1 Teema MIHIN SUOMALAINEN VARHAISKASVATUS on menossa – ja kenen ehdoilla. 6 2019 PEDAGOGIIKAN johtaminen Joulun tähdet
Hinta a 3,90, myydään 5 kappaleen nipuissa (19,50 e) Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CECILIA HEIKKILÄ Kissa Lempisen joulukiemura KUVITUS JA TOTEUTUS KIRSI TAPANI Askartele jouluseimi Eräänä kylmänä joulukuisena päivänä kissa Lempisen ihanaan punaiseen villaneulepuseroon ilmestyy salakavala reikä... ja neule alkaa purkautua. Jouluseimi on kaunis ja joulun ytimen tavoittava lahja lapsiryhmille kotiin vietäväksi tai yhdessä askarreltavaksi. Seimivihot myydään viiden kappaleen nipuissa. Tilaa Jouluseimeä jaettavaksi joulunaikaan seurakuntasi lapsija perhetyössä. Hahmot on helppo leikata irti, ja niiden avulla voi leikkiä ensimmäisen joulun tapahtumia joko vihon mukana seuraavan joulukertomuksen tai jouluevankeliumin pohjalta. Minne etsintäretki lopulta johdattaa kissa Lempisen ja löytyykö langan päästä yllättävä ystävyys. Kauheus ja hirveys! Talvi ilman omaa puseroa olisi pitkä ja kylmä, eikä sellainen tule kuuloonkaan. Askartele Jouluseimi välittää joulun sanomaa niin kerhoon, päiväkotiin kuin perheisiin. ISBN 9789523541146 Hinta 19,00 19,00 € UUTUUS! 3,90 € UUTUUS! ISBN 978-952-354-159-7 Koko 210 x 297 mm, 24 s. Kissa Lempinen jäljittää lankaa kaikilla kissanvaistoillaan. Lanka kiemurtelee läpi kujien, kipuaa villinä pitkin seiniä ja kurottelee kohti kaupungin kattoja ja torneja. Jouluseimi-vihosta rakentuu viehättävä seimiasetelma, jonka on tänä vuonna toteuttanut Kirsi Tapani
Minne etsintäretki lopulta johdattaa kissa Lempisen ja löytyykö langan päästä yllättävä ystävyys. Lanka kiemurtelee läpi kujien, kipuaa villinä pitkin seiniä ja kurottelee kohti kaupungin kattoja ja torneja. Hinta a 3,90, myydään 5 kappaleen nipuissa (19,50 e) Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille Amelia käy päiväkerhoa Tuusulassa. 3 Teema Leikimme serkun kanssa kerhossa joka päivä. Jouluseimi-vihosta rakentuu viehättävä seimiasetelma, jonka on tänä vuonna toteuttanut Kirsi Tapani. Meillä on samanlaiset pehmolelut! Näin sanoitti 4-vuotias Amelia. Kauheus ja hirveys! Talvi ilman omaa puseroa olisi pitkä ja kylmä, eikä sellainen tule kuuloonkaan. Askartele Jouluseimi välittää joulun sanomaa niin kerhoon, päiväkotiin kuin perheisiin. Kissa Lempinen jäljittää lankaa kaikilla kissanvaistoillaan. Hahmot on helppo leikata irti, ja niiden avulla voi leikkiä ensimmäisen joulun tapahtumia joko vihon mukana seuraavan joulukertomuksen tai jouluevankeliumin pohjalta. Anita kuvasi Amelian ja serkkunsa Nellin leikin tiimellyksessä.. Kerhoa ohjaavat Anita Lindqvist ja Susanna Soininen. Jouluseimi on kaunis ja joulun ytimen tavoittava lahja lapsiryhmille kotiin vietäväksi tai yhdessä askarreltavaksi. ja neule alkaa purkautua. Tilaa Jouluseimeä jaettavaksi joulunaikaan seurakuntasi lapsija perhetyössä. ISBN 9789523541146 Hinta 19,00 19,00 € UUTUUS! 3,90 € UUTUUS! ISBN 978-952-354-159-7 Koko 210 x 297 mm, 24 s. Seimivihot myydään viiden kappaleen nipuissa. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CECILIA HEIKKILÄ Kissa Lempisen joulukiemura KUVITUS JA TOTEUTUS KIRSI TAPANI Askartele jouluseimi Eräänä kylmänä joulukuisena päivänä kissa Lempisen ihanaan punaiseen villaneulepuseroon ilmestyy salakavala reikä..
12 Leena Lahtinen: "Pedagoginen johtajuus on yhteinen tehtävä". 4 Teema Teema : PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Lapsen silmin Pääkirjoitus Varhaiskasvatuksen johtajat barrikadeille Teema Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa. Kolumni Muutoksessa oleva varhaiskasvatus Teema Pedagoginen johtajuus on yhteinen tehtävä Me tekijät Me tekijät Dialogisuus lisää työhyvinvointia Me tekijät Joulun lumoa konttikirkossa Me tekijät Kurssinmuutos kohti koteja Nuori kirkko Luotu liikkumaan -hanke Oikeissa töissä Pedagogiikan johtamisen merkityksestä 7 kysymystä Vuoden 2019 lastenohjaaja Marja Okkola Kirkon talolta Hyvä päivä yhdessä Kouluttaudu, osallistu Kirjahylly Digileikit Pikku toukka paksulainen Papin päiväkirjasta Kohti uutta rohkeasti! Ideasta käytännöksi Luovat lapset Loppiaiseksi saksankieliseen Eurooppaan Raamattua leikkien Joulun tähti Raamattua leikkien Tähti näyttää tien Kurkistuksia Lastenkirkko Perhemessu Kynttilänpäivän mukulamessu Katsomuskasvatus "Korikirjasta" antimia katsomuskasvatuksen arkeen Laula – leiki – liiku Tähtiä, tähtiä Pyhiä hetkiä Hyvä hetki yhdessä Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 40 Tähti näyttää tien 3 5 6 11 12 36 39 40 43 44 46 49 50 52 54 20 Joulun lumoa konttikirkossa 16 20 22 24 25 26 28 30 32 33 34 6 Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa
Varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi Keltikangas-Järvinen kannustaa varhaiskasvattajia nousemaan barrikadeille.” Liisa Keltikangas-Järvinen vertaa varhaiskasvatuksen toteutumisen haasteellisuutta kirurgin työhön: ”Jos kirurgille annettaisiin yhtä aikaa kolme potilasta, toimimaton veitsi ja yksi lampuista olisi palanut, hän toteaisi tilanteen mahdottomuuden eikä suostuisi leikkaamaan.” Varhaiskasvatusta johdetaan ns. Nuorten Keskuksen pääsihteerinä työni keskittyi rippikouluikäisten ja sitä vanhempien nuorten todellisuuteen. Minun on helppo uskoa, että varhaiskasvatuksen johtamisesta vastaavat työntekijät selättävät ne haasteet, joita päiväkotien johtaminen heidän eteensä tuo. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/19 ja 4/19 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 2/19 liitteenä 3. Lasten hyvä edellyttää paitsi johtamiselta myös alaistaidoilta parasta mahdollista. Tämä lehti puhuu varhaiskasvatuksen johtamisesta. 5 Teema Varhaiskasvatuksen johtajat barrikadeille! Minusta tuli Nuori kirkko ry:n kehittäminen ja palvelut yksikön johtaja vuoden 2017 alussa, kun kolme kirkollista kasvatusalan järjestöä yhdistyi. Kuluneiden kolmen vuoden aikana olen nähnyt, kuinka vahvalla ammatillisella osaamisella varhaiskasvatusta maassamme toteutetaan ja johdetaan. Johdin sitä ennen yli 20 vuotta yhtä yhdistyneistä järjestöistä, Nuorten Keskus ry:tä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 81 € 12 kk 84 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 34 € 12 kk 37 € Irtonumero 13,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. On iso merkitys, onko ryhmässä 18 vai 21 lasta. On aika nousta barrikadeille puolustamaan varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen mahdollistumista lapsen kehityksen kannalta oikean kokoisissa ryhmissä! Eija Kallinen 6 2019 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Kuluneiden kolmen vuoden aika nykyisessä tehtävässä on mahdollistanut minulle kurkistuksen varhaiskasvatukseen. Keskustelu olemassa olevista rakenteista on kuitenkin vähäistä, vaikka tutkimukset osoittavat, miten ryhmän koko vaikuttaa ryhmädynamiikan muodostumiseen. kouluttajamme. Yhdestä asiasta huomaan kuitenkin kantavani huolta. Siitä psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa lehdessä: ”Yksi varhaiskasvatuksen laatua määrittävä tekijä on ryhmän koko. Sanon tarkoituksella kurkistuksen, sillä Nuoren kirkon varsinaiset sisältöosaajat varahaiskasvatuksen saralla ovat mm. sisäänpäin kääntyen varmistamalla, että päiväkodeissa ja seurakuntien kerhoissa toteutuu lapsen etu, mutta sitä johdetaan myös kääntyen ulospäin eli vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, niin ettei yhdenkään varhaiskasvattajan tarvitse toimia kuten edellä mainittu kirurgi kehnoine välineineen. Olen vaikuttunut näkemästäni ja kuulemastani. vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Taina Karvonen Saija Kronqvist Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh
Millä varhaiskasvatuksen laatua mitataan. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock. Entä kuka todellisuudessa ohjaa varhaiskasvatusta. Aiheesta olivat keskustelemassa psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen. 6 Teema TEEMA Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa ja kenen ehdoilla
Vaikutusten vaikea todentaminen Varhaiskasvatuksen pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikea näyttää toteen. Myös varhaiskasvatus on arvo sinänsä. TEEMA Liisa Keltikangas-Järvinen ja Lasse Lipponen saapuivat pienen yleisön eteen Helsingin Seurakuntayhtymän tiloihin pohtimaan varhaiskasvatusta ja sen tulevaisuutta. – Miksi tämä ei riitä. – Tällä hetkellä lapsuus ei ole itseisarvo, vaan se nähdään pikemminkin valmennuskurssina työelämään, mikä ei ole kehityspsykologian mukaista ajattelua. –Tämä on surullista. Se ei tasoita eroja, vaan kasvattaa niitä. – En sano, ettei varhaiskasvatuksella olisi mitään pitempiaikaista merkitystä. Esimerkiksi laajan sanavaraston omaava lapsi saa varhaiskasvatuksesta huomattavasti enemmän irti kuin suppean sanavaraston omaava lapsi. Lapsen jokaisella aikakaudella on oma kehitystehtävänsä. Varhaiskasvatuskeskustelussa tulisikin miettiä tavoitetta. Varhaiskasvatusta pidetään tasa-arvoa lisäävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena satsauksena. Pilottihankkeessa on ollut mukana kahdeksan maata. Käsitys varhaiskasvatuksesta taloudellisena satsauksena lähti liikkeelle tutkimuksista, joissa koulutuksen todettiin olevan hyvä taloudellinen investointi. Emme voi ajatella, että yksi vaihe valmentaisi seuraavaan. – Nykyiseen käsitykseen lapsuudesta ja koulutuksesta vaikuttavat globaalisesti suurimmat koulutusvaikuttajat OECD ja Maailmanpankki, jotka määrittelevät niin varhaiskasvatuksen kuin koulujenkin sisältöjen suuntaa, Lipponen toteaa. OECD on järjestänyt PISA-testejä myös pikkulapsille. Lipponen on Keltikangas-Järvisen tavoin huolissaan lapsuuden itseisarvosta. Globaalisti vaikuttava trendi syrjäyttää perinteistä varhaiskasvatusta, ja kognitiivisten taitojen harjoittaminen aloitetaan yhä varhaisemmassa vaiheessa, Lipponen murehtii. Aivan kuin väittäisin, että teidän työelämällänne ei ole mitään merkitystä, vaan sillä valmennetaan teitä vanhuuteen, psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen vertaa. Nykyisessä yhteiskunnassa varhaiskasvatus on välttämättömyys, siksi se on rakennettava mahdollisimman laadukkaaksi. Taloudellinen investointi. 7 Teema Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa ja kenen ehdoilla. Miksi meidän pitää perustella varhaiskasvatuksen merkitystä valheellisilla argumenteilla. Tilaisuus oli keskusteleva ja rento, mutta suora ja konstailematon. – Varhaiskasvatuksen tulisi sinällään tuottaa lapselle iloa ja nautintoa ilman, että siitä seuraa jotain aikuisuudessa. – Lapsuus on arvo sinänsä. Vaikutus ulottuu noin kahteen ensimmäiseen kouluvuoteen, ei pidemmälle. Sen merkitystä ei tule perustella tutkimusnäytöllä, joka ei ole totta. – Keitä varten kasvatusja koulutusjärjestelmä on oleLasse Lipponen ja Liisa Keltikangas-Järvinen ovat huolissaan lapsuuden itseisarvosta. OECD:n mielestä hanke on ollut äärimmäisen onnistunut. Tätä keskustelua ei käydä, vaan varhaiskasvatuksen merkitystä perustellaan tulevaisuuden vaikutuksilla. Julkisessa keskustelussa käsitys lapsuudesta on kapeutunut. – Keitä varten kasvatusja koulutusjärjestelmä on olemassa, ja mikä sen perimmäinen tehtävä on. Vai panostetaanko siihen, että kaikki saavat saman kasvatuksen ja opetuksen, jolloin parhaat lähtevät entisestään kukoistamaan. Milloin olemme antaneet tämän tapahtua. – Kaikki tutkimukset osoittavat, että tehokkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyvät parhaiten hyväosaiset lapset. KATSELE. Jos lasten välisiä tasoeroja halutaan pienentää, tähän tulisi olla erilaisia toimenpiteitä. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen myöntää, että kiinnostus varhaiskasvatukseen on kasvussa juuri Keltikangas-Järvisen mainitsemista syistä. Toinen kysymys on, pitääkö sen riittää pidemmälle. Keltikangas-Järvisen mukaan yksi kyseenalaisista väittämistä on, että varhaiskasvatus lisäisi tasa-arvoa. Nyt testausta laajennetaan myös muihin maihin. Keltikangas-Järvisen ja Lipposen keskustelu on katsottavissa videotallenteena Nuori kirkko ry:n Facebook-sivulta. Meillä ei vain ole siitä mitään näyttöä
Tutkii leikillistä oppimista ja vuorovaikutusta eri toimintaympäristöissä. WSOY, 2012 Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY, 2016 Pienen lapsen sosiaalisuus. 8 Teema TEEMA KUKA LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN Psykologian professori emerita. Työskennellyt Helsingin yliopistossa. WSOY, 2008 Temperamentti ja koulumenestys. WSOY, 2010 Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Kirjoittanut useita alan teoksia, muun muassa: Hyvät tyypit, temperamentti ja työelämä. WSOY, 2006 KUKA LASSE LIPPONEN Kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto. Tunnetaan erityisesti temperamenttitutkimuksista. Tunnettu Tutkiva oppiminen -kirjojen yhtenä kirjoittajana.
Takaisin ytimeen Lasse Lipponen nyökyttelee päätään Keltikangas-Järvisen mielipiteille. Varhaiskasvattajien tulisi käydä samankaltaista laatukeskustelua. – Lämpimällä ja välittävällä vuorovaikutussuhteella näyttäisi olevan hyvä ennuste muun muassa oppimiseen. Näin ei kuitenkaan ole. On iso merkitys, onko ryhmässä 18 vai 21 lasta. Ilman ohjausta lapset eivät opi sosiaalisia taitoja. Varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi Keltikangas-Järvinen kannustaa varhaiskasvattajia nousemaan barrikadeille. Lapset oppivat kyllä lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan myöhemminkin. Lapsessa oleva mahdollisuus kokea empatiaa voidaan myös helposti tukahduttaa. Miltä minusta tuntuu, kun minua lohdutetaan. On sanottu, että kolmeja viisivuotiaan aivojen välinen ero on yhtä suuri kuin 20ja 60-vuotiaan, Keltikangas-Järvinen painottaa. Elämme kasvatuksen ja opetuksen näkökulmista mielenkiintoisia aikoja”, pohtii Lasse Lipponen.. – Aihetta tutkittaessa huomattiin, että joissain päiväkodeissa joku itki aina, joissain ei itketty koskaan. Rauhalliset rotatkin tulevat aggressiiviseksi, jos ne joutuvat liian suureen ryhmään. Keskustelu olemassa olevista rakenteista on kuitenkin vähäistä, vaikka tutkimukset osoittavat, miten ryhmän koko vaikuttaa ryhmädynamiikan muodostumiseen. Yksi varhaiskasvatuksen laatua määrittävä tekijä on ryhmän koko. Kun keinot loppuvat, tilanteita aletaan ratkaista aggressiivisesti. – Tiedämme, että jos ryhmää ei tiukasti ohjata, se tuottaa kilpailua, kiusaamista ja käyttöön astuvat viidakon lait. Se on tehokas tapa, jonka jo lapsi osaa hyödyntää, Keltikangas-Järvinen huomauttaa. Empatian herättäminen on kuitenkin mahdollista, mutta se vaatii päivittäistä keskustelua ja tavoitteellista ohjausta. 9 Teema TEEMA massa, ja mikä sen perimmäinen tehtävä on. – Laadun tarkastelun tulisi lähteä lasten kehitysvaiheiden ja tarpeiden määrittelystä. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että lapsi oppii leikkimällä. Elämme kasvatuksen ja opetuksen näkökulmista mielenkiintoisia aikoja. – Liittäisin jokaiseen päivään yhteisen hetken, jossa käsitellään lasten omia ja toisten tunteita. Hän pyrkii luomaan samaa henkeä lastentarhanopettajaopiskelijoihin. Suomessa on totuttu pärjäämisen ja reippauden kulttuuriin, johon lohduttaminen ei ole kuulunut. – Jos joku lapsista kaatuu, muut lapset odottavat tämän saavan osakseen lohdutusta ja kääntyvät katsomaan aikuista. Hän kertoo tehneensä viimeiset kolme vuotta aiheesta arjen tutkimusta. Lasten tulee saada olla lapsia. Erittäin harvoin kuulee keskustelua empaattisten ja vahvan moraalin omaavien ihmisten kasvattamisesta, sillä mittaukset perustuvat oppimiseen ja oppimistuloksiin. – Tämä saattaa selittää sen, että Suomi on ollut pitkään PISA-tutkimuksen kärkimaita. Pyrin tekemään oppilaistani aktivisteja. Miltä minusta tuntui, ja miltä toisesta mahdollisesti tuntui. Itkun määrä riippui päiväkodin traditiosta, miten itkevään lapseen suhtauduttiin, Keltikangas-Järvinen lisää. Ilman tutkimustulosta tätä on vaikea todistaa, mutta jos joku näin sanoisi, en väittäisi vastaan. – Jos kirurgille annettaisiin yhtä aikaa kolme potilasta, toimimaton veitsi ja yksi lampuista olisi palanut, hän toteaisi tilanteen mahdottomuuden eikä suostuisi leikkaamaan. Lapsia ei ole määrätietoisesti opetettu, vaan lapsille on annettu mahdollisuuksia ja aikaa leikkimiseen. Laadun määrittelyä Laadukas varhaiskasvatus tapahtuu sopusoinnussa lapsen kehityksen kanssa. Tutkimuksista nousee esiin yksi selkeä varhaiskasvatuksen laatua selittävä tekijä; aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde. Jos he toteaisivat työn tekemisen olevan yksinkertaisesti mahdotonta ja kieltäytyisivät työskentelemään huononoissa olosuhteissa, rakenteet muuttuisivat nopeasti. Itku lisää itkua Lasse Lipponen innostuu Keltikangas-Järvisen ehdotuksesta. Keltikangas-Järvisen mukaan on virheellistä ajatella, että varhaisesta oppimisesta alkaisi kehitys, joka ennustaisi lapsen myöhempää kehitystä. Yksi varhaiskasvatuksen laatua määrittävä tekijä onkin päiväkodissa esiintyvän itkun määrä. Kun aikuinen ottaa muut ryhmän lapset tilanteeseen mukaan, he ovat innokkaita lohduttamaan ja osallistumaan toisen suruun. – Itse keskittyisin lukemaan lapsille, tekemään käsillä erilaisia asioita, rakentaisin pitkäkestoisia leikkejä ja leikkisin lasten kanssa. Mitä voin silloin tehdä. Entiseen ydintekemiseen ei kuitenkaan uskalleta täysin mennä siitä pelosta, että emme enää pärjäisi globaalissa kilpailussa. – Rakennamme kilpailukeskeistä maailmaa, jossa lapsen empatian kyky ei kehity itsestään, moraalista ja etiikasta puhumattakaan. Tapausten ja kertomusten avulla voidaan keskustella, mitä tapahtui, mikä oli oikein ja mikä oli väärin. Olen vakuuttunut, että tämä on paras tapa tehdä varhaiskasvatusta. – Korostan oppilailleni, etteivät he menisi kentälle alistumaan, vaan muuttamaan sitä. Empatian herättämistä Lapsen ympärillä olevan ryhmän oletetaan automaattisesti synnyttävän sosiaalisia taitoja. Lipposen mukaan suomalaisen varhaiskasvatuksen tulisi pysyä ytimessä, jossa on aiemminkin oltu. Tämä on yksi tärkeä agendani opettajana. Mistä havaitsen, että toisesta tuntuu pahalta. Erittäin harvoin kuulee keskustelua empaattisten ja vahvan moraalin omaavien ihmisten kasvattamisesta, sillä mittaukset perustuvat oppimiseen ja oppimistuloksiin
Tämä oli hyvin selkeä ilmapiiriä selittävä tekijä laajassa laatutekijöitä selvittävässä tutkimuksessamme. Luetaan pitkiä satuja, jotka pitää kuunnella loppuun. Aina ei tehdä vain kivoja asioita. Lipposen on tätä vaikea hyväksyä. Mikä voisi vielä enemmän sotia lapsen kehityspsykologiaa vastaan. Pieni ryhmä ja pysyvyys Yleinen käsitys on, että lapsi hyötyy ryhmässä olemisesta. Lapsen temperamentista riippuu, miten valmis hän on menemään ryhmään. Laadukkaasta sisällöstä huolimatta päivähoidossa voi tulla ongelmia, jos lapsiryhmä on liian iso. Tukea kasvuun ja oppimiseen Lapsen kasvun ja oppimisen perusta on kiintymyssuhteessa. Lapsen ei tule joutua hyppäämään vanhemman hoivasta suoraan suureen ryhmään. On tärkeää, että lapsen elämässä on luotettava, lämmin ja pysyvä aikuinen, joka täyttää hänen perustarpeensa. – Muille lapsille tulisi osoittaa, että lapsi lopetti itkemisen. Yhtäkkiä lapsi on kykenevä toimimaan ryhmässä aivan eri tavalla. Alle vuoden ikäiselle lapselle yksi ihminen on ylitse muiden. – Ryhmän hyötyä on vaikea näyttää toteen. – Tällä hetkellä itseäni kiinnostavat erityisesti lapsen kasvuun liittyvät emotionaaliset ja moraaliset kysymykset, ikävän ja surun tuntemukset, sekä miten voimme kannatella pieniä lapsia näissä asioissa. 10 Teema TEEMA Alle kolmevuotiaalla on rajaton emotionaalisuus. Kiintymyssuhteen siirtämistä toiseen henkilöön voidaan harjoitella pikkuhiljaa. – Jos lapset ovat syventyneet leikkiin, ei ole mitään perustetta mennä sanomaan, että nyt pitää lähteä ulos. Päiväkodissa on usein kiire noudattaa aikuisten luomaa päiväohjelmaa. On emotionaalisesti tärkeää, että lapsi kykenee uppoutumaan pitkäjännitteiseen tekemiseen. Lipponen tukee Keltikangas-Järvisen ajatusta. Pikkuhiljaa lapsen elämään tulee myös muita, sekundaarisia kiintymyssuhteita, joiden tulisi olla mahdollisimman pysyviä. Myös varhaiskasvatus on arvo sinänsä. – Nykyiset opetuskokeilut, joissa lapsilla ei ole omaa ryhmää, luokkaa eikä opettajaa, ovat täysin käsittämättömiä. Täällä ei ole mitään hätää, kaikki on hyvin. – Kannustetaan lapsia pitkäkestoiseen toimintaan eikä anneta heidän luovuttaa. – Kognitiivisten taitojen oppimisen perusta on lapsen keskittymiskyky ja rauhoittuminen, joita molempia voidaan harjoitella. Lapset oppivat pian, ettei mitään kannata aloittaa, koska kohta pitää kuitenkin lopettaa. Ryhmät jaetaan joka aamu uusiksi, ja opettaja valitsee, minkä ryhmän sinä päivänä ottaa. – Alle kolmevuotiaan lapsen ei ole pakko mennä mihinkään. Lisäksi lohduttamisen kulttuurilla oli iso merkitys lapsen emotionaalisessa kehityksessä ja turvallisuuden tunteen tuottamisessa. Koko päivän isossa ryhmässä oleminen on kaksivuotiaan aivoille äärimmäisen kuormittavaa. Itkevä lapsi tulisikin ottaa nopeasti syliin saamaan lohdutusta. Kiintymyssuhteen jatkuva vaihtuminen ei vain käy. Yleinen pahanolon tunne alkaa levitä nopeasti pienten lasten keskuudessa. Silloin siitä on tehtävä niin hyvä kokemus kuin mahdollista, Keltikangas-Järvinen toteaa. Lapsi tarvitsee ympärilleen tutun aikuisen ja tutut lapset. Jos ei jaksa, niin pitää ainakin olla rauhallisesti, Keltikangas-Järvinen opastaa. Hän on parhaillaan keräämässä tutkimusaineistoa itkemisestä ja siihen liittyvistä emootioista päiväkodin aloittaneiden kolmivuotiaiden keskuudessa. Lähdetään tekemään jotain ja jatketaan, vaikka ei viitsisi. Kun yksi alkaa itkeä, pian muutkin aloittavat. Lipponen lisää, että aihetta on tutkittu yllättävän vähän. Neljävuotias on jo usein valmis, viisivuotiaan on jo hyvä olla – ja kuusivuotiaalle se on välttämätöntä. "Lapsuus on arvo sinänsä. Optimaalinen vuorovaikutuksen kenttä, jonka lapsi hallitsee ja kokee miellyttävänä, on lapsen ikä + 2 lasta. Pienelle taaperolle päiväkotiryhmässä oleminen on haaste, tietyllä temperamentilla varustetulle lapselle riski. Kolmevuotiaana lapsen aivoissa tapahtuu iso hyppäys. Päiväkodeissakin tehdään samankaltaisia kokeiluja. – Olen valvotun, kontrolloidun ja koulutetun aikuisen ohjaaman perhepäivähoidon kannalla. Sen merkitystä ei tule perustella tutkimusnäytöllä, joka ei ole totta", sanoo Liisa Keltikangas-Järvinen.. Olisi hyvin tärkeä, että lapsi säilyttäisi ensimmäisen kiintymyssuhteensa toiselle ikävuodelle. On olennaista miettiä, miten lasten pitkäkestoinen tekeminen voidaan mahdollistaa. Se on välttämättömyys
Korkeatasoinen varhaiskasvatus vaikuttaa pitkälle lasten elämään. Työhyvinvoinnista puhuttaessa nousee sen rinnalle aina myös hyvä johtaminen. Varhaiskasvatuslaki vuodelta 2015 muutti merkittävästi varhaiskasvatuksen perustehtävää, joka konkretisoidaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Muutoksen keskellä henkilöstön työhyvinvointi on koetuksella. Päiväkodin ja varhaiskasvatuksen johtajan työhön kuuluu KUKA Muutoksessa jaksamista auttaa työn merkityksellisyyden tunteminen. Muutosjohtajuuteen kuuluu henkilöstön turvallisuuden tunteen ylläpito ja muutosvastarinnan käsittely. Muutosjohtajuudessa päiväkodin johtajalta edellytetään päämäärätietoisuutta – selkeää tavoitteiden asettamista, resursseista huolehtimista ja tavoitteiden edistymisen seuraamista. Varhaiskasvatustoiminnan tulee perustua pedagogisiin ratkaisuihin ja lain tavoitteiden toteutumiseen. Voiko tätä merkityksellisempää työtä olla. Johtajalta odotetaan myös päiväkodin henkilöstön osallistamista, joka sisältää vastuun jakamista kunkin koulutuksen ja tehtävän mukaisesti ja muutoksen suunnittelemista yhdessä henkilöstönsä kanssa. Korkeatasoinen varhaiskasvatus tarvitsee resursseja toteutuakseen. Muutos edellyttää vahvaa johtamista, jonka avulla saadaan henkilökunnan parhaat puolet esille ja saadaan henkilöstö kehittymään ja jaksamaan. Varhaiskasvatuksen johtamisen erilaiset vaatimukset, päiväkotien moniammatillisuus ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden painottuminen tekevät johtajasta yhä tärkeämmän. Suuren muutoksen äärellä johtajan rooli korostuu. Yksi osoitus tästä on se, että varhaiskasvatuslaki vuodelta 2018 määritteli päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukseksi kasvatustieteen maisteritutkinnon vuoteen 2030 mennessä. KOLUMNI. Varhaiskasvatuksessa se syntyy lapsista. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä kunnan toiminnan tunteminen on johtajuudessa keskeistä. Useiden erillään toimivien päiväkotien ja erilaisten palvelujen liittäminen päiväkotien johtajien työhön on tuonut työnkuvaan haasteita. Uusi osaamisen alue johtajilla on varhaiskasvatuksen laadullinen arviointi. Muutoksessa jaksamista auttaa työn merkityksellisyyden tunteminen. Hyvältä johtajalta vaaditaan kykyä selkeyttää päiväkodin perustehtävä ja luoda siitä yhteinen näkemys, jonka pohjalta sekä henkilöstö että johtaja yhdessä kehittävät toimintakulttuuria. Päiväkotien johtajien työnkuva on muuttunut 1990-luvulta työtehtäviltä yhä monimuotoisemmaksi ja laajemmaksi kokonaisuudeksi. Hyvää johtajaa kuvataan myös karismaattiseksi, luovaksi ja läsnäolevaksi. On selvää, että henkilöstön voimavarat ovat nykyisin yhä useammin koetuksella lisääntyneen tehokkuusajattelun ja samanaikaisesti lisääntyneiden vaatimusten kanssa. On sanottu, että hyvä johtaja on oikeudenmukainen ja helposti lähestyttävä. 11 Teema nykyisin vaatimukset muodostaa lapsiryhmiä lasten tarpeiden ja toisaalta henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen perustuen, huomioida lasten ja vanhempien osallisuus sekä kehittää turvallinen, terveellinen ja oppimiseen kannustava varhaiskasvatusympäristö. Sanomattakin on selvää, että johtajuus varhaiskasvatuksessa on vaativaa työtä. Muutoksen käynnistyessä se on synnyttänyt myös varhaiskasvatustoiminnan johtamisen kehittämistarpeita. Varhaiskasvatuksessa se syntyy lapsista. Työhyvinvointia edistävät hyvät työolot, työssä tarvittava osaaminen ja mielekkääksi koettu työ. Muutoksessa oleva varhaiskasvatus tarvitsee vahvaa johtajuutta ANITTA PAKANEN Kirjoittaja on puheenjohtaja Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitossa. Johtajilta vaaditaan yhä monitahoisempaa tapaa käsitellä sekä substanssiosaamista että muutosta. Näiden mukaan päiväkoteihin tulee luoda sellainen toimintakulttuuri, joka edistää lasten kehitystä, kasvamista, oppimista ja hyvinvointia. Tutkimustieto korkeatasoisen varhaiskasvatuksen ja erityisesti koulutetun henkilöstön merkityksestä lasten kehitykselle on käynnistänyt historiallisen muutoksen suomalaisessa varhaiskasvatusjärjestelmässä
KUVAT Suvi Sievilä ja Marjo Suominen Pedagoginen johtajuus on yhteinen tehtävä Pedagoginen johtaminen varhaiskasvatuksessa -teeman keskiössä on sellainen varhaiskasvatustoiminnan johtaminen, joka varmistaa laadullisen varhaiskasvatuksen toteutumisen. 12 Teema TEEMA TEKSTI Juhana Unkuri Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry:ssä. Pedagoginen johtajuus liittyy päiväkodin ja muiden varhaiskasvatusyksiköiden rakenteisiin ja prosesseihin.
Yhteistyötä vanhempien kanssa Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. – Yksi tärkeimmistä asioista on lasten sensitiivinen kohtaaminen. Ammattikasvattajien pitää tunnistaa toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja erilaiset työtavat. Tavoitteena on luonnollisesti se, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät myös yhteisön käytännöissä. Lahtisen mukaan nykyisessä varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsen etu on huomioitu monella tavalla. KARVI:n eli Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen määrittelyjen mukaisesti pedagogisen johtamisen laatu rakentuu sekä rakenteellisista että prosesseihin liittyvistä tekijöistä, joiden tulee konkretisoitua niin kansallisella, paikallisella kuin pedagogisen toiminnan tasoilla. Tavoitteiden tulee näkyä käytännöissä Lahtisen mukaan pedagogisessa johtamisessa avainroolissa on esimies. Lisäksi esimies rohkaisee työyhteisöä kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria. On varmistettava laadukas pedagoginen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen. Esimiehen on varmistettava, että niin hänellä itsellään kuin jokaisella muulla työntekijällä on riittävä osaaminen. – Esimiehen tehtävä on varmistaa, että työyhteisö voi olla oppiva yhteisö; paikka, jossa osaamista kehitetään ja jaetaan. Yhteisiä työkäytäntöjä tulee havainnoida ja arvioida säännöllisesti. Nämä prosessitekijät kuvaavat, miten varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä toteutetaan käytännössä. Varhaiskasvatussuunnitelma eli Vasu toimii tässä ohjaavana asiakirjana, joka tukee päätöksentekoa arjen tilanteissa ja teoissa. – Jokaisella tulee olla yhteinen ymmärrys tavoitteista ja teoista. Lahtisen mukaan jokaisen työntekijän on mietittävä, mitä hänen tulee tehdä varhaiskasvatuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Siinä on kysymys niin henkilöstöjohtamisesta, talouden johtamisesta kuin verkostojohtamisesta. Varhaiskasvatuslakiin kirjatut varhaiskasvatuksen tavoitteet toimivat erinomaisena apuna pedagogisen johtajuuden lapsilähtöisen toimintakulttuurin varmistamisessa, Reunamo Education Research OY:n toimitusjohtaja, varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtajuuden asiantuntija Leena Lahtinen sanoo. Sen tavoite on tukea lapsen kasvua ja oppimista yhteistyössä, lapsen vahvuuksia tukien. On tartuttava lapsen mielenkiinnon kohteisiin ja rikastettava lapsen leikkiä. Varhaiskasvatustyötä tekevien on tunnistettava lapsen mielenkiinnon kohteet. On oltava tietoisuus siitä, että jokaisen työtä ohjaa laki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet. Vanhempien arvot ja asenteet vaikuttavat osaltaan siihen, miten he kokevat varhaiskasvatustoiminnan ja minkälaisia odotuksia heillä on yhteistyölle. 13 Teema TEEMA Esimiehen tehtävänä on edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Hänen tehtävänään on edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Oma perustehtävä on hahmotettava. – Tavoitteena on, että lapsi on oppiva ja hyvinvoiva. Pedagoginen johtajuus liittyy johtajuuteen laajassa mielessä. Ammattikasvattajan tulee olla tilannelukutaitoinen kasvattaja. Prosessitekijät puolestaan tarkoittavat varhaispedagogiikan ydintoimintoja ja yksikön pedagogista toimintakulttuuria, joilla on suora linkki lapsen kokemuksiin. – Kysymys on toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista sekä niiden laadusta. Ammattikasvattajan on oltava lapselle esikuva ja roolimalli. Lahtisen mukaan työyhteisön muiden ammattikasvattajien tulee löytää yhteinen tahtotila Vasuun perustuvan työn tekemiseen. Niitä määrittävät ja säätelevät muun muassa lait, asetukset ja muut valtakunnalliset asiakirjat. Esimies myös rohkaisee työyhteisöä kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria", sanoo Leena Lahtinen. Varhaiskasvatussuunnitelman keskiössä on varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta. – Laadun rakennetekijät ovat varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä asioita. Lahtisen mukaan on tärkeää, että vanhemmilla on tieto varhaiskasvatuksen tavoitteista ja motivaatiota sitoutua yhteistyöhön.. Esimiehen tulee kehityskeskusteluilla varmistaa työntekijöiden ammatillinen sitoutuminen ja vastuun ottaminen yhteisestä työstä. –Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on mahdollisuus keskustella lapsija oppimiskäsityksistä sekä vanhempien varhaiskasvatukselle asettamista odotuksista
He ovat rinnallakulkijoita. Lahtisen mukaan tällä hetkellä varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa otetaan haltuun ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä sen uusista käsitteistä. kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot sekä lapsi ja hänen yhteisönsä. – Käytännössä tärkein työ tehdään lasten, lasten vanhempien ja varhaiskasvattajien jokapäiväisessä yhteisessä toiminnassa. Lupaukset tai kauniit ja hyvät kirjoitukset eivät kuitenkaan riitä, jos ne eivät muutu teoiksi. – Varhaiskasvatuksella on selkeät työtä ohjaavat asiakirjat. Lahtisen mukaan hyvin toimivan pedagogisen johtamisen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa lapsilla on mahdollisuus näyttää avoimesti tunteitaan.. On tärkeää, että kommunikointi vanhempien kanssa on riittävän säännöllistä. Toivon, että heille annetaan rauha tehdä hyvää työtä ja sitä johdetaan vahvasti, mutta viisaasti. Ammattikasvattajien tehtävä on tukea vanhempia kasvatustyössä. – Aikaisemmassakin varhaiskasvatussuunnitelmassa nämä orientaatiot oli kirjattu, mutta niitä ei oltu linkitetty niin selkeästi toinen toisiinsa. – Lapset tarvitsevat kavereita ja mahdollisuutta leikkiin. Kysymys on luottamuksen ilmapiiristä. Näin asian ei tietenkään tule olla. Lahtisen mukaan joillain vanhemmilla on epärealistisia odotuksia varhaiskasvatustoimintaa kohtaan. Lapsilla aktiivinen rooli Lahtisen mukaan on ensisijaisen tärkeää ottaa huomioon myös lasten oma näkökulma: kuinka he kokevat varhaiskasvatuksen ja siellä toteutuvan toimintakulttuurin. Henkilöstö on osaavaa sekä pääsääntöisesti sitoutunutta. Nykyisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan lapsen mielenkiinnon kohteet ja tarpeet pitää tunnistaa. On tehtävä vielä paljon töitä, jotta tieto ohjaisi varhaiskasvatuksen toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Laadullinen varhaiskasvatus pystyy varmistamaan tämän, jos varhaiskasvatusta tehdään ammatillisesti ja lapsilähtöisesti. – Nyt kaikilla lapsilla ei ole tasavertaisia oikeuksia laadulliseen varhaiskasvatukseen, vaan se vaihtelee varhaiskasvatusyksikön, alueen tai jopa maantieteellisen sijainnin mukaan. Lahtinen toteaa, että lapsuudella on itseisarvo. He ovat kuitenkin parhaita asiantuntijoita omaan lapseensa liittyvissä asioissa: mitkä ovat lapsen vahvuuksia, millainen hänen persoonansa on, millainen on hänen minä-kuvansa ja itsetuntonsa. Lahtisen mukaan hyvin toimivan pedagogisen johtamisen avulla voidaan saavuttaa myös tilanne, jossa lapsilla on mahdollisuus näyttää avoimesti tunteitaan. Ilman, että siitä syntyy mitään kiusaamisen prosessia, pahoinvointia tai syrjäytymisen uhkaa. Saavatko he osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, onko heillä kavereita ja kokevatko he yhteenkuuluvuutta, tai saavatko he vahvistavaa ja positiivista palautetta joka päivä. – He luulevat, että lapset vain tuodaan päiväkotiin ja heidät haetaan sieltä pois, ja varhaiskasvattajat hoitavat homman. Tässäkin asiassa on tehtävä töitä, jotta tilanne muuttuisi. Jos varhaiskasvatussuunnitelman perusteita toteutetaan lasta kunnioittavassa ympäristössä, lapset ovat iloisia, toiminnallisia, tutkivia ja hyvin sitoutuneita yhteiseen tekemiseen. Oppimisalueiksi on määritelty mm. – Yksinkertaisuudessaan kysymys on siitä, miten hyvin lapset viihtyvät. He tekevät mielellään yhteisiä projekteja ja arvostavat toisiaan. Alalla on myös hyvin koulutettua henkilökuntaa. – Lapsi voi näyttää avoimesti, jos jokin asia harmittaa tai suututtaa häntä. Jokapäiväistä yhteistä toimintaa Lahtisen mukaan varhaiskasvatuksen merkitys on ymmärretty valtakunnallisesti ja siihen panostetaan tällä hetkellä paljon. 14 Teema TEEMA – Tässä on hajontaa, mutta on hienoa, että valtaosa vanhemmista haluaa olla rakentamassa varhaiskasvatuksen yhteistä arkea
20 Joulun lumoa konttikirkossa s. 22 Hausjärvellä tehtiin suunnan muutos kohti koteja s. 26 Marja Okkola on Vuoden lastenohjaaja 2019 KUVA RoniTinell "Konttikirkon tapahtumat ovat rohkaisseet meitä työntekijöitä menemään ulos kirkon tiloista sinne, missä ihmiset kaupunkilaiset liikkuvat ja missä voi tehdä yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa.". s. 15 Me tekijät Me tekijät 15 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea
Jollekin taas saattaa syntyä tarve ratkaista asia no. 16 Me tekijät Me tekijät 16 TEKSTI Anne Kansanaho ja Janne Kareinen KUVITUS Shutterstock Anne Kansanaho toimii kouluttajana DialogiAkatemiassa. Kuinka usein olet ollut tilanteessa, jossa yhteistyö työyhteisössä ei toimi. Tämä tuottaa helposti kokemuksen oman työn merkityksellisyyden katoamisesta. Dialogi ja dialoginen yhteistoiminta voivat toimia vastalääkkeenä Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Merkityksettömyydestä merkityksellisyyteen Työelämässä tahti on muuttunut tiiviimmäksi, asiat ja tilanteet monimutkaistuneet, tehtävät erikoistuneet. Esimerkiksi perhetyössä työparin kanssa käyty dialogi voi tehdä asiakasperheen tilanteen näkyväksi kokonaisempana ja laajempana kuin vain omasta näkökulmasta katsoessa. Samalla työparin ajattelutavat ja perususkomukset tulevat ymmärrettävämmiksi. Janne Kareinen on DialogiAkatemian johtaja. Avaamme dialogin keskeisiä toimintatapoja ja ymmärrystä, johon ne perustuvat sekä millainen vaikutus niillä on tasa-arvoisen ja luottamuksellisen yhteisön synnyttämisessä. Jos työyhteisössä ei ole riittävästi keskinäistä luottamusta, erilaisia näkökulmia ei ehkä sanotakaan ääneen, vaan niistä puhutaan vasta palaverin jälkeen epävirallisissa tilanteissa. Tai joku käyttää valtaa, joka hänelle ei kuulu, tai edistää vain omia asioitaan. Miten minä reagoin, miksi minussa herää jokin olo, kun työparini toimiikin asiakasperheessä toisin kuin olisin itse toiminut. Dialogisuus mahdollistaa tasa-arvoisen ja luottamuksellisen yhteistyön syntymisen merkityksettömyyden kokemukseen. Tavoitteena ei ole ensisijaisesti päätyä konsensukseen tai ratkaisuihin, vaan saada mahdollisimman hyvä käsitys erilaisista näkökulmista, niin että pystymme paremmin ymmärtämään toisiamme. Dialogissa jännitteitä ei kuitenkaan nähdä konflikteina, eikä niitä lakaista maton alle, vaan kaikkia näkökulmia pidetään yhtä aikaa yhtä oikeina ja niitä pyritään yhdessä kirkastamaan ja syventämään. ME TEKIJÄT Avaamme tässä artikkelissa toisenlaista vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan tapaa – dialogisuutta, joka parhaimmillaan synnyttää työyhteisön jäsenille osallisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi työpaikan palaverissa saattaa tällaisten jännitteiden esiin noustessa olla totuttuja ääneen lausumattomia tapoja toimia. Dialogia kutsutaan usein merkityskeskusteluksi ja se keskittyy ymmärryksen lisäämiseen kolmesta asiasta käsiteltävästä aiheesta, muiden ja omista näkökulmista. Jännitteiden esiin saaminen on hyvä asia Eri näkökulmien esiin saaminen ja tarkastelu tuo usein jännitteitä näkyviin. Ja ennen kaikkea kumpikin ymmärtää enemmän myös itsestään. Voidaan esimerkiksi pohtia, mitä kummallekin tarkoittaa 'hyvä elämä' tai millaisia tunteita tilanne herättää. Kuulostaako tutulta. Jos on vaikea ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuutta, näky omastakin roolista ja työn vaikuttavuudesta helposti ohenee. Kokous venyy eikä kaikkia asioita silti ehditä käsitellä, joku vie kaiken tilan olemalla aina äänessä ja jotkut eivät saa ollenkaan puhua eikä itse enää edes huvita osallistua
Dialogi tarvitsee ohjaamista ja jonkun, joka ohjaa sitä. Siihen, että en tule torjutuksi, mitätöidyksi, hyökätyksi, ohitetuksi, liikaa hoivatuksi. Tasaveroisuus on eri asia kuin tasa-arvoisuus. Vallankäyttö neutraalina asiana on yksinkertaisesti toisten toimintaan kohdistettua toimintaa. Työyhteisön jäsenet ovat eri työtehtävissä ja eri asemissa organisaatiossa – he eivät siis ole tasaveroisia. Ehkä tulen kateelliseksikin työkaverilleni hänen kyvykkyydestään, ehkä alan tuntea huonommuutta tai pelätä oman osaamiseni riittävyyttä. Kuunteleminen tarkoittaa, että annan kuulemani toisen puheen sisällön vaikuttaa omaan tässä ja nyt -kokemukseeni ja kun liityn omalla puheenvuorollani, en puhu vain sitä, mitä aina aiemminkin olen puhunut vaan kerron, miten kuulemani vaikutti omaan näkökulmaani asiasta. Suora puhe dialogissa tarkoittaa oman puheen kohdistamista toisille läsnäolijoille puhuttelemalla vaikka nimeltä ”Kun sinä, Tuomo, sanoit, että..., niin se sai minut ajattelemaan, että..." tai "En ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit, voitko sanoa siitä jotakin lisää tai kuvailla sen toisin?" Oleellista on vilpittömyys. Esimerkiksi jos työkaveri haluaa muuttaa yhdessä vetämämme koulutuspäivän sisällön toiseksi kuin alun perin yhdessä suunnittelimme, ei välttämättä ole helppoa ryhtyä tarkentamaan ja kuuntelemaan, mikä hänet saa ajattelemaan niin. Usein on helpompi liittyä samanmielisiin. ”suorien sanojen sanomista”, toisen arvostelua tai toisesta puhumista hänelle itselleen. Se ei ole ns. Myös jokainen osallistuja käyttää valtaa ottamalla puheenvuoroja, valikoimalla mitä puhuu ja miten ja miten paljon puhuu, olemalla hiljaa, vetäytymällä, myötäilemällä, haastamalla. Meillä kaikilla on kokemuksia siitä, keihin ihmisiin voi luottaa ja keihin ei. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” peasti, ja jos joku on vahva persoona, hän saattaa sanoa mielipiteensä niin voimakkaasti, että muille ei tunnu jäävän tilaa tai uskallusta kertoa omaa näkemystään tai ei kyetä jatkamaan pohdintaa. Joudun sietämään omia jännitteen herättämiä tunteitani ja suostumaan tutkimaan, onko työkaverini ehdotus sittenkin parempi kuin aiempi suunnitelmamme. Jotta voin vapaasti ilmaista oman kokemukseni, minun täytyy voida luottaa toisten riittävän neutraaliin hyväntahtoisuuteen. Ellei uskalla, osaa tai halua käyttää työrooliinsa kuuluvaa valtaa, muilla työyhteisössä on hankalaa. Aito, suora puhe on oman vilpittömän kokemuksen ilmaisemista toisille ihmisille. Dialogissa ja dialogisessa yhteistoiminnassa vallankäyttö tehdään läpinäkyväksi. Vallan pelosta vallan näkyväksi tekemiseen Työelämässä jokaiseen työrooliin kuuluu vallankäyttöoikeus ja -velvollisuus. Esimerkiksi kokoukseen kannattaa ja voi sisällyttää dialogisia keskusteluja, jotka erotetaan päätöksenteosta, mutta jotka toimivat päätöksenteon pohjana, sillä päätöksenteko helpottuu ja nopeutuu keskinäisen ymmärryksen lisääntymisen seurauksena. Vallankäytön seuraukset määrittävät sen rakentavuuden laadun. 17 Me tekijät Me tekijät 17 ME TEKIJÄT ””Pohja-ajatus on, että teemme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. Johtaja saa myös näin kaikkien osallisten näkökulmien tuoman ymmärryksen, vaikka hän olisikin joissakin asioissa varsinainen päätöksen tekijä. Jos töissä käyttää valtaa, jota omaan työrooliin ei oikeasti kuulu tai sitä käyttää huonosti, työyhteisö on yhtälailla vaikeuksissa. Dialogissa jokaisen, myös esimiehen tai päällikön, näkökulma on tasa-arvoinen kaikkien muiden näkökulmien kanssa, epätasaveroisuudesta huolimatta. Tasa-arvo on dialogin peruslähtökohta. Ideaalitapauksessa dialogin osallistujat auttavat toisiaan pohtimaan ja syventämään näkökulmiaan. Näin ollen meistä jokainen käyttää valtaa koko elämänsä läpi ja kaikkialla. Filosofi Michel Foucault sanoo vallan olevan lähtökohtaisesti neutraali asia, ei siis hyvää eikä pahaa. Joudun kenties myös huomaamaan, että minun ideani ei ollutkaan hyvä tähän tilanteeseen ja luopumaan siitä. Tämä edellyttää suoraan toisille omasta kokemuksesta puhumista ja toisten kokemusten rauhallista ja eläytyvää kuuntelua. Dialogia kutsutaan usein merkityskeskusteluksi. Dialogi vaatii luottamusta ja synnyttää luottamusta Luottamuksen syntyminen edellyttää kykyä ja halua olla toinen toiselle läsnä tässä ja nyt -hetkessä, jotta voi herkistyä tämänhetkisille kokemuksille. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä käsitys erilaisista näkökulmista, niin että pystymme paremmin ymmärtämään toisiamme.. Eri näkökulmien syventämistä ja kirkastamista tehdään puhumalla ja tutkimalla kunkin työntekijän kokemuksia, jotka ovat saaneet heidät ajattelemaan tai näkemään asian tietyllä tavalla
Kirja on samalla raamatunlukuopas, jota seuraamalla Uusi testamentti tulee luettua vuosittain ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa. Dialogisessa keskustelussa se tarkoittaa vapautta ilmaista oma kokemus. Näin pääset dialogissa alkuun Dialogi voi kuulostaa helpolta, mutta ei sitä ole. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Dialogisesti toimivassa yhteisössä syntyy vahva osallisuustaju – ymmärrys siitä, että on osa suurempaa kokonaisuutta. Harjoittelua tarvitaan paljon. Kätevän kokoinen kirja kulkee helposti mukana ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen. Dialogisen yhteistoiminnan alkuun pääsee aloittamalla dialogin. Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. ”Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle. ISBN 9789523541092 Hinta 8,50 ISBN 9789522887559 Hinta 17,90 UUTUUS! Rakastettu klassikko 8,50 € 17,90 € Parhaimmillaan dialogisen yhteistoiminnan kulttuuri synnyttää ja ylläpitää hyvinvointia: • saan vapaasti ilmaista kokemukseni ja tulen kuulluksi • koen tasa-arvoisuutta, tiedän mitä näkökulmani merkitsee muille ja yhteiselle työllemme • koen olevani osa isompaa kokonaisuutta, jonka hahmotan riittävän hyvin • luotan toisten neutraaliin hyväntahtoisuuteen minua kohtaan ja he puolestaan minun • kykenemme sietämään ja kannattelemaan syntyviä jännitteitä riittävän hyvin • dialogeissa keskinäisymmärryksemme lisääntyy ja löydämme uusia ratkaisuja ja tuoretta ajattelua • tiedän mihin kuulun ja mikä merkitys tekemiselläni on.. Harvoin hyvätkään keskustelut vielä ovat varsinaisia dialogeja. Esimerkiksi jos työporukan suunnittelupalaverissa kehitellään seuraavalle kaudelle uusia kokonaisuuksia, joku voi kokea työskentelyn hankalana, jos hänen oma perustyönsä poikkeaa kovasti muiden töistä. Voi olla vaikeaa liittyä ja niveltää omaa työtä kehittelyyn. Pohdinnasta voi seurata työskentelyyn jotain, jota muut eivät osanneet ajatella. Jo sillä, että muuttaa vain hieman puhumisen ja kuuntelemisen tapoja, voi olla merkittäviä etuja keskinäisen ymmärryksen syntymiselle. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. Silti monissa keskusteluissa ja vuorovaikutustilanteissa dialogiseen suuntaan pyrkiminen parantaa jo merkittävästi niiden laatua. Dialogisessa yhteistoiminnassa vapaus tarkoittaa sitä, että jokainen voi käyttää omia kykyjään yhteisön ja omaksi hyödyksi yhteisessä toiminnassa ja siis tietää tehtävänsä ja merkityksensä muille. Sanan ajan ovat toimittaneet syvällisellä kokemuksella ja asiantuntemuksella kirjailija Anna-Mari Kaskinen, arkkipiispa Tapio Luoma ja professori Miikka Ruokanen. Yhteisö puolestaan tukee itse kunkin kykyjen kasvua. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. LINKIT LÄHDEVIITTEET JA LUKEMISTOA Käytännön työkaluja Erätauko-keskustelumallista www.eratauko.fi Koulutusta www.dialogiakatemia.fi ME TEKIJÄT facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulumuistaminen vapaaehtoiselle KASKINEN, LUOMA, RUOKANEN Sanan aika kirkkovuosi 2019-2020 Raamattua vuoden jokaiselle päivälle ANNA-MARI K ASKINEN Hyvyyden voimaa Sanan aika on rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Ne ovat täynnä siunausta.” Anna-Mari Kaskinen on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Jos työyhteisö on dialoginen, on mahdollista sanoa, että kokee itsensä ulkopuolisena, eikä oikein ymmärrä mistä tässä on kyse tai ei koe olevansa osa yhteistä toimintaa. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Näin yhteinen tekeminen saa jotain sellaista, joka ei olisi muuten tullut esiin ja työntekijä ymmärtää samalla oman merkityksensä yhteisölle. Dialogisesti toimiva ryhmä kuulee ja ottaa hankaluuden vakavasti ja alkaa pohtia yhdessä, mistä se mahtaa johtua. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. 18 Me tekijät Me tekijät 18 Dialogin luoma osallisuus ja hyvinvointivaikutukset Dialogin toinen peruslähtökohta on vapaus
Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. ISBN 9789523541092 Hinta 8,50 ISBN 9789522887559 Hinta 17,90 UUTUUS! Rakastettu klassikko 8,50 € 17,90 €. Kirja on samalla raamatunlukuopas, jota seuraamalla Uusi testamentti tulee luettua vuosittain ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Kätevän kokoinen kirja kulkee helposti mukana ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen. Ne ovat täynnä siunausta.” Anna-Mari Kaskinen on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Sanan ajan ovat toimittaneet syvällisellä kokemuksella ja asiantuntemuksella kirjailija Anna-Mari Kaskinen, arkkipiispa Tapio Luoma ja professori Miikka Ruokanen. 19 Me tekijät Me tekijät 19 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulumuistaminen vapaaehtoiselle KASKINEN, LUOMA, RUOKANEN Sanan aika kirkkovuosi 2019-2020 Raamattua vuoden jokaiselle päivälle ANNA-MARI K ASKINEN Hyvyyden voimaa Sanan aika on rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. ”Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle
Monelle sen merkitys saattaa olla tunteellisesti suurempikin kuin pääsiäisen. 20 Me tekijät Me tekijät 20 ME TEKIJÄT Joulun lumoa KONTTIKIRKOSSA TEKSTI Taina Karvonen KUVAT Roni Tinell Jouluviikot ovat seurakunnissa erittäin merkityksellisiä, onhan joulu pääsiäisen jälkeen tärkein kristillinen juhla. Seurakuntaan kohdistuu paljon odotuksia kristillisen sanoman välittäjänä ja perinteiden ylläpitäjänä – sekä kaikenlaisen jouluilon ja avunkin tuojana.