1 Teema 2 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO Pääsiäisen perinteet elävät Ovet auki katsomuskasvatukselle Rakentavaa vuoropuhelua Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön
Kirjaa ravistamalla, kääntelemällä tai silittämällä tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. ISBN 9789523543324 Hinta 19,00 JOHANNA NORDBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat pääsiäinen Upouusi puuhakirja Lastenkirkon loistavilta tekijöiltä! Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. Molli yrittää tehdä kaikkensa, jotta sen ei tarvitsisi maistaa uutta ruokaa. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATRI KIRKKOPELTO Molli ja hirveä herne Mollin ystävä Sisu on laittanut ruokaa. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa pääsiäisen sanoman äärelle. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. Molli odottaa herkkuja vesi kielellä, mutta lautaselle ilmestyykin jotain omituista: vihreitä pieniä palluroita! Missä ovat Mollin lempiruuat. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. ISBN 9789523543812 Hinta 5,44 Pääsiäinen Upouusi puuhakirja! 5,44 € UUTUUS! UUTUUS! Missä ovat Mollin lempiruuat. Tarvitaan pienen lukijan apua, että Molli saadaan maistamaan ruokaa ja muistamaan ruokatavat! Molli-sarjan uudet, perheen pienimmille suunnatut kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. 19,00 €. Hekotuttavan hauska kirja käsittelee perheille tuttua, usein pulmia aiheuttavaa aihetta lämmöllä
ISBN 9789523543324 Hinta 19,00 JOHANNA NORDBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat pääsiäinen Upouusi puuhakirja Lastenkirkon loistavilta tekijöiltä! Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. 3 Teema Sain pingviinin isosiskolta, kun äiti meni sairaalaan ja mää synnyin. Eveliina, 4 vuotta Eveliina käy päiväkerhoa Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Se pitää mulle seuraa. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa pääsiäisen sanoman äärelle. Hekotuttavan hauska kirja käsittelee perheille tuttua, usein pulmia aiheuttavaa aihetta lämmöllä. Kirjaa ravistamalla, kääntelemällä tai silittämällä tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. Molli yrittää tehdä kaikkensa, jotta sen ei tarvitsisi maistaa uutta ruokaa. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Se on ollut matkoillakin mukana. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Henna Ahrikkala haastatteli lapsia heidän lempileluistaan. LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATRI KIRKKOPELTO Molli ja hirveä herne Mollin ystävä Sisu on laittanut ruokaa. Molli odottaa herkkuja vesi kielellä, mutta lautaselle ilmestyykin jotain omituista: vihreitä pieniä palluroita! Missä ovat Mollin lempiruuat. Tarvitaan pienen lukijan apua, että Molli saadaan maistamaan ruokaa ja muistamaan ruokatavat! Molli-sarjan uudet, perheen pienimmille suunnatut kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. ISBN 9789523543812 Hinta 5,44 Pääsiäinen Upouusi puuhakirja! 5,44 € UUTUUS! UUTUUS! Missä ovat Mollin lempiruuat. 19,00 €
4 Teema PERHEIDEN KANSSA "Vahvistetaan hyviä arvoja ja välitetään kulttuuriperintöä" TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Sonja Meskanen Lempääläisen Vartiaisen perheen vanhin lapsi, Oona, aloitti päiväkotitaipaleensa vuonna 2006, Aleksi vuotta myöhemmin ja Teemu vuonna 2016. Tuona vuonna uuden varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun myötä uskontokasvatuksen tilalle tuli katsomuskasvatus. Perheen toive katsomuskasvatukselle:
Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Erityisesti joulun alla oli mietittävä tarkasti, millä tavalla asioista kertoi, jottei toteutuksiin olisi sisältynyt minkäänlaista tunnustuksellista elementtiä. Tärkeää on myös vahvistaa lapsen omaa tunnetta, esimerkiksi ajatusta siitä, että ”tämä meidän perinne jouluna on tärkeä, vaikka toisella perheellä sitä ei ole”. Vartiainen toteaa, että uskonnolliset tai katsomukselliset asiat ovat ylipäätään varsin vähän esillä – niin päiväkodeissa kuin suomalaisessa kulttuurissa ylipäätään. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin tuona ajankohtana käyttöön. – Päiväkodissa oli haasteellista suunnitella töitä katsomuskasvatuksen näkökulmasta, kun taustalla oli suht pitkä aika seurakunnan työssä. Muukin yhteistyö seurakunnan kanssa on edelleen mahdollista verkostoyhteistyön näkökulmasta. Lopuksi kokemusasiantuntijan näkemys. Suomessahan uskonnosta puhuminen tuntuu olevan vähän tabu. Vartiainen työskentelee seurakunnassa lastenohjaajana. Itse uskon kuitenkin niin, että kristillinen, Raamatun kautta tapahtuva opetus on erinomainen keino myös arvojen välittämiseen. Vartiainen tiedusteli toimittajan pyynnöstä vapaavalintaisesti 6-vuotiaan, eskariin siirtyneen poikansa näkökulmia: Millainen teille esitetty seurakunnan työntekijöiden tekemä adventinajan tervehdysvideo oli. Mutta ei meidän vanhempien kanssa ollut mitään sen suurempia suunnitelmia tai palavereja katsomuskasvatukseen liittyen. Uuden vasun myötä varhaiskasvatukseen ei sisälly enää tunnustuksellista uskontokasvatusta. ”Luistelu ja sählyn pelaaminen!” Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä tehtävänä. ”Tosi tylsä, ei siinä ollut mitään kivaa.” Mikä on parasta eskarissa. Uskon, että vanhimpien lastemme arvot pohjautuvat osittain myös näihin kokemuksiin, perheen äiti Tuula Vartiainen pohtii. – Uskonnollisista tilaisuuksista kerrottiin aina etukäteen ja lupa lapsen osallistumiseen kysyttiin. Viitisen vuotta sitten hän oli vajaan vuoden ajan lastenhoitajana päiväkodissa Tampereella. – Siitä syystä olin vähän kuutamolla siitä, mitä kaikkea päiväkodissa tehtiin. En kuitenkaan ajattele nykylasten menevän pilalle sen takia, että uskonnollisuus on vähentynyt päiväkodeissa. Kunkin lapsen katsomuksellisia asioita ja tavoitteita pohditaan vanhempien kanssa käytävissä kasvatuskeskusteluissa. Varhaiskasvattajilta vaaditaan suurta herkkyyttä tarttua lasten pohdintoihin ja kysymyksiin. Vartiainen totesi varsin pian haluavansa työskennellä mieluummin seurakunnassa. Yritin keskittyä yleiseen jouluisen tunnelman luomiseen. – Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä elementtinä. Kirkkoon kuulumattomille lapsille tulee tuolloin järjestää päiväkodissa muuta ohjelmaa. He tapasivat pitää noista seurakunnan työntekijän vierailuista. – Uskon, että nekin voivat olla välittämässä lapsille hyviä arvoja. Perinteistä seurakuntien ja päiväkotien välistä yhteistyötä edustaa lähinnä lasten osallistuminen pääsiäisvaelluksiin ja joulukirkkoihin. 5 Teema – Kahden vanhimman lapsemme aikana taidettiin puhua ihan pyhäkouluhetkistä. – Jos olisin jäänyt pitemmäksi aikaa päiväkotiin, katsomuksellisiin asioihin ja eri valintoihin olisi tullut varmastikin rutiinia ja uusia oivalluksia. Uskonnollisista tai katsomuksellisista asioista ei tullut puhuttua myöskään toisten vanhempien kanssa. Hän koki, että vanhempia ei myöskään osallistettu siihen kovin aktiivisesti. Niissäkin toteutuva kasvatus voi korostaa esimerkiksi anteeksiannon, suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen tärkeyttä. PERHEIDEN KANSSA. Pidän muutenkin matalan profiilin, lapsilähtöisestä opetuksesta. Hyviä arvoja Vartiainen toteaa, että hänen lapsensa päiväkodissa seurakunnan työntekijän pitämät tunnit ovat korvautuneet esimerkiksi satuhetkillä. Epätietoisuutta katsomuskasvatuksesta Vartiainen kertoo, että hänellä oli varsin vähän tietoa nuorimman lapsensa katsomuskasvatuksesta tämän ollessa päiväkodissa. Vartiainen toivoo, että päiväkodeissa olisi jatkossakin riittävästi seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Samalla on varmasti hyvä, että päiväkodissa käsitellään eri uskontoja. Vasussa ajatuksena on, että nyky-yhteiskunnan moninaisuutta ymmärtääkseen lasten tulisi oppia myös uskontojen ja muiden katsomusten todellisuutta laaja-alaisesti ja monipuolisesti: keskustelut, yhdessä ihmettely, tutkiva oppiminen ja retket tuovat katsomusten maailman lasten tasolle. – Päivähoidon arki koostuu tietysti paljolti muista asioista. – Koska päiväkodeissa ei ole enää varsinaista uskontokasvatusta, olen miettinyt tarkemmin sitä, miten uskonnollinen näkökulma näkyy kotimme omassa kasvatuksessa. Raamatunkertomukset jäivät heidän mieleensä. Vartiainen kertoo, ettei hän seurannut aktiivisesti lapsen päiväkotiryhmän blogia. Vasu-keskusteluissa meidän vanhempien ajatuksia ja toiveita kyllä selvitettiin
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Erätauko – eväitä tasavertaiseen keskusteluun Lasten ja nuorten keskus Me tekijät Katsomuskasvatus rakentuu yhteistyössä Kirkkonummella Me tekijät Tilannekuvia katsomuskasvatusyhteistyöstä 7 kysymystä Vastaajana toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio Kirkon talolta Papin päiväkirjasta Hyviä kysymyksiä 3 4 7 8 13 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Toive katsomuskasvatukselle Pääkirjoitus Vietetäänkö teillä pääsiäistä. Pyhiinvaellus Lähestymme pyhää ihmetellen, hiljentyen ja leikin kautta Kirjahylly ja Nallukka Digileikit Kielten oppimista rennolla otteella Koulu ja kirkko Yhteistyötä Pitäjänmäen malliin Lastenkirkko Hyviä hetkiä Kaverin kotona juhlitaan! Laula – leiki – liiku Urkusatuilemaan Hiljaisuuden ikkuna 8 26 42 20 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Katsomuskasvatus 16 19 20 23 26 29 30 32 36 37 38 40 42 44 46 Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatusnumero seurakunnan ja kunnan katsomuskasvatuksen yhteistyöhön!. Teema Lapsi haastaa katsomaan toisin Kolumni Pääsiäisen perinteet elävät –vai muuttuvatko vain
Toivottavasti viihdyt sen äärellä! 2 2021 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Lapselle tutut asiat ovat luonnollisia ja uudet kiinnostavia. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA BlueOrange Studio / Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Katsomusten tasavertainen tutkiminen ja tutustuminen perustuu jo lapsen oikeuksien julistukseen. Mikä on veden merkitys, mitä se symboloi eri tavalla ajatteleville ihmisille. Miksi ramadanina ei saa syödä?” Katsomuskasvatuksen teemat voivat löytyä myös arkisista elementeistä. Katsomuskasvatus tarjoaa selkeät ja yhdenvertaiset raamit tälle työlle. Tähän lehteen on koottu runsas tietoja vinkkipaketti katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen, Kaisa Aitlahti, Tiina Hänninen, Minna Kaihlanen, Taina Karvonen, Eleonora Printz, Johanna Routasalo, Satu Reinikainen, Anna-Mari Tukeva KATSOMUSKASVATUSNUMEROSSA ASIANTUNTIJOINA Tiina Haapsalo ja Ilkka Tahvanainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. “Mikä se pääsiäinen on. 5. Siksi myös Pieni on Suurin pureutuu aihepiirin tänä vuonna kahden teemanumeron verran. Se on tärkeää myös lapsen identiteetin kehittymisen kannalta. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numerossa 1/21. 7 Teema Vietetäänkö teillä pääsiäistä. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI. “Millainen on teidän perheen jumala. Me mietimme, uskaltaako hengellisistä asioista puhua ja missä menevät yksityisyyden rajat. Lapsi ei arvota, vaan kysyy lisää. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 84,50 € 12 kk 88 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 36,50€ 12 kk 39,50 € Irtonumero 17,50 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) Kestotilaus 34,50 € 12kk 36,50 € ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Kuinka teillä rukoillaan?” Lasten maailmassa aikuisten monimutkaiset kysymykset muuttuvat yksinkertaisiksi ja käytännöllisiksi. Liittyykö rauhoittuminen katsomuksiin. Aihepiiri on kuitenkin melko tuore ja sen käsittelyyn on toivottu materiaalia erityisesti yhteiskunnan varhaiskasvatuksen puolelta. Katsomusten tasavertainen tutkiminen ja tutustuminen perustuu jo lapsen oikeuksien julistukseen. Miten lapsi käsittää pyhän. Numeron 3/21 mukana koko varhaiskasvatukselle suunnattu liite
Se on pedagogisen suhteen ydintä. Kun aikuinen hiljentyy näiden äärelle, lapsi kokee tulleensa kuulluksi.. 8 Teema TEEMA Lapsen maailma avautuu aikuiselle leikin, piirrosten ja spontaaninen kysymysten kautta
KATJA CASTILLO KM, Oulun yliopisto Projektisuunnittelija, Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa vuodesta 2019 lähtien. Mitä annettavaa 1900-luvun alussa Liettuassa syntyneellä ranskalaisella filosofilla voi olla nykyaikaiseen suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Keskusteluja Philippe Nemon kanssa.) KUKA. Kasvatus 50 (5) Yhtenä kirjoittajana keväällä 2021 ilmestyvässä Lapsen kokoinen katsomuskasvatus -teoksessa. Toiseudesta puhutaan myös pyhyyden kautta. Levinasin filosofiassa on uskonnollinen aspekti. Tehnyt työtä lasten ja perheiden kanssa Oulun helluntaiseurakunnassa vuodesta 2011 lähtien. Valmistui luokanopettajaksi Oulun yliopiston kansainvälisestä luokanopettajakoulutuksesta vuonna 2012, sivuaineina taide ja luovuus pedagogisina työkaluina sekä interkulttuuriset kompetenssit kasvatuksessa. Todellisuudessa lapsella on kuitenkin oma maailmansa, kulttuurinsa ja katsomuksensa. Miksi Castillo sitten haluaa tutkia juuri filosofi Emmanuel Levinasin ajatuksia. Kysymyksiin ei välttämättä ole aina yhtä oikeaa vastausta. – Tämä ulottuvuus tuntui kiehtovalta. Yhteiskunnassa on yhä enenevässä määrin erilaisuuden kohtaamisen haasteita. Miten kohdata toiseus, jota jollakin tavalla jopa pelättiin sanoittaa. Katja Castillo soveltaa kasvatukseen Emmanuel Levinasin filosofiaa ja tarkastelee lapsen ja aikuisen välistä suhdetta, miten se rakentuu dialogisessa mallissa. Pohdin, miten kasvattaja voisi ohjata lasta toisena ja nöyrtyä kasvattajana lapsen maailman äärelle. Tämän hetken lempilainaus Levinasilta: ”Inhimillinen elämä herää huomatessaan toisen, toisin sanoen se on jatkuvassa heräämisen tilassa.” (Levinas 1996, Etiikka ja äärettömyys. Ajattelin, että hänellä voisi olla sanottavaa vallitsevaan tilanteeseen, jossa erilaisuus on yhä näkyvämpää, ja jonka kohtaaminen on läsnä meidän jokaisen arjessa. Elää kolmekielisessä, monikulttuurisessa kodissa suomalaistuneen miehen ja kolmen tyttären kanssa. (Kirjapaja) Useita lyhyitä blogikirjoituksia ”Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa” -hankkeen sivustolla: https://blogs.helsinki.fi/monikatsomukselliset-tilat -varhaiskasvatuksessa TEEMA KU VA Ca sti llo n ko tia lb um i. Pedagoginen suhde Oulun yliopisto on mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa, jossa etsitään vastausta JULKAISUT: Castillo & Kukkola (2019) Koloniaaliset subjektin purkaminen ja eettisten subjektifikaatioprosessien mahdollisuus. Uskonto ja katsomuksiin liittyvä erilaisuus on yhteiskunnassamme tällä hetkellä lähes kokonaan vaiettu. Katsomuskasvatuksessa tarvitaan sekä avointa keskustelua että pedagogisesti suunniteltua ohjattua toimintaa. Välimaastoon jää kuitenkin valtavasti ihmisiä, joiden katsomus on jotain näiden väliltä. 9 Teema Lapsi haastaa katsomaan toisin TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock Lasten kysymykset avaavat mahdollisuuden dialogiin aikuisen kanssa. Julkisessa keskustelussa tulevat esiin vain ääripäät. Aikuisen tehtävä onkin ohjata lapsen ajattelua uusiin suuntiin ja kysymyksiin. Kasvatustieteen maisteri ja tohtorikoulutettava Katja Castillo on kiinnostunut selvittämään, miten yhteiskunnassa voitaisiin kohdata eettisesti erilainen ja erilaisuus, ja miten sitä voisi teoretisoida muuten kuin negatiivisuuden kautta. Hän joutui oman ajattelunsa ja taustansa takia sorretuksi ja väkivallan kohteeksi. Hän oli juutalainen ja maahanmuuttaja. Tutkimuksessaan hän käsittelee pedagogisen suhteen uudelleen määrittelyä. – Levinas oli oman elämänsäkin kautta moninaisuuden rajapinnalla oleva ajattelija. – Valitsin tutkimukseni kohteeksi lapset, joita aikuiset pitävät jollain tavalla oman elämänsä jatkeena
Kun lapsi kysyy, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, mikä on kaunista tai mikä on hyvää, tilanne on luonnollinen kasvatuskatsomuksen paikka. Katsomuskasvatusta keskellä arkea Katsomuskasvatus on suhteellisen uusi alue, johon moni suhtautuu vielä varovaisesti, ja joka aiheuttaa myös hämmennystä. – Siinäkin dialogisuus on ollut tärkeää. – Lapsen maailma avautuu aikuiselle leikin, piirrosten ja spontaaninen kysymysten kautta. Levinasin filosofian toimivuutta on testattu Oulussa käytännön työssä sekä kuuntelemalla varhaiskasvattajien kokemuksia. Teoria on läheisessä suhteessa käytännön työn kanssa. Kun aikuinen hiljentyy näiden äärelle, lapsi kokee tulleensa kuulluksi. Katsomuskasvatus ei olekaan enää vain seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyömuoto, vaan se onkin nyt varhaiskasvatuksen tehtävä, mikä haastaa koko työyhteisön. Eettinen pedagoginen suhde vaatii keskustelun kasvattajan ja kasvatettavan välillä. Teoria ei jää vain teoriaksi, vaan keskustelee käytännön työn kanssa. Hänen maailmansa ympärille rakentuu laajempia kokonaisuuksia kasvattajan toiminnan kautta, mikä on mielestäni todella kiehtovaa. Castillo on huomannut, että kaikista peloista ja varovaisuudesta huolimatta varhaiskasvattajat ovat hyvinkin taitavia kes. Se on pedagogisen suhteen ydintä. Juhlia järjestettäessä on huomioitava tasapuolisesti kaikki perheet. Kaiken päälle tulee aikuisten kanssa tehtävä yhteistyö. Perheillä saattaa olla näihin kysymyksiin hyvin erilaisia vastauksia. – Ei ehkä huomata, että lapsi saattaa esittää katsomuksellisia kysymyksiä kesken arkisten touhujen. 10 Teema TEEMA katsomuskasvatuksen kysymyksiin. Lasten kysymyksiin voi löytää uusia, luovia ja mielenkiintoisia tulokulmia, jotka kiehtovat lapsia eri tavoin. Katsomuskasvatuksen vaikeus saattaa kummuta myös kasvattajan omasta pelosta keskustella erilaisista näkemyksistä. Katsomuskasvatuksessa niitä ei välttämättä ole. Lapsi hukkuu helposti erilaisten oppimisalueiden odotusten alle. Katsomuksellisiin tiloihin ei voi lähteä tutustumaan ilman vanhempien tai huoltajien lupaa. Aikuiselta tämä vaatii avoimuutta ja ammattitaitoa olla lapsen asettamassa haastavassa paikassa. – Vanhempien kanssa ei ehkä uskalleta ottaa puheeksi katsomuksellisia asioita, sillä pidämme niitä perinteisesti yksityisinä asioina. Kun aikuinen ei automaattisesti tyrmää vaikeaa kysymystä eikä hiljennä lasta, lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Castillo toimii hankkeen projektisuunnittelijana. Se on dynaaminen ja kiehtova suhde, mikä vaatii kasvattajalta kykyä havainnoida lapsen maailmaa. Hankkeen painopiste on kehittää katsomuskasvatusta osana varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatillisuutta. – Kasvattajan tulisi itsekin olla katsomusten suhteen utelias. Hiljentyminen lasten kysymysten äärelle saattaa olla vaikeaa. Olemme taipuvaisia ajattelemaan, että kasvattajalla tulee olla kysymyksiin valmis vastaus. Katsomuskasvatusta on usein helpompi lähestyä juhlien, perinteiden tai yhteisöjen yhteistyön kautta
Tämä antaa tilaa oikeudenmukaisuudelle ja erilaisuudelle. – Jos lapsi tulee perheestä, joka esimerkiksi edustaa selkeitä rasistisia arvoja, siihen tulee puuttua. – Kun on hieman epävarma omasta ajattelustaan, pystyy kohtaamaan toisen ihmisen nöyrästi ja käymään avointa keskustelua. Avoin keskustelu mahdollistaa enemmän kuin että keskustelisimme vain helpoista asioista. Sitä Levinasin dialogin eettisyys on. Keskustellaan, miten perheissä vastataan elämän suuriin kysymyksiin. Kalenteria tehdessä otetaan puheeksi katsomuskasvatukset vanhempien ja huoltajien kanssa. Ryhmässä voi olla myös lapsia, joiden kotona ei ole lainkaan pohdittu katsomuksellisia kysymyksiä. – Eettisyys on oman elämän kyseenalaistamista. Aikuisten tekemät kysymykset ohjaavat lapsen uteliaisuutta ja laajentavat näköaloja uusiin suuntiin ja kysymyksiin. Tämä tulee sanoittaa lapsille. Emme mielellämme vastaa katsomuksiin liittyviin kysymyksiin. Levinas menee vastavirtaan. Aikuisen tehtävä on myös luoda turvallista tilaa. Emme voi kasvattaa lapsia ajatteluun, ettei maailmassa olisi eri tavalla ajattelevia ihmisiä eikä eri uskontoja. Castillo pyörittelee sanoja ja pohtii, että kyseenalaistamisen sijaan sanan parempi käännös voisi olla kysymyksessä oleminen. Rasistinen maailmankuva ottaa tilan pois kaikelta erilaisuudelta ja pyrkii samankaltaistamaan ihmiset. – Olla avoin toisen ihmisen kysymyksille ja suostua vastaamaan pelkäämättä hankaliakaan aiheita. Muitakin tapoja kasvatuskasvatukseen tulee olla. Perinteiden haastaminen Castillon näkemys on, että uskonnolliset ja katsomukselliset asiat vaikuttavat maailman rauhaan. Aikuisen rooli Katsomuskasvatusta ei voi rakentaa pelkästään lasten kysymysten varaan. Kasvattajan vastuu on tuoda kasvatukselliset kysymykset kasvatusyhteisöön. Kasvattajat tarvitsevat pikemminkin herättelyä siihen, että he osaavat tämän. – Kun lähdetään pois tutusta päiväkotiympäristöstä ja vieraillaan eri uskontojen pyhissä tiloissa, lapsilla herää paljon kysymyksiä aivan luonnostaan. Oulussa on pohdittu muun muassa varhaiskasvattajan herkkyyden herättelyä reflektiivisen päiväkirjamallin muodossa. Juhlakalenteri on mainio työkalu, jota kasvattaja voi käyttää. Jostain syystä monet pelkäävät käyttää katsomuskasvatuksessa omaa ammattitaitoaan, mikä muilla kasvatuksen alueilla toimii erittäin hyvin. – He ovat siinä ehkä taitavampia kuin itse tiedostavat. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut eri juhlista, niiden näkökulmista sekä yhteinen suunnittelu toimivat myös osana katsomuskasvatusta. Katsomukset eivät katoa, pikemminkin niitä tulee enemmän ja ne tulevat lähemmäksi. Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeen aikana pääkaupunkiseudulla toteutetussa osahankkeessa lapsiryhmät ovat käyneet tutustumassa erilaisiin uskonnollisiin tiloihin. – Kyky keskustella katsomuksellisista asioista mahdollistaa sen, että maailmassa voi olla rauhaa. Kasvattajan vastuu on johdattaa keskusteluja aikuisen otteella. Se ei ole moraalisääntöjä, vaan jotain syvempää, mikä haastaa minua ihmisenä. – Jos olen valmis kohtaamaan toisen ihmisen, en lokeroi häntä valmiiksi ennakkoluulojen kautta. Vaikka pintaan voi nousta vaikeitakin kysymyksiä ja keskustelut käydä osin haastaviksi, jännitteisyys ei ole negatiivinen asia. Eettinen dialogi Levinasin filosofian mukaan dialogisuuden ytimessä on eettisyys, avoimuus tulla toisen ihmisen haastamaksi. Emme pidä olla kyseenalaistettuina. Tulevaisuudessa heitä on yhä enemmän.. – Vanhempien kanssa voidaan laatia yhteinen juhlakalenteri. Itselleni tämä on ollut uusi ja raikas näkemys eettisyyteen. On helpompi käydä keskustelua, jos ei ole jo valmiiksi lyönyt lukkoon omaa ajatustaan. Tuntuu epämukavalta, että joku kyseenalaistaa minun tapani olla ja elää. Aikuisen tehtävä on antaa lapselle työkaluja tulla toimeen erilaisten uskontojen ja uskomusten maailmassa. – Elämme maailmassa, jossa katsomukset ovat läsnä. Eri kulttuureista maahamme tulevat ihmiset tuovat meille näkyväksi sen, mitä on jo aiemmin ollut. Suomalainen haluaa pitää oman katsomuksensa itsellään. 11 Teema kustelemaan katsomuksista lasten kanssa. Levinasin ajattelussa ilman hankalaa tunnetta ja ihmisen sisällä olevaa liikettä ei ole eettisyyttä. Katsomuskasvatuksella on paikka tässä ajassa. Katsomuskasvatus on siis tärkeää ja välttämätöntä. Lasten kysymysten lisäksi katsomuskasvatuksen voi rakentaa perinteisten juhlien ja kulttuuriperinnön ympärille, joita tutustuminen kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin tiloihin täydentävät. Työkaluja kasvatuskatsomukseen Varhaiskasvatuksen perusteet (2018) antaa hyvät työkalut katsomuskasvatukseen. Pienemmillä paikkakunnilla ainoa mahdollinen vierailukohde on tavallisesti kirkko. Meidän pitäisi olla avoimia ja tulla toisen haastamaksi
Lapselle on merkityksellistä, että muut ryhmän lapset vierailevat myös jossain hänelle tärkeässä paikassa. Lapsi tarvitsee kuitenkin myös valmiita vastauksia, suvun ja perinteen ääntä. Kaikki nämä taustaäänet pitäisi pystyä tuomaan esiin. Toivon, että lapset löytävät itselleen mielekkään vastauksen, ei välttämättä sitä, mikä itselleni on mielekäs. Lapsi saa esitellä itselleen jo jotain tuttua ja saa olla vierailun kohteessa ikään kuin asiantuntijana. Oman lapsen kohdalla tilan antaminen voi tehdä tiukkaa. Käytäntö osoitti toisin. Castillo kannustaa haastamaan perinteitä. Se auttaa heitä sietämään epävarmuutta myös omassa elämässään. Ehkä se olisi ollut omalla tavallaan vahvistamassa koulun ja muun elämän välistä suhdetta Vanhemmankaan ei tarvitse tietää kaikkea Castillo kohtaa katsomuskasvatukseen liittyviä kysymyksiä myös työajan ulkopuolella. Lapsena kirkkoon tutustuminen oli hänen mielestään mukavaa ja kiehtovaa. – Toivoisin, että uskaltaisimme varhaiskasvatuksessa laajentaa yhteistyön mahdollisuuksia. Aloittaessaan tutkimuksensa Castillo ajatteli katsomuskasvatuksessa riittävän, että kasvattaja ja lapsi kohtaavat toisensa eettisesti ja aidosti. Kolme pientä lasta haastaa aiheen pariin myös kotona. Voisiko päiväkoteihin pyytää vierailulle muidenkin uskontojen kuin kirkon edustajia. Sen saavuttaminen vaatii oman ajattelun testaamista monellakin eri tavalla. Olen ehkä nyt herkempi kuulemaan heidän kysymyksiään. Castillo on pyrkinyt muokkaamaan omaa ajatteluaan antaakseen lapsilleen mahdollisuuden löytää omat vastauksensa. – Myös vanhempien ja suvun äänellä on merkitystä. Hankkeen ja tutkimuksen myötä valmiita vastauksia tulee tarjoiltua yhä varovaisemmin. – En vastaa heidän kysymyksiinsä heti itselleni tutuimmalla tavalla. Oman ajattelun ja käyttäytymisen muutos on synnyttänyt lasten avointa uteliaisuutta äitiä kohtaa, eikö hänellä olekaan valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Jos he vaikkapa epäilevät Jumalan olemassaoloa yritän ajatella, että se on hyvä juttu. – On ihan tervettä, että lapset oivaltavat, etteivät aikuisetkaan tiedä kaikkea. Voisiko lapsiryhmä vierailla vaikkapa moskeijassa tai Pelastusarmeijan tiloissa, jos se on jollekin lapselle tärkeä paikka. Lapselle on tärkeää, että hän voi ankkuroitua johonkin. Lisäksi kasvattajan omilla kokemuksilla ja näkemyksillä on iso merkitys, miten katsomuskasvatus toteutuu käytännössä. – En pidä ongelmallisena, että vanhemmat myös vastaavat lastensa kysymyksiin. Oman ajattelun haastaminen on ollut hänelle tuttua lapsuudesta lähtien. En yritä poistaa lapsilta epäilyn tunnetta, vaan yritän antaa heille työkaluja ajatella asiasta eri tavoin. TEEMA. – On tärkeää, että katsomuksellisiin kysymyksiin on itselle jokin mielekäs vastaus. – Nyt olen miettinyt, miltä olisi tuntunut, jos olisimmekin vierailleet tuolloin myös minulle tärkeässä paikassa. Se on julkisen kasvatuksen tehtävä. Sen kautta tulen toimeen sen epävarmuuden kanssa, mitä lasten kysymykset nostavat. Se auttaa heitä sietämään epävarmuutta myös omassa elämässään. 12 Teema On ihan tervettä, että lapset oivaltavat, etteivät aikuisetkaan tiedä kaikkea. Castillo kuulu itse vähemmistöuskontokuntaan. Toisaalta lapsi tarvitsee myös valmiita vastauksia, suvun ja perinteen ääntä. Julkisen kasvatuksen näkökulmasta ankkurointia tulisi kyseenalaistaa tasapuolisesti kaikkien lasten kohdalla, ei ainoastaan niiden, joilla on uskonnollinen identiteetti. Millainen kokemus se olisi ollut minulle lapsena. Pyrin laajentamaan heidän ajatteluaan ja kerron, että kysymyksiin voi olla monenlaisia eri vastauksia
TEEMU TOIVONEN Kirjoittaja on yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistossa. Trullit eli noidat kiersivät tekemässä tihutöitään palmusunnuntaita seuraavana lauantaina, jolloin kristillisen perinteen mukaan Kristus Jumala lepää haudassa, ja näin ajateltiin, että pahan voimat olivat juuri tuolloin valloillaan. Koristellut pajunoksat siunataan pyhitetyllä vedellä ennen kuin niillä lähdetään toivottamaan Jumalan siunausta tulevaksi vuodeksi. Suomessa palmunoksat korvataan kevään ensimmäisillä ”kukilla”, Virpominen keskittyy lähinnä läheisiin, vanhempiin, kummeihin ja naapureihin, ja on jäänyt melkein yksinomaan lasten vastuulle, vaikka sillä voisi olla laajempaakin yhteisöllistä ulottuvuutta. Tästä juontaa nimitys palmusunnuntai ja lukemattomat kristillisten kirkkojen perinteet kautta maailman liittyen palmunlehviin tai vastaaviin oksiin. Nykyisellään virpominen keskittyy lähinnä läheisiin, vanhempiin, kummeihin ja naapureihin, ja on jäänyt melkein yksinomaan lasten vastuulle, vaikka sillä voisi olla laajempaakin yhteisöllistä ulottuvuutta. Ortodoksisen kirkon perinne alleviivaa pääsiäisen merkitystä kuitenkin monella tavalla viikkoja ennen pääsiäistä ja viikkoja sen jälkeen: pääsiäistä edeltävään kuuden viikon mittaiseen suureen paastoon valmistaudutaan ensin kolmen viikon ajan, sen päätyttyä juhlitaan Kristuksen kärsimyksiä viikko ja lopulta juhlakausi kestää 50 päivää aina helluntaijuhlaan asti. Juhla perustuu evankeliumin kertomuksiin, joissa Kristus saapuu Jerusalemiin ratsastaen aasilla. Tapa on ollut aikanaan koko elämänpiirin kattava: talonemännät ovat virpovitsoilla siunanneet läheisten lisäksi mm. Ihmiset ottavat hänet vastaan kuin kuninkaan heiluttaen palmun ja oliivipuun lehtiä, voiton ja rauhan symboleja. 13 Teema pajunoksilla kissoineen. Sitä on kutsuttu ortodoksienkin piirissä pääsiäisen esijuhlaksi, ja se aloittaa suuren viikon, Kristuksen kärsimysten viikon, mutta on kuitenkin erillinen juhlansa. Tapaperinteen juuriin ja merkityksiin perehtyminen, vähemmistön jopa loukkaantumisen huomioiminen ja käsittely, haastavat parhaimmillaan enemmistöä tiedostamaan vähemmistön tärkeinä pitämiä asioita, mutta luovat myös vähemmistöyhteisölle mahdollisuuden sanoittaa perinteitään toisille ymmärrettävällä tavalla – ja tulla kuulluksi.. KOLUMNI KUKA. kotieläimiä. Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, vaikka se suomalaisessa kulttuurissa onkin typistynyt lähinnä pidennetyksi lasketteluja lomailuviikonvaihteeksi kevättalven keskelle. Tällaisena se on otettu mukaan myös UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön kansalliselle listalle. tuksia: hyvän toivottamista ja pahan tekemistä. Millaista iloa tuottaa lapselle tilanne, jossa kotona ja omassa yhteisössä opetetaan virpomisen pyyteetöntä siunausta tarkoittavaa merkitystä ja samalla ympäröivä yhteiskunta vähättelee tällaisia arvoja. Lasten karnevalistisia pukuja virpomaan mennessä puolustetaan perinteiden elämisellä ja lasten harmittomalla leikillä, ilon tuottamisella lapsille. Tihutyöt olivat paikoin todella ikäviäkin niiden kohteille, eivätkä tarkoitetut ainakaan minkäänlaiseksi siunaukseksi. Mediassa näyttää viime vuosina tulleen tavaksi samaistaa pääsiäinen palmusunnuntaihin, yhteen suurista kristillisistä juhlista, jota vietetään viikko ennen pääsiäistä. Nämä eri perinteet ovat eläneet omaa elämäänsä pisteeseen, jossa on hyvin vaikea pitää esillä perinteiden toisilleen lähes vastakkaisia tarkoiPääsiäisen perinteet elävät – vai sekoittuvatko vain. Nämä ovat varmasti perusteltuja näkemyksiä sekulaarissa yhteiskunnassa ja mediassa, mutta kristillisen evankeliumin julistamiseen sitoutuneilta tahoilta perustelut vaikuttavat hiukan laiskoiltakin ja herättävät kysymyksiä. Lastenkulttuurin osana virpominen on levinnyt myös laajempaan käyttöön Suomessa ja sekoittunut länsisuomalaisen trulliperinteen kanssa. Miten välinpitämättömyys toisen pyhää kohtaan edistää dialogia. Tällainen yksittäinen, mutta näkyvä ja tunnettu vähemmistön tapa voi toimia erinomaisena kutsuna dialogiin. Näin seurataan venäläistä tapaa, joka on säilynyt vahvana karjalaisortodoksisessa perinteessä. Kulttuuristen ilmiöiden taustoihin perehtyminen ja niiden esillä pitäminen lienevät olennaisin asia, jolla dialogia voidaan ylläpitää ja edistää
Toimintamalli on kehitetty ja sitä on testattu Itä-Helsingin viidesluokkalaisten kanssa, mutta se soveltuu myös muille vuosiluokille. Tässä toimintamallissa koulussa tehtävää työtä toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. ISBN 9789523543003 Hinta 29,90 UUTUUS! Käytännönläheinen materiaali 29,90 € UUTUUS! Kaikille jotka rakastavat luonnossa leikkimistä 25,00 €. Hän on kirjoittanut aiheesta useita teoksia, muun muassa Hyppää hippaa (2020). ISBN 9789523543492 Hinta 25,00 ANETTE HENTTINEN Salatut elämäntaidot Tunneja ryhmätyöskentelytaitojen treeni Salatut elämäntaidot on toimintamalli alakouluikäisten tunneja ryhmätyöskentelytaitojen vahvistamiseksi. Tämä materiaali on käytännönläheinen 10 opetuskerran paketti tunneja ryhmätyöskentelytaitojen opetukseen. Kirjan luontoleikit sopivat lapsiperheille, kerhonohjaajille, kasvatuksen ammattilaisille sekä kaikille, jotka rakastavat luonnossa leikkimistä. 14 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SATU-MARIA RUOTSALAINEN Luontoleikkikirja Kaikki, mitä tarvitaan luontoleikkiin, löytyy luonnosta! Vain tämä pieni kirja taskuun ja ympäristö avautuu uudella tavalla kaikenikäisille luontoliikkujille, -taiteilijoille ja -tutkijoille. Salatut elämäntaidot -toimintamallin käyttöönotto avaa mahdollisuudet toteuttaa vaikuttavaa ja oppilaiden tarpeet huomioivaa työtä kouluissa. Satu-Maria Ruotsalainen on liikunnanja mindfulness-ohjaaja, joka toimii lasten liikunnan kouluttajana ja koulutusmateriaalien suunnittelijana. Lapsen on helppo havainnoida kirjan leikkivinkkejä selkeiden kuvien avulla, joita lyhyet ohjeistukset täydentävät. Materiaalia on sekä 45 että 90 minuutin kokonaisuuksiin
Hän on kirjoittanut aiheesta useita teoksia, muun muassa Hyppää hippaa (2020). Sivut 20–22. Kirjan luontoleikit sopivat lapsiperheille, kerhonohjaajille, kasvatuksen ammattilaisille sekä kaikille, jotka rakastavat luonnossa leikkimistä. Lapsen on helppo havainnoida kirjan leikkivinkkejä selkeiden kuvien avulla, joita lyhyet ohjeistukset täydentävät. 23 Tilannekuvia katsomuskasvatusyhteistyöstä KUVA Suvi Sievilä Kirkkonummella katsomuskasvatuksen yhteistyölle on vuosien aikana työstetty selkeät ja toimivat rakenteet. 20 Katsomuskasvatus rakentuu yhteistyössä Kirkkonummella s. ISBN 9789523543003 Hinta 29,90 UUTUUS! Käytännönläheinen materiaali 29,90 € UUTUUS! Kaikille jotka rakastavat luonnossa leikkimistä 25,00 €. Tässä toimintamallissa koulussa tehtävää työtä toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SATU-MARIA RUOTSALAINEN Luontoleikkikirja Kaikki, mitä tarvitaan luontoleikkiin, löytyy luonnosta! Vain tämä pieni kirja taskuun ja ympäristö avautuu uudella tavalla kaikenikäisille luontoliikkujille, -taiteilijoille ja -tutkijoille. Toimintamalli on kehitetty ja sitä on testattu Itä-Helsingin viidesluokkalaisten kanssa, mutta se soveltuu myös muille vuosiluokille. 15 Me tekijät Me tekijät 15 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. s. Materiaalia on sekä 45 että 90 minuutin kokonaisuuksiin. Salatut elämäntaidot -toimintamallin käyttöönotto avaa mahdollisuudet toteuttaa vaikuttavaa ja oppilaiden tarpeet huomioivaa työtä kouluissa. Yhteistyöstä iloitsevat Nina Hotma (vas.), Hannele Stafford, Nina Raninen ja Katja Aalto. Tämä materiaali on käytännönläheinen 10 opetuskerran paketti tunneja ryhmätyöskentelytaitojen opetukseen. Satu-Maria Ruotsalainen on liikunnanja mindfulness-ohjaaja, joka toimii lasten liikunnan kouluttajana ja koulutusmateriaalien suunnittelijana. 16 Erätauko – eväitä tasavertaiseen keskusteluun s. ISBN 9789523543492 Hinta 25,00 ANETTE HENTTINEN Salatut elämäntaidot Tunneja ryhmätyöskentelytaitojen treeni Salatut elämäntaidot on toimintamalli alakouluikäisten tunneja ryhmätyöskentelytaitojen vahvistamiseksi
Voisiko dialogi olla se juttu. 16 Me tekijät Me tekijät 16 ME TEKIJÄT Ilmaise mielipiteesi, kuuntele muita. Nyt viemme menetelmää eteenpäin Erätauko-säätiössä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. ”Sitran tulevaisuusja ennakointitiimi lähti pohtimaan, mikä voisi olla hyvä keino vähentää keskustelukulttuurin polarisoitumisesta ja vahvistaa demokratiaa. Sen vuoksi olemme laatineet järjestäjien ja ohjaajien tueksi mittavan materiaalin, johon kuuluu erilaisia työkaluja. ”Erätaukoa lähdettiin aika nopeasti kokeilemaan ympäri maata. Se on vapaasti ladattavissa nettisivuiltamme”, Arikka kertoo. Se on kuin sulka Dumbon kärsän päässä: jossain vaiheessa dialogista tulee tapa toimia eikä menetelmää itsessään enää tarvita.” ”Erätauko on oiva väline työntekijöiden yhteisiin ammatillisiin keskusteluihin vaikkapa ennen strategista suunnittelua tai mitä tahansa käytännön työtä. Alussa siihen kuului ratkaisukeskeisiä elementtejä kuten työpajatyöskentelyä. Se on Arikan mukaan mitä oivallisin menetelmä aina, kun halutaan syventää ymmärrystä ja kutsua erilaisia ihmisiä tasavertaisesti yhteen. ”Kuka tahansa voi ottaa Erätauon käyttöön ja toiveena onkin, että mahdollisimman moni ryhtyisi ohjaamaan Erätauko-keskusteluja. Ei välttämättä. Yksinkertaista. Erätauko-keskustelumenetelmä sai alkunsa Sitran hankkeena viitisen vuotta sitten. ”Dialogisuudessa voi aina kehittää osaamistaan, mutta Erätauko on oivallinen tapa lähteä liikkeelle. Se on todella hyvä tapa käynnistää erilaisia prosesseja", sanoo Laura Arikka.. Pian kuitenkin huomattiin, että jos haTEKSTI Sinimaaria Kangasi KUVITUS Shutterstock ERÄTAUKO – eväitä tasavertaiseen keskusteluun lutaan kaikki mukaan keskustelemaan tasavertaisesti, dialogi riittää.” Menetelmästä on pyritty laatimaan niin selkeä, että keskusteluihin on matala kynnys osallistua ja niitä on helppo ohjata. Erätauko auttaa käymään keskustelua rakentavasti ja kunnioittavasti. Ratkaisu voi löytyä Erätauko-menetelmästä, joka tarjoaa selkeitä työkaluja tasavertaiseen, rakentavaan ja kunnioittavaan keskusteluun
Osa meistä on varmempia ja saattaa viedä tilaa muilta, kun taas toiset – kuten minä itsekin – jäävät helposti tarkkailijan ja kuuntelijan rooliin.” Paketointityökalu taas auttaa suunnittelemaan, mitä tehdään keskustelun jälkeen: kuinka hyödynnetään dialogissa saavutettua ymmärrystä ja oivalluksia. ”Keskusteluun valmistautuminen Katsomuskasvatuksessa Erätaukoa on käytetty uskontoja katsomusdialogissa. ”Kuulisimme mielellään, miten Erätauko toimii ihan pienten lasten kanssa. Mukaan mahtuu muun muassa kaupunkeja, seurakuntia, kouluja, ministeriöitä ja Suomen Partiolaiset. ”Se on tosi simppeli elementti, jota monet organisaatiot käyttävät työkulttuurissaan, vaikka eivät aina kävisi varsinaisia Erätauko-keskusteluja.” Muista työkaluista Arikka nostaa esiin suunnittelun, tasavertaisuuden tukemisen ja paketoinnin – eli mitä tapahtuu dialogin jälkeen. Mitä tarjottavaa menetelmällä on varhaiskasvatuksen saralla. Siitä meillä ei ole vielä juurikaan kokemuksia.” Tekemällä oppii Miten varhaiskasvattaja pääsee alkuun Erätauko-menetelmän käytössä. ”Eli aktiivisia vähän rajataan ja hiljaisemmille tarkkailijoille mahdollistetaan puheenvuorot ja kysytään heiltä aktiivisemmin”, Arikka selittää. Tällä hetkellä nuorimmat tiedossa olevat osallistujat ovat alakoululaisia. Se on todella hyvä tapa käynnistää erilaisia prosesseja.” Arikka suosittelee Erätaukoa myös silloin, kun työyhteisössä on ilmennyt jokin asia, josta pitäisi puhua rakentavasti ja niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan keskusteluun. ”Erätauko on oiva väline ensinnäkin työntekijöiden yhteisiin ammatillisiin keskusteluihin vaikkapa ennen strategista suunnittelua tai mitä tahansa käytännön työtä. ”Tärkeintä on tekemällä oppiminen – että lähtee vain rohkeasti kokeilemaan.” Erätauko-keskustelun tueksi on laadittu pakillinen työkaluja, joista Arikka mainitsee ensinnäkin ”Rakentavan keskustelun pelisäännöt”. Joskus halutaan vain kutsua ihmisiä keskustelemaan jonkun ilmiön tai asian äärelle ja se riittää.. ”Tämä vuorovaikutusasia toteutuu melkein jokaisessa dialogissa. Valmistelussa käydään lisäksi läpi mahdolliset tavoitteet ja mitä keskustelun jälkeen tehdään.” Kaikkein yleisimmin käytetyt Erätauko-työkalut liittyvät tasavertaisuuden takaamiseen. Arikka kehottaa myös varhaiskasvattajia lähtemään liikkeelle näistä kahdesta apukeinosta: ”Hiljaiset äänet aktiivisiksi keskustelussa” ja ”Mitä tehdä kun joku dominoi”. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, mistä ymmärrystä halutaan lisätä – eli mikä on keskustelun aihe. Toiseksi menetelmää kannattaa kokeilla yhteistyössä huoltajien kanssa. Toiston kautta tavaksi toimia Arikka painottaa, että on tärkeää pohtia, järjestetäänkö keskustelu keskustelun vuoksi vai osana prosessia. Arikka vinkkaa, että Lasten ja nuorten keskus kouluttaa parhaillaan uusia Erätauko-ohjaajia. Kannattaa myös miettiä, keitä pitäisi kutsua paikalle, jotta saataisiin riittävän moninainen ryhmä. Keskustelujen kautta saadaan tietoa siitä, mitä kokemusta huoltajilla on näistä asioista.” Erätaukoilulle ei periaatteessa ole ikärajaa, kunhan keskusteluissa otetaan huomioon osallistujien ikätaso ja kielenkehitys. ”Erätaukoa voi käyttää vanhempien kanssa esimerkiksi toiminnan kehittämisessä tai silloin, kun jokapäiväiseen arkeen tulee muutoksia. 17 Me tekijät Me tekijät 17 Puheenvuoro hiljaisille, rajat aktiivisille Erätaukoa on käyttänyt jo yli 200 eri organisaatiota ja toimijaa. on tärkeä osa Erätaukoa ja sen henkeä. Tosin varhaiskasvattajilla – samoin kuin muilla kasvatuksen ammattilaisilla – on hänen mielestään jo erinomaiset valmiudet ottaa menetelmä haltuun ja opetella se itsenäisesti
Miten luoda dialogista tilanne, johon kaikista taustoista tulevat ihmiset pystyisivät halutessaan osallistua. Varhaiskasvatuksen osalta katsomuskasvatukseen liittyvissä keskusteluissa on hyvä miettiä, millä tavalla eri katsomusten edustajia kutsutaan keskusteluun mukaan, olivatpa he sitten vanhempia, huoltajia, muuta sidosryhmää tai paikallista väestöä.” Erätauko-dialogin kautta saadaan ymmärrystä siitä, miten eri taustoista tulevat ihmiset kokevat tiettyjä asioita. ”Sitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi keskusteluissa varhaiskasLINKKI vatukseen liittyvistä ilmiöissä, jotka saattavat olla joko todella paikallisia, kansallisia tai peräti globaaleja.” ”Katsomuskasvatuksessa Erätaukoa on käytetty uskontotai katsomusdialogissa. Etenkin ryhmässä, joka tekee jatkuvasti yhdessä töitä, Erätauosta tulee toiston avulla tapa toimia. Olemme kokeilleet Erätaukoa jo pilottioppilaitoksissa – vaikkapa miten dialogi onnistuu 45 tai 75 minuutin pituisissa keskusteluissa. jo ilmoittautunut yli 110 yhteistyökumppania ja Arikan mukaan joukkoon mahtuu yhä mukaan. Ja tuntui hyvältä, että menetelmässä on nähty myös kristillinen sanoma ja merkityssisältö.”. Vuoden teemat: media ja koulutus Tänä vuonna Erätauko-säätiö keskittyy entistä vahvemmin kahteen painopistealueeseensa. Toivomme ihmisten ottavan menetelmän ajan myötä niin omakseen, että he voivat todeta tilanteen mukaan spontaanisti että hei, otetaanpa nyt Erätauko tueksi tähän keskusteluun.” Tähän päästään Arikan mukaan toiston kautta. Suunnitelmissa on myös laatia kouluille oma työkalu ja opastus”, Arikka kertoo. Hankkeeseen on ME TEKIJÄT www.eratauko.fi Hyvin sanottu -hankkeeseen ovat edelleen tervetulleita mukaan kaikki toimijat, jotka haluavat vahvistaa suomalaista keskustelukulttuuria. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ”Yksittäisissä dialogeissa ajatellaan, että tulos on nimenomaan siinä, että saadaan tuotua erilaiset ihmiset yhteen keskustelemaan jostain tärkeästä asiasta. Meillä on kokemuksia rippileireistä, joilla on useana iltana käyty tunnin pituinen Erätauko-keskustelu. Sen avulla dialogissa huomioidaan erilaiset kielenkäyttäjät ja tähän liittyvät kulttuuriset kysymykset”, Arikka kertoo. ”Esimerkiksi lapset ja nuoret ottavat innokkaasti menetelmän omakseen nimenomaan toiston kautta. On hienoa, että Erätauko nähdään yhtenä keinona viedä yhteiskuntaa eteenpäin. Toinen on menetelmän käyttäminen mediassa, verkkokeskustelussa ja eri tilaisuuksissa. Etenkin järjestäjä ja ohjaaja jäävät pohtimaan, mitä tämän jälkeen tapahtuu, vaikka alun perin ajatuksena oli järjestää vain yksi dialogi.” Miten sitten pitää menetelmän tarjoamat työkalut terävinä, jotta erätaukoilu ei jää vain yhteen tai kahteen kokeiluun. ”Toiseksi kehitämme koulutussektoria. Mutta hyvän dialogin jälkeen keskustelu usein jatkuu keskustelijoiden mielessä. ”Meillä tuli juuri käyttöön uusi kielityökalu. Arikka suosittelee aktiivista käyttöä. Kyse voi olla ihan jostain varhaiskasvatuksen arkisista rutiineista tai miten päiväkodissa tai kerhossa ollaan. Ennen joulua Kirkkohallitus myönsi Erätauko-säätiölle Kirkon viestintäpalkinnon 2019–2020. Kuinka ihmisiä kutsutaan mukaan keskustelun. Palkinnon luovuttanut arkkipiispa Tapio Luoma totesi perusteluna muun muassa, että ”jakolinjat ylittävä kunnioittava keskustelu, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kohdata ja kuulla toisiaan, on juuri nyt erittäin tärkeää.” ”Palkinto oli todellinen yllätys ja olimme koko tiimi hyvin otettuja ja kiitollisia siitä. ”Ja meitä kiinnostaa kovasti myös varhaiskasvatus – se on varmasti tulevina vuosina tärkeä pohdinnan paikka.” Arikka painottaa, että Erätauko-toimintaa luodaan aina yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Säätiö koordinoi esimerkiksi Ylen kanssa viisivuotista Hyvin sanottu – kunnioittavasti keskusteleva Suomi -hanketta, joka rohkaisee ihmisiä erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Erätauko-tiimi on pohtinut, mikä tekisi dialogista saavutettavampaa ja todennut, että ohjaajien on huomioitava tiettyjä seikkoja: Miten luoda tasavertainen ilmapiiri ja tukea keskustelun rauhallisuutta ja selkeyttä. Näin nuoret ovat oppineet miten tilanteessa ollaan, mikä luo ilmapiiriin turvallisuutta.” Tasavertaisuutta kielityökalulla Erätauko soveltuu Arikan mielestä mainiosti myös seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Säätiö ei kehitä menetelmää pelkästään omassa tiimissä, vaan kutsuu koolle aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita tai Erätauon konkareita. ”Kannattaa funtsia jo etukäteen, missä kaikessa menetelmää voisi kokeilla ja mihin se sopii. Se ei ole tärkeää pelkästään ohjaajan vaan myös keskustelijoiden taidon kannalta
Eikä maailma ole koskaan loppuun kirjoitettu. ”Luistelu ja sählyn pelaaminen!” Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä tehtävänä. Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Ilmoittautuminen (alkaa myöhemmin keväällä) ja lisätiedot: koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Toteuttaja Lasten ja nuorten keskus ry. Monet etsivät mahdollisuuksia lähteä matkalle ympäristöä kunnioittaen ja lähireittejä hyödyntäen. Siinä liittyvät myös muun muassa luonnossa liikkuminen, kulttuuriperintökasvatus, hengellisyys/henkisyys sekä kestävän tulevaisuuden ja ilmaston kysymykset kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi. Turun tuomiokirkko on myös ollut jo vuosisatoja Suomen merkittävin pyhiinvaelluskohde. Tuona vuonna uuden varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun myötä uskontokasvatuksen tilalle tuli katsomuskasvatus. He tapasivat pitää noista seurakunnan työntekijän vierailuista. osoitteesta. Tällaiset paikat on koettu erityisen merkityksellisiksi juuri maiseman ja paikkaan liittyneiden uskomusten vuoksi. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin tuona ajankohtana käyttöön. Vastaaminen tapahtuu verkossa, osoitteessa www.lastenjanuortenkeskus.fi/ pieni-on-suurin/lukijakysely Vastaa 22.3. Varhaiskasvattajilta vaaditaan suurta herkkyyttä tarttua lasten pohdintoihin ja kysymyksiin. Muukin yhteistyö seurakunnan kanssa on edelleen mahdollista verkostoyhteistyön näkökulmasta. Uuden vasun myötä varhaiskasvatukseen ei sisälly enää tunnustuksellista uskontokasvatusta. – Koska päiväkodeissa ei ole enää varsinaista uskontokasvatusta, olen miettinyt tarkemmin sitä, miten uskonnollinen näkökulma näkyy kotimme omassa kasvatuksessa. – Jos olisin jäänyt pitemmäksi aikaa päiväkotiin, katsomuksellisiin asioihin ja eri valintoihin olisi tullut varmastikin rutiinia ja uusia oivalluksia. Lopuksi kokemusasiantuntijan näkemys. Pidän muutenkin matalan profiilin, lapsilähtöisestä opetuksesta. Päivien pedagoginen anti on tasokas monipuolisine kanavineen ja ajankohtaisine asiantuntijapuheenvuoroineen. Näköisversion linkki löytyy em. Jotta mahdollisimman moni voisi lukea ja arvioida lehden, julkaisemme tämän numeron 2/21 poikkeuksellisesti myös verkossa. Lisätietoa pyhiinvaelluksesta ja erilaisista reiteistä Suomessa löydät jatkuvasti päivittyviltä nettisivuilta: www.pyhiinvaellus.fi Pyhiinvaellushanke yhteistyössä kirkkohallituksen ja paikallisten kasvatuksen asiantuntijoiden kanssa on työstänyt pyhiinvaellusmateriaalia varhaiskasvatuksen ryhmille. Materiaalin tarkoituksena on rohkaista erilaisia varhaiskasvatuksen ryhmiä tutustumaan pyhiinvaellukseen ja toteuttamaan omassa toiminnassaan lähiluonnossa tai lähialueelle oma pieni hiljaisuuden polku tehtävien avulla. Samalla on varmasti hyvä, että päiväkodissa käsitellään eri uskontoja. Vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Mitä on pyhiinvaellus. Suomessahan uskonnosta puhuminen tuntuu olevan vähän tabu. Hyviä arvoja Vartiainen toteaa, että hänen lapsensa päiväkodissa seurakunnan työntekijän pitämät tunnit ovat korvautuneet esimerkiksi satuhetkillä. Mielipiteesi on arvokas – olethan asiantuntijamme siinä, miten lehtemme voi parhaiten palvella sinua katsomuskasvatuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Vartiainen toteaa, että uskonnolliset tai katsomukselliset asiat ovat ylipäätään varsin vähän esillä – niin päiväkodeissa kuin suomalaisessa kulttuurissa ylipäätään. Sellaisena se on tarkoittanut erilleen rajattua. Keskus aukeaa kesällä 2021. Läheskään kaikki vaeltajat eivät lähde uskonnollisista syistä. Pyhiinvaeltajia yhdistää kuitenkin tilan antaminen elämän keskeisille kysymyksille. Materiaali valmistuu kevään 2021 aikana. – Uskonnollisista tilaisuuksista kerrottiin aina etukäteen ja lupa lapsen osallistumiseen kysyttiin. Erityisesti joulun alla oli mietittävä tarkasti, millä tavalla asioista kertoi, jottei toteutuksiin olisi sisältynyt minkäänlaista tunnustuksellista elementtiä. ja joulukirkkoihin. Aikoinaan pyhät paikat ovat usein olleet vesien äärellä tai korkeilla paikoilla, joista näkee kauas. Vartiainen toivoo, että päiväkodeissa olisi jatkossakin riittävästi seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Vartiainen työskentelee seurakunnassa lastenohjaajana. Matkalla syvyyssuunnan lisäksi avaudutaan ulos kohti muita ihmisiä, kohti luontoa ja elämän salaisuutta. Istu hetki aloillasi. Katsomme työtämme uudenlaisten haasteiden keskeltä – risteyksessä – ja suuntaamme eteenpäin rohkeasti. PERHEIDEN KANSSA "Vahvistetaan hyviä arvoja ja välitetään kulttuuriperintöä" TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Sonja Meskanen Epätietoisuutta katsomuskasvatuksesta Vartiainen kertoo, että hänellä oli varsin vähän tietoa nuorimman lapsensa katsomuskasvatuksesta tämän ollessa päiväkodissa. Uskonnollisista tai katsomuksellisista asioista ei tullut puhuttua myöskään toisten vanhempien kanssa. Harvoin pyhiinvaellukselle lähdetään yhdestä tietystä syystä, vaan usein eri motivaatiot lomittuvat, ja kokemuksesta kasvaa kokonaisvaltainen ja joskus elämää mullistavastikin muuttava, kuten esimerkiksi Paolo Coelhon kirjassa Pyhiinvaellus. Tällä kertaa kokoonnumme yhteen Risteyksessä-teemalla. Tarkoituksena on kannustaa lapsia ja aikuisia yhdessä ihmettelemään luontoa ja lähestymään uteliaasti pyhää. Itse uskon kuitenkin niin, että kristillinen, Raamatun kautta tapahtuva opetus on erinomainen keino myös arvojen välittämiseen. Aikuisen tehtäväksi jää antautua ihmettelylle sekä luoda hiljentymisen ja pysähtymisen hetkiä myös arjen keskellä. pyhiinvaellus.fi. Siihen pääsee tutustumaan osoitteesta www.kasvuakatsomuksesta.fi ja www. – Siitä syystä olin vähän kuutamolla siitä, mitä kaikkea päiväkodissa tehtiin. Kelttiläiset kristityt puhuvat ohuista paikoista, joissa pyhä tulee erityisen lähelle. Lukijatutkimus toteutetaan yhteistyössä Aikakausmedian kanssa. Matkan varrella tullaan myös sinuiksi sen kanssa, ettei kaikkea voi kontrolloida ja voidaan päästää irti pyrkimyksistä. Viitisen vuotta sitten hän oli vajaan vuoden ajan lastenhoitajana päiväkodissa Tampereella. Pieni lapsi on luonnostaan utelias avoimesti tutkimaan erilaisia asioita, kyselemään maailmasta ja ihmettelemään pyhää. Pyhiinvaellus kiinnostaa yhä useampaa, ja vaeltaa voi myös lasten kanssa. Yhtä kiinnostaa vaeltaminen ja luonnossa liikkuminen, toista kiehtoo keskiaika ja kulttuurihistoria, kolmas haluaa ottaa etäisyyttä arkeen jossain elämän risteyskohdassa. Suomessa on myös paljon pienempiä, lyhyitä kaupunkivaelluksia, luontopyhiinvaelluksia sekä hiljaisuuden polkuja. Pyhiinvaellus on kuitenkin enemmän kuin matka pyhälle paikalle, se on tilan antamista pyhän ihmettelylle ja antautumista ei-tietämiseen. Raamatunkertomukset jäivät heidän mieleensä. Kautta aikojen ihmiset ovat kaivanneet pyhille paikoille ja tehneet matkoja niille. Kerro, mitä mieltä olet Pieni on Suurin -lehdestä yleensä ja erityisesti käsissäsi olevasta katsomuskasvatuksen erikoisnumerosta. Maailmassa kulkiessamme voimme ihmetellä elämää osana arkista vaellusta. Sisällössä on huomioitu katsomuskasvatuksen periaatteet eli menetelmien lähtökohtana on edistää suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta sekä taata erilaisten katsomusten yhdenvertaisuus. En kuitenkaan ajattele nykylasten menevän pilalle sen takia, että uskonnollisuus on vähentynyt päiväkodeissa. – Päivähoidon arki koostuu tietysti paljolti muista asioista. Tämä erottaa pyhiinvaelluksen mistä tahansa vaelluksesta tai lenkistä. Tärkeää on myös vahvistaa lapsen omaa tunnetta, esimerkiksi ajatusta siitä, että ”tämä meidän perinne jouluna on tärkeä, vaikka toisella perheellä sitä ei ole”. Tutkimuksessa on mukana lukuisia ammattija järjestölehtiä ja tutkimus kartoittaa laajasti ammattilehtien lukijasuhdetta. Pyhiinvaelluksella lasten kanssa lähestytään pyhää ihmetellen, hiljentyen ja leikin kautta Pyhiinvaelluksessa yhdistyy rauhoittuminen, tilan antaminen ihmettelylle ja irti päästäminen tavoitteista. 19 Me tekijät Me tekijät 19 4 5 Teema Teema – Kahden vanhimman lapsemme aikana taidettiin puhua ihan pyhäkouluhetkistä. – Päiväkodissa oli haasteellista suunnitella töitä katsomuskasvatuksen näkökulmasta, kun taustalla oli suht pitkä aika seurakunnan työssä. Usein pyhiinvaelluksella, varsinkin pidemmillä vaelluksilla, rajat näkyvän ja näkymättömän maailman välillä tuntuvat ohenevan. Risteyksessä Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 23.–24.9.2021 paan erityisesti seurakuntien varhaiskasvatusta. Mutta ei meidän vanhempien kanssa ollut mitään sen suurempia suunnitelmia tai palavereja katsomuskasvatukseen liittyen. Maailma ei kuitenkaan koskaan ole valmis, salaisuus säilyy ja mysteeri on osa inhimillistä eloa. Pilvet kermavaahtoa, aurinko on lettu. Pyhiinvaellus on ikivanha mutta samalla ajassa elävä perinne. Nykyäänkin pyhiä paikkoja ovat esimerkiksi erilaiset luontokohteet tai kirkot, joista useat on perustettu esikristillisen ajan pyhille paikoille, esimerkiksi pyhien lehtojen tai kalmistojen äärelle. mennessä!. PAIKKA: Rovaniemi, Santa's Hotel Santa Claus 1 Teema 2 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO Pääsiäisen perinteet elävät Ovet auki katsomuskasvatukselle Rakentavaa vuoropuhelua Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön Vastanneiden kesken arvomme 3 kpl 80 euron arvoisia Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kirjapaketteja. Muut neljä numeroa palvelevat tuttuun taNeuvottelupäivät järjestetään Rovaniemellä (Santa's Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29) sekä verkkotapahtumana etäyhteyksin. Vuonna 2020 alkoi Turun kaupungin ja koko evankelisluterilaisen kirkon yhteinen pyhiinvaelluksia ja suomalaisia reittejä koordinoiva hanke. Lempääläisen Vartiaisen perheen vanhin lapsi, Oona, aloitti päiväkotitaipaleensa vuonna 2006, Aleksi vuotta myöhemmin ja Teemu vuonna 2016. Vuonna 2019 vähintään 350 000 vaeltajaa lähti Santiago de Compostelan pyhiinvaellustielle. Toteutustapa varmistuu kevään kuluessa, kun saamme tarkempia arvioita syksyn koronatilanteesta. Jukka Itkosen runossa Sanamaan laulu yhdistyy myös pyhiinvaelluksen ydin. Pyhiinvaellus on aina matka, mutta matkan pituus ei ole olennaista, sillä pyhiinvaellus on aina myös matka sisäänpäin, syvyyssuunnassa. Aikoinaan pyhät paikat ovat usein olleet vesien äärellä tai korkeilla paikoilla, joista näkee kauas. Yhteistyökumppanit: Agricola-opintokeskus/ Seurakuntaopisto, Kirkon Lastenohjaajat ry, Kirkkohallitus/Kasvatus ja perheasiat sekä Rovaniemen seurakunnat ja Oulun hiippakunta. Vasussa ajatuksena on, että nyky-yhteiskunnan moninaisuutta ymmärtääkseen lasten tulisi oppia myös uskontojen ja muiden katsomusten todellisuutta laaja-alaisesti ja monipuolisesti: keskustelut, yhdessä ihmettely, tutkiva oppiminen ja retket tuovat katsomusten maailman lasten tasolle. PERHEIDEN KANSSA Perheen toive katsomuskasvatukselle: Kerro mielipiteesi tästä Pieni on Suurin -lehden numerosta! Pieni on Suurin -lehti on uudistunut siten, että tämän vuoden kahdessa numerossa syvennymme katsomuskasvatuksen teemoihin: rakennamme siltoja seurakunnan ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen välille, haastattelemme katsomuskasvatuksen asiantuntijoita ja tekijöitä sekä vinkkaamme toimivista arjen käytänteistä. Pyhiinvaellus tunnetaan kaikista maailmanuskonnoista. – Uskon, että nekin voivat olla välittämässä lapsille hyviä arvoja. Pyhä tarkoittaa myös rajattua, erityisen merkityksellistä, tärkeää ja kunnioitettua. Vartiainen kertoo, ettei hän seurannut aktiivisesti lapsen päiväkotiryhmän blogia. Kulkea voi jalan, pyörällä, meloen tai yhtä hyvin julkisilla kulkuvälineillä tai autolla, jos liikkuminen on haasteellista. Vartiainen totesi varsin pian haluavansa työskennellä mieluummin seurakunnassa. Perinteistä seurakuntien ja päiväkotien välistä yhteistyötä edustaa lähinnä lasten osallistuminen pääsiäisvaelluksiin tms. Nykyaikana pyhiinvaellus kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän ja voidaan puhua pyhiinvaellusten toisesta aallosta. Niissäkin toteutuva kasvatus voi korostaa esimerkiksi anteeksiannon, suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen tärkeyttä. Yritin keskittyä yleiseen jouluisen tunnelman luomiseen. ”Tosi tylsä, ei siinä ollut mitään kivaa.” Mikä on parasta eskarissa. Suomessa on paljon eri mittaisia pyhiinvaellusreittejä, joista useat pitkät reitit risteävät Turkuun. Hän koki, että vanhempia ei myöskään osallistettu siihen kovin aktiivisesti. Suomessa pyhiinvaellusten suosion kasvuun on herätty. Kunkin lapsen katsomuksellisia asioita ja tavoitteita pohditaan vanhempien kanssa käytävissä kasvatuskeskusteluissa. Pyhiinvaellus tunnetaan kaikista maailmanuskonnoista. Suomen kielessä pyhä on sukua sanalle piha. Kirkkoon kuulumattomille lapsille tulee tuolloin järjestää päiväkodissa muuta ohjelmaa. Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä elementtinä. – Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Uskon, että vanhimpien lastemme arvot pohjautuvat osittain myös näihin kokemuksiin, perheen äiti Tuula Vartiainen pohtii. Vastaa ja vaikuta – voit myös voittaa kirjapalkinnon! Kaikkien vastaajien kesken arvomme 3 kpl 80 euron arvoisia Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kirjapaketteja. Vartiainen tiedusteli toimittajan pyynnöstä vapaavalintaisesti 6-vuotiaan, eskariin siirtyneen poikansa näkökulmia: Millainen teille esitetty seurakunnan työntekijöiden tekemä adventinajan tervehdysvideo oli. Vasu-keskusteluissa meidän vanhempien ajatuksia ja toiveita kyllä selvitettiin. 32 33 Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi PYHIINVAELLUS TEKSTI Annastiina Papinaho KUVITUS Tuuli Sundén VALOKUVA Annastiina Papinaho Kirjoittaja on kesällä 2021 Turussa aukeavan pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa pyhiinvaelluksia Suomessa ja perustaa Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus Turkuun. Näin ollen Turku on luonteva paikka Suomen ensimmäiselle pyhiinvaelluskeskukselle. Linnunrata pääsi päällä kuljet maassa jaloillasi. Mieti maailmankaikkeutta
Korona-aika pakotti kuvattavat etäälle toisistaan. Vasemmalta Nina Hotma, Hannele Stafford, Nina Raninen ja Katja Aalto.. 20 Me tekijät Me tekijät 20 Katsomuskasvatus rakentuu yhteistyössä Kirkkonummella ME TEKIJÄT TEKSTI Johanna Heikkilä KUVAT Suvi Sievilä Yhteistyö on tiivistä