1 TEEMA 1 2025 Lillat on kristillinen päiväkoti Porvoossa SEURAKUNTIEN VARHAISKASVATUS KUKOISTAA KOHTAAMISPAIKOISSA Yhteisövaikuttavuutta perheiden parhaaksi Oula ja Heini ovat päiväkoti Lillatin lapsia
Hän halusi maalata pupun kanssani lähes päivittäin. LUNTA! Äkkiä haalarit päälle, talvisaappaat jalkaan, pipo päähän, rukkaset käteen ja ulos! Taaperon lumiriemu on loputon. Suloisen pupun kanssa ja oman vanhemman sylissä on turvallista käydä läpi tunteita säikähdyksestä helpotukseen, turvaan ja levollisuuteen. Maalasimme melkein kolmekymmentä herttaista puputeosta. Iso pupu on lämmin ja tuoksuu tutulta. Sen kylkeen voi rauhassa nukahtaa. Yhtäkkiä peura kurkistaa heinikosta ja pupu pelästyy! Onneksi iso pupu on lähellä ja pikku pupu saa loikkia syliin turvaan. Olen sisällyttänyt kirjan kuvituksiin elementtejä noista yhdessä sylikkäin maalatuista teoksista.” Emilia Erfving ISBN 9789524130622 Hinta 14,96 UUTUUS! Kirja sanoittaa lapsen tunnemaailmaa 14,96 € UUTUUS! Lumiriemu on loputon! 15,00 €. ISBN 9789524130028 Hinta 15,00 EMILIA ERFVING, PIKKU ERFVING Pupu Pieni pupu loikkii niityllä, nuuhkii auringon lämpöä ja maistelee apiloita. ”Inspiraationa kirjalle toimi yksivuotiaan lapseni pupuvaihe. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi LESLIE PATRICELLI Lunta! Taivaalta leijailee ihanan pehmeää, höttöistä, valkoista ja kylmää... Värikäs, pahvisivuinen kirja kuvittaa ja sanoittaa pienen lapsen tunnemaailmaa. Riemastuttava ja iloisesti kuvitettu kirja rikastaa lapsen sanavarastoa ja innostaa koko perheen yhteisiin talvisiin leikkeihin. Lumihiutaleet sulavat hassusti kielelle, lumesta voi rakentaa lumiukon, lumessa voi huristella pulkalla ja hiihtää, ja sinne on hauska humpsahtaa. Eikä haittaa, vaikka nenänpäätä paleltaa sillä lumihommien jälkeen pulahdetaan lämpimään kylpyyn
Parkkipaikka on ihan täynnä autoja. On varmaan vähän vaarallista leikkiä portaissa. Niitä on tosi, tosi monta! TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Pian 4-vuotias Eero lähtee mielellään Leppävaaran kirkkoon. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen Portaat on tosi korkeat ja minä pidän kaiteesta kiinni etten putoa. Ennen kuin Eero ehtii sisälle asti, espoolaisen kirkon pihalla häntä kiinnostaa erityisesti kirkon portaat ja parkkipaikka.. Jaksan kyllä kiivetä ylös
4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Johanna Mantere Vanhemmuuden sävyt näkyviin Vanhemmaksi tuleminen on yksi isoimmista muutoksista ihmisen elämänkaaressa. "Vanhemmuuden sävyt -illassa pysähdytään isojen tunteiden äärelle", kertoo kyseisen menetelmän kehittänyt teologi ja taidepedagogi Johanna Mantere.. Innokkaan vastaanoton saanut Vanhemmuuden sävyt -toiminta saa jatkoa keväällä uusin tunnepitoisin teemoin. Tämä on helppo ymmärtää teoriassa, mutta tuskin kukaan pystyy valmistautumaan täysin siihen, millaisen tunteiden kirjon vanhemmuus voi nostaa esiin lapsiarjen todellisuudessa. Riittää, että taapero heittäytyy kiireisessä pukemistilanteessa makaroniksi eteiskaaoksen keskellä ja kiljuu korvia huumaavasti. Syksyllä 2025 STEP-koulutuksen kautta on tulossa myös Vanhemmuuden sävyt -koulutus. Tai entä kun vauva itkee lohduttomasti mahavaivoja tai heräilee tunnin välein syömään
Vanhemmuuden sävyissä kohderyhmänä ovat niin vauvaperheet kuin pikkulapsiperheet. Niin helpolta ja ymmärrettävältä kuin tämä kuulostaakin, ei isojen tunteiden kohtaaminen onnistu vanhemmalta välttämättä mitenkään luonnostaan. Moni nykyinen vanhempi on itse elänyt kulttuurissa, jossa omia vihan ja pettymyksen tunteita on täytynyt piilotella, sillä niiden näyttäminen ei ole ollut sopivaa. Vanhemmuuden sävyjen tavoite on tukea vanhempaa ja koko perhettä jaksamisessa ja tunnekasvatuksessa hauskoilla, havainnollistavilla ja helposti lasten kanssa sovellettavilla menetelmillä itsemyötätuntoa ja onnistumisen kokemuksia vahvistaen. Menetelmä on sovellettavissa sekä suljettuna ryhmänä, että workshop-tyyppisesti kertaluontoisissa tapahtumissa. Siinä missä lapsia saatettiin ennen jopa syyllistää tai rankaista oman kiukkunsa ilmaisemisesta, nykyisin ymmärretään, että niin sanotuilla “negatiivisillakin” tunteilla on oma merkityksensä ja niille tulee antaa tilaa. Tunteilla – etenkin niillä vaikeimmilla – on esihistoriallisista ajoista lähtien ollut tärkeä merkitys: pelko on suojellut ihmistä saalistajilta ja viha on puolustanut. Vanhemman olisi toimittava lapsen jättimäisen tunteen turvallisena katalysaattorina samaan aikaan, kun omat tunteet käyvät ylikierroksilla ja tekisi itsekin mieli heittäytyä lattialle makaamaan ja kiljumaan. Tunnereaktiot ovat pohjimmiltaan ymmärrettäviä reaktioita täyttymättömiin tarpeisiin, kuten väsymykseen, yhteyden kaipuuseen, nälkään tai muuhun kuormitukseen – ja molemmilla osapuolilla on niihin oikeus. 5 TEEMA Lapsiperhe-elämään kuuluu väistämättä monenlaisia kiperiä tilanteita, joissa tunteet nousevat pintaan ja kuohuvat välillä myös yli äyräiden. Oikeus tunteisiin Koskaan aiemmin ei ole yhtä lailla tiedostettu sitä, miten suuri merkitys turvallisella kiintymyssuhteella ja tunnekasvatuksella on lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja tulevaisuudelle. Omassa vanhemmuudessa halutaan toteuttaa nyt toteuttaa toisenlaista tapaa ja kannatella lapsen tunteita silloinkin, kun se on todella vaativaa. Kielteiseksi koettuja tunteita on myös tukahdutettu. Nykyvanhemmat tiedostavat hyvin, että myös lapsella on oikeus olla vihainen ja turhautunut. Vanhemmat pohtivat perhe-elämän haastavia tilanteita ja niihin liittyvä isoja tunteita, mutta myös tunnereaktioiden taustalta löytyviä syviä tarpeita. Ensimmäinen askel, jolla vanhempi voi auttaa lastaan vaikeiden tunteiden kanssa, on antaa itsellekin lupa tuntea ja selvittää, mitä omien voimakkaiden tunnereaktioiden takaa oikeastaan löytyy. Lopputuloksena moni vanhempi kokee turhaan riittämättömyyttä tunnekasvatuksen äärellä. Vanhemmuuden sävyt on nimensä mukaisesti jatkoa Odotuksen sävyt -toiminnalle, jossa tuetaan odottavia perheitä elämänmuutoksessa. Lasten kanssa tehtiin Tunnekellot, jotka eivät näytä aikaa, vaan sen, mitä kuuluu. Vanhemmuuden sävyt tarjoaa konkreettisia keinoja myös tunteiden säätelemiseen yhdessä lapsen kanssa. Vaikka tunteet ovat ihmiselle yhtä primitiivisiä ja voimakkaita kokemuksia kuin esi-isillämme, nykytieto asettaa vaatimuksen osata käsitellä niitä “oikein” ehkäistäksemme kielteiset seuraukset lapsen elämässä. Tätä kokeiltiin Pitäjänmäen seurakunnassa lokakuisessa Vanhemmuuden sävyt -illassa, jonka aikana vanhemmat kävivät sekä itsekseen että osa myös lapsen kanssa pysähtymässä isojen tunteiden äärelle. Vanhemmuuden ja vanhempana jaksamisen osa-alueita, tarpeita ja taitoja lähestytään käytännöllisin työkaluin ja erilaisten värisävyjen ilmaisuvoimaa ja symboliikkaa hyödyntäen. Tunnekelloihin sai värittää tunteita itse valituilla tunneväreillä ja kokeilla sitten väännellä viisareita osoittamaan omaa tämänhetkistä tunnetta. Miten sitten antaa tilaa lapsen isoille tunteille, jos omatkin tunteet tuntuvat ylivoimaisilta. Tunteita tulee ja menee, ja niillä on kaikilla tärkeä merkitys. Menetelmä tarjoaa helposti lapsen kanssa sovellettavia työkaluja, joiden avulla vanhempi voi sekä tunnistaa omia tunteitaan ja tarpeitaan että auttaa lasta sanoittamaan omia tunteitaan ja niiden taustalla olevia tarpeita. Tunnekelloille löytyi monia muitakin sovellusmahdollisuuksia kotona vanhemman ja lapsen kesken. On käyty valtataisteluja siitä, kenen tunteilla onkaan nyt suurin oikeutus. Onhan vanhemmuuteen ja ihmiselämään ylipäätään kuulunut isoja ja hankalia tunteita kautta aikojen. Tehtävä kuulostaa suorastaan mahdottomalta. Vanhemmuuden sävyt -illassa tehtiin lasten kanssa Tunnekellot, jotka eivät näytä aikaa, vaan sen, mitä kuuluu.. Vanhempi tunneoppilaana Oman mallin puuttuessa monet nykyvanhemmat joutuvat kuitenkin käytännössä opettelemaan itse tunnetaitoja samalla, kun koettavat opettaa tunnetaitoja lapsilleen. Se ei ole lainkaan helppo tehtävä, kun omat tunteet ja hermosto hälyttävät alkukantaisessa “taistele tai pakene”-tilassa. Mikä tunteiden kohtaamisesta sitten tekee niin vaikeaa. Tunteita on ollut, mutta niistä ei ehkä ole puhuttu tai niitä ei ole kohdattu. Tällainen ajatusmalli ei kuitenkaan ollut vielä yleinen vielä muutama vuosikymmen sitten, kun tämänhetkiset pikkulapsiperheiden vanhemmat olivat itse lapsia
6 TEEMA 21 Tekijät Ammattina kohtaaminen 24 Tekijät Perhekeskusyhteistyöstä hyötyä monelle 26 Kirkon talolta 27 Kouluttaudu, osallistu 28 7 kysymystä Tellervo Uljas on itsemyötätunnon lähettiläs 30 Tekijät Perhekuoro Kokkolassa kokoaa sukupolvet yhteen 33 Tekijät Päiväkoti Lillat 36 Lastenohjaajan päiväkirjasta Diagnoosi, joka muuttikin minut TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Vanhemmuuden sävyt näkyviin 7 Pääkirjoitus Kutsu perheiden hyvinvoinnin talkoisiin 8 Teema Kuormittavassa elämäntilanteessa tavallisesta tulee tärkeintä 13 Kirkon Lastenohjaajat ry Tunnelmia juhlavuoden alkaessa 14 Teema Varhaiskasvatus kukoistaa kohtaamispaikoissa 17 Teema Palvelutietovaranto 37 Vaatteita Vinkkejä lastenohjaajan pukeutumiseen 40 Luovat lapset Lumista lystiä ja jäistä iloa 42 Raamattua leikkien Tuoreet lattiakuvat kutsuvat toivoon ja toimintaan 44 Nallukka 45 Perhemessu Piilosilla-perhemessu pääsiäiseen 46 Lastenkirkko 48 Laula – leiki – liiku Kirkon tornissa on pesä naakalla 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 28 45 TÄSSÄ NUMEROSSA: Verkostoja perheiden parhaaksi 30
Nykypäivän lapsuuden uhkakuvat eivät näy enää peltojen vaalenneissa tähkissä vaan lasten arjessa. Kutsu talkoisiin tulee usein silloin, kun tarvitaan yhteisöllistä ponnistusta jonkin tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi tai ongelman ratkaisemiseksi. Yhteisövaikuttavuustyö voidaan nähdä talkoina, joissa kaikki ponnistelevat merkityksellisen asian puolesta. Kirkon varhaiskasvattajat ovat osallistuneet talkoisiin tänä vuonna jo 80 vuoden ajan. Talkoilla on siis edelleen yhteiskunnassamme tunnistettu tarve perheiden hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta! Yhdenkään perheen ei tarvitse jaksaa yksin, apua tulee olla helposti saatavilla. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Henna Ahrikkala • Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Taina Karvonen • Marjukka Luoma Eleonora Printz • Satu Reinikainen Johanna Routasalo • Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Tietoa palveluista on alettu keräämään Palvelutietovarantoon, joka helpottaa niin avun etsijöitä kuin palveluohjausta. Hyvää alkanutta vuotta 2025! Kutsu perheiden hyvinvoinnin talkoisiin!. Varhaiskasvatuksen ja perhetyön ammattilainen on perheiden hyvinvoinnin talkookutsun äärellä päivittäin. Vuoden ensimmäinen Pieni on suurin -lehti esittelee yhteistyön onnistumisia ja hyviä käytäntöjä perheiden auttamisessa. Niillä oli sekä taloudellinen että sosiaalinen merkitys. Talkoot olivat käytännöllinen tapa tehdä suuritöisiä maataloustehtäviä, jotka yksin tai pienen perheen voimin olisivat olleet ylivoimaisia. Kutsu voi näkyä ja kuulua vanhemman huokauksena ja kiukun puuskana, lapsen huomion hakuusuutena tai vetäytymisenä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (4 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 2/25 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusta varten julkaistaan Katsomuskasvatusliite Tilaajat saavat liitteen numeron 3/25 mukana, ja sitä myydään erikseen nipputilauksina . LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 2/25 mukana Katsomusliite numeron 3/25 mukana 9. Yhteisövaikuttavuustyön yksi keskeinen tavoite on, että kaikki perheiden parissa työskentelevät hyvinvointialueen sektorit ja toimijat löytäisivät yhteisen tavoitteen, miten lapsen kehitystä voidaan tukea elämää kuormittavissa tilanteissa. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Ennen vanhaan talkoilla oli maatalousyhteiskunnassa keskeinen merkitys, sillä ne edustivat yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja selviytymistä. Pieni on suurin lehden 1/2025 teema-artikkelissa, ”Kuormittavassa elämäntilanteessa tavallisesta tulee tärkeintä”, työelämäprofessori Mika Niemelä toteaa lapsuusajan kuormittavien tekijöiden olevan tämän päivän uusi halla. Auttaa vaikeissa tilanteissa, ilahduttaa arjessa ja luo toivoa tulevaisuuteen. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Marjo Suominen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 1 2025 Ulla Huhtinen Kehitysjohtaja, viestintä ja varainhankinta Lasten ja nuorten keskus Olet kenties saanut joskus kutsun talkoisiin. Talkoolainen on jokainen, joka kohtaa lapsia ja perheitä. Perhekeskusten kautta erilaisten toimijoiden joukko, kuten hyvinvointialueet, seurakunnat ja järjestöt, on saatu toimimaan tiiviimmin yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Itla ja Oulun yliopisto edistävät yhteisövaikuttavuustyön toteutumista tukemalla hyvinvointialueita niiden rakentaessa lapsiperheiden hyvinvointia tukevia, ennaltaehkäiseviä ja yhteen toimivia palveluita. Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, huhti-, eloja marraskuussa. Asioiden kasaantuessa elämästä tulee helposti kohtuuttoman vaikeaa. Kiitos tärkeästä työstänne! Meidät kaikki on kutsuttu talkoisiin
Halla ilmiönä on edelleen olemassa, mutta se ei enää vahingoita meitä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Arjen kysymyksiin perehtynyt tutkimus ja sitkeä kehitystyö tuottavat jo hedelmää. Se kosketti erityisesti huonommassa asemassa olevia ja lapsiperheitä. Hallan ja katovuosien lisäksi olemme voittaneet asioita, jotka ovat olleet väestölle aikaisemmin tosi hankalia, Mika Niemelä toteaa. Meidän tulisi löytää nykyisen hallan suhteen punainen lanka, jonka avulla muuttaisimme kehittämisen tapaa ja tutkimuksen muuria niiltä osin, että ne alkaisivat vastata suoraan näiden hallan arkojen alueiden tarpeisiin. Kodin ulkopuolella lapsi voi joutua kiusatuksi, olla yksinäinen tai hän ei voi osallistua harrastetoimintaan. Vastaan tuli halla, ja siitä seurannut nälänhätä. Nälkävuosien 1695–1697 aikana noin kolmannes suomalaisista kuoli. – Jotkut asiat ovat yhteiskunnassamme edelleen tabuja, joista on hankala puhua ja jotka kuitenkin verottavat. Puhuttiin selvästi vakavasta asiasta, jota lapsen oli vaikea ymmärtää. Pienessä maalaiskylässä kasvanut työelämäprofessori, Mika Niemelä muistaa, kuinka hän lapsena ihmetteli aikuisten vakavaa suhtautumista hallaan. Lapselle voi kerääntyä useita eri kuormittavia tekijöitä kuten perheen vaikea taloudellinen tilanne, vanhemman sairastuminen tai kuolema. Asioiden kasaantuessa elämästä tulee helposti kohtuuttoman vaikeaa. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock Kuormittavassa elämäntilanteessa tavallisesta tulee tärkeintä TEEMA Reilu kolmesataa vuotta sitten halla ja märkyys tuhosivat Suomessa sadon, mistä seurasi nälänhätä. – Halla oli ilmiö, joka saattoi tulla useina vuosina, mutta sille ei oikeastaan voitu mitään. Niemelä alkoi myöhemmin tutkia omaan tutkimusaiheeseensa liittyen, olisiko yhteiskunnassamme edelleen historiassa esiintyneitä ilmiöitä, jotka kuitenkin olisivat sittemmin menettäneet tuhoavan voimansa. Tavoite on saada näkyviksi myös helposti piiloon jäävät olosuhteet, jotta niihin voitaisiin tarttua. Nykyajan halla ja haasteet Lapsuusajan kuormittavat tekijät ovat Niemelän mukaan tämän päivän uusi halla. – Kansakunnan historian valossa tuntuu pieneltä ihmeeltä, että elämme nykyään hyvinvointivaltiossa. – Ajattelen, että tutkimuksen ja sinnikkään kehittämistyön tuloksena lasta kuormittavat tekijät voisivat hallan tavoin menettää merkityksensä. 8 TEEMA Kun lapsiperheen vaikeudet kasaantuvat, yhteisövaikutustyö tukee perheen pärjäävyyttä. Suomessa kärsittiin hallan seurauksena isosta nälänhädästä myös 1800-luvun loppupuolella
• Vastaa SchoolWell-tutkimuksessa erityisesti viestinnästä. • Toiminut kouluttajapsykoterapeuttina Oulun yliopiston pari -ja perheterapian psykoterapiakoulutuksessa. 9 TEEMA TEEMA 9 TEEMA MIKA NIEMELÄ • Dosentti • Työelämänprofessori, Oulun yliopisto • Tutkii perheiden paineisten elämäntilanteiden merkitystä lasten mielenterveydelle sekä edistää perheiden pärjäävyyttä tukevien työmuotojen tutkimusta ja kehittämistä. • Vuoden 2020 perheterapeutti • Konsultoi organisaatioita ja eri alojen ammattilaisia perheja verkostokeskeisessä työssä
Työryhmä palaa myöhemmin yhteen arvioimaan, miten työ onnistui, onko jotain tehtävä lisää, ja miten jatkossa tulisi toimia. Palvelujärjestelmämme reagoi lapsen tilanteeseen ikään kuin liian myöhään, ja palvelut toimivat hyvin sirpaleisesti. Itla ja Oulun yliopisto toteuttavat työtä muun muassa tukemalla hyvinvointialueita niiden rakentaessa lapsiperheiden hyvinvointia tukevia, ennaltaehkäiseviä ja yhteen toimivia palveluita. Meillä on lapsia, jotka kiertävät kaikki apua tarjoavat palvelut, joista jokainen tekee lapsen tilanteesta arvion omalla vuorollaan. – Tutkimusten perusteella tiedämme, että palvelujärjestelmässämme on muutamia merkittäviä puutteita. 10 TEEMA TEEMA vanhempien voimavaroja. Nykyisen kehittämistytön tulisi muuttua lopulta jatkuvan kehittämisen tavaksi. Isoja satsauksia ovat olleet muun muassa Kasteja LAPE-hankkeet. Pitkäjänteistä kehittämistä Oulun yliopistossa työelämäprofessorina toimivan Niemelän työ on osa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön, Itlan Yhteisövaikuttavuus-viitekehitykseen perustuvaa kehittämisja tutkimustyötä. Tilanne on haasteellista nostaa keskusteluun, sillä on ikään kuin normaalia, että tehdään paljon töitä. Niemelä on tutkijana mukana myös SchoolWell-hankkeessa, jonka puitteissa on pyritty selvittämään, mikä tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia koulussa. Avun saamisen jatkuvuudesta tulisi myös huolehtia nykyistä paremmin. – Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi talkoissa on jokaisella oma tehtävänsä. Jatkamme työtä ainakin vielä seuraavan viiden vuoden ajan. Tarvittavista palveluista kootaan yhteinen kokonaisuus monenlaista apua tarvitsevan perheen ympärille. Meillä on tutkimusnäyttöä, että lasten sosiaalisella vapaa-ajan viettämisellä on selkeä yhteys myöhemmin elämässä psykiatristen diagnoosien ja häiriöiden vähäisempään määrään. Näiden lisäksi tulevat lapsen hyvinvointia tukevat palvelut, joista tulisi saada yhtenäinen kokonaisuus lapsen ympärille yhdessä lapsen arjen tärkeiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2020 alkanut yhteisövaikuttavuustyön on tarkoitus jatkua vielä Itlan seuraavan strategiakauden ajan. Käytämme eri alueiden kanssa paljon aikaa yhteisen sävelen löytämiseen, että kaikki voisivat kokea asian omakseen Niemelän mukaan apua tarvitsevat lapset kiertävät nykytilanteessa usein palvelusta toiseen. – Itla on keskeinen yhteisövaikuttavuustyön toimija Suomessa. Kaikki toiminta, mikä sitoutuu arkiseen tekemiseen, nähdään vaikuttavaksi. Vaativassa elämäntilanteessa lapsen tuen tulisi jatkua varhaiskasvatuksen yli kouluun menemiseen saakka. Sen tavoite on saada lapsiperheiden palvelut toimimaan siten, että kuormittavissa tilanteissa olevat perheet saisivat mahdollisimman hyvän tuen osana meidän palvelujärjestelmäämme. Työn tulisi myös painottua enemmän varhaiseen, ennaltaehkäisevään työhön. Niemelä muistuttaa, että vastoinkäymiset voivat muuttua elämässä myös voimavaraksi. Yhden kontaktin periaate Kun perhe tarvitsee apua, yhteisövaikuttavuustyö pyrkii kokoamaan sirpaleista kokonaisuuden. Hyvissäkin hankkeissa on vielä parannettavaa. Tiedämme, että vaikeudet eivät automaattisesti tarkoita huonoa lopputulosta, vaan ne kasvattavat myös taitoa pärjätä myöhemminkin haastavissa tilanteissa. – Iso osa lapsista pärjää hyvin kuormittavista tekijöistä huolimatta. – Meidän tulisi tukea asioita, jotka kannattelevat lasta elämäntilanteiden muutoksissa. – Uskomme pitkäjänteiseen kehittämiseen. Työryhmä huolehtii myös tuen jatkuvuudesta, että työ tapahtuu yhdessä ja tarpeeksi pitkään. Tutkimukset osoittavat, että lasten kehitystä tulisi tukea jo elämäntilanteen muuttuessa eikä odottaa kuormittavasta elämäntilanteesta seuraavia oireita. Niemelä vertaa yhteisövaikuttavuustyötä talkoisiin. Keskeiset lapsen asioissa olevat toimijat ja keskeiset aikuiset ovat paikalla, tekevät yhteisen suunnitelman ja sopivat seuraavat tapaamiset. Yksinäisyys on lapsilla yhteydessä moniin negatiivisiin asioihin. Yksi toimii varhaiskasvatuksessa, yksi koulussa, yksi aikuisten palveluissa, joku lasten palveluissa, järjestökentällä tai seurakunnissa. – Nykyään tuki on tavallisesti periodiluonteista, jolloin tuki tietyn ajan kuluttua katkeaa, ja uudet ihmiset aloittavat auttamisen alusta. Perheen hyvä arki Perheen hyvä arki koostuu tavallisista arjen rutiineista. Yhteisövaikuttavuustyön yksi keskeinen tavoite on, että kaikki perheiden parissa työskentelevät hyvinvointialueen sektorit – sosiaalija terveydenhuolto, sivistysja kasvatustoimi, vapaa-ajantoimijat, järjestöt, seurakunnat – löytäisivät yhteisen tavoitteen, miten lapsen kehitystä voidaan tukea elämää kuormittavissa tilanteissa. Niemelä korostaakin ennakoivan työn merkitystä keskeisenä asiana. Tuemme esimerkiksi Näkymä-työkalun avulla alueita keräämään yhteen alueelta tulleita havaintoja, joita voidaan tekoälyn avulla luokitella nähdäksemme, pitäisikö joku asia ottaa työn alle esimerkiksi perhekeskustyössä. Hyvästä entistä parempi Perheiden hyväksi on syntynyt erilaisia hankkeita aiemminkin. – Meidän tulisi tukea tahoja, joissa lapsi elää arkeaan, kuten perheitä, varhaiskasvatusta, koulua ja vapaa-ajan ympäristöjä. – Olemme olleet yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa kehittämässä erilaisia tapoja tullaksemme tietoiseksi eri alueiden perheiden tarpeista. – Kaikista tärkeintä on arki ja lasta kannattelevat resurssit. Tukea ennen ongelmia Ennakoivalla työllä kriiseihin pystytään tarttumaan ketterämmin. Ilmiöitä, jotka saattavat ’lumipalloistua’, pitää pyrkiä ennustamaan ja niihin pitää pystyä vastaamaan. Tarkoitus on tuoda palvelut perheen luokse eikä niin, että perhe menee palveluiden luokse, jolloin sirpaleisuus säilyy. Työelämä, joka ei ota huomioon pienten lasten vanhemmuutta, kuormittaa perheiden arkea. Tämä vie resursseja ja jonouttaa palvelut
Seurakunnat ovat olleet tiiviisti yhteistyössä myös alueellisessa perhekeskustoiminnassa. – Hyvä suhde edes toiseen vanhempaan kannattelee lasta. Jaettu vastuu lapsen hyvästä arjesta voi tapahtua myös yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Uusia alkuja Yhteisövaikuttavuustyö kantaa hedelmää. Tiivis yhteistyö seurakuntien kanssa Seurakunnilla on pitkät perinteet perheiden tukemisessa. kuten miten aamu lähtee perheessä käyntiin, miten perhe viettää aikaa illalla yhdessä tai miten mennään nukkumaan. – Toinen tekijä on varmaankin se, miten asioista pystytään yhdessä keskustelemaan. Eri sektoreiden välinen yhteistyö on ollut tiivistä ja palveluja on päästy uudistamaan.. Kahden arjen, esimerkiksi kodin ja koulun aikuisten kunnioittava suhtautuminen toisiinsa ja yhteistyö lapsen asioissa, näyttävät suojaavan lapsen kehitystä. Niemelä muistuttaa, että elämän ei tarvitse olla ongelmatonta. Yhteistyön laadulla on kuitenkin merkitystä. Niemelä toteaa kirkon diakoniatyön näyttäneen monella tapaa muille yhteiskuntamme toimijoille suuntaa, millä tavalla ja missä tilanteissa tuen tulisi tavoittaa apua tarvitsevat ihmiset. Vanhempien hyvä parisuhde kannattelee koko perhettä. – Kaikilla lasten kanssa töitä tekevillä aikuisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen kokemus lapselle tulee selviytymisestä vaikeassa tilanteessa. – Tämän tutkimuksen valossa seurakuntien tekemä työ on kokonaisuudessaan tärkeää. Oulussa on muun muassa järjestövarikkotoiminta, joka aktivoi myös kolmannen sektorin ja seurakuntien toimintaa. Vaikeudet itsessään eivät välttämättä kaada ketään, mutta miten vaikeuksien kanssa toimitaan, voi auttaa selviämään. Myös perheen ulkopuoliset, läheiset aikuiset sekä sisarussuhteet suojaavat lapsen kehitystä. Miten ongelmien kanssa toimitaan, on merkityksellistä. Niemelä puhuu elämäntilannelukutaidosta, jonka keskeinen idea on nähdä lapsi osana niitä yhteisöjä, missä hän elää arkeaan. Niemelä kokee myös Kirkon perheasianneuvottelukeskuksen työn merkittäväksi perhettä tukevaksi resurssiksi. 11 TEEMA Palvelujärjestelmämme reagoi lapsen tilanteeseen ikään kuin liian myöhään, ja palvelut toimivat hyvin sirpaleisesti. Saako lapsi selityksiä asioille, joita perheen elämässä on meneillään. – Kaikkein tärkeintä työtä on se, mikä tehdään lapsen kanssa arjessa. Pirkanmaalla on puolestaan itsestään selvää, että seurakunnat ovat osa perhekeskuksia ja myös yhteisövaikuttavuustyön kokonaisuutta. Niemelä viittaa jo aiemmin mainittuun tutkimukseen, jossa todettiin sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisöön kuulumisen kannattelevan lasta ja nuorta tilanteissa, joissa lapsen kotona oli kuormittavia tekijöitä. Sen takia lasten ja perheiden kanssa työtä tekevät aikuiset ovat hyvin merkityksellisiä
Mitä sellaista heillä on ollut elämässään, mikä on auttanut heitä selviytymään. 3. Yhteistyö on toiminut parhaimmillaan todella hyvin esimerkiksi alueiden tarpeiden tunnistamisessa. 1. Mitkä ovat olleet suojaavia tekijöitä. Lapsuusajan kuormittavista tekijöistä selviämisestä on meneillään pidemmän aikajakson seurantatutkimus. Pieniä vallankumouksia Palvelujen kehittämisen edellytys on tutkimustyö. 2. 2. 12 TEEMA TEEMA – Alueen eri toimijoiden johtajat tulevat kerran kuussa yhteen oppimaan työstä, jota he haluavat jatkossa tehdä. Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa lasten mielenterveyshäiriöiden yhteyttä lasten koulumenestykseen sekä neurokehityksellisten diagnoosien vaikutusta lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Tiedämme, että vanhemmat osallistuvat mielellään näihin keskusteluihin. Heillä on mahdollisuus muun muassa pohtia, miten keskustella lasten kanssa tilanteesta tai mitkä asiat voivat suojata lasta. Keski-Pohjanmaan aikuispsykiatria puolestaan huolehtii, etteivät lapsiperheet mene palvelun läpi ilman, että lasten tilanteeseen paneudutaan yhdessä vanhemman kanssa. Uudistusta on saatu aikaan myös aikuisten palveluissa, joissa lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä otetaan huomioon osana aikuisten hoitoa, ja vanhemman kanssa keskustellaan vanhemmuuden kysymyksistä. Se varmaan on se juttu, mikä tässä työssä ajaa eteenpäin. – On päästy hyvään alkuun, mutta asioiden tulee toistua tarpeeksi kauan, että saadaan aikaan väestötason vaikuttavuutta. Havainto kentältä ei ole koskaan väärä, mutta tulkinta ja teoria, jonka pohjalta havaintoa katsotaan, voivat erehtyä. – Seuraamme aikuisuuteen asti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet pärjäämiseen kuormittavista kokemuksista huolimatta. Ei ole itsestään selvää, että kaikilla työntekijöillä tai johtajilla olisi samanlainen näkemys yhteisen työn tavoitteista ja käytännöistä. Työn alla on myös tutkimus, jonka avulla selvitetään, millä tavalla voidaan kehittää toimintaa, jos vanhempi ennen lapsen syntymää tai syntymän aikoihin kokee masennusta. 3.. Yhteinen tavoite Yhteiset mittarit ja palautejärjestelmä Yhteistyötä vahvistavat toimet eli suunnan korjaaminen mittareiden ja palautteen perusteella. Jatkuva vuoropuhelu keskeisten toimijoiden kanssa Työn taustatuki (Itla ja Oulun yliopisto) Aikaisin tapahtuva yhteistyö Palveluiden ja arjen toimijoiden yhteistoiminta Tuen jatkuvuus Yhteisvaikuttavuustyön ydinelementit 5. Mikä erottelee näitä kahta ryhmää neurokehityksellisen diagnoosin ja taustatekijöiden suhteen. – Kun tutkimustulos ja käytäntö ovat ristiriidassa keskenään, niiden välille yrittää rakentaa siltaa. – Olemme löytäneet aikamoisen edistysaskeleen, miten hyvistä aikomuksista tehdään käytäntöä. Oulun yliopistossa on tutkittu muun muassa yhteisövaikuttamisen johtamista. – Pohjois-Karjalan syöpätautien yksikössä jokaiselle lapsiperheen vanhemmalle tarjotaan lapsiin liittyvä keskustelu. – Tutkimusta tehdessä itsellä on jokin ajatus siitä, miten asia on, mutta samalla on valmius muuttaa omaa ajatustaan uuden tiedon kertymisen myötä. Miksi osa lapsista sijoitetaan, ja osaa ei. Työn tavoitteet 1. 4. Niemelä toteaa, että tutkimustyö vie omaa ajattelua eteenpäin, ja hänelläkin on mahdollisuus koko ajan oppia jotain uutta. Niemelä kuvailee kaikkia tutkimuksia yhteisövaikuttavuustyön pieniksi vallankumouksiksi
Yhdistyksemme tärkein tehtävä on edunvalvonta, eli huolehdimme parhaamme mukaan, että jäsentemme työssä sovelletaan kirkon virkaja työehtosopimusta oikein. Seuraamme myös lastenohjaajien työtä ja kuulemme mielellämme kuulumisia kentältä. Itse ajattelen, että työmme on hengellistä aina, kun kohtaamme lapsia ja perheitä kuunnellen ja tarvittaessa annamme tukea ja ohjaamme heitä tarvittavan avun piiriin. Olen kuullut silloin tällöin kysymyksiä siitä, mikä työ on hengellistä. Kaikessa työssämme perustana on kristillinen arvopohja, taito ja kyky kohdata jokainen ihminen, niin pieni kuin suuri, omana itsenään, arvokkaana Jumalan luomana lahjana. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa sovitaan työntekemisen ehdoista. Kirkon lastenohjaajat on yksi ammattiliitto Kirkon alojen jäsenyhdistyksessä. Ja mitä mahtavia keskusteluja saamme käydä eri katsomuksiin kuuluvien lasten ja perheiden kanssa ja kertoa heille, mikä meille on omassa uskonnossamme ja uskossamme tärkeää. Hyvää juhlavuotta kaikille! Työmme on hengellistä aina, kun kohtaamme lapsia ja perheitä kuunnellen ja tarvittaessa annamme tukea ja ohjaamme heitä tarvittavan avun piiriin.” TEKSTI Merja Forsman Kirjoittaja on Kirkon Lastenohjaajat ry:n puheenjohtaja KIRKON LASTENOHJAAJAT 13 TEEMA. Ammattiyhdistysliike (eli ay-liike) on ihmisoikeusliike, jonka sisällä eri ammattiliitot toimivat työntekijöiden aseman puolustamiseksi ja vahvistamiseksi. Jos lastenohjaajien työ on kehittynyt 80 vuodessa näin huimasti, mitä onkaan edessä seuraavan 80 vuoden aikana! Kirkon varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa alkaa Polku, joka antaa paljon hyvää evästä elämään kaikille kulkijoille. Yksittäisten työntekijöiden ideoista on syntynyt hienoja, valtakunnallisesti toimivia työmuotoja. Mitkään työehtosopimuksessa mainitut ehdot tai edut eivät ole pysyviä. Ammattiliitto on myös tärkeä tuki työssä. Työn monimuotoistuminen on hieno asia, mutta täytyy muistaa myös rajat. On tärkeää hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista, mutta muistaa kuitenkin varmistaa, ettei työ ole liian hajanaista tai kuormittavaa. Toimintaa on joustavasti muokattu vastaamaan kulloinkin lasten ja perheiden tarpeita. Työtä tehdään tänä päivänä monimuotoisissa työympäristöissä ja yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Tai kun perhekahvilassa juuri alueelle muuttaneen perheen vanhempi löytää avullamme vertaistukea ja uusia ystäviä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa, kun oma tukiverkosto saattaa olla toisella paikkakunnalla monen sadan kilometrin päässä. 13 TEEMA Tunnelmia juhlavuoden alkaessa Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun ensimmäinen päiväkerho alkoi Turun tuomiokirkkoseurakunnassa. Tiesivätköhän he, jotka silloin tekivät päätöksen aloittaa päiväkerhon, mitä kaikkea hyvää ja hienoa tuosta yhdestä päätöksestä ja uuden toiminnan aloittamisesta seuraa. Järjestäytymällä eli kuulumalla ammattiliittoon ja maksamalla jäsenmaksua tuet yleisesti ammattiyhdistysliikkeen olemassaoloa ja vastineeksi saat apua, tukea ja turvaa omasta liitosta. Ja jos työ on liian monipuolista, sekin kuormittaa. Kuluneiden 80 vuoden aikana on tapahtunut paljon, mutta pysyvää on ollut se, että kirkko on mukana lasten ja perheiden elämässä. Lastenohjaajien arvostus varhaiskasvatuksen kentällä on suuri, koulutus ja ammattitaito ovat huippuluokkaa. Kirkon varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa on aina kuunneltu ja kuultu niin lasten ja perheiden toiveita kuin yhteiskunnallisia tilanteita sekä niiden vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Jos ay-liikettä ei olisi, Suomessa työskentely ja työolosuhteet olisivat hyvin erilaiset. Me lastenohjaajat olemme luovia ja innostumme monenlaisista asioista – sillä kohtaa täytyy olla joku, joka asettaa rajat ja huolehtii, ettei työtä tehdä liikaa. Onko työ hengellistä vain silloin, kun siihen sisältyy hartaus. Lastenohjaajan työ on muuttunut valtavasti jo ihan lähivuosina, saati sitten 80 vuoden aikana
Jokaisesta kunnasta löytyy vähintään yksi kohtaamispaikka”, Pettinen kertoo. ”Yhdessä tekeminen yhteisen päämäärän eteen palvelee kaikkia. ”Kohtaamispaikoissa järjestetyssä toiminnassa taas seurakunnilla on tosi iso rooli: ne – tai muut uskonnolliset yhteisöt – ovat mukana kaikkiaan 84 prosentissa kaikesta toiminnasta, Seurakunnat perhekeskuskumppaneina: Esimerkki visuaalisesta ilmeestä. Lisäksi yhteistyö voi tuoda uusia näkökulmia”, sanoo Sari-Annika Pettinen, joka toimii perheneuvonnan ja perheasioiden asiantuntijana Kirkkohallituksessa. Verkosto toimii kaikilla hyvinvointialueilla ja se pohjaa vuosien yhteistyöhön, jossa eri toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.” THL on vastikään julkaissut tutkimuksen perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnasta. Verkoston tavoitteena on kehittää keskusten toimintaa ja sovittaa yhteen niiden tarjoamia palveluja. TEEMA TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Henni Hyvärinen ja Shutterstock PIIRROSKUVAT Seurakunnan perhekeskuksen kohtaamispaikan visuaalinen ilme -materiaali / Kirkkohallitus Perhekeskus on koordinoitu joukko palveluja, jotka edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. 14 TEEMA Varhaiskasvatus kukoistaa kohtaamispaikoissa Seurakuntien varhaiskasvatus näkyy vahvasti perhekeskusten kohtaamispaikoissa. Se on myös resurssitehokasta ja poistaa turhaa päällekkäisyyttä. ”Näiden kohtaamispaikkojen määrä on kasvanut valtavasti ja on nyt 551. Varhaiskasvatus on juurtunut kohtaamispaikkoihin Pettinen edustaa seurakuntia Valtakunnallisessa perhekeskusja kohtaamispaikkaverkostossa, jota koordinoi THL. Sari-Annika Pettinen tahtoisi koota niihin koko liudan perheiden kaipaamia palveluja helpottamaan arkea. Seurakunnat tekevät keskusten puitteissa ahkerasti yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Sen mukaan 86 prosenttia hyvinvointialueiden avoimista kohtaamispaikoista, jotka on suunnattu lapsille ja perheille, kuuluvat perhekeskusten palveluverkostoon. Vanhempien kuormitusta keventäisi myös taitavasti kohdistettu toiminta ja armollisuus niin itseä kuin toisia kohtaan. Mikä merkitys tällä yhteistyöllä on. ”Perhekeskusverkosto on yksi hieno tapa tehdä työtä yhteisen tavoitteen eteen myös seurakuntien varhaiskasvatuksen näkökulmasta
Sitten palataan vanhaan malliin, jossa toiminta on jälleen pelkästään vaikkapa seurakunnan tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton omaa toimintaa. Kolmas ryhmä haasteita liittyy hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden kohtaamispaikkatoimijoiden yhteistyörakenteiden, resurssien, vastuiden ja kustannusten jakautumiseen. ”Tiukkenevassa taloustilanteessa on riskinä, että johonkin hyvin toimivaan rakenteeseen ei enää löydykään resursseja. Seurakunta perhekeskuskumppanina • on mukana perhekeskusverkostossa ja kohtaamispaikkaverkostossa. • kehittää alueen perhekeskustoimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Seurakunnan avoimen kohtaamispaikan arvot 10 Ilo Toivo Osallisuus Seurakunnan avoimen kohtaamispaikan arvot. ”Niin Perhebarometri kuin aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka merkityksellinen toimiva parisuhde on ihmisen hyvinvoinnille. • voi olla mukana verkostokumppanuussopimuksissa sekä perhekeskusten johtoryhmissä. Seurakuntien perhekeskuskumppanuus näkyy varhaiskasvatuksen osalta vahvimmin juuri avoimissa kohtaamispaikoissa. Verkosto on vahvuus haasteista huolimatta THL:n tutkimuksen mukaan kohtaamispaikkatoiminta painii kolmenlaisten haasteiden kanssa. Aihe on ajankohtainen muun muassa marraskuussa julkaistun Perhebarometrin jälkimainingeissa. Jos yhteistyö esimerkiksi näiden kahden välillä heikkenee, toiminta ei enää välttämättä palvele alueen perheitä.” Seurakuntien valttina superjoustavuus Seurakunnat järjestävät perhekeskusten puitteissa mitä moninaisempaa toimintaa: esimerkiksi perhekerhoja, muskareita, diakonista perhetyötä, kotiin vietyä Pikkuhelppi-apua ja vertaisryhmiä. ”Eli ei ole ehkä päätetty, kuka toiminnasta on vastuussa tai vastuunkantajan rooli saattaa olla vähän epäselvä”, Pettinen sanoo. 15 TEEMA jota kohtaamispaikoissa järjestetään.” Seurakunnat ovatkin kolmanneksi suurin toimija tällä saralla järjestöjen ja perhekeskuspalvelujen jälkeen. Koska perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminta ei ole lakisääteistä, se jää helposti esimerkiksi seurakunnan vastuulle. Tällöin se voi vähän eriytyä yhteisestä tekemisestä”, Pettinen sanoo. Perheneuvonnan merkitystä ei pitäisi unohtaa myöskään sen vuoksi, että parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin.” Kirkkohallituksen väki on luonut yhdessä seurakuntien kanssa visuaalisen ilmeen kohtaamispaikkatoimintaa varten. Ensimmäiset liittyvät toiminnan strategiseen johtamiseen, ohjaukseen ja koordinaatioon. Toinen haastenippu kattaa valtiontalouden säästötoimet ja lakisääteisten sote-palveluiden priorisoinnin hyvinvointialueilla: eli tehdään vain se, mikä on lakisääteistä ja pakollista. • tekee rakenteellista yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa perhekeskuksiin liittyen. Hänen mukaansa verkosto on haasteista huolimatta valtava vahvuus. Sen avulla eri toimijat voivat välttää päällekkäistä työtä, asettaa yhteiset tavoitteet ja työskennellä yhdessä, jolloin perheet hyötyvät toiminnasta aidosti. ”Tämä tarkoittaa seurakuntien näkökulmasta sitä, että kun keskitytään lakisääteisiin palveluihin tai tehdään minimiä, kasvava osa toiminnasta jää kolmannen sektorin eli seurakuntien ja järjestöjen vastuulle. Pettinen nostaa esiin erityisesti kirkon perheneuvonnan, jossa tuetaan parisuhteita ammatillisesti
”Toivon myös, että eri toimijat voisivat vahvistaa sitä hyvää, mitä perheessä on jo olemassa. ¨Voidaan katsoa vaikka puoli vuotta, olisiko tällaiselle toiminnalle kysyntää. 17). ”Ennen eri toimijat saattoivat järjestää samaan aikaan perhekerhoja ihan samoille perheille. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.”. ”Koska meillä ei ole esimerkiksi varhaiskasvatuksen puolella yhtä paljon lakisääteisiä tehtäviä kuin hyvinvointialueella, pystymme joustamaan nopeasti. Visuaaliseen materiaaliin on myös sanoitettu arvoja tai palvelulupauksia.” Toiminnan luonne riippuu kunkin alueen tarpeista. Pettisen mielestä seurakunnan erityisvahvuus on kyky ja mahdollisuus mukautua eri ympäristöihin ja tilanteisiin. Perhekeskusverkoston avulla perheitä voi tukea sillä, että jokainen toimija tietää oman ydintehtävänsä ja muodostaa palvelukokonaisuuksia perheen tarpeiden mukaisesti”, Pettinen sanoo. ”Näin ne tulevat ihmisille suositteluina vaikkapa Omaperheen (omaperhe.fi) eli sähköisen perhekeskuksen kautta.” Koko palvelupakka samaan osoitteeseen Sari-Annika Pettisen mukaan lapsiperheitä painavat nyt etenkin taloudelliset huolet. ”On tärkeä pyrkiä ylläpitämään perheiden toivoa. Koska eri toimijoilla on erilaista tietoa alueen asukkaista ja perheistä, olisi tosi tärkeää, että se tuotaisiin yhteisen pöydän äärelle”, Pettinen sanoo. Jos vastaus on ei, toimintaa voi kohdentaa toisin.” Pettisen mielestä on loistavaa, että seurakunnat ovat lähteneen kokeilemaan ihan uudenlaisia tapoja kohdata perheitä. Tarvitsemme lisää armollisuutta sekä itseä että toisia kohtaan.” Eri tarpeita Iisalmessa ja Helsingissä Miten sitten voitaisiin tavoittaa kaikkein haavoittuvimmissa tilanteissa olevia perheitä. Ne eivät ole välttämättä samoja asioita Iisalmessa ja Helsingissä.” On myös tärkeä välttää toiminnan päällekkäisyyttä, jonka Pettinen arvelee olleen huomattavasti yleisempää ennen perhekeskusverkostoa. Hän toivookin, että ihmiset olisivat itselleen armollisempia ja voisivat elää omannäköistään hyvää elämää, jonka ei aina tarvitsisi olla yhteiskunnan odotusten ja normien mukaista. Myös mielenterveyden haasteet näkyvät perheissä. Nyt ollaan päästy siitä tilanteesta paljon eteenpäin.” Pettinen toivookin, että alueella asuvat lapset, nuoret ja perheet olisivat yhä useammin mukana suunnittelemassa toiminnan sisältöjä sen sijaan, että työntekijät miettivät niitä keskenään. Hän toivoo, että muun muassa neuvoloissa tehtäisiin myös viestinnällisesti yhteistyötä: ettei kerrottaisi pelkästään omasta vaan kaikesta perhekeskusverkoston tarjoamasta toiminnasta. Silloin seurakunta voi kohdentaa työtänsä juuri sinne.” Yhteisen tilannekuvan luominen tarjoaa myös keinon tehdä yhteistyötä, tarjota matalan kynnyksen palveluja tai kokeilla jotain uutta. Vaikkapa Pikkuhelppi on mainio esimerkki uudenlaisesta ajattelutavasta ja toiminnasta, joka on syntynyt perheiden tarpeista. Kannustankin lähtemään mukaan kaikkiin uusiin innovaatioihin, jotka syntyvät perheiden parissa ja joita juuri tietyn alueen asukkaat toivovat. ”Näin heidän ei tarvitsisi lähteä vaikkapa tapaamaan diakoniatyöntekijää eri paikkaan, vaan tämä voisi olla joskus tavattavissa kohtaamispaikassa. ”Silloin voisi huomata, että tuossahan on aukkokohta, tai että hetkinen, tälle alueelle näyttää kasautuvan ongelmia tai tuossa koulussa ilmenee paljon vaikeuksia. ”Ihmiset eivät aina jaksa tai heillä ei ole tarve lähteä muualle kohtaamaan muita, vaan he toivovat kotiin ihan arjen apua. Ihmisiä ei tulisi lähettää etsimään tukea yksin.” Perheitä koettelee myös ongelmien kasautuminen ja arjen kuormittavuus. ”Ihmisten näkemyksiä halutaankin kuulla yhä enemmän ja ymmärretään, että heillä on yksilöllisiä tarpeita. Pahin tilanne on hänen mukaansa se, että ihmiset joutuvat hakemaan apua eri paikoista sen sijaan, että esimerkiksi avoimeen kohtaamispaikkaan olisi tuotu valmiiksi kaikki ne palvelut, joita perheet saattavat tarvita. Jos huomaamme, että hei, nyt tarvitaankin tällaista palvelua, voimme lähteä muokkaamaan toimintaamme siihen suuntaan”, Pettinen sanoo. Pettisen mukaan vanhempien kuormaa lisää se, että heillä on niin paljon odotuksia ja mielikuvia hyvästä vanhemmuudesta. Näkisin, että perhekeskusverkoston yksi tehtävä on tilannekuvan jakaminen. ”Se on hirveän hyvä kysymys. Näin henkilö tai perhe voisivat itse valita, mikä heitä kiinnostaa. On myös tärkeä viestiä selkeästi, mitä toiminta sisältää, ja viedä tiedot ja sisältökuvaukset seurakunnan tarjoamista perhekeskuspalveluista Palvelutietovarantoon (PTV, katso s. 16 TEEMA Esimerkki visuaalisesta ilmeestä TEEMA 16 TEEMA ”Se auttaa seurakuntia hahmottamaan, mikä on niiden omaa, tunnustuksellista toimintaa – joka ei kuulu perhekeskusverkostoon – ja mikä taas osa verkostossa tehtävää yhteistyötä
Palvelutietovaranto on ikään kuin siellä konepellin alla olevat asiat. Tietovaranto tukee myös hyvinvointialueilla tehtävää asiakasja palveluohjausta. Tämä tarkoittaa myös tosi vahvaa ajattelutavan muutosta, koska palvelutietovaranto ei ole mikään verkkosivusto tai hakukone. PTV kuulostaa minusta kovin tekniseltä ja vaikealta enkä oikein tiedä miten lähestyisin sitä. 17 TEEMA 17 TEEMA Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi Palvelutietovarannon avulla tieto seurakuntien toiminnasta tulee tavoitettavaksi ja lähemmäs ihmistä. ”Palvelutietovarantoa kootaan ihmisten elämän helpottamiseksi – siksi, että he löytäisivät elämäänsä juuri sitä palvelua, mitä etsivät”, muotoilee Urponen varannon tarkoituksen. Asiakkaita ei voida ohjata seurakunnan palveluihin, jos palveluohjaajat eivät löydä niistä tietoja. Kun seurakunnan palvelut on viety PTV:hen, botti nostaa tarjottimelle myös seurakunnan toiminnan kyseiseen tarpeeseen. Urponen kertoo asiasta innostuneesti ja painokkaasti. TEKSTI Marjo Suominen KUVA Marita Ahlgren Digitaaliset palvelutarjottimet ja palvelutietovaranto ”Kertoisitko palvelutietovarannosta, PTV:stä – niin miten se teillä siellä Oulun yhtymässä”, kysyn hieman varovaisesti yhtymän viestintäjohtajalta Harriet Urposelta. ”Ihmisiä ohjataan palvelujen pariin eri digipalveluissa ja jotta niissä nousevat näkyville myös kirkon palvelut, niiden täytyy olla siellä tietovarannossa. Katsotaan konepellin alle ”Palvelutietovarannossa on kyse avoimesta datasta, ja juuri siinä onkin sen idea. Esimerkiksi uudelle paikkakunnalle juuri muuttanut uusi asukas voi matalalla kynnyksellä kysyä vaikkapa omaperhe.fi-palvelussa, mitä harrastuksia täällä on lapsille. Kun ihmiset käyttävät digipalveluja – vaikkapa zekki.fitai omaperhe. "Nyt Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatuksen kaikki palvelut ovat jo siellä", iloitsevat yhtymän viestintäjohtaja Harriet Urponen ja viestinnän asiantuntija Ulla Keski-Filppula.. Muuten ne jäävät näkymättä eivätkä ihmiset tiedä, minkälaisia palveluja meillä kirkossa on tarjota vaikkapa lapsiperheille täällä Oulussa.” Melkein kaikilla kaupungeilla, kunnilla ja hyvinvointialueilla on chatbotteja. Alan vakuuttua asian tärkeydestä: palvelutietovarannolla on vahva kytkös perheiden arkeen ja hyvinvointiin. ”Ja päinvastoin: jos kirkon palvelut eivät ole siellä, niin eivät ne botit niitä sitten ehdota!” Harriet Urponen täsmentää. fi-palvelua – niin palvelutietovarannossa oleva data ohjauTEEMA Oulun seurakunnista Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatus lähti pilottina viemään palveluja PTV:hen
”Mutta lain henki on sellainen, että julkisoikeudellisena toimijana myös kirkon palvelujen on syytä olla siellä. Palvelutietovaranto Suorita PTV-ajokortti – se vie vain muutaman tunnin! Oletko valmis nostamaan organisaatiosi palvelut uudelle tasolle. Mikä on palvelutietovarannon tarkoitus. Ja tietysti ihan kansalaisten kannalta tämä on tärkeää.” Palvelutietovaranto (PTV) on Suomen valtion ylläpitämä tietokanta ja verkkopalvelu, joka tarjoaa keskitetysti ajantasaista ja kattavaa tietoa julkisista palveluista sekä niihin liittyvistä toimipisteistä, asiointikanavista ja palveluprosesseista. Kuka hyödyntää palvelutietovarantoa. HUOM! Kirkkohallitus on tehnyt seurakuntia varten valmiita palvelukuvauksia. • Sovelluskehittäjät: PTV tarjoaa rajapintoja, joiden avulla kehittäjät voivat rakentaa palveluita ja sovelluksia, jotka hyödyntävät PTV:n tietoja. Se on tarkoitettu erityisesti viranomaisten, kuntien ja julkisten palveluntarjoajien käyttöön, mutta myös yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voivat hyödyntää sitä. • Palveluista: kuvaukset julkisista palveluista, niiden sisällöstä ja kohderyhmistä. • Palveluprosesseista: Kuvaus siitä, miten palvelu toimii ja millaisia vaiheita siihen liittyy. • Toimipisteistä: Tiedot fyysisistä sijainneista, kuten virastojen osoitteista ja aukioloajoista. Ne löytyvät kirkon intranetista Sakastista. ”Esimerkiksi me olemme tehneet kuvaukset Walk in terapiasta, näin ollen sitä dataa voi sitten hyödyntää, kun lisää tietoja oman paikkakunnan vastaavasta toiminnasta.” Tähän pitää tarttua! Palvelutietovarannon kokoamisen voi nähdä viestinnällisenä haasteena. Palvelujen tavoittavuus olikin syy, miksi Oulun yhtymän viestinnästä vastaava Harriet Urponen tarttui tietovarannon edistämiseen. Ota haltuun Palvelutietovaranto ja varmista, että tietosi ovat ajan tasalla, saavutettavia ja helposti löydettäviä! Suorita PTV-ajokortti – askel kohti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa julkista palvelua! Antoisia ajotunteja: https://www.eoppiva.fi/ koulutukset/ptv-ajokortti. Kun julkiset organisaatiot syöttävät tietonsa PTV:hen, niitä voidaan käyttää monipuolisesti eri verkkopalveluissa ja sovelluksissa, jolloin kansalaisille ja yrityksille voidaan tarjota helposti löydettävää tietoa. ”Asia on valtavan tärkeä. 18 TEEMA tuu myös näille sivustoille asiakkaan käyttöön.” Palveluntuottajat, näin ollen myös seurakunnan työntekijät, tuottavat varantoon palvelukuvauksia. Tätä koulutusta tarvitsevat kaikki kirkkoherroista lähtien.” Seurakunnilla ei juridisesti ole lakisääteistä velvoitetta viedä tietoja palvelutietovarantoon. • Kansalaiset ja yritykset: PTV:n avulla he voivat löytää helposti tietoa julkisista palveluista ja niiden käyttämiseen tarvittavista asiointikanavista. • Asiointikanavista: Tietoa eri tavoista, joilla palveluun voi liittyä tai palvelua käyttää, kuten verkkosivut, puhelinpalvelut tai asiointipisteet. Mitä tietoja palvelutietovarantoon tallennetaan. • Julkiset organisaatiot: PTV toimii työkaluna organisaatioille, jotta ne voivat tarjota palvelutietonsa avoimesti ja ajantasaisesti kaikille sidosryhmille. Palvelutietovarannon päätavoitteena on parantaa julkisten palveluiden löydettävyyttä ja saavutettavuutta sekä edistää tiedon tehokasta jakamista ja hyödyntämistä eri kanavissa. Jos digipalveluja käyttäville kansalaisille eivät kirkon palvelut nouse esille, ei niitä ole heille silloin olemassa. Tiedot voivat olla käytettävissä suoraan esimerkiksi kuntien omilla verkkosivuilla, koska PTV tarjoaa tietoja helposti integroitavassa muodossa. Esimerkki PTV:n käytöstä Jos esimerkiksi kuntalainen haluaa tietoa sosiaalipalveluista, hän voi hakea Suomi.fi-sivun kautta kautta tietoa siitä, mitä palveluita on saatavilla, miten niitä voi käyttää ja missä palvelupisteet sijaitsevat. Meillä kirkossa tarvitaan koulutusta vielä siitä, mitä palvelutietovaranto tarkoittaa
040 582 1262 Anita Ahtiainen, sihteeri, anita.ahtiainen@ lastenjanuortenkeskus.fi tai p. Osallistujille tarjotaan kahvin kanssa suolaista ja makeaa. Kokemuksemme oli, että seurakuntien palvelut eivät täysin istuneet luokituksiin, mutta myöhemmin tilanne on parantunut”, kertoo Ulla Keski-Filppula. Samalla näet muita pienten lasten vanhempia ja lapsesi saa olla samanikäisten lasten seurassa.” Koska eri seurakunnilla voi olla erilaisia variaatioita samalla nimellä kulkevasta toiminnasta, palvelutarjonta pitää ”jumpata” vastaamaan omaa toimintaa. Puhutaan PTV-intergraatiosta. Etäyhteydellä osallistuminen on mahdollista lähettämällä linkkipyyntö Anita Ahtiaiselle viimeistään 23.5.2025. Kokousvalmisteluja helpottaa, jos osallistuvat ilmoittavat saapumisestaan paikalle etukäteen. Seurakuntayhtymässä viestinnän asiantuntijana työskentelevä Ulla Keski-Filppula on ollut alusta alkaen mukana Karjasillan projektissa. Voit tuoda lapset tänne… Tai haluatko harrastuksen, johon voit piipahtaa kerran viikossa lapsesi kanssa. Kaipaatko hetken hengähdystaukoa arkeen. 19 TEEMA TEKIJÄT PTV:n tietomalli perustuu rakenteiseen tietoon, mikä tarkoittaa, että kukin tieto kuvataan sille varattuun kenttään etukäteen määritellyssä muodossa. ”Palvelukuvaukset kannattaa tehdä huolellisesti ja asiakaslähtöisesti. ”Tallennukset tehtiin Teams-palavereina 4–5 hengen porukalla melko tiiviissä, muutaman kuukauden ajanjaksossa, jolloin tuntuma työhön pysyi koko ajan yllä.” ”Nyt Karjasillan varhaiskasvatuksen projekti toimii mallina ja pohjana muiden seurakuntiemme varhaiskasvatuksen palvelujen kuvaamiselle PTV:hen” THL digitaalinen palvelutarjotin. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Nyt Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatuksen kaikki palvelut ovat jo siellä. Väkisin toimintoja ei kannata yhdenmukaistaa, kun juuri se omaleimaisuus voi olla palvelun valtti. VUOSIKOKOUSKUTSU SPY RY:N HALLITUS Eija Pakkala, puheenjohtaja, eija.pakkala@kolumbus.fi tai p. Ensimmäisten palvelutallennusten jälkeen työ eteni yksi kerrallaan paremmin ja sujuvammin. Ne työntekijät, jotka kyseistä palvelua käytännössä tekevät, ohjaavat vaikkapa perhekerhoja, osaavat parhaiten kuvata sen ja tehdä siitä houkuttelevan”, Keski-Filppula korostaa. Jos yhdistyksen jäsen haluaa vuosikokouksen käsittelevän myös jotain muuta, tieto siitä on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta eli viimeistään 9.5.2025. Tekstikuvauksia hiottiin ennen varsinaista tallennusta ja vielä tallentamisen aikana, kun huomasimme, että kirjoitimme jonkin asian tai tiedon ensin väärään kenttään. Järjestelmässä palvelulle valitaan luokituksia ja asiasanoja, joiden miettimiseen käytimme alussa paljon aikaa. Eli muotoillaan kuvauksia tähän tapaan: ”Oletko pienten lasten kanssa kotona. Tärkeitä osoitteita suomi.fi lähellä.fi Varhaiskasvatuksesta pilotti Oulun seurakunnista Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatus lähti pilottina viemään palveluja PTV:hen. 050 596 6039 ”Kun tallensimme ensimmäisiä palveluja PTV:hen, alku oli yhdessä opettelemista. Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n vuosikokous 24.5.2025 klo 10 Paikka: Hotelli Alma, Pollarin talon kokoustila Salonki Ruukintie 4, Seinäjoki Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä
Vauhdikas kuvakirja on täynnä katsottavaa ja tutkittavaa. Heidän lempipaikkansa on kirkko, missä työskentelee Anna-suntio, joka on hauskin heidän tuntemansa aikuinen. Kirjasta löytyvät myös koodit, joita skannaamalla pääsee laulujen soitettuihin versioihin. Kirjassa on seitsemän Lasten virren laulua, joita kuvittavat Mervi Lindmanin Lasten virrestä tutut teemat hehkuvissa väreissä. 20 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi RIIKKA JÄNTTI Vauvavirsari Vauvavirsari on suloinen pahvikirja, joka sopii vauvalle tutkittavaksi, tartuttavaksi, purtavaksi. Lisäksi se on oivallinen lahja vaikka kastekotiin. Mikä on maailman suurin aarre. Mistä Jeesus tiesi, miten ehtoollispöytä katetaan. Löytyykö avaruudesta Jumala. ISBN 9789524130554 Hinta 15,35 ANTTI SIUKONEN Lasten katekismus Saara ja Benkku ovat parhaat kaverukset. Lasten leikkien ääressä syntynyt kirja sopii leikkien ääressä käytettäväksi. Lasten katekismus on oivallinen lahja seurakunnan nuoremmille jäsenille ja heidän perheilleen. ISBN 9789524130721 Hinta 19,11 UUTUUS! Katekismus vauhdikkaana kuvakirjana nyt sitä taas saa! 19,11 € UUTUUS! Vauvamuskareihin! 15,35 €. Lasten katekismus liittää katekismuksen sisällöt oivaltavasti lapsen elämään. Tästä kirjasta innostuu niin lapsi kuin aikuinen. Kirja sopii vauvamuskareihin ja muuhun kasvatusja perhetoimintaan. Menoa, meininkiä ja hauskoja tilanteita ei puutu, kun kolmikko perehtyy uskon ja elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin