Nro 417.10.2026 Sivu 1 66. vuosikerta Nro 41-2026 Keskiviikkona lokakuun 7. päivänä Puolueeton kotiseutujulkaisu Irtonumero 3,00 euroa Tässä on Sari, luottolukkari ja ulkopelispesialisti. Hän tietää, miten sijoitussalkku pysyy vakaana maailmantalouden myllerryksessä. Hän tietää, milloin taktinen väärä polttaa kärkietenijän ennen kotipesää. Tavoitat puhelimitse (arkisin kello 9-18) tai sähköpostilla: puh. Koska mekin olemme täältä ASIAKASPALVELU puhelimitse ja sähköpostitse. 0400 644 899, toimitus@petajavesilehti.fi. Ulkopelin lisäksi Sarin erityisosaamista ovat hajauttamisen keinot. Vuoden viimeinen numero JOULU naapurissa ilmestyy 23.12.2026.. Sillä me OP:ssa tunnemme talouden ja rahan sekä keskisuomalaisuuden
Säännöllinen liikkuminen lisää ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä. Ensimmäiset droonit osuvat viereiseen kerrostaloon, turvapaikan oven jysähtäessä kiinni. Henkilökohtaisesti perille viety apu on turvallisin tapa auttaa, mutta samalla vaarallisin. Juhlittiin 15-vuotiasta Kids’ Fridaytoimintaa riemukkaissa tunnelmissa. Sivu 2 Nro 41 7.10.2026 www.petajavedenseurakunta.fi Viikon Viikon pakina pakina To 8.10. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. klo 11 Messu Petäjäveden kirkossa. Ai että oli terapeuttista nauraa ja ilakoida yhdessä. Petterikin iloitsi vilpittömästi Kids’ Fridaytoiminnastamme. Hyvällä asialla oli myös se synkempi puolensa. Selkkauksen vuoksi Etiopia oli jatkossakin nälkäinen ja köyhä valtio, jolla olisi kuitenkin Afrikan parhaiten varusteltu armeija. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2026: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Hyvää yötä, Jeesus myötä siis sinullekin, kun ilta jo kohta saapuukin Kiitollisena, Leena-kanttori LAUANTAI ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE la 10.10. Osallistujat saivat ihan jonglöörausopetusta ja pääsivät itsekin harjoittelemaan taitoja. Mannan sijaan ruokimme toisiamme luodeilla. Eläkeliitto kutsuu tarinoimaan ja liikkumaan Eläkeliiton Petäjäveden yhdistys tarjoaa tänä syksyksynä kaikille ikäihmisille mieltä virkistävää ja hyvää oloa tukevaa toimintaa. Ihmiset tanssivat We are the worldkappaleen tahdissa ja kaikki olivat yhtä suurta perhettä. Illassa tietenkin myös asiaankuuluvasti herkuteltiin nyyttärieväillä ja askarreltiin upeita enkeleitä. Hyökkäyksen jälkeen perhe palaa kotiinsa hajonneiden lautasten keskelle ja pohjaan palaneen mannapuuron äärelle. Paikalla oli 80 lasta ja 28 isompaa ihmistä. Jumpparyhmä kokoontuu keskiviikkoisin kirkonkylän liikuntasalissa kello 15.30-16.30. Aiheena sadosta kiittäminen. Ke 14.10. alv 10 %): S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 Tapulin Tapulin takaa takaa Markku Koskinen Apua pahaintekeväisyyteen BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 11.10. Ei ystävän pysäkkiä. Ilta päätettiin tyylikkäästi sisaruspiirissä yhteiseen iltalauluun ja perinteiseen ”hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä, se oli mukava ”-toivotukseen. klo 18-19.30 Nelivuotissynttärit Pappilassa. To 8.10. Kerrotaan, että Etiopian köyhille kerätyt varat päätyivät lopulta diktaattori Mengistu Haile Mariamin asevarusteluihin. Sisimmässämme tiedämme, että luottamus on vain kertalippu. Lämminhenkisen huumorin lisäksi koettiin paljon tasapainoilua, jonglöörausta, beatboxaamista ja vatsastapuhumista. Illoissa näytetäänPetäjäveden historiasta kertovia valokuvia ja filmejä. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta. Merja Arolan ohjaama matalan kynnyksen liikuntahetki "Iloa arkeen" on sunnattu kaikille senioreille. klo 14.15 Hartaus Petäjäkodin Solikkosalissa, Laura Laitinen. Tilaushinnat 2026 : Kestotilaus 12 kk 95 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 60 € (hinnat sis. Liikuntaryhmä ei kokoonnu viikoilla 43 ja 44. Surullista, mutta ilmeisen totta. Yhteistyössä Petäjäveden eläkeläiset ja Petäjäveden Maaja kotitalousnaiset. Tarinailloissa muistellaan menneitä Tapio Kokkosen johdolla. Harjoitus tekee mestarin asiassa kuin asiassa. Sillä saattaa päästä yhden pysäkin välin eteenpäin, mutta onko takeita yhteiselle paluumatkalle. Olemmeko alkaneet pitämään tahtomattamme pahaintekeväisyyttä osana hyviä tekoja. Pe 9.10. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 3,00 € (sis. Seppo Rahkonen ja Leena GiersKoljonen. Tervetuloa! Alakoululaisten Kids’ Fridayssa juhlittiin Menoja ja Menoja ja meinink ejä meinink ejä Petäjäv edellä Petäjäv edellä Viime perjantaina kirkossa iloittiin isosti. Yhteensä siis 108 osallistujaa. klo 18-20 ja toisen kerran kokoonnutaan Metsäkulman koululla 13.10. klo 11.00, puhujana Markku Tiitinen. Tänäkään päivänä en voi välttyä ajatukselta, että hyvän sijaan keräämme varoja tietämättämme pahaintekeväisyyteen. Kastettu: Lyydia Elli Orvokki Hölsä. Ti 13.10. Hädissään oleva perhe juoksee väestösuojaa kohden. Muutokset mahdollisia. Hirvenhiihtäjäntie 2 TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Ilmahälytyksen huutaessa kiovalaisen perheen kattamat ruokalautaset tipahtelevat yksitellen pöydältä lattialle. klo 18-20 Iltaperhekerho pappilassa. Iltapala noin klo 19. Autamme kyllä, mutta kuljemme tuhoamisen kautta. Voit halutessasi pukeutua kansallispukuun. Ne herättävät varmasti muistoja, joista yhdessä keskustellaan. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. klo 14.20-15.20 Nuorisokuoron harjoitukset Petäjäveden kirkossa. Kyllä monet lautaset pyörivät keppien nokissa taidokkaasti ja huivit sekä pallot saivat kyytiä näppärissä käsissä. Tule rohkeasti mukaan! Su 11.10. klo 12.30-14.30 Lähetysnaiset pappilassa. klo 17-19. Tämän tyyppistä toimintaa on ilmeisesti yritetty viritellä useallakin paikkakunnalla, mutta se ei välttämättä ole ”lähtenyt lentoon”. Liikuntahetken jälkeen on mahdollisuus tutustua boccia-pallopeliin.. Vuonna 1985 Bob Geldof luotsasi massiiviset Live Aid-hyväntekeväisyyskonsertit ja niiden tuotot ohjattiin Etiopian nälkäänäkeville. Rauhaa rakennetaan, mutta pitääkö ensin katkoa jalat ja kädet. klo 13-14 Lapsikuoron harjoitukset Petäjäveden kirkossa. Hän kun kiertää työkseen ympäri maatamme keikkailemassa kouluilla ja seurakunnissa, hänellä on hyvä näkökulma asiaan. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Levikki noin 1300 kpl. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Ensimmäinen tarinailta on Kintauden nuorisoseurantalolla 8.10. Vuonna 2026 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 15,29,30,31 ja 53. Kaikki on aloitettava jälleen alusta. Liikuntahetkissä autetaan muun muassa jumissa olevaa niskaa ja perehdytään tasapainoon. K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan. Saamme siis ihan todella olla ylpeitä tästä toiminnastamme, joka on jo kypsässä rippikouluiässä. Mannalautasilla oli tarjolla muutakin, kuin pelkkä peltinen pohja. Kolehti kerätään oman seurakunnan nimikkolähetti Eila Murphyn työlle medialähetys Sanansaattajat ry:n kautta. Messun jälkeen uutispuuro ja kirkkokahvit pappilassa. Punaisen Ristin kuljetusrekka liekehtii osuman saaneena kadunvarressa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Hyväntekeväisyys on jälleen jäänyt pahan jalkoihin. Ke 14.10. klo 15:00 Pentti ja Sirpa Survolla. Pe 9.10. Näytti ihan siltä, että Taika-Petteri saattaa saada kilpailijoita aikanaan. Saimme vieraaksi Taika-Petterin, Jakke Jääkarhun ja Armas Karhun
Varat ohjataan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Juurikkaperä – Toivila -välille tulee kaksi pääurakoitsijaa, molemmat vastaavat noin 50 kilometrin pätkästä. Petäjäveden kunnanhallitus hyväksyi omalta osaltaan Sydän-Suomen jätelautakunnan talousarvioesityksen ensi vuodelle. Osa Metsälinjan vahvistamista Juurikkaperä – Toivila -voimajohto on osa kantaverkon vahvistamista. Pääurakoitsijat selviävät vuoden 2028 loppupuolella, Aho kertoo. Keski-Suomen Liiton talousarvioon kunnanhallituksella ei ollut huomautettavaa. Tällä hetkellä meneillään on yleissuunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi hankkeesta tehtiin viime vuonna. – Sydämellinen kiitos jokaiselle kerääjälle ja lahjoittajalle. – Tämä on osa Metsälinjan vahvistamista, Metsälinja ykkösen rinnalle rakennetaan Metsälinja kakkonen, ja tämä Juurikkaperä – Toivila -väli on osa sitä. Maanlunastusta kuitenkin tarvitaan vanhankin johtokäytävän kohdalla, sillä isompi jännite vaatii leveämmän johtoalueen; uusi johtoalue on 62 metriä leveä. sekä mahdollisesti uuteen muuntoon, rakentamispäällikkö Daniel Kuosa Fingridiltä kertoo. Kuluissa on mukana myös tiedottamisen, postituspalveluiden, huoneiden vuokrien sekä henkilöstön koulutuksen kustannukset. Lunastuslupahakemuksen käsittely voi kestää lähes kaksi vuotta, Aho selvittää. Juurikkaperän ja Toivilan välin voimajohto on tarkoitus rakentaa pääosin olemassa olevaan johtokäytävään, 110 kilovoltin johdon paikalle. Tämän takia Petäjäveden seudulle tarkastellaan myös uusia sähköasemavaihtoehtoja olemassa olevan aseman rinnalle. Tässä vaiheessa hankkeiden lopulliset laajuudet, toteutusaikataulut sekä sijoitusratkaisut ovat kuitenkin vielä suunnittelupöydällä. – Tällä hetkellä Petäjäveden asemalla rakennetaan uutta katkaisijakenttää energiavarastoliityntää varten. Seuraavaksi alkavat maaperätutkimukset. Lahjoitukset tekevät avun mahdolliseksi niin Suomessa kuin maailmallakin, sanoo Suomen Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen.. Vahvistusta myös sähköasemalla Fingrid investoi vuosittain noin 500 miljoonaa euroa kantaverkon kehittämiseen, seuraavan kymmenen vuoden aikana investointien yhteissumma kohoaa yhtiön arvion mukaan 5,2 miljardiin euroon. Jämsän Toivilan ja Mäntän välisellä osuudella on kiireempi aikataulu, siinä tavoitteena on, että valmista olisi jo vuonna 2029. Juurikkaperän pohjoispuolella suunnitelmat ovat hieman pitemmällä, Lasse Aho kertoo. -MN Jätelautakunnalta odotetaan kulukuria Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivän lipaskeräykseen osallistui yhteensä noin 7 500 vapaaehtoista kerääjää eri puolilla Suomea. Ne eivät todennäköisesti mahdu olemassa olevalle muuntoasemalle tilanpuutteen takia. Kunnanhallitus antoi lausunnon Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarvion 2027 valmistelua varten Siitä todettiin, että talousarvioehdotuksessa on myönteistä se, että kuntakohtaisten palvelujen kustannukset ovat pienentyneet verrattuna edelliseen vuoteen. Petäjäveden kunnanhallitus evästi jätelautakuntaa edellyttämällä parempaa kulukuria ja kunnanhallituksessa kritisoitiin jatkuvaa kustannusten nousua. Jatkossa asemalla varaudutaan myös muihin verkon vahvistamistarpeisiin, kuten uusiin voimajohtoyhteyksiin Fingrid vahvistaa kantaverkkoa koko ajan, hankkeita on myös Petäjäveden alueella. Se, koska päästään rakentamaan, riippuu siitä, koska lunastuslupa saadaan. Talousarviossa vuodelle 2027 jätelautakunnan kokonaiskulut ovat 19 910 €, jotka koostuvat jätelautakunnan henkilöstökuluista, kokouskuluista sekä lain edellyttämistä kuulutuksista ja ilmoituksista. Kunnanhallitus päätti myydä Laani-nimisen kiinteistön Pekka Heimovalalle 5000 euron hintaan. Fingridin oma suunnittelu tarkentuu sitä mukaa, kun hankekehittäjät etenevät omissa suunnitelmissaan, Kuosa toteaa. Kunnanhallitus esittää poistetettavaksi lausetta: rakentamattomilla rakennuspaikoilla vain harventaminen on sallittu. – Noin sadan kilometrin hanke on jaettu kahteen osaan. Olemme ihan lähiaikoina nähneet esimerkiksi Nepalin tuhoisten tulvien jälkeen, miten tärkeää on pystyä auttamaan nopeasti hädän hetkellä. – Täällä on tarkoitus päästä rakentamaan heti, jos lunastuslupa saadaan. 400 kilovoltin johto kulkee ylhäällä, 110 kilovoltin johto alaorressa, Aho kertoo ja toteaa, että pylväiden paikkojen suunnittelu on meneillään. – Toivilan ja Mäntän välisestä osuudesta lunastuslupahakemus tehdään jo lokakuun aikana, Mäntän ja Juurikkaperän väliltä tämän vuoden loppuun mennessä. Uusi rakennusjärjestys etenee kunnanvaltuuston käsittelyyn. Urriassa Orattijärven paikkeilla uusi linjaus kiertää asutusta, uutta johtokäytävää tarvitaan myös Petäjäveden sähköaseman kohdalla. Henkilöstökustannusten nousu keskitetyissä palveluissa on kuitenkin kestämättömällä tasolla kuntatalouden yleiseen kantokykyyn verrattuna. – Myös pylväät ovat isoja. – Petäjävedelle suunniteltujen datakeskusten tarvitsemat 400 kilovoltin verkkoliitynnät ovat kooltaan sellaisia, että niiden toteuttaminen vaatii alueella merkittävää verkkosuunnittelua. Petäjävedellä vahvistustarpeita löytyy myös sähköasemalta. Investointien suuruus riippuu vahvasti kantaverkkoon liittyvien asiakkaiden tarpeista. Lahjoituksia lipaskeräyksestä ja vapaaehtoisten järjestämistä myyntitapahtumista kertyi kolmen päivän aikana kaikkiaan 640 000 euroa. Talousarviossa jätehuollonviranomaistoiminnan kokonaiskulut ovat 179 720 euroa, josta muut viranomaistoiminnan kulut ovat 35 600 euroa. Loppuosan eli Mäntän ja Multian Juurikkaperän välin olisi tavoitteena valmistua vuonna 2030, projektipäällikkö Lasse Aho Fingridistä kertoo. Tämä sisältää muun muassa laitteistojen ja ohjelmistojen lisenssit ja ylläpidon, mistä aiheuttavat lautakunnalle huomattavat kustannukset. Nro 417.10.2026 Sivu 3 TIINA LAMMINAHO Iso sähkölinja yleissuunnitteluvaiheessa Tiina Lamminaho Multian Juurikkaperän ja Jämsän Toivilan välisen uuden 400 + 110 kilovoltin voimansiirtojohdon rakentaminen voisi alkaa näillä näkymin loppuvuodesta 2028. Kilpailutukset pääurakoitsijoista tehdään siten, että hanke voi käynnistyä heti, kun lunastuslupahakemus on käsitelty
Sivu 4 Nro 41 7.10.2026 TIINA LAMMINAHO Lehmämäärä kahdeksankertaistunut Maatalousyhtymä Kokkila aloitti 20 vuotta sitten 20 lehmällä, nyt lypsäviä on 160 Tiina Lamminaho – Tämän kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut ehkä kolme sellaista vuotta, ettemme ole rakentaneet mitään. – Kymmenen viime vuotta lypsylehmiä on ollut keskimäärin 160. Maatalous säilyy Suomessa Maatalouden elinvoimaan Suomessa Topi Kokkila uskoo. – Nyt olemme hakeneet ympäristölupaa uudelle navetalle, tarkoituksena on kasvattaa tuotantoa. Petäjävedellä on ollut peltoa hyvin saatavilla, se ei ole mikään itsestäänselvyys. Teollista rehua me käytämme aika vähän. Äiti oli opettajana; hän kävi aamulla lypsyllä, meni sitten kouluun opettamaan ja illalla kävi taas lypsyllä. Suurin lehmänmaidonvälttämisbuumikin tuntuu menneen hieman ohi. – Tällä hetkellä viljelemme omalla tukihakemuksella noin 400 hehtaarin alaa, lisäksi meillä on sopimuspeltoja, yhteensä viljelyalaa on noin 500 hehtaaria. Venäjä hyökkäsi Krimille ja Venäjän-vienti loppui, maitoalalla katteet pienenivät ja ajat muuttuivat kovasti, Topi Kokkila kertoo. Tänä päivänä noin iso hyppäys ei onnistuisi, siihen ei saisi rahoittajia, Topi Kokkila sanoo. Meillä on lähes 50 pellonvuokrasopimusta Petäjävedellä. – Aloitimme yhdellä lypsyrobotilla ja se oli silloin tosi uutta. Työntekijöille tarjotaan ruoka, ja kyllä meillä ruokapöydässä on välillä paljon väkeä. – Taskulaskinta tässä pitää käyttää paljon, joka vuosi on mietittävä, miten voisi tehdä paremmin ja säästää kuluista. – Suomenkin ilmasto on jo muuttunut. Nyt kun tekisimme uuden navetan, ehtisimme maksaa sen vielä ennen eläkepäiviä. Omaa peltoa meillä on noin 130 hehtaaria, joten tämä perustuu vuokraviljelyyn, Topi Kokkila sanoo. Vielä 10 – 15 vuotta sitten katteet olivat parempia. – En minä pelkää, että jokin muu tuote korvaisi lehmänmaidon. Täyspäiväisesti ympäri vuoden Maatalousyhtymä Kokkila työllistää Topi ja Otto Kokkilan sekä Topin vaimon Anita Kokkilan. Meidän piti tehdä päätös, lopetammeko, vai laajennammeko ja teemme kunnolla, Topi Kokkila kertoo. Eläinten hyvinvointi on tärkeää, nyt mennään entistä enemmän siihen suuntaan, että eläimet saavat olla vapaana. Maatalousyhtymä Kokkila on toiminut 20 vuotta. Emme halunneet lopettaa, kun äiti oli tehnyt niin ison työn lehmien kanssa, hän on ollut meidän esikuvamme. Nyt lypsyrobotteja on Suomessa varmaan yli 2000. Meillä on jo näyttöä ammattitaidosta ja minullakin on vielä enemmän työvuosia edessä kuin takana. Mutta se on maitotiloilla aika normaalia, toimintaa pitää kehittää ja laajentaa koko ajan, Topi Kokkila toteaa. Petäjäveden nurmesta ja viljasta tehdään maitoa, sehän on lähiruokaa. Viime vuosi oli hyvä, mutta nyt on taas palattu arkeen ja tuottajahinnatkin ovat laskeneet. Veljekset päättivät laajentaa; kymmenen viime vuotta lypsäviä lehmiä on ollut keskimäärin noin 160. Nyt Kokkilan navetassa on kolme lypsyrobottia. – Täällä tuotettu lehmänmaito kestää hiilijalanjälkivertailunkin. Kulut ovat nousseet, kuten monella muullakin alalla, eivät maatalousyrittäjät ainoita yrittäjiä ole, joilla on tiukkaa. Eikä täällä ole turvepeltojakaan kovin paljoa. Teollisia lannoitteita käytämme vain pieniä määriä moneen muuhun verrattuna, meillä on käytössä myös tuhkaa ja kemianteollisuuden sivutuotteena tulevaa sulfaattiliuosta. Tosin pankki ei anna niin pitkää lainaa, toisin kuin Ruotsissa. – Iso kuva näyttää siltä, että tulevaisuudessa Suomessa saa tuottaa aika paljonkin, kun ilmastonmuutos etenee ja EteläEuroopassa olosuhteet maataloudelle muuttuvat hankaliksi. Kyllä hänelle pitää hattua nostaa. Pitempi laina-aika, ja sitä kautta pienemmät lyhennyserät, helpottaisi hommaa, Topi Kokkila sanoo. Uusi navetta suunnitteilla Maatalousyhtymä Kokkilan tuotantoa oli tarkoitus laajentaa reilut kymmenen vuotta sitten. Lehmänmaito on tulevaisuuden raaka-aine, jonka kaikkia ominaisuuksia ei ole vielä löydettykään, Topi Kokkila sanoo. Ei auta henkseleitä paukutella Kahdessakymmenessä vuodessa Suomen maatalous on ollut kovassa myllerryksessä, rakennemuutos on näkynyt Petäjävedelläkin. Myös veljesten viljelemä peltoala on kasvanut. – Kesällä työväkeä on paljon, käytämme myös paljon urakoitsijoita ja teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa. – Hän tekee kovasti töitä, tarjoaa aina työväellekin ruoat ja kahvit. Jonkin verran käytämme rypsija rapsirouhetta, sitäkin olemme kokeilleet korvata viljelemällä itse hernettä, oman valkuaisen tuotantoa tulemme varmaan lisäämään. – Ilman Mirja-äitiämme täällä ei olisi enää lehmiä. – Taloussuunnitelmat tässä ovat taustalla, varaudumme siihen, että teemme töitä seuraavat 20 vuotta. Hiili ei lisäänny, kun lehmä syö nurmea ja lanta laitetaan takaisin peltoon, siinä on jatkuva kierto. Oli mielenkiintoista olla eturintamassa mukana. Mutta kyllä tämä haastava ala on, ei tässä auta henkseleitä paukutella, tarkkana saa olla. – Meillä oli suunnitelmat uuden navetan rakentamisesta, mutta ne laitettiin pöytälaatikkoon vuonna 2014, kun maailmantilanne muuttui. – Uusi pihattonavetta rakennettiin vuonna 2007. – Kun aloitimme vuonna 2006, Petäjävedellä oli noin 30 maitotilaa, nyt niitä on yhteensä neljä, Topi Kokkila kertoo. – Silloin täällä oli vanha kivinavetta ja parikymmentä lypsylehmää. Kiertotalous on tullut maatalouteenkin, ja se on hieno juttu. – Pitkäjänteistä hommaahan tämä on, kannattavuutta pitää katsoa minimissään kymmenen vuoden perspektiivillä. Meillä on erinomainen työporukka ja pitkiä työuria, siitä pitää olla kiitollinen, Topi Kokkila toteaa. Onhan Suomessakin haasteita, kuivuusjaksojakin, mutta enemmän plussaa kuin miinusta ilmastonmuutos kuitenkin näyttäisi tuovan Suomen maataloudelle, Topi Kokkila sanoo. Parsinavetat ovat reilusti vähemmistössä ja ne tulevat loppumaan jossain vaiheessa. Eläinlukua lisää nuorkarja, kasvatamme lehmävasikat itse, Topi Kokkila kertoo.. Esimerkiksi 20 vuotta sitten vehnänviljely ei oikein Petäjäveden korkeudellakaan onnistunut, nyt vehnää viljellään jo Oulun seutua myöten. Lehmä alkaa tuottaa kolmivuotiaana, ja vasta viisivuotiaana siitä näkee, onko se hyvä lehmä vai ei. Rahoittajahan siinä sanoo viimeisen sanan, mutta hyvät edellytykset meillä on. Siinä välissä hän ruokki ja hoiti oman perheen, Topi Kokkila kiittelee ja kehuu myös tilan nykyistä emäntää, omaa vaimoaan Anita Kokkilaa. Se oli firman kriittisin vaihe, silloin oli kaikki pelissä. Pitää olla tosi kiitollinen pellonvuokraajille, ilman heitä tämä firma ei pyöri. Kokkilan tila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1721 lähtien. Sitä, koska uutta navettaa voitaisiin päästä rakentamaan, Topi Kokkila ei osaa sanoa; ympäristöluvan käsittelykin vie aikaa. Maatalousyhtymä Kokkila perustettiin vuonna 2006, kun Topi ja Otto Kokkila ryhtyivät kotitilansa isänniksi. Eikä kaikki varmaan aina ole mennyt oikein, mutta olemme me jotain oikeinkin tehneet, kun olemme näin pitkälle päässeet; sellaisia navetoita, jotka on tehty samaan aikaan kuin meidän navettamme, on jo tyhjillään. Meillä on jo paljon valmista infraa, toisin kuin vuonna 2006 ensimmäistä robottinavettaa suunniteltaessa, ja nykypäivänä rahoittaja katsoo myös ammattitaitoa
Vähitellen päihteet veivät elämästä lähes kaiken. Niistä pitää pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä. Toivottavasti jokaisella nuorella on ympärillään ihmisiä, joiden kanssa voi puhua silloin, kun jokin asia mietityttää – kotona, koulussa, harrastuksissa tai kaveriporukassa. Kokkilassa on kahdenkymmenen vuoden aikana rakennettu paljon, kuivaava jyväsiilo tehtiin viime vuonna. Janin kanssa keskustelua kävi Kris ry:n toiminnanjohtaja Mika Luomansivu. kaikki konttorit ovat kiinni henkilöstön koulutuksen vuoksi.. Alkoholistiperheessä kasvanut Jani aloitti päihteiden käytön jo 12-vuotiaana. Tarkoituksena ei ollut antaa valmiita vastauksia, vaan herättää ajatuksia ja keskustelua. Hyvä petäjävetiset nuoret. Päivän pysäyttävimmät hetket koettiin kuitenkin Auditoriossa Miilussa, jossa ääneen pääsivät kokemustoimijat. Reilut 200 pankkialan ammattilaista palvelee jatkossa yli 120 000 asiakasta ympäri maakuntaa. Ja kiitos, että kuuntelitte. Päihteet, väkivalta, ryhmäpaine, liikennekäyttäytyminen, digimaailma ja omat valinnat eivät ole helppoja aiheita. Uusi OP Keski-Suomi on yksi Keski-Suomen merkitKokkilan tilalla lehmiä näkee myös laitumella. – Olemme paikallinen pankki, mutta samalla aiempaa vahvempi ja kilpailukykyisempi kumppani niin kotitalouksille, yrityksille kuin yhteisöillekin, kertoo toimitusjohtaja Eevi Määttä. Päivän teemoissa pysähdyttiin päihteiden, väkivallan, turvallisuuden, omien valintojen ja toisten kohtaamisen äärelle. Toipuminen on vaatinut valtavasti omaa tahtoa, mutta myös vertaistukea ja ihmisiä ympärille. piirtämisen ja kokemustoimijuuden ympärille. Sen jälkeen elämä oli toisenlaista. Yläkoululaiset ja lukiolaiset seurasivat kokemustoimijoiden kertomuksia keskittyneesti ja esittivät hyviä, suoria kysymyksiä. Ehkä tärkeintä päivässä ei kuitenkaan ollut se, mitä aikuiset sanoivat. Tavallinen arki-ilta ja jalkapallon katsominen kaverin kanssa päättyivät baarin ulkopuolella yhteen iskuun. Voimavarat yhdistäen pystymme tarjoamaan laajat palvelut, vahvan paikallisen läsnäolon ja osaavat asiantuntijat Keski-Suomen alueella myös tulevaisuudessa, kertoo OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina Takala. Aivovammaliiton viestintävastaava Pia Kilpeläinen täydensi kokemustarinaa etäyhteydellä kertomalla kuulijoille aivovammoista ja väkivallan seurauksista. Yhdistymisen tavoitteena on palvella asiakkaitamme entistä paremmin. Entistä elämää ei enää ollut – eivätkä muistotkaan aiemmasta elämästä olleet säilyneet ennallaan. Uutena jäsenenä johtoryhmään riskienhallintaja compliancejohtajaksi liittyy Hannu Petjoi. Yhdistyminen ei vaadi asiakkailta mitään toimenpiteitä; palvelut kuten tilinumerot, maksukortit, lainat ja verkkopalvelut toimivat kuten tähänkin asti. Päivästä jäi myös vahva vaikutelma siitä, että nuorilla on tarve puhua vaikeistakin asioista – kunhan joku pysähtyy kuuntelemaan eikä väistä aiheita. Yhdistymisellä ei ole vaikutusta pankkien asiakassuhteisiin, vaan ne jatkuvat nykyisellään. Toinen kokemustoimija, Aivovammaliiton Sami Ropa, kertoi hetkestä, joka muutti hänen koko elämänsä. Päivä alkoi Monnarin salissa ”asenne-etkoilla”, joissa yläkoululaiset pääsivät kiertämään erilaisia toimintapisteitä ja keskustelemaan muun muassa oppilashuollon, nuorisotoimen ja poliisin kanssa. Sami on kuitenkin rakentanut elämäänsä uudelleen mm. Muutoin johtoryhmävastuut pysyvät samoina ja toimitusjohtajana jatkaa Eevi Määttä. Paikallisena pankkitoimijana edistämme maakunnan ja sen asukkaiden kestävää taloudellista menestystä. Nro 417.10.2026 Sivu 5 Sami Sami Jylhän Jylhän kolumn i kolumn i Lehmämäärä kahdeksankertaistunut Maatalousyhtymä Kokkila aloitti 20 vuotta sitten 20 lehmällä, nyt lypsäviä on 160 Yksikin lyönti on liikaa Haapamäen Seudun, Multian, Korpilahden, Petäjäveden ja Keski-Suomen Osuuspankki on nyt uusi OP Keski-Suomi. Hänen viestinsä nuorille oli yksinkertainen ja pysäyttävä: Yksikin lyönti on liikaa. Perjantaina 23.10. Jani, entinen päihteidenkäyttäjä ja kolmesti vankilassa ollut mies, kertoi avoimesti omasta elämästään. Vaan se, mitä nuoret tekivät: kuuntelivat, kysyivät ja keskustelivat. Hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä Uusi OP Keski-Suomi aloitti tävimmistä paikallisista finanssialan toimijoista. Pankkien yhdistyminen toi muutoksia pankin johtoon. Petäjäveden yläkoululaiset viettivät asennekasvatuspäivää tiistaina 29.9.2026. Niistä ei tarvitsekaan tehdä helppoja. – Keski-Suomi on elinvoimainen ja vetovoimainen toimintaympäristö
KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Kunnassa on tunnistettu se, että kehitettävää on paljon. LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 sekä perjantaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali C-junnut (13–14-vuotiaat) tiistaisin 17–19 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali B-junnut (15-16-vuotiaat) tiistaisin 19–21 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja perjantaisin 18.30–20 Kintauden koulun liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–22 Kintauden koulun liikuntasali Sekalentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja sunnuntaisin 18–21 Kintauden koulun liikuntasali JALKAPALLON vuorot ulkokaudella Maanantai: 18-19 P7-8 19-20 kuntofutis 19:30-21 miehet Tiistai: 17-18:30 P9-10 17-19 P11-12 18:30-20 naiset Lauantai: 11-13 Vapaa pelailuvuoro (jos kenttä vapaa sarjapeleistä). Kunnanhallitus päätti että kunta perii takauksesta vuosittaisen takausprovision 0,3 prosenttia takauksen määrästä sekä äasettaa takauksen ehdoksi kunnan hyväksymät riittävät vastavakuudet. Talouden tervehdyttämisen työkalu on lainojen järjestely. Kunta takaajaksi Tähtiasuntojen uudelle lainalle Petäjäveden Tähtiasunnot Oy on vuokra-asumista tarjoava yhtiö, jonka kunta omistaa sataprosenttisesti. Yhtiön tarkoitus parantaa viestintää ja markkinointia, kohentaa asuntojen kuntoa, tarkastaa hinnoittelua, myydä sekä purkaa kiinteistöjä tarvittaessa, parantaa asiakaspalvelua, etsiä uusia asiakkuuksia sekä tervehdyttää taloutta. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi. Luokan voiton vei virolainen Robert Virves. Kunnanjohtaja Markku Rautiainen sanoo suunitelmaa hyväksi. Korhonen-Viinikka veivät Sardinian osakilpailun voiton tiukassa taistossa.. Kaikkiin yhtiön ongelmiin on etsitty ratkaisuja erillisen työryhmän voimin. Sivu 6 Nro 41 7.10.2026 Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Tilaa kestotilauksena oman kylän paikallinen digitaalinen PETÄJÄVESI-LEHTI 12 kk / 60 € Tee tilaus netissä tai laita sähköpostia toimitus@petajavesilehti.fi. Porkkana ei myy enää kortteja. Kunnanhallitus päätti hyväksyä osaltaan lainajärjestelyn toteuttamisen ja myöntää Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavalle uudelle suuruudeltaan 1 556 200 euron lainalle sekä POP Pankki Kyyjärven Osuuspankilta otettavalle 180 000 euron lainalle kunnan 100 prosentin omavelkaiset takaukset. Sunnuntai: 17:30-19 aikuisfutis Lisäksi kesällä alkamassa perhefutis, 4-6v pallokoulu sekä tyttöjen harrastevuoro. Nyt esitetyssä järjestelyssä maksetaan pois vanhat lainat ja nostetaan yksi isompi laina, jolla jälleenrahoitetaan lainoja. -Yhtiöllä on nyt uusi toimitusjohtaja, jolla on hyvä ote yhtiöstä. Maksu verkkopankissa. Vuosittaista lainojen hoidon määrää alennetaan, joka parantaa kannattavuutta ja maksuvalmiutta. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Yhtiö on 2 pyytänyt Petäjäveden kunnalta konserniohjausta yhtiön lainajärjestelyihin sekä omavelkaisen takauksen valmistelua kunnalta. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi ROOPE KORHONEN FACEBOOK Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt, maatilarakentaminen. Katso joukkueiden tiedot petpet.fi KESÄN KUNTORASTIT TÄMÄN KESÄN KUNTORASTIT OVAT PÄÄTTYNEET. Lainamäärä järjestelyn jälkeen on noin 3,9 miljoonaa euroa. Kulkuoikeus ostetaan ASIO-järjestelmästä. Nykyinen lainapääoma kasvaa noin 400 000 eurolla. Lisäksi nostetaan uutta investointilainaa 400 000 euroa. Tämän lisäksi Petäjäveden kunnan laina suuruudeltaan 180 000 euroa maksetaan takaisin uudella samansuuruisella lainalla, joka nostettaisiin POP Pankki Kyyjärven Osuuspankista. -MN Korhonen ja Viinikka toiseksi maailmanmestaruustaistossa Roope Korhonen ja petäjävetinen kartturi Anssi Viinikka ajoivat WRC2 -luokan maailmanmestaruustaistossa toiseksi. Ongelmiin on löydetty konkreettisia toimenpiteitä, joita uusi isännöitsijä on alkanut toteuttamaan. Tällä lainanjärjestelyllä ja edellä mainituilla muilla toimenpiteillä yhtiön on tarkoitus tervehdyttää taloutta ja tarjota Petäjäveden asukkaille parempaa asumisen palvelua. Samalla tunnuksella voit lukea myös PaikallisUutisia ja Korpilahti-lehteä. Kunnalle takaisin maksettava laina parantaa kunnan maksuvalmiutta. Järjestelmään pääsee ASIO Petäjävesi hakusanalla, joka ohjaa tilavarauksiin. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Kauden viimeinen osakilpailu ajettiin viikonloppuna Sardiniassa. Takaus kattaa lainojen pääomien lisäksi lainojen korot, viivästyskorot, purkukustannukset, kertyneet korot, kulut ja muut maksut. Yhtiön uutena isännöitsijänä ja toimitusjohtajana toimii Jukka Asikainen. 014 854 113 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Kunnallisen vuokraasumisen toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti negatiivinen väestönkehityksen, asumisen tarpeiden ja korkokannan nousun vaikutuksesta. Yhtiö on tehnyt useita kehitystoimenpiteitä viime vuosien aikana, mutta siitä huolimatta yhtiön maksuvalmius on heikentynyt niin, että yhtiö ei ole enää toimintakykyinen. Nyt lähdetään toteuttamaan asioita vähän kerrallaan. Kunnanhallitus valtuutti kunnanjohtajan ja talouspäällikön allekirjoittamaan takaukseen liittyvät asiakirjat. kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 Keskiviikko: 17-18 P7-8 19-20:30 miehet Torstai: 17-19 P11-12 17:30-19 P9-10 19-20:30 aikuisfutis Cheerleading kirkonkylän koulun salissa: Harrastejoukkueet: Menninkäiset, mikrot Su 13-13.45 Haltijat, minit Su 15.30-16.30 Sonic, lasten soveltava cheerleading To 17.00-18.00 Kentaurit, aikuisten harrastevuoro Ti 19.00-20.00 Kilpajoukkueet: Taikurit, minit level 1 To 18.00-19.00 Su 14.00-15.30 Loitsu, youth level 2 Ma klo 17.00-18.30 To 18.00-19.00 Feenixlinnut, klassikot level 1 Ma klo 18.30-20.00 Tiesitkö, että Petäjävesi-lehden sähköinen näköislehti julkaistaan jo tiistaina
”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh. levitys, lumenpoisto..) Kuormaaja soveltuu pieniin ja ahtaisiin paikkoihin. 040 5677 324.. 044 242 4729 www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.fi/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset ▪ Kaivinkonetyöt Lumityöt ▪ Hiekoitukset Murskeet ▪ Mullat ▪ Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. 040 588 5189 050 514 5160 Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 25,5 % per julkaisukerta NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit » Traktorityöt vuokraus HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.fi Kotiapu Kaisa Elina Kodinhoito, pihatyöt, asiointiapu ja virkistystoiminta Elina Valkonen, puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. Nro 417.10.2026 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / fi . LVI TYÖT Käyttövesi-, lämmitysja viemärijärjestelmien saneeraukset, korjaukset ja huollot Joonas Lapatto 045 261 2655 joonas.jvmworks@gmail.com 41930 Kuohu PAMPPULAN PALVELUT TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Halutessasi KELA-kuljetuksen, soita ensin autoilijalle. Tonttihakkuut ja raivaukset. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 040 559 4838. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. Ota yhteyttä: puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen ▪ Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 0404165177 kotiapu.kaisa.elina@gmail.com PIHATYÖT Avant -pienkuormaajalla (soran, mullan yms. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh
– En usko, että lajittelun onnistumisessa on kiinni lajitteluun liittyvän tiedon puutteesta. (paitsi ei 21.10. Pöytäkirja valitusosoituksineen on nähtävillä 1.10.2026 alkaen Saarijärven kaupungin verkkosivuilla. Taajamissa muovipakkauksia löytyi sekajätteestä 12,7 prosenttia ja haja-asutusalueilla 15 prosenttia. Tutkimuksen mukaan biojätteen osuus sekajätteessä oli tuolloin 19,5 prosenttia, vuonna 2017 jo 27,1 prosenttia ja nyt 25,2 prosenttia. Mielipiteet valmisteluvaiheen aineistosta tulee toimittaa viimeistään 6.11.2026 sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@petajavesi.fi tai kirjallisesti kunnan kirjaamoon Petäjäveden kunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. Päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta päätöksen valitusosoituksen mukaisesti. – Vaikka luvut hieman seilaavat, ne ovat kuitenkin aika samalla tasolla edellisvuosien kanssa. Sekajätteen koostumusta on tutkittu KeskiSuomessa viisi kertaa vuodesta 2015 lähtien. Mustankorkean ERPja ympäristöasiantuntija Salla Kauppisen mukaan yksittäisistä tutkimuksista ei vielä kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tervetuloa! ELÄKELIITON PETÄJÄVEDEN YHDISTYS KUULUTUS Päätös saostusja umpisäiliölietteen jätteenkuljetusjärjestelmästä Hankasalmella, Multialla, Petäjävedellä, Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Äänekoskella Sydän-Suomen jätelautakunta on tarkastellut kiinteistöittäin järjestettävää saostusja umpisäiliölietteiden jätteenkuljetusjärjestelmää jätelain (646/2011) 37 §:n nojalla. klo 18-20 ja Metsäkulman koululla ti 13.10. toimitus@petajavesilehti.fi Mielen virkistystä ja hyvää oloa ikäihmisille! TARINAILLAT (muistellaan menneitä kuvin ja filmein) Kintauden nuorisoseurantalolla to 8.10. Lisätietoja: aluearkkitehti Päivi Muhonen, paivi.muhonen@saarijarvi.fi, p. Tervetuloa! REMONTTEJA & RAKENTAMISTA KYLPYHUONEREMONTIT SAUNAREMONTIT KEITTIÖREMONTIT SISUSTUSJA HUONEISTOREMONTIT SISUSTUSPINNOITTEET HARTSIPINNOITUKSET jonne@remonttijones.fi 0409642246 WWW.REMONTTIJONES.FI Ilmoita osoitteenmuutoksesta! Jotta saat lehden uuteen osoitteeseen, muutos täytyy tehdä suoraan Petäjävesi-lehdelle. Tutkimuksen perusteella suurin haaste näyttää edelleen olevan biojätteen lajittelussa. Juhannuksen jälkeisissä roskissa näkyivät myös ruokahävikki ja kesäjuhlat. Sivu 8 Nro 41 7.10.2026 Kerro meille juttuvinkkisi! Lentopalloa kotisalissa Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. klo 17-19. Osuus on noussut vuoden 2023 tutkimuksesta, jolloin biojätettä oli sekajätteessä 20,6 prosenttia. Tutkimuksessa näkyi myös myönteinen kehityssuunta. Petäjäveden Joulu 2026-lehteä kootaan parhaillaan ja siihen otetaan vastaan aiheeseen sopivia juttuja, kirjoituksia, tarinoita, valokuvia, runoja sekä muuta sisältöä. Tutkimus toteutettiin Sammakkokankaalla, jossa jätteet lajiteltiin yhteensä 28 jäteluokkaan Vuonna 2026 biojätteen osuus Mustankorkean toimialueen sekajätteestä on 25,2 prosenttia. Toisaalta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna biojätteen määrä on pysynyt melko tasaisena. Biojätettä päätyy sekajätteen joukkoon aiempaa enemmän, mutta samalla muovipakkausten lajittelu on parantunut selvästi etenkin taajamissa. Hanna Lahtinen. Sekajätteen joukosta löytyi muun muassa kuusi kiloa painanut sähkökäyttöinen poravasara, vaikka sähkölaitteet voi toimittaa maksutta kierrätykseen. Suomessa biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin lähes 30 prosenttia. Aineisto on nähtävillä 7.10.-6.11.2026 Petäjäveden kunnanvirastolla viraston aukioloaikoina sekä osoitteessa https://www.petajavesi.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat/ kohdassa Kirkkolahden asemakaavamuutos. Muovipakkauksia löytyi sekajätteestä aiempaa vähemmän, erityisesti taajama-alueilla. ja 28.10.) Maksuton toiminta on tarkoitettu kaikille ikäihmisille. Haluaisitko osallistua PETÄJÄVEDEN JOULU 2026 -lehden toteuttamiseen. ILOA ARKEEN -liikuntahetki Merja Arolan ohjaamana keskiviikkoisin alakoulun liikuntasalissa klo 15.30-16.30. Jätelautakunta päätti kokouksessaan 29.9.2026 § 42 lopettaa nykyisen kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen saostusja umpisäiliölietteiden osalta 28.2.2030 Multialla, Petäjävedellä ja Äänekoskella sekä 31.12.2030 Hankasalmella, Pihtiputaalla ja Viitasaarella ja siirtyä kunnan järjestämän jätteenkuljetukseen. Roskapusseista löytyi muun muassa sähkölaitteita, käyttökelpoisia työhanskoja, vanhoja kenkiä sekä runsaasti kahvin suodatinpusseja ja poroja, jotka kuuluisivat biojätteeseen. Työn tekivät opinnäytetyönään opiskelijat Linda Rosberg-Kulha ja Ilona Viro. 044 4598 434 7.10.2026 Petäjäveden kuntarakennelautakunta Biojätteen lajittelu takkuaa, mutta muovit löytävät yhä paremmin oikeaan keräykseen Mustankorkean tuore sekajätetutkimus kertoo kaksijakoista tarinaa keskisuomalaisten lajittelutottumuksista. Nyt pitäisi pystyä vaikuttamaan asennoitumiseen, jotta muun muassa biojätteen määrää saataisiin pienemmäksi. – Juhannuksen jälkeen löytyi paljon makkaraa ja jopa kokonainen syömätön pizza oli heitetty sekajätteeseen pahvikuorineen, Viro kertoo. Voit tarjota aineistoa Petäjävesi-lehden toimitukseen sähköpostitse toimitus@petajavesilehti.fi tai puhelimitse 0400 644 899 toimitus@petajavesilehti.fi 0400 644899 Lentopalloturnaus 10.10.2026 Miilulla! U15 nuoret pelaa klo 9.30 / 13.45 / 16.15 (arviot aloitusajoista) Kioskissa tarjolla makeaa ja suolaista. Vuonna 2015 muovipakkausten osuus sekajätteestä oli 22 prosenttia, kun nyt osuus on laskenut 13,9 prosenttiin. Lisätietoja asiasta voi tiedustella osoitteesta: jatelautakunta@saarijarvi.fi KUULUTUS KIRKKOLAHDEN ASEMAKAAVAMUUTOS SEURAKUNTATALON ALUEELLA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO NÄHTÄVILLÄ Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa uuden päivittäistavarakaupan rakentaminen käytöstä poistetun seurakuntatalon tilalle. Samaan aikaan muovipakkausten vähentynyt määrä sekajätteessä osoittaa, että lajittelutottumuksia voidaan muuttaa, kun keräysmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Sammakkokankaan toimitusjohtaja Outi Ruuskan mukaan ongelma ei välttämättä ole tiedon puutteessa. Tutkijoita yllätti myös sähkölaitteiden määrä. Kesän aikana toteutetussa tutkimuksessa lajiteltiin käsin lähes 2 700 kiloa sekajätettä. Vaikka biojätteen lajittelu näyttää ottaneen askeleen taaksepäin, Keski-Suomen tilanne on valtakunnallisesti vertailtuna yhä hyvä. Tarvitsemme vielä lisää pidemmän ajanjakson vertailua, että näemme paremmin lajittelutrendin, Kauppinen arvioi