1 TEEMA 3 2023 Hupailu kunniaan! PERHEKESKUS kokoaa alueen toimijat yhteen TEEMA: Perheiden kanssa
A4-kokoinen kierrekantinen kirja pysyy hyvin auki säestettäessä. ISBN 9789523547049 Hinta 79,90 Tulossa elokuussa! 79,90€ 19,00€ 19,00€ 44,90€ Lasten virsi ISBN 9789523543690 Hinta 19,00 Lasten virsi cd ISBN 9789523543690 Hinta 19,00 Leiki Lasten virsi ISBN 9789523547001 Hinta 44,90 MUISTA MYÖS:. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi RIIKKA JÄNTTI, RISTO ESKOLA Soita Lasten virsi Soita Lasten virsi on säestäjien kirja uudistettuun Lasten virteen. Mukana on myös muutamia lapsikuorosovituksia. Teos sisältää alkuja loppusoittoja sekä soitinstemmoja kaikkiin Lasten virren 170 lauluun
Tukiverkot, toiset lapsiperheet ympärillä sekä lasten mutkaton keskinäinen suhde ovat merkittäviä ilon aiheita. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Eniten meidän perheen hyvinvointia vahvistaa luottamus toiseen. Paljon auttaa myös se, kun pystyy näkemään huumoria erilaisissa lapsiperheen arjen tilanteissa. Perheleirin yhteisten puuhien keskellä he ehtivät pohtia myös oman perheensä hyvinvointia edistäviä asioita. Voi olla varma, että puhalletaan yhteen hiileen. Perheen hyvinvointia kannattelevat myös yhteiset näkemykset vanhemmuudesta ja kasvatuksesta.” Iina ja Aleksi TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Hvittorpin leirikeskuksen aulassa espoolainen Salmisen perhe istahtaa hetkeksi alas. Perheeseen kuuluvat isä Aleksi, äiti Iina sekä kolmivuotias Unto ja kuuden kuukauden ikäinen Aina.
Toiveiden pohjalta kutsumme Pesäkoloon vierailijoita ja suunnittelemme toimintatuokioita. Iltapesäkolossa onkin ilo nähdä kokonaisia perheitä, ja isommatkin lapset pääsevät mukaan. Iltapesäkolo polkaistiin käyntiin kävijöiden toiveesta. Iltapesäkolo kokoontuu kerran kuussa klo 15–18. Monitoimijuus tiedettiin vahvuudeksi ja se on tuonut myös lisäresursseja. Ohjaajina toimivat Liisa Turunen Kainuun hyvinvointialueelta, Carita Lerssi Kajaanin seurakunnasta ja Sari Liuski-Ursin sekä Suvi-Maria Tolonen MLL:n Kainuun piiristä. Pesäkolon konsepti on todettu toimivaksi, ja toimintaa on alettu järjestämään myös muualla Kainuun kunnissa. Meillä on vieraillut muun muassa diakoniatyön ja perheneuvonnan asiantuntijoita sekä suuhygienisti, perhetyöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen perheohaajia. Pesäkolo-toiminta aloitettiin yhteisestä tahtotilasta tarjota kajaanilaisille perheille matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa. Näin kävijät saavat kertoa, minkälaista toimintaa he haluavat Pesäkoloon ja haluavatko he mahdollisesti osallistua toiminnan toteuttamiseen. 60 kävijää/ kerta. Kävijät aamupäivissä ovat pääosin kotona olevia äitejä ja isiä lasten kanssa. Perheet löysivät mukaan, ja keskimääräinen kävijämäärä oli n. Nyt Pesäkolo kokoontuu säännöllisesti tiistaisin Lohtajan nuorisotalolla ja keskiviikkoisin Linnantauksen seurakuntakeskuksessa klo 9–12. Silloinen Kainuun soten perheaseman avoin toiminta loppui. Perheiden Pesäkolo Pesäkolo-toiminta alkoi syksyllä 2020 yhteistyössä MLL:n Kainuun piirin, Kainuun hyvinvointialueen ja Kajaanin seurakunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Lisäksi Linnantauksen pesäkolossa on myös yksi vapaaehtoistyöntekijä. Vuorot on jaettu. Kävijämäärä vuonna 2022 näissä tiloissa oli yli 2500 lasta ja aikuista. Toimintatuokioista toivotuimpia ovat musiikki, liikunta ja kädentaidot. Lisäksi on esitelty myös eri yhdistysten toimintaa. Aluksi Pesäkolo kokoontui kerran viikossa. Jo ensimmäisenä vuonna totesimme, että toiminnalle oli tarvetta. Mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen Teemme puolivuosittain suunnitelman syysja kevätkaudelle. Olemme tehneet kyselyjä aikuisille ja toteuttaneet osallisuustyöpajoja lapsille ja aikuisille. Ti– kohtaamispaikka lapsiperheille Kajaanissa. Näissä toimivat paikalliset työntekijät. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Carita Lerssi Kirjoittaja on Kajaanin seurakunnan lastenohjaaja. Jokaisessa pesäkolossa ohjaajia on paikalla kaksi. Toimintaa on nyt myös Suomussalmella, Kuhmossa, Sotkamossa ja Paltamossa. Kaikki toimijat käyttävät alussa tekemäämme Pesäkolon logoa ilmoittelussaan
Näiden pohjalta teemme palautekyselyä kävijöillemme ja kehitämme toimintaamme. Toiseen tilaan kuuluu liikuntasali. ”Tänne on helppo tulla ja kotona olevalle lapselle löytyy ikätasoistaan leikkiseuraa.” Irene ja Alma ”Tulemme Pesäkoloon, että päivät tuntuisivat lyhemmiltä ja keskellä päivää on jotain tekemistä.” Nanni ja Hilla ”Vauva-aikana sain vertaistukea itselleni. Joulu ja pääsiäinen on aina huomioitu toiminnassa. neuvoloihin, päiväkoteihin ja tietenkin mainostamme toimijoiden somekanavissa. Kokoontumisiin kuului koulutusta kohtaamispaikkatoiminnasta. Pesäkololla on käytössä WhatsAppja Facebook-ryhmät, joissa tiedotamme tulevasta toiminnasta ja julkaisemme kuukausisuunnitelman. Tätä kautta olemme saaneet omaan toimintaamme ja tapahtumiimme mukaan lapsia ja aikuisia. Jokavuotisina vierailijoina käyvät varhaiskasvatuksen pappi ja kanttorimme kirkkomuskarin kera. Nyt uutena Pesäkolo löytyy myös Instagramista. Nykyisin kun lapset ovat isompia, heille on leikkiseuraa ja erilaista tekemistä kuin kotona.” Mervi, Peppi ja Altti Tule sellaisena kuin olet – kohtaamispaikka lapsiperheille Kajaanissa. Olimme myös mukana vertaisarvioinnissa. Pesäkolossa tulemme seurakuntana ja seurakunnan työntekijöinä tutuksi kävijöille. Kävijöillä on mahdollisuus myös osallistua toiminnan toteuttamiseen. Pesäkolossa kävijät pääsevät kohtaamaan toisiaan sekä ammatillisia ohjaajia. Pesäkolo toimii perheiden arjen tukena, tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon ja –toimimiseen, vertaistukea aikuisille ja leikkiseuraa lapsille. Koska seurakunta on yksi toimija, Pesäkolo-toiminnassa on esillä kirkkovuosi. Arvioinnissa toisen kohtaamispaikan toimijat tulivat meidän toimintaamme mukaan yhdeksi päiväksi ja antoivat meille palautetta toiminnastamme. Tähän kuului muutamia kohtaamispaikkoja eri puolilta Suomea. Sain uusia ystäviä, kun kaikki muut ystävät olivat töissä. perhetanssin ja perheliikuntahetket. Toimintatuokiot pyritään järjestämään eri tilassa. Tämä on mahdollistanut erilaisen liikuntapainotteisen toiminnan, esim. Kokoonnumme Pesäkolo-toimijoiden kesken puolivuosittain Teamsissa. Olemme jakaneet ilmoituksia mm. Olemmekin saaneet heitä esittelemään esim. Kaikki toiminta järjestetään niin, että perheillä on mahdollisuus valita, haluavatko he osallistua toimintaan. 5 TEEMA Toiminnan kehittäminen Laadimme Kajaanin Pesäkololle arvot ja periaatteet, joiden mukaan toimimme. kestovaippoja, ja jouluna pidimme joululaulajaiset, jossa säestäjänä toimi yksi kävijöistämme. lat ovat hyvin erilaiset
14 Teema Hupailu kunniaan 34 Liikkuvat lapset Luontoliikkujat 38 Raamattua leikkien Raamattu inspiroi seikkailuun 41 Digityö 42 Perhemessu 45 Lastenkirkko 46 Laula – leiki – liiku Heittäydy ilon virtaan 48 Pyhiä hetkiä Siunauksen suojassa 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 19 38 TÄSSÄ NUMEROSSA: Perheiden kanssa 28. 6 TEEMA 19 Tekijät Pienet musiikin ihmeen äärellä 22 Tekijät Yhteistyöverkoissa on voimaa ja virtaa 25 Lasten ja nuorten keskus 26 Tekijät Sammaltassun luontotoiminnalle kirkon ympäristökasvatuspalkinto 28 7 kysymystä Hyvä vanhempi voi olla lukemattomilla eri tavoilla 30 Kirjahylly 31 Kirkon talolta 32 Papin päiväkirjasta Yhtenä perheenä TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Perheiden Pesäkolo 7 Pääkirjoitus Kuka auttaa arjessa ja kannattelee vanhempien toivoa. 8 Teema Perhekeskus kokoaa alueen toimijat yhteen 13 Kolumni Onko köyhän perheen lapsella oikeuksia
Koulun resurssit eivät riitä vanhempien tukemiseen, vaikka koulussa tunnistetaan vanhempien erittäin suuri vaikutus lapsen elämässä. Poliisi ja vartijat koulun käytävillä ovat tuttu näky. Keskustelimme perheistä ja siitä kenelle kuuluu vanhempien tukeminen silloin, kun lapsella on vaikeaa. Tässä lehdessä kerrotaan hienoja esimerkkejä siitä, miten perhekeskuksissa eri toimijat ovat löytäneet oman roolinsa. Kasvatuksen kenttä nähdään kokonaisuutena myös rakenteen tasolla. Odotan junaa Tikkurilassa. Kenen kanssa vanhempi saa purkaa pelkojaan ja tunteiden sekamelskaa. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Minna Kaihlanen • Taina Karvonen Marjukka Luoma • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen • Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Joku huutaa aseman toisessa päässä ja poikajoukko juoksee ohitseni. Tiedämme että lapsen hyvinvointi alkaa kodista ja vanhempien oma hyvinvointi luo lasten hyvinvointia. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 89 € • 12 kk 93 € • 6 kk 59 € Irtonumero 19 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/23 • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/23 mukana. Kotikasvatus vaikuttaa myös yhteisön normien omaksumiseen ja siten käyttäytymisen säätelyyn. Junani lähtee ja aseman tapahtumat jäävät taakse. Kuka auttaa vanhempaa jaksamaan lapsen rinnalla vaikeiden kehitysvaiheiden yli. Vierailin Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa ja Havukosken alueen yläkoulussa. Kuka auttaa arjessa ja kannattelee vanhemman toivoa. Kuulin koulun arjesta. Useissa seurakunnissa on käynnissä samanaikaisesti myös organisaatiomuutoksia, joissa vanhat työalarakenteet muuttuvat. Miten sinä jaksat ja miten voin auttaa. Ihmiset alkavat pälyillä toisiaan, vartijoita ei näy. Puuttuko joku tähän, uskaltaako joku aikuinen mennä väliin. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Kevätaurinko lämmittää. Työ väistämättä kohdentuu pääasiassa kotona oleville perheille ja pienille lapsille. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Lasse Ansaharju / Vastavalo Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS Hanna Rajalin Perhetoiminnan suunnittelija Lasten ja nuorten keskus 3 2023 Kuka auttaa arjessa ja kannattelee vanhempien toivoa. Rehtori kantoi tästä huolta. Käyn läpi mieleen jääneitä kohtaamisia päivän aikana. Professori Lea Pulkkisen mukaan lapsen käyttäytymisen laadulliset piirteet ovat vahvasti yhteydessä kotikasvatukseen. Alkaa rähinöinti ja pelottava kovaääninen uhittelu. Laaja-alaisella yhteistyöllä vahvistetaan hyvinvointia. Ovatko nämä nyt niitä katujengejä. Jäin silti pohtimaan, että ammattilaisten toteuttama toiminta ja tuki oli täälläkin saatavilla pääasiassa päiväaikaan. Perheitä oli kuultu prosessissa. Osaammeko tavoittaa yhdessä ne perheet, joissa vanhempi on neuvoton ja aikeissa luovuttaa. Tämän kysyminen ja vastauksen kuuleminen on syvintä kristillisyyttä.. Hetken päästä toinen poikajoukko kulkee reteästi ohitseni käytävän leveydeltä. Avoimessa kohtaamispaikassa laaja joukko toimijoita oli punonut hienosti palvelut perheen muuttuvien tarpeiden ympärille. Siihen kuuluvat kodin ilmapiiri ja sen tarjoama sosiaalinen alkupääoma, vanhempien keskinäinen suhde, alkoholin käyttö, läsnäolo lasten elämässä ja lapsilähtöinen kasvatus. 7. Rehtori on omistautunut työlleen koko sydämellään. Avautuuko tässä seurakunnan kasvatustyölle mahdollisuus tukea osaltamme vahvemmin perheiden jaksamista
8 TEEMA Perhekeskustoiminta on alueen eri toimijoiden yhteinen ponnistus perheiden parhaaksi. Perhekeskuksen kohtaamispaikat tarjoavat luontevan mahdollisuuden myös seurakunnan mukana olemiseen. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen PERHEKESKUS KOKOAA ALUEEN TOIMIJAT YHTEEN TEEMA Liisa Välilä ja Sari-Annika Pettinen korostavat sitä, että seurakunnan vahvuuksia ovat ammatillisuus sekä joustavuuden mahdollisuus. Toimintaa pystytään muuttamaan nopeastikin. 8 TEEMA
Toimintaa pystytään muuttamaan nopeastikin. Uskonnollisesti sitoutumaton Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Toimintaa on kuitenkin kehitetty hyvässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Jos siitä on vastannut esimerkiksi kuntayhtymä, yhteistyölle on saatettu joutua etsimään uuttaa koordinaattoria, Pettinen toteaa. – Viime vuoden lopulla seurakunnissa oltiin vahvasti motivoituneita alueellisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Isossa kuvassa tilanne näyttää todella hyvältä. PERHEKESKUS KOKOAA ALUEEN TOIMIJAT YHTEEN Matalan kynnyksen kohtaamispaikat Perhekeskusten kohtaamispaikat ovat tavallisesti siellä, missä perheet luontevasti liikkuvat kuten kauppakeskuksissa, kirjastoissa tai perheiden taloissa. Yhteistyöstä on paljon hyviä kokemuksia, Pettinen kertoo. – Monilla paikkakunnilla seurakunta on ainoa toimija, joka voi järjestää tämänkaltaista kokoavaa toimintaa, sillä kunnalla ei ole siihen tarvittavia resursseja, Välilä huomauttaa. Vihdissä parhaat tilat löytyivät puolestaan seurakunnasta. Muutostilanteen suurimmat haasteet näkyvät ehkä enemmän korjaavassa toiminnassa tai sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa, miten niitä muutostilanteessa pystytään tarjoamaan, Pettinen arvioi. Espoossa perhekeskus toimii kauppakeskuksessa, Isossa Omenassa, ja siellä mukana on useita eri toimijoita. Vuoden alusta aloittaneet hyvinvointialueet ovat ehkä hieman hidastaneet toimintaa, mutta suurin osa seurakunnista on jo nyt jollain tavalla yhteistyössä mukana, Kirkkohallituksen kasvatusja perheasiat -yksikön asiantuntija, Liisa Välilä kertoo. Työtä ei tarvitse lähteä kehittämään tyhjästä, Välilä lupaa. Siellä seurakunta toteuttaa vahvaa yhteistyötä muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Seurakunnan työntekijät ovat läsnä perheiden arjessa, mutta toiminta ei ole tunnustuksellista. – Eri hyvinvointialueilla on tehty jo paljon yhteistyötä. – Jos perhekeskustoimintaa on aiemmin koordinoinut kaupungin työntekijä, siihen on voinut olla resursseja vielä tämän vuoden alussakin. – Seurakunnan vahvuuksia ovat ammatillisuus sekä joustavuuden mahdollisuus. Jokin juttu toimii jonkun hetken, ja sitten voidaan kokeilla jotain muuta, Pettinen lisää. Osallistujat tietävät etukäteen, kuka kohtaamispaikan vetämisestä kulloinkin vastaa, ja mitä ohjelma sisältää. Alueilla, joissa rakenteiden tuki on puuttunut, tilanne voi olla heikompi. Voimme olla seurakuntana toiminnassa mukana muullakin tavalla, Pettinen toteaa. – Mikkelissä kohtaamispaikkaa toivottiin torin läheisyyteen, ja sopiva tilaa löytyi kirjastosta. Kohtaamispaikat ovat luontevia myös seurakunnan mukana olemiselle. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa perhekeskusyhteistyö on jatkunut parhaiten niillä paikkakunnilla, joissa se on ollut jo aiemmin osa kuntien ja kaupunkien toimintaa. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla seurakunnat ovat ottaneet ison roolin erilaisten kohtaamispalveluiden järjestämisestä. – Toiminta on jatkunut vuoden alusta lähes entisellään alueilla, joissa on ollut selkeät rakenteet. Olisi ehkä ollut helpompaa järjestää toimintaa omissa tiloissa, mutta seurakunta lähti mukaan perheiden toivomaan tilaan. – Olemme luoneet palvelulupausta, brändiä, ilmettä ja kaikkea sitä, mikä helpottaa kohtaamispaikkatoiminnan toteuttamista mahdollisimman käytännönläheisesti. Kirkkohallituksen perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija, Sari-Annika Pettinen myötäilee kollegaansa. Vanhat rakenteet ovat tukeneet toimintaa muutosvaiheessa. Kyselylomakkeet seurakuntiin on lähetetty, mutta vastauksia odotellaan vielä. Seurakunnat ovat myös erittäin hyviä kokeilukulttuurissa, mistä olen hyvin iloinen. Konkreettinen kohtauspaikka voi sijaita lähes missä tahansa. TEEMA Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla seurakunnat ovat ottaneet ison roolin erilaisten kohtaamispalveluiden järjestämisestä.. 9 TEEMA Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Kokonaisvaltaista tilannekuvaa seurakuntien mukana olemisesta ei kuitenkaan vielä ole. Seurakunta perhekeskusyhteistyössä Osa seurakunnista on tehnyt jo pitkään perhekeskusyhteistyötä, mutta viime vuosina eri toimijoiden roolit on pyritty sopimaan aiempaa selkeämmin. Perheiden näkökulmasta mitään suuria muutoksia ei ole ollut. Kohtaamispaikka on avoin kaikille, ja sitä voivat ohjata eri toimijat. Toiminta kokoaa yhteen ja verkostoi alueen erillään olleet palvelut. – Kohtaamispaikassa seurakunnan työntekijä ei tuo esiin seurakunnan tunnustuksellista sisältöä, ellei asiakas itse nosta sitä keskusteluun. Seurakunnan työntekijä tulee tutuksi, ja samalla perheiden kynnys osallistua muuhun seurakunnan toimintaan madaltuu
Pirkkalan ystäväperheet-toiminta mahdollistaa perheiden tapaamisen ja ystävystymisen, jonka myötä perheet saavat myös vertaistukea omaan arkeensa. Naapureiden kanssa yhteistyössä toimiminen on kaikille kannattavaa. Uusia innovaatioita Perhekeskustoiminta on innoittanut seurakuntia kehittämään uudenlaisia työtapoja sekä etsimään uusia yhteistyötahoja. Pettinen nostaa esiin seurakuntien Pikkuhelppi-toiminnan, joka tarjoaa lapsiperheille tukea arjen hallintaan. Sivusto antaa palvelusuosituksia käyttäjän kiinnostuksen mukaan. – Seurakunnan työntekijät tutustuttavat samalta alueelta olevia perheitä toisiinsa, minkä jälkeen perheet jatkavat yhteydenpitoa itsenäisesti, Välilä kertoo. Nyt Pikkuhelppi toimii jo kymmenissä eri seurakunnissa. Perhekeskus • ehkäisee hyvinvointija terveysongelmia • vahvistaa perheiden varhaista tukea ja hoitoa • tarjoaa vertaistukea • hillitsee eriarvoistumista • hillitsee korjaavien palvelujen kustannusten kasvua. Olemme pyrkineet antamaan seurakunnaan työntekijöille aiheen käsittelyyn välineitä, ja aiheesta on keskusteltu seurakuntien työntekijöille järjestetyissä perhekeskustoiminnan vertaisryhmien infotilanteissa. Toimintaa toteutetaan ainakin Turussa. Lasten ja nuorten keskus on tehnyt hyvää työtä toiminnan mahdollistamiseksi eri seurakunnissa. Lähde: THL www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ sote-palvelut/perhekeskus. Se on myös elämän asenne. Kohtaamisen ammattilaiset Yhteistyö eri toimijoiden kanssa osana perhekeskusverkostoa tarjoaa mahdollisuuden perheiden laajempaan kohtaamiseen. Rohkaisun sana voi olla pelkkä kysymys, miten sinä jaksat, Välilä perustelee. Välilän mukaan seurakuntaa arvostetaan yhteistyökumppanina. – Tämän vuoden alussa on julkaistu sähköinen perhekeskus, Omaperhe. Imatralla vastaava toiminta tunnetaan nimellä Jeesi. Eri ammattilaisten vahvuuksia voisi hyödyntää aiempaa enemmän ja siten löytää uusia mahdollisuuksia toimia, Välilä kannustaa. – Seurakunnan työntekijöillä on aikaa pysähtyä asioiden äärelle. Osaaminen on erinomaista ja ajantasaista. – Pienillä paikkakunnilla voi olla vain yksi varhaiskasvatuksen työntekijä tai jopa vain puolikas. Sähköinen perhekeskus Kirkkohallitus on mukana sähköisen perhekeskuksen sisällön kehittämisessä, joka on monin osin vielä rakenteilla. – Meidän olisi tärkeä nostaa seurakunnan työntekijöiden ammatillisuus paremmin esiin. – Kristillisyys ei ole pelkästään uskonnon harjoittamista. Saisimme olla enemmän ylpeitä seurakunnan tekemästä pitkäjänteisestä työstä, Välilä huomauttaa. Osa seurakunnista on tiivistänyt rovastikunnalliseen yhteistyötä. – Seurakunnissa on alettu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Heillä ei ole samankaltaisia lakisääteisiä tehtäviä kuin kunnallisella varhaiskasvatuksella tai neuvolatoiminnalla, joiden tehtävät ovat hyvin rajattuja, Pettinen lisää. 10 TEEMA Perhekeskusyhteistyön tekeminen ei kuitenkaan tarkoita oman identiteetin piilottamista tai seurakunnan olennaisesta sanomasta luopumista. Se on ihmisen kuuntelemista, toivon luomista ja luottamuksen rakentamista. Jotkut seurakunnat ovat rakentamassa verkossa tapahtuvaa perhevalmennusta seurakunnan omana palveluna. Välilän mukaan seurakunnan työntekijät ovat hyvin koulutettuja ja rautaisia ammattilaisia. Varhaiskasvatuksenohjaajan työparina voi olla vaikkapa kanttori, diakoniatyöntekijä tai pappi. Perhekeskuksen palveluverkostoon kuuluvat: • lapsiperheiden sosiaalija terveyspalvelut • järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja palvelut • varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus ja nuorisopalvelut • avoin kohtaamispaikka lapsille, nuorille ja perheille • kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta • opiskeluhuoltopalvelut • erityisja vaativan tason palvelut. Tällä hetkellä palvelusta löytyy lapsiperheille tarkoitettuja valtakunnallisia palveluja, luotettavaa tietoa sekä vinkkejä fyysisistä kohtaamispaikoista. Pirkkalassa on lähdetty etsimään samanlaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä ystäväperheiden rinkiin. Pettinen ymmärtää, että asia voi kuitenkin olla seurakunnan työntekijän näkökulmasta herkkä ja vaikeakin. – Työntekijöille tulee antaa aikaa pohtia, miten uudenlainen toimintakulttuuri tulee vaikuttamaan omaan identiteettiin seurakunnan työntekijänä. Kun hyvinvointialue ottaa sähköisen perhekeskuksen käyttöönsä, mukaan tulevat myös alueelliset palvelusuositukset, TEEMA PERHEKESKUS on palveluverkosto, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Samanlaista toimintatapaa on toteutettu jo pitkään esimerkiksi seurakunnan perheneuvontaja diakoniatyössä. Perhekeskus voi toimia verkostomaisena, fyysisessä toimipisteessä tai sähköisen perhekeskuksen muodossa. Pikkuhelppi syntyi kuusi vuotta sitten Turussa lastenohjaajien ideoimana. – Pikkuhelppi -toiminnassa on menty hienosti eteenpäin, ja siitä on saatu paljon hyviä kokemuksia. Seurakunnan työntekijät ovat hyvin koulutettuja, kun taas monet järjestöt toimivat usein vapaaehtoisten ja vaihtuvien työntekijöiden varassa. Hänen resurssinsa ovat aika pienet. Seurakunnan työntekijöitä arvostetaan asiakkaiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden taholta erityisesti kohtaamisen ammattilaisina
– Sähköinen perhekeskus avaa upeita mahdollisuuksia myös seurakunnalle asiakkaan alkaessa käyttää palvelua mahdollisesti jo raskausaikana. Kirkkohallitus on koonnut työntekijöilleen Teams-alustan, jossa informaation lisäksi kannustetaan jakamaan myös käytänteitä ja käymään keskustelua. – Ihmiset olivat iloisia siitä, että kurssille oli mahdollisSARI-ANNIKA PETTINEN • Pappi ja psykoterapeutti. Sari-Annika Pettinen jatkaa: "Seurakunnan työntekijöitä arvostetaan asiakkaiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden taholta erityisesti kohtaamisen ammattilaisina.". Tukea löytyy myös hiippakunnista. Vertaistuen tarve on kuitenkin ilmeinen, työntekijöillekin. Välilä kertoo verkossa vetämistään parisuhdekursseista, joita koronan pakottamana jouduttiin pitämään etänä. Seurakuntien ja järjestöjen työntekijät eivät pääse kirjautumaan palveluun, joka on ensisijaisesti suunnattu lakisääteisten palveluiden työntekijöille. 11 TEEMA Pettinen kertoo. Iltaisin ei tarvinnut enää lähteä mihinkään, eikä lastenhoitajaa tarvinnut hankkia erikseen. • Perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija, Kirkkohallitus LIISA VÄLILÄ • Pappi ja psykoterapeutti. Lasta odottava perhe saa jo tuossa vaiheessa tietoa kasteesta, kerhoista, leireistä, parisuhdeneuvonnasta ja muusta mahdollisesta seurakunnan kokoavasta toiminnasta. Tukea työntekijöille Pettinen ei koe seurakunnan työntekijöiden tarvitsevan lisäkoulutusta perhekeskusyhteistyön toteuttamiseksi. – Järjestämme seurakuntien työntekijöille perhekeskusinfoja, joita on ollut vuoden sisällä 3–4 kertaa teemoista riippuen. • Asiantuntija, Kirkon kasvatusja perheasiat -yksikkö, Kirkkohallitus ta osallistua nimettömänä omalta kotisohvalta. Osallistuminen oli helppoa. Vertaisuuden kaipuu ei ole vain perheiden toive ja tarve, vaan myös seurakunnan työntekijöiden tarve saada laajempaa näköalaa. Sähköiseen perhekeskukseen ollaan rakentamassa myös nuorille suunnattua sisältöä, Helpperiä, joka valmistunee tämän vuoden kuluessa. – Tätä palautetta saamme paljon. Kokemus oli kuitenkin niin hyvä, että toimintaa jatketaan etänä tulevaisuudessakin. "Saisimme olla enemmän ylpeitä seurakunnan tekemästä pitkäjänteisestä työstä", Liisa Välilä sanoo. Kolmas osa sähköistä perhekeskusta on ammattilaisille suunnattu sisältö, joka tällä hetkellä kohdentuu vain soteja kunta-alan työntekijöille. Toisaalta loppupalautteessa mainittiin, että kurssille osallistuneita muita pareja olisi ollut mukava tavata myös kasvokkain, Välilä kertoo
Perhekeskusyhteistyö takaisi sen, että elämän kriiseissä tai solmukohdissa on matala kynnys tulla mukaan tuen piiriin. Kuinka ihania ovatkaan ne seurakuntien perheiden iltakerhot, joihin ihmisiä kutsutaan hengähtämään ja syömään. Kaikki tapahtumat, joissa on tarjolla ruokaa, saavat perheet liikkeelle. Välilä komppaa kollegaansa ja painottaa lisäksi turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta. TEEMA TEEMA Unelmien perhekeskus on paikka, jossa perheet saavat kohdata vertaisiaan matalalla kynnyksellä paikoissa, jotka ovat heille luontevia ja missä he saavat tarvittaessa ammatillista tukea ja apua. – Se on paikka, jossa perheet saavat kohdata vertaisiaan matalalla kynnyksellä paikoissa, jotka ovat heille luontevia ja missä he saavat tarvittaessa ammatillista tukea ja apua. Kuinka viisasta. Perheiden suurimmat tarpeet ja kysymykset ovat tavallisia ja arkisia asioita, jotka myös yhdistävät samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. – Seurakunnan työntekijät saattavat kokea avuttomuutta esimerkiksi neuropsykiatrisissa haasteissa – mitä ne tarkoittavat omassa työssä ja miten ne pitäisi ammattilaisena huomioida. Unelmien perhekeskus Millainen sitten olisi unelmien perhekeskus. – Olisi tärkeä luoda tilanteita ja paikkoja, joissa työntekijät voisivat jutella näistä asioista muiden kanssa, etteivät he joutuisi kantamaan vaikeita asioita yksin, Pettinen painottaa. Toiminta on yhdenvertaista. Lapsillekin on tarjolla omaa ohjelmaa. Se ei kohdistu vain aktiivisiin perheisiin, vaan erityisesti niihin perheisiin, jotka tarvitsevat kaikista eniten tukea. Kaikki tämä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä, jossa seurakunnalla on luonteva rooli ja paikka, Pettinen kiteyttää. Ajassa nopeasti muuttuvat tilanteet ja ilmiöt saattavat nousta yllättäenkin perheiden arkeen, joihin liittyen työntekijätkin tarvitsevat enemmän tietoa ja ymmärrystä. Välilä nimeää kuitenkin yhdeksi isoksi haasteeksi yksinäisyyden. 12 TEEMA – Kuopion hiippakunnan piispa on pyytänyt nimeämään jokaiseen seurakuntaan perhekeskusyhdyshenkilön, jotka ovat piakkoin kokoontumassa, Välilä kertoo. – Unelmien perhekeskuksessa myös toimijat tuntevat toisensa. Uskonto ja julkinen tila ovat myös paljon pohdittanut työntekijöitä. – Monet perheet kokevat yksinäisyyttä ja kaipaavat muiden ihmisten läsnäoloa ja tukea
Nämä lapset eivät myös luottaneet muihin ihmisiin ja kokivat maailmantilanteen epävakaana. Suomen lapsitakuun yhtenä toimenpiteenä on harrastamisen Suomen malli , jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle vähintään yksi maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Sopimuksessa artiklat 26 ja 27 turvaavat lapsen oikeuden ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Vanhemmat ovat huolissaan ja lapset kokevat olevansa taakka perheelleen ja ahdistuvat tilanteesta. Lapsilla on oikeus elää taloudellisesti turvallisissa olosuhteissa, joten lasten kokema köyhyys heikentää heidän ihmisoikeuksiaan. Onko köyhän perheen lapsella oikeuksia. Pienituloisissa perheissä elää 121 800 lasta.. Harrastamisen oli joutunut lopettamaan 23 % lapsista ja 71 % heistä vastasi, etteivät he voineet lainkaan lomailla perheensä kanssa pienituloisuudesta johtuen. Yhä useampi perhe elää köyhyysrajalla. Perheet ovat juuri selviytyneet koronapandemiasta ja nyt Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat vaikuttaneet maailmantalouteen ja sen myötä suomalaisten perheiden arkeen. Tuntuu että olen iso taakka.” Lapset kertoivat myös, kuinka hintojen nousu on johtanut siihen, että perheessä on keskusteltu ja riidelty enemmän rahasta. STM:llä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vastainen suunnitelma, jolla tavoitellaan 2030 mennessä 30 000 lasta vähemmän lapsiperheköyhyydessä ja myös sosiaaliturvauudistusta työstetään yli hallituskausien 2027 saakka. JOHANNA VINBERG Lapsiperheköyhyys asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry Lasten köyhyyskokemukset heikentävät hyvinvointia. Suomen lapsistrategian avulla pyritään rakentamaan lapsija perhemyönteistä yhteiskuntaa ja vaikuttamaan myös lasten taloudellisiin elinolosuhteisiin. Raportissa lapset kertovat arjestaan, kyselyyn vastasi 1130 lasta. Lapsiperheköyhyyden kasvu on katkaistava kohdentamalla riittävät resurssit köyhyyden vähentämiseen. ” Vaikeaa hankkia tarvittavia asioita kuten perusvaatteita ja lämmintä ruokaa joka päivälle.” Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten vastauksissa tuli esille myös heikko tulevaisuususko. Yleisperiaatteiden mukaan kaikilla lapsilla on oikeus kasvuun ja kehitykseen, lapsia ei saa syrjiä, lasten mielipide tulee ottaa huomioon ja päätöksenteossa on huomioitava lapsen edun ensisijaisuus. Tämä on tehtävä kaikkien lasten oikeuksien turvaamiseksi. Myös EU-tason sitoumuksen eli lapsitakuun avulla tuetaan heikossa asemassa olevia lapsia. Osa lapsista kertoi, etteivät he enää pääse harrastuksiin ja tapaamaan kavereitaan nousseiden hintojen vuoksi. Pienituloiseksi perheensä määritelleiden lasten perheissä oli puutetta arjen tarvikkeista, kuten ruuasta, vaatteista ja esimerkiksi silmälaseista. Pitkäjänteisiä toimia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi on vaadittu eri tahoilta. Päätöksentekijöiden tulee toteuttaa lapsistrategiaa, tehdä lapsen edun mukaisia päätöksiä ja pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan lapsiperheköyhyyteen. He kokivat, KOLUMNI Lapsiperheköyhyyttä on ehkäistävä lapsenoikeusperustaisesti. Taloudelliset haasteet ja köyhyys tuntuvat lasten elämässä nyt, mutta seuraukset voivat olla jopa ylisukupolvisia. Lapsen oikeuksien sopimus sitouttaa valtiot edistämään ja varmistamaan oikeuksien toteutumista lainsäädännössä, politiikkaohjelmissa ja varojen budjetoinnissa. ”Mun elämästä maksetaan, ruoasta ja asumisesta. Joillakin jääkaappi on tyhjä. On turvattava perheiden toimeentulo työllistymistä tukemalla, varmistettava sosiaaliturvan riittävä taso ja mahdollistettava monimuotoisten perheiden tarpeisiin soveltuvat palvelut. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa ja neljä yleisperiaatetta. 13 TEEMA että eivät voi luottaa tulevaisuudessa opiskelevansa ja saavansa töitä. Lasten oikeuksien turvana toimii YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, johon Suomi on sitoutunut. Pelastakaa Lapset ry julkaisi Lapsen ääni -raportin lokakuussa 2022. ” En voi käydä treeneissä tai viettää paljon vapaa aikaa jossa tarvii rahaa.” Moni kertoi, kuinka ruokaostoksia lasketaan tarkkaan ja usein joudutaan syömään halvinta mahdollista ruokaa. Lapsiperheköyhyys näkyy perheiden arjessa. Lapset jakoivat kokemuksiaan siitä, kuinka pienituloisuus haastaa perheen arkea. Suunnitelmia tehdään, mutta ratkaisuja ei saada kunnolla käyntiin. Päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa vallitsee yhteisymmärrys, että lapsiperheköyhyys on ongelma, johon tulee puuttua. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseen tarvitaan useita toimia
Se kuului näin: Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan. Huumorissa on paljon samoja elementtejä kuin leikissä: se tapahtuu asian itsensä vuoksi eikä jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Sadun kirjanneesta aikuisesta juttu ei ollut kovin onnistunut. Stenius löysi projektinsa pohjaksi ulkomaisten tutkijoiden luomia teorioita muun muassa lasten taipumuksesta nauraa absurdeille asioille tai epäjohdonmukaisuuksille. Jos vaikkapa veitsen laittaminen suuhun on kiellettyä, lapsi saattaa viedä sitä yhä lähemmäs suuta ja vilkuilla samalla aikuisen reaktioita.” Huumori on alkuun kehollista Stenius määrittelee lasten huumorin pyrkimykseksi saada toinen hyvälle mielelle tai nauramaan. Kun hän ryhtyi eläkeikää lähestyessään suunnittelemaan väitöskirjaa, kysymyksestä tuli tutkimuksen lähtökohta: miten pienten lasten huumori eroaa aikuisten huumorista ja miten tämä vaikuttaa kasvatukseen. ”Lapsia ei voinut haastatella suoraan, koska he tarjoavat helposti vastauksia, joita arvelevat aikuisten hakevan. Olipa kerran tyttö, joka kertoi päiväkodin sadutuksessa tarinan. Aihetta tutkinut Tuula Stenius peräänkuuluttaa varhaiskasvatusryhmille huumorikasvatusta ja tosikkovapaita tiloja. ”Kyproslainen Eleni Loizou on puolestaan tarkastellut alle parivuotiaiden huumoria ja esittänyt voimaantumisteorian, jonka kääntäisin vaikutusmahdollisuudeksi: lapsi kokee aikuista haastaessaan, että hän saa tästä otteen. Lapset taas halusivat kuulla sen yhä uudestaan. 14 TEEMA Hupailu kunniaan Lasten huumori ei ole pelkkää hassuttelua vaan valtava voimavara. Ja alle kolmivuotiaat eivät pysty kielellisestikään vastaamaan kysymyksiin.” Aiheesta ei ollut entuudestaan juuri kotimaisia tutkimuksia. Tutkimusote oli etnografinen: TEKSTI & KUVA Sinimaaria Kangas KUVITUS Shutterstock TEEMA Stenius seurasi parin vuoden ajan viiden päiväkodin lapsia videokameran avulla. Varhaiskasvattaja Tuula Stenius alkoi pohtia, mikä toistelussa oli niin hauskaa lasten mielestä. Siinä kehi. Huumorin tuottamisen lisäksi se on myös kykyä vastaanottaa sitä
Vain eräs kuusivuotias suosi agressiivista huumoria, jossa pilkataan muita ja joka on tyypillistä muun muassa standup-koomikoille. Aikuinenkin voisi mennä sinne välillä ja saada ihania hepulikohtauksia. Lapset saattoivat esimerkiksi väsyneenä vaipua tilaan, jossa he metelöivät kovalla äänellä ja saattoivat rikkoa sääntöjäkin. Vaikka sävy olisi hyväntahtoinen, lapsi ei ymmärrä naurun syytä.” Karnevalismia ja hyperhauskuutta Stenius jakoi havaitsemansa huumorin neljään ilmiöön, joista ensimmäinen oli yksin hassuttelu. Nehän eivät ole lasten vaan aikuisten huumoria, jolle aikuiset voivat mielestäni nauraa keskenään mutta eivät lasten kuullen. Huumoritaidoissa riittää siis harjoittelua ja Stenius painottaa aikuisen roolia niiden kehittymisessä. Aikuiset määrittelevät hänen mukaansa yleensä jyrkät rajat lasten huumorille. ”Esimerkiksi matkiminen on lapselle hirveän luontaista. ”Pienissä porukoissa huumori syttyi jännästi koko päivän ajan eikä aikuisille tyypillistä vitsien kerrontaa esiintynyt juuri lainkaan”, Stenius kertoo. Kiusoittelu on hyväntahtoista hassuttelua, jonka tarkoitus ei ole missään nimessä loukata toista. huumoria keventämään tilannetta. Päiväkodeissa ei kuitenkaan oikein ole tähän tiloja ja aikuiset lopettavat ilonpidon yleensä lyhyeen”, Stenius sanoo. Vaikka idea oli päiväkotien mielestä hyvä, he eivät pitäneet sitä toteuttamiskelpoisena.” Hupailua, kiusoittelua vai kiusaamista. ”Aikuiset arvostavat kuitenkin yleensä vasta sitä, kun lapset sanovat tai oivaltavat jotain, eli ovat jollain lailla välkkyjä. ”Karnevalismia paljon tutkinut Laura Jennings-Tallant on sitä mieltä, että lasten on saatava kokea tätä huumorin lajia, koska se on heidän tapansa olla yhteydessä toisiinsa. Joku saattoi esimerkiksi piirtäessään sanoa, että katso miten iso nenä tällä on. ”Tässä tapauksessa lapsi käytti teriaalia. Stenius uskoo huumorin varjolla kiusaamista esiintyvän enemmän isompien lasten kohdalla, kun taas pienten lasten huumori vaikuttaisi olevan pääsääntöisesti hyväntahtoista. He eivät löytäneet hupailijoiden harrastamasta huumorista juurikaan negatiivisia tai itseä alentavia piirteitä. ”Tutkimuksen mukaan lasten keskinäinen huumori on alkuun kehollista, kuten ääntelemistä, ilmeilemistä ja pomppimista. 15 TEEMA Vaikka lapsilähtöisyydestä puhutaan paljon, lasten ilottelun suhteen ei olla kovinkaan sallivia. Jos hän matkii vaikkapa kehitysvammaista lasta, hänelle tulee perustella selvästi, miksi niin ei pidä tehdä pelkän kieltämisen sijaan.” Stenius huomauttaa, että myös kiusoittelun ja kiusaamisen välinen raja on usein hyvin hienovarainen. Vaikka lapsilähtöisyydestä puhutaan paljon, lasten ilottelun suhteen ei olla kovinkaan sallivia. ”Ehdotinkin tutkimuspäiväkodeille, että he loisivat tosikkovapaan tilan. ”Esimerkiksi jos ketsuppipurkki sanoo sitä puristaessa pruu, lapsi sanoo pieru ja kaverit nauravat, aikui. Neljäs huumori-ilmiö oli karnevalismi. Kolmannen ilmiön hän nimesi hyperhauskuudeksi. Lapsen huumori on yleensä hyväntahtoinen yhteysyritys, jota aikuisen ei tulisi tyrmätä. Toinen vastasi siihen, että meidänkin isällä on tosi iso nenä ja sitten asialle naurettiin yhdessä. Leikillisyys lähentelee aikuisen asenteena huumoria sillä erotuksella, että huumorissa tapahtuu yleensä jotain epätavallista tai yllättävää ja siihen liittyy naurua. Siellä saisi rauhassa metelöidä ja tarjolla olisi erilaista hassuttelumaTEEMA tellään, kuvitellaan ja luodaan uutta. Vaikka muut eivät yhtyneet hassutteluun, hän vain jatkoi sitä”, Stenius kertoo. ”Yleensä huumori on sosiaalista ja siihen tarvitaan yleisö. Tutkimukseni lapset turvautuivatkin usein huumoriin tilanteissa, joissa heidän piti odottaa tai jonottaa tai heillä oli tylsää.” Toinen ilmiö oli pikku porukassa hassuttelu. Hän ei esimerkiksi päästänyt toisia ovista ja nauroi sitten heille. Eräs poika alkoi kuitenkin pöydässä ruokaa odotellessaan paukuttelemaan nyrkeillä rinnustaan. Esimerkiksi joku lapsi saattoi sanoa, että meillä kävi virpojia, mihin toinen vastasi, että meillä kävi kymmenen ja kolmas hihkaisi, että meilläpä kävi miljoona. Se merkitsee lasten kykyä innostua yhdessä salamannopeasti jostain asiasta. Stenius on tutkinut Juli-Anna Aerilan kanssa lapsia, jotka käyttävät paljon huumoria ryhmässä. Tähän perustuvat esimerkiksi lasten suusta -jutut. Sanallinen huumori seuraa sitä vasta myöhemmin”, Stenius sanoo. Toisinaan lapsen huumoriyritys menee pieleen ja hän loukkaa toista tahattomasti
Länsimaissa taas pissa-kakkahuumori kukoistaa, koska se on vähän tabu. ”Kun lapset yhdellä videopätkällä pyysivät yhteen ääneen maitoa ja leipää, aikuinen vastasi, ettei hänellä ole kuin kaksi kättä. ”Huumorintaju ei ole vain huumorin tuottamista, vaan myös siitä nauttimista. ”Kun eräs antropologian tutkija pyysi Ghanassa lapsia kertomaan vitsejä kakasta, niitä ei kertakaikkiaan ollut olemassa, koska kakka on heille niin normaali asia. Ihan pienille lapsille on tarjolla pottalauluja ja -kirjoja. 16 TEEMA nen tulee usein paikalle, ottaa purkin pois ja sanoo: vessa kutsuu. Ei sitä tarvitsekaan ymmärtää! Lasten juttuihin voi osallistua siitä huolimatta”, Stenius sanoo. ”Eräs lapsi ei kyennyt puhumaan mutta ymmärsi huumoria todella hyvin. Hän kertoi ilmeillä ja eleillä, jos jokin juttu oli hänen mielestään hauska.” Koko perheen yhteiset naurut Perhe on lapsen lähtökohta myös huumorin oppimisen suhteen. Mutta mitä enemmän olet mukana lapsen jutussa, sitä enemmän voit vaikuttaa siihen, mihin suuntaan se on menossa. ”Vastaavasti huumoriakaan ei tarvitse ymmärtää. He tutkivat, miten kakka syntyy ja missä se kulkee. Kyky siihen kehittyy kouluiässä yksilöllisesti.” Temperamenttitutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen huumorintajuun vaikuttaa muun muassa iloisuus ja sosiaalisuus. Lapsilla on kova homma saada selville, mitä saa milloinkin tehdä.” Kuinka sitten vaalia perheessä lasten huumoria. Huumori on yhteisön liima. Mutta kun lapset kasvavat, he huomaavat aikuisten asenteen muuttuvan: yhtäkkiä kakkapuheet ovatkin kiellettyjä esimerkiksi päiväkodissa. Stenius arvelee lasten viehätyksen vessahuumoriin johtuvan tässä vaiheessa voimaantumisen tunteesta: että se on ruokapöydässä ja kaupan kassalla tosi kova veto, jolla on hauska testata aikuisia. Tämä fraasi on kuulemma yleinen toimintaohje päiväkodeissa, vaikka mielestäni meidän pitäisi sen sijaan antaa aikuisille ohjeita siitä, kuinka heidän tulisi suhtautua lasten huumoriin.” Aikuisten tulisi perehtyä aiheeseen myös sen vuoksi, etteivät he käyttäisi lapsen kanssa huumoria, jota nämä eivät käsitä. Steniuksen mukaan lapsille olisi kuitenkin hyvä selittää sekä kotona että päiväkodissa, millainen huumori on missäkin sallittua ja mihin kiellot perustuvat. ”Olen testannut itse viisivuotiaille Pikku Kalle -vitsiä, jossa tämä ajaa pyörällä, munat menee mäsäksi ja maksa halkeaa. ”Tämä liittyy yleiseen ilmpapiiriin. VESSAHUUMORI – LÄNSIMAISTEN LASTEN KESTOSUOSIKKI Lapsia kiehtoo yleensä pissa-kakka -huumori kautta linjan. Ohjaamani opiskelijat sanovat joskus, etteivät he osaa leikkiä lasten kanssa eivätkä ymmärrä heidän leikkiään. ”Ensinnäkään aikuisten ei välttämättä tarvitse ymmärtää lasten huumoria mennäkseen siihen mukaan. Muun muassa kyky ymmärtää ironiaa ja sarkasmia kehittyy tutkijoiden mukaan vasta 6–10-vuotiaana. En tiedä mitä tapahtuisi, jos kaikki yhdessä päättäisivät, että antaa niiden nyt puhua asiasta, kunnes kyllästyvät siihen. Aikuinen voi omalta osaltaan rikastaa huumoria.” TEEMA Huumori on ihmisyyteen liittyvä universaali ilmiö, joka tutkitusti edesauttaa stressistä selviytymisestä, oppimista, luovuutta, ystävyyssuhteita ja yleistä hyvinvointia. Nauraja voi olla yhtä huumorintajuinen kuin hassuttelija”, Stenius huomauttaa. Lapset suhtautuivat siihen, että ”jaaha, niinpä näyttää olevan”.” Myös monimerkityksellisyyden ymmärrys kehittyy vasta iän myötä. Hassuttelu luo me-henkeä ja keskinäistä kiintymystä. ”Joissain perheissä ”lällällälläl lieru, sulta pääsi pieru”, on ihan hulvattoman hauskaa ja sitä saa hokea. Lapset ovat tosi nopeita oivaltamaan, että ”ahaa, kun sanon ruokapöydässä kakka, saan aikuisen tolaltaan”, Stenius selittää. Mutta kun lapsi menee päiväkotiin, lällätykset ovatkin yhtäkkiä kiusaamista. Sen jälkeen asiasta hävisi hohto ja aihe hiipui.”. Stenius painottaa kuitenkin, että kaikilla lapsilla on huumorintajua. Eräs opettaja kertoi tehneensä lasten kanssa kakkaprojektin. Niinpä lapsen huumorin ymmärtäminen, siihen vastaaminen ja yhdessä nauraminen perheen kesken on todella tärkeää. He eivät ollenkaan tajunneet sen monimerkityksellisyyttä. Perheessä syntyykin helposti omanlainen huumorikulttuuri. Steniuksen mukaan viehätys liittyy kehitykseen mutta on myös kulttuurisidonnaista. Jos lapset oppivat huumoria pelkästään kavereidensa kanssa, se ei kehity
Mutta millaista on suomalainen huumorikasvatus. ”Aikuinen voi hauskutella lasten kanssa yhdessä vaikka ruokailun aikana sen sijaan, että näiden on istuttava hiljaa ja totisina. Mutta eiväthän useimmat lapset ole rauhallisia!” Tutkimuksessa erilaisilla lapsilla oli suurin mahdollisuus osallistua tai tuottaa huumoria osallisuutta painottavassa toimintakulttuurissa. ”Odotan innolla, koska meillä kirjataan huumoriohjelmia opetusja varhaiskasvatussuunnitelmiin.” Huumori kehittyy pienessä piirissä Päiväkodissa pienryhmät ovat olennaisia huumorikasvatuksen kannalta, koska isommassa ryhmässä pääsevät ääneen vain ekstroverteimmat lapset. Se ei ole pelkästään hauskaa hassuttelua, vaan kehitykseen liittyvä olennainen asia. ”Jos lapsi sanoo toimintatuokion aikana jotain hassua, ajatteletko, ettei TEEMA. Se saattaa myös tarjota pohjan luovalle ja kekseliäälle ajattelulle. ”Joidenkin mielestä osallisuus on hömppää ja lasten pitäisi harjoitella paikallaan istumista ja keskittymistä. Niinpä Steniuksen mielestä on jo korkea aika jakaa tietoa lasten huumorista. ”He keskittyivät tapahtumaan aivan täysillä ja nostivat käden ylös halutessaan kysyä jotain.” Huumorikasvatusta ohjelman täydeltä Huumorilla on Steniuksen mukaan valtava merkitys niin yksilön kuin ryhmänkin näkökulmasta. Stenius ihmettelikin tutkimuksessaan ryhmän hallinnan ihannetta. Steniuksen mielestä tämän sisäistäminen on koko jutun juju. Jos esimerkiksi tukan heiluttaminen ruokapöydässä on lapsen mieleistä hauskaa, tee sama perässä.” Aikuiset pelkäävät usein, että tilanteet riistäytyvät käsistä. Aikuinen ohjaaja totesi, että hänen huumorintajunsa laajentui huimasti ohjelman ansiosta. Ei siis ihme, että huumoritaidoilla on suuri merkitys lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta ja että se helpottaa hänen sitoutumistaan ryhmään. Siitä ei löydy jälkeäkään esimerkiksi opetussuunnitelmissa.” Stenius kertoo turkkilaisen päiväkodin huumoriohjelmasta. Vai ajatteletko, että tuopa olikin hauska juttu, en ollut sitä ajatellutkaan?” hän kysyy. ”Sen mukaan hyvä aikuinen hallitsee ryhmän niin, ettei se hajoa eikä rönsyile ja kaikki pysyvät rauhallisina. Sitten tuli ilmoitus, että kaikki ryhmät suuntaisivat isoon saliin seurakunnan tilaisuuteen. Stenius odotti mielenkiinnolla, kuinka pienryhmiin tottuneet lapset pärjäisivät yhdessä. 17 TEEMA hän pysty keskittymään. Se on ihmisyyteen liittyvä universaali ilmiö, joka tutkitusti edesauttaa stressistä selviytymisestä, oppimista, luovuutta, ystävyyssuhteita ja yleistä hyvinvointia. Toisessa ryhmässä, jossa hallinta oli etusijalla, hupailijaa pidettiin häiriönä. Huumorin käytön oppiminen on osa sosiaalista kyvykkyyttä, joka vaikuttaa lapsen asemaan päiväkodissa ja voi suojata esimerkiksi kiusatuksi joutumiselta. Tärkeintä on vastavuoroisuus ja osallistuminen lasten huumoriin. ”Ja koska lapsen täytyy oivaltaa huumorin suhteen niin monta asiaa, siitä pitäisi alkaa puhua jo varhaiskasvatusvaiheessa: Miten huumoritaitoja kehitetään. Siinä vaihtuvaa aihetta kuten Charlie Chaplinia käsiteltiin kolmena päivänä viikossa eri oppiaineissa. Ei tarvitse olla mikään stand up -koomikko vaan havainnoida lasta. Siinä esimerkiksi hupailijalapsi vaikutti myönteisellä tavalla koko ryhmään. Miten esimerkiksi hyväntahtoinen huumorikulttuuri syntyy?” ”Huumorin tärkeyttä painotetaan jatkuvasti aikuisten elämässä, vaikkapa työpaikoilla. Huumori voi samaten auttaa lapsia selviytymään jännittävistä tilanteista, tekee näkyväksi vaikeitakin aiheita, luo yhteisöllisyyttä ja viihdyttää. Itse olen ihan eri mieltä: mitä enemmän he saavat osallistua ja kokee olevansa osa ryhmää, sitä paremmin he jaksavat myös keskittyä.” Stenius seurasi tutkimuksessa seitsemän lapsen pienryhmää, jossa lapset puuhasivat koko ajan jotain
Eräänä päivänä hiiri halusi selvittää, miksi se ja norsu olivat ystävykset. Emilia Erfving on Vantaalla asuva kuvataiteilija, graafikko ja kuvittaja. Kirjassa esitellyt erilaiset luonnonmuodostumat tarjoavat tutkittavaa lasten ympäristökasvatuksen tueksi. Ja olipa kerran pieni hiiri, joka asui pikkuruisessa talossa norsun selässä. Viisas, hauska ja runollinen tarina etenee keveästi leijaillen kuin pilvi. Hän on suunnitellut oppimateriaaleja ja oppimispelejä sekä tuottanut erilaisia osallistavia taidehankkeita. ISBN 9789523547520 Hinta 20,00 UUTUUS! Sympaattinen kirja pienille 20,00 € UUTUUS! Viisas ja hauska tarina 22,00 €. Hilpeä tarina rauhoittuu loppua kohti ja sopii täydellisesti iltasaduksi. Kettu on Kasan ystävä. Matkan varrelta löytyvät piikikäs Keko, pikkuinen Mätäs, lämmin Dyyni, salaperäinen Riutta ja paljon muuta. Ketulla on iso ja vilkas perhe, mutta Kasalla ei ole perhettä. Olivathan ne niin kovin erilaiset. Marius Marcinkevi?ius on palkittu liettualainen lastenkirjailija. Marcinkevi?ius on koulutukseltaan lääkäri, ja hän on työskennellyt myös laskuvarjojoukoissa. Kunkin hypyn jälkeen hänen mieleensä pulpahti aina uusi runo tai satu. Kasa lähtee tuulen matkaan etsimään omaa perhettään. Vai onko sittenkin. Hiiri tiesi mistä rapsuttaa, kun norsua kutitti. Norsu leyhytteli hiirtä suurilla korvillaan, kun oli kuuma. Norsu ja hiiri olivat parhaistakin parhaimmat ystävykset. Kasassa on milloin mitäkin – koivun lehtiä, kanervan kukkia ja maan tomua. Erfving on koulutukseltaan kuvataidekasvattaja ja kuvataiteilija. 18 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MARIUS MARCINKEVI?IUS Ystävyyttä norsun kärsällä Olipa kerran suuren suuri norsu, joka asui suuren suuressa talossa. ISBN 9789523547582 Hinta 22,00 EMILIA ERFVING Kasan perhe Metsässä on Kasa. Sympaattinen pienten kirja on omistettu kaikille yksinäisille olennoille, jotka etsivät maailmasta jotakuta itsensä kaltaista. Värikäs ja uniikki kuvitus tarjoaa hassuja yksityiskohtia tutkittavaksi
Kirkon musiikkileikkikoulutoiminnan sisällöt ovat pedagogisesti tarkkaan suunniteltua varhaiskasvatusta. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Pienet musiikin ihmeen äärellä Jyväskylän seurakunnan varhaisiän musiikkikasvattaja Terhi Hassinen rakastaa työtään pienten ja perheiden parissa. TEKSTI Tuija Siljamäki KUVAT Mikko Tikkanen TEKIJÄT 19. Harvoin tulemme ajatelleeksi, että ”muskari” on myös tärkeää perhetyötä
Musiikista ura Noin kaksivuotiaana pikku-Terhi oli perheensä kanssa kyläilemässä ja sai siellä käteensä pienen soittorasian. Samaan aikaan hän sai yksityisopetusta poikkihuilun soittamisessa ja opiskeli myös musiikkiterapiaa Sibelius-Akatemiassa. Hän painoi sen korvaansa vasten ja kuunteli lumoutuneena. Kuusivuotiaana hän ihastui nokkahuilulla soittamiseen, ja aloitti poikkihuilun opinnot yhdeksänvuotiaana Ylä-Savon musiikkikoulussa. Näin he saavat osallisuuden kokemuksen ja mahdollisuuden itsensä TEKIJÄT. Hyräilen ja laulelen herkästi myös kotona. On enkelijumppaa, silkkihuiveilla kutittelua ja rumpujakin saa soittaa. Pienet ovat saaneet käsiinsä omat kulkushelistimensä. – He ihmettelevät maailmaa ja pyrin itse tavoittamaan saman ihmeen äärellä olemisen tunteen, haltioitumisen. Tärkeintä vauvojen ja taaperoiden kanssa työskennellessä on kohtaaminen, silmiin katsominen, arvostaminen. Miten voi olla, että aina kun pienet näkevät marakassin, heidän silmänsä alkavat loistaa. – Musiikki on minulle tunteiden käsittelyn väline. Siitä lähtien musiikki on kuulunut hänen elämäänsä erottamattomasti. Hassinen on kotoisin Iisalmesta. Näin perheet myös tutustuvat toisiinsa. Hassinen on tehnyt myös omia lauluja siitä lähtien kun hän oli parikymppinen. – Musiikki oli jotakin ihmeellistä, vei mukanaan. Leikin ja sadun maailma ei aikuisenakaan ole lakannut kiehtomasta Hassista. Nuorena hän halusi papiksi ja lukikin teologiaa jonkin aikaa. Lattialle piiriin on kokoontunut äitejä ja isiä vauvoineen. Parasta työssä ovat kuitenkin ihmiset: nuo pienet ihmistaimet, joita vanhemmat hellästi kaitsevat. Hänen säveltämiään ja sanoittamiaan lauluja on päätynyt niin Kirkkomuskari-kirjoihin kuin Lasten virsikirjaankin. Muskarit ovat pienille ensimmäisiä ryhmäkokemuksia. Siellä hän kävi leikki-ikäisenä musiikkileikkikoulua. Osa pienistä on juuri oppinut kävelemään. Kuokkalan kirkko on hänen lempipaikkojaan, sillä sen vaaleapuinen, valoisa sisätila on kaunis ja viihtyisä. Nuo pienet taimet Terhi Hassinen on työskennellyt lähes koko uransa Jyväskylän seurakunnassa, vuodesta 2000 lähtien. – Huilusta tuli näin omin soittimeni. Sitä kautta voin saada kosketuksen sisimpääni. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Kuokkalan kirkon Lastensalissa helkähtävät alkukellot. Meillä on sosiaalinen media ja verkko täynnä musiikkia, mutta muskarissa vanhemmat tulevat yhteen ”livenä”, osaksi ryhmää. ”Kellot soi, muskari nyt alkaa voi...” laulaa varhaisiän musiikkikasvattaja Terhi Hassinen. – Muskarin musiikki ei ole pelkästään minun esitystäni, vaan taaperot saavat osallistua, kokeilla soittimia. Värikkäät pikkumarakassit ovat vauvojen suosiossa, niitä kun voi vähän maistellakin. – Heiltä saan valtavasti inspiraatiota. Kun Terhi Hassinen soittaa huilustaan sulosäveliä, vauvat keskeyttävät touhunsa ja hiljentyvät kuuntelemaan. Täällä ei tarvitsekaan paikoillaan istua. Nokkahuilun ääni voi olla kaunis. Muskari on alkanut syksyllä, ja ideana on että sama ryhmä jatkaa keväällä. Sitten hän päätti opiskella myös varhaiskasvatusta, ja löysi näin omimman alansa