1 TEEMA 5 2023 Askelia ihmisyyteen -näyttely havahduttaa HYVÄT KAVERITAIDOT Oletko ällistäjä. Roolityöskentely katsomuskasvatuksessa
Suvi Pulkkinen työskentelee nuorisotyönohjaajana Liedon seurakunnassa. Toiminnallisuuden avulla lapset ja aikuiset pääsevät yhdessä osallisiksi elämän ihmeestä ja Jumalan rakkaudesta. Niiden aiheet nousevat kirkkovuodesta, tutuista raamatunkertomuksista sekä kasvun polun eri vaiheista, kokemuksista ja tuntemuksista. ISBN 9789523548749 Hinta 32,90 Toiminnallisuutta! 32,90 € UUTUUS! UUTUUS! Monipuolinen hartauskokonaisuus 34,90 €. ISBN 9789523547674 Hinta 34,90 MARGIT PULKKINEN, MARIKA PULKKINEN Pisaroita — Seikkailua, draamaa, hartautta Pisaroita on runsas kattaus erilaista tekemistä ja touhua kasvatustyöhön. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SUVI PULKKINEN Kerhonohjaajan hartauskirja Tässä teoksessa on kaikki, mitä kerhonohjaaja tarvitsee hartauden pitämiseen. Teos on jatkoa suositulle kirjalle Pulahduksia Hartauksia perhetyöhön. Materiaali sopii sekä kouluikäisten ryhmille että koko perheen tekemiseksi. Jokaisesta teemasta on kolme erilaista versiota: perinteinen, tarinallinen ja toiminnallinen. Valmiita hartaustoteutuksia on monipuolisesti erilaisia. Tämä monipuolinen hartauskokonaisuus sopii kerhojen lisäksi laajemminkin kouluikäisten toimintaan. Mukana on myös tiivis ja selkeä tietopaketti hartauden valmistelusta ja toteutuksesta. Teemat vaihtelevat Raamatusta luontoja seikkailukasvatukseen. Kirja sisältää hartauksia, rastipolkuja, seikkailuja, tarinoita ja bibliodraamaa, joista riittää ohjelmaa niin säännöllisesti kokoontuviin kerhoihin kuin erilaisiin tapahtumiin
Suvi Pulkkinen työskentelee nuorisotyönohjaajana Liedon seurakunnassa. Teos on jatkoa suositulle kirjalle Pulahduksia Hartauksia perhetyöhön. Teemat vaihtelevat Raamatusta luontoja seikkailukasvatukseen. Kastemaljan vesi tuntui poikien sormissa mukavalta – ja vähän saattoi roiskuakin!. Mukana on myös tiivis ja selkeä tietopaketti hartauden valmistelusta ja toteutuksesta. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SUVI PULKKINEN Kerhonohjaajan hartauskirja Tässä teoksessa on kaikki, mitä kerhonohjaaja tarvitsee hartauden pitämiseen. Messun jälkeen lasten kirkkopussukoista löytyneet kylpyankat pääsivät uimaan kastemaljaan. Kirja sisältää hartauksia, rastipolkuja, seikkailuja, tarinoita ja bibliodraamaa, joista riittää ohjelmaa niin säännöllisesti kokoontuviin kerhoihin kuin erilaisiin tapahtumiin. ISBN 9789523548749 Hinta 32,90 Toiminnallisuutta! 32,90 € UUTUUS! UUTUUS! Monipuolinen hartauskokonaisuus 34,90 € TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Espoolaiset Dennis (5 vuotta) ja Eero (2 vuotta) olivat perhemessussa Tapiolan kirkossa. ISBN 9789523547674 Hinta 34,90 MARGIT PULKKINEN, MARIKA PULKKINEN Pisaroita — Seikkailua, draamaa, hartautta Pisaroita on runsas kattaus erilaista tekemistä ja touhua kasvatustyöhön. Niiden aiheet nousevat kirkkovuodesta, tutuista raamatunkertomuksista sekä kasvun polun eri vaiheista, kokemuksista ja tuntemuksista. Jokaisesta teemasta on kolme erilaista versiota: perinteinen, tarinallinen ja toiminnallinen. Valmiita hartaustoteutuksia on monipuolisesti erilaisia. Materiaali sopii sekä kouluikäisten ryhmille että koko perheen tekemiseksi. Toiminnallisuuden avulla lapset ja aikuiset pääsevät yhdessä osallisiksi elämän ihmeestä ja Jumalan rakkaudesta. Tämä monipuolinen hartauskokonaisuus sopii kerhojen lisäksi laajemminkin kouluikäisten toimintaan
4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Saara Paatero Yhdenvertaisia yhteisöjä edistämässä Yhteisöjen rakentaminen onnistuu kiinnittämällä katse vuorovaikutukseen ja turvalliseen ympäristöön. Mirva Keski-Vähälä korostaa perhetyöntekijöiden merkitystä nykyaikana kaiken automatisoituessa ja siirtyessä verkkoon yhä enemmän.
Lisäksi hän tekee yhteistyötä esimerkiksi Kaapatut Lapset ry:n kanssa. Työntekijöiden työt eivät tähän lopu, sillä yhteisöjä pitää aina johtaa. Tätä varten voi harjoitella kohtaamistaitoja siinä missä muitakin taitoja.” Kohtaamistyö on radikaalia työtä, ja sillä on suuri merkitys. Tämä ei tarkoita kuppikuntien syntymistä, mutta toisilla voi olla voimavaroja muita enemmän toiminnan kehittämiseksi. ”Yhteisöissä ihmiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Yhteisö pitää huolta toisistaan. Yhteisön kanssa voi miettiä myös seuraavaa tasoa, mihin toimintaa halutaan kehittää. Tästä syystä tarvitaan myös välineitä työhön kentälle.” Keski-Vähälä pyrkii koulutuksillaan viemään oppejaan eteenpäin. Yhteisöllä hän tarkoittaa ryhmää erilaisia ihmisiä, joita yhdistää esimerkiksi asuinalue tai yhteinen toimipiste. ”Kohtaamistyö on radikaalia työtä, ja sillä on suuri merkitys. Myös kuulopuhe toimii markkinointipuhetta paremmin, ja paikka pitää dollistaa toisten tasavertaisen kohtaamisen. Työ alkaa aina itsestä, sillä ensimmäiseksi tulee pohtia omia toimintamalleja ja sanavalintoja. Yhteisön rakentajien on huolehdittava, että kaikki kokevat olevansa tervetulleita mukaan. Työssä ei kannata odottaa palkintoa, vaan miettiä, mistä itse kiinnostuu. Pelkkä tilan avaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan rento tunnelma tehdään yhdessä esimerkiksi ruoan laiton yhteydessä. Tähän tarvitaan kuuntelua, keskustelua ja tukemista sekä sopivasti kepeyttä. Usein yhteisöihin syntyykin ydinryhmä, jolla on suurempi vastuu ryhmän eteenpäin viemisestä. Yhteisö ei synny itsestään Yhteisön rakentaminen kuitenkin kestää. Siellä pyrittiin koronan aikanakin keksimään uusia tapoja tavata alueen lapsia ja perheitä pienen tekemisen äärellä. Työstä tulee olla ylpeä.” Keski-Vähälän mukaan vuorovaikutusta ja yhteisön rakentamista tehdään kohtaaminen kerrallaan. ”Ruoki unelmia” ”Kun osa huomiosta kiinnittyy esimerkiksi ruoanlaittoon, kirppistelyyn tai savitöihin, onnistuu ihmisten kohtaaminen helpommin. Aluksi yhteisön syntymistä varten pitää avata tilaa. Tällöin voi olla tekemässä vaikuttavaa työtä.” Turvallisessa yhteisössä on mahdollisuus myös epäonnistua. Ihmisille syntyy halu antaa takaisin, kun oma tilanne helpottaa.” Korona korosti yhteisöllisyyden merkitystä Korona-aikana kaikki jäi tauolle ja yhteisöllisyys vaikeutui. Toimiva yhteisö syntyy vain yhdenvertaisuuden rakentamisen kautta. Esimerkiksi maalaamisessa keskitytään tekemisen lisäksi myös arvoihin. Tarvitaan turvallisia, viihtyisiä tiloja, joissa erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat kohdata toisiaan kynnyksettömästi”, Keski-Vähälä sanoo. Hän kokee erilaiset luovat menetelmät ja elämyksellisyyden itselleen luonteviksi tavoiksi tehdä yhteisötyötä. Työssä kohtaavat monet tärkeät arvot, kuten toisen kunnioitus ja erilaisuuden huomioiminen. ”Yhteisöissä syntyy helposti konflikteja ihmisten erilaisuuden takia. Keski-Vähälä toimi aiemmin seurakunnan perhetyöntekijänä, ja hänestä seurakunnissa vastuuta voisi siirtää nykyistä enemmän vapaaehtoisille, jotta yhteisön vahva osallisuus ja toiminnan omistajuus voisi toteutua. Joskus sosiaaliohjaus ja neuvola voivat auttaa, mutta yhteisötalon henkilökunnan on oltava hereillä ja otettava koppi sopivalla hetkellä. Kehut ja yhteiset juhlat ovat tärkeitä. Hän on ollut rakentamassa yhteisöjä seurakunnissa ja Itä-Helsingin monikulttuurisessa ympäristössä. Se on luonnollista. ”Vaikka korona katkaisi yhteydet, korona-aika näytti, kuinka monin tavoin olemme normaalisti yhteydessä toisiimme. ”Tässä työssä ihmiset kuitenkin uupuvat usein, siksi työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Ihmiset, jotka ovat saaneet yhteisöstä aiemmin jotain itselleen, voivat antaa myöhemmin myös muille. Konfliktit voivat syntyä esimerkiksi erilaisista ajatuksista oikeanlaiseen vanhemmuuteen liittyen.” ”Tavoitteena on kuitenkin lisätä rauhaa. 5 TEEMA TEKSTI & KUVAT Saara Paatero Yhdenvertaisia yhteisöjä edistämässä kokea riittävän turvalliseksi. Hän korostaa perhetyöntekijöiden merkitystä nykyaikana kaiken automatisoituessa ja siirtyessä verkkoon yhä enemmän. Yhteisöjen tarve oikeastaan vain korostui.” Keski-Vähälä on työskennellyt Mellunmäen metroaseman yhteydessä olevassa Lasten ja perheiden talo Meltsissä. Hän puhuu aiheesta innoissaan ja nostaa esiin paljon esimerkkejä. Tarve kohdata toisia ei kadonnut koronan myötä eikä yhteistyö loppunut siihen, sillä yhteydenpito toisiin on ihmisille luontaista. Työstä tulee olla ylpeä.”. Keski-Vähälän taustaan kuuluu sosionomin koulutuksen lisäksi muun muassa koreografin ja tanssiterapeutin töitä. Asioita voi tehdä vielä paremmin, jos oma intohimo vie eteenpäin. Hänen mukaansa on haastavaa löytää mukaan kaikki, jotka tarvitsevat yhteisöä. Yhteisen tekemisen lisäksi yhteisön palkitseminen nousee esiin. Tämä alkaa usein vaikuttaa elämässä. Toiminnan ei tarvitse jäädä paikoilleen, vaan osallistujien ja ohjaajien unelmille on tilaa. Omien heikkouksien tunnistaminen mah”Yhteisön tarve on kasvanut entisestään, vaikka yhteiskunnassa onkin ollut pitkään yksin pärjäämisen kulttuuri”, perhetyöntekijä ja yrittäjä Mirva Keski-Vähälä kertoo viime vuosista. ”Nykyisin on vain vähän paikkoja, jotka eivät maksa. Työssä pitää olla sopivasti villiyttä ja syvyyttä
6 TEEMA 19 Tekijät Me kaikki pohdimme ihmisyyden peruskysymyksiä 24 Tekijät Katsomukselliset pohdinnat inspiroivat vuorovaikutukseen 26 Nallukka 27 Kirkon talolta Tapahtumia ja polkuja 28 7 kysymystä Katsomuskasvatuksella rauhaa ja yhteisymmärrystä 31 Kirjahylly 32 Papin päiväkirjasta Sairaalapapin merkintöjä TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Yhdenvertaisia yhteisöjä edistämässä 7 Pääkirjoitus 8 Teema Oletko ällistäjä, tasapainoilija vai vaalija. 13 Kolumni Uskallanko, saanko, osaanko, voinko. 14 Teema Hyvät kaveritaidot kitkevät kiusaamista 34 Liikkuvat lapset Perhekerho hyppyrimäen laavulla 38 Deep talk DEEP TALK on arvokieltä 42 Pyhäinpäivä Mitä silloin oikeastaan muistellaan. 44 Hyviä hetkiä Tärkeiden asioiden matkalaukku 47 Lastenkirkko 48 Laula – leiki – liiku Odotetaan! 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 28 38 TÄSSÄ NUMEROSSA: Katsomuskasvattajan roolit 14
Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden Ilkka Tahvanaisen ja Päivi Aumalan opastuksella voit lähteä tunnustelemaan, millainen katsomuskasvattaja olet: ällistäjä, vaalija vai sittenkin tasapainoilija. Rooleja on 11 – ehkä tunnistat itsessäsi piirteitä useammasta. Pienen maan vahvuus on pitkään ollut se, että täällä saa olla eri mieltä, ajatella eri tavoin ja uskoa eri tavoin.” Kädessäsi oleva Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatuksen teemanumero tarjoaa polunpäitä katsomuksellisten kysymysten pohdintoihin ja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen – positiiviseen uskonnonvapauteen. Homo sapiens on homo religiosus, uskonnollinen ihminen. Hyviä hetkiä sinulle lasten ja perheiden kanssa. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Jani Mahkonen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 5 2023 Mikko Mäkelä vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Vuosi 2023 on uskonnonvapauden juhlavuosi. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 89 € • 12 kk 93 € • 6 kk 59 € Irtonumero 19 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/23 • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/23 mukana. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Minna Kaihlanen • Taina Karvonen Marjukka Luoma • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen • Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Pakkaa ”tärkeiden asioiden matkalaukkuun” Maailmapyörässä-kirja ja lähde lasten kanssa värikkäälle matkalle satujen maailmaan. Minulla on tänä syksynä ollut etuoikeus käydä uimassa viisivuotiaan veljenpojan kanssa. Isossa kirjassa kehotetaan rohkeuteen. Haluan rohkaista juuri sinua: uskalla, saat, osaat ja voit! Katsomuskasvatuksen maailma on rikas sen toteuttajalle. Hän kannustaa näkemään katsomuskasvatuksen pakkopullan sijasta mahdollisuutena, rikkautena ja etuoikeutena – mahdollisuutena rakentaa rauhallisempaa tulevaisuutta. Olet tärkeä!. Rauman pikkunorssin varhaiskasvatuksen opettajan Pauliina Liukkoilan mukana pääset syventymään Deep talkiin ja kokeilemaan, miten lapsiryhmässä puhutaan arvokieltä. Tavoite on hyvä: turvata uskonnonvapauden toteutuminen sekä edistää mahdollisuuksia uskontojen tunnustamiseen ja harjoittamiseen. Mikä riemu ja ilo syntyivät pienistä asioista! Mikä on sinun pienin mahdollinen muuttuja leikkiä. Tulkaa lasten kaltaisiksi, kehottaa Vapahtaja – meillä on siis merkittävän huomattava taho takana kehottamassa ihmettelemään, leikkimään ja elämään täysillä. Deep talkin hiekkakertomukset nojaavat tuhansia vuosia vanhaan kertomusperinteeseen. Homo sapiens on myös homo ludens, leikkivä ihminen. Katso vinkit Pitäjänmäen seurakunnan satuhetkitoteutuksista. Kuten piispa Mari Leppänen on hyvin kirjoittanut: “Kulttuuri, joka ei tunnista omia juuriaan ja anna niille arvoa, on köyhä. Kolumnissa Ismo Pellikka kysyy, miten runsaat kuusi vuotta sitten julkaistu varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 -asiakirja on toteutunut katsomuskasvatuksen osalta. Menetelmässä viehättää sen intensiivisyys, vahva läsnäolo ja osallisuutta korostava ote. 7. Uskonnonvapaus on yksi vapaan yhteiskunnan perusta, joka tekee Suomesta edistyksellisen. Miksi yhä vielä kysytään: uskallanko, saanko, osaanko ja voinko. Lainsäädännön lähtökohtana on ja tulee olla positiivisen uskonnonvapauden edistäminen
Se elää aina mukana ja läpäisee kaiken toiminnan. Mainio itsereflektion keino Parhaimmillaan roolityöskentely saa opettajat ottamaan katsomuskasvattajuuden vahvasti haltuunsa. Ihmetellään retken varrella ortodoksikirkon ihmeellisen kultaisia kupoleja ja mietitään sammalia nuuskiessa, onko keijukaisia olemassa”, Aumala sanoo. Tuleeko minusta katsomuskasvattajana varovaisempi tai passiivisempi. “Roolit tuovat esiin sen, ettei katsomuskasvatus ole vain jokin päälleliimattu juttu, joka napataan esiin juhlapyhinä. Saduttaa aiheesta Paavin sähköauto. Kysymystä pohti työryhmä, johon kuului seurakuntien ja kuntien edustajia, päiväkodin johtajia sekä hallinnon asiantuntijoita. Eroaako se vaikkapa matematiikan tai liikunnan oppimisesta. Hän saattaa hoksata, että tuota stimuloijan roolia en ole. TEEMA Ällistäjä-kasvattaja saattaa esimerkiksi toimia näin: Miettii lasten kanssa entä jos -kysymyksiä. Millaisista rooleista käsin katsomuskasvattajat toimivat. Ryhdynkö vain kuuntelemaan enkä tee itse aloitteita. Sieltä ryhmä poimi esiin kasvattajille annettuja tehtäviä ja odotuksia katsomuksen, kielen ja kulttuurin osalta. Rakentaa eteiseen esineja arvokollaasin. Aloimme miettiä, mitä ne voisivat tarkoittaa katsomuskasvatuksessa”, kertoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen, yksi työryhmän jäsenistä. Lauseet herättävät myös huomaamaan, miten itse toimimme ja mitä se merkitsee lapsille”, kertoo työryhmässä samaten vaikuttanut kouluttaja Päivi Aumala. “Satu Reinikainen käänsi ne sitten lauseiksi, jotka auttavat hahmottamaan erilaisia lähestymistapoja katsomuskasvatukseen. TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas KUVITUS Shutterstock OLETKO ÄLLISTÄJÄ, TASAPAINOILIJA VAI VAALIJA. “Kun tutkimme varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja esiopetussuunnitelmaa, huomasimme että aikuisille asetetaan pedagogisissa tilanteissa erilaisia rooleja. Tahvanaisen mielestä roolityöskentely on ennen muuta reflektioväline kasvattajille: missä roolissa yleensä työskentelen katsomuskasvatustilanteissa. “Kasvattaja saattaa huomata toimivansa aika yksiulotteisesti tai hänellä voi olla ajatteluvinoumia. 8 TEEMA Roolityöskentely on kasvattajille oiva työkalu, joka parhaimmillaan kehittää katsomusdialogin taitoa. Tulokseksi saatiin 11 roolia: vaalija, leikkijä, kuuntelija, ällistäjä, tasapainoilija, yhteisön rakentaja, stimuloija, kohtuullistaja, arkkitehti, rauhankasvattaja ja hyvinvoinnin edistäjä. Kehittää päiväkotiin uudenlaisen juhlaperinteen. Vaikka työryhmä keksi roolien nimet, ne pohjaavat vankasti opetussuunnitelmiin. Roolien pohtiminen luo ehkä laajempaa reviiriä lapselle kehittyä katsomuksellisessa ja kulttuurisessa identiteetissä.” Kasvattajan ei toki tarvitse pysytellä vain yhdessä roolissa
Katsomuskasvatuksen lisäksi roolityöskentelyä voi heijastaa kaikkeen muuhunkin opettamisen, toimimisen ja vuorovaikutuksen tapaan. “Parhaimmillaan roolimalli auttaa jäsentämään ja monipuolistamaan omaa työskentelyä – ja arvioimaan, mikä merkitys sillä on suhteessa lapsiin, huoltajiin ja kollegoihin. Ovatko kunnan työntekijät passiivisia ja seurakunnan työntekijät aktiivisia. “Roolityöskentely on raikas näkökulma työyhteisön kehittämiseen – ainakin se herättää katsomaan työskentelyä uusin silmin. “Rooleja kannattaa tarkastella erityisesti seurakunnan ja kunnan välisessä yhteistyössä. Miten nämä Työryhmän laatimat 11 roolia eivät ole kiveen hakattuja, vaan esimerkiksi päiväkodissa saatetaan löytää aivan uusia rooleja.. Tahvanainen ja Aumala keksivät äkkiseltään listan jatkeeksi tulevaisuuteen suuntautuvan tutkijan, joka luo erilaisia todellisuuksia. Esimerkiksi leikkiä voi yhtä lailla tarkastella roolien näkökulmasta: Miten toimin stimuloijana leikissä – vai olenko siinäkin tasapainoilija. “Varhaiskasvatuksen tiimi voi puolestaan huomata, että sen eri jäsenillä on aivan erilainen näkökulma katsomuskasvatukseen. “On tärkeää huomata, että kasvattajalla voi olla vaikka kuinka monta eri roolia ja että roolin sisällä saattaa olla jokin näkökulma, jota hän ei ole ajatellutkaan”, Aumala sanoo. Työryhmän laatimat 11 roolia eivät myöskään ole kiveen hakattuja, vaan esimerkiksi päiväkodissa saatetaan löytää aivan uusia rooleja. Onko minulle tärkeintä leikin sisältö vai sen sujuvuus. Onko hänellä esimerkiksi vaalijan rooli, jossa hän tahtoo siirtää kristillistä kulttuuriperintöä eteenpäin. 9 TEEMA OLETKO ÄLLISTÄJÄ, TASAPAINOILIJA VAI VAALIJA. Tahvanainen lisää, että roolit voivat tukea myös dialogia huoltajien kanssa: kuinka kohtaamme heidät ja mitä kerromme heille katsomuskasvatuksesta. Pinttyneitä rooleja yhteistyössä. Se voi yllättää kollegat ja onkin kiinnostavaa tarkkailla, millaisia reaktioita muutos saa aikaan”, Tahvanainen pohtii. Voisinko kokeilla sitä ja katsoa, mitä se tuottaa. Jollekin saattaa olla luontaisempaa olla ällistäjä ja toiselle taas tasapainoilija”, Tahvanainen sanoo. TEEMA kaan pitkään aikaan huomioinut työssäni. Mitä jos ryhdyn nyt työskentelemään stimuloijana ja ällistäjänä. “Ja entäs jos koko työyhteisö päättää, että seuraavan kuukauden ajan kaikki ryhtyvät työskentelemään stimuloijan roolista. Millaisia vaikutuksia sillä on suhteessa lapsiin. Onko meillä rakenteita tai paikkoja, joissa henkilöstö keskustelee katsomuskasvatuksesta säännöllisesti. Se on myös hyvä johtajien keskinäinen työväline, kun lähdetään esimerkiksi päivittämään vasua”, Aumala sanoo. Tahvanaisen ja Aumalan mielestä myös kirkon varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa on tärkeä pohtia, millaisista rooleista käsin työntekijä toimii. Millaista pedagogiikkaa se tuottaa?” Päiväkoti tai varhaiskasvatusyksikko joutuu Tahvanaisen mukaan roolityöskentelyn kautta myös arvioimaan toimintaansa: Meillä on tällainen oppimisalue vasussa – millä tavalla se toteutuu meidän päiväkodissa vai toteutuuko
10 TEEMA “Uskontohäpeä on ehkä voimistumassa tässä ajassa, samoin kuin uskontosokeus: aikuiset eivät enää osaa lukea uskonnon ja katsomuksen liittymäkohtia vaikkapa yhteiskunnallisiin tai maailmanpoliittisiin tilanteisiin", Aumala ja Tahvanainen pohtivat.
Tahvanaisen mukaan varhaiskasvatuksen piirissäkin esiintyy uskontohäpeää, jolloin lapset eivät uskalla toteuttaa katsomuksellista identiteettiään. Hän toivoo, että roolityöskentely luo matalamman kynnyksen ja leikillisemmän tavan tarttua katsomuskasvatukseen. Se on elintärkeää etenkin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa ja keskustelussa. Me emme selviä ilman katsomusdialogin taitoa ja parhaimmillaan roolityöskentely auttaa rakentamaan sitä”, Tahvanainen sanoo. “Uskontohäpeä on ehkä voimistumassa tässä ajassa, samoin kuin uskontosokeus: aikuiset eivät enää osaa lukea uskonnon ja katsomuksen liittymäkohtia vaikkapa yhteiskunnallisiin tai maailmanpoliittisiin tilanteisiin”, Tahvanainen sanoo. Leikillinen lähestymistapa Yksi katsomuskasvattajan rooleista on hyvinvoinnin edistäjä. “Kasvattajan on tärkeää tuoda esiin uskontoon ja katsomuksiin liittyviä sanoja. “Sensitiivisyys taas parhaimmillaan laajentaa katsomusRoolityöskentelyn kautta voisimme luoda toimintaa, jossa erilaiset näkökulmat ovat hyväksyttäviä ja kiinnostavia, ja opettajat uskaltavat kuunnella perheiden katsomuksellisia kertomuksia.. Vaikka katsomukseen liittyvistä seikoista voidaan ajatella eri tavoin, tärkeintä on tuoda ne esiin ja keskustella niistä. Miten lapsi saa olla kokonainen omana itsenään ja tuoda mukanaan perinteet, jotka ovat hänelle merkittäviä. 11 TEEMA roolit vaikuttavat toimintaan?” Tahvanainen sanoo. “Taidekasvatuksessa puhutaan siitä, kuinka helppoa on taiteen ääressä esittää erilaisia näkökulmia, jotka kaikki hyväksytään. Miten hän voi toteuttaa niitä. Kokevatko seurakunnan työntekijät sen loukkaukseksi?” Aumala huomauttaa, että roolityöskentely saa seurakunnan työntekijät myös miettimään, miten he suhtautuvat muihin katsomuksiin. “Mitä jos kunnan työntekijät ottavat vaikkapa arkkitehdin roolin ja ryhtyvät järjestelemään kirkkotilan oppimisympäristöä. Voiko niistä myös puhua?” Aumala kysyy. Mikä meillä on yhteistä ja mikä taas on ihan omaa. Miten lapsi voisi tulla päiväkotiin koko taustansa kanssa ilman, että sitä ruvetaan dissaamaan?” Peloista kohti katsomusmyönteisyyttä Katsomusten kirjo tulee esiin jo rooleihin liittyvissä esimerkeissä: ikoni, buddha-patsas, paavin sähköauto, churro-munkit ja Amina-nukke, joka ei voi syödä ennen pimeän tuloa. Tällöin opettaja joutuu tasapainoilemaan, mutta on todella tärkeää tiedostaa nuo käsitykset ja kuunnella niitä. Asemoidumme sen mukaan, mikä on mielestämme oikein ja totta. Siitä syntyy hirvittäviä jännitteitä ja paineita”, Tahvanainen sanoo. “Lapsella on esimerkiksi samat arvot kuin hänen perheellään. Myös niihin liittyvä sanasto saattaa puuttua kokonaan. Hän toivoo, että roolityöskentelyn kautta voisimme luoda toimintaa, jossa erilaiset näkökulmat ovat hyväksyttäviä ja kiinnostavia ja opettajat uskaltavat kuunnella perheiden katsomuksellisia kertomuksia. He ovat aistineet aikuisista, että uskonto ja katsomus ovat aiheita, joista ei voi puhua eikä niitä voi ilmentää. Varovaisuus kaventaa katsomuskasvatusta, jolloin ei uskalleta toteuttaa edes vasun edellyttämiä asioita. Tahvanaisen mukaan roolityöskentely luo parhaimmillaan ilmapiirin, jossa lapsi voi pohtia, kuka minä olen ja mikä minun suhteeni on toisiin ihmisiin ja maailmankaikkeuteen. Aumala huomauttaa, etteivät kasvattajat välttämättä tarkoitushakuisesti välttele katsomuksiin liittyviä aiheita. Roolien sanoitus on Aumalan ja Tahvanaisen mukaan konkreettista arjen kieltä, josta löytyy kaikille samaistumisen kohteita ja joka kannustaa dialogiin. Tulisi päästä siitä, että katsomuksiin suhtaudutaan rajoitusten kautta.” Tahvanainen toivoo, että uskaltaisimme päästä peloista ja jännitteistä kohti katsomusmyönteistä pedagogiikkaa. Siinä hän huomioi sen, että hengellinen tai henkinen ulottuvuus on oleellinen osa lapsen hyvinvointia. “Päiväkotimaailmassa lähdetään vieläkin usein siitä, mitä saa tai ei saa tehdä. Ihmiset vain ajattelevat yhä, että uskonto ja katsomus ovat vahvasti ihmisen yksityisasioita. Mutta kun päästään katsomuksiin, meistä tulee TEEMA tosi jäykkiä. “Niissä vaikuttavat monet uskontoon, arvoihin ja viisauksiin liittyvät totuuskäsitykset, jotka saattavat joskus joutua ristiriitaan vasun ja länsimaisen liberaalin ajattelun kanssa. “Ja turvallisen tilan, johon kaikki mahtuvat ihmettelemään ja kyseenalaistamaan asioita”, Aumala lisää. Mutta koska maailma on yhä moninaisempi ja monikulttuurisempi, tarvitsemme kipeästi katsomuksiin liittyvää puhetta ja käsitteitä
Rohkaisee lapsia kertomaan ajatuksistaan ja tavoistaan. 12 TEEMA kasvatusta. Onko niissä yllättäviä näkökulmia vai esiintyykö niissä edelleen vain vanhoja normatiivisia stereotypioita. • Millaisia katsomuskasvattajarooleja tunnistan omassa tiimissäni/ työyhteisössäni. Yhdessä soittamiseen ja tanssimiseen on helppo lähteä mukaan. Voisitko kertoa niistä ja tulla mukaan auttamaan järjestelyissä?” “Lapsillahan ei ole luontaisesti varovaisuutta, mutta me aikuiset suitsimme heidän ajatteluaan”, Aumala sanoo. Työkalu pyrkii siihen, että myös huoltajat ja lapset saavat toimia ympäristön rakentajina ja tapahtumatuottajina. “Roolityöskentelyn kautta oppimisympäristöä katsotaan katsomuskasvatuksen silmälasein: voiko leikeissä olla vaikkapa erilaisia huiveja, syömäpuikkoja ja isoja afrikkalaisia vateja”, Aumala sanoo. “Ja tuottavatko kirjallisuus ja laulut meille vaikkapa ällistyksen mahdollisuuksia. • Miten erilaiset roolit vaikuttavat katsomuskasvatustilanteisiin ja yhteistyöhön huoltajien kanssa. Kuulee lasten kuiskaukset. Onko niissä yllättäviä näkökulmia vai esiintyykö niissä edelleen vain vanhoja normatiivisia stereotypioita?" Aumala ja Tahvanainen kysyvät. • Mitä omassa toiminnassani muuttuu, jos vaihdan tietoisesti roolia. Ei pelästy uskotko sä -kysymyksiä. Tahvanainen pohtii, voisiko huoltajia pyytää arvioimaan päiväkodin oppimisympäristöä. Miten esitetään liikuntarajoitteiset ja tummaihoiset?” Aumalan ja Tahvanaisen mukaan mikään työryhmään koostamista 11 roolista ei ole muita tärkeämpi. Musiikki on erilaisia lapsia mukaan ottamisen osallistamisen väline. TEEMA. • Millaisia rooleja tunnistan varhaiskasvatuksen ja katsomusyhteisöjen välisessä yhteistyössä. “Jos ajatellaan arkkitehdin roolia, lapsi löytää parhaimmillaan oppimisympäristöstä samaistumisen kohteita ja materiaaleja. Miten he monipuolistaisivat sitä. He nostavat silti lopuksi esiin kuuntelemisen, joka on olennaista koko katsomusdialogissa. Pohdintakysymyksiä varhaiskasvatuksen työyhteisöille • Millaisia rooleja minulla on katsomuskasvattajana. Millaisia rooleja asetellaan tytöille ja pojille. Tällöin me paitsi tunnistamme myös tunnustamme lapsen identiteetin ja ajatukset. Tai lapset voisivat kuvata kameroilla omia lempipaikkojaan. Voidaan järjestää juhlia ja tehdä perheiden perinteistä yhdessä käsitekarttoja, arvokollaaseja ja esinenäyttelyjä. Uskalletaan kysyä asioista enemmän huoltajilta: minkälaisia juhlaperinteitä teillä on. Oppimisympäristöön kuuluu lisäksi se, miten olemme lasten kanssa ja millaisia kohtaamisia luomme lasten välille”, Tahvanainen sanoo. Kuuntelija-kasvattajaa kuvataan näin: Hoksaa kysyä, mitä hiljaisuus puhuu. Vaikka lasten taitotasot olisivat erilaisia, musiikillinen tekeminen on aika helppo rakentaa sellaiseksi, että kaikki pääsevät mukaan. Roolityöskentelymateriaalin voi tulostaa osoitteesta: Kasvuakatsomuksesta.fi "Tuottavatko kirjallisuus ja laulut meille vaikkapa ällistyksen mahdollisuuksia. • Millä tavoin roolityöskentely voisi vahvistaa kunnan ja seurakunnan katsomuskasvatusyhteistyötä. Kuuntelija kuulee kuiskaukset Roolityöskentelyllä on merkityksensä myös oppimisympäristön suhteen. Rakastaa erilaisuutta ja kaikkea, missä on monta vastausta. Sen avulla opitaan näkemään nyansseja ja osoittamaan kiinnostusta
Uskonnollista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi pyhät rakennukset tai rituaalit ja musiikki.” Tämä lainaus on Viisastutaan!-sivustolta. Mikä on ”paasto”. Uskallanko, saanko, osaanko, voinko. Monet löytävät niistä turvaa, lohtua, iloa ja tarkoitusta, juhlaa ja arkea. KOLUMNI selle merkitsee saada tutustua toisenlaisiin katsomuksiin, kulttuureihin ja niiden mitä erilaisimpiin piirteisiin rauhassa, turvassa ja ilman pakkoa luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa?” Pääsisimme ajattelemasta katsomuskasvatusta pakkopullan sijasta mahdollisuutena, rikkautena ja etuoikeutena, mahdollisuutena rakentaa rauhallisempaa tulevaisuutta. Ei tiedetä mitä katsomuskasvatuksessa ”saa tehdä” – tai jos tiedetään, ”ei uskalleta” tehdä. Nyt tiedämme, että tämä muutos ei ole toteutunut niin sujuvasti kuin ehkä oletettiin. Mikä on tuon rakennuksen nimi. Näin toimiessamme omaksumme uteliaisuuden, yhdessä etsimisen ja yhdessä löytämisen asenteet. Yksi näistä muutoksista oli uskontokasvatuksen muuttuminen katsomuskasvatukseksi. Miltä tämä musiikki kuulostaa. Millä nimellä tätä paastoruokaa kutsutaan. Näitä positiivisia asioita voimme ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa ja rakentaa tulevaisuutta, jossa ei ole pelkoa eikä väkivaltaa. Tällä tavalla lapsi pääsee kosketukseen katsomuksellisten ilmiöiden, esineiden ja tapojen kanssa heijastellen tähän kosketukseen omia aiempia kokemuksiaan näistä ilmiöistä ja jakaa kokemuksiaan ryhmänsä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Saanko. Ainakin aineksia oman katsomuskasvattajuuden kehittymiseen on tarjolla, sillä katsomuskasvatukseen kohdistuvaa, korkeatasoista kotimaista tieteellistä tutkimusta on valmiina ja saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Varhaiskasvatuksessa annetaan nimiä useille asioille ja ilmiöille; puille, kasveille, vuodenajoille, ihmisille… Miksi emme omaksuisi samaa lähestymistapaa myös suhteessa kulttuurien ja uskontojen ilmiöille ja esineille. Osaanko?” Tuskin mikään muu varhaiskasvatuksen alueista herättää yhtä paljon tämäntyyppisiä ammatillista epätietoisuutta ja epävarmuutta heijastavia kysymyksiä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 -asiakirja toi monia muutoksia varhaiskasvatukseen. Kaikkeen tähän ohjaa myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyvä Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen materiaali. Aineksia katsomuskasvattajuuden kehittymiseen. Monikulttuurisen ja moniuskontoisen katsomuskasvatuksen voi mieltää myös kasvatuksena rauhaan. Ne kaikki ohjaavatkin oikeastaan miettimään katsomuskasvatusta lapsen oikeuksien näkökulmasta kysyen: ”Mitä lapISMO PELLIKKA Kirjoittaja on katsomusaineiden ja historian lehtori Itä-Suomen yliopistossa. On hyvä muistaa, että katsomuskasvatuksella ja sen toteuttamisella on vahva lainsäädännöllinen, sopimuksellinen ja hallinnollinen tuki varhaiskasvatussuunnitelmassa, varhaiskasvatuslaissa sekä perustusja uskonnonvapauslaeissa ja Lapsen oikeuksien sopimuksessa. Kumpikin niistä tarjoaa useita näkökulmia lapsen kokonaisvaltaisen kasvun edistämiseen ja varhaiskasvattajan katsomuskasvatuksellisen identiteetin ja osaamisen kehittämiEi tiedetä mitä katsomuskasvatuksessa ”saa tehdä” – tai jos tiedetään, ”ei uskalleta” tehdä. Olemme erilaisia, ja lapsi kohtaa erilaisuutta joka päivä mitä erilaisimmissa muodoissa. ”Lapsi voi vain oppia jotain sellaista, mitä hän pääsee näkemään ja kokemaan. Noin viiden vuoden kuluessa olemme esimerkiksi saaneet kaksikin katsomuskasvatuksen teoriaa ja käytäntöä käsittelevää teosta, ”Varhaiskasvatus katsomusten keskellä” ja ”Lapsenkokoinen katsomuskasvatus”. Lapsen kohdatessa monimuotoisuutta esimerkiksi leikin, musiikin, tapakulttuurin ja toisten lasten kautta, rakennetaan samalla välineitä käsitellä monimuotoisuutta päiväkodin ulkopuolella ja päiväkodin jälkeen – ehkä koko elämässä. Katsomuskasvatus on ajankohtaista. Siitä konkreettisin osoitus ovat nämä kysymykset, jotka esitetään näinä päivinä jokaisessa katsomuskasvatusta käsittelevässä virallisessa tai epävirallisessa tilaisuudessa: ”Uskallanko. 13 TEEMA seen myös valmiiden toteutusideoiden muodossa. Ja niin edelleen. Katsomuksista saa puhua! Katsomukset ovat osa monen ihmisen elämää. Kaikki näkemykset ja kokemuksien sanoittamiset ovat sallittuja ja niistä opetellaan keskustelemaan yhdessä toisia kunnioittaen. Ovatko siis parin vuoden takaisessa haastattelussa lausumani sanat ”Opettajien on saatava riittävästi tukea siihen, miten muutosta käsitellään ammatillisesti” jääneet toteutumatta
14 TEEMA Hyvät kaveritaidot kitkevät kiusaamista Lapsen minäkuva, tunnetaidot ja itsesäätelytaidot rakentavat pohjaa kaveritaidoille, joilla on kauaskantoiset vaikutukset lapsen elämään. Haasteena on, että myös kielteiset kokemukset vaikuttavat lapsen käsitykseen itsestään osana laajempaa vertaisryhmää. Hyvät kaveritaidot muokkaavat lapsen myönteistä minäkuvaa. Riskinä on, että varhaiskasvatuksen vertaisryhmässä omaksuttu rooli, haitalliset käyttäytymismallit ja huono itsetunto seuraavat lasta koulutaipaleelle. – Kielteisestä kokemuksesta tulee pahimmillaan itseään ruokkiva ennuste, jonka myötä lapsi alkaa suhtautua tuleviin vuorovaikutustilanteisiin negatiivisesti. Hyvät kaveritaidot ehkäisevät kiusaamista. Kiusaamisen kanssa tekemisissä olevat lapset voivat jäädä myönteisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle, mikä vähentää mahdollisuuksia harjoitella ja vahvistaa elämässä tärkeitä kaveritaitoja, Laaksonen toteaa. – Kaveritaidot sekoitetaan usein sosiaalisuuteen, mikä kuvaa pikemminkin halukkuutta hakeutua muiden seuraan. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen. Minäkuva ja lapsen toimijuus rakentuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. – Pohdin, miten mahdollisia kaveripulmia ja kiusaamista voitaisiin ehkäistä jo lapsuudessa. Hyvässä ilmapiirissä lapsi saa turvallisia kokemuksia kavereiden kanssa toimisesta, mikä auttaa lasta suhtautumaan positiivisesti vuorovaikutukseen muiden kanssa. TEEMA Laaksosen tutkimuskohteena oli alun perin kiusaamisen ehkäiseminen, minkä rinnalle nousi lapsen kaveritaidot. Hyvät kaveritaidot kertovat puolestaan siitä, että lapsi osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa muiden lasten kanssa, lasten kaveritaidoista väitellyt tutkija, Vilja Laaksonen kiteyttää. Sen myötä tärkeänä asiana nousivat esiin kaveritaidot, joita lapsi tarvitsee vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lapsiryhmä on lapsen vertaisryhmä, missä hän opettelee vuorovaikutustaitoja
Olemme luoneet kaveritaitojen havainnointiin työkaluja, jotta nämä tilanteet olisi helpompi tunnistaa. – Esikoululaiset hallitsevat ryhmässä toimimisen taidot jo aika hyvin, sillä niitä on harjoiteltu alusta asti. Näkymättömän muuttuminen näkyväksi edellyttää tilanteen havainnoimista, lapsituntemusta ja lapsen kuulemista. Ystävällistä käyttäytymistä harjoitellaan yhdessä. Tilannetta voidaan purkaa yhdessä ja miettiä, miltä tilanne näytti eri lasten silmin. Itse näen, että nämä kaikki kiinnittyvät voimakkaasti lapsen omaan kokemukseen, miten hän ottaa osaa maailmaan sekä miten hän rakentaa käsitystä ja kuvaa itsestään. Miten ratkaistaan tilanne, kun leikissä syntyy riitaa. Se tapahtui kuitenkin tavalla, jotka muut kokivat häiritsevänä. Tukea havainnointiin löytyy muun muassa Laaksosen kirjoittamasta teoksesta, Kaveritaidot varhaiskasvatuksessa. Parhaimmillaan ryhmä on ikään kuin suojamuuri kiusaamista vastaan. Ei kiusaamistakaan tapahdu tyhjiössä. Taidot kiinnittyvät aina ryhmän toimintaan tavalla tai toisella. Eroja voidaan tunnistaa kaveritaitoja havainnoimalla. – Hiljaisen ja rauhallisen lapsen vetäytyvä käytös jää helposti huomaamatta. Oman tahdon ilmaiseminen on taito, mikä tukee lasta pitkälle elämään. TEEMA Kaveritaidoilla parempaan vuorovaikutukseen Laaksosen mukaan kaikki tärkeät asiat elämässä kiinnittyvät jollain tavalla vuorovaikutukseen. Yksin piirtämään tai rakentelemaan vetäytynyt lapsi ei välttämättä pidä yksin puuhastelemisesta. Rauhallisella ja kavereiden kanssa helposti toimeentulevalla lapsella leikit näyttävät sujuvan, eikä häntä joudu juuri koskaan ohjeistamaan. Siivoamiseen tulee mukaan yksi lapsi oman keppinsä kanssa. Lapsi opettelee, miten leikkija kaveritilanteissa neuvotellaan tai ratkaistaan ristiriitoja. Ryhmässä lapset saavat harjoitella, miten tehdään kompromisseja niin, ettei kukaan loukkaannu tai satuta itseään. Taitamattomasti leikkiin mukaan pyrkivän lapsen käyttäytyminen saatetaan kokea häiritseväksi. Kaveritaitojen havainnoiminen Aina tilanteet eivät ole sitä, miltä ne ulospäin näyttävät. Mitä pienempiä lapsia sitä enemmän keskitytään harjoittelemaan ryhmässä olemisen taitoja, miten toimitaan ja leikitään yhdessä. Havainnointiin on kuitenkin oltava aikaa.. Lapselle ei ole itsestään selvää, miten leikkiin voi päästä mukaan tai miten toisten leikkialoitteisiin tulisi suhtautua. Siihen kuuluvat niin ryhmässä toimimisen, vuorovaikutuksen ylläpitämisen, vuorovaikutukseen liittymisen kuin toisten huomioon ottamisenkin taidot. Lapset jonottavat siivousvälineitä saadakseen siivota ravintolan. Varhaiskasvattajan tulee saada tukea lasten havainnointiin, jotta hän voi tunnistaa, millaista ryhmän toiminta on ja millaiselta kaveritaidot arjessa näyttävät. 15 TEEMA Kaveritaidot sekoitetaan usein sosiaalisuuteen, mikä kuvaa pikemminkin halukkuutta hakeutua muiden seuraan. Lapsi tarvitsee selkeät säännöt, miten ryhmässä toimitaan, mutta pelkät säännöt eivät kuitenkaan riitä. Hän on ehkä ollut enemmän kyseistä taitoa vaativissa tilanteissa. Hän kolauttaa vahingossa kepillä toista lasta tai pudottaa kepillään ravintolan kipot lattialle. Muut lapset alkavat huutaa aikuista apuun, että yksi kiusaa ja häiritsee leikkiä. – On myös tunnistettava, että jos jollekin lapselle jokin taito on helpompaa kuin muille, hän on ehkä vain harjoitellut kyseistä taitoa enemmän. – Puhun paljon ryhmän merkityksestä, sillä kukaan ei voi olla taitava yksin. Erilaiset havainnointityökalut auttavat kohdentamaan huomion eri asioihin, myös näkymättömään puoleen. Lapsi tarvitsee ohjausta myös vuorovaikutukseen hakeutumiseen. – Kaveritaitojen jakaminen neljään eri alueeseen auttaa tarttumaan kaveritaitojen laajaan käsitteeseen. Hyvä vuorovaikutus ruokkii hyvää vuorovaikutusta. Laaksonen jakaa kaveritaidot neljään eri osa-alueeseen. Miten tukea kaveritaitoja ryhmässä Jotta kaveritaitoja pääsisi vahvistamaan, on ensin ymmärrettävä, mitä kaveritaidot ovat ja omaksuttava perusajatus siitä, että kaveritaitoja voidaan oppia ja harjoitella. – Kaveritaidoista puhutaan usein myös käsitteillä sosiaaliset taidot, sosiaalinen kompetenssi tai vuorovaikutustaidot. Lapsi voi käyttäytyä muita kiusaavalla tavalla vahingossa vastoin omaa tahtoaan. Lapsen kanssa voidaan lähteä harjoittelemaan, miten omaa ääntä voi tuoda rakentavasti esiin. Lapsi tarvitsee apua siihen, miten suhteuttaa omia tarpeitaan ryhmän toimintaan ja tarpeisiin. Saattaa kuitenkin olla, että hänellä menee mukavasti siksi, ettei hän uskalla sanoa omaa mielipidettään eikä tuoda omia leikkitoiveitaan kuuluviin. – Lapsi tuo harvoin omia toiveitaan esiin, mikä saattaa harmittaa häntä. – Voi olla, että lapsen tarkoitus ei ollut häiritä eikä kiusata, vaan hän yritti tulla leikkiin mukaan. Hän ehkä haluaisikin mieluummin leikkiä muiden kanssa, mutta ei tiedä, mitä sanoa ja miten päästä mukaan. Vuorovaikutuksen ylläpitämisen keskiössä ovat palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Lapsissa on kuitenkin paljon eroja, toiselle jotkut asiat ovat helpompia kuin toiselle. Toisten huomioon ottaminen edellyttää toisten tunteiden tunnistamista ja huomioimista. Laaksonen kuvailee tilannetta esimerkillä, missä lapsiryhmällä on menossa mukava leikki. Tämä voi tulla näkyväksi kaveritaitoja havainnoimalla. Monella lapsella ja aikuisellakin voi olla haasteita ymmärtää, mitä kaveritaidot konkreettisesti tarkoittavat. Miten antaa palautetta, että tuo ei sovi minulle, minä haluaisin tehdä näin
Se on arvokas periaate, mis. Ensin harjoittelua tehdään aikuisen tuella ja osaamisen karttuessa omatoimisesti. Kaveritaidot eivät synny itsestään, niitä on lähdettävä rohkeasti harjoittelemaan erilaisten harjoitteiden kautta. Syy ei ollut toiselle tullut paha mieli tai että oli itse toiminut tilanteessa väärin. Meidän aikuisten vastuulla on avata sosiaalisen maailman pelisääntöjä ja auttaa lasta ymmärtämään. – Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutuksessa muiden kanssa harjoitella leikkiin liittymistä, palautteen antamista tai eri tunteiden esiin tuomista ja tunnistamista. Laaksosen mukaan ne ovat tieto, taito, tahto ja eettiset periaatteet. Mitä asioita voisimme ryhmänä harjoitella. Yksi näkökulma kaveritaitojen vahvistamiseen on lähteä tunnistamaan lapsen tuntemuksia ryhmän toiminnan kautta. – Eettiset periaatteet ehkä vielä alleviivaavat samaa asiaa, miksi kiusaaminen ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää, Laaksonen painottaa. Näin lapselle jää muistijälki onnistuneesta kokemuksesta ja toimintamallista. Tiedon avaaminen lapselle, on keskustelua ja reflektointia lapsen tai ryhmän kanssa. Laaksonen toteaa kysymyksen olevan varsin tyypillinen varhaiskasvattajien koulutustilanteissa. – Mielestäni kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Osaamisen neljä ulottuvuutta Kun lapsen tai ryhmän kanssa harjoitellaan jotain uutta, osaamisen taustalla voidaan tunnistaa neljä eri ulottuvuutta. Havainnoiminen vaatii rauhoitetun hetken myös aikuisen näkökulmasta. Kun kysyin eskarilaiselta, mitä pitää tehdä, jos on ristiriitoja, suurin osa sanoi, että pitää pyytää anteeksi. Todennäköistä on, että kaikkia ja kaikkea ei pysty työn ohessa havainnoimaan. Onko kaikkien leikittävä kaikkien kanssa Kuuluuko hyviin kaveritaitoihin sitten se, että kaikkien on pystyttävä leikkimään kaikkien kanssa. Oppimisen taustallaa oleva tahto liittyy lapsen vireystilaan, itsesäätelykykyyn ja empatiakykyyn kuten siihen, miten tärkeänä lapsi kokee toimia tilanteissa toista kunnioittavalla tavalla. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan kytkeä ryhmän pedagogiseen toimintaan, näin saadaan aikaan hyvää synergiaa. Laaksonen on koonnut teokseensa erilaisia harjoituksia, joiden avulla kaveritaitoja on mahdollista lähteä vahvistamaan. Yleinen periaate on, että vahvistetaan ryhmää, ollaan kaikkien kanssa ja leikitään yhdessä. Aivan upea vastaus. Taito kehittyy harjoittelemalla yhdessä muiden kanssa. – Varhaiskasvattajat voivat yhdessä pohtia, millaisia taitoja voidaan lähteä vahvistamaan – punnitaan, millaisia vahvuuksia meidän ryhmässämme on. Jos ryhmässä on paljon valvontaa vaativia pieniä lapsia, lasten turvallisuus on kuitenkin etusijalla. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA VILJA LAAKSONEN • FT, YTM, pedagoginen pätevyys • Tietokirjailija • Johtaja, RALLA Oy/ Aava & Bang Oy • Kiusaamisen ehkäisemisen ja lasten kaverisuhteiden asiantuntija • Teos: Kaveritaidot varhaiskasvatuksessa, 2022, PS-Kustannus – Työparin kanssa voi sopia ennakkoon, kumpi havainnoi lasten leikkejä ja kirjaa ne ylös. Kun kysyin miksi, valtaosa lapsista vastasi, että koska aikuinen käskee. Yksi lapsi vastasi, että kun pyytää anteeksi, paha mieli menee pois, ja voidaan olla ystäviä huomennakin. Aikuisen tulee varmistaa, että lapsi ymmärtää, mistä tilanteessa on kysymys
– Jos emme kuuntele lasta ja ole yhteydessä hänen vanhempiensa kanssa, emme voi tietää, mitä lapsi haluaa tai mitkä hänelle ovat mieluisimpia asioita arjessa. Osa saattaa puolestaan kokea helposti yksinäisyyttä, jos hänellä on vähänkin omaa tilaa. Vahvuutta on sekin, että pystyy keskittymään ja kuuntelemaan muita.. Hän onkin jo alkanut kirjoittaa seuraavaa kirjaansa, joka liittyy kasvatuskumppanuuteen, vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen. Kysy ja kuuntele Ajattelemme helposti, että sosiaalisuus tarkoittaa lapsen olevan sosiaalisesti taitava tai että hänen kaveritaitonsa ovat vahvat. Jos kokemukset ovat puolestaan olleet aikuisten tai lasten taholta negatiivisia, lapsi on helposti varautunut. Aikuisen tehtävä on purkaa tilanne lasten kanssa, miksi näin ei voi toimia. Tärkeintä on muistaa, että annetaan lapselle tilaa itse kertoa, mistä hän pitää, mitä hän tuntee tai mitä hän haluaa tehdä. On normaalia, että asioista ollaan eri mieltä. Ei sanoiteta asioita hänen puolestaan. On kuitenkin tärkeä tunnistaa, että joskus leikissä voi olla tilanne, ettei siihen voi ottaa muita mukaan. Tämä vaatii aikuiselta tunnistamista, mistä tilanteessa on kysymys. Lapselle saatetaan sanoa jo etukäteen, ettei hän pääse leikkiin mukaan, eikä lapsi edes yritä liittyä leikkiin. Hän saattaa suhtautua tuleviin tilanteisiin epäillen. Laaksonen uskoo, että jokainen vanhempi haluaa lapselleen mahdollisimman hyvän elämän. Voinko luottaa ja voinko olla sellainen kuin olen. Nämä ovat tärkeitä taitoja tulevaisuutta varten. Lapsi ei pääse leikissä tuomaan omaa mielipidettään esiin, häntä alistetaan tai hänellä ei ole valtaa toimia. 17 TEEMA kille niille lapsille, jotka ovat olleet osallisena kiusaamisprosessissa. Lapsi voi tulla kuulluksi, nähdyksi, arvostetuksi sellaisena kuin on. Esimerkiksi keinuleikissä keinuja on tietty määrä, joissa voi olla tietty määrä lapsia keinumassa. Leikissä voi kuitenkin olla tilanne, että yksi lapsi on toistuvasti vaikkapa kissan roolissa. tä ei pidä tinkiä. – Se, että tähän leikkiin tulisi yllättäen mukaan kolmas lapsi, voi hetkessä lopettaa leikin. Kaverisuhteet lisäävät hyvinvointia Yhteisöllisyys kuulu ihmisyyteen, ihmisellä on synnynnäinen tarve kuulua johonkin. Ei oleteta, että jos lapsi usein piirtää tai rakentaa, että hän pitäisi siitä. Myönteiset kokemukset ruokkivat luottamusta tulevaan. – Lapsen elämä rakentuu leikin äärellä. Vaikka havainnoiminen ei ole aina mahdollista, arjessa tulisi olla riittävän usein hetkiä, jolloin aikuinen pystyy olemaan läsnä ja seuraamaan, mitä leikeissä tapahtuu. – Yksi hyvä, myönteinen ja tasapainoinen vertaissuhde on sekin jo tärkeä lapsen positiivisen kehityksen kannalta. – Kaveritaidot lähtevät lapsen vahvuuksista. Laaksonen painottaa, että jokaisella lapsella on oikeus saada myönteisiä kokemuksia omassa vertaisryhmässään leikin äärellä. – Saatamme sanoittaa lapsen arkea täysin huomaamatta. On tärkeä antaa lapselle nähdyksi tulemisen tunne siitä, että hän vain on. Leikki on lapselle maailmaan osallistumista, nähdyksi tulemista, ihmisenä olemista ja kasvamista. Yksinäisyyden kokemus on yksilöllistä. – Jos tällainen tilanne tunnistetaan, aikuisen vastuulla on miettiä, miten kaikki lapset pystyisivät turvallisesti kiinnittymään leikkiin. Omaa vuoroa voi kyllä odottaa. Muutaman lapsen päivän kestävä juonellinen leikki voi sekin olla tilanne, johon muiden on vaikea mahtua mukaan. – On tärkeää, että myös vanhemmat ovat tietoisia päiväkodin arvoista ja kaveritaidoista, jotta hekin pystyisivät vahvistamaan samoja asioita lapsen arjessa. – Haluan korostaa aikuisen antaman palautteen merkitystä. Lapsi voi olla taitava monin eri tavoin. – On hyvä, että eri mieltä olemistakin harjoitellaan rakentavasti. Tutkimusten mukaan kaverien määrä ei lapsen hyvinvoinnin kannalta ole kuitenkaan määräävä tekijä, kysymys on laadusta. Myönteinen ja tasapainoinen suhde ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suhteessa voisi olla ristiriitoja. Vahvuutta voi olla sekin, että lapsi pystyy keskittymään ja kuuntelemaan muita, tai että hän pystyy leikissä ottamaan erilaisia näkökulmia huomioon, Laaksonen muistuttaa. Rajat kiusaamiselle Tyypillinen kiusaamisen muoto on ryhmän ulkopuolelle jättäminen, mikä voi tapahtua myös piilossa aikuisilta. Aikuisen tulee antaa työkaluja myönteiseen vuorovaikutukseen kaiTEEMA 17 Kaveritaidot lähtevät lapsen vahvuuksista. Jos lapsi on kokenut, että muiden kanssa on kiva olla ja häntä arvostetaan, lapsi menee seuraavallakin kerralla mielellään mukaan. On myös huomioitava, että osa lapsista tarvitsee hieman enemmän oma tilaa. Helppo sääntö sen sijaan on, ettei kukaan lapsi saisi toistuvasti jäädä yksin ja leikkien ulkopuolelle. On tärkeää, että me aikuisina olemme siitä kiinnostuneita. Jos lapsi laitetaan toistuvasti rooliin, jossa hän ei halua olla, tai jos rooli on sellainen, että eläin ei saa puhua tai nousta seisomaan, kiusaamisen raja on ylitetty. Harjoitellaan ratkaisemaan ristiriitoja ja pärjäämään sen tunteen kanssa, että harmittaa, jos kaveri ei halunnutkaan tehdä niin kuin minä halusin tehdä. Kiusaamista voi tapahtua myös leikin aikana. Lapsia voi kyllä auttaa siirtymään jonkun toisen leikin äärelle. Voi myös olla, että hän ei uskalla olla muiden kanssa, vaikka haluaisi. – Aikuisen silmin saattaa näyttää, että rauhallisessa leikissä on kaikki kunnossa. Aina ei tarvitse edes yrittää tai tehdä mitään, eikä ainakaan missään tapauksessa tarvitse onnistua
ISBN 9789523548688 Hinta 21,00 Uutuus Fiksut faktat -sarjaan 21,50 € UUTUUS! Tuulet ja tunteet vaihtelee 21,00 € UUTUUS!. Molli-sarjan perheen pienimmille suunnatut valloittavat kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. Entä tarvitsevatko eläimet omia vessoja. Tuulet ja tunteet tulevat ja menevät. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään, minne kaikki kakka menee ja kuinka uskomattomista, joskus jopa hiukan ällöttävistä syistä, kakka on erittäin hyödyllistä. ISBN 9789523548770 Hinta 21,50 KATRI KIRKKOPELTO Molli ja väärä jalka Paha tuuli nipistelee Mollin jaloissa, murjottaa hännänpäässä ja saa olon tuntumaan kiukkuiselta. Mollin tekee mieli vain karjua ja polkea jalkaa. Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Mainio ja hihityttävän hauska kirja antaa lohtua jokaiselle pienelle ja vähän isommallekin uhmaikäiselle. Kirjaa puhaltamalla, kääntelemällä tai paijaamalla tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. Ja miksi eläinten jätökset näyttävät kaikki niin erilaisilta. Tarvitaan pienen lukijan apua, että paha tuuli saadaan karkotettua ja Molli löytää hyvän tuulen. 18 TEEMA TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES Minne kakka menee Niin uskomatonta kuin se onkaan: maapallolla ei olisi elämää ilman kakkaa! Mitä kakalle sitten oikeastaan tapahtuu, kun vedämme vessanpöntön ja pökäle katoaa jätevesiputkistoon
Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Iida Hakala TEKIJÄT 19 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES Minne kakka menee Niin uskomatonta kuin se onkaan: maapallolla ei olisi elämää ilman kakkaa! Mitä kakalle sitten oikeastaan tapahtuu, kun vedämme vessanpöntön ja pökäle katoaa jätevesiputkistoon. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. ”Me kaikki pohdimme ihmisyyden peruskysymyksiä” Espoossa Helinä Rautavaaran museossa esillä oleva Askelia ihmisyyteen -näyttely antaa eväitä uskontoja katsomusdialogiin. Entä tarvitsevatko eläimet omia vessoja. Kirjaa puhaltamalla, kääntelemällä tai paijaamalla tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. Mollin tekee mieli vain karjua ja polkea jalkaa. Ja miksi eläinten jätökset näyttävät kaikki niin erilaisilta. Tuulet ja tunteet tulevat ja menevät. Mainio ja hihityttävän hauska kirja antaa lohtua jokaiselle pienelle ja vähän isommallekin uhmaikäiselle. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään, minne kaikki kakka menee ja kuinka uskomattomista, joskus jopa hiukan ällöttävistä syistä, kakka on erittäin hyödyllistä. Tarvitaan pienen lukijan apua, että paha tuuli saadaan karkotettua ja Molli löytää hyvän tuulen. Molli-sarjan perheen pienimmille suunnatut valloittavat kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. ISBN 9789523548688 Hinta 21,00 Uutuus Fiksut faktat -sarjaan 21,50 € UUTUUS! Tuulet ja tunteet vaihtelee 21,00 € UUTUUS! Yleisömanageri Helka Saarinen:. ISBN 9789523548770 Hinta 21,50 KATRI KIRKKOPELTO Molli ja väärä jalka Paha tuuli nipistelee Mollin jaloissa, murjottaa hännänpäässä ja saa olon tuntumaan kiukkuiselta
20 Me tekijät 20 TEKIJÄT TEKIJÄT Erno Enkenbergin teos Embrace II Helinä Rautavaaran museo sijaitsee Espoon keskuksessa Entressen kauppakeskuksessa. asti.. Askelia ihmisyyteen -näyttely on käynnissä 29.10