– Joulunalusaika on kuusenviljelijälle hektistä aikaa, kun kuuset kaadetaan ja myydään, mutta jos lasketaan kaikki vuoden työtunnit, valtaosa niistä sijoittuu kesään, Lamminaho sanoo ja kertoo tekevänsä hoitotyöt itse, mutta joulunalusruuhkassa apua löytyy omasta perheestä. Tällä hetkellä Lamminaho hoitaa kuusiviljelmiä noin kahdeksan hehtaarin alalla. Omia joulukuusiviljelmiä Lamminaholla on Korpilahdella ja Viitasaarella. Joulukuusentaimia Lamminaho istutti kotitilalleen Korpilahdelle vielä tänäkin kesänä. haluaisin löytää jatkajan ja myydä sen mielellään jo parin vuoden päästä, Lamminaho sanoo. – Eli tarkoitus olisi jatkaa joulukuusenviljelyä Korpilahdella ainakin kymmenkunta vuotta vielä, Petäjäveden viljelmällä kuusten hoitoa riittää vielä ainakin viideksi vuodeksi. Lamminaho myy joulukuusistaan suurimman osan tukkuerinä yrityksille, urheiluseuroille, kyläyhdistyksille ja muille yhdistyksille sekä yksityisille kuusikauppiaille, joka vuosi Lamminaho on myös lahjoittanut joulukuusia hyväntekeväisyyteen. Joulukuusia ostetaan kuitenkin jo paljon ennen joulua, tänä vuonna myimme ensimmäiset joulukuuset ihan marraskuun alussa, Lamminaho kertoo. – Heikkilänperän kuusiviljelmää olen hoitanut viime keväästä asti. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,50 euroa TIINA LAMMINAHO. Vuosittain myyntiin tulee 1000 – 2000 joulukuusta. Omia myyntipaikkoja Lamminaholla on muutama, oma verkkokauppa on toiminut kymmenkunta vuotta. Sivu 1 65. Viitasaaren viljelmälle Heikkilänperällä sadat joulukuuset odottavat pääsyä suomalaiskoteihin tuomaan joulun tunnelmaa. Nro 4826.11.2025 Heikkilänperältä joulun tunnelmantuojia Tiina Lamminaho Heikkilänperällä kasvaa satoja joulukuusia odottamassa pääsyä suomalaiskoteihin joulumieltä tuomaan. Joulun alla myytäväksi tarkoitettujen kuusten kaato aloitetaan Joulupuuseuran ohjeiden mukaisesti aikaisintaan 24. – Olen työskennellyt metsäalalla suunnittelijana, puualan tuotekehitys-, tutkimusja vientihankkeen vetäjänä sekä viimeksi 20 vuotta metsäalan aikuisopettajana. Nyt jo aikuiset lapset ovat olleet mukana kuusitouhuissa vuosia, töitä on riittänyt myös molempien lasten kavereille. Ensimmäisen joulukuusiviljelmänsä Lamminaho perusti kotipaikalleen Korpilahdelle vuonna 2007, Viitasaaren viljelmä hänellä on ollut lähes yhtä kauan. Lähes koko ajan olen toiminut palkkatyön ohessa myös yrittäjänä. – Tampere on muodostunut meille toiseksi päämarkkina-alueeksi, koska olen tehnyt työurani Tampereen seudulla ja se on minulle sitä kautta tuttua aluetta, Lamminaho kertoo. Lamminaho on ollut joulukuusten kanssa tekemisissä ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla, silloin hän keräsi luonnonkuusia ja myi niitä. Kuusia vielä kymmenen vuotta Veikko Lamminaho on opiskellut aikoinaan metsätalousinsinööriksi. – Eli jouluksi tarkoitettujen puiden kaato on nyt juuri aloitettu. marraskuuta. Verkkokaupan kautta tilatut kuuset viedään asiakkaille kotiovelle asti, toiminta-aluetta on Jyväskylän ja Tampereen seutu sekä Jyväskylän ja Tampereen väli. vuosikerta Nro 48-2025 Keskiviikkona marraskuun 26. Valtaosa työstä tehdään kesällä Kuusentaimi kasvaa valmiiksi joulukuuseksi noin kymmenessä vuodessa. Se on minulla vuokralla, viljelmän perustaja halusi ikänsä takia luopua hoitotyöstä, joulukuusenviljelijä Veikko Lamminaho kertoo. Opettajan työstä jäin pois vuonna 2018 ja ryhdyin täysipainoisemmin kasvattamaan joulukuusia, Lamminaho kertoo. Veikko Lamminaholla on parinkymmenen vuoden kokemus joulukuusten viljelystä, Petäjävedellä hän on hoitanut joulukuusia tämän vuoden keväästä lähtien. – Lapset ovat myös istuttaneet kuusentaimia, Lamminaho lisää. – Yhdistyksistä monet tekevät ennakkomyyntiä, mikä helpottaa menekin arvioimista, Lamminaho toteaa. – Ensimmäiset vuodet taimia pitää varjella, etteivät ne huku heinään. Kuusten leikkaus aloitetaan noin neljän vuoden päästä istutuksesta ja sen jälkeen puita leikataan vuosittain, muotoleikkauksen ja latvanleikkauksen lisäksi vaaditaan myös tyvioksien leikkausta, Lamminaho selvittää
Asiaa tarkastellaan uudelleen, jos hyvinvointialue on valmis solmimaan pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. Ravitse minua hyvyydelläsi jo aamuvarhain ja ole kanssani iltaan asti.” Kokemuksestani jatkan rukousta: Viivy rinnallani yön varjojen läpi, että saisin levätä ja koota voimia uuteen. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,50 € (sis. Ole myötätuntoinen palvelijoitasi kohtaan. Me olemme. Jumalani, sinä olet aina ja ikuisesti. Syyspilvistä hopeasateen vain kuulen solisevan. Ilahduta meitä htä kauan kun annoit meidän kärsiä, yhtä monena vuotena kuin kohtasimme pahuutta. Laura Laitinen ja Leena GiersKoljonen. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen vapauttaa Tervatie 8 ja 10 sekä Seppälänsalontie 9 aravavuokrauksen rajoituksista, koska kohteiden ylläpito ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä niille ole kysyntää. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Sinä paöautat ihmisen tomuksi, sanot: ”Tulkaa maaksi jälleen, Aadamin lapset.” Tuhat vuotta on sinulle kuin eilinen päivä, nopeasti se kiiti ohitse, tai kuin öinen vartiovuoro. Lahjoituksia voi tuoda pappilaan tapahtumien yhteydessä, seurakuntatoimiston aukioloaikana tai sovitusti muuna aikana. Aamen Kalevi Rautjoki Kunnanhallitus päätti kokouksessaan maanantaina, ettei kunnan omistamia sote-kiinteistöjä ole perusteltua yhtiöittää, koska toiminta on vähäistä eikä sillä ole merkittäviä markkinavaikutuksia. 040 7656176. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta. (Ps. Tarjoilua ja arpajaiset. Sivu 2 Nro 48 26.11.2025 www.petajavedenseurakunta.fi Tapulin Tapulin takaa takaa Pe 28.11. klo 10-12 Ystävän pysäkki pappilassa. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. klo 12.45 Lapsikuoron harjoitukset Petäjäveden kirkossa. Su 30.11. klo 16 1. Olit jo ennen kuin vuoret syntyivät, enen kuin maa ja koko maailma saivat alkunsa. Muutokset mahdollisia. Sote-kiinteistöjä ei yhtiöitetä. Levikki noin 1300 kpl. klo 12.30 Lähetysnaiset pappilassa. Laura Laitinen ja Leena GiersKoljonen. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2025: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Ke 3.12. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. ”Herrani, sinä olet ollut turvamme sukupolvesta sukupolveen. Vuonna 2025 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 1, 2, 17, 29, 30, 31 ja 52. klo 11.00. Pe 28.11. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnan luotot järjestellään uudelleen edullisemmalla tavalla Kuntarahoitus Oyj:n tarjouksen mukaisesti. MAARIT NURMINEN k. Sinä pyyhit ihmiset pois kuin unen. Anna minulle viisas sydän, Että osaisin jättää eilisen sinun anteeksiantamuksesi varaan, että osaisin jättää huomisen sinun johdatuksesi varaan, ja että osaisin jättää tämän päivän sinun rakkautesi varaan. Kunnilta on pyydetty kommenttia siitä, miten kunnat suhtautuvat ostoliikenteeseen ja lisäliikenteen hankintaan ja kustannuksiin. Puhujana Markku Tiitinen. Ti 2.12. klo 17-19.30 Iltaperhekerho pappilassa. Ruokailu klo 11 3€/hlö. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto myöntää Tuulimaria Saariselle eron tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja nimeää Anni Huuskoselle henkilökohtaisen varajäsenen tarkastuslautakuntaan. K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan. Ke 3.12. Tervetuloa! Hyvää jaossa myös somessa Kangasniemen seurakunnan kirkkoherra Ville, nautti aamun espresson päivän psalmin äärellä ja jakoi hetken seurakuntansa Fb-sivuilla. Emmi Nykänen liikenne-j a viestintäministeriöstä on laatinut selvityksen henkilöjunaliikenteestä. klo 18-20 Kids’ Friday 1-6 luokkalaisille Petäjäveden kirkossa. Kauanko vielä viivyt. klo 18 Kauneimmat joululaulut Metsäkulman kylätalolla (Hoskelintie 20). Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Lisätietoja Sairilta p. Pe 28.11. Jostain syystä viesti tuli minunkin seinälleni, osui ja upposi. alv 10 %): S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 30.11. Niinpä ajatteli, että laitetaan hyvä jakoon tälläkin palstalla. Petäjävesi-lehden toimitus on avoinna Keskiviikkoisin kello 10–14 Muina aikoina sovittaessa sekä puhelimitse tai sähköpostilla, toimitus@petajavesilehti.fi. Seurakunnan diakoniatyö ottaa vastaan huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita, pesuaineita, talouspapereita, hygieniatuotteita ja lahjakortteja lahjoitettavaksi tarvitseville. Messun jälkeen kirkkokahvit, ja klo 18 joulunavaus torilla. Petäjäveden kunta on osallistunut Vaasa-SeinäjokiJyväskylä liikenneväylän kehittämisryhmän työskentelyyn. Jumala, käänny puolemme. kuin ruohoa, joka aamulla versoo, aamu varhaisella kasvaa ja viheriöi, mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu. 90:1-6, 12-15 /Psalmit 2024) ”Jumala, haluaisin elää tässä, hetkessä, vailla eilisen painoa ja huomisen huolia. 28.10.2025 Petäjävesi s. Muistoa kunnioittaen sukulaiset ja ystävät Kerttu Helena TOIVONEN Siunaus toimitettu Petäjäveden kappelissa 22.11.2025. klo 17 Kirkkovaltuuston kokous pappilassa. Ti 2.12. Tilaushinnat 2025 : Kestotilaus 12 kk 89 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Opeta meitä ymmärtämään päiviemme katoavuus, että saisimme viisaan sydämen. adventtisunnuntain perhemessu Petäjäveden kirkossa. Kuollut: Kerttu Helena Toivonen 92v. Ke 3.12. 25.01.1933 Petäjävesi En tiedä määränpäästä, kun yksin vaellan. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Petäjäveden kunta ei tässä vaiheessa lähde mukaan lisäliikenteen hankintaan, mutta harkitsee asiaa uudelleen, jos kaikki muut radan varren kunnat osallistuvat hankkeeseen. Ja on kuin paluutietä ei enää olisikaan, kun vihreän sammalen myötä kävisin nukkumaan. Joulukassikeräys 17.11.-4.12. klo 9.45 Lasten ja perheiden kynttiläkirkko Petäjäveden kirkossa. Ravitse meidät hyvyydelläsi jo aamuvarhain, jotta laulaisimme ilosta ja olisimme riemua täynnä kaikkina elämämme päivinä
– Tämä ei ole tilavuokrapeli, emme järjestä palveluja siellä, mistä tulee edullisimmat tarjoukset, vaan katsomme, mitä tarvitsemme ja muutamme toimintatapojamme, Leppä totesi. – Meillä on paljon yhteistoimintaa kuntien kanssa, ja on meidänkin etu, että keskisuomalaiset voivat hyvin. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että hyvinvointialueen on pakko leikata menojaan, KeskiSuomen hyvinvointialue halutaan säilyttää itsenäisenä. Meidän on nyt osoitettava tulevan talven aikana, että saamme taloutemme hallintaan, muuten edessä on aluejakoselvitys, enkä usko, että se olisi keskisuomalaisten etu, jos meidän palveluistamme päätettäisiin Tampereella tai Kuopiossa, Leppä sanoi. Uskon, että meillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien kesken, kun pääsemme alkuvaiheesta yli, Leppä sanoi. Se varmasti tuntuu ja tekee kipeää, Leppä totesi. Haluamme olla viemässä maakuntaa eteenpäin. Keski-Suomessa toimintakulut ovat kasvaneet enemmän kuin koko maassa keskimäärin, ja nyt olemme tilanteessa, että kuluja on pakko leikata. KeskiSuomen hyvinvointialue on menettänyt tänä vuonna 45 miljoonaa euroa pitkäaikaisdiagnoositietojen puutteiden takia. – Kun leikkaustarve on 58 miljoonaa euroa, sitä ei voi tehdä niin, ettei sitä huomaisi. – Keski-Suomen hyvinvointialue ei ole onnistunut taloudenpidossa. Edunvalvonnassa epäonnistuttu Samaa mieltä Leppä ja Teeriaho olivat siitä, että Keski-Suomi on epäonnistunut edunvalvonnassaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen konsernipalvelujen toimialajohtajan Lasse Lepän mukaan hyvinvointialue haluaa olla alueellinen toimija, ei vain organisaatio, joka tuottaa soteja pelastuspalvelua. Nro 4826.11.2025 Hyvinvointialueen säästöt koskevat kuntiinkin Tiina Lamminaho Samassa veneessä ollaan, todettiin Petäjävesi-Kintaus työväenyhdistyksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa puhuttiin hyvinvointialueen ja kuntien suhteesta ja yhteistyöstä. Lisäksi pyritään saamaan mukaan suuria maanomistajia. Kunnat olisivat halunneet mukaan Janne Teeriahon mukaan arviointiryhmän vaatimus siitä, että 18,7 miljoonaa säästetään nimenomaan palveluverkosta, on kohtuuton. – Keski-Suomi on hävinnyt kaikissa isoissa muutoksissa, rahat valuvat muualle, Teeriaho totesi. Sivu 3 Kunnanhallitus päätti hakea valtionavustusta Pengerjoen valuma-alueen toteutushankkeeseen vuosille 2026–2027. Rahoituksella halutaan varmistaa, että konkreettisia kunnostustoimia tehtäisiin. Hankkeen kustannusarvio on 110 000 euroa, josta Petäjäveden kunnan osuus on 55 000 euroa. Kuntakentältä tulevan viestin mukaan yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kesken on kuitenkin parannettavaa. – Nyt valtio on menettänyt luottamuksen siihen, että Keski-Suomen hyvinvointialue pystyy järjestämään palvelut sillä rahamäärällä, joka sille on osoitettu. Uhkana aluejakoselvitys Yhteistyön lisäksi tilaisuudessa puhuttiin hyvinvointialueen palveluverkkoesityksestä, joka on menossa aluevaltuuston päätettäväksi 9. Sekä Teeriaho että keskustelutilaisuuteen osallistunut Johannes Routila kaipasivat sitä, että kunnat olisi otettu mukaan palveluverkkoesityksen valmisteluvaiheeseen, Routila myös epäili, ettei keskittämisestä tule oikeasti säästöä. Kunnilla on aito tahtotila saada yhteistyö toimimaan konkreettisella tasolla, Keuruun kaupunginjohtaja Janne Teeriaho sanoi ja totesi, että sekä kunta että hyvinvointialue tuottavat asukkaille peruspalveluja, joten rajapintoja on paljon. – Palveluntarvekertoimet perustuvat pitkäaikaisdiagnooseihin ja niiden kirjaukset eivät ole tasapuolisia. Hanke tähtää konkreettisiin vesiensuojelutoimiin, joilla pyritään vähentämään Pengerjoen valuma-alueen hankkeeseen haetaan rahaa erityisesti metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta sekä parantamaan vesistön ekologista tilaa. Lepän mukaan myös hyvinvointialueiden rahoitusta myönnettäessä pohjana käytetyt palveluntarvekertoimet ovat epäoikeudenmukaisia. Sote-uudistus ja hyvinvointialueiden luominen on asettanut kunnat ja hyvinvointialueet vastakkain monessa asiassa, esimerkiksi kiinteistökysymyksissä tai kilpailtaessa valtion rahoista. Hankkeen rahoitusta haetaan Keski-Suomen ELYkeskukselta, ja tavoitteena on saada avustusta 70 % kokonaiskustannuksista. Keski-Suomessa lisää vastakkainasettelua on tuonut sairaanhoitopiirin purkaminen ja vanhat velat. Luotan siihen, että yhteistyötä kehitetään. Hanke toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen ja Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry:n kanssa.. Nyt hyvinvointialueet saavat valtiolta tietyn rahamäärän, ja sen on riitettävä, eli päätöksenteko palveluista on siirtynyt kunnilta eduskuntaan, Lasse Leppä totesi. – Hyvinvointialueen päätökset vaikuttavat aluetalouteenkin, kunnilta jää saamatta niin verotuloja kuin vuokratulojakin, Teeriaho totesi. Toteutushankkeen tavoitteita on muun muassa se, että valuma-alueelta peräisin olevan kuormitus vähenisi ja vesistön tila paranisi. Hankkeella pyritään edistamaan luonnon monimuotoisuutta. – Luulisi, että säästöjen tekijä saisi itse päättää, mistä säästöt otetaan, Teeriaho totesi ja epäili, että kun palveluja leikataan, maakunnan reuna-alueilta saatetaan hakeutua naapurihyvinvointialueiden palvelujen piiriin ja lasku siitäkin tulee Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Keuruun kaupunginjohtaja Janne Teeriaho ja konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppä Keski-Suomen hyvinvointialueelta keskustelivat niin kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöstä kuin hyvinvointialueen säästöistäkin. Lepän mukaan KeskiSuomen hyvinvointialueelle on asetettu ehdoksi, että säästöjä on löydyttävä 58 miljoonaa euroa, ja niistä 18,7 miljoonaa euroa on säästettävä nimenomaan palveluverkosta. Multian kunta osallistuu omarahoitukseen 2 500 eurolla vuodessa. Lasse Lepän mukaan keskittämisellä saadaan todennetusti kustannussäästöjä; kun lopetetaan joku yksikkö, tiloista johtuvien kulujen lisäksi säästöä saadaan henkilöstökuluista. joulukuuta. Meillä on tällä hetkellä 80 miljoonan euron vaje, Lasse Leppä totesi ja sanoi toivovansa, että isot leikkaukset saadaan tehtyä nyt, ettei samassa tilanteessa olla taas ensi syksynä. Teemme töitä, että saisimme meille kuuluvat rahat, mutta siitä huolimatta meidän on tehtävä säästöjä. Tarkoituksena on myös se, että toimijoiden yhteistyö ja osaaminen vesiensuojelussa kehittyy. Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen menot ovat 1,5 miljardia euroa. – Sitten, kun taloutemme on tasapainossa, saamme näkymää myös tulevaisuuteen ja voimme sitoutua esimerkiksi vuokrasopimuksiimme pitemmällä aikavälillä, Leppä totesi. Aikaisemmin kunnat päättivät itse, mitä palveluja ne tuottavat, ja kunnat voivat esimerkiksi nostaa veroprosenttiaan, jos rahat eivät muuten riittäneet haluttuihin palveluihin. Rahoitus on saatu kunta-aikana tehtyjen kirjausten perusteella, eikä pitkäaikaisdiagnoosien kirjauksiin ole ollut yhtenäisiä sääntöjä. – Hyvinvointialueen strategiassa puhutaan paljon yhteistyöstä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa
Kun keinutuoli on samalla paikalla missä se on aina ollut, se tuo turvallisuutta. – Vertaistoimintaa on tarjolla esimerkiksi puhelinrinkinä, ja ryhmiäkin voidaan perustaa vaikkapa Petäjävedelle, Toikkanen totesi. – Kerro myös, kun poistut, jotta näkövammainen tietää sinun lähteneen. Aivoja haastavat pelit kehittävät muistia, tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. – Tunnistatteko tätä merkkiä, kyseli Sari Toikkanen Keski-Suomen näkövammaiset ry:stä vierailleessaan Voi hyvin -tilaisuudessa Solikkosalissa. Valaistus tärkeää Toikkasen mukaan heikkonäköiset ihmiset voivat nähdä eri tavoin. – Monestihan puhutaan pelaamisen haitoista, mutta pelaamisesta on myös hyötyä, sillä voi jopa siirtää muistisairauden puhkeamista kauemmaksi, Jylhä totesi. Näön ja silmien kanssa on samalla tavalla kuin muunkin kropan; kun tulee ikää, alkaa tulla myös kremppaa, hankevastaava Sari Toikkanen KeskiSuomen näkövammaiset ry:stä toteaa. Pelaamisen hyötyjä ja bingoa Toinen tunti marraskuun Voi hyvin -tilaisuudesta oli omistettu pelaamiselle. – On tutkittu, että esimerkiksi nopeuteen perustuvia pelejä pelaavilla on vähemmän dementiaa kuin sellaisilla, jotka eivät harrasta pelaamista. TIINA LAMMINAHO – Suurennuslaseissa on nykyään yleensä myös valo, silla valaistus on tärkeää näkemisen kannalta. B-lausunnon, jota tarvitaan kuntoutusta ja palveluja haettaessa, saa vaikkapa omalta terveyskeskuslääkäriltä, kun diagnoosi on olemassa. – Myös aivoinfarkti voi vaikuttaa näkökykyyn. Lopuksi kaikki pääsivät pelaamaan, kun tarjolla oli bingoa. Meillä on yhdistyksessä henkilö, jolta saa apua digilaitteiden käyttöön, Toikkanen kertoi. Oivallus-hankkeessa tietoa ja tukea jaetaan esimerkiksi erilaisissa ryhmissä, on Nähdään yhdessä -ryhmiä, tasapainoryhmiä ja ohikatsomisen taito -ryhmä, jossa silmänpohjan ikärappeumaa sairastavat voivat harjoitella vinoa katselutekniikkaa. Toikkasen mukaan merkki voi olla vaikkapa pienessä pinssissä näkövammaisen rintapielessä. Tervehdi näkövammaista sanoin, puhuttele tuttua näkövammaista hänen nimellään ja kerro myös oma nimesi, voit myös koskettaa näkövammaista kevyesti käsivarteen, että hän tietää sinun puhuvan juuri hänelle, Toikkanen opasti. Petäjävedellä hän vieraili marraskuun Voi hyvin -tilaisuudessa kertomassa sekä Oivallus-hankkeesta että näön ongelmista ja niihin saatavilla olevista apuvälistä. Suurennuslasiteline pitää suurennuslasin paikoillaan, sekin auttaa lukemisessa, Sari Toikkanen näytti.. – Monesti meiltä kysellään apuvälineistä silloin, kun ei enää nähdä lukea lehteä, tai silloin, kun esimerkiksi lapset ovat huolissaan, pärjääkö ikääntynyt isä tai äiti kotonaan, Toikkanen kertoi. – Kun näkö alkaa heikentyä, elinpiiri alkaa monesti supistua. Kun ei näe kunnolla, ei tule lähdettyä ulos, Toikkanen totesi. Hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä kertoi ensin pelaamisen hyödyistä. Ja kun pelataan yhdessä toisten kanssa, tulee mukaan sosiaalinen puoli. Heikosti näkevälle voivat tuottaa haasteita esimerkiksi valkoiset astiat valkoisella pöytäliinalla, mutta kun ottaa astioiden alle eri värisen tarjottimen, erottaa ne paremmin pöydältä, Toikkanen vinkkasi. – Tietoa saa muun muassa Näkövammaisten liitosta tai meiltä KeskiSuomen näkövammaiset ry:stä, Sari Toikkanen totesi ja muistutti myös kirjastojen kautta tarjolla olevasta saavutettavuuskirjasto Celiasta, joka on tarkoitettu kaikille, joilla on lukemisen kanssa ongelmia. – Näkövammaiselta voi kysyä, tarvitseeko hän apua, tärkeintä on vuorovaikutus. Kun näkö alkaa heikentyä, voi omaa toimintakykyään arjessa vahvistaa erilaisilla apukeinoilla. Silmälääkäriltä saa lähetteen Novan silmäyksikköön, diagnoosin jälkeen tehdään haitta-asteen määrittely ja sen jälkeen pääsee sovittamaan yksilöllisiä apuvälineitä. Jylhän mukaan pelaamisesta on todettu olevan hyötyä myös muistisairaille. Jos kontrasteja ei ole, niitä voi tehdä vaikkapa merkkaamalla paikka, joka ei muuten erotu. – Kodin valaistus ja kontrastit ovat tärkeitä, samoin kodin esteettömyys ja se, ettei kulkureiteillä ole tavaroita. Näkövammaisten kohtaamiseen Toikkanen antoi muutaman vinkin. Jos näkemiseen tulee äkillisiä muutoksia, näkökenttään alkaa esimerkiksi tulla nokihiutaleita tai silmissä salamoi, kannattaa mennä silmälääkäriin heti, silloin asialle voidaan vielä tehdä jotain, Toikkanen sanoo. Liikkumiseen tuovat turvaa myös keppi, rollaattori, heijastimet, otsaja taskulamput sekä nastaja kitkakengät. Sivu 4 Nro 48 26.11.2025 Näkökyky heikkenee ikääntyessä Tiina Lamminaho – Suomessa on 55000 näkövammaista, yli 65-vuotiaiden osuus on merkittävä. – Toiset näkevät lukea, mutta eivät hahmota ympäristöään, toiset taas kulkevat kylillä ongelmitta, mutta eivät näe lukea, Toikkanen sanoi ja kertoi, että heikkonäköisyyteen liittyy usein hämäräsokeus ja häikäistyminen. Näköongelmissa pitää Toikkasen mukaan ensimmäisenä ottaa yhteyttä silmälääkäriin. Toikkanen vetää Oivallus-hanketta, jossa jaetaan tietoa, taitoa ja tukea yli 65-vuotiaille näköongelmaisille ja heidän läheisilleen. Yleisin syy näkökyvyn heikkenemiseen on silmänpohjan ikärappeuma. Syynä heikkoon näkökykyyn voi olla myös glaukooma eli silmänpainetauti, diabeettinen verkkokalvosairaus tai muu verkkokalvosairaus. – Pelaaminen vähentää yksinäisyyttä, herättää muistoja ja luo positiivisia kokemuksia, Jylhä totesi. – Apuvälineitä kannattaa opetella käyttämään. Silmälääkäriltä eteenpäin Apuvälineitä heikkonäköisille on monenlaisia. – Tavaroiden ja huonekalujen sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Erilaisten valaisimella varustettujen suurennuslasien lisäksi apua löytyy muun muassa puhelimesta ja erilaisista sovelluksista, ruudunlukuohjelmista, sanelimesta ja televisiosta
Tilannekeskus käsittelee myös hätäkeskuksen kiireettömäksi arvioituja, D-riskinarvioluokan tehtäviä. -Meillä on ollut kuukaudessa 500 tehtävää käsittelyssä, Lehtonen sanoo. Kun rahat loppuivat 2000-luvun alussa hän palasi Suomeen ja kodittomana aloitti kulkurin elämän. Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaalija terveydenhuollon tehtävät hoidetaan nyt kuten ennenkin. Kun saamme tiedon häiriötilanteesta, aloitamme jo ennalta eri tilanteisiin suunnitellut toimenpiteet. Näin saada apu sitä tarvitsevalle mahdollisimman pian ja tehokkaasti, kun samalla myös säästetään. Lehtosen mukaan esimerkkinä olkoon vanhusten hoivakoti, joka kärsii talvella lämmitysongelmista häiriön vuoksi. Tilannekeskus voi myös reagoida KeskiSuomen hyvinvointialueen sosiaalija terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Opinnot olivat kuitenkin jääneet kesken. Kun Leenalta kysyttiin ammattia hän sanoi ” pullojen kerääjä” Leena kirjoitti koko kulkurielämänsä ajan päiväkirjaa jonka pohjalta Päivi Ketolainen on Laukku-Leena kirjan kirjoittanut. Leena kuoli Sysmässä vuonna 2021. Leena kuunteli klassista musiikkia mukana olevasta matkaradiosta, luki klassikkokirjallisuutta, mieluummin englannin kielellä. KirjaKirjakorneri korneri. Mukanaan hänellä oli enimmillään jopa kolmeakymmentä laukkua, joita hän kantoi vähän kerrallaa eteenpäin. -Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yksiköt hoitavat kiireelliset hälytystehtävät samalla tavoin kuin aiemminkin, Lehtonen sanoo. Tämä tuo turvaa erityisesti iltaja yöaikaan työskentelevälle hyvinvointialueen henkilökunnalle, jotka näin saa apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta. Tilannekeskuksessa aloitti uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Leena tuli tutuksi Keski-Suomessa eri paikkakunnilla . Kodin myynnistä saamallaan perintöosuudella Leena matkusteli maailmalla niin kauan kun rahaa riitti. Leena oli nuorena opiskellut ylioppilaaksi ja sen jälkeen lakia Helsingin yliopistossa. Palvelu on suunnattu alan ammattilaisille, asiakkaat eivät siis ole suoraan yhteydessä tilannekeskukseen, mutta saavat palvelua sen kautta. Siitä jatkettiin Naiskulkurin tarina on kertomus Hyvinkäällä 1948 syntyneestä Leena Kiviharjusta . Tilannekeskus siis reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesija lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkkoja järjestelmähäiriöt. Uudella Tilannekeskuksella ollut 500 tehtävää Tienpäällä Leena kulki laukkuineen parikymmentä vuotta. -Hätäkeskuksen tehtävissä soitamme ilmoittajalle vähintään kolme kertaa, ja jos hän ei vastaa, niin lähin yksikkö käy tarkistamassa asiakkaan tilanteen, Lehtonen sanoo. Leena yöpyi linja-auto pysäkeillä, huoltoasemien pihoilla ja tienvarren pusikoissa kesät ja talvet. Keskus toimii Jyväskylässä sairaalanmäellä ja se on nykytekniikan avulla tietoinen eri yksiköiden sijainnista koko maakunnan alueella. Tilannekeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi puhelimessa, millaisesta avusta tai neuvonnasta asiakas parhaiten hyötyisi. Jämsä, Halli, Kuorevesi, Sysmä, Pieksämäki ja Mänttä tulivat tuntemaan hänet. Projektipäällikkö Joni Lehtonen on ollut rakentamassa Keski-Suomen hyvinvointialueelle tilannekeskusta, jonka tarkoituksena on organisoida ja nopeuttaa sosiaalija terveyspalveluiden saamista. Ensin siirrettiin pelastustoimen ensihoitopalvelu kiinteäksi osaksi terveydenhuoltopalvelua. Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolelta Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaalija terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. -Tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset. Kunnat tarjosivat hänelle asuntoa, joihin hän saattoi jäädä muutamaksi päiväksi, sen ajan jonka hän tarvitsi tavaroittensa luettelointiin. lokakuuta sosiaalija terveydenhuollon tilannekeskus. Katriina Ahonen Sivu 5 KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE Kerro meille juttuvinkkisi! sähköpostitse toimitus@ petajavesilehti.fi tai puhelimitse 050 366 7691 tai 0400 644 899. Ihmisten seuraa Leena ei kaivannut, mutta kylien kissat olivat tärkeitä seuralaisia. Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat, kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön, antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään. Ensimmäisen kuukauden aikana tehtäviä on ollut 500. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa. Nro 4826.11.2025 Seppo Pänkäläinen Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti 16. Projekti pantiin alulle toukokuussa 2024. Laukuissa hän kantoi muunmuassa vaatteita, kirjoja, astioita ja koristeesineitä. -Tilannekeskus toimii koko Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaalija terveydenhuollon yhteyspisteenä. Näitä ovat ensihoidon kenttäjohto, sosiaalija kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus, kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät. Tilannekeskus pyrkii siis organisoimaan ja nopeuttamaan palveluiden saamista. Kun tilannekeskus, jossa on alan ammattilaisia, saa tiedon asiakkaan kunnosta ja tarpeista, he osaavat ohjata avun oikeaan ja ehkä myös lähimpään toimintayksikköön, projektipäällikkö Joni Lehtonen kertoo. sitten tilannekeskuksen fyysiseen rakentamiseen. Leena toimi äitinsä omaishoitajana, äidin kuoltua Leena olisi halunnut jäädä kotitaloon asumaan, mutta kaksi vanhempaa sisarusta halusivat myydä kotitalon ja Leena jäi kodittomaksi. Toimittajille tilaa ei avata johtuen muun muassa potilasturvallisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvasta. Lue tai kuuntele äänikirjana Leenan uskomaton tarina. Tilannekeskuksessa työskentelevät noin 12 ihmistä seuraavat vuorotyössä vuoden jokaisena päivänä hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavia yksiköitä. Sitten taas matka jatkui. Esimerkki: mikäli pohjoisessa KeskiSuomessa asuva asiakas hälyttää apua esimerkiksi turvarannekkeella, voidaan tilannekeskuksessa arvioida, tavoittaako hänet nopeimmin turva-auttaja vai ensihoitopalvelu. Kirjoja hän hankki kirpputoreilta. Nämä yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoivat oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata, tuolla hetkellä vapaana olevaa resurssia hyödyntäen. Talvella saattoi makuupussi ja laukut jäätyä maahan kiinni
Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Odotetaan ratkaisuja sähkön siirtoyhteyksien, tarvittavan säätövoiman, kiinteistöveron mahdollisen tasaamisen, purkuvelvoitteiden ja monen muun asian osalta. Pelissä nähtiin hyvää kolmen kosketuksen peliä, useita onnistuneita nostoja ja passeja. Kokous valitsi hänet yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi. Tuulimaria Saarinen on Keskustan varavaltuutettu Petäjävedellä ja toimii etsivän nuorisotyön työntekijänä Petäjäveden kunnan palveluksessa. Miten kunta hoitaa omaa tiedotustoimintaansa. kun perheen pienimmille on tarjolla jouluisia satuja. Kuntayhdistyksen puheenjohtaja Jari Koskenranta ilmoitti , että ei ole enään käytettävissä tehtävään. Onko Petäjäveden kunnan päättäjillä kunnon laskelmia tai edes summittaista käsitystä hankkeiden vaikutuksista, vai jääkö näistäkin hankkeista lopuksi jäljelle vain tyhjiä teollisuusalueita puutavaran varastointiin. Nekö ovat kunnan elinvoiman ja tulevaisuuden pelastus. Vieraana kokouksessa oli aluehallituksen jäsen ja Keskusta aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Jouko Nykänen Uuraisilta. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi päätalon tilojen, rantasaunan ja lomamökin vuokraus luomunaudanlihan suoramyynti Ida Taipale 040 7257514 Minna Taipale 040 5043616 info@taipaleentila.. LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 sekä perjantaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali C-junnut (13–14-vuotiaat) tiistaisin 17–19 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali B-junnut (15-16-vuotiaat) tiistaisin 19–21 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja perjantaisin 18.30–20 Kintauden koulun liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–22 Kintauden koulun liikuntasali Sekalentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja sunnuntaisin 18–21 Kintauden koulun liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT 25-26 Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17-18.30 P11 Tiistaina 18.30-20 P12 Tiistaina 20-21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17-18 P8-9 Keskiviikkona 18-19 P10 Torstaina 20-21:00 Aikuisfutsal Perjantaina 17.30-19:30 Futsal Naiset Perjantaina 19:30-21.30 Futsal Miehet Sunnuntaina 14-15 P7 Sunnuntaina 15-16.30 Aikuisfutsal/kunto futsal Sunnuntaina 18-19 P10 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Pitkälänvuorihankkeen kanssa on menetetty kymmenen vuotta kunnan muilta kehittämishankkeilta. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi. Kauden kolmas U13 turnaus pelattiin Rubiinien osalta Leppävedellä B-poolissa lauantaina 15.11.2025. Kuntayhdistyksen syyskokous pidettiin 16.11. päivä joulukuuta on kirjastolla luvassa koko päivän jouluisia juttuja. Päivä alkaa kello 9.30. Ne tulevat epäilemättä entisestään heikentämään hankkeiden kannattavuutta. Syyskokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat.. kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 LentisLentistuloksia tuloksia Yleisöltä Toinen toistaan hullumpia hankkeita Mitä ihmettä Petäjävedellä oikein tapahtuu. Hän aloitti vuonna 2005 ja on toiminut tehtävässä yhtäjaksoisesti. Talvikin on taas tulossa. Jyle/ Köpiä vastaan peli päättyi 25-23 ja 25-16 PetPet:n tappioksi. PetPet:n U11 E-tytöt / Pantterit taistelivat kotiturnauksessa saavuttaen hienon voiton Ploki Tiuhdeista 2-0 (25-23, 25-20), toisesta pelistä Plokin Viuhteja vastaan tuli tiukka tasapeli 1-1 (25-21, 17-25).Tämä porukka harjoittelee kovalla motivaatiolla ja kehitystä näkyy nyt joka osaalueella. Nyt viimeistään on jo aika alkaa miettiä millaisessa elinympäristössä haluamme elää. Joukkuehenki ja ilo välittyy katsomoon saakka, ja se kannattelee meidän minejä tiukoissakin tilanteissa. Maatilamatkailu Kumpusella. Kello 12 alkaen kirjastolla on tarjolla glögiä, mehua ja piparkakkuja. Sivu 6 Nro 48 26.11.2025 OUTI VANHATALO KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Tarjolla on myös tehtäviä; tehtävät ratkoneiden kesken on luvassa arvonta. Juhani Lillberg MenoMenovinkit vinkit Kirjastolla joulun avaus Maantaina 1. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Hän avasi puheessaan hyvinvointialueen halKeskustan kuntayhdistykselle uusi puheenjohtaja lituksen viimeiset käänteet ja alueen talouden näkymiä. Kello 10 ja 14 satuhetket on suunnattu viskareille ja eskareille. Itse olen tässä lehdessä yrittänyt lukuisilla perustelluilla kirjoituksilla haastaa keskustelua tuulivoimasta saamatta niihin mitään palautetta. Kenenkä ehdoilla ja kenenkä hyväksi elinympäristöämme muokataan. Seuraa Facebook ja Instagram: Taipaleen luomutila Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt, maatilarakentaminen. Joulupukki vierailee kello 18 aikoihin. Kirjaston tapahtumapäivä päättyy kello 19. Miksi noista mainituista hankkeista ei puhuta. Tuulivoima ja mainitut siihen perustuvat hankkeet ovat julkisen tukirahoituksen hiipuessa kannattavuusongelmissa maailmalla. Juha Kortemäki Jari Koskenranta ojensi puheenjohtajan nuijan Tuulimaria Saariselle.. Näin joutuu kysymään, kun Pitkälänvuoren tuulivoimahankkeen lisäksi huomaa Petäjävedellä valmisteltavan datakeskusta, vetylaitosta, massiivista akkuvarastoa, jne. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Energiaa tarvitaan. -Hetkittäin nuorten sanoin "meinasi mennä tunteisiin" kun kolmas kosketus epäonnistui ja pallo jäi verkkoon. Ei näitä hankkeita tehdä kuitenkaan meidän hyväksemme. Saldona 2-0 voitot Jyle/Upia, JSP, sekä Leppää vastaan. Näistä päästiin kuitenkin yli ja peli jatkui hyvällä sykkeellä. Hankkeille ei löydy ostajaa. Haitat ja korkeamman energian hinnan saamme kyllä osaksemme. Se ratkaisisi spekulaatiot Vanhan kirkon Unesco-statuksen mahdollisesta menettämisestä ja pelastaisi voimaloiden lähiasukkaat ja asukkaat aina kunnan keskustaan saakka ympäristöja terveyshaitoilta. Kello 17 on kirjastobingo palkintoineen ja kello 17.30 joulun avauspäivä päätetään yhdessä laulettuihin joululauluihin. Useimpien kuntalaisten tavoin odotan edelleen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kielteistä ratkaisua Pitkälänvuoren tuulivoimahankkeeseen. Rubiinien valmentaja Marianne Tamminen kertaa päivän kulkua: ensimmäinen peli pelattiin yhdellä vaihtopelaajalla, mutta kolme muuta kolmella pelaajalla ilman vaihtoja. Keskustan kuntayhdistys valitsi puheenjohtajakseen Tuulimaria Saarisen. Suomessakin on lukuisia kaavoitettuja hankkeita pysähtyneenä. Lopuksi nautimme maittavat joulupuurot ja kahvit. Sihteerinä jatkaa Maria Taavila
p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. Mullat . 040 749 3705 SOTE-kyydit tilauksesta. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. 040 559 4838. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.. www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. Nro 4826.11.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. TAKSI BENJAMI RÄTY puh. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . 25,5 % per julkaisukerta Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 25,5 % per julkaisukerta Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. . 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Kaivinkonetyöt Lumityöt . 014 854 113 Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi 041 441 5253 harri.leipuri@gmail.com MYÖS KOTIINKULJETUS! MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . Hiekoitukset Murskeet . 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Viikonloppuja yökyydit sopimuksen mukaan.. 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. ”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh. Tonttihakkuut ja raivaukset
R E M O N T T I J O N E S . F I W W W . OP Petäjävesi T a j ti v h a k u tt r o t u l u o j e m m a o jr a d 5 1 9 o lk . OSTAMME TRAKTOREITA, KUORMAAUTOJA, TYÖKONEITA YM Myös kuolinpesät, Lopettavat yritykset yms. Syyskokous kiinnosti tänä vuonna ja siihen osallistui normaalia enemmän seuran jäseniä. Myös vialliset! TARJOA 0449759896 / myös whatsup LVI TYÖT Käyttövesi-, lämmitysja viemärijärjestelmien saneeraukset, korjaukset ja huollot Joonas Lapatto 045 261 2655 joonas.jvmworks@gmail.com 41930 Kuohu OSTAMME METALLIA UUTUUTENA AUTOJEN KIERRÄTYS 044 248 3937 mekipa.fi REMONTTEJA & RAKENTAMISTA KYLPYHUONEREMONTIT SAUNAREMONTIT KEITTIÖREMONTIT SISUSTUSJA HUONEISTOREMONTIT SISUSTUSPINNOITTEET HARTSIPINNOITUKSET W W W . 2 it a lli k n a p a t s u t s a p o i g i L ! A O L U T E V R E T I T S Ä M I P M Ä P 6 e it o k k ri K ,i k k n a p s u u s O n e d e v ä j ä t e N 6 2 2 e ll e d o u v ir e t n e l a k a ll a m a s a d u o KORPILAHTI PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti PAIKALLISUUTISET JOULU naapurissa Ilmoitukset ja joulutervehdykset 10.12. Johtokunta vahvisti jäsenmaksut vuodelle 2026, maksuihin ei tullut muutoksia. Sivu 8 Nro 48 26.11.2025 Tiesitkö, että Petäjävesi-lehden sähköinen näköislehti julkaistaan jo tiistaina. DIGITILAUS KESTONA 12 kk / 55 € Petäjävesi-lehden tunnuksilla pystyt lukemaan kolmea paikallislehteä osoitteessa: www.paikallisuutiset.fi Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Tilaisuudessa ei tehdä päätöksiä. Äänestyksen jälkeen kokous valitsi johtokunnan jäseniksi kahdeksi vuodeksi Antti Koskisen, Ilpo Kukkosen, Pekka Kotamäen, Susanna Asunnan, Hanna-Mari Hiltusen ja Jenna Kormanon. Kokouksessa päätettiin tulevan toimikauden urheilulajit ja valittiin jaostojen puheenjohtaja. Cheerleading: HannaMari Hiltunen (pj) Hiihto ja suunnistus: Pekka Kotamäki (pj) Jalkapallo: Leevi Annala (pj) Kuntoilu: Martti Huuskonen (pj) Lentopallo: Suvi Jokio (pj) Voimailu: Jukka Hokkanen (pj) Jääkiekkojaosto ja yleisurheilu-jaosto jäävät tauolle toiminnan vähäisyyden takia. Kerralla koko ka lusto. Johtokunnassa jatkavat Jouni Heiskanen, Reija Laamanen, Martti Huuskonen ja Rauha Howe. Nouto ja käteismaksu. R E M O N T T I J O N E S . 2 1 . Esittelemme viiden pankin yhdistymissuunnitelmaa ja käymme keskustelua. Lahtisesta puheenjohtaja. mennessä osoitteeseen toimitus@petajavesilehti.fi Yhteinen joululehti ilmestyy 17.12.2025 Petäjäveden Petäjäisten syyskokouksessa viime keskiviikkona puheenjohtaja ensi vuodelle valittiin Matti Lahtinen. F I LEHTIMAINOS_2025.indd 1 LEHTIMAINOS_2025.indd 1 11.11.2025 22.22.06 11.11.2025 22.22.06 Tervetuloa Petäjäveden Osuuspankin asiakasiltaan to 27.11.25 klo 18.00 Petäjäveden Osuuspankin kokoustilaan (Kirkkotie 6, Petäjävesi)