1 Teema Joulun salaisuuksia 6 2020 Epävarmuuden siedosta ajattelemisen taitoon Edessä parempi tulevaisuus
Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja PÄIVI NURMI, HELI PRUUKI Vanhemman kiukkukirja okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. Lapsi oppii tunteisiin suhtautumista havainnoimalla vanhempiaan. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 Mitä tehdä kun kiukuttaa. Kirja auttaa ymmärtämään, mitä sekä lapsessa että aikuisessa tapahtuu, kun lapsi suuttuu. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Miten tunteenpurkauksia voi kohdata ja miten anteeksiannon kautta rakennetaan yhteyttä uudelleen. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Mitä jos vanhempaakin kiukuttaa, kun lapsi kiukuttelee. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. 23,00 € HELI PRUUKI, ANITA POLKUTIE Prinsessa ja herne nenässä Kiukku kuplii Piipatin vatsassa kuin lähestyvä tulivuorenpurkaus. ISBN 9789523542990 Hinta 20,50 Itkupotkuraivarit: jokaisen lapsiperheen satunnainen vieras 20,50€ 25,90 € ISBN 9789523542594 Hinta 25,90 UUTUUS! UUTUUS!. Piipati on vihainen! Äiti on tyhmä ja ärsyttävä! Miksi kaikki ei mene niin kuin Piipati tahtoo! Samaistuttavan tarinan kautta lapsi oppii tunnistamaan erilaisia aggression tunteita ja tilanteita, joissa niitä syntyy sekä oppii keinoja kiukkupuuskasta selviytymiseen. Vanhemman kiukkukirja tarjoaa käytännön työkaluja kiukun keskelle. Tunteita ei tule pelätä tai tukahduttaa, mutta niiden ilmaisemiseen ja kohtaamiseen tarvitaan tunnetaitoja. Suusta singahtelee lohikäärmekarjahduksia, ja jalat nuijivat lattiaa. Keskusteleminen, syli, halaus ja anteeksipyytäminen auttavat pientä lohikäärmettä rauhoittumaan. Tämä kirja kutsuu vanhemman itsetutkiskeluun lapsen kiukun äärellä. Miten aikuinen voi käsitellä omaa ärtymystään. Aggressio on myös myönteistä muutosvoimaa, jonka voi kääntää toiminnaksi, joka tukee lapsen tervettä kasvua. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Kiukku on tunne muiden tunteiden joukossa ja se menee aina lopulta ohi, vaikka hetkellisesti se tuntuu täyttävän koko maailman
3 Teema Mun kissan nimi on Miuku. 23,00 € HELI PRUUKI, ANITA POLKUTIE Prinsessa ja herne nenässä Kiukku kuplii Piipatin vatsassa kuin lähestyvä tulivuorenpurkaus. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Mitä jos vanhempaakin kiukuttaa, kun lapsi kiukuttelee. Piipati on vihainen! Äiti on tyhmä ja ärsyttävä! Miksi kaikki ei mene niin kuin Piipati tahtoo! Samaistuttavan tarinan kautta lapsi oppii tunnistamaan erilaisia aggression tunteita ja tilanteita, joissa niitä syntyy sekä oppii keinoja kiukkupuuskasta selviytymiseen. Kiukku on tunne muiden tunteiden joukossa ja se menee aina lopulta ohi, vaikka hetkellisesti se tuntuu täyttävän koko maailman. Miten aikuinen voi käsitellä omaa ärtymystään. Vanhemman kiukkukirja tarjoaa käytännön työkaluja kiukun keskelle. Tämä kirja kutsuu vanhemman itsetutkiskeluun lapsen kiukun äärellä. Luna 3 vuotta Luna käy päiväkerhoa Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Se nukkuu mun kanssa. Kirja auttaa ymmärtämään, mitä sekä lapsessa että aikuisessa tapahtuu, kun lapsi suuttuu. Kissa on mun lempieläin. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. ISBN 9789523542990 Hinta 20,50 Itkupotkuraivarit: jokaisen lapsiperheen satunnainen vieras 20,50€ 25,90 € ISBN 9789523542594 Hinta 25,90 UUTUUS! UUTUUS!. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 Mitä tehdä kun kiukuttaa. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Henna Ahrikkala haastatteli lapsia heidän lempileluistaan. Tunteita ei tule pelätä tai tukahduttaa, mutta niiden ilmaisemiseen ja kohtaamiseen tarvitaan tunnetaitoja. Miten tunteenpurkauksia voi kohdata ja miten anteeksiannon kautta rakennetaan yhteyttä uudelleen. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja PÄIVI NURMI, HELI PRUUKI Vanhemman kiukkukirja okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. Aggressio on myös myönteistä muutosvoimaa, jonka voi kääntää toiminnaksi, joka tukee lapsen tervettä kasvua. Suusta singahtelee lohikäärmekarjahduksia, ja jalat nuijivat lattiaa. Se tuntuu hyvälle. Keskusteleminen, syli, halaus ja anteeksipyytäminen auttavat pientä lohikäärmettä rauhoittumaan. Lapsi oppii tunteisiin suhtautumista havainnoimalla vanhempiaan
Oman lisänsä tuovat etäisyydet. adventista alkaen. – Oma joulunvietto sopeutuu työn reunaehtoihin. Laura toteaa, että ne ovat olleet hänen omia jouluperinteitään lapsesta asti. Petäjävesi on runsaan 40 kilometrin päässä ja Multialle matkaa on noin 70 kilometriä. Laitisilla asia korostuu, sillä perheen molemmat vanhemmat toimivat pappeina. Ensimmäisenä operaationa on joulukalenterin valinta. 4 Teema – Moni odottaa joulua sen takia, että tiedossa on vapaata töistä. Vähintään toinen meistä tapaa olla työtehtävissä läpi joulun. Samalla perheen oma joulunvietto jää vähemmälle. – Tämä vaikuttaa siihen, että oman kodin jouluvalmistelut jäävät vähemmälle. Jouluaattona Laitiset tapaavat katsoa ennen töiden alkamista teeveestä joulurauhan julistuksen ja Lumiukko-animaation. Esimerkiksi viime jouluna me molemmat olimme jouluaattoPERHEIDEN KANSSA Oma joulunvietto sopeutuu työn reunaehtoihin TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Pasi Hakala Laitisen perheen molemmat vanhemmat ovat pappeja, joten jouluntienoo on työntäyteinen. Oma lapsi – nyt 5-vuotias Jaakko – on tuonut muutosta Laitisten joulunviettoon. messuja, jouluhartauksia, Kauneimpia joululauluja sekä erityisjumalanpalveluksia palvelutaloissa ja -kodeissa. Apu löytyy lähimummolasta. Partiolaisten joulukalenteri on perheen vakiovalinta, toisen joulukalenterin valitsee Jaakko itse. Joulun lähestyessä pappien työlistalla on mm. Seurakunnallinen joulu alkaa tunnetusti rakentua jo 1. Mikko Laitinen työskentelee kirkkoherrana Hankasalmella, Laura Laitinen on puolestaan Petäjäveden ja toistaiseksi myös Multian seurakunnan kirkkoherra. Aika ja energia menee enemmän työasioihin, Laura pohtii. na töissä, Laura kertoo. – Kolmannen adventin huitteilla koristelen joulukuusen yhdessä Jaakon kanssa ja laitamme kotiimme myös muutamia muita joulukoristeita, Laura kertoo. Laitisten perhe asuu Vaajakoskella, josta on Hankasalmelle matkaa vajaat 50 kilometriä. Papille jouluntienoo on yksi vuoden tiiviimmistä ja tärkeimmistä työjaksoista, joten oma joulunvietto rakentuu ennen kaikkea työn kautta, Mikko Laitinen toteaa. – Olen halunnut toteuttaa niitä myös oman jälkikasvuni kanssa.
– Oma joulu rakentuu erityisesti jouluaaton ja joulupäivän työtehtävien kautta. Joulun tärkein sisältö Lomalle Laitiset tapaavat jäädä joulupäivänä tai Tapaninpäivänä, joskus myöhemminkin. Samalla meidän arkitodellisuutemme muuttuisi aika lailla toisenlaiseksi. Lähimummolassa tarjolla on jouluruokia ja myös joulupukki tekee vierailun. Kotiin ehdimme töiltämme vasta illalla. Lapsen myötä myös joululahjat ovat Laitisilla aiempaa isommassa roolissa. – Kerromme Jaakolle enemmän joulun hengellisestä sisällöstä; siitä miksi joulua ylipäätään vietetään, Mikko sanoo. Laura matkaa sinne Jaakon kanssa ja myös Mikko on mukana mahdollisuuksien mukaan. Yritämme välittää Jaakolle ajatusta siitä, etteivät lahjat ole joulun pääasia, vaikka ne toki saavatkin olla lapselle tärkeitä, Laura pohtii. Vanhempieni lisäksi Lähimummolassa joulua vietetään joustavasti. Mikko toteaa isovanhempien tuen mahdollistavan myös sen, että heidän lapsensa on perhepäivähoidossa naapurissa. – Ilman lähimummolaa meidän pitäisi laittaa Jaakko Jyväskylän keskustassa olevaan vuoropäiväkotiin, jossa on hoito ympäri vuorokauden ja myös viikonloppuisin. Silloin suuntana on toinen mummola. 5 Teema Lähimummola isona apuna Laitisten joulunvietossa lähimummolalla on tärkeä rooli. – Myös joulupäivänä olemme isommalla porukalla koolla; me jälleen sitä mukaa kuin työmme antaa myöten, Mikko sanoo. Sen jälkeen alkaa meidän kiireetön aikamme perheen ja suvun kanssa, Laura toteaa. – Jaakko tapaa olla mummolassa jos ei viikoittain niin ainakin useamman kerran kuussa. Itsestäänselviähän tällaiset asiat eivät ole, Laura pohtii. Laura Laitisen vanhemmat asuvat 250 kilometrin päässä Kokkolassa. Jouluaattoiltana Mikko ja Laura tapaavat istua muiden kanssa samaan joulupöytään. Mikko Laitisen vanhemmat asuvat noin kymmenen kilometrin päässä. "Valokranssi on kauempana asuvan mummun, Tuulikki Kaarton, tekemä ja siksi meillä tärkeä joulukoriste." Vasemmalla isovanhemmat Riitta ja Markku Laitinen, sitten Jaakko ja Mikko Laitinen.. Isovanhemmille he ovat esittäneet toiveen siitä, että nämä ostaisivat lahjoja hillitysti. Kokkolassa viivymme useamman päivän. myös siskoni asuu perheineen Kokkolassa ja tapaamme istua yhteiseen joulupöytään. Lisäksi Laitiset tapaavat käydä lähikirkossa pidettävässä Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa. He itse ostavat lapselleen yksi-kaksi joululahjaa. – Jouluaattona töihin lähtiessämme viemme Jaakon mummolaan, jossa tapaa olla muitakin lapsenlapsia. – Jaakko saa muutenkin lahjoja varsin runsaasti, kun niitä tulee myös enolta, tädeiltä ja kummeilta. Laitiset toteavat, että lähimummolalla on tärkeä rooli ympäri vuoden. – Esimerkiksi viime vuonna jouluaatto meni niin, ettei kumpikaan meistä vanhemmista ollut paikalla, kun Jaakko avasi lahjansa. Mummola on lapselle tuttu ja turvallinen paikka, kun vanhemmilla on iltaja viikonlopputöitä. Laitiset toteavat, että papintyössä seurakunnan kanssa yhdessä vietetyt jumalanpalvelukset ja hartaudet ovat merkityksellisiä myös oman joulun viettämisen kannalta. Laitiset nostavat esiin eri varhaiskasvatustahojen tärkeyden lapsen joulunvietossa. Lapsiperheiden tilanteet ja aikataulut otetaan huomioon. Laitiset ovat kertoneet lapselleen joulupukin olevan satuhahmo ja lahjojen tulevan läheisiltä ihmisiltä. "Joulussa ja elämässä on merkityksellistä se, että rakkaat ihmiset ovat koolla", sanoo Laura Laitinen (toinen vas.). Lapsiperheiden tilanteet ja aikataulut otetaan huomioon, Mikko kertoo. Ennen varsinaista jouluaattoa Jaakko pääsee juhlistamaan joulua hoitopaikassaan ja seurakunnan päiväkerhossa. On suuri ilo ja onni, että Mikon vanhemmat voivat ja haluavat olla näin tiiviisti omien lastensa perheiden kanssa tekemisissä. – Siellä joulunvietto on hieman toisenlaista, sillä muut lapsenlapset ovat jo aikuisia, ja heillä on omia joulukuvioitaan. Kovasti hän lahjojaan meille sitten esitteli, toteaa Laura. Lähimummolassa joulua vietetään joustavasti
6 Teema Lapsen silmin Perheiden kanssa Joulun vietosta Pääkirjoitus Tulevaisuus ja toivo Teema Edessä parempi tulevaisuus Kolumni Epävarmuuden siedosta ajattelemisen taitoon Teema Yhdenvertaisia eväitä elämään Me tekijät Me tekijät Katsomuskasvatuksen yhteistyön kartoitus Lasten ja nuorten keskus Kirkon talolta 7 kysymystä Vastaajana taidefilosofi Liisa Väisänen Kurkistuksia Kouluttaudu, osallistu Digileikit Huikeimmat tyylikokeilut syntyvät digikampaamossa Papin päiväkirjasta Kuninkaiden kuninkaalle Ideasta käytännöksi Luovat lapset Harrastuksena koodaus Raamattua leikkien Escape room innostaa Raamattua leikkien Pakopelihuone kutsuu perheet tutkimaan joulun salaisuutta Vauvankirkko Vauvan varpaat ristissä! Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Minä olen elämä -joulupolku Laula – leiki – liiku Kukkuu vauva! Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 3 4 7 8 13 14 34 37 38 42 44 46 48 50 24 Taiteen ja humanismin sanomasta 18 22 23 24 28 29 31 32 8 Edessä parempi tulevaisuus Teema : Tulevaisuus ja toivo 34 Harrastuksena koodaus 48 Kukkuu vauva!
Ja on tärkeää, että kannattelemme myös toisiamme. Jeremiaan kirjassa Jumala lupaa ihmisille: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Meitä kannatellaan. Musiikki on hyvä tapa ottaa kantaa ja jakaa pelkoja. Tulevaisuudesta, aavan meren pohjasta, ihminen palaa vuoteen 2020 – aikaan juuri ennen kuin valot sammuivat ja linnut katosivat. Huoli nykyhetkestä ja tulevaisuudesta, erilaiset pelot ja monenlainen epävarmuus kalvavat myös meitä aikuisia. Huoli voi kanavoitua myönteiseksi toiminnaksi: Jokaista meitä tarvitaan toimimaan paremman maailman eteen. Seurakunnan työntekijä tai vapaaehtoinen on kuin tienviitta, joka osoittaa kohti Jumalaa ja kohti tulevaisuutta. Silti jokaiselle lapselle kuuluu oikeus tulevaisuuteen ja toivoon. Jumalalla on suunnitelmia meitä varten. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Heli Pruuki (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus. Kristityn ja kasvattajan tehtävä on osaltaan rakentaa maailmaa myös tuleville sukupolville ja puhetapaa, joka kannattelee lapsen uskoa tulevaisuuteen. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/20 ja 4/20 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 3/20 liitteenä 4. Älyteknologia ei pelasta ihmistä: se on mennyttä heti kun sähköt katkeavat. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. / On luonnonvoimat suuttuneet, c’mon nyt jatsataan!” Tiedämme jo, että aikamme lapset joutuvat elämässään kohtaamaan haasteita, joita omassa lapsuudessamme ei osattu edes kuvitella. Mitä miettii viisivuotias laulaessaan mukana: ”Haloo! Lady Domina, ruoska sivaltaa / Haloo! Lady Domina meillä pyyhkii lattiaa / Nyt on säännöt muuttuneet, voiko meitä enää pelastaa. Kiitos, että teet tätä tärkeää yhteistä työtä tulevaisuuden ja toivon rakentajana! Heli Pruuki Päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus 6 2020 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. On tärkeää, että puramme mieliämme ja huoliamme riittävästi toisten aikuisten kanssa, ettemme tulisi sälyttäneeksi aikuisten vastuulle kuuluvia asioita lasten kannettavaksi. Samalla se maalaa kuvia jokaisen kuulijansa, myös pienimpien mieliin. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 83,50 € 12 kk 86,50 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 35,50€ 12 kk 38,50 € Irtonumero 13,50€ Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. 29:11) Tämä lupaus koskee jokaista lasta, nuorta ja perhettä, joka seurakunnassa kohdataan. Samalla Jumalan lupaus koskee myös meitä kirkon töissä toimivia: meillä on oikeus luottaa siihen, että meillä on tulevaisuus ja toivo. Et ole yksin – olemme yhdessä kaiken tämän epävarman keskellä. Miten huolehdimme omasta voinnistamme, jotta jaksamme kannatella lasten elämänuskoa ja -iloa. 7 Teema Tulevaisuus ja toivo Aikamme pop-musiikki käsittelee ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofia, taistelua, jonka ihminen häviää luontoäidille. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/ pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS
Olemme murroksessa ja ison muutoksen edessä, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet parempaan huomiseen. 8 Teema Edessä parempi tulevaisuus TEKSTI & KUVAT Päivi Romppainen KUVITUS Shutterstock TEEMA Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava kyseenalaistaa median luomat uhkakuvat tulevaisuudesta. Edellytyksenä on havahtuminen.
Monen muun työn lisäksi, hän valmentaa ja ohjaa työyhteisöjä ylittämään edessä olevat karikot. Nykyään Halava on suosittu ja laaja-alainen puhuja, joka pyrkii rakentamaan parempaa maailmaa. – Yhteiskunnan yllättävä toimintakulttuurin muutos on opettanut nuoria käyttämään digitaitoja ja välineitä uudella tavalla, mikä on synnyttänyt uudenlaista yhteisöllisyysrihmastoa. – Ymmärrämmekö lainkaan, mitä suuremmassa mittakaavassa on tapahtumassa. Syksy näyttää huolestuttavalta, Ilkka Halava toteaa. – Meidän pitäisi nähdä lapsemme ja nuoremme sukupolvena, jonka edessä on erittäin iso ja merkittävä tehtävä. Nykyisen hallituksen toimet eivät johda yhteiseen ponnistukseen innostuksen ja toivon kasvun turvaamiseksi. 9 Teema Olemme pyrkineet luomaan turvaa ja statusta hankkimalla tavaroita ja omaisuutta. Kultainen sukupolvi Halava ennakoi, että historia tulee muistamaan parhaillaan peruskoulussa olevan sukupolven kultaisena sukupolvena, joka rakensi planeettakestävät järjestelmät. Monien perheiden elämästä ovat hävinneet niitä kannattelevat elementit. TEEMA Kansantaloustiedettä, sosiologiaa ja taloussosiologiaa opiskellut tulevaisuudentutkija Ilkka Halava on oivaltanut vasta aikuisiällä, että hänen ohjautumisensa opintoihin ja nykyiseen ammattiin tapahtui jo alaluokilla. Päivittäiset ongelmat tai niistä selviäminen eivät ole se maailman suurin juttu. Kouluja päiväkotiyhteisöjen toimintatapojen muutos on tuonut mukanaan sekä hyvää että huonoa. Tämänkaltainen auttamistyö inspiroi itseäni juuri nyt. Tilanne on päinvastainen. Maailma etenee kohti planeettakestäviä järjestelmiä, ja nuoren sukupolven työ on näissä tulevaisuuden järjestelmissä. Halava on huolestunut, että pandemian myötä ihmisten fokus tuntuu keskittyvän vain lähiviikoista ja kuukausista selviytymiseen. Uusi sukupolvi haluaa käyttää rahansa mieluummin elämyksiin ja kokemuksiin kuin tavaraan. – Tulevaisuus näyttää epävarmemmalta ja epäselvemmältä kuin aikoihin. Katse tulisi suunnata kauemmaksi.. Halava ei suostunut koulun yhdenmukaistamispyrkimyksiin, vaan piti kiinni omaehtoisesta ajattelusta ja asioiden kyseenalaistamisesta. Ennakointityö tulevaisuuden haasteisiin on jäänyt monelta tekemättä, tai se on tehty vain osittain. Katse tulisi suunnata kauemmaksi. – Olemme pyrkineet luomaan turvaa ja statusta hankkimalla tavaroita ja omaisuutta. Korona kurittaa taloutta ja hyvinvointia Koronan myötä tulleet muutokset ovat vauhdittaneet yhteiskunnan murrosta. Se on tehtävä nyt, Halava painottaa. Uusi sukupolvi haluaa käyttää rahansa mieluummin elämyksiin ja kokemuksiin kuin tavaraan. Muutoksia on tulossa myös suhteessa omistamiseen ja tavarakeskeiseen maailmaamme. Ennen siirtyminen uuteen järjestelmään on tapahtunut noin 150 – 300 vuoden aikana. Halava on huolestunut, että pandemian myötä ihmisten fokus tuntuu keskittyvän vain lähiviikoista ja kuukausista selviytymiseen. – Aiemmin pysyvyys on saanut olla vallitseva tila yhden sukupolven aikana. Ihmiskunnan historiassa on tapahtumassa ennennäkemättömän nopea siirtyminen järjestelmästä toiseen. Taloudellinen epävarmuus ja elämässä selviäminen ovat luoneet tummia pilviä nuorten perheiden taivaalle. – Pyrin auttamaan eri tahoja rakentamaan polkuja eteenpäin kohti parempaa huomista. Planeettakestävien järjestelmien rakentamisen tarve on ilmiselvä. Oppilaiden ja opettajienkin kiusaamaksi tullut Halava joutui jo varhain pohtimaan, miten maailma toimii ja minkälaisin säännöin, kun ei itse tuntunut sopivan siihen. Olemme menossa kohti immateriaalista maailmaa, kohti henkisyyttä ja hengellisyyttä. Edessä olevat haasteet merkitsevät Halavalle töitä. Nyt meillä ei ole enää vaihtoehtoja. Halava korostaa, ettei perheiden tule tavoitella menneen sukupolven ihanteiden mukaista elämää, vaan keskittyä etsimään lasten kanssa sitä, mikä on oikeasti arvokasta ja mikä kuuluu heidän omaan tarinaansa. Nyt yksi sukupolvi tulee näkemään muutoksen alun ja lopun
Sosiokulttuurisesta näkökulmasta se on aina kuulunutkin koneille. KUKA?. Rakenteelliset kysymykset ovat olleet koko ajan näkyvissä. Tulevaisuuteen valmentaminen unohtuu. Siitä on vain tullut helpommin näkyvää. Kiusaamista ei pyritä pysäyttämään, vaan sen toivotaan häviävän itsestään. Nyt on kuitenkin se hetki, kun tämän sukupolven tulisi alkaa valmentaa seuraavia sukupolvia ja rakentamaan tulevaisuutta. Näkymä voisi olla valoisampikin. Koneromanttinen aikakausi loppuu. Hyvinvointiyhteiskunnassa on paljon erilaisia edunvalvontayksiköitä, jotka yrittävät parhaan kykynsä mukaan jäädyttää nykyisyyttä. Arvostamme tehokkuutta, virheettömyyttä, suorituskykyä ja yhdenmukaisuutta eli kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka itseasiassa kuuluvat koneille. Koneromanttisen ajan ihannointi pitäisi Halavan mukaan pystyä hävittämään myös varhaiskasvatuksesta sekä peruskoulusta. Kuluttajakansalaiset tulevat! (Ilkka Halava & Mika Pantzar), EVA 2010. Tätä maamme puolueet eivät tällä hetkellä juurikaan tee. – Yhdenmukaisuus on arvo, johon pitäisi suhtautua äärimmäisen kriittisesti aikana, jona yhdenmukaisuus kuuluu nimenomaan koneille. Kouluissa on paljon sellaista väkivallan luontevaksi tekevää läsnäoloa, jota ei olisi tullut hyväksyä. – Meillä on koulukuraattorija psykologipalveluita sekä vanhempia mukaan ottavia käytäntöjä, jotka yhdessä auttavat nuoria pois tilanteista, joissa heidän ei pitäisi joutua olemaan. – Toivon ja myönteisen muutoksen narratiivi on iso ja tärkeä asia, mikä puuttuu julkisesta keskustelusta tällä hetkellä lähes kokonaan. – Jos rakenteisiin halutaan nopea muutos, suomalaisten koulujen käyttämät ja asteittain kovenevat sanktiot tulisi olla avoimesti kaikkien tiedossa. Tutkijana Halava on lukenut useita opettajien lähettämiä Wilma-viestejä oppilaiden vanhemmille. Koneiden annetaan tehdä koneiden työt, ihmiset alkavat tehdä ihmiselle kuuluvia asioita. Rytmitalous miksi yhdeksästä viiteen ei toimi (Ilkka Halava & Mika Pantzar), Seure 2013. Koulukuraattoritoiminta ei kuitenkaan toimi niin kuin sen pitäisi. Olemme matkalla kohti inhimillisempää ajattelua ja työelämää. Toivon maisema Tulevaisuuden näkymät kuvaillaan mediassa usein synkiksi, mikä aiheuttaa levottomuutta ja toivottomuutta. Ihminen ihmisten työhön Murroksen vaikutus työelämän muuttumiseen on merkittävä. Vasta nyt on havahduttu siihen, että koulukiusaamisen sijaan tulisi puhua kouluväkivallasta. – Koneromantiikka on Suomessa aina tarkoittanut sitä, että olemme ihannoineet ihmisiä, jotka suorittavat työtään kuin kone. Apu on paikoin olematonta jopa väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen vanhempien mielestä. On oltava myös lapsia ja nuoria tukevia toimenpiteitä. – Olen tehnyt koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kanssa töitä yli kaksitoista vuotta. Ihmisille kuuluvat syvä inhimillisyys, empaattisuus, värikkyys, voimakas kontrastisuus eli kaikki ne piirteet, jotka tekevät ihmisestä ihmisen. Yhteiskunnan tulisi luoda valmiudet ja tavoitteet, mitä kohti mennään. Sen kitkemiseksi on tehty liian vähän. – Toivon maiseman synnyttämiseksi meidän aikuisten täytyy ymmärtää, millaiseen maailmaan olemme menossa, ja miten järjestelmä toimii. Hän on ollut hämmästynyt siitä, millaisista asioista lapset saavat huomautuksia. Ristiriita on ainakin näin tutkijan näkökulmasta hämmentävä. Vallan kahvaan päässyt oma sukupolvi haluaa pitää maailman ennallaan. Halavan mielestä on yllättävää, että kyseinen havainto on tehty vasta kuluneen vuoden aikana. Haluamme puuttua yhteiskunnassa vallitseviin epäkohtiin koventamalla sanktioita, mutta kouluissa väkivallan ymmärtäminen saa jatkua. Edessä on sukupolvien intressiristiriita. Halavan mielestä sanktioiden vähäinen käyttö kertoo siitä, että olemme hyväksyneet tilanteen. Kun toimimme työpaikalla tavoilla, jotka ovat koneelle ominaista, alamme nopeasti voida huonosti. – Monet lasten saamat palautteet viestivät syvästä yhdenmukaiTEEMA ILKKA HALAVA KTM, CBC Tulevaisuustutkija Yritysvalmentaja Prime Frontier Oy:n sekä Future Works Oy:n toimitusjohtaja Julkaisut: Kansalaisjärjestö jälkiteollisessa artistiyhteiskunnassa (Ilkka Halava, Mika Pantzar & Elisa Lukin), STEA 2018. Halava painottaa, etteivät sanktiot ole kuitenkaan ainoa ratkaisu ongelmaan. 10 Teema Kiusaamista vai väkivaltaa Halava ei usko, että koulukiusaaminen olisi muutosten ja murroksen pyörteissä erityisesti kasvanut. Halava peräänkuuluttaa myönteisen muutoksen narratiivia
Halava kertoo haastatelleensa tutkijana yli 1300 ihmistä eri työpaikoilla ja tehtävissä, ja on kysynyt heiltä myös mieleenpainuvinta kokemusta palautteen saamisesta. Monesti työntekijät ovat kertoneet tilanteesta, jossa heidän selkäänsä on kiinnitetty paperi, mihin muut ryhmän jäsenet ovat käyneet kirjoittamassa jotain positiivista tästä henkilöstä. Tämän siemenet me kylvämme lapsiin jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Palautteen antamisen ja ottamisen tulisi olla luonnollista, innostavaa ja yhteisyyttä kasvattavaa. Se on ollut tutkimuksellisesti yksi traagisimpia havaintojani. – Meidän ei tulisi miettiä niinkään opettamista kuin sitä, miten oppiminen järjestetään. Ihmiset, jotka eivät ole pystyneet juuri liikkumaan, pystyvät liikkumaan nyt hyvinkin itsenäisesti. Halavan oma näkemys tulevaisuudesta on toiveikas. 11 Teema TEEMA suusajattelusta, mikä näyttää edelleen olevan peruskoulun alaluokkien määrittelemätön kulttuuri. Digitalisaatio ei ole ihmiskunnalle optio vaan välttämättömyys, Halava painottaa. Meidän tulee havahtua myös siihen, ettei demokratia ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen uudistaminenkaan puutu tuolta listalta. Inhimillinen ja koneiden maailma perustuu työnjakoon. – Kysymyksissä näkyy sukupolvien erilainen suhtautuminen teknologiaan. Sivistys ja inhimillisyys käännetään teknologiaa vastaan, mikä on inhimillisesti ja sivistyksenkin kannalta täysin kestämätön ajatus. Digitalisaatio osoittautuu ihmiskunnalle ainoaksi välineeksi säilyttää nykyinen elintaso ja terveystilanne. – Meidän tulisi päästä yhteiskuntaan, jossa palaute kulkeutuu myös oppilaalta opettajalle, lopulta myös oppilaalta oppilaalle. Tämän jälkeen elämässä ei ole tullut yhtään ainoaa sellaista kokemusta, joka olisi ollut samalla tavalla ravitseva, innostava tai voimaannuttava. Olemme menossa kohti parempaa huomista, Halava ennustaa.. Toimitaan vanhan olemassa olevan kaavan mukaan, eikä kukaan ole sitä oikein pystynyt haastamaan. Oppimisen ja vuorovaikutuksen edellytys on kaksisuuntainen palaute, jonka tulisi olla kaiken toiminnan keskiössä. Palautteen voima Koneromantiikasta luopuminen muokkaa myös suhtautumista opettamiseen. Oppilaan tulisi voida arvioida myös opettajan toimintaa. Nyt meidän täytyy vain ratkaista planeetankestävyysongelmat, mikä on tämän sukupolven tehtävä. Syvempi inhimillisyys ja vuorovaikutteisuus syntyy vain siitä, että koneiden annetaan tehdä koneiden työt. Digitalisaation välttämättömyys Ammatillinen opetus on havahtunut vuosikymmenen kuluessa siihen, että meillä ei ole enää teknologiavapaita ammatteja tai työaloja. Se myös vähentää merkittävästi resurssien hukkakäyttöä – Jos ajattelemme, mitä robotit oikeasti tekevät esimerkiksi sairaaloissa, pystymme paremmin ymmärtämään, miten tärkeä osa tulevaisuuttamme digitalisaatio on. – Jos katsoo kokonaisuutta, olemme pystyneet koko ajan siirtymään kohti parempaa tulevaisuutta, parempia ratkaisuja ja terveempää elämää. – Tapahtuma on hyvin usein ollut rippikoulussa. Vanhempainilloissa ja vastaavissa tilaisuuksissa vieraillessaan Halava on joutunut vastaamaan huolestuneisiin kysymyksiin teknologian vaikutuksista lapsiin. Oppiminen jo itsessään kannustaa siihen, että uteliasta oppimista tapahtuu myös kouluajan ulkopuolella, eikä sen tarvitse tähdätä suoraan ammatilliseen pätevyyteen
Mitä merkitystä on kasteella. Kukin tarina sisältää tekstin ja liikkeet, joiden avulla kertomus piirretään. Kirja on tarkoitettu lasten ja perheiden yhteisiin hetkiin niin kodeissa kuin seurakunnan lapsija perhetoiminnassa. ISBN 9789523542709 Hinta 32,90 ISBN 9789523542761 Hinta 35,90 UUTUUS! 32,90 € UUTUUS! 35,90 €. Se tarjoaa käytännön vinkkejä lapsiperheiden kohtaamiseen ennen ja jälkeen kasteen, kastetoimitusten toteuttamiseen, eri-ikäisten kasteisiin, kasteesta puhumiseen työntekijöiden kesken ja seurakuntalaisten kanssa. Kirja auttaa sanoittamaan kastetta ihmisläheisellä tavalla, kun seurakunnan työntekijä kohtaa asioita pohtivia seurakuntalaisia. Mukana on ajatuksia kasteen näkymisestä niin seurakunnan tiloissa kuin kaikessa toiminnassa varhaiskasvatuksesta rippikouluun ja jumalanpalveluselämään. Kosketukseen yhdistettynä tarinat heräävät henkiin uudella tavalla ja jättävät vahvan muistija kokemusjäljen. Kaste on käytännönläheinen puheenvuoro ja ideapankki kasteen nostamiseksi keskiöön seurakunnan toiminnassa. Miksi minut on kastettu. Kosketus vahvistaa vuorovaikutusta ja tarjoaa luontevan tavan tuoda kristillisen kasvatuksen sisältöjä osaksi arjen hetkiä. Kaste on elämää, jossa Jumalan rakkaus saa vaikuttaa ihmisessä. Kuinka keskeinen kaste kirkossamme on ja kummasta suunnasta sitä tulisi sanoittaa, ihmisen vai kirkon. Joukossa on raamatunkertomuksia, rukouksia ja muita tekstejä lapsen arkeen ja juhlaan; ilon ja onnen hetkiin. 12 Teema TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Piirrän sinuun tarinan KAISA AITLAHTI, JENNI KAHENVIRTA, SINI MÄKELÄ, KIMMO REINIKAINEN Kaste Keholle piirtäminen luo yhteyttä: se rauhoittaa, ilahduttaa ja tarjoaa elämyksiä. Piirrän sinuun tarinan sisältää lapsen selkään tai muualle kehoon piirrettäviä tarinoita. Tärkeä kirja kasteesta jokaisen seurakunnan työntekijän käyttöön ja yhteiseksi virikkeeksi. on monen kysymys tänään
Digilaitteita tuleekin käyttää myös ryhmissä ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa, vaikka yhteisiä projekteja työstäen. Kosketus vahvistaa vuorovaikutusta ja tarjoaa luontevan tavan tuoda kristillisen kasvatuksen sisältöjä osaksi arjen hetkiä. Koronakriisi tuo mukanaan paljon tuskaa aiheuttavia asioita: konkursseja, työttömyyttä ja lomautuksia. Eli opetetaan lasta suhtautumaan vastoinkäymisiin ja ei-toivottuihin asioihin niin, että jokainen niistä on mahdollisuus. Siihen voi, miten tästä edetään. Nykypäivän digitaalinen maailma avaa paljon uusia mahdollisuuksia, joista on hyötyä myös työssämme. luonnossa liikkumista ja oikeita retkiä vaikkapa metsään. Nuoria ja lapsia tulisi opettaa jo varhain sietämään epävarmuutta. Pakko onkin hyvä, ellei Epävarmuuden kasvuun ei tarvitse lamaantua, vaan opittua ajattelemisen taitoa voi hyödyntää – voisiko tässä nähdä myös jotain hyvää. Lapsille tulisi opettaa hyväskymisen taitoa. Toivon, että kampanja herättää pohtimaan tämän työn arvoa ja merkitystä niin lapsille, perheille kuin koko yhteiskunnalle. Kukin tarina sisältää tekstin ja liikkeet, joiden avulla kertomus piirretään. Näitä ovat mm. Eli yhdessä tekemisen tärkeyttä ei saa unohtaa. Digitaalisuus on vakiintunut osaksi elämäämme. Näitä ovat epävarmuuden sieto ja ajattelemisen taito. Jos oppii jo pienestä pitäen toimintamallin, että elämä on arvaamatonta ja tapahtuu ei-toivottuja asioita, asioiden hyväksyminen voi olla helpompaa ja kykenee taas alkaa kokoamaan palasia, kuinka tästä eteenpäin. monisyinen ongelmanratkaisutaito, kriittinen ajattelu, luovuus, sosiaaliset taidot, yhteistyötaidot, tunneäly, päätöksentekokyky jne. ISBN 9789523542709 Hinta 32,90 ISBN 9789523542761 Hinta 35,90 UUTUUS! 32,90 € UUTUUS! 35,90 €. Näiden taitojen osaamisesta olisi varmasti hyötyä kaikessa elämässä. Epävarmuuden kasvuun ei siis tarvitse lamaantua, vaan opittua ajattelemisen taitoa voi hyödyntää – voisiko tässä nähdä myös jotain hyvää, voiko tämän asian kääntää päälaelleen. Kirja auttaa sanoittamaan kastetta ihmisläheisellä tavalla, kun seurakunnan työntekijä kohtaa asioita pohtivia seurakuntalaisia. Lastenhoitajien kertomista asioista välittyy monipuolinen kasvun ja kehityksen tukeminen, aito läsnäolo sekä rakkaus lapsiin. Lasten oppimispeleissä yhdistyy monia eri viestinnän keinoja, jotka ovat tarpeellisia monilukutaidon kehittymisen kannalta. Kaikesta huolimatta kriisi on Epävarmuuden siedosta ajattelemisen taitoon EILA SEPPÄLÄ-VESSARI Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Suomen Lastenhoitoalan Liitossa Olemme juhlineet tänä kummallisena vuonna Suomen Lastenhoitoalan Liiton 80-vuotista taivalta lastenhoitoalan edunvalvojana. Kampanjan teemat ovat asioita, joita jäsenemme toivat tehdyssä tutkimuksessa ilmi. Kaste on elämää, jossa Jumalan rakkaus saa vaikuttaa ihmisessä. Tarkoituksena on herättää keskustelua lastenhoitoalan vaativasta työstä ja nostaa esiin siellä olevaa vankkaa ammattitaitoa. Joukossa on raamatunkertomuksia, rukouksia ja muita tekstejä lapsen arkeen ja juhlaan; ilon ja onnen hetkiin. Epävarmuuden sietäminen on itsevarmuutta. Tapaamisrajoitukset vaikeuttavat totuttuja toimintatapoja ja tehtyjä suunnitelmia. Tärkeä kirja kasteesta jokaisen seurakunnan työntekijän käyttöön ja yhteiseksi virikkeeksi. Miksi minut on kastettu. Kampanjaa voi seurata somessa tunnisteella #lapsesivierellä. Jo tapahtuneisiin asioihin ei voida enää vaikuttaa. Vaikka uusilla laitteilla ja sovelluksilla on oikein käytettynä paljon hyötyjä, ne eivät kuitenkaan voi korvata kaikkia kokemuksia, esim. Kuinka keskeinen kaste kirkossamme on ja kummasta suunnasta sitä tulisi sanoittaa, ihmisen vai kirkon. Yhteisöllisyys ja muiden auttaminen ovat nousseet uudelle tasolle, luonto on löydetty uudella tavalla voimavaraksi. Mukana on ajatuksia kasteen näkymisestä niin seurakunnan tiloissa kuin kaikessa toiminnassa varhaiskasvatuksesta rippikouluun ja jumalanpalveluselämään. Juhlavuoden puitteissa toteutamme loka-marraskuussa 2020 kampanjan, joka tuo esiin lastenhoitoalan työn tärkeyttä ja monipuolisuutta. on monen kysymys tänään. Korona koskettaa meitä lähes joka asiassa. Se tarjoaa käytännön vinkkejä lapsiperheiden kohtaamiseen ennen ja jälkeen kasteen, kastetoimitusten toteuttamiseen, eri-ikäisten kasteisiin, kasteesta puhumiseen työntekijöiden kesken ja seurakuntalaisten kanssa. Kaste on käytännönläheinen puheenvuoro ja ideapankki kasteen nostamiseksi keskiöön seurakunnan toiminnassa. Kirja on tarkoitettu lasten ja perheiden yhteisiin hetkiin niin kodeissa kuin seurakunnan lapsija perhetoiminnassa. Meille aikuisillekin se on yleensä myrkkyä. Mikä sen opetus on meille, mitä se tuo mukanaan ja mitä olisi myös tärkeää opettaa lapsillemme. Mutta myös joustavuutta tarvitaan, sen on kuluva vuosi erityisesti opettanut. Kriisin syvimmässä vaiheessa on vaikea nähdä mitään hyvää. Myös elämän kohtuullistaminen on noussut esiin aivan uudella tavalla. Vaikka alalla on paljon haasteita, halusimme tuoda esiin siellä tehtävää työtä positiivisten asioiden kautta. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Piirrän sinuun tarinan KAISA AITLAHTI, JENNI KAHENVIRTA, SINI MÄKELÄ, KIMMO REINIKAINEN Kaste Keholle piirtäminen luo yhteyttä: se rauhoittaa, ilahduttaa ja tarjoaa elämyksiä. Piirrän sinuun tarinan sisältää lapsen selkään tai muualle kehoon piirrettäviä tarinoita. Elämässä tapahtuu asioita, jotka ovat vaikeita ja joita ei haluaisi. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys tulevaisuustaitojen opettamisessa. Mitä merkitystä on kasteella. tuonut mukanaan myös hyviä asioita. Kosketukseen yhdistettynä tarinat heräävät henkiin uudella tavalla ja jättävät vahvan muistija kokemusjäljen. Koronapandemian takia olemme kaikki joutuneet viimeistään nyt tekemän roiman digiloikan. 13 Teema ihan paras opettaja. Tätä voi kutsua myös näkökyvyksi. KOLUMNI KUKA
14 Teema TEEMA Verkostoituminen on oleellisen tärkeää lapsiperheiden hyvinvoinnin kohentamisessa", sanoo Terhi Pippuri.
Toimenpiteiden vaikutuksen pitäisi näkyä heti ja työryhmän tulee raportoida valtuustolle vuosittain saavutetuista tuloksista. Jos perheessä on lisäksi monta lasta, maahanmuuttajatausta, sairautta, vammaisuutta tai työkyvyttömyyttä – ja päälle lisätään vielä kalliit asumiskustannukset – tilanne on erityisen hankala”, Pippuri selittää. 15 Teema ten pariin kädestä pitäen. Kaupungistumiseen ja yhä kiihtyvään muuttoliikkeeseen liittyy kuitenkin sosiaalisia riskejä kuten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä”, sanoo opiskeluhuollon päällikkö Terhi Pippuri, joka oli ohjelman työryhmässä mukana sivistystoimen edustajana. ”Otimme ensimmäisessä väliarvioinnissa huomioon, miten vuoden 2020 kummallisuus on vaikuttanut perheiden ja lasten tilanteisiin – ja miten olemme koronatilanteessa pystyneet toimimaan yhdessä.” Maahanmuuttajataustaiset perheet ja lapset ovat ohjelmassa erityisessä fokuksessa. ”Järjestimme muun muassa viime helmikuussa perhekeskukseen liittyen ison työpajan, jonne saapui päivällä lapsia ja nuoria läheisestä koulusta ja illalla perheitä. Parhaat tulokset ja onnistumiset saadaan laajassa yhteistyössä.” Yksi kumppaneista on Espoon seurakuntayhtymä. Mukana on myös useita uusia avauksia, kuten asukaspuistojen kesäruokailu.” Muista konkreettisista toimenpiteistä Pippuri nostaa esiin mieluisan harrastuksen mahdollistamisen kaikille espoolaisille lapsille ja nuorille. Espoo jakautuu hyvin erilaisiin alueisiin perheiden sosioekonomisen taustan mukaan. Lisäksi kaupunki ja seurakuntayhtymä järjestivät syyskuun lopussa Lapsiperheköyhyysohjelmaan liityvän virtuaalityöpajan. Eväitä elämään taustasta riippumatta Lapsiperheköyhyys on ollut Espoossa kasvussa vuodesta 2016. Se on ollut mukana paitsi valmistelemassa Lapsiperheköyhyysohjelmaa myös kehittämässä perhekeskusta. Pyrkimyksenä on myös pohtia, millaisen jäljen köyhyys jättää lapsiin ja perheisiin. Yritämme Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuussa 2019 kolmivuotisen Lapsiperheköyhyysohjelman, joka pyrkii tukemaan heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia lapsia perheineen. ”Ohjelma kattaa monia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka sisältyvät jo muihin suunnitelmiin. Tavoitteena on ohjata riskiryhmiin kuuluvia lapsia ja nuoria harrastus. ”Espoolaiset ovat verrattain korkeastikoulutettuja ja hyvinvoivia. Miksi. Tänä vuonna 25 prosentta ensimmäisen luokan aloittaneista oppilaista on maahanmuuttajataustaisia”, Pippuri sanoo. Asiaan liittyy myös Espoon jatkuva monikulttuuristuminen. ”Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yksinhuoltajuus on lapsiperheköyhyyden tärkeimpiä tekijöitä. ”Kaupungin toimijat eivät todellakaan riitä, vaan tarvitsemme kumppaneita. ”Taustalla on mielestäni hyvinvointipolitiikka, muun muassa tulonsiirrot. Teimme poikkihallinnollista yhteistyötä ja onnistuimme tiedottamaan perheitä tilanteesta monen eri kanavan kautta.” Pippurin mukaan verkostoituminen on oleellisen tärkeää lapsiperheiden hyvinvoinnin kohentamisessa. ”Suurimpia tavoitteitamme on asuinalueiden eriytymisen ehkäiseminen, ja se on myös mainittu Lapsiperheköyhyysohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on Pippurin mukaan sekä ehkäistä lapsiperheköyhyyttä että miettiä keinoja vaikuttaa siihen ilmiönä. ”Köyhyyteen vaikuttaa lisäksi pääkaupunkiseudun kalliit asumiskustannukset. Puistoruokailua ja koronatiedotusta Ohjelma jakautuu neljään eri osaan. ”Kun poikkeustoimet astuivat voimaan keväällä, päätimme että meidän täytyy sillä hetkellä tavoittaa erityisesti vieraskieliset kuntalaiset. Espoossa pyritään kohentamaan lapsiperheiden hyvinvointia laajalla rintamalla. Kolmas osa paneutuu vähävaraisten vanhempien jaksamisen tukemiseen ja neljäs osallistumisen ja harrastamisen edistämiseen. Ideoimme yhdessä, miten voisimme järjestää luontevia kohtaamisen paikkoja ja vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä.” TEEMA TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Yhdenvertaisia eväitä elämään Köyhyys merkitsee lapsille ja nuorille mahdollisuuksien kaventumista. Ensimmäinen keskittyy lapsiperheköyhyyden riskitekijöihin vaikuttamiseen ja toinen osallisuuteen ja sosiaaliseen liikkuvuuteen. Täällä pitää olla melko hyvät tulot, jotta pystyy ylipäänsä maksamaan asumisesta.” Pippurin mukaan lapsiperheköyhyydessä on usein kyse siitä, että samalle perheelle kasaantuu monia eri haasteita
Tämä on kaupungin strategiassakin listattu tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Harrastamisen osalta tärkein tulos oli se, että perheet tarvitsevat tietoa todella monikanavaisesti. Että he tietävät millainen suomalainen koulujärjestelmä on ja pystyvät olemaan kiinnostuneita lapsensa opinnoista.” Koulutus liittyy sosiaalisen liikkuvuuden lisäksi myös ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. ”Itse mietin viime kesää, joka ei monille lapsille suinkaan ollut mukavaa virkistäytymisen ja rentoutumisen aikaa. Tämä onkin suuri tavoitteemme: että jokainen lapsisi pääsisi omaan potentiaaliinsa. Ne ovat hänen mielestään mitä mainiointa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. ”Kun halutaan parantaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulumenestystä, on tärkeää antaa vanhemmille keinoja tukea lasta koulunkäynnissä. ”Kotona pieniä lapsia hoitavat vanhemmat voivat mennä sinne viettämään aikaa muiden vanhempien kanssa. Näin koulun aloitus onnistuu paremmin.” Pippuri kertoo, että tutkimusten mukaan perheen vähävaraisuudella on selkeä yhteys koulupudokkuuteen. Tässä seurakunnilla on merkittävä rooli. Opetuksen lisäksi se liittyy vapaa-aikaan, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Pahoin pelkään, että korona-ajan vaikutuksiin joudutaan miettimään ratkaisuja vielä pitkään.” Pippuri muistuttaa, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmille on jaksamisen suhteen tärkeää päästä välillä virkistäytymään. TEEMA. ”Eräs perhe kertoi korona-ajan syventäneen perheenjäsenten keskinäistä rakkautta ja huolenpitoa. 16 Teema TEEMA taklata sitä muun muassa positiivisella diskriminaatiolla; pyrimme esimerkiksi suuntaamaan enemmän opiskelijahuollon palveluja matalamman tulotason alueille.” Espoo pyrkii myös vahvistamaan sosiaalista liikkuvuutta: lapsen tai nuoren tulisi saada taustastaan riippumatta varhaiskasvatuksessa ja opetuksesta hyvät eväät jatko-opintoihin ja elämään. Tavoitteena onkin tarjota koulujen yhteyteen harrastusmahdollisuuksia, jotka eivät vaadi vanhempien tukea. Etenkin erikielisiin perheisiin tulisi lähettää tietoa esimerkiksi reppupostina Wilma-viestien lisäksi. Jotkut espoolaislapset eivät koskaan käy vaikkapa Helsingin keskustassa tai ylipäätään poistu omalta asuinalueeltaan.” Pippurin mukaan perheiden tukemisessa on oleellista tarjota tilaisuuksia kohtaamiseen muiden perheiden kanssa sekä mahdollisuus lapsija perhepalveluihin. Ihmisten ilmoille virkistäytymään Koronan vaikutuksista puhuttaessa Pippuri viittaa Helsingin Sanomien viimekeväiseen otsikkoon: ”Toiset voivat hyvin ja toiset huonosti”. Haluamme vahvistaa heidän kotikielen osaamistaan, mutta varhaiskasvatuksessa he saavat haltuun myös suomenkielen. He pääsevät ihmisten ilmoille ja saavat paitsi vertaistukea myös struktuuria päivään.” Suuri tavoitteemme on, että jokainen lapsi pääsisi omaan potentiaaliinsa. ”Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisen prosenttia. Koulu on tasa-arvoinen paikka, kun taas vapaa-aika voi olla hyvinkin eriarvoista. ”Eikä tieto vielä riitä, sillä perheillä ei välttämättä ole voimavaroja viedä lasta harrastuksiin. ”Yksi yhdistävä tekijä tässä on osallisuus: että perhe kokee yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.” Alle kouluikäisten kohdalla avainroolissa on Pippurin mielestä laadukas varhaiskasvatus. Opetuksen lisäksi se liittyy vapaa-aikaan, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen.” Pippuri veti kaupungin ja seurakuntayhtymän syyskuisessa virtuaalityöpajassa ryhmää, jonka tehtävänä oli miettiä ratkaisuja harrastamisen ja osallisuuden mahdollistamiseen. ”Se on yhteiskunnallinen ongelma, joka meidän pitää pystyä katkaisemaan. Hän toivookin perheille lisää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja kuten asukaspuistoja. Toimintamalli tarjoaa lapsille ja nuorille taloudellista tukea harrastukseen kuraattorin tai sosiaalityöntekijän kautta, vaikka perhe ei olisi toimeentulotuen piirissä. Tasa-arvoa vapaa-aikaan Pippurin mielestä köyhyys on lasten ja nuorten näkökulmasta erilaisten mahdollisuuksien kapeutumista – erityisesti vapaa-ajanviettoon liittyen. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia. Useat perheet esimerkiksi matkailivat kotimaassa, kun taas toisilla ei ollut siihen mitään taloudellisia mahdollisuuksia. Toisissa perheissä taas vanhempien voimavarat ovat olleet tosi vähäset, mikä on vaikuttanut vanhemmuuteen ja kasvatukseen. Ideoimmekin tilaisuuksia, joissa lapset ja nuoret voivat testata eri lajeja.” Kaupunki on lisäksi ryhtynyt yhteistyöhön SOS-lapsikylän kanssa Unelmista totta -hankkeen puitteissa. Lasten tulee myös saada kokeilla erityyppisiä harrastuksia
Ne ratkaisevat valtavasti asioita. 32 Papin päiväkirjasta: Kuningasten kuninkaalle KUVA Marco Peretto "Kaikkein tärkeintä on välittää ymmärrys ja yleissivistys. Poistamalla ennakkoluuloja ja vieraudentunnetta poistetaan pelkoa ja poistetaan vihaa", sanoo Liisa Väisänen. 18 Katsomuskasvatuksen yhteistyötä kartoitettiin s. Sivut 24–26.. s. 24 7 kysymystä: Vastaajana taidefilosofi Liisa Väisänen s. 17 Me tekijät Me tekijät 17 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea
Seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen yhteistyötä kartoitettiin %, Helsinki 11 %, Espoo 10 % sekä Turun arkkihiippakunta 8, %. Webropol-kyselyn lisäksi haastateltiin 36 seurakuntien työntekijää kesän 2020 aikana. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Viimeisten vuosien aikana seurakuntien ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyössä on tapahtunut paljon kehittämistä ja se on myös laaja-alaistunut. Haastatteluaineiston analyysin tulokset julkaistaan myöhemmin koko selvitystyön raportin yhteydessä. Suurin osa kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli seurakunnassa toimivia lastenohjaajia (49 %) sekä varhaiskasvatuksen ohjaajia ja lapsityönohjaajia (25 %). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu) tulivat voimaan 1.8.2017. Kunnallisten päiväkotien henkilökunnan kanssa katsomuskasvatusyhteistyötä tekee vastanneista lastenohjaajista 23 % viikoittain ja 36 % kaksi kertaan kuukaudessa. Katsomuskasvatuksen yhteistyön selvitystyö tehtiin kaksikielisenä. Useissa seurakunnissa on myös käytössä Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen yhteistyönä tehty ns. Muita ammattiryhmiä vastaajien joukossa olivat kirkon nuorisotyönohjaajat (14 %), teologit ja papit (7 %). Suhteellinen vastaajien osuus eri hiippakunnista oli seuraava: Tampere 17 %, Kuopio 15 %, Lapua 15 %, Oulu 14 TEKSTI Terhi Kuoppala & Hanna Pulkkinen KUVAT Shutterstock Kirjoittajat työskentelevät Seurakuntaopistolla, Kuoppala projektityöntekijänä ja Pulkkinen koulutuspäällikkönä. Jonkin muun kuin edellä mainittujen ammattiryhmien tai -nimikkeiden edustajia oli 18 % vastaajista. Tämä on hyvin oletettu tulos, sillä päävastuu katsomuskasvatusyhteistyöstä on yleensä näillä ammattiryhmillä. Katsomuskasvatuksessa tutustutaan lapsiryhmässä esiintyviin uskontoihin, muihin katsomuksiin ja uskonnottomuuteen. Siitä lähtien seurakuntien ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyötä on tarkasteltu uudelleen, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin Vasun linjauksia. Yhteistyötahot katsomuskasvatusyhteistyössä Yleisin katsomuskasvatuksen yhteistyökumppani kyselyyn vastanneilla lastenohjaajilla on kunnallinen päiväkoti. Vasun lisäksi katsomuskasvatuksen yhteistyötä ohjaa Opetushallituksen antama ohje varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa (2018). (Ruotsinkieliseen kyselyyn vastasi 22 Porvoon hiippakunnan työntekijää. Tulokset tästä kyselystä julkaistaan myöhemmin.) Suomenkieliseen Webropol-kyselyyn vastasi 193 työntekijää. Näistä tilaisuuksista on toimitettava huoltajille riittävän ajoissa tietoa, jonka perusteella huoltaja valitsee, kumpaan tilaisuuteen lapsi osallistuu. Neljän korin malli (Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina). Suomenkielinen Webropol-kysely toteutettiin kesäkuussa 2020 ja ruotsinkielinen elokuussa 2020. Kirkkohallituksen rahoittamassa ja Seurakuntaopiston tekemässä selvitystyössä on pyritty kartoittamaan seurakunnan ja kunnan katsomuskasvatusyhteistyön toimintatapoja, haasteita ja onnistumisia sekä millaista muuta yhteistyötä seurakunta ja kunnan varhaiskasvatus tekevät. Tutkimuksessa esitellyt tulokset koskevat vain katsomuskasvatuksen yhteistyötä, ei muuta kunnan varhaiskasvatuksen kanssa tapahtuvaa toimintaa. Lastenohjaajista 17 % tekee yhteistyötä kaksi kertaa. Vasun mukaisen katsomuskasvatuksen tulee olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Kovin tarkkoja tietoja katsomuskasvatuksen yhteistyön tilanteesta ei ole ollut käytettävissä, ja siksi nähtiin tarpeelliseksi selvittää seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyöstä. Näiden joukossa oli muun muassa kasvatuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita, työalajohtajia ja sihteereitä sekä perhetyöntekijöitä ja diakoni sekä perhetoiminnanohjaajia. Katsomuskasvatuksen yhteistyössä voidaan järjestää myös uskonnollisia tilaisuuksia, joille on kuitenkin järjestettävä myös vaihtoehtoinen toiminta. Heillä on noin kaksi kertaa kuukaudessa katsomuskasvatusyhteistyötä myös seuraavien tahojen kanssa: yksityiset päiväkodit 16 %, kunnalliset perhepäivähoitajat 23 %, yksityiset perhepäivähoitajat 12 %
Heistä 28 % toimii 1–2 kertaa kuukaudessa katsomuskasvatusyhteistyössä kunnallisten päiväkotien kanssa ja 57 % tekee yhteistyötä kaksi kertaa vuodessa kunnallisen perhepäivähoidon ja päiväkodin kanssa, 28 % yksityisten päiväkotien ja perhepäivähoidon ja ostopalvelupäiväkotien kanssa. Papeista ja teologeista 14 % tekee katsomuskasvatusyhteistyötä viikoittain kunnallisten ja yksityisten perhepäivähoitajien kanssa. Opetushallituksen ohjeistuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä ja uskonnollisista tilaisuuksista tuntee hyvin 34 % ja melko hyvin 30 %. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” ME TEKIJÄT vuodessa kunnan sivistystoimen johtajan tai varhaiskasvatuspäällikön kanssa ostopalvelupäiväkotien kanssa, 16 % avoimen varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja 5 % ostopalvelupäiväkotien kanssa. Tähän ammattiryhmään kuuluvista tekee noin kaksi kertaa vuodessa yhteistyötä seuraavasti: 45 % perhepäivähoidonohjaajan, 42 % sivistystoimen johtajan tai varhaiskasvatuspäällikön, 34 % varhaiskasvatuksen asiantuntijan, 35 % kunnallisten perhepäivähoitajien, 30 % yksityisten perhepäivähoitajien ja 23 % avoimen varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Kyselyyn vastanneista papeista ja teologeista 85 % ei ole tehnyt katsomuskasvatusyhteistyötä kunnan kielija kulttuuriopettajan kanssa. Katsomuskasvatuksen yhteistyö on vastausten perusteella varsin vähäistä perhekeskuksen henkilökunnan ja kielija kulttuuriopettajan kanssa. Heistä 41 % tekee katsomuskasvatusyhteistyötä 1–2 kertaa kuukaudessa kunnallisten päiväkotien henkilökunnan kanssa, 30 % yksityisten päiväkotien ja 17 % ostopalvelupäiväkotien henkilökunnan kanssa. Kyselyyn vastanneista lastenohjaajista 19 % tapaa kerran vuodessa katsomuskasvatuksen asioissa perhepäivähoidonohjaajan ja 16 % varhaiskasvatuksen asiantuntijan. Perhekeskuksen henkilökuntaa lastenohjaajista tapaa kerran vuodessa 9 % ja kielija kulttuuriopettajia 8 %. Kumppanuuden korit (Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen tuottama Seurakunta. Kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen ohjaajista ja lapsityönohjaajista vain 8 % tekee viikoittain yhteistyötä päiväkotien kanssa. Kunnan kielija kulttuuriopettajien kanssa noin kerran vuodessa toimii varhaiskasvatuksen ohjaajista ja lapsityönohjaajista 10 %. Kerran vuodessa 42 % vastanneista papeista ja teologeista tapaa sivistystoimenjohtajan tai varhaiskasvatuspäällikön sekä 14 % avoimen varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen henkilökuntaa. 19 Me tekijät Me tekijät 19 ””Pohja-ajatus on, että teemme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. Katsomuskasvatusyhteistyötä ohjaavien asiakirjojen ja sopimusten tuntemus Kysyttäessä kuinka hyvin vastaajat tuntevat katsomuskasvatusyhteistyöhön liittyviä asiakirjoja, vastaukset ovat seuraavalaiset: vastaajista 35 % tunteen hyvin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan ja 39 % melko hyvin
Kunnan varhaiskasvatukselle järjestettävän kevätkirkon mainitsi uskonnollisena tilaisuutena 8 % vastaajista. Paikallisessa katsomuskasvatusyhteistyössä käytettävistä asiakirjoista lähes 70 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä eniten kunnan ja päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vastaajista 6 % ilmoitti, että heidän seurakuntansa on järjestänyt kunnan varhaiskasvatukselle erilaisia musiikkitilaisuuksia, joita ovat mm. Kun katsomuskasvatusyhteistyöhön liittyvien asiakirjojen tuntemusta tarkastellaan kokonaisuutena, niin vastaajista tuntee ne erinomaisesti 18 %, hyvin 37 %, melko hyvin 30 %, vähän 12 % ja vain 3 % ei tunne niitä ollenkaan. Yleissivistävän katsomuskasvatuksen osalta yleisimmät yhteistyön toimintamuodot liittyvät vastausten perusteella kirkkovuoden juhliin. Esimerkiksi pääsiäisvaelluksia ja pääsiäispuutarhoja kunnan varhaiskasvatukselle yleissivistävänä toimintana järjestää 57 % vastaajista. Yhteisiä koulutuksia kunnan varhaiskasvatuksen kanssa järjestää 38 % vastaajista, leirija retkipäiviä 32 % ja Lapsen oikeuksien päivän tai viikon 30 % vastaajista. Vastaajista 43 % kertoi seurakunnan järjestäneen muuna yhteistyön muotona surutai kriisiapua kunnan varhaiskasvatuksen lapsiryhmälle sekä 41 % kunnan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle. Kysymykseen, mitä uskonnollisia tilaisuuksia seurakunnan tiloissa järjestetään kunnan varhaiskasvatukselle, saatiin paljon avovastauksia, joista koottiin tilasto. Ympäristöja luontokasvatukseen liittyviä tapahtumia yleissivistävällä katsomuskasvatuksen sisällöllä järjestää vastaajista 24 %. Uskonnonvapauslain vastaajista tuntee hyvin 36 % ja 30 % melko hyvin. Nämä tilaisuudet on kohdistettu etupäässä esikoululaisille ja suosituimpia niistä ovat erilaiset kirkkoseikkailut. Kirkkoon tutustumistilaisuuksia ilmoitti järjestävänsä 88 % vastaajista. Katsomuskasvatusyhteistyön edistäviä tekijöitä ja eri toimintamuotoja Kyselyyn osallistuneet seurakunnan työntekijät arvioivat, että parhaiten katsomuskasvatusyhteistyön tekemistä edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan toiveiden, tarpeiden sekä ideoiden huomioiminen. Vastaajista 93 % kertoo järjestävänsä näitä tilaisuuksia yleissivistävänä toimintana. Noin 40 % ilmoitti, että heillä on käytössä katsomuskasvatusyhteistyön suunnitelma (sopimuksen C-osa), esimerkiksi yhteistyön vuosikello. Avoimella ja oikea-aikaisella tiedottamisella nähtiin olevan toiseksi eniten positiivista vaikutusta. Konsertteja ja musikaaleja järjestää 46 % vastaajista sekä Raamatun kertomuksia sisältäviä tilaisuuksia 44 %. Muutama vastaajaa kertoi, ettei seurakunta enää järjestä uskonnollisia tilaisuuksia lainkaan kunnan varhaiskasvatukselle. lasten kauneimmat joululaulut, kirkkomuskarit ja konsertit. Kyselyyn vastanneista 33 % ilmoitti seurakunnan järjestävän eniten joulun aikaan liittyviä uskonnollisia tilaisuuksia kuten joulukirkkoja. Vastaajista 28 % kertoi seurakunnan järjestävän pääsiäisajan tilaisuuksia kuten pääsiäiskirkkoja ja -vaelluksia. Vastaajista 33 % ilmoitti, että heillä on tehty seurakunnan ja sivistystoimen kirjallinen sopimus yhteistyöstä (A-osa) sekä 25 % kertoi käyttävänsä samasta sopimuksesta B-osaa. 20 Me tekijät Me tekijät 20 varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina -malli) tuntee vastaajista erinomaisesti 32 % ja hyvin 34 %. Eettisiä teematuokioita varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä pitää 40 % ja nukketeatteritai teatteriesityksiä järjestää 37 % vastaajista. Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaajista 43 % tuntee hyvin ja 31 % melko hyvin. Kolmantena katsomuskasvatusyhteistyötä edistävänä tekijänä nähdään Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan tunteminen sekä dialoginen työote. ME TEKIJÄT. Päiväkodin toimintasuunnitelma on käytössä 29 %:lla vastaajista. Lisäksi katsomuskasvatuksen mentoroinnin arvioitiin vaikuttavan jonkin verran katsomuskasvatusyhteistyötä edistävänä tekijänä. Katsomuskasvatusyhteistyötä edistäväksi nähtiin myös yhteinen kehittäminen, arviointi, säännölliset tapaamiset ja yhteiset koulutukset varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Esikoululaisille järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista 7 % mainitsi kouluun lähtevien siunaustilaisuudet