Jaana Koski Jenna Qvick Perinnetuokio herätti historian eloon Huoli jokiveden laadusta kuohutti kansaa Maaritilla on rohkeutta tarttua uuteen 8 2 5 Jenna Qvick Y ittäjä ! M ain ost a Kih uv iik on leh de ssä tar jou sh inn oin ! M ain ost a Kih uv iik on leh de ssä tar jou sh inn oin ! Ota yh tey ttä ilm oit uk set @p yh aja rv en san om at.fi | p. Keskiviikko 1.7.2026 Hinta 4,00€ N:o 27 pyhajarvensanomat.fi 71. saa kk a. Kih uv iik on leh ti ilm est yy 8.7 .20 26. VUOSIKERTA Perinnetuokiota elävöittivät aidot sodanaikaiset varusteet, joihin reserviläiset Pekka Hyvönen, Keijo Niemi, Aleksi Hyvönen ja Aleksi Kuukasjärvi olivat pukeutuneet. 04 77 2 02 31 Ilm oit ust arj ou s vo im ass a 3.7
Lisäksi kylien turvallisuutta aiotaan parantaa hankkimalla defibrillaattoreja kaikkiin kyliin. KÄVIN TIISTANA 24. Tilanne oli normaali sekä somepäivitystä koskevan kohteen yläjuoksulla Jokikylän kioskin kohdalla, että alajuoksulla. Pyhäjärven väki moninkertaistuu kesäisin. KESÄASUKKAILLA OLI mahdollisuus esittää kysymyksiä kaupungin edustajalle. Vuohtomäki toi esille alueen luontokohteita ja retkeilymahdollisuuksia. He pääsivät myös keskustelemaan askarruttavista asioista kaupungin edustajan kanssa. Hajua, kuolleita kaloja, kemikaalikatetta veden pinnalla tai muita poikkeamia ei ollut havaittavissa. Lupiinien torjunnasta hän totesi vastuun kuuluvan maanomistajille ja tiealueilla tienpitäjälle. Tikanmäen mukaan kesäpäivystyksen järjestämistä on käsitelty ja asiaa on syytä edistää. Tikanmäki antoi kaupungin taloudesta hyvin positiivisen kuvan. Tämän vuoksi kaupunki suunnittelee vapaaajan neuvoston perustamista. KAUPUNGIN TERVEHDYKSEN esitti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, joka kertoi kaupungin ajankohtaisista hankkeista ja talouden näkymistä. Sen kautta kesäasukkaat voisivat osallistua kaupungin kehittämiseen. Kesäpyhäkkäitä kiinnosti muun muassa, miksi Pyhäjärvellä ei ole enää kesäpäivystystä. Jenna Qvick Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. kesäkuuta ajelulla Jokikylällä, tutkimassa miltä veden laatu rannalta aistimalla vaikuttaa. Nimipäivät Tänään Aaro, Aaron Torstai Maija, Maria, Mari, Marika Perjantai Arvo Lauantai Ulla, Ulpu Sunnuntai Unto, Untamo Maanantai Esa Tiistai Klaus Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! Jokikylällä ’’kuohuu’’ – ainakin puskaradiossa Sosiaalisessa mediassa kävi viime viikolla keskustelu kuumana Pyhäjoen veden laadusta Jokikylällä. Tulevien tuulija aurinkovoimahankkeiden, datakeskusinvestoinnin sekä Harjulinjan odotetaan tuovan Pyhäjärvelle elinvoimaa. Toimitus selvitti onko väittämissä perää. VIRALLISEN OHJELMAN jälkeen Pia-Susanna Rautakoski soitti pianoa ja osallistujille oli tarjolla pihapelejä Jokikylä– Ruhkalan kyläyhdistyksen järjestämänä. Myös joutsenten ulosteet samentavat ja rehevöittävät vettä ja aiheuttavat hajuhaittaa. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa. Jokikylä–Ruhkala esitteli kesäkioskin toimintaa. Tikanmäen mukaan Pyhäjärven rannoilla on noin 1 200 kesämökkiä, minkä vuoksi kaupungin väki moninkertaistuu kesäisin. Kesäasukkaat kutsuttiin tapaamiseen Perinnepihaan. 2 Toimitus tutkii Ajankohtaista Kesäasukastapaamisessa esillä kaupungin tulevaisuus ja kylien kuulumiset Kesäpyhäkkäille esiteltiin kaupungin ajankohtaisia hankkeita sekä kyläyhdistysten toimintaa. Keskustelua herättivät muun muassa kesäpäivystyksen puuttuminen Pyhäjärveltä sekä vieraslaji lupiinin torjunta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. PYHÄJÄRVEN KESÄASUKASTAPAAMINEN kokosi viime lauantaina kesäasukkaita Perinnepihaan. Jokikylän kioskin kohdalla vesi oli niin kirkasta, että pohjan hiekkakin näkyi, joen tuoksu oli normaali ja siellä uiskenteToimittaja tarkastuskierroksella Jaana Koski On luonnollista, että hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä voi muodostua hajua. Lähetä isut ja uusut Tekstiviestit WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä numeroon 040 772 0231 -palstallemme! Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. – Mustapukuisia miehiä ei ole tulossa, sillä kaavoitetut tuulivoimahankkeet tuovat valmistuessaan kaupungille tuloja, Tikanmäki kertoo. Neuvoja kyseltiin myös vieraslajien, kuten lupiinin torjuntaan. Hiidenkylällä kerrottiin muun muassa hyvinvointipäivistä sekä Hiiden-Oravan remontoinnista. Tilaisuuden juonsi yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi. Lamminaho kertoi kunnostetuista rannoista ja tulevista venetsialaisista. TILAISUUDESSA KYLÄYHDISTYSTEN edustajat esittelivät oman kylänsä toimintaa ja tulevia tapahtumia
Laadusta kuuluu maksaa. – Havaintojen perusteella joen veden laatu vaikutti tarkastuskäynnin yhteydessä normaalilta niin yläkuin alajuoksullakin. Hän oli tietoinen sosiaalisessa mediassa käynnissä olevasta keskustelusta ja oli myös vieraillut kohteessa. ONKO TAVALLISTA, että joki vaahtoaa. Kommenteissa on suositeltu ottamaan mukaan soppaa selvittämään jo niin poliisi, ministeriö, Elinvoimakeskus ja kaikki muut mahdolliset virastot, kuin Yleisradiokin. Viranomaisen tiedossa ei ole seikkoja, joihin esitetty väite perustuisi, eikä ole viitteitä siitä, että asia olisi jätetty käsittelemättä tai ilmoittajaa oltaisiin kehotettu vaikenemaan. Jos mauton mansikkalajike maksaa euron per mansikka, niin jää ostamatta. Asiasta ei ole oltu suoraan yhteydessä ympäristönsuojeluviranomaiseen. Joenvartta alavirtaan kulkiessa vesi on paikoitellen kertynyt kosteikoiksi, joissa vesi virtaa hitaammin. 3 Toimitus tutkii Ovatko kotimaiset marjat hintansa väärti. Alajuoksun puolella, jonne vesi padosta laskee, oli jonkin verran vaahtoa veden pinnalla. Kuollut kala makaa maassa, kaikki pensaat ovat täynnä, lokit raahaavat niitä mukanaan. Pikkukaloja uiskenteli padon luona ja vesimittarit mittailivat veden pintajännitystä. Miksi kukaan ei tee mitään. li lintuja. Ympäristötarkastaja vastaa ”Joki on kellunut kuukauden paskaa. Kuuluuko kesäteatterissa käyminen kesäperinteisiisi. – Joen pinnalla esiintyvä vaahtoaminen on luonnollinen ilmiö, esimerkiksi veden sisältämien orgaanisten aineiden, kuten humuksen, sekä virtauksen ja sekoittumisen seurauksena. Tikka kertoi, että vesistön kevätkierron aiheuttamaan happamuustason vaihteluun liittyviä kalakuolemia ei tänä keväänä ole havaittu. Keväisin talven ja keveätkutujen rasittamat kalat oavt kuitenkin alttiita sairauksille, kuten ahvenen laikkutaudille tai vesihometaudille. Kalliokosken voimalaitoksen alajuoksulla oli jonkin verran vaahtoa. Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. Niissä vesikasvillisuus on rehevämpää. On mahdollista, että alueilla, joissa veden vaihtuvuus on vähäistä ja vesi pääsee seisomaan pidempään, muodostuu luonnollisista prosesseista johtuvaa hajua. MISTÄ PAIKALLISET hajuja vedenlaatuongelmat voisivat johtua. Ote julkisesta päivityksestä Facebookissa: Toimittaja tarkastuskierroksella Ympäristötarkastaja on käynyt ympäristökatselmuksella voimalan läheisyydessä 24.6.2026, eikä siellä havaittu poikkeamia. Valitukset jostain syystä lähetetään kaupunkiin, jossa minulle selitettiin että minun pitää vaieta.” Päivitys on julkaistu 23.6. Seisova vesi ja joutsenten ulosteet saattavat selittää paikallisia vedenlaatuhavaintoja. Ympäristötarkastaja on käynyt ympäristökatselmuksella voimalan läheisyydessä 24.6.2026, eikä siellä havaittu poikkeamia. Sitä syntyy luonnostaan, kun humuspitoinen vesi virtaa nopeasti tai kuohuu koskissa. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. – Ympäristönsuojeluviranomaiselle ei ole tullut tästä asiasta yhteydenottoja. Ja eipähän tarvitse kuumentaa ennen käyttöä.” “Mielellään maksaa oman paikkakunnan makeista mansikoista ja vadelmista.” “Luonnonmarjat halvempia.” “Jotku on, jotku ei. “Kyllä hinta kirpasee, mutta kun ovat niin maukkaita ja paikkakuntalaisia!” “Ehdottomasti. Kalliokosken voimalaitokselta ylävirtaan katsellen joki näytti viettävän aivan tavallista kesäpäivää. Seuraava kysymys: 78 % (53) 22 % (15) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 68 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Myös joutsenten ulosteet samentavat ja rehevöittävät vettä ja aiheuttavat hajuhaittaa. PYHÄJÄRVEN KALATALOUSALUEEN hallituksen puheenjohtaja Juha Tikka kertoi, että virkistysalueen kalastajilta ei ole tullut kalastuskaudella palautetta, että kalojen laadussa tai terveydessä olisi ollut vikaa. – Viranomaisen tietoon on kuluvan kevään aikana tullut yksi yksittäinen kalakuolematapaus. – Ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut tietoa sellaisista poikkeamista jokiveden laadussa, jotka viittaisivat laajempaan häiriötilanteeseen. Pyhäjärven puskaradio -ryhmässä ja Pyhäjärvi Info-palsta -ryhmässä. Mitä jos on kaupunki, niin saako joen sotkea. Vaahto voi tällöin muodostua erityisesti virtaavissa kohdissa, kuten koskissa ja padon alapuolella. Joen varrella lapsuuteni ajan asuneena ihmisenä tiedän, että vaahto veden pinnalla on hyvin tavallinen ilmiö. ENTÄ VÄITTÄMÄ siitä, että asiasta on käsketty vaikenemaan. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. Tilanne oli normaali sekä somepäivitystä koskevan kohteen yläjuoksulla Jokikylän kioskin kohdalla, että alajuoksulla. Jos seisot rannalla minuutin, alkaa oksentaa ja tulee kauhea ripuli. ONKO TÄNÄ keväänä havaittu vesistön kevätkiertoon liittyvää happamuustason laskua tai kalakuolemia. Haju on hirveä, kaikki on sotkettu. Joen pinnalla on kemikaalikate. Julkaisun kuvissa näkyy jonkin verran vaahtoa joen pinnalla, mutta ei esimerkiksi kuolleita kaloja. On luonnollista, että hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä voi muodostua hajua. Tällä hetkellä ei ole viitteitä laajamittaisesta tai poikkeuksellisesta tilanteesta, Hujanen kertoi. ONKO PYHÄJOEN veden laadussa havaittu poikkeamia. Lähellä Vesikoskea majaili joutsenpari arviolta viiden poikasensa kanssa. Hajua, kuolleita kaloja, kemikaalikatetta veden pinnalla tai muita poikkeamia ei ollut havaittavissa. Tapauksen merkitystä kokonaisuuden kannalta arvioidaan käytettävissä olevien tietojen perusteella. Mansikka pitäs maistua mansikalle kuitenki.” Viikon kysymys Kyllä Ei Jokikylällä ’’kuohuu’’ – ainakin puskaradiossa Pyhäjärven ympäristötarkastaja oli lomalla, joten kysymyksiin vastasi Haapajärven kaupungin vs. ympäristötarkastaja Jani Hujanen. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Kalakuolemista raportoidaan Ruokavirastolle
O. Pyydysten merkitsemiskulttuurissa on silti toivomisen varaa, miettii Tauno Vuohtoniemi, joka vastaa kalastuksen valvonnasta. Jos arki kuormittaa kohtuuttomasti tai perustaidot ovat puutteelliset, vaikutukset heijastuvat laajasti koko yhteiskuntaan elinkeinoelämästä kokonaisturvallisuuteen. Kalastuksenvalvontaiskun yhtenä tarkoituksena on herättää kalastajat lupa-asioissa. Lauantaina oli rippikirjoitus, jolloin seurakuntalaiset kävivät ilmoittamassa, että kävivät ehtoollisella seuraavana päivänä. Kansalaisia vastuutetaan huolehtimaan myös henkisestä kriisinkestävyydestään. P. Siihen aikaan hän asui Pyhäjärven kirkolla, jonne kuhujen viettäjät kokoontuivat. Lipun sijaan verkkomerkkinä oli käytetty muovipulloa, jota veneilijä ei näe kovassa aallokossa. Sofia Leskelä muistaa ennen vietetyn Kuhupäiviä nykyisten kihujen sijasta. Ihmiset tulivat pitäjältä eväiden kanssa ja yöpyivät kirkolla pappilan tuvassa, kahviloissa ja kuka missäkin. Suomen tavoitteena on vähentää vuosina 2019–2030 köyhyystai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää sadallatuhannella. Viime torstaina valvontaiskussa tarkistetuista pyydyksistä keskimäärin yhdeksässä kymmenestä oli voimassaoleva kalastusmerkki. Mitä se tekee yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Yksi rapu pulahti veteen, rapukanta ei ole siis täysin tuhoutunut. Köyhät ja syrjäytyneet kokevat Suomessa paljon ruokaturvattomuutta. 4 Pyhäjärven Sanomat 4.7.2001 Luvat kohtuukunnossa, pyydysten merkitsemisessä toivomista KALASTUKSENVALVONTAISKUN TEEMANA oli tänä kesänä lomalaisten kalastus. A. Vuosi sitten vielä joka viides pyydys oli vailla voimassaolevaa kalastusmerkkiä. Sanotaan Sanomista EU ON sitoutunut tavoitteeseen vähentää köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien määrää vuoteen 2030 mennessä vähintään 15 miljoonalla henkilöllä, joista vähintään 5 miljoonaa on lapsia. Jos tahti pysyy samana, miljoonan raja saattaa jo paukkua rikki. Ilonpitoa riitti niin, etteivät kaikki vieraat menneetkään sunnuntaina kirkkoon, mutta papeillapa oli siihenkin lääke. Kalastusluvista ja pyydysmerkeistä saadut maksut palaavat järveen istutuksina. NAURESKELLEN SOFIA Leskelä kertoo, että hänen olisi pitänyt 19-vuotiaana tyttösenä pitää kuria kahvilassa yöpyjille, mutta minkäs hän ikäisilleen mahtoi. Ruokaturvasta keskusteltiin MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenalla 23. Kesäkuun alussa julkaistussa Suomen maaraportissa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, että työttömyys on ollut Suomessa kasvussa yli kolme vuotta, vastoin yleistä kehityskulkua EU:ssa. Katiskoista kuusi eli vajaat 20 prosenttia oli ilman merkkiä – edellisvuotisesta luvattomien määrä oli hieman kasvussa. Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg nosti SuomiAreenalla esiin huolen siitä, kuinka kolmen päivän kotivara on mahdoton, jos ruokaa ei riitä edes seuraavaksi päiväksi. TYÖTTÖMYYDEN, SOSIAALITURVAN leikkausten ja muiden toimeentulon haasteiden myötä yhtä useampi joutuu tinkimään terveydenhoidosta, lääkkeistä, lämmityksestä, harrastuksista, jopa ravitsevasta ruuasta. Asunnottomien määrä alkoi kasvaa vuonna 2024, vaikka Suomi on perinteisesti ollut edelläkävijä asunnottomuuden torjunnassa. Varautumisen suhteen kansalaisilta odotetaan omatoimisuutta. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on ollut heikompaa kuin EU-maissa keskimäärin. Kaiku 4.7.1926 KÄRSÄMÄEN KIRKKOHERRAN vaalissa v.k. Kalastuskunnan ja poliisin yhteistyössä tekemä valvontaisku Pyhäjärven Kirkkoselälle ja Pikkuselälle osoitti kalastajien alkavan ymmärtää lupa-asioiden merkityksen. Helanen 9 ääntä. Asumisja energiakustannukset ovat muodostumassa yhä suuremmaksi haasteeksi erityisesti pienituloisille vuokralaisille ja asuntovelallisille. Kärsämäen kirkkoherranvaali. – Arki on yhteiskuntamme perusta. – Näyttää siltä, että ihmiset alkavat ymmärtää sen, että luvat ja pyydysmerkit pitää olla asianmukaisessa kunnossa. Hän muistaa, että isompi nisu maksoi 50 penniä ja pienempi 25. Hän kertoo valittaneensa nimestä kunnanjohtajalle asti, mutta sanoo kuitenkin, ettei nimeä tarvitse vaihtaa, sillä entisten kuhupyhien tarkoitus oli aivan toinen mitä nykyisten kihujen. Vuosisadan alkupuoliskolla ei ollut monia mahdollisuuksia tavata toisia nuoria, joten kaksi juhannuksen jälkeistä viikonloppua, joita kuhupyhiksi kutsuttiin, olivat koko pitäjän nuorille kesän kohokohta. Jos tavallinen arki ei toimi, olemme kriisiaikoina pulassa, Gröngerg kiteytti. ERITYISESTI NUORILLE kuhupyhät olivat mieluisat. Tilastokeskuksen maaliskuussa julkaisemien tietojen perusteella köyhyystai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrä Suomessa kasvoi 28 000 henkilöllä vuonna 2024, yhteensä 958 000 henkilöön. Papit olivat määränneet, että jokaisen seurakuntalaisen oli käytävä tietty määrä kirkossa vuoden kuluessa. Nelituntisen valvontaiskun aikana tarkistettiin kaikkiaan 54 katiskaa tai verkkoa. Toimiva arki vahvistaa myös henkistä kriisinkestävyyttä. kesäkuuta. Pyhäjärven Sanomat 8.7.1976 Ennen vietettiin Pyhäjärvellä kuhupäiviä VIIME TOUKOKUUSSA 80 vuotta täyttäneen Sofia Leskelän muisti on vielä hyvä ja ajassa kauas taaksepäin kantava. Myös sosiaalija terveyspalvelujen saatavuudessa on ollut Suomessa haasteita Köyhyystai syrjäytymisriskiaste (AROPE) on kasvanut Suomessa vuodesta 2023 lähtien 1,4 prosenttiyksikköä, lapsilla 3,3 prosenttiyksikköä. Syksyllä kalastuskunta toteuttaa valvontaiskun myötä kymmenien vuosien uhkailunsa ja aikoo kerätä luvattomat pyydykset rannalle, mihin sillä on lain mukaan oikeus. Raportissa nostetaan esiin huoli siitä, että sosiaaliturvajärjestelmän uudistukset voivat lisätä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten huono-osaisuutta. Osa verkoista ei tosin täyttänyt lainmukaista lipuilla tehtävää merkintätapaa. Kirkolle siksi, että kuhujen vietto alkoi aina kirkossa käynnillä. Kahvikuppi leivän kanssa maksoi 10 penniä ja ilman 5 penniä. Niin ovat hinnat muuttuneet, mutta onhan se rahan arvokin ehtinyt vaihtua useampaan otteeseen sitten 1910-luvun. Sofia Leskelä kertoo, että tapana oli istua kahviloissa kahvia juoden ja siihen aikaan harvinaista pullaa eli nisua syöden. Kalastuksen valvonnasta vastaava Tauno Vuohtoniemi ja vanhempi konstaapeli Seppo Ruotoistenmäki nostivat Pikkuselästä rapupyydyksinä toimineita autonrengas-putkiviritelmiä. He kielsivät kahvilan pitäjiltä kahvin myynnin kirkonmenojen ajaksi, mutta vakioasiakkaat jäivät siitä huolimatta. Juntunen 339 ja Haapaveden v.t. Huoltovarmuuskeskuksen ja SPEKin 72tuntia.fi -sivustolla ohjeistetaan, kuinka kodeissa tulisi olla kotivara, jolla pärjätään ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Sen sijaan kaikissa 23 tarkistetussa verkossa oli pyydysmerkit kunnossa. Hakivat itse kahvinsa ja maksoivat vasta kirkonmenojen jälkeen. Suurimmalla osalla näin onkin. kirkkoherra Y. Huono-osaisuus heikentää kriisinkestävyyttä Jaana Koski Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. SUOMI ON joutunut EU:n tarkkailuun paitsi talouden, myös sosiaalisen kehityksen osalta. Sofia Leskelä kertoo kuhupäiviä vietetyn vielä noin 60 vuotta sitten. Hän muistaa vielä hinnatkin, sillä hän oli töissä kirkonkylän kahvilassa, jota piti Sofia Leskelän sukulainen Riikka Ilola. 27 pnä sai ääniä Pyhäjärven pitäjänapulainen Oskari Torvela 802, Kolarin kirkkoherra V. Leskelän muisti on hyvä ja hän kertoo vilkkaasti vanhoista ajoista Pyhäjärvellä. Jäsenvaltiot tukevat tätä tavoitetta kansallisilla tavoitteillaan
– Vaikka muutimme usein, en kokenut sitä koskaan raskaaksi. Muistan, että todistus piti aina käydä ylpeänä näyttämässä. Kotona elettiin omavaraisesti. Pihassa kasvoi hyötykasveja, eläimet kuuluivat arkeen ja leipää leivottiin viikoittain. LAPSUUDENKOTIA ON Maarit Hollannin on vaikea nimetä yhdelle paikkakunnalle. Kesät olivat vuoden kohokohta. Maaritin mukaan oppimiselle ei ole ikärajaa. Jos äiti oli töissä, Maaritin tehtäväksi jäi valmistella juuri seuraavaa leivontapäivää varten. Isän työ opettajana vei perhettä vuosien varrella Oulaisiin, Kalajoelle, Ylikiiminkiin, Pyhännälle ja Haapajärvelle. Isotalus) Syntymävuosi: 1962 Ammatti: Toimistosihteeri Perhe: Aviomies Juhani, kolme tytärtä ja kolme lastenlasta Harrastukset: Kulttuuri kaikessa muodossa. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: Oma koti Tunturinmäellä. Hän on tarttunut elämänsä aikana rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin, kuten toimistosihteerin virkaan. Pitkien kesälomien alkaessa koko perhe suuntasi mummolaan, jossa odottivat sukulaiset, serkut ja huoleton yhdessäolo. Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. Sieltä on mukava tehdä pistoja maailmalle ja palata mukanaan elämyksiä sekä kokemuksia. Teatteri, musiikki, kirjallisuus, matkailu, käsityöt (pitsinnypläys odottaa oikeaa hetkeä) ja liikunta. Maarit syntyi Alavieskassa vuonna 1962. – Äiti huolehti kodista ja meistä lapsista. Vanhemmiltani olen saanut turvallisen lapsuuden ja sellaiset eväät elämään, joista olen ollut kiitollinen koko aikuisikäni. Sinne tuli paljon sukulaisia. Se myös motivoi tekemään töitä koulussa. Minulla on aina ollut sellainen asenne, että katse suunnataan eteenpäin. Mitä kuuluu. Näin muuttaisin maailmaa: Kaikille toivoisin enemmän yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta, empatiaa ja vastuunkantoa, jotta jokaisella olisi hyvä elää. Isän valmistuttua kansalaiskoulun opettajaksi vuonna 1966 perheen arkea rytmittivät uudet paikkakunnat ja alut. KESÄISIN MUMMOLAN leikkimökki siivottiin kesäkuntoon ja koristeltiin syreeninoksilla serkkujen seurassa. Jenna Qvick Nimi: Maarit Hollanti (o.s. Siinä missä jatkuvat muutot olisivat voineet tuntua raskailta, Maarit muistaa ne aivan toisin. Vanhemmat Aila ja Esko kasvattivat nelilapsisen perheen, jossa työntekoa, opiskelua ja vastuunkantoa pidettiin tärkeinä arvoina. Turvallinen koti on kuitenkin säilynyt Maaritin mielessä vahvana lapsuusmuistona. 5 Elämältä saa paljon, jos on voimaa uskaltaa Useat muutot, pitkä yrittäjäura, uudet ammatit ja rakkaus, joka sai alkunsa lukion opintomatkalla. Olen aina ollut sosiaalinen, joten uusi koulu ja uudet ystävät tuntuivat enemmän mahdollisuudelta kuin ongelmalta. Haluan oppia uutta ja uskaltaa kokeilla erilaisia asioita. Kesää odotin joka vuosi innolla. Itsekkyys ja minä-keskeisyys vievät pois sosiaalisuuden tieltä. Maarit Hollannin elämässä yksi asia on pysynyt samana, rohkeus tarttua uusiin mahdollisuuksiin. – Isällä oli opettajana pitkät kesälomat, joten lähdimme aina mummolaan
Jatkoa edelliseltä sivulta. Kesä päättyi kuitenkin ikävästi, kun Maarit kaatui pyörällä ja mursi kätensä. VAIKKA PERHE on Maaritille tärkeintä, löytyy vapaa-ajasta aikaa myös monille harrastuksille. Niinpä Maarit haki Pyhäjärven seurakunnan toimistosihteerin virkaa. – Aina kun fiilis iskee, rupean soittamaan. Lukiossa Maarit valittiin kouluneuvoston puheenjohtajaksi, mikä opetti vastuunkantoa jo nuorena. Nykyisin arkeen tuovat iloa myös kolme lastenlasta. – Meillä on jo liput Samppalinnan kesäteatteriin Notre Damen kellonsoittajaan. Onneksi siitä jäi vain pieni naarmu muistoksi. On uimahalli, jäähalli, kaunis luonto ja monenlaisia mahdollisuuksia. Esikoistytär Marika oli vasta muutaman kuukauden ikäinen yritystoiminnan käynnistyessä. Istun pianon ääreen ja joku sävel vaan tulee mieleen. VUONNA 2012 elämä sai kuitenkin raskaan käänteen. – Suurin saavutukseni on se, että olen tavannut Juhanin ja saanut rakentaa elämää yhdessä hänen kanssa. Työ oli vaativaa, mutta myös palkitsevaa. Yksi yhteisistä harrastuksista Juhanin kanssa on myös vanhojen esineiden keräily. – Innostuin jalokivistä ja koruista. Pariskunnan kotiin murtauduttiin ja tapahtuma jätti syvän jäljen. Marika työskentelee Tampereen poliisilaitoksella tutkintasihteerinä. VUONNA 1986 elämä sai jälleen uuden suunnan, kun Maarit ja Juhani ryhtyivät yrittäjiksi Pyhäsalmen Shell Huoltamo-Kahviolle. Yhteinen tarina alkoi jo lukioaikana. – Ajattelin, että voisin tehdä muutamia tunteja myyntityötä, mutta siitä kehkeytyikin seitsemän vuoden työrupeama Haapajärven HalpaHallissa. Yksi opintomatkoista suuntautui Kreikkaan, mutta matka jäi mieleen aivan muusta syystä kuin uusista maisemista. SAAVUTUKSISTA PUHUESSAAN Maarit ei ala ensimmäisenä luettelemaan työuriaan. Sen lisäksi vapaaaika kului pihaleikeissä ja luokkakavereiden kanssa esiintyen. Olen ylpeä siitä, että jokainen lapsista on löytänyt oman tiensä. Vuonna 1981 opintomatka Kreikkaan sai yllättävän käänteen, kun matkan linja-auton kuljettajana toimi Juhani. Jalokivet ja korut olivat herättäneet kiinnostuksen jo aiemmin ja Juhanin kannustuksesta Maarit haki opiskelemaan Espoon Kelloseppäkouluun. – Kellä olisi se kristallipallo, jolla näkisi, mitä tämä kaupunki tarvitsee, jotta tänne saataisiin lisää ihmisiä ja työpaikkoja. Marianne on hoitotyössä ja opiskelee musiikkiterapiaa Jyväskylässä, Mariia opiskelee ympäristöinsinööriksi suoritettuaan aiemmin kokin ja restonomin opinnot. – Minulla on aina ollut sellainen asenne, että katse suunnataan eteenpäin. – Tämä episodi vaikutti siihen, että päädyimme luopumaan yritystoiminnasta. Pyhännällä alkoi myös pitkä suhde musiikkiin, kun Maarit aloitti pianonsoiton. – Liisa KeltikangasJärvinen on lempikirjailijani, hän on siis psykologian professori. Tuo muisto kalvaa edelleen. Yrittäjyydestä muodostui Maaritille yli kolmenkymmenen vuoden mittainen elämäntapa. NUORUUSVUODET KULUIVAT Haapajärvellä, jossa Maarit kävi lukion. VAIKKA MAARIT ei ole syntyperäinen pyhäjärvinen, on kaupungista tullut vuosikymmenten aikana merkityksellinen. Shell Huoltamo-Kahvion toiminta päättyi vuonna 2003 maaperän saastumisen vuoksi, mutta yrittäjyys jatkui saman tien Matkahuollon yrittäjinä vuoteen 2014 saakka. Vuosien mittaan päivittäinen työmatka Haapajärvelle alkoi kuitenkin tuntua pitkältä. – Muistan, kuinka matkalla traktori kääntyi meidän ohittaessa linja-automme kylkeen. Tuomiokunnasta tie vei asianajosihteeriksi Asianajotoimisto Veli Päivikkö Ky:lle, mutta vain vuodeksi. Elämän varrella hän on vaihtanut työpaikkaa, kouluttautunut uusille aloille ja tarttunut ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksiin. 6 Vuosikymmeniä myöhemminkin yksi tuoksu palauttaa muistot mieleen. Kirkonkylällä sijaitseva kokoelma on karttunut vuosikymmenten varrella sadoilla esineillä. Keväällä 2026 alkoi jälleen uusi luku työuralla. – Päätin ottaa vastuun vanhempieni asioiden hoitamisesta. Lukioaikana Maarit toimi myös huvitoimikunnassa ja oli mukana järjestämässä retkiä ja tapahtumia. MAARIT JA Juhani saivat kolme tytärtä: Marikan vuonna 1986, Mariannen vuonna 1989 ja Mariian vuonna 1995. Lämpimimpiin lapsuusmuistoihin kuuluu myös Pyhännän pieni kyläkoulu, jossa Maarit vietti alakouluvuosiaan. Myöhemmin perhe kasvoi vielä Marianne ja Mariia tyttärillä. Siellä alkoi yhteinen tarina tulevan aviomiehen Juhani Hollannin kanssa. Asuimme opettaja-asuntolassa, ja koulumatkaa oli vain sata metriä. Tapasin paljon vanhoja koulukavereitani ja samalla syntyi uusia tuttavuuksia. Lukioaikana psykologia oli lempiaineeni. Minä toivon, että kaupungin laiva vielä kääntyy. Moni eli samanlaista vaihetta omien vanhempiensa kanssa. Isä oli opettajana ja äiti kotitalousopettajan sijaisena. Koulu oli minulle mielekästä ja keskiarvoni hipoi yhdeksää. Ensimmäinen työpaikka löytyi Haapajärven tuomiokunnasta. Haluan oppia uutta ja uskaltaa kokeilla erilaisia asioita. – Vielä nykyään syreenien tuoksu vie minut takaisin niihin kesiin. Pyhäjärvessä hän arvostaa erityisesti luontoa, liikuntamahdollisuuksia ja toimivia palveluita. – Olimme kuulleet, että Shell yksityistettäisiin ja siihen haettiin yrittäjää. Vanhempien kunnon heikentyessä Maarit ryhtyi heidän omaishoitajakseen. Yksi tapahtuma on jäänyt mieleen vuosikymmentenkin jälkeen. Jos on tahtoa taipua tuulen myötä ja onnensa eteen tehdä työtä.” Pariskunnan kotimuseo kätkee sisäänsä satoja vanhoja esineitä. – Ajattelin, että olisi mukava tehdä töitä omalla kotipaikkakunnalla. Pari kihlautui vuonna 1984 ja avioitui vuotta myöhemmin. MAARIT KUVAILEE itseään uteliaaksi, positiiviseksi ja rohkeaksi ihmiseksi. – Juhani ajoi Hop On Hop Off -linja-autoa ja minä myin lippuja. Lähetimme hakemuksen ja lopulta meidät valittiin yrittäjiksi, vaikka kokemusta alasta ei oikeastaan ollut. KESÄLLÄ 2018 pariskunta suuntasi Porvooseen Royal Linen palvelukseen. Tärkeintä on, että tekee juuri sitä, minkä kokee omakseen. – ”Elämältä paljon saa, jos on voimaa uskaltaa. Perhe, lapset ja kaikki yhteiset kokemukset ovat kaikkein tärkeimpiä. Kokoelma on alunperin Juhanin vanhempien. Kulttuurin pariin lähdetään mielellään myös kotikaupunkia kauemmas. Jos mitään merkittäviä muutoksia ei tehdä, monet pienet paikkakunnat kuihtuvat. – Mummona yritän houkutella lapsia kirjojen maailmaan, Maarit kertoo hymyillen. Kulttuuri, kirjallisuus, matkailu, liikunta ja käsityöt ovat kulkeneet mukana läpi elämän. LUKIOSTA MAARIT valmistui vuonna 1981 ja sen jälkeen tie vei opiskelemaan Oulaisten talouskouluun ja myöhemmin Haapajärven kauppaoppilaitokseen, josta Maarit valmistui yo-merkonomiksi vuonna 1984. Työ HalpaHallissa jäi mieleen ennen kaikkea ihmisten kohtaamisesta. Kaikki korut vietiin, enkä tänäkään päivänä halua ostaa uusia kultakoruja. – Twistin hyppääminen oli meidän suosikkipuuhaamme. Vielä tärkeämpi muisto oli se, että siltä matkalta alkoi meidän yhteinen tarinamme. Maarit toivoo, että kaupungin tulevaisuuteen uskalletaan panostaa. Työharjoittelut syvensivät osaamista ja mieleenpainuvimpiin kokemuksiin kuului kultaseppämestari Jouni Salon haastattelu. – Siellä oli ihana opiskella. Silti tuntuu, että jotakin puuttuu. Samalla hän kantaa huolta kaupungin tulevaisuudesta. – Lapset ovat elämän rikkautta. – En jää paikalleni, jos tuntuu siltä, että on aika tehdä jotain uutta. – Liikunnanopettaja pyysi minua pitämään oppitunnin poissaolonsa vuoksi. – Työ oli todella vaativaa, mutta myös erittäin antoisaa. Tänä vuonna pari viettää 41-vuotishääpäivää. – Minulla ei ole täällä samanlaisia juuria kuin monilla muilla, mutta tämä on minulle tärkeä kotipaikka. – Täällä on paljon hyvää. Hän uskoo, ettei oppiminen pääty koskaan. Koulunkäynti maistui edelleen ja aktiivinen opiskelija osallistui mielellään koulun yhteisiin tehtäviin. Liiketoiminta myytiin vuonna 2014, mutta uteliaisuus ja halu oppia uutta eivät kadonneet mihinkään. Myös musiikki on kulkenut vahvasti mukana koko perheen elämässä. Samaan aikaan syntyi ajatus myyntityöstä. Kaikki kolme tytärtä ovat harrastaneet musiikkia tavoitteellisesti ja soittavat useita instrumentteja. Juhani kannusti minua lähtemään opiskelemaan, mikä johdatti minut kultaja jalometallialan erikoismyyjäksi. Kesä oli aivan mahtava. Osa oppilaista lähti kuitenkin kesken tunnin kotiin ja myöhemmin kouluneuvoston puheenjohtajana jouduin määräämään jälki-istunnon kaikille tunnilta poistuneille – myös itselleni. – Työskentelin maksamismääräysasioiden parissa sekä asiakaspalveluja kansliatehtävissä. Toipuminen oli pitkä ja sen jälkeen elämässä alkoi jälleen uusi vaihe. Pianon ääreen hän istahtaa yhä lähes päivittäin. Samaan aikaan rakennettiin myös perhe-elämää. Ihmismieli on edelleen hirveän kiehtova. Vuonna 2009 yritys sai Hyvän Tuulen Yritys -tunnustuksen ja vuotta myöhemmin yrittäjäpariskunta palkittiin valtakunnallisella Vuoden Matkahuoltoasiamies -tunnustuksella. Pääsimme nauttimaan Porvoosta, sen kulttuurista ja mukavista asiakkaista. Kirjoista erityisesti elämäkerrat kiinnostavat, mutta yksi aihe on kiehtonut Maaritia jo nuoruudesta lähtien. Hänelle elämän tärkeimmät onnistumiset löytyvät aivan muualta. – Sain kohdata ihania asiakkaita. Työelämään hän siirtyi nopeasti, mutta vuosien mittaan ura kulki monien erilaisten tehtävien kautta. Elämänsä motoksi Maarit on ottanut ajatuksen, joka kuvaa hyvin myös hänen omaa elämänpolkuaan. Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27
Nuoriso-ohjaajat Mari Ikäheimonen ja Satu Tikka olivat mukana toimintapäivillä ohjaajina. Muut olivat uusia, Anna sanoo. Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. Jokaisen ryhmän viimeiseen päivään kuuluu myös jotakin erityistä. Tuntuu hyvältä mennä kouluun, Varpu-Viliina kertoo. – Tunsin ennalta vain kolme kaveria. kesäkuuta yhteistyössä Pyhäjärven kaupungin nuorisoja liikuntapalveluiden, seurakunnan sekä 4H-yhdistyksen kanssa. – Tämä voi tuoda rohkeutta ja varmuutta uusien kavereiden kohtaamiseen, Mari jatkaa. – Kaikki on ollut kivaa, mutta ehkä korujen tekeminen oli parasta, VarpuViliina pohtii. – Moni vanhemmista on vielä kesäkuussa töissä. Kyseessä on jo kolmas kesä, kun päiväleiritoimintaa järjestetään Keskuskoululla. TOIMINTAPÄIVILLE OSALLISTUIVAT kuusivuotiaat ystävykset Varpu-Viliina Ikäheimonen Komu ja Anna Niiranen. Tällä kertaa ohjelmassa on pomppulinna ja kaupunkisotaa, Satu kertoo. TOIMINTAPÄIVIEN TARKOITUKSENA on tarjota lapsille mielekästä tekemistä kesälomalle ja samalla helpottaa perheiden arkea. Kun tytöiltä kysytään, aikovatko he osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna, vastaus tulee yhtä aikaa: – Joo! Toimintapäivistä kesäiloa lapsille Jenna Qvick Fakta Toimintapäivät järjestettiin 22.–26. – Osa lapsista on menossa vasta eskariin, eivätkä he välttämättä tunne vielä ketään, Satu kertoo. Ystävykset suunnittelevat osallistuvansa toimintapäiville myös ensivuonna. Täältä löytyy hyviä aktiviteetteja, kuten urheilukenttä ja iso liikuntasali, Satu kertoo. Nuoriso-ohjaajat Mari Ikäheimonen ja Satu Tikka kertovat, että palkitsevinta on nähdä lasten ilo. – Toimintapäivien jälkeen aiomme laittaa uima-altaan ja uida siellä paljon, Varpu-Viliina kertoo. – Minun mielestäni kivointa on ollut värittäminen ja korujen tekeminen, Anna kertoo. Toimintaan pääsi osallistumaan ikäryhmittäin. – Mukaan voidaan ottaa enintään 40 lasta. – Aina viimeisenä päivänä on jotain vähän jännittävämpää. Ei ole ollut yhtään sellaista vastarintaa, Mari kertoo. Viimeisen päivän ohjelmanumerot ovat usein myös lasten suosikkeja. Silloin Marko Pehkonen ehdotti, että toimintaa järjestettäisiin Keskuskoulun ympäristössä. – Muutama vuosi sitten oli tilanne, ettei meillä ollut leirikeskusta käytettävissä. – Parasta on, kun joku lapsi jännittää kauheasti, mutta uskaltaakin jäädä tänne ja päivän päätteeksi sanoo, että olikin ihan mukavaa, kertoo Satu. – Olen menossa ykkösluokalle syksyllä. – Minä menen eskariin, eikä jännitä yhtään, Anna lisää. 7 Viikon varrelta Perinteisten lasten kesäleirien sijaan toimintapäivät tarjosivat ohjelmaa kaikenikäisille, esikoululaisista yläasteelle siirtyviin nuoriin asti. KUN PERINTEISIÄ seurakunnan lastenleirejä ei voitu järjestää leirikeskuksessa, niiden tilalle kehitettiin toimintapäivät. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta tehdä tällaisia asioita kotona tai harrastaa samalla tavalla. Varpu-Viliina osallistui toimintapäiville myös viime kesänä. Tänä vuonna toimintapäivät päättyvät yhteiseen piknikiin. Toiminnasta vastasivat eri toimijoiden ohjaajat yhdessä nuorten kesätyöntekijöiden kanssa. Järjestäjät toivovat lasten saavan päivistä mukaansa onnistumisen kokemuksia, uusia ystäviä ja rohkeutta kohdata uusia ihmisiä. – Se menee vähän niin, että kaikista nuorimmat ovat hieman arkoja, vanhimpia ei enää samalla tavalla kiinnosta ja siinä välissä olevat ovat todella innokkaita, Satu naurahtaa. On mukavaa, että pystymme tarjoamaan tällaista toimintaa, Mari sanoo. Kesälomalla molemmat aikovat viettää aikaa veden äärellä. Ryhmät ovat täynnä keskiviikkona sekä torstaina. Maksuttomassa päiväleiritoiminnassa pääsee liikkumaan, askartelemaan, leikkimään ja tutustumaan uusiin kavereihin. Kun järjestäjiä on paljon, saadaan tarjolle hyvin monipuolista tekemistä, Mari kertoo. TOIMINTAPÄIVILLÄ PÄÄSEE kokeilemaan monenlaisia aktiviteetteja. Muina päivinä ryhmät ovat pienempiä, Mari kertoo. – Meillä on oma järvi, joten aion käydä siellä paljon uimassa, Anna sanoo. Anna ja Varpu-Viliina kertoivat korujen askartelun olevan yksi heidän lempipuuhistaan. – Kun viimeisen päivän touhut loppuvat, herkutellaan vielä vähän auringonpaisteessa vilttien päällä, Mari lisää. Varpu-Viliina menee syksyllä ensimmäiselle luokalle, kun taas Anna aloittaa esikoulun. Toimintapäivien lounaskin saa kehuja. Tyttöjen mukaan toimintapäivillä on ollut paljon mieluisaa tekemistä. – Pienet hymyt ja halit ovat sellaisia, joiden voimalla tätä jaksaa tehdä, Mari hymyilee. Järjestäjille palkitsevinta on nähdä lasten innostus ja ilo. Alkuviikosta mukana olivat eskariin ja ensimmäiselle luokalle siirtyvät lapset, keskiviikkona ja torstaina 2.–4.-luokkalaiset sekä perjantaina 5.–7.-luokkalaiset. – Eilen syötiin kanakastiketta ja perunaa, Anna kertoo. Varpu-Viliina tunsi toimintapäiviltä jo ennestään kaikki osallistujat, mutta Anna kertoo saaneensa myös uusia kavereita. – Lapset ovat lähteneet kaikkeen todella innokkaasti mukaan. – Eilen ohjelmassa oli esimerkiksi ulkoilua, temppurata, värityskuvien tekemistä ja korujen valmistamista. – Se oli kyllä tosi hyvää, Varpu-Viliina komppaa. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa ja erityisesti 2.–4.-luokkalaisten päivät ovat olleet suosittuja
NELJÄS TARINA käsitteli talvisodan syttymistä ja pyhäjärvisten miesten vaiheita rintamalla. Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Paavo Leskinen kertoi, mistä tapahtuma sai alkunsa. Talvisodassa kaatui 73 pyhäjärvistä ja noin 200 haavoittui. VIIMEINEN KERTOMUS käsitteli välirauhan aikaa ja valmistautumista jatkosotaan. Tarinassa mainittiin jääkärirykmentti 40:n 3. Reserviläisten vierellä Matti Hyvönen ja kertomusten kirjoittaja ja tilaisuuden juontaja Paavo Leskinen. Tilaisuuden päätteeksi OP Jokilaaksot tarjosi rinkelikahvit. Illan aikana kuultiin viisi Paavo Leskisen kirjoittamaa tarinaa, jotka kuljettivat kuulijat 1920-luvun Pyhäjärveltä talvisodan kautta jatkosodan kynnykselle. pataljoonasta, jossa palveli pyhäjärvisiä miehiä. PYHÄSALMEN RAUTATIEASEMALLA muistettiin 23. Jokaisen tarinan jälkeen Pyhäsalmen laulumiehet esittivät aikakauteen sopivan laulun. kello 15. He sotivat koko jatkosodan siviiliasuissa. Vuonna 1989 asemalle pystytetyn muistomerkin äärellä nähtiin aitoihin sodanaikaisiin varusteisiin pukeutuneita reserviläisiä. Mukana oli myös Riitta Laitinen AnnaLeena Järvisen äidin alkuperäisessä lottapuvussa, joka toi tilaisuuteen oman historiallisesti arvokkaan yksityiskohtansa. Tarinassa kerrottiin myös kansakouluista sekä Pyhäjärven elinkeinoista, joihin kuuluivat muun muassa sahatukin ja voin vienti. 8 Viikon varrelta He uskoivat palaavansa heinäntekoon. Yleisö nousi esityksen ajaksi seisomaan osoittaakseen kunnioitustaan veteraaneille. Samalta asemalta samana päivänä lähti kesäkuussa 1941 junalla kohti sotaa noin 2 500 miestä, joista kolmasosa oli pyhäjärvisiä. Riitta Laitisen (vas.) yllä nähtiin alkuperäinen sodanaikainen lottapuku. Taisteluiden kuvailtiin olleen vaikeita ja sekavia. Euroopan kiristynyt tilanne näkyi myös Suomessa ja reserviläisille alettiin jakaa ylimääräisiin kertausharjoituksiin kutsuvia käskykortteja. Sain ajatukselle vihreää valoa, Paavo kertoo. Heidän kerrottiin ehtineen viime hetkellä estää vihollisen etenemisen Rovaniemen kautta Tornioon. KOLMAS TARINA siirtyi vuoteen 1939, jolloin sodan uhka saapui Suomeen Neuvostoliiton esitettyä aluevaatimuksia. – Esitin toimikunnan kokouksessa viime talvena ajatuksen, että kesällä järjestettäisiin tilaisuus, jossa muistettaisiin ja kunnioitettaisiin pyhäjärvisen sotasukupolven muistoa. Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. Radio Sandels välitti tapahtumasta suoraa lähetystä. Käskykortteja jaettiin usein öisin, jotta kutsun saaneet eivät lähtisi pakoon. Laulut oli valittu tukemaan tarinoiden kuvaamia aikakausia. Reserviläiset Pekka Hyvönen, Keijo Niemi, Aleksi Hyvönen ja Aleksi Kuukasjärvi olivat mukana perinnetuokiossa aidoissa sodanaikaisissa varusteissa. TaisteluvalmiSamalta asemalta lähti tuhansia miehiä sotaan Tapahtumasta tulee uusintalähetys Radio Sandelsin taajuudelta perjantaina 3.7. Mukaan kehotettiin ottamaan omat viltit ja polkupyörät, sillä tarkoituksena oli perustaa polkupyöräpataljoona. kesäkuuta sodan ajan sukupolvea. Nykyisin hiljentyneet kylät, kuten Hiidenkylä ja Jokikylä, olivat tuolloin elinvoimaisia ja kunnan keskus sijaitsi Kirkonkylällä. Tiistai-iltana Pyhäsalmen rautatieasemalla kunnioitettiin sodan ajan sukupolven muistoa perinnetuokiossa. Pyhäjärveltä kertausharjoituksiin lähti arviolta 500–600 miestä. Perinnetuokio järjestettiin jatkosotaan lähdön 85-vuotismuistoksi. Jenna Qvick Perinnetuokioon osallistujalla oli mukana kuva isästään lähdössä sotaan. Vaikeista ajoista huolimatta urheiluseuratoiminta vilkastui ja yhteiskunta alkoi vähitellen siirtyä autojen aikakauteen. Kertomuksessa nostettiin esille vuonna 1921 perustettu suojeluskunta, Lotta Svärd -toiminnan alku sekä vuonna 1924 valmistunut Ylivieskaan johtava rautatie, joka toi paikkakunnalle uusia mahdollisuuksia. TAPAHTUMAN JÄRJESTIVÄT Tammenlehvän Pyhäjärven perinneyhteisön perinnetoimikunta, Pyhäjärven reserviläisja eläkeläisyhdistykset, Pyhäsalmen Laulumiehet, Pyhäjärvi-Seura, SPR:n Pyhäjärven osasto. lokakuuta 1939. Se muistutti myös lottien merkittävästä roolista sotavuosina. Miehet ilmoittautuivat suojeluskuntatalolle ja nousivat junaan 14. Musiikista vastasivat Pyhäsalmen laulumiehet, jotka esittivät muun muassa kappaleet Tämä taivas, tämä maa sekä Finlandia. Kertomuksessa nostettiin esille muun muassa Polkupyöräpataljoona 7:n toiminta sekä jääkärirykmentti 40:n täydennysjoukot, jotka osallistuivat useisiin taisteluihin talvisodan aikana. Sotaan lähetettiin miesten lisäksi myös hevosia. Arjen kulkuvälineinä toimivat hevoset, sukset ja omat jalat. TOINEN TARINA keskittyi sotasukupolven nuoruusvuosiin 1930-luvulla. Vuoden 1929 pörssiromahduksen vaikutukset näkyivät myös Suomessa työttömyytenä ja taloudellisina vaikeuksina. Pula-aikana maanteillä vaelsi miesjoukkoja ja töitä kutsuttiin ”roinatöiksi”, sillä palkka maksettiin usein ruisjauhoina ja suolakaloina. ENSIMMÄISESSÄ KERTOMUKSESSA kuvattiin 1920-luvun Pyhäjärveä, jossa asui noin 7 000 ihmistä. Ollintien maisema muuttui, kun sen varrelle rakennettiin toinen toistaan näyttävämpiä kauppoja, kahviloita ja matkustajakoteja. Tilaisuus päättyi Juha Vartiaisen esittämään Veteraanin iltahuutoon. Moni ymmärsi jo tuolloin, ettei kyse ollut tavallisista harjoituksista. Tekstejä lukivat Paavon lisäksi Pauli Pesonen ja Matti Hyvönen
Pyhäjärven Sanomien arkisto, 1989 Pyhäjärven Sanomien arkisto, 1989 Sotiin lähteneiden muistokivi paljastettiin juhlavasti itsenäisyyspäivänä 1989. Kivi pystytetty 6.12.1989 talvija jatkosotaan vv. 9 Ihan pihalla Pyhäjärven Sanomien Ihan pihalla -juttusarjassa toimitus lähti Perinnetuokion myötä tutkimaan tarinaa asemalla sijaitsevan muistomerkin takaa. Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. päivänä 1941 Pyhäjärvelle saapui miehiä myös Keiteleeltä, Pihtiputaalta, Pielavedeltä ja Viitasaarelta. Lisää kuvia verkossa! Lue Paavon kertomukset kokonaisuudessaan verkosta: Perinnetuokioon osallistujalla oli mukana kuva isästään lähdössä sotaan. Kun ihmiset vaikenevat, niin kivet puhuvat – sotainvalidin ideasta syntyi muistomerkki Sonja Röytiö utta harjoiteltiin muun muassa Vesaperän ja Junttikylän metsissä. Muistokiven idean isäksi artikkelissa tituleerattiin opettaja Oke Kumpulaista, sotaan itsekin osallistunutta sotainvalidia. Oma arvioni on noin 2000 miestä ja naista sotilaina ja lottina sotatoimialueella. – Siitä kuinka monta pyhäjärvistä sodissamme oli puolustamassa itsenäisyyttämme, en ole löytänyt tarkka lukua. – Harrastuksenani on pyhäjärvisten miesten sodan ajan historian tallentaminen ja heidän kunniakkaan perinteensä vaaliminen. Kirja kertoo pyhäjärvisen pataljoonan JP 6 taisteluista heinäkuusta 1941 helmikuulle 1942 Ilomantsista Äänisen rantaan Kontupohjaan, aina Stalinin kanavalle Poventsaan saakka. Toinen suuri joukkojen lähtöpäivä on ollut 23. Pyhäjärven Sanomissa uutisoitiin joulukuussa 1989 itsenäisyyspäivän juhlallisesta tilaisuudesta, jossa muistokivi paljastettiin. PYHÄSALMEN RAUTATIEASEMALLA on seissyt jo yli 36 vuoden ajan sotiin lähteneiden muistokivi, joka tänä päivänä tunnetaan myös nimellä Suuntaurat. Muutamaa päivää myöhemmin, 23. kesäkuuta 1941, jolloin liki tuhat pyhäjärvistä on noussut Pyhäsalmen asemalta junaan – se joukko-osasto oli edellä mainittu JP 6. päivä vuonna 1939 liki 500 miestä. Muistokiven idean isänä toimi opettaja ja sotainvalidi Oke Kumpulainen. Paikaksi lienee valikoitunut Pyhäsalmen asema, sillä junilla siihen aikaan on matkustettu paikkakunnille, jonne sotilaan saama käskykortti on määrännyt miehen ilmoittautuvan. Pyhäsalmen kaivos lahjoitti hankkeeseen malmikiven sekä siihen kiinnitettävän kuparilaatan, jonka taiteilija Jouko Mielonen saattoi lopulliseen muotoonsa. Sotiin lähteneiden muistokivi, joka tänä päivänä tunnetaan nimellä Suuntaurat, paljastettiin itsenäisyyspäivänä 1989. Muistokiven paljastusta seuraamaan oli saapunut runsaasti yleisöä sotilasvartion, airuitten ja lippuvartioiden kanssa, tilaisuuden musiikista vastasi Raahen Sotilaspiirin reserviläissoittokunta. – Olin jo aikaisemmin miettinyt, miksi miellä Pyhäjärvellä ei ole sotiin lähteneiden muistomerkkiä, kuten on useilla muilla paikkakunnilla. Muistomerkistä internetiä kahlaamalla löytyy kuitenkin varsin vähän tietoa, kuten kenen ajatuksesta patsas sai alkunsa ja kenen kädenjälkeä se on. Kesäkuun 21. – Suuntaura sanana on myös pyhäjärvisen kirjailija Jaakko Pelkosen 1978 kirjoittaman omakustanteisen kirjan nimessä. Leskinen tietää kertoa, että ennen talvisotaa on Pyhäsalmen asemalta noussut junaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin lokakuun 14. kello 15. Hän toimi oppaana ja matkanjohtajana useilla matkoilla Venäjän taistelupaikoille, jonne kuljettiin täysin linjaautoin. kesäkuuta, koitti lähtö rintamalle. Sitä en tiedä, Tammenlehvän Pyhäjärven perinneyhteisön puheenjohtaja Paavo Leskinen kertoo. PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN verkkosivuilla Jorma Tulkun kokoamassa Pyhäsalmen patsaat ja muistomerkit -esitteessä kerrotaan, että muistokivessä on porakoneen tekemät urat. Pyhäjärvisiä kaatui jatkosodassa lähes 200 ja haavoittui noin 600. Tästä lie syntynyt myös myöhemmin patsaan Suuntaurat-nimi. Leskinen on vuosien saatossa taltioinut pyhäjärvistä sotahistoriaa ja tuonut sitä monin tavoin esiin, kuten viimeksi asemalla järjestetyssä Perinnetuokiossa. 1941– 1945 tältä asemalta lähteneiden maanpuolustajien kunniaksi ja muistoksi tuleville sukupolville”. “Heinän tekoon he uskoivat palaavansa, mutta minne ovat menossa. Kaatuneet palasivat kotipaikkakunnalleen junien viimeisissä vaunuissa – saman aseman kautta, jolta he olivat lähteneet sotaan. Kiven kuparilaattaa koristaa aurinko, sekä teksti ”Kun ihmiset vaikenevat niin kivet puhuvat. Taisteluosasto merkitsee maastoon suuntauran, jota myöten lähetit ja täydennykset osaavat käskettyihin yksiköihin. – Suuntaura on, kuten Jorma Tulkku kertoo, sotilasosaston käyttämä reitti etenemiseen. Samalta asemalta lähti tuhansia miehiä sotaan Tapahtumasta tulee uusintalähetys Radio Sandelsin taajuudelta perjantaina 3.7. 1939–1940 ja vv. Kesäkuun puolivälissä jaettiin jälleen käskykortit ja pyhäjärvisistä sekä evakkoon tulleista miehistä muodostettiin jääkäripataljoona 6. – Se on selvä, että kivi on pystytetty pyhäjärvisten sotilaiden muistoa kunnioittamaan. Muistokiven paikan valintaa kuvattiin mitä sopivimmaksi, sillä juuri samaiselta asemalta lähti miehiä kesällä 1939 linnoitustöihin Karjalan kannakselle sekä talvija jatkosotaan sotilaita Pyhäjärveltä, Keiteleeltä, Pihtiputaalta, Kannonkoskelta ja Viitasaarelta. Sitä he eivät tienneet.” Tarinassa muistutettiin myös sodan raskaasta hinnasta. Leskisen arvion mukaan jatkosotaan osallistui 2 500 pyhäjärvistä. Niinpä vuoden 1989 toukokuussa Oke Kumpulainen, Juho Ruotsalainen, Antti Komu, Lauri Pylväs, Kalle Kouvalainen ja Aarre Hirvi kokoontuivat kunnanvirastolle laatimaan pöytäkirjaa hankkeen toteuttamiseksi. Näin oli aika ryhtyä tuumasta toimeen, hän tuolloin kertoi. Lotat valmistivat ruokaa Mustaparran rannassa. Onko se ollut muistomerkin alkuperäinen nimi vaiko vasta nyt Pyhäjärven kaupungin sen matkailusivuille luoma nimi muistomerkistä. Vuosien 2010–2013 aikana Paavo kertoo käyneensä kaikilla merkittävillä pyhäjärvisten miesten taistelupaikoilla Venäjällä
Rantakoivu s. On helppo ajatella, että merkittävät asiat tapahtuvat vain suurten mullistusten kautta. (Apostolien päivä) klo 10.00 messu Pyhän Ristin kirkossa. ELIA SAI hiljaisuudessa uuden tehtävän. Hänen elämänsä ei päättynyt epätoivoon. Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi suljettu kesätauon ajan. Juuri siellä, väsymyksen keskellä, tapahtuu jotain merkittävää. huon. Elämme keskellä jatkuvaa uutisvirtaa, mielipiteitä ja ääntä. Pieni rukoushuone kantaa suuren raamatullisen hahmon nimeä – miehen, joka eli aikana, jolloin usko horjui ja tulevaisuus näytti epävarmalta. ja Hilja Marjatta Jaatinen 79 v. Lämmin kiitos osanotoista. Sunnuntai 12.7. päivä ortodoksisessa kirkossa muistetaan profeetta Eliaa. EHKÄ JUURI siksi hiljainen tuuli on vahvempi kuin myrsky. Voimakkaat kannanotot ja nopeat reaktiot hallitsevat keskustelua. Perjantai 10.7. PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. Se lupaa kuitenkin, että uupumuksenkin keskellä voi löytyä uusi suunta. Ylistysja rukousilta klo 18, ruk.huon. Hän kohtasi vastustusta ja uhkaa, ja lopulta hän pakeni erämaahan uupuneena ja toivonsa menettäneenä. Sunnuntai 5.7. Muistotilaisuus omaisten ja kutsuttujen kesken. Siinä Jumala on. Mutta Raamattu sanoo, ettei Herra ollut niissä. PYHÄSALMEN PROFEETTA Elian pyhäkkö on muistutus siitä, että myös meidän keskellämme on paikkoja, joissa voi pysähtyä. 10 Seurakunnat Seurakuntatiedot Sunnuntain Sana Avioliittoon vihitty: Jouna Jakim Knuutinen ja Anniina Elisabet Knuutinen (mol. klo 11.00 – 19.00 seurakunta mukana Kihutorilla. Ei myrskyssä, vaan hiljaisuudessa. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 sanajumalanpalvelus Makasiinitorilla. Rakkaudella muistaen Jenny Irma Ville perheineen Arja Minna, Aki ja Paavo sukulaiset ja ystävät Siunaus Pyhän Ristin kirkossa la 18.7.2026 klo 14.00. Elia kokee voimakkaan tuulen, maanjäristyksen ja tulen. KERTOMUS PUHUTTELEE myös meidän aikaamme. 15.1.1938 Pyhäjärvi k. Jumala hiljaisessa tuulessa pastori Otto Laukkarinen Kuopion ortodoksinen seurakunta Jaana Koski Rakkaamme Heino VÄÄTTI s. Jumalan kohtaaminen ei vienyt häntä pois maailmasta, vaan palautti hänet siihen uudella voimalla. Lauantai 11.7. Elian kertomus ei lupaa, että elämä olisi helppoa. Pyhäsalmessa, Vesitornintiellä sijaitsevassa profeetta Elian rukoushuoneessa vietetään tuolloin temppelijuhlaa. (7. Lasten leiripäivä Mäntyniemessä klo 10-20 Kynkänniemi 7, Hynyn kylä ilm. Kiittäen ja kaivaten Sirpa ja Markku Seppo ja Kirsti lapsenlapset ja lapsenlastenlapset sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 13.6.2026 läheisten läsnä ollessa. 0503094264, 0504052680 SU 5.7. Kesäinen järvimaisema, tuulen liike puissa ja veden pinnan liike voivat johdattaa samaan oivallukseen kuin Elian kokemus vuorella: Jumala ei ole kaukana. Kiitokset kaikille Marjattaa hoitaneille. TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUHELINHARTAUS 020 6582 698 Väinö Viikilä HEINÄKUUN 20. Rukousilta klo 18, ruk. 10.5.1923 Pyhäjärvi k. Kiuruveden srk) Hautaan siunattu: Leo Pekka Aittokoski 80 v. LA 4.7. Hänet lähetettiin takaisin arkeen, jatkamaan tehtäväänsä. 14.5.2026 Pyhäjärvi Kun ilta saapuu ja voimat vähenee, on hyvä hiljaa nukahtaa, matkata kohti parempaa. Kiitä Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. Hän oli rohkea ja tulisieluinen profeetta, joka puolusti uskoa silloinkin, kun monet olivat luopuneet siitä. Hiljainen hetki rukouksessa tai luonnon äärellä voi avata näkökulmaa enemmän kuin äänekäs väittely. 19.5.2026 Pyhäjärvi Jumala on rakkaus. Ehtoollistilaisuus klo 11 TI 7.7. “Nyt riittää”, hän huokasi. klo 9.00 – 18.00 seurakunta mukana Kihutorilla. Joskus suurin muutos alkaa siitä, että pysähdymme kuuntelemaan. 1.7m. ELIAN ELÄMÄSTÄ kerrotaan Vanhassa testamentissa (1. Kun. 17– 19). 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-ke klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA Rakkaamme Marjatta KÄRKKÄINEN o.s. Se voi olla hiljaista, lähes huomaamatonta – mutta silti todellista. Elian kokemus muistuttaa toisenlaisesta tavasta: Jumalan työ ei aina näy näyttävästi. TO 2.7. Lopulta kuuluu “hiljainen tuulen humina”. Vanhimmisto klo 18 PE 3.7
Opetusta oli noin 71 tuntia opiston piirissä. Viime kesän tauon jälkeen näytelmäksi valikoitui tällä kertaa Eero ja Ulla Schroderuksen käsikirjoittama komedia Käärmeöljyn kauppias. Ennakkovarauksia ensi-iltaan tehtiin nelisenkymmentä ja katsomoon mahtuu 250. KesäHeinän teatterivastaava Eveliina Happonen oli ensi-illassa muun muassa liikennettä ohjaamassa ja makkaraa myymässä. TEATTERI KESÄHEINÄLLÄ on Pyhäjärvellä pitkät perinteet. Esiintymiskokemusta Otsolla on jo Tanssiopisto Uusikuun kautta, joten lavalle nouseminen ei jännittänyt lainkaan. Muutamia yhteisiä harjoituksia oli myös tuntien ulkopuolella ja vuorosanoja kukin hioi omalla ajallaan. AMKtutkinnosta valmistui 437 ja YAMK-tutkinnosta 137 opiskelijaa. – Liikenteenohjauksessa on yleensä koululuokka, urheilujoukkue tai muu, mutta he eivät tänään päässeet. kesäkuuta. Perinnepihan luona sijaitseva katsomo valmistui vuonna 2003 Kädenlyönti-näytelmää varten. Ruohonleikkaamista ja markkinointia ostetaan. – Jännittää vähän muitten puolesta, Otso tuumasi. 11 Kulttuuri Teatteri KesäHeinän kausi käynnistyi torstaina 25. Muu tehdään talkoilla. Mukana on myös joukko talkoolaisia. Äänentoistosta vastasi Ahti Pasanen, joka on aiemminkin ollut teatterissa mukana, mutta näyttelijän roolissa. TEATTERIELÄMYKSEN AIKAANSAAMISEKSI tarvitaan muidenkin kuin käsikirjoittajien, näyttelijöiden ja ohjaajan panosta. – Ite Otso pyysi, että hän haluaisi tänä vuonna lähteä mukaan, Laura kertoi. Muissa rooleissa lavalla nähtiin Janne Kumpulainen, Pasi Lapinkoski, Maarit Leväpelto, Veera Pesonen, Tiina Kumpulainen, Satu Karppinen, Hilja Aulakoski, Eero Humaloja, Hanne Kekkonen, Asta Haapapuro, Niko Isoniemi ja Sara Pönkkö. Sen jälkeen katsomossa on nähty monenmoista näytelmää. On siinä aika monta palasta, ennen kuin se on tässä, Eveliina kuvaili. Teatterielämyksiä katsojille talkoilemassa CENTRIASTA VALMISTUIVAT pyhäjärviset Anni-Erika Pesonen sosiaalialan sosionomi (AMK), sosiaaliala sekä Paula Maarit Laukkanen yhteisöpedagogi (ylempi AMK), kasvatustyö ja johtaminen. Kotiharjoituksissa avusti pikkuveli Saku, joka luki muiden vuorosanoja. Tässä on herkullisia kohtauksia, kun saadaan kaikki menemään nappiin, Pirjo sanoi. Nuorimpana näyttelijänä lavalle astui heinäkuussa kymmenen vuotta täyttävä Otso Kyllönen, joka innostui teatteriharrastuksesta äitinsä Laura Kyllösen vanavedessä. Ohjauksesta vastasi Erja Jokinen Iisalmesta. – Kun näytteli, tarvitsi tietää vain oma rooli ja edelliset isot, mutta tässähän täytyy tietää koko ajan mitä tämä porukka tekee – kartalla pitää olla. Käärmeöljyn kauppiaan esitykset pyörivät Kihuviikon sunnuntaihin saakka. Teatterin toiminnassa kymmenisen vuotta mukana ollut Pirjo Syrjä oli ensimmäistä kertaa kuiskaajan tehtävässä. Huumoria, romantiikkaa ja toimintaakin näytelmään mahtuu. ONNITTELUT VALMISTUNEILLE! Pyhäjärvisiä valmistui Centria-ammattikorkeakoulusta U nsp l a sh Centria-ammattikorkeakoulusta valmistui kevätlukukaudella 574 opiskelijaa. Teatteri Kesä-Heinää pyörittää Pyhäjärven Nuorisoseuran ja kyläyhdistys Pyhäjärven Kolmikannan hallitusten toimijoista koostuva johtoryhmä. – Pari viimeistä näytöstä on yleensä ihan turvoksissa, ei penkit riitä, johtoryhmän sihteeri Kati Junttila arvaili. KÄÄRMEÖLJYN KAUPPIAAN hahmokaarti tarjosi mahdollisuuden teatteriharrastukseen neljälletoista näyttelemisestä kiinnostuneelle. Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. Omat 50–60 repliikkiä ovat Otsolla hallussa ensi-iltaa varten ahkeran harjoittelun ansioista. Näytelmää harjoiteltiin Jokilatvan opiston kurssilla. Näytelmässä kriisikunnaksi ajautumassa olevassa Vasikkavirran kunnassa tartutaan konsulttien visioon kunnasta maailmanluokan Hollywoodkeskuksena, kuin viimeiseen oljenkorteen. Valmistuneita Jaana Koski Kumarrusten ja loppuaplodien paikka. Käsikirjoituksen tekijöille menee osa lipputuloista
Konserttia tukee Pyhäjärvi-Säätiö sekä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto. Kuva esityksestä “Vedenkaltaiset” Ravelin septettoon. KONSERTTIA VARTEN pyhäjärvinen taidemaalari Sirpa Lehtikangas on tehnyt kolme nimikkomaalausta Ravelin, Stravinskyn ja Jääskelän musiikin inspiroimana. KIITÄMME KAIKKIA Virkkulan avoimien ovien päivään osallistuneita! Virkkulassa on tilavat ja toimivat yhteiset tilat, kuten saunaosasto, olohuonemainen oleskelutila ja puutarha-alue. kesäkuuta vietettiin Virkkulassa avoimien ovien päivää. Sirpa Lehtikangas Art tuottaa konserttiin abstraktien maalausten taidenäyttelyn. Kävijöitä oli reilut viisikymmentä. 12 Lukijat Taiteiden resonanssia Kolme taiteenlajia – musiikki, tanssija kuvataide – kohtaavat torstaina 9. Lukijan kuva Perjantaina 12. Toimitus Vieraskynä Virkkula avoimet ovet -toimikunnan puolesta, Lasse Hyny Vesa Pulkkinen Pirjo Kulju Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. JÄÄSKELÄN SÄVELTÄMÄN Il Joue -jousikvarteton jälkeen konsertin päättää Ravelin Septetto harpulle, huilulle, klarinetille sekä jousikvartetolle, jonka harppuosuuden tulee soittamaan pianolla Pia-Susanna Rautakoski. Kävijät pääsivät tutustumaan pohjaratkaisultaan toimivaan yksiöön. Perillä huomasimme, että puupöytä ja penkit oli heitetty alas pusikkoon, Pirjo Kulju kertoo. He esittävät konsertin alkuun Ravelin Jousikvarteton F-duuri. Kuvataidetta nähdään myös tanssioppilaiden Ruotoistenmäen ohjauksessa maalaamissa suurissa silkkihuiveissa, jotka ovat osana ryhmän esitystä. Ihmetyttää tuollainen ilkivalta! Pirjo Kulju otti kuvan pusikkoon heitetyistä penkeistä ja pöydästä Ruotasen lintutornilla. Yhteisissä tiloissa järjestetään yhdessä suunniteltua ohjattua toimintaa. Stravinskyn Apollon Muusat -baletin Apollon variaatio -osaan tulevat mukaan musisoimaan huilisti Anniina Kontkanen ja klarinetisti Katri Porkka. Kaikissa asunnoissa on viihtyisä järvelle päin avautuva lasitettu parveke. Ruotoistenmäen ryhmäkoreografian ”Vedenkaltaiset” Ravelin Septettoon esiintyjinä ovat nuoret tanssioppilaat Minttu Lapinkoski, Elli Ruotoistenmäki, Adeliina Tenhunen ja Emmiina Tenhunen. AAMU VALKENI sateisena, mutta iltapäivällä sade lakkasi ja ovien auetessa kahvin ja pullan ohessa päästiin tutustumaan myös monipuoliseen piha-alueeseen. Penkit nostettiin pusikosta paikoilleen, mutta pöytä oli niin rikkoutunut, että se jätettiin niille sijoilleen. kesäkuuta Ruotasen lintutornilla vierailevia odotti ikävä yllätys. Osasimme kuitenkin perille, koska olimme aiemmin käyneet siellä. MAANANTAINA 22. Lukijalta Vieraskynä Taiteiden resonanssia -tiimi: Janne Jääskelä, Suvi Ruotoistenmäki ja Sirpa Lehtikangas Suvi Ruotoistenmäki Avoimet ovet Virkkulassa Ilkivaltaa lintutornilla Ruotasen lintutornin opasteet, penkit ja pöytä oli heitelty metsään. Maalauksista voi aistia harppujen heleää sointia, slaavilaista melankoliaa ja herkkien sävyjen harmonia. heinäkuuta Pyhäjärven Pyhän Ristin kirkossa Taiteiden resonanssia -konsertissa. Jousikvartetin muodostavat viulistit Janne Jääskelä ja Onni Toikka, alttoviulisti Heikki Vilpponen sekä sellisti Tatu Ahola. KONSERTIN TOTEUTTAA ja tuottaa Jokilaaksojen orkesterija kamarimusiikkiyhdistys (JOKa) yhteistyössä Pyhäjärven kulttuuripalvelujen ja Pyhäjärven seurakunnan kanssa. – Ihmettelimme jo mennessä, että mihin opasteet olivat hävinneet polun risteyksistä. Paikalla oli myös viikoittaisen kerhon järjestäjä kertomassa monipuolisesta yhteisestä toiminnasta. Tanssioppilaat vasemmalta Elli Ruotoistenmäki, Minttu Lapinkoski, Emmiina Tenhunen ja Adeliina Tenhunen. KONSERTISSA KUULLAAN kamarimusiikkia säveltäjiltä Maurice Ravel, Igor Stravinsky ja Janne Jääskelä. Suvi Ruotoistenmäen valmistaman soolokoreografian ”Apollon variaatio Valon matka” Stravinskyn musiikkiin tanssii Adeliina Tenhunen. Vilkasta keskustelua käytiin Pyhäjärven kaupungin, Rillankiven ja Pohteen edustajien kanssa asuinympäristön harrastusmahdollisuuksista tarjolla oleviin hoivapalveluihin. – Palatessa löysimme opasteet polun varrelta ja laitoimme ne opastamaan oikeaan suuntaan
Puttaa Emil 16,33 m 2. Vieraana perjantain ottelussa näyttäytyi kahdeksan joukkueen sarjassa toisena majaillut Perhon Kiri. Pikkarainen Seela 9,15 m Tytöt 11 vuotta juoksu 100 m 1. Aulakoski Anna 16,33 Pojat 13 vuotta keihäs 1. Ahola Milja 10,05 m 2. Ruotanen Ida 10,68 3. Halonen Saku 11,07 m Pojat 11 vuotta juoksu 100 m 1. Tytöt 3 vuotta pallonheitto 1. Pennanen Selina 5,09 m 3. Syyskorpi Kiia 14,79 Kilometrikisa 1.5.2026–30.9.2026 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 30.6. Vestling-Våg Isabella 13,09 Pojat 7 vuotta pallonheitto 1. Paavola Sebastian 15,44 m Pojat 13 vuotta juoksu 100 m 1. Syyskorpi Aino 14,28 2. Kuntasarjassa on mukana 274 joukkuetta. kesäkuuta 84 yleisurheilijaan. Tenhunen Eevi 7,91 m 3. Kuntasarjaan pyhäjärvisten kilometrejä kartuttaa kaikkiaan 148 pyöräilijää. Syyskorpi Aino 11,74 m Tytöt 13 vuotta juoksu 100 m 1. Syyskorpi Kiia 13,77 m Tytöt 15 vuotta juoksu 100 m 1. 13 Liikkeellä Urheilutuloksia NAISET SAIVAT vieraita rannikolta, keiden vieraana Pohittaret olivat kertaalleen käyneet tällä kaudella. Ylikotila Aili 16,72 3. TOISELLA JAKSOLLA PattU pisti homman pitkälti pakettiin jo ensimmäisellä sisävuorollaan; tasoittavalla PattU pyöritteli Pohdin naisia ulkokentällä pitkän kaavan mukaan ja vuoroparin päättyessä tulostaululla komeili jo lukemat 0-9. Autio Rianna 11,72 2. Pohdin ulkopeli antoi mahdollisuudet voittoon, mutta sisäpeli puolestaan vei ne. Lajeina oli tällä kertaa juoksun lisäksi pallonheittoa, turbokeihästä ja keihäänheittoa. Paavola Saga 8,45 m 2. Ryynänen Reino 3,45 m 2. Ylikangas Aleksi 14,10 m 3. Kananen Nooa 10,16 2. Pennanen Samuel 10,43 3. Majava Milja 10,67 2. Laitila Eemil 13,80 m Pojat 7 vuotta juoksu 60 m 1. Hölttä Jiri 10,81 Tytöt 11 vuotta keihäs 1. Miehistä ottelussa parhaina palkittiin Leevi Tikka ja Emil Tenhunen. Toimitus Pyhäjärven Sanomien arkisto, Taru Kyllönen Lisää tuloksia verkossa! Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. Ensimmäisellä jaksolla 1-3 kavennuksen löi Luukas Kinnunen ja toisella jaksolla Pohdin ainokaisen löi Pekka Tikanmäki. Aulakoski Anna 14,50 m 2. Komu Viola 5,39 m 2. Puttaa Arte 8,34 m 2. PATTIJOEN LYÖNTIPELI oli jälleen kryptoniittia Pohdin naisille. Rämö Eetu 6,51 m Tytöt 7 vuotta pallonheitto 1. Niemelä Anna 12,10 m 2. Laitila Helmiina 7,46 m Tytöt 9 vuotta juoksu 60 m 1. Pohdin paras sisävuoro jaksoon osui ensimmäiseen vuoropariin, kun tasoittavan sisävuoron jälkeen Pohti johti jaksoa numeroin 4-2. Pohdin tuskaillessa mailan varressa Kiri vei pisteet numeroin 0-2 (1-3, 1-6). Pikkarainen Seela 17,04 Pojat 11 vuotta keihäs 1. MOLEMMILLA JAKSOILLA Pohdin juoksutilin avaaminen jäi neljänteen vuoropariin. Ottelun ensimmäisellä jaksolla vieraat tekivät jokaisella neljällä sisävuorollaan vähintään kaksi juoksua, vaikka PattU oli saapunut pelaamaan vain yhdeksällä pelaajalla ja ilman pelinjohtajaa. Vestling-Våg Isabella 7,90 m Tytöt 7 vuotta juoksu 60 m 1. MIEHET PUOLESTAAN pelasivat kauden toisen kotiottelunsa. Virtanen Johannes 19,04 Tytöt 13 vuotta keihäs 1. Niskanen Neela 1,79 m Pojat 3 vuotta pallonheitto 1. Tämä tekee 16,2213 kilometriä asukasta kohden. Ruotanen Emil 7,20 m 3. Hölttä Jare 18,05 m 2. Rökman Seeti 2,10 m Tytöt 5 vuotta pallonheitto 1. Puttaa Emil 17,88 2. Rasila Ossi 11,19 m 3. Laitila Emeliina 2,18 m 3. Sebastian Paavola 15,87 Tytöt 15 vuotta keihäs 1. Hölttä Jare 11,50 3. Tasaisissa otteluissa Pohdin joukkueet joutuivat kuitenkin jäämään ilman sarjapisteitä. Pyhäkäspyöräilylegenda, 87-vuotias ”Ketterä mummo” ajeli jo tonnin täyteen, vaikka kisa ei ole edes puolessa välissä! –Jarmo Niemi Pyhäjärvi jatkaa kolmannella sijalla polkemista Kilometrikisan kuntasarjassa 75867,0 kilometrin yhteistuloksella. Pennanen Samuel 9,59 m Pojat 9 vuotta juoksu 60 m 1. Kananen Nooa 12,05 m 2. Rasila Ossi 17,93 3. kello 12.37. Pohdin ulkopeli kuitenkin oli hyvää, sillä sarjakakkonen Perho tuskaili itsekin useassa sisävuorossaan tilanteiden puutteiden kanssa. Rasila Isla 10,96 m 3. Ruotsalainen Max 11,45 m 3. Ikäreissä 84 kisaajaa Pohdin viikkokisojen osallistujamäärä kasvoi tiistaina 23. Rämö Lenni 11,06 2. Qvick Olavi 2,49 m 3. Ruotanen Ida 8,65 m 3. Lisäjuoksuja vieraat eivät enää jaksolla tehneet, mutta ei ollut tarvettakaan Pohti onnistui jäljellä olevillaan sisävuoroillaan juoksunteossa vain neljään otteeseen, joten täysi pistepotti lähti torstaina Raaheen. Rankinen Vilja 4,96m Pojat 5 vuotta pallonheitto 1. Viikko 27 Pohdin pesisjoukkueilla pisteettömät kotipelit Jaan a Kosk i Vieraskynä, Pekka Tikanmäki Pyhäjärven pesäpallokentällä saatiin viime viikolla nauttia aikuisten peleistä peräkkäisinä päivinä, kun ensin torstaina naiset eli Pohittaret kohtasivat Hurskaalan kentällä Pattijoen Urheilijat ja perään perjantaina Pohdin miehet puolestaan isännöivät Perhon Kiriä. Paananen Helmi 15,97 2. Laitila Helmiina 10,82 Pojat 9 vuotta turbokeihäs 1. Tenhunen Eevi 13,00 3. Laitila Eemil 11,63 Tytöt 9 vuotta turbokeihäs 1. Pohittarista palkittiin ykkösellä Matleena Tammela ja kakkosella Iina Hakkarainen. Toisen vuoroparin jälkeen tilanne oli vielä tasan 5-5, mutta vieraat painelivat lopulta jaksovoittoon. Raahessa pelatun ottelun tapaan, PattU vei myös Pyhäjärvellä pisteet suoraan 0-2 voitolla (7-10, 4-9). Paavola Safina 2,65 m 2
Jutut, juttuvinkit: toimitus@pyhajarvensanomat. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin. Ota yhteyttä! Ota yhteyttä! Asiakaspalvelun puhelin: 040 772 0231 , arkisin klo 9-13 Toimisto on avoinna käyntiasiakkaille: Keskiviikosta perjantaihin klo 9-13 pyhajarvensanomat.fi Sähköpostilla: Ilmoitusasiat, mainokset: ilmoitukset@pyhajarvensanomat. Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. 14 Ilmoitukset Journalistin ohje 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Laskutus, tilausasiat: laskutus@pyhajarvensanomat
Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. 249,00 Tallentava digiboxi HD-lähetyksiin 55,00 Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Googlesta Lasermerkkaukset puu/nahka/metalli *lahjat/muistamiset/liikelahjat ym.. paikkakunnat Liisa Seppälä, lakiassistentti p. ks. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. 010 257 6519, hannele.nissila@op.fi Kaustinen Zacharias Hjulfors, OTM, julkinen kaupanvahvistaja p. Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. 010 257 2636, johanna.rokala@op.fi Toholampi Venla Lappalainen, OTM, julkinen kaupanvahvistaja p. ILMOITUKSET Sonja Röytiö 040 772 0231 (ark. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt • Vuokrattavana klapija halkomakone, henkilöauton peräkärry, kaivuri sekä kurottaja kuljettajalla tai ilman 044 235 2817 /Halli, Timo 040 412 9087 /Tuukka Kallionkuve 3, Pyhäsalmi JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. Ota yhteyttä! 040 772 0231 ilmoitukset @pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti Pia Ahola • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • MDT-terapia Antintie 2 B, 86800 Pyhäsalmi www.pyhasalmenfhlkuntopiste. Paperilaskuissa 4 € laskutuslisä. Olisiko tässä sinun ilmoituspaikkasi. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 TOIMITUSJOHTAJA Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 20,00 e Muistilista 0,29 e 0,36 e Ilmoitusten jättö lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Kotimainen. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Ollintie 17, Pyhäsalmi Jalkahoitaja Marita Junno • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 PYHÄJÄRVEN ASIAKIRJAPALVELU Tarja Manninen 044 350 0496 kaupanvahvistaja.manninen@gmail.com • Perunkirjoitukset • Kaupanvahvistukset • Edunvalvontavaltakirjat • Testamentit yms. Saastamoinen P. 040 544 6338 Sähköasennus Risto Laitila p. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 010 257 6554, krista.nevasaari@op.fi Alavieska, Haapavesi Jenniina Ylikopsa, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja p. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Asiakaspalvelun puhelin arkisin klo 9-13 040 772 0231 Asiakaspalvelu 040 772 0231 (arkisin klo 9-13) Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) MYYNTIJA MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Minna Montonen lomalla. 010 257 6595, jenniina.ylikopsa@op.fi Kannus, Oulainen Hannele Nissilä, juristi, OTK, VT, julkinen kaupanvahvistaja p. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. 010 257 6596, liisa.seppala@op.fi Voit hyödyntää asioinnissasi OP bonuksia. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,34 e 1,68 e Muut sivut 1,06 e 1,33 e Osoiteilmoitukset 0,50 e 0,63 e Perheilmoitukset 30,00 e (maks. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. pyhajarvensanomat. 0500 6425 17 • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KUNTOSALI Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. Luotettava. 010 257 6532, sari.kaattari@op.fi Pyhäjärvi, Kärsämäki Krista Nevasaari, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja p. Ilmestymispäivä: Keskiviikko Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. Laitetaanko ilmoitus lehteen. www.pyhanet. 15 Parraat palavelut Velj. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2026 Kestotilaus maksaa 95€/vuosi, sisältää paperija digilehden. 08-780062 ma-pe 8-17 la 9-15 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 010 257 2604, zacharias.hjulfors@op.fi Johanna Rokala, lakiasiantuntija p. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. Facebook.com/JuhaMatic *vaatii HDMI tai Scart liitännän Karttataulut *3 kerrosta *haluamastasi paikasta Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *lasertyöt/suunnittelu *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *puhelimet *Dronekuvaukset Kannettavat tietokoneet W11 alk. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Tuoreeltaan verkossa: Paikallinen. 010 257 2627, venla.lappalainen@op.fi Kaikki em. 50pmm) Rivi-ilmoitukset alk. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. kuljetukset • kolariym. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. Ota yhteyttä! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 040 743 9816 Verkkorannantie 65, Pyhäsalmi 08 781 372 • Majoitus • Tilavuokrat • Ruokapalvelut sopimuksen mukaan Asiantuntevaa lakipalvelua Haapajärvi Sari Kaattari, lakiasiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja p
Maanantai 6.7. ja 28.7. mennessä Pirjolle 0407247867 tai pirjo.humaloja@gmail.com Iltatorilla 8.7. Maksa 40 € 9.7. OP FI26 5375 0320 028810 Pohti Pesiksen pelit To 11.7. 0400630324. Yhteishintaan 1200€. (Hinta merkkimäärän mukaan). sekä Hippokisat 7.7. VINTTI, Raiskionperäntie 64 KLO 17-20 KLO 19-21 Jokikylän kesäkioski-ilta Karaokea ja tanssit sekä leikkimielistä kisailua. klo 18.00 Naiset Pyhäjärvi – Kokkola Ikärit järjestetään tänä vuonna tiistaisin, päivämäärät ovat 16.6., 23.6., 30.6., 14.7., 21.7. Lomakyläntie 178 Koko ohjelma ja lisätietoja: www.kihut.fi PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI T vetuloa! Iltatori KE 1.7. Kerro kannanottosi johonkin asiaan 3 minuutissa kaikille! Mölkkyä pelataan ma 13.7. Kulttuuripalvelut. 040 026 8711 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Kesäteatterimatkalle lähtijä. 0407707298 PORRASJUOKSUVIESTI MAANANTAINA 6.7.2026 klo 18.30 HONKAVUOREN KUNTOPORTAISSA • Joukkueessa kolme juoksijaa • Palkitaan kolme parasta joukkuetta • Kaikille muistopalkinto • Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan palkintoja! Osallistumismaksu 20€/joukkue Ilm. Myynnissä muurinpohjalettuja ja makkaraa. mennessä yhdistyksen tilille FI32 5375 0320 1091 15, viesti teatteri. 0456457747. Tervetuloa! Vuohto-Niinimäki kyläyhdistys TEATTERIRETKELLE LÖYTÄNÄÄN 2.7.2026 ilmoittautuneet: bussi Uimahallilta klo 15.45-Rannankylä-Vuohtomäki 16.10-Haapamäki-Nelostie. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. Tervetuloa koko perheellä! Lohvan kyläyhdistys. Keskiviikko 8.7. Pyhäjärven Pilkkijät ry. Jokikylä-Ruhkala kyläyhdistys, Koulutie 101 Marjoniemi Camping Perjantaibingo Maisemaravintolassa, sopii lapsille ja aikuisille, kivat palkinnot, ilmainen. Lohvan kyläyhdistys ry Lohvan kylän rento kesäjuhla kylätalolla Hautalantie 12, ti 7.7.2026 klo 18.00. Yleisurheilukouluun ei tarvitse ilmoittautua. klo 19-24 Keiski & ENO orkesteri, Toni Ylimäki & Kaikukopla LeLa 490 LASIKUITUSOUTUVENE ja TOHATSU 2,5hp 4-t lähes uudet, ajettu n. Perinnepiha, Verkkorannantie 41 Runon ja suven päivä, Eino Leinon päivä Oulun eteläiset lausujat klo 13. klo 17 alkaen Ikosen pihalla. Ilm. Ilmoittautuminen tapahtuu tekstiviestillä tai whatsappilla Merikalle numeroon 0451618808 ja viestissä tulee mainita osallistujan nimi, sukupuoli ja syntymävuosi. Heti vapaa! Ota yhteyttä puh. Teatterileiri myös ti 7.7., ke 8.7. Pohdin jäsenmaksut vuodelle 2026 ovat 15 € / henkilöjäsen; alle 12-vuotiailta 5 € ja ainaisjäsenyys 118 €. Kihuviikko lähestyy! KLO 18 Tea eri KesäHeinä: Käärmeöljyn kauppias Verkkorannantie 41 KLO 20-8 Yleinen uistelukisa: Pyhäsalmi Mine -yöuistelu Osallistumismaksu: 40€/venekunta, lisätietoja 040-706 8575. Savukalat, tuoreet kalat, tuoretta muikkua, kukot, kalatuotteet. Hölinä-keijun satupiknik klo 15. mennessä: 040-5763566. kulttuurimatka. Tervetuloa! Naistenhakutanssit Liput 25€ , alle 20 v. klo 13-14:30. Pyhäjärvi-Seura, Pyhäjärventie 381 KLO 10-14 KLO 13-19 KLO 18 KLO 18-20 Alakouluikäisten tea erileiri Ennakkoilmoittautuminen 1.7. Lauantai 4.7. klo 18–20, Makasiinitorilla Pyhäjärven Eläkeläiset ry Ohjelmassa: Yhteislaulua, vetäjinä Raija ja Johanna Virkeästi arjessa -hankkeen esittelypiste Ensi viikolla iltatorilla Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Tän ää n! To 2.7. www.kalapoint. Lisätietoja greta.kauranen@suomenselanmuisti.fi , puh. KalaPoint Myyntiauto Pyhäsalmen torilla to 2.7. Teetarjoilu. HALLI/KONESUOJA. Lohvan kylätalo, Hautalantie (entinen Lohvan koulu) KLO 1213.30 Hengitä Heinäkuuta Lempeää liikettä koko keholle kauniin livemusiikin tahtiin. Tarvittaessa kotiinkuljetus. tekstiviestillä 0400 548 638, kauko.tikkanen@gmail.com tai paikanpäällä klo 18.00 mennessä. 0400 966 184 Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. Kirjasto, Laitisentie 6 Tea eri KesäHeinä: Käärmeöljyn kauppias Verkkorannantie 41 Porrasjuoksutapahtuma Lamminahon Ahto ry. Saariston pieni rengastie 21.–23.8. Pohti jalkapallo, kotipelit TO 9.7. Myydään Ostetaan Vuokrataan Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Kihut Torstai 2.7. Ohjelmassa myös ”sana on vapaa”. Ikärit alkavat aina klo 18.00. Joukkueenjohtaja Tea Jouhki 044 366 0938 Valmentaja Anton Karvonen P9 Joukkue (2017 syntyneet + /– 1 vuosi) Treenit KE 17.30–19.00 & PE 17.30–19.00 urheilukentällä Valmentaja Tanja Karvosenoja 041 723 4947 Lasten jalkapallokerho (Alle 7-vuotiaat, + 1 vuosi) Treenit MA klo 17–18.00 Vetäjät: Anu Mustaparta 044 722 9076 ja Karoliina Kinnunen 040 720 4742 Huom! Kokoonnumme vielä 5 kertaa, 18.5.-15.6. Tiistai 7.7. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 10€ PYHÄSALMEN SUURLAVA Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Ti 7.7. Perjantai 3.7. lauletaan Kaijan ja Leilan johdolla, Jonsun säestämänä. klo 16.30-17.30 urheilukentällä. mennessä: 040-7280348. T/P 2023 tai myöhemmin syntyneet juoksu 40m T/P 2021-2022 syntyneet 40m T/P 2019-2020 syntyneet 60m T/P 2017-2018 syntyneet 60m T/P 2015-2016 syntyneet juoksu 100m T/P 2013-2014 syntyneet juoksu 100m T/P 2011-2012 syntyneet juoksu 100m Yleisurheilukoulu maanantaisin 15.6.-27.7. Johannan liikunta ja lihashuolto sekä Jessica Koskela. Tarkemmat tiedot kotisivulla. Tiedustelut 040 140 4828/Kimmo. Ilmoittautuminen 3.7. Lisätietoa: www.lamminahonahto.com Terve uloa kisailemaan! –Lamminahon Ahto Keskiviikko 1.7.2026 N:o 27. 0400 640737 M A N S I K K A A poimittuna tai itse poimien Kumpulantie 48, 86800 PYHÄSALMI | p. Muistin neuvontapiste ja Aivotreeni -ryhmä seuraavan kerran 10.8. 6.7. YKSIÖ 33,5 m2 PYHÄSALMEN KESKUSTASSA parhaalla paikalla. 0405121687 Muistilista Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistiluotsi lomailee heinäkuun ajan. Hinta 30 €. P13 Joukkue (2013 syntyneet + /– 1 vuosi) Treenit MA 18–19.30 & KE klo 16.30–18 urheilukentällä. Honkavuoren liikuntaja luontokeskus, Kauko Tikkasen tie 28 KLO 18-20 Lohvan kesäjuhla Kahvia ja virvokkeita, muurinpohjalettuja, makkaranpaistoa, hevosenkengänheittoa, arpajaiset ja tietovisa. Urheilumuistio Pohdin Pohti tiedottaa Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuratoimintaan osallistumiselle. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaUUNILÄMPIMÄT Irene Partasen kukot, piirakat ja munkit Pyhäsalmen torilla TO klo 13-15. Sunnuntai 5.7. Hippokisat – Lajit 7.7. Emoniemen kalasatama, Kalasatamantie 70 KLO 18 KLO 11-14 Tea eri KesäHeinä: Käärmeöljyn kauppias Verkkorannantie 41 Kotiseutumuseo Makasiini Tilauksesta myös muina aikoina: 044-356 5728. 16 Ilmoitukset Torilla Tunti miehille klo 21-22. Peltokurki-duo klo 18. ja to 9.7. 1h. klo 18 PyPo edustus – IK Myran/2 JALKAPALLOJAOSTOLTA Edustusjoukkue Treenit KE klo 18.30 urheilukentällä. Kylmätkin huomioidaan