1 Teema 4 2017 MYSTEERI avautuu ihmettelyn ja ihailun kautta Hyvinvointi on oppimisen edellytys Luovat lapset prosessidraaman lumoissa
Iloinen tekemisen meininki varmistaa, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi myös isossa ryhmässä. Kirja perustuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sekä tuoreeseen tutkimustietoon. klo 9.00 Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas Linja 22b Elina Pulli Liikkua, leikkiä ja luoda LIIKUNTAIDEOITA VARHAISKASVATUKSEEN Tiina Haapsalo, Heljä Petäjä, Päivi Vuorelma-Glad, Mirva Sunden, Hanna Pulkkinen, Ilkka Tahvanainen (toim.) Varhaiskasvatus katsomusten keskellä tilaukset@lastenkeskus.fi. Kirjassa pedagogista dokumentointia lähestytään laajasti. ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 Monipuolinen käsikirja avaa katsomuskasvatuksen merkitystä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017:n pohjalta. Kirja sisältää vinkkejä liikuntatuokion ohjaamiseen sekä päivittäisen toiminnallisuuden lisäämiseen. 2 Teema www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi PYYDÄ TARJOUS ISOMMASTA MÄÄRÄSTÄ facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opiskelijoille. Liikkua, leikkiä ja luoda on innostava toimintapaketti varhaiskasvattajan työn tueksi. Katsomuskasvatusta tarkastellaan vuorovaikutuksen ja oppivan yhteisön toimintakulttuurin näkökulmasta. ILMESTYMISAIKA 9/2017 HINTA 39,00 Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-793-1 KOKO 170 x 245 mm, noin 120 s. Pyrkimyksenä on tarjota lukijoille riittävä tietopohja oman ajattelun ja toiminnan rakentamiseksi, minkä jälkeen aihepiiri tuodaan käytännön tasolle. Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-782-5 KOKO 170 x 245 mm ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 TULOSSA! 10/2017 TULOSSA! 10/2017 TU LO SS A ! 9/ 20 17 Varhaiskasvatus katsomusten keskellä -seminaari 2.11. Kati Rintakorpi, Elsa Vihmari-Henttonen Tää on meidän maailma! PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSESSA Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-792-4 KOKO 227 x 246 mm, 160 s
Kirja perustuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sekä tuoreeseen tutkimustietoon. Liikkua, leikkiä ja luoda on innostava toimintapaketti varhaiskasvattajan työn tueksi. ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 Monipuolinen käsikirja avaa katsomuskasvatuksen merkitystä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017:n pohjalta. Kati Rintakorpi, Elsa Vihmari-Henttonen Tää on meidän maailma! PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSESSA Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-792-4 KOKO 227 x 246 mm, 160 s. 3 Teema Mihin tämä pala mahtuu. Iloinen tekemisen meininki varmistaa, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi myös isossa ryhmässä. Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-782-5 KOKO 170 x 245 mm ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 TULOSSA! 10/2017 TULOSSA! 10/2017 TU LO SS A ! 9/ 20 17 Varhaiskasvatus katsomusten keskellä -seminaari 2.11. ILMESTYMISAIKA 9/2017 HINTA 39,00 Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-793-1 KOKO 170 x 245 mm, noin 120 s. Kirja sisältää vinkkejä liikuntatuokion ohjaamiseen sekä päivittäisen toiminnallisuuden lisäämiseen. Kirjassa pedagogista dokumentointia lähestytään laajasti. Mä oon kyl osannu tehdä tämän. klo 9.00 Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas Linja 22b Elina Pulli Liikkua, leikkiä ja luoda LIIKUNTAIDEOITA VARHAISKASVATUKSEEN Tiina Haapsalo, Heljä Petäjä, Päivi Vuorelma-Glad, Mirva Sunden, Hanna Pulkkinen, Ilkka Tahvanainen (toim.) Varhaiskasvatus katsomusten keskellä tilaukset@lastenkeskus.fi. Pyrkimyksenä on tarjota lukijoille riittävä tietopohja oman ajattelun ja toiminnan rakentamiseksi, minkä jälkeen aihepiiri tuodaan käytännön tasolle. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi PYYDÄ TARJOUS ISOMMASTA MÄÄRÄSTÄ facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opiskelijoille. Katsomuskasvatusta tarkastellaan vuorovaikutuksen ja oppivan yhteisön toimintakulttuurin näkökulmasta
4 Teema 1 PÄKÄN VINKIT 2 TEEMA: AJATTELU JA OPPIMINEN LAPSEN SILMIN PÄÄKIRJOITUS Suuri ihme TEEMA Hyvinvointi on oppimisen edellytys KOLUMNI Huomaa hyvä lapsessa TEEMA Poika joka pitää järjestyksestä TEEMA Mysteeri avautuu ihmettelyn ja ihailun kautta ME TEKIJÄT ME TEKIJÄT Vuoden pyhäkoulunohjaaja Laila Pavela ME TEKIJÄT Antti Kylliäinen ohjaa lapsia hyveiden tielle 7 KYSYMYSTÄ Vastaajana animaatiotaitelija Johanna Nordblad OIKEISSA TÖISSÄ Johanna Heikkinen innostuu ilmiölähtöisyydestä KIRKON TALOLTA Älä hyljeksi katsomuskasvatusta KIRJAHYLLY KOULUTTAUDU, OSALLISTU KIRKON LASTENOHJAAJAT Vanhat konstit vai pussillinen uusia. REFORMAATION VUOSI Vieraita tulossa! LAULA – LEIKI – LIIKU Sateenvarjon alla HILJAISUUDEN IKKUNA 6 19 38 TÄSSÄ NUMEROSSA LIITE Hyvinvointi edistää oppimista Päiväkoti toteuttaa hyvekasvatusta Prosessidraama on upea työväline 3 5 6 11 12 14 18 19 22 25 26 27 28 30 31 33 36 38 41 44 48 50 52 54 LIITE 2 2017 VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. LASTENKIRKKO KURKISTUKSIA TEKEVÄLLE SATTUU Metsään meni IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI LUOVAT LAPSET Maahisen matkassa – prosessidraama apuna oppimisessa PERHEMESSU Reformation lapset tarvitsevat messua RAAMATTUA LEIKKIEN Eksyksissä ja löydettynä PYHÄN ÄÄRELLÄ Hei, millä tänään leikitään
Pedagogiikka rakentuu tämän lähtökohdan varaan. Rippikoulussa nuoren tulee kokea turvallisuutta ja osallisuutta. Se sopisi koko kirkollisen kasvatustyön yleisteemaksi. Näiden suunnitelmien ajatuksissa on paljon yhteistä. He tahtovat kuulua Kristuksen kirkkoon. Lapsen elämä on kokonaisuus, jossa eri ikäkaudet muodostavat katkeamattoman jatkumon, ja seurakunta voi tukea kaiken ikäisten kokonaisvaltaista kasvua. Kirkollisessa kasvatustyössä on nostettu keskiöön kasvun koko kaaren tukeminen. Rippikoulusuunnitelmassa nuori on keskiössä, ja kaikki palvelee hänen kasvuaan kristillisen uskon antamalta perustalta. Rippikoulusuunnitelmassa ei käytetä tällaisia sanoja, mutta saman ajattelun voi löytää rippikoulun toteutuksessa. Nykyaikainen pedagogiikka lähtee siitä, että kasvatus tukee lapsen ja nuoren kasvua. Ihmisellä on luonnostaan tarve oppia ja kehittyä. Erikoistunutta osaamista tarvitaan luonnollisesti jatkossakin. Seurakuntien työhön vaikuttaa kaksi tuoretta dokumenttia: yhteiskunnan varhaiskasvatussuunnitelma, joka antaa pohjaa seurakuntien omalle suunnittelulla ja loppukeväällä hyväksytty rippikoulusuunnitelma. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet on mahdollista soveltaa lasten kanssa tehtävään työhön heidän ikäkautensa mukaisella tavalla. He kokevat yhteyttä, turvallisuutta ja pyhyyttä. He kantavat vastuuta. He löytävät merkityksiä kristinuskon keskeisten kohtien ja oman elämänsä välillä ja oppivat hoitamaan hengellistä elämäänsä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 76,00 12 kk 79,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 29,00 12 kk 32,00 Irtonumero 11,80 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Pohjana on Psalmi 139:14: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Tätä ajatusta on aikaisemminkin käytetty lasten kanssa tehtävässä työssä. Kasvaminen on vuorovaikutusprosessi, jossa käydään dialogia elämän perimmäisten asioiden kanssa. Lasse Halme PÄÄKIRJOITUS 4 2017 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Lehden tämä numero käsittelee monipuolisesti oppimista ja pedagogiikkaa ja antaa konkreettisia esimerkkejä erilaisista toimintatavoista. Haluamme ymmärtää ja sitoa yhteen eri ikävaiheet ja samalla päästä eroon erillisistä ja lokeroivista työmuodoista. Katsomme lapsen ja nuoren elämää kokonaisuutena. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy PÄÄTOIMITTAJAT Lasse Halme (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Leikit ja yhteisöllisyys tukevat nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa toteutuu tuki ja huolenpito. Psalmin ajatus tuo esiin kiitollisuuden elämää ja sen Luojaa kohtaan. Seurakunnan toiminta tukee lapsen identiteetin kehittymistä, osallisuutta yhteisössä ja elämäntarkoituksen ja tehtävän löytämistä. Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoivan muodostama kokonaisuus. Ihminen ei ole irrallinen saareke, vaan yhteydessä muiden ihmisten, maailman ja koko luomakunnan kanssa. Rippikoulun tähtää siihen, että nuoret kokevat osallisuutta, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa. Toiminnan sisältö ja toimintatavat ovat erilaisia, mutta tavoite ja lähtökohta on sama. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/17 ja 4/17 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/17 liitteenä 1.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi www.facebook.com/PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. Lapsi on aktiivinen toimija, joka on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kasvattaja antaa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti virikkeitä ja aineksia, joiden pohjalta lapsi rakentaa omaa elämäänsä. 5 Teema SUURI IHME Uuden rippikoulusuunnitelman otsikko on Suuri ihme
6 Teema TEEMA Katri Ollikainen on enemmän huolissaan aikuisten kuin lasten tavoista viipyä teknisten laitteiden parissa. Sosiaalinen media vie helposti aikuisen huomion, eikä lapsi tule nähdyksi.
7 Teema HYVINVOINTI on oppimisen edellytys Ajat muuttuvat, mutta lapset tarpeineen pysyvät samanlaisina. On kuitenkin huomioitava, että lapselle jää aikaa myös leikkimiseen. Leikkien saadessa uusia muotoja, lasten tarpeet ovat pysyneet samoina. Ollikainen on enemmän huolissaan aikuisten kuin lasten tavoista viipyä teknisten laitteiden parissa. He ovat lapsen tärkeimmät ihmiset, eivät yhtään sen vähempää. – Lapset oppivat tavat aikuisilta. Suurin muutos on ollut sähköisten laitteiden lisääntyminen. On turha huomautella neljävuotiaalle liiallisesta iPadin käytöstä, jos itse on jatkuvasti puhelin kädessä, Ollikainen muistuttaa. Jonkun on näytettävä, miten hiekkakakku tehdään. IPadit viihdyttävät jo taaperoitakin. – Jos iPad annetaan lapselle pahan mielen häivyttämiseksi, lapsi oppii tukahduttamaan ja unohtamaan tunteensa. – Vanhemmat eivät välttämättä aina ymmärrä, miten merkityksellisiä he lapselleen ovat. Vanhempi on lapsen leikissä mukana. – Taapero harjoittelee asioita ensin yhdessä aikuisen kanssa, opettelee ja ottaa mallia. Lapsetkin huomaavat pian, ettei kaikkien kanssa voi toimia samalla tavalla.. On myös hyvä tiedostaa, millaisissa tilanteissa esimerkiksi iPadia käytetään. Epäonnistuminen ei haittaa, tornin voi yrittää rakentaa uudelleen. Lapset eivät kuitenkaan ole muuttuneet, he ovat yhtä tarvitsevia kuin ennenkin. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Omaan lapsuuteen verrattuna nykyisten lasten maailma tuntuu kovin erilaiselta. Jos lapsi jää epäonnistuessaan yksin, hän ei välttämättä jaksa yrittää uudelleen. Kärsivällisyyden ja sitkeyden kehittymiseen tarvitaan aikuisen läsnäoloa. Myöhemmin leikit muuttuvat vastavuoroisiksi, ja sosiaalisten taitojen oppiminen korostuu. Arjen kiihkeä rytmi ja elämän teknistyminen ovat muokanneet väistämättä lastenkin maailmaa. Parhaat olosuhteet oppimiselle luodaan turvallisessa ja mahdollisimman pysyvässä ryhmässä, jonka toiminta on ennakoitavissa. Myös lapset oppivat neuvottelemaan ja tulemaan toimeen toisten kanssa. Aikuisen tulisi auttaa lasta ikävien tunteiden käsittelyssä eikä pyyhkäistä niitä sivuun. – Nyt lapsen tarpeista tiedetään enemmän, ja vuorovaikutuksen tärkeä merkitys on ymmärretty, päivähoidon konsultti, psykologi ja psykoanalyytikko Katri Ollikainen sanoo. – Kun tornin rakentaminen ei onnistu, aikuinen tasoittaa lapsen turhautumista. Tekniset laitteet eivät kehitä mielikuvitusta leikin tavoin. Vaikka leikkiminen ei aikuista innostaisikaan, hän on kiinnostunut lapsen tekemisistä. – Suuntaus ei automaattisesti ole huono. Aikuisen ilo ja ihailu välittyvät lapselle ja muokkaavat hänen minäkuvaansa. Yhdessä tekemisessä ja läsnäolossa lapselle syntyy käsitys siitä, onko hän tärkeä. Sosiaalinen media vie helposti aikuisen huomion, eikä lapsi tule nähdyksi. Leikki on lapsen maailma Aikuisten määrittelemä maailma on lapselle salattu, jota hänen on vaikea ymmärtää. Leikki on lapsen kokoinen maailma, jossa hän pystyy käsittelemään vaikeitakin asioita
Jos lapsi voi huonosti, oppiminen estyy. – Aikuinen voi auttaa lasta leikissä eteenpäin, mitä kaikkea kepin ympärille voisikaan kehittää. – Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että joku on kiinnos. – Ehkä se on lapsen ohjaamista uteliaaseen tutkimiseen ja kyselemiseen. Päivähoidossa tilanteet saattavat johtua myös sosiaalisista ongelmista, jolloin lapsi tarvitsee aikuisen tukea päästäkseen mukaan leikkeihin. Omahoitaja toimii ikään kuin siltana vanhemman ja lapsen välillä niissä hetkissä, kun he eivät ole yhdessä. Kun informaatiota on riittävästi, vanhemmat ja hoitohenkilökunta pystyvät paremmin ymmärtämään lasta. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen auttamista ikävän tunteiden kanssa ja toisaalta päivänkulusta kertomista vanhemmalle. Ahdistunut lapsi voi olla hyvin levoton. Hyvin toteutettu omahoitajuus näkyy arjessa. Luovuuden edellytys on, että omista ideoista voi puhua vapaasti ilman pelkoa. Jos lapsen kehitykseen liittyvät ongelmat suljetaan pois, oppimisen suurimpia esteitä ovat juuri tunteisiin liittyvät syyt. Jos lapsi ei leiki, on hyvä pohtia, mistä on kysymys. – Joillekin lapsille on luontaisempaa tehdä palapelejä tai piirtää kuin lähteä mukaan mielikuvitusleikkeihin. On paljon tilanteita, joissa lapsi tarvitsee aikuista sanoittamaan, rauhoittamaan, jäsentämään ja käsittelemään tunteita. Tärkeintä on, että lapsi on kiinnostunut tekemään jotain ja iloitsee siitä. Lapsi alkaa pian katsoa ympäristöään uudella tavalla. Omahoitajuus Päivähoidon rooli lapsen hyvinvoinnin turvaajana on sitä suurempi, mitä heikommat olosuhteet kotona on. Kotona tiedetään, mitä päiväkodissa milloinkin harjoitellaan, ja kotona voidaan ottaa käyttöön samat käytänteet. Onko syytä olla huolissaan. Erityisen tärkeä on pysyvä omahoitaja. – Päiväkodeista puuttuu edelleen liian paljon ennakoitavuutta. – Lapsen asioista puhuminen vanhempien kanssa on merkittävää sekä vuorovaikutuksen että jatkuvuuden kannalta. Lapsi saa olla erilaisissa rooleissa, ja hän pystyy säätelemään tapahtumien kulkua. Lasten kanssa on hedelmällistä miettiä lapsiryhmän sosiaalisia tilanteita eri näkökulmista. Siitä ei tarvitse huolestua. Lasten näkökulmasta ne ovat tosi isoja asioita, jotka vaikuttavat lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen sekä sitä kautta kautta oppimiseen. – Masentunut lapsi voi olla apaattinen, ilmeetön, iloton tai ärtyinen. Mitä kunnianhimoisilta kuulostavat sanat voisivat tarkoittaa alle kouluikäisen kohdalla. Jossain on olemassa aikuisia, jotka ovat lapselle läsnä. Ryhmääm saattaa tulla yllättäen sijaisia, tai henkilökuntaa liikutellaan paikasta toiseen. Nämä lisäävät ennakoitavuutta sekä turvallisuuden tunnetta, millä on suora yhteys oppimiseen. Turvallisuus syntyy ennakoitavuudesta. Omahoitaja ja lapset syövät yhdessä sekä viettävät osan aikaa päivästä yhdessä pienemmän ryhmän kanssa. – Omahoitajan tehtävä on paitsi olla turvallinen ja tuttu aikuinen, myös ylläpitää vanhemman ja lapsen suhdetta hoitopäivän aikana. Hyvinvoivat lapset leikkivät. Lapset saavat tehdä paljon kysymyksiä, ja aikuiset suhtautuvat kysymyksiin myönteisesti sekä esittävät lisäkysymyksiä, Ollikainen pohtii. Mitä tuosta kannosta voisi syntyä. Fyysisten taitojen lisäksi lapsella on mahdollisuus oppia kärsivällisyyttä, sitkeyttä, itsesäätelytaitoja, itsensä ilmaisemista, toisen kuuntelemista, uskallusta puhua omista ideoistaan sekä kykyä kuunnella toisia. Jos olemme tunnetasolla kovin kuormittuneita, emme jaksa keskittyä. Jos viisivuotias ei pysty keskittymään yhteen leikkiin kuin hetken, on syytä huolestua. Kun kiistatilannetta tarkastellaan useamman lapsen kannalta, kriittinen ajattelu vahvistuu. Kun lähtökohta on heikko, päivähoidon aikuiset muodostuvat lapselle erityisen tärkeiksi. Pienten lasten kohdalla pitäisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota lapsen hyvinvointiin. Lapselle on tärkeää, että hänen asioistaan tiedetään yhtä hyvin päivähoidossa kuin kotonakin. Leikkien moninaisuus kehittää erilaisia asioita lähes huomaamatta. Jos päivähoitopaikkaan ei ole tutustuttu etukäteen yhdessä vanhemman kanssa, uusi ympäristö voi tuntua turvattomalta ja lapsi ikävöidä vanhempiaan. Asioita ei oteta itsestään selvyyksinä. Kivan leikin aikaansaaminen ei onnistu. – Leikki on parhaimmillaan innostavaa ja mukaansatempaavaa, joka täyttää lapsen elämänilolla ja energialla. 8 Teema tunut hänen ajatuksistaan ja että ne ovat kuulemisen arvoisia. TEEMA Leikki edesauttaa oppimista Leikeissä opitaan kokeilemalla, mielikuvitusta käyttämällä ja erilaisia tunteita läpikäymällä. Mitä muuta täällä on. Muistaminen ja oppiminen vaikeutuvat. Jos lapsen on vaikea keskittyä, hänen on myös vaikea leikkiä. Kaikilla päiväkotilapsilla on ikävä vanhempiaan. Oppimisen esteitä Päivähoidossa puhutaan paljon pedagogiasta, mikä on tärkeää. Ei ole niin isoja murheita, pelkoja tai huolia, jotka estäisivät mielikuvitusta ja leikin iloa. Asioiden toistuminen totutulla tavalla luo turvallisuutta. Turvattomuuden lisäksi lapsi voi pelätä virheitä ja epäonnistumista. Lapsi oppii, ettei kokemus ole pelkästään hänen kokemuksensa. Tukea omaan ajatteluun Vasu2017 kannustaa ohjaamaan lasta itsenäiseen, luovaan ja kriittiseen ajatteluun. Hyvä leikki voi syntyä vaikka maasta löytyneen kepin tai pyöreän kiven ympärille. – Varhaiskasvatuksessa yksi tavallisimmista lapsen hyvinvoinnin esteistä on uuden hoitopaikan tuntuminen turvattomalta. – Leikki on kanava, jonka kautta lapsi voi käsitellä tunteitaan. Teemaa saatetaan työstää pitkään monin eri tavoin. Viisija kuusivuotiaiden lasten pitkät leikit edellyttävät rauhoittumista ja keskittymistä. – Lapsi tarvitsee aikuista tunteidensa säätelyyn. Hän voi olla kärsimätön tai malttamaton. Leikki on lapsen oma areena
Jos lapsen kehitykseen liittyvät ongelmat suljetaan pois, oppimisen suurimpia esteitä ovat juuri tunteisiin liittyvät syyt.. 9 Teema KUKA KATRI OLLIKAINEN Psykologi ja psykoanalyytikko Päivähoidon konsultti Ollikainen on työskennellyt koulu-, kasvatusja perheneuvolapsykologina sekä päiväkodin henkilökunnan työnohjaajana
POHDITTAVAKSI. Lapsiryhmän kanssa kannattaa ennakkoon sopia, miten uusi lapsi otetaan yhdessä vastaan. 10 Teema – Päivähoidon henkilökunnalla on valtava näköalapaikka lapsiperheen arkeen. Pienelle lapselle riittää hyvä arki. Kohtaan työssäni vain erittäin motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä, mutta jos työolosuhteet ovat tehtävien hoitamisen kannalta epäedulliset, on tilanne kuormittava. Millaisia mahdollisuuksia seurakunnan toiminnassa on lapsen leikille. Päivähoidon tulisi tarjota lapsille mahdollisimman paljon normaaleja rutiineja. Millaista vuorovaikutuskulttuuria ylläpidämme. Miten tuemme lapsen leikkiä. Vuorovaikutusta ryhmässä Jotta ryhmä toimisi, koko tiimin on toimittava. Jos lapsella on ollut hoidossa vaikeaa, se on ehdottomasti kerrottava vanhemmille. Turvallinen perusta luo hyvän ja toimivan ryhmän. Kuvat tulisi voida tarvittaessa ottaa mukaan vaikkapa päiväunille. – Varsinkin pienille lapsille on ihan riittävää, että joka päivä mennään sille samalle pihalle leikkimään. Päivittäiset kohtaamiset luovat mahdollisuuden päästä vaikuttamaan siihen, miten vanhemmilla ja lapsilla menee kotona. – Ystävällinen ja kunnioittava suhtautuminen toisiin ihmisiin luo hyvää henkeä. Ryhmäkokojen noustua ja nuorempien lasten ollessa vasta kymmenen kuukauden ikäisiä, aikuisen riittävän läsnäolon tarjoaminen on tullut vaikeammaksi. Pienet tarvitsevat rauhallista olemista pienryhmissä, joissa ei ole liikaa virikkeitä eikä meluisaa ympäristöä. Henkilökunta kokee, etteivät he pysty tarjoamaan lapsille sitä, mitä he tarvitsisivat. – Päivähoidon henkilökunnan tulisi ymmärtää, että vanhemmat saavat olla lapsen mielessä koko hoitopäivän ajan. Lapset näkevät, että ryhmän aikuiset ovat sekä toisilleen että lapsille kivoja, ja he puuttuvat ristiriitatilanteisiin. Kun suhde on luottamuksellinen, hankalatkin asiat voi ottaa puheeksi ja tuoda lapsen näkökulmaa hyvällä tavalla esiin. Miten suunnittelemme ja kehitämme vuorovaikutusta toiminnassamme. Millaista on vuorovaikutus kerhoissamme. Mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän hänen koko hyvinvointinsa ja perusturvallisuudentunteensa ovat sitoutuneet omiin vanhempiin, ja sitä isompi asia lapselle on olla erossa vanhemmista. Pienten tarpeet Alle kolmevuotiaiden lasten tärkeimmät kontaktit ovat aikuisia. – Uudet lapset sekoittavat jo olemassa olleen ryhmädynamiikan. – Tämä tarkoittaa sitä, että päivän ohjelma käydään yhdessä etukäteen läpi, ja se löytyy seinältä myös kuvina. Miten kuulemme lasta ja perhettä. Lapsella tulee olla ikävän hoitamiseen tarkoitetut tarvikkeet mukanaan. Miten alle kolmivuotiaan lapsen tarpeet huomioidaan seurakunnan toiminnassa. Päivään tulee mahtua sekä rauhallisia hetkiä pienemmissä ryhmissä että yhteisiä tilanteita, joissa luodaan me-henkeä. Päivähoidon henkilökunnalla on hyvä keskusteluyhteys, he ovat perusperiaatteista samaa mieltä ja heillä on samat toimintatavat. Mahdollisia vaihtelevia tilanteita ennakoidaan, niistä puhutaan ja tunteita sanotetaan. TEEMA Ryhmä toimii sitä paremmin, mitä ennakoitavampia asiat ovat. – Erityisesti pienimpien lasten kohdalla vuorovaikutus vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan välillä korostuu. – Päivähoidon henkilökunta on todella vaikeassa ja haastavassa tilanteessa. Vanhempien valokuvat pitäisi olla korkeudella, josta lapsi näkee ne. Esikoululaisten kanssa voidaan käydä joskus vaikkapa teatterissa, mutta päivähoidon ulkopuolelle suuntautuvia retkiä tulisi olla vain muutama vuodessa. Miten seurakunta voi olla tukemassa lapsen ja perheen hyvinvointia. Pienet tarvitsevat rauhallista olemista pienryhmissä, joissa ei ole liikaa virikkeitä eikä meluisaa ympäristöä. Ennakoitavuus helpottaa siirtymätilanteita sekä lisää lasten hallinnan ja turvallisuuden tunnetta
Muistele omaa lapsuuttasi ja kouluvuosiasi. Lapselle rakentuu vähitellen myönteinen ja realistinen kuva itsestä ja omista mahdollisuuksistaan, jonka avulla mieli kurottautuu toiveikkaasti kohti tulevaisuutta ja oppii asettamaan itselleen tavoitteita sekä löytää voimavaroja haastavissa tilanteissa. (OPH 2016.)” Varhaiskasvatusiässä lapset kehittyvät ja kasvavat huimaa vauhtia, harjoittelevat uusia taitoja ja opettelevat tulemaan toimeen ryhmässä toisten kanssa. Lapsen minuus kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ja hänelle muodostuu käsitys itsestään paljolti toisilta saadun palautteen perusteella. Kasvatustieteen professori Eero Ropo (2017) on tutkinut lasten ja nuorten identiteettien rakentumista. Omien vahvuuksien ansiosta saavutettuihin onnistumisiin pitäisi olla helppo muistireitti, ja sen suuntaan ohjaa myös uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joissa sanotaan: ”Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Lapselle rakentuu vähitellen myönteinen ja realistinen kuva itsestä ja omista mahdollisuuksistaan.. Aidot ja oikeassa kohdassa lausutut kehut resonoivat. Ihmismieli tarttuu kovin hanakasti epäkohtiin, vaikeuksiin ja mokailuihin. Positiivisella palautteella ja hyvän huomaamisella on suuri myönteinen vaikutus lapsen käsitykseen omista kyvyistä, joka vaikuttaa uskomuksiin itsestä, käyttäytymiseen ja itsetuntoon. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä. Kuka oli sinulle se aikuinen, jonka kohtaamisen muistelu tuo mieleesi lämpimän tunteen. Aidot ja oikeassa kohdassa lausutut kehut resonoivat. Sinnikäs tekeminen tuottaa iloa, koska mikä onkaan sen palkitsevampaa kuin riemu onnistuneesta hetkestä, jonka eteen on tehnyt töitä ja jonka myös toiset huomaavat ja jakavat. Jos lapsen käyttäytyminen haastaa aikuisia, hän saa usein osakseen paljon kieltoja ja kulmat kurtussa olevia katseita. Lapsi ei voi tunnistaa itse omia vahvuuksiaan, vaan hän tarvitsee itselle merkityksellisiltä aikuisilta palautetta. Hän korostaa palautteen merkitystä ja sitä, miten heikkouksiin keskittyvä ja negatiivisia hetkiä alleviivaava palaute sulkee tulevaisuusperspektiiviä. Lapset saavat runsaasti palautetta käyttäytymisestään. Kuitenkin juuri tämä lapsi tarvitsee erityisen paljon rakkaudellisia hymyjä ja myötäeläviä katseita sekä turvallisuuden tunnetta lisäävää yhdessäoloa ja ohjausta taitojen oppimiseen. On paljon merkitystä, millaisiin asioihin lasten kanssa työskentelevät aikuiset kiinnittävät huomiota ja kuinka lapsia ohjataan hyvään kasvuun. Kenties kannat edelleen mukanasi juuri oikealla hetkellä saatua kannustusta ja rohkaisun sanoja, jotka auttoivat sinua luottamaan itseesi. Vahvuuksia esiin tuovan kielen avulla jokainen kasvattaja voi antaa lapsille positiivista palautetta, joka ei suitsuta tyhjää ja jatkuvaa kehua. Pikemminkin sanojen merkitys konkretisoituu, kun ne lausutaan lapseen liittyvässä toiminnassa. Kun lapsi saa aikuisilta kannustusta, hän uskoo mahdollisuuksiinsa onnistua ja voi pyrkiä kohti päämääräänsä kaikin voimin, jopa oppii ylittämään sinnikkäästi eteen tulevia esteitä. On oleellinen ero, kasvaako lapsi ympäristössä, jossa kritisoidaan toisia tai keskitytään siihen, mikä ei vielä toimi, vai kannustavassa kulttuurissa, jossa haetaan tilaisuuksia kertoa hyviä asioita toisista ja jossa kiitosta ei pihdata. 11 Teema Sanat luovat todellisuuksia ja jättävät jälkiä. KOLUMNI Huomaa hyvä lapsessa! KUKA KAISA VUORINEN Kirjoittaja on tutkija ja kouluttaja, jolle arjen arvokkuus löytyy ihmisten välisistä myötätuntoisista ja vahvistavista kohtaamisista. Reitti hyvän huomaamiseen vaatii usein työtä ja katseen terästämistä, jolloin voidaankin puhua tietoisesta arjen pienten ja arvokkaiden hetkien tutkimisesta
Ihmeellinen aistimaailma ”On todella vaarallista, jos ei reagoi mihinkään ääniin. Janin puheessa kurkusta nousee rahiseva r-kirjain. Janin puhe oli monotonista, sanoista hukkui kirjaimia ja kerronnallinen puhe puuttui täysin. Teknisesti Jani tuntee kellon, mutta ajanhallinta onkin toinen juttu. 11-vuotiaan Janin erityisen mielenkiinnon kohteena on siivoaminen. Tänään siihen voisi kokeilla äidin kanssa salaista pesuaineyhdistelmää, jonka annetaan vaikuttaa, huuhdellaan ja sitten katsotaan vaikutus. Äiti kuitenkin ymmärsi Jania, vaikka muiden oli vaikea saada pojan puheesta selvää. Silloin tekisi mieli repiä käsikuivaimen johto töpselistä irti ja kiertää sen seinämistä ruuvit auki. ”Me tehdään äidin kanssa spesiaaliseos. Hänen erityisen mielenkiinnon kohteenaan on siivoaminen, kodinkoneiden mekaniikka sekä paloja pelastusohjeet. Koulussa Janin on vaikea keskittyä sellaisiin asioihin, jotka eivät kiinnosta häntä. Kieli ei ole vielä tarpeeksi vahva jaksaakseen painua kitalakea vasten ja muodostaakseen surisevaa ääntä. Samaan aikaan diagnoosi vahvistui autismikirjoksi. Edes keittiön punainen tiskiaine ei tehonnut siihen, ainoastaan haalisti. Hänellä on myös herkkä tuntoaisti. ”Siihen tulee etikkaa, soodaa ja pyykinpesupulveria,” Ruut kertoo. Sen pitäisi kyllä tepsiä. Se tarkoittaa sitä, että Jani voi uppoutua puhumaan saunan ovenkahvan pienestä tahrasta, alkaa yhtäkkiä pöyhiä sohvatyynyjä tai miettiä, kumpi on ekologisempaa höyrypuhdistus vai lattioiden moppaaminen – toinen kuluttaa sähköä toinen enemmän vettä. Kun yleisessä vessassa käsikuivaimet puhisevat lämmintä ilmaa, Janista tuntuu, että tärykalvot puhkeavat. Toisaalta juuri ne erilaiset mielenkiinnon kohteet tuovat Janin ja äidin arkeen riemua. ”Kyllä se on kuitenkin musta hyvä juttu, että mulla on hyvä kuulo,” Jani pohtii. Oppiminen oli Janille varhaislapsuudessa vaikeaa, sanoja ei tullut ja jalat kieltäytyivät kävelemästä. Kun Jani oli parivuotias, hänelle diagnosoitiin kielenkehityksen häiriö. On niin paljon kerrottavaa. En olisi löytänyt niitä ilman Jania”, Ruut sanoo. Ennen kylpyhuoneremontin myötä ostettua sadetinsuihkua, josta vesi laskeutuu pehmeämmin, Jani peseytyi pitkään saavissa. Välillä he imuroivat yhdessä POIKA JOKA PITÄÄ JÄRJESTYKSESTÄ Jani Holmbergille todettiin autismikirjo kouluiässä. Välillä on vaikea erottaa, vierähtikö legojen järjestämisessä viisi minuuttia vai viisikymmentä minuuttia. Hän reagoi myös sellaisiin ääniin, joihin muut eivät kiinnitä huomiota. Jos esimerkiksi tulee hälytys, mä reagoisin siihen välittömästi!” Jani huudahtaa. Olemme löytäneet paljon kivoja mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. Ennen kaikkea erityinen mielenkiinnon kohde tuo valtavasti iloa. Siitä huolimatta Jani ei enää aio olla hiljaa. Se resepti on salainen, mutta kyllä äiti sen voi paljastaa.” Jani sanoo ja katsoo kysyvästi äitiään Ruutia. Sitten on vielä imuvessat, jotka pitävät aivan erilaista huuhteluääntä kuin tavalliset huuhtelumekanismit. Meni aika pitkään ennen kuin tajusin, miksi hän ei suostunut menemään suihkuun,” Ruut muistelee. Suihkusta paineella iskeytyvät vesipisarat kutittavat, joskus ne jopa satuttavat. Hänen on vaikea ymmärtää henkilöä, joka ei olekaan kiinnostunut samoista asioista. Niitä ei osaa tunnistaa äitikään, ennen kuin Jani juoksee vessasta ulos korviaan pidellen ja huutaen. Keskusteluja kommunikaatiotaidot alkoivat kehittyä vasta, kun Jani aloitti koulun erityislasten pienluokassa. ”Kun olimme siskoni luona, Jani halusi aina peseytyä pienessä vadissa. 12 Teema Saunan ovenkahvaan itsepintaisesti kiinnittynyt pieni tahra vaivaa Jania. Jani mielellään intoutuu kertomaan omista mielenkiinnon kohteistaan, kuten kodinkoneista, siivousvälineistä tai paloja pelastusohjeista. ”Meillä ei ainakaan aika käy pitkäksi. TEEMA TEKSTI & KUVAT Sini Rantanen. Kouluun lähtemisestä ei tulisi mitään ilman äitiä
Se on hetken päästä rikki. Siitä syystä hän toimii nykyään vertaisosaajana, jotta voi antaa tukea niille vanhemmille, jotka ovat samassa tilanteessa kuin hän oli muutamia vuosia sitten. Autismikirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti. Matkoilla Ruut etsii esteettömän WC-tilan ja kantaa laukussaan kuulosuojaimia, jotta Janin ei tarvitsisi kärsiä käsikuivaimen huutavasta pauhusta. Jotkut autismikirjon henkilöt pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä. Autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju. ”Tähän elämään oppii ajan myötä. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, kun diagnoosi ei ole vielä varmistunut tai ei ole kokemusta vertaistuesta. 13 Teema äidin kanssa, äiti omalla imurillaan ja Jani kuulosuojaimet päässä joululahjaksi saamallaan Electroluxin pienellä pölynimurilla, jossa on Janin mukaan pidempi johto kuin äidin omassa. Jani saa pälpättää, jos haluaa. Toisinaan he taas käyvät kodinkoneliikkeessä, avaavat uutuuttaan kiiltävän pyykinpesukoneen kannen ja tutkivat induktiolieden mekaniikkaa. Lisäksi autismikirjon henkilöitä yhdistää erityinen stressiherkkyys. ”Meille on tullut oma tapamme kommunikoida. Autismikirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä, joten Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan noin 55 000 autismikirjon henkilöä. Huolehtii ennen kaikkea omasta jaksamisesta ja sen jälkeen muista, sillä pärjää aika pitkälle,” Ruut neuvoo. Jani ymmärtää minua ja minä häntä,” Janin äiti Ruut Holmberg kertoo. ”On niitä ihmisiä, joilla on omat asenteet ja jotka eivät hyväksy sitä, että joku on erilainen. Silloin Ruut ja Jani saatavat saada osakseen muilta ihmisiltä pitkiä katseita ja avointa hämmästelyä. Kun Jani sai diagnoosin, autismikirjo oli Ruutille täysin vieras asia. Hänen onkin helppo sanoa, mikä äidissä on parasta. Siihen sopeutuu aina vain paremmin ja paremmin. Jos ei jaksa kuunnella, niin…” ”…saa mennä itse pois! Ei se niille kuulu, ei tipan tippaa,” Jani täydentää äitinsä lauseen loppuun. Loppujen lopuksi elämme aika tavallista arkea,” Ruut pohtii. ”Mun vanhemmat ei katso niitä käyttöohjeita. MIKÄ AUTISMIKIRJO. Monilla autismikirjon henkilöillä on aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä, esimerkiksi ylija aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin. Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Joka aamu kun Jani uppoutuu johonkin mielenkiinnon kohteeseensa, Ruut muistuttaa lempeästi mutta määrätietoisesti kouluun lähtemisestä. Lue lisää: WWW.AUTISMILIITTO.FI/VERTAISOSAAJA INFO. Kun uusi rikkaimuri ostettiin, Jani luki ensimmäisenä käyttöohjeet ja neuvoi vanhempiaan, miten laitetta käytetään. ”On tärkeää löytää ne asiat, jotka antavat itselle voimaa. Se aina auttaa mua.” Äiti auttaa Jania siinä, mikä on Janille kaikista tärkeintä – pitämään yllä järjestystä. Sen takia tulisi lukea käyttöohjeet huolellisesti.” Joskus Jani saattaa intoutua puhumaan mielenkiinnon kohteistaan linja-autossa vieraalle kanssamatkustajalle. Äiti auttaa Jania Ajan myötä Ruut on oppinut tunnistamaan poikansa erityispiirteet. Tietäähän sen, miten siinä käy. ”Se on niin hyvä äiti. Vaikka Jani leikkii välillä ajatuksella yksin asumisesta, hän ei pärjäisi ilman äitiään. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä. ARJESSA ALKUUN -vertaisosaajilta saa tukea, kun autismikirjon diagnoosi on tuore. Kun Janin piti oppia ottamaan itsenäisesti välipala koulupäivän jälkeen, Ruut ajasti kellon soimaan kahden aikaan ja jätti keittiönpöydälle piirtämänsä kuvan jääkapin hyllylle pakatusta voileivästä
TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen. 14 Teema TEEMA MYSTEERI AVAUTUU ihmettelyn ja ihailun kautta Uskontokasvatus antaa lapselle juuret, jonka varassa hän voi kasvaa ja rakentaa omaa identiteettiään. Elämää rikastuttavan uskonnon tulisi kuulua jokaisen lapsen arkeen ja pyhään
– Spiritualiteettiin liittyvä tietoisuus ei niinkään tarkoita herkkyyttä jollekin epäluonnolliselle, vaan lisääntyvää herkkyyttä nähdä jokapäiväisten asioiden syvemmät merkitykset. Mysteerin tunteminen avautuu parhaiten ihmettelyn ja ihailun kokemuksien kautta. 15 Teema – Taivaan Isästä puhuminen ei välitä kaikille lapsille mielikuvaa turvallisesta ja rakastavasta Jumalasta. Vanhempien ajatuksia on kuunneltava ja kunnioitettava, samoin kasvattajien. – Ihmisen perustarve on ymmärtää, mikä elämän tarkoitus on, ja mikä minun paikkani on tässä maailmassa. – Yleinen keskustelu uskonnosta on nykyään hyvin negatiivista. Keskusteluissa voidaan löytää ristiriitaa pienentävä kompromissi, mikä on aina lapsen etu. – Jos lapselta kielletään esimerkiksi mahdollisuus ymmärtää, mihin lakimme pohjautuvat, tai miksi joitain juhlapyhiä vietetään, häneltä puuttuu osa länsimaisesta sivistyksestä. Uskontokasvatuksen eräs tärkeimpiä tehtäviä on auttaa lapsia tutustumaan omaan identiteettiinsä ja herkistymään tietoisuuden, mysteerien ja arvojen tunnistamiselle.. Uskonto ja spiritualiteetti ovat iloisia, elämää rikastuttavia asioita, Tirri painottaa. Kun kodin ja ammattikasvattajan välillä tulee erimielisyyttä, asiasta keskustellaan kasvokkain. Hän voi kuitenkin puhua omasta uskostaan ja juuristaan, jolloin lapsella on mahdollisuus peilata omia ajatuksiaan vanhempiensa arvomaailmaan. Spiritualiteetti voidaan määritellä inhimilliseksi ominaisuudeksi, jolle on ominaista tietynlainen tietoisuus tai herkkyys. – Uskontokasvatus, joka ruokkii spiritualiteettia, vapauttaa lapset käyttämään omaa mielikuvitustaan ja herkistymään elämän mysteereille. Myös tietyt toiminnat kuten laulaminen, piirtäminen ja maalaaminen voivat auttaa spiritualisen herkkyyden tunnistamisessa. – Meillä on Suomessa positiivinen uskonnonvapaus. Jumala tulee lähelle toisen ihmisen kautta. Tirri haluaa tuoda esiin erityisesti uskonnon positiiviset vaikutukset. Pienelle lapselle avautuvat rituaalit, rutiinit ja mysteerit. – Pienet lapset voivat kuitenkin kokea ja tuntea asioita, joita he eivät vielä pysty täysin älyllisesti ymmärtämään. Se rakentaa yhteisöllisyyttä, ryhmäytymistä ja kulttuurin tuntemista. Kaikilla osapuolilla on oikeus kertoa omat ajatuksensa siitä, mikä olisi lapselle kasvatuksellisesti parasta. Lapsi on kokonaisvaltainen olento, joka syntyy aina tiettyine tarpeineen johonkin yhteisöön ja kulttuuriin. Kasvattajan on hyvä pyrkiä välittämään lapselle ajatusta, että uskonto on läsnä kaikissa arjen toiminnoissa ja rohkaista lasta löytämään uskontoon liittyviä ulottuvuuksia omasta kokemusmaailmastaan. – Olen puhunut paljon pyöreän pöydän mallista. Toivoisin enemmän keskustelua siitä, mitä hyvää uskonto ihmisen elämään tuottaa. Tirri muistuttaa, että tietynlaista vallankäyttöä tapahtuu joka paikassa. Lapsen itsenäistä ajattelua tulee kunnioittaa. Isällisten kielikuvien rinnalla on hyvä suosia äidillisiä mielikuvia. Tällainen ihminen on auttavainen ja osaa ottaa muut ihmiset huomioon. Suomessa on vahva kristillinen perinne, ja siksi uskonto on vahva osa suomalaisten juuria. Esimerkiksi lintuemo, joka levittää siipensä poikasiensa suojaksi, voi avata monelle lapselle hyvin konkreettisen kuvan turvallisesta Jumalasta. Jokainen lapsi saa syntymälahjanaan juuret. Lapsen uskon maailmassa mielikuvituksen ruokkiminen on keskeinen spiritualisen herkkyyden kanava. – Varhaiskasvattaja voi esimerkiksi kertoa jotain muuta uskontoa tunnustavalle perheelle suomalaisista kristillisistä traditioista, ja mitä hyötyä lapselle olisi siitä, että hän saisi olla mukana. Positiivinen voima Uskonnon merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen on olemassa paljon uutta tutkimustietoa. Lapsen maailmassa spiritualiteetille herkistäviä tapahtumia voivat olla syntymä, kuolema, suru, rakkaus, juhla, epäonnistuminen tai vaikkapa palkinnon saaminen. Uskonnonopetuksessa tulisikin keskittyä elämyksellisyyteen ja kokemuksellisuuteen. – Uskontokasvatuksen suurin tavoite on autonomian syntyminen. Hän osaisi kuunnella itseään, luottaa itseensä ja ottaa sen, mikä rakentaa hänen omaa ihmisyyttään. – Aina voi kuitenkin neuvotella. Viime vuosina lehtiotsikoihin ovat nousseet uskonnon uhrit. Kompromisseihin kykeneminen on osa ihmisyyttä. Mysteerin kaipuu kuuluu ihmisyyteen. Uskonto on alkanut näyttäytyä negatiivisena asiana, josta lapsia on varjeltava. Kasvattajina pyrimme siihen, että lapselle syntyisi autonomia ja sisäinen turvallisuus. Vaikka ihminen ei kuuluisi mihinkään uskontoon eikä tunnustaisi mitään uskontoa, hän on spirituaalinen henkilö, kasvatustieteen professori Kirsi Tirri toteaa. Kuuntele ja kuule Varhaisessa lapsuudessa suhde isään ja äitiin luovat lähtökohdan suhteeseen Jumalaan ja uskontoon. Vanhempi ei voi sanoa lapselleen, miten tämän tulisi uskoa. Uskonnollisessa maailmassa mielikuvituksen käyttö on keskeistä metaforien, symbolien, kertomusten ja liturgian käytössä. Kun ihmistä aletaan ohjailla ulkoapäin, rajoittaa hänen vapauttaan tai ohjailla käyttäytymistä, ollaan väärällä tiellä. Käsittämättömät käsitteet Liian abstraktit kielikuvat ja vaikeat uskonnolliset käsitteet eivät auta lasta avautumaan uskonnon maailmalle, vaan ne voivat estää hänen uskonnollista ja spirituaalista kehitystään. Aikuisen oikeutta kasvattaa omaa lastaan on aina kunnioitettava, mutta vanhempien kanssa kannattaa pyrkiä dialogiin. Psykoanalyyttisen koulukunnan näkemys lapsen jumalakuvan kehityksestä ohjaa pienten lasten kasvattajia kiinnittämään huomiota tapaan, jolla he puhuvat Jumalasta. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan uskonnolliseen vakaumukseen, Tirri muistuttaa
Uskonnollinen suvaitsevaisuus Merkityksen etsiminen ja kokeminen on keskeinen spirituaalisen elämän tavoite. Lapselle on äärettömän tärkeä tietää, mistä hän tulee. Toivoisin, että uskontokasvatuksen tärkeys ymmärrettäisiin, ja että lapsistamme voisi kasvaa uskonnollisesti suvaitsevaisia aikuisia. – Ihan pieni lapsi oppii parhaiten tekemällä. Siitä usko usein alkaa. Sitten tullaan kysymykseen, uskonko minä tähän. Mitä esimerkiksi sapatti merkitsee juutalaiselle perheelle, mitä silloin tehdään ja miksi. Ihminen joutuu pohtimaan eri näkökulmia ja päätyy mysteeriin. Pääsiäisen kertomus on yksi meidän suuria kulttuuritarinoita, joka tulee vastaan yhä uudestaan. Ihminen voi hyvällä itsetunnolla tuoda esiin oman uskontonsa ja kulttuurinsa sekä samalla arvostaa ja kunnioittaa toista. – Suomalainen kalenterija kirkkovuosi tarjoavat mainion kehyksen opettaa lapsille kansallisia ja uskonnollisia perinteitä. Tirri muistelee esimerkkiä omasta lapsuudestaan. Uskonnosta puhuminen koetaan helposti muita ihmisiä loukkaavaksi. Lapsi oppii tekemällä Lapsi oppii uskonnon merkitystä parhaiten rituaalien, traditioiden ja kertomusten välityksellä. Kertomuksissa asioita käsitellään tavallisesti jonkun toisen ihmisen kautta. – Uskonnon voima on, että nämä asiat eivät tyhjene yhdestä perspektiivistä katsottuna. Ajattelin, että Jeesus oli niin täynnä Pyhää Henkeä, että oikein sihisi, Tirri nauraa. TEEMA Lapsen konkreettinen ajattelu muuttuu abstraktiksi vasta nuoruusiässä. Elämän merkitys ei avaudu pelkän rationaalisen ajattelun avulla, vaan ihminen etsii vastausta intuitiivisen, tunteisiin pohjautuvan kokemuksen kautta. Sitä kautta alkavat omat juuretkin avautua. – Uskontokasvatuksen eräs tärkeimpiä tehtäviä on auttaa lapsia tutustumaan omaan identiteettiinsä ja herkistymään tietoisuuden, mysteerien ja arvojen tunnistamiselle. Uskonto liittyy vahvasti siihen. Vaikka ihminen päättäisikin olla uskomatta, uskontokasvatus auttaa häntä ymmärtämään, mikä merkitys tällä tarinalla on minun kulttuurissani ja mikä merkitys sillä on niille, Lapsi oppii uskonnon merkitystä parhaiten rituaalien, traditioiden ja kertomusten välityksellä, Tirri sanoo.. Lapselle usein riittää se, että Jeesus nousi ylös. Mitä ne ovat ihmisille antaneet, ja miksi niitä kerrotaan yhä uudelleen. Ei lapsi voinut käsittää, mitä sikisi tarkoittaa. Tirri kertoo joutuneensa ulkomailla vastaamaan usein kysymyksiin omasta uskonnostaan. Asioita ei kykene järjellä ymmärtämään. Aina rippikouluikään asti lausuin äänekkäästi uskoa tunnustaessani, että Jeesus sihisi Pyhästä Hengestä. Identiteettiin kuuluu juuret. 16 Teema jotka siihen uskovat. – Jos uskonnosta ei saa puhua, se tarkoittaa sitä, että olemme suvaitsemattomia uskonnollisesti sekä omaa kulttuuriamme kohtaan. Jos lapsi kysyy uskonnollisia kysymyksiä, ja aikuinen menee vaikeaksi, lapsi oppii nopeasti, ettei asiasta saa puhua. – Meidän tulisi jo varhaisesta vaiheesta kasvattaa lapset uskonnolliseen, kulttuurilliseen ja eettiseen sensitiivisyyteen. Liturgiset värit, uskonnolliset symbolit ja metaforat avaavat lapselle uskon maailmaa koskettamalla samalla heidän mielikuvitustaan. Juhlapäivien historiallisen merkityksen yhteydessä voidaan keskittyä myös kirkolliseen symboliikkaan. Ne saattavat avata lapselle myös toisen uskonnon merkitystä. Kun ajattelu kehittyy, sitä enemmän voidaan siirtyä historiaan ja merkitykseen. Opillisia asioita tulee iän karttuessa pohtia myös älyllisesti ja useista eri näkökulmista. Suomessa uskonnosta puhutaan vähän, mielellään ei mitään. – Pienen lapsen kanssa ei tarvitse pohtia opillisia kysymyksiä
Mitä tehdään, jos kaveria vaikkapa kiusataan. 17 Me tekijät Me tekijät Pyrkimys kohti hyveellistä elämää Johanna Nordblad tekee animaatioita lapsille Ilmiölähtöisyys innostaa yhdessä oppimiseen s.19 Kun lavasteet ovat valmiina, lapset pohtivat aikuisen avulla, miten näytelmässä esiin tuleva ongelma ratkaistaan. s. 20 s.22 s.25 KUVA Ruusu Hulmi
Lahjan tunnistaa energisyydestään ja monipuolisuudestaan. Pienet hetket, arvostavat sanat ja kohtaamiset lasten ja vanhempien kanssa jättävät hyvän siemenen itämään.” Muut Vuoden pyhäkouluohjaaja -ehdokkaat olivat Liisa Itäkylä (Porin Teljän seurakunta), Mirjami Soikkeli (Loimaan seurakunta), Eija Kymäläinen (Porin Teljän seurakunta), Seija Teinilä (Pöytyän seurakunta), Terhi Miikki (Liedon seurakunta), ”pyhäkouluäitien tiimi” Jenni Birkström, Katri Elonheimo, Pauliina Pietiläinen, Mari Suominen ja Aila Väänänen (Sauvo-Karunan seurakunta) ja Ulla Lähteenmäki (Turun Maarian seurakunta). 5–14-vuotiaista lapsista koostuva 30–40-henkinen lauluporukka tekee paljon yhteistyötä – on syntynyt levytyksiä eri kuorojen kanssa ja esiinnytty aina ulkomaita myöten. Vuoden pyhäkoulunohjaaja -nimikkeen myöntää Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry. ME TEKIJÄT KUVA Erja Saarinen. Pyhäkoulu inspiroi häntä yhä. 18 Me tekijät ”Taivaan lahja Laitilalle”, kuvaavat seurakunnan työntekijät Vuoden pyhäkoulunohjaajaksi valittua Lahja Pavelaa. ”Hän liputtaa taidolla pyhäkoulun puolesta", he sanovat. Kuljetusringit toimivat ja kuorojen harjoitusajat lomittuvat sujuvasti muiden harrastusten aikatauluihin. Lahjan erityistaitoihin kuuluu myös organisointikyky. Pyhäkoulusta Lailalla on parinkymmenen vuoden kokemus, Ilon Helmet -pyhäkoulukuoroa hän on luotsannut reilut 10 vuotta ja Auringon Säteet -kuoroa Rauman Kodisjoella muutaman vuoden. ”Luotan taivaan Isään, ja teen tätä sydämestäni”, Lahja kuvaa voimiensa lähteitä. ”Mitä lapsen mieleen iskostetaan, se tapahtuu suurelta osin lauluilla”, muistutti piispa Kaarlo Kalliala tunnustuksen jakotilaisuudessa 19. ”Lahja on kuin yksi meistä seurakunnan työntekijöistä, joka ehtii kaiken muun lisäksi suunnittelupöytien ääreen ja pop up -pyhisten tekijäkaartiin. Kuoro on osallistunut myös Jippii-elokuvan tekoon. Seurakunnan työntekijät kuvailevat Lailaa sanoilla iloinen, herkkä ja aito. Lastentarhanopettajakoulutus puolestaan antaa hyvät valmiudet toimia lasten ja perheiden kanssa myös vapaaehtoistyössä. Jos on halu tehdä, varmasti saat tehdä”, hän nauraa. toukokuuta Kirkkopäivillä Turussa. Laitilan Lahja Pavelasta Vuoden pyhäkoulunohjaaja ”Iso kiitos kuuluu vanhemmille ja isovanhemmille, jotka jaksavat kuljettaa ja kannustaa lapsiaan”, Lahja painottaa. ”Pyhäkoulu rönsyilee niin moniin suuntiin eikä jämähdä rajoihin
Hyveen mukainen toiminta on hyvää sekä ihmisen itsensä että ympärillä olevien ihmisten kannalta. Hyveet näyttäytyvät eri tilanteissa eri tavalla. Niiden työntekijät lähtivät mukaan. Kylliäinen kehitteli idean ja kävi esittelemässä sitä muutamaan tuttuun helsinkiläiseen päiväkotiin ja kouluun. . Lapset veivät uudet taitonsa mukanaan myös kouluun. Ne näkyivät loruissa, leikeissä ja rallatuksissa. Vähitellen opettajat tajusivat, että lapset ovat samasta päiväkodista – mutta mitä ihmettä he olivat siellä kokeneet. Aristoteleen mukaan juuri lasten ja nuorten kasvattaminen hyveisiin oli erityisen tärkeää. Eräänkin koulun rehtori ja opettajat olivat ihmeissään, kun tietyt lapset eivät lähteneet kiusaamiseen mukaan. TEKSTI Laura Koskelainen KUVAT Ruusu Hulmi . Muutama vuosi työelämää kehitettyään Kylliäinen ryhtyi ohjaamaan myös lapsia ja nuoria hyveiden tielle. Siitä päiväkodista tuli kahdessa viikossa kiusaamisvapaa päiväkoti. Seuraavana vuonna mukaan tuli uusia päiväkoteja ja niissäkin homma alkoi toimia. Siinä käy usein niin, että kasvattajan ja kasvatettavan roolit vaihtuvat toisin päin. 19 Me tekijät ME TEKIJÄT Hyveellinen elämä Hyveet ovat ne ominaisuudet ja luonteenpiirteet, jotka tekevät meistä hyviä. Lapset ottivat ne välittömästi omikseen. . Jossain tilanteessa pitää käyttäytyä ystävällisesti, toisessa tilanteessa oikeudenmukaisuus on se päällimmäinen hyve. Muuten sitä ei ole olemassakaan, Kylliäinen sanoo. Lapset ottavat hyveet haltuun nopeasti ja tosissaan. Hyveet päiväkotiin vapaaehtoisvoimin Kylliäinen hurahti hyveisiin opiskeluaikoinaan noin 30 vuotta sitten, ja 25 vuotta myöhemmin hän kirjoitti hyveistä kirjan ja ryhtyi ohjaamaan työpaikkoja hyveiden mukaiseen elämään. Jos päiväkodissa yksi lapsi ryhtyi kiusaamaan toista, muut lapset tulivat ympärille, että ei noin voi tehdä kun tuo ei ole reilua eikä ystävällistä. Joko ihmisinä tai siinä roolissa, missä kulloinkin toimimme. Ensimmäinen päiväkoti valitsi kannustavuuden, reiluuden ja ystävällisyyden hyveiksi, joita alettiin viljelemään. Lähtökohtana on molempien, sekä yksilön että yhteisön hyvinvointi, Kylliäinen kertoo. He kouluttavat myös vanhempiaan: ’äiti, mun mielestä tuo ei ollut ollenkaan reilua!’ Eräässä päiväkodissa oli juuri käyty hyveet läpi, kun siellä muuttaa koko maailman Leo, Tuulia ja Chidea miettivät hyvekasvatukseen liittyvien näytelmien tapahtumia.. Jos joku ihminen joutuu kärsimään toimintani vuoksi, minun toimintani ei ole ollut hyveellistä. Joskus ystävällisyys näyttäytyy eri tavalla kuin jollain muulla kerralla. Tämä määrittely on ollut toimiva jo antiikin filosofi Aristoteleen ajoista, kertoo eetikko Antti Kylliäinen. . Lapset tajusivat, että jos ollaan reiluja ja ystävällisiä, kiusaamista ei voi tehdä, Kylliäinen kertoo. Kolmannessa tilanteessa pitää olla vastuullinen. . Yhteisön huomiointi erottaa hyveet luonteenvahvuuksista. Koulun pihalla hyveelliset lapset olivat nimittäin kiertäneet toisten lasten luona ja kiusaamista kohdatessaan huomauttaneet ’ei noin voi tehdä, se ei ole reilua eikä ystävällistä’. Opettajille selvisi, että lapset olivat saaneet hyvekasvatusta. Ketään ei jätetty yksin ja kaikki pääsivät leikkeihin. Hyve on ominaisuus ja luonteenpiirre ja sen täytyy näkyä meidän toiminnassamme ja käyttäytymisessämme. Sitten he alkoivat muuttaa elämäänsä ja ympäristöään niiden avulla. Työskentely päiväkodissa lähtee aina vanhempainillasta, jossa päätetään, mitkä kolmesta kuuteen hyvettä otetaan käyttöön
Kylliäinen rohkaisee, että elämästä tulee näin paljon hauskempaa ja helpompaa. Kylliäisen mielestä hyveiden kasvattaminen ei saa jäädä siitä kiinni, että siihen ei ole varaa. Kehut kasvattavat Hyvekasvatuksen voi aloittaa myös kotona. Ketään ei enää kiinnostanut kiusataanko vai ei. Päiväkodin henkilökunta tehosti hyveiden mukaan elämistä. . Vähitellen koko yhteiskunta toimisi myös hyveiden mukaan. Toisaalta positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen oli ollut päiväkodin kasvattajille jo aiemmin tuttuja. Kaikkia kiinnosti, mitä hyveiden kanssa oli tehty. Hänen johtamansa espoolainen päiväkoti oli tehnyt yhteistyötä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanssa ja päiväkodissa oli katsomuskasvatuksessa avustava mentor. Aikuisen pitää vain nähdä lapsen hyvä tapa toimia ja reagoida siihen. Jokainen suomalainen voisi ottaa selvää, mistä hyveissä on kysymys ja elää niiden mukaan. Tehokkainta on keskittyä hyvään. Kylliäinen huomauttaa, että vanhempien tulee muistaa, että lapset oppivat parhaiten kasvattajien esimerkkiä seuraamalla. Verkon kautta se on kaikkien ulottuvilla. Ohjelma on helposti toteutettavissa ja käyttöönotettavissa ja sovellettavissa sen mallin mukaan, mikä lapsiryhmälle sopii. Hyvekasvatuksessa oli mukana yksi päiväkodin ryhmä. Päiväkotien ja työpaikkojen lisäksi hyveohjelmassa on mukana hoivakoteja, taloyhtiöitä ja urheiluseuroja. Sivuilla voi rekisteröityä ja tilata tarkemmat ohjeet. Myöhemmin Rantala ja päiväkodin lastentarhanopettajat pohtivat, millä aikataululla hyveet siirtyvät kaikkiin ryhmiin, etenkin viisivuotiaiden kasvatukseen ja ohjaamiseen. Lapsi oppii Kylliäisen mukaan parhaiten silloin, kun hän onnistuu jossain asiassa ja saa siitä kehuja ja kiitosta. Hyveiden avulla opittiin kaveritaitoja ja pohdittiin ystävällisyyttä. He eivät puuttuneet kiusaamiseen mitenkään, ellei ollut pakko. Hyvekasvatus vaatii sosiaalista vahvistamista. Hyveistä kiinnostunut voi mennä Hyveet elämässä -sivustolle, jossa on lisätietoa asiasta. Hyvekasvatus tuli osaksi mentorointiohjelmaa. Ilona Paavilainen ohjaa.. 20 Me tekijät LINKKI Katso lisää www.hyveetelamassa.fi HYVEKASVATUS toi työkaluja Päiväkodin johtaja Tuula Rantala kävi kuuntelemassa Antti Kylliäistä ja sai siitä kipinän ottaa hyvekasvatus osaksi myös Roosaliinan päiväkodin arkea. Ohjelmassa mukana oleminen on ilmaista. Hyveisiin liittyy usein positiivinen kokemus ja niitä pyriME TEKIJÄT alkoi kiusaamisepidemia. . Rantala kertoo, että lapsille on tärkeää noudattaa tiettyjä sääntöjä ja ne näkyvät silloin, kun lapset pohtivat, millainen on hyvä kaveri. Tässä laulussa mennään Piilometsään. Sen sijaan he ryhtyivät viljelemään hyveitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Päiväkodissa hyvekasvatusta tehtiin viisivuotiaiden ryhmässä. . Kuluvana vuonna myös jokaisesta Aku Ankka juniori -lehdestä löytyy kuukauden hyve. Hyveet elämässä -ohjelma on rakennettu vapaaehtoisvoimin. Hän tähtää siihen, että kun hän jää eläkkeelle vuonna 2029, kaikki suomalaiset koulut ja päiväkodit olisivat mukana hyvekasvatuksessa. Kun hyveet opitaan alle kouluikäisenä, sen pohjalle voi rakentaa koko loppuelämän. Kahdessa viikossa kiusaaminen katosi kokonaan sekä lasten käyttäytymisestä että aikuisten puheista ja ajatuksista. Kylliäinen luottaa, että hyvekasvatus menee läpi vähitellen läpi koko yhteiskunnan. Se saattaa vaatia harjoittelua, mutta se kannattaa. Joillekin kieltäminen ja sääntöjen kertominen tulivat automaattisesti. Niistä ei jää positiivisia rakennusaineita, Kylliäinen sanoo. . Kiellot ja käskyt eivät ole kasvattamisen välineitä. Päiväkodin kasvattajat joutuivat Rantalan mukaan jonkun verran opettelemaan uusia tapoja. Viisivuotiaana kyky eettiseen ajatteluun kehittyy voimakkaasti. Perheet voivat pohtia, mitä on luotettavuus ja miten se meidän perheessä toteutuu. Heidän kanssaan on hyvä pohtia hyveitä ja muita eettisiin kysymyksiin liittyviä asioita, Rantala pohtii. He kertoivat joka päivä myös vanhemmille, mitä olivat hyveiden kanssa tehneet. . Päiväkodin hyveiksi valikoitui myötätuntoisuus, reiluus, rohkeus, suvaitsevaisuus ja ystävällisyys. Meni lapsi minne tahansa, ystävällisyys, reiluus, luotettavuus ja huomioonottavuus ovat niitä ominaisuuksia, jotka tuottavat sekä ihmiselle itselleen, että hänen lähiympäristölleen pelkkää hyvää. Kiitoksen saaminen on hauskaa, ja lapsen elämässä kaikki, mikä on hauskaa, on myös kiinnostavaa ja sitä halutaan lisää. Parhaimmillaan hyveet siirtyvät lasten tavaksi toimia omantuntonsa ohjaamina. Hyvekasvstuksen keinoina toimivat esimerkiksi näytelmät