– Tänä talvena en ole luistimia jalkaan laittanut, mutta voi olla, että vielä laitan, 76-vuotias konkari toteaa. päivänä Puolueeton kotiseutujulkaisu Irtonumero 3,00 euroa TIINA LAMMINAHO ILPO KUKKOSEN KOTIALBUMI Jääkiekko oli aikoinaan iso laji PetPetissä Tiina Lamminaho PetPetin jääkiekkojaosto jäi vuodenvaihteessa tauolle, varsinaista jääkiekkojoukkuetta Petäjävedellä ei ole ollut pariin vuoteen, kun pelaaminen Jyväskylän harrastesarjassakin loppui vuonna 2024. Ilpo Kukkonen toimi PetPetin jääkiekkojaoston puheenjohtajana vuodesta 1979 lähtien. Kukkosen mukaan kaksi muuta petäjävetisen jääkiekon ”isää” ovat Jarno Ristola ja Tuomo Ahonen. Nyt kaukalolla ei ole iltahoitoa, ja kelikin on hyvin harvoin sellainen, että olosuhteet olisivat hyvät. – Kun pelasimme aluesarjassa, kävimme otteluissa pitkin Pohjanmaata. ILPO KUKKOSEN KOTIALBUMI. Aluesarjassa pelaaminen kävi mahdottomaksi ilman omaa tekojäätä, Kukkonen kertoo. Ilpo Kukkonen on ollut tekemisissä jääkiekon kanssa 1970-luvulta lähtien. Ilpo Kukkonen on viettänyt jääkiekon parissa lukemattomia tunteja. Porukat, jotka ovat tekemisissä jääkiekon kanssa, ovat nykyään tottuneet pelaamaan hyvissä olosuhteissa hallissa. Kaudella 1989 – 1990 meillä oli miesten sarjoissa kaksi joukkuetta ja junnusarjoissa kolme joukkuetta. – Tänä talvena en ole luistimia jalkaan laittanut, näin 76-vuotiaana alan olla enemmän lautapeliiässä. – Siihen aikaan, kun jääkiekkotouhu oli täällä suurimmillaan, kuntakin loi meille hyvät edellytykset pelata; Anttilan Tapsa oli kunnan työntekijänä hoitamassa kaukaloa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Linja-autolla ajeleminen vaati rahaa, petäjävetiset yritykset lähtivät hyvin sponsoroimaan, ja me maalasimme mainoksia kaukalonlaitaan, Kukkonen kertoo. Pirjo hoiti peleissä kuulutukset ja pöytäkirjat yli 20 vuotta ja poikamme Jani pelasi kiekkoa 33 vuotta, myös tyttäremme Taija pelasi muutaman vuoden poikien joukkueessa, Kukkonen sanoo ja kertoo pelanneensa poikansa kanssa yhtä aikaa pakkiparina PetPetin divarijoukkueessa. Yksi syy jääkiekkotoiminnan hiipumiseen Petäjävedellä ovat Kukkosen mukaan nimenomaan olosuhteet. vuosikerta Nro 9-2026 Keskiviikkona helmikuun 25. – Viimeinen niitti oli se, kun liitto lopetti luonnonjääsarjat. Luistimia kyllä teroitan vielä. Junnutoiminta loppui 2005, kun ei saatu enää junnujoukkuetta kasaan. Aluesarjassa pelaaminen loppui PetPetin osalta vuonna 2009. – Pikku hiljaa jääkiekon pelaaminen Petäjävedellä alkoi hiipua. Yksi PetPetin jääkiekon huippuhetkiä koettiin kaudella 1983 – 84, kun PetPetin B-juniorit voittivat piirinmestaruuden. – Ja siihen vielä harrastepelaajat ja kaukalopalloilijat päälle. – Jääkiekko on ollut meille koko perheen harrastus. Nro 925.2.2026 Sivu 1 66. PetPetin jääkiekkotoiminta sai alkunsa hieman ennen joulua vuonna 1976. Kukkosen mukaan edelleen joka syksy kysellään, olisiko jotain jääkiekkotoimintaa junioreille. Kausi alkoi niin aikaisin, ettei meillä ollut vielä jäätä, joten meidän olisi pitänyt hommata tekojääaikaa jostain. Jääkiekkojoukkueeseen tarvitaan vähintään 15 pelaajaa eli paljon enemmän kuin esimerkiksi lentopallojoukkueeseen, ja varusteetkin tulevat kalliimmaksi. – Mutta ei kyselijöitä niin paljoa ole, että joukkueen saisi kasaan. – Höntsäkiekkoa pelataan edelleen satunnaisesti, siihenkään ei monesti riitä pelaajia, Ilpo Kukkonen toteaa ja kertoo, että parhaimmillaan PetPetissä oli noin sata jääkiekkoilijaa, joilla oli pelaajalisenssi. Parhaimmillaan PetPetin miehet pelasivat jääkiekkoa kolmosdivarissa. Tänä talvena on ollut jäätä, mutta sitten on ollut liian kylmä pelata. Siihen aikaan iso osa Petäjäveden pojista oli tekemisissä jääkiekon kanssa, Ilpo Kukkonen kertoo. Sitten muutamaan vuoteen ei käyty peleissä, vuonna 2012 PetPet lähti mukaan Jyväskylän harrastesarjaan. – Kun olimme päässeet kolmosdivariin, hävisimme toisen ottelumme KeuPalle – 30, mutta kyllä siitä sitten noustiin, Kukkonen muistelee. Ne, jotka haluavat pelata jääkiekkoa, ovat suunnanneet Keuruulle KeuPaan. B-junioreissa piirinmestaruus Jääkiekko tuli PetPetin lajivalikoimaan viitisenkymmentä vuotta sitten, pitkälti juuri Ilpo Kukkosen ansiosta. Siellä on hyvät olosuhteet ja vetäjät, Kukkonen toteaa. PetPetin kovin jääkiekkojoukkue oli Ilpo Kukkosen mukaan kausilla 1992 – 94 kolmosdivarissa pelannut porukka
Ruokailu klo 11. klo 15:00 Pentti ja Sirpa Survolla. klo 11 Messu Petäjäveden kirkossa. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi osoitteessa www.petajavedenseurakunta.fi tai ottamalla yhteys seurakunnan työntekijään. Tilaushinnat 2026 : Kestotilaus 12 kk 95 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 60 € (hinnat sis. Laura Laitinen ja Leena Giers-Koljonen. Heillä on ystäviä, tuttavia ja sukulaisia, jotka kenties suunnittelevat muuttoa vaikkapa Petäjävedelle. Samalla rohkaistiin yleisöä turvaamaan Jumalaan apuun ihmissuhteiden solmukohdissa. Filippiiniläiset ovat hyvin romanttisia, ja ystävänpäivä keskittyy nimenomaan seurusteluun ja seurustelukumppaniin, eikä ystävään kuten meillä Suomessa. helmikuuta. klo 9.30-10.30 Aamurukoushetki Petäjäveden kirkossa. alv 10 %): S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 Tapulin Tapulin takaa takaa PääPääkirjoitu s kirjoitu s Ystävänpäivää Aasiassa BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Hengellinen tilaisuus. Ke 4.3. He omaksuivat Valentinen päivän juhlinnan amerikkalaisilta jo siirtomaahallinnon aikaan, ja toisen maailman sodan jälkeen amerikkalaisten arvojen vaikutus vahvistui Filippiineillä. klo 10.30-12 Maanantaikuoro pappilassa. Yllättävintä itselleni oli lukea, että Valentinet eivät suinkaan ole romantikkoja, vaan varhaisia kristittyjä marttyyreitä kutsuttiin Valentineiksi. Muutokset mahdollisia. Kahden marttyyrin kuoleman muistopäivää vietetään 14. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan. Hirvenhiihtäjäntie 2 TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Kambodzan perheradion Santha (vas.) haastattelee avioparia ystävänpäivänä. klo 10-12 Ystävän pysäkki pappilassa. Äskettäin vietimme ystävänpäivää, englanniksi Valentine’s Day eli Valentinen päivää. Ti 3.3. Ke 4.3. klo 11.00 kertojana Saul Lintupuu. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Kambodzan perheradion kaksituntisessa lähetyksessä ystävänpäivää vietettiin teemalla ”Rakkaus vahvistuu uskon ja ystävällisyyden ilmapiirissä”. Asukaskyselyyn tuli 300 vastausta, mitä voi pitää jo ihan hyvänä määränä. Kalliiden lahjojen sijaan vietetään yhdessä aikaa, syödään ja jutellaan ja ollaan kiitollisia. Eila Murphy Kuntalaiset mukana Kuntalaiset ovat ottaneet kuntastrategian laadintaan hienosti kantaa. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Filippiineillä ystävänpäivä on erityisen tärkeä. Asiakaspalvelua ei ole ke 1.4.2026. Petäjävesi-lehden toimitus on avoinna Keskiviikkoisin kello 10–14 Muina aikoina sovittaessa sekä puhelimitse tai sähköpostilla, toimitus@ petajavesilehti.fi. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2026: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Keräämme vapaaehtoisista whatsappryhmän, jossa ilmoittelemme ajankohtaisista talkoista ja avuntarpeista. Tervetuloa! LAUANTAI ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 28.2. Kambodzassa ystävänpäivä suuntautuu enemmän perheisiin kuin romanttisiin pareihin. Aasiassa ihmiset ovat sosiaalisia luonnostaan, ja ystävänpäivä on enemmänkin romanttisen rakkauden kuin ystävyyden sävyttämä. Puolisot saattavat hankkia toisilleen jotain pientä, kuten kukan, suklaarasian tai hedelmän, tai käsin kirjoitetun viestin tai raamatunjakeen. Kuntalaisilla on käytännön kokemusta siitä, mikä kunnassa toimii ja mikä ei. Ti 3.3. Työkaverini Kiri vaimonsa kanssa jakavat ystävänpäivänä pieniä lahjoja tai ruokaa köyhille lapsille. Vuonna 2026 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 15,29,30,31 ja 53. Aluksi ainoastaan keskiluokka juhli Valentinen päivää, mutta 1990-luvulle tultaessa juhlasta oli tullut koko kansan ilmiö. Tänä vuonna Kiri kävi lisäksi verenluovuksessa ystävänpäivänä. On nykyaikaista johtamista ja visiointia ottaa asukkaiden näkökulmat ja ideat huomioon varhaisessa vaiheessa. To 5.3. klo 17-19.30 Iltaperhekerho pappilassa. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 3,00 € (sis. Kolehti kerätään Suomen Lähetysseuran humanitaariseen tyhön, jolla on tuettu esimerkiksi Ukrainan ja Gazan sodissa kärsineitä. Tarina Kyläkauppiaan poika su 1.3. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Aasiassa kristillisille radioasemille ystävänpäivä tarjoaa mahdollisuuden puhua ihmisten välisestä rakkaudesta, ja sen kautta Jumalan rakkaudesta. Vaikka ystävänpäivä on jo mennyttä, sitä on tarpeellista käsitellä myös jälkikäteen. Ihmissuhteet ovat arvokkaita, ja ystävyydestä saamme virtaa. Filippiineillä katolinen kirkko käsittelee Valentinen päivän yhteydessä rakkautta, avioliittoa ja ihmissuhteita. klo 13-14.30 Diakoniatyön Lurinakerho pappilassa. Haastattelun jälkeen yleisö sai soittaa ja kysyä neuvoa ongelmiinsa avioliittohuoliinsa – yhteyttä ottivat sekä kristityt että muut kuulijat. Humanitaarinen apu menee sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. -MN. Sivu 2 Nro 9 25.2.2026 www.petajavedenseurakunta.fi Su 1.3. Asukkaille kertyy tietoa siitä, mitä mahdolliset muuttajat ja talojen rakentajat haluaisivat.Asukkaat näkevät ja kokevat sen, mikä arjessa on toimivaa ja arvokasta ja mikä kaipaisi kehittämistä. Perheradio keskittyy kambodzalaisten perheiden auttamiseen, siksi studioon kutsuttiin kristitty aviopari, joka kertoi, mitä merkitsee, kun avioliitossa Kristus on keskeisessä roolissa. Jospa valo pilkottaisi tunnelissa ja kunnissa päästäisiin vihdoin myös kehitystä ja kasvua edistäviin toimiin. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Kiinnostaako vapaaehtoistyö seurakunnassa. Levikki noin 1300 kpl. Petäjävedellä on jouduttu tiukalle säästökuurille, mutta niin on tehty varmaan jokaisessa Suomen kunnassa. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta
Lopullisesti strategian hyväksyy kunnanvaltuusto. Tapahtuman järjestäjät voivat ilmoittaa oman liikuntatai hyvinvointitapahtumansa mukaan 29.3. Lähiruoka ja organisoitu lähiruoan myynti nostettiin myös esille. Järjestäjiä muistutetaan varautumaan myös mahdollisiin säävaihteluihin ja tarjoamaan tarvittaessa sisäliikuntavaihtoehto ulkoilun rinnalle – vaikka järjestäjät ovatkin “tilanneet” viikonlopulle kevään ensimmäiset lämpimät säät. Nähtävillä oli myös Palvalahti – Kintaus osayleiskaavan kaavaehdotus. Myös erilaiset hyvinvointitapahtumat, kuten jooga tai muut kehonhuoltotunnit, sopivat hyvin viikonlopun ohjelmaan. Kintauden kuntastrategiatyöpajoissa pääsi tutustumaan muun muassa uuteen Palvalahti – Kintaus osayleiskaavaehdotukseen. Kintauden todettiin olevan Petäjäveden toinen keskusta, ja lähellä Jyväskylää olevana Kintaus on sopiva paikka houkutella uusia veronmaksajia. Kaikkiaan Keski-Suomen hyvinvointialueen menot olivat viime vuonna noin 1,5 miljardia euroa. Tämä antaa meille uskoa siihen, että voimme suuntaa kääntää, ja olemme nyt sitoutuneet joka tasolla talouden ja toiminnan yhteensovittamiseen. Esiin nousi samanlaisia teemoja kuin aiemmissakin kuntastrategiatyöpajoissa, eli yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. mennessä qr-koodin takaa löytyvän ilmoittautumislomakkeen kautta. Kintauden vahvuutena nähdään etenkin luonto. Olemme edelleen peränpitäjiä alijäämän kertymisessä, mutta menojen kasvun taittamisessa jo hyvällä sijalla hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen talouden kääntyminen ennustettua parempaan suuntaan johtuu ennen kaikkea joulukuun huomattavasti arvioitua pienemmistä kuluista ja loppusyksyn aikana tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden vaikutuksista. Alijäämää kertyy ennustettua vähemmän, sillä viime syksynä tehdyn korjatun talousarvion mukaan alijäämää oli syntymässä 80 miljoonaa euroa. Kuntalaisille suunnattuun kuntastrategiakyselyyn saatiin lopulta yli 300 vastausta, kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulaisen mukaan peräti kolmasosa vastauksista tuli lapsilta ja nuorilta. Monesti meillä on ollut ulkopuolinen konsultti tekemässä strategiaa, nyt halusimme osallistaa kuntalaisia strategiatyöhön, Mikko Tiirola kertoo. Siksi vetoankin nyt maanomistajiin, suhtautukaa myönteisesti uuteen kaavaan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi illan aluksi. Toimintakulujen kasvu taittui ja vuoden Tiina Lamminaho Kuntastrategiatyötä jatkettiin perjantai-iltana Kintaudella, ja tällä kertaa mietittiin porukalla Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Myös isompaa kauppaliikettä kaipailtiin tien varteen, ja Palvalahteenkin toivottiin löytyvän tulijoita, se ruokkisi myös Kintauden kehitystä. Kyselyyn vastasivat myös lapset ja nuoret Toiveina ja ideoina tuotiin esille muun muassa toimiva ilmoitustaulu, toimintaa nuorisolle, vieraslajien torjuntaa, kyläpäällikkö, yhteisiä tapahtumia vauvasta vaariin ja junapysäkki. Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita sekä identiteettiä ja vahvuuksia mietittiin ryhmissä. Ohjelmaa valmistellaan yhteistyössä hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhän ja kunnanvaltuutettu Kristiina Makkosen kanssa. Ja jos otamme huomioon meidän rahoituksen vajeen, mikä on 45,6 miljoonaa euroa, olisimme tietysti olleet jo lähellä nollatulosta, Kallimo toteaa. Kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella KeskiSuomessa eivät sosiaali-, terveysja pelastuspalveluiden menot ole ennen tätä pienentyneet, vt. Tapahtuma alkaa jo perjantaina, jotta päiväkodit ja koulut voivat osallistua omilla liikunnallisilla kokonaisuuksillaan. Näistä sovitaan erikseen yksiköiden kanssa. Tapahtuman tavoitteena on innostaa mahdollisimman moni kuntalainen liikkumaan matalalla kynnyksellä. – Kintauden alue on Petäjäveden keihäänkärki elinvoiman näkökulmasta. – Kunnanvaltuustohan tekee jokaiselle valtuustokaudelle strategian, jonka toteutumista myös seurataan. Tiedot selviävät KeskiSuomen hyvinvointialueen tilinpäätöksen ennakkotiedoista.Vaikka nyt taloustilanteessa näkyy valonpilkahduksia, on meidän jatkossakin sopeutettava toimintaamme kertyneiden alijäämien kattamiseksi. Nro 925.2.2026 Sivu 3 TIINA LAMMINAHO Kuntastrategiaa mietittiin Kintaudella Uuteen liikuntatapahtumaan voi nyt ilmoittaa tapahtumansa Keski-Suomen hyvinvointialueelle on kertymässä viime vuodelta alijämää 53 miljoonaa euroa. – Jos koululle tulee tyhjää tilaa, voisi sinne varmaankin harkita myös jonkinlaista etätyöpistettä tai vuokrattavaa toimistotilaa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto totesi. Tällä hetkellä Kintauden koulun ja päiväkodin kapasiteetista läheskään kaikki ei ole käytössä, olisi Kintaudenkin etu, että tänne saataisiin uusia asukkaita. Kuntastrategiatyö jatkuu nyt strategian kirjoittamisella saadun aineiston pohjalta, alustavan strategiapaperin käyvät läpi ensin kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto, sitten sitä pääsevät käsittelemään vielä petäjävetiset järjestöt. Mukaan toivotaan sekä uusia lajitutustumisia että jo olemassa olevia aktiivisia liikuntaryhmiä. Taloudessa on tapahtunut selkeä käänne. Tämän vuoden talouden pysyminen talousarviossa edellyttää suunniteltujen sopeuttamistoimien onnistumista.. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo kertoo. Valokuituverkosta tilaisuudessa myös puhuttiin, ja todettiin, että KeskiSuomen Valokuituverkot Oy:n kannattaisi markkinoida valokuituliittymiään esimerkiksi uuteen kaavan merkityille uusille asuinalueille. Hyvinvointialueelle odotettua pienempi alijäämä 2025 toimintakulut olivat 0,6 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2024 toimintakulut. Tämä antaa hyvän signaalin myös arviointimenettelyä silmällä pitäen. Petäjävedellä järjestetään 10.–12.4.2026 koko kunnan yhteinen liikuntaviikonloppu Petäjävesi liikkuu!, joka toimii lähtölaukauksena Petäjäveden uudelle liikkumisohjelmalle. Etätöille Kintauden todettiin olevan loistava paikka, kun lounastunnilla pääsee vaikkapa hiihtämään. Kaavassa on osoitettu Kintaudelle lähes 300 uutta rakennuspaikkaa, joista valtaosa on yksityisten maanomistajien mailla, kunnan omistuksessa tonteista on 16
Kintauden tuotantokeittiön muuttamisella jakelukeittiöksi saimme stabiloitua tilannetta, mutta se ei luultavasti vielä riitä, Luoma sanoo ja kertoo, että Kateriassa käydään läpi myös ruokalistat. Tällä hetkellä Petäjävedellä tehdään kouluruokaa yläasteen ja lukion keittiössä Masuunissa, myös Petäjäkodilla on tuotantokeittiö. Vaihtoehtoja mietitään Kateria Oy:n toimitusjohtajan Ulla Luoman mukaan Kateriassa selvitellään nyt, miten ateriahintaa saataisiin alemmaksi. Kahden vuoden takaisesta ollaan tultu alaspäin niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin; vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä petäjävetisistä yläkoululaisista koululounaan söi päivittäin 89 prosenttia, Keuruulla vastaava luku oli 60 prosenttia, Uuraisilla 89 prosenttia ja koko maassa 62 prosenttia. Pitkä kuljetusmatka mietityttää Myös MLL:n Petäjäveden yhdistyksessä ollaan huolissaan siitä, miten ruoanvalmistuksen siirtäminen 30 – 40 kilometrin päähän vaikuttaisi päiväkotilaisiin, koululaisiin ja vanhuksiin, jotka Katerian valmistamia aterioita syövät. Ruokakuljetuksiin olemme nyt tammikuusta lähtien käyttäneet lämpöja kylmäelementeillä varustettuja vaunuja, jotka ovat sähköpistokkeessa kuljetuksen lähtöön asti ja heti taas kuljetuksen saavuttua perille, Luoma kertoo. Vanhemmat huolissaan ruoan maistuvuudesta Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys on ollut yhteydessä Petäjäveden kunnan päättäjiin ja esittänyt huolensa mahdollisesta kouluruoan valmistuksen keskittämisestä Keuruulle. Elintarvikkeiden hinnat taas ovat nousseet. Se on merkittävä kuluerä kunnan taloudessa, sivistyspalvelujen johtaja Ville Metsäpelto sanoo ja kertoo, että Opetushallituksen raporttien perusteella moni keskisuomalainen kunta saa kouluruokansa halvemmalla. – Kun tervehdytämme kunnan taloutta, joudumme kääntämään kaikki kivet. Tällä hetkellä Petäjävedellä tehdään ruokaa yläasteen ja lukion keittiössä Masuunissa sekä Petäjäkodilla. Petäjäveden keittiöiden lisäksi Katerialla on tuotantokeittiö Keuruulla, Multialla olleen tuotantokeittiön Kateria Oy:n yhtiökokous päätti sulkea viime vuonna. Vanhempainyhdistys tähdentää myös, että se ei vastusta tehokkuutta tai vastuullista taloudenpitoa, mutta se ei myöskään hyväksy lasten ruokailun ja hyvinvoinnin heikentämistä säästöjen nimissä ja pyytääkin kuntaa etsimään ratkaisuja, jotka turvaisivat Petäjäveden lasten terveyden ja kouluruoan korkean laadun myös tulevaisuudessa. – Oppilasmäärien laskuhan on todellisuutta muuallakin. Yhteensä Petäjävedellä tehdään noin 800 ateriaa päivässä. Miten ruokaa saadaan lisää, jos se loppuu kesken, tai mitä tapahtuu, jos Keuruun ja Petäjäveden välinen tie on tukossa vaikkapa liikenneonnettomuuden takia, MLL:n Petäjäveden yhdistyksen puheenjohtaja Emmi Huovinen toteaa. Masuunissa tehdään ruokaa yläkoululaisille ja lukiolaisille, kirkonkylän alakoululaisille sekä Kintauden alakoululaisille ja päiväkotilaisille, Petäjäkodilta ruokaa toimitetaan hyvinvointialueen vanhuspalveluaterioiden lisäksi kirkonkylän päiväkotiin. – Ymmärrämme, että jostain pitää säästää, mutta onko lasten ruoka oikea säästökohde. Tämä taas vaikuttaa suuresti koulupäiviin. Luoman mukaan päätöksiä Petäjävedellä olevien tuotantokeittiöiden jatkosta ei ole tehty. – Muutokset haluamme tehdä niin, että ruoan laatu säilyy. – Kintaudella oppilasmäärät ovat pudonneet, mutta kun tuotantokustannuksemme eivät laskeneet, hinta ateriaa kohden nousi, joten tuotantokustannuksia oli pakko saada alennettua, Ulla Luoma toteaa. Uuraisilla ruokaa tehdään kouluille ja päiväkodeille ilman yhteistyötä muiden kuntien kanssa; yhdessä keskuskeittiössä Uuraisten koulukeskuksella tehdään ruoka yhtenäiskoululle, kolmelle kyläkoululle ja kolmeen päiväkotiin. Ruokalistoihin saatamme tehdä pieniä muutoksia, tarkoitus on kuitenkin miettiä sellaisia vaihtoehtoja, joissa pystymme säilyttämään ruokalistan tason, Luoma sanoo. Kouluja päiväkotiruoan laatuun Uuraisilla ollaan tyytyväisiä. – Voidaan miettiä, miten sellainen kuljetusmatka vaikuttaa ruoan laatuun, tai saatavuuteen. Kunnalla on lukuisia sopimuksia ja nyt ne kaikki käydään läpi ja niiden sisältöjä tarkastellaan, vt. Yksi näistä on kunnan ja ruokapalveluita Petäjäveden koululle ja päiväkodeille tuottavan Keurusseudun ateriaja tukipalvelut Kateria Oy:n välinen sopimus. – Jos ateriat kuljetetaan yhdestä keskuskeittiöstä, kustannukset jäävät paljon pienemmiksi kuin useamman tuotantokeittiön mallissa. Kevään aikana Kateria Oy:ssä mietitään, miten toimintaa tehostetaan, joten myös Petäjäveden tuotantokeittiöiden kohtaloa pohditaan.. Sivu 4 Nro 9 25.2.2026 Kouluruoan hintaa halutaan alemmaksi Petäjäveden tuotantokeittiöiden jatkoa tarkastellaan kevään aikana Tiina Lamminaho Osana kunnan talouden tervehdyttämistä käydään läpi kaikki kunnan sopimukset. Päätöksiä tuotantokeittiöiden jatkosta Kateria Oy:ssä tehdään Ulla Luoman mukaan keväällä, mahdolliset muutokset tehdään aikaisintaan elokuussa. Ruokapalveluiden osalta Petäjävesi haluaa hintaa alaspäin. – Kouluaterian hinta jää huomattavasti halvemmaksi esimerkiksi Uuraisilla, meihin verrattuna säästöä on pelkästään perusopetuksen ruokapalvelujen osalta lähes 130 000 euroa, Metsäpelto kertoo. – Oleellista on saada laadukasta ruokaa, mutta vertailu osoittaa, että sitä on mahdollista saada nykyistä halvemmalla. Nyt laskemme eri vaihtoehtoja, miten saisimme aterian hinnan sellaiseksi, että Petäjäveden kunta olisi sen valmis maksamaan. "Keskittäminen suurella todennäköisyydellä johtaa siihen, että ruoka muuttuu vähemmän houkuttelevaksi ja tunnistettavaksi, mikä voi vähentää lasten ruokahalua ja heikentää ruokailukokemusta. Kateria Oy päättää osakeyhtiönä sille kuuluvista asioista, eli muun muassa siitä, miten ja missä se ateriat valmistaa, mutta me asiakkaana olemme kiinnittäneet huomiota hintoihin, Metsäpelto toteaa. Kateria Oy on reilut kolme vuotta sitten perustettu osakeyhtiö, jonka omistavat Keuruun, Petäjäveden ja Multian kunnat sekä Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvinvointialueen omistusosuus on hyvin pieni. Kintauden koululla ollut tuotantokeittiö muutettiin vuodenvaihteessa jakelukeittiöksi. kunnanjohtaja Teppo Sirniö toteaa. Petäjävedellä kouluruokaa syödään paljon paremmin kuin Keuruulla; jos koululaiset eivät syö kouluruokaa, sitä menee hävikkiin, eli siinä heitetään rahaa roskiin, kirkonkylän vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtaja Eija Savela toteaa. – Nyt keittiöhenkilökunta on oppilaille tuttuja ja esimerkiksi erityisruokavalioiden osalta yhteistyö keittiön kanssa on sujunut hyvin. Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan Petäjäveden yläkoululaisista 72 prosenttia syö koululounasta päivittäin, vastaava luku oli Keuruulla 54 prosenttia, Uuraisilla 82 prosenttia ja koko maassa 56 prosenttia. – Vuonna 2024 kunta maksoi päiväkotien ja koulujen aterioista yhteensä noin 837 000 euroa, viime vuonna maksoimme noin 830 000 euroa. Nälkäisenä lapset oppivat huonommin ja energiaa saatetaan hakea muista nopeista lähteistä kuten energiajuomista tai paistopisteiltä”, kirkonkylän vanhempainyhdistyksen kannanotossa todetaan. Sekin mietityttää, miten yhteistyö sujuu, jos ruoanvalmistus keskitetään kauemmaksi, yhteen isoon yksikköön, Emmi Huovinen sanoo ja toteaa, että nykytilanteessa on kivaa se, että tietää, mistä ruoka tulee. Multian kunta päätti marraskuussa irtisanoa sopimuksensa aterioiden ostosta Kateria Oy:ltä ja myydä omistamansa Kateria Oy:n osakkeet
– Koululaisilla on ilmeisesti ollut jonkinlainen kampanja, että he jättävät viestejä palautelaatikkoon. Kakkoset ja yli 200 luettua kirjaa Maarit Nurminen Petäjäveden kirkonkylän koulun 2.luokan oppilaat innostuivat Lasten uutisten lukuhaasteesta niin paljon, että halusivat ottaa vastaan oman lukuhaasteen. Muuten pitäisi asua vain samassa talossa.” Kakkosluokan lukukonkarit antavat seuraavat kirjavinkit vaikkapa hiihtoloman ajanviettoon; Tietopalat, Sinttu-kirjat, Yökoulut, Mestari Etsivä Peppuset, Koiramiessarja, Mauri Kunnaksen kirjat, Tatut ja Patut, Aku Ankat, Kisuli-sarja sekä Risto Räppääjät. – Kintaudella ollaan kouluterveyskyselyn mukaan oltu hyvin tyytyväisiä kouluruoan laatuun, viime vuoden kyselyssä 72 prosenttia oppilaista oli sitä miltä, että koululounas maistuu hyvältä. Kintauden koulunjohtajan Riikka Pellisen mukaan ruoan menekissä tuotantokeittiön muuttuminen jakelukeittiöksi ei ole juuri näkynyt. – Myös Kintauden houkuttelevuudesta ja vetovoimasta ollaan huolissaan, kun koulun oppilasmäärät ovat vähentyneet. Toivottavasti kouluruoka maistuu oppilaille edelleen, se on tärkeä osa lasten hyvinvointia ja tärkeä tekijä myös koulussa jaksamisen ja oppimisen kannalta, Riikka Pellinen sanoo. Talvilomaviikko tuo tullessaan joitain poikkeavia aukioloaikoja Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluin. – Vanhemmilta on tullut ymmärrystäkin säästöille, mutta toisaalta kysellään, onko tämä oikea paikka säästää. Palvelut keskitetty Kyllön sosiaalija terveysasemalle. Lukeminen on siis tuikitärkeä taito monesta syystäkin, kuten erään oppilaan mielestä tästä: ”Jos osaa lukea hyvin, voi matkustaa ja muuttaa uusiin paikkoihin. Joidenkin mielestä ruoka on edelleen hyvää, mutta enemmistö mielipiteistä on ollut sellaisia, että nyt ruoka on huonontunut, Kintauden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Antila kertoo. Petäjäveden terveysasema kiinni. Parasta oli myös se, kun pääsi lainaamaan uusia kirjoja kirjastosta ja ylipäänsä yhdessä lukeminen. Silloin pitää lukea ”pitkiä kirjoja”. Lapsiperheet olisivat kuitenkin tärkeä kohderyhmä, mikäli Kintaudelle halutaan lisää asukkaita, Antila sanoo. Kevään aikana Kateria Oy:ssä mietitään, miten toimintaa tehostetaan, joten myös Petäjäveden tuotantokeittiöiden kohtaloa pohditaan. Monet ovat huolissaan huoltovarmuudesta, jos ruoanvalmistus ulkoistetaan kokonaan kunnan ulkopuolella, myös siitä ollaan huolissaan, että lasten kosketus ruoanvalmistukseen häviää ja valmistuskeittiön lopettamisen myötä koetaan, että tietynlainen yhteisöllisyys, jota Kintaudella on pidetty arvossaan, on vaarassa, Antila kertoo ja lisää vanhempien muistuttavan myös, että keittiötyöntekijät tuovat verotuloja kunnalle. Petäjäveden kirkonkylän koulun koulunjohtaja ja luokanopettaja HannaMaria Jylhä kertoi, että luokan tavoitteena oli lukea ennen hiihtolomaa 204 kirjaa, eli yksi kirja enemmän kuin helsinkiläisen koulun oppilaat. Myös kaverien kehittymisestä iloittiin: ”Lukeminen oli osalle vielä hankalaa ja heistä tuli parempia lukijoita.” Lukuhaasteeseen osallistuneet katsovat, että lukeminen ja lukutaito ovat tärkeitä esimerkiksi tulevien opintojen takia. Nro 925.2.2026 Sivu 5 ARKISTOKUVA/ PETÄJÄVESI-LEHTI HANNA-MARIA JYLHÄ Kouluruoan hintaa halutaan alemmaksi Petäjäveden tuotantokeittiöiden jatkoa tarkastellaan kevään aikana Kintaudella lapset kaipaavat entistä ruokaa Kintauden koululla tuotantokeittiön muuttuminen jakelukeittiöksi on saanut koululaiset jättämään palautelaatikkoon viestejä, joissa toivotaan entisiä ruokia takaisin. Taidoista katsottiin olevan hyötyä myös työelämässä ja lukemisen todettiin kehittävän aivoja. Kakkosluokkalaiset lukivat ennen hiihtolomaa 210 kirjaa. Koululaiset kertoivat, että lukuhaasteessa parasta oli esimerkiksi se, miten hauskan näköistä oli se, kun kaikilla oli nenä kiinni kirjassa ja koko luokka luki. Eräs oppilas kommentoi, että kun lukeminen pääsi vauhtiin, niin halusi vai lukea ja lukea. Tällä hetkellä Petäjävedellä tehdään kouluruokaa yläasteen ja lukion keittiössä Masuunissa, myös Petäjäkodilla on tuotantokeittiö. Petäjäveden terveysasema on suljettuna hiihtolomaviikon ajan 23.2.-27.2.2026 . Nyt, kun valmistuskeittiö lopetettiin, täällä mietitään, että mitähän täältä karsitaan seuraavaksi. Lukuhaaste saavutettiin viikko sitten maanantaina, ja luettuja kirjoja oli peräti 210 kappaletta
Liikuntahanke sai jatkoa Maarit Nurminen Keuruu ja Petäjävesi liikkuu -hanke sai jatkoa. Liikuntaneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne ja toiveet, joiden pohjalta luodaan suunnitelma hyvinvoinnin lisäämiseen. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi. Liikuntaneuvonta on maksutonta henkilökohtaistapalvelua, jonka avulla asiakasta tuetaan ja ohjataan edistämään omaa hyvinvointiaan. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. -Liikuntaneuvonta on suunnattu erityisesti henkilöille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Lupaja valvontavirasto on myöntänyt valtionavustusta Keuruu ja Petäjävesi liikkuu 2.0 -hankekaudelle 27 000 euroa. kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 Laskiaistiistaina laskettiin mäkeä, paistettiin makkaraa ja tutustuttiin paloautoon. LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 sekä perjantaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali C-junnut (13–14-vuotiaat) tiistaisin 17–19 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali B-junnut (15-16-vuotiaat) tiistaisin 19–21 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja perjantaisin 18.30–20 Kintauden koulun liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–22 Kintauden koulun liikuntasali Sekalentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja sunnuntaisin 18–21 Kintauden koulun liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT 25-26 Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17-18.30 P11 Tiistaina 18.30-20 P12 Tiistaina 20-21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17-18 P8-9 Keskiviikkona 18-19 P10 Torstaina 20-21:00 Aikuisfutsal Perjantaina 17.30-19:30 Futsal Naiset Perjantaina 19:30-21.30 Futsal Miehet Sunnuntaina 14-15 P7 Sunnuntaina 15-16.30 Aikuisfutsal/kunto futsal Sunnuntaina 18-19 P10 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Liikuntaneuvontaan voi ohjautua terveydenhuollon tai muun ammattilaisen kautta tai ottamalla itse yhteyttä liikuntaneuvojaan, Lindfors kertoo. En enää kilpaile urheilussa, mutta harrastan liikuntaa monipuolisesti. 014 854 113 ROOSA LINDFORS KUVAT: JOHANNA KORPIVAARA KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Hanke tavoitti viime vuonna 35 petäjävetistä yksilöasiakasta. Hanke toimii samalla periaatteella kuin viime vuonnakin eli ensisijaisesti hankkeessa järjestetään ja tehostetaan liikuntaneuvontaa vähän liikkuville henkilöille yksilöohjauksena ja pienryhmätoimintana. Palvelu koostuu asiakkaiden tavoitteiden mukaan 1–5 tapaamisesta ja ne voivat jakautua puolen vuoden ajalle. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Lindfors on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja hänellä opintojensa pääaineena hänellä oli liikuntalääketiede. Hankkeessa hankekoordinaattorina ja liikuntaneuvojana toimii Roosa Lindfors. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi päätalon tilojen, rantasaunan ja lomamökin vuokraus luomunaudanlihan suoramyynti Ida Taipale 040 7257514 Minna Taipale 040 5043616 info@taipaleentila.fi Seuraa Facebook ja Instagram: Taipaleen luomutila Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt, maatilarakentaminen. -Oma liikuntataustani on yleisurheilussa ja maastohiihdossa. Lenkkikaverina parsonrusselinterrieri Riki.. Hanke esimerkiksi vahvistaa liikuntaneuvontaa Petäjävedellä ja osallistuu liikkujan polun luomiseen. Sivu 6 Nro 9 25.2.2026 Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Tapahtumaan osallistui noin 200 henkilöä.Tapahtuman järjestivät Petäjäveden kunta, seurakunta ja MLL:n Petäjäveden yhdistys. Roosa Lindfors kertoo, että liikuntaneuvonta on tarkoitettu henkilöille, jotka kaipaavat yksilöllistä tukea liikkumisen lisäämiseen, elintapojen muutokseen tai harrastusten etsimiseen. Roosa on uusi liikuntaneuvoja Roosa Lindfors harrastaa liikuntaa monipuolisesti
Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset ▪ Kaivinkonetyöt Lumityöt ▪ Hiekoitukset Murskeet ▪ Mullat ▪ Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. 25,5 % per julkaisukerta Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.fi/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. Tonttihakkuut ja raivaukset. 040 588 5189 050 514 5160. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 040 559 4838. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 25,5 % per julkaisukerta LVI TYÖT Käyttövesi-, lämmitysja viemärijärjestelmien saneeraukset, korjaukset ja huollot Joonas Lapatto 045 261 2655 joonas.jvmworks@gmail.com 41930 Kuohu PAMPPULAN PALVELUT PARTURI-KAMPAAMO TIINA LEPPÄLÄ puh. 044 242 4729 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.fi www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. ”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh. Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 050 471 2727, Leppäläntie 2, Petäjävesi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Halutessasi KELA-kuljetuksen, soita ensin autoilijalle. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. TAKSI BENJAMI RÄTY puh. Nro 925.2.2026 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / fi . 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Viikonloppuja yökyydit sopimuksen mukaan. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen ▪ Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 749 3705 SOTE-kyydit tilauksesta
Rakennukset ovat yhä olemassa, tiet vievät perille ja valot palavat kodeissa. Aineisto on nähtävillä myös kunnanvirastolla sen aukioloaikoina (ma-to klo 9-14) Muistutukset ehdotusvaiheen aineistosta tulee toimittaa viimeistään 27.3.2026 kirjallisesti osoitteeseen kirjaamo@petajavesi.fi tai Petäjäveden kunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. Myydään uudenveroisia AVANT 200 JA 400 -SARJAN PIENKUORMAAJIA tarvittavilla lisälaitteilla V. Kuvitellaan vielä kerran Petäjävesi ilman kulttuuria. Kunta kartalla. Resepti ei synny ikoniksi yhdestä kokeilusta, eikä tapahtuma juurru kartalle yhdessä kesässä. Auditorio Miilu ei ole vain sali, vaan hetkiä, joissa ihmiset kokevat ja kohtaavat. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Juuri siksi kulttuuria ei voi laittaa tauolle kuin valokatkaisijaa painamalla. Mutta kulttuuri ei ole vapaaajan lisuke. 7 a n i a t n a u a I ä ll ä ä p n a k i a p n e n i m u t u a t ti o m l k . Kun yhteinen rytmi katkeaa, sen uudelleen rakentaminen ei ala tyhjästä, vaan takamatkalta. Ei tule keskustelua, koska on vähän mistä keskustella. Se, miten vastaamme näihin kysymyksiin teoilla, on kulttuuria. Entä perinteiset tapahtumat – Petäjävesi Elää! -viikko, Kyläseppä cup, taidenäyttelyt, senioritanssit, musiikkiopiston kevätkonsertit, koulujen kevätjuhlat. Milloin sinä olet viimeksi kokenut kuuluvasi johonkin. Kulttuuri vaatii pitkäjänteistä työtä, epäonnistumisia, uudelleen yrittämistä ja yleisön kasvamista. Petäjäveden vanha kirkko ei ole vain rakennus, vaan kertomus puurakentamisesta, uskosta ja sitkeydestä. Se on tyhjyyttä. Se on elämän rakenne. Tori on paikallaan, mutta markkinapäivää ei tule. Kulttuuri näkyy siinä, miten kokoonnumme, mistä olemme ylpeitä ja mitä haluamme säilyttää. Jos toiminta hiipuu, yleisö etsii toisen tapahtumapaikan. Ilman kulttuuria meiltä puuttuu yhteinen tarina. Aineisto on nähtävillä 25.2.-27.3.2026 kunnan verkkosivuillahttps://www.petajavesi.fi. s u a r a v ä ä s n o a ll a m u t h a p a J . Kulttuuri mielletään helposti harrastukseksi – joksikin, jota tehdään vapaa-ajalla, jos aikaa ja rahaa riittää. Jos nämä otetaan pois, mitä jää jäljelle. Pysyvän kulttuurin syntyminen vie aikaa. Moni ei ajattele osallistuvansa kulttuuriin, mutta silti jokainen osallistuu. Sivu 8 Nro 9 25.2.2026 Yhdistystoiminta Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Se on näkymätön kudos, joka sitoo ihmiset toisiinsa ja paikkaan, jossa he elävät. Kirjasto on enää auki omatoimena, eikä uusia kirjoja ole tilattu aikoihin. Minkä sinä haluaisit säilyvän vielä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Hiljaisuus ei ole enää rauhaa. Ilman yhteistä tarinaa meiltä puuttuu yhteinen suunta. Mutta se, mikä tekee paikasta enemmän kuin sen koordinaatit, alkaa haurastua. Kun käymme tapahtumassa, tuomme lapsen esiintymään kevätjuhlaan tai keskustelemme näkemästämme esityksestä, olemme osa sitä prosessia, jossa yhteisö määrittelee itseään. Kysymys ei lopulta ole siitä, onko kulttuuri tärkeää, vaan siitä, millaiseksi paikaksi haluamme Petäjäveden kehittyvän. Auditorio Miilun ovet ovat kiinni, eikä sen salin valo syty kuin kunnanvaltuuston kokouksiin. Petäjävedellä identiteetti ei ole abstrakti käsite. 1 1 o l U n ä t n e k u li e h r l a t s e e t ti o s o t ä d y ö U , 4 e it u li e h r P i s e v ä j ä t e S : t a j r a T t a j o P / t ö t y 2 t e e n y t n y s n i m m e h ö y m a j 3 2 2 3 1 K ! n a a ti k l a p t a j u t s il l a s o i k k i a P . Se on maisemaa, historiaa ja tiloja, joissa olemme kohdanneet toisemme. Pitkäjänteisyys luo käyttäjäkunnan, käyttäjäkunta verkoston ja verkosto maineen, joka ulottuu kunnan rajojen ulkopuolelle. Hallinto, tieverkko ja tontit. Kyllönen Oy ✆ 050 350 1667 Nopea toimitus! T O D H II H K ä ll ä t n e k u li e h r u n ä l y k n o k r i l . Ne eivät ole irrallisia kalenterimerkintöjä, vaan vuosittain toistuvia hetkiä, joissa yhteisö vahvistaa itseään. Mutta, yksi tapahtuma ei vielä ole kulttuuria ja yksi onnistunut ilta ei vielä ole perinne. Mutta jokin on poissa. 3 . Kesällä ei ole tapahtumia, eikä Petäjävedelle pysähdy matkailijoita niiden vuoksi. a ij u t si ll a s o a t u u k a v i e ä j ä t s e jr ä PALVALAHTI-KINTAUS OSAYLEISKAAVAN PÄIVITYKSEN EHDOTUSVAIHEEN AINEISTO NÄHTÄVILLE Petäjäveden kunnanhallitus on päättänyt 16.2.2026 asettaa Palvalahti-Kintaus osayleiskaavan päivityksen aineiston nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kolumni on ensimmäinen osa kolmiosaista sarjaa, jossa hyvinvointikoordinaattori määrittelee kulttuurihyvinvoinnin merkityksen kunnalle.. Kahvitarjoilu ja lopuksi bingo. Yleinen keskustelutilaisuus kaavatyöhön liittyen järjestetään Kintauden koululla 18.3.2026 klo 16-18. . 2 1 o l k 6 2 2 . n e a k l a . Lisätietoja: aluearkkitehti Päivi Muhonen (paivi.muhonen@saarijarvi.fi, 044 4598 434) Petäjäveden kunnanhallitus Eläkeliiton Petäjäveden yhdistyksen KEVÄTKOKOUS ma 9.3.-26 klo 13.00 Solikko-salissa. Ihmiset lähtevät viikonlopuksi muualle tapahtumiin, vierailija ajaa ohi, tapahtumia ei enää ole eikä uusia muistoja enää synny. Tervetuloa! Mitä kulttuuri on ja miksi se on ihmiselle välttämätöntä Sami Sami Jylhän Jylhän kolumn i kolumn i Kuvitellaan hetki Petäjävettä ilman kulttuuria. o i v h a k a ll a k i a N ! A S S A M U T H A P A T O P P I H N Ä Ä D H Ä T