Pyhäjärven Sanomat 8.1.2026

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VUOSIKERTA Pyhäsalmen kaivoksen loppu häämöttää ja kuilut täyttyvät hiljalleen vedellä. Tuotanto on nyt loppunut, mutta edessä on vielä jopa vuosikymmeniä kestävät sulkemisja jälkihoitotyöt. Torstai 8.1.2026 Hinta 4,00€ N:o 1&2 pyhajarvensanomat.fi 71. Sonja Röytiö Kuonanjärven (Väätin) kansakoululaisia vuonna 1943, Pitäjän laitamilta -kyläkirja Liki 64 vuoden kaivostoiminta päätökseen Elämäntapana yrittäjyys 83-vuotiaanakin Väätin koulu elää oppilaiden muistoissa 2 10 7 Sonja Röytiö Tilaa Pyhäjärven Sanomat! https://pyhajarvensanomat.fi /tee_tilaus/
Nimenomaan vesienkäsittelyssä, tarkkailussa ja kunnossapidossa, mutta se väkimäärä on sitten alle kymmenen ihmistä. – Se, että kaivos ihan piripintaan täyttyy, vaatii kymmeniä vuosia, mutta syvimmän kaivoksen osathan täyttyvät kohtuullisen nopeasti. Purkutöissä edetään turvallisuus edellä. Haikeata aikaahan se on sammutella valoja, Tuikka summaa. 1444 metrin syvyisestä kaivoksesta on nyt purettu kaikki 1200-tason alapuolelta, mukaan lukien 1200-taso. Sonja Röytiö Haikeata aikaahan se on sammutella valoja. Malminlouhinta kesti elokuuhun 2022 saakka, jonka jälkeen aloitettiin pyriittituotanto allasalueelle varastoidusta materiaalista. Sinne jää kiinteitä rakenteita, ja sellaisiin paikkoihin, jotka on jo joskus 30–40 vuotta sitten suljettu, ettei sinne ole menemistä, ei nytkään mennä. – Työntekijöitä varmaan tarvitaan vielä useita vuosia, jos ei kymmeniäkin. – Kaikki tapaturmat ovat sattuneet purkutöissä. – Yksi urakoitsija ajaa tarvikkeita, mutta muuten kaikki purkutyöntekijät ovat omia työntekijöitämme. KAIVOKSEN ERINÄISET luvat ovat määritelleet sen, missä tahdissa sulkemisessa on edettävä. Tällä hetkellä purkutöitä suorittaa kymmenen työntekijää. Kaivoksen tuotantotasot täyttyvät nopeasti, koska tyhjää tilaa ei ole paljon. Tietystihän se on erilaista. – Meillä sanotaan sulkemisluvassa niin, että sinne saa jättää kiinteät rakenteet eli jos jotain on pultattu kallioon, niin sitä ei tarvitse lähteä sieltä repimään. Tuikka arvioi, että purkutyöt tulevat päätökseensä keväällä. Nyt kaikki tuotanto on tullut päätökseensä ja kaivoksella on jäljellä enää viitisenkymmentä työntekijää. Tuikka kertoo, että malmin loppuminen oli tiedossa jo vuonna 2019, jolloin siirryttiin louhimaan pienemmällä kapasiteetilla matalapitoisia malmeja. Louhitut louhokset on täytetty tuotannon aikana, jotta ne evät sorru louhinnan edetessä tai ajan myötä, Tuikka avaa. Pakon edessä lopulta tehtiin päätös, että pumput sammutetaan, mutta sekin on hyvä, että tulee joku päätös, ettei se ole ikuisesti roikkumassa ilmassa. Purkutoimissa edetään viranomaisten hyväksymän suunnitelman mukaisesti, eikä sellaisille alueille tarvitse lähteä, joissa työturvallisuus, kaivosturvallisuus tai henkilöiden turvallisuus tulisi vaarantumaan. Kun vesi nousee samalle tasolle, jossa sijaitsee kaivoksen avolouhoksien pohjatasot, kasvaa myös vedellä täyttyvä tila, joten veden pinnan nouseminen hidastuu merkittävästi. Nyt marraskuussa Pyhäsalmi Mine lopetti kaivosvesien pumppaamisen vesienkäsittelyluvan asettamissa raameissa, joka tarkoittaa sitä, että kaivos täyttyy hiljalleen vedellä. Elokuussa päättyi purkutöissä myös kaivoksen historian pisin tapaturmaton jakso, 1426 päivää, kolmen lievän tapaturman myötä. Onneksi ne ovat olleet pieniä, kaksi sormivammaa ja yksi venähdys. Selvitimme, mitä kaivokselle kuuluu nyt, kun tuotanto on päättynyt, ja mitä on vielä edessä. Vesi on nyt noussut 1400-tasolle. Samalla pääsemme sulkemisessa eteenpäin – niin ikävää kuin se onkin, että tuotanto loppuu. Se on kaikista hankalinta ja keljuinta minulle. Kuusikkotieltä on purettu juuri niin saKaivoksen valot sammuvat ja kuilut täyttyvät vedellä – Pyhäsalmen kaivostoiminta on tullut päätökseensä Vuonna 1958 Pyhäjärvellä elettiin jännittäviä aikoja Erkki Ruotasen malmilöydön myötä, joka lopulta johti kaivostoiminnan käynnistymiseen paikkakunnalla maaliskuussa 1962. Muutamassa vuodessa ollaan jossain tasojen 400–600 välillä. Pyhäsalmen kaivos on nyt 64 vuotta myöhemmin tuomassa viimeiset leipänsä työntekijöiden pöytiin. Sulkemisaikana ihmisiä varmasti mietityttää, minkälainen tässä on tulevaisuus itse kullakin henkilökohtaisesti. – Kaivoksessa on noin viisikymmentä eri tasoa ja joka taso on tarkkaan katsottu ja merkitty, mitä siellä on, ja tehty lista, mitä sieltä poistetaan. PURKUTYÖT EIVÄT sijoitu vain kaivosalueelle. Vaikka varsinainen tuotanto onkin tullut päätökseensä, eivät työt kuitenkaan vielä lopu ja työntekijöitä tarvitaan jatkossakin, vaikkakin vähenevissä määrin. – Kauan ylläpidettiin kaivosta ja odotettiin, että tulisi pumppuvoimala. Irtisanomisia on tehty hiljalleen, kuten myös matkaa kohti kaivoksen sulkemista. Parhaillaan kaivos on työllistänyt rakentamisvaiheessa yli tuhat henkeä, tuotantoaikana 70–80-luvulla yli 500 ja uuden kaivoksen aikana noin 230. Työ olisi hyvin riskialtista ja viranomaisten kanssa on katsottu, ettei sellaista työtä lähdetä tekemään. Kun sulkemistyötkin vähenevät, niin se tarkoittaa myös sitä, että väki vähenee. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. – Siellä on myös vanhoja ahtaita tunneleita, joihin koneella ei pääse vaan varusteluja purkutyöt pitäisi tehdä käsin. PURKUTÖITÄ ON tehty kaivoksen syvimmästä kohdasta ylöspäin. Niiden purkamisessa riski on liian suuri. Malmin loppuminen on kuitenkin kaivoksen normaali loppuminen – jokaisella kaivoksella se tulee joskus vastaan. – Pahinta tässä on tietenkin se, että ei ole enää tarjota töitä ja joudutaan irtisanomaan hyviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä. 2 Nimipäivät Torstai Titta Perjantai Veikko Lauantai Nyyrikki Sunnuntai Kari Maanantai Toini Tiistai Nuutti Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! Laita meille sähköpostia! Ilmoitusasiat, mainokset Jutut, juttuvinkit Laskutus, tilausasiat ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Uutiset VUONNA 2020 Aki Tuikka astui kaivoksenjohtajan saappaisiin tietäen, että noissa saappaissa on edessä raskas askellus kohti Pyhäsalmen kaivoksen sulkemista. – Kyllähän tämä muutoksen aikaa on, varsinkin kun tuotanto on loppunut ja siirrytään pelkästään siivousja sulkemistöihin. Millaista arkea Pyhäsalmen kaivoksella eletään nyt. – Kaikki on tapahtunut kuitenkin niin pitkän ajan kuluessa, että ihmiset ovat ehtineen sisäistää ja hyväksyä sen, että kaivos loppuu – suurempi puheensorina on vaiennut ja moni on etsinyt töitä oma-aloitteisesti
– Lisäksi vesienkäsittely aloitetaan vesienkäsittelylaitoksella, rikastamo puhdistetaan ja pilaantuneita maita kunnostetaan. joulukuuta 2025 välisenä aikana yhteensä 506 opiskelijaa, joista 422 antoi luvan nimensä julkaisuun. Oikea ruokavalio ja liikunta edistää terveyttäni.” “Eipähän tule luvattua liikoja.” “Turha lupailla mitään, itselleen tehdyt lupaukset on liian helppo rikkoa.” Viikon kysymys Kyllä Ei Koulutuskeskus JEDUsta valmistui 1. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. PURKUTÖIDEN LISÄKSI kaivosalueella tehdään myös muita sulkemisja jälkihoitotöitä, jotka pitävät sisällään alueen ja ympäristön turvalliseksi tekemistä. Tämä korvamerkitty raha varmistaa, että tuleviin ympäristövelvoitteisiin on olemassa todellinen raha, jota ei voida jakaa omistajille tai käyttää muuhun toimintaan. Pyhäjärven Sanomat onnittelee valmistuneita! Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi, Kutasov Alexander. Metsäalan perustutkinto, metsurimetsäpalvelujen tuottaja, Kauranen Sanna. Kaivoksenjohtaja Aki Tuikka on työskennellyt Pyhäsalmen kaivoksessa syksystä 2000 lähtien. Luontoja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja, Haataja Jemina. Se tulee kestämään itsessään varmaan kolme–viisi vuotta, mutta sen jälkeen kunnossapitotyöt, vesienkäsittely ja ympäristötarkkailu jatkuvat vielä kymmeniä vuosia. Lepikko on kunnostettu täysin muutama vuosi sitten. Täällä kuitenkin on sellaista infraa, jota voisi toimijat hyödyntää. Sonja Röytiö Unsplash Kaivoksen valot sammuvat ja kuilut täyttyvät vedellä – Pyhäsalmen kaivostoiminta on tullut päätökseensä nottu johtajan talo, jota ei kannattanut kunnostaa. 3 Teetkö lupauksia uudelle vuodelle. – Mutta esimerkiksi Ruokala: jos ei sitä kukaan käytä, niin sehän se on sen kohtalo, että se puretaan. Muut pidetään edelleen lämpimänä ja yllä. SENS kertoi Pyhäjärvellä pidetyssä tiedotustilaisuudessa joulukuussa 2024, että heidän kolmeosaisen energiaklusterinsa akkuvarastolle on saatu varmistettua rahoitus kokonaisuudessaan ja Tuikka kertoo, että myös rakennuslupa akkuvarastolle on myönnetty. Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala, Farafonova Inna. Olemme tallettaneet ympäristöluvan mukaisesti 21 miljoonan vakuuden pankkiin, joka on ympäristöviranomaisten käytössä, jos me emme pystyisi hoitamaan velvoitteitamme. – Toisaalta taas meillä on myös vakuudet olemassa. Kuljetusalan ammattitutkinto, Tenhunen Sami. Ruotsalaisyhtiö Sustainable Energy Solutions AB (SENS) sai jatkoaikaa pumppuvoimalahankkeen investointituelle TEM:ltä maaliskuun 2026 loppuun saakka, mutta kaivoksenjohtaja ei tiedä hankkeen tämänhetkisestä tilanteesta. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Pyhäjärven Sanomissa julkaistiin 19. Ruokalistat on nykyään julkaistu verkossa ja yksityiset ihmiset käyvät myös syömässä varsinkin Ruotaselta. Kun me joku osa tehdään, saadaan rahaa pois sieltä vakuudesta. Sitä kunnostettiin pari kesää sitten. – Pyhäsalmi Mine on tehnyt sulkemisja jälkihoitotoimenpiteitä varten 50 miljoonan kirjanpitovarauksen tuotannon aikana. Kaivosalueelta puretaan ne rakennukset, jotka ovat turhia tai niin huonokuntoisia, ettei niitä kannata enää ylläpitää. – Se tiedetään, että Lepikkoa ei pureta. Paljon keskusteluja edelleen käydään useamman yrityksen kanssa, Tuikka kertoo. Myös se on turvana. Syyskaudella valmistuneiden joukossa on kaikkiaan kahdeksan pyhäjärvistä opiskelijaa. Se, mikä sen kohtalo pitkässä juoksussa on, on toinen kysymys. Katsotaan nyt, kuinka käy. Mahdollisilla uusilla toimijoilla, joiden kanssa keskusteluja on käyty, olisi myös työllistäviä vaikutuksia. Sosiaalija terveysalan perustutkinto, hoiva-avustaja, Harmaala Venla. Vuonna 2020 hän astui kaivoksenjohtajan saappaisiin. Turvallisuusalan ammattitutkinto, Martiskainen Mette. Kaikista isoin työ on kuitenkin jätealueen sulkeminen. Syyslukukaudella JEDUsta valmistui kahdeksan pyhäjärvistä Valmistuneet Tohtorinväitös AAPO TIKKA väitteli maatalousja metsätieteiden tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa 5.12 2025 aiheesta Aerosol emissions of forest biomass use and their climate impacts – a life cycle assessment perspective. Lepikko on maakunnallisesti arvokas ja se tulee jäämään. Vanhan rikastehiekka-altaan alueella toimii myös syyskuussa avattu Solarigon operoima aurinkopuisto, jolle ollaan lisäksi rakentamassa 8 megawatin akkuvarastoa. MIKÄ NYT on sitten kaivosalueen kohtalo: jääkö alue tyhjilleen vai onko muilla toimijoilla alueelle käyttöä. Majoitusja ravitsemisalan esihenkilötyön erikoisammattitutkinto:, Salo-Jaakola Päivi. Seuraava kysymys: 6 % (4) 94 % (61) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 65 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Konttorirakennus on paikallisesti arvokas, samoin rikastamorakennus, eli käytännössähän ne ovat niin kauan pystyssä, kun eivät ole vaaraksi. – Vanha torni on maakunnallisesti arvokas ja suojeltu, eli sitä ei tulla purkamaan. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. – Ylläpitokustannukset ovat kuitenkin merkittävät, että kyllähän niitä kustannuksia pitää saada jossain vaiheessa karsittua. Meille tulee rautatie, isot sähkölinjat ja ollaan hyvin tieliikenneyhteyksienkin varrella, että kyllähän tässä olisi mahdollisuuksia. – Sitähän me toivomme ja yritämme. Vaikka varsinainen kaivostoiminta onkin päättynyt, Pyhäsalmi Minen toiminta jatkuu edelleen. – Isoin työ on rikastushiekka-altaiden sulkemisessa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikki meidän jätealtaamme, missä on rikastushiekkaa, pitää peittää 1,4 metrin moreenikerroksella. joulukuuta 1958 kuva kaivostoiminnan alkumetreistä Pyhäjärvellä. Jos se pystyy toimimaan niin, niin saahan se jatkaa siinä toistaiseksi. Emme tavoittaneet myöskään yhtiön toimitusjohtajaa vastaamaan haastattelukysymyksiin yrityksistä huolimatta. Se on valtava urakka. Oletko sudenmetsästyksen kannalla. Toivottavaa olisi, että tulisi vielä toimintaa, joka pystyisi pitämään yllä rakennuksiakin. – Callion kanssa yritetään etsiä jatkokäyttäjiä, mutta vielä ei ole mitään sovittu. Vaikka varsinaiset sulkemistoimenpiteet ovat selkeitä, on ilmassa myös paljon kysymysmerkkejä nimenomaan esimerkiksi rakennusten kohtaloiden osalta. “Vain yhden ja sen pidän.” “Vain yhden. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. kesäkuuta – 31. Callio jatkaa edelleen testitoimintaa, se on selvä, mutta toivottaisiin tietysti uusia toimijoita
Lisäksi maakuntakaavaprosessin aikataulu lykkääntyi useaan otteeseen, joka on vaikuttanut suoraan joidenkin hankkeiden kuntakaavoituksen aikatauluun. Tiedot on kerätty karttaan kunnilta saatujen tietojen mukaisesti. Mistä johtuu, että tuulivoimahankkeet ovat edenneet viime aikoina hitaasti. 4 Tuulivoimakatsaus K o i v u j ä r v i L i i t o n j ä r v i A l v a j ä r v i M u u r a s j ä r v i H a u t a p e r ä n t e k o j ä r v i K u o n a n j ä r v i S e t t i j ä r v i K u u s a a n j ä r v i Pa r k k i m a n j ä r v i K o m u j ä r v i Py h ä j ä r v i S a a n i j ä r v i E l ä m ä j ä r v i P Y H Ä J Ä R V I H A A PA J Ä R V I K Ä R S Ä M Ä K I K I U R U V E S I P I H T I P U D A S J O K I K Y L Ä R U O TA N E N K O M U N I I N I M Ä K I H I I D E N K Y L Ä K U O N A L AT V A N E N H A A PA M Ä K I N U R M E S P E R Ä V E N E T PA L O K U U S A A R U H K A P E R Ä K O P O S E N P E R Ä H O N K A P E R Ä V U O H T O M Ä K I L A M M I N A H O O K S A V A PA R K K I M A 2 . KAAVOITUKSESSA KAAVOITUSSOPIMUKSEN VALMISTELUSSA VALMIS LAINVOIMAINEN TUULIVOIMAKAAVA MAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMALA-ALUE (Pohjois-Pohjanmaa ja Pihtipudas) TUOTANNOSSA OLEVA TUULIVOIMAPUISTO NAAPURIKUNTIEN RAJALLA OLEVAT TUULIVOIMA-ALUEET (Hankkeet sekä tuotannossa olevat) T U U L I V O I M A P U I S T O T Pyhäjärven Sanomien tuulivoimakartta on suuntaa antava ja tuulivoima-alueet voivat muuttua hankkeen edetessä. 3 . MAAKUNTAKAAVA ON ylin ohjaava kaava, joka asettaa raamit kunnallisille yleiskaavoille ja asemakaavoille. Osa yhtiöistä on myynyt kehitysvaiheessa olevia hankkeitaan. 6 . Pyhäjärven tuulivoimahankkeet eivät ole suuremmin edenneet maaliskuussa tekemästämme tuulivoimakatsauksesta, sen sijaan alueet tulevat pienenemään ja muutama mylly on pudonnut laskuista pois. Pohjois-Pohjanmaan energiaja ilmastovaihemaakuntakaava kuulutettiin voimaan elokuussa. 1 . 9 . Tänä vuonna investointipäätöksiä on alkanut taas kuitenkin tulemaan. 1 . Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. Pyhännän puolelle Pyhäjärven rajan läheisyyteen on suunnitteilla uusi tuulivoimapuisto. – Uusi vaihemaakuntakaava on rajoittanut hankkeiden kokoa pienemmäksi osassa hankkeita. Pyhäjärven Sanomien maaliskuun 2025 tuulivoimakarttaan verrattuna ei muutoksia ole juurikaan piirtynyt viimeisen 9 kuukauden aikana. Kiinteistöverokertymän kasvu näissä luvuissa muodostui pääasiassa tuulivoiman kiinteistöverosta. Nämä asiat ovat vaikuttaneet joihinkin hankkeisiin, Kiviniemi ajattelee. Tuoreessa taloussuunnitelmassa vuoden 2026 talousarvio on pudonnut kiinteistöveron osalta odotetusta 2 930 000 eurosta 2 070 000 euroon. 7 . 5 . HANKKEIDEN HIDAS eteneminen näkyy myös kaupungin talousarviossa. 11. 4 . Nämä ovat Pyhäjärven kohdalla positiivisia muutoksia. – Investoinneissa vuosi 2024 oli todella hiljainen koko maassa. Edellisessä tuulivoimakatsauksessamme kerrottiin, että kaupungin vuosien 2025–2027 tasapainottamisohjelman vuoden 2026 taloussuunnitelmassa kiinteistöverokertymä olisi 2 930 000 euroa ja 2027 vuoden 5 050 000 euroa. Se osoittaa yleisellä tasolla alueet, joille tuulivoiman rakentaminen on mahdollista ja perusteltua. Viimeisen yhdeksän kuukauden aikana hankkeet eivät ole suuremmin paikkakunnalla edenneet, muutama voimala on pudonnut laskuista pois ja viisi hanketta on vaihtanut omistajaa. Jos Pohjois-Pohjanmaan energiaja ilmasto vaihemaakuntakaavassa ei ole alueellisen tuulivoiman merkintää puistolle, hanketta voi kehittää lähtökohtaisesti enintään yhdeksän kappaleen voimalamäärällä eteenpäin. Pyhäjärven kaupungilta kerrotaan, että esimerkiksi maakuntakaavaprosessit ovat hidastaneet hankkeiden aikataulujen etenemistä. 8 . Muun muassa Fortum on tullut kentälle omalla portfoliollaan, myös Pyhäjärvelle. 1 3 . – Kuntatasolla energiaja Ilmastovaihemaakuntakaavan odottaminen on ollut merkittävä tekijä ja myös selvitystarpeiden määrän kasvaminen ja valtion viranomaisten (ELY) ruuhkautuminen. 1 2 . Nyt joulukuussa valtuuston hyväksymässä talousarviossa kuitenkin luvut ovat muuttuneet, sillä tuulivoimahankkeet eivät ole edenneet aiemmin odotetulla tavalla. Tuulivoimahankkeet eivät ole juurikaan edenneet – maakuntakaavaprosessi jarruna Sonja Röytiö PYHÄJÄRVEN KOLMESTATOISTA tuulivoimahankealueesta viidellä on valmis kaava, joista Murtomäki on jo rakennettu ja toiminnassaan ja loput neljä luvitettuina tai luvituksessa. – Samanaikaisesti on ollut nähtävissä toimialan uudelleenryhmittymistä. Tuulivoimahankkeiden eteneminen on hidastunut kautta maan ja sama tilanne näkyy myös Pyhäjärvellä. Juuri eräs energiayhtiö teki suuren investointipäätöksen suomalaiseen maatuulivoimaan, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi avaa viitaten uusiutuvan energian yhtiö OX2:n noin 400 miljoonaa euron investointiin kolmeen tuulivoimahankkeeseen
MURTOMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Ålandsbanken – tuotannossa 15 voimalaa Murtomäen tuulivoimapuisto on ainut Pyhäjärvellä jo tuotannossa oleva. Kirkkohallituksen arkistosta uupuva vahvistuspäätös Pyhän Annan kirkon rakentamisesta kuitenkin hieman hidastaa prosessia. Lainvoimaisia rakennuslupia on 21 kappaletta ja lupaprosessissa 5. ITÄMÄEN TUULIVOIMAPUISTO vaihe 1 ja 2 Neoen Renewables Finland Oy – yhteensä max. Kaava on lainvoimainen. 93 MW. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus saada isommalla prosentilla avustusta sitten toisen kirkon remontteihin, Tölli avaa. MURTOMÄKI 2 TUULIVOIMAPUISTO Eolus Finland Oy – max. Miksi sitten tarvitaan tai halutaan saada Pyhän Annan kirkolle kirkkolain mukainen kirkko -status. 33 voimalaa Itämäki vaihe 1 käsittää 24 kappaletta voimaloita. LAULURÄMEEN TUULIVOIMAPUISTO Winda Energy Oy – max. KOKKOPETÄIKÖN TUULIVOIMAPUISTO Infinergies Finland Oy – max. 11. Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelän mukaan Kirkkohallituksen arkistosta ei löydy vahvistuspäätöstä Pyhäjärven seurakunnan kirkon rakentamisesta 1960-luvulta, ja vaikka piispa vihkinyt sen kirkoksi, se ei tee kirkosta kirkkolain mukaista kirkkoa. NURMESNEVAN TUULIVOIMAPUISTO Ålandsbanken – voimalamäärä selkiintyy kesään mennessä Nurmesneva on ehdotusvaiheen valmistelussa. Vihreää valoa rakennushankkeelle – kirkkostatuksen epäselvyys toi mutkia päätöksentekoon Pyhäjärven seurakunnan kirkkovaltuusto kokoontui päättämään Pyhän Annan kirkon tulevaisuuden rakennussuunnitelmista. Kaava on lainvoimainen ja lainvoimaisia rakennuslupia on kaikkiaan seitsemän. Vapaaehtoistalo on suunniteltu purettavaksi ja talon toiminnalle etsitään vuokratilat. Lähde: Pyhäjärven kaupunki Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. 13. 3. Hankkeen kokonaiskustannusarvion hinnaksi tulee kolme miljoonaa euroa. Sonja Röytiö Kirkkovaltuusto Syyskuussa 1967 piispa Olavi Kares julisti seurakuntatalon kirkoksi ja vihki sen tarkoitukseensa avustajinaan asessori Kalevi Lyytinen ja rovasti Ahti Lavanko. – Kun se on aiemmin otettu huomioon kirkkolain mukaisena kirkkona, niin luotimme siihen, että se tulkinta ei enää muutu, kun se kerran on jo tulkittu niin Kirkkohallituksessa. Kaava on lainvoimainen ja rakennusluvat ovat käsiteltävänä. Ei muutosta hankealueessa, voimalat pienentyneet ja sijaintia tiivistetty kaava-alueella. Natura-arviointi on täydennettävänä. Pyhäjärven seurakunta on rakentanut seurakuntakeskuksen vuonna 1967, jolloin piispa Olavi Kares vihki seurakuntakeskuksen salin kirkoksi käyttöönottojuhlassa. joulukuuta hyväksyä seurakuntakeskusta ja Pyhän Annan kirkkoa koskevan hankesuunnitelman ja käynnistää rakennushankkeen. Hankkeessa tutkitaan tuulivoima-alueen laajentamista. Hankealue tulee pienenemään. Alueella ei ole maakuntakaavan ehdotuksessa alueellisen tuulivoiman merkintää. 6. 7. 15 voimalaa Murtomäki 2 -tuulivoimapuiston lupa mahdollistaa 15 kappaletta voimaloita. KIRKKOVALTUUSTO PÄÄTTI kokouksessaan kuitenkin hyväksyä hankesuunnitelman sekä käynnistää rakennushankkeen. Alueen supistumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea maakuntakaavan tuulivoima-aluemerkintä ja yhteisvaikutukset muiden tuulivoimapuistojen kanssa. 6 voimalaa Leppämäki on ehdotusvaiheessa. Kaava on lainvoimainen ja rakennusluvat ovat lainvoimaisia. – On olemassa kirkkolain mukainen kirkko ja sitten on olemassa muu kirkollinen rakennus, jota voidaan yhtä lailla puhutella kirkkona, seurakunnan talouspäällikkö Ulla Tölli avaa. Alueella on maakuntakaavamerkintä alueelliselle tuulivoimalle. Energiaja ilmasto vaihemaakuntakaavassa ei ole alueellisen tuulivoiman merkintää kyseiselle puistolle. HAUTAKANGAS-HARVANKANGAS TUULIVOIMAPUISTO Fortum Oyj – max. Aiempina vuosikymmeninä se on tulkittu kirkkolain tarkoittamaksi kirkoksi, mutta kirkkolain mukaista vahvistuspäätöstä ei ole löydetty. LEPPÄMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Valorem Oy – max. – Meidän kohdallamme merkittävin tekijä on siinä, että kun me haetaan toiseen kirkkoon, eli Pyhän Ristin kirkkoon, rakennusavustusta, niin siinä laskentakaavassa otetaan huomioon se kirkkolain mukainen kirkko. Hankealueesta ei ole vielä karttaa. Kaavassa on myös 140 hehtaarin alue aurinkovoimalle. 23 voimalaa Moskuankangas on ehdotusvaiheessa. Ei muutosta hankealueessa, voimaloiden sijaintia tiivistetty kaava-alueella. UPOSENMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Infinergies Finland Oy – max. 31 voimalaa Hautakangas-Harvankangas on laajennushanke Hautakankaalle. 2. 9 voimalaa Kokkopetäikkö on ehdotusvaiheen valmistelussa. 11 voimalaa Hautakankaan tuulivoimapuiston lupa mahdollistaa 11 kappaletta voimaloita. – Jos nyt kävisikin niin, etteivät he myönnä lupaa, niin se on edelleen meille Pyhän Annan kirkko, emmekä me tarvitse sitten Kirkkohallituksen lupia, vaan se on meidän oman päätöksentekomme alla. 9 voimalaa Uposenmäki on luonnosvaiheen valmistelussa. 11 voimalaa Lauluräme on ehdotusvaiheen valmistelussa. VUOHTOMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Puhuri Oy – max. Tämän vuoksi päätettiin hakea Kirkkohallitukselta lupa muuttaa Pyhän Annan kirkko kirkkolain mukaiseksi kirkoksi, jotta kirkon status olisi jatkossa yksiselitteinen. Hankkeessa kehitetään enintään 11 voimalaa Pyhäjärven ja Kiuruveden rajalle. Muun muassa läntinen “saappaankärki” on pudonnut pois. 5 KIRKKOVALTUUSTO PÄÄTTI kokouksessaan keskiviikkona 17. Kaavassa on merkittävä alue suunnitteilla aurinkovoimalle, noin 450 hehtaaria. 8 voimalaa Vuohtomäen lupa käsittää kaikkiaan kahdeksan voimalaa. 9. HALLAKALLIO TUULIVOIMAPUISTO Eolus Finland Oy – max 23 voimalaa Hallakallio on ehdotusvaiheen valmistelussa. 8. Alueella on maakuntakaavamerkintä alueelliselle tuulivoimalle. Alueelle tutkitaan enintään 23 voimalansijoittamista. Se ei siis estä eikä millään lailla torppaa hanketta, Tölli kertoo. 10. Ehdotuksessa on enintään 23 kappaletta voimaloita. 4. Alueella on maakuntakaavamerkintä alueelliselle tuulivoimalle. 5. Tämä tuli pienenä mutkana matkaan, kun nykyinen yliarkkitehti sanoikin niin, ettei hän voi luottaa siihen, että se on oikea tulkinta, vaan täytyy olla päätös. Purettavia neliöitä on noin 1050 ja uudisrakennukseen on suunniteltu noin 560 neliötä. Pyhäjärven Sanomat N:o 38, 1967 Tuulivoimahankkeet eivät ole juurikaan edenneet Pyhäjärven tuulivoimatilanne tammikuussa 2026 1. HAUTAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Infinergies Finland Oy ja ABO Energy Oy – max. MOSKUANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Pohjan Voima – max. Energiaja ilmastovaihemaakuntakaavassa ei ole alueellisen tuulivoiman merkintää kyseiselle puistolle. 12. Energiaja ilmastovaihemaakuntakaavassa ei ole alueellisen tuulivoiman merkintää kyseiselle puistolle. Natura-arviointi on täydennettävänä. Itämäki 2 on laajennushanke, joka on vireilletulovaiheessa. Murtomäellä on kaikkiaan viisitoista voimalaa, yht. Peruskorjauksen yhteydessä Pyhän Annan kirkon kirkkosalia lyhennetään tuomalla alttarin takana olevaa seinää kirkkosaliin päin ja alttarin taakse jäävään tilaan sijoitetaan sakasti ja aputiloja. Pyhän Annan kirkon kirkkolain mukaisesta statuksesta ei ole kuitenkaan saatu varmistusta. Todennäköisesti voimalamäärä jää alle 20 kpl. Vaiheen 2 tarkempi aikataulu on vielä avoin. Alueella on maakuntakaavamerkintä alueelliselle tuulivoimalle. Arkkitehtitoimisto Paloranta Oy:n laatiman suunnitelman mukaisesti Pyhän Annan kirkkosali peruskorjataan ja muiden seurakuntakeskuksen tilojen tilalle rakennetaan uudisrakennus kokoontumisja toimistotiloiksi. Ei muutosta hankealueessa, voimalat pienentyneet ja sijaintia tiivistetty kaava-alueella. Hankealue tulee pienenemään. Alueelle tutkitaan enintään kuuden tuulivoimalan sijoittamista. Asian tulkinnanvaraisuus on noussut esille jo aiemmin pääkirkon rakennusavustushakemusten yhteydessä, jolloin Pyhän Annan kirkko on kuitenkin tulkittu kirkkolain mukaiseksi seurakunnan toiseksi kirkoksi. Hankkeessa kehitetään enintään 31 kappaletta voimaloita. Hanke on luonnosvaiheen valmistelussa
Meidän pyhäjärvisten huomio kiintyy kovin voimakkaasti tulossa oleviin talviolympialaisiin. 48 hengellä, tehden nyt vuoden lopussa 3,348 henkilöä. Ehkäpä miehistä kuullaan vielä joskus lehden lukijasivulla, toivotaan ainakin. Poismuuttanut 54 mp. Jännittämättä lähtee Helena Takalo olympiavuoteen Pyhäjärven Sanomat 8.1.1976 Väkiluvunmuutokset Oulun läänissä: Pyhäjärvi SYNTYNYT 93 mp. UUDEN VUODEN lupaukset jäivät tälläkin kertaa tekemättä, eikä oikeastaan ole henkilökohtaisesti suurempia odotuksia tai toiveitakaan nyt käynnistyneeltä vuodelta, mutta selkeästi siitä on tulossa kulttuurintäytteinen. 6 Sanotaan Sanomista TAAS ON käännetty katseet kohti uutta vuotta – tulikin tuo vanha kulutettua loppuun, niin kuin Tahvo tapasi kirjoittaa Jutellaanpas. 23 henkilöä. Avajaisviikonloppu tarjoilee ohjelmaa konserteista kiekkoiluun, akrobatiasta autojen tuunaamiseen, paneeleista pubivisaan ja taidenäyttelyistä tamppausbileisiin yli 20 tapahtumapaikassa pitkin Oulua. Lake Ukulele Bros esiintyy lauantaina 17. Viikonlopun ohjelmassa Pyhäjärvi on edustettuna myös Pyhäjärven, Kärsämäen, Oulaisten ja Pyhäjoen yhteisellä Soiva joki -osastolla Kauppakortteli Pekurissa. Sitä ennen on SM-kisat Tampereella. muuttanut 10 mp. Seurakunnasta poismuuttanut 8 mp. Päällimmäisenä mieleen kuitenkin jää aina ihmiset, joiden tarinoita on saanut kuulla ja kirjoittaa haastattelujen myötä. Kuinka tietyt päivämäärät ja muistot tulevat kuin apteekin hyllyltä ja itse ei tahdo muista menneestä vuodestakaan juuri mitään, vaikka se on ihan vasta eletty. Olympialaduilla on ensimmäinen koitos 7.2. Aiemmin viime syksynä uuden kaivoksen harjakaisissa ja kaivoskuilun pohjan tervauspäivänä geologi Timo Mäki sai kaivospiireissä arvostetun Otto Trüstedt -palkinnon geologian hyväksi tehdystä työstä. 124. Nehän pidetään Innsbruckissa Itävallan Alpeilla tulevan helmikuun 4.– 15. Seurakunnan väkiluku on lisääntynyt 21 mp:lla ja 27 np:lla eli yht. 74 ja oli vuoden lopussa 3,896 mp. ja 77 np., yht. Nyt voimme antaa yhteisen onnenpotkun ja toivottaa menestyksekästä kisamatkaa. 155. Tämän yli 14,5 miljoonaa tonnia sisältävän esiintymän löytyminen on johtanut Pyhäsalmen ”uuden kaivoksen” käynnistymiseen. Timo Mäki toimii kaivoksen geologisen osaston päällikkönä Outokumpu Mining Oy:n Pyhäsalmen kaivoksessa. Jaksan aina hämmästellä juttukeikoilla ihmisten muistia. Helena kilpailee itävaltalaisilla Fischereillä ja liukkaasti sittenkin. Avioliittoon vihitty 38 paria. Toivotaan, että lankalauantaina lunta riittää ja Pyhäjärvellä jo viidettä kertaa järjestettävä Maakuntaviesti saadaan maaliin suunnitellusti. Onhan seuramme edustaja Helena Takalo mukana ja maamme naishiihdon voimanimenä. Väkiluku lisääntynyt 56 mp. Eräs niistä on se, että se on olympiavuosi. Palkinnon suuruus on 50 000 markkaa. 17 henkeä. Joulukuussa eleltiin sen verran poikkeuksellisessa säässä, että ladut saivat kyytiä ja päätös tapahtuman siirtämisestä oli tehtävä lumenpuutteen vuoksi. Seurakuntaan muuttanut 78 mp. Päägeologi Timo Mäellä on ollut ratkaiseva rooli mittavan syvämalmion löytymisessä nykyisen Pyhäsalmen kaivoksen vierestä. Paavo ja Kalle ovat kyllä olleet aina tavatessa varsin kohteliaita ja hauskoja heppuja, joilla sana on hallussa. HELENA TARVITSEE talven koitoksissa paljon onnea. Tilanteet ovat vaihtuvia. Venäläisetkin ovat tälle talvelle siten aivan tuntemattomia kuntonsa puolesta. Kulttuurista puheen ollen: Pyhäjärvellekin rantautuu vuoden mittaan monenkirjavaa kulttuuria osana Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 -tapahtumakattausta. Pyhäjärvinen musiikillinen osaaminen suuntaa jälleen osana Oulu2026-ohjelmistoa Ouluun, kun St. Siltikin hän arvelee, että menestys on hyvin paljon kiinni ns. ja 70 np., yht. Sonja Röytiö KAUPUNGIN ELINKEINOTOIMIKUNTA on valinnut vuoden 2000 Pyhäjärven Positiivisesti Poikkeavaksi Persoonaksi PPP:ksi geologi Timo Mäen. -palstallaan vuoden vaihtuessa uuteen. Talviolympialaiset ovat jo kovin lähellä. Ovathan olympialaiset varsin tärkeä tapahtuma. ja 38 np., yht. Tämän lehden sivulta päästään kaivostoiminnan loppumisen lisäksi myös lukemaan terveisiä meidän porinoitsijoilta Kallelta ja Paavolta, jotka ovat yhteistuumin päättäneet lopettaa kynän kuljettamisen porinapalstallaan. Uusia tekijöitä voi putkahtaa esille tämän talven laduilla. Ellei tätä uutta malmiota olisi löytynyt, Pyhäsalmen kaivos olisi sulkeutunut syksyllä 2000. TOIMINTA UUDESSA kaivoksessa käynnistyy täydellä teholla heinäkuussa 2001. Itse kisassa on kysymys siitä, kenelle sattuu hyvä päivä. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. Lähtö olympiatalveen on jännittämättömän vapaa. Ulkolaisten kunto on tälle talvelle vielä täysin tuntematon. Kaikissa niissä on tullut voitto kotiin. KUTEN SANOTAAN, niin kaikki hyvä loppuu aikanaan. tammikuuta Ravintola Pekurissa osana kulttuuripääkaupungin avajaisfestareita. ja 9 np., yht. Yksi juhlavuoden tapahtuma onkin jo aivan käsillä, sillä tammikuussa järjestetään ensimmäistä kertaa Talven taittajaiset -tapahtuma tuomaan mukavasti vipinää ja kulttuuria alkuvuoteen. Vuoden yllä lepää vielä paksu verho. ja 3,697 np., yht. Mikäli sairautta, tahi muita vakavia vastoinkäymisiä ei tule, on Helena puolustamassa maamme hiihtomainetta olympialaduilla. HAASTATTELUA TEHTÄESSÄ Helena oli kilpaillut kotimaassa neljä kertaa. Syynäävät varmasti tämänkin aviisin niin tarkkaan läpi, että uskoisin terveisien menevän tältäkin palstalta perille: hyvää jatkoa ja hymyillään kun tavataan! VUOSI 2026 alkoikin heti hieman takkuillen, kun loppiaisena Pyhäjärvellä hiihdettäväksi suunniteltu Maakuntaviesti jouduttiin siirtämään myöhempään ajankohtaan. Kuollut 60 mp. Sitä ei päässyt tutkimaan Norjan Monolit hiihtoon, johon Helenaa pyydettiin. Kukaan ei tiedä, mitä se tuo tullessaan. Muistan, kun Helena lähti ensimmäisiin kisoihinsa kahdeksan vuotta sitten. Pyhäjärven Sanomat 4.1.2001 Geologi poikkesi positiivisesti Pyhäjärven Positiivisesti Poikkeavaksi Persoonaksi vuonna 2000 valittiin Timo Mäki. ja 97 np., yht. päivinä. Kaiku 3.1.1926 Helena Takalo ”työvälineineen” joulukuusen äärellä. tuurista. Ei muuta kuin kulttuuria kahmimaan! Uuteen vuoteen kulttuuria kahmien ALKANEELLA VUODELLA on montakin suurta nimeä. Sen tähden Helena ei aloitakaan olympiavuotta erityisemmin jännittyneenä. Töiden osalta hätäiseen mieleen tulee keväällä käydyt kuntaja aluevaalit, Pyhäjärven katukuvakin on saanut uutta ilmettä ja etenkin loppuvuosi oli juhlantäytteinen. ja 65 np., yht. Tästä vakuutena viime talven kaksi SMvoittoa sekä alkutalven lupaavat näytöt. Voi olla, että vasta silloin on tilaisuus kohdata ulkolaisia tekijöitä. HELENA ON uhrannut paljon aikaa ja varoja hiihtoon. UUSI VUOSI, tämä olympiavuosi, alkoi Helenan kohdalta rauhallisesti. Nykyinen appiukko antoi silloin onnenpotkun. 190. Toki eräänlaisiin historian kirjoihin viime vuosi jää myös siitä, että vuosikymmenten ajan satojen ja satojen työntekijöiden pöytään leivän tuonut Pyhäsalmen kaivos lopetti kaivostoimintansa. 7,593. Verhon taakse kurkistaminen olisi tietysti kiintoisaa, mutta menestys on eniten kuitenkin riippuvainen hyvästä kunnosta. Mikkelissä pidettävien katsastusten jälkeen. Vuoden salaisuuksien verhoa ei yrittänyt Helena raottaa tinaa valamalla, ei käynyt ennustajalla, eikä kurkkinut vesisaaveihin. Joukkuehan valitaan tosin vasta 19.1. ja 13 np., yht. 125. TÄNÄ VUONNA juhlitaan myös 160-vuotiasta Pyhäjärveä. Samaan aikaan hiihdettiin maakuntaviesti, ja Helena eli kotiseutuhengessä ja tahtoi olla mukana siinä mieluummin. Usein kuuluu nuristavan ja naristavan, kun ei meillä ole täällä Pyhäjärvellä mitään tapahtumia ja tekemistä, niin nyt sitten suu kiinni, silmät auki ja kohti tulevia tapahtumia, kun nyt niitä meillä täällä järjestetään ehkä jopa entistä enemmän niin taiteen, musiikin ja liikunnankin saralla. Ripauksia tästä on nähty jo menneenä vuonnakin esimerkiksi taiteen muodossa, ja kävihän meidän Joonaskin bändinsä Temperan kanssa esiintymässä kesällä Qstockin Oulu2026 -lavalla. Ei myöskään Helena
Yrjön ollessa pieni oli perheen isä sota-aikaan niin sanotussa nostoväessä. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: Syväniemen koti. Tänä päivänä tekniikka on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin, ja ala vaatii kiinnostusta, että jaksaa opiskella läpi uran ja pysyä maailman mukana. Siellähän sitä ihan käsivoimin tehtiin fyysistä työtä, kun ei siihen aikaan ollut mitään koneita apuna. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. – Isällä ja äidillä oli pienviljelystila, peltoa oli noin kaksi hehtaaria. Eihän niistä sota-ajan jutuista puhuttu kotona juuri mitään – sen verran vaan, että tiedän, mitä hän on sota-aikana tehnyt. Vaikka Toivasen Yrjöllä on jo mittarissa 83 ikävuotta, ei hän ole malttanut jäädä eläkkeelle. Se on suurin asia tällä hetkellä. Minä tietenkin vanhimpana lähdin ensimmäisenä töihin mukaan. RAUHALLISEEN MAASEUDUN elämään vilskettä toi lapsuuden leikit serkkupojan kanssa, jotka ovat piirtyneet Yrjön mieleen tärkeinä muistoina. Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Sonja Röytiö Elämäntapana yrittäjyys – Yrjön elämää rytmittää edelleen työ, vaikka eläkkeelle olisi voinut jäädä jo 20 vuotta sitten 83-vuotiaalla Yrjö Toivasella ei paljoa ikä paina, eikä laakereillaan lepäilykään houkuttele. Äiti puolestaan oli kotiäitinä ajan hengen mukaisesti ja teki tilan töitä. PYHÄJÄRVEN KORKEIMMALLA paikalla Havukkamäessä perheensä esikoispoikana varttunut Yrjö Toivanen kasvoi jo pienestä pitäen työntekoon, joka pitää miehen mielen virkeänä edelleen nyt kahdeksankymppisenäkin. Vaikka syrjäisessä eleltiinkin, oli kuitenkin koti koulua lähellä. – Meitä sisaruksiahan oli kaikkiaan seitsemän, minä olen vanhin. Koulu siirtyi Tuulimäestä Honganlahteen sen jälkeen, kun Yrjö oli jo oppinsa ottanut koulun penkiltä talteen. Nimi: Yrjö Toivanen Syntymävuosi: 1942 Ammatti: yrittäjä Perhe: Vaimo, poika ja kaksi pojanpoikaa. Kun jyrkän mäen päällä asuttiin, niin ne mäenlaskut olivat talvella ihan jokapäiväisiä, Yrjö hymyilee. – Isäni oli vanginvartijana, Ajoksen satamassa oli vankileiri. Meillä oli turvallinen lapsuus, mutta asuttiin melko lailla erämaassa, kun Suezintie valmistui vasta vuonna -57. He asuivat siinä niin kauan, että olin 7-vuotias. 7 Mitä kuuluu. Toki sisaruskatraasta jokainen pääsi työnteon makuun perheen tilalla. – Muilla supistetun koulun oppilaillahan koulut olivat aika kaukana, pisimmät matkat viiden kilometrin päässä, mutta meiltä oli vain 800 metriä supistettuun Tuulimäen kouluun. Mies on huoltanut kodinkoneita Pyhäjärvellä jo useiden vuosikymmenten ajan, eikä edelleenkään ole halua jäädä eläkkeelle – aika kuluu mukavasti työn parissa. Siinä minä sen koulun melkeinpä kävinkin sitten. Yrittäjyydestä on tullut elämäntapa ja työ pitää liikkeellä. – Meillä oli samassa pihapiirissä tädin väki. Siihen asti kuljettiin kinttupolkuja ja hevoskärryllä niitä vähän isompia teitä, Yrjö muistelee nauraen. Näin muuttaisin maailmaa: Tällä hetkellä sitä toivoisi, että sodat loppuisivat. Harrastukset: Kalastus pääasiassa kesällä, vähemmän talvella
Mikä se sitten pitää miehen yrittäjyydessä kiinni. – Vuonna 1992 hän tuli osakkaaksi yhtiöön ja on vielä tänä päivänäkin. Toinen poikamme Aki syntyi vuonna 1972. Öljypoltinhuolto ei ole ihan puhtainta hommaa, joten täytyi kiiruhtaa siistiytymään vielä ennen kuin pystyi itse ottamaan osaa hautajaisiin. Pisimmät kävelymatkat olivat yhdeksän kilometriä, kun lähdettiin isän mukana käymään Pyhäsalmessa kaupassa. Myös Yrjön vaimo Sirkka teki pitkän 30 vuoden työuran Meijerillä, joka jatkui vielä jalostuksen päättymienkin jälkeen muutaman vuoden elintarvikemyymälällä. Muuten en ole Pyhäjärveltä pois ollutkaan kun armeijan ajan Vaasan jääkäripataljoonassa ja yhden vuoden Pihtiputaalla. – Akilla on kaksi poikaa, ja he ovat meille äärimmäisen tärkeitä. Nyt Yrjö on kuitenkin vähentänyt hieman työntekoa ja irtisanonut valtuutetut merkkihuollot, jotka ovat olleet melko sidonnaisia muuhun työhön nähden. Yrjö kuvailee itseään rauhalliseksi mieheksi, ja alakin vaatii pitkää pinnaa. Poika Aki tuli yritykseen mukaan jo opiskellessaan sähköasentajaksi. Se on ihan kiireisin työ. Ehkä aamulla voi lähteä vähän verkkaisemmin liikkeelle ja nukkua vähän pidempäänkin välillä, hän hymyilee. Aki on pääsääntöisesti kuitenkin Orixilla, jossa on myös osakkaana. Siitä sitten jatkettiin linjaautolla. Helluntaina vuonna 1968 häitä juhlittiin Pihtiputaan kirkolla, Sirkkamorsiamen kotona. Sen jälkeen olin konehoitajana Meijerillä kymmenen vuotta, kunnes Meijerillä jalostus loppui ja sen myötä työtkin. 8 Jatkoa edelliseltä sivulta. – Sehän se on mieleen jäänyt, kun kulkuvälineitä ei ollut paljoa minkäänlaisia. Aki niitä kaivoskoneita kävi pääasiassa korjaamassa maan alla, minä muutamia kertoja. Vuosien saatossa yrityksen toiminta on muuttunut miehen ja maailman mukana. Toinen koti keskustan pinnassa pitää sisällään myös Yrjön Pyhäsalmen Kodinkonehuolto Toivanen Ky:n tilat. Ensimmäinen kesämökki laitettiin Pielaveden kuntaan Koivujärven rannalle -76. Siinä oli ongelmana se, että se pyöri vain yhteen suuntaan, niin ne pyykit tahtoivat mennä rullalle, mutta oli se parempi kuin ei ollenkaan, Yrjö hymähtää. – Koulun jälkeen kävin metsätöissä muutaman vuoden, yhden vuoden olin Pihtiputaalla ja ajettiin puutavaraa asemalle ja sitten Pyhäsalmeen tuli koneenhoitajan harjoittelijan paikka Meijerille. Tuolloin Pyhäjärvellä harrastettiin paljon lentämistä ja kavereiden puheista heräsi Yrjönkin kiinnostus lajiin. – Meidän ensimmäinen poikamme syntyi liian aikaisin ja Helsinkiin vietäessä kuoli matkalla vuonna 1969. Liki 40-vuotiseen yrittäjyysmatkaan on mahtunut monenlaista, mutta mieleen on painuneet erityisesti yllättävät lähdöt huoltotöihin – työ on vaatinut sitä, että Yrjö on jatkuvasti päivystysvalmiudessa. Minähän sitten heitin haalarit päälle ja lähdin korjaamaan öljypoltinta kirkolle, saatiin vielä kirkko lämpimäksi ennen hautajaisten alkua. Kiinnostus tekniikkaan ja omaan alaan on pitänyt mielen virkeänä. – Me tapasimme tansseissa Muurasjärven Harjulinnassa, joka on Pihtiputaan kunnassa. YRITTÄJYYTEEN YRJÖ hyppäsi oikeastaan jo ollessaan Meijerillä töissä. Sieltä asti tähän päivään olen ollut yrittäjänä. Kiinnosti se lentäminen ja vaimokin uskalsi lähteä mukaan. – Se kuului pätevyysvaatimukseen. Siitä lähtien on pidetty yhtä niin myötäkuin vastoinkäymisissäkin. Minä pääsin siihen -64 lokakuussa. Käytiin Äänekoskella kuplavolkkarilla, oli elokuun helteet, eikä oikein ilma kiertänyt – se oli lämmin reissu, Yrjö muistelee nauraen. Akikin oli monet kerrat mukana. – Aikanaan puolet ajasta tehtiin kodinkonehuoltoja ja puolet kaivoskoneiden korjaamista. Maailmanmenoa seurataan tätä nykyä toiseksi kodiksi muodostuneen mökin rauhasta järven ääreltä. Sitten oli kävelymatkalle vielä tuomistakin mukana, kun tultiin takaisin, hän hymähtää. Yrjön hoidettavana oli korkeapainekattilan lämmitysja valvontatehtävä. Varsinaisesti koulunpenkille ei enää lähdettykään, mutta kouluttautuminen jatkui kurssimuotoisena. Sittenhän minä suoritin pätevyyskirjan teknisessä tarkastuskeskuksessa, tuli konehoitajan pätevyys. – Minulla oli kaikenlaisia iltatöitä jo silloin Meijerillä ollessa, ilmoituksenkin tein jo vuonna -87, vaikka olin pääsääntöisesti Meijerillä. – Aika menee mukavasti työn parissa. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. – Minähän keksin kotona asuessani sellaisen polttomoottorilla käytettävän pyykinpesukoneen helpottamaan äidin töitä. Se vaatii lentotunteja, jos meinaa pitää lupakirjan voimassa. Metriset halot työnnettiin aina kottikärryllä kattilan eteen ja höyrypainetta piti pitää koko ajan yllä – siitä ei joutanut muihin töihin ollenkaan. – On ne työt jollain lailla vähentynyt. – Työ rytmittää elämää, sitä kun on ikänsä tehnyt. Jo lapsuudesta työntekoon varttuminen on ohjannut pitkälti elämää tähän päivään saakka ja ehkä kipinä yrittäjyyteenkin sai alkunsa kotoa, kun kaikki tehtiin itse käsin. Yrjön ollessa 15-vuotias tuli Maaselänlahteen oma kyläkauppa ja myöhemmin myös Honganlahteen, joka oli kotoa katsoen vain kolmen kilometrin päässä. Pyhäsalmen Kodinkonehuolto Toivasen puikoissa täytyy toisinaan lähteä kiireestikin auttamaan asiakasta. – Pyhäjärvi on minulle koti ja tärkeä paikka, elämä on rakentunut tänne. Nyt on 83 vuotta mittarissa, niin oishan sitä jo saanut hyvän tovin eläkkeellä olla, Yrjö naurahtaa. Siitä oli sitten helppo lähteä jatkamaan yrittäjäksi, kun oli jo pohjaa. Nyt on ilmoista laskeuduttu rauhallisempien harrastusten pariin vedenliplatuksen äärelle. Kerran sattui niin, että oltiin lähdössä setäni hautajaisiin, kun suntio soitti kirkolta, että nyt on kuule hätä, kirkko on ihan kylmä. – Lupakirjan kun sain, niin mehän lentelimme tässä, lähikaupungeissa ja käytiin Tampereellakin. Kaksi vuotta sitä lämmiteltiin ja oli vielä halkolämmitys. SIRKAN KANSSA tiet kohtasivat aikoinaan parketilla pyörähdellen. Kihlajaiset oli vuonna -67, ja se oli muuten tosi kuuma paikka. Samana vuonna hän muutti pois kotipaikaltaan ja aloitti työskentelyn Pyhäsalmen Kansallis-Meijerillä. Talvella mentiin suksella ja jalan. – Autolla ajo sinne mäen päälle oli hyvin haasteellista, talvella se tahtoi aina jäädä jumiin ja sitten taas käveltiin loppumatka, Yrjö naurahtaa. – Se on hyvä kokemus. KOTIKYLÄLLÄ ELETTIIN työntäyteistä arkea ja asioita kuljettiin hoitamassa Pyhäsalmessa. Rakennettiin se jopa itse, että sen verran on kokemusta rakennuspuolestakin, Yrjö naurahtaa. Vaikka yrittäjänä on kerennyt vierähtää jo useita vuosia, ei yrittäjyys ole alkanut missään välissä maistua puulta. – Se tähän työnkuvaan kuuluu, että äkkilähtöjäkin saattaa tulla. Tänä päivänä tekniikka on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin, ja ala vaatiikin kiinnostusta, että jaksaa opiskella läpi uran ja pysyä maailman mukana. Myöhemmin saatiin käyttöön moottoripyörät ja autokin hankittiin vuonna 1964. Akin pojista vanhempi Samuli on 28-vuotias ja nuorempi Severi 26. – Mukavaa on ollut tehdä pyhäjärvisten kanssa töitä, Yrjö tuumaa hymyillen. VIELÄ 80-LUVULLA Yrjö vietti mieluusti vapaaaikaansa lentoharrastuksen parissa, mutta yrittäjyyden myötä se alkoi jäädä vähemmälle. – Kyllä voi sanoa, että melkein kalastukseen rajoittuu tällä hetkellä harrastukset. – Kun tätä työtä tekee, niin löytyy aina uusia kiinnostavia asioita. Yrityksen nimen mukaisesti Yrjö ansaitsee elantonsa kodinkoneita, kylmäkoneita ja sähkölaitteita huoltamalla sekä asentamalla ilmalämpöpumppuja ja ilmastointilaitteita. Se on vähän sellainen harrastus, että sitä pitää myös ylläpitää. Perheellä on lämpimät välit ja yhteen kokoonnutaan paljon Syväniemeen, Yrjön ja Sirkan kotiin. Ennen ensimmäisen oman kodin ostamista pariskunta myös asui Meijerillä työsuhdeasunnossa. Karavaanareitakin on oltu ja kymmenkunta vuotta kierreltiin leirintäalueita. – Kerran sattui niin, että oltiin lähdössä setäni hautajaisiin, kun suntio soitti kirkolta, että nyt on kuule hätä, kirkko on ihan kylmä ja hautajaiset tulossa. – Laitosmiehentehtävä tuli lämmityskokemuksen jälkeen ja se kesti vuoteen 1978 asti. ITSEÄÄN YRJÖ kuvailisi rauhalliseksi mieheksi, jolla on pitkä pinna. Taloudellisestihan se ei olisi välttämätöntä, mutta onhan se elämäntapa, Yrjö hymyilee
Moni ei sitä tiedäkään, että aikanaan mies on harrastanut myös laskuvarjohyppyä. Tässä he nyt ovat. Pyhäjärven Sanomien tuotekassin voitti seitsemällä oikealla vastauksella Arja Aaltokoski. Haavetta päästiin kuitenkin toteuttamaan suunnittelemalla oma koti, jossa Ritva asustelee miehensä Vellun sekä pariskunnan Laki-mopsin ja Noni-kääpiövillakoiran kanssa. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. 9 Viikon varrelta Valkoparta veks ja valepukit esiin! Pyhäjärven Sanomien joulunumerossa päästiin leikkimään salapoliisia ja arvuuttelemaan, ketkä neljä pyhäjärvisille tuttua henkilöä piileskelevät joulupukin tamineissa, ja millä valheella he yrittivät johtaa harhaan. Metsäalanyrittäjän kodissa joulukuusen täytyy tietysti olla aito kuusi. Horoskoopiltaan oinaaksi tunnustautuva Kauko omaa omapäisyyttä ja kaikkeen hulluun lähdetään mukaan empimättä – kuten tähänkin juttuun. TÄMÄN VALEPUKIN kohdalla ei tarvitse kahta kertaa miettiä mikä väittämistä oli valheellinen, sillä hiljaista ja erakkoluonnetta ei meidän koulusihteeristämme taida saada tekemälläkään. Innokasta metsästäjää ei miehestä saa, mutta tämä Pohti SkiTeamin manageri pyörähtää parketilla aina kun tilaisuus on, ja kentällä ja kentän laidalla viihdytään golfin parissa. Latu olisi ollut vinkkinä liian ilmiselvä, joten hiihdon mies jätti väittämistään tarkoituksella pimentoon. VALEPUKIT ONNISTUIVAT tänäkin vuonna tehtävässään, sillä kukaan kilpaan osallistuneista ei tiennyt kaikkia kahdeksaa oikeaa vastausta. Joulupukki n:o 3: Seppo Ruotoistenmäki Joulupukki n:o 4: Ritva Ryymin-Niskanen Joulupukki n:o 1: Kauko Tikkanen PÄÄSIHÄN SE poliisikin puhumaan palturia! Sepolta ei oikein taide taivu eli väittämistä puppua oli taulujen maalaaminen vapaa-aikana. Sonja Röytiö NO KUKAPAS se muu pukin parran takaa paljastuu kuin paikallisen urheilutoiminnan taustajoukoissa ahkeraan hääräävä Kauko Tikkanen. Taiteelliset lahjat miehellä ovat kuulemma jääneet tikku-ukkojen tasolle. Keskuskoulun kansliaan Ritva päätyi töihin maaliskuussa 1987 ja samalla tiellä vielä ollaan, vaikka haaveammatti olikin aikanaan arkkitehti. Stand upiakin on päästy kokeilemaan työn puolesta penkkareissa ja onhan niitä muutamia filmejäkin saman aiheen tiimoilta kuvattu. Musiikki on myös vahva osa Mirvan elämää: työpäivinä lauletaan virsiä, jonka lisäksi hän soittaa pianoa ja haitaria ja tunnustautuu todelliseksi musiikin suurkuluttajaksi päivittäin. Erään kentän laidalla sijaitsee muuten miehen kotikin. Joulupukki n:o 2: Mirva Ahola PYHÄJÄRVEN SEURAKUNNAN kirkkoherra Mirva Ahola puhui myös valepukkina pyydetysti palturia, eikä hänellä neulepuikot käsissä pysy, jotenka läheisille villasukkien neulominen joululahjaksi jäi tänäkin jouluna tekemättä. Myös väittämät kiireesti paikalle saapumisesta sekä TV-ruuduillakin näkymisestä pitävät paikkansa työnsä puolesta ylikonstaapelina. Aikanaan on Seppoakin nähty Poliisi TV -ohjelmassa ja kiireestihän sitä paikalle saavutaan, kun poliisia tarvitaan. Sen sijaan Mirva on tosiaankin ollut kesätöissä kaupassa, lenkkeilee koirien kanssa, vaikkei omia lemmikkejä olekaan, ja ylioppilaskirjoituksistakin on neljä vuotta aikaa, sillä hän kirjoitti lyhyen espanjan vuonna 2021
– Juhlissa oli paljon ohjelmaa: oli laulua, leikkiä sekä näyttelemistä, ja vastasimme myös salin koristelusta. Kerro vinkkisi ja muistosi sähköpostilla toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kuulum ia kyläk luilta Vuonna 1966 Väätin koululla oli vielä 27 oppilasta. – Joulujuhlaan kuljettiin sitten hevosella kulkuset kilisten ja otettiin matkalla kyytiin niitä, keillä ei hevosta ollut. – Itse en muista, että pojat joutuivat nurkkaan seisomaan. Meeri Parkkima (o.s. Kyseisen vuoden ekaluokkalaiset kävivät muistelemassa kouluaikojaan tänä kesänä. Vanhemmat ja kyläläiset pitivät juhlista paljon, ne olivat upeita, Meeri muistaa. – Koululla oli lakatut ja kiiltävät lattiat. Se oli yleensä lyhyt päivä ja päivä saattoi loppua jo yhdeltä. Kuvassa alaluokkalaiset vuodelta 1956. Meeri itse on kotoisin Ojakylältä. Oli alaluokka, jota kävivät ykköset, kakkoset ja kolmoset sekä yläluokka, joissa oli oppilaita nelosista seitenluokkalaisiin. Harjoittelimme juhlaan jo viikkoja etukäteen, mutta siltikään oppimisesta ei jääty jälkeen. Kotoa piti tuoda kuitenkin eväsleivät ja maitopurkit. Parhaimmillaan oppilaita oli koululla sellainen 40–50, kunnes Pyhäsalmeen tuli kansalaiskoulu, johon seitenluokkalaiset menivät. Semmoista peliä silloin pidettiin! Lukuvuoden kohokohtia olivat joulujuhla ja äitienpäivänjuhla. Pyhäjärven puolen lapset siirtyivät käymään Väätin koulua ja haapajärviset oman kuntansa puolen kyläkoulua. – Koululla oli myös keittäjä ja saimme lämmintä ruokaa. Joonas Kärkkäinen Mitä kuuluu kyläkouluille. Koulun yhteishenki oli hyvä, ja Meerin mukaan koululla ei riidelty tai tapeltu. Syksyllä kuljettiin yhdessä puolukassa, jotta saatiin talveksi koululle marjoja. – Siihen aikaan oli Väätin talot: oli Pääväätti, Keskiväätti eli Keskitalo ja Alaväätti. Oppilasmäärä alkoi vähentyä ja valtionapu koulua varten alkoi olla uhan alla. Väätin oma koulupiiri perustettiin 1950-luvulla, ja oma Väätin koulurakennus valmistui vuonna 1955. Muistan, että pojat joutuivat pulpetin viereen seisomaan selkä suorana, jos joutuivat arestiin. Opettajalla oli asunto koulun vieressä ja johtajaopettaja asui koulun alakerran asunnossa. – Alussa meillä oli lauantainakin koulua. Parkkiman kotialbumi Koululla oli lakatut ja kiiltävät lattiat. – Silloin koulussa oli kaksi luokkaa. Se käveltiin aamuin illoin, kesällä saatettiin mennä pyörällä. Toivomme lukijoilta vinkkejä kyläkoulujen uusista omistajista ja kyläkouluihin liittyviä muistoja Kuulumisia kyläkouluilta -juttusarjaamme. KOULURAKENNUKSEN MEERI muistaa uutena ja valoisana. Keskitalossa pidettiin supistettua kansakoulupiiriä, johon tuli oppilaita myös Haapajärven puolelta. Johtajaopettaja opetti yläluokkaa, muistelee Meeri. Aluksi alueen oppilaat kävivät Kuonanjärven supistettua kansakoulua. Talvella kun oli kova pakkanen, niin otettiin sukkasillaan vauhtia ja liu’uttiin. – Nätti ja mukava koulu. Väätti) kuului Väätin koulun ekaluokkalaisiin lukuvuonna 1956-1957. Sitten, kun toista oppilasta kosketti, niin rapsahti sähköisku. Syksyllä me oppilaat olimme myös mukana Ala-Väätin talon perunannostossa. – Koulumatkaa oli se neljä ja puoli kilometriä. – Me tytöt emme olleet arestissa, mutta kyselin tässä luokkamme silloisilta pojilta muistoja koulusta, niin serkkuni Olavi Väätti sanoi koulun luokkahuoneen nurkkien tulleen tutuiksi! hymyilee Meeri. Supistettuna koulu toimi siten, että joka viikonpäivä ei ollut koulua, tietää Meeri Parkkima. – Jos sattui niin, ettei marjoja sattunut löytymään, piti oma osuus marjoista tuoda kotoa. Talvella mentiin Torstai 8.1.2026 N:o 1&2 Yhteisiä muistoja – Väätin koululla oli hyvä yhteishenki Kuulum ia kyläk luilta Pyhäjärven Sanomien Kuulumisia Kyläkoululta -kierroksella muistellaan tällä kertaa Väätinperän koulua. Väätin koululla, jos vahingossakin sanoi esimerkiksi “paska”, joutui tunniksi arestiin. 10 VÄÄTINPERÄLLÄ KÄYTIIN koulua vuosina 1931–1968. Talvella pidettiin tietty hiihtokilpailuja. Meeri Parkkima tapasi kesällä vanhoja luokkatovereitaan, Väätin ykkösluokkalaisia lukuvuodelta 1956–1957. Meeri Parkkima aloitti oman koulutaipaleensa vuonna 1956 nimenomaan Väätin koululla. Talvella kun oli kova pakkanen, niin otettiin sukkasillaan vauhtia ja liu’uttiin.. Parkkima ehti kokea oppilaana muutoksen kuusipäiväisestä kouluviikosta viisipäiväiseen. Koululla käyttäydyttiin hyvin, sillä alaluokan opettaja Kerttu Tapanainen osasi olla tiukka
Myös nuorempi serkkuni Markku Väätti oli töissä siinä verstaassa. Ensin koululla toimi Puupari Salonen ja Väätti. Paikalle saapui lopulta kuusi kymmenestä vuoden 1956 ekaluokkalaisesta eri puolelta Suomea ja yksi Ruotsista asti. Kerro vinkkisi ja muistosi sähköpostilla toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kuulum ia kyläk luilta Vuonna 1966 Väätin koululla oli vielä 27 oppilasta. Kovasti tykkäsimme, kun pääsimme toisiamme näkemään. Puuparin jälkeen tiloissa jatkui puutyötoimintaa ja lopulta rakennus toimi pitkälti varastona hirsiaittojen ja –latojen materiaaleille. Tapaamiseen tuli Väätin koulun ykkösluokkalaisia lukuvuodelta 1956–1957. 11 kouluun potkurilla, jos se luisti. Olavi ja Hannu ovat asuneet niillä perukoilla myöhemminkin, joten he tunsivat paikat – itse olisin ajanut kyllä varmaan Kuonanjärven rantaan asti, jos minun olisi pitänyt löytää itse perille. Väätti) ja Olavi Väätti. Tapaaminen aloitettiin Pyhäjärven kirkolta, jossa sytytimme kynttilät poisnukkuneiden muistoksi. Tuntemattomasta syystä entinen koulu paloi vuonna 2011. Vaikka koulurakennusta ei enää ole, muistoja riittää ja niitä on mukava vaalia yhdessä. Lamminaho), Meeri Parkkima (o.s. MEERI OLI järjestämässä luokkakokousta Väätin koulun paikalle viime kesänä. – Ei sitä ympäristöä oikein enää tunnistanut, se oli vesakkoa vaan. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2 Yhteisiä muistoja – Väätin koululla oli hyvä yhteishenki Mitä kuuluu kyläkouluille. – Serkkuni Olavi oli mukana Puuparissa. VÄÄTINPERÄN KOULUN koulutoiminta lakkasi vuonna 1968 ja oppilaat siirtyivät Parkkiman koulupiiriin. Oppilasmäärä alkoi vähentyä ja valtionapu koulua varten alkoi olla uhan alla. Tällä kertaa Lamminahon Hannu alkoi ajamaan asiaa ja saimmekin tapaamisen järjestettyä. Markku Väätti teki kiuluja yläjyrsinkonetta hyödyntäen. Väätin koulun ekaluokkalaisten 1956-1957 tapaamisessa kesällä olivat Hannu Lamminaho, Eero Kuona, Paavo Qvist, Tuula Kauhanen (o.s. – Olin puhunut tapaamisesta jo vuosia aiemmin, mutta se ei ottanut tuulta purjeisiin. Sen jälkeen Väätin koulurakennus toimi verstaana. Toivomme lukijoilta vinkkejä kyläkoulujen uusista omistajista ja kyläkouluihin liittyviä muistoja Kuulumisia kyläkouluilta -juttusarjaamme. Itse asiassa Arjan Ruokalan penkit ovat heidän tekemiään. Entiset luokkatoverit kävivät tutkimassa palaneen koulun tonttia.. Hannu oli varannut meille nuorisoseuran tilan, jossa muistelimme menneitä ja kerroimme nykyiset kuulumiset. Kahvinjuonnin lomassa Hannu viihdytti meitä laulullaan, kertaa Meeri päivän antia. Minä ja Hannu toimimme koollekutsujina. – Se oli hirveän mukava tapaaminen. Pyhäjärven Sanomien arkisto Pyhäjärven Sanomien arkisto Parkkiman kotialbumi Väätin koululla oli verstastoimintaa. Kyllä sieltä vielä jotain nurkkakiveyksiä löytyi, kun etsittiin. – Sitten porukalla ihmeteltiin, kuinka hyvässä kunnossa sitä ollaan, vaikka ollaan kurjuudesta lähdetty, naurahtaa Meeri. He tekivät kiuluja ja huonekaluja. – Lapsuus on mukavaa aikaa, kun näin jälkikäteen muistelee. Entisen koulun paikalla vieraileminen oli haikeaa
Tour de Skillä loppuun asti urakoineita maajoukkuehiihtäjiä mahdollisesti puuttuu Kuopiosta, sen näkee, kun viikonloppu koittaa. Alkuerässä Niilo kamppaili välieräpaikasta loppukurotukseen saakka, mutta oli kolmas ja jäi välierän ulkopuolelle. Tuloksissa huomioidaan naisten ja miesten sarjan yhteistulos. Miehissä Haarala oli 27:s, Kasanen 40:s, Jirka Oja 91:s, Iiro-Mikko Harju 119:s ja Melnits 124:s. Sunnuntain vapaan 10 kilometrin matkalla Kettunen oli 33:s, Ilana Onnela 63:s, Iiro-Mikko Harju 91:s, Ike Melnits 95:s ja Jirka Oja 118:s. Mukana on monia muitakin tasokkaita joukkueita. Oona Kettunen oli sprintin 31. VIIKONLOPPUNA VANTAALLA kisattiin myös kovatasoinen Scandinavian Cup -osakilpailu kolmena päivänä. Joni Mäki ja Niilo Moilanen hiihtivät ensimmäistä kertaa koko Tourin läpi, Alpe Cermisin loppunousua myöten. VUOSI SITTEN miehet hiihtivät hopealle, naiset olivat kuudensia. Tour de Ski saatettiin päätökseen viikonloppuna tulevissa olympiamaisemissa Italian Val di Fiemmessä. Pohti SkiTeamin fanibussi lähtee lauantaina Kuopioon, paluu sunnuntaina, kyydissä on vielä tilaa. Joukkuekisassa Vuokatti hävisi yhdellä sijapisteellä. LAUANTAIN 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähdössä Oona Kettunen oli naisissa toiseksi parhaana suomalaisena kolmastoista ja Haapalehto 32:s. Vieraskynä Jari Hankonen SM-hiihdot Kuopiossa TÄMÄN TALVEN ensimmäiset suomenmestaruushiihdot käydään ensi viikonloppuna Kuopiossa Puijon maisemissa. MUILLA MATKOILLA SkiTeamin hiihtäjillä on hyvät mahdollisuudet yltää kuuden parhaan joukkoon tai jopa mitaleille. Kuvassa Mäki Salpausselän pariviestissä viime vuoden maaliskuussa. Perjantain pariviestiin lähdetään yhdellä naisten ja kahdella miesten joukkueella. Jury sitten vielä rankaisi Niiloa ehkäpä jopa hieman heppoisesti loppulaskua edeltävästä tilanteesta pudottaen Niilon viimeiseksi (RAL) eli lopputuloksena 30. Jesse Väänänen. Karsintojen viidentenä Mäki eteni välieriin, jossa oli kolmas ja lopputuloksissa seitsemäs. ja Ilana Onnela 57:s. Mikäli omista hiihtäjistämme Joni Mäki ja Niilo Moilanen joutuvat jättämään kisat väliin, niin SkiTeamilta löytyy muitakin kovia hiihtäjiä kamppailemaan kärkipään sijoituksista. Juuso Haarala tykitti aikaajoissa nopeimman ajan, vaikka mukana myös erittäin kova joukko norjalaisia ja ruotsalaisia kisaajia. Ike Melnits voitti marraskuussa Vuokatin Suomen Cupin avauksessa sprintin, ja Juuso Haarala sekä Markus Kasanen ovat olleet alkukaudesta hyvässä kunnossa. Niilo Moilanen hiihti myös hyviä suorituksia tourilla, myös distanssimatkoilla. Pohti SkiTeamilla kaiken onnistuessa nappiin on nytkin hyvät mahdollisuudet yltää molemmissa sarjoissa aivan kärkipäähän. Kokonaistourilla Joni oli 33. 12 Torstai 8.1.2026 N:o 1&2 Viikon varrelta SkiTeam Pyhäjärven hiihtäjiä kansainvälisissä kisoissa Italiassa ja Vantaalla TOURIN JÄLKIPUOLISKOLLA lauantaina Joni Mäki hiihti kauden toistaiseksi parhaan maailmancup-sprintin ja oli tulevalla olympialadulla ja olympiamatkalla lähellä finaalipaikkaa. Kisapäivän tuloksissa Moilanen oli parhaana suomalaisena seitsemäs. Paavo M:n pytyn puolustaminen tulee olemaan kuitenkin lujassa, etenkin kun esimerkiksi Vuokatilla on asettaa sekä naisten että miesten viestiin maajoukkuetason parit. Myös lauantain sprintin karsinta oli vahva, missä hän oli neljäs. Oona Kettunen hiihti Vantaalla hyvin ja nuori Ella Noora Haapalehto lähtee puolustamaan viime talven SM-sprintin finaalipaikkaa. Parhaan suorituksen Niilo hiihti uudessa 5 kilometrin erähiihdossa yhteislähtönä. Välieräpaikat jäivät tällä kertaa saamatta ja lopputuloksissa Haarala oli kolmastoista, Melnits 20:s, Kasanen 26:s ja Haapalehto 27:s. Hyvä näyttö olympiavalintoja ajatellen. Pohti SkiTeamiilla on puolustettavana viime talvelta pariviestin seurojen välinen ykköstila, Paavo M:n pytty. Myös Markus Kasanen (karsinnan 15.), Ike Melnits (29.) ja naisissa Ella Noora Haapalehto (20.) etenivät 30 parhaan joukkoon ja erävaiheisiin. Vieraskynä Kauko Tikkanen Joni Mäki hiihti lauantaina kauden toistaiseksi parhaan maailmancup-sprintin. SkiTeamilta on viikonlopun kisoissa mukana 10–12 hiihtäjää. Perjantai oli perinteisen hiihtotavan sprinttipäivä. sija. Perjantaina hiihdetään pariviestit, lauantaina 10 kilometrin kilpailut ja sunnuntaina kisarupeaman päätteeksi vielä sprintit. Alpe Cermisin loppunousun jälkeen Moilanen oli kokonaistourin 46
KAIKKI ALUEHALLINTOVIRASTOJEN tehtävät eivät siirry Lupaja valvontavirastojen hoidettavaksi. Pohjois-Suomen elinvoimakeskusten päätoimialat ovat elinkeinot, maaseutu ja ympäristö sekä liikenne. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Ilkka Horellin mukaan uuden viraston valtakunnallisuus ei tarkoita alueellisuuden hylkäämistä, sillä Lupaja valvontavirastolla on 18 alueellista toimipistettä. Elinvoimakeskuksen tehtävänä on edistää yritystoimintaa, osaamista, maahanmuuttoa ja työllisyyttä sekä kehittää maaseutua, maataloutta ja liikennettä. Avien eläinten terveyttä ja ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevien tehtävät siirtyivät Ruokavirastolle – kilpailuja kuluttajahallinnon tehtävät puolestaan siirtyivät aluehallintovirastoista Kilpailuja kuluttajavirastoon. Suomessa toimii kuusi aluehallintovirastoa, joissa työskentelee noin 1 270 henkilöä. ELY-keskusten ympäristön-, vesienja luonnonsuojeluun liittyvät lupa-, ohjausja valvontatehtävät sekä esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin sekä alueidenkäytön viranomaistehtävät siirtyivät Lupaja valvontaviraston vastuulle. Lupaja valvontavirastoon kootaan kaikki Valviran tehtävät sekä pääosa ympäristöön liittyvistä ELY-keskuksen tehtävistä. Katso kaikki lehtileikkeet verkosta!. Aluehallintovirastot hoitivat tehtävänsä normaalisti vuoden 2025 loppuun saakka, jolloin niiden toiminta päättyi. Lisäksi elinvoimakeskus vastaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden-, ilmaston-, alueidenkäytönja vesienhoidon edistämisestä. Pyhäjärven Sanomissa uutisoitiin 12. Kuvassa maanviljelijä Veijo Kinnunen (vas.), autonkuljettaja Tauno Leppänen sekä agrologi Matti Palmunen. Viraston päätoimipaikka sijaitsee Tampereella. LUPAJA valvontaviraston tehtävät koskevat sosiaalija terveysalaa, ympäristöasioita, työsuojelua, pelastustoimea, varautumista, koulutusta, kulttuuria ja varhaiskasvatusta sekä tiettyjen alojen yritystoimintaa. lokakuuta 1962 historiallisesta hetkestä Pyhäsalmen asemalla, kun ensimmäistä pitäjästä lähtevää sokerijuurikaslähetystä lastattiin rautatievaunuun. 13 Torstai 8.1.2026 N:o 1&2 Ajankohtaista Vuoden alusta aluehallintovirastot ja Valvira yhdistyivät uudeksi Lupaja valvontavirastoksi. VUODEN 2026 alusta Suomeen perustettiin myös kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Viraston tehtäviin kuuluvat muun muassa kiinteistönvälitysliikkeiden ja perintätoimenharjoittajien rekisteröinti ja valvonta sekä rahanpesulain mukaisia ohjaus-, rekisteröintija valvontatehtäviä. Virastolla on valtakunnallinen toimivalta, jolla pyritään varmistamaan yhdenmukaiset käytännöt eri puolella Suomea. Julkaisimme lehtileikkeet verkkosivuillamme neljässä osassa vuosilta 1955–1975. Suomeen perustettiin myös kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä siirtyi kyseisen viraston alle. Uudistuksen lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. Myös ELY-keskusten Euroopan unionin alueja rakennepolitiikan tehtävät siirtyivät elinvoimakeskukseen. ELY-keskusten joukkoliikennetehtävät siirtyivät Traficomin vastuulle. Aluehallinto muuttui – Lupaja valvontavirasto sekä elinvoimakeskukset ottivat ohjat Joonas Kärkkäinen Ota yhteyttä! Ota yhteyttä! Asiakaspalvelun puhelin: 040 772 0231 , arkisin klo 9-13 Toimisto on avoinna käyntiasiakkaille: Keskiviikosta perjantaihin klo 9-13 pyhajarvensanomat.fi Sähköpostilla: Ilmoitusasiat, mainokset: ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Jutut, juttuvinkit: toimitus@pyhajarvensanomat.fi Laskutus, tilausasiat: laskutus@pyhajarvensanomat.fi Kurkistus eloon Pyhäjärvellä vuosina 1955–1975 Sonja Röytiö Pyhäjärven Sanomien juhlavuoden kunniaksi kokosimme paloja elämästä Pyhäjärvellä menneinä vuosikymmeninä paikallislehden sivuilta. UUSI VALTAKUNNALLINEN Lupaja valvontavirasto aloitti toimintansa 1.1.2026. Lupaja valvontavirasto on osa eduskunnan kesällä hyväksymää valtion aluehallinnon uudistusta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa lupaja valvontakäytäntöä valtakunnallisesti
Siunaus toimitettu 20.12.2025 läheisten läsnäollessa. Kiitos Martti rakkaudestasi, huolenpidosta ja elämästä kanssani. Rakkaudella kaivaten, olet aina sydämissämme Äiti Sisarukset perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. AJATTELEN ERÄSTÄ tavallista päivää, kun olin kaupassa. Meidänkin elämässämme on aikoja, jolloin joudumme etsimään suuntaa, jolloin epäröimme ja ihmettelemme. (Töölöstä). Kassajono oli pitkä, ja kiire painoi. PUUTARHAN KUKKA Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi puutarhan.kukka@co.inet. Hakemuksen voi lähettää kirkkoneuvostolle hakuajalla 8.1.-8.2.2026 sähköisesti osoitteeseen pyhajarvi.seurakunta@ evl.fi tai kirjallisesti Pyhäjärven seurakunta/ kirkkoneuvosto, Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi. Seurakunnallista toimintaa harjoittavat paikalliset yritykset, yhteisöt ja järjestöt voivat hakea Pyhäjärven seurakunnan toiminta-avustusta vuodelle 2026. Rukousilta klo 18 17-18.1. 9.12.2025 Pyhäjärvellä Niin hiljaa enkeli kulkua johti, elon virran valkeita rantoja kohti. He etsivät jotakin suurta ja kuninkaallista, mutta perille saavuttuaan löysivätkin lapsen seimessä. Ei täältä kauniimmin lähteä vois, kun unessa hiljaa nukkua pois. Niilo Närhi vierailee. Päivätilaisuus klo 11 TI 13.1. Lämpimät kiitokset Marttia hoitaneille. Jumala tulee lähelle tavallisissa hetkissä. Alkuhämmennys oli varmasti valtava. Tea Jouhki, Pyhäjärven seurakunnan diakoniatyöntekijä Unsplash Palveleva ja luotettava Palotie 1, PYHÄSALMI | 040 6565080 Palvelemme MA-PE 9-17, LA 9-14, SU sulj. TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUH.HARTAUS 020658 2698 Marjatta Saastamoinen HELLUNTAISEURAKUNTA Loppiaisen valo kantaa uuteen vuoteen LOPPIAISENA MUISTAMME itämaan tietäjiä, jotka kulkivat pitkän matkan tähden johdattamina. Sunnuntai 11.1. klo 9.00-12.00 perhekerho srk.keskuksessa, maksuton ruokailu. sunnuntai loppiaisesta) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Avustuksen saaneiden tulee antaa selvitys saamansa avustuksen käytöstä seuraavan vuoden hakuun mennessä. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi TO 8.1. klo 12.00 pyhäkoulu rauhanyhdistyksellä. Rakkaamme Martti Johannes PESONEN s. 13.10.1966 Pyhäjärvellä k. Lämmin kiitos osanotoista. ilmoitukset@pyhajarvensanomat. Sinä ensiksi saavutit määränpään, minä hetkeksi vielä tänne jään. Olit minulle maailman tärkein ja rakkain ihminen. Keskiviikko 14.1. klo 10.00 Gospel-jumppa srk.keskuksessa, vapaaehtoinen maksu yv:lle. SIUNATTUA ALKAVAA vuotta ja Betlehemin tähden valoa jokaiseen sydämeen. Kohtaamisia, joissa kiire väistyi ja välittäminen sai tilaa. klo 9.00 Lähimmäisen kammarin ja Löytösopin vapaaehtoisten kokous Lähimmäisen kammarissa. (1. PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Laila Maria Heinosen muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. TIETÄJIEN MATKA ei ollut helppo. Sunnuntai 18.1. sunnuntai loppiaisesta) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO www.kukkamarleena.ﬁ Juha Höyhtyä 050 570 8497 • Arkut • Arkut • Uurnat • Uurnat • Surusidonta • Surusidonta • Hautakivet • Hautakivet Luotettavaa hautauspalvelua Luotettavaa hautauspalvelua Puutarhan Puutarhan Kukka Kukka Yhteistyössä Hautaustoimisto Venla www.ronkonkukkatarha. Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä surussamme. Molemmat kohtaamiset olivat pieniä ohikiitäviä hetkiä, mutta niissä oli jotakin aitoa. Loppiaisen sanoma kutsuu meitä katsomaan ympärillemme: missä on se tähti, joka johdattaa meitä tänä tulevana vuonna. He kulkivat epävarmoina ja ihmetellen, mutta heillä oli suunta: tähti, joka johdatti heitä. 15.9.1939 Pyhäjärvi k. ja Ritva Anneli Saastamoinen 81 v. Omaiset K iitä lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaineita. klo 11.00 toivevirsitilaisuus Lähimmäisen kammarissa. (2. KUN ALOITAMME uutta vuotta, moni meistä miettii, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. Tuo kohtaaminen kertoo meille siitä, että Jumalan kohtaaminen ei tapahdu vain suurissa juhlahetkissä, vaan usein arjen keskellä, siellä missä emme sitä odottaisi. Avustusta voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon sitä on myönnetty ja se tulee käyttää sen kalenterivuoden aikana, jolloin avustus on myönnetty. 19.11.2025 Haapajärvi Rakkaudella ja kaipauksella muistaen Sisko Sukulaiset ja ystävät Niin kauan saimme kulkea yhteistä matkaa. Raamattukoulu klo 18, Aabrahamin elämä, Väinö Viikilä SU 11.1. Yhdessä kumarruimme keräämään niitä, ja hän hymyili: ”Kiitos, kun autat. Tiistai 13.1. Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi avoinna ma-to klo 10.0014.00. Toisena mieleen nousee keskustelu ystävän kanssa. Kun pysähdymme auttamaan, kuuntelemaan tai vain olemaan läsnä, jokainen meistä voi tuoda Jumalan valoa arjen keskelle. Kysyin häneltä ohimennen, kuten usein kysytään, ”Mitä sinulle kuuluu?”. Ystäväni pysähtyi, katsoi minua silmiin ja totesi: ”Ihanaa, kun kysyit”. Edessäni vanhempi rouva pudotti kolikot lattialle. Torstai 15.1. 14 Seurakunnat Seurakuntatiedot Sunnuntain Sana Kastettu: Eevi Linnea Luoma-Aho (Kouvolan srk) Hautaan siunattu: Pertti Juhani Häkkinen 73 v., Martti Johannes Pesonen 86 v., Ritva Maria Anneli Kinnunen 59 v., Maarit Hellevi Oravakangas 75 v., Laila Maria Heinonen 91 v. 08 780 777 Rakkaamme Ritva Maria Anneli KINNUNEN s. Silloin tarvitsemme valoa ja vahvistusta, jotka auttavat meitä jatkamaan. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. Tänään on ollut raskas päivä”
– Saipa miehet miettimähän, Urohot ajatuksihin: ”Työtä varten elo ompi, Aika ei maaten parane. Kaunihina Pyhäjärvi tyynnä loiskii läikkyellen kesäillan kultaamana, ilta-auringon valossa, sinisaarten salmiloissa nienten vihreitten välissä. Niinpä edistyksen tieltä uuden ajan alkaessa, uuden voiman virratessa, vanhan väistyä pitävi osahansa tyytyväisnä, tietäen ett' on tapana maailmojen melskehissä aina käydä eellehensä pyrkiä paremman päälle, eikä koskaan seisahtua, pysähtyä paikallensa, sinä ilmoisna ikänä kuuna kullan valkeana. Sonja Röytiö Löysimme Pyhäjärven Sanomien arkistokaapista vanhan kuvan rautatien rakennustyömaasta. Pitkä on polku polettava, Taival tehtävä totinen, aikamiehen askelilla potrapojan polkemilla, jotta tänne joutunevi saapunevi Salmellemme. kivi harmaa halki meni vallan kallio kaheksi. Onko ouot oottamassa, kun jo kummat kuulunevi, Ihmehet on alkanunna. Mut ei kuulu kaivattua, näy paljon puhuttua. Runo kertoo tarinaa odotetun rautatien valmistumisesta ja kansalaisten aatoksista matkan varrella. elon taistelut tuliset. Kerro siitä meille sähköpostitse toimitus@pyhajarvensanomat.fi tai viestitse numeroon 040 169 7350. l. Kuvauspaikka ja ajankohta ovat jääneet tuntemattomaksi, mutta työtä on riittänyt monelle. Pyhäjärven vaahtolaine kiltisti sai katsastella, kaunihisti kuulostella kuinka poikki järven pohjan kivipenger paiskattihin, hiekkavalli vedettihin, jost' ei yli mennä mahda, vesi voine vyörytellä. Yli harmaan Hiidenkarin kallioihin korkeisihin. Ei oppi ojahan kaada, eikä tieto tieltä työnnä. Mi on touhu muilla mailla, toisaalta työn tohina, se myöskin täällä tulevi. Makkosen kirjoittaman runon juuri valmistuneesta rautatiestä. Salaa neuvoa kysellen Tietäjiltä tiedustellen: mita lienevi tulossa. Pystyhyn jo pantanevi. Makkonen. – Joskus taasen myrskyn tullen pohjatuulen tuivertaissa, aalto aaltoa ajavi, vaahtoisina vyörytellen. 15 Kulttuuri Kaiku 1.12.1925: Uuden ajan alkaessa Pyhäjärvellä O. Juhlaruno rautatiejuhlaan Pyhäjärvellä väliaikaisen liikenteen avauduttua. Kuuli kansa kummaellen. Kirj. Jopa viimein veheltävi, kimeästi kirkaisevi rauhaisella rannallemme rautahepo ensimäinen, pikkupässi puskevainen, kovin koolta pienenlainen varsin varrelta vähäinen. – Katsoi kansa hartahana ylen uskolla odotti, koska kiskot kerjennevi, vierinevi rautaruuna Yli nevan vesisilmän, Puhki kallion kamaran, poikki pitkän Pyhäjärven, aivan aaltojen ylitse. Piirtyi polku puhtahaksi, liikkui linja leveänä. Tunnistatko sinä kuvan miehiä tai kuvauspaikkaa. Laski linjan lävitsensä poikki paaden painavaisen. V. – Moni mietti mielessänsä tutki tuumansa takoa: Ett on puhe perätöntä, aivan aiheeton asia: Ettei tule rautatietä kiskot tänne konsa kulje. Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. Nevanpohjat perkattihin, kovemmiksi kaivettihin. Rauhass' oli rantamaamme, viela vallan vapahina, Poissa oli työ ja touhu, Monet maailman metelit, kiire kaiken kuumehinen. Rautahevon ravaella Höyryvarsan viiletellä, Poikki pihan päästä puolin Pirtin perälasin alta Alitse kotoisen kuusen, Eestä oven aukeaman. Ett’ on tuo vain satu soma, tavallinen tarinainen. – Pyhäjärven valko vaahto, laine suuri lakkapäinen yhä vapahana vieri uljahana uskossansa: Että aina yhdenlaisna vapaus on varma hällä, ettei koskaan kahlehia liene hällä hartioilla, ettei vettä vangitseisi aaltoja hajalle saisi radan vankka hiekkavalli kivipenger painavainen. Talo työlle, vieras tielle Väki kaikki vääntämähän. Mutta se sanoman tuopi asiansa imoittavi ett' on suurempi tulossa hällä kaima kookkahampi. Runo rautahevolle uuden ajan alkaessa Sanomalehti Kaiku painoi sata vuotta sitten paperilehtensä sivulle V. Vaikka väistyi ainaiseksi pois jouti jäädäksensä saloseudun tyyni rauha lepo hiljainen hävisi. Kaikuu pamausten jyrinä katketessa kallioiden kivirinnan ratketessa harmajaisen haljetessa. Miettiellen mielessänsä arvellen ajatuksensa: Miten olla kuin eleä kun on kummat liikkehellä. Lieneekö pahan edellä, Merkki ajan viimeisimmän, loppu maailman tulossa. Ajat uuet alkamassa. ”Jo nyt joutuvi jotakin, hyvä päivä päälle saapi: Kohta kuuluvi kolina, Jyrinällä joutunevi: Tie jo rautainen tulevi, teräksinen tehtänevi. Pakko on käyä kaunihisti kierretellä aukon kautta, jonka ihminen unohti vahingossa vallihinsa. Niinpä kiskot kierrettihin, rautapolku rakettihin Savon seutujen sylistä Suomen selän tälle puolen Pyhäjärven partahille rannoillemme rakkahille kansan kaiken parahaksi, ihmisten ikihyväksi. – Tietäjä toen sanovi Aivan arvasi asian: ”Se on laki luomakunnan, Sana vanha vakavainen.” – Eteen on elävän mieli, Kuollut taakse katselkohon." Alettihin oottaella Katsastella, kuulostella koska kaivattu tulevi, joutunevi näille maille. Kuuluvi veden kohina konsa laineiden lomihin alle aaltojen syvien kivilastit lasketahan, hiekkakuormat kumotahan. Lähti kuiske kuulumahan, Aatos eellehen ajeli. Särkyen salakareihin, Räiskähdellen rantamalle. Moni akka arveleva, Vaimoväki vanhan polven huokaeli haikeasti allapäin pahoilla mielin kaiken kallella kypärin, huulin ylen hyypynyisin, nenän siuulle langennuisen. Myllertäen miesten mielen, kansan kaiken kohauttaen. Paljon viel' on puuttehia, korjaamista kaikenlaista, oloissa oman asunnon, Kotokuusen katvehella. Saipa sitten hetki suuri päivä kumma kulumahan poies rauha jo pakeni lepo lauha rannoiltamme: alkoi soida ääni outo, työn pauhu tuhatpäinen. Mäet laski mennessänsä, nosti taasen notkopaikat
Poika sanoi vaarille, että potkaise sinä tuo maalipotku. KOTIMAASSAMME OLEMME saaneet elää rauhassa. Sota Ukrainassa on vaikuttanut merkittävästi koko Eurooppaan ja Suomeen. Onni on rauhassa Lukijalta Lukijalta Vieraskynä Raija Leppäharju Vieraskynä Pauli Sutinen Härkäviikot alkaa Suomi on Suomi Lukijan runo. Eihän ne hyvältä tunnu, mutta kun olen toiminut omantuntoni mukaisesti, ne kyllä kestän. Sekoita niin paljon jauhoja, kun vispaus vaikeutuu voit lopettaa. Uusin sotateknologia ja esimerkiksi drooniparvet ovat sodankäynnin tätä päivää ja tulevaisuutta. MITÄ AIHEITA vuoden 2025 aikana julkisuudessa on ollut esillä. Siitä tulee noin sentin kerros. Kuinka monta napaa maailmassa onkaan, joiden ympärille kietoudutaan. SILLÄ AIKAA kun rieska paistuu, ei tarte olla jouten. Uhkakuvia kuitenkin leijuu ilmassa. Se, jos mikä saa aikaan vihaa, sekasortoa, vastakkainasettelua ynnä muuta. MUTTA TÄYTYYHÄN vuodesta löytää hyvääkin, eikö. Jos vielä intoa riittää, voi muutaman nokareen ruskistaa jauhelihaa sekaan ja öljyllä vielä kastella. HYVÄÄ TULEVAISUUTTA kaikille, mikäli sodat ja ilmastonmuutokset sen sallivat! JOULUHERKUT ON syöty, limput ja kinkut, mieli tekee jo arkisempaa ruokaa. Suomineito kotimaamme, iloita siis siitä saamme. Lapset tuovat iloa ja valoa elämäämme. Ajatus siitä, että länsi voitti kylmän sodan, sotkettiin kuvittelemaan siitä, että läntiset arvot olisivat voittaneet kylmän sodan. No hän kertoi, että minä näin sellaista unta, että olin kolmen naisen kanssa sängyssä. Selätimme ison sakin. Sotepalvelut olivat vielä ennen 2009 kunnilla. Äkkinäisillä liikkeillä muutokset sen kun jatkuvat. Poika sanoi, että äiti aina sanoo, että kun vaari potkaisee tyhjää, niin meille ostetaan uusi auto. Mikä/mitkä asiat tosiasiassa riittävät ihan hyvään elämään. Itseäni kohtaan olen saanut lukea vaikka minkälaisia nimettömiä kirjoituksia, joissa on toivottu minun palavan helvetissä, toivottu kuolevan tuskissa. Pakko katsoa taaksepäin, miten tähän on tultu. Palasia voi panna pari päällekkäin, väliin mitä mieli tekee ja ääntä kohti. Teelusikallinen leivinjauhoja ja loraus öljyä. Napoja oli kaksi, itä ja länsi. Se taikinakulho käyttöön ja lohko kuoripotut ristiin se kulhon täys. Höystä suolalla, rouhittua mustapippuria vielä vähän. Jos Venäjän vaatimusten perusteella tehdään rauha, niin uuden sodan siemen jää itämään. Kaverilla on vähän samanlainen hullu huumori kuin itselläkin on. Rieskan teko ensiksi ilman käsien sotkemista. Lähes kaikki hyvinvointialueet kamppailevat rahojensa puitteissa lakisääteisten palveluiden turvaamisessa. Meillä se merkitsi liittymistä kuntayhtymä Selänteeseen. Isä Laurin muistolle, Tikka-poika ISOSSA MAAILMANKUVASSA lueskelin erästä teosta, jossa käsiteltiin aihetta, kuinka maailma muuttui ja on muuttunut. Kun rieska on paistunut, pellille uusi paperi ja kumoa satsi – uuni 200 asteeseen ja tunti paistumaan. Toivotaan heille jokaiselle ihanaa elämää ihanassa Suomessa. TULI TUOSSA mieleen yksi juttu, kun poika oli vaarinsa kanssa harjoittelemassa kentällä jalkapalloa. Jokaiselle toivon terveyttä, uusia ystäviä, arvostaisimme sitä, mitä meillä on. Uskallan väittää, että olisi paljon rauhallisempaa itse kullakin. Sitten vuoden 2023 alusta lukien Pohde. Teknologian ylivoima kietoutuu taloudelliseen ylivoimaan. Parin litran kulho esille, siihen pari munaa vispataan, vettä 6 desilitraa, teelusikka suolaa, puolidesiä mummonmuusipulveria, tai keitettyjä perunoita muutamia muusataan haarukalla. OMAN SUKUNI jatkuminen vuoden 2024 lopulla Hämeenlinnassa, on iloinen asia. Iloitkaamme pikkuisista. Näin sinulla on lehmänpotut ala solanum tuberosum! Voisiko Suomi olla Suomi ihan vaan suosiolla. Vaari ihmetteli, että miksi hänen pitää potkaista. Neiti täytti nyt marraskuussa yhden vuoden. Ehkä juuri tämä on, ainakin omalla kohdallani, pannut katsomaan elämää hieman toisin silmin. KYLLÄ TYTÖT jatkaa hyvän lehden tekemistä ja jokainen lehden lukija huomaa, että lehti paranee viikko viikolta. Pese kerran pestyjä perunoita vielä oikein hyväksi. Mietin, mitä jos somea ei olisikaan. Muistetaan kukin omalta osaltamme, voimiemme mukaan auttaa apua tarvitsevaa. VENÄJÄN VAATIMUKSET on sellaisia, ettei niitä kukaan voi hyväksyä, eikä sillä, näytä olevan todellista pyrkimystä rauhaan. Yhdestä asiasta ei ole pulaa: kriiseistä. Toivoisin, että jokainen laskee kolmeen, niin kuin sanonta kuuluu, ennen kuin lähtee naputtelemaan pahansuopaista tekstiä. Miten maailman tulevaisuus muodostuu. Me kiitämme lukijoita kärsivällisyydestä, kun olette jaksaneet meidän sepustuksia lukea ja eihän sitä koskaan tiedä, vaikka vielä joskus kirjoitetaan. Voi kunpa tämä ajatusmaailma olisi fokuksena koko maailmassa. Puolituntia on hyvä paistoaika. Selkä on niin kipeä, ettei jaksa enää sotia, eikä Kalle enää jaksa kantaa miinoja eikä sodat näköjään lopu, vaikka kuin yrittää. Olemme saaneet elää maassa, jossa emme ole sodan jaloissa. Sitten tuli Paraslain mukainen velvoite. Johonkin, jossa hän tuntee olevansa hyväksytty, rakastettu. Mikä on suuryritysten, terrorijärjestöjen tai muiden ei-valtiollisten toimijoiden valta tulevaisuudessa – etenkin jos niillä on käsissään viimeisintä aseteknologiaa. Muutosta, muutoksen jälkeen, ja rahaa kuluu. Asiat voisivat olla huonomminkin, jos yhteiskunnassamme olisi sekasortoa. Nyt laita uuni päälle lämpiämään 250 astetta ja ota uunipelti ja laita leivinpaperi, kumoa taikina pellille nuolijaa apuna käyttäen. SIINÄ KÄY yksi tuttu kaveri, joka oli kaivoksella töissä. Toivon sitä, että jokainen voisi kuulua johonkin. Vispilä esille ja ohrajauhot. Uuneissa on eroja, saa se paistos vähän ruskistua – tulee rapsakampaa. Uunista pois ja työntele pitsapyörällä, noin viidensentin soiroja ja toiseen suuntaan kahdeksan sentin välein. Vapaus, kun meitä johtaa, Uuden vuoden niin myös kohtaa. Niitä kun on vähän joka puolella maailmaa. Ei olla Amerikka, vaan aito Suomilikka! Näytetäänpä maailmalle rakkautta isänmaalle. Vuonna 1945 syntyi maailmanjärjestys, jonka opimme tuntemaan nimellä kylmä sota. Terveyskeskuksia suljetaan, palvelut siirtyvät etäämmäksi, digipalvelut, kotihoito ja niin edelleen. Hyvää ja antoisaa vuotta 2026! Aikansa kutakin Kallen ja Paavon porinat Vieraskynä Paavo Kulju ja kynänkuljettaja Kalle Nivala Me kiitämme lukijoita kärsivällisyydestä, kun olette jaksaneet meidän sepustuksia lukea. Emäntä kysäisi, että olinko minä yksi heistä. VUOTTA ON hallinnut myös yhä lisääntyvä ja kärjistyvä somekirjoittelu. Taistelu vallasta ja luonnonvaroista käy globaalilla tasolla kuumana. Elämä on kuin matto, kudomme elämän lankoja (intialainen viisaus). Se on arvokas asia. Nämä ovat suorastaan vihapuhetta! Vai onko tarkoituksena ollut minun vaientaminen. Siinä viitataan ajatukseen, että onnellisuus ei löydy jatkuvasta kiireestä tai ulkoisesta menestyksestä, vaan sisäisestä rauhasta, tasapainosta ja siitä, että elämässä on toivoa, rakkautta ja jotain merkityksellistä tehtävää, pysähtymistä ja yhteisöllisyyden merkitystä. Kilon pussista saa kaksi satsia. Resursseja puolustukseen panostetaan yhä enemmän. 16 Torstai 8.1.2026 N:o 1&2 Lukijat ON TÄSSÄ Kallen kanssa tuumailtu, että lopetetaan toistaiseksi kirjoittelu. Tulee mieleeni, eikö voitaisi vaan pysähtyä, ja kehittää olemassa olevaa, eikä olla alituisessa liikkeessä. Vuotta 2025 hallitsivat uutiset Donald Trumpista, Ukrainan sodasta ja tapahtumista Lähi-idässä. Nyt sitten on noussut keskusteluun hyvinvointialueiden määrän vähentäminen. Ollaan vapaa pelostakin. Tulee käytyä nykyään tuossa Seolla aamulla kahvilla, jos se on selvää, että siinä puidaan tapahtumat läpikotaisin ja mikä parasta, että kun hallitus ja kaikki muut on haukuttu, niin päiväkin paistaa paremmin. Levitä tasaiseksi. Myllää kulho kunnolla, että joka lohko saa osansa. Kun lämpö on noussut työnnä pelti uuniin. ”ONNI ON rauhassa” (Happiness is in peace) on islantilaisen liikkeen dokumenttisarjan nimi. Mies vastasi: ”Et voinut olla, kun sinä olit Prismassa”. Mediaa on hallinnut vuoden 2025 aikana etenkin maamme sotepalvelut. Hän kertoi, että emäntä heräsi aamulla ja sanoi olleensa Prismassa kaupassa
Kuvassa Jouni Komu siirtämässä Pyhäjärven viestijoukkueen vetovastuun Eero Luoma-aholle. Honkavuorella lumet ovat sulaneet useaan otteeseen, ja vaikka tilanne näytti välillä lupaavalta, sääolosuhteiden nopea heikkeneminen esti ratojen kunnostamisen kilpailukelpoisiksi. Joskus hymy, tervehdys tai muutama ystävällinen sana lähimmäiselle on iso asia, ei vain jouluna vaan joka päivä nyt alkavana vuotena 2026. TILANNE ON harmillinen. Joonas Kärkkäinen Pyhäjärvi on eniten Keski-Pohjanmaan maakuntaviestin järjestysvastuussa toiminut paikkakunta. Kuitenkin ikäihmisiltä leikataan ja "säästetään" yhteiskunnassamme. Sääennusteiden mukaan lumisateita ei ollut tulossa riittävästi turvallisen ja laadukkaan kisan järjestämiseksi, taustoittaa kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari. Meillä oli kaikki valmistelut hyvällä mallilla loppiaisen kisaa varten, ainoastaan hiihtokisan kautta tärkein eli lumi puuttui. ME, SINUN lähimmäisesi, sinua lähellä olevat toimme sinut takaisin keskustan kotiisi. Me toimme sinulle vaatteita ja otimme sinua sisälle. Päätös siirtämisestä tehtiin hyvissä ajoin 17.12. Päätös oli tehtävä hyvissä ajoin, koska joulun pyhistä johtuen tapahtumaan tarvittavat ruokatilaukset oli tehtävä viimeistään maanantaina 22.12. Olet suloinen ihminen, arvokas itsenäsi kuin nuorenakin. "Älkää unohtako minua, vaikka en aina muista kotiani ja itseänikään. Honkavuoren hiihdot jouduttiin siirtämään. Työntekijät kuten hoitajat tekevät hienoa työtä ikäihmisten parissa. – Ikävähän tällainen siirtäminen on järjestäjille ja kaikille tahoille. Arvostetaan ikäihmisiä. – Koko syksyn ajan valmisteluja on tehty, mutta ne on pääosin valmiina odottamassa kevään tapahtumaa. Emme kuitenkaan olleet sinun omaisiasi tai sukulaisiasi, vaan työntekijöitä ja naapureita, siksi sinua yksinelävää emme voineet puolustaa, kun kerta kerran jälkeen kaaduit kotonasi, ja olisi turvallisempaa ollut hoivakodissa. Olosuhteiden vuoksi myös sunnuntaille 28.12.2025 suunnitellut FIS 60. Sinulla oli läheisiä tukenasi, sitten ajat muuttuivat, läheisesi yksitellen kuolivat, sinä vanhenit, muutit Pyhäsalmen kylälle, pyörällä ajoit ja elit rauhallista elämää, sait hyvän luonteen perintönä, sitten kaikki romahti. Vieraskynä Pauli Sutinen Lukijalta Vieraskynä Lähimmäisesi Lähimmäiselleni Lukijateksti julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Toivottavaa on, ettei liian aikainen kevät aiheuta kovin paljon ylimääräistä puurtamista järjestäjille. – Mieluummin olisi otettu uusi päivä aiemmaksi, mutta kansallinen maastohiihdon kilpailukalenteri on niin täysi viikonloppujen osalta, ettei ollut muuta mahdollisuutta. Olisi ollut mukava järjestää hieno urheilutapahtuma suunnitelmien mukaisesti loppiaisena. Elämä ei ole nuorille ja vanhoille helppoa. – Heikko lumitilanne oli syynä siirtämiseen. – On hyvä tiedostaa, että maakuntaviestiä ei ole peruttu, sen ajankohtaa on vaan jouduttu siirtämään. PYHÄJÄRVEN HONKAVUORELLE loppiaiseksi 6.1.2026 kaavailtu KeskiPohjanmaan maakuntaviesti on siirretty lumen puutteen vuoksi myöhempään ajankohtaan. Olemme keväällä taas valmiina järjestämään onnistuneen tapahtuman. Lehtosaari kuitenkin muistuttaa, että tapahtumaa ei ole peruttu vaan siirretty. Jokainen voi olla toistensa lähimmäinen. Vielä tässä vaiheessa valmisteluja ei ehditty tehdä sellaisia toimenpiteitä, joita ei voisi hyödyntää huhtikuussa. Alunperin tapahtuma oli määrä järjestää Honkavuorella loppiaisena, mutta lumenpuute johti maakuntaviestin siirtämiseen ajankohtaan 4.4. Pyhäjärven Sanomien arkisto Ikävähän tällainen siirtäminen on järjestäjille ja kaikille tahoille.. Arvostan heitä suuresti ja Pyhäjärvellä on hyvä asua ja ihmiset ovat mukavia. Välillä unohdit avaimet kotiin ja olit kesällä itikoiden ympäröimänä ja talvipakkasella ilman lämpimiä vaatteita ja jalkineita ulkona. UUSI AJANKOHTA maakuntaviestille on lauantaina 4.4. Sairastuit, et aina muistanut, että sitä rakasta kotipaikkaa ei enää ollut, olit sinne menossa. KAIKKEA HYVÄÄ lukijoille vuoteen 2026. Kalenteri on täynnä eri ikäluokkien mestaruuskilpailuja, joiden kanssa ei voi olla päällekkäisiä tapahtumia. Viimeksi hiihdettiin vuonna 2011. Ambulanssilla sairaalaan, takaisin kotiin. Elämän tarkoitus on olla heikkojen puolella ja olla onnellisia – ihan meidän jokaisen. SINÄ, TOSITARINAN lähimmäinen vilkutat meille läheisille ikkunasta kuin ilmoittaen, että olet olemassa. 17 Torstai 8.1.2026 N:o 1&2 Liikkeellä Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti siirtyy – uusi ajankohta huhtikuun alussa Pyhäjärvellä pidettävä Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti siirtyy. KERRAN OLIT nuori, unelmia täynnä, ja niitä toteutitkin, jaksoit hyvin, asuit maaseudulla. Koko alkutalvi on ollut lumen suhteen poikkeuksellisen haasteellinen. Huomaan sen, jos minut muistetaan ja huomioidaan." Avun ei aina tarvitse olla isoa. He pitäisivät olla yhteiskuntamme sydämen asia. Tämä toistui usein, sinun läheisesi kohdalla. 60-vuotisjuhlahiihdot on tarkoituksena järjestää pääsiäissunnuntaina 5.4. Lumien sulaminen joulukuun aikana pakotti tapahtuman siirtämiseen
/tee_tilaus/ Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. 18 Ilmoitukset VASTUULLINEN JOURNALISMI Se ei saa valehdella Sitä ei voi lahjoa Se vahtii vallanpitäjiä Se ottaa selvää puolestasi UUTISTEN VIIKKO 2.–6.2.2026 Pyhäjärven uutiset ja kuulumiset sinulle kertoo Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys. https://pyhajarvensanomat
pyhajarvensanomat. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *lasertyöt/suunnittelu *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *puhelimet *Dronekuvaukset Kannettavat tietokoneet W11 alk. Verhoilupalvelua Pyhäjärvellä TOIMITUSJOHTAJA Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. 19 Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. 50pmm) Rivi-ilmoitukset alk. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Kotimainen. Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Pia Ahola Antintie 2 B, 86800 Pyhäsalmi Asiantuntevaa lakipalvelua Haapajärvi Sari Kaattari, lakiasiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja p. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. 010 257 6596, liisa.seppala@op.ﬁ Voit hyödyntää asioinnissasi OP bonuksia. 010 257 6554, krista.nevasaari@op.ﬁ Haapavesi, Oulainen Jenniina Ylikopsa, juristi, OTM, p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 040 544 6338 Sähköasennus Risto Laitila p. 20,00 e Muistilista 0,29 e 0,36 e Ilmoitusten jättö lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. 249,00 Tallentava digiboxi HD-lähetyksiin 55,00 Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Googlesta Lasermerkkaukset puu/nahka/metalli *lahjat/muistamiset/liikelahjat ym.. kuljetukset • kolariym. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. Facebook.com/JuhaMatic *vaatii HDMI tai Scart liitännän Karttataulut *3 kerrosta *haluamastasi paikasta Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Asiakaspalvelun puhelin arkisin klo 9-13 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) TOIMITTAJA Sonja Röytiö 040 169 7350 sonja.roytio@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2026 Kestotilaus maksaa 95€/vuosi, sisältää paperija digilehden. paikkakunnat Liisa Seppälä, lakiassistentti p. 010 257 6532, sari.kaattari@op.ﬁ Pyhäjärvi, Kärsämäki Krista Nevasaari, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja, p. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Luotettava. Saastamoinen P. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. Paperilaskuissa 4 € laskutuslisä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. ks. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Tuoreeltaan verkossa: Paikallinen. 0500 6425 17 • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KUNTOSALI Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 SIIVOUSPALVELU MoppiMari 040 549 8250 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. 010 257 6519, hannele.nissila@op.ﬁ Kaikki em. JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. 041 4674 261 mobelstory. Ollintie 17, Pyhäsalmi Kauneushoitola Missellen Elea Kangasharju • Kasvohoidot ja jalkahoidot 040 153 9470 Jalkahoitaja Marita Junno • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Merjan Siivousja Monipalvelu 0400 719 081 Merja Kuukasjärvi Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. www.pyhanet. Ilmestymispäivä: Keskiviikko Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 p. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,34 e 1,68 e Muut sivut 1,06 e 1,33 e Osoiteilmoitukset 0,50 e 0,63 e Perheilmoitukset 30,00 e (maks. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt • Vuokrattavana klapija halkomakone, henkilöauton peräkärry, kaivuri sekä kurottaja kuljettajalla tai ilman 044 235 2817 /Halli, Timo 040 412 9087 /Tuukka Kallionkuve 3, Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: • Fysioterapia • Lymfaterapia • MDT-terapia • Akupunktio • Hieronnat • Myös kotikäynnit pyhakuntopiste@elisanet. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 010 257 6595, jenniina.ylikopsa@op.ﬁ Kannus, Oulainen Hannele Nissilä, juristi, OTK, VT, julkinen kaupanvahvistaja p
Honkavuori, vapaa (palkintojen jakaminen maaliin tultaessa) Salibandy Ke klo 16-17 pojat 9-12 vuotta, vetäjänä Joona Muhos To klo 16-17:30 pojat 12-14 vuotta, vetäjänä Jaakko Lehtimäki To klo 17-18 tytöt 11-14 vuotta, vetäjänä Tea Jouhki Su klo 15:30-16:30 sekavuoro, vetäjänä Jani Kekäläinen Pysy kärryillä! Tilaa lehti! Paikkakunnan kuulumiset luet tuoreeltaan digilehdestä pyhajarvensanomat.fi p. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. Hankkeesta järjestetään yleisötilaisuus 29.1.2026 klo 17 Pyhäjärven kaupungintalolla (Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi). Kaava-alueen pinta-ala on noin 790 hehtaaria. Ruotanen, perinteinen (palkintojen jakaminen maaliin tultaessa) 4.2. Kaikkiin harrastepiireihin entiset ja uudet osallistujat tervetuloa! Keilausta lukuun ottamatta osallistuminen on maksutonta. tai postitse: Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi. Lisätietoja greta.kauranen@suomenselanmuisti.fi puh. 040 158 1791 juha.suominen@sweco. Pohdin jäsenmaksut vuodelle 2026 ovat 15 € / henkilöjäsen; alle 12-vuotiailta 5 € ja ainaisjäsenyys 118 €. Pellikka, vapaa 28.1. srk keskuksessa alkaen klo 10.00 Leilan jumpalla. 20 Ilmoitukset Onko ajokortin uusimisen aika. Tervetuloa! Laitetaanko ilmoitus lehteen. Kerho 21.1. Honkavuori, perinteinen 21.1. Yleisötilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä (Teams). 040 513 3065 johanna.lehto@sweco. Ruotanen, perinteinen 18.2. Hankkeesta vastaava: Winda Energy Oy Hannele Konsèn puh. – 12.2.2026 väliseksi ajaksi. Tervetuloa ajavarauksella! Pyhäjärvi tori 28.1., 29.1., 4.3., 5.3. 050 307 6265 hannele.konsen@winda. 147,90e, laajennettu 197,90e sis. Ota yhteyttä! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Ilmoittaudu viestillä (osallistujan nimi + syntymävuosi) 0400 246363 / Elina Yksi ilmoittautuminen talven aikana riittää. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, Pyhäjärven kaupungin itäosassa. Keilaus torstaisin, ryhmät klo 12–13, 13–14 Keilahallilla. Suunnittelualueelta on Pyhäjärven keskustaan noin 13 km ja Kiuruveden keskustaan noin 17 km. LISÄTIETOJA ANTAVAT: Kaavoituksesta vastaava: Pyhäjärven kaupunki Sami Laukkanen, tekninen johtaja puh. 044 4457 684 sami.laukkanen@pyhajarvi. Konsultti: Sweco Finland Oy Juha Suominen puh. AKL 77 a § perusteella osayleiskaavaa tullaan käyttämään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Vieraana Vilma Linnanen ”Virkeästi arjessa” -hankkeesta. / /laulurameen-tuulivoiman-osayleiskaava Aineistot ovat lisäksi luettavissa paperisina Pyhäjärven kaupungintalolla ja kirjastossa sekä Kiuruveden kaupungintalolla. Osayleiskaavaehdotus on valmistunut ja se asetetaan julkisesti nähtäville 12.1. klo 11–12 Muistiluotsin tiloissa Palotie 1. 0400246363. Ajokorttitodistus alk. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. Kaikille avoimet aivotreenit maanantaisin klo 14-15. Tytöt ja pojat, entiset ja uudet, tervetuloa mukaan! Talvi-ikärit Lasten talvi-ikärit. Pellikka, vapaa 11.2. Boccia lauantaisin,10.1. erikoislääkäri Katja Erkkilän vastaanotto *Ajokorttitodistukset * Muut lausunnot ja lähetteet * Lääkärin vastaanotto kaikenikäisille * Pistokset ja pienet toimenpiteet (Kolmiolääkemääräykset vain pitkäaikaisessa hoitosuhteessa) Ajanvaraus medibiili.fi tai 0405836575 Medibiili on viranomaisen hyväksymä yksityislääkärin vastaanotto matkailuauton tiloissa. Tervetuloa! Sydänyhdistys Vertaistukiryhmä kokoontuu maanantaina 12.1.2026 klo 14.00 soteaseman kokoushuoneessa 2. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KUULUTUS PYHÄJÄRVEN LAULURÄMEEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄ PITO Pyhäjärven kaupungin Laulurämeen tuulivoima-alueen osayleiskaavan ehdotus kuulutetaan julkisesti nähtäville alueidenkäyttölain (AKL) 65 §:n ja maankäyttöja rakennusasetuksen (MRA) 19 §:n mukaisesti. Suunnittelualue rajautuu lännessä Kiuruveden kuntaan. (Hinta merkkimäärän mukaan). Medibiili tulee reilusti vastaan! Lääkärin vastaanotto Pyhäjärven torilla Torilla To 8.1. Geriatrian ja yleislääket. Klo 18.30 14.1. Ohjeet tilaisuuteen osallistumiseksi löytyvät osoitteesta https://www.pyhajarvi. Tehdään Ahaa -aivotreeniä. Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Torstai 8.1.2026 N:o 1&2. Meillä hoituu niin terveystarkastukset kuin muutkin vastaanottoasiat. krs. Johanna Lehto puh. kaikki kulut. Rennosti ja kustannustehokkaasti. Osayleiskaavaa koskevat kirjalliset muistutukset tulee jättää nähtävillä oloaikana ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen hallinto.kirjaamo@pyhajarvi. Pakkasraja -15 2022 ja nuoremmat / 4-vuotiaat (ei ajanottoa) 2021-2020 / 6-vuotiaat 2019-2018 / 8-vuotiaat 2017-2016 / 10-vuotiaat 2015-2014 / 12-vuotiaat 2013-2012 / 14-vuotiaat 2011-2010 / 16-vuotiaat klo 18.30 Sarjat Urheilumuistio Pohdin Pohti tiedottaa Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuratoimintaan osallistumiselle. 040 705 3738 FYSIOTERAPIA • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutus • Kotikäynnit Ollintie 16 86800 PYHÄSALMI p.040-576 3566 JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. Lentopallo maanantaisin klo 15.30–17 Ikosen koulun salissa. Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelle enintään 11 maksimissaan 320 metrin korkuista tuulivoimalaa. Muistipiiri parittoman viikon tiistaisin, alkaen 13.1. / /laulurameen-tuulivoiman-osayleiskaava. Yksi ilmoittautuminen talven aikana riittää. Ilmoita osallistujan nimi ja syntymävuosi Elinalle puh. OP FI26 5375 0320 028810 Paini Painiharjoitukset maanantaisin klo 18 Ruotasen koulun liikuntasalissa. 040 026 8711 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Ikäpoikien biljardi tiistaisin ja perjantaisin klo 8–11 Asematien Nuokkarin tiloissa. alkaen, klo 9–11 Keskuskoulun sali. Aineistoon voi tutustua Pyhäjärven kaupungin internetsivuilla https://www.pyhajarvi. Ain lan uuarhassa Pyhäjärven kirjastossa 2.–30.1.2026 Jean Sibeliuksen Puutja Kukatpianosarjat kuvin ja sävelin Pia-Susanna Rautakoski Muistilista Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistin neuvontapiste maanantaisin klo 9-13.30 ilman ajanvarausta. Pakkasraja -15