Tervetuloa juhlimaan kanssamme su 15.11. KESKIVIIKKO MARRASKUUN 11. 10–21 60 v Pyh äjärven Sanoma t Mahdolliset muistamiset pyydämme osoittamaan Pyhäjärven Sanomien tilille, FI28 5375 0320 0330 42 – kertyneet varat käytetään lehden edelleen kehittämiseen. PÄIVÄ 2015 N:o 46 HINTA 1,50 € www.pyhajarvensanomat.fi 60. klo 12 Pyhäsalmen Keskuskoululle Juhlassa mm.näyttelijä Ismo Apellin viihteellinen luento “Vuorovaikutuksen sietämätön keveys”. VUOSIKERTA Pyhäjärven Sanomien vuosikymmenet s. Kahvitarjoilu klo 12-13 Lap sipa rkki in L a ps et j uhl an a j aksi !
Toimittajalle paikallislehden tekeminen on kiinnostavaa. 60 v Pyh äjärven Sanoma t lukijan kuva arja rajaniemi kuvasi Pyhäsalmen rannoilla aurinkoisena marraskuun päivänä.. Piirrosten aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. 040 730 3785 Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,04 e 1,29 e Tekstissä 0,87 e 1,08 e Tekstin jälkeen 0,87 e 1,08 e Osoiteilmoitukset 0,42 e 0,52 e Kihla-, vihkija kiitosilmoitukset 19,35 e 24,00 e Värilisä: alle 300 pmm 14,00 e 17.00 e/väri yli 300 pmm 41,00 e 50,00 e/väri Tilaushinnat: 56,00 e/vsk kotimaa kesto, 60 e/vsk 12 kk 75,00 e/vsk pohj.maat, 100,00 e/vsk muut maat osoite Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi konttori avoinna ma-pe klo 9-13 puh. Valinta on vaikea, sillä hyviä töitä on paljon. Se kilpaili suurimman puun tittelistä kuhmolaisen männyn kanssa, mutta Kuhmossa kasvanut karsikkopetäjä lienee jo kaatunut. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Tarkoituksena on etsiä korvaavia työpaikkoja. Minkkitarhaus Pyhäjärvellä alkoi parisen vuotta sitten Salmen Minkki Oy:n toimesta. Varhaisjakelupäivystys: 017-822 024 Arkisin kello 8.00–16.00 Savon Jakelu Oy Tänään Väkivahva-projektilla varaudutaan kaivoksen toiminnan hiipumiseen Pyhäjärvellä toivitaan päästävän erityistukialueeksi vuodesta 1992 lähtien. Pyhäjärven Sanomat on monelle ex-pyhäkkäälle kirje kotoa. Kakkukahvit tarjotaan ja juhlapuhetta sekä viihdettä. Lisäksi kaikkien kesken arvotaan yksi palkinto. Ilmestymispäivä keskiviikko Ilmoitusten jättö Perjantaina klo 14.00 mennessä Sivunvalmistus Pyhäjärven Sanomat Painopaikka Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/ Botnia-Print, Kokkola Tarkastettu levikki 3949 kpl Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Taiteilijat Pauliaukusti Haapanen ja Minna Houni ovat käyneet työt läpi ja miettivät yhä, mitkä työt palkitaan. Perinteisen paperilehden häviämistä on ennustettu jo vuosia. päivä 25 vuotta sitten toimitukselta Nyt on juhlan aika Keskellä pimeintä syksyä saamme viettää Pyhäjärven paikallislehden 60-vuotisjuhlia. Käsillä on juhlanumero, tavallista paksumpi lukupaketti. 040 772 0231 internet: www.pyhajarvensanomat.. 10 minkkitarhaa Pyhäjärvellä Minkkien nahoitus ajankohtaisena Pyhäjärvellä on tällä hetkellä toiminnassa yhdeksän yksityisten ja yksi osakeyhtiön omistamaa minkkitarhaa. Nämä kaikki hankkivat rehun Salmen Minkki Oy:n sekoittamolta. Kunkin sarjan kolme parasta saa palkinnon. Kilpailuun tuli syyslomiin mennessä yli sata työtä. Silloin alkaa ns. Juhlanumeroon on poimittu juttuja eri vuosikymmeniltä ja päivitetty niitä nykyaikaan. Kunnan on nyt laitettava kaikki peliin pysyäksen vahvana elinkeinorakenteeltaan. Oli useita kuvauksia syksyn Valiomyrskystä, pakolaisteemasta, eläimistä ynnä muusta. Minkkejä näissä on n. Saa tehdä itse kaiken, kuvata, kirjoittaa, taittaa, ja tietysti mikä parasta, jututtaa erilaisia ihmisiä. Tervetuloa. 1700, kertoi Salmen Minkki Oy:n johtokunnan puheenjohtaja mv. Yhä tässä vielä porskutetaan. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Sen jälkeen ovat yksityisetkin innostunet tarhaukseen ja nyt on tarhoja kaikkiaan kymmenen. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Väkivahva-projektiin odotetaan työministeriöltä kahta miljoonaa markkaa. Väinö Hyvönen. MiRKA NiSKANEN Pauliaukusti haapasella ja minna hounilla on vaikea tehtävä arvioida piirustuskilpailun parhaat työt. 040 772 0231 Toimitusjohtaja: vs. Tulokset kerrotaan lehden seuraavassa numerossa. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Päivi Ruotoistenmäki, p. En liene ainoa, jonka mielestä tabloidikokoinen lehti on miellyttävämpi lukea kuin tietokoneen ruutu tai kännykän näyttö. Kuntapäättäjät toivovat pääsyä erityistukialuekunnaksi vuodesta 1992, koska Pyhäjärveä ei mainita ensi vuoden tukialuekuntien joukossa. Kirsi Haapea, p. Voi selata helposti eteen ja taakse ja katsoa koko aukeamaa kerralla. Juhlikaa kanssamme! KirSi HaaPEa 50 vuotta sitten Päätoimittaja: Jouko Moilanen, vuorotteluvapaalla vs. Piirustuskilpailun tulokset kerrotaan seuraavassa lehdessä Pyhäjärven Sanomien 60-vuotisjuhlan kunniaksi pidettiin piirustuskilpailu lapsille ja nuorille otsikolla Piirrä uutinen. Täällä Pyhäjärvellä asuville se on tärkeä tietolähde, josta nähdään tärkeät ilmoitukset, mainokset ja uutiset sekä jutut paikallisista ihmisistä. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 2 Keskiviikko marraskuun 1. Kun lehti on luettu, voi suunnata 60-vuotisjuhliin sunnuntaina Keskuskoululle. 040 7366 098 Toimittajat: Mirka Niskanen p. Lukaiskaapa esimerkiksi Mirkan juttu Lamminahon jättipetäjästä. 040 1697350 Terhi Marjakangas, opintovapaalla Ilmoitukset ja asiakaspalvelu: Minna Houni, p. Väkivahva-projskti, jolla lyödään jarrua päälle kaivoksen toiminnan mahdollisen vähittäisen hiipumisen aiheuttamille vaikutuksille
Uimahallin naapurissa vanhan Pyhäjärventien varrella rakennustyöt ovat edenneet jo pidemmälle. Ollintien varrella puretun vanhan makasiinin paikalla on aloitettu maansiirtotyöt tällä viikolla. Vastaanottokeskuksen työllisyysvaikutus olisi yhdeksän työpaikkaa. Pyhäjärvi haluaa, että pikavuorot käyvät Pyhäsalmen Matkahuollossa PyhÄjÄRVEN kaupunginhallituksen mielestä pikavuorobussien tulisi jatkossakin pysähtyä Pyhäsalmen Matkahuollossa. Muutama kaupunkilainen oli harmistunut, kun ei ollut huomannut lehti-ilmoitusta eikä ollut lukenut tilaisuudesta kirjoitettuja ennakkojuttuja. KAUPUNgINhALLITUS puolsi rillankiven aikomusta myydä rivitalo Lammasmäentie 14:ssä sekä Keltunlammentie 2:n parakit. Torstaina Virpi. päivä 3 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 N:o 46 Tänään Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Tänään Panu. Kaupunginhallitus päätyi esittämään valtuustolle, että vastaanottokeskusta ei tässä vaiheessa perusteta. Väen väheneminen ja kaivoksen loppuminen heikentävät kysyntää ja taksien kannattavuutta. Keskustelutilaisuudesta oma juttu sivulla 24. Nykyisin kaupungissa on 18 taksilupaa, joista kolme on esteettömille takseille. Kaupunginhallitus keskusteli mahdollisuudesta tarjota tiloja jo pakolaisaseman saaneille maahantulijoille. Kahden paritalon pohjat on tehty ja runkovaihe on meneillään. Taksiluvat ennallaan POhjOIS-POhjANMAAN ELY-keskus kysyi Pyhäjärven kaupungin mielipidettä taksilupien riittävyydestä. Pyhäjärvelle kaavailtu vastaanottokeskus olisi sijoitettu Palotiellä ja Leskeläntiellä tyhjinä oleviin vuokra-asuntoihin. Maanantaina Aarni, Aarne, Aarno. Kirsi hAAPEA Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 8:27 15:33 8:30 15:30 Keskiviikko Torstai +1 +1 +2 +2 +2 +2 +2 +2 +2 +1 +2 +3 Perjantai 8:34 15:27 +0 Lauantai 8:37 15:24 +2 Sunnuntai 8:40 15:21 +0 Maanantai 8:43 15:18 -1 PyhÄSALMEN keskustassa rakennetaan kahdella tontilla. Yläkertaan valmistuu keskusta-asuntoja. Tiistaina Eino, Einari Vastaanottokeskusta ei perusteta tässä vaiheessa Pyhäjärvi pituus 25.97 itään Greenwichistä, leveys 63.67 pohjoista leveyttä pimeä aurinko aurinko pimeä päättyy nousee laskee alkaa AURINKOINEN AIKA Pyhäsalmen keskustassa rakennetaan NIMIPÄIVÄT VIIKON SÄÄ 7.30 8.27 15.33 16.29 7.33 8.30 15.30 16.26 7.36 8.33 15.27 16.24 7.38 8.36 15.24 16.22 7.41 8.39 15.21 16.19 7.44 8.42 15.18 16.17 7.46 8.46 15.16 16.15 Viime keskiviikkona järjestettiin kaupunkilaisten keskusteluja kuulemistilaisuus vastaanottokeskuksen perustamisesta Pyhäjärvelle. rivitalossa on seitsemän asuntoa. Aiemman kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen järjestettiin kuulemisja keskustelutilaisuus kaupunkilaisille keskiviikkona 4.marraskuuta. Lauantaina Iiris. Pyhäjärven kaupunginhallitus totesi, että Pyhäsalmen Matkahuollon säilyminen pysähdyspaikkana on tärkeää paikallisen elinkeinoelämän ja yksityisten tavaraliikenteen takia. Kiinteistöt myydään vuokrataloyhtiön talouden parantamiseksi. Toisaalta sitä ei haluttu kulttuurierojen takia. Päätösesitys oli, että perustetaan 150-paikkainen vastaanottokeskus, johon toivotaan lapsiperheitä ja englantia osaavia turvapaikanhakijoita. Tontille tulee kaksikerroksinen asuinja liiketalo. Taksiyrittäjät totesivat, että kiintiötä voisi alentaa kahteentoista. Kaupunginhallitus korostaa, että suhtautuminen pakolaisiin ei ole kielteistä, mutta tässä vaiheessa vastaanottokeskusta ei perusteta. Pyhäjärven kaupunginhallitus keskusteli maanantaina turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta kaupunkiin. Rillankivi voi myydä rivitalon ja parakit. Pyhäjärvi vastasi syyskuussa, että tilaa on. Perjantaina Kristian, Ano. Viime keskiviikon kuulemisja keskustelutilaisuudessa vastaanottokeskus nähtiin tärkeäksi humanitaarisista syistä sekä uuden elinvoiman tuojana paikkakunnalle. Yleisesti arvioitiin, että turvapaikanhakijat pyrkivät Pyhäjärveltä suurempiin asutuskeskuksiin, eikä pysyviä asukkaita jäisi. Makasiinin tontilla on aloitettu rakennustyöt tällä viikolla. Keskiviikko marraskuun 11. Jyväskylän Liikenne Oy on esittänyt, että osa Jyväskylän ja Oulun väliä ajavista busseista pysähtyisi ABC:llä eikä kävisi Pyhäsalmen Matkahuollossa ensi vuoden alusta lähtien. siihen on tulossa vuokralaiseksi muun muassa Metsänhoitoyhdistys. Jyväskylän Liikenteen aikeeseen vaihtaa Vaskikellossa pysähtyvien bussien pysähdyspaikaksi ABC kaupungilla ei ollut huomauttamista. Sunnuntaina Janika, Janina, Janette, Janita. Kaupunginhallituksen mielestä nykyinen määrä on sopiva. TAUSTANA on Ely-keskuksen kysely kunnille vastaanottokeskuksen tiloiksi sopivista tyhjistä asunnoista
Suurten kysymysten kanssa onnistuminen edellyttää Pyhäjärven eheytymistä riitojen repimästä porukasta tavoitteelliseen yhteistyöhön kykeneväksi yhteisöksi. Kertomus kuvaa myös sen miten ennen aikaan yhteistyössä rakennettiin omaa kotiseutua. Pyhäjärven Sanomat vahvistaa paikkakunnan identiteettiä Asko Kauranen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Suuren siirtolaisväestön asuttaminen ja kotouttaminen toi uutta elinvoimaa myös Pyhäjärven elinoloihin, sen talouteen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuriin. Paikallislehti on jo vuodesta 1955 jakanut tietoa väestölle. Loputtomalta tuntuva aika uuden malmion löytymisen jälkeen hiukan pidentyneenäkin on nyt kuitenkin käsillä, kun aikaa vuoteen 2019 on jäljellä vain kolme vuotta. Elettiin enimmäkseen maasta ja metsästä niitä perinteisillä tavoilla viljellen ja hakaten. Siinä tapauksessa uudistuksella tavoiteltu kolmen miljardin kustannussäästö on toiveajattelua. Tällöin syntyi myös kiistoja heimojen välille. Kun kaivos aloitti toimintansa 1.3.1962, arvioitiin malmivarantojen riittävän 50 vuodeksi. Onpa lehdessä aikoinaan otettu kantaa siihenkin kirjoitellaanko lehdessä ylipäänsä politiikkaa vai ei. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 4 Keskiviikko marraskuun 11. Kuitenkin sillä sanotaan tavoiteltavan perusterveydenhuollon tasapuolista saatavuutta kautta maan. Se on kunnioitettava ikä tiedon jakajalle digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Vuonna 1805 asukkaita oli 3 670 ja vuonna 1920 jo peräti 6 425 henkeä.” Edellä kirjoitettu lainaus kertoo meille tämän päivän kansalaisille siitä mistä Pyhäjärven kaupunki on saanut alkunsa ja sen, että ilman Olli Tikkaa Pyhäjärven synty olisi mahdollisesti jäänyt näkemättä. Pyhäjärven Sanomat viettää 60-vuotisjuhlaansa. Suurin ja haastavin kysymys nyt on, voidaanko korvaavat työpaikat ja toimeentulomahdollisuudet tässä ajassa saada aikaiseksi. Mikäli uusien itsehallinnollisten alueiden määrä jää merkittävästi alle maakuntien lukumäärän, hanke toteutuu erikoissairaanhoidon ehdoilla. Kaiken kaikkiaan Pyhäjärven Sanomilla on tärkeä rooli pitäessään yllä paikkakuntalaisten tietoisuutta elintärkeistä toimeentuloon ja palveluihin kuuluvista kysymyksistä ja seuratessaan päättäjien niihin kohdistuvia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Soteuudistus on syvälle kunnallisen itsehallinnon perusteisiin koskettava hanke, mihin kuntien mielipiteillä ei näytä voitavan edes vaikuttaa. Tuolloin, 60 vuotta sitten, oli kulunut vain muutama vuosi siitä, kun ensimmäisillä kotiseutupäivillä oli sovittu heimoriidat hämäläisten kanssa. Sen johdosta Olli Tikka Pyhäjärveltä teki valitusmatkan kuninkaan luo ja Kustaa Vaasa vahvisti uudisasukkaiden oikeudet alueeseen. Jämsäläiset tekivät hävitysretken vuonna 1551 Pyhäjärvelle. Vahva paikallisidentiteetti on perusta, jolle vaikeinakin aikoina voidaan asettaa valoisampaan tulevaisuuteen tähtääviä tavoitteita ja toteuttaa ne. Jos kohta vanhat heimoriidat saatiin sovittua yli 60 vuotta sitten, miksi sopuun ei voitaisi päästä oman väen kesken. Onnittelen Pyhäjärven Sanomien hallitusta, lehden toimittajia ja toimihenkilöitä lehden tullessa 60 vuoden ikään. Samaan joukkoon kuuluu myös toimintatapaan kuuluvat kysymykset. Pyhäjärvellä ovat kohdanneet rannikon kainulaiset eli pohjalaiset, hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset. Maakirjojen mukaan Pyhäjärvellä oli vuonna 1553 jo kuusi taloa. päivä “Pyhäjärvi syntyi esihistoriallisena aikana tuhansia vuotta sitten. Digitalisaation kautta ja paikallislehtemme kautta tavoitamme myös ne pyhäjärviset, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet pois kotiseudultaan. Kautta vuosituhansien asui Pyhäjärvellä kalastaja-, keräilijäja pyyntikansaa, joita on kutsuttu lappalaisiksi. Se antaa arvaamattomat mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja lukijoidensa osaamisen lisääntymiseen, myös kuvitteellisen tiedon jakamiseen. Pyhäjärven historiaa luettuaan voi todeta miten paikkaansa pitäviä vanhan kansan sanonnat ovatkaan “pitää tuntea historia että voi rakentaa tulevaisuutta” ja “historia toistaa itseään”. Kuntien ja kuntayhtymien sairauksia ennaltaehkäisevänä terveydenhuolto ja varsinkin sosiaalitoimi jäävät sivuosaan. Sotien jälkeinen innostunut maan jälleenrakentaminen oli meneillään. Koneellistuminen vasta teki tuloaan maaja metsätalouteen, ja talkootyö ja naapuriapu olivat voimissaan. Paikallislehden olemassaolo on merkityksellisempää kuin ihan äkkiä voisi kuvitellakaan. Sekin on tietysti mahdollista, että tästäkään sote-hankkeesta ei valmista tule, mikä edellyttää Pyhäjärven kaupungin päättäjiltä valppautta toimia tilannetajuisesti niin, että pyhäjärvisten perusterveyspalvelut ja sosiaalipalvelut eivät vaarannu. Pyhäjärvisillä on Pyhäjärven Sanomien kautta mahdollisuus jakaa tietoa kotiseudusta ja vaikkapa houkutella palaamaan takaisin isien ja äitien synnyinseuduille. Kiinteän asutuksen kerrotaan asiakirjojen mukaan alkaneen 1500 luvun puolivälissä. Hyvin monien lehden lukijoiden muisti ulottuu tuohon aikaan, kun paikkakunnan tapahtumista alettiin saada tietoa omasta lehdestä. Pidämmekö liian itsestäänselvyytenä Pyhäjärven kauneuden, luonnon, maakuntajärven, sijainnin, naapurimme, lähimmäisemme emmekä osaa hyödyntää näitä arvoja. Pyhäjärven Sanomien kaikissa vuosikerroissa on sittemmin voitu seurata Pyhäjärvellä tapahtunutta muutosta kaivospaikkakunnaksi siitä lähtien kun kaivoksen perustamiseen johtanut malmiaihe löytyi elokuussa 1958. Osaammeko hyödyntää sen osaamisen ja kaikki ne rikkaudet mitkä meitä ympäröivät. Lähdekriittisen journalismin edustajana ja kirjoituksissaan tosiasiat tarkistavana mediana Pyhäjärven Sanomilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli myös lukijoidensa paikkakuntaidentiteetin vahvistajana. Lämpimät Onnittelut juhlivalle Pyhäjärven Sanomille Pyhäjärven kaupungin ja omasta puolestani ! Tita Rinnevaara kaupunginjohtaja Juhlivan Pyhäjärven mahdollisuudet Pyhäjärven Sanomat alkoi ilmestymisensä vuonna 1955. 1600-luvulla oli 740 asukasta. Suuret rikkaudet maan syvyyksissä odottivat löytäjäänsä. Haasteellisia asioita on muitakin. Pyhäjärven kaupungin puolesta esitän parhaat kiitokset hyvästä yhteistyöstä, mikä kaupungin ja lehden välillä vallitsee työskennellessämme paremman huomisen eteen. Vain siinä onnistumalla voi toteutua Pyhäjärven tavoite säilyttää asemansa itsenäisenä kuntana, mutta tehtävään keskittymiselle ja omistautumiselle on koittanut jo yhdestoista hetki. Pyhäjärven väki on ollut valveutunutta vuosikymmeniä
Paikallislehdet ovat säilyttäneet hämmästyttävän hyvin elinvoimaisuutensa. Jos Pyhäjärven Sanomat vaikenee häveliäästi tai painostettuna, muut lehdet repivät asiat auki. Sitä ei voi korvata mikään. Vahva media on olennainen osa toimivaa demokratiaa. Syntymäpäivä ja korkea ikä merkitsee lehdelle, että se on mitä ilmeisimmin onnistunut tässä tehtävässään. Kynnys lähestyä lehden toimitusta on matalalla ja suhtautuminen uutisaiheiden tarjoamiseen mutkaton. Paikallislehti elää samassa elämänpiirissä yhteisön ja sen eri toimijoiden sekä lukijoiden kanssa. Lehti on valistanut lukijoitaan alueensa asioista komeat 60 vuotta ja on yksi Sanomalehtien Liittoon kuuluvista Pohjois-Pohjanmaan 21 sanomalehdestä. Menestystä tulevaisuuteen! Riitta Vanhatalo Toiminnanjohtaja Suomen Kotiseutuliitto Kotoisin Kärsämäeltä, käynyt lukion Pyhäjärvellä v. Paikallinen media on erilainen. Pyhäjärven Sanomat erottaa monista paikallislehdistä vielä se, että se on taistellut elintilastaan Kalevan, Keskipohjanmaan, Savon Sanomien ja Iisalmen Sanomien levikkialueiden leikkauspisteessä. Kerran eräässä JSN:n järjestämässä mediaillassa suuressa yliopistokaupungissa yksi paikallislehden päätoimittaja tunnusti, että hänen on helpompi kirjoittaa kriittinen kolumni pääministeristä kuin paikallisesta Kkauppiaasta, lehden merkittävimmästä mainostajasta. Meidän ihmisten kiinnostus oman lähiympäristön ja oman kunnan asioihin on ajaton ja jatkuva tarve. Myös Kalajokilaakso on luonut silmäyksiä Pyhäjärvelle. Lukijat ovat pysyneet omalle lehdelleen uskollisina. Pyhäjärvellä toimituksen paineita lisäävät vielä ristiriidat, jotka repivät kaupungin johtoa. Sama kirjoittamaton sääntö pätee monissa muissakin paikallislehdissä. Pyhäjärven Sanomain ensimmäinen numero ilmestyi 1955, vuotta ennen kuin presidentti J.K. Paasikiven kausi tasavallan presidenttinä päättyi ja Urho Kekkosen alkoi. Onnittelen Pyhäjärven Sanomia ja toivon sen toimitukselle voimia jaksaa hoitaa omaa tehtäväänsä journalistisen etiikan mukaisesti. Siitä kertoo syvä tarve ilmentää eri tavoin kotiseutusuhdetta ja kotiseutuhenkeä. Työssä Kotiseutuliitossa tulee näkyväksi, että paikalla ja paikallisuudella on meille myös iso henkinen merkitys. Suomessa asui noin 4,23 miljoonaa ihmistä – yli miljoona vähemmän kuin tänään. Tuttavani on hyvä esimerkki. Pyhäjärven Sanomat on yksi niistä. Globalisaation ja kansainvälisyyden vastapainona paikallisuus on noussut uudestaan jopa trendiksi. Myös talouden realiteetit on otettava huomioon. Risto Uimonen Puheenjohtaja Julkisen sanan neuvosto. Muuten olisikin vaikea pysyä kärryillä tapahtumista. Siksi tarvitsemme paikallislehteä. Paikallislehtien merkitys on mielestäni jopa kasvanut viime vuosina. Kilpailu yleisuutisten välittämisessä on kovaa ja media on murroksessa. On vaikea olla samaan aikaan oman alueen äänitorvi ja hengen luoja sekä sen päättäjien, hallinnon, yritysten ja muiden toimijoiden kriittinen tarkkailija ja vallankäytön vahtikoira. Maailman tapahtumia me seuraamme, mistä nopeimmin tiedon saamme. Lehti kertoo yhteisölle tärkeistä asioista, arjesta ja juhlasta, onnistumisista ja huolen aiheista sekä tutuista lähellä olevista ihmisistä. Pyhäjärven Sanomien juhlavuosi sai miettimään paikallislehden roolia paikallisesti koko yhteisölle. Paikallinen lehti on itse asiassa osa yhteisöä. Onnittelen tällä tervehdyksellä Pyhäjärven Sanomia 60-vuotisesta taipaleesta yhdessä lukijoiden kanssa. Päätoimittaja ei saa luovuttaa missään oloissa päätösvaltaansa toimituksen ulkopuolelle, ei edes mediatalon toimitusjohtajalle tai sen hallitukselle. Se kertoo kokonaiskuvaa, miten kotiseudullamme menee. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Lehden velvollisuus on kertoa myös niistä, mutta asianosaisia se ei miellytä. Me kiinnitymme paikkaan samalla tavalla kuin ihmisiin, perheeseen, ystäviin ja työkavereihin. Paikallislehtien tekeminen on tasapainoilua ristipaineissa. Lehti on paikkakuntansa ja seutunsa näköinen. Tyypillisesti paikallislehtiä lukevat kiinnostuksella myös muualle paikkakunnalta muuttaneet, joilla säilyy henkinen sidos entiselle kotiseudulle. Paikallislehti parhaimmillaan vahvistaa kotiseutuhenkeä ja paikallista identiteettiä. Kaupunki lehtineen joutuu silloin vain entistä ikävämpään valoon. Toimittajat tulevat tutuiksi. Tämä johtuu niiden markkinaraosta oman paikkakuntansa asioiden ja ihmisten tuntijoina. Suomi oli tuolloin sodan runtelema maa, joka aloitteli nousuaan yhdeksi maailman vauraista kansakunnista. päivä 5 Paikallislehtityötä kovien paineiden alla Paikallislehti ammentaa nimensä mukaisesti paikallisuudesta. Hän on todennut, että kotiseudun lehti postilaatikossa on kuin kirje kotoa. 1978-1982 Paikallislehti ilmentää kotiseutuhenkeä Suomessa ilmestyy lehtimaailmaa ravistelevasta murroksesta huolimatta yhä runsaasti paikallislehtiä. Suuret sanomalehdet eivät kuitenkaan ole pystyneet horjuttamaan Pyhäjärven Sanomien asemaa
Pyhäjärvellä ei oikeastaan ole omaa puhetapaa, Kiuruveden rajalla päin puhutaan savoa ja Parkkimalla kuin haapajärviset. LiittoperäLLä Liittomäen talon kamarissa maailmaan tullut Merja on perheen viides tyttö. Nyt kolme pientä pojanpoikaa tuovat iloa. – Täällä Kiuruvedellä saa olla oma itsensä, ja kaikki muutkin puhuvat samalla lailla. Merja muistaa, että koulumatkoilla paleli, kun ei ollut yhtä hyviä vaatteita kuin nykyään. Siinä kivut unohtuvat. Ei tullut mieleen lähteä lenkille, kun oli juossut päivän lehmien perässä, tai kahvakuulaa pyörittelemään, kun oli maitopönttöjä nostellut. Tuntuu, että täällä ollaan puheliaampia kuin Pyhäjärvellä. En ollut hyvä urheilussa, kahdesti ylsin toiseksi viimeiseksi hiihtokilpailuissa kun joku kaatui. Hän käy maanantaisin tanssikurssilla oppimassa kädenalikieputuksia, fuskua, buggia ja kaikkia nykyajan lavatansseissa mentäviä lajeja. – Isä tilasi Pyhäjärven Sanomia kaikille kuudelle lapselle kuolemaansa asti. – Aiemmin pyöräilin paljon, täältä Kiuruvedeltä monesti Pyhäjärven ympäri sadan kilometrin lenkin ja kävin Liittoperällä puolukassa mummopyörällä. Merja toivoo, että pääsisi suht terveenä eläkkeelle kolmen vuoden päästä. – Olin alkanut syntyä etuajassa. Lukuhommissa Merja pärjäsi paremmin kuin urheilussa. Kun täytin 30, luulin että elämä loppuu siihen, tuntui ettei kolmenkympin jälkeen ole enää mitään odotettavissa. Talvisaikaan hän on kiuruvetisten porukassa käynyt Pyhäjärven kirkolla avantouinnilla tiistaisin. Olin tuhkarokossa ja kuumeessa, ja huusin että sata pistettä. Pyhäjärvisten sukujen tutkimisessa on haastetta, sillä muutkin kuin oma Ruotsalaisten suku on vaihtanut sukunimeä talon mukaan. Luin ne kannesta kanteen, vaikka MT oli paksu. Nykyään luen sitä kun käyn kirjastossa, että pysyn ajan tasalla Pyhäjärven asioista. Pyhäjärven Sanomat tuli Merjalle tutuksi, kun hän oppi lukemaan. On pala pois itsestä. Hän muistaa, kuinka vauvaa näytettiin hänelle sairaalan käytävällä. Naapurista tuli Karhunpesän mummu, lapsenpäästäjä, hätiin. Nyt olen tehnyt koruja lusikoista ja käyn korukivikurssilla, olen kansalaisopiston käsityökurssien suurkuluttaja. Enää ei Kiuruvedeltä mene bussia Oulun suuntaan. Merjan kunto juontuu maatalon töistä. Merja sai neljä lasta, joista tytär hukkui lähijokeen 16 vuotta sitten. – Lukiossa oli paljon muualta tulleiden lapsia, jotka eivät ymmärtäneet puhettani. Oikeastaan hän tuntee itsensä savolaiseksi, onhan syntymäkodista vain neljä kilometriä Savon rajalle. Pyhäjärvellä ei sinä päivänä syntynyt yhtään lasta, mutta joulukuun lapsia, nyt 60 vuotta täyttäviä, on muutama. Puheenparsikin on savolainen. Liisan kuoleman jälkeen luulin, ettei ikinä enää pysty nauramaan. Merja oli ennen koulun aloittamista vuoden kuunteluoppilaana, kuin esikoulussa. Lehtemme ikätoveri löytyi naapurista. – Olin innokas oppimaan ja halusin olla paras. Hankala on keskustella, jos joutuu artikuloimaan huolellisesti ja hidastamaan puhetta. Hän lähti Pyhäsalmelle kouluun, matkaa oli 28 kilometriä sivu, kun kouluauto kiersi. Tuskin Pyhäjärven Sanomissakaan oli mitään lasta kiinnostavaa, mutta luin silti. Silloin 60 vuotta sitten ei lähdetty sairaalaan synnyttämään, vaan lapset pyöräytettiin lypsyjen välissä. Merja oli vajaat viisi vuotta vanha. tanssi on Merjan mieliharrastuksia. Kengätkin olivat perheen viidennellä tytöllä jo linttaan poljetut neljän isonsiskon jäljiltä. (KH) Merja 1-vuotiaana. Päivääkään ei mene, ettei tytär ole Merjan mielessä. Pyhäjärvelle Merja Ruotsalainen ei aio palata. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 6 Keskiviikko marraskuun 11. Ruotsalaisia muutti aikanaan Niinimäkeen Lehtomäen taloon ja otti nimekseen Lehtomäki. Merja harrastaa muun muassa sukutukimusta. Talviuintipaikalla hän ei käynyt 13 vuoteen, sillä se on lähellä hukkumiskohtaa. Tein lapsille vaatteet ja tyttären nukeillekin, mutta Liisan hukkumisen jälkeen pistin ompelukoneen ja saumurin syrjään. Merja halusi oppikouluun neljänneltä luokalta, vaikka opettaja neuvoi odottamaan vielä, koska tyttö oli pieni ja hento. Muistan, kun oli joku urheilukampanja, jossa kerättiin pisteitä. Oli paljon lunta ja pakkasta, ei kulkenut autoja eikä ollut kunnon teitäkään. Sama vika Pyhäjärven teekoossa, kun sanoin asiakkaille, että kolome markkoo, olokeepa hyvä. Sitten hän muutti miehen perässä Kiuruvedelle 38 vuotta sitten ja työskentelee yhä toimistosihteerinä terveyskeskuksessa. päivä Pyhäjärven Sanomat ilmestyi ensi kerran 15.joulukuuta 1955. Kuuntelin ylempien luokkienkin opetusta, enkä halunnut samaa toistaa. Ensimmäisenä päivänä kansakoulussa hän oppi tavaamaan a m am-m u u muu, ammuu, ja niinpä hän arveli, että oppimäärä on täynnä, tarvitseeko kouluun enää mennä toisena päivänä. Minulla oli vanhanaikaiset mäystinsukset, toisilla oikeat sidesukset. Yksi lehden ikätovereista on nyt Kiuruvedellä asuva Merja Ruotsalainen. Merja kirjoitti ylioppilaaksi 1975, kävi vuoden Raudaskylän kansankorkeakoulua ja meni terveyskeskusavustajaksi Pyhäjärven terveyskeskukseen. Nyt on seitsemänvaihteinen. Merja teini-ikäisenä. Pyhäsalmeen jotenkin pääsee julkisilla, mutta Liittoperälle tai muille sivukylille ei. Pikkuveli syntyi jo Kiuruveden sairaalassa vuonna 1960. Sieltä Liittoperälle muuttanut sukuhaara vaihtoi takaisin Ruotsalaisen ja välillä oltiin Karhunpesiä. – Tuntui, etten selviä. – Jos kivut laskee pois, elän elämän parasta aikaa. – Meille tuli kotiin Pyhäjärven Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus sekä muutama muu lehti. Kotitalo Liittomäki on myöhemmin palanut. ”Tuskin Pyhäjärven Sanomissakaan oli mitään lasta kiinnostavaa, mutta luin silti. Ne päivät, kun Pyhäjärven Sanomat tai Maaseudun Tulevaisuus tulivat, olivat minusta juhlapäiviä. Eipä tyttö arvannut, että tekisi pitkän työuran Kiuruveden terveydenhuollossa. KouLuun oli aika lyhyt matka, 2,5 kilometriä. pyhäjärveLLä käynnit ovat jääneet harvoiksi, sillä omaa autoa ei Merjalla ole. – Meillä oli kansakoulussa 3.–6.-luokat yhdessä. – Isä lähti hakemaan kätilöä hevosella ja reellä, en tiedä mistä asti, Pyhäsalmelta vai Komun asemalta vai mistä. – Käsitöitä harrastan myös. pyhäjärven sanomien ikätoveri Merja ruotsalainen elää Kiuruvedellä, jonne hän muutti 38 vuotta sitten pyhäjärveltä. – Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä, kaksi viikkoa töissä ja kaksi eläkkeellä. Haluaisin nähdä heitä joka päivä, mutta he asuvat liian kaukana, Kuopiossa ja Kempeleessä. Kun isä ja kätilö tulivat, mummu oli ollut hakemassa keritsimiä, joilla aikoi katkaista napanuoran. Ennen ei liikuntaa harrastettu, eikä ollut ylipainoa
Lukijakirje Pyhäjärven Sanomille 3.2.1956. Arja Kangas, Heikki Syrjäniemi Joutomies pakinoi 10.10.1974 kunta-asioista. Tahvo pakinoi 29.3.1968. päivä 7 Onnea 60-vuotiaalle naapurilehdelle! Toivottaa Pihtiputaan ja Kinnulan paikallislehti Kiuruvesi-lehti Pyhäjärven Sanomat 60-vuotta Lämpimät onnittelut! 60-vuotiasta paikallislehteä onnitellen! KOTISEUTULEHTI www.reisjarvilehti.fi KOTISEUTULEHTI KOTISEUTULEHTI www.reisjarvilehti.fi YHTEISTYÖ ON VOIMAA Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle Pyhäjärven Sanomille. Arkiston kätköistä. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11
Pian juhlissa nähtiin oppilaiden luova panos ja Marketan Kauhavan peräkylällä käyttöön ottama idea: Kaikki mikä voitiin, ilmaistiin tanssien pojatkin. Menestyttiin alueellisissa koulujen Henkisissä kilpailuissa. ”Perillemenoa kuvasi katsomokommentti: Perän ajoa on se! ”Olen osunut olemaan taidetanssin lipunkantajana niin myötä kuin vastatuulessa. Myrskyisimmät muistumat jätän arkistoon, jotkut pyörteet nousevat väistämättä esiin. kynttilätanssi.. Syntyi ensimmäinen esiintyvä tanssiryhmä. siellä kylveTTiin pyhäjärvisen tanssin esitystoiminnan siemen. Harva tavallinen kansalainen tietää, että suomalaisella nykytanssilla ja naisvoimistelulla on yhteiset juuret. Mahdoton oli löytää vaikkapa virsisävelmää Koska valaissee…, jota ensimmäiseen rukoustanssiin jo silloin etsin. Perillemenoa kuvasi katsomokommentti: Perän ajoa on se! Pyhäjärvinen tanssi askele askeleelta ei senTään aivan askele askeleelta, koska jo varhain oli Hiidenkylällä tanhuttu alueellakin arvostetun Elvi Särkiniemen johdolla. Marketta ja Mauno havaitsivat kaitsevansa liki 60 innostuvaa, yllättävän suurelta osin taiteellisestikin lahjakasta lasta. Alkoi myös vuosikymmenten käytännöllinen yhteistyö: Pyhäjärven Nv järjesti kaiken minkä pystyi ja Kansalaisopisto loput – edellinen talkoina, jälkimmäinen lisäopettajille jo pienin tuntikorvauksin. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 8 Keskiviikko marraskuun 11. Ensimmäistä yhteistä kouluaan etsivä Viitalan pariskunta, kuudet hakupaperikuoret Saabin takapenkillä, saapui kesällä 1962 illan suussa Pyhäjärven Lammasmäelle ja kuuli johtokunnan kokouksen päätyttyä olevansa Hietakylän koulun uusi opettajapariskunta. Tilaaja kierrätti Viitalat maan alla, josta kehi mahtavien koneiden ja työvaiheiden innoittama Kaivos(1972) – Marjatta Nuutisen ja Raimo Väyrysen säestyksen kruunaamana. päivä Tanssi on yksi niistä asioista, joista Pyhäjärvi tunnetaan. Tuohon saumaan osui Mursu eli Lauri Hirvonen, joka tilasi heti Kansalaisopiston juhlaan esitykset. Kylä koki saaneensa aarteen: kaksi innostunutta nuorta opettajaa. Kuvaavaa oli, että musiikin saanti oli työn takana. Muotishown Katupoikien laulun ja railakkaan Kasakkatanssin vauhti miellytti yleisöä. Ja juuri tuo vuosi on nimetty pyhäjärvisen tanssin alkupisteeksi, koska silloin – vielä Urheilutalon salissa Uuno Vierimaa kantoi näyttämön eteen valonheittäjän ja loihti Nokipojat-tanssin tehokeinoksi hulppean täysikuun. Pyhäjärven kulttuurielämäänkin paljon vaikuttanut vaurauden lähde, Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivos tilasi 10-vuotisjuhlaansa työtään kuvaavan teoksen. Siksi kirjoitan omissa nimissäni – tässä vaiheessa muistinvaraisesti. Kumpikaan taho ei aavistanut, mikä onnellinen liitto siinä solmittiin. Kollega Maija-Liisa soitti hitaan version, joka sitten nopeutettuna toimi hienosti. Osansa asiassa lie ollut joutilaitten ambienteverhojen ja uutukaisten pussihousujen värihehkulla – molemmat yhä voimissaan. Siitä asti näytösten kohokohtia ovat olleet tanssiesitykset ja pyhäjärvisten ryhmien brändinä valaistus ja viimeistelty puvustus. Olen osunut olemaan taidetanssin lipunkantajana niin myötä kuin vastatuulessa. vaakalintujen joutsenet tanssivat lehtikuvan otoksella koko maan tietoisuuteen jo 1977, tosin musta-valkoversiolla. Suurkisat 1966 oli ensimmäinen huippuhetki liki 100 osallistujan voimin. Varsin pian pureuduttiin vakaviinkin aiheisiin. kun Tanssia alettiin nimittää tanssiksi. Keskuskoululla oli yksi nauhuri, jota sentään lainattiin, mutta tarpeeksi kipakkaa polkkaa ei kukaan saanut aikaan. Taidon ja kokemuksen myötä syvempiä haasteita. Omien ryhmieni ohjelmisto oli tanssillista, vaikka pohjana olikin voimistelu jopa SM-tasoisena. Käytiin esiintymässä kunnalliskodilla ja pikkujouluissakin. Oivalsin, että voin siirtää osan harjoituksista Pyhäsalmeen, jolloin kiinnostuneet eri kyliltä pääsivät mukaan, osin kotiinkuljetuksissa auttaen. On hienoa kertoa tanssimme vuosikymmenistä melkein ’ikätoverin’, Pyhäjärven Sanomien juhlanumerossa. Naisvoimistelu-väki tunnisti ajan merkit: Seura sai ensin innokkaan kerhojen ohjaajan ja pian puheenjohtajankin – ei vallankäyttäjäksi vaan monitoimijaksi. Pyhäjärven Sanomat on seurannut pyhäjärveläisen tanssin vaiheita alusta asti.Opetusneuvos Marketta Viitala valottaa tanssin vaiheita kirjoituksessaan Pyhäjärvinen tanssi TanssiTaideviruksen kantajan äkkisaapumisesta epidemiaksi. Pyhäjärven poikien uudempi katrilli. Ensimmäiset vuodet sujuivat likeisesti oman koulun oppilaiden ja kotien kesken me-hengen innoittamana. Peruskerhoissa kyliä kiersi Varpu Lipsonen (Joenrinne). kotilieden ison jutun douglas sivenin kuva Pyhäjärven rannassa sveitsin matkan tiimoilta vuonna 1982
Tasokas toiminta toi paikkakunnalle suomalaisen tanssin huiput, joiden laajaan sydämeen mahtuivat nämäkin toimijat. toinen toisemme arvostus ja kiittämisen kulttuuri ovat elinehtoja. Kurjenpolvet no 4 sai tanssiteatteri hurjaruuthin suosittelemana suoran kutsun etelä-Korean pääkaupunkiin nuorten tanssitapahtumaan keväällä 1998. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Kurjenpolvet-ryhmä on juuri perustettu ja matkasi tanskaan vuoden 1987 Gymnaestradaan. Onnea matkaan! Teksti: Marketta Viitala Kuvat: Marketta Viitalan ja Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki ry:n arkistot ”Konstikas Pyyheee-jeer-vii saattoi jäädä hyvinkin kansainvälisten yleisöjen mieliin innostuneesti vastaanotettujen suomalaisen luonnon ja perinteen innoittamien esitysten äärellä. aLun innoittuneessa imussa syntyivät Täydenkuun tanssit, mutta Pyhäjärven ihme tapahtui monessa erässä: 1. Oli helppo kertoa perusideamme: Saat haastavaa tanssittavaa, muttet ylivoimaista. Niissä tunnen lapsen, nuoren, aikuisen tai ikinuoren löytävän itsessään jotain ennen kokematonta, joka kantaa sekä omassa tekemisessä että kokonaisvaltaisesti. Onneksi Omat tanssittapahtuma syntyi ja kukoisti 22 vuotta tuottaen valtavasti hyvää mieltä nuorille tanssintekijöille ja yleisölle. Kurjenpolvet-ryhmä nousi rinnalle ensimmäisellä tanssisadulla Pessi ja Illusia (1989) ja sarjaa olen mieluusti jatkanut: Marjo Kuuselan Lumikki (1991), Timanttipuu (1994), Ihmeellinen lintu (1999) – useimmat alueellisena ja monet myös uusina tulemisina, tuorein Pessi ja Illusia keväällä 2015. Sarjojen ykkösstipenditkin ja lukuisat muut sijoitukset v. Pyhäjärvinen tanssi nappasi isoisten joukossa v. Omat v. seinäkukkia, marjo Kuuselan täysosuma marketta viitalan harjoituttamana – osansa varmaan hurmaavalla vaakalintujen ja pyhäjärvisten jokamiesten joukon ja Paavon tiimillä. 1975-2015 kokea yli 30 ja todeta, miten suomalaisten vaaleilta kasvoilta on helppo lukea tanssin ilo ja ilmaisu. 5. Tärkein tulos on ollut etelän päättäjien selkeä ymmärrys siitä, että tanssillinenkin lahjakkuus on koko maan asia ja että tasa-arvo vaatii yhteisen rahan jakaantumista tasaisemmin. eloisa ja innostunut ryhmä on juuri hurmannut kansainvälisen yleisön ”tanssimaan”-boogiellaan kuten tummakiharaiset etelän ryhmät aina ennen. On aina riskinsä, kun alkaa luetella henkilöitä. KonstiKas Pyy-heee-jeer-vii saattoi jäädä hyvinkin kansainvälisten yleisöjen mieliin innostuneesti vastaanotettujen suomalaisen luonnon ja perinteen innoittamien esitysten äärellä. Väljemmän kulttuurirahan vuodet ja viisas taiteellinen johto vakiinnuttivat tapahtuman. Siksi me muistelemme, aherramme ja ideoimme iloitsemme ja suremmekin. Iloisena voimme todeta, että uusi puolivuosisata pyhäjärvistä tanssia näyttää olevan edessämme. 1991. viiden näytöksen kokemus oli huima ja tuhatpäisen yleisön vastaanotto innostunut. Niin on muodostunut juhlivan tanssin kestävä yhteisö ja yhteisyys, joka kannattelee tuloksellista toimintaa. Teet parhaasi, se riittää! Olet oikeutettu saamaan rehellisen palautteen. Kun Pyhäjärvi tanssien Suomen kartalle-projekti alkoi, meillä oli kunnallisten toimijain kanssa hieno jakso oivia kokeiluja koulutanssista ja opettajien kurssituksesta, jopa kaavailuja tanssillisesta leirikoulusta. Pyhäjärveä on tanssittu Suomen ja maailmankartalle monin tavoin. 1989 ja Pyhäjärven poikien uudempi katrilli v. Kautta aikain koetulle ja opitulle rakentaminen on tuottanut parhaat tulokset. 1984 alkaneet alueelliset ja valtakunnalliset tehtävät läänintaiteilijuus, laajat EU-hankkeet, tanssitaiteen opetussuunnitelmalliset tehtävät sekä erikoisesti yhdeksän vuotta valtion tanssitaidetoimikunnan jäsenenä ovat jo sinällään vieneet tietoa uusien vaikuttajien keskuuteen tästä ´kuuhullujen paikkakunnasta´, kuten Iltasanoma asian ilmaisi. 3. Alkuvuodet Pyhäjärven talkoo-osuuden kantoi Kurjenpolvet-ryhmän taustatiimi – muut vielä empivät. Onneksi ollaan jälleen heräämässä alkutotuuden äärelle – suurin valtti on juuri Pyhäjärvi, ´kuuhullujen kaupunki´ kaikkineen. Vaakalinnut esiintyivät kautta Suomen. Vaakalintujen vuodet 19821993 ja Kurjenpolvien vuodesta 1987 ovat olleet yhteishengen aikoja, jolloin jokaisen osuutta arvostettiin. Haastavat esiintymistilaisuudet ovat vieneet Pyhäjärveä uusien ihmisten tietoisuuteen, korostetusti palkitun menestymisen hetkinä. ”Pieni talvifantasiamme” päättyi Lumineitojen herkistelyyn sibeliuksen sävelin.. 1987-1993 ovat kaikki tuntuneet mahtavalta tunnustukselta tehdystä työstä. Sama ajatus istutettiin ryhmäläistenkin mieleen. Erikoisen merkittävä on ollut korkean tason tanssikummiemme Marjo Kuuselan ja Tommi Kitin asiantuntijuus ja koreografinen työ – talkoina sekin. Kaikkialla kyseltiin, millä metodilla ryhmä saatiin niin vapautuneeksi näyttämöllä. Ulkomaisia edustusmatkoja olen saanut v. Edustusmatkat lähelle ja kauas ovat palkitseva kannustin nuorille. päivä 9 Lähes vuotuinen ´isojen teosten´ sarja avasi tien näkyville ja tilausteoksiinkin, mm.: Kuun säteitä kerien SNLL-näytös Kansallisteatterissa ja TV-lähetys, jo Vaakalintuina Ihmismieli, sidottu ja vapaa/SNLL 90v Finlandiatalolla ja TV-lähetys, Tunturilla tuulee/Olympiakomitean 80-vuotisjuhla, Tuudin lasta /Kunnallisliiton juhla, Tanssimaan ja Joiku /Rytmisen voimistelun EM-kilvan avajaiset 1988 Jäähallissa, Yksi monista/ Sotainvalidien 50-vuotisjuhla 1990 Jäähallissa, osa TVuutisissa. Todellista juhlaa on kohdata aidon yhdessä tekemisen ja kokemisen riemu. 2. Uskalias mies lausui tarvittavat sanat ja pysyi niiden takana. 4. Jokaisesta suorituksesta löytyy myös kiitoksen aihetta. Mottomme kaikkiin suuntiin oli: Ilman heitä ei ole meitä. Toivon, että valitsen oikean tien, kun juhlivan pyhäjärvisen tanssin nimissä kiitän sydämestäni kaikkia, jotka tuntevat olleensa mukana Pyhäjärven tanssi-ihmeen jossain vaiheessa tai osasessa. Valtakunnallisissa katselmuksissa huima huippu ovat olleet pienen paikkakunnan kaksi erittäin arvostettua pääpalkintoa Arktisissa askelissa isoisten joukossa: Vaakalintujen Seinäkukat v. Voimanaiset tarttuivat toteuttamisen ohjaksiin. Vahvoja kokemuksia ovat olleet rukoustanssit, Iltarukous (1978) ja sen esitys kuntamme tervehdyksenä Pyhäjoen kirkossa, Kurjet Sievin Herättäjäjuhlilla (2002) ja Iltahetki Lagus-seminaarin illassa (2014). Itselleni kaikkein tärkeimmäksi olen aina kokenut salitilanteet. Idea syväjäätyi poliittisten ja henkilömyrskyjen tiimellyksessä. Tarvittiin otolliset elämäntilanteet, lujaa uskoa ja voimakasta tahtoa sekä suoranaista hyvää onnea, jotta menestystarina alkoi kehiä. Paikkakunnalle osui alan ihminen, joka sytytti valmiina odottavan lahjakkuusreservin, toimintatarvetta odottavan talkooväen ja sitä tietä yleisön. Ryhmät matkasivat 15 maahan, kauimmaisina Kanada, USA, Etelä-Korea ja Australia. 1989 arktiset askeleet-pääpalkinnon, silloin huiman 5000 mk. Yhteistyö 30 vuottaan juhlivan Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki ry:n kanssa on ollut ehdoton edellytys, että tanssissa tapahtunut on mahdollistunut alueellamme 10 vuotta koko maata aiemmin: Apurahat, tasokkaat tanssivierailut ja tanssitien tasoittaminen jatkokoulutukseen. Vaaran uhkaa leijuu yllä, kun valmis paketti survotaan erikoisolosuhteisiin. Pyhäjärven ihme ajan aallokossa. ”Vaakalintujen vuodet 1982-1993 ja Kurjenpolvien vuodesta 1987 ovat olleet yhteishengen aikoja, jolloin jokaisen osuutta arvostettiin
Sitä myöten tie avaupi vaikka maailman ääriin. Kaikessa tapauksessa Lamminahon petäjä on ympärysmitaltaan kannon kohdalla 280 cm. Neiti Tikkanen puolusti oman kotikylänsä petäjän suuruutta tyvestä mitattuna, mutta Kuhmon kirkkoherra puolestaan väitti, että hänen pitäjässään kasvaa petäjä, jonka tyven ympärysmitta olisi vieläkin suurempi. Kauko ja Sirpa ottavat mittanauhan ja ryhdytään mittaamaan. Kuona 8.00. E. Silvennoinen (PS 11, 6.4.1956) Sukset, mieluinen joululahja Sopii lapsille, nuorisolle, naisille ja miehille. Alulle pantu tie tuntuu paikallisista asukkaista merkittävältä aikaansaannokselta. Ruuskaselta (PS 45, 30.11.1956) mirka niskanen PYHÄJÄrVen sanOmaT 2015 — n:o 46 10 keskiviikko marraskuun 11. Petäjä kohoaa kuitenkin edelleen jylhänä kymmenien metrien korkeuteen. Liikanen lausui tunnustuksen sanoja ansiomerkin saajalle. mutta KOrKeuttahan tänne ei tultu katselemaan, vaan ympärysmittaa. Parkkima 7.30. Ravintola Keskus Pyhäsalmi, puh 82. (PS 16, 11.5.1956) Pyhäjärven etelärannan tietyö hyvällä alulla Pyhäjärven O.l. Samalla hän muistutti mieleen niitä vaikeita työolosuhteita, joissa varsinkin naisautoilija joutuu toimimaan jokapäiväisessä työssään. Sitä ennen petäjä oli saanut osakseen kovaakin kohtelua. Kerrotaan, että kiistan voitti myöhemmin suoritettujen mittauksien mukaan neiti Tikkanen. Henkilökohtainen käynti suotava. Petäjän iästä eivät vanhatkaan ihmiset osaa sanoa mitään. Pyhäjärven LamminahOLta kiinnitti huomiotamme muodoiltaan miltei sypressimäisen kaunis, oksiltaan ja tyveltään mahtava petäjä, joka vieraan mielestä kuuluu oleellisena osana Lamminahon kyläkuvaan. aiKanaan Petäjä kohosi päätään muuta puustoa korkeampana kauaksi näkyväksi maamerkiksi. Kauko muistaa, kuinka viereisen Lamminahon koulun opettaja Arvi Leväpelto toi rauhoituskyltin paikalle. Vuonna 1955 oli tehty mittaus ”kannon kohdalta” ylh. Pitkäaikaisena suksien käyttäjänä ja myyjänä voin auttaa Teitä ostaessanne ne ym. oik. mittaus osoitti petäjän vankistuneen kuudessakymmenessä vuodessa noin metrin verran. Sellaista puuta ei saada kaatumaan tavallisella pokasahalla, mutta toivottavasti Lamminahon petäjää ei koskaan kaadetakaan, vaan annetaan sen seistä paikoillaan kyläkuvan komeana koristajana, kunnes tietenkin aika joskus murtaa vanhan ja vahvan puun. hiihtotarpeet E. Kohti Haapamäkeä olevaa etappiaan on Maaselänlahden tie jo kuluneen kevättalven aikana jatkunut lähemmäs 4 kilometriä. O.L. Kun kauan kaivattu Maaselänlahdentie vihdoinkin tuli rakennusvaiheeseen, kirjoitettiin tämänkin lehden palstoilla siitä, millainen suuriarvoinen hanke tämä on sen piiriin kuuluvan alueen väestölle. Myytävänä porsaita Myydään pakettiautosta lauantaina 7.4.-56 Pyhäsalmen asemalla klo 7.00. Kesän ajaksi työttömyyskauden päätyttyä tietyö pysähtyy ja jatkunee vuoden loppupuolella. – Tuosta tyvestä löytyy kirveenhakkaumia, siitä on emännät aikanaan hakanneet syttyjä muuripadan alle, tietää Sirpa kertoa. Vaikka vuosikymmeniä kului ilman mitään näkyvää tulosta ja tiehankkeen alullepanijoistakin moni ehti matkata manan majoille, niin tien rakennustyön aloittaminen tapahtui sittenkin niin odottamatta, että monikaan ei tahtonut uskoa sanomaa todeksi. AAL:n paikallisyhdistyksen kokous 21.5.1956. alh. Mutta nyt kaikki uskovat, sillä tie on muutaman kuukauden aikana venähtänyt kilometrikaupalla Hiidenkylän puoleisesta päästä kohti Haapamäkeä. Haapajärvi 8.30. Sitä myöten he voivat muillakin kulkuneuvoilla kuin apostolin kyydillä matkata kohti asutuskeskuksia. (PS 1, 15.12.1955) Otan luurin käteen ja soitan Elsan veljenpojalle, Kauko Tikkaselle, vieläkö Lamminaholta löytyy iso petäjä. Pian ei järven eteläranta olekaan mikään syrjäinen erämaa, vaan se liittyy muuhun asuttuun maailmaan. Petäjän vierellä oli aikanaan lähde, jossa lähitalojen naiset kävivät pyykkejään viruttelemassa ja hakkasivat omat puumerkkinsä petäjän kylkeen. päivä ”Kuudessakymmenessä vuodessa Lamminahon iso petäjä on potristunut 97 senttiä. Liiton puolesta K. Puu on ollut rauhoitettu vuodesta 1960 alkaen. Mittanauha mukaan ja suuntaamme Kaukon kanssa Hakalan pellon taakse, Pajalantien kupeessa seisovan petäjän juurelle. (PS 18, 25.5.1956) Autoilija Eine Kolehmainen sai ensimmäisenä naisena ammattiautoilijaliiton kultaisen ansiomerkin mitä kuuluu petäjälle. Palvelukseen halutaan Reipas keittiöapulainen saa paikan ravintola Keskuksessa heti. Petäjä kuuluu nykyään Sirpan ja hänen miehensä Sepon pihapiiriin. – Jo vain se löytyy, joka päivä sitä tässä tulee katseltua, tuumaa Kauko. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Onko tyveltään vahvempi petäjä Kuhmossa vai Pyhäjärven Lamminaholla. Muu puusto on kirinyt petäjän korkeutta kiinni ja kasvanut myös muualla estäen näkyvyyttä kauemmaksi. Tällöin hän totesi, että ensimmäisenä naisena on Eine Kolehmaiselle myönnetty liiton korkein ansiomerkki. – Vuonna 1968 tammikuussa märkä lumi katkoi petäjästä paljon oksia, Tikkanen muistelee petäjän koettelemuksia. Pyhäjärven Lamminaholta kotoisin oleva terveyssisar Elsa Tikkanen on joutunut tämän petäjän tiimoilta kiistelyyn Kuhmon papin kanssa. Sirpa tulee kaveriksi mittaamaan petäjää. – Tämä petäjä näkyi aikanaan järven taakse Vuohtomäelle saakka, kertoo Kauko. Kokouksen kohokohtana oli ammattiautoilijaliiton kultaisen ansiomerkin luovuttaminen autoilija Eine Kolehmaiselle, joka ansiokkaasti on kolme vuosikymmentä toiminut vuokra-autoilijana. Lamminahon isoksi petäjäksi tai Koulun isoksi petäjäksi ristitty nähtävyys rauhoitettiin vuonna 1960. Kauko soittaa ensin serkkunsa tyttärelle Sirpa Saaraselle, ettei hän ihmettele petäjän luona, pihanperänsä puskissa käyvää rytinää. Kerrotaan vain, että yli 80-vuotiaatkin sanovat: – Se on seissyt siinä samanlaisena niin kauan kuin minä muistan. Mitataan ja tarkistetaan
www.pyhajarvi.fi Kuusenmäen kylätoimikunta onnittelee 60-vuotiasta! Onnea Pyhäjärven Sanomat! LaMMInahOn ahtO Suomen Dementiayhdistys; Karpalokoti ja Muistiluotsi Keski-Pohjanmaa onni elevat 60-vuotiasta paikallislehteä! O ne PYhÄJÄrVen SanOMat! PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA. Petäjä kohoaa kuitenkin edelleen jylhänä kymmenien metrien korkeuteen. • Valmistuttuaan muutti Kuhmoon, josta oli vapautunut diakonissan paikka • Teki 34-vuotisen elämäntyönsä diakonissana Kuhmossa • Diakonissan työ tuolloin koostui pitkälti sairaanhoidollisista tehtävistä • Jäi eläkkeelle vuonna 1984 • Asui eläkkeelle jäätyään aluksi 12 vuotta Kuhmossa • Muutti 1990-luvulla takaisin Pyhäjärvelle, missä hän edelleen asuu. Mm. Railakkaat karnevaalit VPK:n talossa sunnuntaina 2.12.-56 klo 20. Serpentiinejä. Hyvä ravintola. 1924 Pyhäjärvi • Diakonissa • Opiskeli diakonissaksi 1946-50 Sortavalan Sisälähetysseuran opistossa Kuopiossa. alh. Tehdyn urakkasopimuksen mukaisesti kentän olisi tullut olla valmiina vastaanotettavaksi jo vuosi sitten, tarkemmin sanoen kesäkuun loppuun 1955 mennessä. (PS 19, 1.6.1956) Pyhäsalmen keskusurheilukenttä valmistuu Mitä kuuluu petäjälle. oik. Nyt jo rinnankorkeudelta nykymitaksi saadaan 342 senttiä. Tällöin suoritetussa vastaanottotarkastuksessa havaittiin kuitenkin sellaisia puutteellisuuksia, ettei kenttää voitu vastaanottaa. Karnevaalilakkeja. Pyhäjärven urheilumiehet ja -naiset ovat hartaasti odottaneet kauan rakenteilla olleen Pyhäsalmen keskusurheilukentän valmistumista. Huom! Lauantaina 1.12. Kauko ja Sirpa ottavat mittanauhan ja ryhdytään mittaamaan. Mutta vuoden 1955 mittaukseen vertailukelpoinen tulos, tyvestä suoritettu mittaus antaa tulokseksi 377 senttiä. Harrasteakatemiassa voi suorittaa kursseja nykytanssissa, hiihdossa, jääkiekossa, tai bänditoiminnassa (esimerkiksi lukiossa on mahdollista suorittaa valitussa harrastuksessa 15 kurssia). – Vuonna 1968 tammikuussa märkä lumi katkoi petäjästä paljon oksia, Tikkanen muistelee petäjän koettelemuksia. • Elsan muistelmista on Seppo Kämäräinen kirjoittanut kirjan Sisar Elsa pitkospuilla naan hakanneet syttyjä muuripadan alle, tietää Sirpa kertoa. • Elsa Tikkanen • s. KuKa. Sateisesta syksystä johtuen kenttä ei vielä syksylläkään ollut valmis vaan jäi tähän kevääseen. Puu on ollut rauhoitettu vuodesta 1960 alkaen. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Onko tyveltään vahvempi petäjä Kuhmossa vai Pyhäjärven Lamminaholla. juoksuradat oli tehtävä uudestaan ja samoin melkoisia korjauksia keskikentällä. Liukas lattia. klo 20 levytanssit (PS 45, 30.11.1956) mirka niskanen mirka niskanen PYHÄJÄrVen sanOmaT 2015 — n:o 46 keskiviikko marraskuun 11. Kuudessakymmenessä vuodessa Lamminahon iso petäjä on potristunut 97 senttiä, pyöreästi metrin verran. 26.3. Mitataan ja tarkistetaan. Vuonna 1955 oli tehty mittaus ”kannon kohdalta” ja saatu ympärysmitaksi 280 senttimetriä. Mutta KOrKeuttahan tänne ei tultu katselemaan, vaan ympärysmittaa. Liput 150,Järjestää VPK. päivä 11 Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Tervetuloa! Tervetuloa! Pohjois-Pohjanm aan MAAKUNTAJÄR VI www.pyhajarvi.fi www.pyhajarvi.fi 2 D/ 3 D Kesätiistaisin naistentanssit Suurlavalla! Täydenkuun Tanssit -nykytanssifestivaali aina heinäkuun lopulla! Kesätiistaisin naistentanssit Suurlavalla! Täydenkuun Tanssit -nykytanssifestivaali aina heinäkuun lopulla! Lukiomme oppilaat ja ammattiopiston toimipisteemme kivirakentajaopiskelijat voivat halutessaan yhdistää opiskelun ja tavoitteellisen harrastamisen. mittaus osoitti petäjän vankistuneen kuudessakymmenessä vuodessa noin metrin verran. Soittaa tunnettu yhtye, MELODY. Miten lienee kuhmolaisen petäjän laita. Petäjän vierellä oli aikanaan lähde, jossa lähitalojen naiset kävivät pyykkejään viruttelemassa ja hakkasivat omat puumerkkinsä petäjän kylkeen. MirKA NiSKANEN Ylh
(PS 5, 31.1.1964) Hetekanvedon maailmanennätys Pyhäsalmen yhteiskoululle Osuusliikkeen leipomo ja kolmen perheen asunnot tuhoutuivat tulipalossa Arviolta 60.000 mk:n vahingot aiheutti Pyhäsalmen Osuusliikkeen leipomorakennuksessa lauantai-iltana valloilleen päässyt tuli. Kaikkiaan osallistui ennätystehtailuun yli kaksikymmentä teiniä. Lintujen ja muiden eläinten täyttäminen onkin sellainen tehtävä, että siihen pystyy vain se, joka on seurannut luonnossa eläinja lintumaailmaa. Myös NN -niminen nuorukainen pyörtyi sammutustyön aikana ilmeisesti liikarasituksesta. Palo huomattiin ensimmäiseksi leipomohuoneen päällä yläkerrassa asuneen NN asunnossa, jonne alkoi tunkeutua savua. Sen vuoksi lienee paikallaan pieni vierailu taiteilijan miljööseen. Vetäjiä vaihdettiin aina kolmen tunnin väliajoin ja keskimäärin oli yhdellä kertaa vetäjiä mukana neljä. Palopäällikkö Karvosen mukaan palo oli vaikeimmin sammutettavia hänen pitkän palomiesuransa aikana. – eläintentäyttöhArrAstukseni sai oikeastaan varsinaisen alkunsa siitä, kun sisareni kanssa vierailimme eläintieteellisessä museossa ja hän näki minun suuren kiinnostukseni täytettyjä eläimiä kohtaan ja osti minulle lahjaksi eläinten täyttöä koskevan opaskirjan, muistelee Rautiala. Sukulaisten ja tuttavien seiniä koristavat lukuisat hänen maalauksensa tai piirroksensa. Juhani Rautialan nimi preparaattorina ja taiteilijana ei tietystikään ole aivan outo, mutta saattaa Pyhäjärveltäkin löytyä sellaisia, jotka eivät tiedä kuinka korkealuokkaisia hänen työnsä ovat. Alakerrassa sijainneen leipomon öljylämmittimestä alkanut tuli levisi nopeasti yläkertaan ja rakennus paloi käytännöllisesti katsoen käyttökelvottomaksi. Rakennuksen mukana paloi tai muuten turmeltui runsaasti talossa asuneen kolmen perheen irtainta omaisuutta. Päätteeksi tehtiin vielä riemukierros Pyhäsalmella. Pyydetään palkkiota vastaan tuomaan t.l:n konttoriin. Muutkin seinillä tai seinänvierustoilla olevat maalaukset antavat aiheen otaksua, että niiden tekijä on suuri luonnon ja erikoisesti lintujen ystävä. Muutamia töitä on tullut myydyksikin, mutta niin rakkailta ne tuntuvat, että niistä on vaikea rahallakaan luopua. 31-vuotias Juhani on varsinaiselta ”leipäammatiltaan” maalari, mutta illan tullen hän vaihtaa siveltimen hieman pienemmäksi ja alkaa hahmotella kankaalle jotakin mielessä liikkuvaa aihetta. (PS 14, 3.4.1964) Juhani rautialalla näyttely yhteiskoululla ensi sunnuntaina Pudotettu koirankarvarukkanen Pyhäsalmelle. Ennätyksen murskajaiset aloitettiin Pyhäjärven yhteiskoulun pihalta lauantaina klo 12, sankan yleisöjoukon ja tvkameroiden läsnäollessa. Heti oven avattuaan tervehtii tulijaa suurikokoinen maakotkaa saaliin kimpussa esittävä kuva. (PS 1, 3.1.1964) Juhani rautiala 1933 1971. Alakerrassa asuneen osastonhoitaja NN asunnosta sen sijaan saatiin lähes kaikki irtain pelastettua. taustakuvana Juhanin 14-vuotiaana maalaama omakuva. Sorminäppäryys ei vielä yksin riitä, vaan täytettävän eläimen jokainen liike on tunnettava, jotta se saisi mahdollisimman luonnollisen muodon. Uusi ennätys kirjoitetaan nyt numeroilla 201 km, entisen Helsingin Tehtaanpuiston yhteiskoulun teinikunnan nimissä olleen ennätyksen oltua 160 km. Ennätysveto lopetettiin sunnuntai-iltana klo 21.00 aikaan, joten aikaa siihen käytettiin yhteensä 33 tuntia. VierAilu taiteilijan ateljeessa – jos nyt näin hienoa nimitystä halutaan hänen työhuoneestaan käyttää – antaa viitteitä mieliaiheista. päivä Aiheen tähän juttuumme antoi se, että ensi sunnuntaina järjestetään yhteiskoululla teinikunnan toimesta taideja harrastusnäyttely, jossa huomattavimpina töinä tulevat olemaan pyhäjärveläisen Juhani Rautialan maalaukset sekä täytetyt eläimet. NN hälytti heti paikalle Pyhäsalmen VPK:n ja välittömästi aloitettiin huoneistojen tyhjennys. ”Hänen piti aina saada lukea Aku Ankka ensimmäisenä ja me lapset jouduimme kärsivällisesti odottamaan vuoroamme Pyhäsalmen VPK:n maailmanennätys ei ole enää ainoa ME Pyhäjärvellä, sillä tuoreimman ennätyksen tekivät Pyhäjärven yhteiskoulun teinit – hetekanvedossa. Myöhemmin minulle tarjoutui tilaisuus olla itse kirjan tekijän, preparaattori Hellemaan oppilaana. Hetekanvetäjien lenkki kiersi ensin Ruotasilla ja sitten sen jälkeen Pyhäjärven kirkolle ja sieltä Emolahteen ja edelleen Pyhäsalmelle. Satoihin nousevat Rautialan täyttämien lintujen ja muiden eläinten määrä, mutta omaa kotia ei ole jäänyt montakaan lintua koristamaan. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 12 Keskiviikko marraskuun 11. Toiset palomiehet vetivät Karvosen raittiiseen ilmaan, jossa hän toipui. – Ensimmäisen lintuni täytin sitten kirjasta saamieni ohjeiden perusteella. Tulen levittyä kuivassa hirsirakennuksessa räjähdysmäisesti, ei yläkerran huoneista ehditty juuri mitään pelastaa. ( PS 46, 13.11.1964). Kaikilla pyhäkkäillä on nyt siten tilaisuus käydä tutustumassa tämän nuoren, mutta lahjakkaan taiteilijan ensimmäiseen julkiseen näyttelyyn. Palopäällikkö Antti Karvosen lähdettyä pelastamaan NN asunnosta arvopapereita, ei hänen savunaamarinsa pidättänytkään voimakasta savua, vaan hän tuupertui lattialle savumyrkytyksen saaneena. Juhani Rautiala on Pyhäjärven yhteiskoulussa johtanut pitkän aikaa luonnonhistorian kerhoa ja tämän kerhon toimesta järjestetään ensi sunnuntaina klo 19 yhteiskoululla näyttely, jossa on esillä Rautialan töiden lisäksi myös muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Maalausharrastus on Rautialalla ollut verissä aivan pikkupojasta saakka
äiti aino (o.s. Tanssinopettaja Veikko Niemelä, Helsinki, pitää Pyhäsalmella tehokkaan TANSSIKURSSIN. onnea!. PeRheelle ei Jäänyt juurikaan Juhanin töitä, sillä hän möi ja antoi paljon töitään pois. Millaisia muistoja hänelle jäi isästään. Seurojentalossa alk. MiNNA BuSERiN KOTiAlBuMi MiNNA BuSERiN KOTiAlBuMi tyttären muistoja Juhanista Maamme ainoa täysivaltainen dipl. Siihen päättyi myös meidän lapsuus Ruotasilla ja muutimme Pyhäsalmeen asumaan, Minna muisteli haikeana. Asuimme isän kuolemaan saakka Ruotasilla Tienhaarassa, mummulan, Rautialan kaupan yläkerrassa. Taide ei elättänyt perhettä, joten Juhani polki pyörällä töihin Ruotasen kaivokselle, jossa hän joutui työskentelemään päivätöikseen maalarina. – Ja vaikka hän aikuinen mies olikin, niin hänen piti aina saada lukea Aku Ankka ensimmäisenä ja me lapset jouduimme kärsivällisesti odottamaan vuoroamme. 040 413 6677 Tervetuloa! Grilliherkut Kevytannokset Kebabit & Pizzat Paninit Entäs jos nälkä yllättää. päivä 13 Juhani Rautialalla näyttely yhteiskoululla ensi sunnuntaina PyhäJäRven Sanomien julkaistua juttunsa Juhani Rautialan ensimmäistä taidenäyttelystä huhtikuussa 1964, oli hänen tyttärensä Minna (nyk. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. – 60-luvulla myös Pentti Linkola, nykyään tunnettu ympäristöfilosofi, oli hänen ystäväpiirissään. Lapsille on kuitenkin ollut mieluisaa saada isänsä tauluja takaisin perheeseen. Arvoisat ukkomiehet, ottakaa vaimonne ja ”muksunne” mukaan kuivaamaan katkeria häviön kyyneleitä, työntämään vastamäessä ja auttamaan takaisin ladulle meidän poikamiesten ohittaessa teidät kierroksella. Perheessä ei ollut autoa, joten he liikkuivat kävellen tai pyörällä, tai Juhani saattoi kuljettaa lapsiaan kottikärryilläkin Komulle tädin luokse. Rautialan perhe. Se oli hänelle ominaista. Mies oli aikoinaan ollut Juhanin taidepiirissä ja vieläkin lämmöllä häntä muisteli. Joukkueiden kokoojina toimivat ukkomiehillä Toivo Nousiainen ja Sakari Multala sekä poikamiehillä Yrjö Pesonen ja Olavi Kokkonen. Sen kyllä muistan, että piiskaa tuli, jos jotain kepposia keksi. 08-780062 Avoinna 9-18, la 9-14 Onnea 60 -vuotiaalle Pyhäjärven Sanomille! onnittelemme 60-vuotiasta! Pyhäjärven yrittäjät ry Aukioloajat: Ma-To 11-22 Pe 11-04 La 14-04 Su 14-22 Puh. Veikko Niemelä voitti kansainvälisen tanssiraadin ICBD:n maailmankongressin kilpailun parhaasta uutuustanssista Clactonissa Englannissa. Rauma) sylissään anneli, minna ja Juhani. Juhanin kuolemaSta on jo aikaa, joten hän on monille nuoremmille pyhäjärvisille tuntematon. Rönkön kaupassa aikoinaan pitkään esillä ollut suuri täytetty kotka oli myös Juhanin preparoima. Juhanin lappi-aiheinen taulu, joka palautui vastikään takaisin perheelle. ykSi aSia iSäStä on jäänyt Minnan mieleen erityisesti: piipputupakan tuoksu. – Mutta olen ymmärtänyt, että hän oli aika vaatimaton luonne, eikä itseään tai töitään tyrkyttänyt. klo 18, ilmoittautuminen kurssimaksuineen klo 17.30. Valssi, tango, rumba, cha-cha, jive, samba ja uutuudet shake, blue-beat , findy hop 25 mk. – valitettavaSti isä päätti lähteä täältä vapaaehtoisesti maaliskuussa 1971. Juhani veti kansalaisopiston taidepiiriä Pyhäsalmessa ja otti silloin tällöin jonkun vanhimmista lapsista mukaansa. – Sitä pitäisi varmaan kysyä aikalaisilta ja ammattilaisilta, Minna arveli. Minna kävi Kihupäivillä noin 15 vuotta sitten ja eräs mies tuli kysymään häneltä, onko hän Rautialan Juhanin tytär. Tulkaa nyt kurssille oppimaan maailmanmenestystanssi. Minna kertoi ilahtuneena, kuinka Heikki ja Aira Rönkkö palauttivat vastikään Juhanin serkun Tuomas Rönkön hallussa olleen Lapin maisemataulun Minnan sisarelle Helsinkiin. Tiistaina 23.6. MIRKA NISKANEN vas. Meitä lapsia oli kaikkiaan loppujen lopuksi neljä: Anneli, minä, Timo ja Katja. Jouko Mielonen on kirjoittanut Juhanista Ruotasen savut -kirjassa. Siksi haastamme teidät jaloon viestinhiihtokilpaan 15x1 km:n matkalla sunnuntaina 5 pnä huhtikuuta 1964 klo 12.00 Liittoperän koululla. Liittoperän poikamiehet (PS 13, 26.3.1964) Opi oikein, täydennä taitoasi! Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle! Toivotamme menestystä ja kiitämme hyvästä yhteistyöstä! Pyhäsalmen tanssi ry: Täydenkuun tanssit –festi vaali Tanssiopisto Uusikuu Onni elut 60-vuotiaalle Pyhäjärven Sanomille! Ollintie 9, p. Buser) vajaan kahden kuukauden ikäinen. Kauniisti sanottu. Juhani on esillä pyhäjärvislähtöisen kirjailija Tuovi Saarenpään teoksessa Laulu kahden kitaran, muutaman muun pyhäjärvisen kanssa. – Synnyin vuonna 1964, toiseksi vanhimpana lapsena, joten muistoni isästä ovat enemmänkin välähdyksenomaisia. Miten lahjakas hän oli. – Sitä on vaikea sanoa, kun me olimme niin kovin nuoria silloin. Joku sanoi minulle kerran isästä: ”siinä oli ihminen, joka sanoi kaikille päivää”. minna keRtoi , että heidän kotonaan oli aina maalauksia ja täytettyjä eläimiä, jotka olivat syntyneet Juhanille mieluisimpien harrastusten myötä. Sehän oli siihen aikaan vielä aivan käypäinen kasvatusmenetelmä, mietti Minna. Elämä oli ehkä vaatimatonta, mutta ei puutteellista, Minna muisteli. millainen Juhani Rautiala oli isänä, lapsen silmin. (PS 25, 18.6.1964) Yleisöltä Haaste Liittoperän ukkomiehille Te Liittoperän ukkomiehet olette aikoneet hävittää meidät Liittoperän poikamiehet viestinhiihdossa. He kävivät yhdessä kotkanpesillä, joiden sijainti pidettiin kuulemma huippusalaisena, Minna tiesi. – Olen kuullut paljon hyvää isästäni ja monet varttuneemmat ihmiset hänet varmaan vieläkin muistavat. oik. – Isä oli myös luontoihminen, milloin lähdössä Sirviön sydänmaille tuohikontti selässä lintuja tarkkailemaan tai tutkimaan tähtiä itse tekemällään kaukoputkella
Altaan rannalle on valmistumassa kioski, josta saa vuokrata välineitä, maksaa pyydystämisen sekä ostaa muutakin kioskitavaraa. On vain yhden päivän aikana voitava osoittaa, mitä on omaksunut opetuksesta. Kaloja on voinut pyydystää maksua vastaan ja välineitä on ollut paikalla vuokrattavana. NN. Kirjan kustantaa Kirjayhtymä Oy. Vakinaisiksi peruskoulun yläasteelle ovat tulleet: Vilho Lintunen historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Leena-Kaarina Niskanen maantiedon ja biologian lehtori, Aira Rönkkö tyttöjen liikunnan lehtori. 24 palkintoa odottaa noutajaa. Nämä ideat on Kleemens Niemelä saanut nyt toteuttamisvaiheeseen KOmujoen varressa Rannankylällä. Hän on Leena ja Hiski Laitisen tytär Pyhäsalmelta. Sen parissa vietetyt hetket ovat olleet antoisia. Tällaisilla kirjoituksilla ei sittenkään ole erityistä merkitystä. Kaikki aineet ovat tuntuneet menevän mukavasti. Vuohtomäellä ja sieltä etelään jatkuvan tien liikkujilla on nyt mahdollisuus tällaiseen virkistyskalastukseen. Niemelä on kaivattanut kaivinkoneella jokivarteen 20 x 6 metriä mitoiltaan olevan altaan. (PS 31.7.1975) Lohilampi toimintaan Rannankylässä Isokokoinen Lassie uros Kadonnut Tuntee nimen Prinssi. Vettä altaassa on toista metriä paksulti. Sitten havaittiin, että samat tarpeet ovat toisillakin kouluilla. Eräs niistä on ollut perustaa lohilampi, järjestää sen rannalle pieniä palveluksia ja niin turistit ovat pysähtyneet. Pyhäjärvisten opettajien työn tekee merkittäväksi se, että tällaisia tehtäviä ei juuri ole herunut Pohjois-Suomeen. Oppikirjoista tämä onkin tiettävästi ensimmäinen ”kehitysalueella syntynyt”. Pyhäsalmen ala-asteelle: Viljo Vänskä, Tapio Lipsonen väliaikaisiksi. Mahdollisuudet harrastuksiin täällä ovat tuntuneet vähäisiltä. Paperit ovat lähteneet Polille. Myönteinen henki on tehnyt mahdolliseksi keskittyä ja yrittää saada koulusta irti paras mahdollinen. Työryhmän muodostavat: Marketta Viitala tehtävien suunnittelu, toteutus ja kuvitus, Leena Sarkkinen alkuopetuksen pedagogiset erityisseikat ja opetusvihjeet sekä Kalevi Kauppi opetussuunnitelman toteutuminen ja käytännön järjestelyt. Ruotasen koululle Riitta Junttila ja Irma Jaatinen Kontiolaan. sähköharmooni, 16 kg kahvia + 30 kg sokeria. Idea kirjan tekemiseen on lähtenyt kyseisestä opettajaryhmästä. (PS 35, 28.8.1975) Urheilutalo Pyhäsalmi lauantaina 20.9 klo 20.30 01 Kaiken kansan konkarit Guapita ja Timo Urheilutalolla humpahtaa aina tuntuvasti ja kaikkihan sinne tuttuun tunnelmaan… Urheilutalon bingo Sunn. Jos löytää sopivan idean, toteuttaja sille aina järjestyy. Kalat on voinut tällaisessa pisteessä heti savustaa ja nauttia. Nimestään huolimatta tehdas ei valmita liivejä, vaan kevyttä vaatetusta, kuten hameita, mekkoja, miesten työpuseroita ja kylpytakkeja. Aluksi tehtiin opetukseen apumateriaalia omaa koulua varten. Peruskoulun ala-asteille: Vuohtomäelle Leo Kuoppala, Liittoperälle Rauno Rönkkö vakinaisina. Riitan harrastukset ovat suuntautuneet yleisiin asioihin. Pyhäsalmi. Viihtykää ilossa ja vaivassa. Ehkä sentään kuitenkin matematiikka on tuntunut kaikista parhaimmalta. Luokkia varten. Nyt Riitta suunnittelee pyrkimistä eteenpäin. Onnea hakemiseen ja elämään! (PS 23, 5.6.1975) kuusi ällää Suomen Liivin palveluksessa Köpsin koululla työskentelee tällä hetkellä 27 naista. Toivotamme uudet opettajat tervetulleiksi Pyhäjärvelle. päivä Pyhäjärven lukiossa ylti merkittävään kuuden ällän täydelliseen saavutukseen tämän kevään ylioppilaista Riitta Laitinen. 21.9 klo 19 Palkintoina mm. Tunnearvo suuri. Vain yksi matematiikan lisätehtäväsarja on tehty aikaisemmin Oulussa. (PS 50, 11.12.1975) Uudet opettajat Oppikirja pyhäjärviseltä opettajaryhmältä Pyhäjärvinen opettajatiimi on saanut tehtäväkseen valmistaa ympäristöopin oppija työkirjan peruskoulun 1.-4. (PS 29, 17.7.1975) Yrittäminen on useimmiten kiinni ideasta. Mieli tekee lähteä opiskelemaan matematiikkaa ja kemiaa. Useimmat heistä ovat käyneet viime keväänä Pyhäjärvellä järjestetyn vaiheompelijan kurssin, mutta mukana on myös pari ammattikoulun käynyttä ja pelkästään työkokemuksen parissa ammattitaitonsa hankkinutta. Löytöön johtuvista tiedoista kohtuullinen korvaus. Kleemens Niemelä on liikkunut eri puolilla maata. Parhaimmillaan on paikka silloin, kun matkailija voi tehdä muitakin ostoksia ja jopa saada yösijaa, tahi paikan teltalleen. Ei kuitenkaan haittaavasti. Omalla kohdallaankin Riitta arvelee kirjoitusten aikana olleen painetta hieman. Vesi tulee KOmujoesta putkea pitkin ja poistuu myös sinne. Jokainen on saanut yrittää taipumustensa ja halujensa mukaan joutumatta leimatuksi ”pinkona” tyyppinä. Kalevi Kauppi sai idean esittää kirjan tekoa. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 14 Keskiviikko marraskuun 11. Riitta Laitinen kertoo kokeneensa koulun ja erityisesti oman luokkansa ilmapiirin myönteisenä. (PS nro 38, 18.9.1975) Unohtunut Kansallispuku Rillankiven lähettyville. Ketään kohtaan ei ole osoitettu erityistä painetta. Hän ei ollut osannut odottaa tällaista saavutusta. riitta laitisen mielestä korostetaan usein lukion päättyessä kirjoituksia liikaa. Mahdollista löytäjää pyydetään palkkiota vastaan palauttamaan puku Pyhäjärven Sanomain toimistoon. Mitään sellaista asiaa, joka olisi jotenkin erityinen, ei voi nostaa esille. (PS 31, 31.7.1975) Runsaasti uusia opettajia on aloittanut jälleen työskentelynsä Pyhäjärven eri kouluissa koulutyön alkaessa. Riitta ei sano hänellä olevan oikeastaan mitään erityistä lempiainetta. Tuntiopettajiksi: Riitta Virtanen englantia ja ruotsia, Marjatta Rahi musiikki, Meeri Tervonen kotitalous, Pertti Pakkala matematiikka. Väliaikaisina: Pitäjänmäelle Pertti Lind ja Markit Eronen, kiertäviksi englannin opettajiksi Ilkka Solitanner vakinaisena ja Arja Heinonen, Arja Virtanen ja Sirkka Leskinen väliaikaisesti. Kouluhallituksen herrat kiinnostuivat siitä ja nyt työryhmällä on aineisto Yhteinen ympäristömme 2 laitosta varten valmiina. Menestymisen näin täydellisesti Riitta kertoo tulleen itselleenkin yllätyksenä. (PS nro 45, 6.11.1975) Työtä uutta odottaen Köpsin koululla. Ne tuovat opiskeluun kireyttä ja aiheuttavat prässiä niihin valmistautumisessa. Nähnyt monia tapoja ”ottaa turisti kiinni”
Pyhäsalmen pankeista Helmikuun karkeloissa Keskiviikkoisin ja torstaisin Raimo Salmen trio Sunnuntain iltapäivätansseissa Klaus Kangas Perjantaisin ja lauantaisin stereoiden tahtiin Hiidenkari Maijan grilli-kioski Avoinna Joka arkipäivä klo 11.00 24.00 Tanssi-iltoina klo 02.30 Sunnuntaina klo 10.00 – 24.00 Huom! Viitaten viime lehdessä olleeseen ilmoitukseen, huomautan, että en ole NN:aa haukkunut, enkä juoruillut. entä mitä Riitta tekee nyt. Hän valmistui syksyllä 1980 kemian osastolta diplomi-insinööriksi. Opiskeluaikanaan Laitinen asui Helsingissä, mutta ei koskaan viihtynyt siellä. – Onneksi työpaikka järjestyi Oulusta, lyhyen matkan päähän kotiseudulta. Ruokalista Maanantai jauhelihakasvispata, välipala: suklaajuoma tai vastaava. NN PS 5, 30.1.1975 kuusi ällää veivät Riitan Rautaruukille ”Ura ei ole ollut minulle tärkein asia, vaan kiinnostavat työtehtävät Laguksentie 1, p. Maisemat ovat lapsuusajalta tuttuja, kun äitini vanhemmat asuivat Oulussa, Riitta kertoi. Tiistai: makkarakastike, perunat, punajuuri. Laitinen pääsi opiskelemaan kemian osastolle, joka oli hänellä ensimmäisenä vaihtoehtona. 08-780 980 www.pyhasalmenfysio-sport.com onnea 60 -vuotiaalle! Asematie 2 O ea! pyHäsaLmen matkaHuoLto asematie 5, 86800 pyHäsaLmi onnittelee 60 -vuotiasta Pyhäjärven Sanomaa! onnea 60 -vuotiaalle pyhäjärven sanomille! Ollintie 11, 86800 Pyhäsalmi Ollintie 12 L 6, 0400 548 638 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen • fysioterapia • hieronnat • veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia Onnittelemme 60-vuotiasta paikallislehteä!. MiRKA NiSKANEN TuOMO PiRTTiMAA Riitta ja hänen pystykorvansa kiri kuusamossa linnunpyynnissä vuonna 2010. Muuten hän kertoi neljäkymmentä vuotta sitten annetun kommentin olevan pätevä edelleen: kirjoituksilla ei ole erityistä merkitystä. Toisella sijalla oli Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessitekniikan osasto. 7.2.-75 klo 20. Lopuksi tanssia 1 ½ t. – Esimerkiksi Oulun yliopiston luonnontieteelliseen tiedekuntaan olisi ollut mahdollista päästä opiskelemaan suoraan paperien perusteella, mutta se ei ollut minulle ensisijainen vaihtoehto, Riitta kertoi. – Kuten jo ylioppilaskeväänä suunnittelinkin, hain Polille eli Teknilliseen Korkeakouluun, johon piti pyrkiä pääsykokeiden kautta. Hän hakeutui työtehtäviin, joissa sai olla tekemisissä häntä kiinnostaneen tiedonhallinnan kanssa. Hän työskenteLi yhtiön Oulun ja Raahen toimipisteissä aluksi markkinatutkijana, ja saatuaan 1980-luvun lopulla informaatikon pätevyyden, Riitta toimi kymmenen vuoden ajan tietopalvelussa kirjastonhoitaja informaatikkona. Niistä ei ole opiskelupaikan saannin jälkeen muuta hyötyä elämässä ollut. Riitta asuu Oulussa, hänen perheeseensä kuuluu mies sekä kaksi suomenpystykorvaa, joiden kanssa he käyvät metsällä lähinnä Kuusamon maisemissa. Kalastamme Karhusaaren maisemissa ja isolla selälläkin joskus, Riitta sanoi. Hänen työnantajansa oli sama vuodesta 1981 aina viime tammikuuhun saakka: Rautaruukki, sittempi SSAB Europe. 1990-luvun lopulla hän aloitti tietohallinnon internet-koordinaattorina, työnkuvana hänellä oli esimerkiksi internet-sivujen kehittäminen ja yhtenäistäminen konsernissa yhteistyössä viestinnän kanssa. Toteutuivatko Riitan suunnitelmat ja onko älläsuorasta ollut elämässä sittemmin hyötyä. Vuonna 2002 Riitta siirtyi tekemään asiakastoimialaseurantaa markkina-analyytikkona, ja viimeiset pari vuotta hän kehitti kilpailijaseurantaa kilpailija-analyytikkona. Lippuja 8,ja 4,ennak. Toki senkin opiskelupaikan osalta oli hyötyä myös hyvästä ylioppilastodistuksesta. – Nythän siellä on aikaa olla enemmänkin kesällä, kun ei ole pelkästään kuukauden loma, jonka aikana piti ehtiä muuallekin, hän hymyili. – Helmikuussa 1981 ajattelin, että katsotaan pari vuotta Rautaruukilla, mutta toisin kävi, Riitta nauroi. Asia on aivan päinvastoin, joten ole hyvä ja lopeta haukkumasta ja valehtelemasta minun päälle kaikkea roskaa. Terv. Ura ei ole ollut minulle tärkein asia, vaan kiinnostavat työtehtävät, hän sanoi. Hyvällä ylioppilastodistuksella oli sen verran merkitystä, että Riitalla oli mahdollisuus hakeutua opiskelemaan haluamaansa alaa. entä pyHäjäRVi. PS 12, 20.3.1975 Hiidenniemen Nuorisoseura esittää Viljami Simpasen näytelmän HÄÄT Yhteiskoululla perjant. Esitys on ensi-ilta ja näytelmän kantaesitys. Perhe, terveys ja luonto ovat Riitalle elämässä tärkeimpiä asioita. Veri veti lähemmäksi kotiseutua. Haluaisin vielä lisätä tähän, että en ole ollut miehesi kanssa minkäänlaisissa tekemisissä, siis turhat luulot pois. – Sekä opiskelupaikan suhteen että työelämässä minulle on ollut selvää, mitä haluan. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. – Olen työttömänä, sain vanhimpana ja kokeneempana potkut vuoden 2013 kesällä, sen jälkeen sain vielä jatkaa määräaikaisena viime tammikuun loppuun, mutta sen jälkeen ei jatkoa tullut, hän kertoi. Laitinen teki diplomityönsä Kemiralle, mutta varsinaisia kemian alan töitä hän ei ole sen koommin tehnyt. Onko tänne enää siteitä. Hän suoritti 1980-luvun lopulla Teknillisen Korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa tietopalvelukurssin ja sai informaatikon pätevyyden. Hän harrastaa metsästyksen ohella kalastusta ja kuntoliikuntaa, erityisesti hiihtoa. – Kyllä on, Kirkonkylällä on kohta 94-vuotiaan äitini suvun puolelta kesäpaikka. opiskeLuaikana Riitalla heräsi kiinnostus tiedon hankintaan, hallintaan ja analysointiin. päivä 15 Vuonna 1975 kuuden ällän ylioppilas Riitta Laitisella oli elämässään selvät sävelet. Keskiviikko: Kalakeitto tai kalalaatikko, välipala: piirakka Torstai: Maksaporkkanakastike, perunat Perjantai: Pinaattikeitto + muna, välipala: nakki tai lenkinpala
Viitala oli korkeushyppykisan ennakkosuosikki. Ollinkuilu mahdollistaa tämän malmin louhinnan syvyysväliltä 400 750 metriä. Jylhien vaaramaisemien metsän peitosta on paljastettu lähes 400 metrin pituinen rinne, joka muuttanee melkoisesti hiljaiseloaan elävää kylää vielä tämän talven aikana. Pyhäsalmen kaivoksen jäljellä olevista malmivaroista on puolet yli 400 metrin syvyydessä. rinnettä halkoo nykyisin läheisen Valkeislammen rantaan vievä tie. Lähin vastaavan tasoinen rinne löytyy Viitasaarelta. Sateinen sää kuitenkin aiheutti katkoksia ja heikensi kilpailijoiden keskittymistä. Rinteen ja kahden hissin lisäksi on alueelle suunnitelmissa mm. Asiakaskunta määrää sitten, miten kehitetään. Ilman lumitykkiä laskettelukausi on nelisen kuukautta. Hanketta alettiin valmistella jo muutamia vuosia sitten. Ollinkuilun valmistuminen on merkkipaalu kaivoksen historiassa. päivä Pitäjänmäellä on jo kolmatta kuukautta paiskittu töitä poikkeuksellisessa savotassa. Ollinkuilun valmistumista juhlittiin vanhan mainariperinteen mukaisesti tervaamalla kuilun pohja. Varkaudessa pidetyissä kilpailuissa Matti hyppäsi tuloksen 212. Kireät pakkasetkaan eivät hevillä estä laskettelua Pitäjänmäellä, sillä seudulla on tunnetusti yleensä vähemmän pakkasta kuin alavalla lähiseudulla. rinne on todellinen pitäjän mäki, sillä yli 230 metrillään meren pinnan yläpuolella paikka päihittää korkeudellaan kunnan muut mäet. Helovuori aloitti Pyhäsalmen kaivoksella ensimmäisenä työntekijänä ja pääsi eläkkeelle pari vuotta sitten. 60 v Pyh äjärven Sanoma t PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 16 Keskiviikko marraskuun 11. taustakuvassa hissin päätyankkuri. Sokeripalarokotukset saivat väen liikkeelle Matille SM-kultaa Kuiluntervajaiset kaivoksella Ollinkuilun kautta louhintaan kaivoksen syvimmät malmivarat. Laskettelijan lähtöpaikkaa korotetaan vielä keinotekoisesti, joten hyviä vauhteja on luvassa. Alle 50 kilometrin säteellä sijaitsevat Pyhäjärven lisäksi Pihtipudas, Reisjärvi, Muurasjärvi, Kärsämäki ja Haapajärvi. (PS 14, 21.2.1985) Pohdin menestyksekäs korkeushyppääjä Matti Viitala voitti kultaa 20-vuotiaiden yleisurheilun SM-kisoissa. (PS 29, 18.4.1985) Syksyllä 2015 ei Pitäjänmäen laskettelurinteestä ole enää paljoa jäljellä. – Mahdollisuuksiahan tässä on vaikka mihin. Pohdin Ari Hyvönen hyppäsi tuloksen 185 ja joukkuetuloksissa Pohti sijoittui neljän parhaan joukkoon pistemäärällä 395. Laskettelurinne on Mäkipojat Oy:n hanke. Kunniavieraana tilaisuudessa oli mukana eläkkeellä oleva geologi Olavi Helovuori. kuvassa rinne alhaalta ylöspäin ja keskimmäisessä kuvassa rinne keskeltä tielle päin. Alkuun laskettelijoita palvelee rinteessä yksi hissi, mutta ajan mittaan tästä reilun seitsemän hehtaarin alueesta on tarkoitus kehittää monipuolinen talviurheilukeskus. oikealla olevassa kuvassa rinteen kupeessa olleen välinevuokraamon ja kioskiparakin paikka. Ensimmäisenä rokotuspäivänä rokotettiin kaikkiaan pari tuhatta kuntalaista. noin Puolen kilometrin päästä rinteestä sijaitsee myös Valkeislampi, joka soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. Vas. Pitäjänmäen ja samalla koko pitäjän korkeimman paikan, Kotamäen nenän, 65 metrin korkeusero saataneen laskettelijoiden käyttöön helmikuussa. (PS 98, 28.12.1985) Erilainen savotta Pitäjänmäellä laskettelurinne valmistuu hyvää vauhtia KuVAT: ARi TuORiNiEMi Pyhäjärvellä käynnistyivät maanantaina sokeripalapoliorokotukset. Nyt louhinta ulotetaan syvimpiin osiin. Lopullisen sysäyksen töiden aloittamiseen antoi noin vuosi sitten valmistunut Elämäjärvi Haapajärvi -tie, jonka ansiosta rinne sijaitsee hyvien yhteyksien päässä useasta kuntakeskuksesta. Viitala on hypännyt tänä kesänä 215. (PS 57, 1.8.1985) Viime viikon torstaina vietettiin Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivoksella Ollinkuilun tervajaisia. Laskettelu on nopeasti leviävä harrastus. varta vasten perheen pienimmille tehtävä kelkkamäki sekä murtomaahiihtoladut. Sokeripaloja jaettiin ammattikoulun, Koulukummun ja keskuskoulun oppilaille sekä neuvolasta, joka on yleinen rokotuspaikka
Pohtilaiset painijat olisivat yltäneet vieläkin parempiin saavutuksiin, elleivät poikien loukkaantumiset olisi häirinneet kilpailuja. Pohtilaiset keräsivät 23 pistettä viime vuodelta. (PS 13, 16.2.1985). Tekstiilitalo Tikkanen on luovuttanut Pohdin parhaalle viime vuoden painijalle oman maljan. Pihakilpailu ratkennut Stretching-jumppa alkoi Koulukummulla Suomenmestaruusmalja Pohdin painijoille Pyhäjärven Pohdin painijat saivat suomenmestaruuspistemaljan ensimmäisen kiinnityksensä viime vuodelta. Ensimmäisen kerran kokoonnuttiin stretchingin merkeissä viime maanantaina Koulukummun koululle läänintaiteilija Marketta Viitalan ohjaukseen. Pohdin pojat, juniorit sekä miehet haalivat eniten pisteitä suomenmestaruustasolla Keski-Pohjanmaan piirin alueella. Pisteille ylsi satakunta painiseuraa. (PS 78, 12.10.1985) Pyhäjärven kunta on järjestänyt tänä vuonna pihakilpailun. Pojista Pasi, Veikko ja Jouko kärsivät tapaturmista kauden aikana. Painiseura ajatellen koko Suomen painiseurojen pistetiliä. Molemmat olemme mukana pyhäjärvisten arjessa ja juhlassa. Kun maljaan saa kolme kiinnitystä, saa seura maljan omakseen. Suomenmestaruuspistemalja tuli Pohdille nyt ensimmäistä kertaa. Kiinnityksien ei tarvitse olla peräkkäisiä. Pihatoimikunta on suorittanut pihojen tarkistuksen ja valinnut voittajapihat. 8, 35 sn t + 6, 91 sn t/ m in , m at ka pu h. Pohti oli 22. Omakotipihojen voiton vei Vieno Salo ja toiseksi selviytyi Sointu Mansikkala. Maatilapihojen parhaimmaksi arvosteltiin Elvi ja Antti Kumpulaisen sekä toiseksi Valma ja Antti Lapinkosken pihat. (PS 71, 19.9.1985) Botnia Printin väki onnittelee kuusikymppistä Pyhäjärven Sanomia sekä sen tekijöitä. Pentti Tikkanen, painin lämmin ystävä, luovutti kiertopalkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Suomenmestaruuspistemaljaa olivat tienaamassa Veikko Nissilä, Pasi Sarkkinen, Matti Poutiainen ja Jouko Vesterinen. Ei sitä nuorena tiedä, kuinka hauskaa vanhana on! www.botniaprint.fi ONNEA! PYHÄSALMI, Ollintie 11 | Puh. 029 041 2620 | saastopankki.fi/pyhasalmi | /saastopankkioptia Pu he lu n hi nt a: la nk ap uh . päivä 17 Erilainen savotta Pitäjänmäellä Laskettelurinne valmistuu hyvää vauhtia Stretching-voimistelu, jossa pelataan lihaksien jännittämisellä ja rentouttamisella, kuuluu Pyhäjärven naisvoimistelijoiden tämän syksyn uutuustarjontaan voimistelun alalla. 8, 35 sn t + 16 ,6 9 sn t/ m in Säästöpankki Optia onnittelee 60-vuotiasta Pyhäjärven Sanomat –lehteä. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Kiertopalkinnon sai Veikko Nissilä
Terva ostettiin Seurasaaren ulkoilmamuseon vanhojen talojen, kirkkojen ja aittojen paanukattojen tervaamiseen. – Synnytyksen jälkeen tuli mieleen, miten sitä osaa hoitaa näin pientä. Ja sotilashierarkiassa niin ylös kuin vain mahdollista, Pirkko vakuuttaa pontevasti. Maarit ja Hannu Tikan esikoisella oli syntyessään painoa peräti 4,5 kiloa ja pituutta 51 senttiä. – Se psykologinen testi oli kyllä melko palikka. Oulun läänissä armeijaan olisi halunnut 70 naista, joista kahdeksantoista otettiin. (PS 35, 30.8.1995) Pitäjänmäen tervaa Helsinkiin Viime viikolla Pyhäsalmen rautatieasemalta lähti 400 litran suuruinen lähetys kantotervaa kohti Helsinkiä. sisäänpääsymaksulla PPP:n julkistaminen lasten seimi klo 24.00 Pohjois-Suomen komein ilotulitus yritysten järjestämänä! Tervetuloa kaikki mukaan! (PS 52, 29.12.1995). Pirjo Gladiaattorit-finaalissa Pyhäsalminen Pirjo Laitila on mukana tänään keskiviikkoiltana lähetettävässä MTV 3:n Gladiaattorit-ohjelman loppukilpailussa. Tomera poika syntyi 8.1. Esimerkiksi Seurasaaren kaupat tehtiin ennen kuin tervaa oli edes poltettu. Kaupungin alueella on tehty joitakin kaavamuutoksia ja myös uusia tien nimiä on syntynyt. pientä haukkapalaa varttuneemmalle väelle humppatanssit erill. Pyhäsalmesta on valmistettu uusi, jokaisen mökkitienkin kattava, osoitekartta, joka on jaettu hakuruutuihin. – Poika on pysynyt ainakin tähän saakka terveenä ja isä auttaa mm. Kun nythän on pakko ottaa naisiakin kouluttajiksi. päivä EnsimmäisEnä tämän vuoden puolella syntynyt Pyhäsalmen kaupungin vauva asuu Jokikylän koululla. kolmeviikkoisen sairaalareissun jälkeen. Parittomaksi numeroidut talot ovat oikealla ja parilliset vasemmalla, maanmittausteknikko Jorma Valkama kertoo. Kolmannen erän tekeminen käynnistyy tämän kuun puolessa välissä. Peruskoulun jälkeen 19-vuotias Pirkko kävi kolmivuotisen kartoittajakoulun Kajaanissa, mutta töitä ei ole vielä ainakaan tiedossa. kylvettämisessä ja vaipan vaihtamisessa, kiittelee Maarit. (PS 31, 4.8.1993) Mummon mökki Korhosenniemeen Viime tiistaina vietettiin Korhosenniemessä ”mummon mökin” harjannostajaisia. Hannu on talvisin metsätöissä ja pojasta näyttäisi tulevan ainakin ulkoisten ominaisuuksien perusteella isänsä työn jatkaja. Siinä oli yhteensä vajaa viisi sataa kysymystä ja tuntui et se jauhoi koko ajan samaa. Jo aikaisemmin syyskauden finaalin voittanut Pirjo saa vastaansa kevään parhaan naiskilpailijan Minna Karhun, joka puolestaan viikko sitten nähdyssä lähetyksessä voitti MM-tittelin Yhdysvalloissa. Tänään klo 20.00 nähtävän koko vuoden finaalin voittaja saa 25 000 markkaa ja toiseksi tullut kymppitonnin. Seuraava pyhäsalminen syntyi vuorokautta myöhemmin. Sotilasuran luominen ja varma työpaikka valtion leivissä kiinnostavat. Isä on innokkaasti mukana pojan hoitamisessa. Maarit kertoo, että pariskunnan Piki-koira oli ensin ihmeissään uudesta perheenjäsenestä. Maaritin ja Hannun vauva on siis ensimmäinen paljasjalkainen kaupunkilainen. – Kuusi viikkoa olin kaivoksella töissä, mutta nyt ei ole taas mitään varmaksi tiedossa. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 18 Keskiviikko marraskuun 11. – Teitä kunnan alueella on yhteensä 351, uusia viittoja pystytetään 434 kappaletta, koska pitkät tiet vaativat useampia kylttejä. Valintatilaisuudessa Pirkko uskoi pärjänneensä hyvällä itseluottamuksella. Onnelliset vanhemmat kertovat, että pojalle on ehdolla montakin nimeä. Vauvalla on ikäisekseen tosiaan kookkaat nyrkit. – Aamuisin Hannu ei malttaisi lähetä töihin, vaan mieluummin lepertelisi vauvan kanssa. (PS 33, 16.8.1995) Ensimmäinen paljasjalkainen kaupunkilainen on metsurityyppiä Pirkko Pasanen lähtee armeijaan Uudet kyltit ja uusia osoitteita Viime perjantaina kaupunki aloitti uusien tienviittojen pystytyksen. Inttiin meno houkutteli just varman työpaikan ja sotilasuran takia. – En minä kyllä sieltä aio ennen aikoja lähteä, olen vähintään sen 11 kuukautta ja sitten vaan sotilasuralle. Vanhempien aika kuluu nyt lapsen hoitamisessa ja hellittelyssä, joten koira on jäänyt vähemmälle huomiolle. klo 8.40 Oulaskankaalla keisarinleikkauksella. Kun naisille aukeni mahdollisuus hakea armeijaan, ei Pirkko kauan miettinyt. Piki tyytyykin kerjäämään huomiota vierailta. Toinen mahdollisuus olisi ollut Sodankylä, mutta se tuntui olevan turhan kaukana Pyhäsalmesta katsottuna. Valintatilaisuudessa naisille järjestettiin psykologinen testi ja kolme eri haastattelua. Hiljaisuuden rannaksikin kutsuttu paikka pyritään rakentamaan monin tavoin ja alusta lähtien on ollut paikka varattuna rakennukselle, jossa säällä kuin säällä voidaan pitää erilaisia tilaisuuksia. Äiti pääsi lapsen kanssa kotiin 15.1. Laitinen on polttanut tänä kesänä tervaa kaksi hytillistä, yhteensä noin 800 litraa. Maarit kertoo, että ensimmäisen lapsen syntyminen jännitti kovasti. Naapurikaupungissa Kiuruvedellä kaupunki otti ensimmäisen vauvansa kummilapsekseen ja lahjoitti tälle 500 markkaa. Paavo Laitisen terva on ollut tänä kesänä kysyttyä ainetta. Taloihin tulevat numerot ilmaisevat matkan tien alkuperäispisteestä kymmeninä metreinä. Niinhän sitä sanotaan, että jokainen osaa oman lapsensa hoitaa ja kyllä se tuntuu pitävän paikkansa. Haastattelut taas oli ihan kivoja, haastattelijat vaan jutteli mukavia, Pirkko kertoo. Äidin mukaan kaksi näistä on vahvoilla lopulliseksi nimeksi. (PS 4, 27.1.1993) ”Nainen pärjää jopa paremmin kuin mies” Tammikuun alussa astelee armeijan harmaisiin Pirkko Pasanen Vuohtomäeltä. Maarit kertoo päivien kuluvan lapsen kanssa nopeasti. Syyskauden loppukilpailun voitosta Pirjo Laitilalla on palkintona matka Yhdysvaltoihin ensi kesänä. Huomenna torstaina kokoontuva Pyhäsalmen kaupunginhallitus saattaa muistaa ensimmäistä kaupunkilaista jollakin tavoin. Etenkin sakea kantoterva on saanut ostajat liikkeelle. (PS 52, 29.12.1993) Uudenvuoden juhla Salmenportissa 31.12.95 klo 21.00 – 02.00 Ohjelma alkaa klo 22.00 kylien välisellä pulkkaviestillä, jonka jälkeen muuta ohjelmaa mm: Kurjenpolvet esiintyvät puheita pitävät Markku Koski ja Pasi Vallivaara nuorille disco erillisellä sisäänpääsymaksulla oluthalli A-oikeuksin makkaraa ym. Pirkko haki ja pääsi Pohjois-Suomen viestipataljoonaan Ouluun
päivä 19 OP syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi – ja sellaisena se myös säilyy. Hallitus päätti tiedustella mieluisinta nimeä kahdesta vaihtoehdosta kaikilta äänestysikäisiltä, Pyhäsalmen kaupungissa kirjoilla olevilta kansalaisilta. Pyhäsalmi-nimeä kannatti 1997 henkeä eli 43,02 prosenttia äänestäneistä. Pyhäjärvi voitti Pyhäjärvi-nimen olisi halunnut kaupunkimme nimeksi 2615 pyhäkästä eli 56,33 prosenttia viime perjantaina päättyneen neuvoa-antavan kyselyn mukaan. onnea 60-vuotiaalle pyhäjärven sanomalle! SANNA TiKKA hannu ja maarit tikan perheeseen syntyi Jannen jälkeen vielä tytär sanna. Asian ratkaisi valtuusto marraskuisessa kokouksessaan vuonna 1992. Koulunpenkkiä Janne aikoo suunnata kuluttamaan ehkä jo ensi vuonna, kunhan alavalinta kirkastuu. – Tulevaisuuden asuinpaikkaa ei ole sen paremmin mietitty, sen näkee sitten kun opiskelut on opiskeltu, Janne pohti. KotiKaupunKi otti Jannen kummilapsekseen, ja onkin muistanut häntä ainakin viisija kymmenvuotissynttäreillä, sekä ripille ja ylioppilaaksi päästessä. – Opiskeluala minulla on vielä vähän mietinnässä, viimeisimpänä ajatuksena on ollut agrologi, hän mietti. T änään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. Jos tiKKa sattuu saamaan useampia vapaapäiviä peräkkäin, hän suuntaa yleensä kotikonnuille Pyhäjärvelle. MirKA NisKANEN Jannesta ei tullut metsuria PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Vuoden 1993 alusta, jolloin Pyhäjärven kunnasta tuli kaupunki, otettiin nimeksi Pyhäsalmi. Vuonna 1993 vastaleivottuun Pyhäsalmen kaupunkiin ennätti ensimmäisenä uunituoreena kaupunkilaisena maailmaan jokikyläläinen Janne Tikka. Pinja pääsi kouluun ja minä sain vakituisen työpaikan koneurakointifirmasta, Janne kertoi. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Parhaat lapsuusmuistot kytkeytyvät vahvasti synnyinkotiin Jokikylän koululla ja perheen kanssa tehtyihin matkoihin, esimerkiksi hiihtolomareissuihin. Tulevaisuuttaan Tikka ei ole vielä miettinyt opiskeluja pidemmälle. – Armeijan jälkeen muutimme kihlattuni Pinjan (Pesonen) kanssa Jyväskylään. Tikka kirjoitti ylioppilaaksi Pyhäjärven lukiosta keväällä 2012 ja lähti seuraavassa tammikuussa armeijaan, kranaatinheitinkomppaniaan Kajaaniin. Kaikki asiakasomistajan edut näet osoitteessa op.. (PS 9, 1.3.1995). Potrasta pojasta arveltiin tulevan isänsä tapaan metsuri, mutta ainakaan toistaiseksi eivät ole metsurinhommat kiinnostaneet Tikkaa. Yhdessä hyvä tulee. – Firma urakoi voimalaitoksella ja minun työnkuvaan kuuluvat pyöräkonehommat, polttoaineen vastaanottoon kuuluvat työt, näytteiden teko ja uusien kuskien koulutus. Täällä ovat edelleen hänen kaverinsa ja harrastuksensa: kalastus ja metsästys, jääkiekkoilukin maistuu jos aikaa vain löytyy. Jannelle syntyi myös sisko Sanna, joka opiskelee matkailualaa Kajaanissa. Päätöksestä valitettiin aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka kallistui yhden äänen enemmistöllä kannattamaan valtuuston valitsemaa Pyhäsalmi-nimeä. Kaupungin nimiasia tuli ajankohtaiseksi uudemman kerran, kun asiasta tehtiin valtuustoaloite. Nimeä käsittelee myös maaliskuun valtuusto. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Tulokset saatettiin tiedoksi myös maanantain kaupunginvaltuuston kokoukselle, jatkotoimenpiteistä päätetään jo seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa. Jannen Vanhemmat Maarit ja Hannu Tikka asuvat edelleen Jokikylällä perunaa viljellen. Tiedustelussa käytti mielipiteen ilmaisuoikeuttaan 81,3 prosenttia eli 4642 niistä 5710 pyhäkkäästä, joille kysely lähetettiin. Maanläheiset ammatit häntä kuitenkin vetävät puoleensa. Entä asuinpaikka, houkutteleeko Pyhäjärvi vielä vai onko isompi kaupunki vienyt ensimmäisen pyhäsalmisen mennessään
– Talviaikaan kaupassa apulaisen tarve on vähäisempää, kesällä kiireapulaiselle on tarvetta muutamana päivänä viikossa, kauppaa yksin pyörittävä kauppias kertoo. Lähikauppa ei välttämättä ole ihmisten pääostospaikka, tietää Eija. Päivänä Quebecissä Kanadassa World Police & Fire Games -kilpailuihin Helsingin poliisilaitoksen edustajana. Saano osallistui Tca of Larry Moore -nimiseen 8-otteluun, johon otti osaa 150 kilpailijaa eri puolilta maailmaa. Kysyttäessä häneltä, paljonko radalla etusuoralla kuluu aikaa, mies arvioi, että yhdentoista sekunnin pintaan menisi hyvissä oloissa. Kyseessä ovat vuosittain järjestettävät poliisien ja palokuntalaisten MM-kilpailut useissa lajeissa. (Pyhäjärven talvi, marraskuu 2003) Etenijäkunkku kävi antamassa pesisoppia Jokikylän koulun ala-asteen oppilailla oli viime perjantaina vähän erilainen koulupäivä. Eija Tikka sanoo talvisydämen ja syksyn olevan hiljaisinta aikaa lähikaupassa. Talossa on myös vuokra-asuntoja. Tuomas toteaa reilusti, että tuloksessa ei ole mitään selittelemistä: Sotkamo oli yksinkertaisesti parempi. Neljän jälkeen kaupan valloittavat työstä palaavat kyläläiset, vakioasiakkaat. Ruotasen alueeseen kuuluu 288 taloutta kun mukaan lasketaan myös Komu. Ainutlaatuisuus houkuttelee vuosittain lonkeron ystäviä lempijuomansa kunniaksi järjestettävään tapahtumaan eri puolilta Suomea. Ruotasen kylä jatkuu myös taajama-alueen ulkopuolelle. Kuuman aamupäivän yleisö sai todistaa uuden suomenmestaruuden syntymistä. Kesät ovat vilkkaampia, vaikka kaivoskylässä ei kesäasukkaiden vuoksi niin voisi olettaakaan. Tuomas Tervonen tunnetaan Superpesiksessä etenijäkunkkuna nopeutensa ansiosta. Pitkäkestoisista kilpailuista 90-kiloisella Saanolla oli kokemuksia vuodelta 2003 television Kova laji -ohjelmasta, jossa ottelivat pelastuslaitoksen, poliisien ja puolustusvoimien joukkueet. (PS 27, 6.7.2005) Rönkön kauppa 75 vuotta! Uudistunut ”vanha” kauppa juhlii synttäreitään koko viikon! (PS 19, 7.5.2003) Pyhäjärvinen, Liittoperältä kotoisin oleva Matti Huttunen kaatoi heinää ylivoimaisesti nopeimmin lauantaina Limingassa pidetyissä viikateniiton MM-kisoissa. Tuomasta vierailijaksi on pyyänyt itsekin innokas pesäpallomies, opettaja Pauli Pesonen. Yläasteelaisia Pyhäsalmesta tuova linja-auto aiheuttaa päivän kolmannen ruuhkaajan. – Kesä ja loma-ajat vaikuttavat kuitenkin ihmisten käyttäytymiseen. (PS 28, 13.7.2005) Lonkerofestareilla fiilistä, säätä ja väkeä Viime lauantaina järjestettyjen Suomen neljänsien Lonkerofestivaalien järjestelyissä panostettiin tänä vuonna enemmänkin laatuun kuin monipäiväisyyteen. Kilpailu vietiin lävitse kolmentoista tunnin aikana 30-40 asteen helteessä. 60 v P yhä j ä rven Sano m at kuvat: mirka niskanen PYHÄJÄrven sanOmat 2015 — n:o 46 20 keskiviikko marraskuun 11. Alle 60-vuotiaiden sarjassa kilpaillut Huttunen viikatoi aarin niittourakkansa lähes kaksi ja puoli minuuttia nopeammin kuin sarjassa hopeatilan saavuttanut. Kisoissa kilpaillaan yleisurheiluja palloilulajeissa ja lisäksi myös sellaisissa lajeissa, jotka kuuluvat pelastustoimen ja poliisin työnkuvaan tai vaativat niissä tarvittavia ominaisuuksia. Vapaapäivänä ei niinkään viitsitä lähteä keskustaan ostoksille, niin kuin työstä tullessa on helpompi tehdä. Ruuhka-aikoja kaupassa on kuitenkin useita. (PS 27, 6.7.2005). Hotelli Pyhäsalmen tiloissa järjestetyssä tapahtumassa kävi järjestäjien mukaan 750 festarivierasta. Toiseksi loppukilpailussa konttasi Jani Nurmenniemi Haapajärveltä, kolmas oli pyhäjärvinen Sami Soininen. Koulun päättymisen aikaan kauppa tulvahti täyteen koululaisia, ja tunnin kuluttua tiedossa oli toinen ruuhkautuminen. päivä Ruotasen kyläkauppa palvelee myös sunnuntaisin Aikoinaan vireässä kauppakeskuksessa ei ole ollut liiketoimintaa muutamaan vuoteen. – En ole satasta varsinaisesti kokeillut, mutta aikani siinä olisi todennäköisesti varsin hyvä palloilijoiden keskuudessa, Tervonen toteaa vaatimattomasti. PyhäjäRveLLä vieLä toiminnassa olevista neljästä sivukylien kaupasta yksi toimii Ruotasella. (PS 27, 6.7.2005) Viikateniitossa MM-kultaa Juha Nurmenniemi rikkoi oman konttauksen suomenmestaruutensa Hallitseva suomenmestari, haapajärvinen Juha Nurmenniemi puolusti ruohikkokonttauksen suomenmestaruuttaan kihulauantaina Pyhäsalmen urheilukentällä. Konttauksen kahdenkymmenen metrin matkan paras aika, 4,61 sekuntia, oli ampaistu samalla kentällä vuonna 2002. Lamellien ja paloaltaan alue kaipaavat kipeästi kohennusta. Juha Nurmenniemi läpäytti kätensä maaliviivan yli aikaan 4,47. Tervosen edustama Oulun Lippo pääsi pesiksessä puolivälieriin asti, mutta kun vastana tuli raudanluja Sotkamon Jymy, Lippo hävisi erät pelein 1-4. (PS 37, 10.9.2003) Markus Saano poliisien maailmanmestaruuteen Pyhäjärven kirkonkylältä lähtöisin oleva Markus Saano osallistui kesäkuun 28. Koululla nimittäin vieraili Pyhäjärveltä lähtöisin oleva huippupesäpalloilija, 28-vuotias Tuomas Tervonen.Tuomas on ollut jakamassa koululla liikuntaoppeja myös viime syksynä, joten häntä voitaneen kutsua koulun urheilukummiksi. Kaivoskylän kauppiaaksi kaksi vuotta sitten Kiuruvedeltä takaisin Pyhäjärvelle siirtynyt Eija Tikka omistaa koko entisen Puurusen kaupan kiinteistön
RuoTanen mielleTään nykyään ensisijassa kaivoksen kautta, mutta itse asiassa se on paljon muutakin. Eräänä askelmana siihen suuntaan olisi toteuttaa Helmi Hintsalan suunnitelma Ruotasen raitista arboretumina. – Ja tontteja myytiin yksityisille. Kolme pitkään Ruotasella asunutta miestä, Jorma Tulkku, Markku Lehtimäki ja Jaakko Haaraoja, ovat tulleet Jyrkilään muistelemaan pienen siipaleen Ruotasen historiaa. alkuaikoina väen sopeutuminen toisiinsa oli puolin ja toisin hieman kitkaisaa, Tulkku arvelee. – Maauimalan teko, lamellien purku, urheilukentälle aktiviteettejä, kaupungille kuuluvien alueiden ylläpito ja kehitys, hän listaa tärkeimpiä kohteita. – Rakennemuutos romahdutti Ruotasen. Jaakko Haaraoja ja Jorma Tulkku nyökyttelevät hyväksyvästi. Omista tonteista pidetään huoli mutta se huolenpito tahtoo päättyä siihen tontin rajalle. Alkuaikoina kaivoksen lähialue koostui lähinnä kaivosyhtiön vuokrataloista, ja yhtiö piti niistä hyvän huolen. PS 51-52, 21.12.2005 Viime torstaina Kirkonkylän Perinnepihan rakennuksen sisätila muistutti melkein studiota televisiokameroineen ja valoineen. 08-780 980 www.pyhasalmenfysio-sport.com Ollintie 12 L 6, 0400 548 638 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen • fysioterapia • hieronnat • veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. Ja isot varastoalueet valmiina pihassa, pohtii Lehtimäki kaivosalueen potentiaalia. Kyllä niille täytyisi käyttöä löytää. (PS nro 32, 10.8.2005) Hiisi Wieköön pantiin purkkiin. Kyseessä oli kohtaus, jossa Hiskiä esittävä Iisakki Suvilehto kertoi Hiisitarinoita Henkka-pojalle, jota esittää Lasse Ahva Parkkiman kylältä. Takavuosina paloaltaasta ja lamellitaloista alueen kukkasina pystyi puhumaan vailla ironiaa. – Kylätoimikunta on laatinut toimenpiteistä top 5-listan ja eri vuosille suunnitellun aluesuunnitelman, jotka on toimitettu kaupungille. Kaivostoiminnan loppumisen vaikutusalue ulottuu tosin Ruotasen ohella koko Pyhäjärvelle ja koko NIHAK:in alueelle. kaupaT ovaT kaikonneeT Ruotasilta yksitellen, Eija Tikka laittoi muutamia vuosia sitten viimeisen lähikaupan ovet kiinni. Eräs kauppias on jäänyt erityisesti Haaraojankin mieleen: – Sieltä löytyi aivan kaikkea. Tiiviisti rakennetun taajaman ohella kylä ulottuu kauaksi maaseutumaisena esimerkiksi Kuusenmäen, Komun ja Rannankylän suuntaan. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Laguksentie 1, p. Yli viisikymmentä vuotta Ruotasen maisemaa muokannut kaivos on muokannut myös ihmisten mielikuvia siitä. – Loppu on aina uuden alku, toivoa ei saa menettää! MIRKA NISKANEN vas. Hanskoja ei kylällä ole tiskiin lyöty, eikä lyödä, vaikka kaivos ja Lagunakin tuntuvat lipuvan käsistä. Paikallinen liikennöi vielä 1990-luvulle saakka. Kylällä halutaan edetä edelleen kohti vuoden 2020 Vuoden kylän titteliä. – Mutta Rautialan kaupalla oli kylän paras jouluikkuna, siinä oli nyökkäävä joulupukki, muistelee Markku. Hän aloitti kaivosuransa Makolan ja Vihannin kaivoksilla, mutta veri tuntui vetävän järven äärelle ja vuonna 1959 kävi kutsu Ruotasille. Myös kaupungin pitäisi valjastaa voimavaroja miettimään keinoja, jolla Ruotasen alue saataisiin vetovoimaiseksi, Risto sanoo. – Täkäläisten näkökulmasta kaivos tuntui vievän kaikki: maat ja mannut, perinteet, kulttuurin, nimenkin. – Kyllähän siinä isot tilat menee hukkaan, jos kaivoksen kuilut päästetään vettä täyteen. kaivos Toi Tullessaan myös paljon muuta. Lakkautusuutisen tuottama lamaannus alkaa olla takanapäin ja kylällä katsotaan toiveikkain mielin tulevaan. Asukasmäärä kylällä kasvoi ja kauppa kannatti. – He tulivat korpeen, jossa ei ollut heidän mielestään mitään. Jälkiviisaana voidaan todeta, että kaivosta tukevia palveluja olisi pitänyt ruveta rakentamaan jo alkuaan Salmenkylän suuntaan, Jorma arvioi. 782 100 Onnittelemme varhaiseläkeikään ehtinyttä vireätä Pyhäjärven Sanomia Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry pyHäJäRven syDänyHDisTys Sydämesi asialla jo vuodesta 1974 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Pohti lähtee joulutauon jälkeen ensimmäistä kertaa historiassaan pelaamaan 2. Ollaanko nyt Ruotasella vai Ruotasilla, kysytään nyt heti kättelyssä ikiaikaista nimipulmaa. – Ruotasilla. Mäkeläinen odottaa erityisesti käden ojennusta kaupungin suunnalta. – Kun alueita siirrettiin kaupungin hallintaan, niin yhteisten alueiden hoito on jäänyt aika retuperälle, meidät unohdettiin, sanoo Markku. Paikallisten mielestä taas täällä oli jo kaikki tarvittava, Jorma pohtii. Itse asiassa Henkalla on Hiisiohjelmassa merkittävä rooli. – Kyllä Paikallisesta olisi edelleen etenkin vanhemmille ihmisille iloa, pohtii Haaraoja. Ei voida kiistää, etteivätkö esimerkiksi tyhjät liikekiinteistöt tai erityisesti rikkirevityt lamellit löisi leimaa kylän yleisilmeeseen. Ruotasilla luotetaan tulevaisuuteen Ampparit ylempään loppusarjaan – Pohti peittosi Pyhäjoen 15-3 Lauantaina pelatussa kotiottelussaan Pyhäjärven Pohdin edustusjoukkue otti tärkeät sarjapisteet Pyhäjoen Joki-Kiekosta erätuloksin 3-2, 5-0, 7-1. Koulun vieressä olleessa kauppakeskuksessa oli ainakin posti, kenkäkauppa, ruokakauppa, baari, kangaskauppa, parturi-kampaamo, kemikalio ja Kansallis-Osakepankki. Vanha Ruotanen ja kaivoskylä olivat ihan eri maailmoja, Tulkku muistuttaa. Sen kannattavuuden, kuten koko Ruotasen, kuihdutti pikkuhiljaa pois ihmisten omat autot. Ruotasen ohi suunnattiin Pyhäsalmeen runsaamman tarjonnan äärelle. – Nyt se on meidän kaivos. Siellä on töissä meidän väkeä: sukulaisia, tuttuja ja omaisia, jatkaa Jorma. Uusitut bussikatokset ja tervetulokyltit sekä perkattu paloaltaan alue antavat kuitenkin luvan uskoa, että kylässä on alettu ottaa pieniä askelia kohti valoa. Henkinen aallonpohja lienee kuitenkin Ruotasella jo nähty. kyläToimikunnan puheenjohtaja Risto Mäkeläinen pohtii, että haasteena Ruotasen tulevaisuudelle on, miten kaivostoiminnan loputtua nykyisessä muodossaan turvataan työpaikat ja elämisen mahdollisuudet ihmisille. Kulta-aikoinaan Ruotasella oli lisäksi muitakin lukuisia kauppoja, apteekki, pankkeja, paloallas uimahyppytorneineen ja saunoineen sekä tunnin välein Salmeen ihmisiä kuskannut Paikallinen. Lehtimäki listasi joskus, että kylältä löytyi jo hänen muistinsa ajalta kolmattakymmentä erilaista puljua ja putiikkia. Kaivoksen näkökulmasta tämä oli korpikaivos, jonne työnjohto tuli rintamaupseerien otteella ja ammattimiehet uudisraivaajien hengessä. Toteaa ykstuumaan Markku Lehtimäki. Parin vuoden päässä siintävä kaivoksen alasajo on virkistänyt esimerkiksi kylätoimikunnan uuteen kukoistukseensa. – Yhtiön aikana jos jostain piti kaataa yksikin puu, niin johtaja ja sosiaalipäällikkö tulivat paikan päälle katsomaan, kaadetaanko se, hymyilee Jaakko. Divisioonan ylempää loppusarjaa. päivä 21 Tullessaan kaivos herätti monenlaisia tunteita ja toi uusia tuulia kylälle. Siellä niin sanotusti laitettiin purkkiin Pyhäjärvellä kuvattavaa ja ensi syksyn aikana televisiolle tarjottavaa lastenohjelman traileria eli mainosfilmiä. Haaraojan perhe tuli perässä ja heistä tuli lamellien ensimmäisiä asukkaita. Jorma Tulkku, markku lehtimäki ja Jaakko Haaraoja kokoontuivat Jyrkilään, jonka käyttöön kyläläiset ovat saaneet kaivokselta luvan. – Kylätoimi haluaisi olla avoimessa dialogissa kaupungin kanssa, ja olla osana ennakoivan rakennemuutoksen kehittämistyössä, tehdä Ruotasen alueesta koko Suomelle hyvänä esimerkkinä toimiva Pilot-kohde, Mäkeläinen toivoo. – Ajatusmaailma on muuttunut paljon, onhan kaivoksella jo toista sukupolvea väkeä töissä, Jaakko miettii. Yhteisen ympäristön eteen on tehty paljon, mutta paljon on vielä tekemättäkin. Vaikka räjähdysaineita olisit mennyt kyselemään, niin kauppias lupasi järjestää asian. Hiisi Wieköön ohjelman ohjaaja on MarjaLiisa Mattila, joka tunnetaan myös Hilarius-hiiren ”äitinä”
Kädet olivat täynnä työtä, kun oli kaksoset ja karjaa ja isä oli välillä kaukanakin työn perässä. päivä. täMä kunniakirja oli Jokioisten kotimme olohuoneen seinällä, siihen päivään asti, kun talo tyhjennettiin ja myytiin vuonna 2012. isä kalevi oli syntyjään Pyhäjärveltä ja äiti aune Pihtiputaalta. Minä olin 9-vuotias ja kävin Kontiolan kansakoulua ja veljeni oli viiden vanha. Kalevi ja Aune Toivasen perheeseen Hiidenkylän Järventaukseen syntyi kaksoset, tyttö ja poika. Kunniakirjaa, kirvestä ja rintaneulaa. nuorin veljeni sai perinnönjaossa nämä meille tärkeät esineet. Itselläni on kiviä niin Lapista kuin Afroditen synnyinpaikalta! Nyt opetan seuraavalle sukupolvelle kivien katselua, ja ihmettelyä! Vuosikymmenten kultaamia muistoja! Malminetsijä potkiskeli kiviä Kun vanhoja lehtiä nykyisin digitoidaan ja arkistot muuttavat muotoaan, tuli mieleeni kysellä Pyhäjärven Sanomien toimituksesta juttua vuodelta 1962, yli 50 vuoden takaisesta tapahtumasta. Ei sillä koskaan mitään raskittu lyödä. Ja iltaisin kuului kovia tömähdyksiä, kun Ruotasen kaivoksella ammuttiin. kuva vuodelta 1967, kun toivasen perhe lähti työn perässä kohti ypäjää. toivasen perhe muutti Pyhäjärvelle 1959. Ja me tytöt tykkäämme timanteista, noista naisen parhaista ystävistä ja pojatkin ovat niitä joutuneet hankkimaan. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Leh ti 60 v P yhä j ä rven Sano m at Mainittu vuosi oli perheessämme ”juhlavuosi”. Kaura kasvoi Selkäinjärven rantamaisemissa ja mesikoita syötiin ojien varsilta. MarKKu Toivanen PYHÄJÄrven SanoMaT 2015 — n:o 46 22 Keskiviikko marraskuun 11. Rintaneula oli muutettu sormuksesi, ja kaunis sininen kivi oli kadonnut vuosien saatossa ja korjattu sinisellä Miranolmaalilla! Meille muille jäi perinnöksi tapa katsella, tai keräillä kiviä. Ja aurinko paistoi aina, niin ainakin tuntui. Ja malmivasaran paikka oli uunin päällä. Nyt opetan seuraavalle sukupolvelle kivien katselua, ja ihmettelyä! kunniakirja oli esillä toivasten jokioisten kodin seinällä. Hän kuoli 60-vuotiaana vuonna 1991. Ja illalla kun hän tuli, olikin paljon kerrottavaa ja näitä komeuksia ihmeteltiin. Joulukuulla olikin sitten tämä tilaisuus, jonne isäni oli kutsuttu ja hän oli siellä koko päivän. Tuula Alamäki, malminetsijän tytär ”Meille muille jäi perinnöksi tapa katsella, tai keräillä kiviä. Malmivasaraa pidettiin uunin päällä. isä oli löytänyt jonkin mielestään erikoisen kiven ja sitä ihmeteltiin. Rahat olivat isän ”plakkarissa”, koska siitä tavarasta olikin usein puutetta! En muista, saatiinko sinä jouluna parempia joululahjoja – tuskin vaan! Samoja harmaita villasukkia varmaan! Vaikka nekin kyllä olivat tosi tarpeellisia. Ei muuta välipalaa tarvittu. korun hävinnyt kivi korvattiin sinisellä maalilla. Kalevi Toivanen teki päivätyönsä Jokioisissa, Maatalouden Tutkimuslaitoksella, traktorinkuljettajana, ja sielläkin hän kahvitunnillaan katseli ja potkiskeli kiviä. Se oli juttu isäni malminetsinnästä. Ja niin isä innostui malminetsinnästä ja lähetti kiven Outokumpu Oy:lle. Kultaa ei kukaan ole etsinyt, eikä löytänyt, eikä muitakaan korukiviä. Malminetsintälentokoneet lensivät usein meilläpäin ja niitä ihmeteltiin niskat kenossa
päivä 23 Pyhäjärven sanomien historia on arvon aitassa arvo Kaurasella rannankylän Kalikkamäessä lienevät tallessa kaikki Pyhäjärven Sanomat. 08 780370 O NNEA 60 -vuotiaalle Pyhäjärven sanoMille! Puh. – Kerttu oli kova lukemaan ja sillä oli hyvä muisti, vaan näistä se aina sitten tarvittaessa tarkisteli asioita, Arvo kertoi. Myös muita lehtiä, kuten viitisenkymmentä vuotta sitten ilmestynyttä Nelostie-lehteä löytyy, mutta Pyhäjärven Sanomat on ainoa järjestään talteen laitettu aviisi. 044 500 0924 ja 044 300 0331 Puh. Arvon isä Taavetti tilasi Pyhäjärven Sanomia alusta alkaen, joskaan ei ollut niin kova lukumies kuin Kerttu. rak. Ihmisten haastattelut minua eniten kiinnostaa, politiikka ja semmoinen ei enää niinkään, Kauranen tuumasi. – Kun on tilaa niitä säilyttää, niin ei ole ollut tarvetta poiskaan heittää. – Pitäisi joku kasakka olla kaverina, tai sitten pitäisi vaan ruveta niitä vaikka tunti kerrallaan järjestelemään, hän mietti valtavaa urakkaa. aikanaan arvo oli rakentamassa Eläkeläisten majaa Parkkimalle. Arvo on koettanut laittaa uusia lehtiä sitä mukaa järjestykseen, mutta vanhemmat lehdet ovat järjestelemättä. 0400 681 074 • KIINTEISTÖHUOLTO • KONEURAKOINTI • TALONMIESPALVELUT • VIHERRAKENTAMINEN Harry Pönkkö PyhäsalMen autoja traktorihuolto köpsintie 2, 86800 Pyhäsalmi p. Niitä on aitassa niin monta laatikkoa, että jos kaikki lehdet eivät tallessa olekaan, niin kaukana siitä ei olla. Ja tulee niistä itsekin aina joskus tarkisteltua asioita, kun tulee joku tapahtuma mieleen, tuumaili Kauranen. arvon aarteisiin kuuluu muun muassa ensimmäinen lehti vuodelta 1955. Kertun kuoltua seitsemän vuotta sitten, on Arvo jatkanut keräilyä. – Minulta olisi jäänyt kyllä keräämättä. Mikäli sahaushommat alkavat Arvoa tympimään, niin piha-aitasta löytyy kevyempää hommaa, nimittäin kuudenkymmenen vuoden aikana kertyneiden Pyhäjärven Sanomien järjestelyä. Mitäs Pyhäjärven sanoMien pitkäaikainen lukija tuumaa sen sisällöstä, minkälaiset jutut kiinnostavat. MIRKA NISKANEN Kiinteistöhuolto P. LVI 040 822 9179 onnea! Peltityöt ja kattoturvatuotteet ESA 040 913 9546 Rakentaminen ja remontointi HANNU 040 593 5578 Muuraustyöt (tulisijat) Märkätilojen vedeneristykset (henkilöserti kaatit) www.pyhasalmenrakennushuolto.. lajittelutyö on vielä alkuvaiheessaan. Pyhäjärven sanomat on arkistoitu kymmeniin pahvilaatikoihin. Jälkeenpäin hänelle tuli mieleen viedä majanrakennuksesta tehdystä lehtijutusta kopio majan seinälle, omasta arkistosta kyseinen lehti löytyi näppärästi. Mitenkäs keräily tuli aloitettua. 76-vuotias Arvo Kauranen Rannankylän Kalikkamäeltä on tullut ulkoa metsurihommista, pihatuomen kaato on vetänyt selkää jumiin. – tuula (veljenpojan vaimo) niitä kävi vähän lajittelemassa, vaan on se niin kova homma ettei se alkua pitemmälle päässyt, Kauranen kertoi. Keräilyn aloitti Kerttu-sisko, arvo on jatkanut keräilyä hänen kuoltuaan. Leh ti 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄrven SanoMaT 2015 — n:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. ”Hyviä juttujahan siinä on ollut, en minä heitä tiiä muutella. – Hyviä juttujahan siinä on ollut, en minä heitä tiiä muutella. Siskoni Kerttu niitä alkoi keräämään. rakennus.huolto@co.inet.?
Ei olisi hyvä, että he kävelisivät 8 tuntia Ollintietä ylös ja alas. Apua tavitsevalle paikkaa kelpaa, mutta jos bussissa onkin 50 partasuulasta, jotka pitää repiä autosta, saadaan varmasti hirveitä keskusteluja, Jarmo Halonen arveli. Hoitajana ajattelen niin kuin hoitaja ajattelee. keskustelu vastaanottokeskuksen perustamisesta Pyhäjärvelle veti keskuskoululle noin 150 kiinnostunutta. Ne jotka tarvitsevat apua leireillä eivät saa apua. tyyne tuikan syyskuinen lomamatka Lappiin muuttui työksi Tornion hätämajoitusyksikössä. –Todennäköisesti vastaanottokeskuksen perustaminen piristää katukuvaa, tuo elinkeinoelämään työpaikkoja, ja tuo täkäläisille muuta ajateltavaa, voi ehkä tuoda hymyäkin. Euroopassa ei voi laittaa rajoja kiinni. Paljon puhetta maahantulijoista tyyne tuikka kaupunginjohtaja tita rinnevaara veti keskustelua. Tarvitaan esimies, sosiaalityöntekijä tai pakolaissihteeri, kaksi terveydenhoitajaa, pakolaisohjaajia. lasse leppänen kannatti turvapaikanhakijoiden vastaanottokodin perustamista Pyhäjärvelle. Annamme heille aamulla teetä ja voileipiä, lounaaksi riisiä, kanaa, kasvis, päivälliseksi esimerkiksi hernekeittoa ilman lihaa, illalla teetä ja voileipiä. – Suomeen on tullut lähes 30 000 turvapaikanhakijaa. vastaanottokeskuksessa on 100-150 paikkaa, ja se työllistää 9 henkilöä. Me emme voi vaikuttaa siihen, mutta tulijat pitää hoitaa, Tyyne Tuikka sanoi. Osa miehistä oli kuntosalilaitteilla, kerrossänkyjä oli vierekkäin, miehet istuivat niissä ja räpläsivät puhelinta, osalla oli oma sänky eristetty pyyheliinoilla yksityistilaksi. Hänen mukaansa he olivat tavallisia ihmisiä. Tita Rinnevaara kertoi käynnistään oululaisessa hätämajoituskeskuksessa, jossa oli vain miehiä. Työsopimus on jouluun asti. Vastaanottokeskusvaihe vie vuoden tai kaksi, sitten tulija on pakolainen, josta aiheutuvat kuntannukset korvataan kunnalle kolmen vuoden ajan. Monet ovat joutuneet niin ankaran vainon kohteiksi, etteivät jaksaneet lähteä syömään, sanoivat että on mahtavaa kun ei tarvitse pelätä. Enemmistö nuorista sanoo että ei, vaikka mututuntumalla mutta silti. Inhimillisistä syistä tulee hyväksyä, että turvapaikanhakijoita tulee. Kokemus on, että kiintiöpakolaisina tulleet työllistyvät hyvin. Rajalla ovat poliisi ja rajavartiosto odottamassa, sieltä maahantulijat tuodaan linja-autolla järjestelykeskukseen. Kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara esitti kaupunginhallitukselle vastaanottokeskuksen perustamista. – Paljon kritisoidaan miksi joku tulee tänne. Ville Mykkänen, nuorisovaltuuston puheenjohtaja, sanoi, että nuorten mielipide pitää ottaa huomioon, kun vastaanottokeskuksesta päätetään. ”Emme voi jättää hoitamatta heitä. –Työpäivä kestää 8-20 tuntia. – Olen ollut Intiassa vuosikausia, yrittänyt sopeutua uuden maan kulttuuriin. (KH) Keskustelu vastanottokeskuksen perustamisesta houkutteli Keskuskoulun ruokasaliin noin 150 kiinnostunutta. Pyhäsalmen hallissakin on kulttuuriero jo johtanut en simmäiseen onnettomuuteen: shortsimaisissa uimahousuissaan suihkutellut ja saunonut vei saippuavettä lauteille ja Pauli Sutinen liukastui siihen lasitetulla laatalla, löi päänsä ja sai mustelmia. Kyllä Pyhäjärvi pystyy auttamaan ihmisiä. Kaupunginjohtaja totesi, ettei pysty takaamaan ettei ongelmia tule. Korruptio on hirveä asia. Se on vuosikausia kestävä projekti – Lähestymme heitä ystävinä, mutta pitää ymmärtää mitä saattaa tulla idän kulttuurin seurauksena. Mikseivät nuoret miehet valitse puoltansa ja rakenna maatansa. Hiidenkylän koulu soveltuu vain yksinäisille miehille. – Suomalaisten pitäisi nyt muuttaa asenteitaan. Parempi se on kuin joukkomajoitus. Ei tiedä ennakkoon ketä tulee, mistä tai kuinka paljon. Vien Pyhäjärveltäkin vaatteita ja hammasharjoja. – Suomen valtion pitäisi puuttua asiaan ja lennättää pakolaisleireiltä ihmisiä. Ei ole ollut järjestyshäiriöitä. Palotie 5:n asuntojen sopivuus puhutti. – Nuorissa on kiivas vastustus ottaa pakolaisia Suomeen ja Pyhäjärvelle, hyvin harva nuori on tullut sanomaaan, että pitää ottaa. Tita Rinnevaara kertoi kuulleensa arvostelua, että sellaisissa asunnoissa eivät asu muut kuin alkoholistit. Kaksi tuntia keskusteltiin varsin rauhallisissa tunnelmissa. Hän totesi kuulemistilaisuudessa, ettei nosta protestia vaikka sitä ei perustetakaan. – Olen seurannut tulijoita, pääosa on nuoria miehiä, joilla on paljon rahaa, jihadistejakin tulee, heillä ei ilmekään värähdä kun on aseistettu vartija vastassa. Pudasjärven kunnanjohtaja sanoi, että heillä on ollut 7 vuotta vastaanottokeskus, ja kunnan talous noussut. – Siellä on vartijat, ja poliisi kertonut minkälainen Suomen laki on, on selvitetty miten täällä täytyy olla. ”Monet ovat joutuneet niin ankaran vainon kohteiksi, etteivät jaksaneet lähteä syömään, sanoivat että on mahtavaa kun ei tarvitse pelätä.. uimahalleissa käyttäytyminen on aiheuttanut närää monilla paikkakunnilla. Miten on mahdollista, ettei ilmenisi mitään oireilua eikä häiriökäyttätymistä, joudutaanko hakemaan ulkopuolista apua. Nyt pitäisi perustaa joka viikko kaksi vastaanottokeskusta tilanteen hoitamiseksi, Rinnevaara kertoi. Joskus ajattelen miksi on näin, mutta teen vain työni mitä on määrätty. Siellä ovat ne, joilla ei ole rahaa eikä voimia tulla. Osa kuolee, osa voittaa. Poliisien putkessa otetaan sormenjäljet, valokuvataan ja haastatellaan. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 24 Keskiviikko marraskuun 11. Joudumme sen kanssa tekemisiin ihan varmasti. Pentti Väisänen toi esiin vanhojen miesten ihmetyksen siitä, että maahan tulee nuoria terveitä miehiä uusien kännyköiden ja rahatukkujen kanssa. –Tapahtuu luontainen valinta, kun Kärsämäeltä pain tullaan pimeään Palotien pihalle. päivä Pyhäjärven kaupunginhallitus ei esitä valtuustolle vastaanottokeskuksen perustamisesta. Palotiellä on saunat ja pesukoneet, talo ei tarvitse remonttia. – Haluavat lähettää 18-vuotiaan pois, ettei vain tarvitsisi osallistua oman maan rakentamiseen. – Siellä asuu muun muassa kaupungintalolla työskenteleviä ihmisiä, eivätkä heidän vaatteensa haise homeelle. Rajavartiosto ohjaa kaikki Tornion järjestelykeskukseen, josta siirrytään vastaanottokeskukseen tai hätämajoituskeskukseen. Toivottavasti pystymme anta maan esimerkin, että heidän vuosisatainen epärehellisyys esimerkiksi rahaasioissa voisi muuttua kutakuinkin rehelliseksi suomalaisen kaltaiseksi. -Emme voi jättää hoitnamatta heitä. Olen tehnyt kuntalaisaloitteen, jossa esitän sitä ja että saataisiin kokeilu kotouttaa välittömästi kun vastaanottokeskus alkaa, Lasse Leppänen totesi. En ole sotakiihkoilija, puhun vaan mitä vanhat miehet puhuvat ja ihmettelevät, Väisänen totesi. – Kajaanin kaupunginjohtaja kertoi, että enää ei ole tyhjiä vuokra-asuntoa, ja sivistystaso nousi Kajaanissa kun turvapaikanhakijat tulivat. Tilanne on poikkeuksellinen, ja sekin on poikkeuksellista, että turvapaikanhakijat tulevat pohjoiseen. Vartijan työssään myös turvapaikanhakijoita kohtaava Unto Pasanen kysyi, että otetaanko Suomeen pakolaisia Syyrian pakolaisleireiltä vai nyt tulijoiden joukosta, kun puhutaan lapsiperheiden tulosta. Tita Rinnevaaran mukaan erilainen kulttuuri saattaa tuottaa ongelmia Pyhäjärvellä ja voi aiheuttaa pelkotiloja puolin ja toisin. – Pyhäjärvellä tulijoiden vastaanotto on suunniteltava hyvin, että he pääsevät sisään juuri meidän kaupunkiimme. Heille opetetaan kieltä, suomalaisia tapoja ja lainsäädäntöä. Pyhäjärvellä on toivottu, että tulisi perheitä ja että ainakin joku tulijoista osaisi englantia. Kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara ja Tornion järjestelykeskuksessa työskentelevä Tyyne Tuikka kertoivat keskustelun pohjaksi pakolaistilanteesta. Osassa asunnoista oli kosteusvaurioita, jotka on korjattu. Väinö Viikilä ilmoittautui vapaaehtoiseksi hindin ja urdun tulkiksi. Vuosina 1916-18 oli sisällissota Suomessa, nuoret miehet valitsivat puolensa, tehtiin puolin ja toisin ilkeitä tekoja, 1939-45 samat miehet puolustivat yhtenä miehenä maataan. Valtion rahoitus kestää 4-5 vuotta. Pyhäjärven kannattaa perustaa vastaanottokeskus. –He ovat onnellisia kun pääsevät suihkuun ja saavat puhtaita vaatteita. Tulijoille oli varattu Palotieltä yksiötä ja yksi kaksio, sekä asuntoja Leskeläntiellä. Eivät he tule suomalaisen sosiaaliavun takia, vaan jotta saavat elää. Äidit ja isät pelkäävät tyttäriensä puolesta. Tyyne Tuikka vastasi, että nyt eletään tätä päivää. Jos on vaivoja, he saavat hoitoa. Hoitajana ajattelen niin kuin hoitaja ajattelee. mukana oli useita kaupunginvaltuutettuja. Raija Leppäharju ihmetteli, onko tosiaan kaikki ok ja hyvin, jos he tulevat oikeasti sodan jaloista pakolaisina. Torniossa ei ole ollut välikohtauksia. Rillankivi sanoi asukkaiden vuokrasopimukset irti ja aikoi purkaa talon. Lisäksi tulevat majoitus ja peruspalvelut sekä tulkkija käännöspalvelut. He ovat tarkkoja lihasta
Valmisteluissa auttoivat 5-luokan opettaja Eveliina Lintula ja 1-luokan opettaja Merja Äyhynmäki. Pesumalja onkin kello, joka soi ja roiskuttaa vettä. Tien varren suuressa kultakellossa on aitoa kultaa, mutta niin ohuena kerroksena , että hiuskin on 500 kertaa paksumpi. Kutsut tehtiin koko porukalla ja leipomisen sekä aamiaisen valmistamisen hoitivat 5-luokkalaiset. Naamari, jossa on isot korvat, isot silmät ja pitkän nokan päässä kilikello laitettiin juoruilevan eukon päähän. Vaskikellossa on noin 1500 erilaista kelloa, ja jokaisella on tarina. päivä 25 Retkikohde on siitä hyvä, että siellä on koettavaa myös muille aisteille kun näölle. Kelloja voi tunnustella ja kuunnella, ja yhdestä kellosta sai vesiroiskeetkin. Vieraat muistelivat, että hevospelien aikaan tunnistettiin kulkija aisakellosta. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Jemina, Emma ja opet Isänpäivän aamiainen Ruotasen koululla Ruotasen isät saivat isänpäivän aamiaisen koululla perjantaiaamuna. Lassi Rönkön isä Paavo hankki kiinalaiselta veitsenteroittajalta kalkuttimen, jolla tämä ilmoitti tulostaan. Isät haluttiin ottaa mukaan koulun arkeen, koska yleensä äidit osallistuvat koulun toimintaan ja tapahtumiin ahkerammin. (KH) Näkövammaiset kuulolla Vaskikellossa Erilaisten kellojen kalkatus, kilinä ja kumu havainnollistivat Vaskikellon isäntä Lassi Rönkön kellotarinoita, kun Pyhäjärven Näkövammaiset tekivät retken kellojen maailmaan. isät kokooNtuiVat nauttimaan ansaittua aamiaistaan Ruotasen koululle perjantaiaamuna. Ensiksi 1luokkalaiset esittivät mietelauseita iseistään ja aamiaisen kruunasi laulu, Aarremaa, jonka 5ja 1-luokkalaiset esittivät. Juorukellokin Vaskikellosta löytyy. Orja sai ketjuunsa uuden kellon, kun ansioitui. Hopeilla kustannettiin lopulta orjan hautajaiset. Brasilialainen orjan kello on hopeaa. Koululle saatiin 18 vierasta aamiaiselle. Monta kelloa vitjassa kertoi, että orja on arvokas. Viisi metallilevyä ketjussa on kiinalainen veitsenteroittajan kello, joka kalkattaa kulkiessa. Koulun 5ja 1luokkalaiset olivat vastuussa tapahtuman järjestämisestä. Pesuvadin oloinen metallimalja kumajaa ja sen veteen nousee neljä vesipatsasta, kun Lassi Rönkkö hieroo sen kahvoja. ”Vieraat muistelivat, että hevospelien aikaan tunnistettiin kulkija aisakellosta. Oppilaille juhla oli myös opetustilanne käytöstapojen, etikettisääntöjen sekä tarjoilun suhteen. Vaskikellossa on maailman suurin yksityinen kellokokoelma. – Suomessa on muutama muukin kellonvalaja, ainakin Hailuodossa, Kaavilla, Lapualla ja Rovaniemen lähellä, Lassi Rönkkö kertoi. Parhaina pidettiin Kaavin Juutilaisen kelloja. Sen erikoisuuksia on muun muassa Meissenin posliininen kellopeli. On myös kelloja, joita ei heti kelloksi tunnista. – Eihän se syrjäkylällä kuulu mihinkään, vieraat kommentoivat. Oppilaiden mielestä tapahtuma oli kiva, koska koululla ei ole järjestetty tämmöistä tapahtumaa aikaisemmin. Tiibetiläinen maljakello näyttää puurokulholta, mutta se soi. Hän valaa kelloja muutaman kerran vuodessa. Vedestä kasvaa neljä pientä suihkulähdettä. Ajassa. Juorukello kilkattaa heti, kun juoruakka kääntää päätään. Rönkön valama Suomen Euroviisukello on tallessa kassakaapissa. On vanhoja kirkonkelloja, myös Pyhäjärven kirkon entinen rikkoutunut kello, jonka ääni on tuttu paikkakuntalaisille
Kun pieni lapsi kastetaan, poltetaan kastepöydällä kynttilää. (valvomisen sunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Sunnuntai 22.11. klo 14.00 hartaus Köpsillä. PE 13.11 Päivärukous klo 12 Gospel-ilta Ruotasen nuokkarilla klo 19 SU 15.11 Lähetyskokous klo 11 Kari Halonen, terveiset Venäjän lapsityöstä SU 15.11 Laulutilaisuus Toipilaspolulla Arjan ruokalassa klo 15 TI 17.11 Rukousilta klo 19 SU 22.11 Syysvuosikokous klo 11 www.pyhajarvenhelluntaisrk.com OLET TERVETULLUT TILAISUUKSIIN! Su 15.11. Pieni liekki syttyy sinne, missä Jeesus Kristus on. klo 15.00 Kansanlähetyksen sanan ja rukouksen ilta srk. klo 13.00 varttuneiden kerho ry:llä. Lauantai 14.11. Aloittaessamme jokapäiväisiä askareitamme ulkona on vielä pimeää ja palatessamme päivän töistä pimeä on jo ehtinyt laskeutua. Lopuksi puurot, mehut ja kahvit ruokasalissa. Arto Riihijärvi kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sotamies Eino Kalervo RYYNÄNEN s. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. klo 16.00 kirkkokuoron harjoitus srk.keskuksessa. Keskiviikko 18.11. klo 16.00 kirkkokuoron harjoitus srk.keskuksessa. Maanantai 16.11. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Näinä aikoina monille pihoille laitetaan erilaisia valoja leikkaamaan pimeyttä. klo 10.30 Eläkeliiton kerho srk.keskuksessa. Sen valossa on hyvä olla. Pieni liekki viestin antaa: Syntyy lapsi viaton. (tuomiosunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Erkki manninen juhlat ja eri tilaisuudet myös kotona Perinteistä ja luotettavaa KUKKAJA HAUTAUSALAN PALVELUA • ARKUT, UURNAT • KULJETUKSET • AMMATTITAITOISET SIDONTATYÖT • HAUTAKIVET KAUTTAMME Ollintie 20, Pyhäsalmi, Puh. klo 12.00 pyhäkoulu ry:llä. Perjantai 13.11. Ilmoittaudu 20.11. Omaishoitajien kirkkopyhä. Torstai 19.11. Ruokailuun ilmoittautuminen 16.11. klo 18.00 joululauluilta Jussi Ojalalla. PIENI lIEKKI tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Messun jälkeen ruokailu omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen. Sen liekki on kuin puhetta ilman sanoja. Valojen kirjo on moninainen; yksinkertaisesta valonauhasta monen muotoisiin ja värisiin hahmoihin. mennessä Arja Alamäelle 040-7356351 tai arja.alamaki@evl.fi. -Voitto KASTETTU: Roni Onni Henrik Hyvönen HAUTAAN SIUNATTU: Pentti Kalevi Hyvönen 68v ja Juho Pesonen 83v. Tule ja rentoudu arjen keskellä! Äitien ilta leirikeskuksessa 27.11. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi avoinna ma-pe klo 1014. Siunaustilaisuus on kaikille avoin. klo 16.00 Raamattupiiri Lähimmäisen kammarilla. klo 16.00 Raamattupiiri Lähimmäisen kammarilla. Kynttilöitä on mukava polttaa myös ilman erityistä syytäkään. -Mika Waltari Omaiset Pitkän matkan jälkeen Eino Kalervo siunataan 14.11.2015 klo 12.00 Pyhäjärven pääkirkossa. klo 12.00 sankarivainaja Eino Kalervo Ryynäsen hautaan siunaaminen ja maahan kätkeminen pääkirkolla. Muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa omaisille ja kutsuvieraille.. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 26 Keskiviikko marraskuun 11. klo 14.30 lähetyspiiri Lähimmäisen kammarissa. 0405118674. Pieni liekki, joka kantaa valon luokse kaikkien. klo 18.00 miestenilta Vesterisellä. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi sähköposti: pyhajarvi.seurakunta@evl.fi EN JUHlI merkkipäivääni. Voit tulla klo 17.00, ruoka klo 18.00, pientä ohjelmaa, yhdessäoloa ja saunomista. klo 12 mennessä kirkkoherranvirastoon p. Löytösoppi p. Perjantai 20.11. kaatunut 16.7.1944 Suojärvi, Vuontele Poves aukaise äiti Maa, ja mullaksi tulla suo poikasi uudestaan. Kynttilän valo on lämmin, pehmeä ja turvallinen. klo 10 Liturgia Ke 18.11. Keskiviikko 11.11. Diakoniatoimisto avoinna ti klo 10-12 p. Näiden tapahtumien välillä palavat kynttilä myös syntymäpäiväkakkujen päällä sekä monissa eri juhlissa. päivä PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi SUNNUNTAIN SANA SEURAKUNTATIEDOT Elämää ja ihmisiä KIURUVEDEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. Torstai 12.11. keskuksessa. 08-781 540 www.kukkamarleena.fi Palvelemme ma-pe 9-17 la 9-14 su suljettu Juhlin vanhenemistani ainoastaan pienessä perhepiirissä. 0400-395220. Ennen kaikkea kynttilän valo kuvaa Jumalan valoa, sitä kun Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. klo 13 Tiistaiseura Torvisella Kiitä Sinua elämän suruissa tai iloissa muistaneita Kiitosilmoituksen hinta on 24€/kpl Valoa pimeydessä ElämmE taas aikaa, jolloin pimeän ajan osuus vuorokaudesta on suurempi kuin valoisan. 11.3.1918 Kuopion mlk. Siunaustilaisuus on kaikille avoin. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. klo 13.00 rauhanyhdistyksen seurat srk.keskuksessa. Elämän päättyessä poltetaan kynttilää muistopöydällä ja haudoilla. Sunnuntai 15.11. Kynttilän valo kutsuu meitä lepoon päivän rasituksista. MUUTA TOIMINTAA: Lapsityö: Perhekerho tiistaisin srk.keskuksen päiväkerhotilassa klo 9.30-11.30. Pieni liekki meille kertoo, Jumala on lähellä. Siunauksen toimittaa kenttärovasti Penna Parviainen. Pieni liekki ympärilleen hiljaa hehkuu lämpöä. klo 18.00 Mieli maasta –ryhmä Lähimmäisen kammarilla. 0400-395 223
Siunauksen toimittaa kirkossa kenttärovasti Penna Parviainen. Kun kaivos oli löytynyt, sinne tarvittiin väkeä töihin. Hänet julistettiin kuolleeksi vuonna 1950. Ryynäselle toimitetaan sotilashautajaiset. Ratkaisevinta oli kuitenkin valtionapu, joka ei ollut mikään itsestään selvyys. Jäännökset on varmistettu dna-tutkimuksella. – Kun vielä toiminnassa oleva koulu eräänä talviyönä paloi, niin onneksi uutta eli Ikosen koulua jo rakennettiin ja koulunkäynti jatkui vain lyhyen aikaa sieltä täältä Pyhäsalmesta vuokratuissa huoneissa. lukion pitkäaikainen rehtori rauni soilama. Arkku viedään kunniasaatossa hautausmaalle. Puheenvuorojen lomassa juhlassa esiintyi Heidin sanoin ”kaikkein tärkeimpiä henkilöitä” eli oppilaita. Tässä vaiheessa Soilama kertoi aloittaneensa lukion rehtorina. Enimmillään jäseniä on ollut 150. Noina vuosina yhteiskoulussa opiskeli yli 700 oppilasta. Ikosen koulun 2.-4. – Tosin pykälässä puhutaan myös halusta vaihtaa mielipiteitä niin menettelytavoista kuin kurinpitokeinoista. Yhdistyksen tarvetta perusteltiin tarpeella ”lähempään yhteyteen toisten samaa työtä tekevien kanssa ja saada toisiltansa tukea vaikeassa tehtävässä”. – Kaikki pyhäkkäät eivät olleet innostuneita. Varsinaisen juhlan jälkeen väki nautti illallisen ja ennen kahveja oli vielä vuorossa juhlatilaisuuden ohjelmallinen loppukevennys. ERKKi böHME ”Eräänä vuonna kouluhallitus ei ollut hyväksynyt koulun hankintoihin luutaa. Tarkastajan lausuntoa kouluhallitus sitten pohti ja vaati joskus korjauksia tai muutoksia kouluun; ja sitten myönsi valtionavun kerrallaan vuodeksi, myöhemmin kahdeksi vuodeksi. Ryynäsellä on muistokivi sankarihautausmaalla. Tiistaina yhdistys juhli 75-vuotispäiväänsä Verkkorannassa. Samassa kokouksessa oli ollut esillä myös kysymys siitä, että voivatko kansakoulunopettajat saada aikaan pontikkatehtaiden hävityksen pitäjästä. Niin tuli välttämättömäksi hankkia lukio-oikeudet; ensimmäiset ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna 1965. Vuonna 1955 Pyhäjärven yhteiskouluun äidinkielenopettajaksi tullut ja sittemmin rehtorina toiminut Rauni Soilama kertoi juhlaväelle hauskoja ja ikäviäkin muistoja. Koulurakennukseksi saatiin kirkonkylässä sijaitseva 2-kerroksinen puutalo, joka oli parhaat päivänsä palvellut mm. luokkalaisten kuoro lauloi opettaja Leena Vesterisen johdolla neljä laulua ja lukion harrasteakatemialaiset tanssivat ohjaaja Maria Vesterisen kanssa tekemänsä koreografian. – 8.11.2015. VuOden 1920 pöytäkirjoista löytyy maininta: ”Samoin tuottavat vaikeuksia monet muut oppilaiden vilpillisyydet ja tottelemattomuuden oireet, niin kutsuttu huolimattomuus koulutehtävien suorittamisessa ja ainaiset poissaolot koulusta.” Heli Liuska kysyikin pilke silmäkulmassaan, että onko siis mikään muuttunut meidän päiviimme. päivä 27 Opetusalan ammattijärjestön Pyhäjärven paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Heli Liuska lausui tervehdyssanat kertoen yhdistyksen 50-vuotishistoriikkiin ja vanhoihin pöytäkirjoihin perehtyneenä satavuotisesta taipaleesta. 1970-luku toi mukanaan suuren mullistuksen. Ortodokseilla seurakuntavaali 6 Jarmo Pylkkönen Nivala 37 ääntä n:o 7 Irina Trifonova Pyhäjärvi 30 ääntä. Yhteiskoulu oli kannatusyhdistyksen ylläpitämä keskikoulu. pyhäjärven sotainvalidien juhlalounaalle Verkkorannassa osallistui myös pohjois-savon piirin toiminnanjohtaja juha siivola (2.vas.) KiRSi HAAPEA. Muut ääniä saaneet: I vaalialueelta Kiuruveden kaupungista n:o 3 Maritta Singh Kiuruvesi 12 ääntä n:o 4 Lauri Toivonen Kiuruvesi 18 ääntä. sankarivainajan sotilashautaus lauantaina pyHäjärVen kirkossa siunataan lauantaina jatkosodassa kaatuneen ja kentälle jääneen Eino Ryynäsen jäännökset. Perustamispykälän mukaan nuoret opettajat halusivat myös saada vanhemmilta opettajilta tukea ja vanhemmat nuorilta intoa, totesi Liuska. Kiuruveden ja Iisalmen ortodoksisten seurakuntien yhdistymissopimuksessa on maininta, että nykyisen Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan alueelta valitaan uuteen Iisalmen seurakunnan valtuustoon 1/3 valtuutetuista eli kolme valtuutettua. Huumoria ja me-henkeä opettajayhdistyksen juhlassa Lähes viisikymmentä Pyhäjärven entistä ja nykyistä opettajaa puolisoineen juhli lauantaina yhdistyksensä pyöreitä vuosia Pitokartano Verkkorannassa. Innokkaat pitäjäläiset olivat halunneet pitäjään oppikoulun ja perustaneet yhdistyksen varojen keräämistä varten. Ikosen lapsikuoro esiintyi opettajille lauantai-illan 100-vuotisjuhlassa. Sotainvalideja on enää parikymmentä. Juhlan juonsi Heidi Pönkkö. II vaalialueelta Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Kärsämäki, Pyhäntä, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala ja Ylivieska n:o Sotainvalideilla 75 vuotisjuhlat sOtaInValIdIen Pyhäjärven yhdistys perustettiin 9.marraskuuta 1940. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun11. kunnantoimistona. – Eräänä vuonna kouluhallitus ei ollut hyväksynyt koulun hankintoihin luutaa, mikä oli herättänyt johtokunnassa suurta hilpeyttä. Pyhäjärven opettajayhdistys perustettiin 24.10.1915 ja sen ensimmäinen puheenjohtaja oli August Järveläinen. Jotta sitä saataisiin, paikkakunnalle piti saada yliopistoon johtava opinahjo. Äänestämässä kävi 71 henkilöä, joten äänestysprosentti oli 17,75 %. Taloa lämmitettiin pönttöuuneilla, mutta kovien pakkasten aikaan Soilama sanoi esimerkiksi opettajainhuoneen nurkassa lattian rajassa olleen pakkasta. Sanoivat, ettei Pyhäjärvi mitään oppikoulua tarvitse; siellä tehdään vain laiskoja herroja. – Johtokunnan jäsenet huokaisivat sydämensä pohjasta helpotuksesta; olivathan he esimerkiksi välillä joutuneet allekirjoittamaan vekseleitä kun opettajien palkat piti maksaa ja myönnettyä valtionapua vielä odoteltiin. II vaalialueelta Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Kärsämäki, Pyhäntä, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala ja Ylivieska n:o 5 Jaakko Luhtasela Nivala 29 ääntä. Soilama kertoi, että aikanaan kouluhallituksen tarkastaja tuli joka vuosi seuraamaan koulutyön laillisuutta, koulun henkeä ja taloudenpitoa. Opettajayhdistyksen puheenjohtaja Heli liuska. Nyt, kun jäseninä ovat myös sotainvalidien puolisot ja lesket, jäseniä on noin 60. Valituksi tulivat I vaalialueelta Kiuruveden kaupungista n:o 2 Jarmo Muiniekka Kiuruvesi 19 ääntä. Ryynäsen jäännökset, muun muassa tuntolevy, löytyivät etsinnöissä kesällä. Paikalla on sotilaita Kainuun prikaatista, muun muassa sellaisia varusmiehiä, joilla on juuret Pyhäjärvellä. Vuonna 1918 syntynyt Ryynänen kaatui perääntymistaisteluissa heinäkuussa 1944 Suojärvellä. Siunaus toimitetaan kello 12 ja tilaisuus on kaikille avoin. Keskikoululuokat liitettiin peruskoulun osaksi ja lukiokin päätyi kunnan omistukseen; täten kannatusyhdistys lakkautettiin. Varansa kannatusyhdistys sai oppilaiden lukukausimaksuista sekä lahjoituksista, keräyksistä ja erilaisista tempauksista. KIuruVeden ortodoksisen seurakunnan valtuuston vaali toimitettiin 1. Lisäksi aikuisten miesten Comodo-kuoro johtajanaan Pekka Piironen esitti kolme laulua
Peli kulki vauhdikkaasti, kentällisiä vaihdettiin puolentoista minuutin välein kaikki pelaa-periaatteella. Joukkueet olivat hyvin tasaväkisiä ja järjestivät hienon kiekko-illan isäinpäivän aaton kunniaksi. Ikosen koululaisia istui katsomossa hurraamassa omille ja vieraillekin. Rakennus paloi käyttökelvottomaksi. Vielä viimeisellä minuutilla vieraat tulivat tasoihin ilman maalivahtia lukemiin 3-3, joka jäi varsinaisen peliajan tulokseksi. Ampparit pääsivät aloittamaan jatko-ajan ylivoimalla, eikä tätä ylivoimaa ehditty pelata kuin 19 sekuntia, kun ensimmäisen hyökkäyksen päätteeksi Ampparit sai sen mitä haluttiin, voiton. Kentällisiä vaihdettiin tiheään, jotta kaikki saivat pelata. Marko Pehkonen puhalsi pilliin tuomarina ja Juha Aho selosti peliä. Kai Ruhanen, Kiuruvesi 12,50 8. Pohdin hiihtoPoruKKa leireili Tulokset 1. päivä Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat järjestivät erityistukea tarvitseville lapsille sählyottelun Nenäpäivän merkeissä. Seppo Tiitinen, Haapajärvi 81,00 5. Sosionomiopiskelijoista tulee esimerkiksi lastentarhanopettajia, lastensuojelun työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, kehitysvammaisten ohjaajia tai vanhustehhoidon osaajia. Keräyslipas kiersi aikuisilla opettajanhuoneessa. Kokeeseen osallistui 9 koiraa. Niinimäen hirvenhaukut sadesäässä MuKurintiellÄ lähellä Pyhäsalmen kaivosta paloi pienehkö noin 60 neliön asuinrakennus torstaina iltapäivällä. 42/1 SIPERIN REPE om. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 28 Keskiviikko marraskuun 11. 42/2 PEPPI om. 42/1 PAJUKALLION LYSTI om. Juha Kärkkäinen, Pyhäjärvi 12,50 9. Paloa oli sammuttamassa kaksi pelastusyksikköä sekä kaksi säiliöautoa ja yhteensä 13 sammutusmiestä. Sählyä pelasivat Pyhäjärveltä Ikosen koulusta joukkue Sisu eli Merjan pienryhmän kuusi koululaista vahvistettuna neljännen luokan pojilla, koska muuten ryhmä olisi liian pieni. Iisalmessa opiskelevat tulevat sosionomit suorittavat opintojaksoa Moninaisuus ja monikulttuurisuus, johon tapahtuma liittyi. 42/1 KARHUPETÄJÄN TURRE om. Peli aloitettiin ilotulituksella kuten isommissakin kaukaloissa on tapana. Vastapuolella pelasi Kiuruvedeltä Nivan koulusta Ässät-joukkue, joka koostui Tiinan ja Päivin pienryhmistä. 42/2 KARHUPETÄJÄN TUIPPA om. 48/1 PORTINKURUN URKKI om. Unto Varis, Pyhäjärvi 87,00 4. Kunnan sosiaalitoimi järjesti tilapäismajoituksen. 42/1 KARHUPETÄJÄN TEX WILLER om. Markus Manninen, Kiuruvesi 12,50 7. Toisessa erässä vastustajat jäivät ilman maaleja, kun taas kotijoukkue Ampparit naputtelivat kaksi maalia, ja kolmanteen erään lähdettiin kotijoukkueen kannalta suotuisissa asetelmissa, yhden maalin johtoasemassa. Asko Nikula, Haapajärvi 14,00 6. Ensimmäisessä erässä vastustaja tuli vauhdilla kaukaloon, ja kotijoukkueella oli vaikeuksia päästä omalta puolustusalueeltaan pois. 42/2 PUNASUON AYA om. Matti Pesonen, Pyhäjärvi 97,50 Koirasta KVA 2. Kokeen ylituomarina toimi Pekka Närhi Pihtiputaalta. Nenäpäivänä kerätään rahaa kehitysmaiden lasten hyväksi. Ampparit ratkaisi jatko-ajalla Niinimäen Korpiveikot järjesti 7.11.2015 hirvenhaukkukokeen. ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen vieraili lauantai-illan harjoituksissa. Kolmannen erän puolivälissä tuomittiin vastustajalle rangaistuslaukaus, joka upposikin hyvin pelanneen Tomi Vuohtoniemen selän taakse ja SuPS oli taas maalin päässä. Koepaikkana oli Niinimäen Siimes. Mukana oli 14 reipasta hiihtäjää ja 6 valmentajaa/ huoltajaa. Eka erä kirjattiinkin SuPS:lle numeroin 0-1. Palon arvioidaan syttyneen kaasukäyttöisestä lisälämmittimestä. Mika Pennanen, Kiuruvesi 11,00 lauantaina pelattu jääkiekon edustusjoukkueen kamppailu Suomussalmen Palloseuraa vastaan huipentui jännitysnäytelmäksi, joka ratkesi vasta jatko-ajalla, kun Pohdin Jussi Kumpulainen vetäisi Jari Humalojan esityöstä verkot tötterölle ja varmisti kaksi sarjapistettä lakkariin. Palkinnot jakoivat Pyhäjärven Pohdin jääkiekon edustusjoukkueen, Amppareiden pelaajat Jussi Kumpulainen ja Jussi Tikanmäki. Asuintalo paloi Pyhäjärvellä. Maria Törölä lauloi Sankari-laulun. 42/2 BRANJAKAN MELLI om. Sateinen keli oli haasteellinen hirvien löytämisen kannalta. Kaikki hirvikosketuksen saaneet saivat ykköstuloksen. EHu. Pistetiliään kartuttuvat Jussi Kumpulaainen ja Tuukka Myllymäki 1+1, Jari Humaloja0+2, Vesa Pekka Rämö ja Tommi Pöllänen 1+0 sekä Oula Humaloja, ja Pekka Tikanmäki 0+1. Ihan aluksi katsottiin video kehitysmaiden lapsista, joita Nenäpäivällä autetaan. Ensimmäisen pelastusyksikön saavuttua kohteeseen oli rakennus täyden palon vaiheessa. nenäpäivän sählypelissä liikuttiin rivakasti maaliilta toiselle ja osumiakin tuli. (KH) nenäpäivän sählyottelu Sisu vastaan Ässät Ikosen koululla pelattiin perjantaina sählyottelu kahden kovan joukkueen, Ikosen Sisun ja Nivan Ässien välillä. Rakennuksessa oli syttymishetkellä yksi henkilö. Henkilöllä ei todettu olevan hoitoa vaativia vammoja. Hän pääsi ulos palavasta talosta omin voimin. Pauli Jääskeläinen, Pyhäsalmi 88,00 3. Kohteeseen hälytetty ambulanssi tarkisti rakennuksesta poistuneen henkilön. Pohdin hiihtäjät olivat leirillä vuokatissa. Ottelussa kumpikin joukkue teki paljon maaleja ja kaikki voittivat
Hallitus T IS KISTÄ! Onnea Pyhäjärven Sanomat 60v! Etu KPlussa-kortilla -22-56% (10,26-24,34/kg) Ilman K-Plussa-korttia 1,29-2,29kpl Vaasan Ruis Nachot 130g (Yksittäin 2,29) Korpela PORSAAN SUOLALAPA 1,5kg Vakuumi Suomi ERÄ Jäätelöitä! (53-155g) Magnumit, Kingikset (Ei Kingis sandwich), Jättis tuutit, Iso S tuutit, ja Daim tuutit Rajoitus 10kpl/ talous 3 90 1 00 kg kpl MA-PE 07.00-21.00 LA 07.00-18.00 SU 12.00-18.00 TARJOUKSET Voimassa To-SU 12.-15.11. Tervetuloa! ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: MTK Pyhäjärven SYYSKOKOUS Verkkoranta 16.11. Tervetuloa! PYHÄJÄRVEN DEMARIT R.Y:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Sunnuntaina 22.11.2015 klo16.00 Kaupungintalolla / hallituksenhuoneessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun11. päivä 29 PYHÄJÄRVEN POHTI RY:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pe 27.11. KAHVITARJOILU, TERVETULOA ! Johtokunta Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry:n SYYSKOKOUS Keskiviikkona 18.11.2015 seurakuntakeskuksessa klo 12.00 ( kerhon päätyttyä ) Sääntöjen määräämät asiat. ellei toisin mainita 6,99 €/kg TIMJAMISSA JAUHETTUA JAUHELIHAA Grillattu Kokonainen BROILERi 3,99 €/kpl 5 49 Atria, 1kg GOTLERMAKKARA KPL (5,49) 3 ps Etu KPlussa-kortilla -38% Ilman k-Plussa-korttia 8,99kpl (8,99/kg) 5 00 MTK Pyhäjärvi kutsuu jäsenensä yhdistyksen 70-vuotisjuhlaan Verkkorantaan pe 13.11.2015 klo 18-19 Ruokailu 19.00 Ohjelmallinen juhlatilaisuus. Tervetuloa! 60 v Pyh äjärven Sanoma t kestotilaus 59 € / vuosi 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.. Kahvit. 2015 klo 18.00 Pohdin talolla JOHTOKUNTA Pyhäjärven Reserviläiset ry SYYSKOKOUS Asematien Nuorisotiloissa su 22.11.2015 klo 18.00 Johtokunta klo 17.00 Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. klo 10.00 Esillä sääntömääräiset asiat. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Tilaa nyt! Uudelle kestotilaajalle loppuvuoden lehdet kaupan päälle!. Kokouksia Pyhäsalmen kaivoksen sairausvakuutuskassan ylimääräinen KASSANKOKOUS Paikka: Pyhäsalmen kaivoksen ruokala Aika: keskiviikkona 18.11.2015 klo 15.00 Asia: kassan purkaminen Kassan hallitus PYHÄJÄRVI-SEURA RY:N Sääntömääräinen S Y Y S K O K O U S MA 30.11.2015 klo 19.00 Toipilaspolku 5 B 7:ssä. Mukana MTK-Pohjoissuomen toiminnanjohtaja Tarja Backman
040-5498250 Puh. 08-782 111, 040 556 1316 • fysioterapia • lymfaterapia • akupunktio • veteraanikuntoutus • hieronnat • MDT-terapia • kinesioteipp. 040 7439 816 Puh. 08-780 980 Fysioterapeutti Minna Korkiakoski Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, ravintovalmentaja Marjut Ruotanen Fysioterapeutti, Personal trainer Hanna Våg • Kuntosali • Spinning • Personal trainer -palvelut • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Ravintovalmennus • Kinesioteippaus www.pyhasalmenfysio-sport.com Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT P. KUMITELAKONEELLA Esim. Mustaparrantie 1 Ollintie 11, Pyhäsalmi Ajanvaraus p. Soita! p. p. Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Juha Niiranen 040 195 1969 Esko Koistinen 0400 563 199 Sähköasennus Risto Laitila p. Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. 040 772 0231 Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinnat • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Sari Kaattari 010 257 6532 SUOMENSELÄN Osuuspankki PYHÄJÄRVI-HAAPAJÄRVI KOLARITYÖ MH Ky • vahinkotarkastus ja kolarikorjaukset • autojen ilmastointilaitehuollot • ohjauskulmien tarkastus ja säätötyöt • vikakoodien poistot • pakoputkien vaihdot ja korjaus Laitisentie 1, 86800 Pyhäsalmi Markku Hellén 040 533 6923 Ollintie 12 L 6, 0400 548 638 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen • fysioterapia • hieronnat • veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Kello-Optiikka P Suhonen Ky Ollintie 13, 86800 Pyhäsalmi. Saastamoinen P. 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. salaojat, pihatyöt. kuljetukset • kolariym. p. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 49-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 9633379 Mika Ahola Mahdollinen koneen vuokraus. Kaarina Ahola/ 040 748 3045 Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. 08780 209 PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 9-17, la 10-14 Puh. 08-780062 Avoinna 9-18, la 9-14 FYSIOTERAPIA Akupunktio Somatic Pilates Kinesioteippaus p. Fysioja lymfaterapeutti: Pia Isokoski Fysioterapeutit Anne Kumpulainen ja Anni Leskinen www.pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Pirkko Ruotsalainen JALKATERAPEUTTI JALKATERAPEUTTI • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. päivä 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. 08-780 370 Nestehuoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein Pauli Jussila Kellopolku 3 Pyhäsalmi puh. Ajanvaraus p. 0400 385 888 KODINKONEJA KYLMÄKONEHUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMANJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Sanyo ja Argo valmiiksi asennettuna Myynti, asennus ja huolto www.hankintaturvaliike.. 0440991443 Kaikki kodin remontit kosteat tilat muista kotitalousvähennys Laguksentie 1, p. 044 372 9122, gsm 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.. 0400 581 315 Kuljetusja maanrakennus Pyhäsalmen FHL Asematie 2, puh. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT TEEN KAIVUTÖITÄ PIENELLÄ 5 tn. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 30 Keskiviikko marraskuun 11. 040-588 5704 Parhaat palvelut Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet Pyhäsalmen Autoja traktorihuolto Pyhäsalmi p. 040 560 4032 Vanha Pyhäjärventie 5 Suvi Ruotoistenmäki Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 040 544 6328 Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi P. 040 670 2000 / varaosat ja ajanvaraus P. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 017-754 707 ja 0400-906 377 (iltaisin) T:mi Jaakko Majava, p. 040-653 1077 pyhajarvi.varaavuoro. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. 0500 6425 17 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 Sähköinen asiointi: http://www.oikeus.fi/oikeusapu/fi/ Niilontie 9, Pyhäsalmi p. 040 670 3000 / huolto puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0600-30077 Kelan tilaus 0100 86 500 1,16€+pvm p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari Nyt myös maanrakennusja kaivinkonetyöt Kokonaisvaltaista hermoratahierontaa. 08 780 090 040 700 0090 Tenhusen maansiirto ja kuljetus Oy Puh. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, puh. 044 532 5554 Anu Mustaparta Vanha Pyhäjärventie 5 • kotien viikkoja suursiivoukset • toimistoja yrityssiivoukset • rakennusja loppusiivoukset • ikkunoiden pesut ja lattioiden vahaukset Koulutettu hieroja RAUNO KANGASHARJU Vanha Pyhäjärventie 5 P. mukaisesti 040 772 0231. 044 7522 172 Ollinti e 2, Pyhäsalmi AVOINNA ma-to 9-18, pe 9-15 Pottuvarvas ajanvar. 040-8479 466 Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Ollintie 9, p
Jorma Kauranen pitää. Ilmoitus toisaalla. Ilmoitus tässä lehdessä toisaalla. Senioritanssipiiri tiistaisin klo 15.30 -16.30 Asematie 4, nuorisotilat Keilapiiri keilahallilla torstaisin klo 14-15 sekä 15-16. Lisätietoja puh. 0400 388 335 JÄÄKIEKKOA INMET-AREENALLA SUNNUNTAINA 15.11.2015 klo: 15.00 PyPo E05 – Kiilat (Haapajärvi) klo: 16.45 PyPo E04 – Kiilat (Haapajärvi) Vapaa pääsy. Maksa seuraaville pankkitileille: Pohdin toimisto on avoinna joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas maanantai klo 15-17, AUKIOLOAIKA MUUTTUNUT! JOUSIAMMUNTAA keskiviikkoisin Pohdin talolla klo 16-20. Yhteiskristillinen Keidas YHTEYDEN ILTA tänään Haapasella klo 18. Motto: ”Jokaisella on jotakin annettavaa.” Pappilanti 4, Pyhäjärvi Kirkontaitti p.050 4699915 Honkavuoren ENSILUMENLADUN avaaminen siirtyy viikonlopun yli, loppuviikolle on luvattu vielä vesisadetta. Ilmoittauttuminen ppy.fi > tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton. KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET RISKIRYHMÄLÄISILLE v. , toimisto Pohdin urheilutalolla (käynti takakautta). Syyskokous kerhon jälkeen ke. Ammattitutkinto on mahdollista suorittaa työn ohella. Kansalaisten ja kaupungin toimiva yhteispeli – miten se rakennetaan. Työsuhteen aloitus ja kesto sovitaan erikseen päivähoitotarpeen mukaan. Kahvittelut ja arvonnat. Pekka &Pojat+AL.Joulukahvit,arvontaa. Pohdin Leijona-kiekkokoulu kokoontuu harjoittelemaan sunnuntaisin. Tervetuloa kaikki mukaan! Sunnuntaina 15.11.2015 klo 18.00 alkaen itsemurhan tehneiden muistoksi kynttilätapahtuma Työn patsaalla. Yhdistyksen kotisivut: elakeliitto. Kudo sukan vartta valmiiksi, opastamme kantapään tekemisessä. mennessä. Liikkujien PIKKUJOULURUOKAILU on la 12.12. OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 MAKSUTON POHDIN LEIJONA-KIEKKOKOULU TYTÖILLE JA POJILLE Pyhäjärven Pohdin Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 8-vuotiaille pojille sekä kaikenikäisille tytöille. Takkatuvalla Pihtiputaalla. Hakulomakkeita Maaritilla 040 7359 824. Vuoron alkamisaika on aina hyvä tarkistaa Inmet-Areenan kotisivuilta www.inmetareena. Ilm. 044 4456 172 varhaiskasvatuksen ohjaaja Sirpa Lipponen p. klo 11.00 Joulu saapuu jokaiselle laulutilaisuus. Keskustelun moderaattorina puheenjohtaja Lauri Mikkonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä. Tiedustelut: Jani Komulainen 044 445 7904 Tervetuloa mukaan Suomen suurimpaan Leijona-joukkueeseen! Varapuheenjohtaja Pauli Pesonen p. Pyhäjärven Seniorit ry Tervetuloa senioritoimintaan: Tänään Ke 11.11. Voit toki tulla mukaan vaikka täydessä pelivarustuksessa, jos sinulta sellainen löytyy. 0504694420 Perhepäivähoitajan määräaikainen työsuhde Haku päättyy: 20.11.2015 klo 15:00 Työsuhteen kesto: 28.12.2015 – 31.5.2016 Työn luonne: sopimuksen mukaan Pyhäjärven kaupungin alueen varhaiskasvatukseen haetaan perhepäivähoitajaa hoitajan omassa kodissa tapahtuvaan perhepäivähoitoon. klo 11.00 Biljardia, askartelua ja väritystehtäviä nuorisotiloissa Ti 24.11 klo 9.00 Kuntosali Uimahallilla (Marko P) Ke 25.11. päivä 31 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 N:o 46 Myytävänä Työsuorituksia Vuokrattavana Sekalaisia LUKIJAN RIVIT NETISSÄ: www.pyhajarvensanomat.fi PUHELIMELLA 040 7720231 KÄYNTIOSOITE: Asematie 2, Pyhäsalmi Jätä ilmo itus! Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis. Kotihoito huolehtii huonokuntoisten/ liikuntaesteisten asiakkaidensa rokotukset ja työterveyshuolto sos. Koulu-, opintoja työtodistukset esitetään haastattelun yhteydessä. Tervetuloa kannustamaan! Leikkaa talteen Eläkeliitto: Eläkeläiset ry: Torstaisin nuorisotiloissa: Biljardi klo 9.00 Kerho klo 11.00 Jumppa 12.15 Keilailuvuoro Keilahallilla tiistaisin klo 13-14. 044 2620279 Myydään levitettävä LAVERISÄNKY taittopatjalla.Väri vaalea pähkinä,patjat ruskeat.Uutta vastaava, hinta 80,-.Tied.p. Paikkoja varattu 20, täytetään ilmoittautumis järjestyksessä. Palkkaus määräytyy varattujen hoitopaikkojen mukaan (KVTES liite 12). Voit osallistua Terhokerhoon myös yksin, jolloin iloista seuraa löytyy kerhosta! Tervetuloa! Järj. Aloitamme klo 10 Kuntopisteen Anni Leskisen jumpalla, kahvit 10.30, klo 11 hartaushetki, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin hallintojohtaja Henrik Kiviniemi esittäytyy ja kertoo kaupungin kuulumisia. Soittele! p. mennessä Pirjolle 050-4045205. ja terveydenhuollon henkilöstön. Hinta jäsenille 14 €. 2016. Kahvio avoinna. 19.11.2015 Klo 17.00 Keskustelun Paikka, Salmen koulu, Tunturitie 1, Pyhäsalmi. Keskiviikko marraskuun 11. Bocciapiiri lauantaina 14.11 klo 10-12 keskuskoulun liikuntasalissa Kerho keskiviikkona 18.11 srk.keskuksessa. Lisätietoja antavat: varhaiskasvatuksen johtaja Minna Hattunen p. klo 13-15.00 Pyhäjärven Nuorisoseuran tiloissa (Asematie 1). . Kulttuurikeskukseen "Kulkurin valssi" laulunäytelmään. p.0504694420 RIVITALOKAKSIO 2h+k+ph 502. Mitä Pyhäjärven kaivoksen loppuminen tarkoittaa paikkakunnan yrityksille ja asukkaille. Teemana sukupuu askartelua, laulua ja leikkiä. Myydään muuttovalmis YKSIÖ keskustassa. Ti 1.12. klo 11.30 Uimahallilta linja-auto lähtee Iisalm. Perjantaina 13.11.2015 karaoke klo 1-12. Tervetuloa joukolla kuulemaan mielenkiintoista asiaa. LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 118 €. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan! Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä, tuo oma näkökulmasi mukaan keskusteluun. päivinä. p. Lauantaitanssit 14.11 klo 19-23 urheilutalolla Taimo Lö n tahdissa. 044 4457 669, sähköposti: sirpa.lipponen@selanne.net Työhakemuksen voi toimittaa postitse osoitteeseen: Päivähoidon palvelutoimisto varhaiskasvatuksen ohjaaja Sirpa Lipponen, osoite Marjoniementie 1 86800 Pyhäsalmi. Jo ilmoittautuneet, jos muutoksia ilmoita Tertulle 040 5465 868 Marraskuun Sydänkerho 16.11. klo 9.00 kuntosali uimahallilla (Marko P ohjaa) Ke 18.11. klo 9.00kuntosali uimahallilla (Marko P) Ke 2.12. Katso tiedote: www.lamminahonahto.com. Pikkujouluumme Peurunkaan 20.11 22.11 lähtöaikataulu tarkentuu lähipäivinä. Kiitämme isänpäivän jäsenkonsertistamme salintäyteistä yleisöä, suurenmoisia esiintyjiä sekä kahvija täytekakkutarjoilut kustantanutta Suomenselän Osuuspankkia. Joulunaikalehteä 7€ myynnissä. 18.11 klo 12.00 srk.keskuksessa. p. Ilmoittautua voi paikan päällä. Sovittaessa myös kotiin toimitus. klo 10.00Senioreiden Oulun piirin syyskokous Hotellilla. Vetäjänä Annaleena Järvinen. Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. v.2016 keväällä: RAY:n tuella kuntoloma 3-8.4.Kalajoella Kylpylä Sanissa.Hakemuslomakkeita ja tied.Riitta Törölältä p. alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, MÖKKI JA PIHAPUIDEN KAADOT, myös vaikeat kohteet. 0500 285 478 ti 24.11. 040 825 2425.Hakemus jätettävä 30.12.mennessä Riitalle. 044 4457 669 Jokilaaksojen musiikkiopisto Syksyn satoa To 12.11. Tulkaa mukaan koko perheellä; vanhempien tai isovanhempien kera tai vaikkapa kummivanhempien voimin. klo 13 Nuorisotalon kokoustilassa Asematiellä. Sitovat ilmoittautumiset 9.12. Alalle soveltuva koulutus on vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkinto, mutta myös muut soveltuvat hakijat huomioidaan. Kaukolämpö, rauhallinen sijainti. Kyyti,lippu,väliaikakahvitus ja ruokailu Kultt.keskuksessa yhteensä 65 e (varaa sopiva raha).Tied. ruokailun vuoksi osallistumisesi Taimille p. klo 11.00 Mirja Hynninen kertoo muistin toiminnasta. klo 18 Keskuskoulun aulassa MUSISOINTIA YHTEISTYÖSSÄ JOKILATVAN OPISTON KANSSA Vapaa pääsy TERVETULOA! Pyhäjärven Sanomat Oheinen lehti-ilmoitus kaksipalstaisena keskiviikon 11.11. 040 146 0950. /pyhajarvi Sydänyhdistys: Viimeinen hetki ilmoittautua Pentti Hietasen joulukonserttiin Pihtiputaalle 21.11. 2015 PYHÄJÄRVEN NEUVOLA: MA 16.11 sukunimen alkukirjain A-J klo 8.30-15.30 TI 17.11 ” K-R klo 8.30-15.30 KE 18.11 S-Ö klo 8.30-15.30 Rokote laitetaan olkavarteen, mikä on hyvä huomioida vaatetuksessa! Kuumeinen infektio siirtää rokotuksen myöhempään ajankohtaan. Kahvitarjoilu klo 16.30. Vieraana diakoni Minna Heinonen. 0400 295 749 Vuokrattavana ISO OMAKOTITALO, Pyhäjärven kirkonkylällä erittäin edullisesti. Perhepäivähoitaja voi tilanteesta riippuen hoitaa 1-4 lasta hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Ruokailu 5€ ma-pe klo 10.30-12.30. Ruokana perinteinen Takkatuvan Jouluruoka. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Koko Suomi leikkii/Terhokerho su 15.11. klo 11.00 seurapelit ja biljardia Su 15.11. 1m3 tai 60l säkeissä. Alkuun varustukseksi riittää luistimet (myös taitoluistimet käyvät), kypärä (pyöräilykypäräkin käy), maila (mailan pituuden yleismitta: luistimet jalassa leukaan saakka) ja hanskat (toppahanskatkin käyvät). Tervetuloa! Yhdistykselle on myönnetty tuettu loma Ylläkselle 10.-17.4. Kerhossamme to 12.11. Rauhallisella paikalla.Halpa yhtiövastike, hyvä taloyhtiö.Tied. Ikäpoikien biljardikerho ti ja pe klo 10, Asematie 4, nuorisotilat Shakkipiiri tiistaisin klo 10, Asematie 4, nuorisotilat. 0400 484509 / Pekka Piirala.. 040 7345 798 Raamattupiiri maanantaisin Vesamäellä klo 18, Lopintie 5 c 14, Pyhäsalmi. Paikkoja rajoitettu määrä, ilmoittaudu heti! Keskustelua virittämässä: puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen, Pyhäsalmi Mine Oy kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara toimitusjohtaja Kari Pinola, Pyhäjärven Kehitys Oy toimitusjohtaja Esa Jussila, NIHAK ry puheenjohtaja Raija Leppäharju, Pyhäjärven Yrittäjät ry Tilaisuudessa julkistetaan Yrittäminen Pyhäjärvellä –kyselyn tulokset, tuloksia avaamassa järjestöpäällikkö Kirsi Anttila PohjoisPohjanmaan Yrittäjistä. Pohdin Leijona-kiekkokoulu on maksuton ja se sisältää pelipassin (=vakuutuksen) sekä kymmenen harjoituskertaa syyskaudella ja kymmenen harjoituskertaa kevätkaudella. Pyhäjärven Nuorisoseura ry. lehteenne. Nopea lastaus. Taimi ja Irja myös mukana. Lauletaan ja vietetään iltaa yhdessä. (Reseptin voi pyytää terveyskeskuksesta). Myydään KUIVAA KOIVUKLAPIA. Saisinko oikovedoksen, kiitos! Terveisin, Johanna Marjakangas Jokilaaksojen musiikkiopisto PYHÄJÄRVELLÄ 19.11 Pyhäjärven tulevaisuus kansalaiskeskustelu Miten kehitämme yhdessä Pyhäjärven vetovoimaa yrityksille houkuttelevammaksi. Taimi p.0500285478 (kyytiin sopii ja tilataan lippuja lisää!!, soittele) Ti 17.11. Tehtävään valittujen on toimitettava Rikosrekisterilain (504/2002) edellyttämä rikosrekisteriote ennen työn aloittamista. Tervetuloa uudet ja vanhat harrastajat! pohti@pyhajarvi. Järjestyksenvalvoja-asiat Riitta Kähärä 040-5613360 Painiharjoitukset maanantaisin klo 18-19. Jos olet kiinnostunut omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työstä, ota yhteyttä: varhaiskasvatuksen ohjaaja, Sirpa Lipponen p. Lähtö Tenhusen pikkubussilla klo 12.00 Uimahallin edestä. Riskiryhmiin kuulumattomat, jotka ovat hankkineet rokotteen, voivat käydä rokotuttamassa em. (tässä marras-joulukuun tapahtumat,leikkaa talteen) Pyhäjärven Nativa Tarinatuvalla ke 11.11.2015 käsityökerho alkaen klo 9.00. Ilmoitellaan kotisivuillamme ja seuraavassa muistilistassa. Pyhäjärven Martat Askartelu ja tuunausilta 19.11.2015 klo 17 Aarnolassa, Ollintie 25
Lisätietoja ja lomakkeita: Pyhäjärven Sydänyhdistys ry / Maarit Oravakangas puh. Tervetuloa! Viljapossua suoraan tilalta: lapa,etuselkä ja kylki 4,90/kg, täyslihasäilyke 20 €/ 5prk Myyntiauto Pyhäsalmen torilla to 12.11. info@taitomaja.fi . TO 12.11 Pyhäsalmen torilla. Työhyvinvointia Sähköteknistä palvelua . mennessä anitta.oertel@gmail.com p. päivä 1os.vahva korttipohja 2,20€ / 25kpl Ääriviivatarrat 1,50€ Nostalgiset askartelukuviot 4,80€ Taikahiekka 2,5kg 24,90€ Vanhanajan joulukortit 4€ / 10kpl Aikuisten värityskirjat alk. klo 11.30-13.00 LAAKAMÄEN KOTILIHA 0400 577 433 www.pyhajarvensanomat.fi Voimaa vertaisuudesta tuettu loma, Hotelli Ylläsrinne 10.-15.4. klo 12-15 HIRVIKEITOLLE! Komun Erä ry:n hirvijaos Tervetuloa! Kutsumme maanvuokraajat, seuran jäsenet, kyläläiset ja naapuriseurojen edustajat perheineen Komun asemalle la 14.11.2015 klo 13.00 – 16.00 HIRVIROKALLE Teollisuustie 7 P. • Jalkahoidot, lymfapaineluterapia • Lahjakortit EIJAN KAUNEUSHOITOLA Matt oja, miesten kerrastoja, merinovillahousuja naisille ja miehille ym. 2016 Loma toteutetaan RAY:n tuella, yhteistyössä Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry. 50% tuki! Tallikirppis & Vintageshop viettää JOULUNAVAJAISIA 13.11.2015 klo 10.-16.00 ja samalla Keski-Pohjan Diabetesyhdistys viettää Maailmanlaajuista diabetespäivää osoitteessa: Vanha Pyhäjärventie 17, Pyhäsalmi. klo 12 aamulla paistetut kristallipullat ja karjalanpiirakat ja muita herkkuja! Kotileipomo Tarja Martikainen 050-526 9596 Järj.Pyhäjärven Pohti ry Tervetuloa! Meidät löydät myös Facebookista; Pyhäjärven Pohti Bingo ISOBINGO Pyhäsalmen Urheilutalolla su 15.11.15 klo 18.00 Palkinnot;9x20,9X40, 4x60, 4x200 Irtolehti:1090€ pr 50 Kirjat:10,14 ja 19€ Irtolehti 3.50€. 040 7617388 Pyhäjärviset yrittäjät huom. 86800 Pyhäsalmi . Omavastuu 20 € / vrk. Torilta huomenna alk. klo 12-16 HIRVIKEITOLLE! Tervetuloa hyvän olon hoitolaan ! Pyhäsalmi, P. klo 13-14 Suomalaista huippumakeata talviomenaa, hunajaa, täysmehuja, puolukkaa, karpaloa, valkosipulia, suolasieniä, marjarouheita, lampaanvillatossuja, ym. Tervetuloa! Parkkiman Metsästysseura Tervetulloo! Kutsumme maanvuokraajat, kyläläiset sekä naapuriseurojen edustajat Parkkiman metsästysmajalle 14.11. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus 2h huoneessa, hotellin kunto-ja virkistysalueiden käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Kerro meille toiveesi niin toteutamme ruokailun vastaamaan toiveitanne. Työnohjausta . Ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. 040 522 1190 info@marjoniemi.com Lomakylänti e 178 Pyhäjärvi Rantalantie 13 . Tapahtumia Taitomajalla taitavaksi! Accommodation Taitomaja Oy 29 py ha j Lamminahon Erä ry Tervetuloa! Kutsumme maanvuokraajat, seuran jäsenet, kyläläiset sekä naapuriseurojen edustajat Hiisituvalle 22.11. Hinta määräytyy lähtijäluvun mukaan (max 30 henkilöä). 31.12.2015 osoitteeseen Maaseudun Terveysja Lomahuolto, Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki. Henkilökohtaiset hakemukset tehdään sähköisesti osoitteessa: www.mtlh. ja huulien kestopigmentointi, kestovärjäykset. Bussikuljetus järjestetään. www.taitomaja.fi Psykologipalvelua . 0400 945 544 MYKYROKKAA TORSTAISIN klo 9-14 SF Caravan alue 2-3 hh:n aamiaismajoitus Ateria ja juhlapalvelu myös vasta-alkajille VÄRIKÄSTÄ SAKSAA -kielikurssi Pyhäjärvellä 21.-22.11.2015 KLO 10-14 (8 tuntia) Kurssin hinta 100€ sisältää oppivihkon ilm. 040 510 0248 Vitamiini kasvohoito 45€ (tarjous voimassa marras-joulukuun ajan) • Kasvohoidot: mikroneulaus, timanttikuorinta, ihoryppyjen pistoshoidot, puhdistavat hoidot, happohoidot, kulmienluomiraj. p. rt t v k Lappajärven paperinarut, nauhat ja -langat, kodin stailaukseen dcx kontaktimuovit MARRASKUISET LAUANTAITANSSIT 14.11.2015 klo 19-23 Pyhäsalmen urheilutalolla. edullisesti. Teemme halukkaille verensokerimitt auksia KAHVITARJOILU ja ARPAJAISET Kaikki joukolla mukaan! Toivottaa Tallin tytöt Torilla Tulossa Pyhäjärven Joulunavaus Valto-tontun ja Joulupukin Joulushow Makasiinitorilla su 22.11.2015 klo 16 Marjoniemessä on pikkujoulutunnelma Tervetuloa viett ämään pikkujoulua perheen, ystävien tai vaikkapa työkavereiden seurassa! Tarjoamme jouluglögiä & perinteistä jouluruokaa tortt ukahveineen. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 32 Keskiviikko marraskuun 11. Reima Huhtala ja Taimo Lö n yhtye Sekahaku. 13.11. SFS 6002 -koulutusta Majoitusta . Kuntotutkimuksia . 6,90€ Värikynät 36väriä 9,90€ Lapsille Top model suunnittelukirjat! J u rt KIPA: t Pyhäsalmen Kirjakulma Ollintie 12 86800 Pyhäsalmi Puh: 040 509 5827 Aukioloajat: ma-pe 9-17 la 10-14 Sm rtsG m log k p sa n ! . tai Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeella viim. 040 7359 824. Liput 10 euroa. REMES 60 v Pyh äjärven Sanoma t Pyhäsalmen torilla to 12.11. 040 505 3075