Keskiviikko 14.1.2026 Hinta 4,00€ N:o 3 pyhajarvensanomat.fi 71. Urheilu ja kotiseutu pitää otteessaan SkiTeam SM-mitaleille Kuopiossa Joonas Kärkkäinen Sonja Röytiö Touho Häkkinen Hyvinvoinnille on aina kysyntää 5 13 8 Pyhäjärven kuulumiset sinulle kertoo. VUOSIKERTA Vuoden ensimmäisestä yrittäjäkapulasta otti kopin Marjut Ruotanen
Nimipäivät Tänään Sakari Torstai Solja Perjantai Ilmari Lauantai Toni Sunnuntai Laura Maanantai Heikki Tiistai Sebastian Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! Lähet tekstiviesti (Myös WA ) 040 772 0231 KERRO SE VIESTILLÄ KERRO SE VIESTILLÄ Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. – Susista ei ole ollut nyt ainakaan kahteen syksyyn yhtään vahinkoa Pyhäjärvellä. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. Uutiset Nälkä ajaa ilveksiä kotipihoihin Pyhäjärvellä – RHY toivoo ilmoituksia havainnoista Pyhäjärvellä on tehty useampia ilveshavaintoja niin asutusalueilla kuin kotitalojen pihoissakin. Nyt ei ainakaan kolmeen vuoteen ole metsästetty, kuluva kausi mukaan lukien. Toistaiseksi hänen tietoonsa ei ole kuitenkaan tullut, että kenenkään lemmikkikissa olisi jäänyt ilveksen hampaisiin. Se on taas pohjana sille, jos jossakin vaiheessa ruvetaan hakemaan pyyntilupia, Kopponen avaa. Riistanhoitoyhdistykseltä toivotaan, että havaintoja kuitenkin edelleen ilmoitettaisiin, jotta havainnot voidaan kirjata Luonnonvarakeskuksen Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään. Kuvituskuva, Unsplash Sonja Röytiö Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kuitenkin aina suurpetoja kohdattaessa luonnossa tai asutuksen piirissä ohjeistetaan pysymään rauhallisena ja vetäytymään samaan suuntaan, josta on saapunutkin. – Valtaosa on jälkihavaintoja, kun talviaikana jää jäljet lumeen. Vähän keväämmällä saattaa uros ja naaraskin kulkea yhtä matkaa jonkun aikaa, kun alkaa killa-aika. LÄHIAIKOINA ILVESHAVAINTOJA on tehty esimerkiksi asutusalueella Ruotasella sekä Komulla kotipihoissa. – Jänisja rusakkokannat on aika huonoja ja ne ovat kuitenkin ilveksen pääruokaa. Tassu-järjestelmään kirjauksia voivat tehdä vain petoyhdyshenkilöt. Pyhäjärvellä petoyhdyshenkilöinä toimivat Kopposen lisäksi Voitto Våg, Antero Liimatainen, Juha Tikka, Ari Manninen, Hannu Manninen, Matti Pesonen sekä Kari Tuoriniemi. – Faktatietoa ei ole, mutta varmasti on joku kissa jäänyt ison kissan ruuaksi, hän ajattelee. Todennäköisin lukumäärä on 3485 ilvestä. Kopponen summaa, että kaikessa yksinkertaisuudessaan ilveksiä kotipihoihin ajaa nälkä. Joku vuosi sitten ilmoituksia tuli herkemmin, mutta nyt jälkiä näkee myötäänsä, niin ilmoittamiskynnys on noussut, Kopponen kertoo. – Kesällä ilveksen pihakäynnistä ei jää minkäänlaista jälkeä, ellei sitten ole valvontakameraa tai satu olemaan valveilla juuri silloin, kun ilves tulee pihaan, mutta varsinaisia jälkiä ei jää. Petoyhdyshenkilöt ovat Suomen riistakeskuksen koulutuksen käyneitä ja tehtävään nimittämiä vapaaehtoisia toimijoita riistanhoitoyhdistyksissä. Sen sijaan vuoden ensimmäisenä päivänä Suomessa alkoi suden kiintiömetsästys. Ei ilvekset kesäaikaan tuppaa pihaan samalla tavalla, mutta tähän aikaan vuodesta, kun kanalintuja se ei tahdo saada ja jäniksetkin on vähissä, niin silloin se tulee kyttäämään pihakatteja, Kopponen avaa. Mitä enemmän sinne saadaan havaintoja, niin sen todenperäisempi Luken tekemä kanta-arvio on. Kissat ja joissakin olosuhteissa ihan pienet koirat ovat ne, joille ilveksestä on vaaraa – metsästyskoiriakin ilves yleensä väistää joko karkuun tai puuhun. Niitä alkaa olla niin paljon, ettei ihmiset enää ilmoita. Pihahavaintoja tehdään ilveksistä useimmiten talviaikaan. – Kanta-arvio, minkä Luonnonvarakeskus tekee, perustuu tietyltä osin myöskin Tassujärjestelmään merkattuihin havaintoihin. Toki näköja jälkihavaintoja on silloin tällöin tullut, mutta susirintamalla on meillä onneksi ollut rauhallista, Kopponen kertoo. Pyhäjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kopponen näkee, että kynnys ilmoittaa havainnoista on kasvanut ilveskannan rinnalla. – Jäniksenpoikia syntyy keväällä, jäniskantahan on suurimmillaan alkukesästä. Ruuan perässähän ne tulevat pihaan. Lähdet kävelemään mieluummin takaperin, äläkä lähde ainakaan juoksemaan karkuun, koska siinä jää hopealle, jos syntyy juoksukilpailu, Kopponen tuumaa. Syyskuussa julkaistun ilveksen kanta-arvion mukaan ennuste ilvesten lukumäärästä syksylle 2025 on 3125– 3892 ilvestä. – Taajamissa, sekä kirkon seutuvilla että Ruotasella on kuitenkin jäniksiä ja rusakoita, piharusakoita niin sanotusti. Viimeisen sadan vuoden aikana tiedetään tapahtuneen joitakin purematapauksia, mutta ne liittyvät joko metsästystilanteisiin tai sairaisiin yksilöihin. Ilves kyllä yleensä väistää ihmistä, ja sanoisin, että ei ilveksestä ole ihmiselle minkäänlaista vaaraa. Toki on tullut myös valokuvia ja riistakamerakuvia pihasta, mutta iso osa havainnoista on kuitenkin jälkihavaintoja. Useimmiten ilvekset liikkuvat yksin, mutta jos kuitenkin ilvekset liikkuvat yhdessä, on kyseessä todennäköisesti emo pentuineen. – Siinä yleensä käy niin, että ilves lähtee litomaan. Pyhäjärveä lähin lupa-alue on Nivalassa. Ilves kyllä yleensä väistää ihmistä, ja sanoisin, että ei ilveksestä ole ihmiselle minkäänlaista vaaraa. Samoin on menossa kanalintujen pesintä. Toisaalta myös kesäaikana ilvekselle on tarjolla enemmän ravintoa metsässä, jolloin ilves ei eksy niin herkästi asutuksen lähelle. – Yleisohje pätee kaikkiin suurpetoihin, että selkää ei saa kääntää, jos tulee vastatusten suurpedon kanssa. Tällä hetkellä ilveksiä ei Suomessa metsästetä. -PALSTALLA PALSTALLA Tekstiviesti Tekstiviesti 2 PYHÄJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN toiminnanjohtaja Heikki Kopponen kertoo, että ilveskanta on kasvanut Suomessa ja ilmoituksia havainnoista tulee myös yhdistykselle jonkin verran, vaikkakin vähemmän kuin ennen. – Olen yksi Pyhäjärven suurpetoyhdysmiehistä, eli tassumiehistä, ja olen laittanut tälläkin lumikaudella muutaman ilveksen Tassu-järjestelmään. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. – Urokset ja puolitoistavuotiaat, jotka emo on jo laittanut taipaleelle, kulkevat itsekseen, mutta viimekeväiset pennut kulkevat emän mukana ensi kevääseen asti. Pedolle ei kannata huutaa tai kääntää selkäänsä, ja tilanne laukeaa yleensä suurpedon paetessa ihmistä. Ruotasellakin on ollut nyt monta vuotta pyörinyt ilveksiä, osa pentujen kanssa. METSÄHALLITUKSEN, MAAja metsätalousministeriön, Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ympäristöministeriön ylläpitämän Suurpedot-verkkosivun mukaan Suomessa ei tunneta tapauksia, joissa ilves tai ahma olisi raadellut ihmistä vakavasti tai kuolettavasti. – Lupahaku ei ollut edes mahdollista, koska sitä ei Riistakeskus avannut. Kauriita on vähän, vaikka kyllä ne niitäkin jonkun tappaa. Ilves on kuitenkin ihmisarka, joten hän arvioi, että kohtaaminen ilveksen kanssa jää todennäköisesti hyvin lyhyeksi
Milloin ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjaan. Marraskuussa Pyhäjärvellä oli kaikkiaan kuusi avointa työpaikkaa, kun taas työttömiä työnhakijoita oli 244. Kunnan rahoitusvastuu alkaa sen jälkeen, kun työttömyystukea on maksettu kunnassa asuvalle työttömälle 100 päivän ajan. He kyllä itse sen tietää, kun kulkevat siinä tiellään. Pyhäjärvellä työttömiä oli marraskuun loppuun mennessä 244. Näitä ovat esimerkiksi rikkoutuneet linja-autopysäkit, vähäiset päällystevauriot tai ehdotukset nopeusrajoituksen alentamiseksi jollakin tieosalla. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi isommat päällystevauriot, tielle noussut tulvavesi, tien sortumat, liukkaus, lumen tukkima tie tai liikenteen estyminen rikkoutuneen ajoneuvon vuoksi. Ei kiireellisissä tapauksissa ja palauteluontoisissa ilmoituksissa tulee olla yhteydessä Palauteväylään. Eurostatin julkaisema työttömyysaste kertoo, kuinka suuri osa 15–74-vuotiaasta työvoimasta on työttömänä. Luvuista on poistettu eri kuukausiin ajoittuvat kausivaihtelut työttömyydessä, joita ovat esimerkiksi kesätyöt ja sellaiset työt, joita tehdään paljon tiettynä vuodenaikana. Kenen vastuulla on tienviittojen kunnossapito. Palauteväylään voi ottaa yhteyttä sähköisen ilmoituslomakkeen kautta, chatissa tai puhelimitse numeroon 0295 020 600. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. Kela laskuttaa kuntia kaikista kolmesta työttömyystuesta: työmarkkinatuesta, peruspäivärahasta ja ansiopäivärahasta. Työttömiä työnhakijoita oli Pyhäjärvellä 244, joista lomautettuja 26, alle 25-vuotiaita 18 ja yli 50-vuotiaita 117. ELY:N LAATIMAN PohjoisPohjanmaan marraskuun työllisyyskatsauksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste on 12,1 prosenttia. Kuntalaisen voi olla kuitenkin hankala tietää, kenelle mikäkin tie kuuluu. Fintrafficin Tienkäyttäjän linja päivystää 24/7 numerossa 0200 2100. – Monestihan myrskyt tahtovat niitä pyöritellä, jos tienviittoja ei ole lukittu kunnolla. – Valtion isoilla väylillä, jos huomaa jotain turvallisuuteen tai muuhun liittyvää routamonttua, kaatunutta liikennemerkkiä, puita tai vastaavaa, niin aina kannattaa ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjaan. (Lähde: Fintraffic) Soita Tienkäyttäjän linjalle, kun havaitset akuutteja tai välittömästi apua tarvitsevia ongelmia, joista aiheutuu vaaraa ihmisille, ajoneuvoille tai tieinfralle yleisillä teillä. EU-maiden keskiarvo on 6,0 prosenttia. Tämä muutos on lisännyt kuntien Kelalle maksamien sakkomaksujen summaa. “Kyllä, jos kysymyksessä on vaarallinen häiriötä aiheittava yksilö tai kannanhoidollinen metsästys. – Taajamassa on paras ilmoittaa aina kaupungille, jos ei tiedä kenelle tie kuuluu. Numeroon vastaavat Fintrafficin tieliikennekeskuksen liikenneoperaattorit ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Avoimia työpaikkoja Pyhäjärvellä oli marraskuussa kaikkiaan kuusi. Mitä kauemmin työttömälle on maksettu työttömyystukea, sitä suuremman osan kunta maksaa työttömyystuesta. Kaupungilta laitetaan sitten tietoa ELY:lle, jos kyseessä on ELY:n tie. PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN työllisyyskoordinaattori Marita Rytkönen kertoo, että vuoden 2025 alusta alkaen aivan kaikki työttömät ovat näkyvissä niin sanotuissa Kelan sakkolistoissa. Hupimetsästys ei ole järkiperäistä.” “Liikaa tullut kotieläintappioita, ihmisarkuus palautettava.” “Ehdottomasti täytyy petokantaa säännöstellä, koska niitä ei muutoin mikään vähentäisi ja muut lajit kärsisivät siitä. Luvut kertovat marraskuun tilanteesta. Seuraava kysymys: 83 % (71) 17 % (15) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 86 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Työja elinkeinoministeriö ennustaa, että työttömyys kääntyisi kuitenkin laskuun tämän vuoden aikana. EUROOPAN KOMISSION tilastoviranomaisen Eurostat julkaisemat tiedot työttömyysasteesta paljastavat, että Suomen työttömyys aste on nyt Euroopan korkein 10,6 prosenttia. Syrjäisemmässä yksityisteitä on enemmänkin, eikä yksityisteiden tienviitoista kannata kaupungille ilmoittaa. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Tätä ei muisteta uutisoida ja se harmittaa, että puhutaan maksuista, mutta ei perusteiden muutoksesta. Marraskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 23 500. YLE uutisoi, että Suomen työttömyysaste on kohonnut synkimmäksi viiteentoista vuoteen. Sakkolistalla viitataan kuntien maksamiin korvauksiin pitkittyneestä työttömyydestä. Sonja Röytiö Sonja Röytiö Pyhäjärvi kuuluu Raahen työllisyysalueeseen. Se yleensä pyörii sieltä betonisesta kivijalasta, tai jos tienviitta on suoraan maahan työnnetty, eikä ole jäässä, niin se kyllä pyörähtää, jos kova tuulen puuska tulee. – Aikaisemmin, jos työtön oli esimerkiksi työkokeilussa tai kuntotuttavassa työtoiminnassa, poistui hän niin sanotuilta sakkolistoilta palvelun ajaksi. Suomessa yhä kasvavaa työttömyyttä on selitetty osittain sillä, että työvoiman määrä on kasvanut. Ihminen ei päätä sitä.” “Vain selvästi sairas yksilö mielestäni voitaisiin lopettaa.” Viikon kysymys Kyllä Ei 3 Lukija kysyy Ajankohtaista Torstaina 8. – Se on yksityistien toimitsija tai puheenjohtaja, jolle asia kuuluu. Työllisyystilanne on näyttänyt menneen syksyn aikana kohentumisen merkkejä ja esimerkiksi teollisuuden aloille on syntynyt uutta työtä. Töihin hakeutuu yhä useampi suomalainen ja maahan on muuttanut lisää töihin pyrkiviä ihmisiä, mutta työpaikkojen määrä ei ole kuitenkaan kasvanut. SUUREMPIEN TEIDEN ongelmista tulee aina ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjaan. KENEN VASTUULLA on tienviittojen kunnossapito. Rahoitusvastuussa on kunta, joka on merkitty työttömän vakituiseksi kotikunnaksi väestörekisteriin. Pyhäjärven osalta työttömyysasteeksi taas muodostui 13,7 prosenttia. – Kaupungin kaavateitten osalta kaupungilla, ELY:n teitten osalta ELY:llä ja yksityisteitten osalta yksityistienpitäjillä, Laukkanen tiivistää. Tunnistatko helposti tekoälyllä tuotetun median aidosta. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Viime vuoden alusta alkaen kunnat ovat rahoittaneet osan Kelan maksamista työttömyystuista sekä työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Se on aina se ensisijainen ja auki 24/7 auki. Selvitimme asiaa Pyhäjärven kaupungin tekniseltä johtajalta Sami Laukkaselta. Luken arvio on ollut aivan vitsi, toivottavasti nyt vaaditaan totuudenmukaista kanta-arviota.” “Sudet on osa luontoa. Oletko sudenmetsästyksen kannalla. Suomen työttömyysaste nyt Euroopan korkein – Pyhäjärven työttömyysaste 13,7 prosenttia Lukijamme silmiin on osunut Pyhäjärvellä tienviittoja, jotka vänköttävät mihin sattuu, jonka vuoksi hän halusi tietää, kenelle tienviittojen kunnossapito kuuluu. Pyhäjärven kaupungin työllisyyskoordinaattorin työnkuvaan kuuluu muun muassa auttaa löytämään työkokeilutai palkkatukipaikan kaupungin yksiköistä, yrityksistä tai yhdistyksistä. tammikuuta Eurostat julkaisi uusimmat tiedot EU-maiden työttömyysasteesta, josta käy ilmi, että Suomen työttömyys aste on Euroopan korkein. Toiseksi korkeimpana on Espanja 10,4 prosentilla ja kolmanneksi Ruotsi 9,1 prosentilla. USEIMMITEN VÄÄRÄÄN suuntaan osoittavaan tienviittaan syyllisenä on sää. Aikaisemmin ELY:n teinä tunnetut tiet kuuluvat nyt vuoden alusta alkaen Elinvoimakeskuksen alle valtakunnallisen muutoksen myötä
Jotta paikallisia palveluita on jatkossakin, suosittelen ehdottomasti niitä hyödyntämään. On opeteltava käyttämään puhelinluetteloa. Esitettiin Pyhäjärven Hevosjalostusyhdistyksen kirjelmä, jossa sanottu yhdistys anoi saada lainajyvästön varoista 5000 markan avustusta velkojen maksamiseksi, mutta katsottiin, että asia kuuluu manttaalikokoukselle. Muistetaanhan välillä sulloa ne puhelimet ja somen sekä uutisten tuoma synkkyys taskuun piiloon ja keskitytään edes hetkeksi johonkin hyvään. Vapaapalokunnan vanhempi sammutusmies on työstään aidosti innostunut. Valtuuston pöytäkirjuriksi valittiin Pekka Komu. Nissilä. KUN ALETAAN miettimään asioita, mitkä meillä täällä Pyhäjärvellä on hyvin tulee itselleni mieleen montakin hyvää asiaa sen lisäksi, että tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan minulle koti. Lisäksi nuorten paloharjoituksissa käy noin 50 nuorta poikaa ja tyttöä. Entisen kauppiaan Sakari Vesamäen anomus, saada alennusta maksuunpannuista kunnanveroista, hylättiin. Ehkä ajatuksena on ollut, että kun on tullut tällaiseen mukaan, niin antaa mennä samalla kaavalla. Tämä toimenpide aiheutuu siitä, kun suuri osa verovelvollisia on aivan järjestelmällisesti laiminlyönyt aikoinaan suorittaa kuntaveronsa. – Jossakin ryömiessä ei pupu saa mennä pöksyyn. 4 p:nä päätettiin seuraavaa: Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Nestor Paajanen ja varalta Matti Loppi. Pyhäjärvellä ei ole näin voitu harjoitella. Eräs osuvimmista vertauksista lienee seuraava: Se merkitsee samaa, kuin aikanaan liittyminen Revon Sähköön. Olen kuitenkin hyvässä kunnossa ja olen suoriutunut niistä tehtävistä mitä olen saanut. Mitäpä tuosta, tietäähän ne keskuksessa numerot. Lähdinhän minä muualle, ja useamminkin, mutta lopulta kuitenkin ainut paikka, mikä tuntui kodilta oli Pyhäjärvi. Työssä vaaditaan myös kurinalaisuutta, pitkäpinnaisuutta ja rohkeutta. Nimet ja numerot on katsottava sieltä ja pyöritettävä itse se oikea numero. Hienosti minuun on suhtauduttu. Se on tosiasia, ettei minulla ole sitä fyysistä voimaa mitä miehillä. Somessa taas kirjoitukset on höystetty sanoin lahtaajat, viherpiipertäjät, vihervassarit, persut ja niin edelleen. Palokuntalaisten tehtäväkenttä on laaja, sillä siihen kuuluvat tulipalojen sammuttamisten lisäksi muun muassa kaluston kunnossapitoa, kansalaisten valistustyötä ja erilaisia avunantotehtäviä. Itse olin juurikin tämä teini, joka oli varma siitä, että täältä on päästävä heti pois, kun mahdollista, enkä taatusti takaisin tule. Elovaara, H. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Tähän on nyt totuttava. MAANANTAI-ILTANA KUUMEISESTI kahlasin läpi uutisia useilta sivustoilta kirjoitusaihetta etsiessäni ja jossain vaiheessa siirryin somen puolelle katselemaan, mitä siellä näkyy. Palomieheltä vaadittavia luonteenpiirteitä luetellessaan Eveliina nostaa esille ennen kaikkea oma-aloitteisuuden. Päätettiin asettaa valmistusvaliokunta, johon jäseneksi valittiin M. Elovaara ja J. Sen johdosta, kun varoja on jäänyt ulosottotoimin perittäväksi noin 34,000 markkaa, päätettiin ottaa kunnan juoksevien menojen peittämiseksi 200,000 markan tilapäinen laina. Some ja uutiset eivät katoa mihinkään, vaikka niistä välillä ottaa pienen hengähdystauon – se tekee ihan hyvää mielenterveydellekin sen liikunnan lisäksi! Eveliina Ruotoistenmäki viihtyy vpk:n palomiehenä miesten joukossa Pyhäjärven Sanomat 17.1.2001 Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin Sonja Röytiö T. Vertauksen takana on henkilö, joka on käyttänyt puhelinta Pyhäjärvellä melkein alusta alkaen. Ainut ero lie se, että uutissivustoille oli upotettu uuden vuoden ja uuden minän tavoittelun kunniaksi vinkkejä laihduttamiseen ja terveellisempään ruokavalioon. JOKA TAPAUKSESSA on kysymys merkittävästä uudistuksesta. Enää ei voi luottaa keskuksen palveluihin ja “nimihuutoon”. TULIHAN SITÄ palstan täytettä hyvin laimeasta ajatusten virrasta kuitenkin, niinkin paljon, että loppuu paperista tila kesken. Kunnallislautakunnan esimieheksi valittiin, entisen tultua v. Loppi, N. Nyt on sitten opeteltava kaikkeen muutoksen aiheuttamaan. AJATUKSEEN MIEHISESTÄ ammatista Eveliina ei ole Pyhäjärvellä törmännyt. No sitä samaa oikestaan mitä uutisissakin: ikäviä uutisia maailman myllerryksestä, rasismikohua, sudenmetsästystä, työttömyyttä, uhkakuvia. Nythän on saattanut tapahtua siten, että kun uusi luettelo on tullut, se on hukattu heti. Pekka kertoi häntä haastatellessani, ettei koskaan ole halunnut muuttaa Pyhäjärveltä pois – selkeästi hän siis on aina nähnyt kotikunnassaan jotain hyvää. – Kipinä syttyi nuorten harjoituksissa vuonna 1992. Loppi, Frans Nurmesjärvi ja J. MOLEMMILLA ALUSTOILLA varmasti halutaan saada keskustelua aikaan, mutta uskoakseni se, miten keskustelun avaat on useimmiten myös avain siihen, mikä on keskustelun kulku. Tämä on siitä ”hauska” palsta, että aina kyllä tietää, että siihen pitäisi saada jotain täytettä ja edellisen lehden lähdettyä painoon alkaa jo mielessään jauhaa, mistä aiheesta voisi mahdollisesti kirjoittaa. On pelattu jatkuvasti ns. Enkä tarkoita vain hyvinvoinnin alalla vaan ihan kokonaisuudessaan paikallista monipuolista palvelutarjontaa. Itse olen nyt viimeisen kuukauden aikana alkanut käydä kuntosalilla, jonka hyödyntämiseen minulle sopivan ohjelman rakensi paikallinen yrittäjä. Luuri ylös ja sormi valitsemaan oikeita numeroita. Kuntaverot päätettiin periä tästä alkaen kolmessa erässä, nimittäin huhti-, eloja marraskuun loppuun, jolloin on aina suoritettava yksi kolmannes kerrallaan sillä uhalla, että joka määräaikoina ei suorita mainittuja osia, siltä peritään vero kokonaisuudessaan ulosottotietä. Häkkinen ja H. Yksi vaikuttava tekijä oli myös se, että tästä työstä on hyötyä muille. Eveliina Ruotoistenmäki pitää tällä hetkellä yksikseen Pyhäjärvellä aktiivisten vpk-naisten puolia. Ei edes niinä teinivuosina, jolloin moni pienen paikkakunnan nuori hinkuu kohti uusia kokemuksia ja eloa suuremman kaupungin sykkeessä. Kunnallistilien tarkastajiksi valittiin M. Södö, K. Silloin hiljenee Pyhäsalmessa toiminut solmukeskus ja automaattinen liikennöinti omalla paikkakunnalla alkaa. Ennakointikyky on myös tärkeää. Murtomäki. 4 Sanotaan Sanomista SANOTAAN SANOTAAN, kun olisi vaan jotain sanottavaa – tai olisihan sitä varmasti paljonkin, muttei mitään painokelpoiseksi soveltuvaa. Hälytystehtävissä Eveliina on ollut mukana pari vuotta. Pyhäjärven Sanomat 15.1.1976 Käsivälitteisyys historiaan TULEVAN VIIKON tiistai tulee olemaan Pyhäjärvellä historiallinen. Mielenkiintoa työhön ja hyvää mieltä tuottavat tietysti onnistumiset sekä juuri se, että työstä on hyötyä suoranaisesti muille. H. t. Aiheellista on laittaa lähettyville hälytys — ym. Paajanen, K. Niissä asioissa, joihin ei pysty, mutta mihin muut pystyvät, on turha lähteä räpeltämään edellä. Tilaamatta päästään myös muille paikkakunnille, jotka on jo liitetty kaukovalinnan piiriin. Leskelä. Ainakin puhelinliikenteen osalta. Paitsi muutamia kyläkeskuksia, jotka tulivat kolminumeroisen automaatin piiriin muutamia vuosia sitten. Puheen sijasta toiminta kiinnosti enemmän. Nyt tuo tilanne on lopussa. Pyhäjärven kunnanvaltuuston kokouksessa Liitto 8.1.1926 KOLME VUOTTA vpk:n miesosastossa palomiestaitojaan kartuttanut Eveliina Ruotoistenmäki pitää tällä hetkellä yksikseen Pyhäjärvellä aktiivisten vpk-naisten puolia. K. Vakinaisia työntekijöitä palokunnassa on viisi ja aktiivisia vpk:laisia noin 30–40. nimismieheksi, J. Se sama ”kytykylä”, mistä oli niin kova polte päästä pois. H. Sitä ennen on numerosta varmistuttava puhelinluettelosta. Leskelä sekä varalta A. Monella muulla paikkakunnalla on ennen kaukovalintaan menoa saatu pelata automatilla jo oman taajaman alueella. Muutoksesta on paljon keskusteltu ja sen merkitystä vertailtu muihin tapahtumiin. ”nimihuudolla”. tarpeelliset numerot. Vanhempien palomiesten vanavedessä hän sai heti tuntumaa käytännössä, eikä hänen tarvinnut katsella pelkästään vierestä. Yhtenä niistä mainittakoon tietysti ne paljon kuulutetut harrastusmahdollisuudet, mitä meille tarjoaa niin kaupunki, yhdistykset kuin yrityksetkin – kaunista luontoa unohtamatta. – Minulla on ollut pitkäpinnaisia opettajia. Ainakin se on varmaa, että puhelinluetteloon on nyt suhtauduttava aivan eri tavalla kuin tähän saakka. Kohta sitten huomaakin, että hupsis vaan, on taas tiistai ja paperilehti pitäisi saatella painokoneiden työstettäväksi, mutta tämä pahuksen palsta ammottaa yhtä tyhjänä kuin toimittajan pääkin. LASKINPA SITTEN puhelimen kourastani pois ja mieleeni tuli ajatus, että tämän maailman myllerryksessä ja uutisissa sekä somessa pursuavien uhkakuvien ja huonojen asioiden keskellä olisi välillä hyvä pysähtyä myös miettimään niitä asioita, mitkä meillä on hyvin
On niistä hyvät naurut revitty nyt myöhemmin muun muassa silloisen Ruotasen eskariopettajan Karvosen Eilan kanssa kaupassa nähdessä, Pekka naurahtaa. Urheilu on kulkenut Pekan mukana läpi elämän. – En ajatellutkaan muuta vaihtoehtoa kuin Pyhäjärven lukioon. Olen joiltakin täällä harvoin käyviltä kavereilta kuullut vieläkin, että sinä se olet jumittunut tänne, jos ollaan törmätty vaikka paikallisessa anniskeluravintolassa. Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Kotiseuturakkautta ja mailapelejä – Pekka ei jumittunut Pyhäjärvelle vaan päätti jäädä Jo pikkupoikana Pekka Tikanmäki veti pesäpalloräpylän kouraansa vaarinsa innoittamana ja elo urheilun parissa pitää miehen edelleen tiukasti otteessaan. Harrastukset: jääkiekko, pesäpallon valmennus ja tuomarointi sekä kesäisin golf. Toki jos Pyhäjärvellä olisi tuolloin ollut ammattikoulu ja siellä kiinnostava ala opiskeltavaksi, olisi se saattanut olla myös Pekalle vaihtoehto. Perheettä on yhdistänyt urheilu jo Pekan lapsuudesta lähtien. Pesäpallotuomarointi on vienyt miehen mennessään ja kesällä käynnistyy jo kuudes vuosi, kun Tikanmäen veljekset tuomaroivat Superpesistä. Pyhäjärvi harrastusmahdollisuuksineen on aina vetänyt puoleensa. 5 PERHEENSÄ KESKIMMÄISENÄ Pekka Tikanmäki vietti lapsuutensa maaseudun rauhassa Kuusenmäellä maitotilalla. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Pekka muistelee, että siihen aikaan Ruotanen oli vielä isohko koulu ja oppilaita yli sata. – Mulla ei ole ikinä ollut sellainen tunne, että pitäisi päästä täältä pois. Sillähän minun ei tarvinnut koskaan kesätöitäkään hankkia, kun tiesi, että kotona kyllä on maatilan hommia ihan tarpeeksi asti. Isoissa kaupungeissa on toki omat hyvät puolensa, mutta ei se vain jotenkin tunnu omalta. Se oli ehkä parasta lapsuudessa, että vanhemmat välittivät hirveästi siitä, että me saamme tehdä ja harrastaa. Näin muuttaisin maailmaa: että Suomessa olisi selkeämmät vuodenajat – olisi oikea kesä ja talvikin olisi oikea talvi, eikä tarvitsisi miettiä, saadaanko jouluksi lunta. – Onneksi silloin ei ollut somea. Ensimmäisillä kavereilla rupesi tulemaan yläasteikäisenä se, että täältä lähdetään heti kun päästään ja kuka tänne nyt tahtoo jäädä. Vanhemmilla oli usein kädet täynnä navettatöiden kanssa, joten vaari kuskaili katrasta harrastuksen pariin. Lapsuuden rakkaimmat muistot onkin luotu omassa kotipihassa, jonne isä järjesti paljon harrastusmahdollisuuksia ja innosti lapset myös jääkiekon pariin. Jo yläasteella monille ikätovereille oli selvää, mihin lähteä peruskoulun jälkeen, ja sitä se oli Pekallekin. – Parhaat muistothan Ruotaselta on niitä, kun jotain ilkeyttä tehtiin ja jouduttiin vaikeuksiin – ainahan sitä sen ikäiset pojat keksivät jotain koiruuksia. – Varmaan jo kuusivuotiaana meillä kaikilla alkoi pesäpallon harrastaminen – Katriinalla, minulla ja Jussilla. – Isä jäädytti meille navetan päätyyn luistinradan joka talvi, järjesti meille pesäpalloverkot, että saatiin lyödä, laukaisualustat kesälle, ja saatiin kiekkoa ampua pitkin kesääkin. Silloin oli kavereiden kanssa kovat keskustelut siitä, että mitä järkeä on mennä lukioon, kun ethän sinä saa siitä edes ammattia ja samaa aikaa, kun sinä pääset lukiosta, niin minä rupean tekemään jo rahaa, Pekka naurahtaa. Ala-asteen tultua päätökseen suunnattiin Salmen koululle yläasteelle. – Siitä olen iloinen, että sai elää lapsuuden maatilalla ja kasvaa maaseudun rauhassa – joskus haluaisin vielä muuttaakin takaisin maaseudulle, nykyisin keskustan tuntumassa asuva mies tuumaa. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: Jäähalli. Paljon melskattiin pihalla keskenämme, kylältä tuli kaverit käymään ja aina on urheiltu, ulkoiltu ja oltu maatilan hommissa. Sonja Röytiö Mulla ei ole ikinä ollut sellainen tunne, että pitäisi päästä täältä pois. Niistähän ne parhaat tarinat jälkikäteen tulee. Mulla heti rasahtaa rusinat, että miksi se pitää ajatella niin, että olisi jumittunut tänne. Olen hirveän kotiseuturakas, että jos minä joskus Pyhäjärveltä muuttaisin pois, niin se olisi korkeintaan joku naapurikunta, niin ei olisi niin kaukana esimerkiksi omista vanhemmista, jotka asuvat edelleen Kuusenmäellä. Minun äitini isä, joka asui pellon toisella puolella, oli intohimoinen pesäpalloharrastaja, niin hänhän meidät kaikki huijasi pesäpalloon, Pekka hymähtää. Nimi: Pekka Tikanmäki Syntymävuosi: 1995 Ammatti: opiskelija Perhe: kumppani Marjo. Hän itse hitsasi latukoneen moottorikelkan perään ja teki meille aina ladut. Jo tuolloin useammalla kaverilla syttyi palo päästä katselemaan maailmaa isompaan kaupunkiin. KOULUPOLULLE KUUSENMÄELTÄ suunnattiin kohti Ruotasta. – Se on ollut minun oma valintani, etten tahdo lähteä. – Isä teki meille myös talvisin hiihtoladun takapihan pellolle. Nuoruusvuosina muiden hinkuessa kohti suuria kaupunkeja, ei Pekalla ollut poltetta lähteä kaupungin hälinään. Toki tekemistä löytyi ihan kodin ympäristössäkin. Mitä kuuluu
– Kunhan joskus saa alta pois, niin on se hyvä ja riittää. Tomi Kilpio Minulle tuo pesäpallon tuomarointi on elämässä tosi tärkeää tällä hetkellä. VAIKKA TUOMAROINTI tuottaakin rahaa tilille, laskee Pekka sen kuitenkin enemmänkin harrastukseksi. VELJEKSET PELASIVAT molemmat aikanaan Haapajärvellä pesäpalloa ja sittemmin vuonna 2018 Kärsämäellä pesäpallon miesten maakuntasarjassa. Kunnallispolitiikkaan päädyttiin silkasta kiinnostuksesta, joten tältäkin osaa sisarukset jakavat samat harrastukset ja saman puolueenkin, Keskustan. – Hirveä määrähän siinä on uutta asiaa, niin on saanut välillä lukea päänsä puhki sähköposteja ja tiedostoja ja perehtyä niihin kunnolla. – Kaupungin asiat on kiinnostaneet aina tosi paljon ja jos pystyy vaikuttamaan asioihin, niin miksipäs ei. Meillä on 10 000 asukkaan harrastusmahdollisuudet ja palvelut – se pitää muistaa. Oli mukava pelata täällä. – Meillä on tekeillä miesten joukkue maakuntasarjaan, mutta se on vielä vähän auki. 6 – Jotenkin sitä piti kuitenkin itsestään selvänä, että haluaa sen lukion täällä käydä ja saa vielä Pyhäjärvellä asua – ja kivaahan se olikin. – Parina viime vuonna pesäpallotuomarointi on ollut myös hyvä tienesti. Olisi itsekin kiva pelata, mutta ei aika riitä kulkea muualla pelaamassa – jos tänne saa joukkueen, niin tottakai! Talvikaudella Pekka pelaa jääkiekkoa Pyhäjärven Pohdin edustusjoukkueen Amppareiden kapteenina. Valtuustotyö on ollut hyvin pitkälti hänen odotustensa mukaista. Kun kaikkien kanssa pystyy toimimaan yhdessä, niin sehän se on kaikkein paras. Kesken opiskelujen korona alkoi hämmentämään tilannetta ja opetus muuttui. – Jääkiekko yhdistää koko perhettä: Marjon lapset kaikki pelaavat ja meitä on sitten aina viisi kiekkoilijaa saman katon alla. – Iso asiahan se on ihmisille, että se työpaikka pitää olla, mutta elämään liittyy paljon muutakin, niin sanoisin, että meillä on kyllä täällä hyvä elää ja asua. Minä sitä olen vähän ajanut eteenpäin ja kysellyt pelaajia. Lopulta tammikuussa 2021 Pekka muutti pois Joensuusta, kun opintoja oli mahdollisuus käydä etänäkin. Samat metsätalousinsinöörin opinnot jatkuvat edelleen, mutta burn outin partaalla käyminen on opettanut Pekkaa ottamaan hieman rauhallisemmin opintojen suhteen. – Meillä on hyvin aktiivinen arki. Olisihan se toki voinut olla, etten olisikaan lähtenyt, mutta eno Jukka kysyi, että kiinnostaisiko lähteä ehdolle, että saataisiin vähän nuoriakin mukaan, eikä olisi aina ne vanhat kasvot ehdolla. – Kesäisin mun aika ja kalenterointi menee pitkälti pesäpallon mukaan. Jatkoa edelliseltä sivulta. – Sittenhän siinä kävikin niin, että sain työpaikan, kun minulla oli vielä opinnot kesken, niin opinnothan siinä jäi kesken. Valtuutettuna Pekka kokee olevansa hyvin yhteistyökykyinen. – Kun meillä oli miesten joukkue vuonna 2019, niin sehän veti paljon porukkaa. Päästiin myös viime vuonna miesten Ykköspesiksen Itä–Länsi puhaltamaan Kuopiossa – sekin oli hienoa. En niitä sinänsä ajattele yhtään ja osaan kaikkien ihmisten kanssa keskustella rakentavasti – se on minun vahvuuteni. Urheilun intoa jaetaan myös kotona puolison Marjon ja tämän lasten kanssa. – Paljonhan haukkujia löytyy, mutta on myös heitä, jotka luottavat siihen, että tämä on hyvä paikka asua tulevaisuudessakin. Se on tosi mielenkiintoista, mutta välillä melko aikaa vievääkin, kun tässä itsekin on monessa kaupungin tehtävässä mukana. – Kaivoksen loppuminen oli iso asia, ja tiedossa on tuulivoimahankkeita ja datakeskushankkeita, jotka ovat myös isoja juttuja. Pyhäjärven Pekka näkee tällä hetkellä murrosvaiheen kaupunkina, joka on muuttunut ja tulee muuttumaan jatkossakin. Heinäkuussa 2024 Pekka palkittiin Seinäjoella Superpesiksen kesäkuun tuomarina. – Pidin sitten välivuoden ja olin täyspäiväisesti kotitilalla töissä. Se oli viimeinen vuosi, kun meillä oli lehmät. Marjo pelaa Kiuruvedellä naisten harrastekiekkoa ja valmentaa täällä U13-ikäluokkaa, missä hänen tyttärensä myös pelaavat. SEURAAVA VUOSI vierähtikin armeijan leivissä Kajaanissa, eikä vielä senkään jälkeen Pekka ollut varma, mikä olisi se ala, mitä hän haluaisi opiskella. Ylioppilaaksi Pekka kirjoitti Pyhäjärven lukiosta keväällä 2014. Käytiin pari kokeilupeliä ja hän tarkkaili, se meni hyvin ja seuraavana vuonna ruvettiinkin viheltämään paikallisia alemman sarjan pelejä, miesten ja naisten suomensarjaa. Tulevana kesänä tuomarin asu mahdollisesti vaihtuu toisinaan pesiskentällä keltamustiin. – Nykyinen haapajärvinen pesäpallotuomari Jari Saaranen otti meihin yhteyttä, että kiinnostaisiko tuomarointi, kun Keski-Pohjanmaan alueella on niin vähän tuomareita. Ei meillä vielä treenejä ole ollut, mutta enemmän meillä on nimiä listassa kuin naisten joukkueella tällä hetkellä. – Sehän vie todella paljon aikaa ja työnkin pitää olla sellaista, mikä sallii sinun menemisesi, ettei ole tiukka kelloaikataulu joka päivä. Sillä pelkästään tekee ihan hyvän tienestin, ja tuomarointi on itselleni todella tärkeää. – Kuntapolitiikkaa on tullut seurattua aktiivisesti, kun ensimmäisenä meidän katraastamme meni läpi Jussi ja Katriina seuraavissa vaaleissa. Siinä on lyhyen uran aikana päästy kuitenkin kolmena peräkkäisenä vuonna tuomaroimaan naisten Superpesiksen mitaliotteluita. Ne illat, kun ei ole pesäpalloa, tulee hyvin pitkälti pyörittyä golfkentällä. – Minulle tuo pesäpallon tuomarointi on elämässä tosi tärkeää tällä hetkellä. Saman vuoden lopussa saatu yhteydenotto avasi mahdollisuuden pesäpallotuomaroinnin pariin. Pekka oli kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla ja nyt ensimmäisellä valtuustokaudellaan. Sanottiin, että mikä ettei – kokeillaan. Nyt käynnistyy jo kuudes vuosi, kun veljekset tuomaroivat Superpesistä. Mulla ja Jussilla pelejä tulee kuitenkin lähes 40 kesään. – En koe, että meidän kunnallispolitiikassamme pitäisi miettiä puoluerajoja ollenkaan. Samoihin aikoihin oli mahdollisuus olla enemmän mukana pesäpallotuomaroinnissa. – Voisi sanoa, että se oli poikkeuksellisen nopea nousu Supertasolle ilman mitään juniorituomaritaustaa. Metsurin töitä jatketaan opiskelujen ohella ja intohimosta pesäpalloon maksetaan tuomaroinnin myötä palkkaakin. Suurin osa on tuomaroinut kauan jo, vaikka eihän mekään toki pystymetästä siihen menty, kun molemmilla on kuitenkin pitkä pelitausta. Pekka elää aktiivista arkea, johon talvikaudella sisältyy Pyhäjärven Pohdin edustusjääkiekkojoukkueen treenit ja pelit. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. On tuomarointia ja Pyhäjärven naisjoukkueen koutsaaminen – toivottavasti sekin porukka saadaan taas kesäksi kasaan. Harrastukset ovat pitkälti liikkumista, eikä täällä mitään sukkia neulota – ainakaan vielä, Pekka nauraa. Parin vuoden päästä Tikanmäille myönnettiin Superpesis-tuomarikortit. Silloin pistin hakemuksen Karelian ammattikorkeakouluun Joensuuhun metsätalousinsinööriksi ja sinne pääsin. PEKKA ON tällä hetkellä Pyhäjärven kaupunginvaltuuston nuorin valtuutettu. Aikansa Pekka työskenteli Metsänhoitoyhdistyksellä, jonka jälkeen suuntasi metsurinhommiin. Toivottavasti hankkeet toisivat tänne tulevaisuudessa myös työpaikkoja, että saataisiin plusmerkkistä muutosta asukasmäärään – alaspäinhän se on menossa ja tulee varmaan vielä menemäänkin, mutta ei passaa lyödä päätä pensaaseen! Vaikka eletään muutosten aikaa, katsoo Pekka eteenpäin positiivisin mielin. Pesäpallotuomarointi on muodostunut eräänlaiseksi elämänsaavutukseksi vuosien saatossa. Mietin, että mitähän sitä tekisi ja olen ollut sitten hyvin pitkälti metsurin hommissa alkuun kaverin kautta töissä kahtena ensimmäisenä vuonna ja sitten pistin oman toiminimen
7 Haluan ostaa kultasi! Katso kotikulmiesi aikataulu ja varaa yksityisaika kultakiertue.fi Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3
Yritystoiminta ei Ruotaselle ole uutta, sillä hän toimi pitkään yrittäjänä FysioSportilla. – Fysio-Sportin jälkeen oli varsin itsestään selvää, että jatkan yrittäjänä itse. Yrityksen tulevaisuus. Toiminimi Marjut Ruotanen on perustettu syksyllä 2023. – Kun teen valmennusta, niin kohokohta on aina se, kun ihminen innostuu ja lähtee tekemiseen mukaan. – Minulla on ollut erittäin paljon tukija liikuntaelinongelmia sekä monenlaisia leikkauksia. Ennen yrittäjyyttä Marjut oli työskennellyt eri fysikaalisissa hoitolaitoksissa. On hyvä tietää, minkälaiseen harjoitteluun asiakas realistisesti kykenee. – Ajattelen sitä, miten ihminen toimii arjessaan. Siinä on joutunut itsekin läpikäymään asioita, ja sitä myötä ymmärrän myös asiakkaitani, että tukija liikuntaelinongelmat eivät ole tuosta noin vain ratkaistavia asioita, näkee yrittäjä. Pyhäjärvellä ei kuitenkaan ole niin paljoa töitä tarjolla, ja minähän en pysty läheskään kaikkea työtä edes enää tekemään. Ravintoja liikkuvuusvalmennuksissa Marjut luottaa asteittaiseen etenemiseen. – Jatkan tässä niin kauan, kun pystyn – eläkkelle asti! hymyilee Ruotanen. – Vuonna 2023 minulla alkoi olla näitä tukija liikuntaelinongelmia, enkä voinut enää tehdä hoitotyötä. Jäin sitten FysioSportilta pois ja perustin tämän oman toiminimen. Nykyään yritykseni olen minä ja se mihin menen. – Törmin Leena kysyi minulta, että lähtisinkö hänen kanssaan Fysiosportiin. Yrittäjän urasi kohokohta. – Samalla tavalla liikkuvuusvalmennuksessa mennään pikkuhiljaa eteenpäin. Olen joutunut itsekin kuntoutumaan ja joissakin tapauksissa on kestänyt vuosia, että olen päässyt kuntoon. 8 Yrittäjäkapula Yrityksen toimiala, liikeidea ja henkilöstön määrä. Ruotanen näkee, että asiakkaiden kohtaaminen yksilöinä on tärkeää. – Käyn koulutuksia valmennukseen liittyen. Innostuin asiasta ja hyppäsin mukaan! kertoo Ruotanen. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Emmehän me elä arjessa missään laitteissa! Lihaksia pitäisi käyttää arkityössä ja -elämässä, siksi myös treeniliikkeiden pitäisi olla edes osittain toiminnallisia. – Ravintovalmennuksessa käydään läpi ravintopäiväkirjaa, ja jos asiakas haluaa, lasken kokonaisenergian ja ravintoaineiden määrän. Myös omat vaikeudet tuovat perspektiiviä työhön. Se on aivan ihanaa nähdä, että asiakas saa valmennukYrittäjä voi suuntautua haluamaansa suuntaan – hyvinvoinnille on aina kysyntää Pyhäjärven Sanomien yrittäjäkapulan vastaan ottaa tällä kertaa valmennuksen ja ryhmäohjauksen parissa työskentelevä Marjut Ruotanen. Nykyään yritykseni olen minä ja se mihin menen. Tuntui, että jouduimme ostamaan niin paljon kaikkea ja sijoittamaan yritykseen. Kokonaisuuteen vaikuttaa tietty myös asiakkaan elämäntilanne: onko perhettä ja miten työkuviot. – En anna valmista ohjelmaa, vaan selvitän aina, minkälainen henkilö on kyseessä. Missä yrityksesi on hyvä. – Tietyllä tapaa ei ole enää sellaista huolta yrityksestä, kun ei ole esimerkiksi omia tiloja. Aluksi poisjääminen Fysio-Sportilta tuntui Ruotasesta surulliselta ja vaikealta. – Oma yritys tuntui vähän kuin omalta lapselta. Minkälainen on kunto ja terveydentila. Ruotasella on 30 vuoden ajalta kokemusta fysioterapiasta ja hän pystyykin ammentamaan siitä paljon oppia valmennukseen. Fysio-Sportin perustajiin kuulunut Ruotanen aloitti omalla toiminimellään vuonna 2023. – Varsinkin isompien toimenpiteiden jälkeen vaaditaan aikaa ja kärsivällisyyttä. – Sinänsä työnkuva ei yrittäjyyden myötä muuttunut paljoakaan, mutta tietty työn määrä lisääntyi. Ruotasen mukaan yksittäiset onnistumiset ovat arjen kohokohtia. Marjut pyrkii kouluttautumaan koko ajan ja pitämään itsensä ajan hermolla. Kertalinttuulla ei kaikkea vaihdeta! korostaa Ruotanen. Personal trainer -töitä varten Ruotanen on käynyt toiminnallisen anatomian koulutuksia, joihin hän nojaa myös saliohjelmissaan. Yrityksen historia. Toiminimen alla työskentelee vain yksi henkilö, yrittäjä itse. Näiden pohjalta lähden suunnittelemaan henkilökohtaista valmennusta. Kyllä se sellaista tsemppiä vaatii, että saa jatkettua kuntoutumista. Se oli kuitenkin myös jännittävää ja tosi mukavaa, kun pääsi visioimaan sitä, mitä kaikkea ruvetaan yrityksellä tekemään. Haluan, että minulla olisi aina uutta tietoa käytettävissä enkä jämähtäisi. Ensikosketuksen yrittäjyyteen Ruotanen sai vuonna 2000, kun Fysiosport perustettiin. Toiminimellä työskentely on tehnyt Marjutin arjesta iltapainotteisempaa ja hän tekee puolikasta työaikaa. – Yrittäjänä aloittaminen oli pelottavaa – lähdettiin ihan nollasta. Joonas Kärkkäinen Marjut korostaa sitä, että hyvinvointi on tärkeä asia ja loppupeleissä jokainen meistä on siitä omalla kohdallaan vastuussa. Ravinnon kanssa mennään portaittain eli pari muutosta ruokavalioon ja jos se menee hyvin, niin sitten taas pari muutosta. Mikä sai ryhtymään yrittäjäksi. Hän oli sitä jo paljon suunnitellut. Voin onneksi käydä Fysio-Sportissa tekemässä töitä – meillä on hyvää yhteistyötä yrittäjä Minna Korkiakosken kanssa. Näen, että ohjelmassa tulisi olla myös liikkeitä, jotka eivät ole laitteissa, vaan saataisiin tehtyä jotain ilmankin. En anna asiakkaalle mitään grammamääräisiä tavoitteita, vaan pyrin siihen, että oikeanlaiseen ravitsemukseen siirtyminen olisi helppoa – ihan vain kotiruokaa. Toiminimi Marjut Ruotanen toimii valmennuksen ja ryhmäohjauksen alalla. Käydään läpi, missä on ongelma, testataan ja sitten pyritään ratkaisemaan ongelmaa. Nyt teen vain valmennusta ja ryhmänohjausta. – Valmennukseen kuuluu ravintoja liikkuvuusvalmennusta sekä personal trainer –palveluita, avaa yrittäjä Marjut Ruotanen. Toiminimi oli helppo valinta, sillä tykkään tästä työstä! Samalla jäi pois yrityksestä stressaaminen
Palveluita tarvitaan edelleen ja yrittäjillä on mahdollisuus suuntautua tilanteen mukaan. Tapahtumaohjelmassa päästään kuulemaan Haaveorkesterin tahtiin tanssimusiikkia sekä näkemään Pyhäjärven Nuorisoseuran Rengin rakkaus -teatteriesitys. – Se kertoo isäntäparista, Eetusta ja Iitasta, joilla on renki. Jaksamiseen vaikuttaa myös se, että koko perheessä ja lähipiirissä on asiat kunnossa. – Tämänkaltainen eri toimijoiden välinen yhteistyö on se juttu, johon kannattaa jatkossakin panostaa, sillä yhdessä olemme enemmän! Taitetaan talvi yhdessä ja tehdään Pyhäjärvelle yhteisöllinen kulttuurivuosi! RENGIN RAKKAUS -näytelmässä päästään kurkistamaan 70-luvulle maatilan elämään. – Ainahan sitä sanotaan, että vapaus on yrittäjyydessä parasta. Hyvän ohjaajan pitäisi pystyä isostakin ryhmästä näkemään tunnin aikana, että pystyväthän kaikki tekemään treeniä. Sonja Röytiö Haaveorkesteri esittää Talven taittajaisissa tanssimusiikkia. Ohjaajana pitää katsoa, että ryhmäläisillä on tunnilla kaikki hyvin. Kenelle haluat ojentaa yrittäjäkapulan ja mitä haluat kysyä häneltä. Edellisen haastetun, Pyromenin, kysymys: Millaisena näet pitkän linjan yrittäjänä yrittämisen Pyhäjärvellä tulevaisuudessa. – No sittenhän siinä tapahtuu kaikenlaista kommellusta ja isäntäpari yrittää naittaa renkiä naapurin leskelle, siihen ilmaantuu toinenkin nainen ja he käyvät vähän kiistaa, että kumpikos sen rengin sitten saa, Maija Melvaskoski Pyhäjärven Nuorisoseuralta avaa. Mutta sen alankin sisällä yrittäjä voi usein suuntautua ja kouluttautua mielenkiinnonkohteiden sekä esimerkiksi paikkakunnan kysynnän perusteella. Näytelmä on vielä etsinnässä, mutta varmaa on, että komedialinjalla jatketaan ja harjoituksien olisi määrä alkaa helmikuun loppupuolella. Miten pidät huolta omasta jaksamisestasi. Pitää kuitenkin muistaa se, että ihmisten palveluiden tarve ei katoa. – Sanoisin, että parasta yrittäjyydessä on se, että voi lähteä siihen suuntaan, mikä itselle on mielenkiintoista. Marjut haluaa siirtää kapulan seuraavaksi luontaishoitolayrittäjä Tarja Saariselle. – Varmasti haastavinta on se, että saa asiakkaita. Pian Nuorisoseuran väki suuntaa katseensa takaisin myös kesäteatterin lavalle, sillä Teatteri KesäHeinä tekee paluun vuoden tauon jälkeen. – Mikä sai sinut alun perin innostumaan luontaishoidoista. Vaikka meillä olisikin ollut rankka treeni ja kaikilla tullut hiki, niin se tekeminen on silti koettu kivana. Sitten tilanteen mukaan pitää osata tarjota vaihtoehtoisia liikkeitä. Hyvinvoinnille on aina kysyntää. Liikunnan lisäksi iloa arkeen tuovat lapsenlapset. Kotona voi sitten rauhassa touhuta kotiaskareita ja levätä. – Meillä on kaksi lapsenlasta, joiden kanssa on niin ihana olla – nauttia heidän seurastaan, kuunnella heidän juttujaan, leikkiä piilosta ja milloin mitäkin. Talvi taipuu kulttuurista nauttien – Ikosella seurataan rengin rakkauselämää Pyhäjärviset yhdistykset löivät hynttyyt yhteen ja yhdessä kaupungin kanssa käynnistävät vuoden Talven taittajaiset -tapahtumallaan. Mulari kertoo, että kulttuuritapahtumiin osallistumalla tukee paikallisia kulttuurin tekijöitä. Yleensähän yritys perustetaan sille alalle, mistä itse tykkää. Käyn vielä vapaa-ajallani kolmesti viikossa kuntosalilla treenaamassa. Meeri Karjalaisen kirjoittaman puolituntisen pienoisnäytelmän kulusta ei menoa ja meininkiä puutu. Tapahtuma on ihan kaikille avoin. Tapahtuman järjestää yhteistyössä Pyhäjärven Nuorisoseura, Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys, Pyhäjärven Seniorit, Pyhäjärven Sydänyhdistys, Pyhäjärven Eläkeläiset sekä Pyhäjärven kulttuuripalvelut Ikosen koululla lauantaina 24. – Arvostan asiakkaitani ja haluan, että kaikki sujuu. 9 Kulttuuri PAIKALLISTEN YHDISTYSTEN halu ja innokkuus toimia ja järjestää yhdessä kulttuuritapahtuma Pyhäjärvellä poiki Talven taittajaiset. Kuvassa pariskunta Nuorisoseuran viime vuoden Syysiltamien improvuorossa. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Yrittäjyydessä parasta. Se on myös tietyllä tapaa pelottavaa, pohtii Marjut. Liikunnanohjausta Ruotanen on tehnyt jo 13-vuotiaasta lähtien. – Vaikka joskus lähteminen kehtuuttaa, niin yleensä sitä on iloinen, kun tuli lähdetyksi! Pyhäjärvellä on runsas kulttuuritarjonta, joka on pitkälti maksutonta ja kaikille avointa. Estradilla nähdään isäntäparin rooleissa Janne ja Tiina Kumpulainen, Kalle-renkinä Niko Humaloja, Laura Kyllönen naapurin Liinu-leskenä sekä Maija Sohvina. Pyhäjärvellä on tosi paljon ammattitaitoisia yrittäjiä ja he ovat käyneet samat koulutukset kuin yrittäjät muuallakin. – Ryhmäohjauksissa parasta on se, kun ihmiset ovat iloisia tunnin jälkeen. Entä haastavinta. – Kun pidän ryhmätuntia, niin siinä ei ihan samalla tavalla voi keskittyä vain omaan tekemiseen. Toivoin, että pyhäjärviset käyttäisivät paikkakunnan palveluita – hinnat ovat täällä monesti edullisempia. Käyn myös paljon iäkkään äitini luona. tammikuuta. Minäkin kun olen ollut sieltä ihan alusta lähtien vuodesta 2002 mukana. Ryhmäliikuntatuntien myötä Marjut saa liikuttua, mutta se ei täysin korvaa vapaa-ajan liikuntaa. – Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden alkaminen vauhditti suunnitelmia ja halusimme toteuttaa kivan tapahtuman heti kärkeen, vaikkei varsinaisista avajaisista olekaan kyse, vaan niin Oulu2026 -vuotta kuin Pyhäjärven 160 vuotissynttäreitäkin juhlistetaan pitkin vuotta, Pyhäjärven kaupungin kulttuurituottaja Leena Mulari kertoo. Olla mummuna! Se on mukavaa ja saan siitä lisää energiaa. Ei kukaan muu. Haastavaa voi tietty olla myös se, että kuinka pysyy ajan hermolla. Siihen kuitenkin auttaa lisäkouluttautuminen. Kaikille avoimessa tapahtumassa nautitaan elämyksellistä ohjelmaa sekä kakkukahvit. – Tauko teki hyvää – saa taas lisää voimia ja innostusta lähteä. – Oman haasteensa tuo se, että Pyhäjärvellä väki on vähentynyt. – Kävijöille tarjotaan täytekakkukahvit ja elämyksellistä ohjelmaa, jota toteutetaan paikallisin voimin. Ruotanen kokee, että pystyisi pitämään ryhmäliikuntatunnin suunnittelemattakin, mutta hän haluaa silti aina suunnitella sisältöä etukäteen. Järjestämme myös kyytejä ja avustajia kotihoidon asiakkaille, jotta tapahtuma tavoittaisi mahdollisimman monen. Mukaan toivotaan aina tietysti uusia näyttelijöitä, eli ei muuta kuin härkää sarvista ja mukaan! Yrittäjä voi suuntautua haluamaansa suuntaan – hyvinvoinnille on aina kysyntää sesta hyötyä ja hän nauttii, kokee Ruotanen. Kulttuurin kuluttaminen on myös terveysteko. Isäntäpari on pannut pellot pakettiin, ja heidän pitäisi rengille saada sanottua, että irtisanovat tämän talosta, kun töitä ei riitä. – Mielestäni hyvinvointi on hirveän tärkeä asia meille kaikille ja me kaikki olemme itse vastuussa omasta hyvinvoinnistamme. Vaikka olisikin vauhdikas tunti, silti olisi hyvä säilyttää sellainen punainen lanka. Erityisesti usean eri toimijan kokoontuminen yhteen tapahtuman järjestämiseksi ilahduttaa kulttuurituottajaa. Janne ja Tiina Kumpulainen nähdään Rengin rakkaus -näytelmän isäntäparina, Eetuna ja Iituna. – Pyrin ohjaajana olemaan mahdollisimman selkeä
TOIVOTTOMUUDESSA EI kenenkään tarvitse olla, vaan siitä on ulospääsy Jumalan avulla, niin kuin Pietari kirjoittaa, että Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemisen kautta on mahdollista uudestisyntyä ja saada elävä toivo. Ne ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia – minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Jumalan siunausta ja toivorikasta armon vuotta 2026. TOISINAAN KYSYTÄÄN onko sinulla tulevaisuuden toivo. Keskiviikko 21.1. klo 15.00 hartaus Arjan ruokalassa. klo 9.00 Lähimmäisen kammarin ja Löytösopin vapaaehtoisten kokous Lähimmäisen kammarissa. Lähetyskokous klo 11, Niilo Närhi kahvit+arvontaa lähetystyön hyväksi TI 20.1. suruissa muistaneita. Rukousilta klo 18 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUH.HARTAUS 020658 2698 Marjatta Saastamoinenn HELLUNTAISEURAKUNTA Elävä toivo ”YLISTETTY OLKOON meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon” 1. Seurakunnallista toimintaa harjoittavat paikalliset yritykset, yhteisöt ja järjestöt voivat hakea Pyhäjärven seurakunnan toiminta-avustusta vuodelle 2026. klo 9.00 Hiljaisuuden jooga® Pyhän Annan kirkossa, ohjaajana Johanna Ikonen, vapaa pääsy. Avustuksen saaneiden tulee antaa selvitys saamansa avustuksen käytöstä seuraavan vuoden hakuun mennessä. 10 Hautaan siunattu: Kyösti Veikko Ilmari Laitinen 87 v. Avustusta voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon sitä on myönnetty ja se tulee käyttää sen kalenterivuoden aikana, jolloin avustus on myönnetty. Torstai 22.1. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Piet 1:3. klo 12.00 pyhäkoulu rauhanyhdistyksellä. klo 10.00 Gospel-jumppa srk.keskuksessa, vapaaehtoinen maksu yv:lle. Torstai 15.1. Ihminen katsoo elämäänsä eteenpäin ja pohtii, mitä siellä on. klo 15.00 Sanan ja rukouksen tilaisuus Lähimmäisen kammarissa. Omaiset Kiitä Kiitä lehti-ilmoituksella sinua lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja elämän iloissa ja suruissa muistaneita. Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi avoinna ma-to klo 10.0014.00. Kirsti Jauhiainen Helluntaiseurakunta Unsplash Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Ritva Anneli Saastamoisen muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi LA 17.1. (2. Toivottomuus on hankala seuralainen. klo 11.00 toivevirsitilaisuus Lähimmäisen kammarissa. Tutkimuksissa on todettu, että kun ihminen menettää toivon, niin paraneminen sairauksista heikkenee ja elämänhalu häviää, tulevaisuus näyttää synkältä. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. väliaika, tarjoilua Raamattutunti klo 16:30, Onko seurakunta korvannut Israelin SU 18.1. Keskiviikko 14.1. Raamattutunti klo 15, Niilo Närhi Israelin valtion synty, ½ t. (3. Terveyden menettäminen ja vaikea elämäntilanne voi aiheuttaa toivon heikkenemistä ja tulee toivoton olo. sunnuntai loppiaisesta) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. sunnuntai loppiaisesta) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Hakemuksen voi lähettää kirkkoneuvostolle hakuajalla 8.1.-8.2.2026 sähköisesti osoitteeseen pyhajarvi.seurakunta@ evl.fi tai kirjallisesti Pyhäjärven seurakunta/ kirkkoneuvosto, Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Seurakunnat Seurakuntatiedot Sunnuntain Sana PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. Riippuu elämäntilanteesta, terveydestä ja maailmankin tilanteesta, mitä ajattelee tulevaisuudesta. TOIVON LÄSNÄOLO ihmisen elämässä on erittäin tärkeää, usein ihmisen sairastuessa vakavasti kysytään lääkäriltä, että onko toivoa, mikä on ennuste. Room 15:13: ”Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voimassa.” Jeremia kirjoittaa 29:11: ”Sillä minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Sunnuntai 25.1. Siihen on varmaan lääkärin vaikeaa vastata, jos sairauteen ei ole parantavaa hoitoa olemassa ja toisinaan ”toivottomat” tapaukset yllättäen paranevatkin. Sunnuntai 18.1
Tuvan seinällä ollut käkikello lienee antanut sytykkeen kukunnalle. Vuodet kuluivat mutta Martin seurassa oli edelleen mukavaa, kävimme Parkkiman järvellä verkoilla, sain häneltä perusteellisen opin kalan fileoinnista, tarkan kuvauksen hirsimökin veistosta, puutöistä, metsänhoidosta, lähiluonnon eläimistä ja paljosta muusta, josta hän mielellään kertoili minulle. RAKENNETTIIN UUTTA, uuden asuinrakennuksen tupaantuliaisseurat veisattiin uuden vuoden päivänä 1967. Yritin itsekin vihellellä mutta hän kielsi, miksiköhän, sitä en vieläkään ymmärrä. En muista oliko hänellä jo moottorisaha vai käyttikö hän käsisahaa ja vesuria, tukit kuitenkin siirtyivät lihasvoimin parireen kyytiin, ja Hippa sitten veti eteenpäin laanille. Usein juoksujalkani kääntyivät heille päin, en jaloilleni mitään mahtanut, ne veivät minua. Ollin setä Robert Pesonen oli keväällä 1910 muuttanut samasta paikasta Jokikylän Sarvimäkeen ja epäilemättä sedän esimerkki kannusti nuorta paria etsimään elinmahdollisuuksia samoilta seuduilta. Uusi talo oli rakennettu, Martti oli siirtynyt isännäksi. Mummulastamme ei tullut yhtä autiotaloa maaseudun autiotalojen joukkoon. 11 ON VUODEN toiseksi viimeinen lauantai, pääväri ulkona on harmaa kuten mielenikin. Ristikoiden pulmasanoja pähkäilimme usein, ratkaisu yleensä löytyi. Työt Hoppulassa karjankasvatuksessa sekä pelloilla ja metsässä jatkuivat. Kiitos Martti hyvistä muistoista. Roikuin kuitenkin pöydän ääressä jännittämässä kumpi voittaa, mutta en enää muista kuinka niissä otteluissa milloinkin kävi, kai se meni fifty-fifty, kuten sanonta kuuluu. Sisar poistui tästä ajasta vuonna 2009 ja testamentissaan hän määräsi oman puolikkaansa tilasta päätymään veljiensä lapsille, käyttöja hallintaoikeuden säilyessä Martilla. KARJASTA HOPPULASSA luovuttiin 1980-luvun lopulla, pellot olivat sen jälkeen vuokraviljelyssä ja Martin työt jatkuivat metsätöissä, hirsirakentamisessa, puuja metallitöissä; käsistään kätevälle, ratkaisuja hakevalle, sopuisalle ihmiselle riitti monenlaista tekemistä. Yllättäen Martti halusi muutama vuosi sitten lahjoittaa oman puolikkaansa veljiensä lapsille. Tunnen musertavaa surua hänen viimeisistä vuosistaan, jolloin hänen elämänsä Hoppulassa ja sittemmin Toipilaspolulla muuttui. 60-LUVUN ALUSSA Hoppulaan ostettiin Solifer-merkkinen mopo, joka mahdollisti laajemman vapauden kulkea ja näin ollen Marttikin ajeli kylällä saaden tytöiltä ihailevia katseita. Heinärenkinä muutamana kesänä mm. Maataloudessa siirryttiin hevosvetoisuudesta moottorivoimaan. Martti-setäni oli hyväntahtoinen, ystävällinen ja avulias, huumori oli yksi hänen monista vahvuuksistaan. Nyt kun Marttikin on Pyhäjärven kirkkomaalla, on Pesosten noin sadan vuoden taival Jokikylän Hoppulassa tullut päätökseensä. VAIVUN MIETTEISSÄNI vuosikymmeniä taaksepäin aikaan, jolloin asuimme Jokikylällä setäni ja mummolan, Hoppulan naapurissa. Aikaa on kulutettu viljan kuivaajassa radion urheiluselostuksia kuunnellen, kun rakennuksen seinältä löytyy mm. Hartaudessa joku taitava laulaja kajautti urkuparvelta komeasti ”Taas kaikki kauniit muistot” ja aina kun tuon laulun kuulen, palaan mielessäni silloiseen tunnelmaan. Martti oli syntymäni aikaan varusmiespalveluksessa Oulussa ja oli saanut lomaa joulun juhlapyhiin ja veljensä lasten ristiäisiin. Lunta oli tuolloin yleensä enemmän kuin tarpeeksi ja kirkon parkkipaikalla tungosta. Ollin ja Miinan perheeseen syntyi viisi lasta, joista Martti nuorimmaisena juuri ennen talvisodan syttymistä syksyllä 1939. MIINA JA Olli poistuivat tästä ajasta 1970-luvun alussa muutaman vuoden välein, veljet olivat löytäneet omat polkunsa ja Martti jäi sisarensa kanssa isännöimään ja emännöimään Hoppulaa. In memoriam Martti Pesonen 1939–2025 ”Niin muistot rakkahimmat taas elpyy uudelleen. Vieraskynä Marja Mikola Vieraskynä Kirsti Sääksjärvi Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys. MARTTI PELASI usein shakkia isäni Onnin kanssa ilman kelloa, jolloin peli oli mielestäni kovin pitkäveteistä, he miettivät ja miettivät siirtojaan tosi pitkään. Hoppulassa käki kukkui ympäri vuoden, sillä Martti saattoi yllättää lapsivieraat ja tutummatkin kävijät yhtäkkisellä kukunnallaan. Martti kohteli hevosta hyvin mistä olin iloinen, olihan Hippa minullekin hyvin rakas. Kiireellä syömään, kahville ja sitten taas hommiin. Shakkilaudan kääntöpuolella oli tammipeli, jota pelasimme Martin kanssa monet kerrat sunnuntaisin, joka heillä oli lepopäivä maatilan töistä. Niitä lausu ei enää kukaan, mutt’ niiden tunnelman saan joka joululta mukaan tueks’ vuoden vaikean.” San. Kädentaidot ja työn huolellinen jälki olivat hänellä hallussa. Ja me silmät ympyräisinä uskoimme ja ihmettelimme, kunnes asia aikanaan valkeni hauskaksi vitsiksi. Ihmisiin leimautunut karitsa on jäänyt mieleeni, sillä se tunki itsensä ihmisten perässä joka paikkaan, ovesta tupaan ja ulkohuoneeseen, mihin vain joku oli menossa. Martti-setä ajaa muistoissani näinä vuosina yleensä traktoria, perässä milloin mikäkin työkone. Usein hän vihelteli ”Vanhan veräjän luona” -iskelmää, josta päättelin hänen mielessään olevan muutakin kuin tukkimetsää ja heinätöitä. Ja sanat siunaavimmat taas lankee sydämeen. Martin kanssa oli mukava hassutella, hän oli aina ystävällinen ja keksi meille lapsille hauskoja tarinoita. Viljo Kojo, säv. Olli ja vanhin veli Onni palasivat sodasta ja elämä jatkui uskoen ja toivoen parempaan ja ehjempään tulevaan. Molemmilla oli omat menonsa ja tekemisensä, mutta tilan työt ja toimet sovitettiin yhteen. Kalastus, marjastus ja mökkielämä toivat vaihtelua arkeen. ERÄÄNÄ JOULUNA Martti valjasti Hipan kirkkoreen eteen ja niin menimme pitkin Jokikylän raitteja tapaninajelulle kyydissä minä ja veljeni Jouko. Sulho Ranta KAKSOSSISARESTANI JA minusta on jäljellä pikkuruinen, harmaasävyinen valokuva, Martin laatikkokamerallaan ottama ja ainoaksi yhteiskuvaksi jäänyt. JOULUN AIKAAN liittyvät muistoni aattoiltapäivän hartaudesta kirkossa Martin ja Liisan seurana. 1974 Pentti Kahman kiekonheiton EM-kultamitalitulos muiden ylöskirjattujen tapahtumien lisäksi. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Rasiasaaren pelloilla sain hyvän kuvan työtahdista ja -tavoista. Tilan maataloudella on kuitenkin jatkuvuutta ja pakkaspäivänä voi nähdä savukiehkuran nousevan talon savupiipusta siellä asutaan. MARTIN OLLESSA Hippa-hevosen kanssa lähimetsässä metsätöissä, hiihdin usein koulupäivän jälkeen hänen luokseen seuraamaan hänen työskentelyään, höpsittiin niitä näitä ja puhuttiin asiaakin. Mieleeni on erityisesti jäänyt tarina kuinka vaikeaa on hakata kumipuita, kirves kun pomppaa aina takaisin. Erityisesti minua kiinnosti hänen keksintönsä ja toteutuksensa ratkaisemaan monia ongelmia niin työssään kuin vapaa-aikanaan. OLLI JA Miina Pesonen olivat muuttaneet vuonna 1924 Jokikylän Hoppulaan (virallisesti Leppälä) Kiuruveden Kalliokylän YläKarvolasta, Ollin lapsuudenkodista. Olikohan sama joulu tai aiemmin kun Martti oli meille joulupukkina, en toki tunnistanut häntä silloin vaan uskoin vakaasti, että joulupukilla on samanlainen ääni ja silmät kuin Martti-sedällä. HAVAHDUN MUISTOISTANI tähän hetkeen, Martti on poistunut keskuudestamme. Olen saapunut paikalliseen kirkkoon ja istahtanut hiljentymään. Oi sitä onnentunnetta vällyt peittona, Martti kuskipukilla ja Hippa juoksi setolkan kello helkkyen. Lehmiä, vasikoita, hevosia, lampaita, sikoja, ehkä kanojakin pyöri laitumilla ja pihapiirissä. Kuulen elämäni varrella jo tutuksi tulleiden saattokellojen verkkaisen kilkahtelun ja urkujen surusävelet sukulaisiani saattamassa, nyt sisarussarjansa viimeistä, rakasta Martti-setääni. MUUTIMME SITTEMMIN Etelä-Suomeen ja minulle mukavat Hoppulassa vierailut jatkuivat loma-aikoina. Korvissani kaikuu Martin hersyvä nauru, näin oli ja näin haluan hänet muistaa – aina
Haarala voitti oman välieränsä ja oli menossa täten finaaliin, mutta tuomaristo löysi Juusolta estämisrikkeen ja hänet pudottiin eränsä viimeiseksi, näin finaalipaikka jäi haaveeksi. Naisten vastaavalla matkalla Oona Kettunen hiihti hyvän, nousujohteisen hiihdon ja kipusi myös aivan palkintokorokkeen tuntumaan. – Tasainen ja ehjä veto toi tänään katkeran neljännen sijan. Ampparit venytti voittoputkensa jo 11 ottelun mittaiseksi ottamalla selvän 3–7 voiton. Alkuun ei ollut vielä ihan paras fiilis, mutta meno parani koko ajan ja loppu tulikin tosi hyvin, totesi Juuso kilpailun jälkeen. Oli tuuria ja onnea matkassa, että välttyi kolareilta ja pystyi nappaamaan ekan aikuisten SM-mitalin! Iso juttu itelle ja en olisi kyllä aamulla uskonut, että päivä päättyy näin. – Oikein tyytyväinen tähän päivään, vaikka mitali jäikin harmittavan lähelle. Josefina oli ikäluokkansa (U18) nopein. Aamun karsinnassa pohtiskiteamiläisistä hiihtivät jatkoon naisissa Haapalehto (9.) ja Kettunen (21.) ja miehissä Haarala (2.), Melnits (7.) ja Markus Kasanen (11.). Uran parhaaseen SM-sijoitukseen on kuitenkin oltava tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa kautta ja toivotaan että vire pysyy hyvänä, onnellinen Haapalehto totesi SM-hopeamitali kaulassaan. Finaalissa oli kuitenkin sekä naisissa että miehissä keltapunaista Pohti SkiTeam väriä, kun Haapalehto ja Melnits olivat mukana. Ella Noora hiihti upeasti SM-hopealle! Pronssin otti Iisalmen Visan Nora Kytäjä. Viimeisen 2,5 kilometrin kierroksen Juuso tuli kuitenkin ylivoimaisesti kilpailun nopeinta vauhtia ja nousi aivan mitalisijojen kynnykselle, mutta jäi harmittavasti vain 0,5 sekuntia pronssista ja 1,2 sekuntia hopeasta ollen lopulta neljäs. Muiden Pohti SkiTeamin hiihtäjien sijoitukset: Ike Melnits 33:s, Markus Kasanen 36:s, Daniel Onnela 43:s, Iiro-Mikko Harju 67:s, Jirka Oja 101:s ja Samppo Kumpumäki 131:s. Touho Häkkinen Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Kettunen oli Haaralan tavoin neljäs, mikä on Oonan toistaiseksi paras sijoitus hiihdon SM-tasolla. Sonja Röytiö Vieraskynä, Pekka Tikanmäki Vieraskynä, Jari Hankonen & Kauko Tikkanen Pohti SkiTeamilla kahden mitalin päivä SM-hiihtojen sprintissä – Melnits suomenmestariksi ja Haapalehdolle SM-hopeaa Kuopiossa järjestettiin viime viikonloppuna kauden ensimmäiset SMhiihdot. Huskit saivat kuitenkin toisessa erässä Pohdin vauhdista kiinni, eivätkä kaksi viimeistä erää olleet ensimmäisen kaltaista Pohdin miehistö jatkoi joulutauon jälkeen voitolla Pyhäjärven Pohdin jääkiekon edustusjoukkue palasi pelien pariin joulutauon jälkeen Haapaveden Urheilijoiden vieraana viime lauantaina. Iso kiitos kuuluu myös Pohti Skiteamin huoltoryhmälle, joka antoi meille hiihtäjille täydet mahdollisuudet onnistua, summasi Oona kisapäivää. Tikkanen avasi Pohdin maalihanat ajassa 17.09. Voittoon hiihti Jämin Markus Vuorela 8,7 sekuntia Haaralaa nopeampana. Pohti ehti vielä tasoittaa ottelun ennen ensimmäistä erätaukoa, kun Tommi Pöllänen rankaisi Huskeja ylivoimalla. Lopputuloksissa Oona Kettunen 19:s ja Ilana Onnela 38:s. Tämän jälkeen Ampparit alkoi herätä mukaan otteluun vieden erän laukaukset lopulta 4–21. Edellisestä pyhäjärvisen seuran (Pyhäjärven Pohti) naisten SM-mitalista on vierähtänyt jo 46 Pohti SkiTeamin tämän kauden tuore vahvistus Ike Melnits hiihti sprintin suomenmestariksi Kuopiossa. Lauantaina pakkanen hieman hellitti ja päästiin kisaamaan. Haapalehto, Haarala ja Melnits jatkoivat alkueristä välieriin. Liikkeellä Jääkiekko LIENEEKÖ OLLUT Pohdilla vielä sulamatonta joulukinkkua vatsassa pelin alussa, kun kotijoukkue Huskit tuli peliin ryminällä. – Aamulla oli vähän vielä tukkoisen tuntuista hiihto, mutta fiilis kyllä parantui eriin. Miesten kilpailussa Pohti SkiTeam Pyhäjärven Juuso Haarala aloitti matkan hieman tunnustellen ja oli puolimatkassa vasta sijalla 15, noin 20 sekuntia kärjestä. Myös nuori, vasta 17-vuotias Josefina Kankaanpää oli hyvässä vauhdissa ja oli 27:s, napaten samalla erittäin kovia päänahkoja jopa maajoukkuetason hiihtäjiltä. Peli pysyi tasalukemissa kuitenkin yli erän puolivälin, ennen kuin aikaan 30.15 Ampparit menivät johtoon, jota kotijoukkue ei enää pelin aikana saanut kiinni kirittyä. Vehkalahden Olli-Pekka Laitila oli toinen ja Vuokatin Emil Liekari kolmas. Sprinttipäivä SUNNUNTAINA PUIJOLLA oli ohjelmassa naisten ja miesten sprintit. Perjantain parisprintit jouduttiin perumaan, kun pakkanen oli aamulla Puijolla kiristynyt -24°C:een. Pelin viidennellä minuutilla HaU maalasi kahteen otteeseen mennen nopeasti 2–0 johtoon, eikä kolmaskaan maali ollut kaukana heti perään. Ella Nooran SM-hopea on Pohti SkiTeamin tähänastisesti paras saavutus naisten sarjassa. Naisten kisassa koettiin draamaa, kun neljä naista oli loppusuoralla irti ja kärjestä Tiia Olkkonen ja Amanda Saari kolaroivat, jolloin Katri Lylynperä kuittasi kärkeen ja Ella Noora Haapalehto haastoi vahvalla tasurilla Katria maaliviivalle saakka. TOISESSA ERÄSSÄ Pohti oli totutun vahva vieden sen puhtaasti 0–3. Pronssiin jäi eroa 18,2 sekuntia. Ella Noora Haapalehto esitti myös erinomaista vauhtia, hiihti yleisessä sarjassa uransa parasta vapaan hiihtotavan distanssivauhtia, mikä vei lopulta Top10joukkoon sijalle yhdeksän. Pohdin kova uurastus tuotti ensimmäisen maalin ajassa 17.09, kun Roni Tikkanen avasi vieraiden maalihanat. 12 MIEHILLÄ JA naisilla oli matkana 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailu
Jonkin ajan kuluttua oli kuulunut valtava räjähdys. Isäni piti tapausta Jumalan varjeluksena. Nuorukaisina he lomittivat toisiaan tyttöjen aitoissa, tytöt eivät tienneet kumpi on käymässä. Nuorten SMhiihdot ja Oberhofin maailmancup KILPAILUKAUSI JATKUU tulevana viikonloppuna Tampereella käytävillä kolmipäiväisillä nuorten SM-hiihdoilla ja Saksan Oberhofin mc:n kilpailuilla. Siellä he olivat aluksi autioissa taloissa. Palvelus oli vartiointia läheisillä saarilla. NIIN KUTSUTUN Välirauhan aikana isäni jatkoi Kiusalan saantia asuttavaksi. Leppäharjun Raijalle kiitos, kun toit asian julkisuuteen ja kerroit kuinka eräs somessa toivoi sinulle tuskallista kuolemaa sekä palavan sinun helvetissä. Pohti SkiTeamilla kahden mitalin päivä SM-hiihtojen sprintissä – Melnits suomenmestariksi ja Haapalehdolle SM-hopeaa vuotta. KOMPPANIA SIIRRETTIIN Kemiön saarelle estämään Turkuun ja Ahvenanmaalle tulon. Rauha solmittiin 13. Ilmeni, ettei Suojeluskuntaa enää ollut, kunta otti vaatteet vastaan. Ella Noora puolustaa viime talvelta kahta SM-kultaa ja yhtä hopeaa, Ilana ja Daniel sprintin SM-hopeaa. He suorittivat sotaväen Kiviniemen kasarmilla Karjalan kannaksella. Vieraskynä, Armas Kumpulainen Pohdin miehistö jatkoi joulutauon jälkeen voitolla mankelia Huskien päädyssä. Kun vihollisen ilmatoiminta vilkastui, he kaivautuivat rannan jäsen hiekan alle. Mutta kesällä 1941 oli jälleen lähtö maata puolustamaan. Komppanian kirjuri oli Kalle Söderlund Pyhäjärveltä. Vahvempaa aseistusta oli yksi 105 millin tykki, muu jalkaväen aseita. Meri jäätyi ja arvioitiin, ettei vihollinen pääse sinne. Lääkäri Torkkola määräsi matokuurin ja ison pullon rautalääkettä. Se piti estää Vaasan saarten kapeikossa. Keväällä 1943 hän sairastui selkään tulleiden paiseiden johdosta. Juuso Haarala oli RALtuomion myötä 12:s, Markus Kasanen 13:s, Daniel Onnela 32:s ja Iiro-Mikko Harju 77:s. – Sprinttipäivä meni mahtavasti, vire ja tekeminen parani koko ajan kohti finaalia sekä vihdoin sprinttihiihto tuntui siltä, miltä se on itselläni joskus parhaimmillaan tuntunut. SOTATIE ETENI Kontupohjasta Sungun niemen kautta, Käppäselkään, Karhumäkeen ja Poventsaan. Täällä sattui isälleni läheltä piti tapaus. TÄMÄN JÄLKEEN isäni siirrettiin Kontuohjaan pitämään huolta vieraina käyvien esiintyvien taitelijoiden majoituksesta ja ruokailusta. päivän aamulla erään Keiteleen miehen kanssa. Ike Melnits oli startista saakka aktiivinen ja mukana kärkitaistossa. He totesivat uuden saaren ilmestyneen meren selälle. Tampereella Pohti SkiTeamilta on mukana viiden hiihtäjän joukkue. Seuraava Suomen Cupin kilpailu käydään tammi–helmikuun vaihteessa Tampereella. Toisten kunnioitus Pyhä jär v en Sa no m ie n arkis t o Armas August Kumpulainen välirauhan aikaan. Hän ajoi lantaa navetan tunkiosta suopellolle. päivä maaliskuuta. Se ei päässyt pakenemaan. Sama kirjoittaja jopa päivittäin solvaa ihmisiä, etenkin persuja. Yökiikarilla tähystys osoitti, että vihollinen lähestyi suurella osastolla. Nyt kapteeni ymmärsi erehtyneensä. Jos se olisi pääsyt maihin, Suomen joukot olisivat jääneet saarroksiin Karjalan kannakselle. Olin jopa yllättynyt, miten kaikki sujui niin hyvin erissä ja minkälaisella erolla pystyin kisan lopulta voittamaan. Josefina Kankaanpää (U18), Ella Noora Haapalehto ja Ilana Onnela (U23) sekä Daniel Onnela ja Jirka Oja (U23). Setäni ei joutunut silloin, eikä koko sodan aikana. Marsalkka Mannerheim mainitsee sodan historiassa: Meillä oli vaikeuksia Kotkan edustalla, mutta rannikkotykistö torjui. Viimeisessä erässä kotijoukkue onnistui kertaalleen ja Pohti kahdesti, kun Tommi Pöllänen laukoi illan toisensa ja Miska Humaloja viimeisteli ottelun loppuminuuteilla päätösluvut taululle ylivoimalla. Siinäpä olisi hänelle työkenttää, joka ei varmasti ole helppo. MAALISKUULLA 1942 hän anoi pääsyä Armeijakunnan tallille Lappeenrantaan hevosten sairaanhoitajaksi. ISÄNI KOTIUTUI ulkonaisesti terveenä marraskuun alussa 1944. POHDIN PELAAJILLE tehopisteet jakaantui tasaisesti: Tommi Pöllänen (2+1), Roni Tikkanen, Miska Humaloja (1+2), Jussi Kumpulainen, Sampo Joro (1+1), Topi Halonen (0+2), Leevi Tikka (1+0) ja Arttu Pikkarainen (0+1). Isä meni sen jälkeen Torvelan metsään savottaan. Näin Pyhäjärven maine negatiivisesti leviää ympäri Suomen. Tämä rannikkopuolustuksen komppania vietiin Närpiöön. Mannerheim määräsi, ettei jatketa. 13 Lukijat ISÄNI ARMAS August Kumpulainen syntyi 6.12.1906 Kiuruveden Heinäkylän Rantalan torpassa. Reitti oli vaikea ja kesti syksyyn asti. Isäni oli vartiossa maaliskuun 5. Siellä hän hoiti kolmea haavoittunutta tai sairastunutta hevosta. Väänänen oli sanonut isälle: Ei veljesi vaiva ole jalassa, vaan päässä. Tykitön komentaja määräsi kuormat haettavaksi pois. Koko päivän vahvasti hiihtänyt Melnits pumppasi hartiapankista sellaiset tasurit, ettei Vuorela enää pystynyt vastaamaan ja näin Pohti SkiTeamin tämän kauden tuore vahvistus hiihti sprintin suomenmestariksi! Markus Vuorelalle hopeaa, pronssimitalin nappasi Imatran Ville Ahonen. Lajeina Oberhofissa on vapaan hiihtotavan sprintti sekä 10 kilometrin kilpailu perinteisellä. Kiuruveden lääkäri Väänänen määräsi kahden kuukauden toipumisloman. Seuraavana aamuna isäni auto sai määräyksen ajaa Karhumäkeen elintarvikkeita hakemaan. Isäni sai hammassäryn ja hammas poistettiin kuusten alla olleessa hammaslääkärin teltassa. Tammikuun alussa he hiihtivät Kotkasta Haapasaareen. Maalivahti Ville Nousiainen oli Pohdin maalilla tuttuun tapaan mies paikallaan ottamalla 29 torjuntaa. Hän jopa kirjoitti aikoinaan, että persuille pitäisi pystyttää torille Rengon keinu eli hirttolava. Täällä he olivat koko joulukuun. Isäni autokunta ei löytänyt ammuksia, toinen auto löysi. Hyökkäyksen luultiin jatkuvan ja eteen vietiin kaksi kuormaa tykin ammuksia. Tämä ei suinkaan ollut ainoa lajissaan. Koko osasto tuhoutui tähän avantoon. Komppania eteni Ilomantsista Karjalan korpien läpi Kontupohjaa kohti. Setä oli konekiväärin ampujan apulainen. SUOMI24-SIVUSTOLLA ON kuukaudessa yli 2 miljoonaa kävijää omistaja Ilkka Lavaksen mukaan. Ike pääsisi ikänsä puolesta vielä nuorten SM-hiihtoihin, mutta ne jäävät tämän edustehtävän myötä tällä kertaa nyt väliin. Olympiavoittaja Helena Takalon viimeisin SM-mitali on vuodelta 1980 Mikkelin SM-hiihdoista. Eräs toinen auto oli mennyt. Myöhemmin siitä oli vaikeuksia. Tästä on tosi hyvä jatkaa kautta, tuore Suomenmestari Ike Melnits kertasi mestaruuspäivän tapahtumia. TALVISODAN EDELLÄ muodostettiin Pyhäjärven ja Keiteleen miehistä komppania rannikon puolustustukseen, suurin osa Pyhäjärveltä meni Tolvajärven suunnalle, eversti Talvelan pataljoonaan. Tuore suomenmestari Ike Melnits on valittu Suomen edustajaksi maailmancupin kilpailuun Saksaan. MIESTEN SPRINTIN finaali oli myös jännittävä. Sen jälkeen tavallisilla panoksilla eteen ja keskelle. LINNAKKEIDEN TYKIT ampuivat ensin noin 500 kiloa painoisia jäykkiä panoksia osaston yli. Hän oppi hoitamaan monia hevosten sairauksia, myös sianporsaan salvamiseen hän oppi. Oli olemassa luulo, että vihollinen tulee laivoilla Ouluun. Sen hän käytti töihin kotonaan Torvelassa. Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Isäni oli kiväärimies, jääkäri. Kun mentiin tukimaan, löytyi iso monttu, auto ja miehet olivat kadonneet. Loppusuoralle Melnits ja lauantaina vapaan 10 kilometrin voittanut Markus Vuorela tulivat rintarinnan ja suomenmestaruus ratkaistiin näiden kahden miehen välillä puhtaalla tasatyöntökaksintaistelulla. Myös kellokauppaa käyntiin, isäni arvosti Tissot-kelloja. Edustusjoukkue jatkaa "vieraskiertuetta" myös tulevana viikonloppuna, kun Pohti matkustaa Kempeleeseen Kiekko-Kettujen vieraaksi. Turun Suojeluskunta järjesti heille joulujuhlan. Jukka Tikanmäki ennen vaaleja kertoi: “pyrkisin vähentämään negatiivistä keskustelua sosiaalisessa mediassa, jottei Pyhäjärven maine turmeltuisi”. Täällä hän uisteli Änisestä kapteeni Konttisen kanssa ja oppi arvostamaan Professoruistinta. Kerran setä oli mennyt sotilaskotiin eli sotkuun, siellä oli hänelle sanonut kapteeni Bergström: Miten te olette täällä, kun jäitte yksikköön siivoamaan. Saunassa hän totesi minut pieneksi, hän päätti lähteä käyttämään minua lääkärissä ja palauttaa armeijavaatteet samalla matkalla. Hän joutui usein olemaan yötä päivää sairaan hevosen luona. Setä oli sanonut: Olen konekiväärikomppaniasta, veljeni on kiväärikomppaniasta. Miehet soittivat kenttäpuhelimella saareen, kapteeni Erkki Elovaaralle, ja hän Rankin ja Kirkonmaan linnakkeisiin. Isäni määrättiin JP 6 autokomppaniaan kuljettajan apulaiseksi eli vänkäriksi. Isäni Armaksen sotatie Pittää sannoo Vieraskynä Tenho Haavisto ON JÄRKYTTÄVÄÄ, kuinka voi sivistyneessä valtiossa olla epäinhimillisiä ihmisiä. Hänen veljensä Hjalmar Henrik syntyi saman päivänä, he olivat identtisiä kaksosia. Hän otti talosta oman osuutensa käyttöön
Mitä enemmän lehtiä tilataan, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on tarjota juttuja jatkossakin. Jutut, juttuvinkit: toimitus@pyhajarvensanomat. Ota yhteyttä! Ota yhteyttä! Asiakaspalvelun puhelin: 040 772 0231 , arkisin klo 9-13 Toimisto on avoinna käyntiasiakkaille: Keskiviikosta perjantaihin klo 9-13 pyhajarvensanomat.fi Sähköpostilla: Ilmoitusasiat, mainokset: ilmoitukset@pyhajarvensanomat. Jos haluat jakaa lehtemme juttuja, teethän sen käyttämällä tarjoamiamme jakopainikkeita tai lähettämällä jutusta linkin, joka ohjaa lukijat verkkosivuillemme. Myöskään maksumuurin takaa ei saa kopioida juttua ja jakaa kopiota verkossa. 14 Ilmoitukset JOS HALUAT JAKAA JUTTUMME, TEE SE OIKEIN Tiesitkö, että lehtijutut ovat tekijänoikeudellista materiaalia. Voit toki aina myös olla meihin yhteydessä, jos haluaisit jakaa jutun jollakin muulla tavalla. Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Valokuvan ottaminen lehtijutusta ja kuvan jakaminen verkkosivuilla tai sosiaalisen median alustoilla lähipiirin ulkopuolelle edellyttää lupaa alkuperäiseltä julkaisijalta. Laskutus, tilausasiat: laskutus@pyhajarvensanomat
PÄÄTOIMITTAJA Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,34 e 1,68 e Muut sivut 1,06 e 1,33 e Osoiteilmoitukset 0,50 e 0,63 e Perheilmoitukset 30,00 e (maks. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. www.pyhanet. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *lasertyöt/suunnittelu *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *puhelimet *Dronekuvaukset Kannettavat tietokoneet W11 alk. 010 257 6595, jenniina.ylikopsa@op.. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Paperilaskuissa 4 € laskutuslisä. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Tuoreeltaan verkossa: Paikallinen. Ollintie 17, Pyhäsalmi Kauneushoitola Missellen Elea Kangasharju • Kasvohoidot ja jalkahoidot 040 153 9470 Jalkahoitaja Marita Junno • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Merjan Siivousja Monipalvelu 0400 719 081 Merja Kuukasjärvi Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Asiakaspalvelun puhelin arkisin klo 9-13 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) TOIMITTAJA Sonja Röytiö 040 169 7350 sonja.roytio@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 010 257 6596, liisa.seppala@op.. ks. Pia Ahola Antintie 2 B, 86800 Pyhäsalmi Asiantuntevaa lakipalvelua Haapajärvi Sari Kaattari, lakiasiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja p. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. kuljetukset • kolariym. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 041 4674 261 mobelstory. Kotimainen. Kannus, Oulainen Hannele Nissilä, juristi, OTK, VT, julkinen kaupanvahvistaja p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Facebook.com/JuhaMatic *vaatii HDMI tai Scart liitännän Karttataulut *3 kerrosta *haluamastasi paikasta Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. 15 Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. pyhajarvensanomat. 249,00 Tallentava digiboxi HD-lähetyksiin 55,00 Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Googlesta Lasermerkkaukset puu/nahka/metalli *lahjat/muistamiset/liikelahjat ym.. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Voit hyödyntää asioinnissasi OP bonuksia. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. Pyhäjärvi, Kärsämäki Krista Nevasaari, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja, p. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2026 Kestotilaus maksaa 95€/vuosi, sisältää paperija digilehden. 50pmm) Rivi-ilmoitukset alk. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 p. Saastamoinen P. 20,00 e Muistilista 0,29 e 0,36 e Ilmoitusten jättö lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. 0500 6425 17 • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KUNTOSALI Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 SIIVOUSPALVELU MoppiMari 040 549 8250 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. Verhoilupalvelua Pyhäjärvellä TOIMITUSJOHTAJA Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. Ilmestymispäivä: Keskiviikko Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. 010 257 6519, hannele.nissila@op.. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Haapavesi, Oulainen Jenniina Ylikopsa, juristi, OTM, p. 010 257 6532, sari.kaattari@op.. Luotettava. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Kaikki em. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. paikkakunnat Liisa Seppälä, lakiassistentti p. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt • Vuokrattavana klapija halkomakone, henkilöauton peräkärry, kaivuri sekä kurottaja kuljettajalla tai ilman 044 235 2817 /Halli, Timo 040 412 9087 /Tuukka Kallionkuve 3, Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: • Fysioterapia • Lymfaterapia • MDT-terapia • Akupunktio • Hieronnat • Myös kotikäynnit pyhakuntopiste@elisanet. 010 257 6554, krista.nevasaari@op.. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. 040 544 6338 Sähköasennus Risto Laitila p
0400246363. TEATTERIMATKA KUOPIOON Lähde mukaan Kuopion kaupunginteatteriin katsomaan Metsolat-Urjanlinna näytelmää la 21.3.2026 klo 13 Matkan hinta n. Boccia lauantaisin klo 9–11 Keskuskoulun sali. Su 18.1. Tervetuloa mukaan jääkiekkoperheeseen. Ohjaajana Milla Puurula-Tilli. Yksi ilmoittautuminen talven aikana riittää. klo 18 City Tuike, kutsutaan myös jaostojen pj:t paikalle. Leijona-kiekkokoulu 13-14:30 Tytöt ja pojat, entiset ja uudet, tervetuloa mukaan! Talvi-ikärit Lasten talvi-ikärit. Ilmoittautumiset: Pirjo Humaloja 040-7247867 pirjo.humaloja@gmail.com viimeistään 6.2.2026. 16 Ilmoitukset Torilla To 15.1. Tehdään Ahaa -aivotreeniä. Tekstien hiomista tulevaan antologiaan. Laitetaanko ilmoitus lehteen. Pellikka, vapaa Salibandy Ke klo 16-17 pojat 9-12 vuotta, vetäjänä Joona Muhos To klo 16-17:30 pojat 12-14 vuotta, vetäjänä Jaakko Lehtimäki To klo 17-18 tytöt 11-14 vuotta, vetäjänä Tea Jouhki Su klo 15:30-16:30 sekavuoro, vetäjänä Jani Kekäläinen MYYDÄÄN KOIVUKLAPEJA 1,5 m 3 säkeissä. Klo 18.30 14.1. Kaikkiin harrastepiireihin entiset ja uudet osallistujat tervetuloa! Keilausta lukuun ottamatta osallistuminen on maksutonta. Emoniemessä. Kyytiin lastaus onnistuu. Ilmoita osallistujan nimi ja syntymävuosi Elinalle puh. Kuntokortteja voi palauttaa (arvonta)ja hakea uuden. Ensimmäinen kuukausi maksuton. 68 euroa sisältäen matkat, lounaan ja esityksen. OP FI26 5375 0320 028810 Paini Painiharjoitukset maanantaisin klo 18 Ruotasen koulun liikuntasalissa. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. +358 500 681 030 Pysy kärryillä! Tilaa lehti! Paikkakunnan kuulumiset luet tuoreeltaan digilehdestä pyhajarvensanomat.fi VUOKRALLE TARJOTAAN REMONTOITU KAKSIO 46m 2 (Vanha Pyhäjärventie 12) 0400 892 891 Tervetuloa mukaan! Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. Honkavuori, perinteinen 21.1. Lentopallo maanantaisin klo 15.30–17 Ikosen koulun salissa. Keilaus torstaisin, ryhmät klo 12–13, 13–14 Keilahallilla. Tervetuloa! Kirjoittajayhdistys INSPIS Kirjoituskurssi sunnuntaina 1.2.2026 klo 12-15 Haapajärven kulttuuritalon kokoustilassa. Aiheena ”Hiilihydraattien hyvät ja pahat” (Sydänliiton verkkotallenne) Kahvit ja arvontaa tervetuloa! Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Ikäpoikien biljardi tiistaisin ja perjantaisin klo 8–11 Asematien Nuokkarin tiloissa. lehdessä teemana Koulutus Koulutus Laita ilmoitus lehteen! ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi 040 772 0231 pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko 14.1.2026 N:o 3. Kerho 21.1 srk keskuksessa alkaen klo 10.00 Leilan jumpalla. Puh. Kahvi ja teetarjoilu. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTammikuun aukiolot! MA-TI-KE Suljettu! PE 20-01 (02) Levymusiikkia LA 18–02.30 (03) Karaoke alk. Vieraana Vilma Linnanen ”Virkeästi arjessa” -hankkeesta. Tervetuloa! Jäähallilla tapahtuu Aloittelijoiden vuorot ti ja to klo 16:00. klo 22! SU 18-21 Ollintie 17, 040 5133 360 Muistilista Sydänyhdistys Kaikille avoin Sydänkerho kokoontuu keskiviikkona 21.1.2026 klo 14.00 Muistiluotsin tilassa (Palotie 1). Ota yhteyttä! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi 28.1. Tervetuloa! Urheilumuistio Pohdin Pohti tiedottaa Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuratoimintaan osallistumiselle. Pakkasraja -15. Pohdin jäsenmaksut vuodelle 2026 ovat 15 € / henkilöjäsen; alle 12-vuotiailta 5 € ja ainaisjäsenyys 118 €. Tytöt ja pojat, entiset ja uudet, tervetuloa mukaan! Pohdin johtokunnan kokous ke 21.1. Muistipiiri parittoman viikon tiistaisin klo 11–12 Muistiluotsin tiloissa Palotie 1