1 TEEMA 3 2026 USKALLA KOHDATA VANHEMMAN UUPUMUS Perhe liikkuu yhdessä Perhediakonia siivitti kävijämäärät nousuun
Mitä tekee traktori tai leikkuupuimuri. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Puistopartio Tarrapuuhakirja Kaiva värikynät esiin, ota hoksottimet käyttöön ja auta Puistopartiota ratkaisemaan pulmat! Väritä traktori ja paloauto, liimaa ajoneuvotarrat paikoilleen, koristele kuorma-auton kylki ja etsi oikea reitti työmaalle. Entä harvesteri, kaivurikuormaaja, paalain tai lumiaura. Puistopartiolla riittää puuhaa! ISBN 9789524133241 Hinta 9,90 Puistopartio maatilan hommissa Tervetuloa maatilalle! Puistopartio ahkeroi pellolla ja pihamaalla vuoden ympäri, eivätkä hommat lopu. Kurkistetaan! ISBN 9789524133029 Hinta 19,50 UUTUUS! Värikäs kurkistuskirja! 19,50 € Tarroja ja tehtäviä! 9,90 € UUTUUS! POS_3_2026ss1.indd 1 POS_3_2026ss1.indd 1 12.6.2026 15.10 12.6.2026 15.10. Käännä värikkään kurkistuskirjan luukkusivuja, niin se selviää! Supersuosittu Puistopartio laittaa lauluillaan ja keikoillaan telaketjut vipattamaan, mutta miten sujuu maatilan työt
Tänään vaan halusin rakentaa duploilla. Mitä tekee traktori tai leikkuupuimuri. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen Tämä duplokaupunki on Helsinki. Siellä asuu eläinperhe. Leikki on hänen lempipuuhaansa niin kotona perheen kanssa kuin päiväkodissa kavereidenkin seurassa. TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Viskari-ikäinen Eero nauttii monipuolisista leikeistä. Yhdessä se on hauskinta, mutta yksinkin voi ihan hyvin leikkiä. Käännä värikkään kurkistuskirjan luukkusivuja, niin se selviää! Supersuosittu Puistopartio laittaa lauluillaan ja keikoillaan telaketjut vipattamaan, mutta miten sujuu maatilan työt. Kurkistetaan! ISBN 9789524133029 Hinta 19,50 UUTUUS! Värikäs kurkistuskirja! 19,50 € Tarroja ja tehtäviä! 9,90 € UUTUUS! POS_3_2026ss1.indd 1 POS_3_2026ss1.indd 1 12.6.2026 15.10 12.6.2026 15.10. Entä harvesteri, kaivurikuormaaja, paalain tai lumiaura. Se oli ensin vähän erilainen, mutta sitten siitä tuli tällainen. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Puistopartio Tarrapuuhakirja Kaiva värikynät esiin, ota hoksottimet käyttöön ja auta Puistopartiota ratkaisemaan pulmat! Väritä traktori ja paloauto, liimaa ajoneuvotarrat paikoilleen, koristele kuorma-auton kylki ja etsi oikea reitti työmaalle. Puistopartiolla riittää puuhaa! ISBN 9789524133241 Hinta 9,90 Puistopartio maatilan hommissa Tervetuloa maatilalle! Puistopartio ahkeroi pellolla ja pihamaalla vuoden ympäri, eivätkä hommat lopu. Osaan rakentaa myös pikkulegoilla ja tykkään niistä enemmän
Hän korostaa, että tarvitaan kasvattajien lempeää läsnäoloa, jotta lapsi oppii toimimaan rakentavalla tavalla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kasvatustieteen tohtori on kouluttanut useita vuosia etenkin varhaiskasvatuksen henkilökuntaa ja kirjoittanut alan ammattikirjallisuutta. isommissa ryhmissä aikuisten on vaikea olla läsnä kaikille. Leikkiä käytetään välipuuhasteluna, mutta leikille pitäisi olla aikaa ja vapautta. Ahonen korostaa, että lapsi tulisi huomioida mahdollisimman hyvin käynnissä olevassa tilanteessa. Vaikka resursseilla on vaikutusta, tuo Ahosen tutkimus esiin lämpimän vuorovaikutuksen tärkeyden. Seurakunnan toiminnassa esimerkiksi lapsiryhmää voi pyrkiä jakamaan pienemmiksi osiksi, koska Liisa Ahonen korostaa, että lämmin vuorovaikutus on lähtökohta kaikelle laadukkaalle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Leikissä lapsi harjoittelee taitojaan. Siten vuorovaikutuksen merkitys on tärkeää kaikkien lasten kanssa myös seurakunnan arjessa. Tällä tavoin lapsi oppii tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja Mahdollisuutta läsnäolevaan vuorovaikutukseen ajatellaan usein resurssikysymyksenä, ja lasten tarpeiden oletetaan toteutuvan, kun varhaiskasvatuksessa on riittävästi koulutettua henkilökuntaa. Ajattelen aina, että varhaiskasvatuksen tärkein tehtävä on tukea lapsen ainutlaatuista kasvua ja kehitystä, hän sanoo. Koska lapsi elää hetkessä, olisi hänen kysymyksiinsä tai kommentteihinsa hyvä reagoida edes nopealla myönteisellä kommentilla ja pyytää lasta kertomaan myöhemmin lisää. Myös aikuisten arvostukset voivat vaikuttaa leikkiin. Joskus aikuiset voivat kuitenkin vahingossa mitätöidä leikin merkitystä. – Varhaiskasvatuksessa toteutuu parhaimmillaan leikin kolme ulottuvuutta. Leikki keskiöön Ahosen mukaan aikuisen tehtävä on asettaa rajoja, mutta olla rajoittamatta liikaa lasten vuorovaikutusta. Tuetussa leikissä aikuisella on merkittävä rooli tukea lasten leikkija kaveritaitoja. Aikuiset toimivat esimerkkinä siinä, miten ihmiset kohtelevat toisiaan, ilmaisevat tunteitaan ja huomioivat muita, Ahonen sanoo. Rauhallisesti etenevässä arjessa ryhmän lapset saavat tilaa oppia huomioimaan toisiaan. Erityisesti haastavissa kasvatustilanteissa näkyi kasvattajan empaattisen ymmärryksen suuri vaikutus hyvin selvästi. – Usein toiminnassa voi kuitenkin mennä aikaa ja energiaa ohjelman toteuttamiseen ja lasten hiljentämiseen. – Puhumme leikin arvostamisesta, mutta se ei aina näy varhaiskasvatuksen arjessa. – Leikillä on valtavan tärkeä merkitys. Nämä ovat lasten omaehtoinen eli vapaa leikki, ohjattu leikki sekä tuettu leikki. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Saara Paatero – Tärkeintä on lämmin vuorovaikutus, jolloin aikuinen on syvästi sitoutunut äärettömän arvokkaaseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa, varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja Liisa Ahonen painottaa. Ahosen mukaan Lasten oikeus kiireettömään leikkiin ja olemiseen LIISA AHONEN • Koulutus: Kasvatustieteen tohtori • Työpaikka: Ahonen toimii kouluttajana oman Kasvusto-toiminimensä kautta • Kirjasuosituksia: Haastavat kasvatustilanteet – Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja Tiimin voima varhaiskasvatuksessa
Kun on itse kiireettömässä mielentilassa, on helpompi ymmärtää lapsen toiminnan syitä. Tällöin yksittäiset lapset voidaan myös nähdä vaikeina, koska ylikierroksilla on vaikeampi pysähtyä tunnistamaan lapsen moninaisia tarpeita, Ahonen kertoo. Tällöin lapsi ei saa kokemuksia kiireettömyydestä. Päivää ei kannata suunnitella tukkoon. Taitava kasvattaja osaa opettaa pysähtyen siihen, mihin lapset kiinnittävät huomiota. Kiireettömyyttä voi tuoda arkeen monin tavoin ja esimerkiksi pienet sopet, joissa voi hetken olla rauhassa tyynyn päällä, voivat toimia yhtenä ratkaisuna. Kiire aiheuttaa stressiä ja ehkäisee oppimista. Ahonen painottaa varhaiskasvatuksen lempeää suhtautumista lapseen: – Tule juuri tuollaisena kuin olet, sillä olet ihana ja riittävä omana itsenäsi. Hitaampi tahti Ahosen mukaan hitaampi rytmi hyödyttää kaikkia, sillä kiire on läsnäolon pahin vihollinen. Yhteen päivään ei kannata mahduttaa liian monta pedagogista tavoitetta. – Yhteen päivään ei kannata mahduttaa liian monta pedagogista tavoitetta. On myös paljon perheitä, joissa kiire, pakkosuorittaminen ja hektisyys ovat pysyvä olotila. Osa lapsista leikkii kuitenkin vauhdikasta ja lyhytkestoista leikkiä. Ahonen kertoo, että todellinen leikin rauha ja lumo syntyvät, jos leikille annetaan tilaa ja lapsella on vapautta leikkiin. Ahosen mukaan kiireettömäksi rakennetussa varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen oppimista. 5 TEEMA aikuiset arvostavat usein enemmän pitkäkestoista juonellista leikkiä. Tämän kokemuksen voi kuitenkin saada varhaiskasvatuksessa. Tällaisessa aikuisen näkökulmastä pienessä puuhassa voi tapahtua lapsen näkökulmasta paljon. Siten hyvää ammattitaitoa on se, että osaa luopua esimerkiksi tiukoista leikkiin liittyvistä käsityksistään ja joistain säännöistä. – Tämä vaatii leikkiin liittyvien arvojen ja uskomusten tarkastelua rauhassa muiden kanssa. Oman suunnitelman tulisi olla myös joustava ja aikuisen avoin sille, mitä lapset keksivät. Tästä hyötyvät kaikki lapset. Vaikka varhaiskasvatuksen tulee toki olla suunniteltua, voi tavoitteista tulla liian tärkeä asia. Samalla arki voi rakentua aidosti lasten tarpeiden ympärille eikä esimerkiksi aistiherkkyyksiä koeta enää yhtä kuormittavaksi, Ahonen kertoo. Hän kertoo, että pakkotahtisuuden vähentyessä on helpompi tarttua lasten aloitteisiin, ja lapset oppivat yleensä parhaiten omien oivallustensa kautta. Erityisesti siitä kuitenkin hyötyvät lapset, jotka kuormittuvat herkästi aistitulvassa tai joilla on vahvempaa tuen tarvetta, kuten neurokirjon piirteitä. – Varhaiskasvatuksessa on mahdollisuus tasoittaa lasten kotikasvatuksesta johtuvia eroja, sillä on paljon perheitä, joissa on ihania kiireettömiä iltoja. Oman suunnitelman tulisi olla myös joustava ja aikuisen avoin sille, mitä lapset keksivät.
23 Kouluttaudu, osallistu 26 Tekijät Kotikirkon urut tutuksi 28 Tekijät Voiko kirja olla lapsen tärkein tietoturvatyökalu. 6 TEEMA 19 Tekijät Saisiko olla pala mansikkakakkua – ja osallisuutta. 30 Seitsemän kysymystä Positiivisin odotuksin uuteen kauteen 32 Lastenohjaajan päiväkirjasta Kirkon ovi käy – kohta alkaa yhteinen matka laineilla TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Lasten oikeus kiireettömään leikkiin ja olemiseen 7 Pääkirjoitus Muurahaispolulla lasten kanssa 8 Teema Uskalla kohdata vanhemman uupumus 12 Teema Perhediakonia siivitti kävijämäärät nousuun 33 Liikkuvat lapset Perhe liikkuu yhdessä 37 Nallukka 38 Leikkien kirkkotilassa Kurkistus Norjan Lasten katedraalin toimintaan 40 Joulukirkko Elämyksellinen joulukirkko 43 Lastenkirkko Lasten vaalit lähestyvät 44 Laula – Leiki – Liiku Tarinan säveltäminen muskarissa 46 Hiljaisuuden ikkuna 12 TEKIJÄT IDEAT 19 33 TÄSSÄ NUMEROSSA: Perheiden parhaaksi 26
Sinä, varhaiskasvatuksen ja perhetyön ammattilainen tai vapaaehtoinen, luot työlläsi joka päivä hetkiä, joissa lapsi saa kokea olevansa arvokas omana itsenään. Pysähtyy ihmettelemään muurahaisen polkua, kokeilee miltä järvivesi tuntuu varpaissa ja rakentaa duplokaupunkiaan vailla huolta huomisesta. Kun eri toimijat kohtaavat perheet helposti lähestyttävällä tavalla, voimme tarjota monipuolista tukea, joka kannattelee, kun voimat ovat kortilla. Lapsi ei suorita elämää vaan elää sitä tässä hetkessä. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Satu-Maria Ruotsalainen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 3 2026 Käsillä on loppukesän lempeä tunnelma. Kun vanhempi jaksaa paremmin, lapselle avautuu jälleen tilaa turvalliselle arjelle, leikille ja kuulluksi tulemiselle. Viestimme samalla lapselle, että hän on tärkeä, meillä on aikaa hänelle. LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 2/26 mukana Katsomusliite numeron 3/26 mukana 10. Tämä näkyy esimerkiksi silloin, kun elämyksellinen kirkkotila avataan lapsille ennakkoluulottomasti tai kun alakoululaiset pääsevät valtaamaan urkuparven. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (4 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 2/26 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusta varten julkaistaan Katsomuskasvatusliite Tilaajat saavat liitteen numeron 3/26 mukana, ja sitä myydään erikseen nipputilauksina . Katsoessamme maailmaa lasten silmin, luodessamme tiloja heidän ehdoillaan ja keskittyessämme kiireettömään vuorovaikutukseen, teemme tilaa oivalluksille. Leikki on lapsen kieli ja kaiken oppimisen perusta, mutta tarvitsee jotain sellaista, mikä nykyarjessa saattaa olla luksusta: kiireettömyyttä. Vanhempien uupumus ei katso vuodenaikaa, ja silloin ammattilaisten muodostaman yhteisön merkitys korostuu. Kiire on läsnäolon pahin vihollinen. Lisäksi myös leikkimään ja liikuttamaan! Samaan aikaan on oltava herkkänä sille, että arki voi perheissä olla raskasta. Takana on viikkoja, jolloin aurinko ja vehreä luonto ovat kutsuneet meitä hidastamaan tahtia. Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, huhti-, eloja marraskuussa. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Mikko Mäkelä (vastaava) ja Lotta Kallio TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lnk.fi TOIMITUS Henna Ahrikkala • Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Taina Karvonen • Marjukka Luoma Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Perheen tukeminen ja aikuisen saama hengähdystauko heijastuvat suoraan lapseen. Lämmin kiitos sinulle tästä äärettömän merkityksellisestä työstä. Kun me aikuiset maltamme hidastaa tahtia, annamme tilaa todelliselle leikin lumolle. Kesä onkin ehkä muistuttanut meitä siitä, miten lapsi katsoo maailmaa joka ikinen päivä. Toivon tämän lehden tarjoavan sinulle hyviä lukuhetkiä ja ripauksen leikin valoa tulevaan syksyysi! Lotta Kallio viestintäja varainhankintajohtaja Lasten ja nuorten keskus Muurahaispolulla lasten kanssa. Mennyt kesä on toivottavasti tarjonnut hetkiä, jolloin tiukat aikataulut ovat saaneet väistyä vapaamman olemisen tieltä. Lapsen maailma toimii nimittäin aivan toisin kuin usein tehokkuutta ja nopeaa tempoa vaativa yhteiskuntamme. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Yhteiset hetket muistuttavat meitä viisaudesta, jonka mukaan koko kylää todella tarvitaan kasvattamaan. Lapset löytävät uteliaisuuden sieltä, missä aikuinen saattaa nähdä vain rutiineja
Sen kohderyhmänä olivat mielenterveydellään oireilevien tai neuropsykiatrisia haasteita kokevien 12–22-vuotiaiden nuorten vanhemmat. He väsyvät myös lastensa erityistarpeiden paineessa ja miettiessään, mistä nyhtää leipä pöytään – eikä ankara yksin pärjäämisen kulttuuri auta asiaa. Kahdessa ensimmäisessä kyselyssä suomalaiset olivat maailman uupuneimpien vanhempien joukossa; kolmannen osalta kansainvälinen vertailu on vasta tuloillaan. Voimakkain niistä oli lasten erityisen tuen tarve kuten neuropsykiatriset haasteet, oppimisvaikeudet tai nuorten mielenterveyshaasteet”, Aunola kertoo. Vastaajat kokivat painivansa esimerkiksi ristiriitaisten odotusten sekä työn ja perheen yhteensovittamisen keskellä. Se kuuluu yli 50 maan yhteishankkeeseen, jossa vertaillaan vanhempien kuormitustekijöitä ja voimavaroja maailman eri kolkissa. Hän pohtii, että tekijöiden kuormittavuuteen voi liittyä riittämätön tuki, byrokratian rankkuus ja se, että vanhemmat joutuvat usein yksin taistelemaan haasteiden kanssa. "Kaikissa kolmessa kyselyssä kaksi taustatekijää osoittautui keskeisiksi selittäjiksi. ”Teimme keväällä 2025 toisen tutkimuksen MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa. Vaikka vakavasti uupuneiden osuus ei vaikuta äkkiseltään valtavalta, tutkimus viittaa Aunolan mukaan siihen, että uupumisriskiä esiintyy huomattavasti enemmän. Keskimäärin 4–6 prosenttia heistä oli vakavasti uupuneita – paitsi korona-aikana, jolloin luku nousi 14 prosenttiin. ”Teimme ensimmäisen kyselytutkimuksen vanhemmille vuonna 2018, toisen korona-aikaan vuonna 2020 ja viimeisimmän vuodenvaihteessa 2023–24”, kertoo psykologian professori Kaisa Aunola, joka vastaa hankkeen Suomen osuudesta. Heidän. TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Shutterstock Uskalla kohdata vanhemman uupumus TEEMA Jyväskylän yliopiston VoiKu-tutkimus pureutuu siihen, mikä suomalaisvanhempia kuormittaa ja mikä taas auttaa heitä jaksamaan. 8 TEEMA Suomalaisvanhempien suurin uuvuttaja on perfektionismi. Perfektionismin taakka Mikä vanhempia sitten altistaa vakavalle uupumukselle. Vastaajat kattoivat laajalti erilaisia perheitä ympäri Suomen
Jos siis vanhempi on työuupunut, hänellä on keskimääräisesti suurempi riski uupua myös vanhempana – ja päinvastoin. Kannattaa kirkastaa omat arvot ja miettiä, haluaako suorittaa vai elää vanhemmuutta.” Aunola kehottaa pohtimaan perfektionismin sudenkuoppaa lapsenkin näkökulmasta. Aunola nostaa esiin vissin eron työja vanhemmuuden uupumuksen välillä: työpaikasta voi aina lähteä, kun taas vanhemmuudesta ei niin vain irtisanouduta. Jospa voisi vain juosta ovesta Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että vanhemmuuden uupumus ja työuupumus ovat selvästi eri ilmiöitä mutta yhteydessä toisiinsa. Lisäksi se altistaa pitkittyessään masennukselle ja voi viedä ihmiseltä koko elämisen halun. Siinä kumppanit tukevat toisiaan ja puhaltavat yhteen hiileen, heillä on samanlaiset kasvatuspäämäärät ja he antavat positiivista palautetta toistensa vanhemmuudesta. Myös hyvä yhteisvanhemmuus on tärkeä voimavaratekijä. ”Kannattaa myös tunnistaa se, että liikenteessä on monenmoista mielipidettä ja tutkimustietoa. He eivät siis suinkaan ole vanhempien uupumuksen lähde ja kuormittavia itsessään vaan päinvastoin. Niinpä vakavaan vanhemmuusuupumukseen liittyy usein pakofantasioita. Julkaisemme koko ajan uusia tutkimustuloksia vaikkapa lapsen kehitykselle suotuisasta kasvatuksesta. Ne vaihtelevat kuormitustekijöiden tavoin suuresti yksilöstä ja perheestä toiseen. Taustatekijöitä suurempi selittävä tekijä vanhemmuusuupumukselle on kuitenkin perfektionismi. Lisäksi tutkimuksessa nousi vahvasti esiin vanhempien ikä: mitä nuorempia he olivat, sitä alttiimpia he olivat uupumukselle. Vastaavasti ajatus kotona odottavista lapsista voi auttaa työuupunutta jaksamaan töissä.” Toki uupumus voi myös kasaantua, koska voimien romahdus yhdellä osa-alueella vaikuttaa moneen muuhun asiaan. ”Lisäksi on hyvä tiedostaa, ettei täydellistä vanhempaa ole olemassa – tai hän on lähinnä se, joka ei pyri täydellisyyteen eikä suorita vanhemmuutta. Näin lapsi oppii suorittamisen mallin, joka altistaa hänet vuorostaan uupumukselle. Resilienssi lähtee kehittymään lapsuudessa ja sille luo pohjaa kasvuympäristön tuki ja ihmiset, joita kohtaamme elämämme varrella.” Kypsemmille vanhemmille on kertynyt perspektiiviä elämään ja heidän arvonsa ovat kirkastuneet, jolloin he eivät enää suhtaudu ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin niin vakavasti.. Ja vielä itselle asetettuja vaatimuksia kuormittavampaa on vanhemman kokemus, että häneen kohdistetaan odotuksia ja vaateita ulkoa käsin: pitäisi esimerkiksi käyttää kestovaippoja ja lapsella tulisi olla erilaisia harrastuksia, jotta hän pärjää ja saa sosiaalisia suhteita. ”Varmasti some ja media ylipäätään – samoin kuin me asiantuntijat. Tällöin vanhempi viestii lapselle, että kaikki virheet ja epäonnistumiset ovat katastrofeja. Aunola kehottaa ensinnäkin pysähtymään ja miettimään, löytyisikö viisaus ensisijaisesti itsestä. Hyvinkin uupuneet vanhemmat tuovat aina esiin, että he jaksavat nimenomaan lasten avulla. ”Yksi haastatelluista kertoi haaveilevansa pahimpina hetkinä, että hän voisi vain juosta ulos ovesta ja olla palaamatta koskaan.” Lapset – se valtavin voimavara Voimavarat ovat tekijöitä, joiden avulla vanhempi jaksaa arjessa ja palautuu kuormituksesta. Kaikissa vanhempien tarinoissa toistuu se, että voimaannuttavia tekijöitä ovat lasten ilo ja vaikkapa arkihetket ja hassuttelu lasten kanssa”, Aunola kertoo. Mikä ja kuka noita kokemuksia sitten luo. ”Työ voi myös kannatella uupunutta vanhempaa, kun hän pääsee kotoa aikuiseen seuraan ja saa ehkä tukea työyhteisöltä. Etenkin vakavan uupumuksen tiedetään heijastuvan parisuhteeseen. Lisäksi he ovat ehkä ehtineet kartuttaa enemmän tukiverkkoja ja vertaistukea”, Aunola sanoo. Jos pyrkii kohti täydellistä vanhemmuutta, odottaa helposti täydellisyyttä myös lapselta. Kypsemmille vanhemmille on kertynyt perspektiiviä elämään ja heidän arvonsa ovat kirkastuneet, jolloin he eivät enää suhtaudu ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin niin vakavasti. Sen avulla ihminen pystyy käsittelemään epäonnistumisia ja pettymyksiä niin, ettei hän jää jumiin vastoinkäymisiin vaan kykenee jopa kääntämään ne voitoksi ja näkemään toivoa. Aunola tosin muistuttaa, että kytkös vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen. ”Ihmisillä on toki eri määrä resilienssiä, sillä siihen vaikuttaa jo temperamentti. ”Olemme spekuloineet, että löydös saattaa heijastaa yhteiskunnan muuttumista, eli nuoret kokevat enemmän paineita ulkoapäin. ”Yksi voimavara nousee silti tutkimuksissa toistuvasti esiin: lapset. Mikään tutkimus ei myöskään edusta ainoaa totuutta”, Aunola sanoo. Lisäksi Aunola nostaa voimavarojen joukkoon psykologisen joustavuuden eli resilienssin. Tutkimukset pohjaavat pääosin keskiarvotietoihin eivätkä näin ollen tunnista yksittäisiä perhetilanteita. Lisäksi somessa rummutetaan tiettyjä asioita ja käydään aika häijyäkin keskustelua.” Miten sitten suojautua täydellisen vanhemmuuden paineilta. 9 TEEMA TEEMA keskuudessaan uupumusprosentti oli peräti 41 prosenttia.” Toinen keskeinen VoiKu-kyselyssä esiin nousseista kuormitustekijöistä oli perheen heikko taloudellinen tilanne. Painetta lisää ilman muuta lisääntyvä tieto, jonka vanhemmat imevät kuin pesusienet
”Vanhemmasta voi jo herätessä tuntua siltä, että elämä on raskasta ja ylivoimaista eikä hän millään jaksaisi herätä uuteen päivään. Tunteet ovat ehkä pinnassa ja hän ärähtelee toistuvasti lapselle, hänen on vaikeampi hallita tunteitaan eikä hän pysty selvittämään tilanteita rakentavasti. Mutta hän ei ole enää ole läsnä ja hänen ja lasten välille laskeutuu ikäänkuin verho.” Pakko pärjätä yksin Kuinka sitten ehkäistä vanhemmuuden uupumusta. Neljäs hälytysmerkki uupumisesta on emotionaalinen etääntyminen lapsista ja perhe-elämästä. Vanhempi suoriutuu perusaskareista, mutta hän ei ole enää ole läsnä ja hänen ja lasten välille laskeutuu ikäänkuin verho", Aunola kuvailee.. ”Niissä on myös tiettyä kilpailuhenkisyyttä ja oletus, että yksilöt ovat oman onnensa seppiä. Ensimmäinen niistä on emotionaalinen ja fyysinen väsymys, jota unikaan ei helpota. Tutkimusten perusteella yhteisöllisissä kulttuureissa on vähemmän vanhemmuuden uupumusta kuin yksilökeskeisissä kulttuureissa, joissa tukiverkot ovat kautta linjan löyhempiä. 10 TEEMA TEEMA Muutoin voimavaratekijät voivat vaihdella suurestikin yksilöstä toiseen ja ne ovat usein vastakkaisia kuormitustekijöille. Ne luovat luottamusta siihen, että vaikka tulisi miten vaikea paikka, jostain saa aina apua. Yhteisöllisyydellä ja turvaverkoilla on tässä keskeinen rooli. Hän tympääntyy vanhemman rooliin ja kaipaa siitä ulospääsyä. Toinen kriittinen merkki on ajatus siitä, ettei hän ole enää yhtä hyvä vanhempi kuin ennen. Turvaverkot lisäävät tutkimusten mukaan myös resilienssiä kaikissa elämän vaiheissa. Mutta jos niitä esiintyy viikoittain tai jopa päivittäin, kannattaa lähteä selvittämään asiaa. Hän ei jaksa osallistua heidän leikkeihinsä, kysellä kuulumisia eikä ylipäätään olla läsnä. Aunola kehottaakin miettimään, mikä juuri minua auttaa jaksamaan arjessa. Kyselyyn vastanneet vanhemmat nimesivätkin yhdek"Eräs uupumuksen hälytysmerkki on emotionaalinen etääntyminen perhe-elämästä. Yhteisöllisissä kulttuureissa taas ei ajatella, että yksilön pitää suoriutua kaikesta itse tai näyttää oma kyvykkyytensä. Vanhempi tunnistaa itse, ettei hän haluaisi olla tällainen ja kokee käytöksestään katumusta ja syyllisyyttä”, Aunola kertoo. Aunola muistuttaa, että kaikki nuo oireet kuuluvat ilman muuta elämään ja vanhemmuuteen satunnaisesti. ”Koska vanhemmuudesta ei voi irtisanoutua, vanhempi saattaa alkaa toimia automaattiohjauksella: hän suoriutuu perusaskareista eli tekee ruokaa, vaatettaa lapset, huolehtii heidän hygieniastaan ja hoitaa heidät kouluun. Kolmas hälytysmerkki on se, ettei vanhempi enää koe iloa lasten kanssa olosta. Vanhemmuuteen sovelletaan enemmän koko kylä kasvattaa -periaatetta”, Aunola sanoo. Esimerkiksi hyvä taloustilanne mahdollistaa vaikkapa kotiavun ostamisen ja lasten harrastukset. Uupuneesta kuoriutuu robotti Uupumuksen voi tunnistaa neljästä hälytysmerkistä. Myös vertaistuki on monelle olennaisen tärkeää, kun taas toisia auttaa jaksamaan se, että pääsee hetkeksi vetäytymään ja hengähtämään omaan oloonsa vaikkapa luonnossa
Silloin oikeasti uupunut vanhempi kokee, että hänen tunteensa ja kokemuksensa ohitetaan ja yksin pärjäämisen eetos senkun vahvistuu.” Aunola varoittaa myös neuvomasta heti kärkkäästi uupunutta vanhempaa, että nyt toimit näin ja otat yhteyttä tuonne, niin asiat lähtevät rullaamaan. ”Sen sijaan meidän pitäisi kohdata vanhemman tunne ja jakaa kokemuksia: että joo, tunnistan tuon itsekin – tai tiedän vanhempia, jotka ovat kokeneet vastaavaa. ”Yksi haastateltu vanhempi kuvasi asiaa näin: ’...kun Suomessa tai täällä on sillä tavoin, että jokainen hoitaa oman tonttinsa. ”Sen sijaan vanhemmat toivovat ihan vain empaattista, aitoa kohtaamista – että toinen on läsnä ja kuuntelee eikä arvota. Monet kokivat yksinäisyyttä ja nostivat esiin suomalaisen yksin pärjäämisen kulttuurin. 11 TEEMA si uupumuksen taustatekijäksi turvaverkkojen puutteen. Jos taas vanhempaa painaa tukiverkostojen puute tai yksinäisyys, hänet voi johtaa vertaisryhmään kuten seurakuntien perhetoimintaan. Aunolan mukaan ensimmäinen askel on tunnistaa vanhemman uupuminen, jotta ei kasvata tämän kuormaa. Uupunut ajattelee olevansa heikko, koska kerran kaikki muutkin kestävät”, Aunola sanoo. Moni haastatteluun osallistunut vanhempi nostikin häpeän esiin ja liitti sen pärjäämisen kulttuuriimme.. ”Syvähaastattelimme 2023–24 vaihteessa vanhempia, jotka olivat käyneet läpi vakavan uupumuksen. Eli varhaiskasvattajan työ on jo itsessään vanhemmille voimavara.” Kohtaamisen jälkeen ammattilaisen on toki hyvä selvittää vanhemman kanssa perheen kuormitustekijöitä ja sitä, mistä niihin voisi hakea apua. He olivat kasvaneet sen myötä ja löytäneet armollisuutta niin itseään kuin vanhemmuuttaan kohtaan. On ensiarvoisen tärkeää, että joku ottaa vastaan väsymyksen tunteen eikä pakene sitä. Uupunut ei jaksa välttämättä edes nostaa puhelinta korvalle eikä näe omaa tilannettaan kovin selkeästi. Myös vertaistuki auttaa purkamaan tabua. Välillä kaipaisi sitä, että jos näet että mulla on hankalaa, voisitko vaan tulla jeesimään’”, Aunola kertoo. Usein myös pelkät välittävät eleet kuten hymy ovat uupuneelle vanhemmalle kullanarvoisia.” Ja koska vanhemman tärkein voimavara ovat lapset, hänelle on voimaannuttavaa, kun varhaiskasvatuksen ammattilainen kohtaa lapset ilolla ja nostaa esiin näiden vahvuuksia. Hän voi ottaa puheeksi myös vanhemman kanssa, jos hän näkee väkivaltaa tai hänessä herää huoli siitä, että lapsi joutuu kokemaan sitä kotona.” Uupumuksen opit Suomessa uupumukseen liittyy usein häpeää. Vaikka kokemus oli rankka, he olivat uupumuksen kautta oppineet uuden tavan olla vanhempia. ”Jos myös ammattilaiset vähättelevät vanhemman väsymystä, he vain lietsovat hänen häpeäänsä. ”Mikäli ilmenee selvää lasten kaltoinkohtelua, ammattilaisella on ilman muuta velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. ”Vanhempi kokee ehkä syyllisyyttä omasta vanhemmuudestaan. Kun puhumme näistä asioista yhä enemmän, häpeäpeitto alkaa pikkuhiljaa pudota.” Entä onko uupumus mahdollista kääntää voimavaraksi. ”Nyt kun asiantuntijat ovat alkaneet nostaa esiin yksilökeskeiseen kulttuuriin liittyviä sudenkuoppia, heikkoja signaaleja muutoksesta saattaa olla näkyvissä. Moni haastatteluun osallistunut vanhempi nostikin häpeän esiin ja liitti sen pärjäämisen kulttuuriimme. Kaikki heistä uskoivat, että edessä on parempi tulevaisuus.” Suomessa uupumukseen liittyy usein häpeää. Silloin voi kääntää esimerkiksi kehityskeskustelun tavoitteet toiseen asentoon ja miettiä perhettä ja tilannetta kokonaisuutena. Ehkä ihmiset kohtaavat jo toisiaan enemmän vaikkapa kaupan käytävillä.” Kohtaa uupuneen lapset ilolla Kuinka varhaiskasvattaja tai muu ammattilainen voi auttaa kuormittunutta vanhempaa. ”Ammattilaiset tai toiset vanhemmat sanovat helposti, että väsymys nyt vain kuuluu pikkulapsiperheisiin ja kyllä se siitä. Hän voi esimerkiksi vinkata ruoka-avusta perheelle, jolla on heikko taloustilanne. Kun toinen aikuinen kohtelee hänen lapsiaan hyvin, vanhempi tietää, että hänen lapsensa ovat päiväkodissa tai kerhossa hyvissä käsissä
12 TEEMA TEEMA Kati Vilkman (vas.) ja Heidi Sippo kuvattiin Portaan liikunnallisessa iltaperhekerhossa Portaan kylätalolla. Tammelalle on ominaista vahva kyläidentiteetti ja kylätalokulttuuri.
Itse pidimme kerhotilaa aika synkkänä, Vilkman tunnustaa. Kun uuden diakonin työkuvaan kuului myös laajasti kasvatustyötä, samaan aikaan seurakuntaan saapuneet Vilkman ja Sippo alkoivat heti yhdessä pohtia, miten seurakunnan varhaiskasvatusja perhetyötä voitaisiin kehittää ja vahvistaa työn diakonista otetta. Tuoksuja ja tunteita Omien sanojensa mukaan kaksikko mylläsi koko varhaiskasvatuksen ja perhetyön uusiksi. 13 TEEMA TEEMA Kun kasvatustyöntekijä Kati Vilkman ja diakoni Heidi Sippo saapuivat reilu kaksi vuotta sitten uusina työntekijöinä Tammelan seurakuntaan, seurakunnan varhaiskasvatus ja perhetyö olivat hiipumassa. – Muutimme perhekerhojen dynamiikkaa. Kuitenkin noin viidentuhannen asukkaan kunnassa valtaosa väestöstä kuuluu seurakuntaan. He tarvitsevat arjen tueksi sen, että joku muu valmistellee asiat heille. – Kyselimme perheiltä, mistä he ovat pitäneet, mistä eivät ja onko kokoontumistila heidän mielestään toimiva tai viihtyisä. Toinen äiti kysyi jo ovella, että onko tämä se kerho, missä on leivottu. Vähässä käytössä olleessa nuorisotilassa olivat muhkeat sohvat, ja naiset havaitsivat tarvitsevansa samanlaiset. Kaikkia toivomuksia ei voida edes toteuttaa, koska työntekijöiden resurssit tulevat vastaan. Sippo ja Vilkman kohdistivat mielenkiintonsa ensimmäiseksi niihin muutamiin ihmisiin, jotka he tapasivat kerhoissa. Perheiden saavuttamiseksi tehtiin rohkeita päätöksiä. – Valmistelen usein leivonnaiset kotona ja paistan ne kerhotilan uunissa. Naiset painottavat, että toiminnan tulee myös olla etukäteen huolellisesti suunniteltua. – Toinen kasvatustyöntekijän virka oli päätetty lakkauttaa ja tilalle perustettiin diakonian virka, Kati Vilkman kertoo. Naisten työkännyköissä on WhatsApp-ryhmä, jossa on tällä hetkellä mukana seitsemänkymmentä perhettä. Nyt perhekerhoissa käy kerrallaan noin 20–30 henkilöä. Perhetyön joulukirkossa oli 120 osallistujaa. – Teemme aktiivista yhteistyötä kunnan varhaiskasvatuksen ja kolmannen sektorin kanssa kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton, Partion, Auran nuorisoseuran ja kyläyhdistysten kanssa. – Meidän kaikki kirkkotapahtumat ovat toiminnallisia, niihin saa halutessaan osallistua muun muassa musisoiden, Sippo kertoo. Nuorisotila liikenikin hetkeksi lasten ja perheiden käyttöön. – Perheiden tilanteet ovat niin haastavia, ettei heillä ole enää resursseja toimia seurakunnassa vapaaehtoisina. Pieniä, mutta todella tärkeitä asioita, joita usein aliarvioidaan, Vilkman painottaa. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen. Toisinaan kerhoissa tuoksuvat tuoreet leivonnaiset: pullat, sämpylät tai marjapiirakat. – Kun ihminen tulee aidosti kohdatuksi, hän kokee, että hänellä on täällä oma paikka, hän saa olla sellainen kuin on ja haluaa siksi tulla myös uudestaan. Koemme, että olemalla läsnä alueen tapahtumissa, tulemme tutuiksi ja ihmisten on helpompi tulla mukaan myös seurakunnan omaan toimintaan, Vilkman kertoo. Mitä tapahtui. Valmiiseen pöytään Perhekerhon alkaessa pyritään siihen, että kaikki on valmista. Kauden aikana kerhossa on ollut mukana 11–16 lasta. Muunneltavissa olevassa tilassa ovat luonnollisesti myös ne mukavuutta lisäävät muhkeat sohvat. Facebookin välityksellä kysyttiin lisää ja jaettiin tietoa. – Teimme heti alussa aika isojakin muutoksia sillä seurauksella, että kävijämäärät lähtivät voimakkaaseen nousuun. Nyt varhaiskasvatusta ja perhetyötä tehdään entisen pankin avarassa liikehuoneistossa Tammelan keskustassa. Jos me työntekijät panostamPerhediakonia siivitti kävijämäärät nousuun Kun Tammelan seurakunnan kasvatusja diakoniatyöntekijä ryhtyivät yhteistyöhön, alkoi tapahtua. Joskus laitamme kaupan valmiit tuotteet hetkeksi uuniin saadaksemme tilaan vastaleivotun tuoksun. Perhekirkoissa tarjoillaan myös perheiden arvostama aamubrunssi, mikä on omiaan vetämään perheitä mukaan. Päiväkerho kokoontuu kahdesti viikossa. He tiedustelivat perheiden mielipiteitä ja antoivat vielä kyselylaput käteen palautteen saamiseksi. Nyt ei enää tarvitse miettiä, riittääkö tilaisuuksiin tulijoita. Naiset pitävät määrää hyvänä kunnassa, jossa varhaiskasvatus on ilmaista. Eräs äiti alkoi tuoksun havaittuaan itkeä. Hän oli otettu, että olin leiponut heitä varteen. Mietimme, mitä tarjoamme ja millä tavalla, Vilkman kertoo. Perhekerhoissa tarjoillaan maksuton aamutai iltapala vuorokauden ajankohdasta riippuen. Alkoi mielekkäämmän kerhotilan etsiminen. Naiset lähtivät myös rohkeasti ottamaan yhteyttä alueen muihin toimijoihin. Kun ihmiset saapuvat, enää ei häärätä, vaan jokainen tulija kohdataan henkilökohtaisesti. Evankeliumin esitykseenkin osallistui spontaanisti kaksikymmentä henkilöä
– Joku saattaa jäädä kerhon jälkeen vielä syöttämään vauvaa tai vaihtamaan vaippaa, ehkä myös juttelemaan. – Olemme saaneet olla mukana tukemassa muutamia perheitä, joilla on ollut sosiaalista pelkoa tulla mukaan toimintaan. Osalla menee hyvin, mutta joillakin voi olla hyvinkin laaja-alaisia haasteita. Olemme ehdottaneet jopa puhelinnumeroiden vaihtamista, jotta he voisivat tehdä lasten kanssa jotain yhdessä, Sippo lisää. Syrjäytymisen riskissä olevia perheitä ei välttämättä ikinä tavoiteta. Kerhojen jälkeen Sippo ja Vilkman pitävät tavallisesti yhteisen pikaPienessä seurakunnassa on välttämätöntä, että työtä tehdään yhdessä yli työalojen. – Yritämme kehittää tätä konseptina tavoittaaksemme alueelta ne perheet, joille on syntymässä uusi vauva. Perhediakonian palvelut ovat Tammelassa maksuttomia. Kun diakoni on perhekerhoissa mukana, hän tulee perheille tutuksi, mikä madaltaa kynnystä olla tarvittaessa häneen yhteydessä. Kun diakoni on perhekerhoissa mukana, hän tulee perheille tutuksi, mikä madaltaa kynnystä olla tarvittaessa häneen yhteydessä.. Jokainen saa tulla oman aikataulunsa mukaan, vaikka puoli tuntia aikaisemmin tai viisi minuuttia ennen kerhon loppumista. Olemme toimineet siltana perheiden välillä yhteyden luomisessa, Vilkman iloitsee. Uusia konsepteja syntyy koko ajan. Yhteisellä matkalla olemme nähneet, miten varhaisen tuen, keskustelun ja aidon kohtaamisen kautta sekä vanhemmat että lapset ovat rohkaistuneet ja löytäneet oman paikkansa seurakunnan toiminnassa. Perhekerhoissa vaalitaan kiireettömyyttä. Perheitä pyritään tukemaan haasteellisissa elämänvaiheessa ennen ongelmien kasautumista. – Ennen leiriä kuitenkin mietimme yhdessä, miten tiettyjä perheitä leirin aikana tullaan tukemaan, Sippo kertoo. Ennaltaehkäisevää toimintaa Tammelassa perheiden tilanne on lähes samankaltainen kuin muuallakin Suomessa. Perhediakonia on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää työtä. Yhdessä saa aikaan enemmän Pienessä seurakunnassa on välttämätöntä, että työtä tehdään yhdessä yli työalojen. Kun pieniin kyliin muualta muuttaneet äidit ovat jääneet pienen lapsen kanssa kotiin, he saattavat olla hyvin yksin. Tammelan erityispiirre on, että varsinkin äidit ovat paljon yksin lasten kanssa puolison tehdessä pitkää päivää maaseutuyrittäjinä. – Kun olemme huomanneet joidenkin lasten viihtyvän yhdessä, olemme kertoneet siitä vanhemmille. 14 TEEMA TEEMA me ja valmistelemme tilaisuudet huolellisesti, perheet kyllä tulevat mukaan, Vilkman tietää. Raskaana oleville äideille on perustettu Odotuksen sävyt –ryhmä, joka kokoontuu yhteensä kuusi kertaa. Kesän telttaleirille on tulossa liki viisikymmentä osallistujaa. Tavoite on viettää perheiden kanssa leppoisia leiripäiviä luonnon keskellä. Leirillä perheille tarjotaan ilmaista luomuruokaa, jonka paikallinen yrittäjä tulee valmistamaan. Olemme varanneet aikaa kaikkeen tähän, Sippo kertoo. Siten saisimme luotua heihin kontaktin heti alkuvaiheessa
Yhteistyön ansiosta kasvatuksen työntekijä pystyy ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä kasvatuksenja perhetyön diakoniin. Minun ja Heidin lisäksi siihen kuuluu meidän opiskelijamme. – Resurssit ovat jotenkin vielä riittäneet. On helpompi pyytää apua, kun kontakti on jo olemassa. – Jos Heidi haluaisi keskittyä käytännön tasolla kunnolla diakoniseen perhetyöhön, niin nykyisellä työnkuvalla se ei ole mahdollista. – Uusi esihenkilöni, Hanna Tolonen tarttuu asioihin ja hänelläkin on visio tulevaisuudesta. Aika oman vision varassa on tähän asti menty, Vilkman myöntää. Kerhoissa on ollut mukana kahden vuoden ajan myös artesaaniopiskelija Niina, joka on vastannut kerhojen askarteluhetkistä. Tiimiä johtaa kasvatuksen pappi Hanna Tolonen, joka on myös Vilkmanin esihenkilö. Sippon esihenkilö on sen sijaan kirkkoherra. Työnkuva on kyllä määritelty, mutta ei ole selkeää visiota siitä, mitä perhediakonia täällä tarkoittaa. Työnkuva voidaan saada pikkuhiljaa sellaiseksi, että se. Kasvatuksen tiimi Kasvatusja perhetyötä suunnittelee kasvatuksen tiimi, johon Sippon ja Vilkmanin lisäksi kuuluu nuorisotyöntekijä Pasi Simola. Pystymme käymään keskusteluja, mitä työhön jatkossa sisällytetään ja mistä luovutaan. Usein pyynnön taustalla saattaa olla sairautta tai työttömyyttä. Keväällä valmistunut Niina jatkaa seurakunnassa oppisopimuksen turvin opiskelemista lastenohjaajaksi ja tarjoaa siten tärkeän lisäresurssin työntekijöiden tiimiin. 15 TEEMA TEEMA Varhaiskasvatuksen ja perhetyön käänne yllättävään nousuun haastaa seurakunnan pohtimaan, kuka keskittyy tulevaisuudessa ja mihin. – Heidi kohtaa perhekerhoissa perheitä, jotka eivät käy muualla. – Meillä on myös niin sanottu varhaiskasvatustiimi, joka on kasvatustiimin alainen pikkutiimi. Aikapula juontaa siitä, että Sippon ja Vilkmanin työtehtävät on alun perin määritelty hyvin laajoiksi. Puhelinnumeroita vaihdetaan ja aika sovitaan. Tämä olisi selkeä kehittämisen paikka, Vilkman toteaa. Eniten pyydetään taloudellista apua. Avunpyyntöjä tulee sekä sähköpostitse että puhelimitse, myös tekstiviestein. Varhaiskasvatuksen ja perhetyön käänne yllättävään nousuun haastaa seurakunnan pohtimaan, kuka keskittyy tulevaisuudessa ja mihin. palaverin, jossa he jakavat keskenään tietoa luottamuksellisesti. Jos olisi enemmän työaikaa käytettävissä, voisin itsekin olla aktiivisempi, soittaa ja kysyä, voinko poiketa. Työntekijöiden on helppo toimia, kun esihenkilö on kartalla, haluaa kehittää työalaa ja pitää työntekijöistään huolta. Nyt näyttäisi olevan valoa tunnelin päässä. Pienen paikkakunnan seurakunnalle yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on elinehto. Diakonin läsnäolo perhekerhoissa kantaa tulevaisuuteen. Mutta sellaiseen ei tällä hetkellä ole aikaa, Sippo pahoittelee. Erilaisissa tapahtumissa saatetaan myös tulla kysymään, voisiko joskus jutella. Visioimme ja pohdimme paljon keskenämme, mihin me tätä junaa veisimme
Vaikka Sippo ja Vilkman tekevät aktiivista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, omissa tilaisuuksissa hengellisyys on selkeästi esillä. Yksi tulevaisuuden visioista näyttäisi siltä, että Vilkman tulee ohjaamaan päiväkerhoja yhdessä oppisopimusopiskelijan kanssa, jolloin Sippo voisi keskittyä paremmin perheiden kohtaamiseen. – On ollut hienoa huomata, että kun annamme perheelle mahdollisuuden valita, he tulevat säännöllisesti mukaan. Perhe voi tehdä itse valinnan, osallistuvatko he hartauteen vai eivät. Sippo ja Vilkman toimivat tiiviissä yhteistyössä seudun muiden seurakuntien sekä paikallisen kolmannen sektorin kanssa. Meillä on myös erityisiä istumatyynyjä ja motoriikkaleluja niitä tarvitseville. Toiminnan loppuvaiheessa siivoamme yhdessä, minkä jälkeen meillä on yhteinen hartaus ja toimintahetki. Erityisen tuen tarvitsevia lapsia on Tammelassakin paljon. Tilanne haastaa seurakunnan työntekijöitä opiskelemaan ja selvittämään, miten voimme ottaa lapsen erityisyyden ja moninaisuuden huomioon, Vilkman sanoo. Perhediakoniassa pyritään hyödyntämään kaikkea samaa pedagogiikkaa kuin kunnallisellakin puolella, jotta jokaista lasta ja perhettä pystyttäisiin tukemaan yksilöllisesti. Aina joku halukas löytyy, Vilkman kertoo. Jos kolmas sektori kutsuu minut mukaan tapahtumaan, on arvokasta olla siellä läsnä. – Sanoitamme perheille, että he voivat tulla paikalle oman aikataulunsa mukaan. – Olen vuosien aikana saanut paljon negatiivista palautetta, miksi käytän aikaani näin turhaan työhön. Erityisiä haasteita Kun tiedetään, että perheellä on vaikeuksia, Sippo ja Vilkman miettivät yhdessä, miten he kohtaavat perheen lapset. Muiden toimijoiden tapahtumiin osallistumista pidetään helposti ajanhukkana. Usein ajatellaan, että jos työssä ei ole Raamattu tai virsikirja mukana, se on turhaa työtä. Sippo on täydentänyt omaa osaamistaan lasten ja nuorten erityisyyden kohtaamiseen, jotta hän pystyisi myös diakonina huomioimaan lasten erityistarpeet. – Menen tilaisuuksiin esitteidemme kanssa ja mainostan perhetyötämme. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Pienen paikkakunnan seurakunnalle yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on elinehto. 16 TEEMA toimii eikä kävijöistä tarvitse luopua, Vilkman iloitsee. Emme myöskään rajaa kirkkoon kuulumattomia toiminnan ulkopuolelle, Vilkman selittää. Palautettakin on tullut. – Meillä on käytössä muun muassa viittomat, kuvatuet, päivärytmitykset ja keskustelut. Käymme jokaisen vanhemman kanssa yksilölliset vasu-keskustelut, mitä heidän lapsensa tarvitsisi ja mistä hän hyötyisi. – Lapsilla on paljon kielellisiä, motorisia ja sosiaalisia ongelmia. Voin pukeutua seurakunnan takkiin, kertoa meidän toiminnastamme ja saada sitä kautta ihmisiä mukaan seurakuntaan. Olemme yrittäneet ottaa kaiken tämän huomioon meidän mittakaavassamme, Vilkman kertoo. Kyselen ihmisiltä, haluaisivatko he tulla mukaan. Perheille kerrotaan, että seura
17 TEEMA TEEMA kunnan toiminnassa tuetaan myös lapsen osallisuutta. – Että ihmiset olisivat saaneet vahvan nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksen, Sippo täydentää. Kaikki lähtee yhteisestä pohdinnasta, mitä perhediakonia omassa seurakunnassa tarkoittaa, mitä kaikkea se voisi olla ja millaisella yhteistyöllä se toteutetaan. Yhteisen vision rakentaminen on tärkeää. Välillä asiat toimivat, välillä eivät, Sippo pohtii. Se on intensiivinen ja elämänmyönteinen väri, Vilkman kuvailee. Vanhemmalla on mahdollisuus keskustella diakonin kanssa, minä otan vastuulleni lapset, Vilkman visioi. – Tosin jo nyt sosiaalitoimesta ohjataan asiakkaita meille, ja me ohjaamme myös heille, Sippo lisää. Tulevaisuutta pohtiessa Sippo ja Vilkman toivovat pystyvänsä tarttumaan uusiin haasteisiin vieläkin rohkeammin. Toimivaa yhteistyötä Reilun kahden vuoden kasvatustyöntekijän ja diakonin yhteistyö on osoittanut, miten suuri hyöty yhdessä tekemisestä on. Emme voi laskea minkään nyt kehittämämme toiminnan varaan. – Lapset ovat usein rohkeita ja kokeilevat asioita eivätkä välttämättä pelästy epäonnistumista. Heidi ottaa kopin aikuisista, minä lapsista. Se merkitsee meille usein heleää taivasta tai virkistävää vettä. – Tavoitteemme on saada perheet ja sosiaalitoimi ymmärtämään meidän merkityksemme, jotta he voisivat myös kertoa meistä tasavertaisena palveluntuottajana. – Tämä on muuttuva virta. Pitää olla koko ajan valppaana, mitä tehdään ja minne mennään, Vilkman kiteyttää. Työ on laaja-alaisempaa, molemmilla on omat vahvuutensa ja kaksi silmäparia havaitsee enemmän kuin yksi. Reilun kahden vuoden kokemus kasvatustyöntekijän ja diakonin yhteistyöstä on osoittanut, miten suuri hyöty yhdessä tekemisestä on.. Symbolisesti perhediakoniaa voisi verrata perheen eteisessä säilytettävään sateenvarjoon. Yhdistelmä on toimiva. Voisimme lasten tavoin kokeilla rohkeasti uusia asioita ja olla myös armollisia itseämme kohtaan. Virta vie ja mutkittelee. Sateenvarjo eteisessä Kun Tammelan seurakunnan perhetyössä mukana olleet perheet muistelevat näitä aikoja kymmenen vuoden päästä, millaisia ajatuksia Sippo ja Vilkman toivovat heille jääneen mieleen. Jatkossakin naiset pohtivat yhdessä, mitä perheen aikuiset ja lapset tarvitsisivat, jotta he voisivat tukea perheitä parhaiten. Jos perhediakoniaa pitäisi kuvata yhdellä värillä, se olisi turkoosi. – Oletan, että tulevaisuudessa meillä on toiminnassa mukana yhä pienempiä lapsia, ja perhekerhoissa enemmän vauvaryhmiä. Se on koko ajan olemassa, tarvittaessa sen voi avata ja hakeutua sen suojaan. Sippo ja Vilkman iloitsevatkin muutamasta kerhoon saapuneesta yksinäisestä lapsesta, jotka he ovat saaneet liittymään mukaan muiden leikkeihin. Jatkamme tiiminä. Toivottavasti seurakunta on ollut heille paikka, mistä he ovat voineet löytää oman rooliinsa, paikan ja ajankohdan olla mukana itselleen sopivalla tavalla, Vilkman listaa. – Turkoosi pitää sisällään monia eri värisävyjä. – Toivon, että olisimme jääneet ihmisten mielin suvaitsevaisina, armollisina ja helposti lähestyttävinä, joihin on aina voinut olla yhteydessä
Värikäs puuhakirja sopii lahjaksi eri vuodenaikoina seurakuntien toiminnassa mukana oleville lapsille. Tutun raamatunkertomuksen lisäksi mukana on pieniä tehtäviä ja tarroja, joilla voi viimeistellä kuva-aukeamat. Haluaisiko tukaani leikkiä. Se tuntee olonsa ulkopuoliseksi. ISBN 9789524132794 Hinta 6,70 UUTUUS! Kaverisuhteiden pohdiskelua 21,50 € UUTUUS! Värikäs puuhakirja! 6,70 € POS_3_2026ss2.indd 1 POS_3_2026ss2.indd 1 15.6.2026 15.32 15.6.2026 15.32. ISBN 9789524133135 Hinta 21,50 SUZY SENIOR Nooan arkki Puuhakirja Sarah Pittin iloisesti kuvittama puuhakirja kertoo Nooan arkista ja sen kaikista eläimistä. Kapybara on varsinainen kaverirohmu! Marmosetti aivan kihisee harmista, mutta on sillä hiukan paha mielikin. 18 TEEMA TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CANIZALES Leiki kanssani, kapybara! Jihuu! Ryöppyävä sade on vihdoin tauonnut, ja villin värikkäässä sademetsässä on mahtava ilma! Pikkuinen marmosetti kipittää etsimään leikkikaveria, jonka kanssa voisi viuhua oksilla ja läiskytellä joella. Värikkään ja vauhdikkaan kuvakirjan parissa voi pohdiskella kaverisuhteita, ulkopuolisuuden tunnetta ja mustasukkaisuutta. Entä kaimaani, tapiiri, ara, sininuolimyrkkysammakko, anakonda tai laiskiainen.... Ihan parasta on, kun kaikki pääsevät mukaan yhteiseen leikkiin! Lopussa on hauska eläinsanasto ja tietoteksti kapybarasta. Mutta kuinka ollakaan, kaikilla ystävillä on jo muuta ohjelmaa – sillä kaikki tahtovat leikkiä kapybaran kanssa
facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CANIZALES Leiki kanssani, kapybara! Jihuu! Ryöppyävä sade on vihdoin tauonnut, ja villin värikkäässä sademetsässä on mahtava ilma! Pikkuinen marmosetti kipittää etsimään leikkikaveria, jonka kanssa voisi viuhua oksilla ja läiskytellä joella. Ihan parasta on, kun kaikki pääsevät mukaan yhteiseen leikkiin! Lopussa on hauska eläinsanasto ja tietoteksti kapybarasta. Haluaisiko tukaani leikkiä. Entä kaimaani, tapiiri, ara, sininuolimyrkkysammakko, anakonda tai laiskiainen.... Värikäs puuhakirja sopii lahjaksi eri vuodenaikoina seurakuntien toiminnassa mukana oleville lapsille. Kapybara on varsinainen kaverirohmu! Marmosetti aivan kihisee harmista, mutta on sillä hiukan paha mielikin. ISBN 9789524133135 Hinta 21,50 SUZY SENIOR Nooan arkki Puuhakirja Sarah Pittin iloisesti kuvittama puuhakirja kertoo Nooan arkista ja sen kaikista eläimistä. Se tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Saisiko olla pala mansikkakakkua – ja osallisuutta. Tutun raamatunkertomuksen lisäksi mukana on pieniä tehtäviä ja tarroja, joilla voi viimeistellä kuva-aukeamat. Värikkään ja vauhdikkaan kuvakirjan parissa voi pohdiskella kaverisuhteita, ulkopuolisuuden tunnetta ja mustasukkaisuutta. TEKIJÄT 19 Tervetuloa lasten valtakuntaan, Helilän pappilaan! Täällä kokoontuu myös perheiden vaikuttajaryhmä – osallisuus ja yhteisöllisyys ovat arvossaan Kotka-Kymin varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa. TEKSTI & KUVAT Johanna Mantere Uusien ihmisten tavoittamista, arkisia kohtaamisia, iloa ja monipuolista tekemistä – tätä kaikkea on tavoiteltu Olarin seurakunnan perhetyössä, kun toimintaa on järjestetty läheisellä Matinkylän uimarannalla. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Mutta kuinka ollakaan, kaikilla ystävillä on jo muuta ohjelmaa – sillä kaikki tahtovat leikkiä kapybaran kanssa. ISBN 9789524132794 Hinta 6,70 UUTUUS! Kaverisuhteiden pohdiskelua 21,50 € UUTUUS! Värikäs puuhakirja! 6,70 € POS_3_2026ss2.indd 1 POS_3_2026ss2.indd 1 15.6.2026 15.32 15.6.2026 15.32
Vuonna 1879 Kymin seurakunnan kirkkoherran virka-asunnoksi rakennettu talo ei olekaan lindgreniläinen ilmestys vain ulkoisesti, vaan se on tätä nykyä lasten valtakuntaa myös kirjaimellisesti. Kymenlaakson Liitto toimi tiloissa vuosina 1994–2019. "Todellinen elämä ei ole aina idylliä, vaan lapsiperheidenkin keskuudessa on köyhyyttä ja moninaista jaksamisen haastetta", Jenni Tainio sanoo.. Ryhmä perustettiin vuonna 2024. Seurakunta oli mukana toivottamassa tervetulleeksi ja pitämässä askartelupistettä. Osa jopa palasi saman päivän aikana takaisin!” Jenni kuvailee. Lisäksi nuoret vapaaehtoiset ohjaavat pihaleikkejä. Voin melkein kuulla juoksujalkojen töminän ja riemukkaat kiljahdukset vehreässä puutarhassa, jossa omenapuut vielä varjelevat nuppujaan välittämättä vieressä hurisevasta autotiestä. Samalla syntyi luonteva tilaisuus kertoa seurakunnan tarjonnasta ja kutsua mukaan toimintaan. Kuten juhannusjuhlassa, myös akvaariotapahtumassa osallistumisen kynnys haluttiin tehdä mahdollisimman matalaksi riippumatta tulotasosta. “Kaikki eivät pääse juhannukseksi mökille tai ole edes vapailla. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT TEKIJÄT Keltainen Helilän pappila on kuin näky suoraan Astrid Lindgrenin romaanista. Jenni iloitsee perheiden itse Idyllisessä pihapiirissä on vaikea uskoa, että jossakin tämän kaiken ulkopuolella on myös maailma, jossa tapahtuu pahoja asioita. Tällä alueella on paljon vuorotyötä tekeviä, joiden elämä ei rytmity lomien mukaan.” Osallisuutta ja akvaarion ihmeitä Perheiden vaikuttajaryhmä on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten tärkeitä arvoja osallisuus ja yhteisöllisyys ovat Kotka-Kymin varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa. Juhannustapahtuma on seurakunnan perheiden vaikuttajaryhmän ideoima kokonaisuus. Eikä tietä huomaa kukaan muukaan tällä pihalla: vauvakerholaisilla on ihan liian kiire mönkiä vuoroin hiekassa ja vuoroin piknikliinalla tunnustellen ihan kaikkea tielle osuvaa – mukaan lukien kaverin naamaa. Tapahtuma oli menestys, ja kävijöitä oli päivän aikana huimat parituhatta. Talvella toiminta painottuu sisätiloihin, mutta laajenee kesän tullen nikkarityylisen talon pihalle. Ensimmäisenä toimintavuotenaan vaikuttajaryhmä päätti, että seurakunta järjestää perheille ja ihan kaikille halukkaille avoimen päivän Kotkan Maretarium-akvaariossa, jonne muuten olisi maksettava sisäänpääsystä. Talo palvelee niin nuorten tomintaa, päiväkerhoa kuin vauvakerhojakin. “Vaikka jono oli pitkä, tunnelma pysyi koko ajan hyvänä ja kaikki olivat innoissaan. Museoviraston suojelema talo on ollut historiansa aikana monenlaisessa käytössä, muun muassa vuokrattuna Kymin kunnalle ja Kotkan kaupungille. Tämän jälkeen pappila on saatu takaisin seurakunnan käyttöön, ja siitä lähtien se on toiminut Kotka-Kymin seurakunnan Kasvatuksen talona. Tiedossa on ainakin seppeleiden punomista, makkaranpaistoa ja mansikkakakkua: perinteiset juhannuksen ainekset. “Nyt perheet ovat toivoneet juhannuksen etkoja, joten järjestämme sellaiset!” kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Jenni Tainio