1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 4 2018 LapsiArkki -toiminnasta kannustavia kokemuksia Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa LAPSITEOLOGIA nostaa lapsen seurakunnan keskiöön
Jos maailman eläinten elämää seurailee hiukan tarkemmin, niiltä löytyy yllättävänkin tuttuja taitoja ja huvittavia ominaisuuksia. ISBN 978-952-288-907-2 Eläköön kaunis maailma! 24,50 € UUTUUS! UUTUUS! 23,00 €. Ja missä luuraa oranssi katti. Yhdessä ihmettelemällä ja keskustelemalla vastaukset näihinkin kysymyksiin kyllä löytyvät. Valmiiden kysymysten lisäksi katselukirja tulvii värejä, muotoja sekä hauskoja hahmoja äkättäväksi ja tökättäväksi. Tämän kirjan äärellä osoittaminen ei ole epäkohteliasta! Innostuneen vastaanoton saanut Äkkää ja tökkää -sarja jatkuu minikoossa tutuin hauskoin hahmoin ja kysymyksin! KOKO 64 s. Tarkasti havainnoimalla lukija voi bongata kirjan eläimiä suurilta kuva-aukeamilta ja viihtyä kirjan parissa pitkään. Etsi autoileva ankka. Vaikuttava, suurikokoinen kirja esittelee eläinten eri elinympäristöjä sekä yli 100 mainiota eläintä arkipuuhissaan. Eläintietous on kirjassa ujutettu uniikilla tavalla naseviin teksteihin ja puhekupliin. ISBN 978-952-288-959-1 KOKO 10 s. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Missä on Oranssi katti. Entä kuka roikkuu ylösalaisin. WENDY HUNT-MUTI TUULI-MAARIA RAUTA Mitä eläimet tekevät kaiket päivät! STEPHEN PARKER K ALLE NUUT TILA Mini äkkää ja tökkää Kehonrakentaja, etsivä, sukeltaja, opettaja, kampaaja, aivokirurgin apulainen, pitkänmatkanjuoksija..
Vaikuttava, suurikokoinen kirja esittelee eläinten eri elinympäristöjä sekä yli 100 mainiota eläintä arkipuuhissaan. ISBN 978-952-288-959-1 KOKO 10 s. Eläintietous on kirjassa ujutettu uniikilla tavalla naseviin teksteihin ja puhekupliin. Entä kuka roikkuu ylösalaisin. Valmiiden kysymysten lisäksi katselukirja tulvii värejä, muotoja sekä hauskoja hahmoja äkättäväksi ja tökättäväksi. Jos maailman eläinten elämää seurailee hiukan tarkemmin, niiltä löytyy yllättävänkin tuttuja taitoja ja huvittavia ominaisuuksia. 3 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Missä on Oranssi katti. Yhdessä ihmettelemällä ja keskustelemalla vastaukset näihinkin kysymyksiin kyllä löytyvät. Ja missä luuraa oranssi katti. ISBN 978-952-288-907-2 Eläköön kaunis maailma! 24,50 € UUTUUS! UUTUUS! 23,00 € Mä ehdotin aamulla äidille, että mentäis kastelee kukkia. WENDY HUNT-MUTI TUULI-MAARIA RAUTA Mitä eläimet tekevät kaiket päivät! STEPHEN PARKER K ALLE NUUT TILA Mini äkkää ja tökkää Kehonrakentaja, etsivä, sukeltaja, opettaja, kampaaja, aivokirurgin apulainen, pitkänmatkanjuoksija... Se on hirmu kivaa!" Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell. Etsi autoileva ankka. Tämän kirjan äärellä osoittaminen ei ole epäkohteliasta! Innostuneen vastaanoton saanut Äkkää ja tökkää -sarja jatkuu minikoossa tutuin hauskoin hahmoin ja kysymyksin! KOKO 64 s. Tarkasti havainnoimalla lukija voi bongata kirjan eläimiä suurilta kuva-aukeamilta ja viihtyä kirjan parissa pitkään
4 Teema Teema : OSALLISUUS Lapsen silmin Pääkirjoitus Ei ole ihmisen hyvä olla yksinään Teema Lapsiteologia nostaa lapsen seurakunnan keskiöön Kolumni Joulukorttia odottaessa Teema Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa Kirjahylly ja Digileikit Me tekijät Me tekijät LapsiArkki vakiintumassa seurakuntien uudeksi toimintamalliksi Kirkon talolta Vauvamyönteinen VauvaSuomi Me tekijät Kristillinen värikylpy on hyväntuulinen seikkailu 7 kysymystä Lapsiasiahenkilölle Oikeissa töissä Osallisuus kasvaa luottamuksen osoituksesta Kouluttaudu, osallistu Kirkon lastenohjaajat Osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista Tekevälle sattuu Kynttilöitä liekillä ja ilman Ideasta käytännöksi Luovat lapset Tarinallisen leikin imussa Raamattua leikkien Godly Play on valmis – kehittymään! Raamattua leikkien Kuukaudet tapulipöllönä Perhemessu Päkä ja Pulmu kutsuvat mikkelinpäivän perhemessuun Katsomuskasvatus Retkellä pyhään tilaan Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Alkupolku Laula – leiki – liiku Yhdessä kulkien Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 34 LIITE 2 2018 Tarinallisen leikin imussa 3 5 6 11 12 16 18 21 22 26 29 30 31 32 34 36 37 40 43 45 46 48 50 VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 22 Värikylvyn riemua! + 12 Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa
Teemaa lähestytään avaamalla lapsiteologista ajattelua, dialogisuutta ja varhaiskasvattajan roolia lasten tunnetaitojen vahvistajana. Tämä lehti lähestyy osallisuuden teemaa varhaiskasvattajan näkökulmasta kysyen, kuinka tuemme pieniä lapsia niin, että heidän tunneja vuorovaikutustaitonsa vahvistuvat ryhmässä. Eija Kallinen 4 2018 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Sain toimia erilaisissa vapaaehtoistehtävissä sydämeni kyllyydestä. Nämä vapaaehtoiset jakavat kokemuksen siitä, että seurakunta on yhteisö, jossa tulee tulleet kuulluksi ja kohdatuksi. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 79,00 12 kk 82,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 31,00 12 kk 34,00 Irtonumero 12,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Siellä vahvistuivat kotona piiloon jääneet taidot. Itse asiassa vasta aikuisena olen oppinut, että seurakunta on myös yhteisö, jossa osallisuuteen riittää oleminen, kuuluminen. 5 Teema Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään Yhteyteen hakeutuminen, osallisuus ja tarve vaikuttaa ovat ihmisen olemukseen kuuluvia ominaisuuksia. Seurakunnissa lasten ja nuorten kanssa vuorovaikutuksessa ovat perheväen ja kasvatuksen ammattilaisten lisäksi myös laaja joukko vapaaehtoisia. Lapsiteologia kannustaa kysymään, mitä ovat lapsen ja perheiden elämän ajankohtaiset asiat ja ilmiöt, ja kuinka ne voisivat näkyä kasvatuksen tai kirkon arjessa. Lapsiteologian perusajatuksena on tuoda keskiöön heidät, joita ei yleensä kuulla. Erilaisissa vapaaehtoistehtävissä heidän kokemuksensa osallisuudesta vahvistuu entisestään. Itselleni seurakunta oli lapsena toinen koti. Kristillisessä kirkossa osallisuuteen liittyy myös kolmas säie: yhteys itseä suurempaan, näkymättömään, mutta läsnä olevaan eli Jumalaan. Osallisuudessa Jumalaan ihminen on saamapuolella ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat lepäämällä täydellisessä hyväksynnässä. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/18 ja 4/18 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/18 liitteenä 2.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. Vanhan testamentin alkulehdiltä löytyvät sanat: ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään”, tiivistävät perustelun osallisuuden, vuorovaikutusja tunnetaitojen keskeiselle roolille myös kristillisessä kasvatuksessa. Tämä kokemus osallisuudesta kutsuu myös heitä itseään kuulijoiksi ja kohtaajiksi. Heli Inkinen muistuttaa haastattelussaan, että näin toimittaessa keskiössä ei ole pään teologia, vaan pikemminkin eletyn elämän ja kehon teologia
6 Teema nostaa lapsen seurakunnan keskiöön TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock ja Tapani Romppainen TEEMA LAPSITEOLOGIA
Dialogipedagogiikkaa ei ole toiminnallinen menetelmä, vaan asenne ja ajattelutapa. Dialogipedagogiikka haastaa kasvattajia miettimään, miten auktoriteetti, valta ja vastuu rakentuvat omassa työssä. – Toivo on dialogisen pedagogian ydin, Mannert kiteyttää. Siinä on kuitenkin myös paljon ajankohtaista liittyen kasvattajan dialogiseen asenteeseen ja sen ylläpitämiseen. – Sorrettujen pedagogiikka on oman aikansa teos. 7 Teema nostaa lapsen seurakunnan keskiöön Keskustelu lapsen osallisuudesta seurakunnassa on tervehdyttänyt kirkkoa. Työväestön lapset olivat isoissa ongelmissa, sillä koulu ei puhunut lasten kieltä. Ryhmässä voi olla lähtökohdiltaan hyvin erilaisia lapsia, joilla on erilaiset tarpeet ja kysymykset. Kasvattajan tulee auttaa ymmärtämään, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Sen toteuttamiseen käytännössä tarvitaan dialogista asennetta ja rohkeutta, Minna Mannert toteaa. Silti on hyvä pysähtyä miettimään, mitä lapsiteologia itselle merkitsee. Nykyään ei ehkä puhuta niinkään luokkaeroista, vaan pikemminkin erilaisista ”kuplista”. Eri ihmisryhmien välissä oli iso juopa. Lapsiteologian ajatukset perustuvat paitsi evankeliumin sanomaan, myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Osaamiseen, osallisuusajatteluun ja yhteisöllisyyden rakentamiseen perehtynyt kouluttaja Minna Mannert tarkastelee lapsen osallisuutta seurakunnassa itselle tärkeästä viitekehyksestä, Paolo Freiren Sorrettujen pedagogiikasta. – Kasvattajan tulisi osata esittää kysymyksiä, onko myytti totta, tai mistä ajatus esimerkiksi omasta huonommuudesta on tullut. Lapsiteologia herättää yleisestikin myönteisen mielikuvan kirkosta yhteisönä, jossa pientä kuunnellaan. Se kannustaa myös kyselemään, mitä ovat lapsen ja perheiden elämän ajankohtaiset asiat ja ilmiöt, ja kuinka ne voisivat näkyä kasvatuksen arjessa. Aikamme unohdetut Paolo Freire eli suuren laman jälkimainingeissa. – Dialoginen kasvattaja rapsuttaa esiin sen, mikä on toiselle tärkeää. Lapsen motivaatio oppimiseen löytyy, kun kasvattaja on aidosti kiinnostunut siitä, mitä lapsi ja tämän perhe harrastaa tai arvostaa. Lapsen ei tarvitse kantaa yksin vastuuta omasta elämästään ja todellisuudestaan, Mannert muistuttaa. – Se, jota ei normaalisti kuulla, tuodaan keskiöön. Mannert kannustaa kohtamaan ryhmästä esiin nousevat vaikeatkin asiat ja katsomaan niitä realistisesti sekä etsimään välineitä niiden ratkaisemiseksi. Asiantuntijoina yliopisto-opettaja Heli Inkinen (vas.) ja sidosryhmäpäällikkö Minna Mannert TEEMA. Autetaan lasta itse oppimaan, ei ole kovin uusi ajatus, mutta miten se toteutuu seurakunnissa ja lapsen hengellisen kasvun tukemisessa. – Lasten maailmassa suuri osa vastuusta on kuitenkin aikuisella. Oppiminen tulisikin rakentaa lapsiryhmää kiinnostavien ja tunteita herättävien asioiden ympärille. Dialogipedagogiikka kasvattaa kriittiseen ja aktiiviseen itsevarmuuteen. Huomioidaanko perheiden arjen erilaisuus lapsiryhmissä. – Kasvattajien tulisi olla jatkuvasti tietoisia siitä, onko ryhmässä mukana meidän aikamme syrjittyjä ja unohdettuja. Myyttien purkaminen Erilaisten ryhmien keskuudessa saattaa olla uskomuksia ja stereotypioita, joiden purkaminen on dialogisen prosessin tehtävä. Kasvatus hyvään synnyttää myötätuntoa ja empatiaa toisia kohtaan. Asiat eivät vain tapahdu, vaan jokainen voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä. – Kasvattaja joutuu tänä päivänä kohtaamaan rohkeasti erilaiset ”kuplat” ja vaalimaan keskusteluyhteyttä hyvin monenlaisten ihmisten kanssa. – Lapsen asettaminen keskiöön on seurakunnille varsin tuttua. Kun lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, hän pystyy näkemään ja kuulemaan myös muita. Lapset haastavat koko seurakunnan pohtimaan, kenen kirkko oikein on
Kestämmekö aikuisina, että lopputulosta ei voi aina tietää etukäteen. Laulun jälkeen he menevät omaan pyhäkouluun ja palaavat takaisin yhteiseen ehtoollishetkeen. Samalla, kun lapsella on oikeus turvaan ja valvontaan, on hänellä myös oikeus tulla kuulluksi. Tähän kaikkeen liittyy liikkuvan ja ihmettelevän lapsen kokemus uskosta, uskonnoista ja kirkosta. Pienikin lapsi kykenee ilmaisemaan mielipiteitä elinympäristöön ja päiväohjelmaan liittyvissä asioissa. Lapsilta voi tulla pyyntöjä tai kysymyksiä, joihin ei heti osaa vastata. Monet kasvattajat ovat omien kouluaikojensa tai muiden tapojensa vankeja. Pienikin lapsi kykenee ilmaisemaan mielipiteitä elinympäristöön ja päiväohjelmaan liittyvissä asioissa. – Olen lopen kyllästynyt dogmaattisja systemaattispainotteiseen teologiaan. Lähde: Wikipedia Lapsiteologia haastaa rutiinit Historiallisesti on aika uusi asia, että lapsi saa olla oman elämänsä subjekti. Vastapaino, 2005. Teoria dialogisesta pedagogiikasta, jossa opitaan samanaikaisesti lukemista ja kirjoittamista sekä yhteiskunnallista tiedostamista. • Sorrettujen pedagogiikka. Painava pää kuihduttaa kehon Teologian tohtori Heli Inkinen kokee lapsiteologian seurakunnan keskeiseksi tehtäväksi. Toimittanut Tuukka Tomperi. – Haluammeko vain vastauksia kyllä tai ei, vai teemmekö avokysymyksiä, jotka synnyttävät parhaiten oivalluksia. Auktoriteetista rinnalle kulkijaksi Kasvattajan tulisi tarkastella omaa suhtautumistaan valtaan ja auktoriteettiin kriittisesti. Lapsiteologia haastaa perustelemaan rutiinit. • Laajaa koulutusja yhteiskuntapoliittista vaikutusta ympäri maailman. Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa keskiössä ei ole pään teologia, vaan pikemminkin eletyn elämän ja kehon teologia. El Salvadorissa elämän teologian syntyyn 80-luvulla. Asioita ei tulisi tehdä siksi, että niin on aina tehty. Dialoginen oppiminen perustuu oppijoiden keskinäiseen luottamukseen ja oppijoiden kokemusten tietoiseen pohdintaan. Elämäntilanteista ja -kysymyksistä nouseva teologia tulee keskelle ihmisen arkea. – Valmiiden vastausten sijaan lasta tulisi rohkaista ilmiöiden tutkimiseen ja omaehtoiseen opiskeluun. Kiperiin kysymyksiin voi etsiä yhdessä vastauksia. Lapsen tulisi itse saada valita, mikä hänelle on mieluisin tapa toimia. Lapsilta kysytään kysymyksiä, joihin annetaan oikeita vastauksia. – Oppimisprosessi voi edetä ennakoimattomia latuja. Uskallammeko tarttua ryhmästä nouseviin asioihin, vaikka aikataulu tulee vastaan. (Pedagogia do oprimido, 1970.) Suomentanut Joel Kuortti. TEEMA Ydinkysymys on, kuka suunnittelee toiminnan sisällöt: lapsi vai aikuinen. Aikuisen tehtävä on olla resurssihenkilö ja rinnalla kulkeva asiantuntija. Inkinen on vieraillut useasti Turun arkkihiippakunnan sisarkirkossa, El Salvadorin luterilaisessa kirkossa, jossa lapset saavat olla näkyvästi läsnä. Ydinkysymys on, kuka suunnittelee toiminnan sisällöt: lapsi vai aikuinen. • Teos Sorrettujen pedagogiikka. Saako lapsi olla osallinen, vai onko hän vain opetuksen kohde. – Hiljaa kuunteleminen ei ole välttämättä paras tapa oppia. Jumalanpalveluksessa kaikki lapset tulevat eteen laulamaan ja tulevat siten nähdyiksi. Entä miten lapselta tulee kysyttyä asioita. Lapsen osallisuus oppimisprosessissa voi olla joskus kasvattajalle työlästä. Missä tilanteessa käskeminen, puitteiden luominen ja aikataulujen laatiminen palvelee aikuisen omaa kontrollinhalua, ja missä tilanteessa ne ovat lapsen turvallisuuden kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia. 8 Teema PAULO FREIRE (1921–1997) • Brasilialinen kasvatusfilosofi • 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia kasvatusteoreetikkoja
Women's Road to Leadership and Ministry in the Lutheran Church of El Salvador 19522009.. Changemaker-verkoston perustaja. JET, uskonnonopettaja ja pappi. Yliopisto-opettaja Åbo Akademin ekonomian laitoksella Organisaatio ja johtaminen -yksikössä. Kansalaisyhteiskunnan, etiikan ja fasilitoinnin ammattilainen. Post Doc -tutkija, työnohjaaja sekä kouluttaja. 1994–2015 Turun arkkihiippakunnan kasvatuksen hiippakuntasihteeri. Yli 10 vuoden työkokemus opetustyöstä, aikuiskoulutuksesta, verkostoista ja toiminnasta ihmisoikeuksien ja luonnon puolesta. KUKA HELI INKINEN Teologian tohtori & rovasti. 9 Teema KUKA MINNA MANNERT Sidosryhmäpäällikkö, Suomen Pipliaseura. Väitöskirja: El Salvadorin luterilaisen kirkon naisten tie pappisvirkaan. Toimiva Vuorovaikutus -ohjaaja. Fe y Esperanza. Toiminimi Coaching by Heli. Jazz-laulaja ja kaupunkiviljelijä vapaa-ajalla
Paikalliset traditiot ja kulttuurilliset erot vaikuttavat, miten lapsilähtöisyyttä toteutetaan. Pitäisikö seurakunnissa keskittyä enemmän yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Niissä on lapsille paljon ihmeteltävää ja kysyttävää. – Messut voisivat olla nykyistä enemmän koko yhteisön tapahtumia, joissa on tilaa kaikille. – Lapsia ei tulisi eristää kirkollisista toimituksista. Lapsen hengellinen tukeminen Vanhempien, isovanhempien ja kummien tehtävä on mahdollistaa lapsen oikeus uskontoon ja ihmettelyyn. – Elämän teologia on heidän luterilainen sovelluksensa vapautuksen teologiasta. – Olemme Suomen kirkossa vielä hyvin sisäänpäin kääntyneitä ja Länsi-Euroopan teologiaan jumittuneita. Lapsen oikeuksia ja mahdollisuuksia ei välttämättä huomioida tasavertaisesti kaikissa Suomen seurakunnissa. – Lapsen oikeus uskontoon on tärkeä osa lapsen oikeuksia. Inkinen on ollut muun muassa toteuttamassa Totuus vapauttaa -kampanjaa, jonka yksi tavoite on ollut tuoda kirkon sisällä tapahtuvaa väkivaltaa ja seksuaalista häirintää näkyväksi. Levottomuuksien ja rikollisuuden keskellä kirkko tarjoaa lapsille viikoittain oman kirkkohetken, jossa lapset saavat hengellisen annin lisäksi kokea olevansa turvassa ja saavat jotain syötävää. Inkisen mukaan meidän kannattaisi ottaa oppia sieltä, missä kristinusko kukoistaa. – Lasten kannustaminen ehtoolliselle toteutuu Suomessa edelleen hyvin eriarvoisesti. – El Salvadorissa lapsi on seurakunnan keskiössä. Kirkko lähti maan sisällissodan jaloissa vahvasti diakonisella otteella mukaan vähäosaisten ja sorrettujen arkeen, ja alkoi tukea muun muassa pakolaisia ja siirtolaisia. Asiaa voi katsoa toisestakin näkökulmasta. 10 Teema TEEMA ovat olleet vahvasti vaikuttamassa perusyhteisöliike ja vapautuksen teologia. Saavatko lapset olla lapsia ja osallisia ainoastaan omissa ryhmissään. Jos Inkinen voisi tuoda El Salvadorista jotain Suomen seurakuntiin, se olisi juuri lapsen nähdyksi tuleminen. Aiemmin Turun hiippakunnan kasvatussihteerinäkin toiminut Inkinen katsoo lapsen osallisuutta seurakunnassa nykyään omien lastenlastensa välityksellä. Ihmettely yhdessä lapsen kanssa ovat olleet hienoja kokemuksia, Inkinen vakuuttaa.. Muskarit, perhekerhot, vauvakerhot ja erilaiset kirkkohetket ovat tärkeitä osallistumisen ja osallisuuden hetkiä, joista ei Inkisen mielestä tulisi luopua. Jos jatkamme painavan pään teologialla, kirkkomme tulee näivettymään. Kirkolliset toimituksetkin ovat tulleet omille lapsenlapsille tutuiksi. Aikuisina emme voi aina tietää, mikä lapsiin vaikuttaa ja jää heille mieleen. Nähdyksi tuleminen El Salvadorin maaseudulla seurakunnissa on enemmän lapsia kuin aikuisia. Saavatko lapset olla lapsia ja osallisia ainoastaan omissa ryhmissään. – Sorretut ja vähemmistöt tulee tehdä seurakunnissakin näkyviksi. Jos paikallinen traditio on, ettei lasten toivota osallistuvan ehtoolliselle ennen rippikoulua, asennetta on yhden lastenohjaajan vaikea muuttaa. Kirkossa on puhuttu näistä asioista yllättävän vähän. – Lapset eivät ole siitä suinkaan osattomia. Yhteiset hetket hengellisten asioiden äärellä ovat olleet uteliaisuutta, ihmettelyä ja osallistumista. Pitäisikö seurakunnissa keskittyä enemmän yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kristillinen usko kasvaa vahvasti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa
Tytöistä tämä luku oli 8 prosenttia. Itsetunto on se ominaisuus, joka ei sellaisenaan periydy geneettisesti. Luottamusta toisiin ihmisiin ei ole helppo rakentaa ja epäilys ihmisten luotettavuudesta on pinnalla. Kenelle Sinä lähetät joulukortin tulevana jouluna. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa teimme vuonna 2016 Lapsibarometrin, johon haastattelimme 6-vuotiaita lapsia. Vastaukset ovat olleet kirkkaita niiden tavallisuudessa, arkisuudessa. Esimerkiksi lapsen oikeusturvan toteutumisen keskeinen tekijä on, että lapsi kokee itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Kun koulussa lapsi kiusaa ja sortaa muita, huomaamme helposti lapsen omaa huonommuuden tunnetta. 11 Teema kun tarkastellaan nuoria, jotka eivät perusopetuksen jälkeen löydä omaa paikkaansa yhteiskunnasta. Hänen kohdallaan nähdyksi ja huomatuksi tuleminen olisi ollut joulukortti. Näe minut ihmisenä, älä sijaishuollon palveluita käyttävänä kuntalaisena, asiakkaana. Itsetunto on vakava asia. Itsetunto rakentuu vuorovaikutuksessa ja ympäristössä. Joulukorttia odottaessa TUOMAS KURTTILA Kirjoittaja toimii Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen puheenjohtajana Tapaan lastensuojelussa lapsia, joilla on selkeästi havaittavaa huonommuuden tunnetta. Lapsi, jota esimerkiksi kiusataan koulussa, ei välttämättä koe tilannetta kiusaamisena ja hänen oikeuksiensa loukkaamisena. Joskus on myös niin, että kehu ei tartu, kun omat rakennuspuut eivät luota ympäristön myönteisiin signaaleihin. Meidän pitäisi muistaa, että lapsi, jonka itsetunto on heikko, ei esimerkiksi kestä pettymyksiä ja lapsen on vaikeampi solmia kestäviä ihmissuhteita. Yksi nuori nainen totesi, että olisi monena vuonna toivonut joulukorttia. Yhteiskunnan on syytä olla erittäin huolestunut, mikäli lapsi ei tunnista huonoa kohteluaan. Lapsi ja nuori, jolla on heikko itsetunto, saattaa sivuuttaa tai heikentää ympäristön myönteisiä palautteita ja korostaa tai vahvistaa huonoja. Kiinnostavaa on, että suurin piirtein vastaavat luvut saadaan, KOLUMNI KUKA Lapsen oikeusturvan toteutumisen keskeinen tekijä on, että lapsi kokee itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Sitä ei koskaan tullut. Taustalla tälle kysymykselle on tieto, että tapaamiset ovat vähäiset, yhteydenotot vieläkin harvemmat. Olenko niin kelvoton ja huono, että rakkautta ei minulle osoiteta, ei kiintymystä niin kuin näihin toisiin. KUVA Valokuvaamo Lahtinen. Tärkeää oli saada tietää, että 6-vuotiaista pojista 18 prosenttia totesi, ettei heitä kehuta koskaan. Pientä muistamista hetkessä, jolloin yhteiskunnassa moni viestii suuresta juhlasta ja perheiden yhteisestä ajasta. Ajattelen, että minäkäsitys on ymmärrystä omasta tärkeydestä (olen arvokas), kun taas minäpystyvyys on kykyä ja mahdollisuutta tuoda esille, kun tätä arvoa rikotaan yhteisön tai toisen yksilön suunnalta. Vierailuillani lastensuojeluun olen kysynyt etenkin lastensuojelun jälkihuollossa olevilta täysi-ikäistyneiltä nuorilta, mitä he olisivat jälkikäteen ajatellen toivoneet esimerkiksi omalta vastuusosiaalityöntekijältä. Varhaiskasvatuksen tulisi löytää polku näiden arvottomuutta kokevien lasten elämään. Vahvan ei tarvitse alistaa ja sortaa. Ne ovat tiivistäneet oleellisen – kohtaa minut tavallisena ihmisenä, älä vain erityisyyksieni ja vajavaisuuteni tarpeiden kautta. Valitsimme teemaksi luottamuksen. Lapsi on epävarma itsensä ja toisten ihmisten suhteen. Oleellinen rakennuspuu, jonka en tunnista vielä olevan esillä lapsen osallisuudesta puhuttaessa, on lapsen minäkäsitys ja minäpystyvyys. Ei tämä nuori ollut vaatimassa asioita, jotka edellyttäisivät monialaisen työryhmän intensiivistä arviointiprosessia. Lapsen hyvä itsetunto vaatii kehittyäkseen lapsen ympäristöstä myönteistä, kannustavaa ja rakentavaa palautetta
Olisi silti myös tärkeää, että opettajat tiedostavat oman ohjauksensa merkityksen lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä. – Tila on ihanteellinen tutkimuksen tekoon. 12 Teema Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa Pieni lapsi huomaa toisella lapsella lelun, jonka ehdottomasti haluaa itselleen. Opettaja ei niinkään tarttunut tilaisuuteen puhua esimerkiksi tilanteen herättämistä tunteista tai käsittelemään niitä, Kurki kertoo. Taidot kuitenkin kehittyvät aikuisten opastuksella. TEEMA TEKSTI Kaisa Anttila KUVAT Sanna Krook – Konfliktit ratkaistaan tietysti jo ihan arjen sujuvuuden ja työrauhan takia. Arjen haasteet ovat lapsille mahdollisuuksia oppia, harjoitella ja saada tukea tunteiden säätelyyn ja niiden ymmärtämiseen. Kamerat ja mikrofonit ovat huomaamattomia, eivätkä siten häiritse lapsia eikä aikuisiakaan. Halusin pureutua tarkemmin näihin vuorovaikutuksen prosesseihin ja siihen, mitä niissä tapahtuu niin opettajan kuin lapsenkin näkökulmasta. Kurki jatkaa tutkimuksen tekoa saman teeman parissa Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyk. – Jo ennestään tiedetään, että erityisesti positiivinen ja lapsen viesteille herkkä kasvatusvuorovaikutus edistää lapsen kykyä säädellä omia tunteitaan ja toimintaansa. Konfliktin ratkaisu on oppimistilanne Tutkimus toi uutta näkökulmaa 2–5-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyyn ja aikuisen tuen merkitykseen. Tutkimus osoittaa tuen tärkeyden Kurki on tehnyt väitöskirjansa liittyen pienten lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn erityisesti emotionaalisesti haastavissa tilanteissa. – Pienen lapsen keinot säädellä tunteitaan ovat vielä alkeellisia. Varmasti tuttuja, arkisia tilanteita jokaisessa varhaiskasvatuksen ryhmässä. Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että opettajien tuella on iso merkitys siihen, miten lapset säätelevät tunteitaan ja käyttäytymistään. Pian kumpikin huutaa, ehkä yksi läpsäisee toista tai lelut lentävät. – Toisaalta, merkittävää tuloksissa oli se, että useimmiten haastavissa tilanteissa opettaja keskittyi pääasiassa ratkaisemaan tilanteen. Hän havainnoi lapsiryhmiä ja opettajien toimintaa arjen haasteissa. Loukkaantumista, ilkeitä sanoja ja murjottamista on ilma sakeanaan. Hän menee repimään lelua toisen lapsen kädestä. Arkisuudestaan huolimatta ne ovat myös tärkeitä oppimishetkiä, muistuttaa tutkijatohtori Kristiina Kurki Oulun yliopistosta. Toki kaikille osapuolille kerrotaan kun joku on havainnointihuoneessa tai kun tilan tapahtumia nauhoitetaan. Opettajien avulla lapset saivat parhaimmillaan mahdollisuuden oppia ja harjoitella erilaisia tapoja käsitellä haasteellisia tilanteita ja säädellä omaa toimintaansa ja tunteitaan. Kurki pääsi hyödyntämään väitöstutkimuksessaan Oulun yliopiston ja kaupungin yhteistyönä toteuttamaa varhaiskasvatustilaa. Tilassa on valmiiksi asennettuja mikrofoneja ja kameroita. Silti sekä lasten että aikuisten toiminta on luontevampaa kuin silloin, jos tutkija tulee samaan huoneeseen videokameran ja kolmijalan kanssa, Kurki kehuu. Yliopistolle on rakennettu tutkimusta varten tilat, joissa pidetään kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen kerhoja. Lisäksi on havainnointihuone, josta voi tarkkailla lapsiryhmän toimintaa yksisuuntaisen peilin kautta. He turvautuvat yksinkertaisiin, fyysisiin ja verbaalisiin tapoihin yrittäessään ratkaista haasteellisia tilanteita. Hieman isommat lapset ovat eri mieltä siitä, kuka saa minkäkin roolin tässä leikissä ja ketkä kaikki otetaan mukaan
13 Teema Minut yllätti se, miten paljon arjessa on tilanteita, joissa emootioiden säätelyä voi harjoitella. Ne ovat kuitenkin usein lyhyitä, ohimeneviä hetkiä.
Kun varhaiskasvattaja kohtaa haasteellisen tilanteen, Kurki toivoo, että tilanteen käsittelyssä nähtäisiin kaksi puolta. Aikuisilla tunteiden säätelyn taito on niin pitkällä, että he voivat käsitellä tunteensa myös sisäisesti. Näin he muodostavat lapselle kokonaiskuvaa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä lapsi ja muut tilanteessa olijat kokevat ja tuntevat. – Lapset itse hakevat tukea ja ohjausta tunteidensa säätelyyn. Kurki kutsuu omankin tutkimuksensa tulosten soveltamista lähinnä hienosäädöksi. Ne ovat kuitenkin usein lyhyitä, ohimeneviä hetkiä, ja yllättävän vaikeita huomioida tutkijankin näkökulmasta, jos niihin ei osaa kiinnittää huomiota. Kurki mainitsee, että arjen tilanteet ovat tarpeellisia vaikka tunnesäätelyn ja vaikeiden tilanteiden ratkaisemisen taitoja harjoiteltaisiin myös muilla keinoin. – Meidän varhaiskasvattajamme ovat rautaisia ammattilaisia. – Minut yllätti se, miten paljon arjessa on tilanteita, joissa emootioiden säätelyä voi harjoitella. Toisaalta kyse on myös oppimistilanteesta. Se vaatii kuitenkin kypsymistä ja opettelua. 14 Teema sikössä EmReg-tutkimusprojektissa, jossa keskitytään peruskoulun oppilaiden tunteiden säätelyyn. – Toivoisin, että varhaiskasvattajat olisivat entistä enemmän tietoisia siitä, minkälaisia vaikutuksia heidän toiminnallaan on. Tunteet ovat meillä aina läsnä, niin lapsilla kuin aikuisillakin. – Tutkimme erityisesti oppilaiden tunteita ja niiden säätelyä oppimisprosessin aikana ja sen vaikutusta yhdessä oppimiseen ja ryhmätoimintaan. Pienten lasten tunteet ovat voimakkaita ja suodattamattomia. He ehdottavat ratkaisua ja tukevat lasta toimimaan tilanteeseen sopivalla tavalla, kuten vaikkapa auttamaan toista lasta korjaamaan kaatuneen legorakennelman. Tilaisuuksia harjoitteluun syntyy jatkuvasti. Lapsi pikkuhiljaa sisäistää ulkoisesta avusta saamansa keinot, kunnes hän pystyy käsittelemään tunteitaan myös sisäisesti. – Toisaalta, opettajat myös tuottavat ratkaisumalleja näihin tilanteisiin. Pelkkä vierestä katsominen ja ratkaisun löytymisen vaatiminen ei yksinään riitä. Siinä tunteiden säätely on vahvasti aikuisen varassa. Ahkeran harjoittelun myötä lapsi oppii säätämään tunteidensa vahvuutta ja ilmaisun muotoa. – Jos ajatellaan arjen haasteellisia tilanteita, esimerkiksi kaverisuhteiden konflikteja, opettajat usein tukevat lapsen ymmärrystä tapahtuneesta vaikkapa kyselemällä ja selittämällä tilannetta. Lapsia voi vaatia sopimaan, mutta se itsessään ei edistä riidan ratkeamista. – Tuen pyyntöön reagoiminen on se, millä aikuinen voi auttaa lasta kehittymään. Ihan aina ei ongelma ratkea helposti aikuisen avustuksellakaan. Aivan pieni vauva hakeutuu vanhemman syliin ja saa sillä tavalla hallittua tunteitaan. Lapsi hakee tukea Tunteiden käsitteleminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan, kuten motivaatioon. Ei ihme että ne saattavat mennä helposti ohi opettajaltakin arjen pyörityksessä. Pelkkä käsky sopia ei riitä Kurki huomasi, että opettajilla oli monia erilaisia tapoja tukea lapsia haastavissa tilanteissa. Pian lapset riitelivät jälleen, entistä pahemmin. Hän arvelee, että perustaitoihin liittyvien tietojen lisääminen voisi kuitenkin kehittää ammattitaitoa vieläkin pidemmälle. Heillä on laaja työkalupakki käytettävissään erilaisten tilanteiden varalle. – Tutkimusmateriaalissa näkyi tilanne, jossa opettaja kävi auttamassa lapsia riidan sopimisen alkuun, mutta poistui sitten itse tilanteesta. – Toki leikit, leikkimieliset harjoitukset ja tarinat auttavat lasta kehittämään esimerkiksi empatiakykyä TEEMA Yhteen hiileen puhaltamista voidaan edistää yhteisillä tehtävillä, joissa kullakin on jokin oma rooli, jolla auttaa ryhmää oppimaan ja onnistumaan.. Ensinnäkin on tietysti tärkeää, että tilanne ratkeaa. Tilanne raukesi vasta kun aikuiset antoivat tukensa konfliktin ratkaisemiseen loppuun asti. Oppiminen tapahtuu arjen pienissä hetkissä Kurki kehuu Suomen varhaiskasvattajia. – Ne ovat mahdollisuuksia auttaa lasta oppimaan äärimmäisen tärkeitä taitoja. Kurki korostaa, että aikuisen pitää olla tilanteesta perillä ja katsoa se loppuun asti. Pienten lasten kohdalla opettajat voivat ihan fyysisesti ohjata lapsen tarkkaavaisuutta ja toimintaa erilaisissa tilanteissa. – Jos aikuinen ei antanut välineitä riidan ratkaisuun, vaan vain kehotti lapsia sopimaan riitansa keskenään, se eskaloitui nopeasti. Hän kertoo, että tutkimuksen myötä arvostus heidän ammattitaitoaan kohtaan on jopa entisestäänkin vahvistunut. Lapsi ilmaiseekin tunteensa ulkoisesti ja aktiivisesti hakee tukea ja ohjausta aikuisilta
Se laittaa liikkeelle motivaation. 15 Teema ja kykyä ymmärtää muiden näkökulmia. On kuitenkin hyvä muistaa, että lasten kyvyssä selvitä haastavista tilanteista on eroa. Aikuisuuteen asti mentäessä näillä taidoilla on iso merkitys myös yleiseen hyvinvointiin. Lapsi kokee, että hän pystyy, on hallinnassa. Erityisesti pienille lapsille isot ryhmät ovat merkittävä stressitekijä, joka haittaa heidän oppimistaan. Positiivisen vuorovaikutuksen kehittämillä taidoilla on suuri merkitys myös elämän myöhemmissä vaiheissa. Mutta lapsen on vielä vaikea siirtää taitoja teoriasta käytäntöön tai kontekstista toiseen. Opettajan tarjoamaan monipuoliseen ja taitotasoon sovitettuun tukeen sekä oppimiselle soveltuvaan ympäristöön tulisi erityisellä tavalla panostaa, jotta lapset saisivat parhaat mahdollisuudet kehittää näitä tärkeitä taitoja. – Toisin sanoen kyky ymmärtää ja säädellä tunteita eri tilanteissa, kyky pitää yllä motivaatiota, kyky arvioida, suunnata ja säädellä sekä omaa että myös muiden toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, on iso osa ihmisen jokapäiväsen elämän työkalupakkia. On tärkeää, että lapsella on hallinnan tunnetta. Siksi on hyvä pitää silmät ja korvat auki joka tilanteessa. Lapset ovat jo lähtökohdiltaan erilaisia sosio-emotionaalisilta taidoiltaan ja kokemuksiltaan. Liian meluisa ja kaoottinen ympäristö voi myös kuormittaa lasta niin, että itsesäätelyprosessit eivät pääse edes aktivoitumaan. Lapsi haluaa kokea siinä missä aikuinenkin, että hän saa vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Taitoja voi opetella myös suunnitellusti. – Tilanteita, joissa voi antaa lapsen päättää, on koko ajan ihan tavallisessa arjen toiminnassa. – Näillä taidoilla on iso merkitys esimerkiksi lapsen oppimisen taitoihin, koulumenestykseen tai kykyihin solmia kaverisuhteita. Oliko kotona aamulla riitaa. Eri lasten kognitiiviset kyvyt ovat erilaisia, ja myös tilannesidonnaisia. – Erityisesti positiivinen ja lapsen viesteille herkkä kasvatusja opetusvuorovaikutus edistää lapsen kykyä ja motivaatiota säädellä omia tunteitaan, toimintaansa ja oppimistaan. Siksi on tärkeää, että vuorovaikutus pyritään kääntämään nopeasti positiiviseen. Kurki huomauttaa, että opettajan pitää olla kuulolla, mihin lapsi kykenee. Tällainen motivoi lasta valtavasti toimimaan positiivisesti myös muiden kanssa. Tämä taas vaatii aikuisilta lapsen tuntemusta sekä yleisesti että tietoa esimerkiksi lasta kullakin hetkellä kuormittavista asioista. – Luulen että se, missä kaikessa lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta, on paljolti yksilöja tilannekohtaista. – On erittäin tärkeää pysähtyä lapsen kohdalle, kuunnella lasta, antaa paljon positiivista ja lämmintä huomiota ja näin kasvattaa lapsen uskoa itseensä ”hyvänä tyyppinä”. Kun hallitsee vuorovaikutukseen liittyvät mekanismit ja pystyy säätelemään toimintaansa, saa paremmin hedelmällistä vastakaikua muilta.. Vuorovaikutuksen laadulla on suuri merkitys myös siihen, että lapsi toimii ryhmässä odotetulla tavalla. Pahimmillaan suuressa ryhmässä, joissa aikuiset eivät ehdi olla lasten kohtaamissa haasteissa apuna, lapsi oppii huonoja keinoja tilanteiden ratkaisemiseen. Aikuistenkaan ryhmissä vuorovaikutus ei ole aina mutkatonta, mutta lapsiryhmässä haasteet ovat erityisen suuria. Positiivinen vuorovaikutus kantaa koko elämän Kurki korostaa moneen otteeseen positiivisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kehitykselle ja kyvylle toimia yhdessä muiden kanssa. – Tutkimukseni pohjalta voisi hyvin lähettää viestiä myös päättäjien suuntaan. – Tällaiset harjoitteet voiva palvella myös säätelytaitojen oppimisessa. – Voisin kuvitella leikin olevan yhdessä oppimisen avainsana. Tuen avulla tietenkin, Kurki huomauttaa. Tarvitaan myös aikaa seurailla näitä lapsiryhmän sosiaalisia tilanteita. Siksi ne arjen pienet, aidosti haasteelliset hetket ovat oivallisia ja tarpeellisia tilanteita sekä tukea lapsen kykyä toimia muiden lasten kanssa, että mahdollistaa sen, että leikki käynnistyy ja etenee mukavasti, tai joku oppimistavoite voidaan saavuttaa. Yhteen hiileen puhaltamista voidaan edistää yhteisillä tehtävillä, joissa kullakin on jokin oma rooli, jolla auttaa ryhmää oppimaan ja onnistumaan. Lapsikin haluaa vaikuttaa Kun hallitsee vuorovaikutukseen liittyvät mekanismit ja pystyy säätelemään toimintaansa, saa paremmin hedelmällistä vastakaikua muilta. – Luonnollisestikin lapsiryhmät tarvitsevat kuitenkin näissä apua erityisen paljon, koska kaikkien valmiudet säätelytaidoissa ovat vielä kehittymässä, Kurki muistuttaa. Ryhmäkokojen pitäminen kohtuullisina on Kurjen mielestä tärkeä asia. Tai onko ympäristö liian kaoottinen juuri nyt. – Toisaalta negatiivisella vuorovaikutuksella voi olla päinvastainen vaikutus, eli motivaatio laskee. – Ylisuuret ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa tai luokassa rajoittavat opettajan mahdollisuuksia tukea lasta haasteissa. Ryhmäkoko voi olla ratkaiseva Kurki korostaa lapsen yksilöllistä huomioimista, mutta samalla tiedostaa, että se vaatii paljon aikaa ja rauhaa lapsikohtaisen työn tekemiselle. – Lasta ei pidä jättää yksin päätöksenteonkaan kanssa. Leikit erityisesti auttavat ottamaan erilaisia rooleja
Tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä noin 28 peliä eri aiheista. Suurin osa aiheista liittyy elämän askareisiin ja tutustumisesta ammatteihin. Markkinoilla on aika vähän pienille lapsille sopivia hyötypelejä, niinpä Sago Mini -pelien suurin etu on niiden soveltuvuus jopa 2-vuotiaille lapsille. Esim. Suurin tutkimisen riemu tulee peleihin rakennetuista interaktioista. LINKKI TEKSTI Vlada Laukkonen. Ikä: 2–5-vuotiaille Hinta: alkaen 2,99€ Käyttöjärjestelmä: iOS, Android, Windows Käytettävyys: Raahaa ja pudota -interaktio, elementtien yhdistäminen, yllätyksellisyys, tutkiminen WiFi: Toimii offline-versiona – sopii vaikkapa automatkoille tarkoitettu kaikenikäisille! Keskeinen ajatus kirjan työskentelyissä on lapsen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen, kasvu ja oppiminen. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki tarjoaa konkreettisia ja käytännönläheisiä ideoita lasten parissa toimimiseen, hyvän vuorovaikutuksen ja positiivisen ryhmähengen vahvistamiseen. DIGILEIKIT sagomini.com/en/apps keasti. Kaikissa peleissä lapsi pääsee harjoittamaan luovaa ongelmanratkaisukykyä, tarinan kerrontaa, empatiaa ja jopa projektiperustaista oppimista. Peleissä lapsi pääsee tutkimaan ja oppimaan leikin kautta. Oppimisessa kiinnitetään erityisesti huomiota oppimismotivaation merkitykseen, jota muun muassa myönteinen palaute ja tyytyväisyyden kokeminen vahvistavat. 16 Teema KIRJAHYLLY Positiivisessa pedagogiikassa on yksinkertaistettuna kyse positiivisen psykologian soveltamisesta opetukseen ja kasvatukseen. Sago Mini on tuoteperhe, joka koostuu eri aiheisista pienille suunnatuista peleistä ja leluista. Joka tapauksessa pelit ovat hauskaa tutkittavaa lapsille ja vanhemmille. Sitä on aika vaikea saada selville. Näistä yhdistelmistä syntyy yllättäviä ja hupaisia tilanteita. Positiivisen pedagogiikan vahvistaminen tukee myös uuden vasun mukaisesti lapsen osallisuutta ja toimijuutta. maatila-pelissä lapsi pääsee siirtelemään ja yhdistelemään suurimman osan pelin hahmoista ja esineistä. Niiden yhdistävä tekijä ovat söpöt grafiikat ja innostaminen tutkimiseen. Kyse ei ole mistään ”höttötoiminnasta” tai yltiöpositiivisesta ajattelusta, vaan lapsen hyvinvointitaitojen kehittämisestä ja oman identiteetin vahvistamisesta. Kirja avaa kehityspsykologisesti tärkeitä näkökulmia lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Hyvinvoiva ja kukoistava lapsi, jonka rinnalla on hyvinvoiva ja kukoistava kasvattaja ovat laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen kulmakivi. Eräässä pelissä seikkailee jopa robotti ja söpö hirviö. Positiivisen pedagogiikan menetelmät on Eliisa Leskisenoja POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN TYÖKALUPAKKI PS-Kustannus 2017 Kanadalainen yritys Sago Mini kehittää opettavaisia ja hauskannäköisiä mobiilipelejä pienille lapsille. Vaikka kirja on kehitetty erityisesti alakoulun näkökulmasta, tarjoaa se paljon hyödyllisiä näkökulmia myös varhaiskasvatusja esiopetusikäisten kanssa toimiville. Näiden hahmojen lisäksi peleistä löytyy muitakin eläimiä. Kehittääkö Sago Mini näitä taitoja oiEväitä vuorovaikutuksen ja positiivisen ryhmähengen vahvistamiseen. Seasta löytyy muutama peli satumaailmasta, roboteista, söpöistä hirviöistä ja ötököistä. Peleissä seikkailee 4 päähahmoa: Robin-lintu, Jinja-kissa, Harvey-koira, Jack-pupu
18 LapsiArkki myötätuulessa s. 17 Me tekijät Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. s. 22 Kristillinen värikylpy on hyväntuulinen seikkailu s. 26 7 kysymystä lapsiasiahenkilölle KUVA Tapani Romppainen
TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Kaksivuotinen LapsiArkki-hanke on vastannut suureen tarpeeseen ja muuttumassa kokeilusta seurakuntien vakituiseksi toimintamalliksi. Kannustavia kokemuksia Mukaan lähteneet seurakunnat ovat olleet luomassa uudenlaisia toimintamalleja ja auttaneet tuloksellisuuden arvioinnissa. Viidessä seurakunnassa toiminta kuitenkin kuihtui. Useissa seurakunnissa työtä tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pääkaupunkiseudun haasteet Viime vuonna pilottiseurakuntien toiminnassa oli mukana 153 perhettä. Osa seurakunnista on järjestänyt viikoittaista lastenhoitoa, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus viettää muutama tunti omaa aikaa. – Ehkä markkinointi ei saavuttanut oikeaa kohderyhmää. ME TEKIJÄT uudistaa oman paikkakuntamme perhetyötä. Jotkut kaipaavat lastenhoitoa päivisin, osa iltaisin. Henkisiä voimavaroja toiminnasta kertoo saaneensa 56 %. – Tämän vuoden jälkeen näemme, kuinka paljon perheitä on oikeasti tavoitettu. Palaute on ollut rohkaisevaa. Toiminta saattaa olla viikoittaista, kerran kuussa tapahtuvaa tai jotain siltä väliltä. Seurakunnissa vaihtui työntekijöitä, ei ollut riittävästi resursseja tai kohderyhmää ei tavoitettu. Tähän mennessä kyselyyn vastanneista 72 % on valinnut seurakunnan toiminnan helpon saatavuuden takia, 68 % arvostaa ilmaista toimintaa ja 64 % mahdollistunutta omaa aikaa. Osassa seurakunnista toiminta käynnistyi vasta syksyllä, joten tilastot eivät anna vielä tilanteesta aivan todellista kuvaa. Uusia seurakuntia on tulossa mukaan jo syksyllä. Yhden vanhemman perheessä vanhempi – Aivan kaikkialla toimintaa ei kyetty järjestämään. Kaikki halukkaat seurakunnat pääsivät kokeiluun. Vaikka pilottihanke pian päättyy, Kirkkohallituksessa työ yhden vanhemman perheiden tukemiseksi jatkuu. LapsiArkki vastaa perheiden tarpeisiin eri tavoin. 18 Me tekijät ME TEKIJÄT LapsiArkki-hanke on vastannut yhden vanhemman perheiden tarpeeseen. Pääkaupunkiseudulla on myös enemmän tarjontaa kuin maakunnissa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla toiminta kariutui tulijoiden puutteeseen. Seurakunnille on kehitetty uusi toimintamalli, jonka avulla pystytään paremmin tukemaan yhden vanhemman perheitä, projektipäällikkö Päivi Malmivaara iloitsee. Kynnys seurakuntaan voi myös olla täällä korkeampi kuin muualla, Malmivaara arvelee. Puolitoistavuotta kestänyt pilotti jatkuu marraskuun loppuun saakka. Joissain seurakunnissa on tehty molempia sekä järjestetty muita tapahtumia, teemapäiviä ja retkiä. – Säännöllinen ja maksuton toiminta on tukenut perheiden arkea todella paljon. – Tavoite on, että uusi toimintamalli leviäisi mahdollisimman laajasti ja pysyvästi kaikkiin seurakuntiin. Osassa on järjestetty vanhempien vertaisryhmiä. – Nyt on oikea aika miettiä muiden toimijoiden kanssa uusia työtapoja, miten me voisimme yhdessä LapsiArkki vakiintumassa seurakuntien uudeksi toimintamalliksi. Huoli perheiden jaksamisesta ei ole yksin kirkon. – Jo tässä vaiheessa hankkeen tavoitteet on saavutettu. Yhteistyön voima Seurakunnat ovat järjestäneet LapsiArkki-toimintaa kukin omien resurssiensa mukaan. Kirkkohallituksen pilottihankkeeseen ilmoittautui mukaan 25 seurakuntaa, joista 20 seurakuntaa aloitti toiminnan. Yhä kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa onkin hyvä pohtia työn ja kustannusten jakamista
Tarvittaessa voimme olla mukana jossain roolissa myös jatkokehityksen rahoittajana. – Aloimme miettiä yhdessä, miten seurakunnat voisivat työskennellä paremmin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tulevaisuutta varten on olemassa valmiit suunnitelmat, miten työ Kirkkohallituksessa jatkuu, sekä miten LapsiArkki nivotaan osaksi seurakuntien strategiaa ja toimintaa. Seuraamme kuinka hyvin hanke lähtee skaalautumaan. Säätiössämme on tapana kokeilla ja testata rohkeasti uusia toimintatapoja. Pyrimme kohderyhmän aitoon osallistamiseen. Seurakunnilla on valmiit tilat, henkilökunta sekä tahtotila oman toiminnan kehittämiseen. Heti ei kannata luovuttaa, jos alku on hankalaa. – Taloudellisesti LapsiArkki ei rasita seurakuntaa enempää kuin muutLapsiArkki hankkeen on rahoittanut suurimmaksi osaksi Me-säätiö, joka kohdentaa muutosinvestointeja kohteisiin, joissa se tavoittelee aivan uudenlaista tekemistä ja tuloksellisuutta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jotkut ovat olleet ilahtuneita siitä, että LapsiArkin myötä on jäänyt aikaa keskittyä myös muihin perheen lapsiin, jotka saattavat olla jo vanhempia tai tarvita erityistä tukea. Valmiiksi vakiintuneen toiminnan kautta on mahdollisuus levittää toimintamalleja, joilla voidaan saada isoja vaikutuksia aikaiseksi. ME-SÄÄTIÖ LAPSIARKKI-HANKKEEN MAHDOLLISTAJANA INFO "Nyt on oikea aika miettiä muiden toimijoiden kanssa uusia työtapoja, miten me voisimme yhdessä uudistaa oman paikkakuntamme perhetyötä. Uudenlainen tapa toimia LapsiArkki pyrkii tekemään selkeästi jotain uutta, jotta myös työssä käyvän yhden vanhemman perheet tavoitettaisiin paremmin. Kävimme läpi säätiömme erilaisia hankkeita ja tärkeimpiä kohderyhmiä. Vauhdikkaasti etenevällä säätiöllä on välillä ollut haasteita saada seurakuntia rohkeasti kokeilemaan ja siirtymään rivakammin eteenpäin. Tärkeää on ollut myös vanhemmuuteen saatu tuki sekä uudet ystävät. Ilmainen keittoruoka tai iltapalakin ovat olleet arjen keskellä huomattava huojennus. – Palautteissa on arvostettu myös mahdollisuutta omien tunteiden purkamiseen ja jakamiseen. – Sitkeyttäkin tarvitaan. Hankkeen päättyessä ja säätiön rahoituksen loppuessa LapsiArkki ei kuitenkaan jää ilman tukea. 19 Me tekijät pääsee harvoin viettämään omaa aikaa, varsinkaan lasten ollessa pieniä. Yhteisissä tapaamisissa pohdittiin, onko mahdollista löytää uudenlaisia ja konkreettisia työtapoja, jotka voisivat mahdollistaa yksin oleville vanhemmille vertaistukea, ystäviä, konkreettista apua, lastenhoitoa sekä aikaa itselle. Toteutus alkoi hahmottua aika nopeasti. Huoli perheiden jaksamisesta ei ole yksin kirkon", sanoo Päivi Malmivaara.. Tämä edellyttää seurakunnalta uudenlaista ajattelua. Me-säätiö on tunnettu rohkeasta innovatiivisesta ajattelutavasta ja nopeasta toiminnasta. Kuulemme aidosti ihmisiä ja mietimme, mitä lisäarvoa uusilla palveluilla voidaan heille tuottaa. Nordin mukaan seurakunnilla on loistavat mahdollisuudet vastata tarpeeseen. Jos emme onnistu, lopetamme ja mietimme uutta tapaa, Nord kuvailee. – Olemme haastaneet seurakuntien toimintakulttuuria pois vanhoista perinteistä reagoimaan nopeammin ajan haasteisiin. Kohderyhmä määrittelee itse omat tarpeensa. Ehdotus yhteistyöhön seurakunnan kanssa tuli Kirkkohallitukselta. Mahdolliseksi teemaksi nousi nopeasti yksinäisyys ja yksinhuoltajuus, ME-säätiön johtaja Ulla Nord kertoo. – Uusissa hankkeissa osallisuuden ajatus on tärkeä. – Olemme edelleen aktiivisesti mukana hankkeen kehittämistyössä
Ensi syksynä yhteistyötä kehitetään myös sosionomiopiskelijoiden kanssa. Projektijohtaja Päivi Malmivaara kutsuttiin kertomaan aiheesta enemmän. Raisoissa panostetaan yhteistyöhön Itsekin aikoinaan yksinhuoltajana elänyt lastenohjaaja Sari Jokinen luki artikkelin LapsiArkista ja innostui. Toiminnasta vastaavat ev.lut. LapsiArkin toiminnassa on Imatralla ollut mukana 6–10 perhettä, lapsia noin 8–15. Seurakunnassa aloitettiin samanaikaisesti myös diaLAPSIARKKI Lapsiarkki on maksuton palvelu, joka tarjoaa lastenhoitoapua ja vertaistukea yhden vanhemman perheiden arkeen. LapsiArkki on koettu Imatralla tarpeellisena ja mielekkäänä työmuotona. – Hankkeen aikana on valmisteltu materiaalia vertaisryhmien vetämiseen. Yhteistyökumppaneina toimivat Imatran kaupungin varhaiskasvatus, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri sekä Marttaliitto. – Yritämme olla seurakunta, joka elää ajassa ja hakee ketterästi uusia toimintamuotoja, varhaiskasvatusja perhetyön johtaja Pirjo Tiippana kertoo. Pääosin perhetyön parissa työskentelevä Jokinen esitteli välittömästi uuden hankkeen esimiehelleen. – Alun perin oli tavoite, että toimintaa järjestettäisiin nimenomaan myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta seurakunta voisi tavoittaa perheitä laajemmin. – Saimme vapaaehtoistyö.fi:n kautta LapsiArkkiin ihanan kerhomummin, jolla on mahdollisuus toimia tarvittaessa myös lapsenvahtina arkkiperheissä. Tiippanan mielestä on tärkeä nähdä ihmisten erilainen arkitodellisuus. – Vanhempien kanssa on syntynyt molemminpuolinen luottamus. On mahtava nähdä, miten sama elämäntilanne yhdistää kovin erilaisia ihmisiä, Jokinen toteaa. LapsiArkki on toiminut Raisioissa iltapäivisin. seurakunnat. Imatralla vahvistetaan osallisuutta Imatran seurakunta haluaa etsiä ja kokeilla uusia toimintamuotoja, jotka palvelevat erilaisissa elämäntilanteissä olevia ihmisiä. Imatran LapsiArkin viikoittaisesta toiminnasta vastaa lastenohjaaja Sirpa Frosti-Nenonen. – Teen yhteistyötä nuorisotyönohjaajan ja vasta ylioppilaaksi kirjoittaneen pojan kanssa. Mukana on myös kaksi seurakuntalaista, jotka ovat vuoroviikoin mukana kerhomummoina. www.lapsiarkki.fi koninen perhetyö JEESI. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Me-säätiö. Toiminta on avointa ja maksutonta. Vertaisryhmien vetäjiltä uudet työmenetelmät edellyttävät myös vanhempien syvempää kohtaamista. Mukana on 8 perhettä, 8 aikuista ja 12 lasta. Tätäkin on mietitty. kaan toiminnat. Apuna on ollut myös lastenohjaaja-opiskelijoita, Frosti-Nenonen luettelee. Pitkät perinteet omaava yhteistyö on ollut mutkatonta. Työntekijöille suunnattu opas tullaan julkaisemaan syksyllä. LapsiArkki on osa diakonia-, nuoriso-, kasvatusja perhetyötä. Keväällä on aloitettu kokeilu JEESI-kotiavusta. – Seurakunnan on osattava etsiä tukea tarvitsevat ihmiset sekä kehittää toimintaa yhdessä heidän kanssaan, mikä tukee osallisuutta ja ehkäisee ulkopuolisuutta. Itselle jää hyvä mieli, kun on voinut auttaa ja tukea heitä erilaisissa asioissa, Frosti-Nenonen iloitsee.. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat myös Väestöliitto ja Nuori kirkko ry. Seurakuntaan hyvin juurtuneita uusia perhetyöntoimintoja ovat Perheliikunta, LapsiArkki ja kaikenikäisten kohtaamispaikat. 20 Me tekijät ME TEKIJÄT Yritämme olla seurakunta, joka elää ajassa ja hakee ketterästi uusia toimintamuotoja. Seurakunta tekee yhteistyötä kaupungin perhepalvelujen, neuvolan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Yhden Vanhemman Perheen Liiton kanssa. Uudet tavat toimia vaativat kuitenkin työaikajärjestelyitä. Kun työtä tehdään iltaisin, töihin tullaan myöhemmin päivällä