Tykkään opiskelusta ja teoriasta. vuosikerta Nro 6-2026 Keskiviikkona helmikuun 4. Jyväskylä on ihan optimaalinen. Nro 64.2.2026 Sivu 1 66. Pyry sanoo, että häntäkin viehättävät enemmän pienemmät kaupungit ja paikat. -Voisin kuvitella, että pelisuunnittelu olisi kivaa. EMMI ISOPAHKALAN ALBUMI PYRY HIRVENLAHDEN ALMBUMI Pyry Hirvenlahdesta tulee diplomi-insinööri. Tulevaisuuden työpaikkaa miettiessä Pyry sanoo, että se voisi olla pelien kehittämisessä. Lukion opiskelijakunnan hallitus pitää iltatilaisuuden päätteeksi kahviota Masuunissa. Pyry kertoo, että halusi opiskelemaan IT-alaa. Kahvion herkkuja voi ostaa käteisellä tai MobilePaylla. -Olin miettinyt jo, että Tampere on suurin kaupunki, mihin haluan muuttaa. Vanhojen tanssien iltatilaisuus järjestetään klo 18.00 Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa (Miilutie 4), ja tilaisuuteen on vapaa pääsy. Yliopisto on kuitenkin enemmän oma juttu. Emmi aloitti erityispedagogiikan opinnot viime syksynä; Pyryllä on menossa toinen vuosi tietotekniikan diplomiinsinööri -opintojen parissa. -Olisi kiva, jos voisi jäädä asumaan Jyväskylän seudulle tulevaisuudessakin. Tanssiesitys kestää noin tunnin. klo 14-17 JYVÄSKYLÄ: KAUPPATORI 40100 Jyväskylä Petäjäveden lukion kasvatit Emmi ja Pyry päätyivät Jyväskylän yliopistoon Maarit Nurminen Emmi Isopahkala ja Pyry Hirvenlahti ovat Petäjäveden lukiosta kirjoittaneita ylioppilaita ja nykyisiä Jyväskylän yliopiston opiskelijoita. -Ensin mietin pelialan opintoja ammattikorkeakoulussa, mutta halusin kuitenkin laajemman koulutuksen. Lukion wanhat esiintyvät lisäksi aamupäivän aikana lukiolaisille sekä alaja yläkoululaisille. Iltapäivällä he myös vierailevat Petäjäkallion päiväkodilla. -Lukio tarjosi yllättävän monipuolisesti kaikkea. klo 10-13 JYVÄSKYLÄ: KUOKKALAN TORI Siepparinkuja Pe 6.2. Kumpikin nuori arvostaa pienempiä ympyröitä ja he pitävät Jyväskylää sopivan kokoisena paikkana. Työ koulunkäynninohjaajana synnytti kuitenkin kipinän, että jospa erityisopettajan työ olisi kuitenkin oma alani. Niinpä valitsin sitten tietotekniikan diplomiinsinööriopinnot. Pyry sanoo, että Petäjäveden lukio oli pieni ja tiivis. Oli kansainvälistä vaihtoa ja draamaryhmää, jossa itsekin olin mukana. klo 10-13 PETÄJÄVESI: K-MARKET PORKKANA Asematie 8 To 5.2. päivänä Puolueeton kotiseutujulkaisu Irtonumero 3,00 euroa EMMI ISOPAHKALAN ALBUMI Maksamme HETI käteen tai tilille! Suomen Arvo-Ostot Oy www.arvo-ostot.fi p.040 758 7499 OSTAMME KULTAA Hopeaa, Kelloja, vanhoja rahoja, militariaa Lahtelainen perheyritys vuodesta 2017 Tervetuloa ostoautolle! Kiireetön ja yksilöllinen palvelu! Autossa lämmin odotustila! To 5.12. Lukiolaisten vanhoja tansseja tanssitaan seuraavana päivänä, perjantaina 6.2. Ennen välivuotta hän oli pohtinut viestinnän opintoja. Penkkareita ja vanhojen päivää vietetään tällä viikolla. klo 14-17 JYVÄSKYLÄ: K-CITYMARKET KELJO Kylmälahdentie 6 Pe 6.2. Emmi kirjoitti Petäjävedeltä ylioppilaaksi vuonna 2024 ja Pyry vuotta aiemmin. Emmi Isopahkala sanoo, että unelmien työpaikka voisi olla pienessä koulussa. Petäjäveden lukiota Emmi kuvaa rennoksi, leppoisaksi ja lämminhenkiseksi. Petäjäveden lukion penkkareita vietetään torstaina 5.2. Matematiikka on suurin vahvuuteni. -Opettajat todella kohtasivat opiskelijat ja siellä sai olla oma itsensä. Täällä on kaikki mitä ympärilleen tarvitsee. Kevään 2026 perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku alkaa 17.2.2026 ja päättyy 17.3.2026. Abigaala alkaa Miilun auditoriossa klo 12.25, ja penkkariajelu lähtee koulun pihalta gaalan jälkeen noin klo 13.20. Emmi vietti välivuoden lukio-opintojen jälkeen ja teki töitä koulunkäynninohjaajana Vihtavuoressa. Petäjäveden kasvattina arvostaisin pientä koulua työpaikkana. -Se oli vähän helpoimman kautta ajatus eli äidin jalanjäljissä. Olen käynyt joillain kursseilla ja vaikutti hauskalta
Iltapala klo 19. 12.9.1950 k. Levikki noin 1300 kpl. Diakoniatoimisto suljettu. Anarkian ottaessa ylivallan ryhtyy vihastunut vuokralainen tuulettamaan ajatusta kunnolla ja irtaimistoa lentelee. Pääni sisällä asustavat hippi ja punkkari. Ne ovat olleet siellä koko elinkaareni hyvinä vuokralaisia, eivätkä mitään ullakolleni pesiytyneitä hyyryläisiä, jotka katselevat mieluimmin omaa napaansa, kuin pohjoisen pallonpuoliskon kapenevaa vyötäröä ja sen kokoon kuihtuvaa napanöyhtää. Sairi Suominen Petäjäveden seurakunnan diakoni Oikaisu Viime viikon lehdessä kerrottiin virheellisesti, että kunnanhallitus esittäisi valtuustolle kiinteistön myyntiä Rautakylä Works Oy:lle. klo 17.00-19.30 Iltaperhekerho pappilassa. Kolehti kerätään seurakuntien ja kirkkomusiikkipiirien lasten ja nuorten toimintojen tukemiseen Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n kautta. -MN. Punkkari harmaassa aivonesteessäni vihaa yli kaiken kaksinaismoralismia. Kunnanjohtaja veti esityksen pois esityslistalta ennen kokousta. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta. Oman työni kautta olen nähnyt yksinäisyyden tuomat jäljet sekä sen, mitä ylpeys pärjätä yksin, voi aiheuttaa. Pitkäaikaisen vuokralaiseni mielestä ihmisen pitäisi luovuttaa verta ainoastaan käsivarrestaan, eikä isänmaansa puolesta. Vapaa sisäänpääsy. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Muutokset mahdollisia. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2026: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. o.s. Vuonna 2026 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 15,29,30,31 ja 53. Koko hela maailman olemassaolo saattaa olla sen yhden pumpulipuikon varassa. Siellä laulavat toisenlaiset linnut. Su 8.2. Yhtä paljon, kun apua täytyy opetella antamaan, sitä täytyy myös opetella pyytämään ja ottamaan vastaan. Tervetuloa! liskon asukki alkaa hyräilemään Pete Seegerin, “ Where have all the flowers gone?” rauhanlaulua. klo 10-12 Ystävän pysäkki pappilassa. Ohjelma 10€. Jalat ristissä ja suklaata mutustelevan hedonistin elämäntavan seesteisyys aiheuttaa minussa toisinaan masennusta ja silloin on aika porkkananvärisen pystytukan tarttua pesäpallomailaan ja alkaa pamputtamaan järkeä maapallon silmäätekevien otsalohkoihin. klo 10 Kynttilänpäivän messu Petäjäveden kirkossa. Kuollut: Anna-Liisa Tulonen 76v Petäjävesi-lehden toimitus on avoinna Keskiviikkoisin kello 10–14 Muina aikoina sovittaessa sekä puhelimitse tai sähköpostilla, toimitus@petajavesilehti.fi. En taida olla ainoa, jonka mielestä tammikuu tuntuu aina vähintään kahdelta kuukaudelta, mikähän kumma siinä muuten on?! Joskus tuntuu, että maailmassa on enemmän erilaisia keräyksiä kuin on metsässä puita, mutta silti Yhteisvastuukeräys jaksaa vuodesta toiseen muistuttaa meitä olennaisimmasta: emme pärjää yksin, eikä tarvitsekaan! Yhteisvastuukeräys on välittämisen kansanliike, joka on toiminut jo 75 vuoden ajan. Keski-ikäisen ja karvamahaisen miehen pölypunkkiarmeija saa paljon pahaa aikaan, jos huoltojoukot eivät käy toisinaan punkteeraamassa napanöyhtää pois. Suurvaltioiden pikkusieluisia oman hyvän tavoittelijoita, jotka tahtovat omistaa koko maailman. Numerossa kolme Mirkka Lampisen sukunimi oli virheellisesti Lehtonen. Ti 10.2. Ke 11.2. ikäihmisten ja omaisten huoleen ja pelkoon arjen pärjäämisessä. Riikonen BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 8.2. Ma 9.2. Pommiin saisi nukkua, mutta ei kuolla. Eihän se koko maailmaa tahdo tuhota, vaan kohentaa omaa henkistä ja veltostunutta olotilaansa. Tilaushinnat 2026 : Kestotilaus 12 kk 95 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 60 € (hinnat sis. Tällainen tämä maailma nyt vaan on. klo 14 Braxenkuoron konsertti Petäjäveden kirkossa. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Otetaanko tavoitteeksi, ettei kenenkään tarvitsisi pärjätä yksin. Su 8.2. Ja jos sinulle tarjotaan apua, ota apu vastaan! Jo pienillä muutoksilla ja teoilla voimme saada yhdessä paljon aikaan. Kaivaten ja ikävöiden Tapio Kaisa, Jani, Konsta ja Kalle Antti, Henna ja Anton muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Sirkka Maija-Liisa KIVELÄ Siunaus toimitettu. Korvakäytävien punkteeraus laantuu vasta, kun viereisen aivopuoYhteisvastuu Niin saatiin vihdoinkin pitkältä tuntuva tammikuu päätökseen ja helmikuu startattua. klo 11.00. Kiitos Petäjäkodille Maisan hyvästä hoidosta. alv 10 %): S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 Tapulin Tapulin takaa takaa Napanöyhdän punkteerausta Mielipiteeni ovat ehkä toisten mielestä kusenpolttamia, mutta voin ylpeydellä todeta, etteivät ne perustu joukkohysterian luomiin paineisiin tai vaadittuun yleiseen kantaan. Mielialan vaihtuessa päässäni riehunut kasakka nostaa pudonneen kukkaruukun takaisin ikkunalaudalle ja kutsuu naapurinsa kello viiden teelle. K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan. Ke 11.2. Sivu 2 Nro 6 4.2.2026 www.petajavedenseurakunta.fi Markku Koskinen Viikon Viikon pakina pakina Pe 6.2. klo 10.30-12 Maanantaikuoro pappilassa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. 1.1.2026 Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Yhteisvastuun avulla voimme rakentaa siltoja sukupolvien välille, herättää auttamisen halua sekä tarjota tukea ja lohtua heille, jotka ovat kantaneet yhteiskuntaa harteillaan jo vuosikymmeniä. Tässäpä tulee haastetta kaikille: tarjoa apuasi lähimmäisellesi tai ilahduta muulla keinoin. Pahoittelen virheitä. Laura Laitinen ja Leena Giers-Koljonen. Täynnä valkeiden liljojen keskellä vaeltavia napanöyhtäisiä kulkukauppiaita tarjoamassa porkkanoita, kepit piilossa selkiensä takana. Ruokailu klo 11, vapaaehtoinen maksu. Näin keski-ikäisenä perheenäitinä, kun kolme lasta tarvitsevat vielä paljon hoivaa ja huolenpitoa, oman vanhuuden ajatteleminen tuntuu vielä kaukaiselta todellisuudelta. Tänä vuonna katse käännetään s. Hän haluaisi istuttaa omenapuita talojen pihoille ja hukuttaa maailman kaikki laaksot valkeisiin liljoihin. klo 12.30-14.30 Lähetysnaiset pappilassa. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 3,00 € (sis. Lämmin kiitos osanotosta. Mutta väistämättä sekin sieltä tulla jolkottaa, joten ainakin toivoisin, ettei silloin tarvitsisi olla yksin ja että osaisin pyytää ja myös vaatia itselleni apua. Rauhoittavan teehetken koittaessa otsapainen hippi kertoo maailmaa parantavista ideoistaan. Hän on matkalla lapsuutensa metsiin, sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan
-Tärkeän aiheen vuoksi seurakunnan työntekijät ovat perustaneet Yhteisvastuukeräyksen digilippaan, jonka avulla yritetään kerätä avustusta vähintään 500€. Sydämeeni joulun teet sai 17 ääntä ja kunniamaininnan sai Joulupuu on rakennettu, joka oli selkeästi suosituin Lasten kauneimmista joululauluista. Pienempi volyymi tarkoittaa aina suurempia kustannuksia. Valituksessa vaaditaan, että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään, päätös kumotaan ja palautetaan uudelleen käsiteltäväksi. Valtuusto totesi päätöksessään, että samalla selvitetään kuntayhteistyön mahdollisuudet. Valituksen tekijä katsoo, ettei kuntalaisilla ole ollut riittävästi mahdollisuuksia saada tietoa asiasta ennen päätöksentekoa. Kuitenkaan selvityksessä ei ole tarkasteltu ollenkaan päätöksen vaikutuksia lakisääteisten jätehuolto palveluiden tuottamiseen. Valituksen tekijä on saanut asiakirjat tietopyynnöllä kunnasta. Hän sanoo, etteivät esimerkiksi asiaan liittyvät selvitysasiakirjat ole olleet julkisesti asianosaisten tai kuntalaisten nähtävillä. -MN Petäjävetinen Iida Lehtomäki on vuoden keskisuomalainen nuori urheilija 2025.Keski-Suomen Urheilugaalaa vietettiin Jyväskylän Paviljongilla perjantai-iltana. täydentäville palveluille, joista syntyy kuluja”. Jos täydentäviä aluekeräyspisteitä aletaan lakkauttamaan, kunta itse huonontaa kuntalaistensa jätehuollon palvelutasoa nykyisestä. Kunnan vastineessa todetaan, että Petäjäveden kunnan jätehuoltopalvelut operatiiviselta osaltaan on toteuttanut Sammakkokangas Oy. Työryhmän sihteerinä toimi KeskiSuomen Liikunnan aluejohtaja Petri Lehtoranta. Saattaa hyvinkin olla riskinä, että kuntalaisten nykyinen jätehuollon palvelutaso saattaa laskea sen seurauksena, kun kunta alkaa hoitamaan jätehuollon palvelutehtäviä itse. Valituksen laatija nostaa esimerkiksi selvityksen kohdan: ”kunta voi itse resursoida täydentävää keräystä ja muita toimia omista lähtökohdistaan” ja ”mikä tarve on kunnan ylläpitämille aluekeräyspisteille tms. Tämä tarkoittaa itse jätepalveluiden hoitamisen, talouden, jätelautakunnan, asiakasrekisterinja niin edelleen suunnittelua. Tämän jälkeen Petäjäveden kunta voi ryhtyä myymään omistamansa osuudet Sammakkokangas Oy:stä. Kansainvälinen kriisiapu ohjataan Suomen suurimman kehitysyhteistyöjärjestön Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tästä hyötyvät etenkin asukasmäärältään pienet kunnat, kuten Petäjävesi. Eli nyt toivotaan ehdotuksia hauskoille haasteille tai tehtäville, jonka voisi toteuttaa yhdessä, diakoni Sairi Suominen sanoo. Sopimuksen mukaisesti jätelautakunnasta irtisanoudutaan siten, että irtisanomispäätöksen tekovuoden seuraavan vuoden lopussa sopimus päättyy. Hänen mukaansa kuntalaisten mielipidettä ei ole kysytty riittävän kattavasti ennen päätöksentekoa. Petäjäveden kunta omistaa yhtiösopimuksen mukaan osakepääomasta 5,777 %. -Nykyiset jätemaksut perustuvat 12 kunnan yhteiseen jätehuoltojärjestelmään, jossa volyymi alentaa kustannuksia. Yksittäisiä ääniä sai myös Juice Leskisen Sika sekä Aasi ja timpurin muija. Valituksen tekijä sanoo valituksessaan, että jätelain mukaan kunnan on perittävä jätehuollosta maksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan. Toivottavasti leikkimielinen äänestys loi joulun tunnelmaa ja toi pientä kilpailuhenkeä arkeen Toivomme myös, että Sylvian joululaulu palaisi takaisin Kauneimmat joululaulut -lauluvihkoon, diakoni Sairi Suominen esittää. Esiselvityksen kunnalle laati Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy. Uusi laji on lisännyt liikunnan tasa-arvoa ja madaltanut osallistumisen kynnystä tarjoten monipuolisen, turvallisen ja innostavan harrastuspolun. Petäjäveden kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa sai äänestää omaa suosikkia. Yhteisvastuu on koko 75-vuotisen historiansa ajan mahdollistanut konkreettisen avun sitä eniten tarvitseville ja pitänyt ääntä epäkohdista, sanoo varainhankinnan päällikkö Ruut Lemmetyinen Kirkkopalvelut ry:stä.. Ääniä annettiin yhteensä 158kpl ja voittajakappale on Sylvian joululaulu 24 äänellä. Kunnanhallitus käsitteli vastausta valitukseen viime viikon kokouksessaan. Hyvin suurella todennäköisyydellä Petäjäveden kunnan kotitalouksien ja vapaa-ajan kiinteistöjen jätehuoltopalveluiden kustannuksia katetaan jo tällä hetkellä muiden yhteistoiminnassa olevien asukasmäärältään suurempien kuntien jätemaksukertymillä. Kunnan tekemässä selvityksessä todetaan esimerkiksi, että ”taloudellisesti kunta voi irtaantua nykyisestä järjestelmästä nykyisillä kuluttajahinnoilla (muun muassa jätehuollon perusmaksu, jäteaseman vastaanottohinnat, poltettava sekajäte ym). Jos tavoite toteutuu, työntekijät suorittavat yhden haasteen, joka on tullut seurakuntalaisten ehdotuksista. Vuonna 2026 keräyksen tuotto ohjataan kotimaassa Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta paikalliseen auttamistyöhön sekä Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n etsivään vanhustyöhön. Perusteluissa todetaan, että Petäjävedellä käynnistetty cheerleading-toiminta on rikastuttanut kunnan lajitarjontaa ja lyhyessä ajassa saanut liikkeelle runsaasti harrastajia aina taaperoista aikuisiin. – Yhteisvastuukeräys on suomalaista lähimmäisenrakkautta: Kun tilanne on huono, teemme yhdessä toisille sen, mitä toivoisimme itsellemme tehtävän. Näistä suurin osa sijaitsee haja-asutus alueella eli kylillä. Cheerleading on tuonut Petäjäisten toimintaan uuden aikakauden – yhteisöllisen, nuorille suunnatun ja kasvavan lajin, joka vastaa tämän päivän liikuntatrendeihin ja kunnan tarpeisiin. Petäjäveden kunnassa asuu reilu 3 500 asukasta. Tutkimusten mukaan ikääntyvien yksinäisyys ja turvattomuus ovat lisääntyneet ja avun saanti vaikeutuu. Kunnanhallitus totesi, että vaikkakin kunnallisvalituksen tekijä kirjoittaa kunnallisen jätehuollon järjestämisestä asiantuntevasti ja oikeilla argumenteilla, niin niiden väittämät eivät millään tavalla pois sulje sitä, että Petäjäveden kunnanvaltuustolla on ollut täysi lainmukainen oikeus päättää asiasta niillä tiedoilla ja tahtotilalla, jotka sillä päättäessään oli. -Selvitykselle tai sen tuloksia koskevalle asiakirjalle ei ole ollut laissa määritettyä salassapitoperustetta, joten asiakirjan olisi pitänyt olla julkisesti päätöksen liitteenä, valituksessa todetaan. Kaikkien yhteystietojen antaneiden kesken arvottiin kolme voittajaa, joille ilmoitimme voitosta henkilökohtaisesti. Ja tämä aiheuttaisi sen, että monilta kyliltä palvelu lähtisi pois, ja jäljelle jäisi vain keskustan Rinki-piste eli palvelu heikentyisi ja asukkaat olisivat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, että asuvatko taajamassa vai haja-asutusalueella. Lisäksi on yksi Rinki-piste keskustassa, jota ylläpitää Rinki Oy. Nro 64.2.2026 Sivu 3 Valtuuston Sammakkokangas-päätöksestä valitus Perinteinen joululaulu vei voiton Lehtomäki KeskiSuomen vuoden nuori urheilija Petäjäveden kunnanvaltuuston marraskuisesta päätöksestä irrottautua jätehuoltoyhtiö Sammakkokangas Oy:stä ja siirtää jätehuolto kunnan omaksi toiminnaksi on tehty kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Samaan ajankohtaan on tarkoitettu irtisanoa Sammakkokangas Oy:n kanssa operatiiviset jätepalvelut ja siirtää ne kunnan omaksi toiminnaksi. -Tarve vaihtoehtoisen jätehuollon järjestämisen tavoille lähti valtuustoaloitteessa siitä, että kuntalaisten kerrottiin olevan tyytymättömiä jätehuollon nykyiseen palvelutasoon, joten haluttiin selvittää vaihtoehtoisia tapoja järjestää jätehuolto. Valituksessa todetaan, että Petäjävedellä on tällä hetkellä Sammakkokankaan ylläpitämiä täydentäviä aluekeräyspisteitä 5 kappaletta. Kunnallisvalituksen laatija katsoo, että tehty selvitys on puutteellinen ja osin virheellinen. Petäjäveden kunnan liikuntateoksi valittiin Petäjäveden Petäjäisten cheerleading -toiminnan kehittäminen. Keski-Suomen Liikunta ry:n nimeämä palkitsemistyöryhmä valitsee vuosittain vuoden keskisuomalaisen urheilijan sekä palkitsee KeskiSuomen Urheilugaalassa myös muita urheilun ja Palkitsemistyöryhmään kuuluvat työryhmän puheenjohtaja Sami Kalaja, Tommi Roimela sanomalehti Keskisuomalainen, Kalle Pallonen YLE Jyväskylä, Anna-Leena Sahindal, Liikuntapääkaupunki Jyväskylä, Aki Karjalainen Jyväskylän Urheiluakatemia, Kari Pirinen Keski-Suomen liitto, Outi Sahikallio Keski-Suomen Liikunta, Minna Truphonen Keski-Suomen Suunnistus ja Nina Peltonen Paralympiakomitea. Päättäessään sanoa irti yhteistyön Sammakkokangas Oy:n kanssa valtuusto huomioi sen, että samalla irtisanoudutaan yhteisestä jätelautakunnasta eli Sydän-Suomen jätelautakunnasta. Petäjäveden valtuuston tarkoituksena on, että kun valtuuston päätös on lainvoimainen, seuraavan vuoden aikana siirto suunnitellaan valmiiksi. Valituksen tekijän mukaan selvityksessä ei ole huomioitu kaikkea sitä, mitä jätelainsäädännön sekä terveydenja ympäristönsuojelulainsäädäntöjen mukaisesti kunnan tulee ottaa huomioon jätehuollon järjestämisen velvollisuudessaan. Pienen palkinnon voi tulla noutamaan pappilasta. Petäjäveden kunnan alueelle tulisi vahvistaa oma jätetaksa, joka perustuu kustannusvastaavasti Petäjäveden kunnan jätteiden kuljetusja käsittelykustannuksiin, jätehuolto palveluiden tuottamisen kustannuksiin, jätehuoltoviranomaisen toiminnan kustannuksiin sekä jätehuoltoon liittyviin hallinnollisiin kustannuksiin. Toiseksi tuli Taivas sylissäni 20 ääntä ja kolmas oli Varpunen jouluaamuna 18 ääntä. Jos kunta järjestäisi jätehuollon palvelutehtävät itse, se tarkoittaisi väistämättä jätehuoltokustannusten eli kuntalaisten jätemaksujen nousua tai jätehuollon palvelutason laskua, valituksessa todetaan. Paraneeko palvelu vai ei Valituksen tekijän mukaan kunnan tekemässä selvitystyössä ja siihen liittyvässä päätöksenteossa on havaittavissa ristiriita. Yhteisvastuukeräyksellä apua ikäihmisten yksinäisyyteen Yhteisvastuukeräys keskittyy tänä vuonna ikäihmisten kokemaan yksinäisyyteen ja pelkoon pärjäämisestä. Osakeyhtiöstä ei voi erota millään irtisanomisilmoituksella, vaan ainoastaan myymällä osakkeet osakeyhtiölle itselleen tai muille yhtiön osakkeita omistaville tahoille, tässä tapauksessa kunnille. "Valmistelu puutteellista" Valituksen tekijän mielestä asian valmistelu on ollut puutteellista ja riittämätöntä, vaikka asiaa on käsitelty usean vuoden ajan. Vuoden 2025 keskisuomalainen urheilija on Joutsan Pommia edustava Suvi Minkkinen
– Korona näkyy lainaustilastoissa, kun kirjasto oli osittain kiinnikin eivätkä ihmiset uskaltaneet liikkua. Mannisen kirjoittaman Petäjäveden historia -teoksen mukaan alkupääomaa kirjastoon saatiin muun muassa viinaverorahoista. 150-vuotisjuhlavuoteen liittyen kirjasto järjesti myös logokilpailun. Omatoimikirjastoa odotettiin kauan, ja siitä saamme päivittäin myönteistä palautetta, Laitinen kertoo. Meillä, samoin kuin muuallakin, kärjessä on Satu Rämön Hildur-sarjaa, Riikonen toteaa. Manninen kirjoittaa, että 1950-luvulla Petäjäveden kirjastossa oli vuosittain alle 2000 lainausta, Petäjävesi-lehdessä vuonna 1977 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 1966 lainauksia oli 9500 ja vuonna 1976 jo 44 000. Aikuisten kaunokirjoista lainatuin oli Petäjävedellä viime vuonna Satu Rämön ”Rakel”, Hildur-sarjan neljäs osa. Toshikazu Kawaguchin ”Ennen kuin kahvi jäähtyy” on luokiteltu fantasiaan, enkä muista, että meillä olisi ennen fantasiakirjoja noussut lainatuimpien listoille. – Listan yhdeksänneksi lainatuin on pienoinen yllätys. – Tänne voivat tulla kaikki, eikä se maksa mitään. Lama-aikoina onkin huomattu, että kirjaston käyttö lisääntyy. – Nousua oli niin aikuisten kuin lastenkin kirjojen kohdalla. Se on ollut meillä pari kertaa aiemminkin, ja se on ollut kovasti suosittu, Heli Laitinen kertoo ja lisää, että kevään ohjelmassa on myös Minna Tuomasen vetämä satutuokio. Aikuisten kaukokirjoista kuuden lainatuimman joukossa oli viisi Satu Rämön Hildur-sarjan kirjaa, niiden väliin, sijalle kaksi, kiilasi Anneli Kivelän ja Pirta Syrjänevan ”Katajamäen naapurissa”. Alkupääomalla saatiin hankittua 175 nidettä, ensimmäiset kirjat olivat pääasiassa uskonollista ja historiallista kirjallisuuta. – Aikuisten tietokirjojen puolella lainatuimpien listalla olevista suurin osa on elämäkertakirjoja, ne kiinnostavat aina. Ari T. Tällä viikolla vierailulla kävi Luonto lainassa -viikkoon liittyen Petäjäveden Luonto ry. Se lisää kirjaston saavutettavuutta paljon ja sitä kautta myös lainauksia. Tapahtumia ja uusia logoja 150-vuotisjuhlavuosi kirjastolla aloitettiin jo, kun Karri Miettinen eli räppäri Paleface käväisi vierailulla. Kirjaston alkutaipaleella 1800-luvulla kirjojen lainaamisesta perittiin pieni maksu. – Siihen saimme todella paljon ehdotuksia, vajaat sata, Laitinen iloitsee. Valtakunnallisestikin kirjastojen käyttö on noussut ja etenkin lastenkirjojen lainausmäärissä on kasvua. Ari T. Se on todella hyvä trendi, Laitinen toteaa. Se on hieno juttu, Riikonen sanoo. – Meillä on tulossa esimerkiksi runokaraoke. Sivukirjastot lopetettiin, kun kuntaan hankittiin kirjastoauto vuonna 1975. Aluksi kirjastoa hoiti kirkkoherra Perenius perheineen pappilassa. Kirjaston juhlavuoden logokilpailuun tuli vajaat sata ehdotusta. Myös aikuisten kaukokirjojen lainatuimpien listan sijoilta 10 – 20 löytyy hyvän mielen kirjoja, historiallisia romaaneita ja dekkareita, muun muassa Minna Mikkosta, Enni Mustosta, Matti Rönkää ja Mari Jungstedia. Sen jälkeen lainausmäärät laskivat, mutta ovat pikku hiljaa nousseet kirjastoauton lakkauttamista edeltävälle tasolle ja nyt jo sen ylikin, kirjastonjohtaja Heli Laitinen sanoo. – Lainatuimpien lastenkirjojen listalla meillä ovat vanhat tutut eli Tatu ja Patu, Ryhmä Hau, Mestarietsivä Peppunen, Neropatin päiväkirja ja Koiramies. Omatoimikirjastoa kiitellään – Yksi iso muutos kirjastotoiminnassa Petäjävedellä tapahtui vuonna 1998, kun kirjastoauto lopetettiin. Teetimme niistä myös kirjanmerkkejä, kortteja ja julisteita. Hankkeen puuhamiehenä toimi kirkkoherra J. Rahaa kerättiin myös jokaiselta henkirahaa maksavalta asukkaalta sekä järjestettiin keräyksiä kinkereillä. Eniten lainausmäärät nousivat lasten tietokirjallisuuden osalta. – Satu Rämön kirjat ovat olleet paljon esillä, ja ne ovat saaneet lukuharrastuksen pariin sellaisiakin, jotka eivät ole pitkään aikaan lukeneet. Nykyään on paljon erilaisia, helposti lähestyttäviä lasten tietokirjasarjoja, ja olemme laittaneet niitä paremmin esille; se näkyy lainausmäärissäkin, kirjastonjohtaja Heli Laitinen sanoo. Neljä parasta palkittiin ja valittiin käytettäväksi kirjaston markkinoinnissa. – Määrällisesti eniten meiltä lainataan lasten kaunokirjallisuutta. Nyt iso asia oli omatoimikirjaston avautuminen. Vuonna 1977 kirjasto muutti nykyisiin tiloihinsa. Perenius. Sivu 4 Nro 6 4.2.2026 Kirjastolla 150-vuotisjuhlavuosi Lainatuimpien listalla tutut nimet, ja yksi yllättäjä Tiina Lamminaho Petäjäveden kirjasto perustettiin 150 vuotta sitten. Nykyään kirjaston maksuttomuus on kirjattu lakiin; kirjastolain mukaan kirjaston aineiston käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia. Myös heppakirjat kiinnostavat; kotimainen Venny Helenin Rambon talli -sarja on löytänyt paljon lukijoita, kirjastovirkailija Niina Riikonen kertoo. – Valitsimme ehdotusten joukosta muutaman, joiden tekijät palkitsimme ja joita käytämme markkinoinnissamme pitkin vuotta. Tiina Lamminaho Petäjäveden kirjaston lainausmäärät nousivat taas viime vuonna. Kirjastosta tehtiin viime vuonna noin 68 700 lainausta, edellisenä vuonna vastaava luku oli noin 62 500. Kirjaston perustaminen pantiin alulle kuntakokouksessa vuonna 1875, perustamisesta päätettiin tammikuussa 1876 ja lainaustoiminnan keskeisistä periaatteista kesäkuussa 1876. 1960-luvulla lainausasemien tilalle tulivat Ylä-Kintauden, Kintauden ja Kuivasmäen sivukirjastot, kerrotaan Mannisen historiateoksessa. Sen jälkeen lainausmäärät ovat nousseet ja tavoitteena meillä on, että nousu jatkuu. Ja luettuja ovat nimenomaan kotimaiset tarinat, Riikonen kertoo.. Lisää tapahtumia on luvassa kuukausittain. – Aikuisten kaunokirjallisuuden puolellakaan lainatuimpien kirjojen lista ei sinänsä yllätä. Kyläkouluilla oli lainausasemia, joten sivukylilläkin päästiin osalliseksi kirjaston palveluista. ”Katajamäen naapurissa” -kirja edustaa hyvän mielen kirjoja, jotka tarjoavat monien tässä ajassa kaipaamaa pakoa todellisuudesta, samoin suosittuja ovat kevyempää jännitystä tarjoavat cozy crime -dekkarit. Hienoa, että tämä aikamatkustuskirja on löytänyt lukijoita, Riikonen sanoo. Petäjäveden kirjaston lainatuimpien listalla seitsemäntenä on Elly Griffitsin ”Savuverho”, 1950-luvun Brightoniin sijoittuva cozy crime -dekkari, kahdeksanneksi eniten lainattiin Virpi HämeenAnttilan historiallista romaania ”Myöhäinen kevät” ja kymmenennelle sijalle ylsi Markku Ropposen ”Kuhala ja alamaailmanpyörä”. Kirjaston sijoituspaikka vaihteli kirjastonhoitajan mukaan, 1930-luvulla kirjasto oli kanttorin virkaasunnolla. Tämä on myös ensimmäisiä paikkoja, joissa lapset voivat hoitaa omia asioitaan ilmaiseksi, Laitinen sanoo. Laitisen mukaan kirjasto on hyvin demokraattinen laitos. – Syksyllä meillä on tulossa isompi tapahtuma lapsille ja 150-vuotisjuhlavuoden päätapahtuman sijoitamme Petäjävesi Elää! -viikolle, Laitinen kertoo
Kaupat isoja työllistäjiä Ilpo Koikkalaisen lapsuudessa Kintauden kaikissa kolmessa kaupassa oli Koikkalaisen muistin mukaan melko samanlainen valikoima tavaraa. Kintauden viimeinen kauppa lopetti vuonna 2000.. – Irtolenkkiä myytiin jokaisessa kaupassa ja se oli hyvää. Teikkauksessa kolikko heitettiin seinään ja yritettiin saada kimpoamaan tarpeeksi lähelle toisten heittämiä kolikoita, jotta rahat sai itselleen. Kyseessä oli K-kauppa Silvennoinen Kintaudella, joka oli toiminut samassa talossa lähes 70 vuoden ajan. Vuonna 1922 Kintauden osuuskauppa sulautui Mäki-Mattiin, joka kuului OTK:hon. Mannisen kirjoittaman Petäjäveden historian mukaan Kintauden osuuskauppa aloitti toimintansa vuonna 1909. Niin hyvää lenkkimakkaraa ei nykyisin saa mistään. Siinä oli hyvä teikata, kun kolikot kimposivat tiiliseinästä hyvin, Koikkalainen toteaa ja kertoo, että Kintauden ja Koskensaaren pojat teikkasivat ahkerasti MäkiMatin seinällä. Nro 64.2.2026 Sivu 5 Kauppoj a Kauppoj a joka joka kylällä kylällä TIINA LAMMINAHO 60 vuotta sitten Kintaudella oli kolme kauppaa Tiina Lamminaho Huhtikuussa vuonna 2000 Petäjävesi-lehdessä kerrottiin, että kunnan viimeinen kyläkauppa oli lopettanut toimintansa. – Keskimaalla oli Ojala myymälänhoitajana, ja hän ajeli omalla autollaan pitkin syrjäkyliä, vei ihmisille tavaraa ja myikin jotain kulkiessaan. Silvennoisella kävivät kaikki, Koikkalainen kertoo. Ari T. Silvennoisella myytiin pennin nallekarkkeja, niitä ei tainnut muualla olla. Ojala oli innokas kauppamies, hän tilasikin tarvittaessa sellaista tavaraa, jota ei muuten kaupassa myyty. Myös Silvennoisella oli ainakin myöhemmin kotiinkuljetusta. Siihen aikaan ei itsepalvelua ollut, vaan asiakkaita palveltiin. Me kuuluime työväkeen, kun isä oli VR:llä töissä, ja kyllä kotona opetettiin, että Keskimaalla ei käydä. Nykyään ne ovat yksityisessä omistuksessa ja asuntoina. Talot edelleen pystyssä Mäki-Matin Kintauden myymälän viimeinen myymälänhoitaja oli Koikkalaisen mukaan Kauko Hakala, häntä ennen pestiä hoitivat Vilho Kilpeläinen ja Pauli Juntunen. – Ja vaimot olivat myös töissä kaupassa, Koikkalainen toteaa. Yhtenä vuonna joulun alla näin kuitenkin Keskimaan näyteikkunassa nätin maljakon, jonka sitten ostin äidille joululahjaksi. Niitä kävimme ostamassa koulumatkalla, jos jollakin oli vähän rahaa, Koikkalainen kertoo. – En tiedä, miksi Mauno Tiainen päätti tulla kauppiaaksi juuri Kintaudelle, kylällä kun oli jo kaksi kauppaa ennestään. – Juoksupoika ajeli polkupyörällä, jossa oli edessä kaksi pyörää ja teline, johon sai tavaroita. – Luokkajako oli jyrkkä. Sillä hän vei asiakkaille tavaraa, Koikkalainen kertoo. Pois muutimme vuonna 1970, ja silloin sekä Mäki-Matti että Keskimaa olivat jo lopettaneet, Koikkalainen muistelee. Keskimaa aloitti Petäjäveden Puhelin Oy:ltä vuokratussa talossa Kaupantien alussa vuonna 1928. Kahvila oli jo lopettanut silloin, kun me muutimme Kintaudelle, Koikkalainen sanoo. – Kaikkien kolmen kaupan rakennukset ovat vielä pystyssä. – Ruokaja sekatavarakauppoja ne olivat kaikki ja samat tavarat niissä oli, vaikka ne eri tukuista tulivatkin. Isä kysyi jouluna, mistä olin maljakon löytänyt, ja oli myrtsinä, kun kerroin, että Keskimaalta, Koikkalainen muistelee ja lisää, että kaikkien kintauslaisten posti tuli Mäki-Mattiin. Asiakkaita Kintaudella riitti 1960-luvulla useampaan kauppaan, koska siihen aikaan kylässä asui paljon väkeä. Veikko Silvennoinen tuli kauppiaaksi Kintaudelle vuonna 1963 ja hänen jälkeensä kaupanpitoa jatkoi hänen poikansa Kari Silvennoinen. Joskus ihan 1900-luvun alussa Koskensaarella on ollut kauppa, mutta ei enää 1920-luvun puolivälissä, kun minun mummoni osti Mäki-Matista tavaraa ja myi sitä Koskensaaren tehtaan työntekijöille ja uuden radan tekijöille, Koikkalainen kertoo. SOK:lainen osuuskauppa Kintaudelle tuli vuonna 1928, kun Keskimaa aloitti Petäjäveden Puhelin Oy:ltä vuokratuissa tiloissa. – Kahvilaa piti Pauli Nieminen Asemanmäellä. Korpilahdelta Kintaudelle muuttanut Mauno Tiainen aloitti kaupanpidon myöhemmin Silvennoisen kauppana tunnetussa rakennuksessa vuonna 1931. Osuuskaupat olivat jakautuneet OTK:laiseen ja SOK:laiseen leiriin vuoden 1917 paikkeilla, ja Koikkalaisen mukaan jako näkyi Kintaudellakin vielä 1960-luvulla. – Silvennoiselta vietiin tavaraa vaikka saareen, Koikkalainen toteaa. – Alun perin MäkiMattikin oli hirsirakennuksessa, mutta tiilitalo oli rakennettu jo silloin, kun me muutimme Kintaudelle. – Eli Keskimaan asiakkaatkin joutuivat hakemaan postinsa MäkiMatista ja se kyllä harmitti joitakin. Koskensaarella ei ollut omaa kauppaa, joten Koskensaaren väkikin kävi Kintaudella. Mutta kyllä kaikkiin kolmeen kauppaan riitti asiakkaita vielä 1960-luvullakin, Ilpo Koikkalainen toteaa ja kertoo, että 1950-luvulla Kintaudella oli ollut kahvilakin. Kaupat olivat myös isoja työllistäjiä, ja myyjätkin palkattiin luokkajaon mukaan, Keskimaalle ei otettu työläisperheiden lapsia myyjiksi, Koikkalainen kertoo ja muistelee, että 1960-luvulla ainakin Mäki-Matissa oli myös juoksupoika. Politiikka vaikutti kaupan valintaan 1960-luvulla kauppa, jossa käytiin, valittiin usein poliittisen suuntauksen mukaan. – Työväki kävi MäkiMatissa ja maanviljelijät sekä porvarillisesti ajattelevat Keskimaalla. 1960-luvulla MäkiMatti toimi tiilisessä rakennuksessa. Kintauden Kaupantiellä oli vielä 1960-luvulla kolme kauppaa. – Kun minä asuin Kintaudella 1960-luvulla, siellä oli vielä kolme kauppaa, Silvennoisen lisäksi Mäki-Matti ja Keskimaa, Ilpo Koikkalainen kertoo. – Kintaudella oli vilkasta siihen aikaan, Koskensaaren neulatehtaallakin oli paljon työväkeä, enimmillään satakunta henkeä. – Me muutimme Koskensaarelta Kintaudelle vuonna 1963 ja silloin kaikki kolme Kintauden kauppaa olivat vielä voimissaan. Moni muukin elintarvike myytiin irtotavarana, MäkiMatilla oli irtovoita, ja muistaakseni 1960-luvulla myytiin vielä irtomaitoakin, jota haettiin kannujen kanssa
Ojala tarjoaa linnuille talipalloja ja auringonkukansiemeniä. Erilaisia lintujen ruokinta-automaatteja Ojalalla on myös omassa pihassaan. Ijäksen mukaan todennäköisimmin ruokinta-automaateilla näkee tiaisia, talitiaisten ja sinitiaisten lisäksi paikalle saattaa tulla hömötiaisia, töyhtötiaisia ja kuusitiaisia. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. – Puukiipijäkin voi ruokinta-automaatille tulla ja ehkä myös pikkuvarpusia. 014 854 113 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. – Verkko on puutarhajätteiden kompostikehikkoa. Eniten tässä käy tiaisia, mutta myös närhet, harakat ja tikat löytävät paikalle. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Olen seurannut tässä omassa pihassani, kuinka tiaiset ovat oppineet lentämään sujuvasti verkon silmukasta läpi. Rakentelen ajan kuluksi, kun minulla on työkalut olemassa, Ojala sanoo. Isoon ruokinta-automaattiin mahtuu kaksi ämpärillistä auringonkukansiemeniä, talipalloille on omat paikkansa.. – Iso ruokinta-automaatti on helppo täyttää ja puhdistaa, Aake Ojala näyttää. Sivu 6 Nro 6 4.2.2026 Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi. Ympärillä on verkko, josta tiaiset mahtuvat läpi, mutta närhet, harakat ja tikat eivät mahdu. – Joskus olen laittanut kauraakin, varpuset tykkäävät enemmän kaurasta, Ojala kertoo. Ja putsatahan paikka pitäisi aina välillä. – Yksi ruokinta-automaateista on Halkokankaalla, vanhan ja uuden alueen välissä olevassa metsikössä, yksi Kettulanvuoren alueella ja yksi Kukkaronkylällä, Vehkolammesta Mansikkalahteen laskevan Rajapuron varrella, missä meillä on ollut lintujen ruokintaa jo aiemmin, Lauri Ijäs kertoo. – Tässä on mukava seurata lintuja keittiön ikkunasta. kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 Linnuille uusia ruokintapaikkoja Tiina Lamminaho Petäjävedelle saatiin kolme uutta lähiluonnon tarkkailuun sopivaa kohdetta, kun Petäjäveden Luonto ry asensi sekä lintujen että linnuista kiinnostuneiden kuntalaisten iloksi kolme Aake Ojalan tekemää, isoa lintujen ruokintaautomaattia paikoille, joissa lintuja pääsee tarkkailemaan helposti. Isoja ruokinta-automaatteja Ojala ei tee myyntiin, sen sijaan pienempiä ruokinta-automaatteja ja erikokoisia linnunpönttöjä hän on tehnyt Petäjäveden Luonto ry:lle myytäväksi todella paljon, vuosien ajan. Yksi orava on myös oppinut käymään verkon sisäpuolella, mutta isommat linnut eivät sinne pääse, Ojala kertoo. – Myyntituotto menee Luonto-yhdistykselle, itse en ota mitään. Ruokinta-automaatti on hyvä, kun siinä on katto päällä, niin siemenet eivät kastu ja jäädy. LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 sekä perjantaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali C-junnut (13–14-vuotiaat) tiistaisin 17–19 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali B-junnut (15-16-vuotiaat) tiistaisin 19–21 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja perjantaisin 18.30–20 Kintauden koulun liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–22 Kintauden koulun liikuntasali Sekalentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja sunnuntaisin 18–21 Kintauden koulun liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT 25-26 Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17-18.30 P11 Tiistaina 18.30-20 P12 Tiistaina 20-21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17-18 P8-9 Keskiviikkona 18-19 P10 Torstaina 20-21:00 Aikuisfutsal Perjantaina 17.30-19:30 Futsal Naiset Perjantaina 19:30-21.30 Futsal Miehet Sunnuntaina 14-15 P7 Sunnuntaina 15-16.30 Aikuisfutsal/kunto futsal Sunnuntaina 18-19 P10 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Verkko pitää isot linnut poissa Isoissa lintujen ruokintaautomaateissa on tilaa sekä auringonkukansiemenille että talipalloille, auringonkukansiemeniä laitteeseen mahtuu kaksi ämpärillistä. Ja vanhoihin koloihin piti asetella jotain tikkuja, että talipallot pysyivät paikoillaan, Ojala kertoo. Linnunpönttöjä olen nyt tehnyt myös haapapölleistä, jotka Ruhalan Pekka on sorvannut. – Talviruokintaa on hyvä jatkaa koko talven. – Talipallot pienenivät, minun piti ruveta tekemään pienempiä koloja. Ja oravia tässä on aina. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi päätalon tilojen, rantasaunan ja lomamökin vuokraus luomunaudanlihan suoramyynti Ida Taipale 040 7257514 Minna Taipale 040 5043616 info@taipaleentila.fi Seuraa Facebook ja Instagram: Taipaleen luomutila TIINA LAMMINAHO Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt, maatilarakentaminen. Talvella tässä käy eniten hömötiaisia ja sinitiaisia, pyrstötiaiset tulevat keväällä syömään vaahteran mahlaa. Pienempiä lintujen ruokinta-automaatteja meillä on edelleen myynnissä, mutta kaikkihan eivät voi laittaa lintulautaa omaan pihaansa. – Kaikki ruokintaautomaatit ovat polkujen varressa, ja niiden läheisyydessä saa vapaasti käydä tarkkailemassa lintuja. Näiden isojen ruokinta-automaattien luokse voi kuka tahansa mennä katselemaan lintuja, Ijäs toteaa. Rajapurolla meillä on ollut ruokintaa aikaisemminkin, joten sen paikan linnut tietävät, mutta uskon, että uusillekin paikoille linnut löytävät, Ijäs sanoo. Tiaiset ovat käyneet aika kesyiksikin, yksi kuusitiainen katseli minua puolen metrin päästä, kun vein paikalle lisää ruokaa. Rajapurolle järjestimme viime vuonna retkenkin. Nytkin verstaassa on valmiina monenlaisia linnunpönttöjä. Puun oksalla riippuu esimerkiksi pieni talo, jonne saa auringonkukansiemeniä aukeavan katonlappeen kautta, viereisessä oksassa taas on sorvattu, vähän kukkaruukkua muistuttava puinen ruokinta-astia, jossa on koloja talipalloille. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi
040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.fi www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. 040 749 3705 SOTE-kyydit tilauksesta. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 25,5 % per julkaisukerta Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.fi/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset ▪ Kaivinkonetyöt Lumityöt ▪ Hiekoitukset Murskeet ▪ Mullat ▪ Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Viikonloppuja yökyydit sopimuksen mukaan. TAKSI BENJAMI RÄTY puh. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 040 559 4838. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen ▪ Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. ”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh. Nro 64.2.2026 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / fi . p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 25,5 % per julkaisukerta LVI TYÖT Käyttövesi-, lämmitysja viemärijärjestelmien saneeraukset, korjaukset ja huollot Joonas Lapatto 045 261 2655 joonas.jvmworks@gmail.com 41930 Kuohu PAMPPULAN PALVELUT PARTURI-KAMPAAMO TIINA LEPPÄLÄ puh. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 050 471 2727, Leppäläntie 2, Petäjävesi. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. 044 242 4729 TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Tonttihakkuut ja raivaukset
Trillerin on ohjannut Brian Kirk, joka tunnetaan muun muassa Game of Thrones -sarjan jaksoista sekä elokuvasta 21 Bridges. Jokisen ohjauksessa isän ja pojan tarina herää vahvasti eloon Pohjois-Karjalan jylhissä kansallismaisemissa. Kun menneisyyden tapahtumat paljastuvat hänelle, on hänen kohtalonsa selvä. klo 18: Sydäntalvi (+Sukkahousut) Suomen Kolilla kuvattu Sydäntalvi on toimintatrilleri, jonka pääosissa nähdään kaksinkertainen Oscar-voittaja Emma Thompson. Kullervo etsii koko elämänsä olemassaololleen ja taidoilleen tarkoitusta. Pääosissa nähdään Samppa Batal ja Satu Tuuli Karhu. Muissa rooleissa Marc Menchaca, Judy Greer ja Gaia Wise, joka tunnetaan myös Emma Thompsonin tyttärenä. Hän esittää leskeksi jäänyttä kalastajaa, joka löytää syrjäiseltä metsämökiltä kidnapatun teinitytön. K7/K4, liput 13€. klo16: Supermarsu ja suuri huijaus Elokuva kertoo Emiliasta, Simosta ja RasvaAnterosta. Viimeisenä tekonaan hän aikoo pelastaa Maijan toistamasta itsensä tekemiä virheitä ja heittäytyä sitten iäksi Jäämereen. K7/ K4, liput 15€/13€. Hänen paras ystävänsä on luokan neropatti Simo ja vastustajansa puolestaan Rasva-Antero, koulun pahin kiusaaja, jonka isä on kaupungin rikkain mies. Pystyykö Supermarsu pelastamaan lähimetsän ja pörröhännän. Ennen Jäämerta Inkeri heittäytyy vielä elämään: kipeisiin muistoihin, suuriin tunteisiin ja metsäreiveihin. Lähimpään kaupunkiin on tuntien matka ja puhelinyhteys on poikki – hän ymmärtää olevansa tytön ainoa toivo. Asiakaspalvelu toimistolla keskiviikkoisin kello 10-14. Sivu 8 Nro 6 4.2.2026 Tiesitkö, että Petäjävesi-lehden sähköinen näköislehti julkaistaan jo tiistaina. Viidesluokkalainen Emilia on saanut lemmikkimarsunsa puremasta salaisen kyvyn muuttua Supermarsuksi, pörröiseksi sankariksi, jonka tehtävänä on auttaa eläimiä. Kullervon roolissa nähdään Elias Salonen ja Untamona Jussi-palkittu Eero Aho. La 7.2. klo 14: Teräsleidit – Kuin viimeistä päivää Vastaanotolla ollessaan Inkeri kuulee lääkärin paljastavan nurkan takana hoitajalle, ettei elinaikaa tai toivoa enää ole. Sukkahousut on valittu 2026 Oscar-shortlistalle 15 parhaan joukkoon 207 ehdokkaan joukosta, mikä on harvinaisen merkittävä kansainvälinen huomionosoitus suomalaiselle tekijätiimille. La 7.2. Antti J. Paikkaan, jossa yksikään sieni ei ole koskaan ennen käynyt. Elokuvassa ollaan ekologisten kysymysten äärellä, sillä kaikkia huolettaa lähimetsän ja siellä asuvan pörröhännän kohtalo. K16/K13, liput 15€/13€ Olli Koponen. liput 15€/13€. Kalervon ja Untamon välinen veljesviha johtaa kokonaisen kylän verilöylyyn. Petäjävesi-lehden tunnuksilla pystyt lukemaan kolmea paikallislehteä osoitteessa: www.paikallisuutiset.fi Miilun Miilun elokuvat elokuvat Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. La 7.2. S, liput 13€. Kerro meille juttuvinkkisi! sähköpostitse toimitus@ petajavesilehti.fi tai puhelimitse 050 366 7691 tai 0400 644 899. Koston tie johdattaa Kullervon kohtaamaan Untamon ja pakottamaan hänet tilille syntiensä kanssa. Kullervon kohtalo on Kalevalan kuuluisimpia. La 7.2. klo 12: Paavo Pesusieni – Syvän meren seikkailu Paavo ja hänen Tangalan toverinsa nostavat purjeet kohti kaikkien aikojen suurinta seikkailuaan elokuvassa Paavo Pesusieni: Syvän meren seikkailu. Mutta kun lumimyrsky yltyy ja vaarallinen pariskunta lähestyy, alkaa armoton taistelu selviytymisestä. Ainoa eloonjäänyt on Kalervon poikalapsi Kullervo, jonka Untamo päättää kasvattaa omanaan. Varttuessaan Kullervon raaka voima ja kapinallinen luonne tekevät hänestä vaarallisen, ja kyläläiset haluavat päästä hänestä lopullisesti eroon. Tämän kaiken kertoo Supermarsu ja suuri huijaus -elokuva, joka tulee ensi-iltaan joulukuussa 2025. Inkeri pakenee palvelutalosta viimeiselle matkalleen teräsleidien ja mukaan matkaan tarttuneen Matin (Eero Saarinen) kanssa. klo 18: Kalevala – Kullervon tarina Karjala 1100-luvulla. K16/K13. Paavo haluaa kovasti olla iso ja niinpä hän päättää todistaa rohkeutensa herra Ravulle seuraamalla Lentävää Hollantilaista, salaperäistä kummitusmerirosvoa, syvän meren syvimpiin syvyyksiin. Näytöksen alkukuvana nähdään Fabian Munsterhjelmin ohjaama lyhytelokuva Sukkahousut (Suomi 2025, 15min, S). Kino Metson elokuvanäytökset alkavat tänä vuonna ryminällä viiden elokuvan voimin Pe 6.2. Inkerin tytär Maija (Pirjo Lonka) ottaa tehtäväkseen äitinsä saattohoitamisen vaikka väkisin, mutta Inkerillä on muita suunnitelmia. Mukana menossa on myös RasvaAnteron paras kaveri Pietari