vuosikerta Nro 39-2025 Keskiviikkona syyskuun 24. Seurakunnan kerhojen ohjaajien koulutukseen kuuluu lisäksi tietyt seurakunnalliset opinnot. – Jo ennen ensimmäisiä päiväkerhoja seurakunnilla oli ollut pyhäkoulua sunnuntaisin, uutta oli, että päiväkerhot toimivat arkisin, Ojell sanoo. – Nyt meillä on iltaperhekerho sekä erilaisia tapahtumia, muun muassa nelivuotiaitten synttäreitä, vauvan päivän tapahtumia, tapahtumia vaikkapa Petäjävesi Elää! -viikolla sekä perhemessuja ja perheiden kirkkohetkiä. Seurakunta tarjosi tilat kerhoille, aluksi niitä pitivät kotiäidit, varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta kertoo. Lehtijuttua oli tehty myös vuonna 1970, silloin kirjoitettiin, että päiväkerhoryhmiä oli kaksi ja seurakunta oli alun kokeilun jälkeen vakinaistanut kerhotoiminnan ja varannut sille omat määrärahat. Enimmillään lapsia oli päiväkerhoissa reilusti yli sata, nyt tulijoita riittää ainoastaan perhekerhoon ja erilaisiin tapahtumiin. – Päiväkerhojen lisäksi meillä oli kesäkerhoja, niitä oli vielä kesällä 2020. Vuonna 1994 Petäjävesi-lehti kirjoitti, että seurakunnan päiväkerhoihin oli ilmoittautunut 117 lasta. – Pienimuotoista koulutusta oli jo 1950-luvulla, ensin koulutus oli kurssimuotoista leikinohjaajakoulutusta. Nro 39 24.9.2025 Sivu 1 65. Tuija Lesonen valmistelee perhekerhoiltaa muun muassa tuomalla esille leluja.. Myös ulkoilu kuului päiväkerhojen ohjelmaan. Perhekerho muuttui iltaperhekerhoksi perheiden toiveesta vuonna 2020, nykyään siellä käy väkeä hyvin vaihtelevasti, välillä on tupa täynnä, välillä vain pari perhettä, Tuija Lesonen toteaa. Seurakunnan kerhoja on suunnattu entistä nuoremmille, monessa seurakunnassa päiväkerhoihin otetaan jo kaksivuotiaita. Koulutuskin laajeni, kun toiminta laajeni, Raija Ojell kertoo. Kerhoohjaajia alettiin myös kouluttaa. Nykyään Petäjäveden seurakunnassa ei riitä tulijoita päiväkerhoihin. – Nykyään seurakuntien kerhojen ohjaajilla on toisen asteen ammatillinen kasvatusja ohjausalan perustutkinto, sama, mikä päiväkotien lastenhoitajilla. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU TIINA LAMMINAHO Irtonumero 2,50 euroa TUIJA LESONEN Seurakunnan päiväkerhoilla pitkä historia Tiina Lamminaho Kirkon päiväkerhotoiminta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Eniten kerholaisia 1990-luvulla Vuonna 2019 Petäjäveden seurakunnassa vietettiin päiväkerhotoiminnan 50-vuotisjuhlaa. Perhekerhossa käy väkeä vaihtelevasti. Samalla harjoiteltiin pöytätapoja, Tuija Lesonen kertoo. Valtakunnallisia periaatteita ja ohjeistuksia kerhotoiminnasta seurakunnille alettiin antaa 1970-luvulla. Vuonna 1999 Petäjäveden seurakunnan päiväkerhot saivat valtakunnallista tunnustusta, kun päiväkerhotyön 30-vuotisjuhlavuosi monine tapahtumineen toi seurakunnalle Vuoden 1999 seurakuntateko -palkinnon, palkinnon myönsi Suomen kirkon seurakuntatoiminnan keskusliitto. Tärkeä osa kerhoa oli myös eväiden syöminen; lapsilla oli omat eväät mukana ja ne syötiin yhdessä. – Päiväkerhoissa oli muutenkin opetuksellinen puoli, samalla kun leikittiin ja askarreltiin, opittiin taitoja, esimerkiksi saksien käyttöä. – Edelleen kirkon varhaiskasvatus on tärkeä osa monen perheen arkea, vaikka yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet toimintaan. Suurimmillaan seurakuntien kerhotoiminta on ollut valtakunnallisesti 1980-luvulla, silloin toiminnan piirissä oli yli 100 000 lasta. Pikkuhiljaa päiväkodista on tullut houkuttelevampi vaihtoehto myös pienempien lasten kohdalla. Ensimmäisissä päiväkerhoissa leikittiin, laulettiin ja ulkoiltiin. Nykyään meidän kannattaa panostaa etenkin tapahtumiin, koska niihin tulee väkeä. Jutussa kerrottiin, että päiväkerhon ohjelmaan kuului muun muassa hartaushetki ja askartelua. – Kun minä aloitin Petäjäveden seurakunnassa, meillä oli vielä kolme päiväkerhoryhmää ja päiväkerhoissa oli 60 lasta. Silloin päiväkerhossa kävi seitsemän lasta, ohjaajia piti kuitenkin olla kaksi. Petäjävedelläkin seurakunta aloitti päiväkerhot yli 50 vuotta sitten, vuonna 1969. 1950-luvulla toiminta laajeni ensin muihin kaupunkeihin ja 1960-luvulla maaseudullekin. – Kerhojen ohjelma pysyi samantapaisena koko ajan, hartaus kuului ohjelmaan, samoin leikit ja askartelu. Kesäkerhoihin ilmoittautuneiden määrä laski samassa suhteessa päiväkerhoihin ilmoittautuneiden määrän kanssa, Tuija Lesonen kertoo. Ensin kerhosta jäivät pois kuusivuotiaat, kun tuli maksuton esikoulu. Perheiden tarpeet vaihtelevat alueellisesti paljon. Päiväkerhoon pääsee naapuriseurakunnissa, olen laittanut seurakunnan nettisivuille tietoa Keuruun ja Jyväskylän seurakuntien päiväkerhotoiminnasta, Lesonen kertoo. Seurakunnilla on myös paljon vauvaperhetoimintaa ja toimintaa odottaville äideille. – Silloin kerrottiin, että päiväkerhoihin ilmoittautuvien lasten määrä väheni vuosittain, Tuija Lesonen toteaa. Petäjävedelläkin seurakunnan päiväkerhoissa kävijät alkoivat vähentyä, kun lapsia alettiin viedä entistä enemmän päiväkotiin. Seurakunnan kokoamasta leikekirjasta käy ilmi, että etenkin 1990-luvulla päiväkerhoihin riitti tulijoita. – Viimeinen päiväkerhoryhmä meillä oli keväällä 2020. – Toiminta alkoi tarpeesta; kun äidit menivät töihin, lapsille tarvittiin hoitopaikka. Kirkkoneuvoston päätöksellä päiväkerhotoiminta lopetettiin, seurakunnan vastaava lastenohjaaja Tuija Lesonen kertoo. Kerhojen lisäksi erilaiset tapahtumat, retket ja leirit ovat suosittuja nykyään, Raija Ojell kertoo. Kerhotoiminta lähti hoidon tarpeesta Ensimmäiset seurakunnan päiväkerhot aloittivat vuonna 1945 Turussa ja Tampereella
TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Kentän laidalla Kokeneena penkkiurheilijana ajattelin opastaa uusia sporttikärpäsen pureman saaneita lukijoita. To 2.10. Vuonna 2025 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 1, 2, 17, 29, 30, 31 ja 52. Jalkapallossa maalin tekoon voi käyttää esim. Monenlaista hallia, kenttää, rataa, lentomäkeä, latua ja soratietä tarvitaan kilpaurheiluun. klo 9 alkaen hautausmaan siivoustalkoot. klo 14 Naisten illan suunnittelua pappilassa. klo 9.45 Vauvan kaa -hyvinvointipäivä alkaa Körö-körö kirkkoon muskarilla Petäjäveden kirkossa. Ruokailu klo 11, 3€/hlö. Ehkä se ensi viikon pääkirjoitus on sitten astetta positiivisempi.. Ja jäi todellakin arvoitukseksi, miten kyseinen yksilö oli voinut jäädä huomaamatta. Su 28.9. klo 18 Miesten ilta Petäjälahdessa. klo 10-12 Ystävän pysäkki pappilassa. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Ainakin itselleni luuritaukoa voi kutsua jos ei nyt pakolliseksi, niin ainakin pakottavaksi tarpeeksi. Ehkä juuri siksi, että kurkku muistuttaisi ja “huutaisi”, että meillä on väkevä Jumala, joka toteuttaa suunnitelmiaan tässä maailmassa väillä meidän kauttamme ja välillä meistä huolimatta. klo 11.00. Pe 26.9. Me aikuisetkin taitaisimme tarvita säädöksen, jonka mukaan säännöllisten taukojen pitäminen niin uutisvirrasta kuin sosiaalisesta mediastakin olisi pakollista. Josko ne uutiset sotineen, luonnonkatastrofeineen ja muineen ikinä niin positiivisia ovat olleetkaan, tänä päivänä meno on entisestään kurjistunut. Pitkillä juoksumatkoilla haetaan uusia ennätyksiä jäniksen avulla, joka sitten ottaa Ritolat ennen maaliviivaa. Su 28.9. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2025: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Liliann Keskinen lähetystyöntekijä BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 28.9. Ti 30.9. Messun toimittavat Laura Laitinen ja Marjatta Öhman. Työmme tulokset saattavatkin ehkä riippua näkökulmasta. Parhaat ammattilaiset tienaavat kuitenkin isoja rahamääriä esim. klo 9.30 Aamurukoushetki Petäjäveden kirkossa. Jos piilokärkeä ei näy kentällä tai hän on ihan pihalla eli paitsiossa, niin hänet on siirrettävä vilttiketjuun. Tule mukaan! Kahvitarjoilu. Ti 30.9. Ja sepäs rupesi saarnaamaan! Vaikka olin siis melkein päivittäin seurannut kurkkujen kasvutilannetta, niin tämä yksilö oli jäänyt huomaamatta. heiluttamalla ahkerasti korisukkaa, lämäämällä kiekkoja ylämummoon tai puskemalla tai potkimalla palloja pömpeliin riittävän usein. klo 15 Rauhanydistyksen seurat Petäjäveden kirkossa. kärkkäriä, banaanitai saksieli polkupyöräpotkua. Ke 1.10. Ti 30.9. Levikki noin 1300 kpl. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. Pe 26.9. Kuollut: Katri Ellen Ström 95v, Perttu Veli Aleksi Kokkila 85v. Joten siis, jos minuun ei saa kuluvan viikon perjantaina yhteyttä, olen matkannut viettämään viikonlopun verran ulkoilmaelämää patikoiden ja telttaillen luuri asetettuna lentokonetilaan. Jääkiekossa jäähykuninkaalle on varattu aitio, josta hän voi seurata, kun kultakypäräinen maalikuningas tekee pukukoppimaalin. Siinä on valtiovarainministeriön ihan turha itkeä talouden kasvamattomuutta, koska suomalaiset eivät kuluta ja makuuttavat rahojaan ties missä. Sivu 2 Nro 39 24.9.2025 www.petajavedenseurakunta.fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan. Kun sitten lähestyin kohopenkkiämme eri kulmasta, löysin tuon ison kurkun. Yhteistyössä Petäjäveden eläkejärjestöt ja Petäjäveden maaja kotitalousnaiset. Keittolounas. klo 18-20 Kids’ Friday Petäjäveden kirkossa. Tilaushinnat 2025 : Kestotilaus 12 kk 89 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Kurkkujen saarnat Kokeilin tänä kesänä ensimmäistä kertaa avomaan kurkkujen kasvattamista pienellä etupihallamme. Nimittäin kaksi päivää myöhemmin löytyi vielä isompi kurkku, joka painoi 518 g! Se oli oikein rapsakka ja mehukas. Toiminta jatkuu Perhekeskuksella klo 13 saakka. Muutamat kurkku ehdittiin syödäkin ja maukkaita olivat. Kurkkusaarnalla oli kaiken lisäksi vielä jatkoosakin. Messun jälkeen uutispuuro pappilassa. Millaisia “jättikurkkuja” olet löytänyt viime aikoina. alv 10 %): PääPääkirjoitus kirjoitus Tapulin Tapulin takaa takaa Viikon Viikon pakina pakina To 25.9. Niinpä kävin tarkistamassa tilannetta tiuhaan tahtiin ja suoritin laskuja. Ke 1.10. Vieraana vs. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Sitten yhtenä elokuisena aamuna löysin yllättäen jättikurkun – 315 g. Sitä on kiva yhdessä juhlia kopissa pelin jälkeen! PeePee Taukoa luurista Lasten ja nuorten älypuhelinten käyttöä on rajoitettu nyt ihan lainsäädännöllä. Kisoja värittämään otetaan väkeä mukaan villillä kortilla ja lucky loser statuksella. Useimmiten sen selaaminen on hukkaan heitettyä aikaa ja joskus siitä tulee jopa ärtyneeksi. Hiihtoon on tullut sprintit ja takaa-ajot ja lajeja on siistitty sopimaan koko perheelle. 19:49). Ja entäs se some sitten. diakoni Sairi Suominen. Tosin useita pelaajia yhä haavoittuu ja palaa kesän otteluissa. Omat haravat sekä talkoomieltä mukaan. Lentopallossa toiset passaa hakkuria, mutta jos hän vain lyö kukkupalloja, ei joukkueen pistepussi kasva. Ke 1.10. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,50 € (sis. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta. Tervetuloa! LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 27.9. klo 17-19.30 Iltaperhekerho pappilassa. Varaslähtöjä ei sallita eikä ruskeita kirjekuoria enää jaeta kentällä. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Päivästä toiseen jatkuvan synkkyyden, kurjuuden ja erilaisten ongelmien läsnäolo ei saa tulevaisuuden uskoa kukoistamaan. Keittoja kahvitarjoilu. Aiheena sadosta kiittäminen. Eli vaikka joskus tuntuisi, ettei työmme tuota tulosta, niin se ei välttämättä olekaan niin. Myöhäisestä päähänpistostani huolimatta taimet kasvoivat ja kukkivat hienosti. Muutokset mahdollisia. klo 13 Syysseurat Salmijärvellä, Salmijärventie 241. Jos veskari joutuu pahaan maalisateeseen, kannattaa hänet vaihtaa lentävään maalivahtiin. Välineitä riittää myös joka lähtöön; on pipoa, monoa, mailaa, räpylää ja palloa. Millainen on ollut niiden saarnansa sinulle. Uusia lajeja keksitään lisää, jotta kauppa kävisi ja TV kanavat saisivat lisää täytettä. (Aika optikolle on vielä varaamatta.) Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat” (Luuk. klo 13 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Johanna Mehtolla, Murtomäentie 91. Mutta kurkunalkujen muodostumista sai odottaa kyllä pitkään. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Jumalallehan kaikki on mahdollista ja hän voi käyttää meitä yllättävälläkin tavalla. 2025 klo 15.00 Pentti ja Sirpa Survolla, Hirvenhiihtäjäntie 2. Ampumahiihdossa ei enää sallita pummien ampumista ja pesäpallossa lukkari pitää pelaajat kurissa ja nuhteessa
Suurin osa Suomen kunnista menettää väestöä. Työmaalla onnettomuden jälkeen tehty tarkastus osoitti työturvallisuudessa puutteita, joita käsiteltiin oikeudessa työsuojelurikoksina. Mutta mikä aiheuttaa seuraavan ”rytmihäiriön” ja milloin. Petäjävedellä järjestetään joukkorokotuspäiviä seuraavasti: tiistaina 28.10. Vuonna 2024 Uuraisilla syntyi 16 lasta enemmän kuin kuntalaisia kuoli. Joukkorokotuspäivälle ei tarvitse tehdä ajanvarausta erikseen ja rokotukset ovat maksuttomia riskiryhmiin kuuluville. Yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa alueella merkittävästi. -Maaseudun asukkaan, yrittäjän ja yhdistystoimijan kannattaa nyt höristää korviaan, sillä muutos koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Päätoteuttaja ja aliurakointiyhtiö tuomittiin myös yhteisösakkoihin. Esimerkiksi Toivakan kutistuminen alle 2 000 asukkaan kunnaksi on helpompi estää, jos koko seutukunta voi hyvin ja on houkutteleva. Tarinat jäävät mieleen ja kertovat hankkeiden merkityksestä konkreettisesti. -Leader-toiminta Keski-Suomessa on vaikuttavaa: esimerkiksi vuosina 2014-2022 kaikkiaan 272 yritystä ja 378 yhdistystä tai yhteisöä on saanut Leader-rahoitusta. Koululaisten määrä vähenee nopeasti, vuoteen 2032 mennessä lähes 100 000 lasta. Samalla yli Väki vähenee, mutta pidot eivät parane 84-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi, mikä lisää hoivatarvetta pysyvästi. Kausirokotukset alkavat lokakuun lopulla Influenssaja koronarokotukset käynnistyvät KeskiSuomen hyvinvointialueella lokakuun lopulla. Tilaisuudessa kuultiin esityksiä maaseudun kehittämisen ja Leader-työn tulevaisuudesta ja kylien varautumisasioista, ja pohdittiin yhdessä hyvän hallitustyön piirteitä. Ilman maahanmuuttoa väestö vähenisi vuosittain. Tämä saattaa johtaa koulujen sulkemisiin erityisesti pienissä kunnissa. Kaikilla KeskiSuomen Leader-ryhmillä on vielä jaettavaa tälle vuodelle, JyväsRiihen toiminnanjohtaja Karjalainen kertoo. Jyväskylää lukuun ottamatta kaikille alueen kunnille ennustetaan väestön vähenemistä vuoteen 2050 mennessä – mikäli ne säilyvät itsenäisinä. Toivakassa syntyi 11 vauvaa vähemmän kuin siirtyi väkeä tuonpuoleisiin, Petäjävedellä suhdeluku oli peräti -25. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa uuden pitkäaikaisen rahoituskehyksen (MFF) tulevalle kaudelle. Myytävän alueen suuruus on noin 18 hehtaaria. Se huomioi syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeet, mutta ei esimerkiksi talouskehitystä. Keski-Suomen kehitys on keskitasoa, mutta alueella on muutamia mielenkiintoisia poikkeuksia. kello 12–17 (kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmäläisille) sekä torstaina 4.12. Keski-Suomen Liiton aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho totesi, että Leader-rahoituksen jatkuminen on ehdottomasti koko maakunnan edun mukaista ja liitto tekee myös tässä asiassa vaikuttamistyötä. Leader-toiminnan asema EU-tason asetuksissa on kuitenkin muuttumassa, ja näyttää vahvasti siltä, että maaseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitus on merkittävästi vähenemässä. kello 12–17 (kaikille 18 vuotta täyttäneille riskiryhmäläisille sekä varusmiespalvelun tai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittaville). Juuri nyt onkin hyvä aika hyödyntää Leaderin tarjoamia mahdollisuuksia. Betoniautonkuljettaja olisi pitänyt merkitä työntekijäluetteloon, mutta hänet oli merkitty tavarantoimittajaksi. Kuntaliitoskeskustelu on jälleen vilkastumassa. Kasvua nähdään vain harvoissa kaupungeissa ja tietyillä alueilla, kuten länsirannikon uskonnollisemmilla seuduilla. Esimerkiksi Uurainen kuuluu harvinaiseen 35 kunnan joukkoon, joissa syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Näin ollen hänelle ei annettu perehdytystä. Ennusteessa on osia, kuten väestön vanheneminen, joiden toteutuminen on lähes väistämätöntä. Vuodesta 2016 lähtien kuolleisuus on pysyvästi ylittänyt syntyvyyden. Yhdistyksille vinkkaan, että ensi kesän rakentamishankkeiden suunnittelu kannattaa aloittaa vielä tämän vuoden puolella. Voi kysyä, millä varoilla maaseutua jatkossa kehitetään, vai kehitetäänkö ollenkaan. Oikeus antoi sakkotuomioita työmaan päätoteuttajayhtiölle, aliurakoitsijalle ja kuljettajan työnantajalle. Leader-hankkeissa on tehty valtavasti työtä ja talkoita oman kotiseudun hyväksi, JyväsRiihen toiminnanjohtaja Leena Karjalainen sanoi. Keski-Suomen neljän Leader-ryhmän hallitukset kokoontuivat yhteiseen tulevaisuuspäivään Ylä-Muuratjärven kylätalolle viime lauantaina. Esimerkiksi arkkuhautauksen hautapaikka 25 vuodeksi maksaa petäjävetiselle vainajalle 200 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselle 450 euroa. Työmaalla tapahtuneesta onnettomuudesta sakkoja Kirkkovaltuusto möi maata ja vahvisti hinnastot Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuusto käsitteli viime viikon kokouksessaan kuluvan vuoden hinnastoja, kuten hautaustoimen maksuja. Hautausmaksujen määrittelyn pohjana on kuolinhetken henkikirjoituskunta. Tulevaisuuspäivän puheenvuorojen perusteella yhteistyö maakunnan kehittäjien välillä toimii. Nyt Uuraisilla on 3 652 asukasta, Petäjävedellä 3 548 ja Toivakassa 2 333. Uurnapaikka maksaa puolestaan paikkakuntalaisille 100 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselle 250 euroa. Kirkkovaltuusto siunasi Lähdesillanmäen kaupan ja valtuutti seurakunnan talouspäällikkö Seppo Kolehmaisen hoitamaan kaupan. kello 12–17 (kaikille 75 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille), torstaina 13.11. Vielä on epäselvää, voisiko esimerkiksi nykyisenkaltaista yleishyödyllistä kehittämistä rahoittaa maaseutualueilla. Lähdesillanmäen länsipuolinen, noin 3,3 hehtaarin osa, jätettiin tarjouspyynnön ulkopuolelle. Myös yrityshankkeissa haku on jatkuva, ja Leader-työntekijät auttavat kaikissa prosessin vaiheissa. Suomen suurin väestönmenettäjä löytyy Keski-Suomesta, Kyyjärvi, jossa väkimäärän ennustetaan puolittuvan. Ennusteessa oletetaan, että maahanmuutto jatkuu nykytasolla. Auton kaatumisen syy jäi epäselväksi. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet, joiden mukaan laiminlyönnit olisivat vaikuttaneet betoniautonkuljettajan kuolemaan. Jyväskylän kasvuksi ennustetaan maltillista 2,1 prosenttia, kun taas Espoo kasvaisi 30,2 prosentilla. Leader-rahaa vielä jaossa Keski-Suomen neljän Leader-ryhmän hallitukset kokoontuivat kouluttautumaan viime lauantaina Korpilahdelle, Ylä-Muuratjärven kylätalolle.. Kertokaa lukujen lisäksi myös tarinoita maaseudun kehittämisestä, kannustaa Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti. Korona-aikana nähtiin kaupungistumisen ”rytmihäiriö”, kun haja-asutusalueet alkoivat kiinnostaa. Muutos on totta kai myös mahdollisuus sovittaa EU-rahoitusta entistä paremmin maaseudun tarpeita vastaavaksi, mutta se vaatii aktiivista vaikuttamista erityisesti kansalliseen päätöksentekoon. Jyväskylän elinvoima heijastuu kehyskuntiin, kuten Uurainen, Petäjävesi ja Toivakka. Hautausmaksuissa määritellään myös muun muassa haudan avauksen, peittämisen, peruskunnostuksen ja perushoidon maksuista. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen väestödataan ja ulottuu vuoteen 2050. Viestit kehittämisrahan tärkeydestä kannattaa suunnata päättäjille. Aikanaan ennustettiin Lapin autioituvan, mutta matkailu on tuonut elinvoimaa pohjoiseen. Syntyvyyden nousua ei ole näköpiirissä ja suurin osa maasta kohtaa väestökadon. Vuoteen 2050 mennessä väestön ennustetaan vähenevän Uuraisilla 13 prosenttia, Petäjävedellä 19,3 prosenttia ja Toivakassa 21 prosenttia. Plussan puolelle päästiin myös Jyväskylässä ja Laukaassa. Nro 39 24.9.2025 Sivu 3 LEENA KARJALAINEN Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli viikko sitten maanantaina Petäjävedellä vuonna 2022 sattunutta työmaaonnettomuutta, jossa betoniautonkuljettaja kuoli jäätyään betoniauton alle. Suunnitelman mukaan maataloustuet, maaseudun kehittäminen, kalatalous sekä aluekehittäminen yhdistyvät tulevaisuudessa saman kokonaisuuden alle. Nykyinen rahoitus on varmistettu vuoden 2027 loppuun saakka. Ikääntyneiden asumispalvelut ja kotihoito rokottavat omat asiakkaansa Hanna Lahtinen Konsulttiyhtiö MDI:n tuore väestöennuste piirtää huolestuttavan kuvan Suomen tulevaisuudesta. Työja koulutusperäinen maahanmuutto on ainoa tekijä, joka voi pitää Suomen väestön kasvussa. Tilanne on nyt palautunut, ja kasvukeskukset vetävät jälleen. Korkein tarjous oli 105 000 euroa. Sen sijaan muuttoliikkeeseen voivat vaikuttaa monet tekijät. Käräjäoikeus tuomitsi asiassa yhteisöja päiväsakkoja työturvallisuuden laiminlyönneistä. Ne ovat olleet samoja kuin tänäkin vuonna. Suurin prosentuaalinen kasvu ennustetaan Jyväskylään (129 %), toisena Uurainen (121 %), Petäjävesi (101 %) ja Toivakka (54 %)
August Sipilä perusti Kuivasmäkeen meijerin, sahan ja myllyn vuonna 1889. – Voita vietiin Englantiin asti. päivänä vuonna 1889 ilmestyneessä Suomalainen-lehdessä kerrottiin meijerin aloittamisesta ja todettiin, että ”siitä tuli ilo ja ihastus tämän seudun emännille, kun saavat panna kirnunsa ja maitokehlonsa aitan soppeen”. heinäkuuta 1889. Höyrysahasta ei ole paljoa jäljellä. Jossain vaiheessa meijerin loppumisen jälkeen August Sipilä kävi Amerikassa, mutta ei jäänyt sinne pitkäksi aikaa. Yli 40 maidontuottajaa Jo ennen meijerin perustamista August Sipilä oli ilmeisesti kiinnostunut maatalouden ja etenkin karjatalouden kehittämisestä, sillä Sipilässä on pidetty karjakkokoulua. Keväällä vuonna 1898 August Sipilä ilmoitti Uusi Suometar -lehdessä antavansa meijerin vuokralle, ilmoituksessa kerrottiin, että ”laitos on höyryllä käypä ja kerman erottaja A.A. Meijeristä ei ole säästynyt juuri mitään. Uutisen mukaan meijeriä oli aloittamassa August Sipilän lisäksi kauppias Wikman, Heleena Nyrhinen kertoo. Vuonna 1968 Toivo Kaipomäki muisteli Petäjävesi-lehdessä Sipilän meijeriä ja kertoi, että sekä meijeri että saha ja mylly toimivat samalla höyrykoneella, polttoaineena käytettiin muun muassa sahan ylijäämäpuuta. Maidosta erotettiin kerma ja kurri, kurrin maidontuoja vei takaisin kotiinsa. Heinäkuun 11. Matkaa meijeristä Petäjäveden asemalle on 12 kilometriä”. Lautojakin ehkä vietiin ulkomaille, sellaista tarinaa puhutaan, että Sipilän lautoja olisi uponnut haaksirikossa. Tästäkään en ole varma, kuuluuko tämä meijerin irtaimistoon, mutta tämä on ehkä voiastia eli dritteli, Heleena Nyrhinen esittelee. – August Sipilä oli aktiivinen muutenkin kuin meijeriasiassa, hän oli muun muassa kunnallislautakunnassa ja ajoi kouluasiaa, vaimo Ida oli mukana asioiden hoitamisessa talon emäntänä. Kauppaa tehtiin tamperelaisen liikemiehen Ivar Yltiön kanssa, hänellä oli ”kauppatuttavuuksia” Englannissa. Kahdeksan hevosvoiman höyrykone ostettiin Varkauden tehtaalta. Nykyään tontti on yksityisessä omistuksessa, eikä siellä ole mitään näkyvää muistoa meijeristä, sahasta tai myllystä, Nyrhinen toteaa. Myöhemmin paikka oli pitkään uimaranta, johon nuoriso kokoontui. Ilmeisesti halukasta vuokraajaa ei löytynyt, ja saman vuoden joulukuussa Uudessa Suomettaressa oli Sipilä myynti-ilmoitus; myytävänä oli ”höyryllä käypä raamisaha, meijeri ja jauhomylly ynnä isompi määrä tukkipuuta”. Sivu 4 Nro 39 24.9.2025 HELEENA NYRHISEN KOTIALBUMI Vientikauppaa yli sata vuotta sitten Tiina Lamminaho Kuivasmäeltä on viety voita Englantiin asti 1800-luvun lopussa. Sipilän tilan maat eivät menneet rantaan asti, joten August Sipilä vuokrasi tontin laitosta varten. Uutinen 16. Sipilän talosta on löytynyt muun muassa meijerin tilikirjoja, ne on toimitettu Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteeseen. Meijerissä maito kaadettiin separaattorin tuuttiin, joka oli Toivo Kaipomäen muistin mukaan valtavan iso. joulukuuta 1898 tapahtuneesta tulipalosta oli Keski-Suomi -lehdessä. Parin vuoden päästä tulipalosta, lokakuussa 1900, KeskiSuomi -lehdessä oli ilmoitus vapaaehtoisesta huutokaupasta Sipilän talossa, jossa myytävänä oli muun muassa kahdeksanhevosvoimainen, käyntikuntoinen höyrykone, sirkkeli ja jauhomylly sekä raamisahan osia. TIINA LAMMINAHO Keski-Suomi -lehdessä oli helmikuussa vuonna 1892 ilmoitus, jossa haettiin Kuivasmäkeen meijerskaa. Meijerin lisäksi Mustiaisen rannalla oli saha ja mylly, jotka kaikki toimivat höyrykoneella. Kauppaa meijeristä ei kuitenkaan tehty, vaan koko laitos paloi parin päivän päästä myynti-ilmoituksen julkaisemisesta. Hän eli 94-vuotiaaksi eli vuodesta 1850 vuoteen 1944. – Meijeri aloitti toimintansa 1. Kaipomäki oli päässyt myös katselemaan meijeriä sisältä, ja pikkupoikaa hieman pelottivatkin kaikki ”surisevat, hurisevat ja hirmuista vauhtia menevät remmit ja hihnapyörät”. Sitä en tiedä, toimiko meijeri läpi vuoden, siihen aikaanhan lehmät saattoivat olla ummessa talvella, mutta ainakin vuonna 1894 tilikirjassa on merkintöjä maidon tuonnista läpi vuoden, Heleena Nyrhinen kertoo. – Pohjanmaan rannikkoalueella oli jo aiemmin paljon meijereitä, mutta tämä Kuivasmäelle perustettu oli Jyväskylän ja Keuruun alueella vasta toinen, Heleena Nyrhinen kertoo. Heleena Nyrhinen on tutkinut isoisänsä isän, August Sipilän liiketoimia muun muassa Sipilän talosta löytyneiden papereiden sekä vanhojen lehti-ilmoituksien ja lehdissä julkaistujen juttujen avulla. – Meijereitä oli vesivoimalla, hevosvoimalla ja höyryvoimalla toimivia, tämä toimi höyryvoimalla. sentrifugi. – Meijerin ja koko laitoksen toiminta päättyi tulipaloon. – Tilikirjoista kävi ilmi, että meijeriin on tuonut maitoa yli 40 maidontuottajaa. Meijeri, yksiraaminen saha ja mylly perustettiin vuokratontille Mustiaisen rantaan. Astia näyttää samanlaiselta kuin Maatalousmuseo Saran nettisivuilta löytyvä dritteli.. Sitä en tiedä, mihin tavara huutokaupasta päätyi, mutta ainakin höyrykoneen venttiilin kannesta tehtiin ruokakello Töysän taloon, se on nykyään Hanna Koskisen hallussa, Heleena Nyrhinen kertoo. – Höyrykoneen takia laitoksen ilmeisesti piti olla rannassa
Nro 39 24.9.2025 Sivu 5 TIINA LAMMINAHO Markku Ropponen kertoi Kuhalasta ja vähän muustakin Tiina Lamminaho Kirjailija Markku Ropposen vierailu Petäjäveden kirjastossa houkutteli paikalle etenkin Kuhalakirjasarjan faneja. Televisiotuotanto olisi maksanut paljon, eikä löytynyt tahoa, joka olisi vienyt juttua eteenpäin, Ropponen kertoo. Ropposen kirjailijanura alkoi jo paljon ennen Kuhala-kirjoja. – Pronssijuhlat on myös dekkari. Jyväskylässä olen asunut Puistotorilla, Kuokkalassa ja Palokassa, ja kyllä kirjan tapahtumia tulee siirrettyä sellaisiin paikkoihin, jotka ovat itselle tuttuja. Myös koiran ja miehen yhteiseloa kirjoihin on otettu oikeasta elämästä. Yritän tarinan ja kielen avulla luoda tunnelman, joka kiinnostaisi minua itseänikin lukijana. Tosin en kyllä ole saanut sellaisesta juuri palautetta, Ropponen kertoi. Vuonna 1990 julkaistiin Pronssijuhlat-romaani, sitä ennen Ropponen oli kirjoittanut runoja. – Kun aloitan kirjan, minulla ei ole mitään valmista suunnitelmaa. Vuoden odottelun jälkeen Tammi lupasi julkaista kirjan, siinä vaiheessa Ropposella oli jo seuraava käsikirjoitus valmiina. – Kirjaan otan ehkä vaikutteita jostain lehdestä lukemastani surkuhupaisasta uutisesta, mutta en minä niitä mitenkään etsimällä etsi. Ei valmista suunnitelmaa Ropponen kertoo kirjoittavansa säännöllisesti aamupäivisin. Sinänsä äänikirjat ovat hyvä asia; ihmisillä on tarve tutustua tarinoihin ja onko sillä sitten väliä, lukeeko vai kuunteleeko tarinan, Ropponen sanoo. Siihen satsasin paljon ja ammensin koirista kaiken, Ropponen totesi. Kirjailijavierailuja toivottu Markku Ropposen kirjailijavierailu kuului Lukukeskuksen järjestämään ”Suomen suurimpaan kirjailijakiertueeseen” 100 kirjastoa, tuhansia kohtaamisia. Pronssijuhlat-romaanista tehtiin myös kolmiosainen kuunnelma, seuraava kirja ”Kuolemanuni” sai Vuoden johtolanka -palkinnon. kello 18–19.30. Ropposen kirjat on kuunneltavissa myös äänikirjoina. Jyväskyläläinen kirjailija Markku Ropponen kertoi Petäjäveden kirjastossa omasta kirjoitusprosessistaan ja luki pätkän uudesta Nuori Kuhala -sarjan kirjastaan. Ensimmäinen Kuhala-kirja ilmestyi vuonna 2002. – Nykyään nimenomaan äänikirjat tuovat leivän. Hanketta on tukenut opetusja kulttuuriministeriö. Illan ohjelmassa on Virolaisen puheenvuoro siitä, miksi niin monet nuoret voivat huonosti vai voivatko. Sen sijaan luen paljon muiden kirjailijoiden kirjoja. – Kirjoittamisessa on hyviä päiviä ja huonoja päiviä, inspiraatiota ei voi odottaa, Ropponen sanoo ja kertoo kirjoittavansa käsikirjoituksen valmiiksi noin kolmessa kuukaudessa. – Siitä oli kannustavaa jatkaa uraa, Ropponen totesi. Nyt kun mukaan on tullut myös rinnakkaissarja nuoresta Kuhalasta, kirjoja tulee kaksi vuodessa. Siinä on se huono puoli, että aina en muista tarkasti, mitä olen esimerkiksi Kuhalasta sanonut ja vaarana on, että kirjoihin tulee ristiriitaisuuksia. Lisäksi perhekeskuskoordinaattori Taija Kaltiainen kertoo tietoiskuja Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysja päihdepalveluista.. Siihen kategoriaan me sovimme hyvin, meillä ei ole ollut kirjailijavierasta ainakaan naismuistiin, vaikka meiltä on niitä toivottu, Laitinen sanoo. – En itse lue kirjojani sen jälkeen, kun ne on julkaistu. Ropposen omaan elämään kuuluu myös koira, kuten Kuhalankin elämään. – Meiltä pyydettiin muutama ehdokas, joista meille sitten valittiin vierailijaksi Markku Ropponen. – Yhdestä Kuhalakirjasta tehtiin kohtauksia ja niitä näyteltiin, mutta asia ei edennyt. Kysymyksistä ja kommenteista päätellen monet paikallaolijoista muistivat tarkasti Kuhala-kirjojen tapahtumia, jopa paremmin kuin kirjailija Ropponen. Esimerkiksi yhdessä kirjassa esiintynyttä eläinhoitolaa Petäjävedellä ei ole, enkä ole sijoittanut sitä tietoisesti mihinkään tiettyyn taloon. Hieman omaa elämääkin mukana – Kuhala-hahmo syntyi, kun jossain kustantajan juhlissa joku tuli sanomaan minulle, että miksi et kirjoita teoksia saman henkilön ympärille. On hyvä muistaa, että mielialan vaihtelut kuuluvat normaaliin kehitykseen, mutta tarvittaessa apua om saatavilla. Ropponen on kirjoittanut nelisenkymmentä kirjaa, joista pääosa on dekkareita. Ensin ajattelin, että en varmasti ala kirjoittaa siten, Ropponen kertoi. – Kuhala syntyi ilman isompaa miettimistä. – Sitä pidän itse pääteoksenani. Tilaisuudessa syvennytään lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja päihdekäyttäytymiseen. On minulle tullut vihjailuja, että voisi olla hyvä lyhentää lauseita tai yksinkertaistaa sanomista, mutta siihen minä en taivu. – Kyllä sekin, kun Kuhala ottaa koiralta virtsanäytettä saunakauhalla, on ihan oikeasta elämästä, Ropponen paljasti. – Sen sijaan paikkoja ja maisemia en kuvaa valokuvantarkasti. Viitisentoista vuotta sitten Kuhala oli vähällä päästä televisioonkin. Osallistuin dekkarinkirjoituskilpailuun, jossa en kummemmin pärjännyt, mutta käsikirjoitustani luonnehdittiin kehityskelpoiseksi, Ropponen kertoi. Tietenkin minulla on Kuhala ja muita tuttuja tyyppejä, joten en ihan tyhjän päältä lähde, mutta aloittaessa en esimerkiksi tiedä, millainen rikos kirjassa tapahtuu ja kuka on murhaaja, Ropponen kertoi. Lastensuojelun työntekijä, kokemusasiantuntija Toni Nyman puhuu nuorten päihdekäyttäytymisestä. Verkkovanheimpainilta lääkäri Atte Virolaisen johdolla Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää verkkovanhempainillan somesta tutun Lääkäri Aten eli Atte Virolaisen sekä lastensuojelun työntekijän ja kokemusasiantuntija Toni Nymanin seurassa keskiviikkona 8.10. Kerran minulla meni Jyväskylässä olevat järvetkin väärin päin. Kintaus ja Petäjäveden seudut ovat tulleet kirjoihin ehkä siitä, että vietin lapsuudessani paljon aikaa vanhempieni mökillä Ala-Kintausjärven rannalla. Ropponen oli meille hyvä vieras sekä paikallisuutensa, että myös sen takia, että Ropposen kirjoja luetaan Petäjävedellä paljon, kirjastonjohtaja Heli Laitinen toteaa. – Hankkeen kautta kirjailijavieraita kustannettiin nimenomaan sellaisille kirjastoille, joissa ei ole ollut pitkään aikaan kirjailijavierailuita. Turvallinen ja tasapainoinen arki kotona ja koulussa luo perustan nuoren hyvinvoinnille, ja jokaisella aikuisella on tärkeä rooli sen tukemisessa. Hahmosta olen yrittänyt tehdä positiivisen ja hyväksyttävän, mukana on jotain minun omasta elämästänikin ammennettua, esimerkiksi musiikkipuoli. Koirat liittyvät myös Ropposen Koirapuistoromaaniin. Vanhemmilla on erityinen vastuu huolehtia alaikäisten päihteettömyydestä ja puuttua mahdollisiin kokeiluihin varhain – rohkaisten samalla nuoria puhumaan avoimesti kokemuksistaan. Edellisissä dekkareissa oli jo muotoutunut tietynlainen tyyppi, enkä minä nimeäkään kauheasti miettinyt. Ketään luottolukijaa, joka lukisi tekstiäni käsikirjoitusvaiheessa, minulla ei ole, kustannustoimittaja on ensimmäinen, joka saa tuotoksiani lukea
Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi. Emma Pappinen on opiskellut metsätalousinsinööriksi KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulussa Mikkelissä. Pitkään ajattelin, että opiskelen agrologiksi, mutta valitsin kuitenkin metsäalan, koska agrologeilla ei ole kauheasti töitä. Metsäalalla Pappinen uskoo työtilanteen pysyvänkin hyvänä. Tykkään liikkua metsässä myös vapaa-ajallani, marjastan, sienestän ja lenkkeilen. Näyttely on avoinna omatoimiperiaatteella. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Haaveena minulla on ollut aina, että saisin työskennellä luonnon kanssa, Pappinen sanoo. Seuraa Facebook ja Instagram: Taipaleen luomutila Mhy:ssä uusi metsäasiantuntija Emma Pappinen aloitti metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana Petäjävedellä syyskuun alussa. klo 17. Olen ollut mukana metsätöissäkin pienestä pitäen ja nähnyt, mitä tämä työ on. – Metsänhoito ei Suomesta lopu, tämä on niin metsäinen maa. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Isovanhemmillani on lypsykarjatila, jossa vietin paljon lapsuuttani, olen laittanut heiniä seipäille ja lypsänyt. Tiina Lamminaho Emma Pappinen aloitti Mhy Keski-Suomen metsäasiantuntijana Petäjävedellä syyskuun alussa, kun pitkään petäjävetisiä metsänomistajia palvellut Jarmo Räty jää eläkkeelle. Nykyään metsänomistajat myös haluavat palvelua. Toinilassa avautuu lasten taidenäyttely ensi maanantaina.. – Metsäalalla saa olla tekemisissä luonnon ja ihmisten kanssa. – Minuun voi olla rohkeasti yhteydessä, niin voimme jatkaa yhdessä asiakkaiden kanssa hyvää metsänhoitoa. Vauvelinsit, anakondat ja paljon muuta Adelia, Aino, Ellen, Liisi, Lydia, Otso, Ottavio, Saga, Viola ja Vivian ovat tehneet taidetta Toinilan syksyyn. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 sekä perjantaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali C-junnut (13–14-vuotiaat) tiistaisin 17–19 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali B-junnut (15-16-vuotiaat) tiistaisin 19–21 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja perjantaisin 18.30–20 Kintauden koulun liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–22 Kintauden koulun liikuntasali Sekalentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja sunnuntaisin 18–21 Kintauden koulun liikuntasali TEKONURMIVUOROT Ma 17 – 18 Tytöt ja pojat 2019-2020 Ma 17 – 18 Tytöt harraste Ma 18 – 19.15 Tytöt ja pojat 2017-2018 Ma 19 – 20.30 Kuntofutis (aloittelijat tervetuloa) Ma 19.30 – 21 Miehet Ti 17 – 18.30 Pojat 2013-2015 Ti 17 – 18.30 Pojat 2016 Ti 18.30 – 20 Naiset Ke 17 – 18 Tytöt ja pojat 2017-2018 Ke 17.30 – 19 Pesäpallo Ke 19 – 21 Miehet To 17 – 19 Pojat 2013-2015 To 17 – 18.30 Pojat 2016 To 18.30 – 20 AikuisFutis Pe 18 – Miehet (pelipäivä) Su 12.30 – 14.30 Pesäpallo Su 14.30 – 16 Cheerleading Su 16 – 17.30 Naiset Su 17.30 – 19 Kuntofutis Su 17 – 18.30 Aikuisfutis KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Petäjävetisiin metsiin Emma Pappinen on jo tutustunut hieman Jarmo Rädyn kanssa. Tämä tuntuu ehdottomasti omalta alalta. – Aikaisempaa työkokemusta minulla on ravintola-alalta ja huoltoasemilta. Näyttelyn avajaisia juhlitaan maanantaina 29.9. – Olen kotoisin Leivonmäeltä ja kasvanut maalla. 25,5 % per julkaisukerta TAIDETILA TOINILA KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. – Jarmo on esitellyt minulle paikkoja, työhön olen tarttunut heti, Emma Pappinen sanoo. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi päätalon tilojen, rantasaunan ja lomamökin vuokraus luomunaudanlihan suoramyynti Ida Taipale 040 7257514 Minna Taipale 040 5043616 info@taipaleentila.. Toinilan kamarit täyttyvät petäjävetisten ja jyväskyläläisten lasten taiteella, mukana on Toinilan kuviskerhoissa useana vuonna viihtyneiden lasten piirroksia ja maalauksia, kesänäyttelystä inspiroituneita kollaaseja sekä pääjalkaisia, kuvitettuja kertomuksia ja monenmoista mielikuvituksen lentoa. Sivu 6 Nro 39 24.9.2025 Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Metsässä hän liikkuu vapaa-ajallaankin, muun muassa marjastamassa. -Näyttely kuvaa oivasti lasten luovuuden kehitystä, näyttelyn taiteilijat ovat 3-12 -vuotiaita, Johanna Juvonen ja Biagio Rosa kertovat. Mukana näyttelyssä on taidonnäytteitä lasten omien arkistojen kätköistä, leikkien tiimellyksessä tehtyjä suunnitelmapiiroksia ja kokeilevia kollaaseja. Omatoimisten metsänomistajien määrä on vähentynyt, omistajat eivät enää itse hoida metsiään kuten ennen, eikä moni asukaan metsätilalla, Pappinen sanoo. Ovet ovat avoinna aukioloaikoina ja näyttelyyn voi tutustua itsenäisesti. – Opinnot ovat vielä hieman kesken, valmistun tänä syksynä, Pappinen toteaa ja kertoo olleensa opintoihinsa kuuluneiden harjoittelujaksojen aikana töissä Etelä-Savon mhy:ssä, UPM:llä Pieksämäellä sekä Stora Ensolla Jyväskylässä
040 749 3705 SOTE-kyydit tilauksesta. Nro 39 24.9.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . ”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh. Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. 25,5 % per julkaisukerta Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. Kaivinkonetyöt Lumityöt . Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. . Viikonloppuja yökyydit sopimuksen mukaan.. Tonttihakkuut ja raivaukset. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Hiekoitukset Murskeet . Mullat . 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. 014 854 113 Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi 041 441 5253 harri.leipuri@gmail.com MYÖS KOTIINKULJETUS! BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . TAKSI BENJAMI RÄTY puh. p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.. Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 040 559 4838. Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti
Tuolloin kunnan arvoiksi määriteltiin vastuullisuus, yhteisöllisyys, rohkeus ja joustavuus. Toimittaja Ville Miettinen kirjoitti jo vuonna 2018 Kuntalehdessä osuvasti, että jos strategia tehdään vain siksi, että laki niin määrää, sillä ei ole mitään kosketuspintaa käytännön toimintaan. Vuokrasopimuksessa edellytetään, ettei puun varastointi aiheuta laissa määriteltyjä haittoja ympäristölle.. Kouluttajana Ari Saikkonen, Gradia. Tule tutustumaan Kettulanvuoren ulkokuntosalin viereiseen lasten leikkialueeseen, jossa on myös uusi maatrampoliini! Maksuttomat nokipannukahvit. Voi ostaa mukaan tai syödä paikan päällä. Sami Jylhä hyvinvointikoordinaattori Veikko Ahvenaisen konsertti Kintauden Nuorisoseuran talolla sunnuntaina 28.9. Käteismaksu. Strategioita kyllä laaditaan, mutta samaan aikaan esimerkiksi lasten ja perheiden pahoinvointi ei ole vähentynyt – päinvastoin. Mutta pohjimmiltaan kyse ei ole vain euroista tai organisaatiokaavioista – kyse on arvoista. Iso viestini kunnan päättäjille on kuitenkin jo nyt selvä: pysähtykää miettimään, minkä arvopohjan varaan Petäjäveden tulevaisuus rakennetaan. Tämä ongelma on tuttu myös Petäjävedellä. Kunnasta puhutaan usein numeroina, palveluina ja budjetteina. Kettulanvuoren kodalla su 28.9 klo 13-15. Arvot eivät ole koristeita strategiapaperissa, vaan niiden pitäisi näkyä siinä, miten kunnassa päätetään, kehitetään ja kohdataan ihmisiä arjessa. Nyt kunta on jälleen uuden valtuustokauden kynnyksellä ja tekeillä on monta keskeistä dokumenttia: uusi kuntastrategia, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä kun tämä ilmoitus on julkaistu (18.9.2025) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla: https://www.maanmittauslaitos.fi/kuulutukset. Terveisin Heikki, p. Ota yhteyttä, niin lasketaan tarjous. Näihin teemoihin palaan tarkemmin myöhemmin syksyn kolumneissani. Se luo mainetta, luottamusta ja lopulta myös taloudellista menestystä. Yritysmaailmassa on jo ymmärretty, että vahva Sami Sami Jylhän Jylhän kolumni kolumni Petäjäveden Maaseutuseura ry järjestää kaikille avoimen ALKUSAMMUTUSKOULUTUKSEN la 27.9.25 klo 14.00-15.30 Taipaleen tilalla, os. Esimerkiksi suhtautuminen päihteisiin ja kokemus siitä, että aikuiset eivät kuule ja näe lasta arjessa, herättävät huolta. Lopulta kunnan tehtävä on huolehtia kaikista kuntalaisista – mutta erityisesti niistä, joilla ei ole mahdollisuutta valita itse: lapsista ja nuorista. Tervetuloa! Järj. Eija Onali, Maanmittauslaitos Hoidamme tiilikattojen puhdistukset ja pinnoitukset Keski-Suomen alueella. Uusi paikka löytyi Lintulasta ja kunta rakentaa sinne varastointialueen. Arvot toimivat parhaimmillaan kuin kompassina: ne näyttävät suuntaa päätöksenteossa ja auttavat valitsemaan oikein silloinkin, kun edessä on vaikeita tai ristiriitaisia tilanteita. Tuo itse makkarat mukanasi. Voit tarjota aineistoa Petäjävesi-lehden toimitukseen sähköpostitse toimitus@petajavesilehti.fi tai puhelimitse 050 366 7691 Oikaisu Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. AS1-kortin. Edellisellä valtuustokaudella Petäjäveden strategian otsikkona oli ”Rakennamme arvopohjalle”. Se kuulostaa komealta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa. Petäjäveden kunta sanoi irti nykyisen sopimuksen Palvalahden alueella. Tuore kouluterveyskysely kertoo karua kieltä: monella mittarilla Petäjäveden lasten ja nuorten hyvinvointi on huonommalla tolalla kuin naapurikunnissa, Keski-Suomessa tai koko maassa keskimäärin. Petäjäveden Petäjäisten pyöräilijät, Petäjäveden Luonto ry, Petäjäveden kunta KOKO PERHEEN ULKOILUILTAPÄIVÄ Ilmoitus lunastusluvan myöntämisestä Maanmittauslaitos on myöntänyt Elenia Verkko Oy:lle lunastuslain 72 a §:n mukaisen lunastusluvan Petäjävesi-Kivijärvi 110 kV voimansiirtojohtoa varten tarvittavan kiinteistöjen käyttöoikeuden siirtämiseksi ja muuttamiseksi Petäjäveden kunnan alueella. klo 11–15 Petäjäveden pappilassa. Kurssin hinta 20,00 € sis. Ilmoittautuminen 24.9.25 mennessä taipale.minna@gmail.com tai p.0405043616. 0408382030 Mille arvopohjalle Petäjäveden tulevaisuus rakennetaan. Tarkennus myös kunnan taloutta koskevaan juttuun; kunnassa on onnistuttu tekemään säästöjä noin 650 000 euron verran. Asiatunnus: MML 181416/03 04/2025. Sivu 8 Nro 39 24.9.2025 Haluaisitko osallistua PETÄJÄVEDEN JOULU 2025 -lehden toteuttamiseen. Makkaranpaistomahdollisuus. Korkeimman tarjouksen metsätilasta teki Kestävä Metsä KER II Ky, joka tarjosi tilasta 570 000 euroa. Petäjäveden Joulu 2025 -lehteä kootaan parhaillaan ja siihen otetaan vastaan aiheeseen sopivia juttuja, kirjoituksia, tarinoita, valokuvia, runoja sekä muuta sisältöä. Miksei sama logiikka toimisi kunnassa. Parhaimmillaan nämä eivät jää paperinmakuisiksi velvollisuuksiksi, vaan muuttuvat työvälineiksi, jotka ohjaavat päätöksentekoa kohti käytännön vaikuttavuutta. Siitä, millaiselle perustalle yhteisömme tulevaisuus rakennetaan. LÖYDÄ OMA TAPASI AUTTAA Punaisen Ristin Petäjäveden osaston perinteinen NÄLKÄPÄIVÄN HERNEKEITON MYYNTI pe 26.9. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kunnanhallituksella oli valtuudet päättää myynneistä korkeimman tarjouksen tehneille, mikäli määritellyt pohjahinnat ylittyvät. Sinappi, ketsuppi ja juotavaa löytyy paikan päältä. Halukkaille tutustumista lähialueen pyöräilypolkuihin. arvopohja on kilpailuetu. Heidän hyvinvointinsa on se mittari, joka kertoo, kuinka vahva Petäjäveden arvopohja todellisuudessa on. Päätös valitusosoituksineen on nähtävissä kuulutuksen liitteenä Maanmittauslaitoksen verkkosivulla. Veikko Ahvenaisen kotisivulla ja viime viikon lehdessä alkamisaika on virheellisesti kello 15. Kovasinsalo -metsätilasta korkein tarjous oli 180 000 euroa ja tarjouksen jätti Pentti Heinämäki. Petäjäveden kunta ja Alva-yhtiöt Oy ovat hieroneet uutta maanvuokrasopimusta puun ja energiapuun varastointialueeksi. Kunnanhallitus hyväksyi metsätilojen myynnit Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus päätti myydä Ylämäki -nimisen metsätilan. Alva vuokraa alueen kymmeneksi vuodeksi ja maksaa alueen perustamisja rakentamiskustannukset vuokra-aikana. Luontoaiheisia rastitehtäviä. alkaa kello 18. Huonoimmillaan ne hautautuvat digiarkistojen syövereihin, joihin kukaan ei enää palaa. Taipale 20 P-vesi