-Säätiö hakee elinvoimakeskukselta hankkeelle tukea, joka kattaa 65 prosenttia vierailukeskuksen rakentamisen kustannuksista. Olemme tehneet sopimuksen yhden kansainvälisen matkanjärjestäjän kanssa ja tänä talvena ryhmien vierailuja on ollut viikoittain. vuosikerta Nro 7-2026 Keskiviikkona helmikuun 11. Myös kirkkoon liittyvä kulttuuritoiminta, Suomen maailmanperintökohteiden välinen yhteistyö ja kirkon matkailupalveluiden kehittäminen kuuluvat säätiölle.. Koponen sanoo, että tällä hetkellä kirkon autenttisuus kärsii asianmukaisten tilojen puutteesta. Omavastuuosuus alkaa olla kasassa, mutta mukaan toki pääsee vielä, Koponen kertoo. Maarit Nurminen Petäjäveden Vanhan kirkon säätiön kehityspäällikkö Katriina Koponen sanoo, että käsillä on Petäjävedelle sijoittuvan vierailukeskuksen kohtalon vuosi. Vierailukeskuksen myötä voimme tarjota tulevaisuudessa tuhansille kävijöillemme ympäri maailman entistä monipuolisemmin tietoa siitä, miksi yhteistä maailmanperintöämme kannattaa vaalia. Säätiö edistää Petäjäveden vanhan kirkon saavutettavuutta ja tunnettuutta. Museoviraston mukaan vierailukeskuksen suunnitelmat tukevat Petäjäveden vanhan kirkon ja sen arvojen säilymistä laajassa merkityksessä. -Nähtävissä on matkailijoiden lisääntyvä kiinnostus kulttuuriperintöä kohtaan. Vuosina 1763 1765 rakennettu vanha kirkko on luonnontilassa eikä siellä ole koskaan ollut lämmitystä. Näyttelyssä on esillä Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi Struven kolmiomittausketjun piste Korpilahden Oravivuoressa. Unescon maailmanperintökohteet tarvitsevat arvoisensa vierailukeskuksen, Koponen toteaa. Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun maailmanperintökohteiden yhteisen vierailukeskuksen rakentamisen aloittamisesta on tarkoitus päättää tänä keväänä. Museovirasto puoltaa vierailukeskusta Unescon vastuuviranomaisena Suomessa. Vierailukeskus toisi lisäksi oppaille asianmukaiset sosiaalitilat. Vierailukeskuksen toteutuessa Petäjäveden vanhalla kirkolla voi vierailla ympärivuotisesti. Vierailukeskukseen suunnitellaan maailmanperinnöstä kertovaa näyttelyä osaksi keskuksen toimintaa. Näyttelyn suunnitelmaa on tarkoitus päivittää tänä keväänä. -Tänä talvena on ollut selvästi aiempaa vilkkaampaa. Elinvoimakeskus maksaa tuen toteutuneita kuluja vastaan, joten tarvitsemme hankkeeseen välirahoituksen. -Tällä hetkellä tuotteita myydään vanhojen ruumispöytien päällä, ja kirkon tiloissa myydään pääsylippuja. Koponen sanoo, että mikäli Aalto-kohteista tulee Unesco-kohteita, se lisännee kiinnostusta myös jo olemassa oleviin maailmanperintökohteisiin Keski-Suomessa. päivänä Puolueeton kotiseutujulkaisu Irtonumero 3,00 euroa AOR ARKKITEHDIT Maailmanperintökohteiden vierailukeskuksella kohtalon vuosi Havainnekuva Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun yhteisestä vierailukeskuksesta. Nro 711.2.2026 Sivu 1 66. Talvella vanhassa kirkossa on voinut vierailla etukäteisvarauksella. Ensi maanantaina Petäjäveden kunnanvaltuusto käsittelee Petäjäveden Vanhan kirkon säätiölle pankin myöntämän lainan 215.000€ omavelkaista määräaikaista takausta. Tällä hetkellä Petäjäveden vanhalla kirkolla on vuosittain noin 13 000 kävijää, joista valtaosa käy maailmanperintökohteessa kesällä, mutta kiinnostus talvikaudella vierailuihin kasvaa koko ajan. Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr rekisteröitiin 31.1.2001, joten säätiö täytti juuri 25 vuotta. Säätiön perustehtävänä on järjestää Petäjäveden vanhan kirkon opastustoimintaa ja kehittää sitä
Nämä bileet voi tosin pilata kohdalle osuva sankka sadekuuro jyrisevän ukkosen ja salamoinnin keralla . Jo himmeäkin valo pystyy voittamaan pimeyden. 5.2.1942 k. Onhan nimittäin taas ilmoja pidellyt! Talvella voi vilusta väristen noitua tulipalopakkasia ja kesällä voi otsalta hikeä pyyhkien tuskailla jatkuvia helteitä. Päivän raamatullinen aihe on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin, jossa hänen jumalallinen kirkkautensa loisti myös häntä siunanneelle Simeonille. Keskiajalla oli tapana tuona päivänä vihkiä kirkossa vuoden aikana käytettävät kynttilät. Muutokset mahdollisia. Kolehti kerätään Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon hätäavun antamiseksi ihmisten ja luonnon aiheuttamien kriisien uhreille. klo 17.30-19 Koko perheen mäenlaskutapahtuma Kettulanvuoren ulkoilualueella. Seppo Rahkonen ja Marjatta Öhman. Paukkupakkaset hellittävät päiväsaikaan, ja auringonvalo lämmittää jo enemmän. Välillä on liian kuivaa ja välillä taas sataa liikaa. Su 15.2. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 3,00 € (sis. Tilaushinnat 2026 : Kestotilaus 12 kk 95 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 60 € (hinnat sis. Oi, miksi et palaa, jotakin salaa silmistäs putoaa. 4.1.2026 Köynnösten alla niin hyvä on olla, taivaan akkunoissa kynttilät palaa, on lämmintä siellä ja kodikasta. klo 16.00. klo 9.30-10.30 Aamurukoushetki Petäjäveden kirkossa. Silloin on parasta hakeutua sisälle suojaan ja kuunnella vain sateen ropinaa katolla. Ke 18.2. klo 15:00 Pentti ja Sirpa Survolla. klo 10-12 Ystävän pysäkki pappilassa. Ti 17.2. Pienet valonsäteet ovat toivon pilkahduksia, iloa ja hyvää mieltä tuottavia asioita. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Paikalla paloauto. Tervetuloa! LAUANTAI ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 14.. Yhteistyössä Petäjäveden kunta, MLL Petäjäveden yhdistys sekä K-Market Porkkana. Täällä napapiirin tuntumassa ollaan totuttu talven karuihin ja kylmiin oloihin. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2026: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Lauluissa lauletaan valon pisaroista, ja niitä voi löytää jokaisesta päivästä. Eihän säätilalle pieni ihminen silti mitään oikein voi, vaikka maapallon väestömäärän kasvu, saasteet ja luontotuhot muuttuvatkin ympäristöä ja ilmastoa ja lisäävät sään ääri-ilmiöitä monilla alueilla. Kynttilän liekki muistuttaa meitä Jeesuksen läsnäolosta, valosta ja toivosta. Sinikka Kaivaten Sinikka, Sari, Mika, Elisa muut omaiset, ystävät, työtoverit Rakkaamme Juhani Matti Petteri AALTOLA Viime sunnuntaina vietettiin kynttilänpäivää. Sanonnan mukaan voidaan todeta: Kevättä kynttelistä. Silloinkin voi lohduttaa tieto siitä, että valo on silti olemassa. Sivu 2 Nro 7 11.2.2026 www.petajavedenseurakunta.fi Viikon Viikon pakina pakina Pe 13.2. Käsi käteeni anna, on elämä kaikessa kaikkea vailla, kyynelten peittämät jäljet kuolleen kasvoilla köynnösten alla. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Puhujana Suomen Baptistikirkon johtaja Jari Portaankorva. Valo tuo myös toivoa: on helpompi löytää tie perille ja ottaa varmempia askelia. Tarjolla makkaraa ja mehua, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. klo 18-20 Kids’ Friday Petäjäveden kirkossa. Elämässä tulee vastaan hetkiä, kun tuntuu, että sisäistä valoa ei näy, valo on hukassa. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. alv 10 %): S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 Tapulin Tapulin takaa takaa s. Levikki noin 1300 kpl. Mistä tuo kynttilänpäivän nimi sitten tulee. Ruokailu klo 11, vapaaehtoinen maksu. Pimeimmälläkään hetkellä emme ole yksin, valo on turvanamme ja vie perille. Kesän lämpimien ja valoisien päivien varalle suunnitellaan lomat, matkat, perhejuhlat sekä kylien kesätapahtumia joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Kuollut: Kuollut: Juhani Matti Petteri Aaltola 83v Petäjävesi-lehden toimitus on avoinna Keskiviikkoisin kello 10–14 Muina aikoina sovittaessa sekä puhelimitse tai sähköpostilla, toimitus@petajavesilehti.fi. PePe BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 15.2. Lisääntyvä valo auttaa näkemään selvemmin, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Valo alkaa lisääntyä, kun päivien valoisa aika pitenee. Ke 18.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu Petäjäveden kirkossa. Lumikukkia täynnä on maa. Kaiken kaikkiaan kynttilänpäivän ydinsanomaa ovat valo ja lisääntyvä kirkkaus. Silti kevään tuloa ja auringon paistetta odotellaan jo syksyn sateissa ja talven viimoissa, kun räntäsade piiskaa naamaan tai pakkanen puree ja paukkuu nurkissa. Vuonna 2026 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 15,29,30,31 ja 53. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Eija Hanhimäki Kevättä kynttelistä On ilmoja pidellyt Säästä puhutaan paljon ja se on helppo jutun aihe ventovieraankin kanssa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lisätietoja tapahtumista löydät seurakunnan kotisivulta. Hirvenhiihtäjäntie 2 TERVETULOA! Herätyksen tuli srk. Valoa voi ajatella niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Valoa voi myös tietoisesti ripotella sekä omaa että toisten elämää valaisemaan. Toivottomuus valtaa mielen, kaikki menettää merkityksensä. Valonpilkahduksia voivat tuoda rauhoittava kävely talvisessa luonnossa tai läheisen kohtaaminen ja auttaminen. K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Maarit Nurminen maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 tai sopimuksen mukaan
Jos valtion taloudellinen tilanne jatkuu huonona, vaarana on valtionosuuksien leikkaus. Hallintotieteiden maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1997. Kuntatalouteen vaikuttaa paljon se, miten yleinen taloudellinen tilanne kehittyy, omilla toimillaan kunta ei voi kaikkea ratkaista. – Petäjäveden hallinnon organisaatio näyttää minusta tällä hetkellä hyvältä. Nyt alamme yhdessä rakentamaan uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen, ja voimme olla mukana rahoittamassa aiempaa suurempia paikallisia hankkeita. Säilytämme nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan, OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina Takala sanoi. Yhdessä voimme toimia aktiivisesti koko Keski-Suomen elinvoiman edistäjänä, OP Multian hallituksen puheenjohtaja Yrjö Uitamo sanoi. – Neljä vuotta kävin Vesannolla töissä Palokasta, jossa perheemme asuu. Lähempänä oleva Uurainen oli parempi työkunta perhetilanteen kannalta, samoin on Petäjävesi, Lievonen toteaa. Johtamisen syyni jatkuu Keski-Suomen hyvinvointialueella on käynnistetty johtamisjärjestelmän arviointi, jonka yhteydessä on tarkoitus käydä yhteistoimintaneuvottelut. Yhdistyvistä osuuspankeista siirtyy OP Keski-Suomeen noin 20 työntekijää. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP Keski-Suomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota pääsemme nyt syventämään asiakkaidemme eduksi, OP Korpilahden hallituksen puheenjohtaja Tarja Simola kertoi. Uskon, että yhteistyö ja työnjako uuden kunnanjohtajan kanssa löytyy luontevasti. Yhdistymiseen tarvittiin 2/3 enemmistö. Myös kaikki nykyiset konttorit jatkavat toimintaansa ja tutut toimihenkilöt palvelevat asiakkaita jatkossakin. OP KeskiSuomen henkilöstömäärä on tämän jälkeen keskimäärin 220 henkeä. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo sanoo.. Maakuntakeskukset kasvavat, ja Petäjäveden sijainti on erinomainen. Petäjäveden osuuspankin osuuskuntakokouksessa päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Arviointi perustuu toukokuussa 2025 tehtyyn valtuustoaloitteeseen. Tarkastelun alle joutuvat kaikki hyvinvointialueen johtamistasot. – Yhdistymishankkeessa on mukana neljä nykymaailmaan liian pientä pankkia ja yksi riittävän iso pankki. –Isossa pankissa myös henkilöstöllä on paremmat mahdollisuudet kehittyä ja edetä urallaan. Tekemällä pakolliset hallinnolliset tehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. – Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään muutoksia asioinnissaan pankkien yhdistymisen vuoksi. – Kunnat eivät ole yksin, vaan osa yhteiskuntaa. – Petäjävedellä työhöni kuuluu myös yleishallinnon pyörittämistä, ei pelkkiä talousasioita. Paikalla oli 193 äänioikeutettua omistaja-asiakasta; heistä Viiden pankin yhdistyminen toteutuu Petäjävedellä päätöksestä äänestettiin 137 oli yhdistymisen kannalla, 51 vastusti ja viisi äänesti tyhjää. Yhdistyminen korostaa paikallisten pankkien yhteistyötä ja sitoutumista KeskiSuomen asukkaisiin sekä panostusta paikalliseen asiakaspalveluun ja parempaan tavoitettavuuteen. Petäjäveden talouspäälliköksi Lievonen tuli kesken kunnan talouden tervehdyttämistä. -Projektin aikana tarkastelemme, millaisia toiminnallisia kokonaisuuksia ja henkilöstömääriä tällä hetkellä johdetaan ja millaiset kokonaisuudet ovat tarkoituksenmukaisia johtaa jatkossa. – Olemme tyytyväisiä, että kaikkien pankkien päättävissä kokouksissa hyväksyttiin yhdistyminen maakunnalliseksi osuuspankiksi. Pienessä kunnassa on pienet resurssit ja paljon asioita, joten työnjakoa tarvitaan, Lievonen sanoo. – Petäjävedellä on kuitenkin vahvuutena sijaintinsa Jyväskylän naapurikuntana. – Petäjäveden talouspäällikön virkaa hain saadakseni uusia haasteita. Yhdistymisen jälkeen OP Keski-Suomella on noin 138 742 asiakasta ja noin 92 179 omistajaasiakasta ja 12 konttorin verkosto. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. – Yksi ihminen ei pysty kunnan taloudellista tilannetta muuttamaan, mutta yhteistyössä viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa meillä on hyviä mahdollisuuksia kääntää taloustilannetta parempaan suuntaan. – Yhdistämällä voimamme vahvistamme oman alueemme elinvoimaa. Sen pohjalta tehty valmistelu osoitti, että johtamisen kehittämistä on tarpeen jatkaa. Muissa pankeissa päätökset tapahtuivat yksimielisesti. Suunnitelmallisella työllä saadaan taloutta tervehdytettyä, Lievonen sanoo ja lisää, että elinvoima-asioissa toki varmaankin löytyy aina kehitettävää. Ennen Petäjävedelle tuloaan Lievonen työskenteli kuusi vuotta Uuraisilla, ensin talousja hallintopäällikkönä ja sitten hallintoja HRasiantuntijana. Pasi Lievonen aloitti kunnan talouspäällikkönä helmikuun alussa. Koko maakunnan kattava OP Keski-Suomi aloittaa toimintansa lokakuun alussa. Esimerkiksi tilinumerot, kortit tunnuslukuinen, verkkopalvelutunnukset ja muut pankkipalvelut säilyvät ennallaan. – Yhteensä minulla on kokemusta kunta-alalta 23 vuotta, siitä suurimman osan olen ollut Vesannon kunnan palveluksessa, kunnansihteerinä ja yksitoista vuotta kunnanjohtajana, Lievonen kertoo. Koulutukseltaan Lievonen on yo-merkonomi ja hallintotieteiden maisteri. Suuressa organisaatiossa vastuun jakaminen ja toisaalta oman johtamisvastuun selkeys on välttämätöntä, vt. -MN Uudella talouspäälliköllä pitkä kunta-alan kokemus Tiina Lamminaho Pasi Lievonen aloitti Petäjäveden kunnan talouspäällikkönä helmikuun alussa. Esimerkiksi maatilojen koko ja lainatarpeet ovat kasvussa, joten suurempi pankki voi helpommin rahoittaa myös maatalousyrittäjien suurempia investointeja, OP Petäjäveden hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen sanoi kokouksen jälkeen lähetetyssä tiedotteessa. Nro 711.2.2026 Sivu 3 TIINA LAMMINAHO Viikko sitten tiistaina pidetyissä OP Haapamäen Seudun, OP Korpilahden, OP Multian ja OP Petäjäveden osuuskuntien kokouksissa ja OP KeskiSuomen edustajiston kokouksessa tehtiin myönteiset päätökset pankkien yhdistämisestä. Myös työttömyys vaikuttaa kuntatalouteen, Lievonen toteaa. Pankkien nykyinen henkilöstö siirtyy uuden pankin palvelukseen entisin ehdoin ja joustavin työskentelymahdollisuuksin, OP Haapamäen Seudun hallituksen puheenjohtaja Kalle Norto totesi
-Tässä on mennyt kymmenen vuotta materiaalin läpikäymisessä. Sopeuttaminen jatkuu Teppo Sirniön mukaan talouden sopeuttamista on pakko jatkaa. – Päinvastoin, säästötoimilla pyritään parantamaan kunnan kykyä tuottaa palveluja. Kokkonen jutteli silloisen Petäjävesi-lehden päätoimittajan, Suvi Kallioisen kanssa suuresta määrästä lehden arkistossa olevista negatiiveista. Ei vaikutuksia palvelutasoon Myöskään kuntatekniikan palvelualueella säästöjen ei pitäisi näkyä kuntalaisille, vakuuttaa tekninen päällikkö Reija Laamanen. Henkilökunnan tarve vähentynyt Suurin osa kunnan menoista kohdistuu sivistyksen palvelualueelle eli varhaiskasvatukseen, opetukseen ja vapaa-ajan palveluihin. Meidän on päästävä tilanteeseen, jossa pystymme lyhentämään lainaa ilman, että sitä varten tarvitsee ottaa uutta lainaa, Sirniö sanoo. Myös organisaatiorakennetta tarkastellaan ja sitä kautta haetaan talouden tasapainoa, sivistyspalvelujen johtaja Ville Metsäpelto toteaa. – Varhaiskasvatuksen puolella henkilöstömitoitus on kirjattu lakiin, eikä siitä saa poiketa. Myös hankintoihin varattuja määrärahoja on vähennetty. Kuluvan vuoden talousarviossa säästöjä on kirjattu sekä koulujen että päiväkotien puolella henkilöstökuluihin. Jos lapsimäärä varhaiskasvatuksen puolella kasvaisi ennakoidusta, palkkaisimme lisää henkilökuntaa, Metsäpelto sanoo. Filmirullissa olevien negatiivien osalta työtä on hankaloittanut se, ettei kaikista ole taustatietoja saatavilla. – Olemme jo aikaisemmin tehneet tarkastelua pikku hiljaa ja muuttaneet toimintatapojamme sekä miettineet tarkasti hankintoja. Hurja digitointiurakka nimittäin. Tällä hetkellä Petäjäveden 1 – 6 -vuotiaista lähes 85 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen. Vuodelta 1964 olevassa negatiivipussissa oli muun muassa Aulis Karhu koirineen. Lasten määrä niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissakin on laskenut, joten henkilökuntaa ei tarvita entiseen malliin. Tapio Kokkonen digitoi Petäjävesi-lehden vanhoja kuvia 10 vuoden ajan. Sivu 4 Nro 7 11.2.2026 VANHAT KUVAT: KOKKOSEN ARKISTO. Sanoin, että minä voi ottaa ja katsoa, mitä niistä löytyy. Se on hatunnoston arvoinen suoritus vapaaehtoisen kotiseututyön puolesta. – Saimme talousarvion nyt tälle vuodelle noin 27 000 euroa ylijäämäiseksi, mutta se ei vielä riitä velkojen lyhentämiseen, Sirniö toteaa ja kertoo, että Petäjäveden kunnan velkamäärä on kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Tavoitteena on, että kulujen karsiminen ei näkyisi ulospäin, emmekä me ainakaan toistaiseksi ole jättäneet mitään tekemättä säästöjen takia, Laamanen toteaa ja kertoo, että puheet säästöistä ovat saaneet myös kuntalaiset aktivoitumaan. Sirniön mukaan nyt tarkastellaan rakenteita, tavoitteena on toteuttaa tulevatkin muutokset siten, ettei palveluita heikennetä. Tapio Kokkonen muunsi digitaaliseen muotoon tuhansia ja taas tuhansia Petäjävesi-lehden vanhoja valokuvia. Petäjävesi-lehden omistaja Petäjäveden Petäjäiset kiittää Tapio Kokkosta ansiokkaasta työstä. Siitä on tehty DVD-tallenne. Petäjävesi-lehden ensimmäinen numero ilmestyi helmikuun alussa vuonna 1961 eli 65 vuotta sitten. Paikallislehti tallentaa muistoja suurista ja pienemmistäkin persoonista, jotka ovat olemassaolollaan vaikuttaneet alueen elämään, päätoimittaja Maarit Nurminen sanoo. -Paikallislehden tekeminen ei ole pelkästään viikottaista uutisointia ja juttujen kirjoittamista, vaan se on mitä suuremmissa määrin paikallishistorian tallentamista. – Jossain kohdassa on tultava raja vastaan ja minun mielestäni sen aika on nyt. -MN Moottorikerhon jäärata-ajot vuonna 1965. Myöskään yksityistieavustuksia ei Laamasen mukaan aiota leikata, vaan ne maksetaan entiseen tapaan. – Sen, että järjestelemme virkoja ja työtehtäviä eri tavalla, ei pitäisi näkyä kuntalaisten arjessa mitenkään. Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa Tapio teki hurjan urakan Nyt on se tehty. -Sitten entinen Petäjävesi-lehden toimittaja, Aution Antti muutti Keuruulle ja hänellä oli valtava kasa valokuvia. Paikallislehden sivuilta heijastuu paitsi oman kotiseudun asiat myös maailmanmelskeet paikallisesta näkökulmasta katsottuna. kunnanjohtaja Teppo Sirniö sanoo. Säästöjä tehtävä, jotta palvelut säilyisivät Tiina Lamminaho Petäjäveden kunnan taloutta on sopeutettu menoja karsimalla jo jonkin aikaa ja sopeutus jatkuu edelleen. Mutta nämä ovat pieniä puroja, isommat säästöt tulevat henkilöstön määrän sopeuttamisesta pieneneviin lapsimääriin ja rakenteellisista uudistuksista, Metsäpelto sanoo. MAARIT NURMINEN. – Henkilöstön määrää sopeutetaan pieneneviin ikäluokkiin. Talousarvioon on kirjattu, että mikäli lapsimäärä varhaiskasvatuksessa kasvaa niin, etteivät kaikki mahdu nykyisiin lapsiryhmiin, Kintauden päiväkotiin on mahdollista perustaa neljäs lapsiryhmä. Metsäpellon mukaan jo aiemmin on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan hankitaan se, mitä välttämättä tarvitaan ja jätetään hankkimatta se, mitä ilman tullaan toimeen. Hän antoi kuvat minulle ja sanoi, että saat ne täydellä oikeudella. Kuvaarkistojen digitoinnilla on merkitystä paitsi Petäjävesi-lehdelle myös koko pitäjälle historian tallentamisen kannalta. Seuraavalta vuodelta löytyy merkintä muun muassa koulujen välisistä hiihtokisoista. – Kaikki hankinnat katsotaan kriittisesti läpi, ja kaikkea, mikä ei ole pakollista, kuten esimerkiksi retkiä, joudutaan miettimään. Nyt sitten jäädytimmekin talkoilla luistelukentät sekä kirkonkylällä että Kintaudella, Laamanen kertoo ja toteaa, että latuja ei ole päästy ajamaan, koska lunta on niin vähän. Kunnanvaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarvion viime vuoden viimeisessä kokouksessaan joulukuun loppupuolella. Työ alkoi vuonna 2012 lasinegatiiveista. Kunnan hallinnosta kuitenkin vakuutetaan, etteivät menoleikkaukset heikennä kuntalaisten saamia palveluita. – Tällä hetkellä me emme ole vaarassa joutua valtiovallan ohjaukseen, mutta jos talouden tervehdyttämistä ei tehdä, sekin voi olla edessä. Kunnalla on hyvin monenlaisia sopimuksia, Sirniö toteaa. Koulujen väliset hiihtokisat vuonna 1965. Tapio on digitoinut noin 50 000 negatiivia. – Kuntalaisilta tuli viestiä, että halua osallistua talkoisiin löytyisi, jos sellaisia järjestettäisiin. Mitään palvelua emme ole lopettaneet, vaan palvelut säilyvät sopeutustoimista huolimatta ennallaan, Sirniö vakuuttaa. Tässä on yksi malli siitä, miten pitkäaikainen Martti Mantila arkistoi negatiiveja, Tapio Kokkonen sanoi ja esitteli jutun tekijälle vihkoa. Talouden tervehdyttäminen jatkuu ja kunnassa on käynnissä muutosneuvottelut. Kun kunnan talous saadaan tasapainoon, kunta on entistä vakaampi ja pystyy entistä paremmin tuottamaan palveluja kuntalaisille, vt. Vihkoon oli kirjoitettu päivämäärä, negatiivipussin numero ja teksti siitä, mitä kuvissa on. Tehtiin sopimus, että minulla on käyttöoikeus negatiiveihin. Vuonna 2013 tein niistä filmin, jossa on kaikki Antin kuvat mukana. Suvi pohdiskeli, mitä negatiiveille pitäisi tehdä. – Lisäksi käymme tarkasti läpi kaikki sopimukset yhteistyökumppaneidemme kanssa. Samalla se sitoutui huomioimaan erityisesti päätösten vaikutukset lapsiin ja lapsiperheisiin kokouksessa esitetyn ponnen mukaisesti
On hienoa nähdä, miten talkootyö, vapaaehtoisuus ja yhteisöllisyys kantavat hedelmää liikuntapaikkojen ylläpidossa ja uusien ryhmien synnyssä. Pienessä lukiossa opettajat ja opiskelijat tuntevat toisensa ja asioita tehdään porukalla, Marjo Suvanto toteaa. Se auttaa sydäntä, lihaksia ja mieltä pysymään vireänä ja elämäniloista – ja mikä tärkeintä, se voi olla hauskaa, yhdessä koettua ja erilaisiin, vaikeisiinkin, elämäntilanteisiin sopivaa toimintaa. Nykyisessä työpaikassaan Ylellä viestinnän asiantuntijana Suvanto on työskennellyt vuodesta 2019 alkaen. Mitä enemmän palveluihin osallistutaan ja ideoita jaetaan, sitä paremmin ohjelma toimii käytännössä – ja sitä enemmän se myös koskettaa ihmisiä arjessa. Kun liikumme yhdessä, rakennamme paitsi terveempää kuntaa myös entistä yhtenäisempää ja elävämpää Petäjävettä. Marjo Suvanto työskentelee Ylellä viestinnän asiantuntijana. Paikalliset seurat, kuten Petäjäiset, Tempo ja monet muut toimijat, tarjoavat jo nyt monipuolisia liikkuvia ryhmiä eri ikäisille – ja yhdessä voimme varmistaa, että kehitys jatkuu eteenpäin. Se tuli yhteisöllisyydestä ja rohkaisusta, jota lukiosta sai. Koin, että Petäjäveden lukio oli tietyllä tavalla vapaa ympäristö, jossa sai opiskella. Pienessä lukiossa mahdollisuudet ovat erilaiset kuin isommassa lukiossa, ja kannustan kyllä aidosti hyödyntämään niitä, Suvanto sanoo. Petäjäveden lukiossa oli turvallinen ja kannustava ilmapiiri kokeilla, ja sen olen kokenut tärkeäksi aikuisiällä, Suvanto sanoo ja kertoo vierailleensa Petäjäveden lukiossa syksyllä, lukion 60-vuotisjuhlassa. Kun keskustelemme yhdessä siitä, millainen liikunta tuntuu hyvältä, missä sitä halutaan tehdä ja millaisia ryhmiä toivotaan, luomme pohjan liikkumiselle, joka on aidosti kuntalaisten näköistä ja tuntuista. Itse olin opiskeluorientoitunut ja tykkäsin opiskelusta. Ohjelmaa rakennetaan yhdessä seurojen, yhdistysten, yksityisten kuntalaisten ja kunnan toimijoiden kanssa – jokaisen ääni on tärkeä. Se tuki polkua eteenpäin, kun kaikenlaiseen aktiivisuuteen suhtauduttii positiivisesti ja tuettiin opiskelijoita kokonaisvaltaisesti olemaan aktiivisia omassa elämässään. Suvanto kannustaa petäjävetisiä nuoria valitsemaan oman kunnan lukion ja hyödyntämään sen mahdollisuuksia, vaikka olisikin kova halu lähteä pois Petäjävedeltä. Viime torstaina järjestöillassa taas uudet ideat versoivat monessa pöytäkunnassa. Liikunnan ilo ja yhdessä tekeminen voivat olla liikkumisen suurimpia vetureita – elämässä kun kyse on ennen kaikkea siitä, mitä koemme, enkä vain siitä, mitä saavutamme. Suvanto kirjoitti ruotsin, pitkän saksan ja englannin, äidinkielen, psykologian ja yhteiskuntaopin. Voit tulla joko itse paikalle kertomaan tai kertoa ideasi Sami Jylhälle (p. Liikkuminen on arjen ilmaista hyvinvointia, tapaa ylläpitää toimintakykyä ja säilyttää itsenäisyys. Olen ollut aina aktiivinen tekemään kaikkea, ja Petäjäveden lukiossa sai monesta vapaaajallakin tehdystä jutusta soveltavan lukiokurssin. – Nyt myöhemmin olen todennut, että toinen minulle todella tärkeä asia oli se, että lukiossa annettiin mahdollisuus kokeilla. – Jälkikäteen olen ollut todella tyytyväinen, että valitsin Petäjäveden lukion. Olisiko sinulla siihen teemaan ajatuksia. Keskiviikkona 11.2 klo 14 kokoonnumme Kuntalaan teemoilla ”seniorit & soveltava liikunta”. 040-3016203, sami.jylha@petajavesi.fi).. – Tuntui, kuin olisi kotiin tullut, siellä oli tosi kiva fiilis. Ohjelmassa pohditaan, miten luontopolut, kävelyryhmät, tanssiminen, vesiliikunta tai vaikkapa kehonhuoltotunnit voivat kukoistaa yhdessä muiden liikuntamuotojen kanssa. Liikkuminen on meille kaikille tuttu sana, mutta sen merkitys on paljon enemmän kuin kuntosalilla hikoilu tai juoksulenkin kirittäminen ajan perässä. – Petäjäveden lukiossa esimerkiksi draamakurssille pääsivät ainakin minun opiskeluaikanani kaikki halukkaat helposti mukaan ja kansainväliseen toimintaan pääsivät kaikki. Petäjäveden liikkumisohjelmassa on myös tilaa kehittää ja tukea paikallisia liikuntapaikkoja ja -ryhmiä. – Lukiosta minulle jäi tietynlainen yritteliäisyys ja uskallus lähteä jännittävääkin kohti. Opiskelijoiden omille ajatuksille oltiin myötämielisiä, ja jos oli joku oma idea, sai sitä kokeilla. Lukion jälkeen Marjo Suvanto työskenteli vuoden Petäjävesi-lehdessä ja lähti sitten opiskelemaan puheviestintää Jyväskylän yliopistoon, maisteriksi hän valmistui vuonna 2018. – Koen, että Petäjäveden lukio valmensi hyvin tuleviin opintoihin, vaikka toki yliopistossa opiskelu on tosi erilaista kuin lukiossa opiskelu, Suvanto toteaa. Tämä ei ole vain strategia paperilla, vaan prosessi, joka rakentuu yhdessä keskustellen, ideoiden ja kokeillen. Liikkumisohjelman teko jatkuu seuraavan kerran 5.2. – Kun muistelen lukioaikaani, ensimmäisenä minulle tulee mieleen yhteisöllisyys. Työtehtävissä hän oli myös Kultainen Venla -gaalassa. Lopulta liikkuminen on myös tärkeä osa yhteisöllisyyttä: se vahvistaa sosiaalisia siteitä ja tuo ihmisiä yhteen – iloisesti, ilman paineita ja avoimesti. Tavoitteena ei ole tehdä jotain valmiiksi pureskeltua ylhäältä käsin, vaan tehdä ohjelmasta kuntalaisten oma, yhteinen sydämen asia. – Kielistä minulle on edelleen päivittäistä hyötyä. – Lukioaika on ollut minulle hyvin tärkeää, Petäjäveden lukiossa oli hyvä ympäristö kasvaa ja siellä sai olla oma itsensä. Liikkumisohjelma syntyy kuntalaisten tarpeista Kolmas tärkeä lähtökohta on nimenomaan osallistaminen: liikkumisohjelmaa ei tehdä Kuntalassa, vaan se syntyy kuntalaisten ajatuksista, tarpeista ja toiveista. Samaan aikaan opintojen kanssa, vuodesta 2015 alkaen, Suvanto työskenteli täysipäiväisesti, ensin eduskunnassa ja sitten Suomen Lukiolaisten liitossa. Se oli aika paineeton ympäristö, ainakin siihen aikaan, kun minä olin lukiossa, nythän maailma on muuttunut, samoin ylioppilaskirjoituksetkin. koulujen liikunnasta vastaavien tapaamisella. Nro 711.2.2026 Sivu 5 Petäjäv eden Petäjäv eden lukiosta lukiosta ponnist aneet ponnist aneet MARJUKKA MÄKINEN Sami Sami Jylhän Jylhän kolumn i kolumn i Petäjäveden lukiosta uskallusta kokeilla Liikkuminen kuuluu kaikille – kunnan liikkumisohjelman tekeminen edistyy Tiina Lamminaho Marjo Suvanto kirjoitti ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta vuonna 2011. Ruotsia käytän työssäni, saksaa taas vapaaajallani, eli kielet jäivät omaan elämääni. Sopivaa liikettä arkeen iloa tuottamaan Liikkumisohjelmassa huomioidaan liikkumisen monipuolisuus: liikunnan ei tarvitse olla kovaa tai kilpailullista – tärkeintä on, että liike sopii kunkin arkeen ja tuo iloa. Sen käytyäni olin tietyllä tapaa valmiimpi lähtemään, Suvanto toteaa. Ja ohjelmaa vuosittain muokaten. Juuri tästä syystä Petäjävedellä on nyt käynnissä laaja liikkumisohjelman suunnitteluprosessi. Hyvä ympäristö kasvaa Yläasteella Marjo Suvannolla oli haluja lähteä kauemmaksikin lukioon, mutta oman kunnan pieni lukio kuitenkin voitti
Tapahtumaan osallistui koko maassa yli 16200 pihaa ja BirdLife Keski-Suomen alueella reilut 1000. Uhanalaisiksi luokitellut metsätiaiset olivat bongauksessa edelleen hyvin esillä. 014 854 113 LAURI IJÄS KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Pihabongauksessa ei nähty ainuttakaan. Erityisesti vakloselkätikka ja tikli ovat harvoin pihabongauksessa tavattuja. Suurin yhden paikan lajimäärä oli 12. Lauri Ijäs Harmaapäätikka on yleistynyt ja se tavattiin noin joka neljännellä kohteella.. Sivu 6 Nro 7 11.2.2026 Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. Petäjävedellä lintuja bongattiin kiitettävästi kunnan eri puolilla noin 47 pihalla. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Talvehtivista haukoista varpushaukka tavattiin 4 paikalla, mutta kanahaukka jäi puuttumaan. Valtakunnallisesti tuloksia voidaan hyödyntää linnuston muutosten seurannassa. Petäjävedellä vain yhdellä paikalla havaittuja lajeja olivat valkoselkätikka, palokärki, tikli ja varpunen. Talitiainen tavattiin miltei kaikilla pihoilla, sinitiainen neljällä viidestä (80 %) ja hömötiainen yli kolmella viidesta (62 %). Talija sinitiainen olivat yleisimmät, mutta hömötiainen oli vasta kuudentena harakan, käpytikan ja närhin jälkeen. Tavanomaisesti lajeja kirjattiin 4-7. Lajien yleisyys koko BirdLife Keski-Suomen alueella oli kärjen osalta hyvin samankaltainen kuin Petäjävedellä. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna BirdLife Suomen järjestämä pihabongaus saavutti taas ennätyssuosion. kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 Pihabongaus jälleen suosittua Värikkäitä tiklejä nähtiin pihabongauksessa vain yhdellä paikalla. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi päätalon tilojen, rantasaunan ja lomamökin vuokraus luomunaudanlihan suoramyynti Ida Taipale 040 7257514 Minna Taipale 040 5043616 info@taipaleentila.fi Seuraa Facebook ja Instagram: Taipaleen luomutila Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt, maatilarakentaminen. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Myös paikallisesti muutoksia voidaan havaita. Myös kaikki metsäkanalinnut metso, teeri ja pyy puuttuvat listalta. Petäjävedellä havaitsematta jäivät kaikki enimmäkseen hämärissä liikkuvat pöllölajit kuten varpus-, helmija viirupöllö, jotka joskus hakeutuvat piharuokintojen lähelle myyräja lintujahtiin. Paikat on laskettu Tiiraan kirjautuneista ilmoituksista, joten kyse on minimimäärästä. LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 sekä perjantaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali C-junnut (13–14-vuotiaat) tiistaisin 17–19 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali B-junnut (15-16-vuotiaat) tiistaisin 19–21 Kintauden koulun liikuntasali ja torstaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja perjantaisin 18.30–20 Kintauden koulun liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–22 Kintauden koulun liikuntasali Sekalentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja sunnuntaisin 18–21 Kintauden koulun liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT 25-26 Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17-18.30 P11 Tiistaina 18.30-20 P12 Tiistaina 20-21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17-18 P8-9 Keskiviikkona 18-19 P10 Torstaina 20-21:00 Aikuisfutsal Perjantaina 17.30-19:30 Futsal Naiset Perjantaina 19:30-21.30 Futsal Miehet Sunnuntaina 14-15 P7 Sunnuntaina 15-16.30 Aikuisfutsal/kunto futsal Sunnuntaina 18-19 P10 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Käpytikkoja ja harakoita nähtiin noin puolella pihoista. Varpusen väheneminen on jo vuosia jatkunut suuntaus. Yleisimmät lajit Petäjäveden pihoilla olivat tali-, sinija hömötiainen, närhi, harakka ja käpytikka. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Petäjävedeltä lajilistalle kertyi 25 lajia, yksi viimevuotista enemmän. Talvehtivia mustarastaita nähtiin 7 paikalla yhteensä 9 yksilöä, mikä on samaa tasoa edellisvuoteen Tilhiä on pitkin talvea nähty Petäjävedellä vain hyvin vähän. Hömötiainen tavattiin 29 paikalla, kuusitiainen 21 ja töyhtötiainen 11 paikalla. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi
25,5 % per julkaisukerta Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.fi/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset ▪ Kaivinkonetyöt Lumityöt ▪ Hiekoitukset Murskeet ▪ Mullat ▪ Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 040 559 4838. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen ▪ Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. Viikonloppuja yökyydit sopimuksen mukaan. TAKSI BENJAMI RÄTY puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 040 749 3705 SOTE-kyydit tilauksesta. Nro 711.2.2026 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / fi . Tonttihakkuut ja raivaukset. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 040 588 5189 050 514 5160. Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. 25,5 % per julkaisukerta LVI TYÖT Käyttövesi-, lämmitysja viemärijärjestelmien saneeraukset, korjaukset ja huollot Joonas Lapatto 045 261 2655 joonas.jvmworks@gmail.com 41930 Kuohu PAMPPULAN PALVELUT PARTURI-KAMPAAMO TIINA LEPPÄLÄ puh. 050 471 2727, Leppäläntie 2, Petäjävesi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Halutessasi KELA-kuljetuksen, soita ensin autoilijalle. 044 242 4729 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.fi www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. ”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh
Kyllönen Oy 050 350 1667 Uusi luontokirja: Metsokiveltä Pirunkivelle julkaistaan to 19.2. Tulethan laittamaan jalalla koreasti! Lukiolla juhlittiin abit lähtivät, vanhat jäivät Petäjäveden lukiolla oli viime viikolla perinteiseen tapaan juhlahumua. Petäjäveden Luonto ry. Kyllönen Oy ✆ 050 350 1667 Nopea toimitus! Halutaan vuokrata lämmintä hallitilaa / autotallia 50-100 m2 Kuohu Kintaus alueelta. Matka jatkui makoisilla nokosilla ja perillä Istanbulissa odotti uudet seikkailut. Helpottuneena hän oikoi itseään tuolillaan ja nautti leivästä. Penkinpainajaisia on vietetty ainakin jo 1900-luvun alussa illallisilla koulutyön päättymisen kunniaksi. Tanssilippu (sis. Linja-auto lähtee srk-kodin edestä klo 10, Tuurista klo 17. Kyseli lentoemäntä kauhuissaan. JOHANNA TILUS NELLI LEHTONEN. -Näpit irti minun makkarastani, huudahti Sanelma ja siirsi leivän pala sylissään sivummalle. -Mitä ihmettä te täällä teette. -Ei kyselty, ei tutkittu, kun meillä oli niin paljon puhuttavaa siellä tarkastuksessa, että eväslaukku unohtui minun kainalooni ja nyt sitä tässä tyhjennän keveämmäksi, tuhahti Sanelma ja katseli voileipiänsä. pullakahvit) 15€, matka 15€. Kahvitarjoilu. Matkatoimiston mainostama ’Aurinkomatka Turkkiin” oli ollut viikko tarjouksessa ja siihen sisältyi myös täysi ylläpito ja opastus paikallisiin nähtävyyksiin. -Öhöm, yski mies ja kurotti kättään kohti Sanelman laukkua. Penkinpainajaisten historia on yhtä pitkä kuin ylioppilaskirjoitusten. Lentoemäntä pudisti päätään ja jatkoi tarjoilua muille matkustajille. Kaljupäinen mies hikoili tuskasta, kun hän näki voileivän nousevan Sanelman ammottavaa suuta kohti ja tumma kahvi höyrysi kupin reunalta. Niiden tuoksu leijaili ympäri lentokoneen matkustamoa ja siihen tuoksuun heräsi moni muukin . -Tietysti, sielu menee sekaisin ja ruumis voi huonosti, jos ei vatsaa voitele ja appeella täytä, vastasi Sanelma. Abigaalan jälkeen penkinpainajaiset jatkuivat perinteisellä penkkariajelulla. Lentoemäntä saapui tarjotin kädessä matkustamoon. Sivu 8 Nro 7 11.2.2026 Yhdistystoiminta Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Eikö lähtöselvityksessä tutkittu kasseja. Ruokaa se huusi ja äkkiä! -Hyi, sentään, miten pökerryttää tällainen rehkiminen , nyt on saatava kuumaa kahvia, jotta pää selviää perille mentäessä, tokaisi Sanelma ja ojentautui rapistelemaan laukussaan olevia eväskääröjään. V. Sanelma kuuli monia huokauksia takanaan, mutta kohautti ihailuihin olkapäitään. -Johan sinulla on ruokaa kukkuroittain mukana, huudahti Rannan Maija nähdessään eväskääröt Sanelman sylissä. Sanelman mussutus ja eväspapereiden rapina sai lentoemännän valpastumaan. Lämpimästi tervetuloa! Petäjävesi-Seura ry. Arpajaiset. Abiturientit juhlivat koulutyön loppua ja lukulomalle lähtöä torstaina ja vanhat eli lukion kakkosluokkalaiset loistivat vanhojen tansseissa perjantaina. Jokainen hänen mielestään sai pitää omasta vatsastansa huolen. klo 18 Lemettilässä (Siltatie 23). Hänen vieressä, käytävän toisella puolella istui kaljupäinen mies joka hartaana katseli kassin kätköstä löytyneitä eväspaketteja. Painavat matkalaukut ja kiireinen lähtö lentokentälle olivat saaneet Sanelman vatsaan ison loven. Olihan makkaran ja kahvin tuoksu kantautunut virkaa tekevän emännän nenään myös. Kettulan kylässä tapahtuu! -Matkalla Istanbuliin KuvaKuvapakina pakina Tuulia Marjanen Sanelma ja Rannan Maija istuivat parhaillaan lentokoneessa matkalla Istanbulin. Petäjäveden Eläkeliitto järjestää TANSSIT TUURISSA ke 18.2.-26, Moonshine Band soittaa 60-luvun tanssittavaa musiikkia. Niinpä Sanelman makkaravoileipää himoinnut mieskin sai vihdoinkin evästä itselleen. -Voi mikä ihana tuoksu ilmassa, ja selvästikin tummaa paahdettua kahvia, ihaili yksi matkustajista ja niiskutti. Myydään uudenveroisia AVANT 200 JA 400 -SARJAN PIENKUORMAAJIA tarvittavilla lisälaitteilla V. -Johan on kotoista, kun Makkarakeisarin makkaraa on leivän välissä ja Kettulan kylän omaa kermajuustoa leivän päällä, selitti hän tohkeissaan Rannan Maijalle, kun suu oli täynnä purtavaa