0207 433 573 0207 433 573 araosat p raosat p. mälä M ä ä ä ä. 0207 433 570 Varaosat p. Myymälä p. V 0207 433 570 y y älä p
Laajavaikutteisin maankäyttäjä on metsätalous. Alueet, joilla porot säilyvät ruokkimatta hyväkuntoisina, ovat harvassa. Silti luonnonlaidunten merkitys poronhoidolle on erittäin keskeinen. Eduskunta hyväksyi hiljattain uuden metsähallituslain. Hakkuualueet vähentävät käyttökelpoisten talvilaidunten pinta-aloja. Kevättalvella poro hyödyntää puissa kasvavaa luppoa, jota niin ikään on eniten varttuneissa havumetsissä. Suhde poronhoidon ja metsätalouden välillä on monipolvinen. Pystyykö Metsätalous Oy toimimaan metsän moninaisen arvon ymmärtäen ja metsärauhan säilyttäen, sen tulevat vuodet paljastavat.. Päällekkäisten intressien yhteensovittaminen edellyttää osapuolilta toistensa kunnioitusta ja kuuntelua sekä molemminpuolista tarpeiden huomiointia ja hyväksyntää. POROMIES 2/2016 83. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Jäkälät ja varvut vähenevät etenkin maan muokkauksen myötä. p. Merkittävä osa jäkälistä kasvaa metsissä. Hakkuualueilla säteily-, kosteus-, lämpöja tuuliolosuhteet muuttuvat. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Tuomas I. Talousmetsäalueilla laiduntavien porojen talvinen ruokinta on välttämätöntä. Vuodenkierron kuluessa poro etsii ja hyödyntää luonnosta noin 350 eri ravintokasvia. Palojärvi Mika Kavakka Seija Knuutila Hannu Krupula Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Nähtäväksi jää, mitä uudistus tuo tullessaan. Jäkälän kilpailutilanne muiden kasvien kanssa kiristyy ja metsä sammaloituu. Toisaalta harvennushakkuut auttavat jäkälää elpymään ja metsätiet helpottavat porotöissä kulkua. Valtion talousmetsistä yli 70 % sijaitsee poronhoitoalueella. Hakkuiden myötä laidunalueet pirstoutuvat ja lupon kasvualusta häviää. Hakkuutähteet haittaavat jäkälän kasvua. Metsätaloustoimet koskettavatkin aivan erityisellä tavalla poronhoidon toimintaedellytyksiä. Siinä missä puu on yhdelle taloushyödyke kaadettuna, on se sitä toiselle juurillaan. Poronhoito kilpailee muun maankäytön kanssa tärkeimmästä resurssistaan, laajoista luonnonlaitumista. Kannot, hakkuutähteet, äestykset, mätästykset, ojitukset ja ylitiheät taimikot vaikeuttavat myös maastossa liikkumista. Jäkälien määrä vanhoissa metsissä on suurempi kuin nuorissa kasvatusmetsissä. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 3/2016 AINEISTO 27.5.2016 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Maaren Angeli POROMIES PÄÄKIRJOITUS SITÄ KUUSTA KUULEMINEN, JONKA JUURELLA ASUNTO Luonnonolot ovat tänä talvena olleet vaihtelevaiset, mutta porot suuntaavat kohti vasoma-alueita hyväkuntoisina
VVVVVVAAAAAALLLLLLKKKKKKKKKKOOOOO &&&& TTTTTOOOOKKKKKKKAAA && JANNE MUSTA & TOKKA. Lue lisää takakannen sisäsivulta
JA TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN. TRACKER BOAZU. www.trackerboazu.com RUSAKKA & TOKKA HANNU
VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. tai 0400 633 159 ** POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Isännän rooli Jukka Knuuti 7 Poronhoito on elämäntapa Petteri Nissinen 10 Poronlihako liian kallista ammattikeittiöihin. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. Niko Suopajärvi 12 Porosta ruokaa köksäntunneilla Niko Suopajärvi ja Juho Tahkola 16 Leader-ryhmät ihmisten kokoisille ideoille Miia Kärnä 20 Porovahinkojen korvausjärjestelmä uudistuu Antti Tuulensuu 22 Ajankohtaista Anne Ollila 30 MYEL on poronhoitajien eläkevakuutus / MYEL lea boazodolliid ealáhatoadju 36 Tilastoja 2014–2015 52 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: Taivalkosken paliskunta Juho Tahkola 55 VaPePa / Eaktodáhtolas gádjunbálvaluš 58 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 62 Erkki Johannes Pähtilä 1938–2009 Erkki Johannes Pähtilä 19 Kaisa Valkola ja Jenni Valkola alkola ja Jenni Valkola 64 MUISTAEN MUISTAEN 65 Cupja kuninkuuskisojen tulokset kunink 70 Suopungin mestaruudet ratkottu ungin m Tanja Pyhäjärvi ärv. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 21.6.2016 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2016 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 727 € 1/1 210 x 297 * 428 € 1/2 175 x 133 230 € 1/4 114 x 98 130 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2657 € 1/1 210 x 297 * 1329 € 1/2 175 x 133 664 € 1/4 114 x 98 387 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti
POROMIES 2/2016 5 TIEDOTTEET MENTTI 68. 016 337 1007 rovaniemi.sales@restel.. otel@arc clighthotel CITY HOTEL 1 hh 105 €/vrk 1 hh 105 €/vrk 2 hh 125 €/v /vrk Pekankatu 9 9 p. MAJOITUSVAIHTOEHTOJA HTOE PARLAMENTTIIN. POROPARLAMENT ROVANIEMELLÄ 6.–7.6.2016 ROVANIEMELLÄ 6.–7.6.2 MAANANTAI 6.6. 016 321 3229 rovaniemi@santashotels.. Virallisten edustajien majoitusjärjestelyistä lähetetään tarkemmat ohjeet parlamenttikutsun yhteydessä. 020 1234 695 vaakuna.rovaniemi@sokoshotels.. 016 3300 111 111 hotel@cityhotel.. RANTASIPI POHJANHOVI 1 hh 77 €/vrk 2 hh 87 €/vrk Pohjanpuis kko 2 p. 88 €/vrk 2 hh alk. 020 171 0100 20 171 01 hotel@arc clighthotel.. 15.30 Poroa päästä jalkoihin Asustesuunnittelija Jenni Ahtiainen, gTIE Neckwear & Accessories 15.50 Tauko 21.00 Parlamenttitanssit Pohjanhovissa TIISTAI 7.6. 99 €/vrk Korkalonkatu 29 p. 016 460 6000 rovaniemi@scandichotels.com SOKOS HOTEL VAAKUNA 1 hh 85 €/vrk 2 hh 100 €/vrk Koskikatu 4 p. SCANDIC ROVANIEMI 1 hh 85 €/vrk 2 hh 95 €/vrk Koskikatu 23 p. KULTTUURITALO KORUNDI TUURITAL 12.00 Avaus ja katsaus porotalouteen s porotalout Hallituksen puheenjohtaja Jukka Knuuti, heenjohtaja Jukka Knuuti, Paliskuntain yhdistys yhdistys 12.15 Valtiovallan tervehdy an tervehdys Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM apäällikkö Jaana Husu-Kallio, 12.30 Aluehallinnon terveh Aluehallinnon tervehdys Ylijohtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus Ylijohtaja Pirkko Saarela, 12.45 Saamelaisalueen kuulumiset 12.45 Saamelaisalueen kuulu Hallituksen varapuheenjohtaja Nils-Heikki Näkkäläjärvi, Hallituksen varapuh Paliskuntain yhdistys Paliskuntain yhdis 13.00 Rovaniemen kaupungin puheenvuoro 13.00 Rovaniemen kau 13.15 Ansioja kunniamerkkien jako a kun 13.30–14.10 Kahvitauko 14.10 ARTEBONE – lääke poronluusta Emeritusprofessori, toimitusjohtaja Pekka Jalovaara, BBS-Bioactive Bone Substitutes Oy 14.30 Porovaroittaminen liikenteessä älyteknologian avulla Johtaja Jaakko Ylinampa, Lapin ELY-keskus 14.50 Poro ja matkailu Projektijohtaja Rauno Posio, Visit Arctic Europe –hanke 15.10 Poron sivutuotteet osana kiertotaloutta Toimitusjohtaja Kari Valkosalo, Honkajoki Oy . KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALI 12.00 Toisen päivän avaus ja edustajaluettelon tarkastus 12.10 Poromies-lehden asiamiespalkinnot Hallituksen puheenjohtaja Jukka Knuuti, Paliskuntain yhdistys 12.15 Ajankohtaista porotaloudesta Toiminnanjohtaja Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys 12.25 Sääntömääräiset asiat, muut hallituksen esittämät asiat, muut mahdolliset asiat ARCTIC LIGHT HOTEL 129 €/vrk 1 hh 129 €/vrk 2 hh 149 €/vrk 2 hh 149 €/vrk Valtakatu atu 18 p. t SANTA’S HOTEL SANTA CLAUS 1 hh alk
Teksti Jukka Knuuti. Asetuksella alkaa olla kiire, jotta se ehtisi vielä tälle keväälle toimivaksi investointielementiksi. Tärkeää olisi saada asetus voimaan ja haku käyntiin. Vuosittainen muutaman ahman poisto vahinkoperusteisena ei suinkaan tarkoita kaikkia, vaan aivan jotain muuta. Valtiovalta lupasi puuttua määrätietoisemmin Mavin ohjaukseen ja aikaistaa tukien maksatusaikatauluja. Kertooko tämä lausujien hyväksynnästä vai välinpitämättömyydestä. Ilmaisun ajankohta oli hivenen yllättävä, mutta peruste täysin hyväksyttävä. Kuva Py arkisto.. Paliskunnat ovat oppineet hakemaan ja käyttämään Suomen ISÄNNÄN ROOLI riistakeskuksen myöntämiä poikkeuslupia maasuurpetojen pyydystämisessä. Loppuosan ministeriö hakee lisäbudjettiteitse eduskunnalta. Ahmavahinkojen määrä on edelleen suuri. Näille lumille asetus ei enää ehdi, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mielestäni hyväksynnästä, sillä asetus antaa toimijoille riittävän mahdollisuuden hakea avustavaa rahoitusta hankinnoille. Lausunnon antajia oli yllättäen vähän. Oma vähentävä vaikutus vahinkojen määrään on poistolupamekanismin hyväksikäyttö. Euromääräisesti puhutaan aivan eri tasoista. Kevään aikana etenee myös elinkeinomme uudistuvan rahoituslain tarkentava asetus. 6 POROMIES 2/2016 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Reilu kuukausi sitten mediassa uutisoitiin maataloustuottajien traktorimarssista Helsingin senaatintorille. Riistavahinkolain mukaisten korvauksien maksatukset pyritään käynnistämään vielä tämän poronhoitovuoden puolella kuitenkin niin, että budjettimomentin mukaan voidaan maksaa vain noin 50 %. Vuosien aikana se on hioutunut nykymuotoonsa ja on varsin toimiva formaatti. Tuottajat ja viljelijät halusivat käynnistää keskustelun valtiovallan ja eritoten ministeriön roolista maataloudelle tärkeän tukipolitiikan nykytilanteesta ja jatkuvuudesta. Porotalous on tuonut jo aiemmin ministeriön tietoisuuteen maksatusaikataulujen häilyvyyden eritoten riistavahinkolain mukaisten korvausten osalta. Asian ei tule olla mustavalkoinen, vaan on rohkeasti otettava askel vahinkojen vähentämisen puolesta. Miellyttävää kevään jatkoa. Maasuurpetojen aiheuttamat vahingot viime vuodelta ovat kappalemääräisesti verrattavissa vuosien 2007 ja 2008 tasoon eli noin 4000 vahinkoon. Voi vain toivoa ministeriöltä avarakatseisuutta ahma-asetuksen luomisessa, minkä avulla vahinkojen määrää uskoaksemme voitaisiin vähentää konkreettisesti. Kritiikin kärkenä oli maataloustukien maksatuksista vastaavaa maatalousvirasto eli Mavi. Saamieni tietojen mukaan ministeriö on keskusteluissaan Mavin kanssa tuonut julki huolemme. Ahma on asian suhteen vapaamatkustaja nauttien totaalista suojaa metsästyksen tai poistamisen osalta. Asetuksen lausuntokierrokset vievät aikaa, joten poliittinen päätös asiasta olisi saatava aikaan. Lisäbudjetin kautta haetut korvaukset maksettaneen loppukesästä. Asetus oli alkutalvesta laajalla lausuntokierroksella
Se kertoo siitä, että kyse on enemminkin eläTeksti ja kuvat Petteri Nissinen PORONHOITO ON ELÄMÄNTAPA Tämän ylemmäs ei Suomessa pääse. Remontti on nykyaikaistanut taloa, mutta runko on jykevää pelkkahirttä. Kun porot ovat erotusaidassa, ovat mukana kaikki nuorimmasta vanhimpaan. 7 POROMIES 2/2016 Poronhoito jos jokin, on isältä pojalle siirtyvä ammatti. Tukki ui lukuisten koskien ja könkäiden läpi yli 200 kilometriä ennen kuin löysi paikkansa talon seinistä. Jaakko Länsman on Euroopan Unionin pohjoisin opiskelija. Näin ylhäällä ei mänty kasva, ja niinpä hänen ukkinsa uitti talon hirsitarpeet 50-luvulla Angelista Inarinjokea ja Tenoa pitkin Nuorgamiin. Jaakon talossa näkyy suvun historiaa. Se on ollut sitä täällä Tenon varressa jo lukuisten sukupolvien ajan. Jaakko Länsmanin perheeseen kuuluu avovaimo Karoliina Toratti, yksivuotias tytär Ellen sekä kääpiövillakoira Arthur. mäntavasta, ei niinkään työstä. Täällä Nuorgamissa, aivan kiven heiton päässä Norjan rajasta, asuu poromies ja Suomen sekä EU:n pohjoisin opiskelija, Jaakko Länsman. Samaa pihapiiriä asuttavat myös Jaakon vanhemmat Tuomo ja Kielo Länsman, joilla on asuintalon yhteydessä poronlihan suoramyyntipiste. Tunturi on hänen tärkein oppimisympäristönsä.. Yhteisen porotokan hoitoon liittyviin töihin osallistuu koko perhe ja suku ikään ja sukupuoleen katsomatta
Vasta paljon myöhemmin alettiin tehdä tällaista rehua, kertoo Tuomo Länsman kun Jaakko nostaa traktorin kuormaimella raskaita pyöröpaaleja peräkärryyn. Voiko koulu sitten enää antaa lisäoppia miehelle, joka on hoitanut poroja pikkupojasta saakka. Ei sitä kertaa, etteikö uutta oppisi, sanoo Jaakko hetimiten. 8 POROMIES 2/2016 Joka päivä on uuden oppimista Jaakko on Lapin oppisopimuskeskuksen opiskelija ja suorittaa porotalouden ammattitutkintoa. Alati naureskeleva ja hymyilevä ruskeasilmäinen Ellen istuskelee tuvan lattialla, syö välillä juustoa ja tarjoaa sitä vieressä häntää heiluttavalle Arthurille. Tänä talvena sitä ei olisi niinkään ravinnoksi tarvittu, sillä lunta on vähän, maan pinta ei ole jään peitossa ja ruokakaivannot onnistuvat poroilta hyvin. Minäkin opin joka päivä uutta, elämähän on semmoista. Jaakko katsoo hymyillen tyttärensä touhuja. Täällä asiat oppii käytännössä ja etäyhteyksien ansiosta poika voi opiskella kotoa käsin. Pysähdymme Nuorgamin kylän laitaan ottamaan poroille heinää. Myöskään pedot eivät uskalla tulla niin. Koulutukseen kuuluva tietopuolinen osuus on Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Kaamasen Toivoniemessä, jossa opiskellaan muun muassa teurastusta, nylkemistä ja lihanleikkuuta. Heinää poroille kuitenkin viedään, sillä siten saadaan pidettyä tokka hyvin kasassa ja hallinnassa. Tyttärelleen Ellenille Jaakko suunnittelee hankkivansa oman ajokkaan, jolla tyttö voi ajaa Tenoa pitkin kouluun. Niitä ei yleensä leikata luuttomaksi, eikä lihojen leimaaminen ole pakollista. Myös isälle oppisopimuskoulutus on ollut mieluinen tapa kouluttaa poika jatkamaan hänen työtään. Nykyään varsinkin muuttuvia asioita on paljon ja uutta tulee koko ajan. Isä Tuomo Länsman on Jaakon työpaikkakouluttaja. Poronhoito on koko perheen ja myös lähisuvun yhteinen elämäntapa. Eikö enneminkin hänen kuuluisi olla opettamassa muita. Tärkein ammattitaito tulee päivittäisistä töistä ja tunturista, sieltä missä on poro. Heinä on pyöröpaaleissa kuten eteläisemmän Suomenkin pelloilla. Suurimman osan teoriaopinnoista hän käy etäyhteyksillä kotoaan käsin. Ajokkaita meillä ei ole, mutta olen minä ajatellut, josko Ellenille sellaisen laittaisi. Saisi sitten ajaa porolla Tenoa pitkin kouluun kuten itsekin joskus haaveilin, tuumii Jaakko. Hänellä on paras mahdollinen kouluttaja, oma isä, Tuomo Länsman. Varsinkin porohomma. Vielä 70-luvulla kun tätä heinällä ruokintaa aloiteltiin, tehtiin kaikki heinä käsin haasiolle kuivumaan. Se ei ole niin yksiselitteistä. Siellä riittää työtä ja opittavaa joka päivä, ja sinne menemme tänäänkin. Meidän suoramyyntiin tulevat porot leikataan hieman eri tavalla kuin jatkojalostajat leikkaavat. Tuomo vakuuttaa, että oppi on hyvästä vaikka olisi ikänsä tehnyt porotöitä. Myös isä Tuomo on oppisopimusmuotoiseen koulutukseen tyytyväinen. Ruokinta pitää tokan tallessa Teemme lähtöä. Heinä on porolle talvella hyvä lisäeväs ja vaikeina talvina elinehto
Ajetaan aivan tuonne eteläpäähän. Tästä ne porot tykkäävät. Yksinäinen poro saapuu kumpareen takaa syömään kutterin hangelle syytämää silppua. Ensimmäiset moottorikelkat saapuivat näille seuduille 60-luvulla ja pian ne olivat poromiehen perustyökaluja. Meni monta, monta vuotta ennen kuin ne tottuivat siihen, mutta pikkuhiljaa, kertoo Tuomo. Alkumatkalla pienemmät, muutaman poron parttiot, ryntäävät kelkkoja kohti. etäisyyksiä: o Rovaniemi Nuorgam 500 km o Rovaniemi Utsjoki 450 km o Nuorgam Kaamanen 150 km o Vertailuna: Helsinki Kokkola 491 km o Vertailuna: Helsinki Vaasa 420 km. Vielä kymmenen vuotta sitten halottiin nämä paalit kirveellä. Ja usiasti jouvumma syömäänkin, virnuilee Asko vieressä. Porot Njallavaaran ympäristössä ovat Jaakon, Tuomon, Askon sekä hänen veljensä Vesan merkissä. Hörppäämme teetä kelkkojen kupeella. Levitämme heinät, ja Jaakko kokoaa erillään olevat porot tokkaan. Olisi noloa jättää hommat tähän, tuumaa Jaakko. Sitten juoksemalla haettiin porot aitaan. On se kunniakysymyskin. Jos poroja on liikaa, ruokamaat kuluvat, ruoka vähenee ja porot menevät huonoon kuntoon. Tuomo ja Jaakko pysäyttävät kelkkansa ja katsovat kiikareillaan valkeuteen. POROTALOUDEN VOIMASSA OLEVAT OPPISOPIMUKSET LAPIN OPPISOPIMUSKESKUKSESSA Porotalouden ammattitutkinto, 10 opiskelijaa Luontoja ympäristöalan perustutkinto, poronhoitaja, 4 opiskelijaa Koulutusten tietopuolisesta opetuksesta noin puolet Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä ja puolet Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Kaamasessa. Muutamat asiat kuitenkin pysyvät. Kelkat suuntaavat täysine kuormineen tunturiin. Talvella vietiin porolla aitavehkeet, kangasaidat ja sillä tehtiin aita. Poronhoitokin nykyaikaistuu Traktorin perään asennettu kutteri silppuaa pyöröpaalia ja syöttötorvi syytää heinää moottorikelkan rekeen. Eivät ne ennen tällä tavalla tulleet. 6-vuotiaasta saakka olen oman isäni mukana kulkenut. Ne tietävät mistä ruoka tulee. Elinkeinon jatkaminen on kunniakysymys Isän ja pojan mukaan poronhoidon tulevaisuus näyttää hyvältä jos vain poroluku pysyy kurissa. Moni asia on muuttunut. Tokka on aikalailla siellä missä eilenkin. Nuorta polvea on tulossa jatkamaan porohoitoa. Traktorin ohjaamossa istuu Jaakon pikkuserkku Asko Länsman. Tuomo muistaa muutoksen olleen melkoinen ja sanookin kelkkojen mullistaneen koko poronhoidon. Kohta lähes kaikki notkoon jääneet porot ovat liittyneet isompaan tokkaan. Kelkkaa pelkäsivät eivätkä syöneet heinää, mutta nyt ovat tottuneet. Jaa, tämä on syksyllä niitetty äpäräpaali. Yksi niistä on poronhoidon elämäntavan siirtyminen sukupolvelta toiselle. Silloin mentiin vielä kävellen. 9 POROMIES 2/2016 helposti tokkaan kun ihminen käy joka päivä paikalla. Hän kiertää kelkallaan porojen taakse ja luovii sitten tunturin rinnettä pitäen tokan kasassa. Äskettäin vielä säikyiltä vaikuttaneet eläimet tulevat aivan viereemme syömään. Ja jos on koko pienen ikänsä metsässä kulkenut, niin osaako sitä oikein muuta enää tehdäkään. Senkin osalta jatko näyttää hyvältä. Jos menit tarjoamaan ja heittämään heinää niin ne lähtivät laukkomaan. Se oli kovaa hommaa kun paali oli jäässä ja heinä tiivistä, kertoo Jaakko. Asko nakkelee heinätuppoja hangelle, vaihtaa Tuomon kanssa muutaman sanasen saameksi ja kaartaa kohta eri uralle toisaalla olevan tokan luo. Ne, jotka eivät hölkkää edessä, seuraavat Jaakon kelkkaa. On niin kuin salaattia, voi vaikka itse syödä, tuumii Tuomo paalin kääreitä aukoessaan
Pororuokapäiviä on järjestetty ja lisää on tulossa. Kemijärvellä, Sallassa ja Kuusamossa olemme paikallisten ruokapalvelupäälliköiden ja keittiöhenkilökunnan kanssa miettineet jokaiselle kunnalle omanlaisensa ja sopivat reseptit. Toteutuskin on ollut onnistunut, sillä ruoat ovat saaneet kehuja niin syöjiltä kuin tekijöiltä. Hankkeen ensimmäinen vuosi onkin ollut antoisa ja kiireinen. Osaa resepteistä on hieman jouduttu hienosäätämään, jotta ne ovat toimineet paremmin kohderyhmän syöjien makuun. Suurin haaste on ollut saada poronliharaaka-aine sopivan käyttövalmiina. Heidän kanssaan on tehty porokuutiota, poronlihasuikaletta ja. Teksti ja kuvat Niko Suopajärvi Pohjoista poroa ammattikeittiöön -hankkeen tavoite on tehdä poronlihasta järkevä ja houkutteleva raaka-aine ammattikeittiöille kehittämällä poron edullisimmista osista heidän tarpeitaan vastaava tuotevalikoima ja reseptistö. PORONLIHAKO LIIAN KALLISTA AMMATTIKEITTIÖÖN. 10 POROMIES 2/2016 Poron edullisemmat osat kuten kaula, kylki ja potka ovat todella maukkaita lihoja, kunhan ne vain kypsennetään rauhassa läpikypsiksi ja mureiksi. Useinkaan tarvittavia lihoja ei ole ollut, vaan niiden tuotantoa on kehitetty yhdessä paikallisten jalostajien kanssa. Näistä lihoista hankkeessa on kehitelty moderneja wokkeja, kastikkeita ynnä muita sekä aivan perinteisiä lihalaatikoita kuten merimiespihvit
Jäähdytä lihat liemessä, ota liemi talteen ja käytä osana lihalientä. Pohjoista poroa ammattikeittiöön -hanke on maaseutuviraston rahoittama kaksivuotinen hanke, jota Paliskuntain yhdistys toteuttaa. Lisää mausteet ja sekoita. Itse uskon, että tähän 1,6–2,35 € hintaan on jo mahdollista ottaa yksi pororuoka esimerkiksi kuuden viikon kiertävälle ruokalistalle. Lisää lopuksi lihatai poroliemi. Anna kiehahtaa noin 10 minuuttia ja tarkista maku. Annoshinta laskee vielä tuostakin, kunhan reseptejä testataan lisää ja määrät niin lihan kuin koko ruoan suhteen saadaan tarkemmiksi. CHILI CON PORO 100 hengelle / 4 hengelle 8 kg kypsää poroa / 320 g 1 kg paprikaa / ½ 1 kg maissia / 0,5–1 dl 2,5 kg papuja tomaattikastikkeessa / 0,5–1 dl 2,5 kg sipulia / 1 kpl 2,5 kg tomaattipyrettä / 0,5 dl 7,5 kg tomaattimurskaa / 3 dl 250 g riistafondia / 1 rkl 6 dl öljyä / 2 rkl 10 g kuminaa / ¼ tl 20 g rouhittua mustapippuria / 0,5 tl 100 g paprikajauhetta / 1 tl 10g/5–10 rkl chilihiutaleita/tabascoa / ¼ tl 500 g fariinisokeria / 2 rkl MERIMIESPIHVIT 100 hengelle (5 pakkia, ks. Lisää välillä vettä, ettei liha pääse kuivumaan. Kokoa perunat, porkkanat, sipulit ja liha astioihin. Tarvetta olisi vielä saada valmiiksi leikattu ja kypsennetty porojaloste, kuten esimerkiksi kypsä poronlihakuutio, jotta suuremmatkin keittiöt voisivat ottaa listalleen pororuokia. riisin kera. Hanke palvelee asiasta kiinnostuneita ammattikeittiöiden edustajia marraskuun 2016 loppuun saakka. Näillä kokeiluilla resepteillä pororuokien hinnat ovat asettuneet hintahaarukkaan 1,6–2,35 €/ruokailija verollisin hinnoin. Lisää mausteet pavut ja maissit. Lisää lihat, sipulit, paprikat, sokerit ja tomaattimurska pataan. Tarjoa esim. 11 POROMIES 2/2016 merimiespihvejä. Paista 160 asteessa noin kaksi tuntia. Suurkeittiöiden tarvitsemat raaka-ainemäärät ovat niin suuria, että niiden on mahdotonta itse kypsentää lihoja. Tässä pari hyväksi todettua reseptiä. Ota yhteyttä projektipäällikkö Niko Suopajärvi, 040 675 6458 / niko.suopajarvi@paliskunnat.?. Mitä pororuoka on tullut maksamaan. Freesaa kuivat mausteet ja tomaattipyre öljyssä. iso kuva) 12 kg perunaviipaletta 4 kg porkkanaviipaletta 3 kg sipulisuikaletta 8 kg kypsää poronlihaa (kuutiota tai pikkupihvejä) 12,5 l lihatai porolientä (vettä 12,2 l ja lihaliemijauhetta 0,3 kg) 7 g rouhittua mustapippuria 7 g jauhettua maustepippuria 20 kpl laakerinlehtiä 7 g timjamia 60 g suolaa voita, (olutta) Esikypsennä poronliha nesteessä hauduttamalla esimerkiksi edellisenä päivänä 150 asteisessa uunissa 4–6 tuntia
Jokainen päivä potkaistiin käyntiin poronhoidon tietopaketilla. Vaikka Rovaniemi ja Napapiirin yläaste sijaitsevat keskellä poronhoitoaluetta, ei tämän päivän 8. Oppilaille kerrottiin poron vuodenkierrosta ja poronomistajan töistä. Muutamia kysymyksiä tuli ja ne koskivat muun muassa porojen merkitsemistä ja porojen ikää. Poronhoitovuoden näyttävintä ja kiireisintä aikaa eli poroerotusta havainnollistettiin lyhyellä videolla. Muun muassa Napapiirin 8. luokkalaisten kotitaloustunneilla valmistettiin neljän päivän aikana Lappi-teeman mukaisesti porosta ruokaa. luokkalainen Rovaniemen kaupunkialueelta tunne poroa kovinkaan hyvin.. Yläkemijoen koululla poropäivä toteutettiin 7.–9. luokkalaisten kansa. Liekö syynä olleet kaksi uutta ja tuntematonta herrasmiestä Paliskuntain yhdistyksestä. Teksti Juho Tahkola ja Niko Suopajärvi Kuvat Juho Tahkola POROSTA RUOKAA KÖKSÄNTUNNEILLA kuntain yhdistyksestä antoivat oman tieto-taitonsa viikon teemaan. Keskustelua lyhyt luento ei juuri herättänyt nuorissa. 12 POROMIES 2/2016 Napapiirillä Projektipäällikkö, ammattikokki Niko Suopajärvi ja porotalousneuvojaharjoittelija Juho Tahkola PalisPohjoista poroa ammattikeittön -hanke on rantautunut myös yläkoululaisten pariin
Ruoat onnistuivat hyvin ja jälleen jokainen ryhmä oli uskaltautunut lisäämään mausteita oman maun mukaan. Osallistuipa itse koulun rehtorikin poronhoidon luennolle ja oli mukana maistamassa valmiita ruokia. Resepti on koeteltu ja hyväksi todettu. Joukosta löytyi noin kymmenen nuorta, joilla oli perheessä porotaloutta tai jotka olivat joskus olleet poronhoitotöissä. Viikon aikana noin 200 opiskelijaa sai tietoa poronhoidosta ja valmisti pororuokaa. 13 POROMIES 2/2016 Päivän kruunasi oppilaiden itse valmistama pororuoka. Opettajallekin Nikon suunnittelema Chili con poro oli täysin uusi makuelämys. Pororuokapäivät olivat iso menestys, joka poiki lisää keikkoja muihin kouluihin luennoimaan poronhoidosta ja opettamaan pororuoan valmistusta. Oppilaat söisivät mielellään Chili con poroa myös kouluruokana. Yläkemijoen koulun valmistama Chili con poro.. Ruokaan käytettiin porokuutiota, joka on valmistettu poron kaulasta, niskasta ja potkasta. Yläkemijoen koululla Yläkemijoen koululla toteutettiin vastaavanlainen poropäivä 7–9 luokkalaisten kanssa. Projek päällikkö Niko Suopajärvi ja ko talousope aja Seija Laine. Kaikki kehuivat ja tykkäsivät ruuasta. Lähes kaikki oppilaat pitivät ruoasta, muutamaa perinteisen pororuoan kannattajaa lukuun ottamatta. Kaikki pitivät poroa maukkaana ja laadukkaana raaka-aineena, jota syödään harvoin, koska se on arvokasta. Ruoaksi oli valittu Chili con poro, jonka resepti on kehitelty Pohjoista poroa ammattikeittiöön -hankkeessa. Ruoanlaiton yhteydessä käydyssä jutustelussa selvisi, että poro on nuorille tuttu juurikin ruuan kautta. Tähän rohkaistiin kovasti edelleenkin. Kotitalouden opettaja oli poromiehen vaimo. Lihat esikypsennettiin edellispäivänä hauduttaen niitä noin seitsemän tuntia, jotta kaikki liha olisi täydellisen mureaa. Ruokia valmistavia ryhmiä oli viikon aikana 12. Jokaisen ryhmän ruoka oli hieman erimakuinen, mikä oli hieno saavutus, sillä oppilaita nimenomaan rohkaistiin maustamaan ruoat omaan makunsa mukaan. Näiden joukossa oli muutama nuori, jotka jo tiesivät alkavansa isona poromiehiksi. Oppilaita oli 12, joista yksi poroperheestä. Poronkäristys oli ehdottomasti tunnetuin pororuoka
On syytä käydä läpi lähiruoan käyttöä edistävät toimenpidesuunnitelmat. professori Toivo Muilu, 029 532 6722, etunimi.sukunimi(at)luke.. Tässä vaiheessa kannattaa valita yksittäinen vastuuhenkilö tai taho, jolle kirjataan työsopimukseen lähiruoan käytön edistämiseen käytettävä työaika. Tämän vaiheen onnistuminen vaatii ehdottomasti selkeän vastuutahojen määrittämisen. Yleensä juuri resurssien puute kaataa tai ainakin hidastaa asioiden eteenpäin viemistä, vaikka taustalla oleva tahtotila olisi suuri, Korhonen summaa. Mikäli selvä tahtotila on olemassa, voidaan tarpeita ja mahdollisuuksia lähteä selvittämään tarkemmin, sanoo tutkija Kirsi Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Kaiken perusta on vahva tahtotila Verkostomallin ensimmäinen edellytys on vahva tahtotila. Tämä voi sisältää esimerkiksi ehdotuksia poliittisille päättäjille strategisiin linjauksiin liittyen. Osapuolten kohtaaminen on tärkeää Toimijoiden verkottamisen osalta arvioidaan aluksi, millaiset resurssit esimerkiksi ruokapalveluilla on järjestää työpajoja tai kokouksia mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lähiruoan käytön lisäämiseksi kehitettiin viisiportainen verkostomalli. Luonnonvarakeskuksen (Luke) juuri päättyneen tapaustutkimuksen tulokset osoittivat, että Oulun Eteläisen alueella on vahvaa potentiaalia lisätä lähiruoan käyttöä julkisissa keittiöissä. LÄHIRUOAN KÄYTÖN LISÄÄMISEN EDELLYTYS JULKISISSA KEITTIÖISSÄ ON VAHVA TAHTOTILA JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä TIEDOTE. Myös alan eri toimijoiden järjestämiä tilaisuuksia kannattaa hyödyntää, sillä ne ovat hyvä paikka tutustua ja kohdata lähiruoantuottajia. 14 POROMIES 2/2016 Pohjois-Pohjanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan alueella on vahvaa potentiaalia lisätä lähiruoan käyttöä julkisissa keittiöissä. Edellisessä vaiheessa kootuista teemoista ja eri toimijoiden rooleista muodostetaan toimenpide-ehdotuksia ja niiden toteutussuunnitelma. Toisessa vaiheessa selvitetään edellytykset lähiruokayhteistyön kehittämiselle ja lähiruoan käytön lisäämiselle. Usein lähiruoan käytön edistäminen jätetään jonkin henkilön vastuulle muiden työtehtävien lisäksi. Kartoitus tehdään sekä lähiruoan kysynnästä ja tarpeista, että alueen mahdollisuuksista tuottaa lähiruokaa. Viimeisenä vaiheena on toimenpiteiden toimeenpano ja seuranta. Lisätietoja tutkija Kirsi Korhonen, 029 532 6700, etunimi.sukunimi(at)luke.. Kehittämisen arvoisina asioina nousivat esiin alueellisen lähiruokapäivän järjestäminen, tutustumismatkan järjestäminen tuottajien luo sekä tuotteiden näkyvyyden parantaminen ja tuottajien aktivoituminen ruokapalveluiden suuntaan
leikkuupuimurit, paikallismoottorit sekä trukkija kuormauskalusto. Lavan pohja Strenx 650 -erikoisterästä. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. • Tilavuus vakiolaidoilla 3,2 m³. Muita käyttökohteita ovat esim. Hydraulinen 5,5 tn sylinteri. 6. 569,00 yn ynnnn y yr yri ri y nn n Neste-voiteluai uaiiiiineett ett ettt ett net ett et ne nne n t ne yyyyyyyyyyyy arv rvv a oi oin inn o en enn e ostajalle 50,00 00 € €€€ aaaaaaaaaa Nesteen lahjakortti KAUPAN PÄÄLLE! 3 3. 020 7528 260 K-MAATALOUS KUUSAMO • Puh. • LED-työvalo. 2 20 01 16 6 Kampanja voimassa 1.3 3 3 1 Neste Farm Universal 10W-30, 200 litraa N • • Sopii useimpiin maatalouskäytössä oleviin traktoreihin ympärivuotiseksi moottori-, vaihteisto-, taka-akselija hydrauliöljyksi. • Kaksinopeuksinen vaihteisto. • Rehua voidaan jakaa rehupöydälle tai puhaltaa olkea jopa 12-15 m etäisyydelle. alv 24% Multiva TRM-10 maansiirtovaunu • Lavan tilavuus 6,7 m³ (korokkeella 13,5 m³. Ajankohtaista! Tilaa paine kylläs tetyt Octow ood-a itatol pat ja aitave rkot ennak koon nyt! Pyydä tarjou kset soitta malla tai tule käym ään kaupo illa lla myym äläss ämm myym äläss ämm e. Se käy yhtä hyvin ahdettuihin kuin ahtaamattomiin dieselmoottoreihin. • Rengaskoko 400-15.5/14 ja lisävarusteena saatavana hydrauliset jarrut. . 020 740 1040 K-MAATALOUS SUOMUSSALMI • Puh. API CE, CF-4/SF, API GL-4. • Teliakselisto. 500776299. 050-301 2596 K-MAATALOUS SODANKYLÄ • Puh. 010 286 6770 K-MAATALOUS PUDASJÄRVI • Puh. 050-389 0821 K-MAATALOUS OULU K • Puh. 010 346 6260 Ä K-MAATALOUS ROVANIEMI • Puh. Halkaisuterän korkeuden pikasäätö. • 13 mm pikaistukka karalukituksella. • Tilavuus lisälaidoilla max. 16,3 m³. 500704511 4.800,(alv 0%) + rahti Akkuporakone MAKITA DDF458RMJ, 18 V, 2 x 4,0 Ah Li-ion • Erittäin tehokas ja vääntävä 18 V akkuporakone ammattikäyttöön 4-napaisella moottorilla ja täysmetallivaihteistolla. 040-566 2939 K-MAATALOUS A AA A A A KKKKKKKKO O KKKKKKKK-MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA A A A A A A A AA A A A A A A A A A A ATA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA A A A AL L L L L L L L S S US US US US US US OU OU OU O O O O LO O O O O O O O LO O O O O O O O O O O O O O O O A A A A TA TA A A TA TA TA TA T T T T T A A A A M M M M K-M KK-M -M M M M K K MA MA MA MA L L K K A A A A U U M M K K US US US US US US US US US US US US US US US US KK-M -MA MAA AATA TALOUS US www.k-maatalous.. • Makpac-laukku. 15 POROMIES 2/2016 K-MAATALOUS TORNIO • Puh. Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 15.5.2016 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. 3.990,(alv 0%) + rahti Klapikone HakkiPilke OH 27 TR • Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla. 501491102 Voitelua inetynnyrit rahtivapaast i! 549 00 /astia Norm. TALVIENNAKKOHINTAAN! Pyöröpaalisilppuri Elho Rotor Cutter 1500 • Paalien kuormaus Rotor Cutterin puristavalla kuormaushaarukalla. 500815476 VARAA OMASI ENSI SYKSY LLE! TUHTI WS 80 400-15,5/14 kippiperävaunu • Telivaunun kantavuus on 8 tn. • Taittuva poistokuljetin 3,2 m. 010 8350 280 K-MAATALOUS KEMIJÄRVI • Puh. 7.990,(alv 0%) + rahti • Paino 2350 kg. 30 30 3 .6. 501084803 URjääkaira kaupan päälle! (Arvo 129 €) 399 00 /kpl Sis. Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle. • Kantavuus 10 tn. • Vakiona 400/60-15.5 renkaat. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita
Yleishyödyllisen investoinnin Leader-tuki voi olla enintään 75 % ja hakijana voi olla julkistai yksityisoikeudellinen yhteisö. Kunnalla oli halu tarttua tilanteeseen, ja niinpä alueella ideoitiin yhdessä huippuvarusteltu monitoimibussi, joka toimii nyt ensisijaisesti liikkuvana nuorisotilana, Leader LEADER-RYHMÄT – IHMISTEN KOKOISILLE IDEOILLE Leader-ryhmät kannustavat hakemaan rahoitusta paikalliseen kehittämiseen sekä uusien työpaikkojen ja yritysten synnyttämiseen poronhoitoalueelle. Teksti Miia Kärnä Outokairan toiminnanjohtaja Anne Anttila kertoo. 16 POROMIES 2/2016 Paikallinen kehittäminen hyödyttää parhaimmillaan useita tahoja. Yleishyödylliset kehittämishankkeet voivat koskea muun muassa tiedotusta, koulutusta tai yhteistyön lisäämistä. Varikkobussiksi nimetystä kulkupelistä käsin on nyt jo parin vuoden ajan hoidettu myös Pellon kylällä järjestettävien porokisojen kuulutusja toimitsijatehtävät. Poromatkailuyritys Reindeer’s Travel’s Oy on saanut Leader-tukea muun muassa perinnekylän rakennusten ja rakenteiden materiaaleihin sekä rekien ostoon. – Esimerkiksi Pellossa vanha kirjastoauto oli hyväkuntoinen, mutta tarpeeton ja nuoriso taas tarvitsi sivukylillä toimintaa ja tekemistä. Tuki voi kattaa jopa 90 % hankkeen kustannuksista. Paliskunnat voivat hakea yksin tai yhdessä eri organisaatioiden kesken tukea myös elinkeinon kehittämiseen esimerkiksi innostaakseen nuoria elinkeinon pariin. Kuva Val eri Hirvonen.
17 POROMIES 2/2016 Yrityksille tukea investointeihin ja yhteistyön lisäämiseen Yritykset hakevat Leader-rahoitusta pääsääntöisesti investointeihin. Vastaavasti SieriPoro Safaris Rovaniemellä rakennutti vuonna 2014 uuden kotaravintolan, jota voidaan käyttää asiakkaiden ruokailuihin sekä tilausravintolana. Kyläkulttuuria tuntureitten maasta ry:n hankesihteeri Jaana Hangasvaaralla on omakohtaista kokemusta porotilan kehittämisestä. Leader-rahoitusta voisi hakea myös vaikkapa porotilan omien luonnontuotteiden liiketoimintaedellytysten selvittämiseen, Marja Tuomivaara Koillismaan Leaderistä pohtii. Poromatkailuun, porokäsitöihin tai vaikkapa poron kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen liittyvät kone-, laiteja rakentamisinvestoinnit voivat olla tuettavissa, kun yritys aloittaa, kehittää tai laajentaa toimintaansa. Ari Körkön yritys Santa Claus Reindeer laajensi Leader-rahoituksen tuella yritystoimintaansa ja perusti Kotahovi-ravintolan napapiirin Pajakylään. – Yrityksen kehittäminen voi olla myös jotain aivan muuta. Saariselällä sijaitseva poromatkailuyritys Reindeer’s Travel’s Oy on saanut tukea muun muassa perinnekylän rakennusten ja rakenteiden materiaaleihin sekä rekien ostoon. Tällä ohjelmakaudella vastaaviin tiloihin voi hakea tukea myös suoraan Leader-ryhmistä, Hangasvaara kertoo. Pellossa järjestettävien sprinttikisojen kuulutukset on jo parin vuoden ajan tehty eri toimijoiden yhteiskäyttöön räätälöidystä monitoimibussista. – Muita vastaavia investointeja toteutettiin muillakin porotiloilla Peräpohjolan Leaderin alueella edellisellä ohjelmakaudella, toiminnanjohtaja Laura Vilander kertoo. Kuva Mika Rinne. Yrittäjiä kannustetaan myös yhteistyön lisäämiseen, kuten yhteisten tuotteiden, prosessien ja palveluiden sekä osaamisen kehittämiseen. – Poromies Uule Niiles Saran yritys on oiva esimerkki siitä, kuinka perinnetietoutta, vahvaa poronhoitoosaamista ja saamelaiskulttuuria voidaan hyödyntää matkailullisesti. – Yrityksemme Hosanojan porotila Ky haki Lapin ELY-keskukselta investointitukea poronlihan suoramyyntiin tarkoitettuihin lihankäsittelytiloihin sekä niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin. Investointeihin myönnettävä tuki on enintään 35 % ja se maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan. Investoinnin toteutettavuustutkimukseen voi saada jopa 50 % tuen. Yhteistyöhön voi saada jopa 80% tuen. Viime vuonna yritys laajensi toimintaansa ja rakensi hirsikotaravintolatilan matkailijoille. Kuva Laura Vilander.. Yritys on kasvanut nopeasti ja hirsikotaravintola tuo merkittävää kasvua yrityksen liikevaihtoon, hankeneuvoja Annika Kostamo Pohjoisimman Lapin Leaderista perustelee. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia työpaikkoja sivukylille
Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta. Kuva Tanja Ylitalo. Kuvassa vasemmalta oikealle: Jonna Kokko, Eeva Kulpakko, Minna Huikuri, Jaana Hangasvaara, Hanna-Leena Talvensaari, Annika Kostamo, Anne Anttila, Laura Vilander, Anu Kumpuniemi, Nina-Maria Möykkynen, Pirjo Jaakkonen, Marja Tuomivaara ja Päivi Kuvaja. Suomessa on kaikkiaan 54 Leader-ryhmää, joista jokaisella on oma kehittämisohjelmansa ja joissa käytännön työtä tekevät toiminnanjohtaja, sihteeri ja hankkeisiin palkatut työntekijät. Välitalo, p. VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA YM. NAHKATUOTTEITA YM. Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. NAHKATUOTTEITA WWW.POROTARVIKE.FI WWW.POROTARVIKE.FI TERVETULOA TUTUSTUMAAN TUOTTEISIINI TAI SOITA JA TILAA, LÄHETÄN MYÖS RAHTINA K. Paikalliset päättävät siis itse alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta kunkin alueen strategiaan Lapin Leader-ryhmien henkilökunta neuvoo ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Lapin Leader-ryhmät tekevät myös yhteistyötä saavuttaakseen yhteiset tavoitteensa Lapin kehittämiseksi paikallisuudesta ponnistavaksi maakunnaksi.. Hankkeiden rahoituksesta päättää kunkin Leaderryhmän hallitus, jossa on edustajat kunnista, yhdistyksistä ja maaseudun asukkaista. Lapissa Leader-ryhmiä on viisi. 040 556 9825 Nikuntie 5, 99100 Kittilä TUOTTEITA SAA NYT TUOTTEITA SAA NYT MYÖS VAALAJÄRVELTÄ MYÖS VAALAJÄRVELTÄ pohjautuen. EU:n ohjelmakaudella 2014–2020 Leaderiin on varattu runsas viisi prosenttia EU:n rahoitusosuudesta eli noin 300 miljoonaa euroa julkisia varoja. 18 POROMIES 2/2016 Yhteistyötä paikkakunnan parhaaksi Leader on paikallista kehittämistä, jonka tavoitteena on tukea maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja ja kehittämistä