!
Pyhäjokiseutu otti aktiivisesti kantaa seutukuntien,
yhteistyön ja Oulun Eteläisen puolesta, sekä palstoilla,
uusilla julkaisuilla, että osallistumalla monien tilaisuuk-
sien järjestämiseen. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU
Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@
muistoja tekijöiltä vuosien varrelta
Muumimamma
tuli taloon
Tulin Pyhäjokiseudun päätoimittajaksi Oulusta vastaavasta toimesta, joten työnkuva
ei ollut uutta. Pahimmat
työmuistoni liittyvät siihen, että olen ollut eksyksissä ja sen takia myöhässä sovitusta haastatteluajasta. Kun aloitin
Pyhäjokiseudun päätoimittajana, yhteiskunnallisten
kuvioiden myllerrys oli alkamassa. Tärkeää asiaansa lin-
jan toisessa päässä toimittavalle ihmiselle ei raaski sanoa, että nyt pitää mennä.
Lopputuloksena on pahimmassa tapauksessa puhelimessa omituiselta kuulostava äheltäjä, juttukeikalta
myöhästyvä toimittajanrenttu ja päänsärky.
Sekään ei aina auta, vaikka selviäisi lähtemisestä
kunnialla. Alkuperäiset taulut
ovat Pyhäjokiseudun nykyisen toimituksen seinillä. Kaksi kättä ja suu
eivät riitä yhtä aikaa puhumishommaan, pukemispuuhaan ja lisäksi vielä tietsikan ja kamerankantotouhuun. Uudet kuviot muodostuivat, ja väliin tuntui jo siltä,
että yhteistyö oli oikeasti
nousukiidossa. Perille pääseminen
ei aina ole niin helppoa kuin
luulisi.
Eräänkin kerran lähtijä
on juuttunut eteisessä takkia päälle pukiessaan puhelimeen. Jos ne olisi voitu
ylittää, ehkä nämä seudut
olivat nyt vahvemmilla soten
ja muiden haasteiden edessä.
Montakohan sukupolvea
vielä pitää vaihtua, ennen
kuin esimerkiksi Oulaisten ja
Haapaveden, tai Nivalan ja
Ylivieskan kesken kilpailu
voi vaihtua yhteistyöksi?
Marjaana Knuutila
Yrjö Talven työssään käyttämät välineet ovat esillä Wanhan Woiman Perinnekeskuksessa. Hyvät
suunnitelmat kaatuivat toinen toisensa jälkeen isiltä
perittyihin epäluuloihin ja
kateuteen. Viikottain
tulee lähtöjä määränpäihin,
joissa ei ole ennen tullut
käytyä. Nykyiset toimitustilat ostettiin 90-luvun lopulla.
Työhuoneessa oli paljon kaappeja täynnä
tavaroita Yrjö Talven ajoilta asti. on tallessa myös kotiseutuarkistossa.
Etsin edelleen
teiden sankaria
Tulipalokiire on ajanut moneen kommellukseen. Kertoa
nyt kaikille ajaneensa ojaan.
Pelastuksekseni oli moottorikelkkailija, joka kävi hakemassa
traktorin kotoaan ja auttoi minut pulasta.
Tohkeissani en osannut muuta kuin sanoa kiitos.
Olen etsinyt tätä teiden sankaria kolumnissani, lisähoukuttimena lounastarjous.
Vielä en ole päässyt ruokaa tarjoamaan. Minulla kului niiden tutkimiseen eräskin iltapuhde,
sillä sisältö kertoi avartavaa historiaa. Vihreää valoa
tuli valtiota myöten.
Marjaana Knuutila
toi auton alle vararenkaan
ja jatkoi matkaa. Seiniä
koristivat Hermanon akvarellit Pyhäjokiseudun ja kirjapainoyhtiön hallintomiehistä, joihin olin ehtinyt aikoinaan tutustuakin.
Ensimmäisten viikkojen aikana kävi pal-
sirpa kortet
jon vieraita, mm. Kuinka noloa, ajattelin. Pääsenkö lunastamaan velkani nyt?
Heidi Laikari. Lisähuolta on tuottanut bensakortin unohtaminen toimitukseen.
Parhaiten mieleeni on jäänyt kuitenkin ojaan ajaminen Haapaveden Mieluskylällä.
Auton sutiessa ojan pohjalla tein mitä kuka tahansa nainen
olisi tehnyt: Soitin miehelleni.
Mieheni kehotti minua koputtelemaan lähialueen talojen
oviin ja kysymään nostoapua. Taustataulussa näkyvät myös Herman Wiirretjärven piirrokset
Pyhäjokiseudun ja kirjapainoyhtiön hallinnon miehistä. Juttukeikat ovat usein tutuissa ja
turvallisissa paikoissa, mutta eivät silti aina. Yrjön ?aarteita. 60v
.
60v.
Maanantaina 29
joulukuuta 2014
60v.
päätoimittajat muistelevat vastuuvuosiaan
1) Milloin olit Pyhäjokiseudun päätoimittajana?
2) Mitkä asiat olivat tuolloin päivän puheenaiheina. Olimme todella monessa mukana.
3. EU, euro ja seutukunnat +
alueet (Oulun Eteläinen meillä). Toimitukseen palkattiin uusi toimitussihteeri
ja yhdestä toimittajasta tehtiin uutispäällikkö. Paikallisen lehden
merkitys on erittäin suuri ja
toimittajat tekevät merkittävää työtä kotiseudun elinkeinojen ja kulttuurin hyväksi.
Marjaana Knuutila: EU-aika
tuli osaksi paikallisuutta
arkistokuva: Sirpa Kortet
1. Tehtiin myös lehtiuudistus. Se on tällä
hetkellä Maaseudun Tulevaisuuden kuukausittain tuleva
liite, joka on vahvaa luettavaa
ja erinomainen ilmoituskanava maatalouskaupalle.
Lehden myyntipäällikkönä
toimii edelleen 80-luvulla
Pyhäjokiseudun ilmoitusmyyjänä toiminut Jussi Korkia-aho. Hyvistä uutisista jäi mieleen OE:n kuntien alustava sopimus työn- ja
vastuidenjaosta, jossa Oulaisille lankesi vastuu hyvinvointi- ja sairaanhoitopuolesta. Lehden sisältöä ja ulkoasua uudistettiin vastaamaan ajan haasteita.
Vaikka nelivuotinen rupeama Pyhäjokiseudun päätoimittajana oli haasteellista
aikaa, oli se myös antoisaa.
Monesti jälkeenpäin olen kiitollisena miettinyt vuosiani
Pyhäjokialueella.
Mukavat sidosryhmät,
mutta etenkin loistavat työkaverit tekivät raskaatkin ajat
vähintäänkin siedettäviksi.. Muutoksia todella oli! Tuohon aikaan
osuuskaupat yhdistyivät. Olin lehden päätoimittajana 12.11.2007-30.11.2011.
2. Päin
vastoin. Vastaavana
päätoimittajana jatkoi Yrjö
Talvi, lehden perustaja ja toimitusjohtaja. Suurin puheenaihe tuon
reilun neljän vuoden aikana
oli ydinvoimalan saaminen
Pyhäjoelle.
Erityisesti on jäänyt mieleeni loppuvääntö, joka käytiin
Pyhäjoen ja Simon kuntien
välillä: hyvässä hengessä,
mutta tosissaan. Painopuolella toimintaa tehostettiin Eero Haaraniemen johdolla ja Graaffisen teollisuusliiton asiantuntijoiden avustuksella. 1980-luvun puoliväli ja
sen jälkeinen aika oli taloudellisesti haastavaa aikaa paikallislehdille erikoisesti silloin, kun lehdellä oli oma painolaitos. Toisen päätoimittajan tehtävä oli näin hyvin
monipuolista.
Yli kymmenen vuoden
Venäjän työrupeman jälkeen
palasin kotiseudulle Raaheen
ja perustin pienen tili- ja konsultointitoimiston ja erikoistuin vain koneyrityksiin.
Myös itselläni on ollut muutaman vuoden ajan koneita
turve- ja haketuotannossa aina tähän syksyyn saakka. Pääasiallinen tehtä-
väni oli linjata lehden kannanottoja sekä parantaa niin
lehden kuin painolaitoksen
kannattavuutta. Iloisista tapahtumis-
Marjaana Knuutilan aikana Pyhäjokiseudun rinnalla ilmestyi
Oulun Eteläinen -lehti. Päätetaitto kehittyi vauhdilla, samoin kuvien käsittely
. Ko-
neyrittäjät ja heidän työntekijänsä ovat reilua porukkaa
ja olen nauttinut työstäni heidän kanssaan hyvin paljon.
Sen lisäksi olen jatkanut pienessä mitassa juttujen kirjoittamista ja joidenkin ammattikirjojen toimittamista. Tuloni jälkeen
Talven tehtävänä oli hoitaa
suhteet ympäristöön ja yhtiön hallitukseen.
2. Vuoden 1994 syyskuusta
2004 loppuun, jolloin siirryin
Ylivieskaan vetämään Oulun
Eteläistä ja Vieskalaisen päätoimittajaksi. Lehden asemaa Haapavedellä vaikeutui, kun varteenotettava kilpailija ryhtyi julkaisemaan Haapavesi-lehteä. Päivän puheenaiheita oli tuolloin muiden
muassa kouluasiat Oulaisissa, Vihannin
suunnan haku, Haapaveden turvevoimalan
le tuli yhden sivun yhteisilmoitus, lehden ilmoitustulot romahtivat.
Vaihdettiin lehden koko isosta sivukoosta
nykyiseen tabloidiin . Olin Pyhäjokiseudun päätoimittajana 1991?
1994.
2. Lo-
mautuksista luovuttiin. Sovimme näin jo 50-vuotisjuhlavuoden alussa toimitusjohtaja Jorma Valkaman kanssa.
En halunnut jäädä kehityksen jarruksi, enkä jaksanut
enää ajatella 12 . Painettujen lehtien haasteet jatkuivat edelleen kovina.
Pyhäjokiseudussa siihen
vastattiin vähentämällä ilmestymiskertoja kolmesta
kahteen viikossa. Se, kuten monet muutkin
hyvät suunnitelmat, kuitenkin kaatui kuntien keskinäiseen kahinointiin ja kateuteen, jolle ei vieläkään näy
loppua. Saimme vielä voiton Paikallislehtien
liiton paikallislehtikilpailussa ja lisäksi Nopean nousijan palkinnon, Pyhäjokiseutu nousi
edellisvuoden 17. Samana päivänä, kun julkistettiin lähtöni
Pyhäjokiseudusta, tuli tieto,
että Pyhäjoki on valittu sijoituspaikkakunnaksi.
3. Sillä turvattiin
lehden taloudellista tulevai-
suutta. Ja toimitusta jouduttiin pienentämään.
Onneksi lukijat eivät meitä hyljänneet, levikki piti. Vieressä toimitussihteeri Leo Kärsämä.
ta jäi mieleen muun muassa
yhdessä jalkapalloseurojen
kanssa järjestämämme OE:n
jalkapalloturnaus, joka kokosi parhaimmillaan liki tuhat
junnua ulkomaita myöten.
Samanlainen iloinen tapahtuma olivat Seutukuntahiihdot vuosittain. Rapusanomat joutui väistymään
Oulaisista, kun Pyhäjokiseudun toiminta tehostui.
taloustuottajain Keskusliiton
nykyisin omistama ?Suomalainen Maaseutu?. v
0
6
.
PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. eli toimitustyö ylitteli entistä enemmän vanhoja toimituksen ja kirjapainon välillä
olleita raja-aitoja.
Toimittajajoukkomme oli
todella osaava! Heistä sai alituiseen olla ylpeä. Yksi uusi tuote oli Maa-
Marja-Leena Keinänen:
Pyhäjokiseutu nousi
Suomen parhaaksi
1. 1.5.2004 . Jäin osa-aikaiseksi 2006 keväällä, ja kokonaan vapaalle (omasta pyynnöstäni varhaiseläkkeelle)
vuoden 2006 lopussa. Tavallisen ihmisen
asialla koetettiin olla. sijalta Suomen parhaaksi.
tilanne, Kärsämäen paanukirkon rakentaminen ja Merijärven mittava yhteistyö naapurikuntien kanssa sekä seurakuntayhteistyö Ylivieskan kanssa.
3. Kun aiemmin joka
pitäjän osuuskaupalla oli sivun ilmoitus, tilal-
Jari Niemi:
Vihanti
haki suuntaa
1. Itse toimin lehden
päätoimittajana vuodesta
1988 vuoteen 1992 saakka,
jolloin lähdin Neuvostoliittoon ja Venäjälle maa- ja metsätalouden kehittämistehtäviin Vologdan lääniin.
Yhteistyö toimitusjohtaja
Yrjö Talven kanssa sujui hyvin, jopa niin hyvin, että tein
yhdessä hänen kanssaan talkooperiaatteella perheen
omistamalle ratsutallille heinät ja rakensimme jopa yhden heinäladon. 31.8.2007.
2. Yhtiön hallitus ja
tilintarkastajat olivat tyytyväisiä.
3. Oli pieniä uutisia eri kyliltä esimerkiksi vuoden kulkuun liittyen.
3. Olen
edelleen yrittäjä ja joka päivä
teen töitä, koska ammattitaito ei ainakaan toistaiseksi ole
minnekään kadonnut. Tullessani
Pyhäjokiseutuun suunnitelmissa oli kolmen viikon lomautukset lehti- ja painotalon koko henkilökunnalle.
Tammikuussa 1985 suunnitelmat tehtiin kokonaan
uudelleen. Murheellisista asioista
taisi ykkönen olla World Trade Center ?terrori, joka tappoi tuhansia ihmisiä ja mursi
pilvenpiirtäjiä. Eläke lähti tulemaan,
kun täytin 68 vuotta.
Toivotan Pyhäjokiseudulle ja sen toimittajille menestystä. Meillä oli monipuolinen toimitus, erilaista osaamista. Lähtökohdaksi
otettiin, että työssä olevalle
erittäin ammattitaitoiselle
henkilökunnalle haetaan uusia töitä ja uusia lehtiä. Tulin Pyhäjokiseutuun toiseksi päätoimittajaksi vuoden alussa 1985. Tiettyjä aiheita en näin 20 vuoden jälkeen
osaa nimetä. Asensin ratsutallin hevosille juomakupit. Vähennettiin yksi ilmestymiskerta, vaihdettiin ilmestymispäiviä.
Logokin vaihtui. Ajoin pellolla traktoria ja siirsin heinät
kuorma-autolla Jyväskylän
eteläpuolelle Jämsään. Oulun Eteläinen lehti lakkautettiin, mikä
paransi lehden tulosta merkittävällä tavalla.
Haapaveden aluetoimitus siirtyi uusiin tiloihin. Talous oli koko maassa tiukalla ja se alkoi näkyä myös
ilmoitusmarkkinoilla. Mitkä uutiset tai tapahtumat jäivät mieleesi?
3) Uudistuksia ja muutoksia; mitä Pyhäjokiseudulle tuolloin kuului, miten lehti kehittyi tai muuttui?
Vilho Kinnunen:
Lisää työtä ja talous kuntoon
1. Myönnän,
että päätös otti koville, mutta
jälkeenpäinkin ajateltuna ratkaisu oli oikea. Asiat lähtivät rullaamaan ja taloudellinen ahdinko väistyi. Myös
tilausmäärät alkoivat hiljalleen vähetä, kun vanhojen tilaajien rivit harvenivat ja il-
maislehtiä syntyi (ja kuoli).
Pyhäjokiseutu kuitenkin kehittyi Paikallissanomien osana, muun muassa verkkolehtemme syntyi ja sai palkintoja. 16 tunnin
työpäiviä kolmeksi vuodeksi
eteenpäin.
2. Koneet
kuitenkin sitoivat, ja se vähensi kentällä liikkumiseen
käytettävissä ollutta aikaa.
Simo Husso: Loppuvääntö ydinvoimalasta sujui hyvässä hengessä
1. Asiakkaat pitävät siitä hyvän huolen
Olemme reilusti ylpeitä siitä, että
saamme tehdä tätä työtä synnyinseutumme parhaaksi.
Pyhäjokiseutu on ehtinyt jo 60-vuoden ikään. Aukottomasta vuorovaikutuksesta kertovat
juttuvinkit ja välittömät välit lukijoiden
kanssa. Ilmoitus- ja asiakaspalveluasioista vastaa tehokaksikko. Vastaamme
monikanavaisella tarjonnalla siihen, että paikallisuutiset ovat lukijoidemme
saatavilla mahdollisimman helposti.
Teemme painettua paperista lehteä, nopeaa sähkettä verkkoon ja liikkuvan kuvan elävöittämää uutisvideota verkkosivuille. Liikkuvaa kuvaa
pystymme tallentamaan järjestelmäkameroihimme. 60v
.
60v.
Ketterä 60-vuotias
kuusikon käsissä
Lehti nyt:
Pyhäjokiseudun
tekijät etukenossa eteenpäin.
Maanantaina 29. Kisa päättyy aina yhteiseen kahvitilaisuuteen.
Sirpa Kortet
Sirpa Kortet
Muistakaa pitää Oulaskankaan puolta! Oulaisten Martat kannustivat toimitusta ja tutustuivat lehdentekemiseen sekä seudun historiaan.
Sirpa Kortet
Välillä pitää vähän leikitelläkin! Oulaisten Yrittäjien puheenjohtaja Ritva Raetsaari
muisti pääsiäisen aikaan virallisesti 60 vuotta täyttänyttä lehteä ja henkilökuntaa
suklaayllätysmunilla. joulukuuta 2014 PYHÄJOKISEUTU
i
äst
m
pi uloa uun
m
ä
L rvet seut ,
te oki aan tai
j
hä ioim aan ään!
y
P as um kyl
ust la
tut ukal
r
po
Sirpa Kortet
emilia hatula
Sanomalehtiviikolla Pyhäjokiseutu on aina
mukana. Työ on vuorovaikutusta
lukijoiden kanssa ja kohtaamisia elämän eri tilanteissa. Marraskuussa kävimme
läpi laajan koulutuksen, jonka myötä
verkkolehtemme monipuolistuu entisestään, kun alamme tuottaa sinne
säännöllisesti juonnettuja ja editoituja
videouutisia.
Etukenossa eteenpäin on meidän tulevaisuutemme iskulause. Toimittaja Heidi Laikari tekemässä haastattelua päiväkodilla.
Oulaisten kotiseutuyhdistys, kamerakerho Valovoima ja Pyhäjokiseutu ovat kolmena kesänä järjestäneet kuva-arvausta kotiseutukohteista. Kokosimme tämän lehden
morsiuspuku-periaatteella; jotain sinistä, jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain
lainattua. Sininen on Pyhäjokiseudun
ominaisväri, uutta ovat geometriat, joita
tässä lehdessä käytimme vain pääkirjoitussivulla, vanhaa kunnioitimme tekemällä koko lehden perinteisesti käsitaitolla eli sijoittelimme kuvat ja tekstit sivuille sommittelemalla. Haluamme kirjoittaa niistä asioista, jotka koskettavat Pyhäjokialueen
asukkaita. Tämän kuusikon voimin me ikuistamme
osaa alueemme historiasta, mutta ennen kaikkea pidämme kotiseutumme
puolta. Esimerkistä
on oltu kiinnostuneita ympäri Suomen
ja kokemukset ovat olleet hyvät.
Aivan uusimpana kehityskohteenamme ovat videot. Levikkialueen asioiden päällä
on nelihenkinen toimituksemme, jota
tarvittaessa täydennämme määräaikaisilla työntekijöillä. Leluilla järjestettiin henkilökunnan välinen turnaus, jossa koetettiin saada ratasta pyörimään käytävällä mahdollisimman pitkälle. Heli Nurkkala ja Laura Seppä ottamassa harjoituskuvia Raw-asetuksin.
Vesa Joensuu
Vihannin lukion lehtiryhmä tuottaa yhden sivun noin kerran
kuukaudessa opettajansa Eija Tuomaalan johdolla.
Sirpa Kortet
Vaikka maailma teknistyy, yksi asia toimittajan työssä säilyy. Pyhäjokiseutu oli
vuonna 2013 tiettävästi Suomen ensimmäinen paikallislehti, jonka verkkosisältö muuttui maksulliseksi. Rakennetaan yhdessä kotiseudustamme entistä parempi, elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi
paikka!
Oulaisten lukiolaiset saivat tietoa paikallislehdestä kun päätoimittaja Sirpa Kortet kertoi Pyhäjokiseudun tekemisestä yrittäjyyskasvatuspäivänä.
Sirpa Kortet
Kuvaaminen ja nykyään myös videokuvaaminen, kuuluvat toimittajiemme työnkuvaan. Kannustamassa
Hanna Tenkula, Heli Nurkkala, Laura Seppä ja Jarkko Rautio.
Neulepiiriläiset ovat vierailleet lehdessä kahden joulun alla.. Tähtäysvuorossa Jussi Kotila, joka toimi syksyyn asti määräaikaisena toimittajana. Oulainen, Merijärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjoki ja
Raahe, joka painottuu Vihannin alueeseen, ovat tärkeät alueemme, joiden uutisista, ilmiöistä ja ihmisistä kirjoitamme.
Haluamme olla lähellä lukijaa. Vanhaa on runsaasti myös mustavalkoisissa valokuvissa ja historian eri käänteistä kertovat levikkialueemme ihmiset. Tekijäporukkamme on motivoituneita moniosaajia. Lapset
ja nuoret tulevat
lehtitaloon tutustumaan ja
toimittajat menevät kouluille.
henna haapakoski
Sirpa Kortet
sirpa.kortet@almamedia.fi
PYHÄJOKIALUE Pyhäjokiseutu on
kuuden kunnan lehti. Lainattuja lauseita saimme aiemmin lehdessä työskennelleiltä henkilöiltä, mistä olemme
valtavan iloisia.
Kuusikymppinen taipuu ketterästi
myös nykyiseen sähköiseen maailmaan.
Teemme verkkolehteä, jonka avulla välitämme alueemme tapahtumia mahdollisimman nopeasti
Samoihin aikoihin kirjapaino ja Pyhäjokiseutu muuttivat Sillankor-
lukijat muistelevat uutistapahtumia
A
Oli mahtava
päästä ensimmäisten joukossa tekemään töitä tietokoneella.?
Taina Talvi
Pyhäjokiseudun entinen asemoija ja
ilmoitusvalmistaja
vasta Ravustajankadulle.
??Aika pitkään lehden painaminen jatkui niin sanotulla
guttenbergiläisellä tekniikalla. Enemmän minua kiinnostivat kansakoululle järjestetty vanhojen esineitten
näyttely sekä Ahjolan kotiseutuilta. Samaan aikaan lehti ja paino
eriytettiin toisistaan.
??Oli mahtava päästä ensimmäisten joukossa tekemään töitä tietokoneella, Taina muistelee.
Kehityksen vauhti oli tietokoneajan alusta saakka nopea.
??Heti, kun saatiin uusi järjestelmä ajettua sisään, tuli
tilalle taas uusi, Taina kertoo.
Taina on jättäytyi pois Pyhäjokiseudusta pari vuotta
sitten. Osaan vieläkin
lukea tekstiä nurinpäin. Meitä
partiotyttöjä oli myymässä
ruokalippuja rukoushuoneen
seinustalla.
Pappilan pellolla oli näytteillä karjaa ja maatalouskoneita. Ladotut tekstiliuskat ja jostakin leikatut
tai ilmoittajalta saadut kuvat
liimattiin paperille mehiläis-
vahalla. Se oli hyvä kuva, varta
vasten sitä varten otettu,
Hannu toteaa.
70- ja 80-lukujen vaihde
oli painotekniikassa suurta
kehityksen aikaa. Siihen maailmaan eivät kuuluneet nelivärikuvat eikä silmänräpäyksessä tapahtunut
uutisointi.
Hannu aloitti uransa Pyhäjokiseudussa jo aivan pikkupoikana juosten asioilla.
Varsinaisissa oikeissa töissä
oikolukijana hän aloitti heti
koulusta päästyään vuonna
1970.
Kun lehdestä löytyi kirjoitusvirhe, sen korjaaminen ei
tapahtunut aivan yhdellä sormen heilautuksella. Kotiseutuyhdistys Haapavesi-Seura
perustettiin jo samana vuonna. Semmoiseen tottuu, Hannu kertoo.
Painaminen oli nykyiseen
verrattuna hidasta. Tainan työtä oli asemointi.
??Meille tuli valmiit tekstiliuskat, jotka asemoitiin toimitussihteerin piirtämän
leiskan mukaan. Kaikki tekstit olivat
Taina ja Hannu Talvi muistavat vielä hyvin, millaista lehden teko oli vuosikymmenet sitten. Käsinladonnasta päästiin eroon ja tilalle tulivat valolatomakoneet ja rotaatiopainokone,
jonka korkeutta Hannu vertaa taloon. Painamisessa tarvittiin myös kymmeniä erilaisia apulaitteita. Tekeminen oli
hyvin käsityövaltaista. Se meni suoraan
haapavetisten sydämiin.
Maatalousnäyttely oli haapavetisiä yhdistävä voimannäyte. Kehykset tehtiin teipistä. Ensimmäinen
Pyhäjokiseudussa julkaistu
värikuva oli pääsiäistrulleista. Oulaistelaiset
Taina ja Hannu Talvi muistavat hyvin aivan erilaisen
lehti- ja painomaailman. Värejä näkyi
ensin vain ilmoituksissa korostusvärinä.
??Väriä käytettiin harkiten.
Toimitus sai panna lehteen
nelivärikuvan ehkä kerran
kuukaudessa. Niistä sain virikkeitä elämänikäisiin harrastuksiini.
Pääjuhla pidettiin ulkosalla rukoushuoneen rinteessä.
Siellä, pienessä tihkusateessa kuoro esitti Laulun Haapavedelle. Sitten, kun mentiin 80-luvulle, se oli melkoista rytinää.
Pyhäjokiseutu ei ollut ensimmäisenä tekemässä muutoksia, mutta kun joku muu oli
niitä ensin kokeillut, tultiin
heti perässä. Ketola ja
Johan Kääriäinen ja Oulaisissa Yrjö Talvi. Annettiin ensin
muiden opetella, Hannu kertoo.
Hän työskenteli kirjapainolla lähemmäs 40 vuotta,
vuoteen 2008 saakka, niin
kauan, kuin paino sijaitsi Oulaisissa. Värien vaatimaa värierottelua tilattiin Oulusta ja Etelä-Suomesta saakka. v
0
6
.
PYHÄJOKISEUTU Maanantaina 29. Hän ehti työskennellä
talossa 27 vuotta.
Arkistokuva: pyhäjokiseutu
Maatalousnäyttely Haapavedellä
Henna Haapakoski
henna.haapakoski@almamedia.fi
HAAPAVESI Haapavetiselle
Outi Huurteelle on jäänyt
Pyhäjokiseudun historiasta
päällimmäiseksi yksi mittava
uutinen mieleen. Siinä näkyivät juttujen, kuvien ja ilmoitusten paikat, Taina kertoo.
Ilmoitukset tehtiin millimetripaperille. Kotiseutuasioita ajoi Haapavedellä voimakaksikko J.Y. Kun kaikki oli valmista,
toimitussihteeri tuli viereen,
osoitteli ja kertoi, mihin mikäkin palanen pannaan.
Ensimmäiset tietokonepohjaiset PC-laitteet tulivat
Pyhäjokiseutuun 80-90-lukujen taitteessa. Teksti oli
ladottu käsin, ja virheen sattuessa koko tekstirivi piti tehdä uudelleen. Kokonaisen lehden painaminen oli
vähintään puolen päivän
homma. Taina Talvi
ja Erja Nurkkala kouluttautuivat ensimmäisinä työntekijöinä niiden käyttöön. joulukuuta 2014
60v.
Käsityöstä digiaikaan
Laura Seppä
Lehtimaailmasta:
Mehiläisvaha, teippi ja millimetripaperi
muuttuivat
tietokoneeksi
ja hiireksi.
Laura Seppä
laura.seppa@almamedia.fi
OULAINEN Maailma on
muuttunut 60 vuodessa paljon ja lehden teon tekniikka
sen mukana. Haapavedellä järjestettiin vuonna
1955 maatalousnäyttely yhdessä Kärsämäen kanssa.
Haapavesi oli mustanaan
omaa ja vierasta väkeä. Kaikki paikalliset mobilisoitiin
järjestelyihin mukaan. Latomisen jälkeen lehti taitettiin,
eli koottiin kasaan kuin palapeli.
??Kaikki tehtiin käsin metallista. Vanhojen esineiden näyttelystä tuli kotiseutumuseon
alku. Silloin värien käyttö ei ollut arkista, ja lehden painamiseen kului vähintään puoli päivää.
peilikuvina. Ei siis ollut turha juttu
se maatalousnäyttely Haapavedellä.
Urho Kaleva Kekkonen vieraili Haapavedellä maatalousnäyttelyssä vuonna 1955.. Kuvat olivat lehdessä harvinaisia, koska kuvantekovälineitä oli harvoissa paikoissa.
Sama päti aluksi väreihin.
Niiden käyttö alkoi offsetpainotekniikkaan siirryttäessä.
Vaikka sanomalehteen oli
teknisesti mahdollista saada
värejä, niiden käyttö oli kallista ja siksi harvinaista. Taina puolestaan
aloitti työnsä Pyhäjokiseudussa 80-luvun puolivälissä.
Hän saapui äitiysloman tuuraajaksi ja jäi sen jälkeen töihin ilmoitusvalmistukseen.
Siihen aikaan oli hyvin tarkkaan jaettu, kuka teki mitäkin. Sen ansioista aktiivisuus lisääntyi. Välillä koneita myös
korjattiin. Koneet olivat myös
huomattavasti pienempiä
kuin nykyään.
Kuvan tekoon tarvittiin
kallista kuvalaattakonetta,
jota ei saanut käyttää kuin
päätoimittaja Yrjö Talvi itse,
ja myöhemmin toimitussihteerinä ja sittemmin päätoimittajana toiminut Marjaana
Knuutila