1 TEEMA 3 2025 LEIKITÄÄN FLANELLOILLA Nouse arkkiin Nooan kanssa! Neurokirjon lapsen kohtaaminen seurakunnan varhaiskasvatuksessa DIGITAITOJA TAAPEROILLE
Monipuoliset tehtäväsivut käsittelevät niin tunteita kuin unelmia, rohkeutta ja ystävyyttä. Samalla pohditaan elämän tärkeitä asioita, hiljennytään ja myös juhlitaan. Rohkeasti kymppi sopii niin seurakunnan 10-synttärilahjaksi kuin täytettäväksi rohkeus-ikäkauden toiminnassa, kuten leireillä. ISBN 9789523547063 Hinta 20,80 Kymppivuotiaiden muistamiseen! 19,80 € Kymppivuotiaiden muistamiseen! 20,80 € POS_3_2025ss.indd 1 POS_3_2025ss.indd 1 10.6.2025 17.42 10.6.2025 17.42. Tästä kirjasta innostuu niin lapsi kuin aikuinen. Vauhdikas kuvakirja on täynnä katsottavaa ja tutkittavaa. Lasten katekismus liittää katekismuksen sisällöt oivaltavasti lapsen elämään. Lasten katekismus on oivallinen lahja seurakunnan nuoremmille jäsenille ja heidän perheilleen. Heidän lempipaikkansa on kirkko, missä työskentelee Anna-suntio, joka on hauskin heidän tuntemansa aikuinen. Mistä Jeesus tiesi, miten ehtoollispöytä katetaan. Lasten leikkien ääressä syntynyt kirja sopii leikkien ääressä käytettäväksi. Kouluttajat Aino-Elina Kilpeläinen ja Anna Kärri ovat toteuttaneet teoksen yhdessä kohderyhmän edustajien kanssa. Mikä on maailman suurin aarre. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi ANTTI SIUKONEN, HARRI HEIKKANEN (KUV.) Lasten katekismus Saara ja Benkku ovat parhaat kaverukset. ISBN 9789524130721 Hinta 19,80 KILPELÄINEN, KÄRRI, POSKELA (KUV.) Rohkeasti kymppi Rohkeasti kymppi on 10-vuotiaan oma puuhakirja, jota täyttäen hän tutkailee itseään ja elämäänsä: kuka olen, mistä tulen, minne menen, mikä minulle on tärkeää. Menoa, meininkiä ja hauskoja tilanteita ei puutu, kun kolmikko perehtyy uskon ja elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin. Löytyykö avaruudesta Jumala
Samalla pohditaan elämän tärkeitä asioita, hiljennytään ja myös juhlitaan. Mikä on maailman suurin aarre. ISBN 9789524130721 Hinta 19,80 KILPELÄINEN, KÄRRI, POSKELA (KUV.) Rohkeasti kymppi Rohkeasti kymppi on 10-vuotiaan oma puuhakirja, jota täyttäen hän tutkailee itseään ja elämäänsä: kuka olen, mistä tulen, minne menen, mikä minulle on tärkeää. Rohkeasti kymppi sopii niin seurakunnan 10-synttärilahjaksi kuin täytettäväksi rohkeus-ikäkauden toiminnassa, kuten leireillä. Tästä kirjasta innostuu niin lapsi kuin aikuinen. 3 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi ANTTI SIUKONEN, HARRI HEIKKANEN (KUV.) Lasten katekismus Saara ja Benkku ovat parhaat kaverukset. Pyhiä paikkoja voi löytää kirkkojen lisäksi Suomen kauniista luonnosta. Menoa, meininkiä ja hauskoja tilanteita ei puutu, kun kolmikko perehtyy uskon ja elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin. Kouluttajat Aino-Elina Kilpeläinen ja Anna Kärri ovat toteuttaneet teoksen yhdessä kohderyhmän edustajien kanssa. Mistä Jeesus tiesi, miten ehtoollispöytä katetaan. Lasten leikkien ääressä syntynyt kirja sopii leikkien ääressä käytettäväksi. Heidän lempipaikkansa on kirkko, missä työskentelee Anna-suntio, joka on hauskin heidän tuntemansa aikuinen. Lasten katekismus on oivallinen lahja seurakunnan nuoremmille jäsenille ja heidän perheilleen. Näin ainakin Epe perheineen ajattelee. ISBN 9789523547063 Hinta 20,80 Kymppivuotiaiden muistamiseen! 19,80 € Kymppivuotiaiden muistamiseen! 20,80 € POS_3_2025ss.indd 1 POS_3_2025ss.indd 1 10.6.2025 17.42 10.6.2025 17.42 TEKSTI & KUVA Miia Raninen TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Puolitoistavuotias Epe on retkellä perheensä kotinsa lähimetsässä Kirkkonummella. Vauhdikas kuvakirja on täynnä katsottavaa ja tutkittavaa. Monipuoliset tehtäväsivut käsittelevät niin tunteita kuin unelmia, rohkeutta ja ystävyyttä. Löytyykö avaruudesta Jumala. Lasten katekismus liittää katekismuksen sisällöt oivaltavasti lapsen elämään. Ja pyhä ateria saattaa olla vaikkapa ruisleivän palanen nautittuna keskellä metsää. Näissä hetkissä on jotain erityistä ja arjesta erillistä, jotain pyhää.. Hän on pysähtynyt syömään eväitä
Heli Pruukin kirjoittama ja Anita Polkutien kuvittama lastenkirja, Turvapaikka, tarjoaa lohdullisia ja konkreettisia ideoita pelon kohtaamiseen yhdessä lapsen kanssa. ”Kaikissa näissä kirjoissa on tärkeää turvan palauttaminen ison tunteen keskellä. ”Turvapaikka” herättää keskustelua ja muistoja Turvapaikka-kirjan äärellä sekä lapsi että aikuinen saavat sanoja ja välineitä pelon kohtaamiseen. Myös kiukun ja surun käsittelyyn tarvitaan turvallista ilmapiiriä. Piipatin tunteisiin on helppo samastua. Piipatin hahmo teki debyytin kirjassa Prinsessa ja herne nenässä (2020), joka käsittelee kiukkua. Lapsen pelot voivat olla aikuisen silmin joskus pienenpieniä, mutta ne ovat silti yhtä tosia. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Johanna Mantere KUVA Hanna Rajalin Suuremmassa sylissä Piipati on päiväkoti-ikäinen lapsi, joka näkee ja kokee maailman voimakkaasti. Turvapaikka-kirjassa käsitellään pelkoa, mutta ei niinkään pelon aiheisiin keskittyen. Surutalvi (2022) kertoo nimensä mukaisesti menetyksestä, täsMiten olla lapselle turvallisesti läsnä, kun pelko yllättää. Mutta erityisen tärkeää se on pelon keskellä”, kuvailee Pruuki. Turvapaikka on jatkoa tunnekirjasarjaan, jonka idea lähti itämään Heli Pruukin mukaan ensi kertaa hänen oman lapsensa leikki-iässä. Sillä, miten aikuinen suhtautuu lapsen pelkoon, on suuri vaikutus lapsen elämään ja sisäiseen turvan tunteeseen pitkälläkin aikavälillä. Lukiessani kirjaa omille lapsilleni huomaan, että "Turvapaikka on jatkoa tunnekirjasarjaan, jonka idea lähti itämään ensi kertaa oman lapseni leikki-iässä", kertoo Heli Pruuki.. Kuinka vahvistaa luottamusta silloinkin, kun maailman meno huolettaa itseäkin. sä tapauksessa mummin kuolemasta. Päiväkodissakin iskee välillä kova ikävä äitiä ja isää. Ukkonen jyrisee ja pilvet itkevät. Pelot yllättävät herkästi etenkin illalla nukkumaan mennessä: unikaveria, kettua, pelottaa ja varjot huoneen nurkassa muuttuvat Piipatin silmissä hirviöiksi. Niin pieneen kuin isoonkin ihmiseen mahtuu elämän varrella paljon suuria tunteita – muun muassa pelkoa. Aikuisen näkökulmasta pelkoon voi löytää tällä hetkellä maailmasta jatkuvasti uusia syitä: ei tarvitse kuin avata kännykkä ja selata päivän uutiset
Tähän Turvapaikka tarjoaa monia hyviä näkökulmia ja ideoita – osa tuttuja ja ikiaikaisia, osa uudempia. 5 TEEMA Vanhempi toimii peilinä hankalalle tunteelle ja palauttaa sen siedettävämmässä muodossa lapsen tutkittavaksi. Turvapaikka, Heli Pruuki & Anita Polkutie, Lasten Keskus 2025.. Yhteinen lukuhetki sylikkäin voi olla itsessään turvapaikka, mutta kirjan sisältämät ideat voivat jäädä itämään myös niihin hetkiin, kun oikeasti pelottaa. Hetkiä yhdistää punaisena lankana turvallinen vuorovaikutus omien vanhempien kanssa. ”On tärkeää, että aikuinen pystyy rauhoittamaan itsensä voidakseen olla turvallisesti läsnä lapselle. Myötätuntoa ja rohkaisua koko perheelle Turvapaikka-kirja tarjoaa sekä aikuisen että lapsen näkökulmasta rohkaisua ja lohtua isojen tunteiden kohtaamiseen. Yhdessä voidaan aina pohtia, mitkä olisivat juuri tässä tilanteessa hyviä rauhoittumiskeinoja ja ketkä ovat omia turvaihmisiä. Lukiessani kirjaa 3ja 6-vuotiaille lapsilleni he seuraavat tarinaa tarkkaavaisesti alusta loppuun. Kun Piipatin kettua pelottaa, mietitään, mikä sitä voisi auttaa. myös omat lapsuusmuistot nukkumaanmenoon liittyvistä jännittävistä tunteista muistuvat mieleen elävinä ja vahvoina. Ja kappas – ei siellä mitään hirviöitä ollutkaan! Vähitellen Piipati alkaa puhua jo itsestään, ei vain ketusta. ”Toivon, että kirja normalisoi tunteista puhumista ihan tavallisen arjen keskellä. Ja seuraavana aamuna molemmat löytyvät isosta sängystä kylki kyljessä. Mutta voi sen ottaa esiin myös vaikean paikan tullen”, Pruuki kuvailee. ”Aina tätä ei ole ymmärretty” pohtii Pruuki. Vaikka perheasetelma on perinteinen äidin, isän ja lapsen muodostama ydinperhe, ei kuvituksissa ole korostettu stereotyyppisiä asetelmia ja isä on yhtä lailla turvasatama kuin äitikin. Vanhempi toimii peilinä hankalalle tunteelle ja palauttaa sen siedettävämmässä muodossa lapsen tutkittavaksi. Niin tarvitsee Piipatikin. Kun ukkonen jyrisee ja ollaan sisällä turvassa, ei tarvitsekaan juosta kiireesti suojaan. Sillä tavalla syntyy reippaita suorittajia, jotka sitten ennen pitkää uupuvat taakkojensa alle.” Vaikka pelko olisi miten pieni tahansa, se on aina tärkeää kohdata: pelon vastaanottaminen ei tarkoita sen vahvistamista tai pelon mukaan menemistä. Turva löytyy ensisijaisesti yhteydessä rakkaisiin ihmisiin, mutta myös omasta mielensisäisestä turvapaikasta. Parasta oli, jos äiti tuli silittämään selkääni niin kauan, kunnes rauhoituin. Anita Polkutien värikkäät kuvitukset kiinnostavat ja naurattavat: etenkin helikopterissa matkaava Piipati pilviä silittämässä on lasten mielikuvitukselle kutkuttava näky. Juuri noin se meni: vaikka mitään hätää ei oikeasti olisi ollut, pelko oli siinä hetkessä totisinta totta, eikä sitä karkotettu maton alle lakaisemalla. Ne saavat olla olemassa”, Pruuki kertoo. ”Noin mäkin tuun isoon sänkyyn jos pelottaa.” Illalla isompi kokeilee syviä hengityksiä, kun uni ei meinaa tulla. Vanhempi peilinä Kirjan aukeamat ovat kuin ikkunoita Piipatin tunteisiin ja vuorovaikutukseen omien vanhempien kanssa. ”Mä oon toi”, sanoo pienempi ja osoittaa Piipatia sängyssä vanhempiensa välissä. ”Sukupolvien saatossa on tapahtunut iso muutos sen suhteen, miten lapsen tunteisiin on suhtauduttu. Kettu tarvitsee syliä, silitystä ja lohdutusta – muistutuksen siitä, että sitä suojellaan. On täytynyt pärjätä ilman yölamppua ja syliä, kovettaa itsensä. Kenenkään ei silti tarvitse aina olla rohkea. Isoilla tunteilla on taipumus tarttua herkästi suuntaan ja toiseen. Huomaan pitäväni Piipatin hahmossa siitä, ettei sukupuolta ole niin itsestään selvästi määritelty nimen tai ulkoisen olemuksen perusteella: kuka tahansa voi samastua hahmoon yhtä lailla. Myös erilaisista kehollisista harjoituksista voi löytää turvaa. Aikuinen voi näyttä omalla esimerkillään, että vaikeita tunteita ei tarvitse sen paremmin tukahduttaa kuin pelätä. Äiti tai isä on aina tarpeen tullen vierellä ja tarjoaa turvallista syliä tempautumatta itse huolen matkaan. Joskus pelolle voi esittää vaikka oman sotatanssin: oman vihan kautta voi löytyä kosketus myös rohkeuteen. Kirjaa ei tarvitse käyttää vain pelon yllättäessä, vaan ihan muuten vain. Tällaisia harjoituksia ovat esimerkiksi rauhallinen hengittely ja perhostaputukset. Aikuinenkin saa tuntea pelkoa, huolta ja surua. Aina ison tunteen tullessa sitä tutkistellaan kaikessa rauhassa yhdessä, uteliaasti ihmetellen ja tunteita validoiden. Tärkeää on kuitenkin, etteivät ne päädy lapsen kannettaviksi. Huoneen nurkissa lymyäviä varjohirviöitä ei vähätellä pois, vaan kurkistetaan niitä yhdessä taskulampulla. Mutta miten tämä sitten tapahtuu. Pelko varoittaa jostakin, ja se on hyvä ottaa tosissaan: mutta on hyvä muistaa, että varoitus ei aina ole aiheellinen. Pelkoa voi kiittää viestistään ja antaa sen mennä menojaan. Kirjan lukeminen voi herättää itsessään hyviä keskustelun aiheita, kuten muistoja aiemmista kerroista, jolloin pelko on noussut pintaan. Lopusta löytyykin erityisesti vanhemmille suunnattuja vinkkejä hankalien tunteiden kohtaamiseen lapsen kanssa – myös silloin, kun lapsen maailmaan tunkeutuu aikuisten maailman huolia, kuten sotauutisia. Pelko on hänen oma tunteensa, jolla on tärkeä tarkoitus. Ukkoselle voi vähän ärjyä itsekin
50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 21 36 TÄSSÄ NUMEROSSA: Tervetuloa taaperot! 32. 6 TEEMA 21 Tekijät Kaksivuotiaat ovat täysivaltaisia ja arvokkaita päiväkerholaisia 24 Nallukka 25 LNK:n palsta Vauvan päivä 25 Kirjahylly 26 Pysähtymisen paikka 28 Tekijät Nooan arkki ja hyvä paimen saapuivat leikkipuistoon 31 Kouluttaudu, osallistu 32 7 kysymystä Kirkon varhaiskasvatus elää ajassa 34 Lastenohjaajan päiväkirjasta Iloisia kohtaamisia TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Suuremmassa sylissä 7 Pääkirjoitus Arjen kohtaamisissa rakennetaan yhteiskuntaa 8 Teema Digitaitoja taaperoille 13 Teema Neurokirjon lapsen kohtaaminen seurakunnan varhaiskasvatuksessa 18 Teema Lapsiperheköyhyys lisää lasten eriarvoisuutta 36 Raamattua leikkien Leikitään flanelloilla 40 LNK:n palsta 41 Lastenkirkko 42 Pyhiä hetkiä Cha cha – lattaritunnelmia Härmälässä 44 Perhekirkko Hyvästi vanha tammi 48 Laula – leiki – liiku Kukas se sieltä saapuu
Jokaisen lasten ja perheiden kanssa toimivan työntekijän käsissä on hetkiä, jotka voivat muuttaa päivän tai jopa kokonaisen elämän suunnan. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 3 2025 Ulla Huhtinen Kehitysjohtaja, viestintä ja varainhankinta Lasten ja nuorten keskus Suomessa yhä useampi lapsi ja perhe elää taloudellisessa niukkuudessa. Varhaiskasvatuksen ja perhetyön kohtaamiset voivat parhaimmillaan kannatella ja vahvistaa koko perheen hyvinvointia. Myös seurakuntien maksuttomat kerhot ja harrastukset tarjoavat monille lapsille ja perheille mahdollisuuden osallisuuteen ja kasvuun yhteisönsä arvokkaiksi jäseniksi. Varhaiskasvatus on enemmän kuin varhaiskasvatussuunnitelman tai lapsen hoidon toteuttamista. Monet diakonian asiakkaat ovat kertoneet, että näissä kohtaamisissa heille on pystytty välittämään toivoa. Kirkon diakoniatyö kohtaa vuosittain noin 90 000 lapsiperheessä asuvaa ihmistä. Jokainen tervehdys, kuunteleva katse ja hetki yhteisen leikin äärellä on mahdollisuus välittää: Olet arvokas. Kun tarjoamme lapsille turvallisen ja hyväksyvän ympäristön ja vanhemmille arvostavaa ja kannattelevaa tukea, me rakennamme yhteiskuntaa, jossa pieni on suurin. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (4 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 2/25 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusta varten julkaistaan Katsomuskasvatusliite Tilaajat saavat liitteen numeron 3/25 mukana, ja sitä myydään erikseen nipputilauksina . Lehden artikkelissa, Kaksivuotiaat ovat täysivaltaisia ja arvokkaita päiväkerholaisia, kerrotaan Villähteen päiväkerhosta, johon jo kaksivuotiaat otetaan mukaan täysivaltaisiksi kerholaisiksi. Se on turvallisuuden ja oman arvon tunteen rakentamista. Sinulla on merkitystä. Seurakunnan työntekijä tai vapaaehtoinen ei tuo vain apua – hän tuo mukanaan toivon. Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, huhti-, eloja marraskuussa. Arjen kohtaamisissa rakennetaan yhteiskuntaa. Seurakunnilla on tärkeä rooli tämän viestin vahvistamisessa. Kynnys avun pyytämiseen voi olla joskus korkea, mutta lämmin ja kunnioittava kohtaaminen voivat madaltaa sitä merkittävästi. Tämän numeron artikkelissa, Lapsiperheköyhyys lisää lasten eriarvoisuutta, kerrotaan seurakuntien monipuolisista keinoista perheiden auttamiseksi. Lapsiperheköyhyys ei näy vain tyhjinä jääkaappeina tai maksamattomina laskuina, se näkyy myös ulkopuolisuuden kokemuksina, mahdollisuuksien kaventumisena ja huolena tulevaisuudesta. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Lasten ja nuorten keskuksen koordinoima ja seurakuntien toteuttama Pikkuhelppi on yksi esimerkki siitä, miten arjessa perheille tarjotaan käytännön apua niin lasten kuin kodin hoidossa sekä vanhemmuuden tuessa. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lnk.fi TOIMITUS Henna Ahrikkala • Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Taina Karvonen • Marjukka Luoma Eleonora Printz • Satu Reinikainen Johanna Routasalo • Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Epävarmuuden ja joskus toivottomuudenkin keskellä arjen kohtaamisilla on erityinen merkitys. Tutkija Heikki Hiilamo ja Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Anita Salonen avaavat lapsiperheköyhyyden ajankohtaiskuvaa Suomessa. LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 2/25 mukana Katsomusliite numeron 3/25 mukana 9
– Olen ollut aina kiinnostunut digipedagogiikasta ja niistä mahdollisuuksista, joita eri digisovellukset tuovat yhdessä tekemiseen. En mieti, ettei jotain asiaa voisi tehdä, vaan miten sen voisi tehdä. Kaikenikäisten lasten kassa voi harjoitella digitaitoja, Loiske vakuuttaa. 8 TEEMA Varhaiskasvatuksen yksi tehtävä on edistää lapsen digitaalisuuteen liittyvää ymmärrystä ja digitaalista osaamista. Lasten kanssa voi myös tehdä metsän äänimaailmasta lorun tai tuottaa siitä musiikkia, jossa nauhoitettu linnunlaulu voisi olla yksi instrumentti, Loiske visioi.. Vanhemmat seuraavat lasten päiväkodin arjesta kertovaa elokuvaa popcornia mutustellen. IPadin suurennuslasisovelluksen avulla voidaan taaperoidenkin kanssa tutkia pihasta ja metsästä löytyviä hyönteisiä ja muita pieniä ötököitä sekä ottaa niistä sovelluksen avulla kuvia. Loiske muistelee taaperoiden kanssa järjestämiään elokuvahetkiä, jotka saivat aikanaan runsaasti hyvää palautetta. Metsän äänet voi nauhoittaa tabletilla, ja niitä voi myöhemmin kuunnella vaikkapa aamupiirissä ja muistella yhteistä metsäretkeä. Ötököiden ympärille voidaan maalata vaikkapa nurmikkoa, taivasta, lintuja tai piirtää lisää ötököitä. Digipedagogiikka on luonteva osa kokonaispedagogiikkaa, jonka avulla voidaan luoda myös lumoavia elämyksiä. Loiske muistelee myös erään taaperoryhmän kanssa tehtyjä metsäretkiä, kun metsään mentiin viltit repussa. Varhaiskasvatuksen opettaja ja digipedagogiikan asiantuntija, Jennifer Loiske on yhdistänyt taaperoiden kanssa heidän iPadilla ottamista kuvista elokuvan ja lisännyt taustalle musiikkia. – Kuvat voidaan tulostaa. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock Digitaitoja taaperoille TEEMA Lyhytelokuvassa vilahtaa puolikkaita päitä, tossujen kärkiä, ötököitä, pikkuautoja, piirustuksia, yhteisiä hetkiä. – Metsässä sitten vain köllöteltiin vilttien päällä ja katseltiin, mitä taivaalla näkyi ja mitä ääniä ympäriltä kuului. Projektia voi jatkaa loputtomiin niin kauan, kun lapset siitä innostuvat
Ilman osaavaa henkilökuntaa digipedagogiikka ei kuitenkaan toteudu. – Aiemmin teknologia on ollut päiväkodin arjessa mukana lähinnä erilaisten pelien ja oppimisohjelmien muodossa. Vasun mukaan varhaiskasvatuksessa tulee tarjota lapsille mahdollisuus tutustua digitaalisiin välineisiin ja ympäristöihin sekä kehittää niiden käyttöön liittyviä taitoja turvallisesti ja pedagogisesti perustellusti. Tämän jälkeen tehdään digisovelluksessa QR-koodi, joka voidaan tulostaa eteisen seinälle, että vanhemmatkin pääsevät kuulemaan, millaisia aamulauluja ryhmässä lauletaan, Loiske kuvailee. Yhdessä ihmetellään ja tutkitaan, millaisia valokuvia on otettu. Nykyään puhutaan digitaalisesta pedagogiikasta. Teknologian kehittyessä, digitaidot on nostettu omaksi osaamisalueeksi. Digipedagogiikassa ei varsinaisesti opeteta lasta, vaan digiä käytetään rikastuttamaan toimintaa ja innostamaan lapsia digin hyödyntämiseen heidän kiinnostusten kohteiden mukaan. Lapsen digitaidot karttuvat digiä käytettäessä", Jennifer Loiske korostaa.. Digipedagogiikka tukee myös digitaalista dokumentointia, joka auttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia ymmärtämään lasten oppimista ja kehitystä sekä tekemään näkyväksi lasten osallisuutta. 9 TEEMA – Vasussa todetaan myös, että erilaisten välineiden tai oppimisympäristöjen käyttäminen tulee olla aina pedagogisesti perusteltavissa: miksi niitä käytetään ja mitä lisäarvoa ne tuovat opetukseen. Lasten kanssa voidaan tuottaa yhdessä vaikkapa aamulaulu ja nauhoittaa se. – Taaperokin oppii, että tällaisella laitteella voi ottaa kuvan. Aikuinen sanoittaa digilaitteiden käyttämistä ja toimintaa. – Osa varhaiskasvattajista on digipedagogiikasta todella innostuneita, osa on hieman varovaisempia ja osa ei käytä sitä lainkaan. Vasun velvoittamana digitaitojen opettamista ei voi kokonaan sivuuttaa. Lapsen digitaidot karttuvat digiä käytettäessä. Välineitä ei tule kuitenkaan käyttää vain siksi, että niitä pitäisi käyttää. Vasu velvoitti jo tuolloin, että näitä taitoja tulee lasten kanssa opetella. Tekemällä oppii Digipedagogiikka ei ole paljon puhuttua ruutuaikaa, vaan se on digitaalisten taitojen edistämistä yhdessä lasten kanssa. – Taaperoiden kanssa digipedagogiikka on pientä ja arkeen palasteltua toimintaa, enemmäkseen tutkimista ja tuottamista. Tavoite on ottaa olemassa olevat teknologiset välineet tietoisesti käyttöön siten, että ne ovat tukemassa varhaiskasvatuksen tavoitteita. Samasta retkipaikasta voidaan ottaa valokuva eri vuodenaikoina, ja kuvista rakennetaan sitten vuodenaikaseinä. Digi läsnä kaikkialla Lasten elämässä on läsnä älypuhelimia, iPadeja, robottileluja, valoja, ääniä ja musiikkia, mutta taapero ei osaa ajatella, mitä digi itseasiassa on. – Lapsesta digilaiteet ovat innostavia ja kiinnostavia TEEMA Vasu velvoittaa Vaikka teknologiaa on hyödynnetty varhaiskasvatuksessa tavalla tai toisella jo pitkään, Vasussa se huomioitiin vasta noin kymmenen vuotta sitten. Vasuun tehtiin muutoksia vuonna 2022, jolloin kirjainyhdistelmä TVT muutettiin sanoiksi digitaalinen osaaminen. IPadilla voidaan harjoitella valokuvan ottamista, kokeilla miten kuva näytöllä suurenee ja pienenee. Lapset ovat aktiivisia toimijoita tiiviissä vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Samasta retkipaikasta voidaan ottaa esimerkiksi valokuva eri vuodenaikoina, ja kuvista voidaan rakentaa vuodenaikaseinä. Opetusja kulttuuriministeriö käynnistikin vuonna 2020 seuraavien kolmen vuoden ajaksi Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman. Tavoitteena oli vahvistaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajien digitaalista osaamista sekä lisätä matalan kynnyksen oppimista. Varhaiskasvatussuunnitelmaan lisättiin vuonna 2016 ensimmäisen kerran tietoja viestintäteknologisista taidot (TVT), jotka ovat lukutaidonomaisesti jokaisen lapsen oikeus. Loiskeen mukaan digilaitteiden käyttäminen varhaiskasvatuksessa on edelleen vaihtelevaa
Kasvattajan vastuulla on miettiä, miten digiä hyödynnetään. Kaiuttimista kuului eläinten ääniä. Saattaa olla, ettei asia enää silloin edes kiinnosta lapsia. Taaperot ovat saaneet esiintyä kuvitellulla lavalla, tanssia ja laulaa. Kaikenikäisten lasten kassa voi harjoitella digitaitoja.. Kiire on usein vain sisäinen tunne, jonka voi taltuttaa työyhteisön yhteisillä sopimuksilla, miten laaja-alaista osaamista voitaisiin toteuttaa kiireettömästi. Ruokailun aikana seinälle ilmestyi karhu, joka sekin söi maasta lasten tavoin. Kun Frozen-leikit olivat suosittuja, Loiske loi talven ihmemaan heijastamalla seinälle talvisia maisemia, jotka vaihtuivat leikin edetessä. Olen saattanut myös miettiä etukäteen metsässä pidettävästä musisointihetkestä, jonka tallennan, tai jos lapset innostuvat spontaanisti soittamaan luonnon materiaaleilla, voin ottaa tabletin ja tallentaa sen. Loiske istuskeli lasten kanssa meren alaisessa maailmassa ihmetellen, mitä kaikkea meressä näkyi. – Aika monissa päiväkotiryhmissä on kuitenkin käytössä IPadeja. – Ei meillä tarvitse olla kymmenen kohdan suunnitelmaa, joka on toteutettava yhden päivän aikana. Lasten keksimä ja toistuva junaleikki sai aikaan sen, että kovien pakkasten estäessä ulkoilun, päätettiin lähteä tuoleista rakennetulla junalla rantalomalle. Täydennyskoulutusta kasvattajille Digipedagogiikan toteuttaminen edellyttää varhaiskasvattajalta innovatiivisuutta ja avoimuutta sekä omaehtoista asioiden tutkimista ja omien tietotaitojen päivittämistä. Itsekin on pyrittävä huolehtimaan siitä, että pyEn mieti, ettei jotain asiaa voisi tehdä, vaan miten sen voisi tehdä. – Ne vaativat hieman suunnittelua, mutta on paljon valmisteluja, joita voi tehdä yhdessä lasten kanssa. Taustalla soi rantamusiikki. Yllättävissä tilanteissa tulee olla valmius digilaitteiden käyttämiseen, jos niiden avulla voidaan rikastaa leikkiä tai tutkimista. Meillä aikuisilla on iso vastuu huolehtia siitä, että lapsen käyttämät sivustot ovat lapsille sopivia, Loiske painottaa. Metsäretkeltä voi muun muassa kerätä käpyjä, kiviä tai oksia mukaan. On myös mietittävä, mitä lisäarvoa esimerkiksi iPadin ottaminen mukaan eri tilanteisiin tuo. Loiske puhuu kouluttajana varhaiskasvattajille paljon juuri kiireettömyydestä. Toisessa ryhmässä tykkien ja isojen näyttöjen avulla luotiin metsä. – Kasvattajan tulee olla tietoinen, miten ja milloin digilaitteita käytetään, mutta on osattava myös elää hetkessä. – Kannan itse aina tablettia ja puhelinta mukanani, mutta ne eivät ole lasten nähtävillä. Loiske tiedostaa, ettei kaikilla yksiköillä ole käytössä videotykkejä, joilla voisi loihtia Loiskeen tavoin vaikkapa merenalaista maailmaa. Voimme olla ensimmäisessä kohdassa, vaikka koko aamupäivän, jos siltä tuntuu. – Teknologian alalla muuttuminen on muita aloja nopeampaa. Jos iPadin laittaa lattialle, taapero pyrkii heti tutkimaan sitä. Seuraavana päivänä siirrytään kakkoskohtaan, jos ollenkaan. Seinälle on heijastettu myös teatterilava raskaine verhoineen, jotka avautuivat nappia painamalla. Puhallettava uima-allas oli täynnä tyynyjä. Metsässä tehtyjä tallennuksia voidaan myöhemmin yhdessä jatkotyöstää, tai tuotokselle voidaan tehdä QR-koodi, jotta vanhemmatkin pääsevät niistä osallisiksi. Tietysti ruokailut ja lepoajat rytmittävät päivää, mutta kaikki se muu aika meillä on käytettävissä lapsia varten. Jos metsässä tulee tilanne, että lapset innostuvat vaikkapa tekemään hiirille pesiä tai on jokin kolo, mitä lapset alkavat tutkia, voin ehdottaa valokuvan ottamista. Kuvia heijastettiin seinille, lattiaan ja katoon. Videotykkien avulla luodut maailmat ja elämykset ovat saaneet aikuisetkin haltioitumaan. Seinälle heijastettiin kuvia rantakohteista ja huojuvista palmuista. Digi ei ole kuitenkaan koko ajan läsnä siten, että lapset sen välttämättä tiedostaisivat. 10 TEEMA TEEMA iästä riippumatta. Lapset rakensivat metsään pöydistä majoja, lepohuoneessa oli villieläinalue, ruokahuoneessa eli hieman rauhallisempia eläimiä. Olemme joskus laittaneet kaikki tabletit hyllyille siten, että niistä on tullut ikään kuin kurkistusikkunoita merenalaiseen maailmaan. Digillä rikastettuja elämyksiä Jennifer Loiske on vienyt digin hyödyntämisen taaperoiden kanssa astetta korkeammalle tasolle. Siellä sitten köllöteltiin, käytiin uimassa ja nautittiin auringosta, Loiske kuvailee. – Olimme sopineet, että eläintenpäivänä söisimme lattialla, koska eläimetkin tekevät niin. Lähes kaikki rekvisiitta on sellaista, mitä voi lasten kanssa maalata ja valmistaa. Kiireetön arki Digin avulla tuotetut elämykset voivat kuulostaa aikaa ja voimavaroja vievältä, jopa uuvuttavilta projektilta. Loiske haali lisää videotykkejä aina lukiosta asti, ja muutti lepohuoneen jättimäiseksi merenalaiseksi maailmaksi. Loiske vakuuttaa, että valmistelutyö mahtuu työajan puitteisiin, jos valmistelut tehdään yhdessä. Kun lapset innostuivat rakennustyömaatai paloasemaleikeistä, Loiske etsi YouTubesta aiheeseen liittyviä taustakuvia ja heijasti ne leikkien ajaksi videotykillä seinälle. Jos kaiken joutuisi tekemään yksin, saattaisi järjestelyihin kulua omaa vapaa-aikaakin. Eläinten viikolla päiväkodissa tutkittiin kaloja. – Lapset saivat tuoda päiväkotiin uimapuvut. – Ajan käyttäminen on järjestelykysymys
• Pikkuli Edun perustajajäsen. • Yli kolmen vuoden kokemus varhaiskasvatuksen digikoordinaattorin työtehtävistä. 11 TEEMA JENNIFER LOISKE • KK, VO, varhaiskasvatuksenja digipedagogiikan asiantuntija. • Yhtenä kirjoittajana Pieni lintu, suuret tunteet – Pikkulin tunnetaito-oppaassa (Aittokoski, Loiske & Mattila 2023).. • Kuuden vuoden kokemus varhaiskasvatuksen henkilöstökouluttamisesta. • Yli 20 vuoden kokemus erilaisista monipuolisista varhaiskasvatuksen työtehtävistä
Lasta ei tule jättää sen kanssa yksin. – Yhdessä ryhmässä innostuttiin tästä niin, että ryhmään hankittiin yhteinen oikea ystäväkirja. Loiske korostaa, ettei kaikkea tietoa tarvitse omaksua kerralla. Pikkuli-sivustolta löytyy myös digitaalinen ystäväkirja, jossa Pikkuli-hahmot kertovat, mistä he pitävät. Ensin menevät ehkä sammakot pomppien, seuraavaksi liihottelevat perhoset tai luikertelevat kastemadot. – Hyrrää pyörittämällä arvotaan, miten ryhmät siirtyvät kukin vuorollaan eteiseen pukeman. – Täydennyskoulutuksesta voi löytää keinoja hyödyntää digiä erilaisten lasten tarpeisiin. Mikä tänään ei ole mahdollista, se voikin huomenna sitä jo olla.. Tunnetaitojen harjoittelussa hyödynnetään paljon digipedagogiikkaa. – Autetaan lapsia navigoimaan digitaalisissa ympäristöissä ja kasvamaan siinä maailmassa turvallisesti. Tulevaisuudessa medialukutaito, tekoälylukutaito ja kriittinen lukutaito tullevat olemaan entistä tärkeämmässä roolissa. Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutus (vakakoulutus.fi) järjestää kaiken tasoista koulutusta digipedagogiikan tueksi. Toivon, että digipedagogiikka otettaisiin luonnolliseksi osaksi arkea, ja digiä hyödynnetään yhdessä. Joku voi hyötyä parhaiten perinteisistä kuvista. Jos henkilöstö ei osaa käyttää laitteita, on turha pitää muutakaan koulutusta. Aloimme pohtia, miten voisimme tuoda Pikkuli-ohjelmien myötä konkreettisia ajatuksia tunnetaidoista niin vanhemmille kuin varhaiskasvatukseenkin. Toki sitä tarjoavat myös muut tahot. Pieni lintu, suuret tunteet, Pikkulin tunnetaito-opas syntyi yhteistyössä Jennifer Loiskeen, Metsämarja Aittokosken ja Sanna Mattilan kanssa. fi-sivustolla on tunnetaitoharjoitteita ja pelejä, Pikkukakkosen sivuilla on myös Pikkuli-pelejä, joita voi hyödyntää toiminnan ohessa. Huomenna kaikki voi olla toisin Loiskeen mukaan digipedagogiikka tarjoaa valtavan mahdollisuuden lapsen oppimisen tukemiseen. 12 TEEMA TEEMA syy ajan tasalla. Pikkulin kaikki jaksot löytyvät Yle Areenasta. Digitaalisuus tunnetaidoissa Loiskeen omien kiinnostusten kohteiden ja Pikkulin kautta alettiin miettiä, miten digitaalisuutta voitaisiin tuoda varhaiskasvatuksen tunnekasvatukseen. Vakakoulutus.fi-sivustolta löytyy erilaista digikoulutusta lasten kanssa yhdessä tehtävään pedagogiseen toimintaan, mutta myös oman työn tueksi. Joku voi hyötyä mousetimerista, pyrkiä esimerkiksi laittamaan kengät jalkaan ennen kuin hiiri on syönyt omenan. Joku lapsi voi oppia paremmin pukemaan, kun siitä tehdään digitaalinen peli, lasten to do -lista. Jos henkilökunnassa on paljon ihmisiä, jotka ovat käyttäneet vain vähän digiä, lähikoulutus on etäkoulutusta parempi vaihtoehto. Nyt Pikkulin digipedagogiikka on monimediallinen kokonaisuus, joka toimii muun muassa tunneja vuorovaikutustaitojen tukena. Loiske on havainnut hyväksi työkaluksi myös liikuntahyrrän, jota voi hyödyntää muun muassa siirtymätilanteissa. Pikkuli. – Olemme pitäneet erilaisia Pikkuli-koulutuksia tunnetaitojen harjoittelusta, mistä heräsi ajatus ideoiden kokoamisesta yhteen. Pikkuli-laulut löytyvät Youtubesta, Spotifysta ja iMusic-palvelusta. – Olemme pitäneet koulutuksia pelkästään laitteiden käyttämisestäkin. Kirja laitettiin kiertämään koteihin, ja vastauksia luettiin päiväkodissa lasten kanssa. – Olemme pyrkineet vakakoulutuksessa siihen, että koulutuksemme olisivat käytännönläheisiä siten, että jokaiselle osallistujalle jäisi koulutuksesta jotain sellaista tietoa ja taitoa, minkä voisi ottaa heti käyttöön lasten kanssa tai avuksi omaan suunnitteluun ja arviointityöhön. Aina kun on saanut yhden vaatteen puettua, voi käydä täppäämässä laitteeseen, mitä on tehnyt. Digilaitteet eivät myöskään ole lapsenvahti eikä palkinto, Loiske painottaa. Tietoa voi palastella omaan käyttöön sen mukaan, mikä omaan työtilanteeseen parhaiten sopii. – Digitaaliset työkalut kehittyvät eikä kukaan voi tietää, mitä digipedagogiikka on kymmenen vuoden kuluttua
Arjen toiminnassa tarkkaavuuden säätelyn haasteet voivat näkyä esimerkiksi häiriöherkkyytenä, keskittymisen haasteina sekä toiminnan ja leikin keskeytymisenä. Kaikkien diagnoosien takaa löytyy jokin aivojen rakenteeseen tai toimintaan liittyvä poikkeavuus. Neurokirjon ihmiset (nepsyt) näkevät ja kokevat maailmaa eri tavalla kuin ns. Varhaiskasvatusikäisillä lapsilla diagnooseja ei useinkaan vielä ole, sillä neurokirjon piirteet alkavat ilmetä pikkuhiljaa lapsen kehityksen edetessä ja varhaiskasvatusarjen vaatimusten kasvaessa. Monelle tuttuja neurokirjon diagnooseja ovat ADHD, autismikirjo, Tourette tai kehityksellinen kielihäiriö. Sanana neurokirjo kuvaa moninaisuutta. Keskustelimme kokemusasiantuntijan ja nepsyvalmentajan Pia Heinosen kanssa, mitä neurokirjon häiriöistä olisi hyvä tietää ja kuinka kohdata neuromoninaisuutta. neurotyypilliset ihmiset. Nämä piirteet alkavat näkyä usein jo pienellä taaperoikäisellä lapsella ryhmätoiminnassa, jossa on paljon touhua ja toimintaa. Tavallisimpia pienen lapsen elämässä näkyviä nepsypiirteitä voivat olla muun muassa siirtymätilanteiden haasteet, vahva aikuisen ohjauksen tarve tai kaveripulmat. toimiminen ennen kuin ehtii ajatella tuottavat törmäyksiä arjessa ja haasteita sekä ryhmässä että kavereiden kanssa. Mitä neuromoninaisuus on. Voikin olla niin, että esimerkiksi päiväkerhon arjessa lapsen neurokirjon piirteet eivät vielä näyttäydy millään tavalla tai piirteitä huomataan kerhoarjessa vain vähän. Rauhattomuus ja vaikeus pysyä paikallaan, kulkeminen, tavaroiden koskettelu, toisten leikkeihin puuttuminen sekä ns. Neuromoninaisuuteen liittyy myös usein perinnöllisyyttä. Heidän käyttäytymisensä, toimintansa ja ilmaisunsa voi olla tavanomaisesta poikkeavaa, mikä saattaa tuoda arjen sujumiseen erilaisia haasteita. Helpoimmin aktiivisuuden haasteista havaitaan yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Autismissa on kyse aivojen rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkea13 TEEMA TEEMA. Hyvin todennäköisesti jokainen kasvatuksen parissa työtään tekevä kohtaa neurokirjon lapsia, nuoria ja aikuisia. ADHD-kirjainyhdistelmällä kuvataan tarkkaavuuden ja aktivisuuden säätelyn vaikeuksia ja impulsiivisuutta. 13 TEEMA Neurokirjon lapsen kohtaaminen seurakunnan varhaiskasvatuksessa Ymmärrystä, tukea ja myönteisiä kokemuksia arjen kasvatustyöhön TEKSTI Päivi Aumala KUVITUS Shutterstock Noin kymmenellä prosentilla väestöstä on kehityksellisiä neurokirjon häiriöitä (Autismiliitto)
vuorovaikutuksessa, sosiaalisessa kommunikaatiossa ja aistitietojen käsittelyssä. Onkin siis mahdollista, että perheessä lapsen lisäksi neurokirjon haasteita on myös vanhemmilla. Vanhempi kaipaa ymmärtämistä ja kannustamista: olet tehnyt oikeita asioita, sinä olet tehnyt parhaasi ja sinä riität. Vanhemman jaksamista tukee positiiPia Heinonen on sosionomi, lähihoitaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja sekä viiden neurokirjolaisen äiti ja kokemusasiantuntija. Yhteisiä piirteitä voidaan havaita mm. 14 TEEMA TEEMA Autismikirjoa voidaan epäillä myös silloin, kun lapsella on vaikeuksia ymmärtää ja käyttää kieltä sekä tulkita ilmeitä ja eleitä. silmien räpyttelyä, nyrpistelyä, rykimistä tai niiskuttelua. neurotyypillisellä taaperollakaan pysy pitkän yhdessä asiassa – varsinkaan, jos kyse ei ole lapselle mieluisasta asiasta. Kaikki lapset kuitenkin hyötyvät kielen kehitystä tukevista harjoitteista ja tukitoimista. Autismin kirjoon voidaan liittää ääretön oppimisen halu, idearikkaus ja taito kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Autismikirjon lapsen hermosto ylikuormittuu helposti, ja kuormitusta hän voi pyrkiä säätelemään itselleen ominaisella tavalla, esim. ADHD-lapsen vahvuutena voi olla luovuus, idearikkaus, taiteellisuus, yritteliäisyys ja monen asian yhtäaikainen tekeminen, ns. Vahvat erityiskiinnostuksen kohteet tarkoittavat myös vahvaa osaamista lasta kiinnostavasta asiasta ja esimerkiksi toistuvista rutiineista tuleva tyydytys takaa sen, että samanlaisena toistuva arki ei ole tylsää, vaan ihan parasta. ”multitaskaus”. Vanhemman omat kokemukset voivat olla erinomainen apu lapsen neuromoninaisuuden ymmärtämiselle. On hyvä lähteä rakentamaan polkua sen ympärille, missä on hyvä. Tic-oireita alkaa tyypillisimmin esiintyä 4–6-vuotiailla lapsilla. Toisaalta vanhemman neurokirjo voi tuoda haastetta arjen järjestämiseen ja arjen moninaisuudesta selviämiseen. Yksityiskohtien huomioiminen voi näkyä jo pienellä lapsella esim. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity muun kognitiivisen kehityksen tasolla, sanojen oppiminen ja lausepuheen kehitys voi olla hidasta, puhe voi olla epäselvää ja puheen ja kielen ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia. Kuormittavat tilanteet voivat lisätä tic-oireiden esiintymistä. T:mi NepSyke. Sana autismikirjo kuvaakin hyvin sitä, että autismikirjon ilmenemismuotoja on yhtä paljon kuin on autismikirjon ihmisiä. Lapsi voi tarvita aikuisen apua toiminnan aloittamiseen, sen etenemiseen ja pitkäjänteiseen toteuttamisen sekä toiminnan loppuun saattamiseen. Hankaluutta arjen toimintoihin voivat tuoda myös ennakoinnin vaikeus ja joustamattomuus arjen tilanteissa. Pia toteaakin, että neurokirjon lapsen kohdalla on hyvä huomioida lapsen vahvuudet. Pienen lapsen elämään toki kuuluu kiinnostua kaikesta ympärillä tapahtuvasta ja kiinnostus ei ns. Kehityksellistä kielihäiriötä on aiemmin kutsuttu mm. ADHDja autismikirjon piirteisiin liittyvät usein toiminnanohjauksen vaikeudet. Vanhempana neuromoninaisen lapsen kanssa Neurokirjon tiedetään olevan myös perinnöllistä. dysfasiaksi. Päivi Aumala on STEP-koulutuksen kouluttaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Pia nosti ensimmäiseksi vanhemman positiivisen ja ns. Touretten oireyhtymän diagnoosi edellyttää samanaikaista äänellisten ja motoristen tic-oireiden pitkäaikaista ilmenemistä. tsemppaavan tukemisen. Mitä isompi lapsi on, sitä turhauttavammalta tuntuu, jos ei tule aikuisten tai kavereiden kanssa ymmärretyksi. Pia Heinosen perheessä on viisi neuromoninaista lasta, ja hänen listansa omien lasten kanssa opituista positiivisista asioista on ilahduttavan pitkä. On hyvä huomata, että taaperoikäisten lasten kielellinen osaaminen vaihtelee paljon, eivätkä kaikki kielen kehitykselliset haasteet ole kielellisiä kehityshäiriöitä. 14 TEEMA. tarkassa ihmishahmojen piirtämisessä. Touretten oireyhtymän tunnusomaisia piirteitä ovat motoriset ja äänelliset tahdosta riippumattomat tic-oireet. Kysyin Pialta, miten hänen mielestään varhaiskasvattajat voisivat tukea perhettä heidän arjessaan. Tärkeää on ikätasoisen toiminnan tarkastelu ja hyvä on muistaa myös lapsen persoona ja temperamentti. Mutta entäpä positiiviset näkökulmat. Ohimeneviä tic-oireita esiintyy lapsilla usein, jopa joka viidennellä lapsella voidaan havaita tahattomia tickejä, kuten esim. heijaamalla tai vetäytymällä. Positiivinen neuromoninaisuus Käsitys neurokirjon moninaisuudesta on viime aikoina syventynyt. Pienellä lapsella autismikirjon piirteet näkyvät usein juuri tavanomaisesta poikkeavana käyttäytymisenä vuorovaikutustilanteissa ja kommunikaation haasteissa. ASIANTUNTIJAT vuudesta. Erityisesti korostuvat haasteet ja asiat, jotka eivät neurokirjon lapsen arjessa suju. Mielikuvituksen, jonka osana voi olla eläminen fantasiamaailmassa, Pia on havainnut olevan enemmän tyttöautisteille tyypillistä
Jo pieni taaperoikäinen lapsi pystyy kuvien avulla jäsentämään päivän kulkua. Lapsi saattaa pinnistellä päivän ajan ja kuormitus purkautuu kotona. Erilaisia keskittymistä ja kuormitusta helpottavia apuvälineitä on hyvä olla saatavilla toiminnan aikana. vinen vahvistaminen ja vanhemman vahvuuksien huomioiminen. Hienoa olisi, jos neurokirjon lapsella olisi ns. Toiminta, kuten kerhopäivän kokonaisuus olisi myös hyvä rakentaa niin, että se tukee vaihtelevuudellaan tarkkaavuuden säätelyä. Neurokirjon lapsen haasteet (mm. Olisikin tärkeää pysähtyä vanhemman kanssa miettimään, millaisia kuormitusta vähentäviä toimia voidaan tehdä ennakoivasti niin, että lapsen kotonaolo helpottuisi. Tilanteessa toimimisen ohjeet on hyvä pitää lyhyinä ja selkeinä. Rauhalliset ja selkeät tilat, tilojen akustiikan huomioiminen ja valaistuksen säätäminen ovat toimia, jotka auttavat vähentämään aistikuormitusta. Voidaankin ajatella, että oleellista lapsen kehityksen ja perheen arjen sujumisen kannalta ei ole neurokirjon diagnoosi vaan se, että lapsi saa kasvuunsa ja kehitykseensä tarvitsemansa pedagogisen tuen. Ennakoiva tieto päivän toiminnoista tai tapahtuman kulusta auttaa sekä lasta että huoltajaa tietämään, mitä on tulossa ja mitä voidaan ottaa ennalta huomioon. neurotyypillisten lasten osallistumista. Opetellaan tuntemaan lapsi juuri sellaisena omana itsenään kuin hän on ja tukemaan hänen kasvuaan ja kehitystään lapselle parhaalla tavalla. 15 TEEMA Kumilenkki ranteessa, kuulosuojaimet korvilla, näprättävä lelutai painokoira polvilla voivat auttaa keskittymisessä. Onkin hyvä miettiä, millaisia toimia voidaan tehdä neuromoninaisen lap15 TEEMA. maskaavat, omia nepsy-piirteitään piilottavat lapset) eivät aina näy varhaiskasvatuksessa. yhteisessä kevätjuhlassa on aivan yhtä tärkeää kuin neurotyypilliselle lapselle ja perheelle. Lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen voidaan käyttää kuvatukea tai sanallista lukujärjestystä päivän kulun etenemisen havainnollistamiseen. Lapselta voi myös varmistaa, että hän on ymmärtänyt ohjeet. Perhemessuihin ja tapahtumiin osallistujia voi olla useita kymmeniä ja leireilläkin paikalla on monta huonekuntaa. Kumilenkki ranteessa, kuulosuojaimet korvilla, näprättävä lelu tai painokoira polvilla voivat auttaa keskittymisessä. Pia Heinonen toi keskustelussamme esiin sekä tiloihin että toimintaan liittyviä asioita, joista osa on ennakoitavia ja osa tilanteessa toteutettavia. Neurokirjon lapselle ja perheelle mukanaolo tapahtumissa esim. Muokkaamalla ympäristöä vähemmän kuormittavaksi mahdollistetaan neuromoninaisen lapsen osallistuminen ja samalla autetaan myös ns. Millaisia asioita olisi siis tarpeen ottaa huomioon aistiesteettömien tilojen ja toimintojen järjestämisessä. Kuormitusta voidaan vähentää antamalla ennakoivaa tietoa tulevasta, mahdollisista muutoksista ja tavoista, joilla muutokset lapsen arjessa huomioidaan. Joskus myös saatavilla oleva kylmä vesi tai pieni turvallinen naposteltava voi auttaa vireystilan ylläpitämisessä. Ohjeiden kuuntelemista voi helpottaa lapsen tasolle asettuminen, konkreettinen laskeutuminen tai (lapsen luvalla) koskettaminen. Ammattilaisille huomioitavaa Neurokirjon lapsen arjessa tärkeimpiä tukitoimia ovat aistikuormituksen huomioiminen ja kuormittavuuden vähentäminen. Huomionarvoista on, että neurokirjon lapsella myös kivat asiat, kuten retket tai syntymäpäivät, kuormittavat. Reippaasti ja nätisti -sanojen sijasta käytetään tarkkoja ilmaisuja: istu tuolilla ja laita jalat lattiaan. Tärkeätä on myös huoltajan kuuleminen. Leirit, tapahtumat ja perhemessut Seurakunnan toiminnassa on paljon tilanteita, joissa toivotaankin olevan paljon osallistujia. Toiminnan aikana on hyvä kiinnittää huomiota ohjaamiseen: lapselle on hyvä kertoa konkreettisesti, mitä häneltä odotetaan. vetäytymispaikka, rauhallinen tila, jossa voi hetken olla erillään omassa rauhassa
Lempeässä, kauniisti kuvitetussa tarinassa pelottavat asiat saavat selityksen. Osaisiko Kuu kertoa, mikä auttaisi pelkoon. Mutta toisin kuin kummitukset yleensä, se pelkää pimeää. Tukea neurokirjon haasteisiin. Leirillä perheen oma huone voi toimia vetäytymistilana ja riittävillä tauoilla voidaan tukea sitä, että osallistuminen ohjelmaan onnistuu. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen varmistamiseksi tarvitaan vanhempien, varhaiskasvattajien ja lasta hoitavien tahojen vahvaa yhteistyötä. Vanhan linnan nurkista kuuluu outoja ääniä – ulinaa, kalinaa, narinaa ja pauketta. Mutta puutarhan omistaja on jo iäkäs ja tarvitsee apua. ISBN 9789524131261 Hinta 23,00 UUTUUS! Pimeää ei tarvitse pelätä 22,50 € UUTUUS! Lämminsydäminen kertomus 23,00 € STEP-koulutuksen tilauskoulutukset • Nepsytietoinen työote seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa • Nepsytietoinen työote seurakunnan nuorisoja rippikoulutyössä. 2024 • Savikuja & Puustjärvi (toim.) Nepsy-opas. Kannustamalla ja antamalla mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Kummitus päättää leijailla ulos linnasta ja etsiä rauhallisen nukkumapaikan. Onnistumisen kokemuksiin tarvitaan apuvälineiden ja ympäristön muokkaamiLähteet • Autismiliitto • Vasu 2022 • Widenius Laura, luennot, Oppiko. kerhovuosien jälkeen siirtyessään esiopetukseen. 2022 • Matilainen & Hewitt: Neurokirjon lapsi varhaiskasvatuksessa. Myös se, miten neurokirjon piirteitä varhaiskasvatuksessa ja koulupolulla huomioidaan, vaihtelee Pia Heinosen mukaan paljon. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA sen ja perheen osallistumisen mahdollistamiseksi. Kohti neuromoninaista kasvatustyötä Neurokirjon tutkimuspolut ovat eri paikkakunnilla hyvin erilaisia. Mutta pimeässä luonnossa vasta ääniä kuuluukin. Lämminsydäminen kertomus avuliaisuudesta ja tiiviistä yhteishengestä. 2024 sen lisäksi ennen kaikkea arvojen ja asenteiden muokkaamista. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi, myös neurokirjon lapsi, kokee itsensä hyväksytyksi sekä omana itsenään että ryhmän jäsenenä. Tarvittaisiinkin neurokirjon lapsille oma kokonainen kuntoutuspolku jo varhaisista ikävuosista alkaen. Eikä kummitus millään saa unta. Onneksi Pasi perheineen on hänen tukenaan! Ja kun tulee rankkasade, viisi kanilasta näyttää, mitä kaikkea he osaavat... ISBN 9789524131704 Hinta 22,50 BRIGITTE WENINGER Pasi puutarhurina Pasin naapurissa on kaunis, villiintynyt puutarha. Ammattilaisen havainnot lapsesta voivat olla ratkaisevia siinä, mitä tukitoimia lapsi saa varhaisten vuosien aikana tai esim. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi GARETH RYANS Kummitus, joka ei saanut unta Pieni kummitus haluaisi vain nukkua yönsä. Onko mahdollista, että esim. Entä jos neurotyypillisen toiminnan sijasta näkökulmanamme olisi neuromoninaisuus. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää meiltä kasvattajilta kurkistusta omaan itseemme ja toimintaamme. Keskustelussa nousi esiin ajatus vaihtoehtoisesta tilasta. Lapselle jää turvallinen olo. Varhaiskasvatusikäisillä neurokirjon lapsilla on harvoin diagnooseja. perhemessua tai kevätjuhlaa voisi seurata striimattuna erillisestä tilasta ja tulla mukaan osaan toiminnoista, vaikkapa yhteiseen mehuhetkeen tapahtuman jälkeen. Pimeässä ei ole oikeasti mitään pelättävää. Joskus tarkka ennakkotieto ruokailujen järjestämisestä tai mahdollisuus oman turvaruuan mukaan ottamiseen voi helpottaa osallistumista. Tapahtumissa tai messuissa vanhemman osallistumista voi helpottaa tieto vaivihkaisesta poistumistiestä sille varalle, että kuormitus käy ylivoimaiseksi ja on parempi lähteä tilasta pois
Lempeässä, kauniisti kuvitetussa tarinassa pelottavat asiat saavat selityksen. Lapselle jää turvallinen olo. Mutta toisin kuin kummitukset yleensä, se pelkää pimeää. Vanhan linnan nurkista kuuluu outoja ääniä – ulinaa, kalinaa, narinaa ja pauketta. Eikä kummitus millään saa unta. ISBN 9789524131704 Hinta 22,50 BRIGITTE WENINGER Pasi puutarhurina Pasin naapurissa on kaunis, villiintynyt puutarha. Onneksi Pasi perheineen on hänen tukenaan! Ja kun tulee rankkasade, viisi kanilasta näyttää, mitä kaikkea he osaavat... Pimeässä ei ole oikeasti mitään pelättävää. Mutta puutarhan omistaja on jo iäkäs ja tarvitsee apua. Mutta pimeässä luonnossa vasta ääniä kuuluukin. ISBN 9789524131261 Hinta 23,00 UUTUUS! Pimeää ei tarvitse pelätä 22,50 € UUTUUS! Lämminsydäminen kertomus 23,00 €. Kummitus päättää leijailla ulos linnasta ja etsiä rauhallisen nukkumapaikan. Lämminsydäminen kertomus avuliaisuudesta ja tiiviistä yhteishengestä. 17 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi GARETH RYANS Kummitus, joka ei saanut unta Pieni kummitus haluaisi vain nukkua yönsä. Osaisiko Kuu kertoa, mikä auttaisi pelkoon
18 TEEMA Lapsiperheköyhyys lisää lasten eriarvoisuutta TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Shutterstock Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt Suomessa. TEEMA 18 TEEMA. Seurakunnilla on perheiden auttamiseen monia hyviä keinoja. Kirkolta osataan nykyisin hakea apua, ja yhteistyöverkostot ohjaavat myös perheitä diakonisen avun piiriin
Puutteen kokemuksia on voinut lisätä myös se, että ansiotaso on kehittynyt heikosti suhteessa hintoihin. – Lapsiperheköyhyys lisää lasten kasvuolosuhteiden eroja. Merkittäviä, uusia muutoksia ovat työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen sekä asumistuen ja toimeentulotuen heikennykset. Tämän lisäksi diakoniarahasto tukee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä erityisesti harrastustuilla, joihin varat lahjoittaa Tukikummit Säätiö. Kirkon diakoniassa kohdataan vuosittain noin 90 000 lapsiperheessä asuvaa ihmistä. – Köyhyyttä kokeneelta lapselta voi puuttua esimerkiksi mahdollisuus asua lämmitetyssä kodissa – lämpöä ei ole varaa pitää päällä – tai käyttää internettiä. – Nopea inflaatio on lisännyt taloudellisen puutteen kokemuksia, ja viime vuoden alussa monia Kelan maksamia etuuksia ei korotettu lainkaan. Heidän osuutensa on lähes kolminkertaistunut kolmen vuoden säteellä. Hiilamon mukaan Suomessa on edelleen aineellista puutetta vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, mutta se on yleistynyt muita EU-maita nopeammin. – Käytettävissä olevien tulojen perusteella lapsiperheköyhyyden taso ei ole Suomessa vielä erityisen huolestuttava verrattuna aikaisempiin vuosiin tai muihin Euroopan maihin. 19 TEEMA Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan joka kymmenes suomalaislapsi koki aineellista puutetta vuonna 2024. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee tukea, mielekästä tekemistä ja iloa elämään. – Niissä näkyy sekä eri ikäisten lasten arjen tarpeet että harrastusKu va :W ilm a Hu rs ka in en ASIANTUNTIJAT Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Diakonian asiantuntija Anita Salonen Kirkkohallitus. Noin 45 prosenttia Kirkon diakoniarahaston avustuksista myönnetään yhden vanhemman talouksiin. Hiilamon mukaan lapsiperheissä puutteet liittyvät muun muassa kodin varusteluun ja asumismukavuuksiin. Köyhyys ja toimeentulovaikeudet olivat Suomessa yleisempiä 1990-luvun laman ja 2008 talouskriisin jälkeen. – Monilla alueilla euromääräisiä avustuksia keskitetään lapsiperheille, ja aikuistalouksiin annetaan avustuksia pääasiallisesti ruokakassien muodossa. Hiilamo kertoo lapsiperheköyhyyden vaikeuttavan myös maahanmuuttajien kotoutumista. Perhepoliittiset menot ovat vähentyneet matalan syntyvyyden vuoksi. Käytännössä näitä perheitä ovat erityisesti pienten lasten perheet ja yhden huoltajan perheet, joissa lastenhoito heikentää kahden huoltajan perheitä enemmän mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Hiilamon mukaan lapsiperheiden välisiä tuloeroja voitaisiin tasoittaa kohdentamalla käytettävissä olevia varoja eri tavalla. Näissä perheissä ei ole myöskään välttämättä varaa korvata rikkoutuneita kalusteita tai omistaa autoa. – Huonommuuden tunne voi aiheuttaa ahdistusta ja muita mielenterveyden haasteita, jolloin nuori voi alkaa epäillä mahdollisuuksiaan pärjätä elämässä. Seurakuntien antaman avun lisäksi Kirkon diakoniarahasto antaa tukea seurakuntien kautta monenlaisissa talouden ahdinkotilanteissa. Avustuskohteina ovat useimmin asumiseen liittyvät kustannukset tai suuret yllättävät menot. Köyhyyden nopea lisääntyminen on kuitenkin huolestuttavaa. Asiakaskohtaamisissa lapsiperheiden määrä on kasvanut hieman, ja erityisesti yksinhuoltajaperheiden avuntarve on lisääntynyt. Hiilamo toteaa tilanteen pahenevan edelleen, jos suunnitellut toimeentulotuen uudet leikkaukset toteutetaan. Harrastustukihakemukset antavat vahvoja viitteitä perheiden tilanteesta. Perhepoliittisia keinoja Hiilamon mukaan lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, kun korkeiden työttömyyslukujen jatkeeksi sosiaaliturvaa on rapautettu. – Lapsilisäjärjestelmää voitaisiin uudistaa siten, että jatkossa tukea ohjattaisiin enemmän pienituloisille perheille. Esiin ovat nousseet muun muassa ruoka-avun tarve sekä vaikeudet maksaa laskuja. Köyhyydellä voi olla kielteisiä vaikutuksia myös lasten mielenterveyteen ja oppimistuloksiin, tutkija Heikki Hiilamo kertoo. Erilaisilla ulosjäämisen kokemuksilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen ja nuoren elämässä. – Syntyvyys on edelleen Suomessa erittäin matalalla tasolla, jos sitä suhteuttaa aiempiin vuosikymmeniin tai vallitsevaan tasoon vertailumaissa. Arjen tarpeita Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Anita Salonen toteaa lapsiperheköyhyyden lisäävän lasten eriarvoisuutta. Lisäksi lapsiperheköyhyys voi vähentää syntyvyyttä. Yhden vanhemman perheissä puutetta koki useampi kuin joka viides lapsi, ja heidän määränsä on ollut vielä selkeämmässä kasvussa
Toivoa ja mahdollisuuksia Salosen mielestä nykyinen polarisaatiokehitys on tärkeää pysäyttää jo siitä syystä, että lapsiperheköyhyys saataisiin vähenemään. Köyhyydellä voi olla kielteisiä vaikutuksia myös lasten mielenterveyteen ja oppimistuloksiin. Salosen mielestä olisi myös luotava erilaisia malleja, joiden avulla omaa elämää on mahdollista korjata pitkäjänteisesti. Diakonityöntekijöiden ammattitaito on hyvin tunnistettua. – Ja on myös niin, että hyvinvointiyhteiskunnan on paikattava itse aukkonsa, esimerkiksi seurakunnat eivät voi sitä tehdä. Onneksi seurakunnilla on vielä melko paljon työntekijöitä ja työtä voidaan suunnata kunkin alueen tarpeen mukaan, Salonen pohtii ja toteaa seurakuntien toiminnan olevan usein maksutonta tai hyvin edullista, jolloin siihen on helppoa osallistua. Haja-asutusalueilla harrastuksiin kulkeminen voi olla hankalaa ja perheet joutuvat tarkoin harkitsemaan, voidaanko lasta kuljettaa niihin koulun jälkeen, Salonen kertoo. – Kirkolta osataan nykyisin hakea apua ja yhteistyöverkostot ohjaavat perheitäkin diakonisen avun piiriin. TEEMA. – On hyväksyttävä, että toiset tarvitsevat tukea joskus enemmän kuin toiset. Vastaavasti joissain seurakunnissa on päiväkerhon lisäksi lyhytaikaisia lapsiparkkeja, jotta vanhempi saa vähän hengähtää ja hoitaa asioita omassa rauhassa. Salonen toteaa, että niin diakoniatyössä kuin kaikessa seurakunnan perheille suunnatuissa toiminnoissa – kuten perhekerhoissa ja perheneuvonnassa – käydään paljon jaksamiseen ja arjessa selviämiseen liittyviä keskusteluja. Monesti lapset ja nuoret toivovat harrastusten sijaan apua arjen perusasioihin, kuten vaatteisiin, polkupyöriin tai puhelimiin. Samalla hän muistuttaa, että varsinaiseen taloudelliseen avustamiseen seurakunnilla on rajallisesti resursseja. Lapsiperheköyhyys lisää lasten kasvuolosuhteiden eroja. Toimintaa ja keskustelua Monissa seurakunnissa tukea perheisiin annetaan myös konkreettisen tekemisen muodossa, muun muassa ”Pikkuhelppinä”. – Niillä voi olla iso merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä erityisesti nuorilla, jotta he voisivat kokea kuuluvansa porukkaan ja olla samanlaisia kuin muutkin. Salonen kertoo monien diakonian asiakkaiden kertoneen, että kohtaamisissa heille on pystytty välittämään toivoa. Yhteiskunnan tulisi pitää huolta, että jokaisella on mahdollisuus osallistua sekä vaikuttaa omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Jos joutuu turvautumaan esimerkiksi toimeentulotukeen, ei säästöjä voi olla. Toimeentulotukeen ja työttömyysturvaan ehdotetut muutokset osaltaan vaikeuttavat osa-aikatyötä tekevien ihmisten asemaa. – Ihmiset ovat saaneet näissä kohtaamisissa ajatuksen siitä, että he ovat arvokkaita, eivätkä ole yksin. Tuensaajia rankaisemalla ei edistetä mitään hyvää. Osittain näihin pystytään myös tukea myöntämään. Seurakunnat ovat mukana ruoka-aputoimijoiden verkostoissa ja perhekeskustoiminnassa. 20 TEEMA maksujen kalleus erityisesti isommissa kaupungeissa. Työntekijä tai vapaaehtoinen vierailee kodeissa, ja arjen asioita tehdään yhdessä. – Tällä hetkellä elämäntilanteeseen voi olla tosi vaikea tehdä muutoksia. Samalla he ovat kokeneet, että muutos on mahdollista. – Vanhemmalla on samalla mahdollisuus keskustella toisen aikuisen kanssa tai ylipäätään levätä kuormittavan tilanteen keskellä, kun lapsilla on seuranaan luotettava aikuinen
21 Me tekijät 21 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Kaksivuotiaat ovat täysivaltaisia ja arvokkaita päiväkerholaisia! TEKIJÄT 21 Villähteen seurakuntakodissa kokoontuvaan päiväkerhoon ovat tervetulleita myös taaperot. Eetu ja Oskari ihmettelevät, miten lujaa pikkuauto kiitää tunnelissa.. TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen Uusien ihmisten tavoittamista, arkisia kohtaamisia, iloa ja monipuolista tekemistä – tätä kaikkea on tavoiteltu Olarin seurakunnan perhetyössä, kun toimintaa on järjestetty läheisellä Matinkylän uimarannalla. Tässä 2–5-vuotiaiden ryhmässä pottarallikin nähdään hyväntuulisena oppimisen ja hassuttelun hetkenä
Tänään kerhoryhmään on tullut vierailulle Taru Lehtonen, joka työskentelee Lahden seurakuntayhtymässä varhaiskasvatuksen ohjaajana lastenohjaajien esihenkilönä. Lisäksi tämä on mahdollistanut riittävän kokoisten ryhmien muodostamisen. Näistä lähtökohdista ikäryhmien yhdistäminen on hänelle luontevaa. ”Tällainen valinta on mahdollistanut sen, että olemme saaneet päiväkerhot toimintamuotona säilytettyä. Jatkossa päiväkerhoryhmät kokoontuvat kolme kertaa viikossa nykyisen, jopa viiden kerhokerran sijaan. Tällä mallilla olemme saaneet pääsääntöisesti kaikki suunnitellut ryhmät perustettua.” Myös tulevan syyskauden osalta on tilanne hyvä ja päiväkerhoryhmät toteutuvat suunnitellusti. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Villähteen ryhmässä toimivat lastenohjaajina Niina Korhonen ja Tiia Palokangas. ”Kaksivuotiaat ovat yhtä arvokkaita ja täysvaltaisia kerholaisia kuin isommat. Taaperot eivät ole nykyään mikään kummajainen päiväkerhossa, mutta aivan tavallisin malli ei ole ottaa heitä isompien kanssa samaan ryhmään. "Lahden kaupunki lopetti syksyllä 2024 varhaiskasvatuksen kerhot kokonaan. Keskustelemme erityisesti siitä, miten 2–5-vuotiaiden ryhmä toimii ja miten taaperot ovat löytäneet paikkansa sieltä. Tiia Palokangas (vas.), Taru Lehtonen ja Niina Korhonen osallistuvat tyttöjen kahvikekkereihin.. Taaperoiden oikeus Taru Lehtonen kertoo olleensa monesti puhenaisen roolissa, kun on tarvinnut puolustaa kaksivuotiaiden oikeuksia. ”Olemme täällä Lahdessa sillä tavalla historiallinen seurakunta myös valtakunnallisesti, että meidän päiväkerholaistemme määrä on kasvanut viime ja tänä vuonna”, Lehtonen kertoo. Syksyllä, ryhmän aloittaessa lapset olivat 2–5-vuotiaita, ja nyt kauden päättyessä muutamat pienimmistä ovat jo varttuneet 3-vuotiaiksi ja isoimmat eskari-ikään. Jaksavathan he päiväkodissakin useimmiten kokonaisen hoitopäivän, jossa lapsi saattaa jo vuoden ikäisestä olla jopa 9–10 tuntia päivässä.” Lehtonen on pohjakoulutukseltaan lastentarhanopettaja, ja hänen ensimmäinen työpaikkansa oli päiväkodin sisarusryhmässä, jossa pienet ja isot olivat yhdessä. ”Olemme lähteneet siitä ajattelusta, että kaksivuotiaat ovat samassa kerhossa kuin muutkin eikä heitä eriytetä omaan ryhmäänsä”, kertoo Taru Lehtonen. Kaupungilla on kaksi avointa päiväkotia, mutta ei lainkaan omaa kerhotoimintaa varhaiskasvatusikäisille.” TEKIJÄT Nooa leikkii mielellään pikkuautoilla. Villähde on Lahden kaupunginosa, joka sijaitsee Nastolan seurakunnan alueella. Siitä avautui meidän tilaisuutemme. Heidät tulee toivottaa tervetulleiksi – ei sillä ajatuksella, että saatte tulla tänne tunniksi viikossa, kun olette niin pieniä ja taidotkin vasta aluillaan. Mitä he siinä tunnissa oppivat! Eivät oikeastaan mitään!” ”Ja kyllä, kokemuksemme vahvistaa sen, että myös nämä pienimmät jaksavat hyvin kolmen tunnin kerhopäivän. Seurakuntakodissa kokoontuvassa ryhmässä on lapsia kaikkiaan 14
”Joka viikko myös retkeillään. ”Emme edellytä, että kerhon aloittaessaan lapsella tulisi olla joitakin tiettyjä taitoja valmiina esim. Päivän päätteeksi ryhmä ulkoilee. Aamu alkaa vapaalla leikillä, jolloin lapset hakeutuvat leikkien ääreen oman kiinnostuksensa mukaan. Pienet kyllä jaksavat kävellä siinä missä muutkin. Turvallisuudella ohjaajat tarkoittavat erityisesti henkistä turvallisuutta, sitä että aikuisen syliin saa aina tulla, kaikki tunteet ovat tervetulleita ja lapsi on hyväksytty sellaisenaan. Tämä on perheille hieno mahdollisuus. Jos he kävisivät kerran viikossa, ainakin pienimmät unohtaisivat ja rutiinien luominen olisi vaikeaa. He eivät ole kokeneet mitenkään hankalana asiana, että ryhmään tulee kaksivuotiaita. Ohjaajat korostavat lasten vapautta valintoihin, ja toiminta joustaakin lasten mielenkiinnon mukaan. Vanhemmat ovat kiitelleet siitä, että he ovat voineet hakea kaksivuotiaalle kerhopaikan. Lasten kanssa myös musisoidaan, ja askartelupöytä ”katetaan” askartelusta kiinnostuneille. Lasta ei tarvitse laittaa vielä päiväkotiin, ja toisaalta vanhemmalle jää reilusti omaa aikaa kerhotoiminnan ajaksi”, Niina kertoo. ”Ja esimerkiksi tässä ryhmässä isommat lapset ottavat tosi hienosti pienimmät mukaan”, Niina sanoo. Kun tiedossa oli, että ryhmään tulee pieniä, he halusit luoda toiminnalle ennen muuta rauhallisen ilmapiirin. saksien käsittely, vaan taitoja opetellaan pikkuhiljaa”, Taru toteaa. Daalia, Rosalia ja Lyydia rakentavat mukeista komean tornin.. Toki alkuun autetaan enemmän, mutta siitä se sitten lähtee sujumaan”, Niina toteaa. ”Juuri nyt ovat kotileikit erittäin suosittuja ”, Tiia sanoo ja ottaa paikkansa pöydän äärestä yhdessä lasten kanssa. Myös turvallisuus korostuu ja se, että aikuinen on läsnä ja herkkäkorvainen lapsille, heidän tunteilleen ja tarpeilleen. ”Mielestämme kerhon ja sen pedagogiikan pitää mukautua sellaiseksi kuin sen lapset kulloinkin ovat. Tiia ja Niina ovat tehneet työparina töitä jo pidemmän aikaa, ja yhteiset toimintaperiaatteet ja pedagogiikan kulmakivet ovat muovautuneet yhdessä tekemällä. Tällainen toiminta on oikeastaan hieno mahdollisuus, ja avoimin mielin olemme halunneet nähdä, miten nämä pienimmät kerhossa toimivat”, ohjaajat sanovat. Kasvurauhaa ja lämpöä ”Avointa ja uteliasta mieltä sekä herkkiä tuntosarvia, niitä tässä työssä tarvitaan”, Tiia sanoo. ”Vanhemmat ovat olleet että wau, tällaista toimintaa päivittäin. Vanhemmilta on tullut paljon kiitosta ja hyvää palautetta. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT Turvallisuus ennen kaikkea – oppimista tekemisen ohessa Villähteen ryhmä kokoontuu jokaisena viikonpäivänä kello 12.30–15.30. Ohjaajat kertovat, että päivittäin kokoontuvassa kerhossa on se etu, että tilat tulevat lapsille tutuiksi ja asiat toistuvat. Se on ollut heille hyvin merkityksellistä. Muutamat pojat aloittavat autoleikit. Sopivassa vaiheessa siirrytään alttarin ääreen hartaushetkeen
Lapset ovat näissä hyvin kekseliäitä. Hyvät neuvot tarpeen on etten joutuisi eksyksiin. ”Tämä kerhotila on myös hyvin toimiva. Polun päätä ei kyllä vieläkään näy… mihin seikkailuun seuraavaksi mentäis. Kun lapsella hyvä ja on turvallinen olo kerhossa, sitten hän kyllä toimii, leikkii ja on taitava olemaan läsnä yhteisissä hartaushetkissä”, Taru summaa. Haluamme luoda rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin ja välttää viriketulvaa”, Tiia toteaa. Tai lähteä tutkimaan jotakin luonnonilmiöitä. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT ”Kerhokauden alkaessa pyrimme antamaan runsaasti aikaa sekä lapsille että itsellemme. Oppimista lapsilla tapahtuu kaiken aikaa, ja sitä täällä tuetaan herkästi tilanteen mukaan. ”Näissä tilanteissa on tärkeää joustaa, tarttua hetkeen ja muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa.” Alussa rakennettiin selkeät säännöt ja rutiinit. ”Meillä järjestetään lastenkokouksia, ja pienimmätkin pääsevät äänestämään. Mutta mäen päältä kauas näkee, – sinne suuntaan tieni! Polkua alaspäin kun käy se on kuin siivillä lentäis. Jos polkuni haarautuu, sitä pitää tarkkaan tutkia. Lapset vaikuttavat kerhotoiminnan sisältöön ja retkikohteiden valintaan. Ja koetaan onnistumiseniloa, kun se pissa on viimein saatu sinne pottaan.” Kaverija tunnetaidot voivat nousta ex tempore hartauden teemaksi, jos lasten kesken on ollut konflikteja ja niiden käsittelyyn tarvitaan aikaa. Oppimisen osa-alueet on integroitu päivittäiseen toimintaan. Vastikään lapset äänestivät vappujuhlien ohjelmasta”, Niina kertoo. Lasten osallistaminen on puolestaan saanut sijaa toiminnan suunnittelussa. Kun esimerkiksi retkeillään, voidaan bongata vaikka talonnumeroita. Toinen pystyy järjestämään isoimmille jotakin samalla, kun toinen meistä on pienempien kanssa lattiatasolla”, Niina huomauttaa. Minun polkuni on joskus suora ja välillä siinä on mutkia. Siinä hassutellaan ja päristellään yhdessä. Kun polkuni lähtee ylämäkeen, raskas on jalka ja mieli. ”Pedagogiikan on oltava lapsenkokoista. Toinen polku kutsuu koivikon valoon, toinen synkän metsän syvyyksiin. Silloin nalle voi toimia tunteiden tulkkina – miltä nallesta tuntuu, kun sanotaan pahasti. ”Ja vaippapöksyjen kielellistä kehitystä tuetaan esimerkiksi pottahetkissä loruttelemalla”, Tiia toteaa, ja Niina komppaa häntä: ”Kyllä vain, pottatuokio on rauhallinen hetki lapsen ja ohjaajan välillä. Polku TEKSTI JA PIIRROS Heli Arvilommi NALLUKKA. Ei tarina kerro, mihin polkuni johdattaa, enkä sitäkään vielä tiedä, mikä yllätys polun päässä odottaa
Juhlavuoden teema: Vauvoissa on ilo! VauvaSuomi ry täyttää 10 vuotta ja on valinnut vuoden teemaksi: Vauvoissa on ilo. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi perhekerhoihin keskustelujen virittäjäksi. Päivitämme vuoden 2025 materiaalit myöhemmin. Vauvan päivänä iloitaan yhdessä vauvoista! Tule mukaan järjestämään tapahtumaa ja vauvoille ja vauvaperheille. Streamissä tervehdyksen vauvakansalle tuo piispa Mari Parkkinen, ja mukana on myös Pikkuhelppi. Vauvaja taaperovuosien kysytyimmät kysymykset Tuuma 2025 KIRJAHYLLY Hanna Lampi on parija perheterapian kouluttajapsykoterapeutti, toimintaterapeutti sekä väitöskirjatutkija. Mahdollistetaan ihania kohtaamisia, vertaistapaamisia ja asiantuntijoiden tukipalveluja. Oma tapahtuma livestreamin oheen Paikallisen tapahtuman voi rakentaa myös valtakunnallisen lähetyksen, livestreamin, ympärille (tiedot streamistä löytyvät Musiikkitalon sivuilta / musiikkitalo.fi, Vauvan päivä -tapahtuma). Kirjassa pohditaan 0–3-vuotiaiden lasten kasvua ja kehitystä sekä vastataan vanhemmilta usein kuultuihin ”Onko normaalia, että…?” -kysymyksiin. Kirjan pääteemat ovat vanhemmaksi kasvaminen, aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus sekä taaperon yksilöllinen kehitys. Vauva tuottaa iloa ympärilleen. He ovat ilon lähde myös väsyttävän arjen keskellä. iloitaan vauvoista LASTEN JA NUORTEN KESKUS. Kirjan vahvuus on sen käytännönläheinen ja lempeä ote. NALLUKKA Seurakunta ja paikalliset toimijat yhdessä! Vauvan päivää juhlitaan laajalti eri puolilla Suomea, ja päivä tarjoaa hienon mahdollisuuden nostaa esiin vauvat ja vauvaperheiden arki. Ne löytyvät osoitteesta: www.vauvasuomi.fi/vauvan-piv-1 Vauvanpäivänä 26.9. Vaikka uutiset voivat toisinaan tuntua raskailta ja huolestuttavilta, vauvat tuovat toivoa ja valoa. Vauvan päivä on ilon päivä. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Hanna Lampi ONKO NORMAALIA ETTÄ…. Valtakunnallisen päivän juhlintaan sopii hyvin malli, jossa seurakunta ja muut paikalliset toimijat järjestävät yhteisen tapahtuman – näin vauvat saavat ansaitsemaansa näkyvyyttä, ja myös paikallismedia voi innostua tekemään juttuja. Teosta voi käyttää myös hakuteoksena: sen avulla voi etsiä vastauksia käytännön tilanteisiin, kuten miksi kaksivuotias paiskoo tai heittelee astioita, lyö toisia – Lampi auttaa ymmärtämään, mitä nämä tilanteet lapsen kannalta tarkoittavat ja vinkkaa, miten vanhemman olisi hyvä toimia. Moni vanhempi kaipaa vertaistuellista pohdintaa juuri näihin ”Onko normaalia, että…?” -hetkiin. Hänellä on pitkä kokemus perheiden tukemisesta, ja tämän kirjan taustalla onkin vuosien varrella karttunut käytännön työ sekä tuhannet kysymykset, joita vanhemmat ovat esittäneet sosiaalisessa mediassa. Maksuton päätapahtuma järjestetään Helsingin Musiikkitalolla (klo 12–16), jonne voi lähistöltä halutessaan tehdä vaikka yhteisen retken. Ohjelmaa on päälämpiön lavalla, alalämpiössä sekä näytteilleasettajatorilla. Siksi juhlimme vauvoja. Mukana tapahtumassa ovat muun muassa Lasten nuorten keskus sekä Kirkkohallitus
Pyhäkoulu on tekemistä Luovissa ratkaisuissa pyhäkoulu on kekseliäästi liitetty harrastustoimintaan tai yhteistyöhön paikallisen toimijan kanssa. Kontiolahden taikinapyhiksessä leivotaan ja valmistetaan helppoja aterioita. Parikkalassa suosikiksi osoittautui tallipyhäkoulu. Joissakin pyhäkouluissa leivotaan ja valmistetaan helppoja aterioita.. Kirkkoherra pyörittelee pahoitellen päätään. Seurakunnassa ei ole pyhäkoulua. Ja jos pyhäkouluun ei riitä voimavaroja, on toisaalla tehty lainattavia pyhäkoululaatikoita, teemoina joulu ja muut kirkkovuoden juhlat. Yksittäisistä pyhäkoulumuodoista tavallisin on kirjepyhäkoulu. Aktiivisinta toiminta on herätysliikkeissä ja Verkostossa. Välillä kutsutaan juhlavieraat brunssin ääreen. Kotka-Kymin seurakunnassa taidepyhis kokoontuu arki-iltaisin ja innostaa kävijänsä myös valokuvaamaan. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKSTI Kaisa Raittila KUVAT Shutterstock ja Pixabay Pysähtymisen paikka Pyhäkoulu rakentaa lapsen ja varhaisnuoren hengellisyyttä, kun otetaan parhaat voimat käyttöön ja tehdään se yhdessä. Monesta seurakunnasta pyhäkoulu puuttuu kuitenkin kokonaan. Salolainen lastenohjaaja Johanna Routasalo sai Suomen Pyhäkoulun Ystäviltä tehtäväksi selvittää, miten seurakuntien pyhäkoulut voivat. Kerran kuussa kokoontuvaan ryhmään osallistui enimmillään kolmisenkymmentä lasta vanhempineen. Oma posti, paras posti Rääkkylässä on jo vuosia kokoontunut kehitysvammaisten pyhäkoulu, ja Lappeenrannassa pidetään pyhäkoulu leikkimökkikirkossa. Kolme pientä juhlamekkoon puettua tyttöä polvistuu ehtoollispöytään niin luontevasti kuin olisivat polvistuneet siihen aina. Se hämmästyttää pakistanilaista. Seinäjoella kokkipyhikseen olisi tulijoita enemmän kuin voidaan ottaa. Messun jälkeen kirkkokahvilla tyttöjen pakistanilainen äiti kysyy, missä toimii seurakunnan pyhäkoulu. Eläimiä hoidettiin ja välillä päästiin ponin tai hevosen selkään. Legopyhiksessä hartaushetki toteutetaan legoilla ja lapset saavat jatkaa tarinaa omin rakennelmin. – Lastenkirkolla on hyvää materiaalia tulostettavaksi suoraan kirjepyPyhäkoulu on tekemistä. Toisissa seurakunnissa on käytetty aikaa uuden kokeilemiseen. Loimaalla perheet pitävät pyhäkoulua vuorotellen osallistujien kodeissa. Pop up -pyhäkoulussa vuokrataan iso kasa legoja tai rakennetaan nukketeatteri. Missä lapset kasvavat kristityiksi elleivät pyhäkoulussa
Syyskausi huipentuu joulupolkuun, johon kutsutaan myös alueen muita perheitä. TEKIJÄT Pysähtymisen paikka häkoulun tarpeisiin. Siksi pitäisi yhdessä miettiä, mitkä seurakunnan tavoitteet lasten hengellisen elämän ja kristityksi kasvamisen suhteen ovat. – On niin paljon helpompi tehdä se, minkä on itse päättänyt ja minkä itse osaa, Routasalo sanoo. Lapset saavat juosta ja leikkiä ja tottuvat samalla liikkumaan metsässä. Myös pyhäkoulujen viestintä on useimmiten vähäsanaista. Pääsiäistä eletään päivä päivältä saman metsän suojissa. Se on hyvä lähtökohta yhteistyölle.. Se opettaa pyhäkoulun aikuiset sopeutumaan siihen, mitä lapset haluavat. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Legopyhiksessä hartaushetki toteutetaan legoilla ja lapset saavat jatkaa tarinaa omin rakennelmin. Miten siirtää taito ja hiljainen tieto. – Kirkkohallituksen yhdessä toteutettava Polku-malli yhdistää eri ikäryhmien kanssa toimivat. voi osallistua seurakunnan toimintaan. Suomen Pyhäkoulun Ystävissä pyhäkoulun luonnetta ja sisältöä kommentoi eri-ikäisistä koottu lastenhallitus. Parhaimmillaan vapaaehtoisista muodostuu yhteisö, johon halutaan kuulua silloinkin, kun pyhäkoulu ei sovi omaan elämäntilanteeseen. Miksi emme kysy perheiltä suoraan, mitä he tarvitsevat. Tarjoammeko pyhäkoulun muodossa, jota perheet eivät tarvitse. Jos vapaaehtoiset kokevat, ettei heihin luoteta, on heidän vaikea sitoutua vastuuseen ja innostua työstään, Johanna Routasalo sanoo. Erityisesti pitäisi muistaa ne lapset, jotka eivät arkipäivinä Vuoden pyhäkoulunopettaja on Kurikan seikkailupyhäkoulun tiimi Keväällä 2015 innokkaat äidit Maria Saari, Mari Kittilä, Susanna Ollila ja Elina Latvala aloittivat pyhäkoulun, joka pidetään aina metsässä. Sen toivoisi auttavan yhteisen tavoitteen asettamisessa, Routasalo sanoo. Koska kirkossa ajatellaan, että lapsissa on sen tulevaisuus, pitäisi lasten hyväksi valjastaa seurakunnan parhaat voimat. Mitä pitäisi tehdä. Raamatunkertomukset toteutetaan toiminnallisuuden kautta. Haasteena on paikoin myös pyhäkoulun kapeneminen pienen, kristillisesti motivoituneen joukon sisäpiiritoiminnaksi, johon kirkosta etäämmällä olevien perheiden on vaikea liittyä. Siitä vastaava kaipaa työtovereiden tukea ja innostusta, Johanna Routasalo sanoo. – Usein seurakunnissa on tapana laittaa uutta pystyyn ja jäädä odottamaan, että perheet tulevat. Kun edellinen lähtee, uudelle siirtyy tehtäviä, joita hän ei tunne. Vapaaehtoiset ovat pyhäkoulun erityispiirre ja rikkaus. – Pyhäkoulu on tärkeä ottaa osaksi seurakunnan varhaiskasvatusta. Työntekijän yksinäisyys Vaativa tehtävä edellyttää paneutumista ja aikaa. Vapaaehtoiset haastavat työntekijää uuteen rooliin, toimimaan seurakuntalaisten taustatukena. Seurakunnissa, joissa pyhäkoulut toimivat hyvin, työntekijän rooli mentorina ja kouluttajana on vahva. – Työntekijänä tiedän, miten vaikea on päästää lankoja käsistään. Harvan seurakunnan nettisivuilta löytyy tieto siitä, kuka pyhäkoulua ohjaa ja kenelle voi soittaa kysyäkseen lisää. – Perheissä halutaan tietää, kenen kanssa lapset jäävät ja mitä pyhäkoulussa tapahtuu, Johanna Routasalo sanoo. Kysymykset lasten hengellisen elämän tukemisesta ovat samoja eri puolilla Suomea. Näkyvämpää viestintää Seurakuntien nettisivuilta on vaikea löytää apua lapsen hengellisyyden tukemiseen. – Kaikki, joiden kanssa tilannetta kartoittaessani puhuin, olivat huolissaan lapsesta. Lasten hengellinen elämä on koko seurakunnan asia. Mutta ongelma on vanha tuttu: Mikä saa perheet tulemaan, kun on niin paljon kaikkea. Työntekijöiden ja vastuiden vaihtuminen tuottaa omat haasteensa. Tuoreesti toteutettu pyhäkoulu voisi olla kirkosta vieraantumisen ajan hittituote, seurakuntien nettisivujen kansilehdellä, lyhtytolpissa ja pappien puheissa. Se ei sido perheitä aikatauluun ja tuottaa odotettua, omalla nimellä tulevaa postia pyhäkoululaiselle, Johanna Routasalo sanoo. Vapaaehtoisen rooli Kartoituksen mukaan pyhäkoulua ohjaavat yhtä lailla työntekijät ja vapaaehtoiset
28 Me tekijät 28 TEKIJÄT
puistoon saisi esille kristillisyyttä ja kristillistä puhetta. Keväällä seurakunnan työntekijät leikkasivat vanerinpaloja, ja Nooan arkki, Nooa ja vaimo, eläimet sekä hyvä paimen ja lampaat olivat maalausta vaille valmiita. . TEKIJÄT. Vaikka kirkon vieressä oleva leikkipuisto on hyväkuntoinen ja toimiva, siitä ei ole erityisesti näkynyt, että se on seurakunnan leikkipuisto. Myöskään hyviä kristillisiä leikkivälineitä ei ole löytynyt puistoon, siksi ratkaisua lähdettiin etsimään toisesta suunnasta. Eläimiä hyödynnetään seurakunnan kesäkerhossa, jossa on aiheena tänä kesänä Nooan arkki. . Mukaan oli kutsuttu alueen perheitä muun muassa seurakunnan viikoittain kokoontuvasta avoimesta Perhesopasta ja muusta toiminnasta. Projektista on ollut juttua paiToukokuisena torstai-iltana Kauniaisten kirkon pihalla ja leikkipuistossa järjestettiin maalaustempaus, jossa eläinaiheiset vanerinpalat saivat uuden värin ja tyylin. Myös aiheet tulevat tutuiksi, sillä meillä on ollut tänä vuonna kerhossa monta kertaa aiheena hyvä paimen, Peltonen kertoo. . – Idea leikkipuiston uudistamiseen napattiin muista teemaleikkipuistoista, ja siitä se lähti jalostumaan omanlaisekseen, meille sopivaksi toteutukseksi. Kuvat päätettiin ottaa pikimmiten käyttöön, kun ei voi tietää, miten pitkään kuvat pysyvät kunnossa ja omilla paikoillaan. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT Nooan arkki ja hyvä paimen saapuivat kirkon leikkipuistoon TEKSTI Saara Paatero KUVAT Saara Paatero & Eeva Peltonen Kauniaisten kirkolla leikkipuistoa kristillistettiin lahjoituksen ja yhteistyön turvin. Lapset poimivat ympäristöstään leikkeihinsä asioita, joten uskon, että leikkipuiston aitoihin liitettävät kuvat siirtyvät myös leikkeihin. Lähdimme seurakunnassa miettimään, miten kirkon omaan leikkiLastenohjaaja Eeva Peltonen ja Daniela Hildén (familjearbetare) iloitsevat maalaustapahtuman onnistumisesta. Pohdimme, miten lahjoitus hyödyttäisi mahdollisimman monia, lastentarhanopettaja ja kirkon lastenohjaaja Eeva Peltonen sanoo. Ajatuksena oli, että jatkossa yhteisesti käytössä olevasta leikkipuistosta näkisi, että se on seurakunnan. Eräs perhe antoi meille lahjoituksen, jonka saimme käyttää haluamallamme tavalla varhaiskasvatuksen hyväksi
Kaikille annettiin vapaat kädet, joten eläimen saattoi maalata spraymaalilla mieleisekseen. He olivat kuulleet seurakunnan kerhokäynnin yhteydessä, että tällainen tapahtuma on tulossa. Lisäksi Kauniaisten suomenja ruotsinkielisessä seurakunnassa on käynnissä uusia kokeiluja, joissa kutsutaan ihmisiä mukaan seurakuntaan tai pyritään vähentämään yksinäisyyttä. Peltonen on mukana Tule kokeilemaan -ryhmässä, joka kannustaa ihmisiä mukaan seurakuntaan. Turvallisuuden vuoksi maalaus tapahtui kirkon pihalla erillään leikkipuistoleikistä ja makkaran sekä lätyn paistosta. Seurakunnassa nämä kokeilut ovat tämän vuoden painopistealue, johon keskitytään perustyön lisäksi. Kehittäjien ajatuksena on, että penkin välikorokkeen takia siinä olisi tavallista helpompi istua toisen viereen. Myös seurakunnan nuoret osallistuivat hankkeeseen maalaamalla vanerit toiselta puolelta. TEKIJÄT. Leikkipuistoprojektin lisäksi ryhmä toteuttaa syksyllä lyhtykävelyn läheisen järven rannalla. Eläimen sai maalata spraymaalilla mieleisekseen. Uusia kokeiluja Koska Kauniaisten suomenkielinen seurakunta on varsin pieni, on Peltosen työnkuva hänen omien sanojensa mukaan laaja. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille, ja esimerkiksi lapsille ja aikuisille on eri tekstit. Mukana oli sekä suomenettä ruotsinkielisen seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä, perheitä sekä muita seurakuntalaisia ja kiinnostuneita. Neljä seurakuntien työntekijöistä ja luottamushenkilöistä koostuvaa ryhmää toteuttaa hankkeita. Tapahtumasta jää pysyvä jälki, ja omaa eläintä voi käydä ihastelemassa aina puistokäyntien yhteydessä. On kiva, kun voi ihastella omaa eläintä myöhemmin, hän sanoi. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT kallisessa lehdessä. Järjestäjien laskujen mukaan tapahtumaan saapui yli 80 ihmistä maalaamaan, leikkimään ja viettämään aikaa yhdessä. Lopuksi vanerit lakattiin. Suurin osa ajasta menee kuitenkin varhaiskasvatuksen kerhoihin. Osana hankkeita järjestetään myös asiantuntijoiden, esimerkiksi psykoterapeutin tai ympäristöteologin, luentoja. Esimerkiksi yksinäisyyden vähentämistä varten on seurakunnassa tehty Ihminen kohtaa ihmisen -juttupenkki, jota kuljetetaan eri tapahtumiin. Maalaustapahtuma keräsi väkeä Toukokuussa seurakunta oli huolehtinut pihalle maalausvaatteita ja hengityssuojaimia, jotta eläinten maalaus ja spraymaalin käyttö sujuisi turvallisesti. Krohn kertoi pitävänsä lapsiperhetapahtumasta, jota hän kuvasi ihanaksi. Kaiken lisäksi tapahtumasta jäisi pysyvä, ihan oma jälki. Leikkipuiston eläimet pysyvät kuitenkin kiinni aidassa niin pitkään kuin vain mahdollista. Kävelyn varrella on mietiskelyyn, hiljentymiseen ja luontoon liittyviä tekstejä ja kuvia. Aino-Maria Krohn saapui paikalle kävellen kahden lapsensa sekä miehensä kanssa. Tapahtuma kokosi Kauniaisten kirkon pihalle ja puistoon eri ikäisiä ihmisiä. Ihmiset kertoivat yleisesti olevansa tyytyväisiä tapahtumaan. Tämä on kyllä herättänyt kiinnostusta. Ajatuksena toiminnassa on erilaisten ihmisten kutsuminen mukaan, Peltonen sanoo. . Tietoa tapahtumasta oli saatu esimerkiksi seurakunnan kohtaamispaikasta, Perhesopasta, jossa mukana olleet isovanhemmat olivat käyneet edellisenä päivänä lastenlastensa kanssa
Kouluttajina: Tuula Vinko, Ilkka Tahvanainen ja Liisa Välilä. Mitkä ovat aikamme suuret kulttuuriset kertomukset. Tervetuloa jakamaan kokemuksia ja saamaan virikkeitä varhaisiän musiikkikasvatukseen! Lapset, nuoret ja perheet jumalapalveluselämässä 3.-5.11.2025, STEP-koulutus Järvenpää Millaista on jumalanpalveluselämä, jossa osallisuus toteutuu. Se selviää lokakuussa Järvenpään kampuksella, kun Lastu-rakennus täyttyy laulusta, soitosta, leikistä ja liikkeestä. klo 14. HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KOKKOLA | KUOPIO | LAPUA PIEKSÄMÄKI | PORI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | selja.koponen@step.fi | marjukka.luoma@step.fi | satu.reinikainen@step.fi NELJÄ KUMPPANUUDEN KORIA – koulu, päiväkoti ja perhekeskus yhteistyöhön Webinaari neljän korin päivitetystä mallista to 28.8. Konferenssi toteutetaan webinaarina, joten voitte kerätä vaikkapa oman yhteistyöjoukkonne saman ruudun ääreen. Pe 30.1. klo 10-17 on tarkoitettu työntekijöiden verkostoitumiseen ja kouluttautumiseen. Järjestämme koulutuspäivät tammikuussa 2026. Ilmoittaumiset : liisa.valila@evl.fi PARISUHDETOIMINTAA SEURAKUNNASSA -koulutus ja verkostoitumispäivät 30-31.1.2026 Oletko mukana seurakunnan tai järjestön parisuhdetoiminnassa tai haluaisitko järjestää eri-ikäisille parisuhdetta vahvistavaa toimintaa. Kulttuuri muuttuu, ja vanhat selitykset menettävät otettaan. Paikkakunnan parasta on, että kaikki perheet voisivat mahdollisimman hyvin, siksi on tärkeää olla mukana verkostoissa. Lisätietoja: evl.fi/plus/seurakuntaelama/parisuhde-ja-perhe VALTAKUNNALLINEN PERHEKESKUSKONFERENSSI 13.11.2025 Seurakunnat ovat tervetulleita yhdessä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa rakentamaan perhekeskuksista ja kohtaamispaikoista perheiden yhteisiä palvelupaikkoja. klo 14 ja to 6.11. Koulutus on maksuton ja toteutetaan Helsingissä Eteläranta 8, ruokailut omakustanteiset. Miten lapset ja nuoret rakentavat maailmankuvaansa ajassa, jossa tutut rakenteet ovat murroksessa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: liisa.valila@evl.fi KIRKON TALOLTA. La 31.1. klo 10-17 kutsumme mukaan myös vertaisohjaajia ja parisuhdetoiminnasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Voit tulla mukaan kaikkiin kolmeen tai vain yhteen tapaamiseen ja tuoda ideasi. klo 1415.30. Konferenssin toteuttavat Lastensuojelun keskusliitto, THL ja Kirkkohallitus. Mikä muovaa ajatteluamme -Tämän ajan kulttuuriset kertomukset 18.11.2025, klo 13-15.30, verkko Elämme kertomusten aikaa – ne muovaavat ajatteluamme jo lapsuudesta alkaen. Miten tila, tunnelma ja symboliikka kutsuvat mukaan. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: www.lskl.fi/tapahtumat/valtakunnallinen-perhekeskuskonferenssi-2025 ISOVANHEMMUUDEN ILOT JA HUOLET – rakennetaan niistä vakaa palikkatalo Pohditko isovanhemmuutta tai kohtaatko työssäsi isovanhempia. klo 14 ; ke 8.9. Musiikin, luonnon ja pedagogiikan monipuolinen käyttö tekee jumalanpalveluksesta merkityksellisemmän lapsille, nuorille ja perheille. Työryhmä kokoontuu syksyllä etänä ma 8.9. Tule mukaan päivittämään Isovanhemmuuden palikat -materiaalia. Tutkimustietoa ja ideoita yhteistyöhön on tarjolla Perhekeskuskonferenssista to 13.11.2025 klo 9–16. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT KOULUTTAUDU, OSALLISTU Kirkkomuskarin ajankohtaispäivät 29.-30.10.2025, STEP-koulutus Järvenpää Mitä kuuluu Kirkkomuskarin maailmaan. Verkostomaisessa työssä eri toimijoiden työntekijät tulevat tutuiksi ja näin perheillä on useampi turvallinen aikuinen jakamassa elämän iloja ja huolia
Kirkon varhaiskasvatuksen liittyminen yhteiskunnan vasuun on edelleen ajankohtaista ja tärkeää, vaikka emme kirkon vasusta enää puhuisikaan. Vasu kirkossa -materiaali on toiminut myös kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen välineenä. 2016. Yhteinen arvopohja, sanoma sekä hyviksi havaitut käytännöt luovat yhtenäisyyttä, mutta käytännön toteutuksissa voi olla eroja. Kirkolla ei ole omaa pedagogiikkaa, vaan liitymme yleisesti vallalla olevaan pedagogiseen viitekehykseen omasta lähtökohdastamme ja kristillisestä ihmiskäsityksestä käsin. Niiden mukaisesti ”edistämme lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia”. Jokainen seurakunta luo omaa polkuaan omista tarpeistaan ja resursseistaan sekä mahdollisuuksistaan käsin. yhteiskunnan vahaiskasvatuksen kanssa. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Laajat muutokset sekä toimintaympäristössä että kirkon henkilöstöja muissa resursseissa haastavat toiminnan jatkuvaan tarkastelemiseen ja muutokseen. Enää ei välttämättä luoda toimintamalleja vuosiksi eteenpäin, vaan ollaan mukana lyhytkestoisemmassa kokeilukulttuurissa. Siinä kuvataan kirkon varhaiskasvatuksen lähtökohtia sekä sitä, miten valtakunnallisen Vasun periaatteet toteutuvat kirkon varhaiskasvatuksessa. Myös toimintojen ajallinen sykli saattaa muuttua. 3 Kirkon varhaiskasvatus elää ajassa Mitä kuuluu Vasu kirkossa -asiakirjalle ja seurakuntien vasuille. Yhteistyösopimukset kunnan kanssa ovat tärkeitä yhteistyön sujuvuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi. Monissa seurakunnissa on jo pitkään tehty omia varhaiskasvatuksen suunnitelmia, joissa avataan työn arvoperustaa ja toimintaperiaatteita. Pienestä alusta on kasvanut laaja-alainen toimintojen kokonaisuus. Siksi seurakuntien suunnitelmat voivat vaihdella. Digitaalisuus tuo toimintaan omia haasteita, mutta myös paljon mahdollisuuksia, niin kuin korona-aika osoitti. Nuo muutokset eivät useinkaan koske tai velvoita seurakuntia, mutta niistä on hyvä olla tietoinen. Meidän on myös toiminnassamme helppo liittyä yhteiskunnan varhaiskasvatuksen yleisiin tavoitteisiin. Lasten huoltajille sekä yhteistyökumppaneille suunnitelma avaa toiminnan sisältöjä ja lähtökohtia. Toimintaa ja yhteistyötä on tärkeä suunnitella paikallisesti yhdessä. Seurakuntien suunnitelmat ovat tärkeitä monesta näkökulmasta. Hyvänä esimerkkinä tästä on tänä vuonna vietettävä päiväkerhotyön 80-vuotisjuhlavuosi. Kirkon varhaiskasvatuksessa tämä näkyy toiminnan monimuotoisuutena ja osin myös eriytymisenä. Valtakunnallista Vasua on uudistettu viime vuosina jonkin verran. Tämän hetken tarpeet vaihtelevat hyvin paljon alueelliMinkälaiset tekijät ja muutokset haastavat kirkon varhaiskasvatusta. Jokainen seurakunta luo omaa polkuaan omista tarpeistaan ja resursseistaan sekä mahdollisuuksistaan käsin.. Yhteistyössä yhteiskunnan varhaiskasvatuksen kanssa toimimme aina valtakunnalliseen Vasuun kirjattujen suuntaviivojen mukaisesti. Tähän liittyen laadittiin myös kirkon toimintaan oma vasu eli Vasu kirkossa. Muun muassa muuttoliike, perheiden monimuotoistuminen, hengellisyydessä tapahtuneet muutokset sekä lasten kotihoitoajan lyheneminen vaikuttavat kirkon varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Kirkko ja seurakunta on yksi varhaiskasvatuslaissa mainitun avoimen varhaiskasvatustoiminnan järjestäjä. Seitsemään kysymykseen vastasi varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta. 1 Entä seurakuntien vasut, mitä niille kuuluu. Kirkon varhaiskasvatus ja perhetoiminta on alusta asti pyrkinyt olemaan ajan hermolla ja vastaamaan perheiden tarpeisiin. Tämä sama tavoite on myös ilmaistu kirkon omissa asiakirjoissa ja linjauksissa, viimeisimmäksi Polku-toimintamallissa. Suunnitelmassa voidaan avata yhteisiä rajapintoja mm. Myös uusia toimintoja kehitetään jatkuvasti paikallisten tarpeiden mukaan. Mitä "kirkon vasulle" kuuluu nyt, missä tilanteessa ollaan yleisesti. Suunnitelmien käytännön toteutuksia kuvataan toimintakertomusten ja toimintasuunnitelmien avulla. 2 KUVA Marissa Tammisalo sesti ja paikkakuntakohtaisesti. Työyhteisölle ja tiimille suunnitelma antaa yhteisen pohjan ja sanoituksen omalle työlle. Valtakunnallinen Vasu eli varhaiskasvatussuunnitelman perusteet julkaistiin v
Kirkon varhaiskasvatuksessa liitytään yhä tiiviimmin valtakunnallisiin teemoihin ja tapahtumiin (esim. 4 Minkälaisia askelia ollaan ottamassa ja millaisella aikataululla. Niitä seurakunnat toteuttavat yksin, mutta myös usein yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistyötä tehdään kuitenkin jatkuvasti paikallisista tarpeista käsin. Niissä seurakuntien työntekijöillä on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista ja saada vertaistukea toisilta oman työn kehittämiseen. Niitä emme saa unohtaa ja ne on hyvä kirjata myös suunnitelmiin. 33 Me tekijät 33 TEKIJÄT Lasten ja perheiden osallisuus on yhä vahva osa kirkon varhaiskasvatusta ja sen toimintaa. Arviointi toimii näin myös toiminnan suunnittelun välineenä. Kuljetaan rohkeasti myös uusille poluille ja seikkailuihin lasten ja perheiden kanssa.. Siitä löytyy apua myös toiminnan strategiseen suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen supersivut valmistuvat tämän vuoden aikana. Siitä saamme iloita. 7 Polku-toimintamalli on yksi selkeä toimintamalli kirkon varhaiskasvatuksessa. 5 Minkälaiset terveiset haluat lähettää seurakunnan varhaiskasvatuksen väelle. Ryhmämuotoisen toiminnan rinnalla erilaiset tapahtumat, retket ja leirit kasvattavat suosiotaan. Lastenkirkon materiaaleja kannattaa myös hyödyntää laajemmin. Mitä muutoksia kirkon varhaiskasvatuksessa on tapahtunut. On myös tärkeä jakaa hyviä ja toimivia käytäntöjä sekä uusia toimintamalleja ja ideoita. Monimuotoinen perhetoiminta, perheiden arjen apu (esim. Osallisuus toteutuu yhä enemmän sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa että arvioinnissa. Sen avulla voi tarkastella, mitkä asiat omassa seurakunnassa toimivat hyvin ja mitä olisi syytä kehittää. Vauvan päivä, lapsen oikeuksien päivä, Leikkipäivä). Pikkuhelppi) sekä odottavien kohtaaminen on luonteva ja tärkeä osa toimintaa. Päiväkerhotyön juhlavuoden teemat, ihmettely, leikki ja osallisuus ovat tärkeitä peruspilareita kirkon varhaiskasvatuksessa ja toiminnan kehittämisessä. Vasu kirkossa -sivuston materiaalien pohjalta laaditaan parhaillaan kirkon varhaiskasvatuksen omia supersivuja arjen työn tueksi. Polku-toimintamallissa tämä on yksi keskeinen näkökulma ja se näkyy myös seurakuntien omissa suunnitelmissa. Monin paikoin seurakunnat ovat aktiivisia toimijoita myös paikkakunnan omissa verkostoissa. Polku-toimintamalliin on parhaillaan valmistumassa arviointityökalu seurakuntien käyttöön. Niihin on mahdollisuus vaikkapa neuvottelupäivillä sekä kirkon varhaiskasvatuksen Teams-kahveilla. Ollaan kaikessa lasten puolella, sillä lapset ovat lahja, samoin kuin työmme heidän parissaan. 6 Vuonna 2018 luotiin vasun työkalupakki – onko nyt suunnitteilla jotakin vastaavaa tai minkälaista tukea seurakunnat voivat saada. Arviointi on tärkeä osa kehittämistä
Jaettu ilo on kaksinkertainen. Polulla Ankka-äiti oli kadottanut kaikki pienet poikasensa pappilan pihan isojen kuusien luo. Rastipolkumme oli onnistunut. Rafaelilla ja Hanneksella riitti etsijäkavereita, ja kaikki ankat löydettiin kerta toisensa jälkeen. Ja kyllähän heitä pääsi! Iloksemme saimme huomata, että perheitä alkoi tulla sankoin joukoin. Meiltä tämä onnistuu, emme kaihda rohkeaa heittäytymistä! Työparini kanssa – hän esitti peltohiiri Hannesta, Rafaelin pikkuserkkua – menimme sovitulle rastille. Oli hienoa kuulla, mitä lapset kertoivat vappuaamun tunnelmistaan. Jo rappukäytävässä onnistuin saamaan hymyn siistijän kasvoille. Lapset olivat aivan innoissaan tehtävästä. Pysähtyminen ja kohtaaminen on ollut minulle työssäni aina tärkeää, aivan ykkösasia. Olimme suunnanneet tapahtuman ensisijaisesti omille kerhoillemme. Hän rohkaistui ja innostui niin kovin, ettei olisi muuta halunnutkaan tehdä. 34 Me tekijät 34 TEKIJÄT LASTENOHJAAJAN PÄIVÄKIRJASTA Iloisia kohtaamisia! TEKSTI Satu Länsmans Kirjoittaja on lastenohjaaja Kotka-Kymin seurakunnasta KUVITUS Pekka Rahkonen Heräsin auringonpaisteeseen vapunaaton aamuna. Niin oli tämäkin pieni hetki. Kunnes hän oivalsi, että minua ei tarvitse pelätä. Puin ylleni kirkonrotta Rafaelin asun ja painoin kotini oven kiinni. Matkalla autolle kohtasin päiväkotiryhmän – siinä sitten esittelimme rooliasujamme puolin ja toisin. Rupattelumme venähti, ja sillä kohtaa huomasin olevani jo vähän myöhässä. Onneksi ne olivat keltaisia, muuten niitä olisi ollut vaikea löytää. Saavuin pappilan pihalle, jonne olimme suunnitelleet rastipolun perheitä varten. Ehtisin kyllä, vakuuttelin itselleni. Sain lapselta heti palautteen: ”Hyvä Rafael, sinäkin löysit!” Eikä tässä kaikki: vapun juhlinta päättyi saippuakupladiskoon – olipa hauskaa puhallella kuplia ja tanssia samaan aikaan! Lastenohjaajan työ antaa minulle niin paljon: merkityksellisiä kohtaamisia, iloa, riemua, keskusteluja, oivaltamisia sekä mahdollisuuksia uusien asioiden kokeiluun.. Ei tarvittu mitään ihmeen suuria virityksiä ja lapset lähtivät leikkiin mukaan – alkuun pientä jännitystä siitä, että löytyykö mitään, sitten riemua itse löytämisestä! Ja miten tärkeää lapselle oli kuulla, että oletpa taitava. Kaikki työkaverit olivat pukeutuneet eri roolihahmoihin. Erityisesti mieleeni jäi eräs lapsi, joka alkuun pohti, uskaltaako hän lähteä minun kanssani etsimään ankkoja. Jälleen kerran sain huomata, miten pienet asiat kehkeytyvät merkityksellisiksi. Toivotimme toisillemme mukavaa päivän jatkoa ja iloista vappua. Yhä uudestaan he halusivat etsiä ja löytää. Toki markkinoimme tapahtumaa myös laajemmin – jos vain joku pääsisi näin aamupäivällä osallistumaan. Ankkoja oli paljon. Tähän päivään liittyisi paljon iloa ja hassuttelua
35 IDEAT s. 42 Pyhiä hetkiä: Lattaritunnelmia Härmälässä s. 44 Pyhäinpäivän perhekirkko: Hyvästi, vanha tammi! IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. 36 Raamattua leikkien: Leikitään flanelloilla s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Henna Ahrikkala IDEAT 35 Gospel-lattaritunti alkaa rukouksella, ja sitten lähdetään liikkeelle. Sivu 42.. Latinalaistanssien rytmeissä kulkevat laulut siivittävät tanssijoita vauhdikkaaseen menoon. Tässä mennään tanssien läpi portista
Jotta olisit turvassa, sinun tulee tehdä niin kuin minä sanon. Rakenna itsellesi arkki sypressipuusta. Mistä kukin löysi kotinsa ja ravintonsa. 37, "Joulu huoparullassa".) Kertomus on jaettu neljään osaan, joten siinä voi edetä luku kerrallaan tai sitten yhdistellä lukuja osallistujien tarpeiden mukaan. Hänen perheeseensä kuului vaimo ja kolme poikaa, joiden nimet olivat Seem, Haam ja Jaafet. Flanellot voi kiinnittää tauluun ja muunnella kuvaa tapahtumien edetessä tai sitten voi käyttää huoparullaa, jolle voi rakentaa monta kohtausta ikään kuin sarjakuvaksi. On tärkeää, että leikille varataan aikaa. Perinteinen flanellokertomus saa uudenlaisen ilmeen, kun otat lapset mukaan etsimään ja askartelemaan ihmisiä, eläimiä ja muuta materiaalia kertomusta varten. eläimiä ja luonnon elementtejä luomiskertomusta käsiteltäessä. 6–8 Tarinaan sopivia lasten virsiä: Nooan arkki LV100, Sateenkaaren tie, LV2012, 93.. Lisätään puita, vuoria yms. Nooa oli hyvä ja oikeudenmukainen mies, joka luotti kaikessa Jumalaan. Mitä eläinlauluja haluatte opetella. Mikään ei estä lisäämästä flanellokertomukseen myös muunlaisia hahmoja, esim. Päkän ja Pulmun vinkit 2025–2026, s. Miten eri eläimet liikkuvat ja ääntelevät. 36 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN Leikitään flanelloilla Nouse arkkiin Nooan kanssa! TEKSTI & TOTEUTUS Susanna Stendahl ja Taina Karvonen KUVAT Susanna Stendahl Materiaalia voi valmistaa eri teemojen yhteydessä, esim. Mitä tapahtui, kun ihmisja eläinperheet asettuivat jälleen asuttamaan maata. maastoon sopivaa. Etsitään, nimetään ja tutkitaan eläimiä ja muita hahmoja aina tilaisuuden tullen. (Vrt. Kuva voi kasvaa kankaalta kolmiulotteiseksi. Kohta sataa niin paljon vettä, että koko maa lainehtii. Moos. (1. Tee siihen kolme kerrosta ja paljon huoneita. Moos. Kertomusta voi lyhentää tai täydentää. Rakennetaan Nooa elinympäristö ja asetellaan hänen perheensä taululle sen mukaan, mitä hahmoja on käytettävissä. Sitten rakenna arkkiin kalteva Raamattu: 1. Minkä kokoisia eri eläimet ovat. 6–8) Lähde rakentamaan arkkia yhdessä Nooan ja lasten kanssa. duploja. Kerran Jumala sanoi Nooalle: "Nooa, minulla on tärkeää asiaa sinulle. Nooa ja Jumala Tämä on kertomus Nooasta. Lapset saavat kuljetella tapahtumia vapaasti ja tutkia materiaalia myös kertomuksen jälkeen, toistaa tapahtumia ja jatkaa eri suuntiin sen mukaan, minne mielikuvitus vie. Missä ne asuvat
Kuvassa olevan arkin oveen on leikattu myös ikkuna tarinan mukaan. Lopulta korkeimmat vuoretkin peittyivät. Leikki-ikäiset ja isommat osallistujat voivat valita itselleen mieluisia eläinpareja ja näyttää, miten ne liikkuvat ja ääntelevät. Vai jotakin muuta. Alkoi sataa. Vettä satoi aivan valtavasti; maan päälle tuli oikea vedenpaisumus. Nooa rakensi arkin ja teki kaiken niin kuin Jumala oli häntä käskenyt. Mutta Nooa, hänen perheensä ja kaikki eläimet olivat turvassa arkissa. Ja sinun tulee ottaa mukaasi myös eläimiä, että nekin olisivat turvassa. Kun alkaa sataa, sinun tulee mennä arkkiin ja ottaa mukaan vaimosi, kolme poikaasi ja poikiesi vaimot. Osallistujat valitsevat itselleen mieluisia eläinpareja.. RAAMATTUA LEIKKIEN Vedenpaisumus Jos välillä on ollut taukoa, otetaan materiaali jälleen esiin. Ota mukaasi elefantteja, leijonia, lampaita, possuja, koiria, kissoja, käärmeitä, korppeja, kyyhkysiä jne.” Nimetään ja tutkitaan eri eläimiä. Vettä tuli koko ajan lisää, ja arkki ajelehti veden pinnalla. Haluttaessa arkkiin voi tehdä ovet esimerkiksi leikkaamalla toisen huopapalan keskeltä halki. Ota mukaasi uros ja naaras / mies ja vaimo / isä ja äiti kaikista eläimistä – kotieläimistä, villieläimistä ja ihan kaikista eläimistä, myös madoista ja ötököistä. Voidaan myös lisätä sinistä kangasta tai huopaa maiseman päälle tai poistaa kuvasta maisemaa. Mutta arkissa on turvallista.” Nooa teki niin kuin Jumala käski. Ota eläimet, isot ja pienet, mukaasi. Huopaan voi myös piirtää permanent-tusseilla. Kukin osallistuja saa asetella valitsemansa eläinparit tauluun. Kukin osallistuja näyttää, miten hänen eläimensä liikkuvat ja ääntelevät. Vedet nousivat ja nostivat arkin irti, niin että se kohosi korkealle maasta. (Pienimmät asettelevat jonkin eläimen aikuisen avulla.) Sitten Jumala sulki arkin oven Nooan jälkeen. Vettä tulee valtavasti. Jumala jatkoi: “Sinun tulee ottaa mukaan arkkiin kaikenlaista syötävää, niin että sinulla ja kaikilla muilla on, mitä syödä." Esitellään ruokia flanellojen, kuvien tai esineiden avulla. Kaikkia eläimiä meni arkkiin kaksi. 37 IDEAT Leikitään flanelloilla Nouse arkkiin Nooan kanssa! katto ja sijoita ovi arkin kylkeen. Vettä satoi aivan valtavasti; maan päälle tuli oikea vedenpaisumus. Miltä niistä tuntuu. Miltä niistä tuntuu. Yksinkertaisen arkin saa sopivasta palasta ruskeaa askarteluhuopaa. Suljetaan ovet. Pienimpien kanssa eläimiä voi tutkia yhteisesti. Tämä voi vaatia hiukan neuvottelua ja luopumisen opettelua. Hän otti mukaansa myös villieläimiä, karjaeläimiä, erilaisia pikkueläimiä ja ötököitä sekä lintuja. Pienetkin voivat harjoitella saksien käyttöä leikkaamalla pisaroita sinisestä suikaleesta huopaa. Arkkiin menivät isä-elefantti, äiti-elefantti, isä-leijona, äiti-leijona jne. Kukin osallistuja näyttää, miten hänen eläimensä liikkuvat ja ääntelevät. Ovatko ne yllättyneitä, seikkailunhaluisia vai peloissaan joutuessaan arkkiin. Rakennetaan arkki yhdessä kankaalle käytettävissä olevasta materiaalista. Alkoi sataa. Hän vei perheensä mukanaan arkkiin. Jumala sanoi Nooalle: ”Mene nyt perheinesi arkkiin. Lisätään sadepilviä ja pisaroita. Kohta alkaa sataa
Laitetaan kyyhkynen jälleen lentämään kuvassa. Vesi peitti yhä koko maan pinnan. Asetellaan kyyhkynen näkyviin. Kyyhkynen ei löytänyt sopivaa paikkaa, mihin jäädä lepäämään, joten se palasi arkkiin.. Kyyhkynen ei löytänyt sopivaa paikkaa, mihin jäädä lepäämään, joten se palasi arkkiin. Kun kyyhkynen illansuussa palasi hänen luokseen, sillä oli nokassaan tuore oliivipuun lehti. Kun vesi yhä laski, Nooa avasi arkin ikkunaluukun, jonka hän oli tehnyt. Lopulta Jumala pani tuulen puhaltamaan maan yli, ja vedet lakkasivat nousemasta. Peitetään kyyhkynen uudestaan. Vuorten huiput tulivat näkyviin. Eräänä päivänä vesi oli alentunut niin paljon, että arkki pysähtyi vuorten keskelle. Hän odotti silti vielä monta päivää lisää, kunnes päästi kyyhkysen jälleen lentoon, eikä se enää palannut hänen luokseen. Lisätään lehti kyyhkysen nokkaan. Otetaan Nooa ja korppi näkyviin arkista. Sitten Nooa lähetti luotaan kyyhkysen saadakseen tietää, joko maa oli tullut esiin veden alta. Hän päästi lentoon korpin. Paljastetaan vuoren huiput. 38 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN Arkissa Nooan perhe ja eläimet olivat arkissa todella pitkään, mutta Jumala ei unohtanut heitä. Korppi jää lentelemään taivaalle. Se lähti ja lenteli edestakaisin, mutta maasta näkyivät vain nuo vuoren huiput. Kun vesi yhä laski, Nooa avasi arkin ikkunaluukun, jonka hän oli tehnyt. Hän päästi lentoon korpin. Sade taukosi. Nooa odotti vielä monta päivää ja lähetti kyyhkysen uudelleen arkista. Vedet väistyivät maan päältä. Siitä Nooa ymmärsi, että vedet olivat käyneet vähiin maan päällä. Poistetaan pilviä ja sadepisaroita sekä sinistä kangasta (vettä)
39 IDEAT Elämä jatkuu Nooa poisti arkin katon ja näki, että maan pinta oli kuivunut. Tehdään kangaspaloista tauluun sateenkaari. Samoin kaikki eläimet, isot ja pienet, lähtivät arkista. Arkki kuvaa pelastusta, jonka Jumala antaa ihmiselle Jeesuksen kautta. Elämä jatkuu kuoleman jälkeen Jumalan luona, kuten se jatkui vedenpaisumuksen jälkeen maan päällä. Sitten Nooa kiitti Jumalaa. Miltä niistä tuntuu. Silloin Jumala sanoi mielessään: ”Minä lupaan, ettei tällaista tapahdu enää koskaan. Minun isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.” (Joh. Hautajaisissa luetaan usein raamatunteksti, jossa Jeesus sanoo: “Älköön teidän sydämenne olko levoton. RAAMATTUA LEIKKIEN Osallistujat marssittavat eläimet ulos arkista. Jumala kehottaa Nooaa rakentamaan arkkiin paljon huoneita. Kaikki etsivät itselleen kotipaikan perhettään varten. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minä pidän ihmisistä ja koko luomakunnasta huolen niin hyvinä kuin huonoina aikoina.” Ja merkiksi tästä lupauksesta Jumala teki taivaalle värikkään sateenkaaren. Rakennetaan yhdessä jokaiselle sopiva koti. Vie mukanasi ulos kaikki eläimet, jotka ovat luonasi: kotieläimet, villieläimet, linnut ja ötökät. Elämässä ja kuolemassa meitä ympäröi Jumalan rakkauden antama suoja. Silloin Jumala sanoi Nooalle: ”Lähde ulos arkista ja ota mukaan vaimosi, poikasi ja poikiesi vaimot. Miten ne nyt liikkuvat ja ääntelevät. (Elefantit tulivat ulos arkista, samoin leijonat, lampaat jne.) Osallistujat marssittavat eläimet ulos arkista. Ne saavat jälleen kulkea vapaina ja perustaa perheitä.” Niin Nooa lähti perheensä kanssa ulos. Kun kyyhkynen illansuussa palasi, sillä oli nokassaan tuore oliivipuun lehti.. VINKKI Kertomus Nooasta sopii hyvin myös pyhäinpäivään. Lopulta maa oli kokonaan kuiva. Miten ne nyt liikkuvat ja ääntelevät. Siellä voit nähdä sen vielä tänäkin päivänä. Näkyvätkö tunteet liikkumisessa tai ääntelyssä. 14:2)
Tätähän Pikkuhelppi parhaimmillaan on ja tätä kohti mennään useilla paikkakunnilla kovaa vauhtia.Yhdessä rakennamme parempaa ja yhdenvertaisempaa tulevaisuutta lapsille, nuorille ja perheille. Kiitos jo mukana oleville! Tähän työhön kutsumme kaikkia seurakuntia. Olen valmentanut nuoresta lähtien liikkujia ja käytän kokemustani mielelläni myös seurakunnan hyväksi.” Poutasta on kuvattu ystävälliseksi, helposti lähestyttäväksi papiksi ja inPikkuhelpille lisää resursseja Lasten ja nuorten keskuksen Pikkuhelppiä perheille -hanketta (2025– 2028) esitetään rahoitettavaksi ESR+-teeman toisessa valtakunnallisessa haussa. ESR+-haussa etsittiin erityisesti valtakunnallisia hankkeita, jotka kehittävät systemaattisesti vanhemmuuden tukea osana hyvinvointialueiden monialaisia palveluita. Liikunta-agenttien tehtävät muotoutuvat paikallisiin tarpeisiin Liikunta-agentit ovat seurakuntien liikuntayhteyshenkilöitä, jotka lisäävät liikettä niin seurakuntalaisten kuin työntekijöiden keskuudessa. Agenttien tehtävänkuvat muovautuvat paikallisten tarpeiden mukaan ja he järjestävät niin liikunnallista toimintaa eri-ikäisille kuin työyhteisöjen taukoliikuntaakin. Hankkeen myötä saamme hyvän resurssin kehittää yhdessä seurakuntien kanssa Pikkuhelpistä valtakunnallisesti tunnettu, tunnustettu, vaikuttava ja maantieteellisesti laaja seurakuntien toteuttama tuki perheille. Liikunta-agenttien verkostoa koordinoivat ja kehittävät Lasten ja nuorten keskus ja Kirkkohallitus Liikkuva seurakunta -toimintamallin puitteissa. päivänä. ”Liikunta-agenteilla on suuri merkitys paikallisesti liikkumisen ilosanoman levittäjinä, sillä he tuntevat omien paikkakuntiensa eri-ikäisten ihmisten tarpeet. Yhdessä elvytämme höntsäilykulttuuria uudelleen ja edistämme ihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja arjessa jaksamista koko maassa, unohtamatta yksinäisyyden selättämistä”, sanoo liikuntakasvatuksen suunnittelija Satu Rathgeber Lasten ja nuorten keskuksesta. Malmin seurakunnassa kehitetään liikunnallista toimintaa näkyvästi ja luovasti. Poutanen on toiminut liikunta-agenttina jo pitkään ja sanoo tehtävän antavan paljon iloa ja jaksamista perustyöhön. Vapaa-aikanaan hän ohjaa ryhmäliikuntatunteja myös liikuntakeskuksessa ja toimii paikallisessa jalkapalloseurassa eri vastuutehtävissä. Seurakunnan tiloissa järjestetyillä liikuntatunneilla saa myös siunauksen tai rukouksen lopuksi. nostavaksi ohjaajaksi, jonka tunneilla on levollinen tunnelma. On aivan upeaa, että seurakuntien varhaiskasvatuksen ja diakonian rajapinnasta nousee jotain näin merkityksellistä. On hienoa, että meillä on Liikunta-agentteja eri työaloilta ympäri Suomea, jotta liike lisääntyy seurakuntien toiminnassa kaikenikäisten parissa. 40 IDEAT Malmin seurakunnan pappi Aino Poutanen on Vuoden 2024 liikunta-agentti LASTEN JA NUORTEN KESKUS Aino tunnetaan seurakunnassaan ammattitaitoisena liikunnanohjaajana, läsnäolevana ja lämpimänä ihmisenä, jonka työssä konkretisoituu kristillinen, kokonaisvaltainen ihmiskuva. Palkinto ojennettiin Poutaselle Unelmien liikuntapäivän (10.5.) kynnyksellä toukokuun 9. Poutanen on järjestänyt pappina muun muassa pilatesta, liikuttavia lepopäiviä, sählyturnauksia, lapsiperheiden ulkoilutapahtumia ja gospelbicia. ”Liikunta-agenttina toimiminen on myös tapa pitää itsensä liikkeessä. Vuoden liikunta-agentin kunniakirjan Aino Poutaselle ojensi liikuntakasvatuksen suunnittelija Satu Rathgeber Lasten ja nuorten keskuksesta. Ku va M ar jo Su om in en Lue lisää Pikkuhelpistä: www.lnk.fi/ pikkuhelppi
Lastenkirkko on kerännyt pienten lasten vanhemmilta tietoa siitä, miten iltahetket sujuvat. Lastenkirkon tutkimuspartiolaiset ihmettelevät joulua ja tärkein löytyy: jouluevankeliumi ja yhdessäolon ilo. Yhteistyökumppanit ja liittymisohje löytyy lastenkirkko.fi:n etusivulta. Paikalle odotetaan sekä perhetoiminnan että viestinnän osaajia. Kutsu perheitä tututustumaan nykyiseen Päkän ja Pulmun Iltahetki-sivuun ja pyydä heitä vastaamaan sivulla olevaan kyselyyn. Lisää tietoa Iltahetken yhteisestä kehittämisestä löydät Lastenkirkon vinkeistä. 41 IDEAT Lastenkirkko tukee rauhallista iltahetkeä Aiempien kyselyiden lisäksi kaivataan näkökulmia koko Suomesta. Arvoituksena on esimerkiksi se, kuinka mona tähteä Tuuli ja Taito taivaalla näkevät. Tyypillisimmin kiire ja kännykkä vaikuttavat häiritsevän perheiden iltarauhaa, mutta myös huolet ja riidat mainitaan kyselyssä. Osallistu Iltahetken suunnitteluun LNK:ssa 9.9.2025. Lastenkirkon sosiaalisessa mediassa Ilon joulu tarjoaa joka päivä uutta ihmeteltävää 1. (Linkki suunnittelukokoukseen Lastenkirkon Iltahetki-sivulta). Tähän on johtanut kokemuksemme, jonka mukaan joulusisältöjä etsitään paljon ennen joulua ja hyvällä markkinoinnilla on silloin mahdollista tavoittaa suuri yleisö erityisesti joulumusiikilla. Voisitko sinä tai seurakuntasi tulla mukaan perheiden hyvän iltahetken kehittämiseen. Emme siis julkaise sisältöjä vähitellen kalenterimaisesi Lastenkirkko.fi-sivustolla, vaan kaikki videot ovat tutkittavissa jo ennen 1. Haasteita saattaa syntyä myös isovanhempien ja vanhempien välisistä eri mielisyyksistä. adventtia. adventista tapaninpäivään asti. Lasten ja nuorten keskuksen materiaali jumalanpalvelusten järjestämiseen löytyy LNK:n verkkosivulta. Muistathan, että iltarukousviikkoa vietetään jälleen ennen mikkelinpäivää eli tänä vuonna 29.9.–5.10. Kattaukseen kuuluu musiikkia, liikuntaa, puuhia ja tarinoita. Vaikuttamismahdollisuuksia on useita: Varmista, että seurakuntanne on liittynyt Lastenkirkon yhteistyökumppaneiden joukkoon. Lastenkirkon Ilon joulu -sisällöt auttavat seurakuntaasi luomaan joulun, joka puhuttelee lapsia ja perheitä. LASTENKIRKKO Lastenkirkko kehittää uutta Iltahetki-mallia lapsiperheen iltarauhan tueksi. Ilon joulu -kattaus on tarjolla entistä aikaisemmin Lastenkirkon joulu on jälleen ILON JOULU! Tänä vuonna joulukattaus tulee kaikkien saataville Lastenkirkko.fi-sivustolle jo marraskuun alussa. Voit laskea tähtiä tun kuvasta! Some-kuvat täydentävät uudistunutta Ilon joulu -tarrajoulukalenteria, joka voidaan painattaa seurakunnissa mieluisaksi lahjaksi lapsille. Tarjolla ovat kuvapankin kuvat lasten kauneimmat joululaulut vihkot, diat ja toteutusvinkit Lastenkirkon ja Suomen Lähetysseuran yhteistyönä tulostettavat puuhat, kortit ja tarrat Lastenkirkon YouTube-kanavan runsas Ilon joulu -tarjonta
Gospel-lattarit on suunnattu kaikenlaisille naisille, eikä edellytä aikaisempaa tanssikokemusta. Latinalaistanssien rytmeissä kulkevat laulut siivittävät tanssijoita vauhdikkaaseen menoon. Loppurukouksen aikana aikuisen kädet silittelevät hellästi lapsen ylle siunauksen suojapukua. Koulutettuja ohjaajia ja harrastusryhmiä löytyy eri puolelta Suomea. Lempeässä sallivassa ilmapiirissä jokainen saa olla vapaasti oma ihana itsensä. Isä siunaa jokaisen tämän ketjun lapsosen. VARHAISKASVATUS I KOULUIKÄISET I NUORET JA NUORET AIKUISET I PERHEET KOULUTUKSIA YMPÄRI SUOMEN I TILAUSKOULUTUKSET I VERKKOKOULUTUKSET TEKSTI & KUVAT Henna Ahrikkala. Viikoittainen tanssitreeni on molemmille tärkeä hetki, jonne Hillakin jaksaa innokkaasti lähteä vielä päiväkotipäivän jälkeenkin. 42 IDEAT – lattaritunnelmia Härmälässä Synkkä ja sateinen maanantai-ilta vaihtuu valoksi ja lämmöksi, kun iloinen joukko kokoontuu Härmälän kirkon seurakuntasaliin. PYHIÄ HETKIÄ Ryhmän ohjaaja Liisa Vallius tekee portin yhdessä Ilonan kanssa. Virpi on harrastanut Gospel-lattareita jo aikaisemminkin, mutta nyt tanssista on tullut hänen ja lapsenlapsen yhteinen juttu. Tunti alkaa rukouksella ja sitten lähdetään liikkeelle. Värikkäät juomapullot ovat valmiina pöydillä hörppytaukoja varten. Täällä aikuinen ja taapero voivat olla yhdessä kokonaisvaltaisesti – kehollisina, liikkuvina ja hengellisinä taivaan Isän lapsina. Alkamassa on aikuisten ja taaperoiden Gospel-lattarit – kolme varttia iloa, musiikkia, tanssia ja rukousta. Siinä ehditään hyvin tanssia ja leikkiä sekä touhuta myös omia juttuja. Taapero on taapero tanssitunnillakin, ja välillä täytyykin käydä tutkimassa virsikirjahyllyä tai verhon taakse kätkettyjä tuoleja. Kaksikko nauttii yhteisestä ajasta ja tanssin ilosta. Vauvaikäisenkin kanssa voi osallistua, kunhan vauva jo kannattelee itse päätään. Aikuinen saa kunnon treenin, kun tanssitaan lapsi olkapäillä tai reppuselässä. Mummin kanssa on kiva tanssia! Lattaritunnin pituus on 45 minuuttia. Sillä aikaa aikuinen voi jatkaa treeniä, ja kohta saa taas pikkupartnerin mukaan askeltamaan reggaetonin tai jiven tahdissa. Gospel-lattarit ™ on Tampereen NNKY:n vuonna 2007 aloittama kristillinen treenimuoto, jossa tanssitreeniin yhdistyy alkuja loppurukous sekä kristillinen latinalaismusiikki. Kehollisina, liikkuvina ja hengellisinä taivaan Isän lapsina! Liisa Valliukselle Gospel-lattarit on tapa elää kristittynä ja toimia seurakunnassa. Liisa ja Ilona näyttävät jiven mallia. Niitä osallistujat kertovat saaneensa STEP-koulutuksen täydennyskoulutuksista kampuksiltamme, verkosta ja tilauskoulutuksista ympäri Suomen. Liisa kehittää toimintaa lasten ehdoilla: saa kirmailla omin jaloin tai olla aikuisen sylissä. Askeleet kulkevat suoraan tai kierrellen, enkelin siivet huiskuttelevat, ja välillä otetaan mukaan naruja, marakasseja tai muita välineitä. Ryhmän ohjaaja Liisa Vallius virittää soittolistan valmiiksi ja tarmokas apuohjaaja, puolitoistavuotias Ilona, vetelee äidin kassista tarvikkeita esille. Mummi leipoo Hilla-pullaa. Lapsen kasvaessa treenikin tiukkenee ja kunto kohenee. Keskeistä on itsensä hyväksyminen, onnistumisen ilo ja mahdollisuus nähdä itsensä ikään kuin Jumalan silmin. Mukana on Lasten virren lauluja ja muita iloisia kristillisiä sävelmiä. Uutta osaamista ja pitovoimaa koulutuksesta! Ilo ja rohkeus, motivaatio ja innostus, tieto ja taito. Loppupuolella rauhoitetaan menoa ja käydään yhdessä peiton päälle leikkimään, loruttelemaan ja köllöttelemään. Tampereelle muutettuaan Liisa on ohjannut ryhmiä myös täällä. Hilla on kaksivuotias, ja hän käy Härmälässä tanssimassa Virpi-mummin kanssa. TUTUSTU! Tutustu koulutusesitteeseen 2026 täällä! Ilmoittautuminen vuoden 2026 koulutuksiin avautuu kotisivuillamme elokuussa. Perheen nuorimmaisen myötä hän alkoi pohtia, miten voisi jatkaa rakasta harrastusta lapsen kanssa, ja siitä sai alkunsa aikuisten ja taaperoiden yhteiset Gospel-lattarit. Rukouksia lapsille. Tästä on hyvä jatkaa viikkoa! Cha cha Mennään kaikki ympyrään, käsi käteen liitetään. Pienestä asti tanssinut Liisa tutustui Gospel-lattareihin Lieksassa vuonna 2019 ja lähti heti mukaan myös ohjaajakoulutukseen. Hanna Ekola: Iloiten ja ihmetellen
VARHAISKASVATUS I KOULUIKÄISET I NUORET JA NUORET AIKUISET I PERHEET KOULUTUKSIA YMPÄRI SUOMEN I TILAUSKOULUTUKSET I VERKKOKOULUTUKSET. TUTUSTU! Tutustu koulutusesitteeseen 2026 täällä! Ilmoittautuminen vuoden 2026 koulutuksiin avautuu kotisivuillamme elokuussa. 43 IDEAT – lattaritunnelmia Härmälässä Uutta osaamista ja pitovoimaa koulutuksesta! Ilo ja rohkeus, motivaatio ja innostus, tieto ja taito. Niitä osallistujat kertovat saaneensa STEP-koulutuksen täydennyskoulutuksista kampuksiltamme, verkosta ja tilauskoulutuksista ympäri Suomen
Tässä toteutuksessa pyhäinpäivän jumalanpalvelus rakentuu hieman muokatun Vanha tammi – luopuminen ja Uusi alku -lattiakuvakertomuksen ympärille. Tampereen seurakunnat: Lapsen suru 44 IDEAT. Kertomus on tänä vuonna julkaistusta kirjasta ”Lattiakuvat ja kestävä tulevaisuus” (Aitlahti, Keränen-Pantsu & Mäkinen, 2025 Lasten Keskus). 44 IDEAT PERHEKIRKKO PYHÄINPÄIVÄN JUMALANPALVELUS Hyvästi vanha tammi! TEKSTI & TOTEUTUS Henna Ahrikkala KUVITUS Shutterstock Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen ohjaaja Tampereen Eteläisessä seurakunnassa
Rukous: Kiitos Jeesus, että olet kanssamme kaikkina elämäni päivinä. On kuitenkin hyvä tietää, että taivaassa heillä on hyvä olla. Tehdään juuret yhdessä! Osallistujat saavat tehdä puulle juuret. Jos käytössä on muunneltava tila, järjestäkää istumapaikat piiriksi tai kaareksi niin, että keskelle jää tila lattiakuvalle. Pudota kämmentesi välistä tammenterho ensimmäiselle osallistujalle ja sitten salaisuus kiertää käsistä käsiin. Jumalan valtakunta on lapsen kaltaisten, opetti Jeesus. Aamen. Läheisyys ja turvallinen tunnelma on tärkeää. 45 IDEAT. Kaikki näkevät, mikä salaisuus on: tammenterho! Maa aukeaa. Aurinko lämmittää maata. Pienen kynttilän sytytän, LV 55:n aikana sytytetään kynttilät alttarille. Anna jokaiselle tammenterho. Lattiakuvan rakentamiseen kaikki saavat osallistua tasavertaisesti, kukin oman mielensä mukaan. Lapsi ja aikuinen toimivat yhdessä ihmetellen, katsellen, kuunnellen, tunnustellen ja tarttuen. Lattiakuvaa varten tarvitset esim. Sinne voi istuttaa kukkasipulin ja sitä voi kaivaa. Multaan voi myös piirtää. Lasten virsistä löytyy luontokokemuksen rinnalle sanoja Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Ihmettelyn ja keskustelujen kautta rakentuu lapsen käsitys kuolemasta. Meillä voi olla heitä ikävä. Salaisuus metsässä -kirkkohetki Jumalan helmassa, LV 140 Tervetuloa yhteiseen kirkkohetkeen. Tuuli puhaltaa maan yllä. Tätä kysymystä moni aikuinen pohtii ja ehkäpä jättäisi aiheen mieluusti väliin. Puu kantaa hedelmää. Kerää syksyn tullen valmiiksi tammenterhoja, oksia ja lehtiä. Voimme muistella niitä rakkaitamme, jotka ovat kuolleet. Siemen itää ja siemenestä kasvaa suuri puu. 45 IDEAT Tila toivottaa tervetulleeksi Rohkaiskaa lapsiperheitä tulemaan kirkon etuosaan, jotta pienten on helpompi nähdä ja osallistua yhdessä aikuisen kanssa. Maa aukeaa. Siementä kastellaan, aurinko lämmittää maata ja tuuli puhaltaa maan yllä. Oma pehmo voi tulla mukaan ja perhekerhossa voidaan valmistaa koristeiksi kynttilöitä, tähtiä tai syksyn lehtiä. Siemen itää. kankaita, naruja, metsäneläimiä, multaa, tammenterhoja sekä muita luonnonmateriaaleja. Jumalan kämmenellä, LV 129 Raamatunteksti: Ps. Juuret kaivautuvat syvälle maahan. Ja tarina alkaa alusta: maa aukeaa… Nyt laitan salaisuuden kiertämään kädestä käteen. Piirrä sydän ja pyydä aikuisia piirtämään sydän lapsen selkään. Sato kypsyy ja hedelmät putoavat maahan. Puu kantaa hedelmää. Tänään saamme ihmetellä elämän kiertokulkua. Pudota salaisuus multakasaan. Aihe on kuitenkin tärkeä osa elämää, eikä sitä voi piilottaa pieniltäkään. Silloin luonto tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia ihmetellä elämän kiertokulkua. Nyytti kiertää kaikkien osallistujien käsissä ja palaa sitten ohjaajalle. Mato voi mönkiä mullassa ja myyrä kurkistaa kolostaan. Syksyllä aihe nousee esiin kuin itsestään. Kiitos, että meidän ei tarvitse pelätä. Avaa nyytti kulma kerrallaan, kunnes multa sen sisällä on näkyvillä. 23 Kertomus vanhasta tammesta Ota okranvärinen nyytti käteen ja anna se lapselle, joka yhdessä aikuisen kanssa voi tunnustella sitä ja kertoa, miltä se tuntuu. He eivät enää ole täällä meidän luonamme, sillä Jumala on kutsunut heidät taivaan kotiin. Juuret kaivautuvat syvälle maahan. Jokainen saa viedä sen haluamaansa kohtaan puuta. PYHÄINPÄIVÄN JUMALANPALVELUS Hyvästi vanha tammi! PERHEKIRKKO Kuolemaan liittyvien ajatusten jakaminen on tärkeää Miten puhua kuolemasta ja pyhäinpäivästä taaperon kanssa. Siementä kastellaan. Siellä saamme joskus olla taas yhdessä. Varotaan, ettei salaisuus putoa. Alkusiunauksen aikana aikuinen voi piirtää kädellä ristinmerkin lapsen selkään. Tehdään puulle runko, oksat ja lehdet! Anna materiaalia puun rakentamista varten. Tule mukaan kertomukseen. Siemenestä kasvaa suuri puu, joka yltää taivaaseen. Tee perässäni! Näytä käsillä kertomuksen mukaan. Tämä on multaa. Mikähän se mahtaa olla. Kiitos, että kuoleman jälkeenkään et jätä meitä yksin. Siemen putoaa maahan. Lempeää tunnelmaa voi luoda tyynyillä, led-lyhdyillä ja pehmoleluilla. Viimeinen antaa salaisuuden taas ohjaajan käsiin. Laita kämmenet tiiviisti vastakkain, salaisuusasentoon, ja raota käsiä vain vähän ylhäältä peukaloiden välistä. Hedelmät uppoavat maahan. Vastaavasti lapsen tapa nähdä ja kokea voi avata aikuiselle uusia oivalluksia elämän salaisuuksista. Tämä on kertomus mullasta ja maasta. Mitä kaikkea mullalla voi tehdä. Maahan laitetaan siemen. Haluatko arvata, mitä nyytin sisällä on
Molemmissa numeroissa on lapsen haastattelu, rukouksia, runoja, ja kuvitettu raamatunkertomus, Hessu-kissa-sarjakuva ja erilaisia tehtäviä. Kustantaja on Lasten Keskus. ”Älä kuole vielä! Olet ollut niin hyvä meille.” Mutta vanha tammi tiesi, että kaikkien, jotka ovat kerran tulleet maasta, täytyy palata maaksi. ”Olemme niin iloisia, kun meillä on koti vanhassa tammessa. Lähdetään metsäretkelle tutkimaan uusia puita. ”Katsokaa”, sanoivat muut puut, ”vanha tammi kaatui.” Tammi makasi hiljaa paikallaan, eikä liikkunut enää lainkaan. Lapset ympäri maailmaa jakavat, miten joulua vietetään heidän maissaan – oli sitten hellettä tai pakkasta. Mukana on myös tarina löytöeläimen kodista ja vinkkejä pihan lintujen auttamiseen talvella. Osallistujat hakevat eläimet puusta. Aikuinen voi tehdä samoja liikkeitä lapsen selkään. Jokaiselle päivälle on oma sivunsa, sisältäen kauniisti kuvitettuja raamatunkertomuksia ja rukouksia. Joskus lapset kiipeilivät rungolla ja söivät eväitä sen päällä istuen. Mutta tammessa asui monenlaisia eläimiä oksilla, lehdillä, rungossa ja puun juurella. Yöllä vanhan tammen yläpuolella loisti tähtitaivas. Eläimet kiittivät puuta ja lähtivät etsimään uutta kotia. Tee kova ääni jaloilla tömistäen. Jumala katsoo lempeästi, LV 46 Perhe saa kirkosta mukaan listan turvallisista ja valoisista lasten virsistä. Ilmestyy 11.11. Voit hakea oman eläimen tähän koriin. Lehti tarjoaa päivittäin vinkkejä joulun valmisteluun, kuten korttien tekemiseen ja jouluseimen rakentamiseen. Oli hienoa kulkea yhdessä puiden keskellä ja nähdä kaikki nämä uudet ihanat puuntaimet. Sade silitti kuolleen tammen pintaa. Kuljetaan taimien keskellä LV 45:n (Kuiskaus) soidessa. Lohduta meitä, kun olemme surullisia. Kaikki saavat tehdä puuntaimen lattialle vanhan tammen ympärille. mennessä) Lastenmaa-lehden joulunumero on kuin joulukalenteri, joka vie lapset matkalle ensimmäisestä adventista jouluaattoon asti. (tilaukset 25.10. Se tunsi sisimmässään, että kaatuisi pian. Eläimet hyvästelivät vanhan tammen. Täällä olemme turvassa.” Mutta marraskuussa tammi oli todella väsynyt. (tilaukset 5.9. Kiitos, että saamme muistaa niitä, jotka eivät enää ole meidän luonamme. Niin vuodet vierivät ja tammi makasi paikallaan. Sinne tuli muurahaisia ja aurinko hyväili tammen runkoa. Metsässä iti monta tammenterhoa. Vähitellen puun kuori oheni, kunnes runko oli hyvin kevyt. Isä meidän -rukous. Miten monenlaisia uusia alkuja vanhan tammen terhoista versoikaan! Jokainen puu on kaunis ja tärkeä. Kaikki nousevat ohjaajan mukaan seisomaan ja nostavat kätensä korkealle. Muut puut sanoivat, että vanha tammi pelkää, ettei se saa enää uusia lehtiä. Seuraavana aamuna kuului kova ääni, kun vanha tammi kaatui kumisten maahan. TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaa-lehti Lastenmaa-lehti tarjoaa syyskaudella vietettäviin kirkkovuoden juhla-aikoihin kaksi erityisnumeroa tilattaviksi seurakuntiin ja tapahtumiin. Loppusiunauksen aikana aikuinen voi jälleen tehdä kädellä ristinmerkin lapsen selkään. Lehdessä kerrotaan Jumalan huolenpidosta ja enkelien tehtävistä. Lehti käsittelee muun muassa kummien ja kummilasten, isovanhempien ja lastenlasten välistä ystävyyttä, sekä ystävän auttamista surussa. Ne kasvoivat suuriksi tammiksi, jotka kantaisivat aikanaan hedelmää. mennessä) Lastenmaan mikkelinpäivänumerossa pohditaan, miten eri-ikäiset ihmiset voivat pitää huolta toisistaan ja luonnosta. Ystävälisin terveisin ja hyvää kesää toivottaen Anna-Mari Joulunumero Lastenmaan mikkelinpäivä lehti. Rukoustalo, LV 74 Rukous: Kiitos rakas taivaan Isä elämästä. Eläimillä oli hyvä olla. Mukana on myös itsenäisyyspäivän ja Lucian päivän huomioiminen. Taustalla soi Surulaulu LV 48 Kerro ja kuvaa liikkeillä puuta silittäen, sormilla kipittäen ym. Syksyllä vanha tammi oli viimeinen, joka pudotti lehtensä. Aamen. Voit hakea oman tammenterhon puusta ja kasvattaa siitä uuden puuntaimen. Se oli kymmenen kertaa sata vuotta vanha eli tuhatvuotias. Kiitos, että heillä on hyvä olla sinun luonasi. Teemoja käsitellään ystävyksien Jänishousu, Rämäpää ja Bobo arkielämän tapahtumien kautta. 46 IDEAT PERHEKIRKKO Olipa kerran vanha tammi. Talvella lumi peitti rungon. ”Minun aikani on ohi. Voit valita oman eläimen ja viedä sen puuhun siihen kohtaan, mihin haluat. Lisäksi numerosta löytyy iltarukous, enkeleihin ja Jumalan huolenpitoon liittyviä runoja, raamatunkertomus, tehtäviä ja sarjakuva. Keväällä vanha tammi oli viimeinen puu, johon lehdet puhkesivat. Katsellaan miten kauniita ne ovat. Nämä valinnat ovat Lasten virsi 2022 -kirjasta: 41 Suojelusenkeli 43 Höyhenen kevyt 45 Kuiskaus 46 Jumala katsoo lempeästi 70 Lamppukaanon 73 Olen turvassa 76 Rukous on silta 85 Ihmeellinen syli 95 Sinä tunnet mut 129 Jumalan kämmenellä 140 Jumalan helmassa 170 Käsi kädessä vielä hetki Lohdun lauluja -soittolista facebook.com/lastenkeskus lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Mikkelinpäivänumero Ilmestyy 22.9. Osallistujat vievät korista eläimen puuhun. Kaikki puut olivat surullisia. Muiden puiden mielestä tammi oli ikivanha. Tammi oli kantanut hedelmää. Teidän täytyy etsiä toinen koti.” Eläimet tulivat surullisiksi. Muut puut sanoivat, ettei tammella taida olla enää elinvoimaa. Minun täytyy kertoa se eläimille jotenkin.” Vanha tammi sanoi eläimille: ”Minun aikani on pian ohi. Kaikissa on mukana ehkä myös pieni pala vanhaa tammea. Lastenmaa-lehden päätoimittaja on Anna-Mari Kaskinen, ja kuvituksesta vastaa Virpi Penna
Lehti tarjoaa päivittäin vinkkejä joulun valmisteluun, kuten korttien tekemiseen ja jouluseimen rakentamiseen. Lapset ympäri maailmaa jakavat, miten joulua vietetään heidän maissaan – oli sitten hellettä tai pakkasta. Lisäksi numerosta löytyy iltarukous, enkeleihin ja Jumalan huolenpitoon liittyviä runoja, raamatunkertomus, tehtäviä ja sarjakuva. Molemmissa numeroissa on lapsen haastattelu, rukouksia, runoja, ja kuvitettu raamatunkertomus, Hessu-kissa-sarjakuva ja erilaisia tehtäviä. Ystävälisin terveisin ja hyvää kesää toivottaen Anna-Mari Joulunumero Lastenmaan mikkelinpäivä lehti. (tilaukset 5.9. 47 IDEAT Lohdun lauluja -soittolista facebook.com/lastenkeskus lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Mikkelinpäivänumero Ilmestyy 22.9. Lastenmaa-lehden päätoimittaja on Anna-Mari Kaskinen, ja kuvituksesta vastaa Virpi Penna. Lehti käsittelee muun muassa kummien ja kummilasten, isovanhempien ja lastenlasten välistä ystävyyttä, sekä ystävän auttamista surussa. Teemoja käsitellään ystävyksien Jänishousu, Rämäpää ja Bobo arkielämän tapahtumien kautta. mennessä) Lastenmaa-lehden joulunumero on kuin joulukalenteri, joka vie lapset matkalle ensimmäisestä adventista jouluaattoon asti. TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaa-lehti Lastenmaa-lehti tarjoaa syyskaudella vietettäviin kirkkovuoden juhla-aikoihin kaksi erityisnumeroa tilattaviksi seurakuntiin ja tapahtumiin. Mukana on myös tarina löytöeläimen kodista ja vinkkejä pihan lintujen auttamiseen talvella. Kustantaja on Lasten Keskus. Ilmestyy 11.11. (tilaukset 25.10. Lehdessä kerrotaan Jumalan huolenpidosta ja enkelien tehtävistä. Jokaiselle päivälle on oma sivunsa, sisältäen kauniisti kuvitettuja raamatunkertomuksia ja rukouksia. Mukana on myös itsenäisyyspäivän ja Lucian päivän huomioiminen. mennessä) Lastenmaan mikkelinpäivänumerossa pohditaan, miten eri-ikäiset ihmiset voivat pitää huolta toisistaan ja luonnosta
. ?. . . . Kaa-kaa-kaikki kurkistavat näin. ?. Kulki reittimme kirkon pihaa päin. . . ????. näin. . Uudessa alkulaulussa körötellään ja kurvaillaan, taputellaan jalkapohjia ja kurkistellaan. . . . . . F. . . . ??????. . Sekalaiseen seurakuntaan kaikki mahdutaan. . lee haa te pi röt kon kö kir va vat le vau kur vai vau nut Vau Vau du taan. . . ??????. . . . . 2. . ja san. . . . . . . . . Riikka Jäntti Kukas se sieltä saapuu 13 9 5 . Kaa-kaa-kaikki kurkistavat näin. . . . . näin. . Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on, lauletaan tutussa lastenvirressä. . Kukas se sieltä saapuu tänne laulamaan. . F. Sekalaiseen seurakuntaan kaikki mahdutaan. . . . . . . . . . . 3. . . C?7 C?m H/D# E H/D# H E E . . . mah ki kaik taan maan. . ????. . la lau ne tän ra kun seu seen lai Se ka puu saa tä siel kas se Ku H F. . . C?7 C?m H/D# E H/D# H E E . . Riikka Jäntti Kukas se sieltä saapuu 13 9 5 . . . ?. . . C?7 H/D# E H F?7 C?m F. Tossut taapertavat kirkon pihaa päin. ??????. ????. ?. . . Riikka Jäntti Kukas se sieltä saapuu 13 9 5 . . . C?7 H/D# E H F?7 C?m F. näin. 2. . Kukas se sieltä saapuu tänne laulamaan. ?. . . . . ?. . la lau ne tän ra kun seu seen lai Se ka puu saa tä siel kas se Ku H F. 48 IDEAT LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI Riikka Jäntti KUVITUS Shutterstock Laula-leiki-liiku-palstasta vastaa Riikka Jäntti, joka työskentelee musiikkikouluttajana STEP-koulutuksessa ja musiikkituottajana LNK:ssa. . . ?. . . . ?. . . . . ja san. . Sekalaiseen seurakuntaan kaikki mahdutaan. . . . Kukas se sieltä saapuu tänne laulamaan. mah ki kaik taan maan. . . . . . . . . . Tossut taapertavat kirkon pihaa päin. . . . Pääsiväthän kaikki perille kirkolle! Saahan “sekalaiseen seurakuntaamme” tulla omana itsenään, niin innostuneena kuin huonosti nukutun yön jälkeen, varovaisesti tutustuen tai heti mukana eläytyen. Taa-taa-taapero tassuttelee näin. . . . . . . ????. . F. . säv. . . . . . . . . . . . . ????. ?. . . Sekalaiseen seurakuntaan kaikki mahdutaan. Tossut taapertavat kirkon pihaa päin. . . . lee haa te pi röt kon kö kir va vat le vau kur vai vau nut Vau Vau du taan. . . . ja san. . . Kukas se sieltä saapuu tänne laulamaan. . . . säv. . Millaisin musiikkikasvatuksen keinoin sitä voisi tukea tänä syksynä. . . . . C?7 H/D# E H F?7 C?m F. Kulki reittimme kirkon pihaa päin. . . . . . . . Kukas se sieltä saapuu tänne laulamaan. . ????. päin. . . . . . . ????. . ????. Kukas se sieltä saapuu. . Kukas se sieltä saapuu Syksyn toiminnat starttaavat jälleen – keitäs sieltä saapuukaan tänne laulamaan. . . Taa-taa-taapero tassuttelee näin. . Sekalaiseen seurakuntaan kaikki mahdutaan. . 2. la lau ne tän ra kun seu seen lai Se ka puu saa tä siel kas se Ku H F. C?7 C?m H/D# E H/D# H E E . . . . . . . . . . . . säv. päin. päin. ????. . Sekalaiseen seurakuntaan kaikki mahdutaan. . . . lee haa te pi röt kon kö kir va vat le vau kur vai vau nut Vau Vau du taan. . . 3. Kulki reittimme kirkon pihaa päin. . . . mah ki kaik taan maan. Taa-taa-taapero tassuttelee näin. . . ?. Kukas se sieltä saapuu tänne laulamaan. . . . . 3. . . . . . . . . . . Kaa-kaa-kaikki kurkistavat näin
Mikkelinpäivän messusta löydät lisää myös Pieni on suurin 2/2025-lehdestä s. Vaunut kurvailevat kirkon pihaa päin. lastenmusiikin konkarit Soili Perkiö ja Liisa Kallio johdattavat musiikin, kuvien ja tarinoiden maailmaan. Anna-Maija Raittila Pihaliiduilla piirretään omia mutkareittejä kirkon pihan asfalttiin/kiveykseen jokainen saa piirtää omat kurvinsa tai tassuttelunsa maahan kuljetaan yhdessä eri reittejä pitkin kohti kirkon ovea Maalarinteipillä ja lattiamerkeillä teippaillaan yhteinen reitti kirkon tai kerhon lattiaan (sisällä) kuljetaan yhdessä kurvaillen teippireittiä pitkin taaperon tassutteluiksi voi vaihtaa vaikkapa jalan mallisia kumisia lattiamerkkejä tai aistitai tunnustelulaattoja. Vau-vau-vauva köröttelee näin. Kulki reittimme kirkon pihaa päin. instrumentaalimusiikkia virsi 511:5 “Tie valmis on”, jossa lauletaan “Tie valmis on, voin löytää sen, ja luona Isän sydämen on paikka juuri minulla Isäni lasten joukossa.” San. taapero: kipittele sormenpäillä askelia ympäri selkää 3. mennessä. Kopsutellaan lapsen kantapäitä yhteen. Tossut taapertavat kirkon pihaa päin. 2. Kaa-kaa-kaikki kurkistavat näin. MUISTA MYÖS! LNK:n mikkelinpäivän messumateriaali 2025 ilmestyy elokuussa verkkosivulle www.lnk.fi/materiaalit “Kukas se sieltä saapuu?” on perhemessussa alkulauluna. vauva: silitä kämmenellä lempeitä kaarteita pitkin selkää 2. Ohjelmassa mm. Koukistellaan lapsen jalkoja vuorotellen. 49 IDEAT ALKULAULUNA ISTUEN TUOLEILLA, PIENET LAPSET SYLEISSÄ Kukas se sieltä saapuu tänne laulamaan. Körötellään lapsia sylissä. Yhdessä piiloon ja kurkistus lapseen. jatka samaa tai “kissauintiliike” eli kädet pyörivät rinnan edessä. Lue lisää seurakunnille.step.fi ja ilmoittaudu mukaan 15.9. Keinutaan “mutkitellen” puolelta toiselle. 3. 44–45 (Vauvat vapaaehtoisina – mikkelinpäivän juhla koko perheelle) Paljon ideoita seurakuntien varhaiskasvatuksen musiikkiin on tarjolla Kirkkomuskarin ajankohtaispäivillä 29.–30.10.2025 Järvenpäässä. PIIRRETÄÄN SELKÄÄN JA LORUTELLAAN LOPPUOSAA 1. Tytti Jäppinen virsi 498:1 “Nyt kulkee halki korpimaan Jumalan lapsen tie, vaan päivän matkan kerrallaan se kotiin täältä vie.” San. Taputellaan perussykettä reisiin Sekalaiseen seurakuntaan kaikki mahdutaan. Kurvaillaan ja/tai keinutellaan. Taa-taa-taapero tassuttelee näin. 1. kaikki: piirrä sormella mutkia, nosta sormi irti selästä ja kurkkaa lasta (kurkistavat näin X) piirrä lisää mutkia ja pysäyty sormi lopuksi keskelle selkää PIIRRETÄÄN, RAKENNETAAN JA LIIKUTAAN Musiikkina liikkuessa voi olla sama alkulaulu Kukas se tänne saapuu
Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. Kiitän aivan kaikesta tästä, koko elämäni hässäkästä! TEKSTI & KUVA Miia Raninen Miia on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Syksyn tullen kun koriin mä kurkkaan, ilo taas mieleni uudestaan valtaa. Hyvä on nyt, hyvä oli silloin. Metsät, jätskit, rannat ja puistot, jokaisen ystävän ihanan, rakkaan. Valokuvauksen hän aloitti jo teininä, ja siitä on tullut hänelle rakas harrastus. Käteni ristin aamuin ja illoin. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Kaikki kesän kauniit muistot syksyä varten talteen pakkaan. Naurut talletan sydämen nurkkaan, niitä en tahdo unohtaa
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.
Mukana ovat myös suurimpien vähemmistöjemme ja maahanmuuttajaryhmiemme juhlat, kuten svenska dagen, saamelaisten kansallispäivä sekä muslimien id-juhla. Onko aina jaettava kaikki ystävän kanssa, ja entä jos en halua leikkiä sitä mitä ystävä ehdottaa. Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Onneksi ystävyyskin on taito, jota voi opetella. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO T. KOROLAINEN, R. TULUSTO, M. Kirja tarjoaa runsaasti lapsentajuista tietoa, jota höystetään saduilla, kertomuksilla, runoilla ja leikkisekä lukuvinkeillä. Osaanko sanoa oikeita asioita. Pitäisikö olla oma itsensä vai ihan joku toinen. Tämän kirjan vinkit ja pohdinnat rohkaisevat ottamaan ensimmäisen askeleen. Samalla se innostaa keskustelemaan monista tärkeistä aiheista, kuten moninaisuudesta, maapallon hyvinvoinnista ja ystävyydestä. Aina ei ole helppoa saada uusia ystäviä tai päästä porukkaan mukaan. HURME Lasten oma vuosikirja ASHE DE SOUSA Miten saan ystäviä. Tärkeät kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset tutkailevat ystävyyttä eri kulmista ja auttavat ymmärtämään, miksi ystävät ovat meille niin korvaamattomia. — Fiksut faktat Uudistettu Lasten oma vuosikirja esittelee sata juhla-, liputusja merkkipäivää taustoineen ja tapoineen. Kirja sopii niin kotiin, päiväkotiin kuin kouluunkin. Lisäksi mukaan on valittu kiinnostavia uusia teemapäiviä, esimerkiksi maailman metsäpäivä, koiranja kissanpäivä, maailman muuttolintujen päivä ja rasismin vastainen päivä. Entä miten olen toisille hyvä ystävä. ISBN 9789524130844 Hinta 23,01 ISBN 9789524131629 Hinta 38,00 Uudistettu! 38,00€ UUTUUS! UUTUUS! Ystävyyttä eri kulmista! 23,01 € POS_3_2025tk.indd 1 POS_3_2025tk.indd 1 10.6.2025 17.26 10.6.2025 17.26