Lukiossa opiskelee myös kansainvälisiä opiskelijoita, jotka suorittavat lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suomen kielellä. Alma Muhonen ja Matilda Perämäki esittivät kappaleen Elämä on kaunis.. Masuunissa puheenvuoron piti myös Metsäpellon edeltäjä Osmo Polas, ja paikalla olivat myös 30-vuotisen uran rehtorina tehnyt IrmaLiisa Särkkä sekä Olavi Vesanen, joka piti juhlapuheen Miilussa, minne kahvien jälkeen siirryttiin. Tällä hetkellä opiskelijoita on Vietnamista ja Myanmarista. 90-luvulla se oli yhteistyö käsija taideteollisuusoppilaitoksen kanssa, ja nyt on mahdollisuus suorittaa lukio-opintojen ohessa kolme yliopiston opintokokonaisuutta, jotka parantavat mahdollisuuksia saada opiskelupaikka lukion jälkeen Jyväskylän yliopiston DI-koulutusohjelmaan. Matkalla poikettiin iltamissa ja muisteltiin Pietilän Eeron piippua. – Liikunnanopettaja Erkki Kumpulainen sanoi, että tanssitaidosta on hyötyä osakunnassa, ja minun kohdallani se todella piti paikkansa, Reina kertoo. Partnerikouluja on ollut mm. – Jo minun aikanani aloitettiin monia niitä asioita, jotka ovat nyt keskeisiä, kuten kansainvälisyys ja yrittäjyys. – Ensimmäinen diplomi-insinöörilinjalainen meni suoraan Jyväskylän yliopistoon, kertoo rehtori Ville Metsäpelto peittelemättömän ylpeänä. Kulkija kuustoistavuotias hämmentyy kysymyksestä, mutta myöntää, että käynnissä olevalla draamakurssilla on ollut niin mukavaa, että se pistää vähän unelmoimaankin. Vahva painopistealue on myös kansainvälisyys. kysyy 70-vuotias Riitta Vänskä (o.s. Koulunkäynti aloitettiin nyt jo puretussa Yläpuussa ja Yläkivessä, vuosituhannen alussa siirryttiin nykyisiin tiloihin. Haastateltaviksi pääsivät myös Irma-Liisa Särkkä ja ensimmäisen vuosikerran ylioppilas Maisa Martin, jonka kuusi ällää siivittivät merkittävälle akateemiselle uralle. Lukiolaisten draamaryhmä esitti Koulutie-kuvaelman. vuosikerta Nro 47-2025 Keskiviikkona marraskuun 19. Nelliä ja Riittaa yhdistää Petäjäveden lukio, Riitta kävi sen 70-luvulla ja Nelli aloitti tänä syksynä. Juhlaan ilmoittautumisen yhteydessä oli mahdollisuus kirjoittaa jokin muisto lukioajoista, ja näiden muistojen pohjalta oli Johanna Tiluksen johdolla draamaryhmässä luotu esitys, jolla matkattiin vuodesta 1965 nykypäivään. Kuuluisin lukion oppilaista taitaa olla europarlamentaarikko Mika Aaltola, toki myös Mikko Hannulan selostukset ovat monille tuttuja. Maailma on tietysti muuttunut ja niin on myös lukio, mutta nuoruus on aina seikkailu suunnaton ja kaikista maailman paikoista Petäjäveden lukiolla on tarjota varsin hyvät eväät elämään. Petäjäveden lukion 60-vuotisjuhla aloitettiin ruokala Masuunissa kakkukahveilla, ja siellä toisensa tapasivat myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ja rehtori Ville Metsäpelto. Juhlassa pidettiin myös tietokilpailu entiset opettajat vastaan entiset oppilaat, jossa opettajien joukkueessa kisasivat Päivi Koskenranta ja Hanna Hauvala, ja oppilaita edustivat Jaakko Heikkinen ja Jonna Koistinen. – Tosi kiva tulla juhlimaan. Petäjäveden lukiossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua Erasmus+ -hankkeeseen, johon kuuluu vaihtoviikko eurooppalaisessa partnerikoulussa sekä isäntäperheenä toimiminen eurooppalaiselle nuorelle. Vaikka maailma on muuttunut valtavasti, laadukas lukiokoulutus ei ole menettänyt merkitystään, Irma-Liisa Särkkä toteaa. Nro 4719.11.2025 Sivu 1 65. Ei ole itsestään selvää, että lukio on yhä olemassa ja vieläpä näin hyvinvoivana, sanoo vuoden 1993 ylioppilas Timo Reina ja lisää, että arvostaa ennakkoluulottomuutta, jolla Petäjävedellä on eri aikoina haettu elinvoimaa ja tapoja erottua. – Pienuus ja monipuolisuus ovat voimavarojamme. Kaikki lähtee osaavista opettajista, esimerkiksi draamaja ilmaisuopintomme ovat todella laadukkaita. Toimin aktiivisesti Suomen lähilukioyhdistyksessä, ja siellä on huomattu, että kun yläkoulu ja lukio muodostavat toimivan ja kustannustehokkaan kokonaisuuden, se turvaa myös yläkoulun aineopetusjärjestelmää, Metsäpelto jatkaa. Belgiassa, Alankomaissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Sloveniassa sekä nyt myös Itävallassa. Rehtorina on toiminut myös Heljä Nummela, ja aivan ensimmäinen lukion rehtori oli jo edesmennyt Lauri Natri. Timo Reina muistelee omaa, syvimpään 90-luvun lamaan sijoittunutta lukioaikaansa lämmöllä ja toteaa, että heidän aikaansa vanhojen päivää alettiin viettää tanssien, sitä ennen teemana oli vain pukeutua entisaikojen vaatteisiin. Tomperi) 16-vuotiaalta Nelli Lehtoselta. Juttu jatkuu sivulla 4. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,50 euroa HANNA LAHTINEN Kansainvälisyys ja ennakkoluulottomuus kantavat Petäjäveden lukiota Hanna Lahtinen – Mistä sinä unelmoit. Musiikillisesta annista vastasivat tämän kevään abi, komeaääninen Eewert Salmi, sekä muutaman vuoden takaiset ylioppilaat Alma Muhonen ja Matilda Perämäki
Sairi Suominen Petäjäveden seurakunnan diakoniatyöntekijä. Kunnanvaltuustoon Sirniön tilalle määräajaksi kutsutaan päätösehdotuksen mukaan 1. Ilta oli lämminhenkinen, täynnä keskustelua ja kahvin lisäksi tarjolla oli aitoa yhteishenkeä. Valtatien ja EV-alueen rajalle tulisi rakentaa melusuojaus. Ti 25.11. Tontin 3 kohdalla oli useita liito-oravan papanapuita ja alueella kasvaa melko varttuneita haapoja, jotka ovat soveliaita liito-oravan ruokailupuita. Vuonna 2025 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 1, 2, 17, 29, 30, 31 ja 52. Tarmo Ketolan esityksestä kaavaluonnoksesta poistettiin myös tonttinumero 2. Esiin nostettiin mm. Lisätietoja Sairilta p. Lautakunta esittää lausunnossaan, että kaavaluonnoksesta poistettaisiin kaksi tonttia. 11.11.1957 k. klo 11.00. Jos haluat omalla, ihan pienelläkin, panostuksella luoda parempaa yhteisöä, ota yhteyttä seurakunnan työntekijöihin tai ilmoittaudu mukaan kotisivulta löytyvän lomakkeen kautta! Vapaaehtoinen ei voi pelastaa maailmaa yhdellä kerralla, mutta hän on se arjen supersankari, joka tekee pienistä hetkistä aina vähän paremman. varavaltuutettu Mika Tenhunen ja 1. Tilaushinnat 2025 : Kestotilaus 12 kk 89 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Muistosi elää keskellämme, säilyen aina sydämissämme. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi nimettiin Alpo Kukkonen. Kastettu: Viljami Eliel Isokangas K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan. 20.10.2025 Käy enkeli vierelläs taivaanrantaan, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Alueen sijoittuminen Hätälänmäen 1 luokan pohjavesialueelle tulee huomioida kaavamääräyksissä, esimerkiksi annettavat yleismääräykset maalämpökaivojen poraamisesta ja polttoainesäiliöiden sijoittamisesta. Su 23.11. Hankkeen omarahoitusosuudesta vastaa pääosin Petäjäveden kunta, mutta hankkeen omarahoitukseen osallistuu Multian kunta vuosina 2026 ja 2027 yhteensä 5000 € määrärahalla, joka on varattu Multian kunnan talousarviosta ympäristönsuojelun kustannuspaikalta. Kun porukalla järjestää kahvituksen, tekee puutarhahommia tai laittaa tilaa valmiiksi, syntyy helposti enemmän huumoria kuin hikeä. Lahjoituksia voi tuoda pappilaan tapahtumien yhteydessä, seurakuntatoimiston aukioloaikana tai sovitusti muuna aikana. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta. Kaavakartassa Ritoniementie on nimetty Hupelintieksi. Kunnanhallitus päätti olla myöntämättä Teppo Sirniölle eroa määräajaksi Tähtiasunnot Oy:n hallituksen jäsenyydestä. Su 23.11. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. -MN. Tästä tulisi laittaa kaavamääräys, koska alue sijoittuu pääosin pohjavesialueelle. TERVETULOA! Herätyksen tuli srk s. Rakkaudella kaivaten ja ikävöiden Risto Salonen Pirkko Lehtinen perheineen Reijo Nieminen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Eeva-Liisa PITKÄNEN Siunaus toimitettu 08.11.2025. Ke 26.11. Kunnanhallitus nimesi Minna-Marika Kumpulaisen edustajaksi Petäjäveden vanhan kirkon säätiön hallitukseen ja varajäseneksi Reija Laamasen ensi vuoden alusta. Ruokailu klo 11 3€/hlö. Ke 26.11. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,50 € (sis. Illan aikana esiteltiin erilaisia palvelutehtäviä, joissa vapaaehtoiset ovat kultaakin kalliimpia. Sivu 2 Nro 47 19.11.2025 www.petajavedenseurakunta.fi Tapulin Tapulin takaa takaa Pe 21.11. Kaikki nuo toisistaan hyvin erilaiset tehtävät palvelevat juuri heitä, jotka tarvitsevat apua eniten. Joulukassikeräys 17.11.-4.12. Seurakunnan diakoniatyö ottaa vastaan huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita, pesuaineita, talouspapereita, hygieniatuotteita ja lahjakortteja lahjoitettavaksi tarvitseville. Seppo Rahkonen ja Leena Giers-Koljonen. klo 17-19.30 Iltaperhekerho perhekeskuksella. Ja jokaiselle halukkaalle löytyy oma paikka – ja jos ei löydy, yhdessä sekin keksitään! Seurakunta toivottaa jatkossakin kaikki kiinnostuneet mukaan – ilman paineita ja valmiita rooleja. Ti 25.11. klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat Petäjäveden kirkossa. klo 18 Miesten ilta Petäjälahdessa. alv 10 %): S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 Petäjäveden lukiosta syksyllä 2025 ylioppilaaksi kirjoitti yksi kokelas: Linna Antti. Lupalautakunta antoi lausuntonsa Ritoniementien asemakaavamuutoksesta. Rakennusala tulisi määrätä kaavakartalla ja rakennuksen sijoittumisesta tulisi laittaa yleismääräys. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Vapaaehtoistyöllä on siis myös hyvin vahva diakoninen ulottuvuus! Vapaaehtoistyö tuo ihmiset yhteen tavalla, jossa nauru tarttuu ja tekeminen kevenee. Lupalautakunta ohjeisti myös meluvaikutuksien huomioonottamisesta muun muassa siten, että kaavamääräyksiin annettaisiin määräys ulkoseinärakenteen ääneneritystyksestä. klo 10-12 Ystävän pysäkki pappilassa. -MN Ritoniementien kaavaluonnoksesta pois kaksi tonttia liito-oravien takia Paljon onnea! Lupalautakunta esittää jatkoa Sirniölle eroja Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus myönsi Teppo Sirniölle eron Keurusseudun ateriaja tukipalvelut Oy:n hallituksen jäsenyydestä ja valitsi hallituksen jäseneksi Hanna Hautamäen siihen saakka, kun Sirniö hoitaa vt. Kunnanhallitus päätti, että Teppo Sirniö hoitaa kunnanjohtajan viransijaisuutta 21.11.2025 alkaen. Tervetuloa! LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 22.11.2025 klo 15.00 Pentti ja Sirpa Survolla, Hirvenhiihtäjäntie 2. Vesija viemäriverkon rakentuessa alueelle Ristontien ja Lapintien alueen kiinteistöt tulee liittää kunnalliseen viemäriverkostoon. kunnanjohtajan virkaa. Et kipua tunne taivaantiellä, monet on rakkaat vastassa siellä. Asemakaavoitettava alue tulee liittää Petäjäveden kunnan vesija viemärilaitoksen toiminta-alueeseen ja alueen kaikki rakennukset kunnalliseen vesija viemäriverkkoon. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. arkunkantajat, villasukan kutojat sekä saattohoidonja ruoka-avun vapaaehtoiset. 040 7656176. Vapaaehtoiset ovat arjen supersankareita! Viime torstaina Pappilaan kokoontui ”sekalainen seurakunta”, joita yhdisti yksi asia: halu tehdä hyvää ja auttaa. Tämä tulee korjata pohjakarttaan. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2025: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 23.11. Lisäksi omarahoitusosuuteen pyritään saamaan osallistumaan sekä UPM Kymmene Oyj sekä Finsilva Oyj valuma-alueen suurina maanomistajina. Petäjäveden seurakunta kutsui väkeä vapaaehtoisten iltaan pohtimaan, miten yhdessä tekemistä voitaisiin vahvistaa ja millaisia uusia tapoja auttaa voisi syntyä. klo 12.45-13.45 Lapsikuoron harjoitukset Petäjäveden kirkossa. varavaltuutetuksi kutsutaan Tuulimaria Saarinen. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme. Lautakunta lausui myös, että asemakaavassa olisi hyvä osoittaa likimääräinen liittymän sijainti asuintonteille. Levikki noin 1300 kpl. Muutokset mahdollisia. klo 9.30-10.30 Aamurukoushetki Petäjäveden kirkossa. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. -MN Lupalautakunta päätti esittää Petäjäveden kunnanhallitukselle, että Petäjäveden kunta hakee harkinnanvaraista valtion avustusta vesienja merenhoidon sekä vesistöja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen Pengerjoen valuma-alueen toteuttamishankkeen rahoittamiseksi vuosille 2026 ja 2027. Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti, että Teppo Sirniön tilalle kunnanhallitukseen nimetään Jari Koskenranta ja tälle varajäseneksi Mika Tenhunen
– Työpaikkoja on kyllä todella vähän auki, avoinna oleviin työpaikkoihin liittyneet yhteydenotot ovat olleet vähissä, Soutolahti toteaa. Vaikka meillä Petäjävedellä tehdään jo paljon asioita hyvin, tulevina vuosina lapsiin kohdistuvia merkittäviä säästöjä tullaan tekemään vääjäämättä. Samalla haluamme olla haluttu työnantaja ja pankki, jonka puoleen käännytään luottamuksella, kertoo OP KeskiSuomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina Takala. Olemme matkalla yhä vahvemmaksi paikalliseksi toimijaksi, jonka juuret ovat syvällä keskisuomalaisessa yhteisössä, ja jonka katse on rohkeasti tulevaisuudessa. – Työpaikkoja ei juuri ole avoinna. Kunnanvaltuutettu Kristiina Makkonen (kesk.) jätti maanantaina valtuustoaloitteen Petäjäveden hakemiseksi mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta – malliin. – Kunkin pankin hallitus on pohtinut tulevaisuutta ensin oman pankin näkökulmasta ja sitten yhdessä naapuripankkien hallitusten kanssa. Piilotyöpaikkoja jokaisen työnhakijan kannattaa nyt etsiä omien verkostojensa kautta, sillä kaikki työpaikat eivät tule meidän tietoomme, Soutolahti selvittää. Petäjävedellä oli KEHA-keskuksen työnvälitystilaston mukaan syyskuun lopussa 179 työtöntä työnhakijaa eli työttömänä oli 10,9 prosenttia työvoimasta. Vuonna 2025 lapsiystävällisyyttään kehittää UNICEFin tuella jo 59 kuntaa. Kunnassa vallitsee yleinen ilmapiiri, jonka mukaan Petäjävedellä lasten ja lapsiperheiden on hyvä asua. UNICEFin lapsiystävällinen kuntamallin mukana muun muassa tähän työhön kiinnitetään erityistä huomiota. Tosin jos työnantaja hakee osaajaa johonkin eritystaitoja vaativaan tehtävään, kannattaa paikka laittaa julkiseen hakuun. – Asiantuntijamme ovat tavanneet Petäjävedellä asiakkaita kasvokkain joka viikko. – Päivitämme yhdessä asiakkaiden kanssa heidän työnhaun asiakirjojaan ja mietimme yhdessä, kuinka he voisivat parhaiten kuvata omaa osaamistaan, asiantuntjat tekevät asiakkaiden kanssa myös avoimia hakemuksia ja työhakemuksia sekä auttavat työnhakijaa etsimään työpaikkoja eri kanavista. Pankkien yhdistymisestä päätetään 3.2.2026 OP Haapamäen Seudun, OP Korpilahden, OP Multian ja OP Petäjäveden osuuskuntien kokouksissa ja OP Keski-Suomen edustajiston kokouksessa. Jonkinlaisia merkkejä käännöksestä parempaan on kyllä jo näkynyt, Soutolahti toteaa. Tekemällä pakolliset hallintotehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. Yhdessä voimme toimia aktiivisesti koko Keski-Suomen elinvoiman edistäjänä, kertoo Petäjäveden Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen. Yhdistymisestä päätetään 3.2.2026 kunkin pankin edustajiston tai osuuskunnan kokouksessa. Silloin hakemuksia saattaa tulla laajemmaltakin ja työnantaja löytää varmemmin juuri sopivan osaajan tehtävään, Soutolahti sanoo. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömiä työnhakijoita oli nyt parikymmentä enemmän. Aloitteessa todetaan, että kunnan tehtävänä on yhdenvertaisuuden, tasaarvon sekä hyvinvoinnin edistäminen. Tiukan taloustilanteen ja tulevien vuosien säästöjen vuoksi on vaarana, että petäjävetisten lasten oikeudet ja hyvinvointi heikkenevät. Makkonen totesi, että kuluvalla viikolla vietetään lasten oikeuksien viikkoa ja tästäkin syystä aloitteen jättäminen tässä Kaikki valtuutetut allekirjoittivat valtuustoaloitteen lapsiystävällisestä kunnasta ylimääräisessä valtuustossa oli hänelle tärkeä asia. Ehdokkaita työntekijöiksi yrityksille Petäjävetisiä yrittäjiäkin Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue on Soutolahden mukaan jo palvellut. Toki on myös asioita, joita pystytään hoitamaan puhelimitse, mutta esimerkiksi suunnitelmien päivitykset tehdään pääsääntöisesti kasvokkain. Haluamme säilyttää nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue tarjoaa palveluaan muun muassa Petäjäveden kunnantalon ensimmäisessä kerroksessa. Tavoitteena on rakentaa asiakkaiden parhaaksi koko maakunnan osuuspankki. Valtuustoaloitteessa todetaan myös, että kunnassa on hyvät harrastusmahdollisuudet ja harrastuskustannukset ovat maltillisia. Työttömiä työnhakijoita työllisyysalueen asiantuntijat auttavat erilaisten palveluiden kautta. Pankit vähenevät, konttorit eivät – Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Työmarkkinatilannetta Soutolahti luonnehtii haastavaksi. Kunnassamme vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta muun muassa nuorisovaltuuston kautta. Tilaisuudessa ei tehdä päätöksiä. Saimme palvelut hyvin käyntiin jo heti tammikuussa, Soutolahti sanoo ja kehuu osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Petäjävedellä on laadukas varhaiskasvatus sekä pienet koulut, joissa henkilöstön vaihtuvuus on pientä ja opetus laadukasta. – Työllistymiseen on myös erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi työkokeilu voi myös olla jollekin tie työpaikkaan. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP KeskiSuomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota haluamme yhdistymisellä syventää kaikkien asiakkaidemme eduksi, kertoo OP Petäjäveden toimitusjohtaja Anu Liimatainen. – Nyt suunnittelemme yhdessä uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen. – Muutos on viety läpi hyvin, vaikka tällä hetkellä työssä on paljon kuormitusta. – Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä on noussut valtakunnallisesti, sama suunta on nähtävillä myös Petäjävedellä, Soutolahti kertoo. Ja nimenomaan kasvotusten kohtaamista on pidetty hyvänä asiana, työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti toteaa ja kertoo, että Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue on saanut hyvää palautetta asiakastyytyväisyyskyselyissä. Opiskelu on mahdollista aina lukion loppuun saakka. Petäjäveden kunnantalon ensimmäisessä kerroksessa työskentelee neljä työllisyysasiantuntijaa, heistä kolme palvelee henkilöasiakkaita ja hoitaa valmennuspalvelua, yksi asiantuntija hoitaa maksatuksia ja tukipäätöksiä. Tällä hetkellä pienet yritykset eivät välttämättä uskalla laittaa työpaikkaa julkiseen hakuun, vaikka heillä olisi tarvettakin työntekijälle, koska hakemuksia saattaa tulla todella paljon. Yhdistymistä ovat suunnittelemassa keskisuomalaiset osuuspankit, eli OP Haapamäen Seutu, OP KeskiSuomi, OP Korpilahti, OP Multia ja OP Petäjävesi. Tästä syystä näen äärimmäisen tärkeänä, että viimeistään nyt talouden tasapainottamisohjelmien rinnalle ja päätöksenteon tueksi otetaan käyttöön johdonmukaisesti lapsivaikutusten arvioinnin työkalu. Työpaikkaa ei laiteta varsinaisesti auki, työnantaja voi itse olla yhteydessä meidän etsimiimme ehdokkaisiin, Soutolahti kertoo. Asiakasilta suunnitelmista OP Petäjäveden asiakasillassa 27.11.2025 esitellään viiden pankin yhdistymissuunnitelmaa ja käydään keskustelua. Käydyissä neuvotteluissa löysimme nopeasti yhteisen sävelen ja olemme iloisia, että voimme esittää kukin oman pankkimme päättävälle kokoukselle pankkien yhdistämistä. – Me tarjoamme työnantajille vaihtoehdoksi ehdokasasettelupalvelua; työnantaja voi pyytää meiltä ehdokkaita johonkin tiettyyn työtehtävään ja me etsimme hänelle sopivia työnhakijoita. Petäjäveden työttömyysaste on suunnilleen samoissa lukemissa kuin koko Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen, koko maahan verrattuna Petäjävedellä tilanne on parempi; koko maan työttömyysaste oli KEHA-keskuksen työnvälitystilaston mukaan syyskuun lopussa 11,4 prosenttia, Jyväskylässä työttömiä työnhakijoita oli 14,1 prosenttia työvoimasta. – Tällaista toimintaa on ollut jonkin verran ja sen kautta on löytynyt työntekijöitä niitä tarvitseviin yrityksiin sekä töitä työntekijöille. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Työttömyyden lisäksi asiakaspalvelijoitamme kuormittavat asiakkaiden lomautukset, jotka eivät välttämättä edes näy tilastoissa, Soutolahti sanoo. Valtuustoaloitteen allekirjoittivat kaikki valtuutetut. Petäjävedellä myös alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuoden takaisesta. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. Pankkimme nykyinen koko ei mahdollista viranomaisvaateiden täyttämistä ja käytämme jo nyt OP Keski-Suomen erityisasiantuntijapalveluita. TIINA LAMMINAHO Viiden keskisuomalaisen osuuspankin hallitukset allekirjoittivat marraskuun alkupuolella suunnitelmat pankkien yhdistämiseksi. – Valtakunnallisesti olemme työllisyysalueiden asiakastyytyväisyydessä korkealla tasolla, samoin olemme kärkipäässä suunnitelmien ajantasaisuudessa, eli palvelumme pyörii hyvin. Nro 4719.11.2025 Sivu 3 Kasvokkain tapahtuvaa palvelua kiitelty Viiden keskisuomalaisen osuuspankin yhdistymishanke etenee Tiina Lamminaho Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue on hoitanut muun muassa Petäjäveden työvoimapalveluita kohta vuoden verran. Valtuustoaloitteessa todetaan, että UNICEFin Lapsiystävällinen kunta mallin avulla Petäjävesi varmistaa sen, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen petäjävetisen lapsen arjessa. -MN
Pengerjoen latva-alueille tehtävät toimenpiteet vaikuttaisivat koko vesistöön, Tolonen sanoi. – Pengerjoen valumaalueella kuormitusta tulee maaja metsätaloudesta sekä pistekuormituksena turvetuotannosta. Sivu 4 Nro 47 19.11.2025 Valuma-alueselvityksessä löytyi kymmeniä mahdollisia toimenpidekohteita Tiina Lamminaho Pengerjoen valuma-alueen esiselvitys alkaa olla valmiina, viime viikolla aiheesta pidettiin yleisötilaisuus. – Olen nyt Timon kanssa latautumassa Madeiralla ja lukion juhla jää valitettavasti meiltä väliin. Jatkohankkeeseen 5 – 10 kohdetta Esiselvityksessä mahdollisia kohteita, joihin toimenpiteitä voitaisiin tehdä, löytyi kymmeniä. Parhaimmillaan valuma-aluesuunnittelu tukee sekä vesistöjä että muuta maankäyttöä, vesiluontotiimin tiimipäällikkö Janne Tolonen Sweco Oy:ltä totesi. Pengerjoen valuma-alueella suuri osa ojitetusta alueesta on aktiivisessa metsätalouskäytössä ja siellä on hyvin kasvavaa metsää. Latvavesillä toimilla iso vaikutus Mahdollisina toimenpiteinä valuma-alueella Tolonen mainitsi vesien johtamisen takaisin kuivatetuille soille, erilaiset vesiä pidättelevät ja virtaamaa hidastavat rakenteet kuten laskeutusaltaat, ojakatkokset, pintavalutuskentät ja kosteikot, sekä pienvesien kuten lampien, purojen ja norojen kunnostamisen ja ennallistamisen. Jatkohankkeessa näistä kohteista on tarkoitus valita ne, joihin toimenpiteitä tehdään ja toteuttaa toimenpiteet. Fosforija typpikuormitusta metsätaloudesta tulee eniten vesistön latvaosista alueen pohjoislaidalta, maatalouden kuormitusta taas tulee eniten alueen itäosista, Tolonen kertoi. Ilmaston lämpeneminen muun muassa lisää runsaita sateita ja se haastaa vesiensuojelua ja vesien hallintaa. Joillekin Petäjäveden lukio on ollut suorastaan kohtalokas, kuten esimerkiksi eräälle Kuitusen Satulle, joka 80-luvulla aloitti lukion. Jämsänveteen laskevista vesistä valtaosa tulee nimenomaan Pengerjoesta, joten maankäyttö Pengerjoen valuma-alueella vaikuttaa Jämsänveden veden laatuun, Tolonen selvitti. Sweco Finland Oy:n tekemässä selvityksessä pyrittiin löytämään alueita ja yksittäisiä paikkoja, jonne voitaisiin tehdä vesienhallintatai vesiensuojelurakenteita kustannustehokkaasti niin, että vesistön laatu paranisi. Joen pituus on 84 kilometriä ja valuma-alueen koko 411 neliökilometriä. Alue kokonaisuudessaan on voimakasta metsätalousaluetta. – Meillä on jatkohankkeessa noin 110 000 euron budjetti, josta puolet on varattu suunnitteluun, maanomistajayhteistyöhön sekä työnjohtoon ja toinen puoli toteutukseen, joten määrättömästi kohteita ei voida ottaa mukaan, Petäjäveden ympäristösihteeri Niina Koivula kertoo. Tavoitteena on jatkaa työtä uudella jatkohankkeella, johon ollaan parhaillaan hakemassa rahoitusta. – Kaikenlainen maankäyttö vaikuttaa voimakkaasti vesistöihin. Löytämistään mahdollisista kohteista, joille toimenpiteitä voisi tehdä, Tolonen mainitsi Haukijärven valuma-alueen sekä Perjakkapuron ja Pykälistönsuon valumaalueet Multialla. – Jatkohankkeessa enPengerjoen valuma-alueselvitystä esiteltiin viime viikolla. Sillä Petäjäveden lukion 60 vuoteen on mahtunut paljon pänttäämistä ja oppitunteja, mutta myös elämää niiden ulkopuolella. Ensisijaiset kohteet esimerkiksi kosteikkojen tekoon ovat alueet, joissa metsä ei kasva hyvin. Juuri nyt koulussamme on kahteenkymmeneen vuoteen eniten opiskelijoita, peräti 90, ja uskon, että pienenevistä ikäluokista huolimatta säilytämme vetovoimamme, päättää rehtori Ville Metsäpelto. – Selvitykseen on merkitty kohteita, joihin toimenpiteitä voisi tehdä, mutta ne ovat ainoastaan ehdotuksia ja keskustelun avauksia. Yleisötilaisuudessa paikalla olivat muun muassa ympäristösihteeri Niina Koivula sekä Tuomo Laitinen Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:stä. Vuosituhannen alussa Petäjäveden lukio taisteli olemassaolostaan ja haasteita on nykyäänkin, sillä hallitus suunnittelee EUja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville lukukausimaksuja korkeakoulujen tapaan, mikä toisi vaikeuksia pienille lukioille. – Turvemaat painottuvat latva-alueille, alueen pohjoisosaan, ja hyvin suuri osa turvemaista on ojitettu. Vie terveiset lukiossa toisiinsa ihastuneilta ja vieläkin vahvasti yhdessä olevilta sydänkäpysiltä, viestitti kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto edellisiltana. Nyt valmistuvaan esiselvitykseen rahoitusta saatiin 80 prosenttia Euroopan Unionilta, rahoitusmuotona oli oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF, loput 20 prosenttia maksoivat Petäjäveden ja Multian kunnat. – Haukijärvi on metsätalouden kuormittama pieni järvi, jonka ympäristössä olisi kituja joutomaiden vesienpalautuskohteita, Perjakkapuron ja Pykälistösuon ympäristössä voisi tehdä suon ennallistamista ja vesienpidätystä. Valtaosa, lähes 60 prosenttia, on hiekkaja savimaita, turvemaita on vajaa neljännes. – Katson silti toiveikkaana tulevaisuuteen. Toimenpiteiden tekeminen edellyttää aina maanomistajan suostumusta ja yhteistyötä maanomistajan kanssa, Tolonen sanoi. Jatkohankkeeseen haetaan rahoitusta elykeskukselta kansallisista vesiensuojeluun tarkoitetuista varoista. – Parhaita vesienhallinnassa hyödynnettäviä alueita ovat kituja joutomaat. Vanhat koulukuvat kiinnostivat juhlavieraita.. Petäjäveden lukio 60 vuotta jatkoa etusivulta Vuonna -85 vietimme vanhojenpäivää, joka ei ollut silloin nykyisen kaltainen pukuja tanssijuhla, vaan ylle kaivettiin jotain aidosti vanhaa. Jatkohankkeeseen niitä voidaan valita viidestä kymmeneen. Etualalla patsastelevat Uuraisten tytöt Elina Saarinen (Veijonen) ja Hanna Lahtinen eli tämän jutun kirjoittaja, taustalta voi bongata tulevan professorin Marja Tiirolan (Kauppi) ja puolustusvoimissa uran luoneen Timo Kytölehdon. Tolosen mukaan Pengerjoen valuma-alueesta suurin osa on metsää. Alussa puhuttiin unelmista ja toteutuneisiin unelmiin on hyvä päättää
– Se on umpeenkasvanut järvi, joka pitäisi kaivaa auki, mutta siihen ei ole löytynyt rahoitusta, Ekman totesi. Nro 4719.11.2025 Sivu 5 TIINA LAMMINAHO Valuma-alueselvityksessä löytyi kymmeniä mahdollisia toimenpidekohteita Lupasin syyskuisessa kolumnissani, että palaan vielä tämän vuoden kouluterveyskyselyn tuloksiin. Peiliin katsominen ei ole helppoa, mutta välttämätöntä. Kyse ei ole vain lasten ja nuorten oireilusta, vaan siitä, miten me aikuiset olemme onnistuneet suojaamaan heitä. Suunnittelussa tärkeää on katsoa, riittääkö jokin pienempi tekeminen isomman sijaan eli riittävätkö esimerkiksi pohjakynnykset tai pohjapadot koko ojan tukkimisen sijaan. Yli puolet oppilaista kokee, ettei opettajia kiinnosta heidän kuulumisensa. Tarvitaan enemmän tukea vanhemmuuteen ja yhteissimmäinen työ on valita mukaan tulevat kohteet. Kannustetaan harrastuksiin Olen usein miettinyt sitä, kuinka harrastamisen drop out -ilmiö näkyy lasten arjessa. Päihteet ja nikotiini suosiossa taas – erityisesti tytöillä Petäjäveden 8.–9.-luokan tytöistä 26,8 % käyttää päivittäin nikotiinituotteita, kun muualla KeskiSuomessa luku on 7–8 %. Yläkouluun siirtyminen luokanopettajavetoisesta alakoulusta saattaa olla monelle turhan iso hyppäys. Tyttöjen kuormitus jää helposti piiloon, koska moni jaksaa vielä suorittaa. Hyttisuo yksi esimerkki Tilaisuudessa esiteltiin myös Hyttisuon kosteikkohanketta ja oman puheenvuoronsa sai hanketta rahoittaneen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson. Luodaan yhdessä matalan kynnyksen harrasteryhmiä ilman sen suurempia tavoitteita. Yläkoululaisista (8.–9.lk.) kolmannes nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. – Minun haaveenani on, että saisimme lintutornit sekä Hyttisuon että Palosuon kosteikoille, Hyttisuon kosteikkohankkeen taustaa ja alkuvaiheita esitellyt Keijo Ekman totesi ja kertoi, että yksi kohde, joka kaipaisi toimenpiteitä, olisi Nuottilampi Piesaskylällä. Meillä on edelleen kaikki mahdollisuudet kääntää suunta: vahvistaa vanhemmuutta, tukea koulua opetusja kasvatustyössä ja näkyä nuorille turvallisina aikuisina. Sami Jylhä hyvinvointikoordinaattori. Kolmas vaihe eli toteutus pitäisi tehdä kuivana aikana, jolloin vesistökuormitus on mahdollisimman pieni, Laitinen sanoi ja esitteli aikaisemmissa hankkeissa tehtyjä toimenpiteitä. Nyt on sen aika. Pengerjoen valuma-alueselvitystä esiteltiin viime viikolla. Keskustelemassa Irma-Liisa Särkkä, Timo Reina ja Maisa Martin. Meillä on nyt kaksi kuvaa Petäjävedestä – ja vain me aikuiset voimme päättää, kumpaa vahvistamme. Tyttöjen hyvinvointi on romahtanut yläkoulussa Petäjäveden 8.–9.-luokan tytöistä 32 % kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, 49 % kokee koulu-uupumusta ja 73,6 % kertoo ongelmista oppimistaidoissa – kaikki luvut selvästi korkeampia kuin muualla. Sami Sami Jylhän Jylhän kolumni kolumni Vuonna -85 vietimme vanhojenpäivää, joka ei ollut silloin nykyisen kaltainen pukuja tanssijuhla, vaan ylle kaivettiin jotain aidosti vanhaa. – Heikkokuntoinen kahdeksan hehtaarin mäntyräme on ennallistettu tukkimalla isot ojauomat sekä rakentamalla pintapatoja pieniin, mataliin ojiin ja näin on saatu veden pidätysja suodatusalue. Petäjäveden Erämiesten ja Kuivasmäen metsästysseuran yhdessä toteuttamasta Hyttisuon kosteikosta kertoivat Keijo Ekman, Ville Pätynen, Ossi Kokkila ja Tarmo Ketola. Petäjäveden kouluterveyskyselyn 2025 tulokset kertovat nimittäin tarinan, jota ei voi vain ohittaa. Yleisötilaisuudessa paikalla olivat muun muassa ympäristösihteeri Niina Koivula sekä Tuomo Laitinen Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:stä. Siinä erilaisten paikkatietoaineistojen lisäksi maastokäynti on tärkeää, ja jo tässä vaiheessa maanomistajan tulee olla mukana. Tarkoitus on löytää mahdollisimman vaikuttavia kohteita, Tuomo Laitinen Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:stä kertoi. Toisessa kohteessa on ohjattu aiemmin suota kiertämään ohjatut vedet takaisin kuivuneelle suolle, jolloin suo vettyy ja suoluonto palautuu. Ehkäisevää päihdetyötä ei ole tehty riittävän näkyvästi, ja vanhempien valvonta sekä arjen rytmi ovat vuotaneet. Kun kiinnostus herpaantuu, ryhmäpaine vie. Kannustetaan siis lapsia ja nuoria edelleen harrastamaan, vaikka välillä se tuntuukin vaativalta. Oppimisen ilo katoaa, kun yhteys aikuiseen heikkenee. Polarisaatio syvenee Osa lapsista voi hyvin, erittäinkin hyvin, mutta toisaalla ongelmat kasautuvat. Peiliin katsomisen paikka – aikuiset, tämä on meidän vastuullamme tä otetta arjen rakentamiseen, ei vain yksittäisiin ongelmiin reagoimista. Samanikäisillä pojilla lukema on 29 %. Siinä pienellä työllä on saatu iso vaikutus, Laitinen selvitti. Näihin yllä esitettyihin haasteisiin esitetään varmasti konkreettisia toimenpiteitä mm. Kun luottamus ja turvallisuus murenevat, koulu muuttuu paikaksi, jossa ollaan pakosta, ei omasta halusta. Meidän aikuisten, vanhempien ja ammattilaisten, pitäisi paremmin tunnistaa tämä ja tarjota sukupuolisensitiivistä tukea, aikaa ja kuuntelevia aikuisia. Kysyä nuorilta, että mitä heille kuuluu. Tarkoitus on välttää liiallista maanmuokkausta. 42 % oppilaista on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. – Tällaisille kituja joutomaille, joissa metsä ei kasva kunnolla, nämä kosteikot ovat parasta käyttöä, Ville Pätynen totesi. – Seuraavaksi suunnitellaan tehtävät toimenpiteet. Yhä useampi jää pois ohjatusta toiminnasta jo 10–11-vuotiaana – joskus siksi, ettei löydy sopivaa harrastusta tai ryhmää, joskus vain siksi, ettei se huvita enää. Yhteinen arjen perusta ei enää kanna kaikkia. Etualalla patsastelevat Uuraisten tytöt Elina Saarinen (Veijonen) ja Hanna Lahtinen eli tämän jutun kirjoittaja, taustalta voi bongata tulevan professorin Marja Tiirolan (Kauppi) ja puolustusvoimissa uran luoneen Timo Kytölehdon. Alkoholia käyttää 54,5 %, mikä on selvästi enemmän kuin verrokkikunnissa (Keuruu, Uurainen). Tämä näkyy koulussa heti aamusta alkaen levottomuutena ja uupumisena. – Toimenpiteillä haetaan veden pidätystä ja hidasta valumaa, jolloin hyötyä saadaan myös metsätaloudelle, kun kuivuus vähenee. Tämä ei ole sattumaa, vaan kertoo vallitsevasta asenneilmapiiristä, jossa päihteet kuuluvat osalla nuorista ”porukkaan pääsemisen ehtoihin”. Samalla katoavat myös ne turvalliset aikuiset, jotka voisivat olla rinnalla juuri silloin, kun elämä muuttuu: yläkouluun tai toiselle asteelle siirryttäessä. Perusasiat – lepo, ruoka, rytmi – eivät enää kanna. Oppimisen ilo ja ilmapiiri hiipuvat Vain 37 % yläkoululaisista pitää koulunkäynnistä, kun muualla osuus on lähes puolet. Luvut puhuvat suoraan – ja monessa kohtaa olemme menneet väärään suuntaan. Se näissä pitää muistaa, että rakenteet eivät lähde heti toimimaan, vaaditaan aikaa, ennen kuin esimerkiksi ennallistettu alue muistuttaa luonnontilaista suota. Hyttisuon kosteikko on saatu lähes valmiiksi, keväälle jäi vielä heinänkylvöä. Lisäksi kosteikko tarvitsee vesilintujen laskentapisteen. Seksuaalista häirintää on kokenut yli neljäsosa. Opettajat ja oppilashuolto joutuvat paikkaamaan sitä, mitä kotona ehkä jää tekemättä. Vanhemmuuden haasteet ja arjenhallinnan puute näkyvät koulussa Kyselyn mukaan lähes 45 % 4.–5. Myös perheen kanssa vietetty kiireetön yhteinen aika on korvaamatonta lapsen ja nuoren kehitykselle. -luokan tytöistä ei syö aamupalaa. tulevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ja kunnan hyvinvointisuunnitelmassa, sillä kouluterveyskyselyn tuloksissa ei kyse ei lopulta ole tilastoista, vaan siitä, että jokainen lapsi ansaitsee kasvaa kunnassa, jossa häntä kuullaan, suojellaan ja uskotaan hänen mahdollisuuksiinsa. Aktiivinen harrastaminen lapsena ja nuorena on mitä parhainta ehkäisevää päihdeja mielenterveystyötä. Alla nostan esiin kyselyssä nousseita ilmiöitä
Aiheina käsiteltiin muun muassa vierasesineen poistamista lapsen hengitysteistä sekä lapsen peruselvytystä. Syksyn aikana on keskitytty muun muassa lapsiperheiden uniasioihin. Täällä luodaan paljon myös ystävyyssuhteita lasten ja aikuisten välille, jotka säilyvät, kun lapset menevät päiväkotiin. Opastuksen lomassa ensiapua oli mahdollisuus myös kokeilla ensiapuun suunnitelluilla vauvanukeilla ja vanhemmat opettelivat sekä painelupuhalluselvytystä että vierasesineen poistamista hengitysteistä. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Sivu 6 Nro 47 19.11.2025 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Aiheeseen voi tutustua osallistumalla koulutuksiin ja opastuksiin, mutta myös SPR:n verkkosivuilta löytyy paljon materiaalia aiheesta. Avoimen päiväkodin tavoitteena on tarjota vertaistukea niin vanhemmille kuin lapsillekin. Seuraa Facebook ja Instagram: Taipaleen luomutila NIINA KELLONIEMI Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt, maatilarakentaminen. Toivoisin, että tästä opastuksesta jäisi nyt osallistuneille muistijälki, jotta mahdollisen hätätilanteen tullen olisi käsitys siitä, miten tulee toimia, Korpivaara sanoo. Katja Hölsä näyttää elvytysnuken avulla, miten toimitaan poistettaessa tuketta vauvan hengitysteistä.. Myös puhaltaminen ja riittävän syvään painelu oli ajateltua vaikeampaa. Sen lisäksi, että täällä pääsee tutustumaan Petäjäveden muihin lapsiperheisiin leikkien lomassa, täällä tulee myös varhaiskasvatuksen arki tutuksi. kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 Pienten lasten hätäensiapu tutuksi Niina Kelloniemi Lokakuun viimeisenä torstaina Petäjäveden perhekeskuksen avoimessa päiväkodissa kokoonnuttiin tärkeän teeman äärelle saamaan tietoa lapselle annettavasta hätäensiavusta. Kun kyseessä on oma lapsi hätätilanteessa, vanhemman voi olla vaikeaa toimia. Marraskuun avoimessa päiväkodissa on teemana vanhemmuuden vahvistaminen ja saamme Keuruun perheneuvolan perheterapautin vierailulle kertomaan aiheesta tulevana perjantaina. Myös 112-sovellus tulisi olla ladattuna älypuhelimeen, Hölsä muistuttaa ja jatkaa, että kaikissa hätätilanteissa pitää pyrkiä aina auttamaan ja tehdä sen minkä pystyy, niillä tiedoilla mitä on. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi. Tietoa on ollut tarjolla esimerkiksi ruutuajan vaikutuksesta lapsen uneen sekä unirytmin tukemiseen. Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston ensiapuryhmäläinen Katja Hölsä (kuvassa vasemmalla) opastaa perhekeskuskoordinaattori Johanna Korpivaaraa lapselle annettavassa hätäensiavussa tarkoitukseen suunniteltujen nukkejen avulla. Avoimen päiväkodin toiminnasta tiedotetaan muun muassa Petäjäveden perhekeskuksen somekanavissa, Korpivaara vinkkaa. Perhekeskuskoordinaattori J ohanna Korpivaara pitää tärkeänä, että pienten lasten ensiapuun suunnattua opastusta tarjotaan, sillä hyvin usein ensiapukoulutukset keskittyvät aikuisille annettavaan ensiapuun. LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 sekä perjantaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali C-junnut (13–14-vuotiaat) tiistaisin 17–19 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali B-junnut (15-16-vuotiaat) tiistaisin 19–21 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja perjantaisin 18.30–20 Kintauden koulun liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–22 Kintauden koulun liikuntasali Sekalentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja sunnuntaisin 18–21 Kintauden koulun liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT 25-26 Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17-18.30 P11 Tiistaina 18.30-20 P12 Tiistaina 20-21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17-18 P8-9 Keskiviikkona 18-19 P10 Torstaina 20-21:00 Aikuisfutsal Perjantaina 17.30-19:30 Futsal Naiset Perjantaina 19:30-21.30 Futsal Miehet Sunnuntaina 14-15 P7 Sunnuntaina 15-16.30 Aikuisfutsal/kunto futsal Sunnuntaina 18-19 P10 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Lapsi voi harjoitella oman läheisen aikuisen kanssa ryhmässä toimimista ennen varsinaisen varhaiskasvatuksen alkua. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Petäjäveden perhekeskuksella torstaisin ja perjantaisin kokoontuvan avoimen päiväkodin toimintaan saavat osallistua kaikki paikkakunnan kotihoidossa olevat lapset läheisineen. Sivuilla on kuvitettuja ohjetekstejä ja videoita, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua, Hölsä painottaa. Paikalla opastamassa oli Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston ensiapuja valmiusryhmästä Katja Hölsä, jolla on yli 20 vuoden kokemus SPR:n vapaaehtoistoiminnasta. Meillä on monenlaista ohjattua toimintaa satutuokioista muskareihin ja käymme yhdessä myös lounaalla viereisessä ruokalassa. Toiminnassa tuodaan vanhempien tietoisuuteen Petäjäveden ja hyvinvointialueen lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita sekä tarvittaessa tehdään myös palveluun ohjausta. Mikäli eteen tulee hätätilanne, jossa ei osaa toimia, on ensisijaisen tärkeää soittaa hätänumeroon 112, sillä sieltä saa tukea ja ohjeita tilanteeseen. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi päätalon tilojen, rantasaunan ja lomamökin vuokraus luomunaudanlihan suoramyynti Ida Taipale 040 7257514 Minna Taipale 040 5043616 info@taipaleentila.. Pääpaino on kuitenkin kohtaamisten mahdollistamisessa ja toivoisinkin, että perhekeskuksen Olkkari on paikka, jonne on helppo tulla viettämään aikaa saman elämäntilanteen jakavien kesken, Korpivaara kertoo. Kokeilujen jälkeen vanhemmat olivat yllättyneitä esimerkiksi siitä voimasta, jota vierasesineen poistamiseksi voi joutua käyttämään. Syksy jatkuu perhekeskuksella vanhemmuutta tukien Johanna Korpivaaran mukaan syksy perhekeskuksella pidettävässä avoimessa päiväkodissa on sujunut hyvin. -Vaikka aihe voi vanhemmista ja lapsien kanssa toimivista tuntua vaikealta, on kuitenkin erittäin tärkeää tutustua etukäteen toimintaohjeisiin ja harjoitella mahdollisten hätätilanteiden varalta, jotta tositilanteessa on paremmat mahdollisuudet toimia hädässä olevan auttamiseksi. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com
”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh. Tonttihakkuut ja raivaukset. 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 014 854 113 Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi 041 441 5253 harri.leipuri@gmail.com MYÖS KOTIINKULJETUS! MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . 25,5 % per julkaisukerta Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. 040 749 3705 SOTE-kyydit tilauksesta. 040 559 4838. Viikonloppuja yökyydit sopimuksen mukaan.. Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Nro 4719.11.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. Kaivinkonetyöt Lumityöt . Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. 25,5 % per julkaisukerta Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. . Hiekoitukset Murskeet . 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Mullat . 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. TAKSI BENJAMI RÄTY puh. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.
Toimitukseen osallistuminen Toimitukseen kutsutaan niiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat, joiden oikeutta toimitus koskee. Sen keskeisin muutos oli että, lunastuskorvaus määräytyy jatkossa omaisuuden markkina-arvon mukaan ja siihen lisätään 25 % korotus. os. Kun liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkojen turvaamisessa on vanhoissa metsissä tarve usein useamman hehtaarin suojelulle, se merkitsee parhailla kasvupaikoilla kymmenen tuhansien hakkuutulojen menetyksiä. Metsoohjelma jatkunee ensi vuonna 2040 asti edelleen vapaaehtoisuuden pohjalta. Tervetuloa! LähiTapiola lahjoitti LähiLahjoitus -kampanjalla 100 000 euroa lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestäville yhdistyksille ja harrasteryhmille. Kun metsä on riittävän pitkään käsittelemättömänä, sinne syntyy monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä ja lopulta lajistoa. Kerralla koko ka lusto. OP Petäjävesi KUTSU maanmittaustoimitukseen Lohkominen Kiinteistö 592-401-13-33 Pyhäniemi Petäjäveden kunnassa. Petäjäveden Eläkkeensaajat JOULUMYYJÄISET ke 26.11. Toimituksen yhteydessä suoritetaan rajankäynti kiinteistöä 592-401-3-3 Saarela vastaan. Metsien suojelussa otettiin vapaaehtoisuus laajasti käyttöön Metsoohjelmassa vuonna 2008. Silloin kun metsien suojeluvaatimus perustuu lakeihin, pitäisi korvauksessa käyttää uudistetun lunastuslain mukaista korvauslisää, oli kyse mistä korvausmuodosta tahansa. 456 Jouluruokailu la 29.11. Silloin maanomistajalle jää ainut vaihtoehto hyväksyä tarjous tai jättää kohteen silleen. OSTAMME TRAKTOREITA, KUORMAAUTOJA, TYÖKONEITA YM Myös kuolinpesät, Lopettavat yritykset yms. Kyse ei ole vähäisestä haitasta. Ilmoittautuminen su 23.11. Tulevina vuosina yhteiskunnalla on tarve suojella lisää metsiä elinympäristön ja lajisuojelun vaatimuksiin. klo 9-14 PETÄJÄVEDEN TORI. Näin voi tapahtua, kun metsää säästetään seuraavalle sukupolvelle useamman vuosikymmenen ajan. Sen korvausperusteita sovelletaan myös muihin lakeihin perustuvissa korvausmenettelyissä. Toimitusnumero 2025-757877. Metsokauden alussa arvosteltiin ympäristötuen hyvää korvaustasoa suhteessa pysyvän suojelun korvaukseen. Uudistuksen ydin oli se, että metsäomistaja voi tarjota arvokkaita luontokohteita suojeluun korvausta vastaan ja valita itselleen mieluisimman toteuttamistavan. Elokuun alussa tuli voimaan uusi lunastuslaki. Samoin metsälakikohteiden suojelu on metsälailla määrätty. 100 yhdistystä tai harrasteryhmää saa kukin 1 000 euron tuen. kaavoituksella varataan kohteita suojeluun ja niiden toteutukseen tarjotaan rahaa, ei ole kysy vapaaehtoisuudesta. F I LEHTIMAINOS_2025.indd 1 LEHTIMAINOS_2025.indd 1 11.11.2025 22.22.06 11.11.2025 22.22.06 Mikä on vapaaehtoista suojelua TO 20.11. R E M O N T T I J O N E S . 0400343960. Määräala -M607 sisältää 7 kpl RA-rakennuspaikkaa. R E M O N T T I J O N E S . Jarmo Laitinen Luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Petäjävedelle lahjoitusrahaa. F I W W W . Tervetuloa! Pengerjoen kyläyhdistys ry vuosikokous ke 26.11. Eli, voisiko sitä soveltaa myös metsien suojeluun liittyvissä korvauksissa. Myös vialliset! TARJOA 0449759896 / myös whatsup LVI TYÖT Käyttövesi-, lämmitysja viemärijärjestelmien saneeraukset, korjaukset ja huollot Joonas Lapatto 045 261 2655 joonas.jvmworks@gmail.com 41930 Kuohu REMONTTEJA & RAKENTAMISTA KYLPYHUONEREMONTIT SAUNAREMONTIT KEITTIÖREMONTIT SISUSTUSJA HUONEISTOREMONTIT SISUSTUSPINNOITTEET HARTSIPINNOITUKSET W W W . www.nuutisenkutomo.fi Tervetuloa Petäjäveden Osuuspankin asiakasiltaan to 27.11.25 klo 18.00 Petäjäveden Osuuspankin kokoustilaan (Kirkkotie 6, Petäjävesi). Jos esim. Metsille on lisääntyvää käyttöä. Tilaisuudessa ei tehdä päätöksiä. Sääntömääräiset asiat ja kinkkubingo. mennessä Vesalle puh. Määräalat sijaitsevat Huhtia ja Pyhäjärvi -nimisten järvien rannoilla alueella, jossa on voimassa ranta-asemakaava, kaavamerkintä RA (loma-asuntojen korttelialue). Toivottavasti rahoitusta löytyy kaikkiin suojelukeinoihin, jotta vapaaehtoisuus toteutuu. Sivu 8 Nro 47 19.11.2025 Yleisöltä Yhdistystoiminta Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. klo 12-15 Petäjävesi-lehden tiloissa. Petäjävedellä tukea saivat Petäjäveden Petäjäiset ry, cheerleading, Petäjäveden Petäjäiset, lentopallo sekä Petäjäveden Viestilaitemuseon Tukiyhdistys ry, Radioja Puhelinmuseo, Teemapäivä lapsille ja nuorille. Määräala -M606 sisältää 13 kpl RA-rakennuspaikkaa. Vapaaehtoinen suojelu tarkoittaa sitä, että tarjottavaan suojelukohteeseen ei sisälly etukäteen pakkokeinoja. Villahousut (myös ohuita merinovillaisia), naisten merinovillaneuletakit, -puserot, merinovillakerrastot, villapaitoja, kaulureita, lasten merinohaalarit ym. Nouto ja käteismaksu. Tervetuloa. Niidenkään suojelu ei ole vapaaehtoista, vaikka metsänomistaja voi hakea kustannuksiin korvausta Metson ympäristötuesta. Arvokkaat luontokohteet, kuten metsälakikohteet, keskittyvät usein tietyille alueille ja osa metsänomistajista kantaa suuremman metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä. Aika ja paikka Torstaina 4.12.2025 kello 13:00 Virastotalo Sinetti, osoite Vapaudenkatu 58 A, Jyväskylä (kokoustilaan saate-taan asiakaspalvelusta) Toimituksen tarkoitus Toimituksessa on tarkoitus lohkoa määräalat 592-401-13-33-M606 / Laakkonen Reetta Karita ja 592-401-13-33-M606 / Nieminen Timo Matias. Siksi on oikein, että he eivät joudu suojelun maksumiehiksi muiden puolesta. klo 18.30 Karjokoskella (Kuitulantie 859). Hyvä esimerkkilaji on liitoorava. Lunastuslain soveltamisala on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastaminen yhteiskunnallisesti tärkeisiin tarkoituksiin, kuten maanpuolustukseen, infrastruktuuriin, huoltovarmuuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen. Omavastuu 10 €. Esittelemme viiden pankin yhdistymissuunnitelmaa ja käymme keskustelua. Toimitusinsinööri Jarmo Saukko Maanmittauslaitos 040 537 8094 jarmo.saukko@ maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi Rak. klo 17 Kumpusella, Kirrintie 94. Talousmetsien luonnonhoidossa iso ristiriita on siinä, että metsänomistajaa kannustetaan lisäämään metsänsä monimuotoisuutta ja kun sitä syntyy riittävästi, hän voi menettää käyttöoikeuden metsäänsä. Tämä poikkesi suuresti aikaisempien suojeluohjelmien toteuttamisista. Jos kokoukses-ta on tiedotettu lain mukaisesti, toimitus voidaan suorittaa, vaikka asianosainen olisikin poissa kokouksesta