Jalkapallotyttöjä Pyhäjärveltä ja naapurikunnista oli maanantaina HJK:n pelaajien opissa. VUOSIKERTA. Joonas Kärkkäinen Joonas Kärkkäinen Jaana Koski Ammattilaisten Ammattilaisten ohjausta peliin ohjausta peliin Kulttuuripäivä Kirkonkylällä Reppu selkään, koulutie kutsuu Ikonilahjoitus Heittolan Komuilta 13 9 8 5 70 1955-2025 Jaana Koski Keskiviikko 6.8.2025 Hinta 3,50€ N:o 32 pyhajarvensanomat.fi 70
Kalastuslaki määrittää pyydyksien merkitsemisestä ja myös yhteystietojen tulisi löytyä pyydysmerkistä. Vesillä liikkuessa tulee myös varoa pyydyksiä. OSA PAIKKAKUNTALAISISTA on huomannut roskia järvessä. Joonas Kärkkäinen Ajankohtaista. Tikan tietoon ei ole tullut suurempaa tahallista roskaamista. – Yleisintä on niin sanottu tahaton roskaaminen: pyydysmerkkejä pääsee irti tai tuuli kuljettaa muovipusseja rannoilta. Nämä ovat hitaasti häviäviä roskia ja siten varsin ongelmallisia. Siima kiertyy potkuriakselin ympärija vaurioittaa akselitiivisteet ja sen jälkeen alkaa öljyä vuotaa veteen lisäksi moottori vaurioituu. – Yleisintä roskaa, mitä rannoilla näkyy, on kelluvaa roskaa eli muovia ja styroxia. PALSTALLA Tekstiviesti Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32 Käytöstapoja tarvitaan myös järvellä Vesillä liikkuessa tulee väistää muita mahdollisimman kaukaa. – Vesillä, etenkin rannoilla, näkyy se, mitä veteen tai jäälle on päätynyt, kommentoi Pyhäjärven kalatalousalueen Juha Tikka. Vesillä väistetään riittävän etäältä, että turvallisuus säilyy kaikille. Kesällä vesillä nähdään paljon liikkujia, jolloin myös roskaaminen ja vahingot pyydyksien kanssa lisääntyvät. Siellä on tilaa liikkua ja nauttia luonnosta. Toki olosuhteet vaikuttavat pyydysmerkkien näkyvyyteen. 2 Nimipäivät Tänään Toimi, Keimo Torstai Lahja Perjantai Sylvi Lauantai Erja, Eira Sunnuntai Lauri, Lasse Maanantai Sanna, Susanna Tiistai Kiira, Klaara Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! KERRO ASIASI Lähet tekstiviesti (Myös WA ) 040 772 0231 Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. – Ne voivat tarttua lintujen ja eläinten jalkoihin tai siipiin aiheuttaen vahinkoa, jopa kuoleman. Tikan mukaan myös siimat ja narut voivat aiheuttaa harmia eläimille. – Mikäli pyydykseen törmää tai siihen ajautuu, niin lipusta löytää yhteystiedon, johon tulee ottaa yhteyttä mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Jos yhteystiedot puuttuvat pyydysyksikkömerkistä saa numeron, josta selviää pyydyksen pitäjä, ohjeistaa Tikka. Moottoriveneelle naru aiheuttaa jopa moottorin sammumisen ja siitä edelleen vaaraa veneilijälle. Järveen päätyneet tölkit ja pullot täyttyvät vedellä painuen pohjaan. – Ne saattavat toki kellua rantoihin, tästä seuraa harmia etenkin uimarannoille. – Pyydykset merkitään yleensä niin selvästi, että törmäyksiä ei pitäisi tapahtua. – Meillä on hyvät mahdollisuudet päästä vesille. Pyhäjärven kalatalousalueen Juha Tikka muistuttaa, että luontoon ei tule jättää sinne kuulumatonta. Tikka kehoittaa ihmisiä nauttimaan järven mahdollisuuksista. – Vesillä liikkujan on otettava huomioon muut vesillä olijat olkoon sitten veneilijöitä, suppilautailijoita tai pyydyksiä
NETTIKIRJOITTELUSSA ON ilmaistu huolta siitä, onko thaimaalaisilla marjanpoimijoilla varaa ruokaan ja liikkeellä on vääriä käsityksiä ulkomajoituksesta. MARJOJEN TOIMITTAMINEN Ruotsiin tuntuu harmittavan joitakin. Kaikki risut ja ruusut ovat tervetulleita. – Kyllä. Eikö Suomessa ole riittävästi kysyntää luonnonmarjoille. ONKO MARJANPOIMIJOILLE kerrottu millainen toiminta ei kuulu jokaisen oikeuksien (aiemmin jokamiehen oikeudet) piiriin, kuten avotulen tekeminen ilman maanomistajan lupaa. Hotelli Pyhäsalmen pihalle pystytetty teltta toimii huoltoja ruokailutilana. Lisäksi olemme korostaneet luonnosta ja ympäristöstä huolehViime lehdessä julkaistu juttu Hotelli Pyhäsalmessa majoittuvista thaimaalaisista marjanpoimijoista on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. MILTÄ TÄMÄN vuoden marjasato vaikuttaa. – Jirapun Together Oy:n yhteyshenkilö on Jarmo Kolehmainen, jonka tavoittaa numerosta 040 252 2986. 3 Pitäisikö koulujen kesälomia myöhentää. Ostetut vesipullot ovat kovassa uusiokäytössä. MINKÄLAISEKSI TUNTIANSIO marjakaudella yleensä muodostuu. Aiemmin poimijat tulivat Suomeen Schengenturistiviisumilla. NETTIKIRJOITTELUSSA OLTIIN huolissaan tuhlaavatko thaimaalaiset tietämöttömyyttään rahaa pulloveteen. “Kyllä pitäisi. Ruoka tehdään laadukkaista suomalaisista raaka-aineesta, thaimaalaiseen tyyliin. – Jirapun Together Oy:n työntekijät majoittuvat Pyhäjärvellä Hotelli Pyhäsalmessa, Haapajärvellä Oksavan kylässä entisen Leenalan kiinteistössä ja Kiteellä matkailukeskus Pajarinhovin kiinteistössä. – Poimijoita perehdytetään niin Thaimaassa ennen lähtöä, kuin sitten täällä Suomessakin. – Poimijat käyttävät sokerisäkkejä marjojen kuljettamiseen metsässä. Puolukan osalta ennusteet ovat hyviä. Poimijat saavat keittiöistämme mukaan ruokaa, jota ei tarvitse nuotiolla tai muutenkaan lämmittää. ONKO POIMIJOILLE annettu ohjeita suojavyöhykkeen jättämisestä lähelle asutusta. Kullakin paikkakunnalla on kokkeja töissä, jotka valmistavat poimijoille ruuan. Hienoa, että laadukkaalle ja puhtaalle suomalaiselle marjalle on kysyntää ja että voimme työllistää ihmisiä täällä Suomessa. – Olemme iloisia siitä, että tänä vuonna saataneen poimittua laadukasta ja puhdasta suomalaista marjaa viime keruukautta enemmän kuluttajien ruokapöytiin. – Kyllä, poimijat ovat tietoisia ja heille on kerrottu hanavetemme oleva erinomaista ja juomakelpoista. – Kyllä, tämä on ohjeistettu poimijoille. – Kyllä, poimijat on ohjeistettu tuomaan omat roskat metsästä asianmukaisesti lajiteltaviksi. Esimerkiksi hotellin pihalla olevat teltat eivät ole majoittumista varten ja tilojen vuokraaminen marjanpoimintayritykselle ei liity kaupungin toimintaan. Kukkia on havaittu runsaasti ja toiveissa on normaalia parempi sato. – Lainsäätäjä on halunnut parantaa marjanpoimijoiden oikeuksien valvontaa ja turvata poimijoiden toimeentuloa. Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32 Toimitus tutkii Jaana Koski. Poimijoille annettujen ohjeiden mukaan asuinkiinteistöihin on jätettävä yli kilometrin suojavyöhyke. – Tämän vuoden mustikkasato vaikuttaa varsin tavanomaiselta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Thaimaassa perehdytyksessä kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä, työehdoista ja vaikkapa sääolosuhteista. Helmikuussa 2025 voimaan tulleiden lakimuutosten myötä marjayritysten on tullut palkata poimijat työsuhteeseen ja marjanpoimijoille on myönnetty kausityölupa. Poimijoille jaetaan kattava kirjallinen materiaali, jossa on laajasti ohjeistusta miten tulee toimia, jotta työnteko sujuu hyvin. – Eivät joudu. Poimijoille on tämä kerrottu ja on kerrottu myös, ettei avotulta tule tehdä lainkaan. Kaikki saatu palaute käydään poimijoiden kanssa läpi ja kaikki palaute on erinomaisen tervetullutta. ONKO MARJASTAJIA ohjeistettu siitä, että luontoon ei saa jättää roskia. Kaupallinen marjanpoimintakin on kansainvälistä liiketoimintaa. Joskus säkki voi olla odottamassa puun juurella autolle viemistä. Myös metsästä mahdollisesti löydettävät roskat tulee kerätä metsästä pois ja tuoda lajiteltavaksi. ONKO KERROTTU avotulenteon riskeistä ja maastopalovaroituksista. Jirapun Lehtiniemi ja Jarmo Kolehmainen Jirapun Together Oy:stä vastasivat yhdessä tuumin tarkentaviin kysymyksiin, jotta huhujen tilalle saataisiin oikeaa tietoa. Seuraava kysymys: 52 % (21) 48 % (19) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 40 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Un s pl ash timisen tärkeydestä. Poimijoille maksettavan urakkapalkan tulee työehtosopimuksen mukaan taata työntekijälle kuitenkin 20 prosenttia tuntipalkkaa isompi ansio. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. KUINKA POIMIJOIDEN perehdyttäminen tapahtuu. MARJASTAJILLA ON nähty suuria thaimaalaisia sokerisäkkejä. Onko tietoa niiden käyttötarkoituksesta. Kerrotaan tehtävästä työstä ja työolosuhteista. Kuinka majoitus ja ruokailut on järjestetty. Pelottaako, että jäät ilman mustikoita. JOUTUVATKO MARJANPOIMIJAT laittamaan ruokaa maastossa avotulella. Perehdytyksessä ehkä korostuvat itse poimintatyöhön liittyvät asiat. Annetaanpa ne olla ennallaan.” Viikon kysymys Kyllä Ei KUINKA ULKOMAALAISTEN marjanpoimijoiden työolosuhteita on lainsäädännöllä parannettu viime vuosina. Poimintakauden aikana esiin nousseita teemoja voidaan viestiä poimijoille sähköisesti. KENEEN VOI olla yhteydessä, jos on huomautettavaa Hotelli Pyhäsalmessa majoittuvien marjastajien toiminnasta. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. – Kyllä, jokaisen oikeudet on poimijoille kerrottu. Puheenaihe: thaimaalaiset marjanpoimijat Jirapun Together Oy on vuokrannut majoitustilaa Hotelli Pyhäsalmesta marjanpoimijoita varten. Liikkeellä on ollut paljon virheellisiä väittämiä. Helteiden ja auringon rinnalle olisi ollut hyvä saada hiukan sadettakin, mielellään yöaikaan. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. Niin marjanpoimintayritykset, työmarkkinajärjestöt, kuin viranomaisetkin uskovat, että lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat oikeansuuntaisia ja muutosten vaikutukset ovat positiivisia, Jirapun Lehtiniemi ja Jarmo Kolehmainen vastaavat. Onhan heille kerrottu, että Suomessa hanavesi on juomakelpoista. Suomessa asioita vielä kerrataan. – Poimijat kuuluvat työntekijöinä Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen piiriin, joka takaa heille minimipalkan, joka on 9,87 euroa tunnilta. Poimintakaudelle muodostuvaa tuntiansiota on tässä hetkessä vielä vaikea tarkasti arvioida. Euroopassa on elokuu lomakuukausi.” “Voisiko porrastaa samoin kuin talvilomat?” “Jos joulu siirretään tammikuun puoliväliin, kesälomien siirtoa voisi harkita.” “Opetushallitus määrittää lomat
heinäkuuta julkaisemassa raportissa kerrotaan, että viivästyksiä kuljetuksiin aiheuttaa se, että YK:lla on käytettävissä avustustarvikekuljetuksiin vain yksi reitti. Tämä nostaakin esille huomionarvoisen seikan. Kovin nuori oli vieraitten joukkue. Hätäaputoimisto vetoaa Israelin viranomaisiin, jotta he sallisivat avustuskuljetukset kaikkien rajanylityspaikkojen kautta. Komu heitti rautakankea kauas Ilkka kertoo nimenomaan heittäneensä rautakankea kuten keihästä, ei työntämällä. Onneksi someaikakaudella syntyneille netiketti eli internetin käyttäytymissäännöt ovat arkipäivää. Luottamustehtävissä tai kansanedustajana toimivilla on tavallista suurempi vastuu siinä, kuinka sosiaalisessa mediassa tulisi käyttäytyä. Pohdin voitto 20-3. Kuvassamme Pohti avaa juoksutilin. Ruokaa ja muita välttämättömiä tarvikkeita perheilleen hakevien keskuudessa on raportoitu suurista määristä uusia kuolonuhreja ja loukkaantumisia. Halsua sai tyytyä isäntien vauhtiin. Yksi ihminen voi laittaa liikkeelle suuren ketjureaktion. Mutta on vierailla ainakin toiveita herättävä nimi seurallaan ja se on tälle nuorelle joukkueelle hyvinkin sopiva. Suuri osa ruuasta otetaan kuljetuksista matkan varrella sen sijaan, että se päätyisi yhteisöpohjaisiin jakelupisteisiin, joissa voidaan priorisoida niitä, joilla on suurin riski kuolla aliravitsemuksen vuoksi. The New York Timesin mukaan Israelin asevoimat ei ole löytänyt todisteita siitä, että Hamas varastaisi järjestelmällisesti YK-järjestöjen avustuksia. Kiuruveden puolella Koivujärvellä oleva kyläkauppias ajatteli, että voisihan sitä rautakankea heittää kilpaa, järjestää siitä Suomen mestaruuskisat. Suomessa on viime päivinä jaettu esimerkiksi pro-Israel propagandistien jakamia päivityksiä, joissa on vääristeltyä tietoa YK:n toiminnasta. Päivityksiä on nopea jakaa eteenpäin parilla klikkauksella. päivänä avataan väliaikainen liikenne Iisalmen–Ylivieskan radalla Pyhäjärven–Haapajärven välillä, nimittäin Pyhäsalmelta Haapajärven asemalle. YK:n hätäaputoimiston 31. Palkinnoksi voimanpesä sai pokaalin lisäksi viinipullon ja paidan, johon oli painettu kuva omasta suorituksesta. Tällä kertaa esittelemme siinä tarkoituksessa Nivalan ja Haapajärven, naapurukset, joilla on paljon ollut yhteistä aikaisemmissa vaiheissaan ja jotka nyt yhtä rintaa kilpaveikkoina voivat lähtetä uutta uraa taivaltamaan. Muitakin hulluja juttuja oli liikkeellä, joten oli tehtävä jatkojuttu valheellisten huhujen oikaisemiseksi. Tähän tarvitaan pääsääntöisesti lupa tekijänoikeuden haltijalta, tässä tapauksessa lehden kustantajalta.” Rasistisuus ja sydämettömyys pisti silmään seuraavaksi. Pohti sai auki juoksutilinsä jo ensimmäisessä sisävuorossa ja kasvati etumatkaansa tasaisesti. Kaikenlaista materiaalia saatetaan jakaa faktoja tarkistamatta, jos se tukee omaa agendaa. Kisaa varten hän ei ollut harjoitellut, mitä joskus veljensä kanssa mökillä rautakankea viskonut. Mutta entäs aikuiset. Lisää julkisuutta se saanee ensi kesänä, kun television Kymppiuutiset tulee paikalle. Sosiaalisessa mediassa laitettiin liikkeelle huhu, että heitä pidettäisiin muka ulkomajoituksessa ja kaupunki olisi toiminnan takana. Viivästykset altistavat kuljettajat, avustustyöntekijät ja väkijoukot vaaralle. Uutisoimme, että Hotelli Pyhäsalmeen on majoitettu thaimaalaisia marjanpoimijoita. Uutismedian liitto ohjeistaa: ”Lehtijutun tai lehdessä julkaistun kuvan kopioiminen millä tahansa tekniikalla ja kopion jakaminen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa on tekijänoikeudellisesti jutun saattamista yleisön saataville. – Alkukarsintojen heittoja ei varsinaisesti mitattu. Sanotaan Sanomista Jaana Koski Netiketti kuntoon aikuiset! Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Halsuan lukkari odottaa malttamattomana palloa, joka ei tule. Kyllähän se onnistuu, kun voimaa on tarpeeksi... Vastapainoksi faktoja: Reuters uutisoi heinäkuun lopussa Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAIDin kesäkuussa tekemästä analyysistä, jonka mukaan todisteita Hamasin järjestelmällisistä avustusvarkauksista ei ole löydetty. Voimaharjoittelu tosin kuuluu hänen ympärivuotiseen ohjelmaansa. Melkoinen Troijan hevonen on päivitys, joka on osittain totta. Heille myös tarjoillaan mediakasvatusta niin koulun kuin muidenkin tahojen kautta. Vaikka tämä Savon ja Pohjanmaan radat yhdistävä rautatie ei vielä olekaan valmis, ei väliaikainen liikennekään vielä pääse alkamaan muuta kuin Haapajärvelle saakka, tietää se, että rata koko pituudeltaan nyt on valmistumassa, ”lehden kääntymistä” niiden seutujen taloudellisessa ja henkisessä elämässä, jotka radan kautta pääsevät entistä parempaan liikenneyhteyteen muun Suomen kanssa. Ilkka Komu voitti kisan ja Rauno Rökman oli kolmas. Pesäpalloa Ruotasella Pyhäjärven Pohti sai viime perjantaina vieraakseen pesäpallosaraan Halsuan Toivon. Juuri kun Kalajoella oli hukkunut maahanmuuttajanuoria, aikuiset ihmiset jakoivat muka hauskana vitsinä rasistista tekstiä, jossa uimataidottomuuskin mainittiin. Uusin mahdollisuuksin ne täst’edes voivat kehittyä ja nousta siltä hyvältä pohjalta, mikä on luotu toisissa, epäsuotoisemmissa olosuhteissa, mutta josta sitten onkin tullut sitä kestävämpi. Kaikki mitä internetistä löytyy, ei ole vapaasti jaettavissa. 4 Pyhäjärven Sanomat 7.8.1975 Pyhäjärven Sanomat 9.8.2000 KESÄISEEN SUOMEEN mahtuu monenlaisia kilpailuja. Kaiku 1.8.1925 Usein ilmaistaan huolta siitä, kuinka nuoret viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa. Jättäen erikoisen ”rautatienumeron” julkaisemisen siksi kunnes rataosa Iisalmi–Ylivieska tulee lopullisesti valmiiksi ja ”vihityksi”, tahdomme vain kiinnittää ennakolta huomiota ratavarren kuntiin ja niiden harrastuksiin. Kun esiintyjä on vakuuttava, tunnettu tai yhteisössään luotettu henkilö, moni jakaa materiaalia edelleen tarkistamatta faktoja. Jollakin oli perusteluna jakamiselle, että samaa ”vitsiä” olivat jakaneet muutkin, jopa kansanedustaja. Viime päivinä olen saanut harmaita hiuksia aikuisten käytöksestä. Iisalmen–Ylivieska-rata valmistumassa – väliaikainen liikenne rataosalla Pyhäsalmi-Haapajärvi avataan tänään TÄNÄÄN ELOKUUN 1. Parhaimmillaan perinteinen työväline löytyi vajaan kahdentoista metrin päästä. Komu sai vajaan seitsemän kilon kangen viimeisellä voittoheitollaan tulokseen 10,28 metriä. Kaksituntisen kisan aikana oli tosi kuuma ilma, muistelee veljensä mökillä Koivujärvellä ollut Komu. Peli pelattin Ruotasen kentällä. Esimerkiksi tätä tietoa on propagandapäivityksissä muokattu siten, että prosenttiosuus saattaa olla oikea, mutta avustustarvikkeiden väitettiin tulleen kaapatuksi pelkästään Hamasin aseellisen toiminnan kautta. Sitä en tiedä, onko tällaista pupputietoa eteenpäin jakavan tavoitteena kampittaa poliittisia vastustajiaan Suomessa vai nälkää näkeviä palestiinalaisia Gazassa. Niinpä se joutuikin altavastaajaan asemaan heti pelin alusta lähtien. Ilkka korostaa, että kyseessä oli tosiaankin leikkimielinen kilpailu. Kaikkiaan kisaan osallistui kolmetoista voimamiestä. YK:n hätäaputoimisto on avoimesti tiedottanut, kuinka suurin osa avustustarvikkeista on jäänyt välille pääsemättä perille suunniteltuun siviilikohteeseen Gazassa – joko rauhanomaisesti nälkäisten ihmisten toimesta, tai väkisin aseellisen toiminnan seurauksena. Kuinka ollakaan, pyhäjärviset kunnostautuivat tässä voimaa ja tekniikkaa vaativassa lajissa. Kuvakin oli taas vaihteeksi otettu jutustamme somekäyttöön, asiasta sopimatta
Eskarissa piti aina välillä laittaa tehtävät jäähylle ja ottaa myöhemmin uudelleen esille. – Aamupala on lapsille valmiina. – Tapio oli nuori opettaja silloin, kun itse olin koulussa, Tero sanoo. Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Lämmin kesäloma on tulossa päätökseensä, ja koulut alkavat taas. Ekaluokan aloittava Aaro Pikkarainen harrastaa metsästystä ja liikuntaa. – Ja minun ope! lisää 9-vuotias isosisko Seela. Aaro halusi niin täydellistä jälkeä. Peruskoulussa opiskellaan erilaisia oppiaineita, joita kolmoselle menevä Seela tietääkin jo paljon. Tästä on helppo jatkaa nyt myös Aaron kohdalla. On saatu kuhaa, ahventa ja haukea. – On sellainen kirja, jossa on englantia. – Englantia on ollut kans vähäsen, mutta osaan sitä jo itse. On hankittu kyniä, kumeja, sisäkengät ja vaatteita. Koulunkäynnin pitäisi sen perusteella olla helppoa, mutta Aaro vaatii itseltään paljon, kuvailee Satu. Seelan mielestä Hannamari on tosi hyvä ope, koska tämä on niin rauhallinen. Heillä ei ole ihan tavallisimmat kouluaamut, sillä he lähtevät kouluun kotoa kahdestaan. Satu näkee hyvänä asiana sen, että Hannamari jatkaa Aaron opettajana. 5 Mitä kuuluu. Seela vastuullisena isosiskona auttaa tarvittaessa vaatteiden ja muiden asioiden kanssa. Ykkösluokkalainen Aaro Pikkarainen on päässyt nauttimaan kesästä uistellen ja uiden. – Laskettiin eilen, mitä on 80 plus 80, ja Aaro osasi sen, kehuu Seela. – Koulussa on matikkaa, äikkää, ymppiä, liikuntaa, uskontoa, listaa Seela. LUKUVUOTEEN ON valmistauduttu ostamalla koulutarvikkeita ja vaatteita. – Santtu, Joona, Teemu, Aksu, Lenni, luettelee Aaro. Aaro ja Seela ovat reipas sisarusparivaljakko. – Nyt ne matikan tunnit sitten alkavatkin, Satu sanoo. Aaro huolehtii, että valot tulee sammutettua. – Aiemmin Hannamari oli meille uusi henkilö, mutta nyt olemme oppineet tuntemaan hänet. KOULUSSA ON Aarolle paljon kavereita. Koulutiellä auttavat pojan rauhallisuus ja keskittymiskyky. Uiminen on parasta kesässä, Aaro tuumaa. – Jos ajattelee Aaroa koululaisena, niin hän on rauhallinen kaveri ja keskittymiskyky on ikäisekseen huippu. Kun Aaro lähti eskariin ja Seela kakkoselle, niin herätin nämä ennen kuin lähdin itse töihin, Satu kertoo. Aaroa ei peruskoulun aloittaminen jännitä. Kerran puhuin kotona jotain siansaksaa, ja iskä sano, että se oli oikeasti jotain englantia. – No se ei haittaa! Aaro tuumaa. – Kouluun kuuluu läksyjen tekeminen. – Hän on sellainen tarkan työn tekijä. Äiti Satu Pikkarainen kertoo, että Aaro oppi aakkoset ja lukemisen taidon esikoulun aikana. – Se on ollut isilläkin opena, Seela kertoo. – Minä ja Tero lähdemme aikaisin töihin, joten emme ole laittamassa lapsia kouluun. – Kesällä olen uinut ja käynyt kalassa, uistellut. Hannamari Piiponniemi oli aiemmin Seelan opettajana. Myös Aaro osaa jo englantia. Aaron luokalle on tulossa pari tuttua eskarista. – Halusin, että olis sama ope kuin Seelalla oli. Matikkaakin on harjoiteltu. Tero lisää, että Aaro pelaa videopelejä, joissa kuuluvaa englannin kieltä Aaro sitten toistaa. – Minä osaan satalaskuja, Aaro toteaa. Sitten he odottavat, että puhelin hälyttää pukemaan ulkovaatteita ja sen jälkeen ulos odottamaan linkkua. Siinä kirjassa lukee englanniksi, että sinä olet ankka, Aaro kertoo. Isä Tero Pikkarainen muistaa, että Laakso opetti hänelle ainakin uskontoa, liikuntaa ja teknistä työtä. Hannamarin saaminen opettajaksi oli myös Aaron henkilökohtainen toive. Tapio Laakso on jatkossa Seelan opettaja. Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Joonas Kärkkäinen Aaro on leikkisä Aaro on leikkisä kaveri kaveri – ekaluokalle lähtö – ekaluokalle lähtö ei jännitä ei jännitä Nimi: Aaro Pikkarainen Ikä: 7 vuotta Perhe: isi, äiti ja sisko Seela Harrastukset: jääkiekko, metsästys Lempiväri: musta Lempiruoka: hernekeitto EKALUOKALLA ALOITTAVALLE Aaro Pikkaraiselle kuuluu hyvää. Eskarin jälkeen luokat on sekoitettu ja ykköselle tuleekin uusi luokka. Seela ja Aaro tietävät, että aamulla syödään, puetaan ja pestään hampaat. Siellä on välitunteja, jossa kavereiden kanssa voi pelata sählyä, tietää Aaro
Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. – Juoksukisoissa Kimmo pamautti pyssyllä, Aaro kertoo ikäreistä. – Aaro on kohtelias ja reipas nuorimies – aina mukana, kun tarvitaan apua, Tero lisää. – Jos äiti ja isi on jäljessä, me pysäytetään pyörät tien varteen ja ruvetaan tekemään taukojumppaa, Seela sanoo. Jatkoa edelliseltä sivulta. Pari kertaa linja-auto onkin jättänyt tulemassa. – Rauhallinen, iloinen, aina suupielet ylöspäin. Oli kyllä semmoinen keli, että tuntui itsestäkin hurjalta, kertoo Tero. – Seela onkin kysynyt, että miten sellaiseen ammattiin voi päästä. KUN KOULUT on käyty, valmistutaan ammattiin. Seela taas haluaisi olla hammaskeiju. – Leikkisä ja ahkera, sanoo Seela. – Nyt kun Aaro ei ole enää eskarissa, linja-auto ei enää hae pihasta, vaan lasten tulee kävellä ison tien varteen, Satu kertoo. Hän kantaa puita saunalle ja hakee postin. Kun Aaro oli neljä vuotta, niin Aaro oli kolme tuntia passissa kaatosadepäivänä. Hän saa vieraidenkin kanssa leikin keksittyä, kuvailee Satu. Hiihtämistä on helppo harjoittaa ihan kotipihalta lähdettäessä. MINKÄLAINEN KAVERI tämä Aaro sitten onkaan. Kerran linja-auto hajosi ja sitä korvannut taksi unohti hakea Rannankylässä asuvat Pikkaraiset. – Aaro on ollut nelivuotiaasta saakka mukana Komun-Rannan metsästäjissä. Metsästyksen lisäksi harrastuksiin kuuluu liikunta jääkiekkoa pelaten, hiihtäen ja ikäreissä kilpaillen. Moni vanhempikin on sanonut, että Aaro on hyvä leikkikaveri. 6 – Käyn Pyhännällä töissä ja aina Kärsämäen kohdalla soitan autosta, että onhan kaikki hommat hoidettu, Satu kertoo. Tero Pikkarainen, Seela, Aaro ja Satu Pikkarainen lähtevät uuteen lukuvuoteen hyvillä mielin. – Meillä onnistuu hyvin lähteä yhdessä kouluun, mutta jos linkku ei tulekaan, niin sitten tuntuu vähän pelottavalta, kuvailee Seela. Ennen hiihtokautta Aaro ja Seela ovat kisanneet ikäreissä. AARO HARRASTUKSIIN kuuluu metsästys. – Kyllä me ihan joka hirvenmetsästyksen aloitukseen lähdetään. Vanhemmat juoksevat ja lapset ovat mukana pyörillä. – Mä hävisin pisteellä, että olisin ollut kakkonen. – Entä miten pääsee joulupukiksi. Tästä herää Aarolle ajatus. Siihen asti, kun nuotiossa riitti puita, niin oli mukavaa. Kyyhkymetsällä Aaro on ollut viisivuotiaasta lähtien. – Aaro onkin sanonut pienestä pitäen, että hänestä tulee sama kuin isästä, Satu kertoo. – Minulla on neljä pokaalia: kaksi jääkiekosta ja kaksi hiihdosta. Tero ylläpitää Rannankylän valaistua latua, johon pääsee nopeasti kotoa. Lapset käyvät lenkillä myös vanhempiensa kanssa. – Haluan olla sähkömies, Aaro vastaa kuin apteekin hyllyltä. Joko Aarolla on tiedossa, mitä hän haluaisi tehdä isona. Tero Pikkarainen, Seela, Aaro ja Satu Pikkarainen lähtevät uuteen lukuvuoteen hyvillä mielin. Aaro kerää taskurahaa tekemällä kotitöitä. – Mä olin kakkonen kaikista kilpailuista, Seela kertoo ylpeänä. – Kun saa pokaaleita, Aaro tuumaa nopeasti. Rauhallinen, iloinen, aina suupielet ylöspäin. – Oon hakenut kyyhkyt, Aaro lisää. Tässä tilanteessa lapset osasivat soittaa vanhemilleen. Jääkiekossa on myös kiva tehdä maaleja, Aaro jatkaa. Silloin kun ollaan hirvipassissa, niin metsästysukot puhuu mulle, Aaro avaa harrastustaan. Jos olisin voittanut viimeiset ikärit, olisin ollut kakkonen, Aaro kertaa kilpailukauttaan. Aarolla on oma radiopuhelin, jonka kautta metsästäjät kysyvät, miten Aarolla menee. Terolla on käytössä Reolinkin valvontakamera, josta hän saattaa katsoa, että pääseväthän lapset bussiin. Moni vanhempikin on sanonut, että Aaro on hyvä leikkikaveri. – Niin ja varmaan myös se, että saa luistella ja pelata, nauraa Satu. – Persoonallinen ammattivalinta, Satu naurahtaa. Pitääkö meidän hiipiä joulupukin maahan, kun isi ja äiti nukkuu. Metsästysseura on ottanut tosi hyvin huomioon sen, että passissa on mukana pikkuinen ihminen. Aaro metsästää isänsä kanssa. Hänet on aina huomioitu hyvin, kiittelee Satu. Mikä on jääkiekossa parasta. Isä Tero on sähköasentaja. – Oon nähnyt lintuja ja ruokkinut kyyhkyjä
Lapinkosken Eeli oli aiemmin joukkueen valmentaja, mutta hän lähti nyt armeijaan. Herään aamulla ja ihan rauhassa katson, mitä alan päivällä tekemään. Miesten joukkueella on pelejä ja treenit vähintään kerran viikossa. Alunperin liikuntaharrastusten pariin Anton päätyi jo 2-vuotiaana. Sitten pesäpalloa pelanneella saattaa tarttua aika hyvin kiekko jääkiekkomaalivahdin räpylään, kuvailee Anton. Jalkapalloa Anton on pelannut aikanaan junioireissa. Väsymystä ei ole tullut vastaan. – Miesten sarjassa on vahvempia ja kovempia vastustajia kuin aiemmin. Sitten laji oli tauolla, mutta nyt, kun miesten joukkue tuli, päätin mennä mukaan. Hän harrastaa useampaa eri lajia ja toimii niiden lisäksi junnujen futisvalmentajana. Jos paikat tuntuvat olevan jumissa, venyttelen vielä iltaisin. En suunnittele päiviä etukäteen, Anton avaa. Paljonko Antonille tulee siis liikuntaa viikossa. Meitä oli vastassa kova joukkue. Antonilla on myös yleisurheilutaustaa. – Haluaisin tehdä töitä urheilun ja liikunnan parissa. Palautumista ja jaksamista varten syön kunnolla, juon paljon nesteitä ja välillä otan magnesiumtabletteja kramppien estämiseen. – Vanhemmat veivät minut jäähallille kiekkokouluun. Otin siitä pelistä talteen asioita, joissa ei onnistuttu. Valmetamispesti on ollut mieluinen. – Viime viikolla meillä oli peli ja hävisimme. – Ihan hyvin olen saanut ajan riittämään. Hyvin on mennyt ja maalejakin tullut, kertoo Anton. Anton on pitkän linjan liikuntaharrastaja, jolle eritoten tämä kesä on ollut täynnä urheilua. – En ole laskenut, mutta ainakin se 20 tuntia tulee, miettii Anton. Esimerkiksi jos aloittaa tenniksen tyhjästä ja huomaakin parin viikon päästä, että on kehittynyt lajissa, niin onhan se hienoa nähdä. – Kyllä monipuolisuus lajeissa on aina hyvä. Eeli kysyi minua valmentajaksi ja lähdin hommaan mukaan. Harjoitteita joutuu mahdollisesti myös muuttamaan lennosta treeneissä, jos paikalle ei saavu porukkaa kuten odotettiin. Työpaikkanikin on urheilun parissa, sillä valmennan Pohdin P12-junioreita jalkapallossa. Tämän kesän lajiuutuus Antonille on tennis. – Alle 18-vuotiaille liikuntasalivuoro on ilmainen, joten pelasimme viikossa aina kuusi tuntia. Kesällä saattoi olla siten, että ensin valmensin P12-junnuja, sitten vedin miesten futistreenit ja siitä menin vielä sählyyn. VAIKKA URHEILUA on paljon, Antonilla on sen parissa myös vapautta. – Minulla on kalenteriin merkitty treenit ja salivuorot, mutta jos minulla ei ole mitään varmaa tiedossa, niin sitten laittelen kavereille esimerkiksi viestiä, että "hei, mennäänkö pelaamaan rantalentopalloa". Tänä kesänä olen pelannut futista, sählyä, tennistä, beach volleyta, koripalloa ja käynyt salilla. Monipuolisuus on liikuntaa harrastavan etu. Silloin huomaa jaksavansa paremmin. Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. 2-vuotiaasta lähtien olen jääkiekkoa pelannut ja sen myötä on tullut useampia lajeja. – Jos on treenit peliä edeltävänä päivänä, niin silloin tehdään valmistavat harjoitukset siten, että myös seuraavana päivänä jaksaa pelata. Sählyvuoro taas on Pohdin jääkiekon varaama vuoro, käyn siellä, jos pelaajia tarvitaan. Vapaa-aika urheillen – kehittyminen motivoi liikkumaan lisää Anton Karvosella on ollut urheiluntäyteinen kesä. Olen pärjännyt silti hyvin. – Pelasin P12-ikäisenä ja nuorempanakin. Etukäteen tulee suunnitella oikeastaan vain P12-treenit. Koripallovuoro on taas lukioporukan yhteinen. Anton pelaa Pohdin uudessa miesten jalkapallojoukkueessa. Viikon varrelta Joonas Kärkkäinen Anton Karvonen pyrkii siihen, että voisi tehdä työuransa liikunnan ja urheilun parissa. Junnujen treenien suunnitelussa otetaan huomioon esimerkiksi aiemmat pelisuoritukset. Joka toinen viikko on kahdet treenit. Esimerkiksi jääkiekkoilija voi olla hyvä golfaamaan, koska lyönti lähtee niin hyvin. – Välillä on ollut jumeja ja revähdyksiä, mutta silloin olen huilannut. – Osan porukasta tunsin jääkiekon kautta, olen nähnyt junnuja hallilla. 7 – HYVIN on kesä mennyt, on tullut paljon urheiltua, vastaa 17-vuotias Anton Karvonen kesäkuulumisten kyselyyn. Urheilu antaa Antonille paljon. Jos alkaisin nyt menestyä jossain tietyssä lajissa, se voisi olla myös yksi vaihtoehto tehdä uraa. Liikunnanopettajan työ voisi olla yksi mahdollisuus. Näitä lähdetään sitten kehittämään treeneissä. Siitä otettiin videoitakin ja kaikkea. – Valmentaminen on minulle uusi juttu. Minulla on piirinmestaruuskisoista 2 kilometrin juoksun voitto. MINKÄLAISIA TULEVAISUUDEN suunnitelmia Antonilla on liikunnan saralla. Pelaajissa on myös kaverin pikkuveljeä ja tälleen. – Vanhemmat hommasivat mailat ja kutsuin kavereita mukaan pelaamaan. Tennistäkin pelaan sen kuusi tuntia viikossa. – Koulun salissa olen kesällä ollut liikkumassa melkein joka päivä paitsi perjantaisin. – Liikkuminen ja siinä kehittyminen on mukavaa. – Tänä kesänä olen pelannut futista, sählyä, tennistä, beach volleyta, koripalloa ja käynyt salilla. – Kesällä liikkuminen ylipäätään auttaa jääkiekkoilijaa tulevaan kauteen. Antonilla tulee liikuntaa yli 20 tuntia viikossa. – Silloin kun täällä pidettiin yleisurheilukisoja, niin olin kova juoksemaan pitkää matkaa
Silloin alan piirtää tussilla talouspaperille kaikenlaisia kuvioita, Forss kertoo. Villa Johannan tupa, avara tila, antaa oikeutta tauluille. Näyttelyn laittoi pystyyn LotHar Kiinteistöjen hallituksen puolesta Tarja Forss. – Minun piti järjestää tämä näyttely jo viime kesänä, mutta sairastuin. MITEN NÄYTTELYN jatkoa on ajateltu. – Täällä oli siihen aikaan paljon lapsia. Joonas Kärkkäinen Näyttelyn järjestäjä Tarja Forss tekee itsekin taidetta. Näyttely on vielä pieni muisto pyhäjärvisille siitä, että hän on ollut täällä. Talossa asui Oton tytär, taidepiireissäkin tunnettu Eeva Gissler. Forss kokee Villa Johannan ainutlaatuiseksi miljööksi tauluille. Ajattelen, että Eeva olisi varmasti pitänyt tästä näyttelyideasta. – Ihmiset tunsivat Eevan hyvin täällä. Hän oli ihmisrakas ihminen. Pohdin, että taulut pitäisi saada koottua yksiin ja laittaa paremmin näkyville. Eeva Gissler jätti taakseen kattavan taidekokoelman, joka pääsi nyt kaikkien ihailtavaksi. Esimerkiksi kuvaa siitä, minkälaista elämä on ennen ollut. Entisen TVL:n tallin vierestä löytyy Villa Johanna. Pyhäjärven Veteraani Vekottimine, Hollannin kotimuseon, Villa Johannan sekä Pyhäjärven KolmiKannan järjestämä tapahtuma vietettiin hyvässä säässä, ja jo tapahtuman alkamisesta lähtien paikalle saapui mukavasti väkeä. Nyt päätin tempaista – vaikka on ollut hellekelit, niin olemme kantaneet tauluja tänne yötä myöten! Tuntui todella upealta, kun lopulta saimme taulut tänne seinille. Teoksia on muun muassa Pertti Jatkolalta ja Erkki Vuohtoniemeltä. Hän piti kesäisin aittansa auki ja järjesti suuria seuroja, Forss miettii näyttelyn mielenkiintoa pyhäjärvisten silmissä. Hänet taidettiinkin valita joskus vuoden Kesäpyhäkkääksikin, Forss taustoittaa. Hän piti kesäisin aittansa auki ja järjesti suuria seuroja. Seiniltä löytyykin myös Jatkolan suvun itse maalaamia tauluja. Villa Johannan tilassa taulut pääsevät oikeuksiinsa, näkee Forss. Forss toivoo, että näyttely antaa kävijöilleen ahaa-elämyksiä. Ihmiset tunsivat Eevan hyvin täällä. Kuvassa hänen takanaan talouspaperiin tussilla piirrettyjä, intuitioon nojaavia teoksia. – LotHar Kiinteistöjen toinen omistaja on poikani Harri Lapinoja. – Olen järjestänyt paljon näyttelyitä, mutta juuri täällä teoksilla on oikeasti sanomaa. Sanoma syntyy siitä, kun saman suvun keräämää ja tekemää taidetta laitetaan yhteen paikkaan. Makkarat ja letut maistuivat Tulenliekki-orkesterin esiintyessä. Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Lapinoja osti talon ja taidehelmet jäivät heille. Isoäitini oli Vilhelmiina Sammallahti. Takan luota löytyy vanhoja valokuvia, joissa näkyy myös Forss lapsena. Mukana on myös Matti Korhosen tauluja, joita hän teki aikanaan Gisslerille. Omaiset jättivät hänen omistamansa taulut ja muut teokset hänen kotitaloonsa. – En osaa vielä sanoa. Kulttuuripäivä kiinnosti – Eeva Gisslerin muistonäyttely toi taideaarteet esille Viikon varrelta Kirkonkylän Syksyinen Kulttuuripäivä avasi pyhäjärvisten silmille ensi kertaa Eeva Gissleriltä jääneet taidekalleudet. Tulenliekki-orkesteri tarjosi yleisölle vanhempaa tanssimusiikkia. Tämänvuotisen Kulttuuripäivän yhteyteen rakennuksesta löytyi Eeva Gisslerin muistonäyttely. Gissler menehtyi vuonna 2020, ja jätti taakseen mittavan taideperinnön. Lähdemme takaisin Vantaalle, mutta jos ihmisillä riittää kiinnostusta, voimme yrittää pitää näyttelyä auki, Forss pohtii. – Tauluja oli talossa siellä täällä seinillä. – Peräkamarin seinällä on minun omia taulujani, joita teen, kun puhun puhelimessa tyttäreni kanssa. 8 KIRKONKYLÄLLÄ VIETETIIN Syksyistä Kulttuuripäivää viime lauantaina. Villa Johanna on 1895 valmistunut talo, jossa myös Forss vietti aikaa lapsuudessaan. – Jotain uutta, mutta myös jotain vanhaa. – Halusin näyttelyllä kunnioittaa Jatkolan perintöä. Jatkolat ovat lähtöisin Sammallahden suvusta, ja itse olen kyseisestä suvusta. Talon vintillä oli silloin jännä seikkailla, hymyilee Forss. Hän osti Savilahden talon kirkonkylältä – talo oli Otto Jatkolan rakentama. Kamarista löytyykin kymmenen pientä taulua, joita ei kaukaa arvaisi kehystetyiksi talouspapereiksi
– Etsimme sille sen arvoisen, sopivan paikan täällä seurakunnassa, missä se on kaikkien nähtävänä, Hänninen sanoi. – Hän oli täällä aikoinaan Matkahuollossa baarissa töissä. Ikoneissa kuvataan Kristusta, Jumalanäitiä, pyhiä ihmisiä, enkeleitä tai kirkollisia juhlia ja ne ovat ikään kuin ikkunoita pyhien seurakuntaan. Seurakunnan puolesta ikonin oli vastaanottamassa seurakuntapastori Heli Hänninen. Heittolan Komujen sukuseura lahjoitti Pyhäjärven seurakunnalle ikonin Heittolan Komujen sukuseura lahjoitti Pyhäjärven seurakunnalle Kazanin Jumalanäiti -ikonin, jonka on maalannut Kerttu Komu. Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Eeva Gissler jätti taakseen kattavan taidekokoelman, joka pääsi nyt kaikkien ihailtavaksi. Sitä hän piti vuosikymmenet, Anita Laitinen sanoi. – Kerttu on mahoton lentopallofani. Nyt meillä kun oli tämä sukukokous ja sukujuhla, niin hän halusi että sukuseura lahjoittaa seurakunnalle tämän ikonin, Kaarina Majava kertoi. Ikonien tehtävänä on johdattaa rukoukseen. Luterilaisen seurakunnan jäsenistöön kuuluu myös Karjalan evakkojen jälkeläisiä, joilla on ortodoksiset juuret. Hänellä oli vakiopaikka ja hän kävi katsomassa kaikki Tiikereiden ottelut, jopa ulkomailla asti, Kaarina kuvaili. Kerttu Komun vuonna 2001 maalaamassa Kazanin Jumalanäidin ikonissa Jeesuslapsi seisoo Neitsyt Marian edessä. Kihupäivien aikaan järjestetyssä sukukokouksessa väkeä oli koolla 82 henkeä. Kokkolassa hänellä oli oma kioski. Sukuseurasta ikonia lahjoittamassa olivat Jukka Tikanmäki, Kaarina Majava ja Anita Laitinen. Hän on 93-vuotias, meidän suvun vanhin. 9 KERTTU KOMU lahjoitti maalaamansa Kazanin Jumalanäiti -ikonin Heittolan Komujen sukuseuralle. IKONIT OVAT kuuluneet varhaiskirkon ajalta saakka ortodoksiseen perinteeseen. Heittolan Komujen suku on laaja. Kuvassa vasemmalla Kaarina Majava ja oikealla tilaisuuden juontanut Jemina Tikka. – Kerttu Komu on näitä Heittolan Komuja, lähtöisin Tuomelasta. Ikonilahjoituksen otti seurakunnan puolesta vastaan seurakuntapastori Heli Hänninen (toinen vasemmalta). – Tähän luterilaiseen kulttuuriinkin on tullut ikonien maalaaminen, Hänninen pohti. Jaana Koski Kerttu Komu (keskellä), lahjoitti maalaamansa Kazanin Jumalan Äiti -ikonin sukuseuralle, lahjoitettavaksi edelleen Pyhäjärven seurakunnalle. Ikonimaalauksessa noudatetaan perinteisiä malleja ja kaavoja. Majavan ja Laitisen lisäksi ikonia lähti seurakunnalle toimittamaan myös sukuseuran puheenjohtaja Jukka Tikanmäki. Kerttu asuu Kokkolassa itsenäisesti ja on maalannut paljon ikoneita. Ari Lempiäinen Kulttuuripäivä kiinnosti – Eeva Gisslerin muistonäyttely toi taideaarteet esille Tulenliekki-orkesteri tarjosi yleisölle vanhempaa tanssimusiikkia
25.6.2025 Ol. mennessä Marialle 0407088975 tai maria.lamsa@ evl.fi Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi kesätauolla 31.8. Nähtiin, että vastuumme kulkee kahdella tasolla. Tämän ei pidä johtaa siihen, että voin sanoa ja tehdä mitä vain, kaiken saan anteeksi. Kaikki sanamme rekisteröidään. (Tuiran srk) ja Soini Olavi Kumpulainen 86 v. asti PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 messu Pyhän Ristin kirkossa. 70 1955-2025 Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 26.7.2025. Pyhäsalmen kotihoidolle tiimi 1, 2021 syksyyn asti ja tiimi 2, 2024 kevääseen asti. 24.3.2029 Kiuruvesi k. Pursiainen o.s. MUUTA PUOLUSTAJAA ei ole eikä tarvita, kuin Jeesus Kristus. Siksi katsottiin parhaaksi kristillisen kielenkäytön sana Kilvoitus. Pyhäjärvi Hetkenä aamun varhaisen tuli luoksesi rauha ikuinen vaik puhdasta kultaa sydän ois, se kuitenkin uupuu ja sammuu pois. Esikouluun lähtevät perheineen kutsutaan, mutta avoin muillekin koululaisille. Siunaus on toimitettu läheisten läsnäollessa 1.8.2025 Tampereella. 7.7.2025 Tampereella Päivänä kauniin kesäisen, hiljeni sydän kultainen. Kiitokset koko Järvenhelmen Niittysaaren hoivahenkilöstölle. Sunnuntai 10.8. Mistä saamme silloin puolustajan, asianajajan joka valvoo asiaamme. Lähtösi vaikea kestää on, surumme suuri ja sanaton. Lämmin kiitos osanotosta. Huomenna se voi olla myöhäistä. 20.6.2025 Kaivaten Martti ja Anna perheineen Pertti ja Aino perheineen Sukulaiset ja ystävät Levolle lasken Luojani, armias ole, suojani. Rukousilta klo 18 rukoushuoneella OLET TERVETULLUT TILAISUUKSIIN! PUHELINHARTAUS 020 6582 698 Väinö Viikilä HELLUNTAISEURAKUNTA Rakkaamme Elli Katri MARIN ent. Rakkaamme Helena Marketta LAAMANEN o.s. Virikkeenä on Matteuksen evankeliumin viidennen luvun jae: ”Jos on mahdollista ja teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa”. 2) Vastuu Jumalan edessä. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi SU 10.8. Jos sijaltain en nousisi, Taivaaseen ota tykösi. klo 17.00 koulutielle siunaaminen Pyhän Ristin kirkossa, kahvija mehutarjoilu. Torstai 14.8. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. Teemaana on ollut: Vastuumme teoista ja puheista. 1) Maallinen vastuu. klo 9.00-12.00 perhekerho päiväkerhon tiloissa, ei ennakkoilmoittautumista. 10 SEURAKUNNASSANI ON vietetty lähimmäisyyden viikkoa. Hän on puolustajamme Isän edessä. 31.1.1935 Pyhäjärvellä k. Päivätilaisuus klo 11 TI 12.8. Ahonpää s. (9. Rakkaamme Erkki Matti KAURANEN s. USEIN AJATELLAAN, että minä voin puhua ja sanoa mitä vain. Pahan puhuminen katkoo ihmissuhteita, myrkyttää välejä, tekee elämän sietämättömäksi. klo 10.00 gospel-jumppa srk.keskuksessa, vapaaehtoinen maksu yv:lle. klo 12.00 pyhäkoulu rauhanyhdistyksellä. Äitiä mummoa isomummoa muistaen Paula perheineen Irja ja Reijo perheineen Jouko ja pojat Jani ja Jukka Kaivaten ja muistaen Ellin sisarukset sekä kummilapset perheineen Sukulaiset ja ystävät(Pursiainen suku) Sukulaiset ja ystävät(Marin/Saastamoinen) Ystävät, tuttavat sekä Hiidenkylän naapurit Kiitokset yhteistyöstä ja avusta Elli Marinin kanssa toimineille. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 messu Pyhän Ristin kirkossa. Olitpa kuka tahansa: Pippi tai pappi, kanttori tai seurakuntamestari, olet vastuussa sanoistasi. Sunnuntai 17.8. Jokainen on sanoistaan ja puheistaan vastuussa oikeuslaitokselle. Tiistai 12.8. Kerran vastaamme niistä Jumalan edessä. ALOITA TAISTELU, kilvoitus, tänään. Keskiviikko 6.8. Mitään vastuuta ei ole olemassa. Armas Kumpulainen, eläkkeellä oleva rovasti Heinola Seurakunnat Seurakuntatiedot Sunnuntain Sana Hautaan siunattu: Jukka Sauli Häkkinen 58 v. Kahvitus. Meidän tulee asettua taisteluun kaikkea pahaa vastaan, kielen synnit etunenässä. Ensi syksyn 3–5-vuotiaiden päiväkerhoon ilmoittautuminen 7.8. Kiittäen ja kaivaten Raili ja Kai Ulla ja Harry Ira ja Vili Tuovi Sukulaiset ja ystävät Eläkää rauhassa kaikkien kanssa Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Niemelä s. (10. klo 18.00 kädenlyöntiseurat Pyhän Ristin kirkossa, seurapuhujina Eija Nivala Ylivieskasta, Risto Pentikäinen Kiuruvedeltä ja Mirva Ahola. Arjen Avuxi työntekijöille, Arjan ruokalan henkilökunnalle sekä taksikuskeille. 14.11.1945 k. Vihainen puhe, nyrkin heristely, on helposti kunnianloukkaus, josta oikeus tuomitsee. Lämmin kiitos Erkkiä hoitaneille. Tämä sana vei pohtimaan syvällisesti, miten me ihmiset vaikutamme teoillamme ja erityisesti puheillamme toisiin ihmisiin
Kun vanhempamme luopuivat tilanpidosta, he jäivät asumaan itse rakentamaansa taloon Kiusalaan. Vesirajan tuntumassa ranta-alpilla riittää vettä kastelematta. Hän oli perustamassa Pyhäjärven ensimmäistä kylätoimikuntaa, Lohvan kylätoimikuntaa vuonna 1982. Pojan ensimmäinen savotta oli Ruokopuron takana Pessalan metsästä: "Isällä oli vanhempi hevonen Leimu ja minulla oli nuorempi Helmi. Tätä kirjaa lukiessamme on kuin isän äänen kuulisi. Antti oli aktiivisesti mukana Kansallis Meijeri Osuuskunnan toiminnassa ja paikallisen Osuuspankin hallintoneuvostossa. Vuosien kuluessa se on levittäytynyt ja nykyisin keltainen kukkiva kasvusto koristaa rantaa. Isämme muisto säilyy ikuisesti mielissämme ja Kiusalan asuintanterella. Vein rantapenkkaan varmaan kymmenkunta harvaan, Pekka Komu kertoo. Isä oli ollut pienen ikänsä kova jutunkertoja, jonka seurassa viihtyi hyvin. – Tämähän oli minullakin tämmöinen sattuma, että minä sen istutin tuonne. Siellä pikku Valmetti ja maamoottori pörisevät joka kesä rakkaan isämme muistoksi. ISÄMME POIKAVUOSIEN elo tiettömien taivalten takana on ollut vaatimatonta ja vaatinut paljon fyysisiä ponnisteluja, joita me nykyajan ihmiset emme enää oikein osaa käsittää. Vasta siinä vaiheesa miehet olivat hoksanneet jekun, eikä yksikään ollut tarjonnut tiperoaan uuteen lypsykoneeseen.” ISÄMME MENI naimisiin vuonna 1963 äitimme Elvin kanssa. Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Tarvittaisiin neljä ainakin!" Sinnehän mäntiin navetalle asentajan perässä muka avuksi. Nuoripari asui Kiusalassa pienviljelijäperheenä, johon kuului myös Armas-vaarimme, isän isoveli Vilho (Ville) ja pikkusisko Pirkko. Jaana Koski Pekka Komua ilahduttaa heidän Tuoriniemen mökillään kasvava ranta-alpi. Metsätöiden, hevosja karjahommien lisäksi häntä ovat kiinnostaneet monenlaiset koneet ja vempeleet, joita hän myös itse osasi rassata ja korjata. Isämme osasi ottaa asiat rennosti isännyydestä luopumisen jälkeen. Isämme oli aina hyvä kertomaan mukaansatempaavalla tavalla menneistä ajoista. ISÄN TOIVE on ollut aina saada elää Kiusalassa vanhuuttaan elämänsä loppuun saakka. MEIDÄN RAKAS isämme oli kaikinpuolin hieno mies, vaikkakaan ei kouluja käynyt. Antille ja Elville syntyi kaksi lasta, Kirsi 1965 ja Janne 1967. ANTTI-ISÄMME ON ollut koko elämänsä ajan työteliäs, sanavalmis ja sosiaalinen oman kylän ja pitäjän mies. Isän ja äidin sinnikkään työn ansiosta karjakoko kasvoi, peltoja metsämäärä lisääntyi. Ilman isämme kaltaisia ihmisiä ei Suomea olisi sotien jälkeen saatu siihen kuosiin, mitä se parhaimmillaan oli 1980-luvulla. In Memoriam Vieraskynä Lapset Kirsi ja Janne Muistoissamme, Kiusalan Antti Antti Kumpulainen 1935–2025 Antti Kumpulaisen lapset Keltaiset kukat rannassa ilahduttavat Lukijan kuva – SE oli kukkapenkissä ja kun se levis, minä otin sen pois. Maito oli patenttikorkillisessa lasipullossa monen monituisen villasukan sisässä, ettei se jäätyisi." Isän nuoruusvuodet Kiusalassa hujahtivat nopeasti töitä tehden, mutta myös yhdessä kyläläisten kanssa monenmoisissa riennoissa ja reissuissa. Se oli mehtävirman savotta, ei sitä itelle tehty. Pekka Komun kotialbumi Ranta-alpi viihtyy Pekka Komun perheen mökkirannassa. 11 RAKAS ISÄMME Antti Kumpulainen, Kiusalan Antti, syntyi, eli ja kuoli vedenjakajalla. Kolmesta kuuteen oli koulua, jatkoluokilla. Eväänä oli useasti sianlihaa, enimmäkseen läskiä voileivän välissä. Isämme oli myös pitkään Pyhäjärven sosiaalilautakunnassa turvaamassa heikompiosaisten ihmisten elämäntilanteita. Sanoin että en minä jaksa teitä hoitaa. Isämme osallistui kaikenlaisiin maatalon töihin vielä sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin niin pitkään kuin terveys antoi myöten. ISÄMME OLI aktiivinen toimija kotikylällä Lohvanperällä ja koko Pyhäjärven pitäjässä. Maatila kasvoi ja monenlaista uutta kokeiltiin ennakkoluulottomasti. Siellä kuljettiin kotoa käsin. Sydämen sivistys ja laaja mielenkiinto monipuolisesti erilaisiin asioihin tekivät hänestä oivallisen esikuvan, niin tärkeän ihmisen meille kaikille. Kyläkirjassa kertoili Antti lypsykoneen tulosta Kiusalaan: “Kun traktorihuoltaja Henry Rajalin toi Kiusalaan ensimmäisen lypsykoneen 1962, hän kysyi: "Onko talossa kortteerimiehiä. Isä reissasi myös mielellään pitkin poikin Suomea lastenlasten kanssa. Lämmin kiitos kaikille kirjan tekoon osallistuneille kyläläisille! Kyläkirjasta voisi nostaa monta hyvää muistelua. Isä ja äiti tekivät kaupat Kiusalasta ja isännyys siirtyi heille 1970. Isämme on ollut aina monipuolinen työn tekijä. Parireet oli kummallakin. Isämme on aina lämmöllä ja sydämellisesti huolehtinut kaikista läheisistään, monenlaisissa arkisissa tilanteissa. Pirkon mentyä naimisiin, Kiusalaan jäi vielä Armasvaari ja Ville. Kuva on tänä kesänä otettu, jonku noista lapsista, Pekka kertoo. Matkoista on paljon hauskoja reissumuistoja. Aamupäivä oltiin savotassa ja iltapäiväksi ennätin vielä kouluun. Vuonna 1945 vaarimme Armas Kumpulainen muutti perheineen Lohvanperälle Haudanlammen rannalle, Kiusalan tilalle. Antin sisaruksista Pekka (Armas) ja Kirsti olivat jo lähteneet maailmalle. Hän aloitti ulkomailla ja kotimaassa reissaamisen. Maitohuoneessa asentaja käski heittää housut nilkkoihin, kun olisi tarvis testata lypsykoneen imuteho. Isän hersyvä huumori ja hauska jutustelu on ollut iso voimavara, kun lapsuudessa olemme saaneet osallistua kaikenlaiseen työntekoon kotitilallamme Kiusalassa. Isämme jalanjäljissä meistä kaikista lapsista ja lapsenlapsista on kasvanut Kiusalan tantereita rakastavia, yksinkertaista maalaiselämää arvostavia ihmisiä. Isän avut, neuvot ja tietotaito on ollut iso henkinen perintö meille kaikille läheisille. Reissukavereina oli muun muassa paikallinen elohopeakerhon porukka ja isälle erittäin tärkeä Pyhäjärven Veteraani-Vekottimien joukko. Isä oli vuoden 2024 lopussa erittäin iloinen saadessaan käsiinsä painosta tulleen kyläkirjan. Isämme ja äitimme ottivat täyden vastuun Villestä, joka oli lapsena sairastanut vakavan keskikorvan tulehduksen ja tauti jätti jälkensä Villeen. Koulupäivinä ajettiin vain yhdellä hevosella, mutta muina päivinä kahdella. Isämme toimi aktiivisesti, jotta Lohvan kylä saatiin liitettyä Lähdevesi oy:n vesijohtoverkkoon. Siitä asti Antti-isämme on elänyt Kiusalassa elämänsä loppuun asti, juhannusaattoon 20.6.2025 saakka. Monet isän muistamat asiat ovat nyt tallessa tuleville sukupolville Lohvan ja Liittoperän historiikissa Kylät vedenjakajalla. Ville eli lähes koko elämänsä Kiusalassa. Valinta osuu nyt yhteen, joka hyvin kuvaa 1940-luvun kovaa työntekoa pienviljelijäperheen metsätöissä: Antti Kumpulainen muistelee, kuinka hän ajoi 1948 hevosella pölliä 12-vuotiaana. Antti syntyi 6.8.1935, päivälleen 90-vuotta sitten, suurperheeseen Torvelassa, Lohvanperän ja Liittoperän rajaseudulla. Torvelan Jalmari ja isä-Armas olivat ottaneet ajourakan. Ranta-alpia kasvaa myös luonnonvaraisena rannoilla, kosteilla niityillä ja lehdoissa, joten kasvupaikka on sille ominainen
JUHLAPUHEEN PITI Hannu Heinonen. JUHLAN YHTEYDESSÄ pidettiin napakka, virallinen sukuseuran kokous, jossa valittiin seuralle uusi hallitus, ja sen puheenjohtajaksi Jukka Tikanmäki. TILAISUUDEN JUONSI suvun nuori Jemina Tikka (Tuomelan Komuja). Olihan se ollut näky, kun Heittolan pienikokoinen, pussihousuinen Paavo isäntä oli latonut setelit rahapussistaan hölmistyneen maatalouskoneiden kauppiaan käteen. Kauniin kesäpäivän hyvä aloitus yhteisellä hiljentymisellä ja virren veisuulla. heinäkuuta. Hannun isoisä, Paavo Linnilä, muutti aikoinaan Kiuruvedeltä Pyhäjärven Lehmisaareen. Arkistokuva, Jaana Koski Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Erkki Kärkkäisen tervetulosanojen jälkeen ohjelma soljui Anita Laitisen esitellessä läsnäolijat sukukunnittain. Minäkin sain osallistua oman sukuni, Heittolan Komujen sukutapaamiseen Kihu-sunnuntaina 13. SUVUN VANHIN Kerttu Komu lahjoitti sukuseuralle oman maalaamansa Kazanin Jumalanäiti -ikonin. Pekka-eno istui vieressä ja kommentoi lopuksi joitakin kohtia. Isompi tapahtuma tulee olemaan 2028, jolloin enoni Väinö Komun syntymästä on 100 vuotta. LOPPUPUOLELLA ERKKILÄN Reetan tyttäret esittivät sanoin ja sävelin ”kevythistoriikin” Pekka Paavon pojan suvun laajenemisesta. VIRALLISTEN KILPAILULAJIEN lisäksi järjestetään yleisölle avoin, sammakkopelin ensimmäinen epävirallinen Suomen mestaruuskilpailu. Anita kertoi myös sukutietojen tämänhetkisestä tilanteesta. 12 Heittolan Komut koolla OSA MEISTÄ aloitti juhlapäivän osallistumalla kihutorin Jumalanpalvelukseen. Kesä on tunnetusti juhlien ja tapahtumien, sukulaisten ja ystävien, sekä vanhojen koulukavereiden tapaamisen aikaa. Hannu on tehnyt työja elämänuransa Yhdysvalloissa, mutta juuret ovat Heittolan Pekka Paavon pojan suvussa. Kouvalainen) Lukijat Heittolan Komut kokoontuivat Pyhäjärvellä kihusunnuntaina. Juhlavuoteen valmistauduttiin luomalla taidekävely ja Väinön tekemä graniittinen Pyhäjärvisen työn kunniaksi -patsasalue kunnostettiin ja on nyt kaunis kokonaisuus. Kenttäkeittiö takaa soppatykillä maittavan lounaan. PEKKA KOMUN muisteloita Vanhan Heittolan ajoilta luki Pekan Reeta sisaren tytär Leena Huttunen. Ja tämän jälkeen Heittoset kokoontuivat seurakuntakeskuksen tiloihin nauttimaan perinteisen pitoaterian. JUHLASSA MUKANA olleena, Pyhäjärviset vahvat juuret omaavana, Erkkilän Reetan keskimmäinen tytär Aurasta. Aiempi tapahtuma on ollut täällä vuonna 2017. OHEISOHJELMASSA ON lisäksi mahdollisuus karaoken laulamiseen ja tanssimiseen suurlavan parketilla. Lajeina on tikan-, kettinginja hevosenkengän heitto. Pyhäsalmen Suurlava piha-alueineen täyttyy huomenna, torstaina aamupäivästä alkaen pihapelien pelaajista. Sammakkopeli on Espanjassa hyvin suosittu peli, jossa heitetään pelivälinettä sammakon kitaa kohti. Lukijalta Vieraskynä Hilkka Lempiäinen (o.s. Menovinkki Vieraskynä Paavo Leskinen KESÄPÄIVILLÄ ON pitkä perinne, joiden runkona on perinteisten pihapelien ja -kilpailujen piirinmestaruuskilpailut. Hyvin syönyt juhlaväki siirtyi salin puolelle, jossa tilaisuus aloitettiin juhlavasti laululla Kymmenen virran maa. Erkki Kärkkäinen teki katsauksen esivanhempiemme aikaan. Suvi Ruotoistenmäki, joka on ollut ideoimassa ja valmistelemassa juhlavuotta, kertoi, että vuoden 2028 aikana on tulossa Väinön veistosten näyttely. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys on saanut toistamiseen järjestettäväkseen Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin kesäpäivät. Niissä kilpaillaan maakunnan yhdistysten välinen joukkuekilpailu sekä kussakin näissä lajeissa ratkotaan myös henkilökohtaiset piirinmestaruudet mitaleineen. Ohjelma jatkui pianisti Pia-Susanna Rautakosken ja viulisti Janne Jääskelän musiikkiesityksellä. Kesätapahtuma Suurlavalla pihapelien muodossa Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys järjesti Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin kesäpäivät Pyhäjärvellä myös kesällä 2017. Kertun toivomuksesta Sukuseura lahjoittaa sen edelleen Pyhäjärven seurakunnalle. Tuleviin vuosiin ”kurkistettiin” lahjoittamalla sukuun syntyneille uusille pienokaisille sukukirja
Joukkuetta jossa tytöt pelaavat on valmentanut Eeli Lapinkoski ja hänen lähdettyä armeijaan valmentajana jatkaa Anton Karvonen. Muita liikuntalajeja, olen liikunnanohjaaja koulutukseltani, niin tykkään pelata kaikkia lajeja. Tärkeää on huolehtia myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. heinäkuuta lajeina oli muun muassa pallonheittoa, turbokeihästä, kuulantyöntöä, keihäänheittoa, korkeushyppyä ja juoksua. Virolainen Juhani 67 3. sijalla 127 286,8 kilometrin yhteistuloksella, mikä tekee 27,2155 kilometriä asukasta kohden. Majava Olli-Pekka, Rasila Joona, 59 2. Valmentamisen lisäksi Arttu pelaa itsekin jalkapalloa. – Ehkä nelosdivari lasketaan harrastamiseksi. – Meillä ei ole omia tyttöfutisjoukkueita, mutta tyttöjä pelaa poikien kanssa sekajoukkueessa. – Seuraa jalkapalloa säännöllisesti kun sitä tulee telkkarista, tai jos on mahdollisuutta käydä kattoon lähiympäristössä mahdollisimman korkealaatuista futista. Pysyy mieli virkeänä. Jos haluaa futikseen panostaa, käy myös omalla ajalla tekeen juttuja, Noora vinkkasi. – On ehkä enemmän juoksua, Janni sanoi. 13 Kilometrikisa 1.5.–30.9.2025 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 5.8. Se on luvitettu ja ensi vuonna toivottavasti päästään rakentamaan. Ensin vähän lämmitellään ja sit tehdään vähän teknisiä, taktisia juttuja, en tiedä mitä Arttu ja Noora on meille kehitelleet, mutta se selviää pian. Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Tyttöfutikseen potkua HJK:n huippupelaajien kanssa kentällä: HJK:n Arttu Heinonen ja Noora Karvonen vetivät maanantaina urheilukentällä jalkapallotreenejä alueen jalkapallotytöille. Yhtiöllä on tuulivoimahanke vireillä Murtomäki 1 -alueen viereen. Saman määrän lyöntejä kierrokseen käytti myös Akseli Parkkila. kello 10.24 Pyhäjärvi polkee Kilometrikisassa kuntasarjan 2. Vielä yhdet ikäritulokset Tulokset verkossa! – TÄNÄÄN treenataan. Siinä on rakentamisen valmisteluvaihe jo käynnissä. Tavoitteena on pitää hauskaa ja pääsette lähelle näitä meidän hallitsevia Suomen mestareita, HJK:n viestinnästä vastaava Emma Rantamaa tuumasi. Pienenä mä pelasin aika montaa lajia, koripalloo, jalkapalloo ja tanssin. – Tanssista tulee hyvää kehonhallintaa ja rytmitaitoa. Lake Golf Clubin kentällä kisailtiin aika tiuhaan tahtiin. HEINÄKUUTA kisamuotona oli bestball, jolloin kumpikin pelaa reiän ja joukkueen parempi tuloksellinen tulos otettiin tuloskorttiin. Kangasharju Ari, Silvennoinen Janne, 47 bp 3. – Ja enemmän sellaista kestävyysjuttua, Joanna mietti. – Tänään on kiva nähdä että näin paljon saatiin porukkaa paikalle ja lähikunnistakin. Kärkkäinen Joona, Ruotsalainen Veli-Matti, 60 Golftuloksia Golf Vieraskynä Toni Vihavainen Saimme vielä jälkeenpäin 16. Mä uskon että täällä olis kyllä tarpeeksi jalkapallosta kiinnostuneita tyttöjä, vetäjistä on varmaan enemmän pulaa, Pyhäjärven Pohdin miesjoukkuetta valmentava kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi sanoi. Lähialueella on suunnitteilla hankkeita Pihtiputaan–Keiteleen suunnalle. TAPAHTUMA OLI osa Energiayhtiö Neoenin paikallisyhteistyötä paikkakunnilla, joilla yhtiöllä on energiahankkeita menossa. Talvella sitten vähän helpottaa, on vain yhdet harjoitukset viikkoon. – Huikeesti pojat on kyllä sitoutuneet tähän hommaan. Hyvät laadukkaat treenit tiedossa. Paras tulos ilman tasoituksia -sarjan voitti Virolainen Juhani 74 lyönnillä. Tämä on neljäs tapahtuma. Hautamäki Miika, Humaloja Oula, 50 bp 2. Kuntasarjaan kilometrejä kartuttaa yhteensä 173 polkupyöräilijää. heinäkuuta järjestettyjen ikäreiden tulokset julkaistaviksi. Tinja, Janni ja Julia ketoivat, että HJK:n ohjauksesta tuntui jo tarttuvan taitoja matkaan. OP-Suomenselkä Open 19. tasoituksellinen lyöntipeli. Lopuks sitten pelataan isommalla kentällä. 1. Kauranen Kim, Rämö Vesa-Pekka, 60 3. 1. PYHÄJÄRVEN POHDISTA tapahtumaan osallistu kolme tyttöä, Tinja ja Janni Jouhki sekä Julia Kekäläinen. Se on aina plussaa, Arttu pohti. 16. Kyllä ne kaikki lajit tukee, kun perus liikuntataidot kehittyy. Jauhiainen Lauri, Sirviö Kari, 47 bp ProShop Open PYHÄJÄRVEN GOLFKENTÄLLÄ kisailtiin torstaina 24.7. Nuoret vaikenivat, kun tarjottiin mahdollisuutta esittää ammattilaisille kysymyksiä. Pelaan puolustajaa, Noora Karvonen sanoi. Muut palloilulajit on aina hyviä, koska pallopeleissä on samat lainalaisuudet. Viikko 32 Pyhäjärvisistä joukkueista selvästi parhaiten pärjännyt joukkue on Rivakan kaadot, joka kuuluu sarjassaan parhaimman kuuden prosentin joukkoon! –Jarmo Niemi Heinäkuun lopussa St. Parhaan yksilötuloksen 73 lyöntiä tehnyt Ari Kangasharju siivitti joukkueensa toiseksi. Keskustelua saatiin kuitenkin aikaiseksi. Alueelle on rakentumassa kolmen puiston kokonaisuus. HEINÄKUUTA pelimuotona oli kahden hengen scramble, jossa kummaltakin joukkueen jäseneltä vaadittiin vähintään 6 avausta. Tuulivoima on tällä hetkellä kannattavin tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä, Oinonen kuvaili. Tikkanen Kauko 68 Enska Trophy 27. Pelaajavierailun tavoitteena oli tukea tyttöjen jalkapalloharrastuksen kehittymistä sekä tuoda inspiraatiota ja roolimalleja lapsille ja nuorille. Mikä jalkapallossa on parasta. – Ehkä se että sitä pelataan joukkueena, Joanna vastasi. Voittaja ratkesi paremman takaysin tuloksella. 1. – Meillä on Pyhäjärvellä Itämäen tuulipuisto vireillä. Liikkeellä Jaana Koski Pyhäjärven Pohdissa jalkapalloa pelaavat Janni Jouhki, Julia Kekäläinen ja Tinja Jouhki pääsivät maanantaina HJK:n ammattilaisten pitämiin treeneihin. Sekin on mun mielestä yks hyvä tuki, Arttu opasti. Myllymäki Risto 64 2. – Hyvä arki, että syö hyvin, nukkuu hyvin. – Olen HJK:n naisten päävalmementajana kolmatta vuotta ja seitsemättä vuotta naisten valmennustiimissä jäsenenä, Arttu Heinonen kertoi. Kannustan tekeen kaikkee muutakin kuin futista, jos kiinnostaa joku muu laji, Noora vastasi. Iso kunnioitus pojille tästä, Tinjan ja Jannin äiti Tea Jouhki kertoi. – Mä oon 18-vuotias ja tokaa kautta HJK:ssa. Meillä on HJK:n kanssa kolmen vuoden yhteistyösopimus. Kuulimme esimerkiksi onko muista lajeista hyötyä jalkapalloilijalle ja ehtivätkö ammattilaiset harrastaa liikuntaa. – No ei kyllä enää ehi mitään muuta. Kahdet treenit viikossa kesällä ja pelit päälle. Hankepaikkakunnilla järjestetään tytöille kivaa tekemistä, Maija-Leena Oinonen energiayhtiö Neoenista kertoi
Merikotkat elävät pitkään, joskus peräti kolmekymppisiksi. Imatran lumisilla kaduilla tassutteli vuonna 2022 kolmen ilveksen joukko, mikä ei ole kovin yleinen näky asutusalueella. KUSTAVIN MERIKOTKA Haliaeetus albicilla Merikotka on Suomen suurin lintulaji – siipien kärkiväli voi olla melkein 2,5 metriä. Sen luontaiseen elinympäristöön kuuluvat Pohjoinen jäämeri sekä Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosat. LAUTTASAAREN SAUKKO Lutra lutra Saukko on vesielämää viettävä kookas näätäeläin, jota tavataan koko Suomessa, mutta lajina se on melko harvalukuinen. TURUN AHMA Gulo gulo Ahma on Suomen suurin näätäeläin ja erittäin harvinainen suurpeto – niitä arvioidaan olevan Suomessa noin 400 yksilöä. Bubi-huuhkaja oli aikoinaan vakiovieras Olympia stadionilla. Se kuoli nälkään ja on konservoituna Helsingin Luonnontieteellisessä museossa. MERVI-HIRVI Alces alces Hirvi on Suomen suurin eläin – uros voi painaa yli 700 kiloa. LIITO-ORAVA Pteromys volans Liito-orava on pieni harmaa yöeläin ja lajina legendaarinen. 14 Suomen luonnon superjulkkiksia On hienoa, että villieläimet kiinnostavat suomalaisia ja että niiden seikkailuista uutisoidaan taajaan. Jussi oli siipi rikko joutsen, josta tuli julkkis marraskuussa 2016. Helsingin Lauttasaaressa vaikuttaa julkkissaukko, joka antaa ihmisten ihastella itseään melko läheltäkin. Hilpeyttä herättäneellä videolla Jussi näyttää nauttivan ajelusta auton etupenkillä. Saukot ovat sukkelia, notkeita ja leikkisän oloisia, joten saatavilla on paljon saukkovideoita, joiden äärellä viihtyä. Esiintyy pääasiassa PohjoisSuomen ja Itä-Suomen metsissä ja tunturialueilla. Pullervo on WWF:n Norppaliven tähti ja rakastettu lekottelija, jonka ilmaantumista kameran eteen köllöttelemään moni odottaa silmä kovana. Tapani Linnanmäki ikuisti viime vuonna Kustavissa merikotkan, ja potretti sai kansainvälistä huomiota. Kuvassa hassunäköinen petolintuköriläs pörhistelee pölähtäneen oloisena, silmät hauskasti sirrillään. PULLERVO-NORPPA Pusa hispida saimensis Saimaannorppa on erittäin uhanalainen kotoperäinen hyljelajimme. Haminan mursu vaelteli Suomenlahdella ja rantautui meille kesällä 2022. Pidetään Suomen luonto monipuolisena. BUBI-HUUHKAJA Bubo bubo Huuhkaja on Euroopan suurin pöllö – sen siipien kärkiväli voi olla jopa 170 senttiä. IMATRAN ILVESKOLMIKKO Lynx lynx Ilves on Suomen ainoa luonnon varainen kissaeläin, ja sitä tavataan lähes koko maassa. On mysteeri, miksi ahma vaelsi alkuvuodesta Turun keskustaan, missä se murisi kiukkuisena, mutta saatiin lopulta vietyä turvaan. Keväällä 2015 Mervivasa päätyi villieläinhoitolaan Pohjanmaan Mustasaareen vain pariviikkoisena ja kesyyntyi niin, että seurasi omistajaansa kaikkialle. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Se kävi 1950-luvulla sukupuuton partaalla, mutta on sittemmin rauhoitettu. Kun sen hoitajat lähtivät itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan, Mervi pahoitti mielensä eikä suostunut syömään. Peli jouduttiin keskeyttämään, ja jalkapallomaajoukkue sai lempinimekseen Huuhkajat. JUSSI-JOUTSEN Cygnus cygnus Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Jotkin tarinat ovat iloisia, mutta usein tarinan taustalla on surullinen syy: eläimet seikkailevat paikkoihin, joihin ne eivät kuulu, koska niiden elintilat kapenevat. Kesäkuussa 2007 se laskeutui keskelle kenttää Suomen ja Belgian välisen EM-karsintaottelun aikana. Laulujoutsen solmii elin ikäisen liiton ja on myyttisessä maineessa. Sillä on etuja takaraajojen välissä liitopoimu, jonka avulla se voi liidellä yli 50 metrin matkoja puusta puuhun. Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Se on iso tassuinen suurpeto, joka saalistaa etenkin jäniksiä mutta myös hirvieläimiä, kettuja, kissoja, jyrsijöitä ja lintuja. Suomella on kansainvälinen vastuu liito-oravan säilyttämisestä. HAMINAN MURSU Odobenus rosmarus Mursu ei kuulu Suomen luontoon. Se jäi saarroksiin Saimaalle noin 8000 vuotta sitten, kun viimeisin jääkausi päättyi ja maa kohosi sulkien Saimaan mereltä
paikkakunnat Liisa Seppälä, lakiassistentti p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Facebook.com/JuhaMatic *vaatii HDMI tai Scart liitännän Karttataulut *3 kerrosta *haluamastasi paikasta Paikallinen. TOIMITTAJA Sonja Röytiö lomalla. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. Kannus, Oulainen Hannele Nissilä, juristi, OTK, VT, julkinen kaupanvahvistaja p. 010 257 6596, liisa.seppala@op.. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Asiakaspalvelun puhelin arkisin klo 9-13 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Minna Montonen 040 772 0231 (ark. Paperilaskuissa 3€ laskutuslisä. Kotimainen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. Ilmestymispäivä: Keskiviikko Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat. 010 257 6554, krista.nevasaari@op.. JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. 50pmm) Rivi-ilmoitukset alk. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. pyhajarvensanomat. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 010 257 6519, hannele.nissila@op.. www.pyhanet. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. 0500 6425 17 • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KUNTOSALI Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 Eijan Kauneusja Jalkahoitola Kasvohoidot, jalkahoidot, hieronnat, ripsien ja kulmien kestovärjäykset Puh. 249,00 Tallentava digiboxi HD-lähetyksiin 55,00 Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Googlesta Lasermerkkaukset puu/nahka/metalli *lahjat/muistamiset/liikelahjat ym.. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. Haapavesi, Pyhäjärvi Krista Nevasaari, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja, Kärsämäki p. Verhoilupalvelua Pyhäjärvellä TOIMITUSJOHTAJA Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *lasertyöt/suunnittelu *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *puhelimet *Dronekuvaukset Kannettavat tietokoneet W11 alk. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. 15 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. Luotettava. Saastamoinen P. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Tuoreeltaan verkossa: Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. Vanha Pyhäjärventie 7, 86800 Pyhäsalmi Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2025 Kestotilaus maksaa 89€/vuosi, sisältää paperija digilehden. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. 20,00 e Muistilista 0,28 e 0,35 e Ilmoitusten jättö lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. 08-780062 ma-pe 8-17 la 9-15 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 040 544 6338 Jalkahoitaja Marita Junno Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. Kaikki em. Pia Ahola Antintie 2 B, 86800 Pyhäsalmi Parraat palavelut Asiantuntevaa lakipalvelua Haapajärvi Sari Kaattari, lakiasiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja p. kuljetukset • kolariym. Voit hyödyntää asioinnissasi OP bonuksia. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 p. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. 040-5100248 Ollintie 23 B 6 www.eijan-kauneushoitola.webnode.. KESÄTOIMITTAJA Joonas Kärkkäinen 040 169 7350 toimitus@pyhajarvensanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,32 e 1,65 e Muut sivut 1,04 e 1,31 e Kuolinilmoitukset 0,95 e 1,19 e Osoiteilmoitukset 0,49 e 0,61 e Perheilmoitukset 30,00 e (maks. 041 4674 261 mobelstory. 010 257 6532, sari.kaattari@op.. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Ollintie 17, Pyhäsalmi Sähköasennus Risto Laitila p. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt • Vuokrattavana klapija halkomakone, henkilöauton peräkärry, kaivuri sekä kurottaja kuljettajalla tai ilman 044 235 2817 /Halli, Timo 040 412 9087 /Tuukka Kallionkuve 3, Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: • Fysioterapia • Lymfaterapia • MDT-terapia • Akupunktio • Hieronnat • Myös kotikäynnit pyhakuntopiste@elisanet. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. ks
0400 775 176. julkaistun Sanapiilokisan vastauksia määräaikaan mennessä saapui 9 kpl. Tervetuloa! Naistenhakutanssit Liput 20€ , alle 20 v. 044 9974 865 Myydään tilava RIVITALOOSAKE, 79 m 2 . klo 19-24 LEIF LINDEMAN& Rosette, PIA LANG DUO Muistilista Parkinson kerho Tiistaina 12.8. klo 12, Kesätapahtuma Korhosenniemessä. klo 14 Naiset Pyhäjärvi–Kinnula To 4.9. OP FI26 5375 0320 028810 Pohdin johtokunnan kokous maanantaina 8.9 klo 17. Jos tarvitset kyytiä, puh. Muistibingo ke 13.8. Tervetuloa. (Hinta merkkimäärän mukaan). Hyvät ulkoilumahd.: valaistu latu ja kesällä erittäin hyväkuntoinen pururata. Toimitsijat paikalle klo 7.30. Paikka ilmoitetaan myöhemmin, mutta laittakaa jo kalenteriin Pohti Pesis Ma 11.8. Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin kesäpäivät huomenna torstaina 7.8.25 Pyhäsalmen Suurlavalla alkaen klo 10.00. lisätietoja p.040 546 5868 / Terttu. Savukalat, tuoreet kalat, kukot ja kalatuotteet. klo 18.30 P12 PyPo–FC Ylivieska/Musta Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32. Kaikille avoimet aivotreenit maanantaisin klo 14–15. klo 18–20 Makasiinitorilla Pyhäjärven kaupunki MLL Pyhäjärven paikallisyhdistys MLL Pyhäjärven paikallisyhdistys T vetuloa! Ohjelmassa: Taikuri Roope Ylitalo esiintyy, onnenpyörä, kepparirata, ilmapalloja ja kahvio. Matkan hinta 55€ (sis matkan, teatterilipun ja väliaikatarjoilun) kerätään menomatkalla. Koulut ja urheilukenttä lähellä. Hyvään hintaan. klo 15 Miehet PyPo–KoPo/Akatemia Ti 18.8. Huomenna TO PYHÄSALMEN torilta Klo 12-14 Lapin Hillaa pieni erä Kotimaista pensasmustikkaa, makeaa vadelmaa, mansikoita, metsämustikoita, kantarellia. Tarv. Leikkikenttä vieressä. Toimintaa Pyhäjärvellä 16 vuotta! Tunti miehille klo 21-22. Lisäksi kaikille avoin sammakkopeli. klo 18 Naiset Pyhäjärvi–Haapajärvi Pohti Jalkapallo La 9.8. Onnea Sari Piili ja Veera Ahola, laitamme molemmille tulemaan Pyhäjärven Sanomat tuotepalkinnon! Urheilumuistio Pohdin Pohti tiedottaa Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuratoimintaan osallistumiselle. klo 14 Naiset Pyhäjärvi–Kinnula To 4.9. Yms yms. Etup. 2 mh, oh, k, vh, sauna. Ilmoitukset Torilla Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. Bingoilua ja mukavaa yhdessäoloa muistisairautta sairastaville ja läheisille. Tarjolla makkaraa ja nokipannukahvit. 0407707298 www.kalapoint. iso kuisti, katettu. klo 18 E-tytöt turnauspäivä Pyhäjärvi–Nivala La 30.8. 040 748 0171 Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistin neuvontapiste maanantaisin klo 9–13.30 ilman ajanvarausta. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Mölkky Ikosen koulun pihalla parittoman viikon maanantaisin klo 17. Tervetuloa. Pohdin jäsenmaksut vuodelle 2025 ovat 15 € / henkilöjäsen; alle 12-vuotiailta 5 € ja ainaisjäsenyys 118 €. klo 13.00. Ainoastaan kaksi osallistujaa löysi kaikki piilotetut sanat. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. 10€ PYHÄSALMEN SUURLAVA Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Ti 12.8. Pihassa on kiikku ja keinulauta. iso avokuisti., takap. Ruokaa, kahvia ja mukavaa yhdessäoloa. To 7.8. puh. Pyhäjärven Sanomien digilehdestä luet paikkakunnan kuulumiset tuoreeltaan. klo 13-14:30. Ohjelmassa jäsentenvälinen tikan-, riimunja hevosenkengänheitto henkilökohtaisina ja joukkuekilpailuna. 16 Ruotasen sähköaseman sekä alueen voimajohtojen ja jakeluverkon valmistumista 20.8.2025 Mäkikylän monitoimitalolle Tervetuloa juhlimaan TARJOILU T Ruotasen kyläyhdis tyksen järjestäm änä Tule tapaamaan meitä ja nauttimaan tarjoiluista vapaasti oman aikataulun mukaan klo 13–15 välillä. 040 026 8711 Sydänyhdistys: Lähdemme Iisalmeen Koljonvirran kesäteatteriin perjantaina 8.8. klo 17:30 uimahallilta. Ostetaan Myydään Ostetaan TONTTI/MÖKKI Pyhäjärven rannalta. klo 18 Naiset Pyhäjärvi–Haapajärvi Pohti Pesis Ma 11.8. Karaoketanssia. Aina hyvä hetki lukea! Ennen löylyä ja löylyjen jälkeen! pyhajarvensanomat.fi Onnea sanapiilon ratkaisijoille! Pyhäjärven Sanomissa 16.7. Vitriineissä Kihusukkia näytillä! Pyhäjärven kirjastolla Marttojen näyttely 4.-29.8. tänään 6.8. Ilmainen sisäänpääsy. Lisätietoja greta.kauranen@suomenselanmuisti.fi , puh. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. klo 18 E-tytöt turnauspäivä Pyhäjärvi–Nivala La 30.8. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaKalaPoint Myyntiauto Pyhäsalmen torilla to 7.8