1 Teema KATSOMUSKASVATUSTA tehdään nyt yhteistyössä WASTE AND FEAST – arjesta juhlaa hävikin voimin 3 2019 Mirjam Kalland: "Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin!"
Pieni ja ketterä, nopsa ja hassu. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Karhun karhuus kadoksissa... Ja mihin omat taidot ja kyvyt riittävät. Ei... Ei... Huumorilla höystetty käytöskirja herättää ajatuksia ja ravisuttaa käytöstavat uuteen kuosiin. Ollako kenties hirvi. Hämmentynyt karhu pohtii ja pähkäilee, ollako vai eikö olla karhu. hetkellisesti! JAMES MACLAINE Tapataiturit K ARL NE WSON Karhu on karhu tai ehkä joku muu Anna tänne se jätski, ja vähän äkkiä! Yäk! Inhoan kukkakaalia! En syö! Antti Pesukarhun käytöstavat eivät ole pelkästään huonot vaan aivan karmeat! Antti ei koskaan pyydä kauniisti. KOKO 31 s. Entäs puiden oksilla hyppelevä orava. Hykerryttävän tarinan myötä pienistä lukijoista kasvaa varsinaisia tapataitureita! Karhu on karhu. Tuula Korolaisen suomeksi riimittelemä, hellyttävä ja hupaisa tarina saa lapset pohtimaan jokaisen erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Vai onko sittenkin kaikkein parasta olla juuri oma ihana itsensä. Mikä se sitten on, jos karhuus unohtuu. 257 x 232 mm ISBN 9789522889980 Hinta 22,00 KOKO 24 s. Antti ei yksinkertaisesti välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, kunnes eräänä aamuna hän eksyy varsin epätavalliseen paikkaan... Vaan entä jos tyhjään osuu tassu. Tai ehkä joku muu... Hänelle ei tule mieleenkään auttaa toisia, eikä hän vaivaudu pyytämään anteeksi. Hidas ja iso voi kyllä olla, mutta mihin tarvitaan sarvekas polla. 297 x 257 mm ISBN 9789523540200 Hinta 21,00 Käytöstavat uuteen kuosiin 22,00 € UUTUUS! UUTUUS! 21,00 €. Mitä jos ei haluakaan olla se kuka on. Hän ei koskaan kiitä
Mitä jos ei haluakaan olla se kuka on. Ei... KOKO 31 s. 257 x 232 mm ISBN 9789522889980 Hinta 22,00 KOKO 24 s. Ollako kenties hirvi. Vaan entä jos tyhjään osuu tassu. Sofia käy päiväkerhoa Tuusulassa. Hän ei koskaan kiitä. 3 Teema Tässä on kaksi aurinkoa ja tuulee. Punainen marja on muuten puolukka! Näin sanoitti neljävuotias Sofia kevätaiheista teostaan. 297 x 257 mm ISBN 9789523540200 Hinta 21,00 Käytöstavat uuteen kuosiin 22,00 € UUTUUS! UUTUUS! 21,00 €. Ei... Pieni ja ketterä, nopsa ja hassu. Tuula Korolaisen suomeksi riimittelemä, hellyttävä ja hupaisa tarina saa lapset pohtimaan jokaisen erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Hämmentynyt karhu pohtii ja pähkäilee, ollako vai eikö olla karhu. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Karhun karhuus kadoksissa... Vai onko sittenkin kaikkein parasta olla juuri oma ihana itsensä. Olis kiva, jos ois sata aurinkoa aina!!! Täällä on myrskyä, mansikka lentää ja mustikkakin, talokin lentää! Nurmea ja multaa on ruohon alla. Ja mihin omat taidot ja kyvyt riittävät. Kerhoa ohjaavat Anita Lindqvist ja Susanna Soininen. Huumorilla höystetty käytöskirja herättää ajatuksia ja ravisuttaa käytöstavat uuteen kuosiin. Entäs puiden oksilla hyppelevä orava. Hänelle ei tule mieleenkään auttaa toisia, eikä hän vaivaudu pyytämään anteeksi. Antti ei yksinkertaisesti välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, kunnes eräänä aamuna hän eksyy varsin epätavalliseen paikkaan... Hidas ja iso voi kyllä olla, mutta mihin tarvitaan sarvekas polla. hetkellisesti! JAMES MACLAINE Tapataiturit K ARL NE WSON Karhu on karhu tai ehkä joku muu Anna tänne se jätski, ja vähän äkkiä! Yäk! Inhoan kukkakaalia! En syö! Antti Pesukarhun käytöstavat eivät ole pelkästään huonot vaan aivan karmeat! Antti ei koskaan pyydä kauniisti. Tai ehkä joku muu... Mikä se sitten on, jos karhuus unohtuu. Hykerryttävän tarinan myötä pienistä lukijoista kasvaa varsinaisia tapataitureita! Karhu on karhu
4 Teema Teema : LUONTO Lapsen silmin Pääkirjoitus Parasta ennen Teema Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin Kolumni Että hänellä olisi onnellinen lapsuus Teema Roskien kerääminen johdattaa lasta kohti aktiivista kansalaisuutta Me tekijät Me tekijät Ne huonoimmat elämänohjeet, joita lapsi voi vanhemmiltaan saada Nuori Kirkko Nuoren kirkon viestinnästä ottaa kopin Johanna Pietilänen Me tekijät Arjesta juhlaa hävikin keinoin Me tekijät Muusikko Jukka Salminen 7 kysymystä Heli Pruukin vastauksia ulkopuolisuudesta Kirkon talolta Kirkossa on tilaa leikkiä! Oikeissa töissä Berlin, place to be Kouluttaudu, osallistu Kirjahylly Papin päiväkirjasta Roskahölkkää – sanoista tekoihin Ideasta käytännöksi Luovat lapset Värit elämään Raamattua leikkien Viisi leipää ja kaksi kalaa Raamattua leikkien Perhekirkko Kasvaa kun kastellaan Digileikit Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Monenlaiset taidot Laula – leiki – liiku Kevätsäveliä Katsomuskasvatus Katsomuskasvatusta tehdään nyt yhteistyössä Kurkistuksia Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 46 Monenlaiset taidot 3 5 6 11 12 34 37 38 40 43 44 46 48 50 52 54 12 Roskien keräämisestä 16 19 20 22 24 26 27 28 30 32 16 Onnellisuustutkijan elämänohjeet lapselle Mirjam Kalland: " Koska kasvatamme lasta tähän yhteiskuntaan, emme voi tehdä sitä yksin." 6
(09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Taina Karvonen Saija Kronqvist Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Olemme useilla mittareilla mitaten onnellinen, hyvinvoiva kansa. Tätä menoa hänen poikansa eivät voisi nelikymppisinä, hänen iässään, ihastella mm. Elintaso on noussut. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että meitä edeltäneet sukupolvet ovat onnistuneet tavoitteissaan. Vaikka lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen pyrkiminen merkitsisi meille luopumista ja niukkuutta, voi sen kääntöpuolena olla uudenlaista läheisyyttä, levollisuutta ja rauhoittumista, kaikkea sitä, mikä ruokkii kasvua onnellisena ja tasapainoisena ihmisenä. sotien jälkeisenä aikana. Hän taltioi perheensä kokemuksia Katastrofin aineksia -elokuvaan. 5 Teema Parasta ennen Äidit ja isät ovat kautta aikojen halunneet lapsilleen parasta tai ainakin parempaa tulevaisuutta kuin mitä heitä edeltäneet sukupolvet ovat pystyneet tarjoamaan. Luonto oli peruuttamattomasti muuttumassa yhdessä sukupolvessa. John ja hänen perheensä totesivat, että jotain on tehtävä ja pian. Se on selvää, että vain kulutusta vähentämällä, monesta saavutetusta edusta luopumalla ja jo aikaan saatujen tuhojen korjaamisella, meillä ja lapsillamme on ylipäätään edellytyksiä elää tällä kauniilla maapallolla. Eija Kallinen 3 2019 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. Ilmastonmuutos pakottaa meidät aikuiset pohtimaan, mitä parempi tulevaisuus tarkoittaa lapsillemme tulevaisuudessa. heidän mökkinsä maisemaa ulkosaaristossa. Kun perhettä haastateltiin öljyselibaatin päätyttyä, kävi ilmeiseksi, että luopumisen vaikeuden rinnalla he olivat löytäneet uudenlaisen yhteyden ja onnellisuuden yksinkertaisesta elämästä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 81 € 12 kk 84 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 34 € 12 kk 37 € Irtonumero 13,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Vuosituhannen alussa, kun ilmastonmuutos alkoi juurtua tietoisuuteemme, espoolainen dokumenttiohjaaja John Webster laittoi itsensä ja rakkaimpansa vuodeksi ns. Koulutusta on pystytty tarjoamaan ilmaiseksi tai ainakin hyvin edullisesti lähes kaikille lapsille ja nuorille, ja se on merkinnyt paremman huomisen toivoa. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/19 ja 4/19 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 2/19 liitteenä 3. Suomessa tämä ajattelu on korostunut ns. Websterin perheen kokemus on minusta toivoa antava. öljyselibaatille
Ajaudutaan tilanteeseen, jossa apua joudutaan hakemaan erikoissairaanhoidosta. Moni asia olisi todennäköisesti kuitenkin voitu hoitaa perustasolla jo aikaisemmin, jos tukea olisi ollut tarjolla. Molempien vanhemmat saattavat olla satojen kilometrien päässä, ystävät eri puolilla maailmaa. Avioerojen vaikutusta lasten hyvinvointiin on kuitenkin hankala tutkia. Jotta lapsi voisi kokea olevansa emotionaalisesti turvassa, vanhempien tulisi tiedostaa lapsen tilanne ja pystyä keskustelemaan siitä hänen kanssaan. Vanhemmat tarvitsevat aina luonnollisia tukiverkkoja ympärilleen. Jos vanhempien ero tapahtuu ennen avioitumista, sitä ei rekisteröidä avioerona. Paikkakunnalle jäävät perheet ovat yhä yksinäisempiä. Lasten hyvinvointi on kuitenkin jakautunutta. – Kasvukeskuksissa ei välttämättä heti löydy luonnollisia verkostoja. Suomalaisten äitien terveys ja lasten oppimistulokset ovat maailman huippuluokkaa, Kalland luettelee. Lapsuutta heikentäviä tekijöitä Moni lapsi kokee nykyään vanhempiensa avioeron. Kalland on erityisen huolestunut lasten henkisestä hyvinvoinnista. Vaikka fyysinen ja henkinen hyvinvointi tukevatkin toisiaan, ne eivät aina kulje käsikädessä. Ennen uusien verkostojen syntymistä isossa kaupungissa asuminen voi olla aika yksinäinen kokemus. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Suvi Sievilä Väitteeseen "ennen kaikki oli paremmin", ei varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland halua täysin yhtyä. Lapsilla on vähemmän kavereita, ja samassa tilanteessa olevia vanhempia on vähemmän. Niiden ohentuessa yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut ovat muodostuneet tärkeiksi. Hyvinvoivat lapset voivat yhä paremmin, osalle ongelmat kasaantuvat", korostaa Kalland.. – Joissain vanhempien eroissa lapsi kokee olevansa ristiriitaisessa tilanteessa ja yrittää olla solidaarinen molemmille vanhemmilleen. Vaikka historiallisessa perspektiivissä lasten maailmassa onkin tapahtunut paljon lapsuutta heikentäviä muutoksia, moni asia on nykyään myös paremmin. – Kun koulussa ja päivähoidossa suurennetaan ryhmäkokoja, erityistuki vähenee. Syntyy uusia ja uudenlaisia perheitä. Vanhemmaksi tuleminen on elämää mullistava asia. Sosiaalisten verkostojen oheneminen Perheiden muuttaessa kasvukeskuksiin luontainen sosiaalinen tuki ohenee sekä kasvukeskuksissa että siellä, mistä perheet muuttavat pois. Usein ensimmäisen lapsen synnyttyä solmitaan avioliitto, mutta näin ei välttämättä käy. Lasten kasvuympäristön muuttuessa yhä levottomammaksi, henkinen hyvinvointi helposti heikkenee. Lähetteet lastenpsykiatrian poliklinikalle ovat lisääntyneet lähes dramaattisesti viimeisten vuosien aikana. Kun sata vuotta sitten tuhannesta lapsesta kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana sata lasta, tänä päivänä vain kaksi. – On paradoksaalista, että kun varhaisten vuosien tärkey"Lasten hyvinvointi on kuitenkin jakautunutta. 6 Teema TEEMA Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin Luontaisten sosiaalisten verkostojen vähentyessä yhteiskunnan eri toimijoiden tarjoamat sosiaalisen tuen palvelut tukevat perheiden hyvinvointia. – Lapsija äitikuolleisuus on vähentynyt dramaattisesti. Uusistakin liitoista iso osa hajoaa, mikä voi tuoda mullistavia muutoksia lapsen elämään. Yhtäkkiä pienen ja hauraan ihmisen elämä on kokonaan vanhemman käsissä. Valtaosa (57 %) ensimmäisistä lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella. Hyvinvoivat lapset voivat yhä paremmin, osalle ongelmat kasaantuvat. Tilanne voi olla lapsen kannalta hankala. Lasten fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan nykyään paremmin, lapsilla on huomattavasti vähemmän tapaturmia ja kasvatusmenetelmät ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä päästään perheiden kannalta parhaaseen lopputulokseen
7 Teema TEEMA Perheiden muuttaessa kasvukeskuksiin luontainen sosiaalinen tuki ohenee sekä kasvukeskuksissa että siellä, mistä perheet muuttavat pois.
8 Teema TEEMA KUKA MIRJAM KALLAND Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto Svenska socialoch kommunalhögskolanin rehtori 2014–2018 Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja 2017– Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri 2008–2015 Opetusalan eettisen neuvottelukunnan jäsen Musiikkikasvatuksen dosentti Sibelius-Akatemiassa Lastenpsykoterapeutti
TEEMA destä tiedetään nyt paljon enemmän, se myös lisää vanhempien paineita ja stressiä, mikä voi heikentää vanhemmuutta. 9 Teema Koska kasvatamme lasta tähän yhteiskuntaan, emme voi tehdä sitä yksin. Kun sitä ei ole, omasta kokemuksesta kumpuavat heikommat vanhemmuuteen liittyvät mallit. Tutkitusti tämä lisää positiivista vuorovaikutusta ja lapsen turvallista kiinnittymistä vanhempaan.. Siksi se on niin kokonaisvaltainen asia. Suomessa neuvolatoiminnalla on jo pitkät perinteet, mutta Japanissa sitä vasta kehitetään. Sekaryhmät, joissa äidit ja isät ovat yhdessä vauvojensa kanssa, toimivat loistavasti. Hyvinvointiin kuuluu, että vaatimusten ja käytössä olevien voimavarojen väliin jää pientä väljyyttä. Ryhmässä pyritään herättämään vanhempien uteliaisuus ja kiinnostus lapsen mieleen. Aiemmin neuvolan toiminta keskittyi ensisijaisesti seuraamaan lapsen fyysistä kehitystä. Esimerkiksi perheväkivallalla on taipumus toistua. Aina sosiaalisen tuen ei tarvitse olla suurta ja ihmeellistä. Osaamista ei vaadita, vanhempikin saa tehdä virheitä. – Neuvolan merkitys äitien hyvinvointiin oli huomattava. Kun voimavarat ovat vähissä, elämä voi kapeutua eikä itse näe enää vaihtoehtoja. – Elämme kulttuurissa, jossa pitäisi pärjätä itse. Myös Isät hyötyvät ryhmätuesta, eikä tuen tarvitse olla sukupuolittunutta. – Jos oma lapsuus ei ole ollut kaikelta osin hyvä ja haluaisi muuttaa omia käyttäytymismallejaan, on hyvä hakea tukea esimerkiksi neuvolasta jo raskausaikana. Suomessa äitien hyvinvointiin vaikutti myös vahvasti puoliso. Vertaisryhmissä on vastavuoroisuutta. Ryhmä rauhoittaa kaikkia. Siksi se on niin kokonaisvaltainen asia. Tietoisuus voi aiheuttaa voimattomuutta ja tunnetta, että en kelpaa, en osaa, eikä kukaan ole auttamassa. Ryhmässä oleminen samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa on helpottavaa. Hyvin harva vanhempi keksii lyödä omaa lastaan, ellei hän ole itse tullut lyödyksi. Jos voimavaroista on jo 100 % käytössä, ja joku pieni vastoinkäyminen tapahtuu, koko systeemi kaatuu. Neuvolan lisäksi tukea on tarjolla muun muassa perheja parisuhdeneuvoloissa. Perhetyöntekijät vierailivat kodeissa ennen ja jälkeen vauvan syntymän. Japanissa äitien hyvinvointiin vaikuttivat isovanhemmat. Japanissa puolisoon ei voi tukeutua samalla tavalla. – Ammatillinen tuki voi tuoda tällaisiin tilanteeseen uusia näkökulmia. Tuki voi olla suureksi avuksi, jos tuen piiriin osaa hakeutua ja pääsee ajoissa. – Ryhmässä pohditaan muun muassa, miten vauva osoittaa kiinnostusta, miten lapsi viestii nälkää tai kipua ja miten näihin viesteihin vastataan. – Kun vanhempi on oikeasti utelias lapsen kokemuksista ja hän huomaa tehneensä virheen, hän voi palata tilanteeseen ja keskustella siitä lapsen kanssa. Kalland on ollut mukana tutkimassa sekä suomalaisten että japanilaisten pienten lasten äitien hyvinvointia. Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin. Kun Imatralla herättiin huomaamaan nopeasti nousevat lastensuojelun kustannukset, kaupunki alkoi tarjota ennalta ehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluita. Uusi toimintamuoto on vähentänyt lastensuojelun tarvetta ja kustannuksia. Jos hyviä kokemuksia on hyvin vähän tai ei ollenkaan, on suuri riski, että ongelmat toistuvat seuraavassa sukupolvessa. Enemmän tukea tarvitsevat saivat apua enemmän. Kallandin mielestä on hyvä asia, että pienten lasten vanhemmat hakeutuvat toistensa seuraan. Toivon, että tämä olisi pikkuhiljaa murtumassa. Väittäisin, että vanhemmuutta ilman tukea ei oikeastaan ole. – Olen joskus kysynyt äideiltä, kumpi on pahempi, yksinäinen äiti kotona ja itkevä vauva vai kymmenen äitiä perhekahvilassa ja kymmenen itkevää vauvaa. Siihen tarvitaan riittävästi matalan kynnyksen paikkoja, jonne vanhemmat voivat kokoontua muiden vanhempien kanssa. Perhekeskukset, -kahvilat ja -kerhot saavat Kallandilta kiitosta. Perheiden tukipalvelut Suomalaisen yhteiskunnan tarjoamista perheiden tukipalveluista tärkein ja keskeisin on neuvola. Nyt neuvolat tekevät laajoja terveystarkastuksia, joissa kartoitetaan laajemmin perheiden hyvinvointia. Tarvittaessa he menevät perheen kotiin auttamaan ja etsimään heille muita tukimuotoja. Usein uudenlaisten käyttäytymismallien kehittämiseen tarvitaan ammatillista apua ja tukea. – Vertaisryhmä voi tutkitusti vähentää vanhempien masennusta ja stressiä, kohentaa hyvinvointia sekä tukea parisuhdetta. Väittäisin, että vanhemmuutta ilman tukea ei oikeastaan ole. Suomessa lähes kaikki vauvojen äidit (99,7 %) tukeutuvat neuvolan palveluihin. Äitien mielestä ensimmäinen vaihtoehto on ehdottomasti pahempi. – Tukea on myös se, että voi jutella rennosti, tulla kuulluksi ja olla myös itse antamassa tukea. – Osassa neuvoloista työskentelee myös perhetyöntekijöitä. – Näillä vanhemmilla ei ole mallia, miten olla empaattinen, lempeä, rajoja asettava ja luja vanhempi. Jos heitä ei ollut, Japanissa oli kovin yksinäistä olla äiti. Vertaistukiryhmät Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys on toksinen tila. Kalland on ollut kehittämässä Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalleja neuvolan perhevalmennuksen jatkeeksi. Tavoite on saada vanhemmat kiinnostumaan, mitä lapsen mielessä liikkuu ja mitä lapsi yrittää käyttäytymisellään kertoa. Siellä isät tekevät pitkiä työpäiviä ja ovat vähemmän läsnä perheen arjessa. – Koska kasvatamme lasta tähän yhteiskuntaan, emme voi tehdä sitä yksin. Perheiden vuorovaikutusmallit Tuoreet vanhemmat tuovat perheeseen kokemuksia omasta lapsuudestaan
Ei minun tarvitse tietää, minun täytyy jaksaa vain olla kiinnostunut. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, Kalland painottaa. Samalla on helpottavaa, kun ei aina tarvitse tietää ja osata. • Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lasten mielenterveysongelmia ja vähentää lapsikuolleisuutta. Jos ongelmana eivät ole päihteet eikä väkivalta, joutuu helposti jonon hännille. Päällekkäisyys karsiutuu pois, ja perheiden yksilölliset tarpeet tulee huomioitua. • Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistävät yhteenkuulumisen tunnetta ja mielenterveyttä. Toimijoina voivat olla järjestöt, seurakunta, päiväkoti ja miksei vaikkapa paikallinen yritys ruokaa rahoittamassa. Lisäksi palveluja joutuu usein odottamaan. Ajattelen, että tällaiseen mentalisaatioon liittyy aimo annos nöyryyttä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ideoi Turussa Soppaa ja sympatiaa -hankkeen. Useissa kunnissa sosiaalityöllä on valtavia haasteita. – Myös perhekahviloihin ja -kerhoihinkin voidaan kehittää tällaista tunnelma ja tämän tyyppistä tilaa vanhemmille. Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmissä olleet vanhemmat ovat kertoneet mentalisaation siirtyneen myös vanhempien väliseen suhteeseen. On tärkeää, ettei ole niin varma omasta tulkinnastaan, vaan pysähtyy ja kysyy. Mahtaako sinulla olla nälkä. Päiväkodissa onkin ruokaa ja seuraa. – Joissain kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joilla on yli sata lasta tai perhettä asiakkaana. Yhteistyön voima Yhteiskunta tarjoaa perheille sosiaalisia tukitoimia, mutta onko niitä riittävästi. – Neuvolan työntekijät ja ryhmien vetäjät käyttävät mentalisaatiota myös keskustellessaan vanhempien kanssa. Vanhempien hakiessa lasta heille tarjotaan soppaa ja toisten perheiden seuraa. Vanhemman tehtävä ei ole aina tietää, usein uteliaisuus riittää. Tärkeintä on tavoittaa lapsen mieli ja olla utelias, mitä tässä oikein tapahtuu. Kallandin mukaan liian varma tulkinta – oikeaankin osuessaan – saattaa tuntua loukkaavalta, ehkä jopa tungettelevalta. He ovat kokeneet uudenlaista turvallisuutta siitä, ettei aina tarvitse vimmatusti tulkita ja tietää. Sitten tarvitsee vain olla ja kuunnella. TUTKIMUSTIETOA • Yhteisössä, jossa on korkeampi sosiaalinen pääoma, on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys, korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi talous. Resurssein yhdistäminen eri toimijoiden kesken mahdollistaa uudenlaisia tapoja toimia. – Mentalisaatioteorian kehittäjä, professori Peter Fonagy on sanonut, että kun on varma tulkinnastaan, on lakannut mentalisoimasta. Oletko harmissasi vai oletko väsynyt. Tämän tyyppistä innovaatiota toivoisin yhä enemmän. Campion J. Suora tulkinta voi olla jopa lasta vahingoittavaa. Kuntaresurssit kuitenkin vaihtelevat paljon. et al; European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental Disorders, European Psychiatry 27 (2012) 68–80.. Silloin emme koskaan pääse ennaltaehkäisyyn. Pahan olon, kiukun ja tuskaisuuden aiheuttamat tunnekuohut tasoittuvat, kun toinen osoittaa myötätuntoa ja pyytä kertomaan. – Kiukkuavalle lapselle voi sanoa, että nyt minä huomaan, että sinä kiukuttelet. Tuki onkin yhtäkkiä siellä, mihin muutenkin tullaan. Minusta se on lohdullista. Iso kysymys on myös se, osaavatko ja jaksavatko ihmiset etsiä ja pyytää apua. 10 Teema TEEMA Ole utelias ja kuuntele Toisen mieltä ei voi koskaan täysin ymmärtää, mutta siitä voi olla kiinnostunut. LAPE-hankkeessa (Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma) ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen otettiin tosissaan. Kalland haluaa kuitenkin uskoa parempaan tulevaisuuteen. Kaksi kertaa kuukaudessa päiväkoti tarjoaa koko perheelle päivällistä ja sosiaalista tukea päiväkotipäivän jälkeen. – Kyllä ja ei. – Perheiden ei tarvitse päiväkotipäivän jälkeen kiirehtiä minnekään. Tässä seurakunta voi olla suuri voimavara. – Haluan uskoa, että menemme koko ajan parempaan suuntaan. Mentalisaation taikasana on ”Kerro”. Joissain kunnissa asiat ovat hyvin, joissain kunnissa resurssit ovat vähäisemmät. Palveluja on kehitetty alueellisesti, ja kaikki kunnat ja myös järjestöt ovat mukana tavalla tai toisella
Lapsen oikeuksien julistuksen mukaisesti on kysyttävä: onko tämä parasta mihin pystymme. Vitkastelusta huolimatta Lapsen oikeuksien julistus oli merkittävä virstanpylväs ja sanoitukseltaan edelleen merkityksellinen. Lapsen oikeuksien julistus jäi telineisiin. Innovaatioiden käyttöönotossa oli kuitenkin isoja eroja. Sekä Minigrip-pussit että Miles Davisin Kind of Blue levisivät kulovalkean tavoin. Ensimmäinen muutti arkea, toinen tapaa improvisoida ja kolmas ymmärrystä lapsen oikeuksista. Ei siis kelvollista tai keskinkertaista vaan parasta. Olemmeko kansakuntana antaneet lapsille parasta mitä pystymme. Siinä laitettiin 156 maata järjestykseen onnellisuuden mukaan. Jos historiasta tehdään jatkumo, niin kolmenkymmenenvuoden syklein tarkasteltuna vuosi 2019 olisi välitarkastelun paikka. Jos aikaa vietetään paljon tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa, on kokemus päivästä onnellisempi. Suurelle osalle pakolaisista ja toissijaista suojelua saaneista perheen saaminen Suomeen on käytännössä mahdotonta, sillä toimeentuloedellytys on nostettu hyvin korkeaksi. Alkukesästä patentoitiin Minigrip-pussit, elokuussa julkaistiin kaikkien aikojen myydyin jazz-levy ja loppuvuodesta hyväksyttiin YK:n lapsen oikeuksien julistus. Onnellisuustutkijoiden mukaan onneen riittää, kun perusasiat ovat kunnossa. KOLUMNI. Olemmeko ihmiskuntana antaneet lapsille parasta mitä pystymme. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen rikkoo räikesti lapsen oikeuksia turvalliseen, hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Hyvinvointivaltiossa onnellisuutta tuottaa demokratia, turvallisuus, tasa-arvo ja luottamus. Kiristyksiä on tehty lainsäädännön lisäksi myös käytäntöihin. 11 Teema Siksi tuntuu merkilliseltä, että hyvinvoinnin ja onnellisuuden kärkimaassa Suomessa on muualta tulleiden perheenyhdistämistä vaikeutettu viime vuosina merkittävästi. Ja toiseksi: Yleiskokous antaa lapsen oikeuksien julistuksen siinä tarkoituksessa, että hänellä olisi onnellinen lapsuus. Eniten kokemus onnellisuudesta oli laskenut Venezuelassa ja Syyriassa. Johdannossa painoa ladataan kahdelle erityiselle sanalle: velvollisuus ja onnellisuus. Myös yhteisöllisyys lisää onnellisuutta. Tämän epäkohdan korjaaminen on tehtävä välittömästi, sillä jokainen päivä on liikaa hänelle, joka on erossa isästään, äidistään, lapsestaan. Olemmeko mahdollistaneet onnellisen lapsuuden. Ja kun meiltä kysytään, mikä oli uuden innovaation motiivi, voimme vastata viidellä sanalla: "Että hänellä olisi onnellinen lapsuus." Että hänellä olisi onnellinen lapsuus ANSSI ALMGREN Kansainvälisen työn asiantuntija Espoon hiippakunta Vuosi 1959 muutti maailmanhistoriaa ainakin kolmella tavalla. Eikö juuri täällä ole vakautta, vaurautta ja väestönvähyyttä. KUKA Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen rikkoo räikesti lapsen oikeuksia turvalliseen, hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Maailman onnellisimmat ihmiset löytyvät Suomesta. Ensinnäkin ihmiskunnan velvollisuutena on antaa lapselle paras mitä se pystyy tarjoamaan. Yhden vastauksen antoi viime kuussa YK:n julkaisema Maailman onnellisuusraportti. Perheenkokoajan pitäisi tienata 2600 euroa kuukausittain, jotta hän voisi saada esimerkiksi puolison ja kaksi lasta luokseen. Se pitää sisällään kymmenen periaatetta, jotka koskevat lapsen oikeutta huolenpitoon, rakkauteen ja turvallisuuteen. Se kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi vasta 1989 – kolmekymmentä vuotta myöhemmin
12 Teema TEEMA TEKSTI Tuula-Maria Ahonen KUVAT Jari Peltoranta & Helsingin yliopisto Roskien kerääminen johdattaa lasta kohti aktiivista kansalaisuutta, jota tarvitaan yhä enemmän Pihkala-Viljanen perheessä kaikki keräävät roskia. Yhteinen teko pitää sisällään monta tärkeää ulottuvuutta ja tulevaisuuden toivon.. Lapset Paavo, 5 ja Jaakko, 3, isä, Helsingin yliopiston monitieteinen ympäristöasioiden tutkijatohtori Panu Pihkala ja äiti, pappi Maikki Viljanen-Pihkala
Tšernobylin jälkeen ei saanut leikkiä ojissa. – Varmaankin he ovat kuulleet nämä sanat suustani, mutta heillä ei ole vielä tarttumapintaa kiinnostua niistä, Pihkala toteaa. Paikka ja aika vaikuttavat: esimerkiksi retkellä voi olla helpompi puhua kuin kotona. On ymmärrettävää, että aikuiset kokevat usein halua vältellä vaikeita ympäristöaiheita. Myöhemmin voi yhdessä miettiä, miten valjastaa vihan tunne toiminnaksi ympäristön hyväksi. – Lapselle voi kertoa esim. Yksi hyvä tapa kutsua lasta keskusteluun on se, että kertoo omista valinnoista ja niiden arvopohjasta. Esimerkiksi: ”Käytän usein junaa, koska se säästää luontoa.” ”En heitä ruokaa roskiin, koska ruoan tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja ruoka kannattaa nauttia loppuun.” "Äänestän vaaleissa sellaista ehdokasta, joka ottaa ilmastoasiat tosissaan." Lapsuuden kokemuksista ympäristön suojelijaksi Luonnon saastuminen tuli Pihkalan elämään jo lapsuuden kokemuksina. Synkät pilvet lasten tulevaisuuden yllä Ympäristöasioihin syvästi paneutuneena tutkijana Pihkala tietää, että maapallomme ekologinen tila on monin tavoin hälyttävä. Kun puhuu lapselle ilmastoahdistuksesta, aikuisen on syytä ensimmäiseksi rauhoittaa itseään, osoittaa itselleen myötätuntoa. Kysyn Panulta, tunnistavatko lapset sanat 'ilmastomuutos' tai 'ilmastoahdistus'. Paavolla on ollut käytössään roskapihdit pari vuotta, Jaakon kädet oli suojattu hanskoilla. Lasten intoa roskien keruussa on aina ilo katsoa. 13 Teema TEEMA Osallistuin perheen kanssa yhteiseen roskakävelyyn, itsellenikin kovin tuttuun puuhaan Roska päivässä -liikkeen merkeissä. – Lasta voi myös rohkaista kertomalla, että miljoonat ihmiset toimivat estääkseen ilmastonmuutosta, ja itse voi liittyä tähän joukkoon. – Olemme sanoneet lapsille, että me keräämme mahdolliset terävät esineet, rikotun lasin tai huumeruiskun. Välillä tulee kilpailua, kumpi saa kerättyä roskan. En jaksa tuntea pelkoa enkä ahdistusta, mutta toimin tavoin, joilla omalta osaltani voin ennaltaehkäistä pahimpia ympäristötuhoja. Lapsen ajatuksia ja tunteita on syytä kuunnella ensin, mitä hän jo tietää ja miltä hänestä tuntuu. – Kannattaa tarjota sopivia tilaisuuksia asiasta puhumiseen. Lapsena syntynyt usko on kantanut Pihkalaa ja antanut voimia toimintaan. – Etenemme lapsilähtöisesti, vastaamme sitten kun he itse kiinnostuvat. – On tehty erittäin surullisia ennustuksia ajatellen lasten tulevaisuutta, Pihkala toteaa. He eivät koske niihin. Silloin lapsi tai nuori kokee, että aikuiset eivät joko tiedä tai välitä. Olin vuonna 2010 opintovapaalla ja julkaisin Luonto ja raamattu -kirjan. Jos lapsi tuntee vihaa, tälle on syytä antaa tilaa ja oikeutus. – Pääsääntöisesti roskat ovat siistejä. Tämä todellisuus ahdistaa meitä kaikkia enemmän tai vähemmän. Lasten osalta ei voi puhua pelkästään roskakävelystä, he pistävät useinkin juoksuksi, kun huomaavat roskan. Mutta vaikeneminen on huono vaihtoehto. – Tämä on erittäin ymmärrettävää, Pihkala sanoo. Molemmat pojat ovat isän mukaan keränneet roskia 2-vuotiaasta asti. – Heräsin ympäristösuojeluun teologian maisteri -opintojeni jälkeen. Kerron Panulle, että itse tällä hetkellä torjun uhkaavaa todellisuutta tunnetasolla. Fenoli oli saastuttanut pohjaveden, ja siksi veden käyttö oli kielletty. omasta surustaan ilmastonmuutoksen johdosta, mutta aikuisen on syytä hallita oma tunneilmaisunsa lapsen seurassa. – Kun puhuu lapselle ilmastoahdistuksesta, aikuisen on syytä ensimmäiseksi rauhoittaa itseään, osoittaa itselleen myötätuntoa. Tein monitieteellistä väitöskirjaani viiden vuoden ajan. – Kasvoin Kärkölässä, jossa oli kloorijupakka. Onneksi retkillämme ei ole tullut vastaan huumeruiskuja, Panu Pihkala kertoo. Kolme vuotta myöhemmin kirjoitin Luontokirkkovuosi-kirjan, jonka jälkeen seurasivat Vihreät riparitsekä Päin helvettiä. Pihkalan veljekset Jaakko ja Paavo ovat keränneet roskia jo 2-vuotiaasta asti.. – Ympäristöahdistus ja toivo -kirjat
– Roskien kerääminen on hyvä tapa kasvaa vastuullisuuteen. – Roska on jotakin täysin turhaa, jota ihminen ei enää tarvitse. – Useat ympäristökriisiä käsitelleet kirjoittajat, kuten David Orr ja David Hicks, korostavat tällaisen toivon merkitystä ympäristöahdistuksen aikana. Kirjassaan ”Päin helvettiä. Tilanne silmiemme edessä on sama, mutta kun siristämme yhtä silmää, näemme toivon lähteitä ja kun siristämme toista, näemme epätoivon lähteitä. Mitä todennäköisimmin sitä ei tarvitse luontokaan. – Tässä näkyy toivon ja merkityksellisyyden kokemuksen yhteys. Toivon varassa tehdyt teot ja toivon varassa tapahtuva odotus luovat ja lisäävät merkityksellisyyttä elämälle ja toiminnalle, vaikka lopputuloksesta ei olisi tietoa. – Meidän on katsottava todellisuutta kahdella silmällä, yhtä aikaa, mutta myös vuorotellen silmiä siristäen. – Näemme esimerkiksi, että Tyynen meren saarivaltiot uhkaavat upota, mutta samaan aikaan maailmassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Siinä ympäristö kohtaa lapsen kokemusmaailman sopivalla tavalla. On hyvin vaikea ennustaa, millainen tulevaisuus tulee tarkalleen olemaan. Radikaali toivo uskaltaa pitää mahdollisuudet auki Pihkala ottaa kirjassaan esim. kirjassaan. Toivon merkit vaativat erityishuomiota – Toivon löytäminen ja ylläpysyminen vaatii erityistä taitoa, kahden näkökyvyn taitoa, jota on harjoiteltava, Pihkala kirjoittaa em. Molemmat ovat läsnä yhtä aikaa. Sä voit olla se joka välittää, Pihkala sanoo roskia kerääville pojilleen. Roskia keräävä Pihkala-Viljasen perhe ei ole yksin. – Ympäristö on yhteinen olohuoneemme, pidetään siitä yhdessä huolta, sanoo myös Roskaliikkeessä mukana oleva presidentti Niinistö. Roska päivässä -liikkeessä on mukana kaiken ikäisiä ihmisiä kaikkialta Suomesta ja kaikilta mantereilta. – Kun katsomme maailman laajoja horisontteja, näemme, että luonnon monimuotoisuus vähenee karusti. Verrattuna Pihkalan lapsuuteen, nykyään ympäristönsuojelu Suomessa on paljon korkeammalla tasolla. Ilmeneekö myös sellaisia positiivisia käänteitä, joita emme vielä kykene näkemään. – Radikaali toivo, josta filosofi Jonathan Lear on kirjoittanut, on uskaliasta, koska siinä toivotaan, vaikkei vielä tiedetä, mikä lopulta pelastaisi tilanteen, Pihkala sanoo.. Arkkipiispa Tapio Luomakin on mukana Roskaliikkeessä, kuten hänen edeltäjänsäkin oli. Sä voit olla se, joka välittää – Osa ihmisistä on laiskoja, eivätkä he välitä ympäristöstä. – Radikaali toivo, josta filosofi Jonathan Lear on kirjoittanut, on uskaliasta, koska siinä toivotaan, vaikkei vielä tiedetä, mikä lopulta pelastaisi tilanteen, Pihkala kirjoittaa. 14 Teema TEEMA – Itselleni lohtua tuo usko siihen, että Jumala on läsnä myös kärsimyksen ja vaikeuksien keskellä, Pihkala sanoo. Paljon hyvää on jo tapahtunut ja tapahtumassa. Varsinkin lasten vanhemmille ja lasten kanssa toimiville tämä on tärkeää. Siksi ei ole oikein jättää roskaa luonnon helmaan. Sille on omat asianmukaiset paikkansa, Luoma sanoo. myös hyvin tärkeän käsitteen, radikaalin toivon. Toivo on asenne, joka uskaltaa pitää tämäntapaiset mahdollisuudet auki. Jos siristämme toista silmää, havaitsemme, että samaan aikaan nuoret ihmiset välittävät yhä enemmän ympäristöstä. Meidän on kyettävä havaitsemaan riittävän usein, että samaan aikaan tapahtuu sekä hyvää että pahaa. Ympäristöahdistus ja toivo” Pihkala kehottaa meitä opettelemaan kahden tason näkökyvyn
Kaikki toiminnasta saatavat tulot kuluvat toiminnan pyörittämiseen", kertoo Helsingin seurakuntayhtymän vs. 16 Onnellisuustutkijan vinkit vanhemmille s. Lue lisää sivulta 20.. 20 Arjesta juhlaa hävikin voimin s. 22 Muusikko Jukka Salminen: Vuorovaikutusta ei tarvitse synnyttää KUVA Sinimaaria Kangas "Kahvila on avoin kaikille. 15 Me tekijät Me tekijät 15 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. s. diakonian päällikkö Mare Kinanen. Lounas maksaa diakoniatuettuna kaksi euroa ja muutoin viisi
Ei ole mikään yllätys, että tutkimus osoittaa, että lapset, joiden vanhemmat ovat kokeneet loppuunpalamisen työssään, ovat alttiimpia kokemaan loppuunpalamisen koulussa. Tutkimukset jopa ehdottavat, että onnellisuus saa ihmisen 12 prosenttia tehokkaammaksi. Niiden avulla voidaan kyllä saavuttaa lyhytaikaisia tuloksia, mutta ohjeiden kääntöpuolena on loppuunpalaminen ja vähempi onnistuminen. Ja kun meidän mielemme harhailee, alamme märehtiä menneestä tai huolestua tulevasta, mistä seuraa negatiivisia tunteita kuten vihaa, katumusta ja stressiä. He ovat huolissaan arvosanoista ja tuntevat painetta koulussa pärjäämisestä. Ne huonoimmat elämänohjeet , jotka lapsi voi vanhemmiltaan saada mitustilassa ja öisin olemme niin ylikierroksilla, että käytämme alkoholia, unilääkkeitä tai mielialalääkkeitä rauhoittuaksemme. Se, miten me aikuiset elämme elämäämme, näyttää lapsille, että stressi on välttämätön osa matkalla kohti menestyksekästä elämää. 16 Me tekijät Me tekijät 16 TEKSTI Emma Seppälä KÄÄNNÖS Katariina Kong KUVAT Suvi Sievilä Me vanhemmat toivomme lapsillemme onnistumisia elämässä, joten opetamme heille asenteita, joilla uskomme heidän pärjäävän. Kuitenkin, tehdessäni tutkimusta kirjaani varten, havaitsin, että monet arvostetut, menestymistä käsittelevät teoriat osoittautuivat pitämättömiksi. Lapset voivat paremmin ja ovat onnellisia, kun he oppivat olemaan läsnä hetkessä. Tutkimus näyttää, että mielemme tahtoo harhailla – tätä mielen harhailua on jopa 50 prosenttia ajasta, jonka olemme hereillä. Tämä ei ole hyvän elämäntyylin malli lapsille. ME TEKIJÄT Sanomme lapsille: ”Keskity tulevaisuuteen. Mutta sen sijaan, että rohkaisemme heitä aina keskittymään siihen, mitä on seuraavaksi to-do-listalla, autetaan heitä keskittymään projektiin tai tehtävään, joka on juuri nyt käynnissä. Kun pieni määrä stressiä voi toimia motivaattorina, pitkäkestoinen krooninen stressi vaikuttaa terveyteemme samoin kuin älykkyyteemmekin vaikuttaen huomiokykyymme ja muistiimme. Lapsilla on hyvä olla tavoitteita. Positiiviset tunteet myös auttavat sietämään stressiä, helpottavat haasteista ja pettymyksistä selviytymisessä ja saavat takaisin kartalle. Ja kun ihmiset tuntevat olonsa onnelliseksi, he oppivat nopeammin, ajattelevat luovemmin ja ratkaisevat ongelmia nopeammin. Sanomme lapsille: ”Stressi on välttämätöntä, yritä vielä!” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Opettele rentoutumaan.” Lapset kokevat ahdistuksen tunteita yhä nuoremmassa iässä. Me täytämme itsemme kofeiinilla ja yliaikataulutamme itsemme päiväsaikaan, elämme jatkuvassa ylikuorKirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Nämä keinot auttavat lapsia oppimaan, kuinka käynnistää parasympaattinen “lepää ja suodata”-hermosysteemi ”tappele tai pakene”-stressireaktion sijaan. Suosittelen, että vanhemmat opettaisivat lapsilleen keinoja kohdata stressaavia tilanteita. Pidä katse palkinnossa.” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Elä (tai tee työtä) hetkessä.” On vaikeaa keskittyä tarkasti yhteen asiaan. Mieli, joka jatkuvasti yrittää keskittyä tulevaisuuteen – hyvien arvosanojen saamisesta yliopistoon pyrkimiseen – on alttiimpi ahdistukselle ja pelolle. Tähän on listattu muutamia eniten vahingoittavia asioita, joita moni meistä opettaa lapsilleen onnistumisesta – ja mitä voisimme kertoa heille näiden opetusten sijaan. Päätelmänä on siis, että liika keskittyminen tulevaisuuteen voi heikentää toimintaamme. Mikä hälyttävintä, me jopa näemme stressin aiheuttamia lasten itsemurhia – etenkin korkeasti koulutetuilla alueilla, kuten Palo Altossa Piilaaksossa. Sanomme lapsille: ”Pysy kiireisenä!” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Nauti joutilaisuudesta.” Jopa vapaa-ajalla länsimaalaiset arvostavat enemmän voimakkaita positiivisia tunteita; innostuminen on arvostetumpaa kuin lempeät, positiiviset tunteet kuten rauhallisuus.. Vaikka emme voi muuttaa sitä, mitä työ tai elämä meille tuo tullessaan, voimme käyttää tekniikoita, kuten meditaatiota, joogaa ja hengitysharjoituksia selvitäksemme paineisissa elämäntilanteissa
Siispä sen sijaan, että yliaikataulutamme lapsemme, meidän pitäisi etsiä aikaa, jolloin he voivat olla omilla ehdoillaan. Aivan yhtä tärkeää on, että näin toimien autamme heitä rentoutumaan. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että aivomme keksivät yleensä loistavimmat ideat, kun emme keskity: tästä johtuvat monille tutut ahaa-elämykset suihkussa. Lapset voivat muuttaa minkä tahansa tilanteen – oli se sitten odotushuoneessa istumista tai kouluun kävelyä – mahdollisuudeksi leikkiä. Niinpä voimme arvata, että lapsemme kuluttavat kaiken energiansa koulun jälkeen ja viikonloppuisin, ja silloin heille jää vähemmän energiaa säästöön hetkiin, kun he tarvitsivat sitä eniten. Antamalla lapsillesi aikaa rauhoittua ja olla, autat heitä olemaan luovia ja innovatiivisia. Idea ei ole ylikuormittaa tai ylityöllistää heitä siihen pisteeseen, ettei heillä ole mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin, olemaan omia itsejään ja unelmoida, oppia olemaan onnellisia tässä hetkessä jatkuvan tekemisen sijasta. Ei ole mitään väärää olla innostunut, pitää hauskaa ja etsiä uusia kokemuksia. Mutta innostuminen, kuten stressikin, väsyttää meitä herättäen “tappele vai pakene”-mekanismimme. He voivat myös valita rauhallista tekemistä kuten lukea kirjaa, viedä koira ulos tai vain istua puun alla ja katsella pilviä – kaikki nämä antavat heille mahdollisuuden lähestyä elämäänsä keskiöstä, rauhallisesta paikasta. ME TEKIJÄT. Idea ei ole, ettemme ikinä haasta heitä tai että emme tarjoa heille mahdollisuuksia oppimiseen. Onnellisuustutkija Emma Seppälän mukaan onnellisuus alkaa, kun juokseminen sen perässä loppuu. 17 Me tekijät Me tekijät 17 (Kaakkois-Aasian maissa ajatellaan päinvastoin.) Tämä tarkoittaa, että meidän lastemme aikataulut ovat usein ahdettu täyteen tekemistä ja sirkushuveja, ja palautumiselle ja rauhoittumiselle jää vähän tai ei ollenkaan aikaa. Seppälä toimii tutkimusjohtajana Stanfordin yliopistossa
Tästä voi seurata ahdistusta ja masennusta, kun epäonnistumisen tai haasteen hetkellä ei ole keinoja toimia. Koska he uskovat, että epäonnistuminen tekee heistä huonoja tai ainakin “ei-hyviä” siinä toiminnassa. He sanovat, että heidän lapsensa on “matikkanero”, “sosiaalinen perhonen” tai “taiteilijaluonne”. Ja on vain hyvä asia oppia virheistämme, kun olemme nuoria. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Sanomme lapsille: ”Käytä vahvuuksiasi!” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Tee virheitä ja opi epäonnistumaan!” Vanhemmilla on tapana identifioida lapsiaan heidän vahvuuksiensa ja vahvuuksiin ajateltujen taitojen mukaan. Adam Grantin kirjassa Give & Take kerrotaan, että jos ilmaiset myötätuntoa ympärillä oleville ihmisille ja luot kannustavia ihmissuhteita itseesi keskittymisen sijaan, menestyt pitkällä tähtäimellä todennäköisemmin – kunhan et anna ihmisten käyttää sinua hyväksi. Miksi. Mutta vaikka itsetietoisuus on tärkeää, vanhemmat usein huomaamatta opettavat lapsilleen itsekritiikkiä. Siispä, vahvuuksien listaamisen sijaan, opeta lapsiasi ymmärtämään, että he voivat oppia mitä vain – kunhan he yrittävät. Miellyttävyys on yksi suurimmista tekijöistä onnistumiseen – riippumatta henkilön taidoista. On tärkeää rohkaista lapsia ottamaan huomioon toisten ihmisten tunteet ja näkemään itsensä myös toisten ihmisten tilanteessa. Ujo lapsi, jolla on itsemyötätuntoinen asenne, kertoo itselleen, että on aivan hyvä olla ujo joskus ja ettei hänen persoonallisuutensa vain ole yhtä ulospäinsuuntautunut kuin muiden – ja että hän voi luoda pieniä, tavoitettavia tavoitteita, joilla hän voisi päästä vähitellen kuorestaan. Sanomme lapsille: ”Tunnista heikkoutesi, ja kasvata paksu nahka.” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Kohtele itseäsi hyvin.” Me myös ajattelemme usein, että kritiikki on tärkeää itsensä kehittämisen kannalta. Mutta se voi olla paljon vähemmän rankka, jos me emme kilpaile kaikessa ja opettelemme tulemaan toimeen toistemme kanssa.. Ja he eivät ehkä vähättele itseään ja taitojaan. Se saa pelkäämään epäonnistumista, häiritsee toimintaa, saa antamaan periksi helpolla ja ohjaa huonoon päätöksentekoon. Itsekritiikki herättää ahdistuksen ja masennuksen tunteita haastetilanteissa. Tämä ei tarkoita, että sinun lastesi tulisi päästä kuin koira veräjästä aina, kun he tekevät virheen. Maailma on rankka paikka, se on totta. Se vain tarkoittaa sitä, että he eivät opi sättimään itseään virheistään. Tutkimus itsekriittisyydestä osoittaa, että itsekriittisyys on yleensä itsetuhoista. Hyvinvoinnin kannalta on elintärkeää, että ihmisellä on positiivisia ihmissuhteita elämässään. Mutta meidän aivomme on ohjelmoitu oppimaan uusia asioita. Siispä, vanhempien pitäisi rohkaista lapsiaan kehittämään itsemyötätuntoista asennetta – kohtelemaan itseään kuin ystäväänsä epäonnistumisen ja kivun tilanteissa. Mutta Stanfordin Yliopiston Carol Dweckin tutkimuksen mukaan tämä ajattelutapa oikeastaan lokeroi lapsen persoonaksi ja saa heidät välttämään uusien asioiden kokeilemista, etenkin jos he eivät usko olevansa niissä hyviä. Jos lapsi saa kohdalleen ylistystä esimerkiksi taidoistaan lahjakkaana urheilijana, hän ei halua poistua turvavyöhykkeeltään ja kokeilla teatterikerhoa. Sanomme lapsille: ”Aikainen lintu madon nappaa?, eli kannattaa olla ensimmäinen.” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Osoita myötätuntoa muille.” Tutkimus kertoo, että lapsuudesta alkaen meidän sosiaaliset suhteemme ovat tärkein tekijä terveyteen, onnellisuuteen ja jopa pitkään ikään. Jos vanhempi kertoo lapselleen, että tämän pitäisi olla ulospäinsuuntautunut, lapsi voi ymmärtää sen kritiikkinä hänen luontaista introverttia luonnettaan kohtaan. Mindset-teoksen kirjailija Dweckin tutkimuksen mukaan lapset ovat optimistisempia ja jopa innokkaampia kohtaamaan haasteet, kun heitä kannustaa kokeilemaan uudelleen ja yrittämään uudestaan. Se pitää keskittyneenä siihen, mikä on väärää juuri sinussa ja heikentää itseluottamusta. Nämä ihmissuhteet vaikuttavat älyllisten taitojemme kehittymiseen ja menestykseen. Tämä ajattelutapa antaa hänelle mahdollisuuden kohdata haasteita, luoda uusia sosiaalisia taitoja ja oppia virheistään
mennessä. Päällimmäisinä tunteina ovat pieni haikeus, mutta erityisesti kiitollisuus: meillä on hyvä työyhteisö, ja Johannan osaaviin käsiin on helppo luottaa kokonaisuus. Tuoreessa järjestössämme on hyvin tilaa myös kehittää ja määritellä työnteon tapoja uusiksi. Hakemukset 10.5. Olen kuitenkin voinut todella hyvin koko raskauden ajan ja olo on luottavainen myös pienen ihmisen saapumisen suhteen. "Nuoressa kirkossa työskentely on antoisaa ja haastavaa, suorastaan koukuttavaa. Siksi organisaation tunnettuuden lisääminen niin, että olemme strategiamme mukaisesti arvostettu asiantuntijaja yhteistyökumppani, on ykköstavoitteeni seuraavan vuoden aikana. ”Tosi innostuneena! Tulen ns. Tämän toteuttamiseksi toivon tiivistä yhteistyötä, jolla vakiinnutamme Nuorelle kirkolle oman paikkansa lasten, nuorten ja perheiden puolesta puhuvana asiantuntijatoimijana.” Kun keskustelu siirtyy vapaa-aikaan, Johanna kertoo harrastavansa pariakroa ja odottaa innolla kevättä ja teiden sulamista, sillä sitä myöten hän pääsee palaamaan myös rakkaan maantiepyöräilyharrastuksensa pariin. Tärkeää olisi, että seurakuntien hyvä työ ja meidän panoksemme näkyisi yhä vahvemmin myös yhteiskunnallisessa keskustelussa." Entä Johanna, millä mielellä olet aloittamassa. Lue lisää avustuksen hakemisesta leirin kotisivuilta! Ilmoittautumiset leirille 17.5. "Lapsen odottaminen on ihanaa ja ihmeellistä aikaa. Katri, mitä sinulla on päällimmäisenä mielessäsi nyt, kun olet jättämässä tehtäviäsi. Miten olet evästänyt Johannaa. 19 Me tekijät Me tekijät 19 NUORI KIRKKO Nuoren kirkon viestinnästä ottaa kopin Johanna Pietiläinen Tämän lehden ilmestymisen aikoihin on viestintäjohtamme Katri Korolaisen ja miehensä Janne Keräsen esikoisen laskettu aika käsillä. Häntä sijaistamaan on valittu filosofian maisteri Johanna Pietiläinen, joka tulee tehtävään Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallintoja HR-päällikön paikalta. mennessä! Lisätietoja: www.pisaraleiri.fi. Uusien asioiden omaksumisessa rauhaa tuo kuitenkin älyttömän osaava viestintätiimi, ja odotan innolla, mitä kaikkea saamme yhdessä aikaan. Lämpimästi tervetuloa, Johanna! Pisara-leiri Partaharjulla 24.–29.7.2019 Järjestömme on saanut avustuksia Pisara-suurleirin osallistujien leirimaksuihin. Nyt maaliskuun lopulla olemme toivottamassa Katrille onnellista vanhempainvapaata. Erityisen hauskaa on päästä remmiin näin suurleirivuonna! Nuori kirkko on organisaationa nimensä mukaisesti vielä nuori. Avustuksen turvin voidaan mahdollistaa leiri-ilo niille, joilla ei muuten olisi siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Vaikka ystävien raskauksia onkin seurannut vierestä, ovat omat kehon ja mielen muutokset ainutlaatuisia kokemuksia, joihin ei ihan täysin voi valmistautua. Olemme Suomessa niin hyvässä hoidossa”, Katri kertoo. kirkkoskenen ulkopuolelta, joten on mielenkiintoista päästä oppimaan uutta ja tutustumaan itselleni uusiin kokonaisuuksiin ja erityisesti ihmisiin
Snellu Café on erityisnuorisotyön ylläpitämä paikka, joten työntekijät ovat täällä alle kolmikymppisiä.” Haasteena logistiikka Waste & Feast -ravintoloiden hävikkiruoka on peräisin pääkaupunkiseudun ruokakaupoista. Sana waste viittaa hävikin hyödyntämiseen kun taas feast muistuttaa siitä, että yhteinen ruokailu on aina juhlaa. Lounas maksaa diakoniatuettuna kaksi euroa ja muutoin viisi. ”Vaikka liikkeet tarjoavat elintarvikkeet ilmaiseksi, niiden kuljettaminen maksaa huomattavia summia. Pienestä lisätaksasta voi kruunata aterian smoothiella tai kakkupalalla. 20 Me tekijät Me tekijät 20 TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas ME TEKIJÄT Waste & Feast –kahviloissa aterioidaan pikkurahalla hyvässä seurassa. ”Nämä kaikki täyttävät kolme periaatetta: ne hyödyntävät ruokahävikkiä ja pitävät yllä ekologisia arvoja, tarjoavat edullista ruokaa ja työllistävät ainakin yhden heikossa työmarkkina-asemassa olevan ihmisen. Alkuun meillä kävi 50 syöjää päivässä, kun taas nyt luku on noussut jo 100–120 ruokailijaan”, Kinanen kertoo. Bataattikeitto on päässyt loppumaan, mutta porkkanakeitto maistuu sekin mainiolta. ”Helsingissä toimii nyt neljä muutakin Waste & Feast -paikkaa: Pakilan seurakunnan Kippo & Kulho, Töölön seurakunnan Café Töölö, Hermannin diakoniatalon Café Hermanni ja Munkkiniemen seurakunnan ToivonCafé ”, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän vs. Sali on yhä ääriään myöten täynnä ja kaikuu keskustelusta. Kinasen mukaan Waste & Feastin suurin haaste on tällä erää toimiva logistiikka. Käytämme yhteistä kuljetusta hävikSnellu Cafe hyödyntää ruokahävikkiä, pitää yllä ekologisia arvoja, tarjoaa edullista ruokaa ja työllistää ainakin yhden heikossa työmarkkinaasemassa olevan ihmisen, luettelee Mare Kinanen.. Kahvila on avoin kaikille. Ruoan kuljetuksen on täytettävä tiukat normit – esimerkiksi kylmäketjun on toteuduttava tarkkaan. Lisäksi tarjolla on salaattia ja leipää. Kaikki toiminnasta saatavat tulot kuluvat toiminnan pyörittämiseen. Lounasaika on jo loppusuoralla Matteuksenkirkon Snellu Caféssa Helsingin Itäkeskuksessa. Hernekeittoa riittää samaten reilusti. Tämä matalan kynnyksen keidas on erityisnuorisotyön ylläpitämä hävikkiruokaravintola, joka käynnisti Waste & Feast –ketjun reilu vuosi sitten. diakonian päällikkö Mare Kinanen. Alkujaan tavoitteena oli, että se kattaisi 70 % Arjesta juhlaa hävikin voimin aterioiden raaka-aineista. Eikä siinä vielä kaikki: ravintolat taikovat herkut valtaosin hävikkiruoasta ja työllistävät heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Loput joudumme ostamaan. ”Tällä hetkellä tavoite ei luultavasti toteudu väkimäärän vuoksi; 60 % on varmaan aika lähellä totuutta
Hiljaisuuden jooga on niin avaraa ja armollista, että se tekee ihmiselle hyvää, olipa ihminen minkä ikäinen vain. Myös jotkut lähistön kaupat toimivat lahjoittajina.” Ateriat ovat kasvispainotteisia, koska liikkeistä saadaan eniten nimenomaan kasviksia. Toivottavasti onnistumme siinä tulevaisuudessa.” Ainakin Snellu Cafen asiakastutkimus povaa konseptille menestystä. kiravintola Loopin kanssa, joka toimii Lapinlahden sairaala-alueella. Ehkä puolet heistä on tullut Stadin ammattiopiston kautta ja loput erityisnuorisotyön kautta.” Kinasen mukaan nuorilla on oltava hitusen kiinnostusta alaa kohtaan, jotta he ylipäätään hakeutuvat ravintolaan töihin. Lisäksi ravintolassa toimii vapaaehtoisia. Esimerkiksi eräs pappi kävi meillä syömässä jonkin aikaa ja kysyi sitten, voisiko hän alkaa pitää täällä perjantaisin kirkkohetkeä.” Vahvistusta Roomasta Kinanen sai Waste & Feast -idealle vahvistusta ja inspiraatiota Roomasta, jossa hän kävi kollegoineen opintomatkalla. Olen myös haaveillut omasta yrttipuutarhasta, jonka voisi perustaa kirkon sisäpihalle. Ravintola on hänen mielestään todella mielekäs toimintamuoto, koska se läpäisee kaikki seurakunnan työalat – samaten kuin työntekijöiden ja alueiden väliset rajat. He saattavat päätyä meille muun muassa erityisnuorisotyön kautta. Nuoret kiittävät saaneensa itseluottamusta ja asiakkaat paitsi monipuolisen lounaan myös helpon tilaisuuden tehdä hyvää. Monille kuppila toimii paitsi monipuolisen aterian lähteenä myös tärkeänä kohtaamispaikkana. Roomassa on myös korkean profiilin ravintoloita, joiden työntekijät ovat esimerkiksi kehitysvammaisia.” Kinanen kertoo käyneensä vastikään Belfastissa syömässä paikassa, jossa oli paljon samoja elementtejä kuin Waste & Feast -ketjun kahviloissa. ” Kokkaamisen ja kohtaamisen iloa Snellu Cafessa työskentelee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yleensä puolen vuoden jaksoissa. Toiset taas ovat töissä lähistöllä ja käyttävät tätä työpaikkaruokalana. ”Nuoret voivat tulla meille kokeilemaan, olisiko työskenteleminen alalla tai sen opiskelu heille hyväksi tässä vaiheessa elämää. Välttämättömyys on myös hyve: se lisää sekä aterioiden terveellisyyttä että ekologisuutta.. Monille kävijöille olennaisinta on kohtaamisen mahdollisuus: että ateria voi olla yhdistävä tekijä – todellinen arjen valopilkku. Välttämättömyys on myös hyve: se lisää sekä aterioiden terveellisyyttä että ekologisuutta. Sitä kautta tänne tulee esimerkiksi koulupudokkaita. ”Diakoniatyöntekijältä voi saada ruokakortin, jolla asiakas saa syödä ilmaiseksi ja seurakunta maksaa kahden euron aterian hänen puolestaan. Ravintola on saanut innostunutta palautetta niin ruoasta kuin palvelusta. ”Suomessa ei ole vielä muita ihan samalla periaatteella toimivia paikkoja, vaikka olemme kovasti yrittäneet levittää ideaa. Heitä ohjaa kaksi palkattua työntekijää: kokki ja salityöntekijä. Meillä on ollut täällä nyt yhteensä 24 nuorta töissä. Osa ruokatavarasta jaetaan suoraan ihmisille. Joukkoon mahtuu myös eläkeläisiä, perheitä ja kotiäitejä.” Kinasen mukaan auttamisen periaate toteutuu Snellu Cafessa nimenomaan edullisen ruokailun kautta. Snellu Cafén ateriat ovat kasvispainotteisia, koska liikkeistä saadaan eniten nimenomaan kasviksia. Auto kiertää päivittäin 10–12 liikettä ja pudottaa elintarvikkeita eri paikkoihin, joista yksi on Matteuksenkirkko. ”Toinen merkittävä yhteistyökumppani on Stadin ammattiopiston seinättömät työpajat. Tavoitteena on, että nuorille aukeaisi harjoittelun kautta työtai opiskelupolku jonnekin – tai että ainakin usko omiin kykyihin saisi lisäpontta. Ketjun idea oli kylläkin siinä vaiheessa jo olemassa. Esimerkiksi katolisen kirkon suojissa on kauppa, johon tuottajat ja teollisuus lahjoittavat tavaraa. Emme valitettavasti voisi kuitenkaan käyttää itsekasvatettuja yrttejä ravintolan keittiössä säädösten vuoksi. Osa tulee vankilasta työkokeilusuhteeseen”, Kinanen selittää. Snellu Cafessa käy ruokailijoita laidasta laitaan. ”Toivottavasti saamme lahjoittajiksi vielä lähialueen teollisuutta ja tuottajia. ”Tämä on seinätöntä ja rajatonta työtä. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Anna Mykrä-Siljander (vas.) ja Jaana Kivekäs (oik.) ohjaavat 3-5 –vuotiaille ensimmäistä kertaa Hiljaisuuden joogaa Haminan kirkon etuosassa. Minkäänlainen kokemus keittiöalalta ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Ruoka-apua tarvitsevat saavat sieltä eräänlaisen pankkikortin, jossa on tietty määrä pisteitä. ”Auttamistoiminta on Italiassa toki yleisesti kehittyneempää. Vähitellen ruokailun oheen on syntymässä muutakin toimintaa
Ylipäätään lapsille suunnattujen laulujeni sanoissa ja rytmeissä tulee olla jotain sellaista, johon on helppo samaistua ja joita on helppo oppia laulamaan. Salminen kertoo, että tietoinen herääminen hengellisten lastenlaulujen tekemiseen syttyi viimeisenä opiskeluvuotena eräällä 3-luokkalaisille pidetyllä harjoitustunnilla. Ensimmäiset omat laulunsa Salminen teki kitaralla 14-vuotiaana. Pienemmille lapsille esiintyessä Salminen esittää lauluistaan lyhyempiä pätkiä ja myös tarinat ovat lyhyempiä. Minä ja lapset juttelimme lisää ilosanomasta ja äläsanomasta. Yritän saada näihin lauluihin myös jotain uutta ja raikasta. – Pojalla oli hyvä perustelu älä-sanaan. Yhä hämmästelen sitä, miten vuorovaikutus lasten kanssa voikin olla niin hyvää, toinen toistamme kunnioittavaa, toteaa muusikko Jukka Salminen.. Näin syntyi Hyvä ystävä -musikaali, joka päätyi ensimmäiseen lasten äänitteeseeni. Tuo kohtaaminen oli synnyttämässä kipinää siihen, että halusin alkaa tehdä lapsille ilosanomalauluja enkä äläsanomalauluja. – Varsinkin pienten lasten kanssa asiat kannattaa pitää yksinkertaisina. Sittemmin hän alkoi opiskella Turussa luokanopettajaksi. Salminen toteaa lasten olevan rehellistä, aitoa ja läsnäolevaa yleisöä. Joskus jotain aivan pähkähulluakin. Salminen kysyi lapsilta kristittyjen käyttämää kolmikirjaimista sanaa, jossa on l-kirjain keskellä. – Jokaiseen lauluun hän kehotti laittamaan uuden musiikillisen asian opetettavaksi. Opiskelujen loppuvaiheissa Turun opettajakoulutuslaitoksen musiikinopettaja Pekka Viljanen rohkaisi Salmista tekemään laulusarjan lapsille raamatunaiheista. 22 Me tekijät Me tekijät 22 Muusikko Jukka Salminen: ”Vuorovaikutusta ei tarvitse synnyttää, se syntyy itsestään” ME TEKIJÄT Jukka Salminen on tehnyt neljä vuosikymmentä kestäneellä urallaan noin 900 laulua, joista noin 650 on lastenlauluja. TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Jukka Salmisen kotialbumi – Tärkeintä on vuorovaikutus. Vuosien mittaan Salminen on esiintynyt kaikenikäisille lapsille monentyyppisissä ympäristöissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Joulu oli lähellä ja luin heille Raamatusta jouluevankeliumin näin: "Älkää pelätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ÄLÄN, teille on syntynyt SITOJA." Lapset pyrskähtivät nauramaan. – Eräs poika oli heti valmis vastaamaan: se on "Älä!” Hämmästyin vastausta
Suurimman osan sävellyksistään Salminen on sanoittanut itse, mutta hän on tehnyt myös yhteistyötä useiden sanoittajien kanssa.. Usein hän kiertää salia ja jää juttelemaan jonkun kanssa. Yksi merkittävä kohtaaminen tapahtui, kun Salminen vieraili Venezuelassa, Valencian kaupungissa, jossa on Suomen Lähetysseuran tukema, katulapsille tarkoitettu Casa Hogari -turvakoti. Keikan alkaessa pidän lempeästi ja tiukasti otteen itselläni. Yksi pojista, ehkäpä seitsemänvuotias Edwin tuli arasti luokseni, ja halusi näyttää huonetta, missä hän asusti muutaman muun pojan kanssa. Näissä hetkissä kokee olenvansa mukana Jumalan arkityössä! JUKKA SALMINEN Palkittu lauluntekijä ja muusikko Vuonna 2015 Salo Lasten Laulukaupunki ry myönsi Salmiselle Hyvätuuli-palkinnon, joka annetaan suomalaiseen lastenmusiikkiin merkittävällä tavalla vaikuttaneelle henkilölle. – Jälkeenpäin hän kertoi, että Edwin poika oli mennyt esityksen aikana taakseni ja alkanut tanssia musiikin tahdissa. Hän voi myös polvistua lapsen edessä, tulla samalle tasolle. Emäntä kertoi, että poika oli ollut kovin sulkeutunut jo pitkän aikaa ja lauluni sai jotain hänessä avautumaan. Hyvä ystävä -äänitteen jatkeeksi syntyivät Liian suuret hampaatja Ilonhiutaleita-kasetit. – Suomalaislapsille esiintyessäni olen voinut myös kuljettaa heitä lähetyksen arkimaisemiin opettamalla heille muutaman vieraan kielen sanan. Salmisen ystävä, keramiikkataiteilija Marja Neuvonen teki Raikuja Villa -lampaat. – Lasten saapuessa paikalle voin myös soittaa kitaraa ja luoda siten tunnelmaa. – Pitemmät matkat ovat tulleet mahdollisiksi yhteistyössä Suomen Lähetysseuran, Suomen Pipliaseuran ja Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. – Sirpa loruttelee 40 vuoden päiväkotirutiinilla, minä laulan ja leikitän. Tanssi ja hymy palasivat pojan elämään. Viime vuonna Salminen aloitti päiväkodeissa Lorutellen, lauleskellen -esiintymiset yhdessä Sirpa Sironen-Hännisen kanssa. Laulaessaan hän huomasi turvakodin emännän liikuttuvan. – Jossain vaiheessa minua pyydettiin myös alakouluille laulamaan. Polveilen herkkien ja reippaiden laulujen ja tarinoiden välillä. Salmista on pyydetty viime vuosina myös lastenohjaajakoulutuksiin. 23 Me tekijät Me tekijät 23 KUKA Opettajasta keikkailevaksi muusikoksi Opettajaksi valmistuttuaan Salmista kysyttiin Kansan Raamattuseuraan muusikontyöhön. Niissä Salmisen keikoille tulivat mukaan pehmonallet Topi ja Onni sekä pieni pehmoinen Turre-koira, joka laulaa oman laulunsa. Tuon työn puitteissa hän kulki julistajien mukana ympäri Suomea laulamassa. – Pelasin ensin futista poikien kanssa. – Harjoittelemme yhdessä lauluja, leikkejä ja loruttelua. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta jokin yhteys syntyi. Vaikkapa swahiliksi: Asante – kiitos tai amharaksi: gibu, gibu – astu sisään tai espanjaksi: Alegria para ti y para mi – ilo sinulle ja minulle. Vähän myöhemmin Salminen esiintyi turvakodin väelle. Salminen haluaa olla lasten kanssa jo ennen esitystä. Villasukkien sisältä ilmestyvät lampaat opettavat erilaisuudesta ja samanlaisuudesta. Palaute on ollut hyvää. Gibu, gibu – astu sisään! Salminen on käynyt esittämässä hengellisiä lastenlaulujaan eri puolilla maailmaa: Ruotsissa, Virossa, Venezuelassa, Kolumbiassa, Etiopiassa, Bangladeshissa, Mongoliassa ja Tansaniassa. Näissä reissuissa olen ollut enemmän itse saamassa kuin antamassa. Vähitellen Salmista alettiin pyytää myös keikoille päiväkoteihin sekä seurakuntien 4ja 5-vuotissynttäreille. Ulkomailla on ollut monia kohtaamisia ja tarinoita, joista olen saanut lauluja tehdä ja lahjoina täällä Suomessa jakaa. Näitä kolmea kasettia myytiin yhteensä noin 28 000 kappaletta – lapsille suunnatulle uudemmalle hengelliselle laululle oli selvästi kysyntää. – Tällaista vain hämmästelee. Salmisen ehkä tunnetuimmat sävellykset – ainakin aikuisten keskuudessa – ovat Saviruukku ja Ristin luona. Kirkkohallitus palkitsi Salmisen vuonna 2009 elämäntyöpalkinnolla lauluntekijän ansioistaan. Hämmästytän ja ihmettelemme yhdessä niin laulaen kuin leikkien, Salminen kuvailee
Olen Heli Pruuki, Nuori kirkko ry:n uusi erityisasiantuntija. Köyhässä perheessä elää arviolta joka kymmenes lapsi Suomessa. Pidät esillä myös parisuhteen tuen merkitystä. korjaavat menetelmät. Köyhyyden kuormittamissa perheissä on keskimääräistä enemmän masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia sekä vanhemmilla että lapsilla. Näkökulmina ovat sekä ”ennaltaehkäisevät”, vanhemmuutta tässä hetkessä tukevat, että ns. Myös yksinäisyys on suuri syrjäytymisriski. Olen aiemmin työskennellyt kasvatuksen pappina, johtavana perheneuvojana ja asiantuntijana kirkkohallituksessa. KUVA Suvi Sievilä Erityisasiantuntija Heli Pruuki: Meidän tulee kehittää työtämme seurakunnissa ”ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasien” lävitse. Silti parisuhde on itsessäänkin merkityksellinen – ei pelkästään lasten takia. Rakennamme ja kehitämme erilaisia menetelmiä yhteistyössä seurakuntien, järjestöjen ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa. 4. Esimerkiksi teemme parhaillaan ”Oman elämäsi Jedi” -itsenäistyjän kurssia ja kirjaa itsenäistymisiässä oleville nuorille, kiukkukirjoja sekä lapselle että vanhemmalle arjen hankausten käsittelemiseen – sekä vertaisryhmämateriaaleja vaativissa tilanteissa olevien vanhempien tukemisen avuksi. Seitsemän kymmenestä vähävaraisen perheen lapsesta on joutunut koulukiusatuksi. Parisuhteiden tukeminen ja niiden vaikeuksissa auttaminen on monelta kannalta, myös kansantaloudellisesta näkökulmasta järkevää. Vanhempien keskinäiset erimielisyydet saattavat aiheuttaa lapselle huolta perheen tilanteesta sekä pakoa todellisuudesta, kuten riippuvuutta medialaitteiden jatkuvaan käyttöön. Miten vanhempien parisuhde vaikuttaa lapsiin. Kun vanhemmat voivat keskenään hyvin tai edes kohtuullisesti, heillä on tuki toisissaan. Miten Nuori kirkko ry aikoo tukea vanhemmuutta. 3. Tehtäväni on vanhemmuuden ja perheiden tuen kehittäminen, ja erityisesti fokusoin ulkopuolisuuden uhkaamiin ja erilaisissa vaikeissa tilanteissa oleviin perheisiin. Miten sitten vanhempien riitely vaikuttaa lapsiin. Vanhempien vakava riitely ja perheväkivalta ovat merkityksellisimpiä lasten psyykkisiä häiriöitä herättäviä tekijöitä. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi heijastuu suoraan koko perheen vointiin. 1. rajaamalla pois mahdollisuuksia, kuormittamalla perheen aikuisia sekä aiheuttamalla häpeää itsestä ja omasta perheestä. Lapsien kuormittumiseen vaikuttavat erityisesti tavat ja keinot, joilla vanhemmat selvittävät ristiriitojaan. Nuoret kokevat, että yksinäisyyteen puututaan liian vähän. Parisuhdeongelmat kuluttavat aikuisten voimavaroja ja vaikuttavat suuresti kodin ilmapiiriin. 2. Parisuhteen tuki pitäisikin nähdä luontevaksi ja vakituiseksi alueeksi vanhemmuuden tukemisessa. Hän voi olla paitsi vanhempiensa, myös vanhempiensa suhteen kannattelemana. Erityisen vakavia seurauksia köyhyydestä on lapsille ja nuorille, sillä se vaikuttaa identiteettiin ja käsitykseen omasta arvosta ja mahdollisuuksista elämässä. 5. Köyhyys lisää ulkopuolisuuden riskiä merkittävästi, mm. 24 Me tekijät Me tekijät 24 7 KYSYMYSTÄ Kuka olet. Lapsi voi olla rauhassa lapsi. Sillä on itseisarvo. Yksinäisyys alkaa usein jo lapsena ja puolet yksinäisistä aikuisista on ollut yksinäisiä jo nuorena. Vanhempien keskinäiset ristiriidat ja ongelmat parisuhteessa heijastuvat lasten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen usealla eri tavalla ja voivat näkyä muun muassa lasten psyykkisenä ahdistuneisuutena, käytöshäiriöinä, epäsosiaalisuutena, tunne-elämän muutoksina, kognitiivisen suoriutumisen heikkenemisenä, sosiaalisina ongelmina tai fyysisenä oireiluna. Köyhistä perheistä 48 % kokee yksinäisyyttä. Vanhempien väliset toistuvatkaan ristiriidat eivät ole vakavasti haitallisia lapsille silloin, kun ne selvitetään rakentavalla tavalla, riitojen yhteydessä ei ole havaittavissa fyysistä tai henkistä väkivaltaa eivätkä riidan aiheet suoranaisesti liity lapsiin. Millaiset asiat ovat ulkopuolisuuskehityksen takana ja miten siihen voi vaikuttaa. Koulutukseltani olen teologian tohtori, perhepsykoterapeutti, parija seksuaaliterapeutti sekä työnohjaaja
Ihmiset tarvitsevat kohtaamista ja kokemusta osallisena olemisesta, mutta aina ei ole helppoa tulla mukaan ”iloiseen joukkoon”. Kirkko ja seurakunnat voivat olla paljon nykyistä isompi osa ratkaisua. Tuleeko mieleesi ajatuksia, miten seurakuntien työtä voisi kehittää tai mitä seurakunnissa/yhteistyössä tarvittaisiin. Kun seurakuntien kasvatusja perhetyötä kehitetään, voidaan panostaa matalan kynnyksen palvelujen saavutettavuuteen. Tarvitaan toimia kaikilla tasoilla: yksilöiden kohdalla, paikallisissa palveluissa ja yhteiskunnallisella tasolla. Erityisasiantuntija Heli Pruuki: Perheiden ongelmat ovat usein kasautuvia ja ylisukupolvisia. Kenenkään ei pitäisi joutua kirkon piirissä häpeämään köyhyyttään, yksinäisyyttään tai ongelmiaan. Minusta meidän tulee kehittää työtämme seurakunnissa ”ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasien” lävitse ja ottaa lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointi aidosti keskeiseksi tavoitteeksi. Viime kädessä on kysymys asenteesta ja ihmiskäsityksestä. 25 Me tekijät Me tekijät 25 6. Voisiko seurakunta olla myös yhä useammalle lapselle ja nuorelle paikka, missä voi ilmaiseksi harrastaa ja olla kavereiden kanssa. Ota ihmeessä yhteyttä! Miten luomme ympärillemme myötätuntoista, rentoa ja lämmintä ilmapiiriä: it's ok not to be ok. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa. Kukaan ei ole aina hyvinvoiva. 7. On myös tärkeää, että me teemme arvovalintoja sekä paikallisesti että kokonaiskirkkona. 7 KYSYMYSTÄ Meidän tulee kehittää työtämme seurakunnissa ”ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasien” lävitse. Kukaan ei ole aina hyvinvoiva. Miten luomme ympärillemme myötätuntoista, rentoa ja lämmintä ilmapiiriä: it´s okay not to be okay. Onko mielessäsi tai tiedossasi hyviä ideoita, joita voisi mallintaa ja monistaa. Huonoja kierteitä kannattaa aktiivisesti katkaista: ohjata avun piiriin ja osalliseksi eri yhteisöistä. On tärkeää, että me mietimme sanoituksiamme ja rakenteitamme välttäen leimaamista ja eriarvoisuuden kokemuksen tuottamista (esimerkiksi perheleirit/ diakoniset perheleirit). Esimerkiksi joissain seurakunnissa on kokonaan luovuttu päiväkerhomaksuista. Lapsiperheköyhyys ja yksinäisyys ovat aikamme suuria tragedioita. Tarvitsevuus on osana ihmisenä olemista – ei ole erikseen auttajia ja autettavia, on vain ihmisiä eri elämäntilanteissa. Mitä seurakunnat voivat asialle tehdä. Miten saisimme kynnyksen niin matalaksi, että väsynyt ja arjessaan ahdistunutkin uskaltaisi sen yli. Mitä vielä haluat sanoa. Sille on syvät perusteet kristillisessä uskossa. Kutsun kaikkia mukaan ajattelemaan tätä asiaa yhdessä! Haluatko tai haluaako seurakuntasi olla mukana kehittämistyössä, mallintamisessa tai esimerkiksi pilotoijana. Miten seurakuntina vahvistamme yhteisöllisyyttä ja tuemme ystävyyksien syntymistä
Leikissä tarvitaan sanoja ja katseita, jotta voimme kasvaa täyteen mittaan, omaksi ainutlaatuiseksi itseksi. Aikuinen ja vertaisryhmän jäsenet tukevat tarvittaessa sopeutumista haastavissa tilanteissa, joita lapsi ei ole aiemmin kohdannut. Toisinaan katsomuksista ja uskonnoista kumpuavat ajatukset nousevat pintaan, jaettaviksi. Alkaako tuntua ilon, riemun ja leikin pirskahtelua. Lapsi tarvitsee hyväksyvän katseen, jonka alla vastoinkäymisten kohtaaminen on turvallista. Leikissä lapsi harjoittelee toimintaan liittymisen taitoa, neuvotteluja yhteissovitteluosaamista. Leikillinen elämänasenne kantavana voimana läpi elämänkaaren vähentää ”uhkaavien” tilanteiden synnyttämää panikoitumisen tunnetta. Olemme järjestämässä Leikkipäivä-tapahtuman Turun tuomiokirkossa tiistaina 7.5. Yhteisleikki ei saisikaan rakentua poissulkeviin periaatteisiin, yhteinen jaettu kokemus uuden äärellä kehittää jokaisen kanssaleikkijän merkityksellistä olemassaolon kokemusta. Draamallisia kierroksia kirkkopuistossa • Open urku -tapahtumat • Maailma tehdään nyt: Lasten tulevaisuuspuheita lukupulpetista • Kiertävät leikkiympäristöt Botswanasta ja Thaimaasta • Läsnäolopysähdyksiä ja hiljaisuuden viljelyä kaikenikäisille • Kirkkoherra opettaa lapsuuden leikkejä • Sormivirkkausta äitienpäivälahjoiksi • Vauvamuskari yhdistää kummit ja isovanhemmat yhteiseen leikkiin • Pyhää ketjutanssia kappelin ympäri. Leikki kokoaa käytössä olevia voimavaroja, vahvistaa osallisuutta ja edistää demokratiataitoja. Kirkossa. Yhteisesti jaettu leikki ennaltaehkäisee yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja kiusaamista. Leikki vahvistaa selviytymisen taitoa Leikissä lapsi kohtaa ennakoimattomia ehdotuksia ja tilanteita. Joskus aikuisen ja lapsen yhteisleikissä vapaudutaan päätöksenteon ja yksimielisyyden pannasta. klo 10–15. Jaettu leikki muodostaa aikuiselle kohtaamispaikan liittyä lapsen elämään ja tunnistaa pienen kansalaisen sukupolviääni. satutuokioita Kaarina Maununtyttären kappelilla ja ristiäisten leikkimistä lasten alttarikaapilla. Mitä kaikkea se voisi olla. Leikkijät etsivät ja sovittavat moninaisia näkökulmia yhteiseksi leikkimaisemaksi. Jotta näin tapahtuisi, tarvitaan aikuisen sensitiivistä ja monipuolista osallisuutta leikkitilanteissa. Kanssaleikkijänä aikuinen havainnoi, johdattaa ja avaa leikin ulottuvuuksia suuntaan, jossa pelon ilmapiiri on hälvennyt ja kukin leikkijä kokee tilanteessa tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Muistathan kertoa tapahtumastasi ja ilmoittaa sen osoitteeseen www.leikkipaiva.fi Lisätietoja: ilkka.tahvanainen@evl.fi Vinkki Turusta Tuomiokirkossa leikillinen tapahtuma 7.5. Eri tavoin rooliin heittäytyminen avaa leikkijässä tuntemuksia, jotka ovat olleet ehkä vieraita tai salassa olleita. Leikkipäivä voi koota alueen asukkaita ja toimijoita yhteen, edistää päiväkotien kanssa tehtävää yhteistyötä, inspiroida monen ikäisiä ja eri taustoista tulevia yhteisen toiminnan äärelle. Kirkkoon tulee erilaisia, kaiken ikäisille sopivia leikkipisteitä vapaasti kierrettäviksi: esim. TEKSTI Ilkka Tahvanainen Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen asiantuntija Kirkkohallituksessa. Leikki luo luottamusta Jaetussa leikkitilanteessa osallistujista ja itsestä nähdään uusia puolia. Yhdessä leikkiminen avaa jokaiselle lapselle omaa kokemustaustaansa laajemman ja moninäkökulmaisemman ymmärryksen asioista. Yhteinen leikki on kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävää ja elinvoimaa vahvistavaa, se tarjoaa lapselle kasvurauhan ja vertaisryhmän sekä vähentää lapsen yksin viettämää aikaa. Yhteinen ja merkityksellinen leikki edistää katsomuksellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä, sisäistä tutkijuutta ja tarjoaa osallistujilleen vahvaa olemassaolon tunnetta, sen syvyyttä. Luottamuksellinen vuorovaikutustilanne mahdollistaa emootioiden esiin tulemisen, kasvamisen ja toiseuden äärellä olemisen. Elämään kuuluu mielentilojen kirjo, myös tuntemukset epävarmuudesta, epätietoisuudesta ja erimielisyydestä. Kun vastoinkäymisten kohtaamisen taito kehittyy, lapsen ja koko ryhmän ongelmanratkaisukyky, itsesäätelykyky, joustavuus ja optimismi vahvistuvat. 26 Me tekijät Me tekijät 26 KIRKON TALOLTA Kirkossa on tilaa leikkiä! Kolme näkökulmaa leikin voimasta. Leikki vahvistaa yhteyttä Onnistunut leikkitilanne edistää kuulluksi tulemisen kokemusta. Leikillinen tapahtuma. Kirkossa on tilaa leikkiä! Haastamme seurakuntia liittymään valtakunnalliseen MLL:n koordinoimaan Leikkipäivä-tapahtumaan ja järjestämään seurakunnan tiloissa leikillisiä tapahtumia 6.–12.5.2019
johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Kristinuskon sanoma jo itsessään tarjoaa monenlaisia avaimia hyvinvointiin. Uruistaan he ovat erityisen kiitollisia, sillä ne on viime vuosien aikana saatu kunnostettua. Päivien aikana mietin useaan otteeseen, mitä oikeastaan on hyvinvointi. Takana on intensiivinen viikko, joka sisältää paljon mielenkiintoisia keskusteluja – ja kohtaamisia. Kunpa voisin olla siunauksena, missä ikinä kuljenkin ja että omalla työlläni voisin olla tukemassa lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Istun parhaillaan lentokoneessa matkalla Berliinistä kotiin. Se, että olen rakasJOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Kuluneen viikon aikana puhuttu kieli on vaihtunut lennokkaasti englannista saksaan tai ranskan kieleen ja onpa välillä puhuttu hieman ruotsia ja venäjääkin. Seurakuntaan onkin kehitetty aikuisten ”rippikoulu”, jossa käydään läpi kristinuskon perusasioita, sillä sille on ollut suuri tarve. Päivien aikana mietin, että jokaisessa kaupungissa ja lähiössä on niitä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat apua. Urkukonserttien kautta ihmiset ovat kiinnostuneet kirkosta ja yhä useammat haluavat tulla kristityiksi ja kirkon jäseniksi. Useita kertoja sain kuulumisia kuunnellessani liikuttua kyyneliin asti. päätoimittaja. Suuren vaikutuksen minuun teki myös Berliinin kaupunkilähetys, jonka tiloissa saimme majoittua päivien ajan. Joka päivä noiden perheiden lapset leikkivät pihalla ja joka päivä oli kodittomien majoituspaikkaan pitkä jono. Tästä tulee mieleeni myös Jeesuksen sanat: ”Totisesti, kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Meidän tärkein ja korkein kutsumuksemme kristittyinä on välittää Jumalan rakkautta tässä maailmassa. Verkosto kokoontuu joka kolmas vuosi viikoksi yhteen jakamaan ideoita ja keskustelemaan eri maiden tilanteesta kristillisen kasvatuksen kentällä sekä tietenkin myös vahvistumaan yhteisestä kristillisestä uskosta. Kaupunkilähetys järjestää muun muassa majoitusta kodittomille ja samalla alueella on asuntoja turvapaikanhakijaperheille. Kyseessä on Euroopan kristillisen kasvatuksen ekumeeninen verkosto ”ECCE”. Vaikka päivät olivatkin todella täynnä ohjelmaa, on mieli tällä hetkellä kiitollinen ja tyytyväinen. Ihmeellistä oli muun muassa kuulla, miten Inkerin kirkossa ihmisiä tulee sadoittain kuuntelemaan urkukonsertteja kirkkoon. Osa kodittomista vietti aikaansa päivisin myös alueen puistossa ja aina ohi kulkiessani vastassa olivat hymyilevät kasvot ja ystävällinen tervehdys. Päällimmäisenä on ilo siitä, miten isolla sydämellä seurakunnat ympäri Eurooppaa kohtaavat lapsia ja perheitä. Vaikka elämä oli murjonut, tämän hetken iloon riitti täysi vatsa ja paikka, missä yöpyä. Erityisesti tänä vuonna ECCE tarjosi parastaan ja saimme oppia paljon toisiltamme ja siitä, miten tätä tärkeää työtä lasten ja perheiden kristillisen kasvun tukemiseksi tehdään ympäri Eurooppaa eri kirkkokunnissa ja seurakunnissa. Entä mitä meillä kristityillä on tarjota lasten ja perheiden sekä lähialueemme hyvinvoinnin edistämiseksi. OIKEISSA TÖISSÄ. KUKA Berlin, place to be tettu ja hyväksytty sellaisena kuin olen ja että olen arvokas ovat luovuttamattomia asioita jokaiselle ja varsinkin niille, jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet. Kristinuskon sanoma jo itsessään tarjoaa monenlaisia avaimia hyvinvointiin. Mutta onko meillä silmät ja sydän nähdä heidät, jotka apua tarvitsevat. Lentokoneen lähestyessä Helsinkiä ristin käteni toivoen, että se, mitä olen saanut Berliinissä kokea, voisi siirtyä omaan elämääni. Kaupunkilähetys on luterilaisen kirkon omistama, ja se tarjoaa monenlaista apua alueella. Loppujen lopuksi hyvinvoinnissa on kyse hyvin perusasioista ihmisen elämässä
ja niille, jotka jäävät vielä sunnuntaihin, muskarimessun harjoitus! Sunnuntai 26.10. Ohjelma sisältää virsimuskaria, maistiaisia uudesta kirkkomuskarimateriaalista, esimerkkejä urkujen tai rukoushelmien käytöstä muskareissa, yhdessä tekemistä. 10.00 Perhemessu muskarimessuna Seurakunnan tarjoama lounas perhemessun jälkeen 15.20 päätös. TIEDUSTELUT Mari Torri-Tuominen, p. 28 Me tekijät Me tekijät 28 KOULUTTAUDU, OSALLISTU OHJELMA Perjantai 25.10. Osallistumismaksu on 180 euroa. 16.00 Iloisiin näkemisiin! 16.15 Päätöskahvi ... 9.00 alkaen, tarjolla tulokahavia Seurakuntakeskus 9.30 Muskaridemo I Kirkon krypta 10.30 Muskaridemo II Kirkon krypta 11.15 Lounas Seurakuntakeskus 12.00 Avajaiset – Iloa on! Seurakuntakeskus 12.30 Kirkkomuskarin haasteet ja hauskuudet Seurakuntakeskus Yhteistä työskentelyä avoimessa hengessä. Ateriamaksu noin 70 euroa sisältää kolmet kahvit, kaksi lounasta ja perjantain iltaohjelman ruokailun. 14.30 Kahvi ja kampanisu 15.00 Iltapäivän kolme kivaa aihetta: Urkukertomus Helmimuskari Muskarikuoro 18.00 Iltaohjelma Lähteentienpirtti Ruokailu Ohjelmaa paikallisin värityksin ILOA ON! Kirkkomuskaripäivät Rovaniemellä 25.–26.10.2019, seurakuntakeskus ja kirkko Seurakuntien kirkkomuskariväki on levittäytynyt ympäri Suomen muskareihin, päiväkerhoihin, kuoroihin, kirkkoihin! Tähän mennessä Kirkkomuskarin tekijät ovat kokoontuneet valtakunnallisissa tapaamisissa yhteensä neljä kertaa, paikkakuntina Espoo, Tampere, Jyväskylä ja Lappeenranta. MAJOITUSKIINTIÖ ”Muskaripäivät” on varattu Scandic-hotelli Pohjanhoviin. PAIKKA Päivät toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen seurakunnan ja Agricola-opintokeskuksen kanssa. 9.30 Aamurukous Kirkko 10.00 Virsimuskari Kirkko Kirkkomuskari 3: lisää lauluja! Seurakuntakeskus 12.30 Lounas Seurakuntakeskus 13.30 Asiaa lapsen spiritualiteetista Seurakuntakeskus 14.30 Työskentely adventista jouluun! Seurakuntakeskus Virittämistä ja yhteistä tekemistä. Sunnuntaina on vielä mahdollisuus osallistua muskarimessuun Rovaniemen kirkossa. 050 58 510 71, s-posti: mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi ILMOITTAUTUMINEN 24.9. Voit jatkaa oloasi Rovaniemellä sunnuntaihin saakka – tai tulla jo aiemmin osallistuaksesi Rovaniemen seurakunnan muskariryhmiin perjantaiaamuna. Päivät on sijoitettu osittain viikonloppuun. Saat mukaasi ideoita, innostusta ja virikkeitä. Asiaa myös katsomuskasvatuksesta ja uusia lauluja tulevasta Kirkkomuskari 3 -materiaalista. Ohjelmapaikkana on Rovaniemen seurakuntakeskus ja kirkko, Rauhankatu 70. Jokainen varaa majoituksensa itse. Nyt riennämme Rovaniemelle! Rovaniemen päivillä on lupsakan liukuva pohjoisen meininki. mennessä: www.koulutukset.nuorikirkko.fi/koulutukset/ kirkkomuskarin-ajankohtaispaivat Lauantai 26.10
9.30 Kanavat 1. Neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori ja neuropsykologian kouluttaja, työnohjaaja Heli Isomäki, tutkimusja kuntoutuspalvelut Ludus Oy 14.15 Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n ja Lastenkirkko -median terveiset! 14.45 Päiväkahvit 15.15 Leikin siivillä! Seikkailuja empatiaan – tarinallisen leikin menetelmä pedagogisessa ohjaamisessa. Katsomuskasvatusyhteistyö, näin teimme sen Vantaalla! Kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa, Vantaan seurakuntatyön erityispalvelut AIP:n ajankohtaiskanava: Millaisessa digitaalisessa maailmassa lapset elävät. TIEDUSTELUT: Ohjelman sisältöä koskevat tiedustelut: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. kierros 11.15-12.30 12.30 Lounas 13.30 Tuulta siipien alle – onnellisuus ja hyvä elämä Työnohjaaja, Easel Coach (vaativan luokan tunnevalmennus), teatteritaiteen maisteri Outi Mäenpää 15-15.15 Kiitos ja hei hei! Tapaamisin ensi vuonna! KOULUTTAUDU, OSALLISTU Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Vantaa 26.–27.9.2019 Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa ROHKEASTI LENTOON! KANAVAT, joista valitaan kaksi Leikin katsomukselliset ulottuvuudet varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen, Kirkkohallitus. Sinä olet lapsen hyvinvoinnin mahdollistaja – pedagogiikan johtaminen pedagogisin menetelmin varhaiskasvatuksen asiantuntija ja toimitusjohtaja Leena Lahtinen, Helsingin yliopisto. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Torstai 26.9. Hinnat: standard 122 € yhden hengen huone / vrk, 137 € kahden hengen huone /vrk. (09) 6899 9031, s-posti: aviacongress@scandichotels.com. KOHDERYHMÄT Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. Monikulttuurinen seurakunta on kaikkien perheiden seurakunta – monikulttuurisuus osana kirkon kasvatusta ja perhetoimintaa kansainvälisen työn asiantuntija Anssi Almgren Espoon hiippakunta. OSALLISTUMISMAKSU: 270 €, sisältää kaikki ohjelmassa mainitut ateriat (myös iltatapahtuman kuljetuksineen). TOTEUTTAJA: Nuori kirkko ry. ILMOITTAUTUMISTA KOSKEVAT TIEDUSTELUT: koulutus@nuorikirkko.fi. Ilmoittautumiset 26.8. 8.00 Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 8.45 Lempeää herättelyä päivään! Kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto. Tuulta siipien alle! Ammatillista rohkeutta prosessidraaman keinoin , kouluttaja ja draamapedagogi Tiina Haapsalo. Virsimuskarin juuret ovat Baby salmesangissa, Aino-Elina Kilpeläinen ja Jenni Urponen Helsingin yliopisto sekä kouluttaja Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry. mennessä. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteessa www.scandichotels.fi varauskoodilla BNUO250919. Keskustelijoina kirkkoherra Riikka Reina, Kallion srk; pastori Kristiina Kartano Tikkurilan srk; seurakuntapalveluiden johtaja pastori Antti Siukonen Pipliaseura sekä varhaiskasvatuksen ohjaaja Hanna Rajalin, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus. MAJOITTUMINEN Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa, puh. Majoitus ei kuulu hintaan. Perheiden kanssa, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen kirkossa, perhepsykoterapeutti, parija seksuaaliterapeutti Heli Pruuki, Nuori kirkko ry. Virsimuskari lapsen osallisuuden vahvistajana seurakunnassa. kierros 9.30–10.45 (10.45–11.15 kahvitauko) ja 2. Kasvatustieteen tohtori Jonna Kangas, Helsingin yliopisto. Untuvikot – näkökulmia alle 3-vuotiaiden toimintapedagogiikkaan lastentarhanopettaja, KK Katariina Nousiainen. Yhteistyökumppanit: Kirkkohallitus/Kasvatusja perheasiat, Seurakuntaopisto, Kirkon Lastenohjaajat ry., Vantaan seurakunnat, Vantaan seurakuntayhtymä ja Espoon hiippakunta. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10. Mukana varhaiskasvatuksen asiantuntija Leena Lahtinen teemalla ”Johda itse itseäsi, lapsen hyvinvoinnin tukeminen on jokaisen varhaiskasvattajan tehtävä”. 12.00 Lounas 13.15 Siivet kantavat! Varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa, tarjolla aamukahvit 9.45 Päivien avaus. Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia. www.nuorikirkko.fi/koulutukset. 16.15 Päätös 16.30 Päivällinen 19.00 Bussikuljetukset hotelleilta kirkolle 19.30 Musiikin siivillä! Konsertti Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, mukana Gospel Helsinki 20.30 Iltaehtoollinen 21.15 Bussikuljetukset takaisin hotelleille Perjantai 27.9. Tervetuloa! 10.30 Piispan tervehdys Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo 11.00 Mitä kohti ja millaisilla siivillä Puhetta lasten ja perheiden tarpeista tässä ajassa. Lapsen ja perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell ja perheja parisuhdetyön asiantuntija Minna Tuominen Kirkkohallituksen kasvatusja perheasiain yksikkö
Itsetunto, myönteiset ihmissuhteet ja elämän merkityksen tavoittelu ovat asioita, joita kasvattaja Soili Poijula RESILIENSSI MUUTOSTEN KOHTAAMISEN TAITO Kirjapaja 2018 voi edistää. Nyt hän tekee selkeitä päätelmiä – tutkijana siitä mikä auttaa. Vuosia sitten matkustin Ouluun haastattelemaan häntä uudesta surukäsityksestä. Re-salire tarkoittaa takaisin ponnahtamista, takaisin hyppäämistä. Pelkkä trauman kohtaaminen ei riitä. Poijula viittaa lähteitten ääreen. Hän kirjoittaa kärsimyksestä ja uskomattomista toipumisista. Puhutaan joustavuudesta, kimmoisuudesta, sisusta, plastisuudesta ja kriisikestävyydestä. Tällainen suunta on etenkin 2000-luvun hedelmää. Niin maanpuolustuksen kuin varhaiskasvatuksen, sosiaalityön ja terapian opiskelijoille ja ammattilaisille tarjotaan monesta lähteestä poimittua faktaa. Sanapari, jonka luen ensimmäistä kertaa. Muistan Poijulan puhuneen aikoinaan kauniisti siitä, kuinka suru voi kypsyä kaipaukseksi. Ja löytyy se tämänkin kirjan sisältä, mainintana, joka viittaa merkityksenannon rakenteeseen. Eli siihen, mitä tapahtuu kun alat rakentaa kokemuksistasi tarinaa. Suomessa puhutaan joustavuudesta, kimmoisuudesta, sisusta, plastisuudesta ja kriisikestävyydestä. Hän on tehnyt työtä niin suuronnettomuuksien ja rikosten uhrien kuin omaistenkin kanssa, auttanut psykologina ja psykoterapeuttina erilaisissa olosuhteissa traumatisoituneita ihmisiä ja yhteisöjä. Tällaisenaan kirja antaa kuitenkin suomenkieliselle opiskelijalle, kouluttajalle tai kasvattajalle rohkeutta omiin interventioihin. Ja Soili Poijulan aikaisemmat avaukset etenkin surutyöstä ovat muuttaneet kriisityön käytäntöjä. No, todellakin mielenkiintoinen ominaisuus kun asettaa resilienssiä ihmismielen ominaisuudeksi. Karaistuminen tarkoittaa selviytymistä monilla elämänalueilla, väittävät tutkijat. Kirjailija perusti 25 vuotta sitten Suomeen ensimmäisen Traumaterapiakeskuksen. Kenties kustannustoimittaja olisi voinut rajata tai pyytää kirjailijaa tietoisesti syventämään vaikkapa spiritualiteetin ulottuvuutta – suhteessa resilienssiin. TEKSTI Heli Hulmi HENKINEN KASVU JA RESILIENSSI. Yhdysvaltalaisen psykologi Martin Seligmanin optimismia painottavat opit kuultavat kirjassa. Sana juontuu latinasta: spirale tarkoittaa hengittämistä ja spirituaalisuus hengen ja toivon antamista. Väistämättä. Nyt saan luettavakseni tietokirjan, joka latoo yhteen valtavasti tutkimustuloksia, psykologiaa, filosofiaa ja kokemusta. jumalapisteestä. Istuimme takkatulen äärellä ja jotain minussa lohkesi. Psyykkinen vahvuus kasvaa varsinkin silloin, jos tilanne ei ole ollut liian kova. Negatiiviseen keskittymisen sijaan on parasta rakentaa sitä, mikä on totta ja hyvää. Ja kuuluu takuuvarmasti opiskelijakirjastojen hyllyille. Jotain paloi puhtaaksi Poijulaa haastatellessa. Mitä on resilienssi Sanan etymologia juontuu latinasta. Hengellinen älykkyys Kirja on eräänlainen lähdeteos, niin paljon siitä löytyy polkuja, joita seurata. Nyt suunta on positiivisen psykologian opeissa: terveyden suojaamisessa, toipumisessa mutta ennen kaikkea terveyden edistämisessä. Traumanjälkeinen henkinen kasvu taas suojaa ihmistä. Opus vaikuttaa ensyklopedialta, tiiliskiveltä. Poijulasta löytyy myös aimo annos julistajaa. Varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää enemmän huomiota siihen, mikä suojaa lasta ja perhettä, sillä kriisejä tulee. Näitä ulottuvuuksia saisi avata enemmänkin. Kerrankin ihminen, joka yhdistää tiedon ja intuition sanoittamalla kuolemansurua yhtä viisaasti kuin Anne Fried aikoinaan. Stressille altistuminen ja selviytymisen eetos Kasvattajaa auttaa tieto siitä, kuinka altistuminen stressaaville tapahtumille karaisee, rokotteen tavoin. Aivotutkimuksen kentällä muistan törmänneeni vuosikymmeniä sitten arveluihin ns. Pitkä työkokemus antaa painoarvoa pohdinnalle. Kognitiivisissa käyttäytymisterapioissa opetellaan käyttämään mennyttä ja nykyisyyttä paremman tulevaisuuden suunnittelun keinoina. Fyysikot tuntevat sanan iskunkestävyytenä. Jotain jään kaipaamaan. Kun ihminen joutuu isojen muutosten, menetysten äärelle voidaan häntä auttaa – resilienssiä vahvistamalla. Yksi niistä on hengellinen älykkyys. 30 Me tekijät Me tekijät 30 KIRJAHYLLY Tartuin virittyneenä kirjaan, sillä aihe on ilmassa
Pienryhmäpedagogiikka antaa käytännön tukea siihen, miten kasvattaja voi olla kehittämässä toimintakulttuuria uuden vasun mukaisesti, jossa on tilaa leikille. Niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa lapsella tulisi olla mahdollisimman paljon niitä tilanteita, joissa hän saa olla osoittamassa omaa osaamistaan. Onko varhaiskasvatuksessamme riittävästi tilaa leikille ja lapsesta lähtevien aloitteiden huomioimiseen. painos 2013 KIRJAHYLLY Pienryhmäpedagogiikka antaa loistavat mahdollisuudet lapsen kuulemiselle ja kohtaamiselle varhaiskasvatuksessa. Kasvatuksen ja opetuksen tulisi olla dynaamista, jossa kasvattajan ja opettajan rooli on mahdollistaa lapsen aktiivinen oppiminen ja osallistuminen oman oppimisen ohjaamiseen. Tämä kirjan tulisi ehdottomasti löytyä jokaisen varhaiskasvattajan hyllystä! Lue myös Petteri Mikkolan pienryhmäpedagogiikkaan perehdyttävä haastattelu Pieni on Suurin -lehden numerosta 2/2019. ”Lapselle hyvä päivä tänään” avaa käytännönläheisesti perusteita pienryhmäpedagogiikan takana sekä tarjoaa käytännön tukea sen toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Mitkä asiat muovaavat arkeamme ja vaikuttavat päivän rakenteeseen. Varhaiskasvatuksessa lapsen osallisuuden vahvistaminen ja aktiivisen oppimisen tukeminen liittyvät vahvasti varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutokseen, jossa oppimisympäristöä, toiminnan sisältöjä ja lapsen toimijuutta tarkastellaan osallisuudesta käsin. Leikki ja sen mahdollistaminen kaikilla tasoilla on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin keskiössä. Sen avulla voidaan pohtia varhaiskasvatuksen arkeen ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten: Onko meillä tarpeeksi päivässä aikaa kuunnella lasta. Erityisesti kirjasta hyötyvät esiopetusja alkuopetusikäisten lasten parissa työskentelevät. Kirja on tuhti tietopaketti, josta löytyy kattavasti tietoa tämän hetken kasvatuksen ja opetuksen kentällä vahvasti vaikuttavasta ajattelusta. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman keskiössä on aktiivinen ja leikkivä lapsi. 31 Me tekijät Me tekijät 31 Petteri Mikkola LAPSELLE HYVÄ PÄIVÄ TÄNÄÄN Pedatieto, 6. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos, josta saa välineitä myös ajattelun ja oppimisen kehittämiseen! Leikki ja sen mahdollistaminen kaikilla tasoilla on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin keskiössä. Vaikka kirja on kirjoitettu erityisesti perusopetuksen järjestelyn näkökulmasta käsin, antaa se hyviä eväitä myös varhaiskasvatukseen. Kirja on saanut runsaasti suosiota ja huomioita varhaiskasvattajien keskuudessa ja useassa kunnassa pienryhmätoiminta onkin vakiintunut osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja toimintakulttuuria. Kirja käsittelee muun muassa ajattelun taitojen ja oppimisen välistä yhteyttä, motivaation sekä kasvatusja oppimisympäristön merkitystä oppimaan oppimiselle ja tiedon rakentumisen prosessin ja ihmettelevän kyselykulttuurin välistä yhteyttä lapsen oppimiselle. Lisäksi se tarjoaa konkreettisia välineitä kasvattajalle ajattelun taitojen ja oppimaan oppimisen taitojen opettelun tueksi. Varhaiskasvatuksessa tulisikin olla runsaasti mahdollisuuksia lapsen aidon osallisuuden toteutumiseen ja lapsen kuulemiselle. Tämän hetken käsitys tiedosta muuttaa väistämättä käsitystämme opetuksesta ja kasvatuksesta. Tämä ajattelu lähtee jo sieltä varhaiskasvatuksen leikistä ja ulottuu kaikille koulutusasteille. Se herättelee ajattelemaan ja arvioimaan omaa työtä ja niitä rakenteita, joita kasvatuksessa ja opetuksessa toteutetaan. Halinen, Hotulainen, Kauppinen, Nilivaara, Raami ja Vainikainen AJATTELUN TAIDOT JA OPPIMINEN PS-Kustannus 2016 Uusi vasu ja uudet opetussuunnitelman perusteet nostavat oppimisen keskiöön ajattelun taitojen kehittymisen ja oppimaan oppimisen taidot. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä ja ovat uuden oppimisen perusta nyky-yhteiskunnassa, jossa tieto ei useinkaan ole enää stabiilia ja ulkoa opeteltavaa, vaan monessa suhteessa muovautuvaa, elävää ja muuttuvaa. Ajattelun taidot ja oppiminen on perusteos, joka antaa jokaiselle kasvattajalle ja opettajalle valmiuksia kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiseen. Vaikka kirja on alun perin kirjoitettu kuntien varhaiskasvatuksen tueksi, antaa se toimivia ja ajankohtaisia näkökulmia myös seurakuntien varhaiskasvatuksen kehittämiseen
Ryhmä kysyi meiltä, mitä me teemme. Oma lajini on kuitenkin sellainen, jota saa vetää vasta tiettyjen koulutusten ja sertifikaattien myötä. Noin puolessa tunnissa keräsimme kaksi pussillista roskia, ja mukaan ploggailemaan liittyi kolmas nuori. Kuitenkin pitkään on ollut enemmän sanoja kuin tekoja. Alakouluikäiset lapset olivat kokoontuneet viettämään aurinkoista syysiltaa ulos. Ploggingissa ihastuin arjen ja tekojen kristillisyyden mahdollisuuteen. Siinä ajatuksena on juosta tai kävellä ja samalla poimia maasta roskia. 32 Me tekijät Me tekijät 32 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA TEKSTI Rosa Pöppönen KUVITUS Pekka Rahkonen Roskahölkkää – sanoista tekoihin! Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset pohdituttavat varmaan jokaista tässä ajassa. Kysyin, että jos jäisin heidän kanssaan keräämään roskia ja hakisin roskapussin, kerättäisiinkö yhdessä pussi täyteen. Vähitellen toinen nuori innostui ja liittyi mukaan. Aloitin ploggingin syyskuussa. Työhöni kuuluu liikuntapapin tehtäviä ja työn alkutaipaleella pohdin pitkään, kuinka toteuttaisin liikuntapappeuttani. Olen huomannut, että he miettivät elintapojaan nyt ja pohtivat millaista tulevaisuutta tällä planeetalla pystyy elämään. Vielä viime syksynä plogging ei saanut valtavaa väenryntäystä aikaiseksi, mutta kertaakaan en kerännyt roskia yksin. Liikuntapappeuden ensiaskeleet lähtivät siitä, kun innostuin syksyllä ploggingista eli roskahölkästä. He pohtivat, miten he voivat vaikuttaa ympäristöön ja kuinka he pystyvät suojelemaan luontoa. Anna ihmisille viisautta käyttää roskiksia ja kuluttaa vähemmän, jotta luonto ja me voisimme paremmin. Me ihmiset tiedämme, että jokaisella roskalla on kerran ollut tarkoitus, mutta luontoon heitettynä nämä esineet ja asiat eivät enää luo iloa, vaan surua ja tuskaa. Aamen.“. Aihe askarruttaa myös lapsia ja koskettaa heidän elämäänsä. Tutustuessani ploggingiin halusin sen ehdottomasti osaksi seurakunnan toimintaa. Yhtäkkiä nuoret innostuivat, että olisi kiva kokeilla ploggingia. Kerroin, ja pohdimme yhdessä, miten roskaa olisi vähemmän. Nuorten mielestä plogging oli kuin aarteenetsintää. Siunaa meitä, kun me luomme iloa poistamalla roskia, jotka muistuttavat surusta ja tuskasta. Samalla se herätti kysymyksen siitä, miksi ihminen yhä uudelleen pilaa luontoa roskaamalla. – Kerätään! Kun palasin roskapussin ja suojahanskojen kanssa, enää vain yksi nuorista oli innokas ploggailemaan. Erityisen hyvin muistan sen, kun kirkolle palatessa lenkin päätteeksi toimintamme kiinnitti nuorten huomion. Harrastan liikuntaa runsaasti ja suhtaudun intohimoisesti niin painonnostoon kuin leuanvetoihin. Luterilainen kirkko opettaa viljelystä ja varjelusta ja toimii yhä enemmän myös esimerkillään varjelun hyväksi. Sen kautta pystyy konkreettisesti vaikuttamaan alueensa ympäristöön, ja se on matalan kynnyksen tapa parantaa maailmaa. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme kuitenkin aloittaa ja totesin, että jos kotiin pitäisi lähteä ennen kuin roskapussi on täynnä, kotiintuloaikaa noudatettaisiin. Ja ennen kaikkea he tahtovat toimia ympäristön ja luonnon puolesta, ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yksi heistä kysyi, olenko kirkolla töissä, ja sanoi päätelleensä sen pantapaidastani. Jos kerhoissa, nuortenilloissa, riparilla tai aikuistenkin kanssa on mahdollista ploggailla, kehotan ehdottomasti kokeilemaan! Ploggingin voi vaikka aloittaa rukoilemalla: “Rakas taivaallinen Isä, sinä näet, että me tahdomme pitää huolta ympäristöstämme
33 Ideasta käytännöksi KUVA Hanna Tuuri Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. Lisää sivulta 37.. 37 Raamattua leikkien: Ruokkimisihme s. 40 Perhekirkko Kasvaa kun kastellaan Sanni Koski leipoo leipää Parkanon seurakunnan Tahtitossut -kerhoryhmässä. s. 34 Luovat lapset: Värit elämään! s
Ajatus vietiin käytäntöön työnantajan myönteisellä kannustuksella, ja siitä alkoi Taidetiistain toiminta Kallaveden kirkolla. Tämän jälkeen laitetaan samanväriset tavarat saman värisen kankaan päälle. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Taina Kangas ja Leena Ollikainen KUVAT Taidetiistai VÄRIT ELÄMÄÄN! Luoville lapsille on tällä kertaa tarjolla kaksi erityyppistä työskentelyä: toinen vie värien maailmaan, toinen ihmettelemään luontoa ja sen myötä kokeilemaan luonnonmateriaalien työstämistä. Etsitään kankaiden värisiä tavaroita kuten lankakeriä, kyniä, nappeja, leluja yms. Taidetiistaissa käytetään pääsääntöisesti lahjoituksena saatuja materiaaleja. Ideat ja toteutukset ovat Kuopion Kallaveden seurakunnan Taidetiistain ohjaajilta. Taidetiistain toimintaa voi seurata Facebookissa Taidetiistai Kuopio -nimellä sekä Instagramissa taidetiistai-nimellä. Millaista olisi, jos meillä ei olisi värejä?. Taidetiistain taidenäyttelyitä on ollut lähikirjastoissa, Kuopion Musiikkikeskuksella, Kuopion keskusseurakuntatalolla ja Kallaveden kirkolla. Toiminta on maksutonta. Taidetiistaissa taiteillaan huovutusta, kankaankuviointia, betonityötä, kipsityötä, ompelua, piirustusta ja maalausta, askartelua, paperimassatyötä, ruokataidetta, puutyötä, grafiikkaa jne. Taidetiistai on kristilliseen kasvatukseen, kierrätykseen ja ekologisuuteen ohjaavaa taidekasvatusta aikuiselle ja lapselle yhdessä. Mietitään lempiväriasioita. Tarvitaan myös punainen, sininen ja keltainen kangas, jotka ovat perusvärejä. Asetellaan kankaat väriympyräkuvan mukaisesti: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Mietitään väriympyrän värejä. Voit etsiä sen googlaamalla tai jostakin värioppikirjasta. Lisäksi tarvitaan oranssi, violetti ja vihreä kangas, jotka ovat välivärejä. Melko pian toiminnan alettua mukaan tuli lastenohjaaja Leena Ollikainen. Vuonna 2010 Taidetiistaille myönnettiin ensimmäisenä Kuopion seurakuntayhtymän Vuoden seurakuntateko -palkinto. Mistä kaikkialta niitä löytyy. VÄRIYMPYRÄ Kankaiden kanssa Tarvitaan kuva väriympyrästä. TAIDETIISTAI Taidetiistain toiminta sai alkunsa yli kymmenen vuotta sitten ajatuksesta: ”Minkälaista toimintaa haluaisin tarjota omille lapsilleni?” Kysymyksen esitti lastenohjaaja Taina Kangas
35 Ideasta käytännöksi VÄRIT ELÄMÄÄN! Maalataan oma väriympyrä Tarvitaan jokaiselle iso maalauspaperi, apupaperi, lyijykynä, peitevärit ja siveltimet. Työ laitetaan esille, ja siihen voi myöhemmin lisätä eri materiaaleja. Jokaista väriä voi työstää tämän jälkeen erikseen lisäten loruja, satuja, musiikkia, liikuntaa… LUOVAT LAPSET. Tarvitaan väriympyrän värisiä väripapereita repimistä varten, väriympyrän värisiä lankoja, nappeja, pientä ”tilpehööriä” ja liimaa. Tämän jälkeen sekoitellaan välivärejä apupaperille: punainen + keltainen = oranssi, sininen + keltainen = vihreä, sininen + punainen = violetti. 2 kpl A1-kokoista paperia yhteen kiinnitettynä, fläppipaperi tai jokin muu iso paperi. Värimaailma jatkuu Väriympyrän parissa työskentely on oiva aloitus värien maailmaan. Maalataan välivärit oikeille paikoilleen. Iso väriympyrä yhteistyönä Tarvitaan esim. Leikataan kuvat irti ja liimataan ne väriympyrään. Etsitään aikakauslehdistä väriympyrän värisiä kuvia. Piirretään isolle paperille suuri ympyrä ja jaetaan se kuuteen sektoriin. Tutkitaan valmista väriympyräkuvaa. Maalataan sektoreille ensin perusvärit punainen, sininen ja keltainen. Piirretään paperille mahdollisimman iso ympyrä, joka jaetaan sektoreihin. Revitään väripaperit pienemmiksi palasiksi ja liimataan väriympyrään oikeille kohdille. Lisäksi etsitään ”tilpehööreille” omat värisektorit ja liimataan ne paikoilleen
Kerätään luonnonmateriaalia luontolaukkua varten. Muista käyttää suojakäsineitä. LUONTOLAUKKU sopii koristeeksi ulkotiloihin Luontolaukkua varten tarvitset katiskaverkkoa, metallilankaa, sivuleikkurit, suojakäsineet ja luonnonmateriaalia esimerkiksi keppejä, puolukanja mustikanvarpuja, heiniä, käpyjä, oksia, sammalta, jäkälää, naavaa, kiviä yms. Tehdään eväsretki lähimetsään. Katiskaverkko taitellaan kahtia, jolloin saadaan luontolaukun oikea koko ja muoto. Taitetaan tyhjä katiskaverkon puoli kanneksi luonnonmateriaalien päälle. Viimeistellään luontolaukku kiinnittämällä metallilanka hihnaksi. Hämmästellään ja kummastellaan luontoa. Aikuinen leikkaa valmiiksi katiskaverkosta noin 40 x 20 cm:n palasia luontolaukkuaihioita varten ja noin 40 cm:n pituisia metallilankoja luontolaukun hihnaa varten. 36 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Tehdään eväsretki lähimetsään ja kerätään materiaalia luontolaukkua varten. Avataan katiskaverkko auki ja asetellaan luonnonmateriaalit laukun sisään, toiselle puoliskolle. Käännetään katiskaverkon reunat varovasti kiinni ja pyöräytetään terävät osat luontolaukun sisäpuolelle. Luontolaukun kehystä voit käyttää useampaan kertaan ja vaihtaa luonnonmateriaalit aina vuodenajan mukaisesti.. Muistathan huomioida, että vihreiden, tuoreiden oksien sekä sammalten ja jäkälän keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Luontolaukku sopii koristeeksi ulkotiloihin
Nykyisen hyvinvoinnin keskellä leipä on välillä ollut halveksittu, ylimääräinen. Meillä on kaikki taivasten aarteet. Johannes puhuu ohraleivästä. Se toimii sekä hyvässä että vaikeassa. Leipomispuuhissa Parkanon seurakunnan Tahtitossut-ryhmän lapset, ohjaajana Johanna Kaunismäki. Pienemmässä mittakaavassa, kun huomioin toisen, saan itsellenikin iloa. Ihmeellään Jeesus muuttaa Vanhan testamentin ilmoituksen uudenlaiseksi hengelliseksi ruoaksi. ParhaimViisi leipää ja kaksi kalaa Leipäsunnuntaista nouse mieleen kuva leivinuunista ja juuri paistetusta perunarieskasta. Ohra kuvaa Vanhaa testamenttia, jonka ytimeen on vaikea päästä, mutta kun ydin paljastuu, se tyydyttää nälän. Hän ottaa vastaan ja evästää elämää varten. Jeesuksen julistuksessa julistus ja käytännön opetus kulkevat käsi kädessä. Ei murehdita eväiden riittävyyttä etukäteen – mutta ei myöskään jälkiseuraamuksia. Sanoma puhuu sydämelle ja vaikuttaa. Emme puhu köyhien ruokajonoista vaan leipäjonoista. Lämpimäinen vietiin myös naapuriin. Ruokkimisihme löytyy jokaisesta evankeliumista, Pienen pojan eväät -kertomus Johannekselta. Suuret kansanjoukot seuraavat häntä ja tulevat hänen perässään kuuntelemaan jotain, mitä eivät ole ennen kuulleet. On olemassa nyt-hetki eli toiminnan toteutumisen hetki. Tämä tuo mieleen varhaiskristillisen ehtoollisen vieton, kiitosaterian. Johannes korostaa Jeesuksen riippumattomuutta ihmisistä. Siinä tiivistyy turvallisuus, kodin lämpö, arkinen läsnäolo ja välittäminen. Kun meillä on yhteys rakastavaan Isään, silloin emme ole tyhjiä. millaan se tuo kiitollisen mielen. Jeesuksen kuninkuus rakentuu pienistä aluista – alhaaltapäin – toisin kuin maailman kuninkaiden valta, joka perustuu ylhäältäpäin tapahtuvaan käskyttämiseen ja voimankäyttöön. Vasemmalta Sanni Koski, Isla Tammipuro, Johanna Kaunismäki, Safiina Koskela ja Anastasia Jahila.. Silti ajoittain niin vaativaa opiskella. Rieskan maku oli ihana, samoin myös tuoksu. Jeesus kutsuu edelleen ruokapöytään anteeksiannon aterian äärelle. Yksinkertaista laskuoppia. Niin myös oman maamme historiassa, jolloin kato on vienyt vilja sadon ja leipään on pitänyt lisätä petäjäistä puusta. Samalla tulee havainnollistettua, miten todellinen elämän sana vaikuttaa ihmiseen. Tässä kertomuksessa itse tapahtuma toimii julistuksena. Luotetaan, että juuri nyt on aika auttaa. Vertaistuki on hyvä käytännön esimerkki. Jumala pystyy siunauksellaan tekemään suuria ihmisten tuomista pienistä lahjoista. Jeesus tunnistaa ihmisen perustarpeet: nälkäisenä et juuri jaksa kuunnella. Miten tärkeä kuva nähdä lapsen mahdollisuudet toimia toisin. Ne siunaantuvat jaettaessa. Kun jätän kovat sanat lausumatta, voinkin nähdä toisen tilanteen hänen näkökulmastaan. Miten monesti kuulekaan lausahduksen: ei minulla ole mitään annettavaa. Pienellä pojalla ei ollut esteitä antaa eväitään käyttöön. Kaikki aistit olivat mukana. Omien pienien eväiden jakaminen ei köyhdytä. Se on ollut ruokatalouden perusta. Se suuntautuu ensinnäkin ylös Jumalaan sitten sivulle lähimmäiseen ja tasavertaisesti itseen. Sinne saan mennä tarvitsevana. Silti kun ruoasta on puute, leipä nousee esiin. Jeesus nostaa keskiöön pienen pojan eväät ja ne riittävät. Hän voimaantuu ja jaksaa palata arkeensa, ottaa vastaan elämän vaatimukset ja ilot. Ei siis ole sattumaa, että Jeesus nostaa leivän keskiöön. Uskallus vastaanottaa toiselta saman kokeneelta apua, voi olla pelastus. Lapseen liittyvä vilpittömyys tulee esiin. 37 Ideasta käytännöksi TEKSTI Marianne Kyrönviita, kappalainen KUVA Hanna Tuuri RAAMATTUA LEIKKIEN Leipä on ollut Jeesuksen aikana suuressa arvossa. Jeesuksen eväs on yksinkertainen. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja antoi syömään asettuneille. Se, että Jeesus huomio kuuntelevien ihmisten tarpeet ja vastaa niihin toiminnalla, ei jätä kuulijoita kylmäksi
Arjen pienet teot tuottavat hyväämieltä niin antajalle kuin saajalleen. Aloitimme leikin laulamalla ja leikkimällä lastenvirsikirjasta laulun "Herään aamuun uuteen". Annettava asia ei tarvitse olla mitään suurta tai kallista. Etsin internetistä aiheeseen sopivan kuvan, missä oli piirretty Jeesus väkijoukon keskelle. Lapsia kiinnosti kovasti kaikki, mitä kodista löytyi. Sen jälkeen lähdimme lasten kanssa huoneeseen. Varasin seurakuntatalolta tilan useammaksi päiväksi ja tein lavasteita. Kertomuksessa Jeesus siunasi pienen pojan eväät, viisi leipää ja kaksi kalaa ja Raamatussa kerrotaan, että niistä riitti jopa 5000 ihmiselle. Kuvanheittimellä sain kuvan seinälle. Pöydillä oli patoja, joissa oli oikeita ruoka-aineita, kuten jauhoja, kaurahiutaleita ja vettä. Kerroin, että Stefanukselle oli tapahtunut merkillinen asia jokin aika sitten ja kysyin lapsilta, halusivatko he tulla katsomaan, mitä silloin oli tapahtunut. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN TEKSTI JA TOTEUTUS Johanna Kaunismäki KUVAT Hanna Tuuri Taustaa Opiskelin Järvenpään seurakuntaopistolla lastenohjaajaksi. Lapsi voi auttaa vanhempiaan sellaisissa kotitöissä, mitä osaa tehdä. Laulun jälkeen kerroin, että äiti oli leiponut leipää ja esittelin kotiani ja mitä sieltä löytyi. Pöydälle laitoin koriin viisi tuoretta ruisleipää ja kankaasta käärityn paketin, jossa oli leikisti kalaa. Takana aikuinen Pirjo Puonti. Ei ollut uunia, eikä jääkaappia. Valmistelut Valitsin menetelmäksi raamattuleikin, jonka toteutin eri kerhoja kouluryhmien kanssa. Jaoin tilan kahteen osaan. Puin ylleni roolivaatteet ja kerroin lapsille ennen huoneeseen menoa, että olen pieni poika nimeltä Stefanus. Toiseen osaan huoneesta tein isoista kankaista vuoria sohvan ja nojatuolien päälle. Lapset saivat tutkia huonetta ja koskettaa, sekä haistaa padassa olevia raaka-aineita. Itselläni oli selvää, että mitä teenkin, niin se olisi lapsia osallistavaa ja elämyksellistä. Valitsin aiheeksi raamatun kertomuksen ”Viisi leipää ja kaksi kalaa”. Raamattua leikkien Raamattuleikkiä pääsi leikkimään ensimmäisenä 3–5-vuotiaat päiväkerholaiset. Keskustelimme, miten kauan kauan sitten kodit olivat paljon alkeellisimpia kuin nykyään. Toisessa osassa oli raamatun aikainen koti, johon tein leikkinuotion oikeista polttopuista, silkkipaperista ja taskulampusta. Näytön piti olla isompi kokonaisuus ja projektiluontoinen. Samalla tavalla jokainen meistä voi auttaa toista, antamalla toiselle. Kurssin loppupuolella oli aika pohtia näyttöä ja aihetta siihen. Rooliasussa Johanna Kaunismäki kiertää korin kanssa ja lapset saavat nauttia tuoreen leivän tuoksusta.. Lähdin pohtimaan aihetta auttamisen näkökulmasta. Lapset olivat innoissaan Parkanon seurakunnan pallerokerholaisia: Veikka Leppihalme, Oliver Toivo, Liia Tammipuro, Janna Kauppila, Armi Sahimäki, Takana Peetu Grönfors ja Miro Jahila. Valitsin valinnaiseksi aineeksi kristillisen kasvatuksen. Kodissa oli myös iso nukke, joka esitti kertomuksessa pojan äitiä. Kuka vaan voi hymyillä toiselle, se ei maksa mitään, mutta saa toisen varmasti hyvälle tuulelle. Ruoka valmistettiin nuotiolla ja vesi piti kantaa kaivosta
Riisuin vaatteet pois päältäni ja kerroin lapsille, että nyt riisun vaatteeni ja sen jälkeen olen taas Johanna. Pian lasten suusta kuuluikin, että Jeesus! Kerroin, että joku Jeesuksen opetuslapsista oli käynyt kysymässä Stefanukselta hänen eväitään. Ihme oli tapahtunut! Nallepallerot vuorilla kuuntelemassa, mitä tapahtui, kun Jeesus siunasi pienen pojan eväät. 39 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Jeesus siunasi pojan eväät ja sen jälkeen evästä oli niin paljon, että koko väkijoukko sai syödä vatsansa täyteen. Koin, että lapsille tämä raamattuleikki oli erilainen elämys. koreja, joihin vapaaehtoiset ovat kutoneet sukkia. Pienikin voi auttaa Lähdin vielä työstämään aihetta oman kerhoryhmäni kanssa. Toiset lapsista halusivat ottaa lisää. Otin eväskorin mukaan ja kävelimme varovin askelin vuorille ja istuimme sinne. Jeesus siunasi pojan eväät ja sen jälkeen evästä oli niin paljon, että koko väkijoukko sai syödä vatsansa täyteen. Sain idean, että lapset askartelevat pakettikortteja lahjoihin. Saimme valita yhdet villasukat ja tarkoituksemme oli lahjoittaa sukat Joulupuukeräykseen. Pohdimme lasten kanssa, kuka on tuo mies tuolla vuorilla; hän, joka kuvassa näkyi väkijoukon keskellä. Laulun jälkeen lähdimme varovasti kulkemaan pois huoneesta. Niinpä kerholaiset saivat askarrella paketteihin kortteja ja jokaisesta kortista tuli oman näköisensä. Pienimmille leikki oli jopa jännittävä ja toden tuntuinen. Stefanus oli antanut eväskorinsa opetuslapselle hiukan jännittyneenä siitä mitä tulisi tapahtumaan. Niin iloista, että se on syvää. Halpa-hallin, Tokmannin ja Pop up Parkanon auloissa oli joulukuuset, joihin on ripustettu pyykkipojilla lappuja, joissa luki lapsen ikä ja sukupuoli, sekä lisäksi mahdollinen lahjatoive. Sukkien myyntituotto menee lähetystyölle. He kiinnittivät huomiota lavasteisiin. Lopuksi lauloimme "Siunaa koko maailmaa" ja lapset saivat soittaa marakasseilla mukana. Parkanossa MLL järjestää Jouluisin Joulupuukeräyksen. Ihme oli tapahtunut! Sen jälkeen maistoimme kukin korista pienet palat ruisleipää ja kyllä, se maistui hyvältä. Ohjaajina Merja Kivelä ja rooliasussa Johanna Kaunismäki.. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) RAAMATTUA LEIKKIEN lähdössä katsomaan ja kokemaan. Lapset saivat myös maistaa tuoretta leipää, ja heidän mielestään se maistui yhtä hyvältä kuin kotona. Lapset tulivat siihen tulokseen, että pienet teot merkitsevät paljon ja pienillä asioilla he ovat saaneet omat vanhemmat, isovanhemmat ja ystävät iloisiksi. Hän esitteli lapsille, mitä lähetystyö on ja lapset saivat vapaasti tutkia mm. Koululaiset ottivat leikin vastaan taas vähän erilailla. Mietin, että miten voisimme osallistua keräykseen, niin että lapset saisivat osallistua siihen kerhosta. Tutustuimme myös seurakunnan lähetystyöhön vierailemalla lähetyssihteerimme luona. Projektimme sai arvoisensa päätöksen, kun kävelimme Halpa-halliin ja veimme pakettikortit ja villasukat kuusen alle. Joulupuukeräyksellä kerätään parkanolaisille vähävaraisten perheiden lapsille joululahjoja. Puhuimme lasten kanssa auttamisesta ja siitä, mikä heidän mielestä on auttamista
40 Ideasta käytännöksi PERHEKIRKKO Kevätja kesäkauden jumalanpalvelusvinkkien teemana on kasvu. Leppävaaran kirkossa puu rakennetaan tilan vaatimuksista saarnatuoliin. Hedelmä kuvaa lapsen elämän tärkeitä asioita. Puuta kastellaan kastelukannulla (varaa tehtävään jokin hauska lasten kastelukannu), jolloin siihen tulee ensin kukka. Hedelmät laitetaan saarnatuolin päälle, niin että ne näkyvät. Alun perin toteutus on ideoitu Leppävaaran seurakunnan koululaisten siunaamiskirkkoa varten, mutta ideoita voi hyödyntää myös muissa kesäajan jumalanpalveluksissa ja hartauksissa. Kukat laitetaan puheen jälkeen kirkon etuosaan kankaista rakennetulle vihreälle niitylle. Kukan jälkeen puuhun ilmestyy hedelmä. Puu kuvaa lapsen kehitystä ja kasvua. Kasvaa kun kastellaan. Kirkkoon tultaessa jokaiselle lapselle jaetaan oma huopakukka. Kirkkohetki on työstetty yhdessä Leppävaaran seurakunnan lastenohjaajien ja varhaisnuorisotyönohjaajien kanssa. Tehtäviä riittää monille: puhe, puun kastelu, kukkien ja hedelmien laittaminen puuhun, tervetulosanat, rukoukset. Siunauksen puun hedelmät voivat olla työntekijöillä penkeissä. Kirkkoa toteuttamassa ovat papin ja kanttorin lisäksi lastenohjaajat ja varhaisnuorisotyöntekijät, sillä koulunsa aloittavat lapset ovat työmuotojen taitekohdassa. Ekaluokkalaisten siunaus Kirkkosaliin on rakennettu kankailla puu, jossa on ainakin muutama oksa. Kasteleminen ja kukka kuvaavat Jumalan siunausta. Vuorollaan kukin tuo hedelmän puuhun esimerkiksi niin, että vastaa puheenpitäjän kysymykseen: ”Mitähän hedelmää sieltä nyt tulee” esittelemällä tuomansa hedelmän, tyyliin: ”Pallo”. Ideasta ja viimeistelystä vastaa varhaiskasvatuksen pastori Kirsti Koskela ja musiikin suunnittelusta kanttori Outi Noponen. Ajatuksena on se, että jokainen lapsi saa olla toinen toisilleen siunauksena koulussa, kaveritai harrastusporukassa
Suurennuslasilla voi tutkia luontoa. Joka kerta kun ajattelet toista lämmöllä, Jumalan siunaus lisääntyy. Ihan totta. pallo) Kolmas kasvun puun hedelmistä on pallo ja se kuvaa leikkimistä. Siellä on sinun kukkasi muiden joukossa. Jokaisella meillä on oma suojelusenkeli. 3. Hedelmä – ENKELI (enkelinukke) Mikäs hedelmä sieltä nyt tuli. 8. Kiitos, että sinäkin olet täällä. Jokainen meistä saa tuoda koulussa, kotona ja kaveriporukassa iloa ja hyvää mieltä toiselle. Luonto – puut, kasvit, eläimet, järvet ja sininen taivas – on ihmeellinen. LORU: ”Ai lav juu!” Kirkkomuskari 2 s. Siihen lentää lintu näin, sil on auki suu: TIU-TIU-TIU! TIU-TIU-TIU-, siinä se laulaa vois. Ja kukka, niin kuin tiedätkin, tuottaa ajan kuluessa hedelmän. 3. Tämä on kasvun ja siunauksen puu. Minä vähän luulen, että tähän meidän puuhumme on tulossa lisää kukkia. 5. Hedelmä – KAVERIT (isokokoinen nukke) Neljäs hedelmä ovat kaverit. Hedelmä – ILO (ilmapallo) Ilmapallosta tulee mieleen juhla ja se, että juhlissa on kivaa. (Kukat tuodaan niitylle.) Katsopa, miten paljon kukkia. Kaadetaanpa kannusta lisää vettä puulle. Se kertoo meille siitä, miten taivaan Isä meitä ihmisiä hoitaa ja siunaa. Kotona voi levätä ja olla ihan sellainen kuin on. Se että on syötävää ja juotavaa. 1. Mitähän hedelmää näistä kukista oikein tulee. 9. Puhe Täällä edessä on hieno puu. Enkeli tekee töitä taivaan Isälle. 38 (lorun aikana laitetaan 3 kukkaa puuhun) 4. Kun Jumala antaa meille siunauksen sadetta, siitä seuraa hyvää. 2. Tämä puu näyttää tarvitsevan nyt vettä. Alkurukous – kaikurukouksena Taivaan Isä. Hedelmä – AAPINEN (puhujan oma, jos sellainen on tallella) Tämä hedelmä on aapinen. Leikki on kivaa ja sitä on kaikkein hauskinta tehdä yhdessä. 41 Ideasta käytännöksi 1. Koti on varmasti meille se tärkein asia, jolla Jumala ihmisiä siunaa. Kavereiden kanssa voi tehdä kaikkea kivaa. Se, niin kuin kaikki muutkin kasvit, tarvitsee aurinkoa, vettä ja ravintoa maasta, jotta se kasvaisi ja voisi hyvin. Tämä hedelmä kuvaa meille iloa. LORU: ”Ai lav juu!” Kirkkomuskari 2, s. Jumala on sen tehnyt. Tässä minä olen. Siunaa koulun alku. Lorutellaan yhdessä loru ”Siemenestä taimi”. TIU-TIU-TIU, TIU-TIU-TIU, eikä se lennä pois. Aamen. 4. Näiden meidän lämpöisten ajatusten merkiksi voit tuoda tänne kukkaniitylle oman kukkasi, jonka sait kirkkoon tullessa. 5. Hedelmä – LELU (esim. Aapinen kuvaa oppimista. Samalla puuhun laitetaan kolme kukkaa.) Katsokaa! Sinnehän tuli kukkia! Mutta ei mitä tahansa kukkia. Koulussa tutustut uusiin kavereihin ja heistä voi tulla sinulle tosi tärkeitä. ananas tai jokin leikkiruoka) Toinen hedelmä on ruoka. Oppiminen on kuin aarrearkku, josta löytyy koko ajan lisää aarteita. 38 (viimeiset 3 kukkaa puuhun) 7. Minun oma aapiseni, silloin kun olin saman ikäinen kuin sinä nyt. Laululeikki: ”Kun sormen panee pystyyn päin”, Leikkitunti, Otava Kun sormen panee pystyyn päin, on se linnun laulupuu. Tervetulosanat 2. Koulussa opitaan paljon hyödyllisiä asioita. Hedelmä – RUOKA (esim. Laulu: ”Ihme” LV 107. (enkeli). Kastelukannua tarvitaan taas (kastele puuta). Tiedätkö, mikä tämä on. Näistä kaikista siunauksen hedelmistä me voimme nähdä, että siunaus ei ole pelkästään sitä, että kirkossa siunataan, niin kuin tänään. Iloa siitä kaikesta hauskasta, kauniista, mielenkiintoisesta ja rakkaasta, mitä meillä on ympärillä. Lemmikki on myös Jumalan siunaus. 6. Vaan siunausta on kaikki hyvä elämässämme. Anna oppimisen ilon jatkua joka päivä. Se on siunauksen kukka. Leikillä on koulussakin tärkeä paikkansa, sillä jotkut asiat opitaan sen avulla. Samalla lorutellaan yhdessä ja rohkaistaan sitä kukkimaan oikein kunnolla. (Kastellaan puuta kastelukannulla. Hedelmä – KOTI (leikkitalo) Koti on se, mihin me kuulumme, ja jossa meistä pidetään huolta. Hedelmä – SUURENNUSLASI Aika kummallisen näköinen hedelmä. Ekaluokkalainen. Kun pidät lemmikkiä hyvänä, siitä tulee hyvä olo sinulle ja lemmikille. Kun ensimmäinen koulupäivä koittaa, on hyvä muistaa, että enkeli kulkee kanssasi. Meidän tulee pitää luonnosta hyvää huolta. Sen tehtävänä on ohjata ja suojella. Koulussakin tarjotaan kouluruoka, jotta jaksaisi oppia, leikkiä ja touhuta yhdessä. (suurennuslasi). Näyttäisi ihan siltä, että puuhun on vielä tulossa muutama kukka. Hedelmä – LEMMIKKI (lelukoira tai -kissa) Viimeinen hedelmä kuvaa meidän rakkaita lemmikkejämme: kissoja, koiria, pupuja, marsuja, hiiriä, lintuja ja kaikkia niitä, mitä meillä kotona on
Ruoansulatus, lihakset, luut. 8-vuotiaan pelaajan kommentti: ”Tykkään tiedepeleistä paljon. Tutkitaan esimerkiksi kerrostalokotia ja jurttaa. 43 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Tiedesovellusten avulla luontoa ja eläimiä pääsee tutkimaan omin käsin TINYBOPIN TUTKISKELIJAN KIRJASTO, OSAT 1-10 Ikä 4-10 vuotta Hinta 3,49-3,99 euroa/kappale, Android: 6 sovellusta 8,99 euroa /vuosi Käyttöjärjestelmä iOS, Android WiFi Toimii ilman nettiyhteyttä Lisää tietoa: www.tinybop.com www.viihdevintiot.fi Pelien avulla lapset saavat hyvän yleiskuvan monista luontoaiheista, esimerkiksi kasvillisuudesta ja vuodenajoista, sääilmiöistä, ihmiskehosta, nisäkkäistä ja koralliriutan elämästä. Ja löytyy uutta opittavaa varmasti aikuisellekin! Kaikki Tutkiskelijan kirjaston tiedesovellukset löytyvät yksittäin ostettavina iOS-versioina. Myös ruokavalio tulee tutuksi. Pienet voivat leikkiä niillä ihan vain huvin vuoksi. Miten tulivuoret toimivat. Sormella tökkimällä saa aikaan lumimyrskyn tai hurrikaanin! AURINKOKUNTA Tutustutaan aurinkokuntamme planeettoihin ja siihen, millaista niiden pinnalla on. Tutustutaan vuodenaikojen vaihteluun. Sovellukset eivät sisällä puhetta, vaan eläinten ja kasvien osat on nimetty tekstein suomeksi. YKSINKERTAISET KONEET Opitaan voimasta ja liikkeestä vipuja, pyöriä ja kaltevia pintoja testaten. Päästään tarkastelemaan, mitä niiden sisällä tapahtuu.. Kengurun pussiin kurkistamalla näkee, miten poikanen imee nisästä maitoa, ja eläimet virtuaaliselle juoksuradalle asettamalla voi havainnoida, mikä niistä on nopein liikkuja. MAAPALLO Mitä maan alla on. Sääpelissä voi luoda itse hurrikaanin ja Maapallo-sovelluksessa saada tulivuoren purkautumaan. Äänimaailmakin on hillitty. Androidille Tinybop myy osaa sovelluksistaan pakettina, jonka käyttö maksaa 8,99 euroa vuodessa. TALOT Kurkistetaan koteihin eri puolilla maailmaa ja opitaan kulttuureista. PILVENPIIRTÄJÄT Miten pilvenpiirtäjät on rakennettu. SÄÄ Tutustutaan sääilmiöihin. Tiedesovelluksissa ei ole pelillistä päämäärää, vaan lapsi voi itse päättää, miten ja missä järjestyksessä haluaa sovelluksen antiin tutustua. Mukana myös hieman hurja hai, joka syö pikkukaloja. Tinybop on julkaissut Tutkiskelijan kirjasto -sarjassaan monta kiinnostavaa lasten tiedesovellusta, joissa opitaan eri ilmiöistä interaktiivisia kuvia tökkimällä ja tutkimalla. KORALLIRIUTTA Tarkastellaan merieläimiä ja koralliriutan ravintoketjua. NISÄKKÄÄT Miten elävät suuret nisäkkäät. Tekstit saa halutessaan myös pois. IHMISKEHO Tutkitaan, mitä ihmisen sisältä löytyy. Eläimiä tökkimällä saa näkyville niiden lihakset ja verenkierron. Tinybopin Nisäkkäät-sovelluksessa esimerkiksi tutkitaan elefanttia, laiskiaista ja kengurua kirjaimellisesti pintaa syvemmältä. Jo 4-vuotias saattaa innostua tarkastelemaan eläinten luurankoja tai sitä, mikä kaikki kelpaa haille ruoaksi. Näin pienemmät, vielä lukutaidottomat tutkiskelijat eivät häiriinny niistä turhaan. Päästään tutkimaan esimerkiksi emonsa kohdussa köllivää norsuvauvaa. Kun koulussa opetettiin avaruudesta, tiesin suunnilleen kaiken jo valmiiksi, kun olin ollut kotona iPadilla.” INFO Hauskaa tiedesovelluksissa onkin, että ne sopivat niin monen ikäiselle. Itse kokeilemalla oppi saattaa jäädä sellaisenkin mieleen, joka ei niin lukemisesta perusta. Omalle rauhalliselle pohdiskelulle jää siis hyvin tilaa. Tutkiskelijan kirjastoon kuuluu kymmenen sovellusta: KASVIT Tutkitaan kasvillisuutta erilaisissa ympäristöissä kuten metsässä ja aavikolla. Lähinnä kuuluu eläinten ääntelyä tai tuulen suhinaa. Lukutaitoiset tutkiskelijat voivat tämän lisäksi oppia luonnonilmiöihin tai eläimiin liittyvää oikeaa terminologiaa. Aikuisen on mahdollista sanoittaa lapselle ruudulla näkyvää, mutta välttämätöntä se ei ole. TEKSTI Jenni Utriainen Värikkäiden ja vauhdikkaiden viihdepelien vastapainoksi lapsen tablettiin voi ladata myös opettavaista sisältöä
Ryhmäytyminen hahmokorteilla Kopio kortteja niin paljon, että kaikille osallistujille riittää. 44 Ideasta käytännöksi Mitä Lastenkirkon tyyppi tekisi. Toivon, että kaikki olisivat ystävällisiä toisilleen. Kesän teemaan sopisi hyvin “Tutkimuspartio suojellee luontoa” tai “Päkä ja Pulmu luonnonrauhan asialla”. Saduttaminen hahmokorteilla Anna lasten tutkia kortteja ja valita niistä itselle mieluisat kertomuksen henkilöt. OLET TUULI WWW.LASTENKIRKKO.FI TUULI Minä olen herkkä haaveilija. Kun menee huonosti, haluan muuttaa asiat paremmiksi lohduttamalla ja ilahduttamalla. Tykkään kaikesta kauniista ja erikoisesta. Kun menee huonosti, kuljen lohduttamassa ja rohkaisemassa toisia. Pyydä lapsia muodostamaan ryhmiä, joissa on tietyt hahmot: esim. OLET PULMU WWW.LASTENKIRKKO.FI PULMU Minä olen kyyhkynen. Le ik ka a ja la m in oi ha hm ok or tit ka ks ip uo le isi na kä ytt öö si LASTENKIRKKO. Voit laulaa kanssani: Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen. Lastenkirkon hahmot Tuuli, Toimi, Toivo, Taito, Päkä ja Pulmu ovat kavereita, joiden kanssa tutkitaan ja ihmetellään arkea ja pyhää. Lapsi voi kertoa, mitä samanlaista ja erilaista hänessä on kuin kortin hahmossa. Tutustuminen hahmokorteilla Laita hahmokortit kuvapuoli ylöspäin piirin keskelle. Haluaisin isona alkaa taiteilijaksi tai tanssijaksi. Tunnen usein olevani ihan erilainen kuin muut. Lapset voivat kertoa ryhmässä, millainen kaveri heidän kuvassaan oleva hahmo heidän mielestään on ja millainen kaveri hän itse haluaa olla. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Lapset voivat tehdä myös pieniä teatteriesityksiä hahmoja esittäen. Tykkään viedä ihmisille hyviä viestejä. Osallistujat näyttävät vuorotellaan valitsemiaan kuvia, ja he voivat toki itse lukea tai heille luetaan, millaisesta kaverista on kyse. Kun menee huonosti, haluan kokeilla uusia juttuja, jotta hankalat asiat saataisiin ratkaistua. Tunnen usein, että pystyn ihmeisiin. Tykkään olla leikin johtaja. Julkaisemme Päkän postilaatikossa niin tarinoita kuin piirroksiakin. Toivon, että muutkin innostuisivat. Lue tarina lapselle ja anna hänen tehdä haluamansa korjaukset. kaikki joilla on samanlainen kortti, muodostavat ryhmän tai niin, että ryhmässä voi olla vain erilaisia kortteja. Jos lapselle ja huoltajalle sopii, tarinat voi lähettää osoitteeseen paka@lastenkirkko. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton. Anna kunkin vuorollaan kertoa tarina ja kirjoita se ylös. Jaa kortit osallistujille satunnaisessa järjestyksessä. Pyydä osallistujia valitsemaan kuvista itselle mieleinen kaveri. fi. Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Tunnen usein itseni vahvaksi ja osaavaksi. Kopiokaa ja laminoikaa hahmokortit ja käyttäkää niitä leirien ja retkien ohjelmassa tutustumisessa, ryhmäytymisessä, saduttamisessa. OLET TOIMI WWW.LASTENKIRKKO.FI TOIMI Minä olen rohkea. Uskallan kokeilla jännittäviä asioita ensimmäisenä
Päässäni surraa niin monta suurta asiaa. 45 Ideasta käytännöksi PÄKÄN PÄIVÄ pienten iloksi Lastenkirkon vuoden 2019 uutuus on Päkän päivä -pelisovellus. Päkän päivä on lapselle kiva malli päivän puuhista, joihin liittyy luontevasti rukous. Lastenkirkon toimitus on ottanut Päkän päivää tehdessään ison teknisen harppauksen. Tykkään selvittää kysymyksiä ja laittaa asiat järjestykseen. Tunnen usein, että elämä on ihanaa! Tykkään olla yhdessä toisten kanssa. Kun menee huonosti, laulan näin: Hyvä Paimen rakastaa pientä, pientä karitsaa. Silloin on tilaa ajatella. Toivon, että minuun luotettaisiin. Päkän päivää kehitetään jatkossa yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Hänen paimen olallaan suojan maailmassa saan. Kun menee huonosti, suosittelen, että otetaan nyt vaan ihan rauhallisesti. Haluan ymmärtää asiat ja oppia uutta. Huomenna kaikki on varmaan jo paremmin. OLET WWW.LASTENKIRKKO.FI PÄKÄ Minä olen pieni lammas. Kun menee huonosti, osaan selvittää ongelmat. Tunnen usein itseni hajamieliseksi. Lasten palautetta saa lähettää toimitukselle osoitteeseen paka@lastenkirkko.fi LASTENKIRKKO PÄKÄN PÄIVÄ Pelaa Päkän kanssa osoitteessa lastenkirkko.fi OLET TAITO WWW.LASTENKIRKKO.FI TAITO Minä olen tutkija. Tunnen usein itseni aika viisaaksi. OLET TOIVO WWW.LASTENKIRKKO.FI TOIVO Minä olen hiljainen pohdiskelija. Pelissä Lastenkirkosta tuttu Päkä-lammas herää aamulla, järjestää ja nimeää tavaroita, pukee hauskoja asuja ja käy illalla nukkumaan. Pienille lapsille toimivan mobiilipelin tekemiseen on tarvittu paljon uutta osaamista. Tykkään olla myös yksin. Tykkään kertoa myös muille, mikä on tärkeää ja miten asiat ovat. Le ik ka a ja la m in oi ha hm ok or tit ka ks ip uo le isi na kä ytt öö si Voit printata hahmokortit isompina myös osoitteesta www.pienionsuurinlehti.fi/ lisamateriaalit. Ohjeet Päkän päivän käyttöön löytyvät Lastenkirkko.fi-sivustolta heti, kun peli on testattavissa
Tarvikkeet: • paperia • värikyniä, maalisiveltimiä • vesivärejä • muovailuvahaa • myös esimerkiksi legoja voi käyttää Monenlaiset lahjat – minä osaan ja opin uutta!. Tämä kokonaisvaltainen tapa suunnitella varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan jumalanpalveluselämää tukee myös lapsen kokonaisvaltaista tapaa oppia ja käsitellä elämää ja on myös kristillisen ihmiskäsityksen mukainen. Esimerkiksi vanha tuttu Ihme ja kumma tai jokin muu ihmettelylaulu Lastenvirsistä sopii hyvin aloitukseen. Seurakunnassa saamme olla kertomassa tätä ilosanomaa, että meistä jokainen on ainutlaatuinen ja meillä on monenlaisia lahjoja ja taitoja. Pieni lapsi tutkii maailmaa kaikkien aistien avulla aktiivisesti. Entä, missä he ovat mielestään hyviä. Tärkeää on, että jokainen saa kertoa ajatuksiaan ääneen ja että pysähdytään kuuntelemaan jokaisen ajatuksia. Niin kuin vanhempi iloitsee lapsestaan, myös taivaan Isä iloitsee meistä. Sen toteuttamiseen voi ottaa aikaa vaikka kokonaisen kerhokerran tai sen voi toteuttaa lyhyempänä osana kerhoa. Mikäli jollain lapselle on vaikea keksiä, missä on mielestään hyvä, voi ohjaaja ja Lapsi on luonnostaan innokas oppimaan uutta. Meidän aikuisten tehtävä on antaa lapselle mahdollisuus oppia ja kokeilla uusia asioita. Tarvikkeissa on muutamia vaihtoehtoja, joiden avulla lapset (ja perhekerhossa myös aikuiset) voivat työskennellä. 46 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ TEKSTI Johanna Heikkinen KUVAT Suvi Sievilä Työskentelyn voi toteuttaa sekä päiväettä perhekerhossa tilanteeseen sopivalla tavalla. Samalla tullaan harjoitelleeksi positiivisen palautteen antamista toisille! Keskustelun jälkeen lähdetään hieman työskentelemään yhdessä aiheen äärellä. Lauluun voidaan myös keksiä lasten kanssa yhdessä liikkeet, mikä auttaa lapsia keskittymään yhteiseen tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Aluksi voidaan laulaa jokin lapsille tuttu laulu. Aikuinen voi olla innostamassa ja kannustamassa lasta oppimaan. Tärkeää olisi, että kerhon jumalanpalveluselämä olisi luonteva osa kerhoa ja sen kokonaisuutta eikä vain irrallinen osa. Saamme olla Jumalan lapsia juuri sellaisina kuin olemme! muut lapset olla apuna kertomassa omia huomioitaan. Kannustavat sanat, kuten ”oletpa sinä taitava” tai ”sinä osaat hienosti” ovat lapsen itsetunnon ja oppimisen kannalta tärkeitä. Laulun jälkeen voidaan ottaa lyhyt keskustelu siitä, missä kukin on hyvä. Ohjaaja voi aluksi kysyä lapsilta, mitä he osaavat
Iivo mietti. – Äiti, missä minä voisin olla hyvä, kun en oikeen oo missään. Ohjaaja kertoo lapsille Iivosta: Iivo oli ihan tavallinen viisivuotias poika. Vaikkapa pallon tai pehmolelun kiertäessä jokainen voi kertoa vuorollaan, mitä on tehnyt ja missä on hyvä. Mutta Iivo halusi olla hyvä jossain. Mutta missä minä voisin olla hyvä. Iivo rakas, sinähän olet hyvä monessa asiassa. Tuntui, että kerhossa muut lapset osasivat kaikenlaista. Auta meitä olemaan ystävä toisillemme ja arvostamaan toisiamme sellaisena kuin olemme. Joku osasi taitoluistelua ja toinen pelasi jalkapalloa. Aluksi jokainen voi tuoda työnsä yhteisen piirin keskelle. Yhdessä lausumisen sijasta voidaan Meillä jokaisella on paljon sellaista, mitä me jo osaamme ja jos me emme osaa, saamme onneksi oppia koko ajan uutta! myös laulaa Lasten virren sanoin: ”Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, hän tarkoitti samalla näin: (lisätään tähän lapsen nimi) sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua!” Rukous: Kiitos Jeesus, että olet antanut meille niin monenlaisia lahjoja. – Hymy nousi Iivon suupielille. Voidaan vaikka samalla sanoa: ”Minä olen _____ ja haluan oppia _____.” Mitä pienempi lapsi sen yksinkertaisempia harjoitusten on oltava. Iivo oli niin tavallinen, että hänestä tuntui, ettei hän ole hyvä oikein missään. Kun tilanne on rauhoittunut ja jokainen lapsi on ehtinyt työskennellä valitsemallaan tavalla, istutaan esimerkiksi piiriin lattialle. Tämä toteutus on julkaistu vuoden 2019 Yhteisvastuu-materiaaleissa seurakunnan varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan.. 47 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Ohjaaja voi ohjeistaa lapsia piirtämään, maalaamaan tai muotoilemaan jonkin asian, missä tämän on mielestään hyvä. Osaat ajaa hienosti pyörällä ja auttaa kotitöissä. Mutta äidin vastaus yllätti Iivon. Tosiaan, osaanhan minä jo kaikenlaista! Näinpä, aina ei tarvitse osata jotain ihmeellistä, vaan se riittää, että on oma itsensä ja haluaa oppia uutta! Meillä jokaisella on paljon sellaista, mitä me jo osaamme ja jos me emme osaa, saamme onneksi oppia koko ajan uutta! Lasten kanssa voidaan keskustella tarinasta, jos lapset ovat siihen halukkaita. Ja ennen kaikkea olet hyvä kuuntelemaan ja olemaan toisten ystävä. Lauletaan Lasten virsi 107 Ihme. Keskustelu voidaan käydä läpi ”liikerinkinä”, jolloin jokainen lapsi saa vuorollaan keksiä liikkeen taidolle, jota haluaa opetella ja muut tekevät yhdessä perässä. Asia vaivasi Iivoa niin paljon, että hän päätti kysyä tätä äidiltä. Aamen. Kiitos myös siitä, että me saadaan oppia joka päivä uutta. Osaat solmia kengännauhat ja juosta nopeasti. Työskentelyn alku sopii myös tilanteeseen, jossa lapset tulevat mukaan hieman eri aikaan – esimerkiksi kerhon alkaessa tai siirryttäessä vaikka ulkoa sisälle. Tärkeää on kannustaa lapsia uskomaan siihen, että aina voi oppia uutta, jos vain haluaa. Ohjaaja voi esimerkiksi kysyä: Mitä uutta sinä haluaisit oppia. Joku oli hyvä piirtämään ja joku laulamaan
50 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS KU VA Su vi Si ev ilä
kirkkohetkien suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnan varhaiskasvatuksessa seurakunnan järjestämillä tapahtumilla tai yhä jatkuvilla hartaudellisilla hetkillä ei voida kuitata katsomuskasvatuksen toteutusta, vaan ne voivat olla osa kokonaisuutta. Runsas vuosi on vierähtänyt siitä, kun uusi vasu tuli yhteiskunnan varhaiskasvatusta ohjeistavaksi asiakirjaksi. Kokonaisvastuu katsomuskasvatuksen hoitamisesta kuuluu aina yhteiskunnan toimijoille. Olemme myös järjestäneet varhaiskasvatuksen opettajille iltoja, joissa on käyty läpi eri kerronnan menetelmiä katsomuskasvatukseen. Katsomuskasvatus on haastanut dialogiin – etsimään uudenlaista otetta ja yhteistä ymmärrystä yhteistyön rakentamisessa. Katsomuskasvatuksen alueryhmät kokoontuvat 2–4 kertaa vuodessa, ja suunnittelujen lisäksi siellä keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Vasun myötä 5 (seurakuntia on siis 5) uskontokasvatusryhmää muuttuivat katsomuskasvatuksen alueryhmiksi ja aloimme tehdä aivan uudella tasolla yhteistyötä osallistamalla päiväkodit ja lapset esim. kasvattavat pääsiäiskirkkoon ruohon sekä tuovat pajunkissoja, ja yhdessä teemme ja rakennamme kirkkohetket. Kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa ei ole tehty varsinaista sopimusta, mutta olemme kirjoittaneet yhdessä katsomuskasvatuksen asiakirjan, jossa avataan, mitä kaikkea seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö sisältää. Lapset ovat voineet halutessaan tuoda mukanaan kotoa kynttilän hautausmaalle, ja usein tämä on jo kotona herättänyt keskustelua pyhäinpäivästä. Jouluna päivähoidon lapset ovat olleet mukana esittämässä joulukuvaelmaa. eskareille järjestettävät urkusadut sekä Kirkko tutuksi -vierailut (emme kutsu kirkkoa kotikirkoksi, kun se ei ole sitä kaikille). Luentojen lisäksi päivillä jaettiin katsomuskasvatuksen kuulumisia eri puolilta maatamme. Laura Kytömäki Johtava varhaiskasvatuksen esimies KATSOMUSKASVATUS KU VA Su vi Si ev ilä. 51 Ideasta käytännöksi Katsomuskasvatusta tehdään nyt yhteistyössä! Maaliskuussa järjestettiin sekä Helsingissä että Oulussa vuosittaiset Katsomuskasvatuksen ajankohtaispäivät. Tiina Haapsalo Katsomuskasvatuksen kouluttaja, Nuori kirkko ry Lahdessa katsomuskasvatuksen alueryhmät Lahdessa emme ole tehneet päiväkotivierailuja yli kymmeneen vuoteen, vaan yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa on toteutettu mentoroimalla. Yhteisen suunnittelun tueksi on tarjolla selkeä neljän korin malli, joka avaa ”ovia” uusille toimintaja oppimisympäristömalleille. Vasun sisältämä "katsomuskasvatus varhaiskasvattajan ammatillisena tehtävänä" on herättänyt paljon hämminkiä, jännitteitä, kysymyksiä ja arkuutta. Kunnan ja seurakunnan välisessä yhteistyössä toimitaan vasun puitteissa ja varhaiskasvatuslakia noudattaen; eri osapuolien roolit on pidettävä selkeästi mielessä. Mutta nyt päiväkodit mm. Samoja tunteita ja ajatuksia on noussut esiin myös seurakunnissa, kun paikallinen yhteistyö on vasun myötä tullut uuden eteen ja joutunut tarkastelun kohteeksi. Monilla paikkakunnilla on alkuhämmingin jälkeen edetty yhteistyön uusiin avauksiin: on kirjattu yhteistyösopimuksia, rakennettu yhteisiä vuosikelloja sekä löydetty hyviä käytänteitä toimia. Seurakuntien toteuttama uskontokasvatuksen mentorointi ei ole enää tämän päivän todellisuutta – eikä seurakunnan työntekijä voi olla koko katsomuskasvatuksen asiantuntija, vaan hän edustaa aina kristillisen kasvatuksen osaamista. Seurakunnilla on nyt loistava tilaisuus laajentaa yhteistyötä kuntapuolen kumppaneiden kanssa muilla tavoilla kuin vain tarjoamalla päiväkoteihin hartaudellisia osioita. Tästä mallista on saatu positiivista palautetta myös kuntapuolen varhaiskasvattajilta – korimalli selkeyttää molempien varhaiskasvatuksen osapuolten tehtäviä. Pyhäinpäivän tuokio kappeleissa sekä siihen liitetty hautausmaavierailu on ollut tervetullut tapahtuma. Tunnustuksettomia tapahtumia ovat mm. Ennen päiväkodit tulivat ”vieraiksi” kirkkoon – toki olimme ennenkin yhdessä päivähoidon kanssa sopineet etukäteen vaikkapa laulettavista lastenvirsistä. Entisin eväin ei uudessa tilanteessa ole enää ollut mahdollista jatkaa, ja niinpä varhaiskasvatuksen toteuttajalla on ollut sekä paljon poisoppimista että haltuun ottamista. Kunnille vasu on normiasiakirja, jonka taustalla on varhaiskasvatuslaki
Nettisivujen tarkoitus on palvella sekä varhaiskasvatuksen kasvattajia että varhaiskasvatuksessa mukana olevien lasten vanhempia. Samoin parhaillaan ilmoittaudutaan Kurkista kirkkoon – kierrä hautausmaalla -kierroksille, joissa tutustutaan kirkkorakennukseen ja hautausmaahan. Sivustolta löytyvät linkit kumppanuuden koreihin, Suomessa vietettäviin juhliin ja paaston aikoihin sekä kristillisten pyhäpäivien kokonaisuuteen eli kirkkovuoteen. Ilmoittautumislista täyttyi hetkessä – kiinnostusta siis on, mikä tuntuu kivalta. Yhteistä sivua päivittävät varhaiskasvatuksen ohjaajat yhdessä seurakuntien viestinnän kanssa. Olemme myös tilanneet Pieni on Suurin -lehden päiväkodeille. Sivulla informoimme ajankohtaisista toiminnoista kuten pääsiäispolku, kevätkirkko, joulukirkko, kirkkoseikkailu ym. Kirsi Merenheimo-Mäenpää Varhaiskasvatuksen ohjaaja, varhaiskasvatuksen tiimiesimies KATSOMUSKASVATUS. Tarjoamme myös katsomuskasvatuskoulutusta: juuri eilen olen saanut pyynnön tulla erään päiväkodin pedapalaveriin. 52 Ideasta käytännöksi Kirkkonummella ollaan mukana pedatiimeissä Kirkkonummella on seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksella hyvät ja toimivat perinteet. Kukin seurakunta on luonut omat yhteistyömallinsa. Yhteistyömme pitää sisällään kaikkiin koreihin kuuluvaa toimintaa. Yhdessä toteutamme myös Kirkkonummen katsomuskasvatus.net-sivustoa, johon kerätään materiaalia katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi varhaiskasvatusyksiköissä. Lastenohjaajat toimivat mentoreina päiväkodeille – tässä yhteistyössä on yhteydenpito vaihtelevaa. ja miten niihin voi ilmoittautua. Esimerkiksi juuri nyt on menossa ilmoittautuminen kevätretkille seurakunnan leirikeskukseen. Nykyisin yhteistyö keskittyy suurilta osin varhaiskasvatusyksiköiden kasvattajien kanssa tapahtuvaan yhteiseen suunnitteluun. Sivulta löytyy vuosikello, jota päivitetään säännöllisesti. Näitä suunnitelmia käydään yhdessä läpi yksiköiden pedatiimeissä, joissa mentorit ovat mukana. Päivi Aumala Varhaiskasvatuksen työalajohtaja Oulussa varhaiskasvatusyhteistyön nettisivut Tästä lähdimme liikkeelle: Olimme yhteydessä Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen johtajaan ja kerroimme halukkuutemme tehdä yhteistyötä yhteisen näyn luomiseksi. Yhteisen sivun alle jokainen seurakunta rakentaa omat sivunsa. Olemme edenneet aluekohtaisten palaverien kautta päiväkotien viikkopalavereihin, ja näin on päiväkotikohtaisesti rakennettu uusia yhteistyömalleja jo toimivien mallien rinnalle. Ikään kuin pilottina Tuiran seurakunta on jo luonut omat sivunsa. päällekkäisiä toimintoja. Jokainen ryhmä tekee vuosittain oman katsomuskasvatussuunnitelman, jossa pohditaan sitä, miten katsomuskasvatusta toteutetaan juuri kyseisen ryhmän lapsien kanssa (mitkä katsomukset ovat edustettuina ja kuinka katsomukset tulevat huomioiduksi vuoden aikana). Viime syksynä yhteistyössä seurakuntien viestinnän kanssa loimme ”Varhaiskasvatusyhteistyön sivut”. Se, missä olemme seurkuntana mukana, on "koodattu” korimallin mukaisesti. Kanssamme toteuttamaan ja ideoimaan saimme kaikki yhtymämme seitsemän seurakuntaa. Saimmekin kutsun tapaamiseen, jonne otimme mukaan kumppanuuden korimallin. Seurakuntamme alueella on 56 päiväkotia, minkä vuoksi koimme haasteelliseksi nimetä nimikkotyöntekijöitä kuhunkin päiväkotiin. Palaveria seurasi koko kaupunkia kattava yhteistyösopimus. Oulun seurakuntayhtymään kuuluu seitsemän seurakuntaa. Tällöin suunnitellaan myös koko yksikön yhteinen katsomuskasvatus. Olemme sopineet, että toimitamme hyvissä ajoin tiedon siitä, mitä tilaisuutemme sisältää, jotta kasvattajat voivat infota huoltajia ja heillä on mahdollisuus valita, osallistuuko lapsi toimintaan vai ei. Olemme sopineet myös tapaamisista, joissa keskustellaan sekä katsomuskasvatuksesta että myös puolin ja toisin tarjoamistamme palveluista: näin karsimme esim. Niinpä meillä on yksi varhaiskasvatustyön yhteyshenkilö, joka koordinoi varhaiskasvatusyhteistyötä yhdessä kahden varhaiskasvatustiimimme työntekijän kanssa. Anne-Mari Teukku Katsomuskasvatuksen mentorointi Ylöjärvellä sopimus yhteistyöstä Kunnan kanssa on tehty sopimus yhteistyöstä, ja sopimuksen liitteeseen on aukikirjoitettu ne asiat, joita me tarjoamme kunnan varhaiskasvatukselle. Katsomuskasvatuksen suunnittelulle antaa raamit muutaman kerran vuodessa kokoontuva ohjausryhmä, jossa ovat mukana Kirkkonummen palveluohjaaja, koulutetut katsomuskasvatuskouluttajaparit varhaiskasvatusyksiköistä sekä seurakunnasta johtava varhaiskasvatusohjaaja ja alueelliset mentorit (3 kpl). Ja vielä: Godly Play -raamattuhuoneella käy runsaasti päiväkotija kouluryhmiä. Yhteistyömalleja on rakennettu myös perhepäivähoitajien kanssa. Entä nyt. Vuosi sitten ryhdyimme Tuiran seurakunnassa ideoimaan varhaiskasvatusyhteistyön nettisivuja. Seurakuntien yhteisellä sivulla on kaikkia seurakuntia koskevaa aineistoa. Vuosikellossa olevat toiminnat on koodattu kumppanuuden korien väreihin, ja värien merkitys on avattu
Puisto on Jane Goodall Instituutin tukema. VR-elokuvia on kuvattu 360-asteisella pallokameralla ja niitä katsotaan virtuaalitodellisuuslaseilla. Katsellessa alaspäin näWILD IMMERSION ELÄMYSTÄ KOKEILLEET ”Tuntui niin todelliselta!” ”Mahtava Aasian matka! Pandat nousivat melkein syliin.” ”Hauska ja tunteellinen kokemus.” ”Tajusin, etteivät eläimet enää luota ihmisiin. Jatkoimme pohtimalla: ”Missä seison, kun ajattelen itseäni työni suhteen. Astu virtuaaliseen sademetsään tai arktiselle taigalle Wild Immersion on hanke, jota on kuvattu kaksi vuotta ympäri maailmaa. 53 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Terveisiä Eccestä! Ecce kokoaa kolmen vuoden välein yhteen kristillisen kasvatuksen ammattilaisia eri puolilta Eurooppaa. Wild Immersionissa kohdataan luonto ja villieläimet virtuaalitodellisuuslaseilla aivan läheltä. Jane Goodall Instituutin suojelemia uusia keskuksia on auennut ensimmäisen vuoden aikana ympäri maailman: Pariisiin, Zürichiin, Buenos Airesiin, Montrealiin, Amsterdamiin, Los Angelesiin, Shenzheniin ja nyt Helsinkiin. Suomen toiminta kohdistetaan arktisen luonnonpuiston perustamiseen. Wild Immersion Finland tukee arktisen luonnonpuiston perustamista ja tarhattujen naalien siirtoistuttamista takaisin luontoon. Ecce toteutettiin maaliskuussa Berliinissä. Wild Immersion on avoinna Hotel Havenissä osoitteessa Unioninkatu 15 maanantaista perjantaihin klo 11–20 ja lauantaisin ja sunnuntaisin 11–18. Virtuaalitodellisuuselämykset tuntuvat lähes siltä, kuin eläimen olisi kohdannut oikeasti. Virtuaalisten luonnonpuistojen lisäksi Wild Immersion perustaa kaksi oikeaa luonnonpuistoa Tansaniaan ja Kambodžaan.. Teimme foliotyöskentelyn teemalla ”where I stand?” – missä seison tänään, kun ajattelen olemistani tässä. Lisäksi tilassa on sisäilmaa kosteuttava ja puhdistava Naava-viherseinä, joka tuo luonnon hyödyt sisälle. Kuvataiteilija Katariina Souri on maalannut VR-salin muraalit Sademetsän ja Arktisen Taigan. Kuvanveistäjä Eliya Zweygberg on toteuttanut veistokset Sarvikuono ja Tunturipöllö. Virtuaalikokemuksen lisäksi Wild Immersion tarjoaa reaalimaailman kokemuksen itse tilan kautta. Teemana oli tällä kertaa ”Moving towards new horizons in children’s ministery” – menemme eteenpäin uusiin suuntiin työssä lasten kanssa. Virtuaalilasit soveltuvat parhaiten kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Elämykset ovat hieman eri kestoisia, 8–13 minuuttia. Suomen luonnossa elää enää muutama naali. Tarhattuja naaleja on Suomessa 2,4 miljoonaa. Oli arvokas lahja päästä näin lähelle eläimiä, niin etteivät ne karta ja pelkää.” LUE LISÄÄ www.wildimmersion.fi Virtuaalinen luonnonpuisto avattiin Helsinkiin kee puiden latvat itsensä alapuolella ja kääntäessä katseensa sivulle näkee muut linnut. Nuori kirkko ry:tä edustivat Anita Ahtiainen, Johanna Heikkinen ja Suvielise Nurmi. Naali on Suomen kansainvälinen vastuueläin. Yhdessä VR-kokemuksen kanssa tuntuu, että olisi oikeasti luonnonhelmassa. Lasien avulla voi seikkailla vaikkapa lintuparven seurana pitkin taivaankantta. Elämyksiä on kuvattu lentämisen lisäksi meren alla, viidakossa ja jäätiköllä. Ja missä seison, kun ajattelen seurakuntani lapsia?” TEKSTI Johanna Heikkinen Wild Immersion on virtuaalinen luonnonpuisto, joka on nyt avannut salin Helsingissä
Tänäänkin taivaan valo säteilee ikkunasta. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Lähelläsi äiti olen turvassa. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Rakkaat kämmenesi suojaavat minua, silittävät poskeani sormenpäissä rakkautta. Silmiesi ilo kuplii minussa. Kiitos kun olet koti minulle maailmassa. KUVA Roni Tinell Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Äitienpäivää vietetään 12.5
55 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO PEKKA LAUKKARINEN (TOIM.) Laulutuuli PEKKA LAUKKARINEN (TOIM.) Laulutuuli CD Laulutuuli on kouluikäisten ikioma laulukirja kerhoihin, leireille, hartaushetkiin. Lauluissa soivat niin iloiset ja railakkaat tunnelmat kuin hiljentymään houkuttelevat sävelet. Laulutuuli-CD-boksin neljältä levyltä löytyvät kaikki Laulutuulen 120 laulua laulettuna ja soitettuna. ISBN 9789522889935 Hinta 15,90 TUOTENUMER O 6418132001408 Hinta 62,00 Uuden Laulutuulen laulut laulettuna ja soitettuna! Laulutuuli uudistui! 15,40€ 62,00 €. Levyjä voi käyttää niin laulujen opettelussa kuin säestyksenä. Mukana on monipuolinen teemahakemisto. Uudistuneen Laulutuulen on toimittanut Pekka Laukkarinen. Kokonaisuuden 120 laulusta yli puolet on uusia, osa aikaisemmin julkaisemattomia