Hänelle on tärkeää olla juurillaan, mutta epäilee, voiko hän koskaan tuntea itseään kiskolaiseksi. Tutustu ja tee ilmoitus täällä: pernionseudunlehti.fi/ilmoita Koti Koti seudulla, seudulla, entä mieli. entä mieli. Mene osoitteeseen pernionseudunlehti.fi/ilmoita 2. Torstaina 8.10.2026 Nro 40 | Irtonumero 5,90 € ETELÄISEN SALON PAIKALLISLEHTI Tee ilmoituksesi lehteen verkossa näin: 1. NUUTTI RUOKANGAS Markus Lehtonen on asunut Kiskossa kolme vuotta. Valitse ilmoitusosasto 3. Jätä ilmoitus verkkopalveluun. Suunnittele ilmoituksen sisältö 5. Sivut 6–7. Valitse ilmoitusmalli ja koko 4
Psyykkinen sairaus on väistämättä myös lähipiirin asia eikä sosioekonomista luokkaa taaskaan kysytä. Aihe koskettaa väistämättä todella montaa tämän jutun lukijaa. 040 562 7304 myyntipalvelu.etela@media.fi meks/yhteystiedot Asiakaspalvelu: Tilausasiat ja lukijailmoitukset pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Chat-palvelu toimii 24/7 pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Puhelin: 014 622 133 arkisin klo 8.00–18.00 (mpm/pvm) jonotus on maksullista. Tämä tarkoittaa väkisin kohtaavan työn vähenemistä. 0100 5577 arkisin klo 8.00–16.00 ISSN: 0782-5714 Uutismedian liiton jäsen. Mielenterveyspalveluiden saatavuudesta on puhuttu runsaasti; tilanteen parantaminen vaatii luonnollisesti resursseja ja niiden löytyminen poliittista tahtoa. Viime viikolla sen asukkaat olivat jo rauhallisia. 044 735 2302 Toimittaja: Nuutti Ruokangas p. Kuivatut omenat ovat vielä niin kosteita, että ne säilyvät vain pakastimessa. Tarkemmat yhteystiedot, lehden vastuuja tietosuojalausekkeet sekä ohjeet mielipidekirjoituksiin: oma.media.fi/pernionseudun-lehti Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. Erään arvion mukaan mielenterveyden ongelmat maksavat vuodessa 11 miljardia euroa; halvaksi ei käy säästäminenkään. Tilaushinnat verkossa: oma.media.fi/tilaushinnat Jakelu: Voit hoitaa yleisiä jakeluun liittyviä asioita kirjautumalla pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Jakeluhäiriöt: Varhaisjakelualue Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Tänä päivänä hulluksi tulemisesta tai sekoamisesta puhuminen jonkin arjen koettelemuksen takia ei oikein tunnu enää olevan paikallaan. Jonkin kuvan sen tarpeesta antaa se tieto, että Mieli ry:n kriisipuhelimeen soitettiin viime vuonna lähes 320 000 kertaa. Kuulun siihen ikäluokkaan, jonka kolmenkymmenen ensimmäisen elinvuoden aikana maassamme oli ruokapula. Omenoita ei kompostoitu kuten nyt neuvotaan tekemään, vaan käytettiin tarkkaan ravinnoksi. Ruokahävikkiä on monenlaista. Lupaus hoitotakuusta ei tietenkään auta, jos jono on pitkä. Työterveyshuollon piirissä olevilla ovi lääkärin pakeille aukeaa nopeastikin. Kuulakärkikynä toimii kuvassa mittatikkuna. Aiheesta ei voi puhua puhumatta järjestöistä ja niihin kohdistuvista leikkauksista. Olennainen kysymys tietysti on se, mistä tulee apu sitä tarvitsevalle. Suomelan (Osuuskassan) puutarhasta sai vapaasti ottaa omenoita mielin määrin. Sattuvaa kyllä: parhaillaan vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa. Hän jatkaa: “ehkä liian kuivaksi käynyt leipä jne”. p Praakata Yhteystiedot Perniönseudun Lehti Haarlantie 4, 25500 Perniö Toimitus: etunimi.sukunimi@media.fi Päätoimittaja: Aku Poutanen p. 2 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Pääkirjoitus L auantaina vietetään maailman mielenterveyspäivää. Jostakin ihmeen syystä näin hankitut omenat, vaikka olivat samaa lajiketta kuin Suomelan omenat, maistuivat paljon paremmilta. Kuivatusaika on noin 8 tuntia omenan lajikkeesta riippuen. Me pojanvintiöt varastimme kuitenkin omenoita kanttori Viljasen puutarhasta, johon oli viritetty monenlaisia hälyttimiä. Pese omenat, kuivaa puhtaalla pyyhkeellä, lohko neljään osaan, poista siemenkodat, paloittele hieman pienemmäksi, lado palat kuivurin ritilälle vieri viereen yhteen kerrokseen. Olen kokenut muutamia päiviä, jolloin ateria oli näkkileivän pala ja haaleaa vettä kenttäpullossa. Kunnon kasviskuivurilla voi kuivata omenoita 40 °C lämmössä niin, että ne painavat noin kolmanneksen alkuperäisestä painostaan ja sen jälkeen laitetaan ne pakastimeen. Kuivatus on tärkeä siksi, että kokonaisina pakastetut omenat “mössööntyvät” ja vaativat paljon tilaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Sorvari totesi kuvan perusteella, että kyseessä on todennäköisesti piha-ampiaisten eli vespula vulgariksen pesä. THL:n tilaston mukaan lähes joka viidennellä suomalaisella oli vuoden 2025 aikana mielenterveysperusteinen palvelutapahtuma terveydenhuollossa. Osaltaan diagnoosien määrää voi toki selittää sekin, että hoitoon osataan hakeutua entistä herkemmin: mielen häiriöt ja sairaudet osataan yksilöidä, niistä osataan ja uskalletaan puhua ja vieläpä oikeilla nimillä. Tällaisen kokemuksen jälkeen ruokahävikkini on ollut nollan paikkeilla. Maassamme oli 1930-luvulla omenapuu jokaista asukasta kohti. Mielen sairaudet eivät näy päälle sen enempää kuin esimerkiksi sisäelintenkään sairaudet. (02) 269 3434 arkisin 6.00–16.30, la–su 7.00–11.00 Postin päiväjakelu: p. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on arvioinut, että päätettyjen rahoitusleikkausten takia sosiaalija terveysjärjestöistä katoaa 2 500–3 000 työntekijää. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Aku Poutanen Mielen sairaus ei ole vain sairastuneen asia VIIKOLLA NÄHTYÄ:TEIJON AMPIAISET RAKENSIVAT KOMEASTI Luonnon arkkitehtuuria: ampiaiset tekivät pesän teijolaisen Anja Kallion puuceen kattoon ja lopputulos on melkeinpä taideteos. Maailmankirjat ovat sekaisin ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, joten ruokapula voi yllättää milloin tahansa. Omenia voi säilöä myös monella muulla tapaa kuin kuivaamalla tai pakastamalla. Siinäkin mielessä mielen sairaudet ovat kuin mitkä vain pitkäaikaiset sairaudet, että nekään harvoin jos koskaan ovat vain sairastajansa asia. Yksi ajankohtainen on omena. Takavuosina hulluksi toteaminen saattoi kattaa kaiken; osa tämän tuomion saaneista suljettiin näkymättömiin, kylähullun leiman saaneiden kustannuksella laskettiin ehkä rumaakin leikkiä. Koululuokkaan suhteutettuna tämä tarkoittaa jo aika montaa oppilasta. Vuonna 2020 potilasmäärä oli noin 600 000 henkilöä ja viime vuonna 2025 potilasmäärä oli noussut jo noin 940 000 henkilöön. Julkista puolta ohjaa paperilla hoitotakuu; hoidon piiriin on päästävä tietyssä ajassa ja kiireelliseen hoitoon heti. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen valiokunta ehti aiemmin syksyllä ilmaista huolensa sosiaalija terveysjärjestöjen leikkausten vaikutuksista mielenterveyteen. Mielenterveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä. Jatkan omenien säilöntää. Tehkää samoin! Lauri Helle Omenat ravinnoksi, ei kompostiin. Sattuvaa kyllä: perjantaina vietetään mielenterveysomaisten päivää. Järjestöt tässäkin tapauksessa täydentävät julkisia palveluja ja ovat myös monesti ensi askel matkalla kohti palveluja. Maailman päivä ei tarkoita sitä, etteikö päivä olisi myös paikallinen. Lämmintä ruokaa ei näin säilötyistä omenoista kannata laittaa, sillä silloin tulee hävikkiä kaikkein tärkeimpään eli omenan terveydelle myönteiset vaikutukset heikkenevät huomattavasti. AKU POUTANEN s Päätoimittaja Aku Poutanen kysyy (PsL 30.9.) moniko on joutunut viime aikoina heittämään ruokaa pois. 044 735 2303 Juttuvinkit, palautteet: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Kustantaja: Keskisuomalainen Media Oy Mediamyynti, yritysilmoitukset: Katja Pölönen 040 527 1624 Eetu Parkkisenniemi p. Hätkähdyttävä on sekin tieto, että noin joka viides lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on diagnoosi. Sorvari arvelee rauhallisuuden syyksi sen, että pesässä ei ole enää puolustettavaa, jälkikasvua tai kuningatarta. Oman aukkonsa jättää se, että niukkuutta on luvassa myös ennaltaehkäisevää työtä tekeville nuorisojärjestöille juuri niille, joiden työllä voisi olla isokin osuus varhaisessa puuttumisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sitä kautta myös nuorten mielten hyvinvoinnissa. Molemmat tarvitsevat ammattilaisten apua, ehkä lääkitystä ja hoitamattomina voivat tappaa sairastajansa. Omenoitten mauissa on eroja
Grübl miettii, että julkinen keskustelu aiheesta voi olla jopa vahingollista hankinnalle. Aku Poutanen P uheet Saksan puolustusvoimien suurtilauksesta Suomesta jatkuivat viikonloppuna, kun puolustusalaa seuraava saksalainen Hartpunk-sivusto kertoi, että Bunderswehr tilaisi jopa viisitoista Watercat M18-tyyppistä venettä. 044 735 2302 Varhaisjakelun päivystys Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Saksassa prosessi kestää pitkään, Grübl toteaa Toimitusjohtaja Niko Haroa ei tavoitettu kommentoimaan. Kesällä Marine Alutech kertoi toimittavansa 11 palovenettä Saksaan ja tämän tilauksen arvo oli sata miljoonaa. Tätä voi verrata esimerkiksi aiemmin syksyllä uutisoituun kauppaan 18 Jurmo-luokan veneen tilauksesta. –Meillä ei ole vielä tietoa tilauksen vahvistamisesta ja kerromme kyllä heti, kun on, toteaa Jens Grübl Marine Alutechin markkinoinnista. Hän toteaa, että asiasta on puhuttu julkisuudessa käytännössä syyskuun ajan. MARINE ALUTECH Marine Alutechin tilauksista on uutisoitu tänäkin vuonna useamman kerran. Suomessa Hartpunktin uutista referoi ensiksi Iltalehti. Julkaisun mukaan Saksan liittovaltiopäivillä olisi hyväksytty veneiden hankinta Teijolla toimivalta Marine Alutechilta. Kotimainen venetyyppi on kilpaillut Bundeswehrin hankinnoissa ruotsalaisen Saabin valmistaman taisteluveneen kanssa. Julkisten tietojen mukaan vene on voimattu kahdella Scanian valmistamalla 900-hevosvoimaisella dieselmoottorilla, jotka käyttävät Kongsberg Maritime Kamewan valmistamia vesisuihkuvetolaitteita. Hartpunktin mukaan sopimus koskisi aluksi kymmentä venettä ja lisäoptiona viittä. Sopimuksen arvo olisi 175 miljoonaa euroa. –Olemme mukana tarjouskilpailussa Saabin kanssa ja samalla lailla Ruotsissa ollaan odottavalla kannalla. (02) 269 3434 ma – pe 06 – 16.30, la – su 07 – 12 Asiakaspalvelu, tilaukset 014 622 133 Avoinna: ma–pe klo 8.00–18.00 tilaukset@media.fi Torstaina 8.10.2026 Marine Alutech toppuuttelee ennakointia Jehu-tilauksesta Jehu-luokan vene kulussa. Toimitusjohtaja Niko Haro esitteli syyskuussa yrityksen Lappohjan satamaa kutsuvieraille. Watercat M18 eli Jehu-luokan vene on pituudeltaan 19,9 m ja sen huippunopeus on 35 solmua. Yrityksen puolelta todetaan kuitenkin, että uutisointi on ennenaikaista. Päätoimittaja: Aku Poutanen p. NUUTTI RUOKANGAS. Näiden Jehua pienempien veneiden toimituksesta solmittu sopimus on arvoltaan noin 25 miljoonaa euroa
Pääministeri ei koskaan palannut asiaan. Paikallislehtien päätoimittajayhdistys jätti viime keväänä vetoomuksen paikallislehtien pelastamiseksi myös pääministeri Petteri Orpolle päätoimittajien Kesärannan vierailun jälkeen maaliskuussa. Viimeisen noin 20 vuoden aikana media-alan ja paikallisen tiedonvälityksen toimintaedellytyksiin on vaikuttanut ennen kaikkea kulutuskäyttäytymisen ja mainosmarkkinan murros. Hän kysyi myös näkeekö hallitus, että valtion tehtäviin kuuluu osaltaan olla turvaamassa paikallisen tason tiedonvälitystä ja uutisointia koko Suomessa, ja pitääkö hallitus oikeana, että Postin toiminta vaikeuttaa paikallisen tiedonvälityksen ja uutisoinnin tasapuolista toteutumista koko Suomessa. Ranteen mielestä riippumaton journalistinen media on kuitenkin keskeinen osa demokraattista yhteiskuntajärjestystä. – Lisäksi paikallismedialla on suuri vaikutus kansalaisten intoon ja mahdollisuuksiin osallistua poliittiseen päätöksentekoon, Ranne toteaa. Uutismedian liiton jäsenpaikallislehtiä oli vuonna 2010 140 ja nyt niitä on 133. Sagalundin ensi vuoden avustuksesta maksetaan puolet jo tänä vuonna. Säätiö on pyytänyt kunnalta, että se maksaisi puolet ensi vuoden avustuksesta jo tänä vuonna. Vesa Kallio kysyi muun muassa sitä, millaisen merkityksen hallitus näkee paikallisella tiedonvälityksellä ja uutisoinnilla kasvukeskusten ulkopuolisessa Suomessa. Tosiasiassa tämä arvonlisävero lisättiin sanomalehtiin vasta vuoden 2012 tammikuussa 9 prosentin arvonlisäverona ja nostettiin 10 prosenttiin osana laajempaa verouudistusta vuonna 2013. Lisäksi säätiön tulee raportoida taloudestaan ja näkymistään ensi vuoden aikana neljästi. Ranne vetoaa vastauksessaan myös digitaalinen murroksen vaikutuksiin, jonka myötä laskevat jakelumäärät ovat nostaneet paperisten lehtien jakelukustannuksia. Ranne vetoaa vastauksessaan siihen, että julkisen talouden säästöpaineista huolimatta hallitus on pitänyt kiinni sanomaja aikakauslehtien alennetusta arvonlisäverokannasta (10 %) kotimaisen tiedonvälityksen edistämiseksi. Puolet maksetaan kunnanhallituksen päätöksellä, puolet kun säätiö on esittänyt uskottavan listan toimista taloustilanteensa kohentamiseksi sekä parantanut taloushallintoaan. Säätiö kuvaa maksuvalmiustilannettaan haastavaksi ja toteaa, että kassavaroja tarvitaan juokseviin kuluihin ja toiminnan ylläpitoon. Jakelutuen vuosittainen määräraha puolittuikin 15 miljoonasta eurosta 7,5 miljoonaan euroon vuosille 2026–2028. Ranteen mielestä sanomalehtijakeluun kytkeytyy kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen ja erityisesti perustuslaissa turvattu sanavapauteen sisältyvä oikeus tiedonsaantiin. Ministeri lähetti kirjallisen vastauksensa eduskunnan puhemiehelle viime tiistaina. Ranne jatkaa vastauksessaan, että paikallisen journalismin näivettymisellä on yhteys demokratian heikentymiseen. Paikallislehtien määrä vähenee, mutta hitaammin kuin yleisestä keskustelusta voisi päätellä. Suurempi muutos tapahtuu lehtien sisällä. Kirjoittaja on Puumala-lehden päätoimittaja. LIINU NIEMINEN Liikenneja viestintäministeri Lulu Ranne. Ranteen mainitsema jakelutuki ei selkeästi ole toimiva ratkaisu, sillä siirtokelpoista määrärahaa on jäänyt vuosilta 2023–2025 käyttämättä. Mediamarkkinat ympäri maailmaa ovat kokeneet 2000-luvulla merkittävän rakenteellisen muutoksen. Sagalundin museosäätiö on Kemiönsaaressa toimiva säätiö, joka vastaa Sagalundin museon, Taalintehtaan ruukinmuseon ja Björkbodan lukkomuseon ylläpidosta. Sanomalehtijakelu on sanomalehtien jakelutukea lukuun ottamatta kuitenkin rajattu postilain soveltamisalan ulkopuolelle eli se on Suomessa markkinaehtoista toimintaa. Tätä ennen sanomalehtitilauksissa ei ollut arvonlisäveroa. – Nykyinen jakelutuki auttaa paikallislehtiä valitettavan vähän. Kemiönsaaren valtuusto päätti, että Sagalundin ensi vuoden avustuksesta maksetaan puolet, 64 400 euroa vielä tänä vuonna. Tulevaisuudessa on Ranteen mielestä tarpeellista arvioida yleispalvelun ja jakelutuen suhdetta eli sitä, onko yleispalvelun suora tukeminen kannattavampaa kuin erillisen jakelutuen myöntäminen. Postitoimintaa säännellään Suomessa postilailla, jonka mukaan Postin tarjoamiin yleispalveluihin kuuluvat laadukkaat peruspalvelut turvataan jokaiselle kansalaiselle lain edellyttämissä aikarajoissa. Esimerkiksi Norjassa noudatetaan edelleen nollan prosentin verokantaa sekä digitaalisten uutispalveluiden, nettilehtien että painettujen sanomalehtien osalta. Nykyisellä tuella on pyritty varmistamaan viisipäiväinen jakelu, ja tuen piiriin voi kuulua vain vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien jakelu. Jotta jakelutuki todella auttaisi paikallislehtiä, tukijärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä pitäisi Hannikaisen mielestä muuttaa. Sagalundin museon sisätilojen tunnelmaa. Samalla paperiset sanomalehdet ovat edelleen tärkeä tiedonlähde paikallisella tasolla ja toisaalta myös keskeinen tulonlähde kustantajille. Tiedonvälityksen ja uutisten siirtyessä enenevissä määrin verkkoon liikenneja viestintäministerin mielestä on tärkeä pohtia, edistetäänkö niukkojen resurssien aikana paikallisen tiedonvälityksen elinvoimaa parhaiten nykyisenkaltaisella jakeluyhtiöille kohdistuvalla tuella vai vaihtoehtoisesti muilla toimenpiteillä, jotka tukisivat paikallisten uutisten jakelua laajemmin eri kanavia pitkin. Tilanteesta tekee ministerin mukaan haasteellisen se, että paine vähentää lakisääteisiä yleispalvelun alaisia jakelupäiviä kasvaa jatkuvasti. Verovapaus ei kuitenkaan Norjassa koske aikakausija viihdelehtiä. Uutismedian liiton 133 jäsenpaikallislehdestä lähes kaikki ilmestyvät vain kerran tai kaksi kertaa viikossa, joten ne jäävät jakelutuen ulkopuolelle, kertoo Uutismedian liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen. Viimeisen noin 15 vuoden aikana muun muassa suomalaisten sanomalehtien kuluttajaja mediamyyntitulot ovat laskeneet lähes 40 prosenttia, Ranne muistuttaa vastauksessaan. Vastauksena kysymykseen ministeri Ranne esitti poliittisesti ympäripyöreitä lauseita, mutta selkeää ratkaisua vastauksesta ei herunut. Raha ei kohdistu niihin lehtiin, joilla jakelukustannusten nousu on suurimpia haasteita. Ilmestymiskertoja on vähennetty, lehtiä yhdistetään ja liiketoiminta digitalisoituu. Vaikuttajatapaamiset ovat päätoimittajayhdistyksen jokavuotista yhteistoimintaa. 4 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Tiina Judén L iikenneja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on vastannut mikkeliläisen kansanedustajan Vesa Kallion esittämään kirjalliseen kysymykseen paikallislehtien tulevaisuudesta. FANNI UUSITALO/VALTIONEUVOSTON KANSLIA p Paikalliset. ”Paikallisen journalismin näivettymisellä on yhteys demokratian heikentymiseen” Lulu Ranne vastasi Vesa Kallion kirjalliseen kysymykseen paikallislehtien tulevaisuudesta Kemiönsaari antaa Sagalundin museosäätiölle etumaksua ja kehotuksen talouskuriin Aku Poutanen Kemiönsaaren kunta perää Sagalundin museosäätiöltä lisäryhtiä taloudenpitoon jatkossa
Paikalliset p. Jutun alussa mainittu kirsikkapuisto on suunnitelmakartalla merkitty niitylle seurakuntatalolta ja pappiloilta joen suuntaan. Yksityiskohdista voi nostaa esimerkiksi Laurinpuiston sisäänkäynnin kirkon puolelta: parkkialueen puiston puolelle rakennettaisiin matala kivimuuri, jonka vierestä olisi käynti puistoon. –Suunnitelma on ohjeellinen. Pitkään haikailtu koirapuisto alueella on jo valmis; nyt esille tulevassa suunnitelmassa sen ympärille on vielä merkitty uusia puita. Nyt laadittu suunnitelma pistää yksiin kansiin sekä jo olemassa olevien että uusien puistoalueiden tulevaisuuden. Toinen kulkuyhteys kävisi jokivartta pitkin niin, että kulku sille olisi Narikan vierestä Karlstadintieltä. Taustalla häämöttää punainen pappila. Osin uudistukset ovat listalla joka tapauksessa: esimerkiksi Laurinpuiston leikkipaikka alkaa olla päivityksen tarpeessa, sanoo Nikander. Taustalla on muutama vuosi sitten tehty tulvasuojeluhanke, joka levensi jokiuomaa, kavensi samalla ranta-alueen puistoja ja puustoa ja kasvillisuuttakin lähti. –Urheilukentän lähellä sijaitsevan Pesänlammen kunnostus kulkee erillisenä hankkeenaan, tähdentää yleiskaavasuunnittelija Pia Laulumaa. Samalle alueelle on merkitty istuskeluryhmiä ja frisbeegolf-mahdollisuus. Pia Laulumaa muistuttaa, että osaltaan suunnittelua on ohjannut se, että iso osa kirkonkylästä Lupajan sillan eteläpuolella on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jossa esimerkiksi kasvillisuuden ja avoimen tilan suhde on harkittava tarkoin. Osana suunnitelmaa on maisema-analyysi, jossa käydään läpi niin kaavatilannetta kuin RKY-ympäristön piirteitä, maisemakuvaa 1700ja 1800-luvulta, tulvariskejä ja viime vuosienkin suunnitelmia. –Tilaa on ollut, mutta ei esimerkiksi sisäisiä kulkureittejä, Laulumaa sanoo. Alueita ei ole tarkoitus myllätä uusiksi kertaiskulla vaan uudistaa pala kerrallaan. Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 5 Kirsikkapuisto, ulkokuntosali, uusia puita ja polkuja Aku Poutanen N äkymä on kuin keväisestä Roihuvuoresta: kirsikkapuut kukkivat ja kulkijat valokuvaavat toisiaan. Suunnitelmaluonnos karttoineen ja havainnekuvineen sekä linkki kyselyyn ovat osoitteessa salo.fi/puistot Perniön rantapuiston yleissuunnitelma kattaa alueen urheilukentältä Kaukurintien tuntumaan. Kun jatkossa tehdään jotakin, mennään tämän kautta, sanoo kaupunginpuutarhuri Matti Nikander. Suunnitelma käsittää Perniönjoen lähialueita vanhan kunnantalon kupeelta lähes Kaukurintielle asti, Leskenkujan puoleisen rantakaistaleen ylempää kylältä ja oman huomionsa saa myös urheilukentän ympäristö. Tavoitteena on ryhdistää näkymiä ja samalla parantaa toiminnallisuutta. Havainnekuvassa Perniöön kaavailtu kirsikkapuisto näyttää tältä. Kivimuuri puolestaan on laadittava niin, että se sopii yhteen kivikirkon kanssa. Nyt kaupunki tekee vielä oman kyselynsä, jossa voi esittää ideansa ja palautteensa. Maisema vain ei ole itäisestä Helsingistä vaan Perniöstä ja toistaiseksi olemassa vain havainnekuvassa. Salon kaupunki asetti Perniön rantapuiston yleissuunnitelmaluonnoksen nähtäville tämän viikon alussa. Suunnittelualueella on pituutta puolitoista kilometriä ja pinta-alaa kaikkiaan lähes 20 hehtaaria. Ely-keskus teetti tulvasuojeluhankkeen yhteydessä kyselyn perniöläisten toiveista esimerkiksi puuston suhteen: kaivuutöiden vuoksi joen tuntumasta kaadettiin useita puita. Taustalla näkyvä vanha pappila kertoo siitä, missä kirsikkapuita voisi Perniössä tulevaisuudessa kasvaa, jos ja kun kaupungin suunnitelmista tulee totta. Koirapuistolta etelään lähtisi puiden reunustama polku ja sen varrella olisi muun muassa ulkokuntosali. SALON KAUPUNKI Tällainen voisi olla sisäänkäynti Laurinpuistoon kirkon suunnalta. Virkistyskäyttö ja viihtyvyys ovat osa suunnitelmaa, mutta myös katseilta piiloon jäävää työtä tulee tehtäväksi; esimerkiksi eroosiosuojaus on huomioitava ja salaojitusta uusittava. Suunnitelmassa todetaan, että kalusteissa tulisi suosia puumateriaalia ja välttää tarpeettoman räikeitä värejä
”Minulle ehkä vain riittää, että olen juurillani” Helsingistä lähtöisin oleva Markus Lehtonen on asunut Kiskossa noin kolme vuotta. p Paikalliset. – Joskus voi tuntua siltä, että siihen ei ikinä pääse sisälle. Toisaalta paikkakunnalla voi olla omia tarinoitaan tai voidaan muistaa tietyntyyppistä historiaa, mikä auttaa lisäämään paikallisuuden tunnetta. Siitä saa selkeän kokemuksen, koska en tunne ihmisiä, en ole piireissä, en ole kasvanut täällä. – En ollut ikinä nähnyt sitä, mutta tiesin, että isoisäni oli rakentanut sen Kiskoon. Tästä huolimatta Lehtonen kertoo, että päätyminen Kiskoon, lähelle hänen isoisänsä rakentamaa taloa, oli koskettanut häntä syvästi. Lehtonen oli törmännyt Karjalohjalla työskennellessään henkilöön, jonka puutarha oli vain puolentoista kilometrin päässä Lehtosen isoisän rintamamiestalosta. Kisko on olennainen osa Lehtosen omaa sukutarinaa. Ihminen voi joutua selittämään itselleen, mistä tulee ja mihin kokee kuuluvansa. Nuo kymmenkunta vuotta kuluivat pääosin Turussa ja Espoossa. Monet hänen Kiskossa tuntemansa ihmiset kun hekin ovat muualta tulleita, eivätkä alkuperäisiä kiskolaisia. Nuutti Ruokangas M istä muodostuu paikallisidentiteetti ja kokeeko juurilleen Kiskoon palannut helsinkiläislähtöinen itseään kiskolaiseksi. – Se merkitsee sitä, että täällä kirkkomaassa on meikäläisiä, hän toteaa. Tiikasalo myöntääkin, että Perniö merkitsee hänelle todella paljon. Kisko ei myöskään sukuhistoriasta huolimatta ollut paikka, jossa Lehtonen olisi lapsena aikaa viettänyt. Markus Lehtonen suhtautuu epäileväisesti siihen, voisiko hänestä tulla joskus kiskolainen. Lehtonen oli itse käynyt lapsena Kuusjoella, mutta lähinnä Salon seutu oli ollut läsnä vain puheissa. Perniö on ihan eri asia kuin Turku. Hänen isovanhempansa päätyivät paikkakunnalle Karjalan evakkoina. – Minulle ehkä vain riittää, että olen juurillani. Se, että hän päätyi Kiskoon vaikuttaisi tähtiin kirjoitetulta asialta. – Sosiaaliset yhteydet, paikallistuntemus ja millaisiin maisemiin tuntee kuuluvansa on yksi juttu. Historiasta huolimatta Kiskoon muuttaminen on ollut sattumien summa. Hieman tämän jälkeen hän päätyi töihin tälle henkilölle ja muutto Kiskoon tuli ajankohtaiseksi. – Olisimmekohan kymmenen vuotta ehtineet olla muualla ennen kuin muutimme takaisin Perniöön. Murteesta olen aina jäänyt kiinni. 6 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Mistä syntyy asukkaiden paikallisidentiteetti. Perniöön palaamisen vaikutti muun muassa paikkakunnalta löytyvä turvaverkosto ja tarvittavat palvelut sekä lähistöltä löytyvä luonto. Perniönseudun Lehti kysyi kolmelta eteläisen Salon asukilta näiden paikallisidentiteetistä ja sen muodostumisesta. Lukion jälkeen edessä oli muutto Perniöstä opintojen perässä yhdessä hänen nykyisen aviomiehensä Samuli Tiikasalon kanssa. – Se oli sellainen kotiinpaluu-kokemus. Tuolloin voi joutua myös tekemään henkistä työtä, että pääsee paikallisuuteen sisälle uudella paikkakunnalla. Lehtosen äidin ollessa lapsi perhe oli muuttanut Kruusilaan ja myöhemmin Kuusjoelle, josta hänen äitinsä oli suunnannut opintojen perässä pääkaupunkiin. Toisaalta Vainikka muistuttaa, ettei identiteetti itsessään ole annettu, vaan se voi myös muuttua esimerkiksi paikkakunnalta muuttamisen myötä. – Samaan aikaan se on ristiriitainen, koska minä en ole kiskolainen. Toisaalta ei ihmisistäkään, jotka ovat aina asuneet siellä, voi aina sanoa, että mitä paikallisuus tarkoittaa. Jostain syystä elämänpolkuni kulki niin, että olin ihan siinä vieressä, Lehtonen kertoo. – Yksi asia, josta saanut kuulla varsinkin Helsingissä, on murre. ” Se merkitsee sitä, että täällä kirkkomaassa on meikäläisiä. Vaikka Lehtonen on kasvanut Helsingissä, ei hän varsinaisesti koe olevansa helsinkiläinenkään. Toisaalta sille ei ole tarvettakaan. Paikallisidentiteettejä tutkinut tutkijatohtori Joni Vainikka Helsingin yliopistosta sanoo, ettei paikallisidentiteetin muodostuminen ole aivan yksiselitteinen kysymys. ”Täällä on kaikki mitä tarvitsee” Desiré Tiikasaloa voi turvallisesti kutsua perniöläiseksi. Entä mikä on suhde Saloon ja salolaisuuteen. Toisaalta se tarkoittaa tietoisuutta sukuhistoriasta. On kysytty, että olenko turkulainen, mutta olen korjannut, että olen Perniöstä. Kiskon merkitys Lehtoselle on hieman ristiriitainen ja koostuu eri kerroksista lähtien työn ja kodin kaltaisista perusasioista. – Se, että päädyin hänelle töihin, ei liittynyt mitenkään siihen, että isoisäni oli rakentanut Kiskoon talon. Vainikka kokee, että paikallisidentiteetti on hyvin henkilökohtaista, eikä se ole myöskään automaattista. Tai Perniöön kymmenen vuoden tauon jälkeen itseään perniöläiseksi. Mutta aikuisiällä on oppinut arvostamaan kaikkea sitä hienoa, mitä täällä on. – Ehkä silloin aikaisemmin kun lähti Perniöstä, silloin ajatteli, että äkkiä pois pieneltä paikkakunnalta, jossa ei ole mahdollisuuksia mihinkään. Hän tunsi itsensä perniöläiseksi myös muualla vietettyjen vuosien aikana. Desiré Tiikasalo kokee, että hänen paikallisidentiteettinsä Oman identiteetin muodostuminen on hyvin henkilökohtaista, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Joni Vainikka. Markus Lehtonen Markus Lehtonen epäilee voiko ikinä tuntea itseään kiskolaiseksi. En pääse lähemmäs sitä, mistä olen kotoisin, koska niitä paikkoja ei enää ole. Hän on kasvanut paikkakunnalla lapsuuden ja nuoruuden ja virallisesti syntypaikkakin löytyy kivenheiton päästä Salosta. Hän oli itse asiassa vieraillut isoisänsä rakentamassa talossa, jossa asuu myös Helsingistä muuttanut pariskunta. Desiré Tiikasalo kertookin olevansa nykyään ylpeä perniöläisyydestään, vaikka niin ei ole aina ollut. – En tiedä, onko se tällaisen viisikymppisen tarve jotenkin hahmottaa juuria, hän pohtii
Hän kertookin tuntevansa itsensä osaksi paikallisyhteisöä. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 Turuntie 14, Salo. ”En ole ehkä ennen kokenut niin varauksetonta ylpeyttä paikasta, jossa asuu” Imatralta lähtöisin oleva Emma Loistovuori-Österberg pitää itseään teijolaisena, vaikka on asunut siellä vasta pari vuotta. – Identiteettiin vaikuttaa niin moni asia ja on useita identiteettejä, jotka ovat vähän tilannekohtaisia. Tiikasalolle on tärkeää, että myös hänen lapsensa saavat kasvaa samassa ympäristössä missä itsekin. Täällä on kaikki mitä tarvitsee. Loistovuori-Österberg arvelee, että hänen kokemansa teijolaisuuden tunteen taustalla on ylpeys paikkakunnasta. & 31.10.-1.11. Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 7 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. Loistovuori-Österberg on joutunut pohtimaan omaa identiteettiään paikkakuntien ja elämäntilanteiden vaihtuessa. – Tämä on ympäristönä sellainen, että tämä sopii pienille lapsille ja perheille. klo 11-21 Vapaa pääsy! Nikkanen esittää rahaa Teijontielle ja Särkisalontielle Aku Poutanen SDP:n salolainen kansanedustaja Saku Nikkanen on jättänyt valtion ensi vuoden talousarvioon kahdeksan aloitetta tieverkon kunnostamiseksi Varsinais-Suomessa. Samaan aikaan Loistovuori-Österberg myöntää, että hänellä on edelleen olemassa identiteetti karjalaisena. Esimerkiksi Helsingissä asuessaan hän tunsi olonsa helsinkiläiseksi ja myöntää kokeneensa identiteettikriisiä, kun he aikoinaan muuttivat kantakaupungin sykkeestä Itä-Vantaalle. perniöläisenä on vahva. Hänen puolisonsa Nico Österberg on kasvanut Teijolla ja perhe päätyi muuttamaan tämän lapsuudenkotiin Teijolle pääkaupunkiseudulta ensin vuoNUUTTI RUOKANGAS Emma Loistovuori-Österberg kertoo olevansa ylpeä Teijosta. Tutkijatohtori Joni Vainikka kokee, että kuntien vanhat rajat jäävät helposti haamurajoiksi ihmisten mieliin useamman sukupolven ajaksi. Myös Lasten Kummitusmuseo Kummitusmuseo Mathildedalin Ruukkitehtaat, Ruukinrannantie 9.-25.10. Jos ihminen on 50-vuotias ja syntynyt Perniössä ja viimeiset 16 vuotta on puhuttu Salosta, se Perniö ei häviä sieltä taustalta. Salolaisena hän ei itseään näe. – En ole ehkä ennen kokenut niin varauksetonta ylpeyttä paikasta, jossa asuu. Kaupunkielämään hänellä onkin vielä kiinnitys, sillä hän viimeistelee paraikaa opintojaan Helsingin yliopistossa ja vierailee sen myötä säännöllisesti Helsingissä. – Olen iloinen, että olen tällaisessa tilanteessa nyt. Iso tekijä sillä, että Tiikasalo kokee olonsa perniöläiseksi, on paikkakunnalta löytyvillä ihmisillä ja yhteisöllisyydellä. Vaikka hän nyt asuukin maaseudulla, hän koki myös kaupungissa asumisen omakseen. Se on kiva, se tuo vielä enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta, Tiikasalo sanoo. Täällä on luontoa, kulttuuritapahtumia, kaikkea, mitä ihminen tarvitsee, hän pohtii. Joni Vainikka sanookin, että paikallisidentiteetti voi muodostua esimerkiksi yhdistyksessä mukana olemisen tai muiden paikkakunnalta lähteneiden vaiheiden seuraamisen kautta. Paikalliset p. – Varmasti viime kevät, kun jouduimme tekemään töitä, että saisimme päiväkodin ja koulun säilymään, lujitti tätä meidän yhteisöämme entisestään, hän sanoo. deksi ja päätti jäädä seudulle myös senkin jälkeen. – On tuttua henkilökuntaa kaupassa, pankissa, parturissa ja muualla. Eteläistä Saloa koskee ehdotuksista kolme: Nikkanen esittää 500 000 euron määrärahaa Tullintien, Bremerintien ja Teijontien perusparannukseen, 400 000 euroa Särkisalontien perusparannukseen ja 200 000 euroa Perniöntien Salon pään parantamiseen. Kemiönsaarta koskee esityksistä kaksi: toivelistalla on perusparannus Västanfjärdintiehen ja Söderlångvikintiehen. – Kyllä minäkin näen edelleen, että on erikseen Salo ja Perniö. Että ehkä sitten joskus. Tuolta on perua esimerkiksi suorempi kanssakäyminen, kuin ehkä hieman hitaammin lämpeävillä varsinaissuomalaisilla. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. – Siellä on sellainen mentaalirakennelma taustalla, josta ei pääse helpolla eroon, vaikka minkälaisia yhdistämisiä tekisi. Loistovuori-Österberg kokee, että Teijolla jäämistä edesauttoi seudun yhteisöllisyys ja siellä asuvat ihmiset. Pääkaupunkiseudulla ehti vierähtää kymmenkunta vuotta. – Varmaan vieläkin joka viikko pysähtyy miettimään, että onpa todella siistiä, että uskalsimme muuttaa tänne. Loistovuori-Österberg kokeekin sopivaa tasapainoa tällä hetkellä Teijolla vietettävän kotiarjen ja Helsingissä sijaitsevien opintojen välillä. – Osa identiteettiä on myös se, että opiskelee valtiotieteellisessä ja on se ympäristö ja kulttuuri siellä. – Tämä oli meidän pitkäaikainen haaveemme. Hän kokee, että pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat jollain tavalla toisensa. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi ( 2 ) 7 2 7 2 8 Y-tunnus 2016815-0 040 663 3377 040 663 3377 l KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti-, huopaja tiilikatot katonmaalaussalo.fi l Kattoremontit myös pienemmät kohteet ja remontoinnit l Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset Teijolla asuva Emma Loistovuori-Österberg pitää seudulta löytyvää luontoa tärkeänä. Loistovuori-Österberg on itse lähtöisin itärajan tuntumasta Etelä-Karjalan Imatralta, josta hän muutti ensin Lappeenrantaan ja Alankomaissa vietetyn au pair -jakson jälkeen Helsinkiin
Nummentalo lähtee Turkuun Varhan kokoukseen, Lehtinen Saloon hammaslääkäriin ja Sjöstrand kotiin miettimään päivän ruokapolitiikkaa. Ekki Sjöstrand avaa pöydässä seuraavaa lukijaa odottavan päivälehden. Muut ovat samoilla linjoilla: tietää mitä ympäristössä tapahtuu, pääsee tapaamaan muita ja myös kinaamaan muiden kuin oman vaimonsa kanssa. Tekemättä lopulta jää, Lehtinen heittää. Nummentalo sanoittaa, että yhdessä kokoontuminen on myös huolenpitoa toisista. Tiirannassa kokoontuu datakeskukseksi kutsuttu särkisalolaisjoukko, joka ruotii niin ajankohtaiset uutisaiheet kuin paikalliset huolenaiheetkin. Seuraavana aamuna kokoonnutaan uusien tai hampaankoloon jääneiden aiheiden ääreen, ja datakeskus alkaa taas raksuttaa. Tekoälyä ei siellä tarvita. Tiirannan aamupalaverin tärkein asia ei ole aamun kofeiiniannoksen saaminen. Niitä on heidän mukaansa, totta tai ei, enemmän kuin niitä, mistä ollaan samaa mieltä. Kun ongelmat on suunnitelman tasolla ratkaistu, uutisaiheet ruodittu ja tietoa muille jaettu, on aika jatkaa matkaa eri suuntiin. p Paikalliset. Sivuille on taitettu uutinen Salon länsiratapäätöksen kaatumisesta hallinto-oikeudessa. Ja jos Lehtisen heittoa uskoisi, ei toisten puheita oikeastaan edes kuunnella. Kääntyvätkö päät Tiirannan pöydästä oven suuntaan, jos uusi ihminen sieltä astelee sisään. – Kävin Somerolla Shellillä yhtenä aamuna hakemassa kahvin. Hän kuvailee datakeskuksen merkitystä ennen kaikkea aamun aloittavana sosiaalisena hetkenä. – Tai sitten aletaan miettiä adressia, hän jatkaa. Kahvit saa keitettyä kotonakin, mutta samaa yhteisöllisyyttä ei sieltä saa. On siis ainakin yksi asia, joka herättää erimielisyyttä pöydän ääressä. Tämän datakeskuksen tärkeimmät tietovarannot istuvat jo pöydän ääressä. Datakeskus-nimityksen keksi Juhani Nummentalon tytär. – Jos ei ole tässä käynyt kahtena aamuna, kolmantena pitää tulla tuomaan sairauslomatodistus, Kari Lehtinen virnistää. Kari Lehtinen Arkiaamut alkavat Tiirannan avauduttua. – Hyvä uutinen, Sjöstrand melkein hihkaisee. Nummentalo kertoo, että on yrittänyt lohduttaa junaa vastustavia datakeskuksen jäseniä sillä, että juna ei tule Särkisaloon. Jos ei ole vähään aikaan näkynyt, datakeskus alkaa miettiä ja selvittää. On keskiviikko, syyskuun viimeinen sellainen. Ennen kokoonnuttiin Förbyn Kotkanpesässä. Ja jos ei löydy, niin Ekki katsoo älypuhelimestaan. ” Jos ei ole tässä käynyt kahtena aamuna, kolmantena pitää tulla tuomaan sairauslomatodistus. Pöydästä todetaan nöyrästi, että sen ympäriltä löytyy tietoa ihan mistä tahansa. – Tietenkin, vastataan kuin apteekin hyllyltä. Aamuauringon ensimmäiset säteet osuvat vaalean talon reunaan, kun datakeskus on aloittanut jokaiselle arkiaamulle tyypillisen raksuttamisensa. Hän istuu alas pöytään omalle paikalleen ja avaa sanomalehden. Nimitys on kaikkien mielestä osuva, sillä toista yhtä paljon dataa kätkevää laitosta ei taida Särkisalosta löytyä. Pitkin Suomea seutujen omat datakeskukset jakavat tehtäväänsä paikallisen tiedon kehtoina. Kiskojen ruostumisesta ja koko hankkeen unohtumisesta haaveillaan siltikin. Pöydästä poistuu tänä aamuna ensimmäisenä Holm, jonka työt jo Förbyssä kutsuvat. Aamupalavereja on pidetty jo vuosien ajan, mutta kukaan ei muista miten kauan. Syyskuun viimeisenä päivänä puhuttavat länsiradan lisäksi esimerkiksi Salon Vilppaan ja Tapiolan Hongan välinen koripallo-ottelu, lähestyvät markkinat ja puutarhan myyräongelma. Siellä oli pöytään kerääntynyt vakiporukkaa, ja kun astuin sisään, kaikki hiljenivät ja kääntyivät katsomaan, Joni Holm nauraa. – Usein tästä lähdetään kotiin miettimään mitä kaikkea pitäisi tehdä. Vuosien aikana puheenaiheet ovat muuttuneet paikallisten aiheiden ja omien ongelmien muuttuessa. 8 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Datakeskus raksuttaa Särkisalossa arkiaamuisin Liinu Nieminen S ärkisalon Tiirannassa pöydän ääreen on kokoontunut paljon tietoa, totuutta melkein yhtä paljon ja huumoria sitäkin enemmän. – Perkeleen älypuhelimet minä sanon, toteaa Ekki Sjöstrand vastaukseksi pöytäseuralaistensa vinoiluun. Nummentalo oli pohtinut, kuka tulisi kastelemaan hänen tomaattejaan reissun ajaksi, jolloin tytär oli kehottanut kysymään apua datakeskukselta. Älypuhelinta ei ole näköpiirissä, eikä sen puoleen mitään muutakaan digitaalista apuvälinettä
Pitkä lista tulee siitäkin, keiden lusikka on ollut sopassa eli joessa. Kommentti ” Valmista on syntynyt vaikka hanke ja pätkä kerrallaan. Pelkkä mukaan ostettu kahvikuppi ei riitä, jos ei ole pöytää, jonka ääreen istahtaa. Valonia, WWF, Ely-keskus, Metsähallitus, kalatalousviranomaiset, yksityiset maanomistajat, kunnatkin. Sormet loppuvat kesken viimeistään, kun yrittää räknätä, montako kertaa Kiskonjokivesistö jotain kautta on ollut aiheenani; yli 25 vuotta raportointia tarkoittaa väistämättä kaksiellei jopa kolminumeroista määrää artikkeleita aiheesta. Osa Kiskonjokivesistöä on sekin, ja aika moni listan asia sopii muuten siihen juttuun. Mieluummin niin kuin ruudun äärellä kökkiminen tietysti. Jostain pitäisi siihenkin löytää rovot ennestään vähistä rahoista ja tekijätkin – muunkin kuin lehtijuttujen. Se syntyy siitä, että kylällä on paikka, jossa maailman asiat saadaan ratkaistua ennen aamukymmentä, ainakin teorian tasolla. Juottimenojalla sivuttiin sitäkin, että kovin usein vesistökunnostuksista vastaa jokin hanke; yksi tekee yhtä, toinen toista mutta tekeminen loppuu hankkeen päättyessä. Särkisalolainen datakeskus ei prosessoi bittejä tai pyöritä tekoälyä, vaan prosessissa raksuttavat paikallistuntemus ja ihmisten välinen yhteys. Kalatiet, uomakunnostukset, koekalastukset, niitot, kaivosjätteiden riskit, sinilevä, säännöstelyoikeudet, kalastus sinänsä, muu virkistyskäyttö.... AKU POUTANEN Kari Lehtinen, Ekki Sjöstrand ja Juhani Nummentalo ovat osa Särkisalon datakeskusta. Kommentti: Datakeskus, jota ei kannata sammuttaa Liinu Nieminen On oikeista datakeskuksista mitä mieltä tahansa, näyttäytyy Särkisalon datakeskukseksi kutsuttu aamupalaveri ainakin omiin silmiini yksiselitteisesti tarpeellisena. Lisäksi kalenterissa on jo ”muista kysyä” -merkintöjä vesistöaiheiden tiimoilta tulevaisuuteenkin. Datakeskuslaisten puheista nousi esiin myös se, että tällainen toiminta tarvitsee paikan. Juottimenojalla sivuttiin ohimennen sitäkin, että kerran tehty ei palvele ikuisesti vaan huoltoa ja ylläpitoakin vaaditaan. Tällainenkin juttu on tehty; keväällä 2018 suunniteltiin Latokartanonkoskella WWF:n talkoita. Mietin, miten hyvä mahdollisuus on aloittaa jokainen arkiaamu ystävien kanssa rauhassa. Vaikka artikkelissa kyllä pilailtiin, että kenenkään juttuja ei muka kuunneltaisi. Se on tapa pysyä kiinni oman kotipaikan menossa, olla sosiaalinen ja jutella tärkeistä asioista. Nykyisen kaltaisessa kiirettä, hektisyyttä ja jatkuvaa suorittamista ihannoivassa maailmassa tuon kaltaiset rauhalliset hetket ovat yhä arvokkaampia. lista on aika lailla loputon, ja viime lehteen tuli vielä uutta juttua Kiskon Kirkkojärveltä. Rahavirta tekemiseen on tullut ainakin yhtä monesta purosta kuin on sivuojia Kiskonjoessa. LIINU NIEMINEN ” Yhteinen aamukahvi mahdollistaa paljon muutakin kuin kahvihetken. Siksi paikalliset huoltoasemat, kahvilat ja muut aikaisin auki olevat paikat näyttäytyvät yhteisöllisyyden mahdollistavina olohuoneina. Tämä juttu taas syntyi siitä huomiosta, että tuskastuminen oli sittenkin turhaa: valmista on syntynyt vaikka hanke ja pätkä kerrallaan, mutta sivullinen tietysti miettii, että jatkuvuutta saisi olla ja kokonaiskuvakin jollain. Tieto tallentuu ihmisiin, ei palvelimiin. Paperisesta lehdestä ja televisiosta seuratut uutiset kiinnittävät Särkisalon tuona aamuna osaksi kiireistä maailmaa, mutta omilla ehdoilla ja vain hetkeksi. Taannoin olin juttukeikalla Juottimenojalla, missä tiedettiin kertoa Kärkelänkosken kunnostuksista, missä taas tulivat puheeksi Mathildedalin purotyöt. Syynä saappaisiin ovat olleet vesistöaiheet. Yhteisöllisyyden kannalta datakeskuksen raksuttaminen on hieno asia. Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 9 Laskevien jokien laskentaa Aku Poutanen P arin viime viikon aikana on sattunut muutamankin kerran niin, että tässä on saanut vetää saappaat jalkaan juttukeikalle lähtiessään. Tuskin kenellekään on epäselvää, että pyrimme pitämään lehdessä framilla luontoaiheita ja mieluummin suojelun ja ennallistamisen vinkkelistä. Sen arvo syntyy kuitenkin ihan jostain muusta kuin kahvin myymisestä. Yhtä kaikki Juottimenojalla alkoi päässä raksuttaa laskukone. Nyt ne on käyty ja kaikista kerrottu. Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun sekin puro on jutun aiheena. Aamuhetken viettäminen heidän kanssaan oli täynnä naurua tuona keskiviikkona. Ja kun joku puuttuu joukosta, hänen poissaolonsa huomataan. Yhteinen aamukahvi mahdollistaa paljon muutakin kuin kahvihetken. Joskus vuosia sitten Kiskonjoen äärellä tuntui vähän siltäkin, että paljonpa suunnitellaan, mutta mitään ei synny. Bisneksenä datakeskus ei ole suuri, kuten särkisalolaisenkin pöydän äärestä todettiin. Paikalliset p
Kummitusmuseon kävijälle selviää, millaisen. – On tässä saanut kerrata, mitäs sitä onkaan tullut nähtyä, Liljavirta naurahtaa. Jonkun onnettoman matka päättyi vartaaseen. Kummitusmuseota ei rakenneta sinne ensi kertaa eikä myöskään samanlaisena kuin viimeksi. Sarparanta sanoo, että ei ole varsinaisesti kauhuviihteen suurkuluttaja, mutta leffatkin, etenkin skandimytologiasta ammentava The Ritual, on käynyt mielessä tekemisen aikana. Salon kurpitsaviikot ulottavat yhden lonkeronsa myös Perniön kirkonkylään; kunnantalo saa karmeat karmit ja syyslomaviikon päättävänä lauantaina talolla järjestetään kurpitsatapahtuma työpajoineen ja elämyspolkuineen. Samaa sanoo Matilda Villasin Tuukka Liljavirta. Rakennustöissä olivat Hanna-Mari Järvinen, Olga Tammi, Susanna Manelius ja Maija Nuppula. Salon kurpitsaviikot tarkoittaa nykyään tapahtumia ja nähtävää eri puolilla kaupunkia ja Mathildedalissakin säikyttävää löytyy syyslomaviikolla eri puolilta kylää. Yritysten lisäksi oman urakkansa tekee Matildan näytelmäkerho, joka järjestää elävät kummitukset tapahtumaan; kummitusmuseoon ja muuallekin. Perheen pienimmille on oma äänetön kummitusmuseonsa vanhassa hiilivarastossa. Keskuspuistolta lähtevää porukkaa voi tulla vain katsomaan tai ottaa osaa kulkueeseen ja sonnustautua juuri niin hurjaksi kuin osaa eikä metelöintivälineitäkään ole kielletty. Aloitetaan kuitenkin valimosta, jo sinällään hämärästä ja mielikuvituksen liikkeelle saavasta. Museon avauduttua selviää, mitä tämä tarkoittaa ja miten kävijä viedään metsänolentojen piiriin. 10 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Kummitusmuseosta tulee niin hurja, että rakentajatkin jättävät sen väliin Aku Poutanen M athildedalin vanhassa valimossa puhuttiin keskiviikkoaamuna vähintään kolkkoja. AKU POUTANEN Mallinuket eivät Mathildedalissa päädy näyteikkunaan vaan kokevat karun kohtalon. Samanmoista on tietysti ilmassa muuallakin: syksyn pimeät illat ovat perinteisesti olleet kummitusjuttujen aikaa ja ovat sitä nykyäänkin, kun Halloween-juhlinta kurpitsoineen on ottanut vankan jalansijan Suomessakin. – Ja se lähti ihan vitsistä, että yhdistetään joulu ja Halloween, naurahtaa Hotel&Cafe Mathildedalin Olga Tammi. Kummitusmuseota rakentamassa Mika Niittonen, Pyry Sarparanta ja Tero Manelius. Oma kauhujen pihansa on myös ravintola Terholla ja keskuspuistossa pelataan haamugolfia. Kurpitsaviikkojen koko ohjelma aikatauluineen osoitteessa www.kurpitsaviikot.fi Pimeän ajan kauheudet täyttävät syyslomavikkolla jo koko Mathildedalin. Kummituksia ja kurpitsoita -viikko huipentuu ensi viikon lauantaina zombie-kulkueeseen. Pyry Sarparanta, Mika Niittonen ja Tero Manelius pohtivat, mihin asentoon yksi ihmishahmo laitetaan vartaaseen käristymään, ovensuussa Maija Nuppula mietti mihin kattopalkkiin hirtetään muutama muu onneton uhri. Kurpitsoita ja kummituksia Mathildedalissa 9.10.2026 klo 11.00–18.10.2026 klo 22.00. Rakennusten väliä kulkevakaan ei jää paitsi haamuista; purollekin on suunnitteilla omat hurjuutensa. Aivoriihet ovat kannattaneet: ajatuksen ihmisvartaasta heitti samaan yritykseen kesätöihin ihan muuta kuin kummituksia tekemään pestattu Pyry Sarparanta. Tuleva ja sitä seuraava lauantai on nimetty kummitusten öiksi, jolloin kylän yritykset pitävät ovensa avoinna iltaan asti – ja ravintoloiden tarjonnassa näkyvät kurpitsat, muistuttaa Mathildedalin yrittäjät ry:n Hanna-Mari Järvinen. Hanna-Mari Järvinen tuumaa, että museo on osaltaan kiertotaloutta: rakentamisessa käytetään tänä vuonna hyväksi esimerkiksi kylältä kaadettujen puiden juurakoita ja paljon muutakin sellaista materiaalia, joka on joko jäänyt jostain yli tai jo kertaalleen käytetty. Museota rakennettaessa saattoi kukkia huumorikin, mutta lopputuloksen oli määrä olla jopa niin kauhea, että osa rakentajista lupasi jättää käymisen väliin tai ei ainakaan halunnut olla se, joka joutuu käymään sammuttamassa valot illan päätteeksi. Mökeiltä taas lähtee kohti rantaa kummituspolku ja perille päässet pääsevät paahtamaan vaahtokarkkeja nuotiossa kuten tapana on. Matilda Villasilla syyslomaviikko tietää sitä, että yksi mökeistä on kammomökki – tietysti numero 13. Kummittelu on syyslomaviikon vetonaula ja se myös toimii: viime vuoden zombie-kulkueessa marssi yli sata kummajaista ja laskurin mukaan kummitusmuseossa vieraili kahden viikon aikana 1 200 kävijää. p Paikalliset. Vanha valimo tarjoaa hämyisät puitteet kummittelulle. Valimolta mökeille loikkaava juttu kertoo siitä, että yritykset tekevät yhteisttyötä ja kukin kantaa kortensa kekoon tapahtuman eteen. Hahmo syntyi putkesta, finnfoamista, verkosta ja vähän muustakin. Pelottavuus syntyy yllätyksistä; äänistä ja varoittamatta liikkuvista hahmoista; kummitusmuseon suositus onkin, että kävijät olisivat yli 12-vuotiaita
Hankkeet voivat olla esimerkiksi tapahtumia, retkiä, harrastustoimintaa tai viihtyvyyttä lisääviä investointeja. marraskuuta asti. Kuten Liksomin alkuperäinen romaanikin, kuullaan myös näytelmä vahvalla Tornionlaakson murteella tulkittuna. Parituntinen näytelmä kuvaa pakolaisten kovaa kohtaloa ja toimii samalla myös päähenkilön kasvutarinana. Lavastuksen näytelmässä toimii lavan keskellä seisova lehmä. Mettänen kertookin jännittäneensä kenties ensi-iltaakin enemmän esiintymistä Länsi-Lapin Kolarissa, jossa kyseistä murretta puhutaan. Lavastus teoksessa on minimaalinen, sillä se koostuu lähinnä keskellä lavaa seisovasta lehmästä. Vuonna 2025 Särkisalon koulun pihalle kohosi parkour-rata, jonka lisäksi pihalta lähtevä kuntorata kunnostettiin. Näytelmässä nuori tyttö kuljettaa lehmiä turvaan Ruotsin puolelle Väylän eli Tornionjoen yli Lapin sodan alla ja yrittää etsiä samalla kadonnutta äitiään. Mikäli ehdotusten yhteissumma ylittää käytettävissä olevan määrärahan, vähintään kaksi kolmasosaa rahoituksesta jaetaan kuntalaisäänestyksen perusteella joulukuussa. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on kannustaa asukkaita vaikuttamaan oman elinympäristönsä kehittämiseen. Näytelmää vie eteenpäin Mettäsen esittämän tekstin lisäksi jatkuvasti kuuluva äänimaisema. – Sitä piti myös harjoitusten lisäksi juoksuttaa omassa suussa, koska siellä on hoota siellä sun täällä ja taivutusmuodot ovat täysin vieraita. Asukkaat, yhdistykset ja yritykset voivat jälleen 5. Kaikki hyväksytyt hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2027 aikana. Yhdelle hankkeelle voidaan myöntää enintään kymmenesosa kokonaismäärärahasta. Tänä syksynä näytelmän on voinut nähdä esimerkiksi Turun kaupunginteatterissa. JUHO UUSITALO / TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI Teatteri Osallistuva budjetointi kutsuu miettimään, mitä omalta kylältä puuttuu Liinu Nieminen Ilman kaupungin osallistuvaa budjetointia ei olisi ehkä istutettu Perniön torille kukkaistutuksia, rakennettu parkour-rataa Särkisalon koulun pihalle tai laavua Melassuolle eikä annettu ikäihmisille mahdollisuutta kuulla elävää musiikkia hoivakodeissa. Etelä-Suomesta lähtöisin oleva Mettälä myöntää, että entuudestaan tuntemattoman murteen sisäistäminen oli vaativaa. Väylä Kirakan harmaassa sunnuntaina 11. Ehdotuksia voi jättää sähköisellä lomakkeella 1. Näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Mikko Roiha ja sen esittää näyttelijä Ella Mettänen. Tänä vuonna lomakkeita on kaksi: yksi yhdistyksille ja yrityksille, jotka voivat itse toteuttaa ehdotuksensa ja toinen kuntalaisille, jotka niin eivät voi tehdä. LIINU NIEMINEN Paikalliset p. Se oli ihanaa, miten välittömästi siellä pääsee kohtaamaan siellä asuvia ihmisiä ja itse esitystilannekin tuntuu jotenkin yhteisöllisemmältä kuin isossa teatterisalissa. Ella Mettänen kertoo, että murre oli itse asiassa iso ja tärkeä osa koko roolityötä. – Että se tuntuu matkan tekemiseltä ja että ihmiset näkisivät mielikuvituksessaan ne paikat ja vaihtuvat maisemat ja tuntisivat lavastelehmän eläväksi ja oikeaksi kanssanäyttelijäksi. Väylä on saanut osakseen useampia hyviä arvosteluja. Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 11 Ella Mettänen teki paljon työtä, jotta Tornionlaakson murre soljuu Nuutti Ruokangas K irakan harmaassa kylässä on tarjolla lauantaina tunnelmia Tornionlaaksosta, kun Rosa Liksomin Väylä -romaaniin perustuva samanniminen näytelmä rantautuu Kirakkaan. – Rakastin. Väylä on Vapaan Teatterin, Teatteri Jurkan, Lahden Kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto ja sitä on esitetty eri puolilla Suomea. Hankkeiden tulee olla kaikille avoimia ja maksuttomia, ja niiden tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, asumisviihtyvyyttä, lapsiystävällisyyttä tai kuntalaisten omaa osallistumista. Vuodesta 2026 alkaen rahoitusta voidaan myöntää samalle toimijalle samaan toimintaan enintään kahtena vuotena peräkkäin. Nyt, kun esityksiä Väylästä on takana jo satakunta, hän pystyy tarvittaessa jo jossain määrin improvisoimaan murteella. Sitä esittelevät arkistokuvassa Solja Nurmi ja Lotta Lausti Särkisalon Wanhemmat ry:stä. Ihan se, että suu taipuu murteeseen vaatii aika paljon lihastyötä ja harjoittelua. lokakuuta alkaen ehdottaa uusia hankkeita, jotka toteutetaan vuoden 2027 aikana. Toteutuneiden ehdotusten avulla pyritään parantamaan yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja hyvinvointia kaupungissa. Minusta pienet keikkapaikat ja ylipäänsä koko kiertäminen on kauhean merkityksellistä ja yhdeksi parhaimmista asioista tässä ammatissa silloin kun sitä saa tehdä. Se on määrittänyt roolityötä todella paljon, kun on joutunut opettelemaan noinkin vahvan murteen, joka eroaa jopa sanastoltaan paljon yleiskielestä. – Olen saanut sellaisen koulutuksen, jossa kielellä ja puhutulla puheella on vahva vaikutus koko ruumiiseen. Kirakan Harmaa kylä on Mettäselle itselleen tuttu ympäristö, sillä hän on esiintynyt siellä aikaisemmin Merimiehen leskessä . marraskuuta kaupunginvaltuustossa. Ella Mettänen kuvailee näytelmää yhteiseksi reissuksi ja toivoo, että yksinkertaisesta asetelmasta huolimatta katsoja pääsee mukaan illuusioon. lokakuuta kello 14. Se, mitä ja miten puhuu eivät ole irrallisia asioita toisistaan. Kaupungin aiempina vuosina osallistuvaan budjetointiin varaama summa on ollut 100 000 euroa, mutta vuoden 2027 määräraha vahvistetaan vasta 30. – Sain siellä palautetta, että muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta meni läpi. Kirakassa esitetään Mikko Roihan dramatisoima näytelmä Rosa Liksomin Väylä-romaanista ensi sunnuntaina
Aku Poutanen Tähdellistä Liinu Nieminen T eologian tohtori ja psykoterapeutti Johannes Alaranta toteaa, että uskonnollinen vakaumus voi tuoda ihmisen mielenterveydelle hyviä tai huonoja vaikutuksia. Lauantaina vietetään maailman mielenterveyspäivää, joka sekin voi koskea itse kutakin ja siinä kohtaa apu tulee tarpeen. Sitten myös voisi pohtia uskonnon merkitystä omassa elämässään, omaa vakaumustaan ja sitä mistä se kumpuaa, Alaranta toteaa. – Se on ollut tosi huono rajaus, sillä monella ongelmat kiteytyvät sinne. Paikallisesti tiedossa on mielenkiintoista asiaa; puhetta uskonnon vaikutuksesta mielenterveyteen. Luento Perniön seurakuntatalossa maailman mielenterveyspäivänä 10.10. – Mielenterveydessä on sellainen juttu, että kun ihminen voi hyvin, se elää pidempään. Yksi niistä on ollut uskonto. Ja paremmaksi menee, kun ihminen on äly päällisin puolin sammuksissa eli unessa. Vanhaan hyvään aikaan tämän selvittäminen olisi vaatinut reipasta halua munata itsensä kasvatusvaiheen aikana ja aikaa olisi tarvittu vuosikausia. Uskonvapaus olkoon miten on, mutta se vaikuttaa vain uskonnon väärinkäytöltä, että kielletään loputtomasti elämyksiä antavan ja mielellekin hyvää tekevän musiikin aarreaittaan sukeltaminen. Johannes Alaranta kertoo, että luentoa kohtaan on oltu paikallisesti kiinnostuneita. Osa saadusta rahoituksesta perustuu hyte-kertoimeen, jonka mittarina on esimerkiksi kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä suhteessa 10 000 samanikäiseen henkilöön. Oikeasti käsittämättömät asiat keksii joka tapauksessa ihmismieli, ei bittivirta jossain. Lauantainen “Miten uskonto vaikuttaa mielenterveyteen?” -otsikkoa kantava luento käsittelee muiden puolien lisäksi myös hengellistä väkivaltaa, sillä se on osa niistä huonoista vaikutuksista, joista Alaranta alussa puhui. Moni sinnittelee pullon avulla tai kohtelee kaltoin läheisiään, vaikka apua olisi saatavilla, hän toteaa. Rankaiseva ja ilkeä isä tekee jumalakuvastakin samanlaisen. Vuonna 2025 Salossa hoitojaksoja on ollut 235, koko Suomessa 318, Varsinais-Suomessa 248. Heip. Taustalla on vakaumus, joka kieltää esimerkiksi musiikin kuuntelun tai soittamisen. – Se on sellainen asia, minkä toivoisi muuttuvan. Alaikäisten kuskien autoissa on oltava perässä keltavihreä tunnus, tämän päivän vastine takavuosien kolmiolle. Kirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä uskonnollisen vakaumuksen vaikutuksista ihmiseen. Mieli tietysti on kuin mikä hyvänsä ihmisen osa: se vaatii käyttöä, virkistämistä, lepuuttamista ja se voi sairastua. Tänä vuonna Suomessa on tähän mennessä kuollut 17 naista perheväkivallan seurauksena. 12 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Sammuneen ällin unelmasato I ntoilevat kovasti tekoälyn mahdollisuuksista jotkut ja mikä ettei; tällä tietoa siitä on kaikenlaisiin apinanhommiin kyllä kuten kuivia numerorivejä perkaamaan, mutta taiteentekijäksi tai kirjailijaksi mokomaa ei kannata kuvitellakaan. Samalla tavalla myös kipsiin suhtautuminen on helpompaa kuin mielenterveyden haasteisiin. Toki se vaikuttaa elämänlaatuun myös, Johannes Alaranta sanoo. Omalla kohdalla kokeilut tekoälyn kanssa ovat jääneet vähiin; kun ei kiinnosta, ei kiinnosta paitsi jos sattuu kunnon täky, kuten eräänä iltana. lokakuuta, ja niitä jaetaan niin kauan kun jaettavaa riittää. Siitä on kulunut jo pitkä aika, kun Alaranta viimeksi luennoi Perniössä. Toissayönäkin kolmen ja neljän välillä yhdistyivät päässä viime viikon lehdessä käsitelty hävikkiaihe, pihasta tyhjennetyt omenapuut ja luontaisedut. Uskonnot nousivat esiin myös Ylen taannoisessa jutussa, missä kerrottiin vanhempien pyytävän muutoksia koulun musiikinopetukseen. Tästä opimme, että ihmismielen ei ole voittanutta. Lauantaina Perniön seurakuntatalolla pidettävä luento syventyy tähän yhteyteen psykoterapeuttisesta näkökulmasta. Nyt tarvittiin yksi valokuva ja muutama minuutti tekoälyä ja valmista oli. Psykoterapian piirissä on ollut ennen niin sanottuja kiellettyjä aiheita. Joillekin selkään asti ulottuva kasvusto toki sopii, tässä tapauksessa lopputuloksella pelottelee hiljaiseksi isommankin porukan lapsia heti, kun omalta nauramiselta ehtii. Silloin käsiteltiin hengellistä väkivaltaa ja lestadiolaisuutta. Alaranta vertaa, että helpompi on hakea apua poikki menneeseen käteen kuin mielenterveyden ongelmiin. Alarannan mielessä on muutama asia, joita yleisö voisi luennolta viedä mukanaan: – Toivon, että ihmiset hoksaisivat syvän viisauden, mitä psykoanalyyttisessä teoriassa on. Ennakkojuttu on lehdessä tuolla pidemmällä ja luento keskellä kylää. Hän nostaa esiin yllättävän esimerkin siitä, kuinka moni uskonnollinen ihminen näkee jumalan isänsä näköisenä. Puuttuvaa kotimaista kirjallisuutta korvaamaan on tilattu oppikirja, jota Alaranta on osaltaan toimittamassa, mutta myös kirjoittamassa muutamaa artikkelia. Uskonto voi tuoda ihmiselle hyvinvointia tai arpia Johannes Alaranta luennoi lauantaina uskonnon ja mielenterveyden välisestä suhteesta. p Täl viikol. Muutenhan tien päällä on jotain toisin tämän kuun alusta lähtien. Pahimmillaan puolestaan hengellinen väkivalta jättää syvät fyysiseen kiduttamiseen verrattavissa olevat jäljet aivoihin. – Muistan, että olin keittänyt kahvit kymmenelle ihmiselle, mutta paikalle saapui lopulta 250 henkilöä, Alaranta nauraa. Keulan ja perän välissä ei välttämättä ollut eikä ole yhtään älliä. Tavoitteena on edistää ikäihmisten turvallista liikkumista. Omenakasseja lastatessa mietin, että tästä se pitää lehdessä kirjoittaa; miten paljon hävikkiä syntyy yritysten pihoihin koristeeksi istutetuista omenapuista, joiden antia kukaan koskaan ei poimi. Masennuskin on kuolemaan johtava sairaus. Unessa poimin luvan kanssa kassit täyteen omppuja vanhan tehdaskiinteistön pihalta, joka vielä sattui olemaan Lounean pääkonttori mikä toki oikeasti ei näytä yhtään siltä eikä sijaitsekaan Ylikulmalla kuten unessa, joka vielä näytti saaristolaiskylältä. Ei voi olla kiellettyjä aiheita, päinvastoin, Alaranta summaa. Jos oma isä on lempeä ja arvostava, kuva jumalastakin on sellainen. Hän avaa, että monissa tutkimuksissakin on käynyt ilmi, että sopivan vakaumuksen omaavat ihmiset voivat henkisesti vähän paremmin. kello 16. Paikallista kiinnostusta aihetta kohtaan oli herännyt myös täällä, minkä vuoksi luento nyt järjestyy. Hän kertoo, että Kelan tilastoissa psykoterapeuttisen avun hakijat ovat yleensä naisia. Sohvan toisesta päästä heitettiin nimittäin vieno kysymys: miltähän tämän jutun kirjoittaja näyttäisi, jos päässä olisi oikein kunnon ruuhkatukka. Alaranta pohtii, että miesten ongelmien käsittely olisi niissäkin tilanteissa voinut saada aikaan erilaisen lopputuloksen. Salo saa vuosittain noin miljoona euroa harkinnanvaraista valtionosuutta kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön, jota myös kaatumisten ehkäisy on. LIINU NIEMINEN Maksuttomia liukuesteitä jaossa yli 65-vuotiaille myös eteläisessä Salossa Liinu Nieminen Yli 65-vuotiaille salolaisille jaetaan maksutta kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä kaupungin palvelupisteissä niiden aukioloaikoina. Liukuesteiden jako on alkanut maanantaina 5. Paremmin varustelluissa autoissa oli silloin perässä merkintä GL tai jopa GLX. Silloin oli ihan ykköstoiveena, että jos olisi sekä keulassa että perässä sinivalkoinen merkki. Jakelulla pyritään ehkäisemään kaatumistapaturmia ja tukemaan ikääntyneiden omatoimista arkea. Luentoa on esitetty jo viisi kertaa aikaisemmin, viimeksi Kokkolassa. Ehkä se on joskus jopa estänyt sukeltamisen kanavaan. Tosiasia tietysti on, että omenapuita on noin luvallisen omenavarastelun kohteena aika vähän ja jos tähänkin nyt jotain parannusta saisi ensi vaalikaudella. Sen perusteella kaatumisten ehkäiseminen on onnistunut. Salossa liukuesteitä on jaettu ensin terveyspalveluiden toimesta ja hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kaupungin yhteisöpalvelujen kautta. Myös järjestöjen apu, vaikka halvalla ostetut höpönassut miten olisivat huoltiksen baarissa nielleet höpinät järjestörälssistä. Nykytilanteesta en tiedä, mutta kauan sitten aika moni nuori kuski haaveili eräänkin valmistajan menopelistä omassa tallissa. Miehille avun hakeminen näyttää olevan vaikeampaa. Luennolla on tarkoitus käsitellä sekä hyviä että huonoja puolia, joita uskonto voi ihmisen mielenterveydelle tuoda
Keppihevosradan rakentaminen on kulttuuripalveluiden heiniä. klo 8.30 Perniön srk-talolta. Tervetuloa mukaan. 29.6.1931 Perniö k. Jennynkuja 2. klo 16 Perniön srk-talossa; TT, psykoterapeutti Johannes Alaranta. Ajoneuvo, henkilö/paketti-auto, asuntovaunu/auto yms. ”Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Minkälainen on lapsen kaltainen. Ke 14.10. 044 774 5202 (ma–to klo 9–13) tai salonseurakunta@evl.fi. Tervetuloa. Vietettiin Mikkelinpäivää, joka on saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta. Kaffet keittää ja ohjelman tarjoaa Särkisalokotiyhdistys. parkouria porukassa ja muita toiminnallisia rasteja. netissä. Kahvitarjoilu. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Jeesus jatkaa: ” Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Turinatupa SÄRKISALOKODISSA klo 13. Järj Yhres. Perniön museolla (Museotie 7). Plakkarissa. Kauniit muistot voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Ke 14.10. 15.8.2026 Salo Oli sulla sydän niin lämmin, hellä, oli siellä paikka meille jokaiselle. Kiskon ja Muurlan yhteissyntymäpäivät Su 15.11. 02 774 5206 Eläkeliiton Perniön yhdistys ry Keskiviikko-kerho kokoontuu 14.10. Yhres. Järj. Järj. Lähtö Särkisalokodilta. Ekkin korttirinki klo 14. Lähtö Särkisalokodilta. Jennynkuja 2. Järj. Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit, meitä aina muistit ja huolta kannoit. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.” Kirjoittaja on aluekappalainen. Lenkin jälkeen kahvit ja päivän sana. Meidän ei tarvitse itse kyetä mihinkään suorituksiin, vaan voimme nöyrtyä Jumalan armon ja rakkauden alle. Muijat köökissä klo 10 Särkisalokodissa, Jennynkuja 2. * Vaalipäivä 15.11. majoituksen, ruuat ja ohjelman. Mika ja Anne Anna, Sean, Ella ja Lotta Jasmina ja Severi Juuli, Tomi, Ahti ja Aava Julius ja Oona Pekka ja Helvi Janett Siunattu läheisten läsnä ollessa. Yhres kävely klo 11. Ohjelmassa on liikuntaa, pelejä ja työpajoja. P. Vierailijana Marianna Markkanen Gery ry:stä. Kurpitsaviikot Halikon kirkolla 9.–18.10. Järj. Tervetuloa! Särkisalokotiyhdistys / Yhres To 8.10. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodissa. Syyskiekka kaartaa Perniöön Täl viikol p. Liikuntapalveluiden pisteellä on mahdollisuus kokeilla reaktiopelejä, pallopelejä ja muuta liikunnallista tekemistä. Ilmoittautuminen 12.10.–5.11. Ohjelmassa lautanauhantekoa Leenan ohjauksella. Oppaana Paavo Heinonen. pernionseudunlehti.fi/ ilmoita Kun suru koskettaa läheltä voit jättää kuolinilmoituksen sekä surukiitoksen verkkopalvelussamme Messu Perniön kirkossa su 11.10. Yhres. Perniön emäntäkerho tarjoaa kirkkokahvit sadonkorjuun merkeissä. Tarjoa! Nopea nouto käteisellä Puh.040-2453323/ Kari Perniön Maaja kotitalousnaiset ry syyskokous 27.10.2026 klo 17. Omaa ohjelmaa ja arpajaiset. Ohjelmassa mm. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Ostetaan Romuautoja.kaiken kuntoiset ja merkkiset kelpaa vat.virallinenromutustodistus onnistuu.jos pihalla lojuu tarpeeton.soitto vain ja sovi noudosta 0413180846 IT-Asennus/Opastus kotonasi -Petteri 044 979 3435 Rakkaamme Kyllikki Katariina ALLÉN s. To 15.10. netissä www.salonseurakunta.fi/yhteissyntymapaivat, puh. Salon kaupungin osallistuva budjetointi ja Salon srk. Ig: kirkkoperniossa Fb: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa KISKO PERNIÖ SÄRKISALO www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi Seurakuntatoimisto p. Yhres kävely klo 11. klo 12. Vierailijana Marianna Markkanen Gery ry:stä. Järj. Järj Yhres. Kysymys herättää varmasti jonkin vastauksen. Tule kuuntelemaan ja lukemaan. Seurakuntavaalit 2026: www.salonseurakunta.fi/ seurakuntavaalit2026 * Vaalikone on avautunut! * Ennakkoäänestys 3.–7.11. Ti 13.10. Jennynkuja 2. Keskiviikkokaffet klo 13 Särkisalokodissa. Jos keppihevoset eivät kiinnosta, voi pisteellä askarrella paperilennokin ja osallistua lennokin pituusheittokilpailuun. Yhres, Salon muistiyhdistys, Perniön Urheilijat, ja kaupunki. Järj. Myös viallinen, katsastamaton yms. klo 13 Toijan Valopilkussa. Kädentaitotupa klo 11 Särkisalokodissa. Johtokunta Teijon seudun eläkkeensaajat ry Sääntömääräinen syyskokous 13.10. klo 13 ravintola Teijon Arkissa. Se on uutismedian tehtävä. Naarilan leirikeskuksessa. Miten minä voisin olla lasten kaltainen. To 8.10 Ikäihmisten Keittolounas (ilmoittautuneille) klo 12–14 Tiirannassa. Järj Yhres. Tervetuloa! Perniön SPR Terveyspiste Perniön SPR:n kirpputorin tiloissa on perjantaisin auki klo 10–12. Jennynkuja 2. • Valotaideteos Valon Kaiku päivittäin klo 19.30–23. lokakuuta. Ajattelen vähän isompaa ihmistainta, joka ujouksissaan piiloutuu äitinsä helmojen suojaan tai ikätoveriaan, joka käy läpsäyttämässä ylävitoset jokaiselle vieraalle aikuiselle. Ilm. Maailman mielenterveyspäivän luento la 10.10. Lämmin kiitos osanotosta. Yhres Pe 9.10. Miten uskonto vaikuttaa mielenterveyteen. Ohj. Järj. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä kaupungin liikunta-, kulttuurija nuorisopalvelut. Meistä jokainen voi luottaa siihen, että meistä huolehditaan. Itse olen kiitollinen jokaisesta lapsesta, jonka kohtaan. klo 16 18. Hinta 10 €/hlö (alle 4-v. Isovanhempien & lastenlasten leiri 14.–15.11. Perniön kirjasto, Perniön Maaja kotitalousnaiset. yhteinen juhla 70-, 75,80-, 85ja 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille: Messu Kiskon kirkossa klo 10, juhla Kiskon srk-talossa. Pysähdy hetkeksi Liinu Nieminen Koko perheen maksuton Syyskiekka-tapahtuma järjestetään Perniön liikuntahallilla syyslomatorstaina 15. Järj Yhres. Enkelit liitetään usein lapsiin ja päivän evankeliumitekstissä Jeesus puhuu lapsista. Tervetuloa! Hallitus Me katsomme perään. TERVETULOA KIRKKOON MUUTA TOIMINTAA KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut: Emilja Eeda Tuulia Järvinen, Lenni Lukas Kristian Pajula, Aaron Matti Vilho Soiluva, Saima Kaarina Troberg. viim. Ajattelen sitä pientä vauvaa, joka kastetilaisuudessa hymyilee minulle piirtäessäni ristinmerkkiä hänen otsaansa ja rintaansa. Syyskiekka liikuntahallilla kello 10-14. Ei arvontaa! Tervetuloa! Perniön Maaja kotitalousnaiset To 15.10. Järj. Aiheena syksyn väriset runot. Terveyspisteessä asioiminen on ilmaista; voit tarkistuttaa verenpaineesi, verensokerisi tai muuten vain tulla juttelemaan esimerkiksi terveysasioistasi. Soivakoti esiintyy. To 15.10. Tiedustelut Yhres/ Päivi 040 1326385. Iloista seuraa, mahdollisuus tavata uusia ja vanhoja tuttavia, arvontaa sekä lämmöst kaffet ja maukasta pullaa. Sääntömääräiset asiat. Hautaan siunatut: Reijo Uolevi Ahdeoja 96 v, Aili Annele Hakala 92 v, Anja Mirjami Launiainen-Lensu 89 v, Pekka Holkeri 88 v, Irma Esteri Lepistö 87 v, Hannu Kalevi Nurmi 81 v, Heikki Kaino Ilmari Haukila 81 v, Heimo Ahti Aalto 81 v, Helinä Anneli Mikkola 81 v, Heikki Juhani Vaparanta 77 v, Kaarlo Osmo Sakari Alakoski 73 v, Keijo Tapani Jaatinen 73 v, Kimmo Uolevi Mäkinen 56 v, Joonas Juhani Allén 22 v. Ti 13.10. Kudo ja kuuntele Perniön kirjasto. Nuorisopalvelut tuo paikalle pop-up-nuokkarin, jossa bingotaan, askarrellaan ja ratkotaan aivopähkinöitä. Kaikille avoin tilaisuus. Yhres Pe 16.10. Marja. Kokoavaa toimintaa • Kiskon käsityökerho ti 13.10. Yhres To 15.10. Toivotun radan lisäksi kulttuuripalveluiden pisteellä voi askarrella oman palkintoruusukkeen. ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA Lapsen kaltainen Maria Rainio-Alaranta V iime sunnuntaina kirkoissa puhuttiin enkeleistä. • Aamulenkki ke 14.10. Perniön runopiiri Perniön runopiiri kokoontuu Plakkarissa ma 12.10 klo 17.30-19.30. Ajattelen koululaisia, jotka kulkevat reppujensa kanssa ohitseni ja yhtäkkiä istahtavat kirkon kiviaidan viereen ihmettelemään jotakin ruohon seassa olevaa. • Halikon kirkko avoinna päivittäin klo 10–23; tunnelmavalaistus, musiikkia sekä omatoimirasteja kaikenikäisille. maksutta), sis. Lapsi luottaa, on riippuvainen toisten huolenpidosta ja nöyrtyy siihen, että on pieni eikä vielä yllä ja kykene. Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 13 KUOLLEET SEURAT JA JÄRJESTÖT KOKOUKSIA OSTETAAN MOOTTORI AJONEUVOJA JA TARVIKKEITA TYÖSUORITUKSIA Salontie 2, 25500 Perniö Turuntie 8, 24100 Salo Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Turinatupa PERNIÖN PLAKKARISSA klo 10. klo 10; Alaranta, Hurtig, musiikissa Ene Vilipuu, laulu. Vanhustenviikon ulkoilutapahtuma Perniön yleisurheilukentällä klo 13–15, Riipisenkuja 7. 1.11. Heikkiläntie 2, kirjaston alakerta. Suunnittelu ja toteutus Max Lapinsuo-Sylvén ja Markus Kuisma. Särkisalokodissa
Salon kauppalaa kutsuttiin kurakyläksi, josta konkreettinen merkki näkyy myös Hilman helmassa. Maailma muuttuu, torit, rakennukset ja sillat sen mukana. Tänä vuonna sellaisen kyytiin pääsee. Hilma puolestaan toteaa, että pitäähän lohkotilallisen vaimolla olla talvellakin tekemistä. Rantapuistossa eli nykyisessä Horninpuistossa naiskaksikko pitää kiinni laukuistaan hieman tiukemmin, vaikka he tietävät, että tilanne on rannassa puistoa pahempi. Hilma kertoo, kuinka eräänä yönä oli kuullut Isokylän metsästä ääniä, jotka viittasivat metsäpontikan tekoon. Eikä markkinoilla huligaaneilta vältytty. Tyyne ja Hilma ovat tulleet markkinoille ostoksille, vaikka Hilmaa ei työhevosesta tinkaaminen niin hurjasti kiinnostakaan. Hevoskyydin lisäksi linja-autolla kulkemiseen oli mahdollisuus, mutta mukavuudet kuten pehmeät penkit vielä puuttuivat. Enää ei tänä vuonna markkinoilta voi ostaa itselleen Hilman miehen tavoin työhevosta, mutta ei myöskään sikoja tai lehmiä, joita Eläintorilta vietiin ahkerasti. Perniöstä kuljettiin Salon kauppalaan ostamaan talvea ajatellen esimerkiksi kankaita ja suolakalaa. Hilma kannustaa häntä uuden hatun ostoon, sillä eihän nainen voi olla parhaimmillaan ilman kaunista hattua. Kivettyjä katuja ei ollut, mikä teki kulkemisesta kurakylälle tyypillisesti kuraista. LIINU NIEMINEN p Paikalliset. Vuonna 1926 markkinoiden humua värittävät osaltaan kieltolain kiertäjät. Myymäänkin saatettiin lähteä, sillä jo silloin maatalouspainotteisesta Perniöstä löytyi myös myytävää ja vaihdettavaa. Sinisenä talona tunnettu talo ei todella ole sininen Hilman ja Tyynen edessä. Hän on säästänyt rahaa juuri oikeanlaista varten. Pian jo kunnallislehti ilmoitti lottien käsityöilloista ja tansseista. Myöhemmin kyseiset tiet tunnetaan Helsingintienä ja Turuntienä. Sari Scimone ja Arja Kemppainen kertovat nauttineensa kierroksen luomisesta. – Mihin tämä maailma on oikein menossa, Tyyne ja Hilma miettivät. Markkinoille tullaan bussilasteittain ympäri maakuntaa. Kutsui taloa millä nimellä tahansa, se valmistui juuri kaksi vuotta sitten kun vuosi oli 1924. Tyyne puolestaan epäilee, että Turusta Saloon määrätyt kahdeksan poliisia ja kaksi etsivää olisivat markkinoilla etsimässä pirtun salakuljettajia. 14 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Perniöstä kuljettiin ”kurakylän” markkinoille myös sata vuotta sitten Liinu Nieminen V uonna 1926 matka Perniöstä Saloon syysmarkkinoille on näyttänyt hyvin erilaiselta. Jalkojen alla tuntuu kura, korvissa soi haitarin lempeä ääni. Sitä on vuonna 1926 tuotu esimerkiksi Merikarvialta ja Pyhärannasta saakka. Ja toki silakkaa halutaan myös ostaa. Salon oppaat kuljettavat opastuksellaan vuoden 1926 markkinoille, joilla myytiin esimerkiksi hevosia, hattuja ja salakuljetettua pirtua. Sadan vuoden takaiset markkinaoppaat kertovat, että kuten sata vuotta tulevaisuudessakin, oli silloinkin budjetointi tiukkaa ja vaikeaa. Tyyne on tullut Salon kauppalaan Raumalta asti, mikä ei ole epätyypillistä. Pukujen avulla Hilma ja Tyyne heräävät eloon. Sata vuotta sitten markkinoilla ei ollut karusellia, vaikka moni saattoi sellaisen perässä Saloon matkustaa. Jatkoa on luvassa ensi syksynä. Uskelanjoen ranta on täynnä veneitä, joissa jostakin väistämättä myydään korpikuusen kyyneliä eli viinaa. Markkinoilla oli sata vuotta sitten myös Eläintori, josta oli mahdollisuus ostaa vaikka uusi kauralla käyvä kulkupeli kotimatkaa varten. Se oli ennen valkoinen eli osuvampi nimi sille olisi heidän kohdallaan valkoinen talo, mutta heidän aikanaan se tunnettiin värin sijaan Suojeluskuntatalona. Kun havahtuu takaisin vuoteen 2026, on ympärillä basson jytke, rekkoja ja välkkyviä valoja. – Nykysalolaiset puhuvat jostain sinisestä talosta, on se kummallista. Eikä nahkaisten kenkienkään löytäminen pahaa tekisi. Kunnallislehdessä luki seuraavana päivänä, että 50 ihmistä joutui markkinoiden aikaan putkaan, ja kaksi putkaan päätyneistä oli naisia. Vuosina 1925 ja 1926 Läntinen Siltakatu ja Itäinen Siltakatu saivat päälleen kiveyksen, joten kuraisuus on jäämässä pikkuhiljaa menneisyyteen. Aikamatka tasan sata vuotta sitten tapahtuneille markkinoille alkaa Sibeliuksenpuistosta Vapauden liekki – teoksen luota. Vuonna 1923 aloitettu projekti oli hetken jäissä rahavajeen vuoksi, mutta markkoja kerättiin varakkailta ja varattomilta, jotta se saatiin valmiiksi. Lapset saattoivat olla innoissaan juuri siitä tullessaan markkinoille: kaikkialla ei päässyt juoksemaan vellissä. Arja Kemppaisen ja Sari Scimonen asut löytyivät Jenny Sainion avulla Salon kansalaisopiston puvustamosta. Se oli harvinaista. Salon oppaiden Arja Kemppainen ja Sari Scimone ovat pukeutuneet Tyyneksi ja Hilmaksi, jotka nykyaikaisten omituisten laatikkotalojen, kovien asfalttiteiden ja rumien siltojen seassa esittelevät markkinahumua vuosisadan takaa. Myynnissä ei ole kiellettyä alkoholia vaan metrilakuja, joiden olemassaolosta Hilmalla ja Tyynellä ei ole minkäänlaista aavistusta. Hänellä on etsinnässä eritoten hattu. Sen sijaan hän lyöttäytyy Tyynen seuraan, ja matka vuoden 1926 syysmarkkinoiden ensimmäisen päivän vilinään voi alkaa. Hilma ja Tyyne päivittelevät, että sadan vuoden kuluttua heidän ajastaan ei koko Eläintoria enää ole. Etsinnässä on siis kangas, josta talven aikana ommella itselleen leninki. Markkina-alueen reunaan on jätetty hevosia ja vaunuja. Lähiruoan merkitys tunnettiin jo silloin. Hilma ei halua jäädä kuuntelemaan, kun hänen miehensä tinkaa työhevosesta Eläintorilla
Juuri nyt on hyvä olla. Perniöläinen on edustusjoukkueesta tuttu jo viiden vuoden ajalta; täksi kaudeksi apuvalmentajan pesti muuttui vastuuvalmentajan tehtäväksi. – Niissä on ollut pakko ottaa roolia. Katsotaan ensin tämä kausi loppuun. Sama se tosin on ollut aina, kun kausi alkaa, Valjanen miettii. Katsojille tämä voi tietää viihdyttäviä iltoja. Tiistaina ensimmäisinä harjoituksiin tulleet Luka Tallqvist ja Lukas Lehtonen toteavat, että joukkueessa viljellään huumoria muutenkin kuin ennakkojuttua tehtäessä: pukukopissa on hyvä henki ja nuoresta valmentajasta löytyy tarvittaessa myös vaativuutta. PeU-Basket lähtee kauteen nuorella ja uudistuneellakin joukkueella. Vatsanpohjassa on perhosia kuten kuuluukin, myöntää vastuuvalmentaja Veeti Valjanen. –Siitä ei koskaan tiedä, miten elämä vie. –Siinä on tapahtunut muutosta. Perniön liikuntahalliin on suunnitteilla peruskorjaus, mutta monet hallit nähnyt Valjanen toteaa, että Perniössä olosuhteet hallin puolesta ovat erinomaiset. Kautta edeltävät harjoituspelit ovat osaltaan antaneet opetusta. Sattumalla on lisäksi aina osansa tekemiseen kuten kauden alla, kun flunssa kaatoi osan joukkueesta petipotilaiksi. Veeti Valjanen piirtää Perniön liikuntahallin kahviossa tussilla kuvioita taktiikkataululle kuten niin moni valmentaja ennen häntäkin. Veeti Valjanen miettii, että tulevalla kaudella joukkue on tietyssä mielessä entistäkin tasaisempi. –Harjoituksista tulee tietyt tunnit, mutta joukkuetta miettii kuitenkin koko ajan. Joskus ote tekemiseen voi herpaantua muuten; jääkiekkopiireissä puhuttaisiin mailan puristamisesta. Seuraavalla tasolla operointi toki edellyttää muun muassa koripalloliiton koulutuksia. Vilppaan ja PeU:n kokoonpanoissa pelaavat tulevalla kaudella viimeksi Uraa edustanut Benjamin Granström ja Taiwanista Saloon siirtyvä Patrik Taipale. Jatkaminen valmentamisen parissa kiinnostaa, myöntää Valjanen. Espoolaisia vastaan johtoasema saattoi tuudittaa oloon varmasta voitosta ja se maksoi voiton. Salin puolelta kuuluu tasaista pompottelun ääntä jutunteon ajan ja juniorien jälkeen miehet vetävät omat harjoituksensa. AKU POUTANEN Urheilu p. Nuoria joukkueita on muuallakin kuin Perniössä. Tasaisuus nousee esiin myös pelaajien puheissa. Hän toteaa, että teknistä osaamista joukkueessa riittää. –Se on iso asia, miten katkaistaan se pahan olon kierre, Valjanen miettii. Veeti Valjanen valmistautui Peu-Basketin miesten harjoituksiin tiistai-iltana. –Meillä on tosi taitavia pelaajia, henkinen puoli on seuraavaksi se iso asia. –Kilpailullisesti pelaamaan ei ole enää hinkua, hän vakuuttaa. Hävitty ottelu muistutti osaltaan siitä, että paljon riippuu siitä, mitä tapahtuu korvien välissä. Tiistai-ilta Perniön liikuntahallissa muistuttaa siitä, että ollaan koripallopitäjässä. Nyt sinne tulee nuoria pelaajia valmistautumaan seuraaviin sarjoihin. Veeti Valjaselle koripallo on ollut osa elämää pienestä pitäen: hän on pelannut juniorina, vetänyt koripallokoulua ja valmentanut useampaa juniorijoukkuetta vuodesta 2019 lähtien. –Joukkueesta kuka vaan pystyy tekemään pisteitä, Lehtonen sanoo. PeU-Basketin edustusjoukkue lähtee kauteen nuorella kokoonpanolla. PeU:n ja Salon Vilppaan yhteistyö jatkuu, mutta PeU-Basketia vielä viime kaudella vahvistaneet Thomas Rönnholm, Daniel Rantapaju ja Tino Yli-Junnila siirtyvät pelaamaan uusille paikkakunnille. Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 15 PeU:n miehistä jokaisen harteille voi sovitella ratkaisijan viittaa Aku Poutanen I han kaikkialle ei tietotekniikka ole tehnyt pesää. Valjanen tosin toppuuttelee katsomasta turhan pitkälle eteenpäin. Salon päästä on lisäksi tiedossa viisi junnuikäistä nimeä kokoonpanoon. 1-divisioona B:n avausottelu pelataan huomenna Lahdessa. Valmentajan mielessä joukkue on silloinkin, kun porukka ei ole koolla. Ensimmäisen treenipelin Kaarinan Uraa vastaan PeU vei selvästi 83-76, toisen vei Tapiolan Honka 7179. Kaikki osaavat pelata, nyt pitää vain opetella siihen, että kaikki voivat tosiaan tehdä ratkaisuja. Ennen ykkösdivarissa oli paljon sitä, että liigapelaajat tulevat sinne vähän kuin jäähdyttelemään. Selkeää ennakkosuosikkia sarjasta Valjanen ei osaa nimetä; tiedossa on näillä näkymin tasainen kausi. Olen joukkueen suhteen tosi luottavainen. Lehtijutun kuvaa varten tauluun voi piirustaa mitä haluaa, mutta kohta kuvioiden pitäisi olla voittavaa sorttia. –Pelissä voi olla vähemmän järkeä mutta enemmän vauhtia, heittää Valjanen pilke silmäkulmassa. Pelkistä pelireissuista kertyi kilometrejä noin 9000. Omiin pelaamisiin tuli pakollinen pysähdys jo vuosia sitten loukkaantumisten myötä; nyt Valjaselle riittää pelaaminen miesten kakkosjoukkueessa. Rakkaudesta lajiin tekevät muutkin kuin valmentaja; esimerkiksi Granström ajoi taannoin perjantai-iltana Liedosta Perniöön heittelemään, kun lähimpään halliin Kaarinassa ei ollut pääsyä. Perniöläinen Valjanen on PeU-Basketin koripallon edustusjoukkueen uusi vastuuvalmentaja ja tänään torstaina kauden alkuun on enää yksi yö. –Pakko myöntää, että perhosia on vatsassa mutta ei pelota. Osa pestiä on yhteydenpito niin oman joukkueen kanssa kuin Vilppaankin suuntaan; eiväthän treenit mene päällekkäin, ovathan tietyt pelaajat käytettävissä tiettynä päivänä ja niin edelleen. Viime kaudella hänellä oli vastuullaan PeU:n U14ja Salo Basketballin U19-joukkueet ja tehtävä edustusjoukkueen apuvalmentajana. –Ja kun joukkuekin nyt uudistuu paljon, tässä ollaan ihan uudessa alussa. –Fakta on se, että ratkaisijan viittaa on nyt tarjolla tosi monelle. ” Kaikki osaavat pelata, nyt pitää vain opetella siihen, että kaikki voivat tosiaan tehdä ratkaisuja
Lokakuun ensimmäisenä päivänä vietetään heijastinpäivää, joka on merkki siitä, että heijastimen käyttämisen voisi viimeistään aloittaa. 16 Perniönseudun Lehti Torstaina 8.10.2026 Puusta poimittu heijastin auttaa kulkijaa näkymään Liinu Nieminen V aikka syksyinen aamuaurinko valaisee ja lämmittää lokakuun ensimmäisenä päivänä, pian on toisin. Syksyn pimeys saapuu kovaa vauhtia myös maanteiden sivuihin, ja silloin vaaditaan jalankulkijaltakin näkymistä. Perniön yhtenäiskoulun alakoulun eteen rakentui syksyn pimeyttä silmällä pitäen heijastinpuu. Heijastinpuu on merkattu. Kolmasluokkalaiset listaavat monta hyvää syytä heijastimen käyttöön, joista tärkein on se, että pitää näkyä, jotta mitään ei satu. Koululaiset tekevät ripeää työtä ripustaessaan paikallisten yritysten lahjoittamia heijastimia torstaina aamupäivällä. Puuhun saa jokainen viedä ylimääräisiä heijastimia, joita niitä tarvitsevat voivat oksilta napata mukaansa. Katso ohjeet osoitteessa: pernionseudunlehti.fi/ukk p Paikalliset. Liikenneturvan mukaan kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta kulkevan ihmisen noin 150 metrin etäisyydeltä, kun taas heijastinta käyttävän jopa yli 600 metrin päästä. Se sijaitsee koulun ja Lupajantien välissä. Katso ohjeet osoitteessa: Tilaajana voit jakaa digilukuoikeuden jopa kolmelle samassa taloudessa asuvalle perheenjäsenelle maksutta. Perniön yhtenäiskoulun alakoululla nähtiin sama ajatus mahdollisuutena konkreettisena lapsillekin hyvin sopivana turvallisuutta edistävänä tekona. Jokaiselta löytyi ainakin yksi koulutielle turvaa tuova heijastin. Sirkku Leikkonen muistuttaa Perniön yhtenäiskoulun alakoulun kolmasluokkalaisille, että syyslomalta kouluun palattaessa, ovat aamutkin jo pimeitä. Kolmosluokkalaiset ovat sitä mieltä, että puu on hyvä idea siksi, että kaikilla olisi mahdollisuus näkyä liikenteessä. Näkymisen vuoksi koulun pihalle rakentuu heijastinpuu. Monipuoliset digisisällöt koko kotiin. Jokaisella roikkuu repussaan vähintään yksi heijastin, takissa toinen ja osalla käden ympärille aseteltuna kolmas. Koulussa tämän lukuvuoden teemana on turvallisuus, josta huolehtimiseen heijastin on helppo tapa. Monipuoliset digisisällöt koko kotiin. Välillä solmujen kanssa pyydetään heijastinliiviin pukeutuneelta Leikkoselta apua. Heijastinpuun idea lähti alkujaan Salosta, jossa niitä on näkynyt ennenkin. Perniön yhtenäiskoulun alakoulun kolmoset esittelivät repuissaan roikkuvia heijastimia kameralle. LIINU NIEMINEN Hei seurakuntavaaliehdokas! Vaikuta siihen, millainen seurakunta meillä on huomenna Ollaan yhteyksissä ja suunnitellaan yhdessä sinulle kampanja, jolla tavoitat potentiaaliset äänestäjäsi Katja Pölönen, katja.polonen@media.fi, 040 527 1624 meks.fi Tilaajana voit jakaa digilukuoikeuden jopa kolmelle samassa taloudessa asuvalle perheenjäsenelle maksutta