Erityisesti huolta ja keskustelua ovat herättäneet lasten ja nuorten hukkumiset. Yleensä puinnit on aloitettu elokuun alun ja puolenvälin paikkeilla, eli suunnilleen keskimääräisessä aikataulussa ollaan tänäkin vuonna. Uimataidosta on kohta turha puhua kansalaistaitona, jos se ei ole kansalaisten taito. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. KiKi taas kohtaa lauantaina Perniö oli Kiskoa parempi eteläisen Salon paikalliskamppailussa. Veteen täytyy oppia Kuluvan kesän kotimaanuutisista mustimpia ei tarvitse kauaa miettiä: Suomen Uimaopetusja hengenpelastusliiton tilaston mukaan heinäkuussa hukkui 28 ihmistä. Alkuviikosta Laustin päiviä värittää edellisen kauden herneiden pakkaaminen, jotta uudelle sadolle syntyy tilaa. Aivan yhtä lailla vastuu on vanhempien. Jos vettä tulee ja puinti viivästyy, se voi vaikuttaa herneen laatuun. Liinu Nieminen Ylistalon tilan Ville Lausti arvioi, että hernepellolle päästään korjaamaan satoa loppuviikosta. Lausti ei osannut vielä maanantaina arvioida minkälainen sato herneestä on kokonaisuudessaan tulossa. Perniön maaleista vastasivat torstaina Elmeri Aaltonen, Erik Manelius ja Niklas Asklöf. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Hän muistuttaa, että kova helle ei ole optimaalinen millekään kasville. Jos palot ovat pellossa kypsänä pitkään, herneet voivat muuttua valkoisiksi. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. 044 735 2301 liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Kesätoimittaja Liinu Nieminen p. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Uhreja ei saa eikä voi syyllistää eikä mikään tuo heitä takaisin, mutta sama ei saa toistua ensi kesän helteillä. Jos sataa, loppuviikosta sadon korjaaminen on märkyyden vuoksi mahdotonta. Viime viikkojen helteet ovat Laustin mukaan vaikuttaneet myös hernesatoon. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Kaiken takana on kysymys uimataidosta ja siitä, miten veteen totutaan ja opitaan. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Tänään alkaneen kouluvuoden ohjelma on jo lyöty lukkoon, mutta kouluillakin pitää olla mahdollisuutensa opettaa ja totuttaa lapsia uimiseen. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Voitolla Perniö onnistui katkaisemaan kuukauden mittaisen voitottaman putkensa. Kiskon edellinen voitto taas on heinäkuun puolivälistä, jolloin KiKi voitti vieraissa Kuusjoen. Lausti kertoo, että herne kestää kuivaa ja kylmääkin, märkyys on sen suurin ongelma. –Viljat tykkäävät sateesta, mutta herne on märkyydelle arka. Jo maanantaina osa herneistä tuntui valmiilta, osa vaati vielä muutamia päiviä aikaa. Onnettomuuksia sattuu joskus varovaisimmillekin, joskus surua lisää tieto siitä, että murheellinen lopputulos on seurausta välinpitämättömyydestä tai uhkarohkeudesta. Veden kerääntyminen tiettyyn kohtaan aiheuttaa sen, että osa herneestä kypsyy nopeammin kuin toiset. Yleensä näin on tehty vasta huhtikuun lopulla tai huhtitoukokuun vaihteessa. –Yleensä täällä ei tule noin paljon vettä keväisin, hän jatkaa. Syitä on haettu niin uimaopetusresursseista kuin koronavuosistakin, samoin pohdittu sitä, onko ihmisten käsitys uimataidosta muuttunut viime vuosina. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Joukkue oli voittanut edellisen kerran FC Siiman kotikentällään kesäkuun loppupuolella. Siksi näkyy tässäkin pellossa pieniä aukkokohtia, Lausti kertoo ja viittaa yhteen tilan lohkoista. Vesileikit ja vesillä liikkuminen kuuluvat vuodenkiertoon ja hauskanpito uimarannalla on mitä mainioin tapa viettää kesäpäivää, mutta pieni tosikkomaisuus ja varuillaanolokin ovat viisautta. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. " Loppujen lopuksi on yhdentekevää, kuka opettaa, kunhan opettaa. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. PsL Jalkapallon Salon mestaruussarjassa käytiin viime torstaina eteläisen Salon paikalliskamppailu Kiskon Kiskojien ja Perniön välillä. Loppujen lopuksi on yhdentekevää, kuka ensiarvoisen tärkeän kansalaistaidon opettaa, kunhan opettaa. Monet on opettanut uimaan isä tai äiti, monet uimakoulu, jotkut koulun uimatunnit. Keskilälle ottelusta kirjattiin nollapeli. Hankalaksi yhtälö muuttuu, jos yhteiset uimakokemukset esimerkiksi koulun puitteissa koetaan epämiellyttäviksi tai niitä ei alkuunkaan ole. Myös herneen pystyssä pysymisen kannalta olisi tärkeää, että sää pysyy kuivana ja tuulettomana jatkossakin. Eikä siihen opita, jos ei opeteta. Perniö pelaa seuraavan kerran tänään kotikentällään Kuusjokea vastaan. Viimeiset kukinnot kuivuvat herkästi pois eivätkä tuota palkoja. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Sekä Perniöllä että Kiskolla on sarjassa jäljellä vielä yksi ottelu. Perniöläiset eivät päästäneet Kiskossa vierailessaan yhtään maalia, vaikka maalivahti Jani Arellin loukkaantumisen vuoksi maaliin laitettiin pikahälytyksellä kenttäpelaaja Tatu Keskilä. Kylvöjen jälkeen satoi runsaasti vettä, mikä vaikuttaa peltojen ulkonäköön edelleen. Kauden ainoa paikalliskamppailu päättyi tällä kertaa perniöläisten voittoon, sillä Perniö oli Kiskossa pelatussa ottelussa parempi lukemin 0–3. Tänä vuonna hernettä päästiin kylvämään jo ennen huhtikuun puoliväliä. Perniötä edeltävässä ottelussa Kisko koki 3–1-tappion FC Sopalle. Ville Lausti toivoo, että keli jatkuu samanlaisena kuin maanantaina. Lausti kertoo keskiviikkona, että alkuviikon sateet eivät vielä vaikuttaneet loppuviikon suunnitelmiin. Hernesato päästään korjaamaan loppuviikosta, jos sateet pysyvät poissa Perniössä Ylistalon tilan pelloilla herne alkaa olla kypsää, esittelee Ville Lausti. Helleputki vei ihmiset vesien äärelle, mutta tällä tavalla vilvoitteluhalun ei pitäisi näkyä
Perniöläisten kolmas sija näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, sillä Kuspan maaliero on jopa 18 maalia Perniötä parempi. Alueen pienemmistä kouluista etenkin Särkisalossa on pienimpiä oppilaita jonoksi asti: ekaluokkalaisia aloittaa koulutiensä kymmenen. Perniönseudun Lehti 32 7.8.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Offshorekilpailuissa saa ajaa kovempaa kuin radalla Sivu 13 Muoti vaatii mukautumista Sivu 11 Perniö oli Kiskoa parempi eteläisen Salon paikalliskamppailussa sarjakärki Harvestersin urheilupuistossa. Kisko on puolestaan yhdeksäntenä ja voi voitolla nousta vielä sijoja ylöspäin. Erik Manelius teki yhden Perniön maaleista joukkueen voitossa Kiskoa vastaan. Teijolla koulutiensä aloittaa puolestaan kolme ekaluokkalaista. –Ennakkotietona oli, että heitä olisi kuusi, mutta kolmen oppilaan vanhemmat valitsivatkin toisen koulun, selvittää rehtori Mikko Linna. Rehtori toteaa, että kaikesta huolimatta lukukautta aloitellaan positiivisin mielin. Perniö on ennen viimeistä kierrosta sarjataulukossa neljäntenä, kolmen pisteen päässä kolmantena olevasta FC Kuspasta. Leila Hartman on leikannut ja kammannut hiuksia 60 vuotta. Särkisalossa aloittaa kymmenen ekaluokkalaista Aku Poutanen Eteläisen Salon kouluissa lukukausi alkaa tänään. Sivut 6-7. Oppilasmäärä kokonaisuudessaan on kolmisenkymmentä. Toinen Lauri Landenin harjoituspaikoista on Teijolla. –Koulu kasvaa kohisten, ehti rehtor i Kaarina Laurén letkauttaa, kunnes muistutti toisesta puolesta: viidesja kuudesluokkalaisten ryhmät ovat verraten pieniä
Huomiot alla perustuvat näkemääni kaupungin tilaamaan tutkimukseen, joka ansiokkaasti keskittyi ilmanvaihtoon ja kosteuksiin. Mikrobikasvua ei alapohjan ja maanvastaisten seinien lisäksi merkittävästi havaittu muualla kuin yläpohjan eristyksissä. kirjoituksessaan: yläkoulussa olevan 150 … 160 oppilasta ja lukiossa vajaa 70 eli noin puolet suurien ikäluokkien määristä. Lukiossa oli vain yksi luokka ja 1968 meitä valmistui ylioppilaaksi 32, josta valtaosa muualta kuin kirkonkylästä. Haravajumppaa. Kanavien asentaminen hankaliin paikkoihin oli vaativaa. Rakennus on perustettu puupaaluille, joitten on oltava käytännössä vedessä lahoamisen estämiseksi. Vierassatamissa soittolistan ja päivänvarjojen puolesta on se ja sama, lipittääkö juomaansa Nauvon vai Taalintehtaan rannassa mutta että saarella kaukana kaikesta pitäisi koko aikaa tai koskaan jonkun soida, se ei käy ymmärrykseen enkä aio yrittääkään. Se kiinnostava ja antennikaupoille vienyt ohjelma muuten olisi kertonut Tappajahai-elokuvan tekemisestä. Paha vain, että kanava, jolta kiinnostava ohjelma olisi tullut, pätki pahemman kerran. Lattian alla ryömintätilassa on korkea kosteus (RH lähes 100%), joka lahotti jo poistetut muottirakenteet tuottaen mikrobikasvua, joitten emissiot helposti karkaavat aukoista ja raoista myös hengitysilmaan. Mieluummin sitä tietysti muutenkin kääntää kirjansivua kuin kompostia. Tämä pisti miettimään tekniikan kehitystä. Miltä maistuu. Paalutuksen kuntoa ei tietääkseni ole tutkittu. Ei kun tikkaille, seinustalle ja tiukka ote televisioantennista; josko sitä nostamalla tai kääntämällä yhteys parantuisi. STM’n asetuksessa 545/2015 tarvittavat ilmamäärät voivat perustua henkilömäärään, joka pienentyneenä kompensoi laitteiston tehottomuuden. Frisbeegolfin MM-kisat ja naisten jalkapallon EM-kisat tuli seurattua tarkasti; tekeminen oli hyvää ja tunnelma ilahduttavan öykkärivapaa niin kentällä kuin katsomossakin. Siinä piilee mahdollisuus, että kesäloman jatkeeksi tulee sairaslomaa. Äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan laitteiden ilmamäärät ovat n kolmanneksen alle silloisiin 2003 määräyksiin verrattuna, jolloin ilmamäärät luokkahuoneissa perustuivat niitten tilavuuteen. Perinteeksi voi laskea jo sen, että monella ei käy mielessäkään oman touhun muille ehkä aiheuttama häiriö. Tämä on vaikein ja kallein vaihe mukaanluettuna ko kerroksen sisärakenteiden uusimisen. 4 Torstaina 7. Käyttämällä mineraalivillaa tehokkaampia eristeitä voidaan seinien lämmöneristävyyttä parantaa. Lattia rakennettaisiin uudelleen kantavaksi välttäen painumahaitat ja käyttäen nykyaikaisia palkkirakenteita. Vieraslajitalkoisiin ei muuten ole ehditty, mutta tässä tapauksessakin näillä vesillä harvinainen laji sai aikaan tovin tarmokasta talkoilua. Liian usein lähdetään purkamaan vanhoja taloja uutuuden vimmassa ja unohtaen vanhojen purkamisen purkukulut ja ympäristövauriot. Lämmönjakoputket ja patterit mahdollistavat maalämmön käytön. *** Heip. Tähän liittyy sekin, että joskus ulkomusiikista mökeillä vastasi matkaradio, jos sitä välttämättä piti olla. Ja kärsiikö siitä myös 1920-luvulla rakennettu vanha koulu, jota tuskin voidaan purkaa mm. Jos päädytään rakentamaan ”Lupajan pellolle” uusi, niin tuleeko vanhasta vandalismin kohde. Ykkönen näkyi hyvin, kakkonen ei, ruotsinkielinen kanava parhaiten. Eipä sillä, muutaman liian lämpimän päivän päätteeksi piti vetäytyä viileään torppaan ja turvautua telkkariin. Ääntä niistä ei juuri lähtenyt ja parhaimmillaan paristo loppui ennen kuin oli päästy Beritistä Paula Koivuniemeen. Tiloissa oli alkuaan vain poistoilma; raitisilma saatiin ikkunoista. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Välipohjissa on eristyksenä bitumisivelyä, joka haisee saman tapaiselta kuin vanhojen ratapölkkyjen kreosootti. Tervepä terve. Ilmeisesti saasteen määrän on oltava vakio, kemikaalit vaan on vaihdettu melusaasteeseen. Tiilijulkisivujen saumat ja rapautuminen edellyttää korjausta. Rakennusten purkaminen jätemaksuineen on kallista eikä oikeastaan mitään ole uudelleen käytettävissä. Harava-antennit kuulemma ovat jo historiaa, nykyantennit ovat valkoisia muovirasioita. Siis nykyinen ilmanvaihto näyttää pääsääntöisesti täyttävän tehtävänsä. Arpoivat lauantaina väärät numerot, joten sorvin ääressä ollaan taas. Jos ruokasali siirretään ylempiin kerroksiin, jää lähes koko alakerta muuhun käyttöön: kirjastoksi, nuorisotilaksi ml bänditilat tai liikuntaan. Sittemmin harava-antenni toi lisäkanavia, digiboksi poisti häiriöt ja jossain vaiheessa nurkkaan ilmestyi modeemi siltä varalta, että verkkoyhteyttä tarvitsisi lomalla johonkin. Kantavien rakenteitten siirtymien välttämiseksi tarvitaan väliaikaisia tukirakenteita. Perniön ja Särkisalon koulujen ruokalistalla on ollut 30 vuotta sitten esimerkiksi veripalttua, maksalaatikkoa ja "talon tapaan". Sittemmin joku keksi lujaääniset bluetooth-kaiuttimet ja joku toinen onneton sen, että ne voi ottaa mukaan mökille. Pikkuhiljaa on opittu olemaan päästämättä likavesiä vesistöihin tai olemaan maalaamatta veneenpohjaa lyijymaalilla eikä moni enää vaihda auton öljyjä ojan päällä tai rakenna laiturin kiviarkkua vanhoista puhelinpylväistä. Maapohjan kaivuuta ei voi välttää. Ideana alustila voitaisiin täyttää kevytsoralla johtaen kuivatuskanavat katolle. Vaikka aikeena olisikin ollut tehdä jotain pientä askaretta päivien ratoksi, nyt sen sai jättää väliin. *** Tämän lehden ilmestyessä on edessä paluu arkeen sikälikin, että kuntosali kutsuu taas. Sokkelit ja käytävän seinät ovat betonista pitäen rakennuksen hyvässä ryhdissään. Nykytekniikka antanee mahdollisuudet luoda myös valosaasteongelma vähän joka luodolle. Juhlasalin muhkea lasirakenteinen pohjoisseinä vaatii korjaamista. Viidensillä luokilla oli 30 oppilasta. Yhteenvetona toteaisin, että rakennukset ovat käyttökelpoisia kohtuullisin korjauksin. Toki ilmanvaihtolaitteitten toiminta vaatii perushuoltoa ja uudistamista. On selvää, että nykyiset tilat ovat ylimittaiset näille oppilasmäärille. Ehkä tämä on osa sitä kuuluisaa erityistä suomalaista luontosuhdetta: luonnonrauhan keskelle tullaan olemaan ilman, että halutaan olla luonnonrauhassa. Ilmanvaihtolaitetiloissa ei jatkuvasti oleskella eli ne eivät haittaavasti vaikuta opetustiloihin. Mutta löytyipä suurista ikäluokista halukkaita. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA 30 vuotta sitten Aloitin aherrukseni uudessa koulussa 1961 kansakoulun neljännen luokan jälkeen. Koska ikkunat ovat suurimmat lämpövuodon aiheuttajat, voidaan betonirakenteiset julkisivun osat pienempänä laajuutena jättää nykyiselleen. Voi olla, että arvioissani on pikkaisen nostalgian hopeareunaa... Jukka Mäntyala, diplomi-insinööri, eläkeläinen Voisiko PYK-koulurakennuksen sittenkin säilyttää Koulutyö alkoi myös vuonna 1995. Missään ei todettu aktinomykeetteihin kuluvaa sädesientä. Jumppa jatkui illemmalla uudella kiipeämisellä seinälle, mitä seurasivat kyykkyharjoitukset kaapelinkiinnitystalkoissa ja lopulta pukkasi jo tuskankin hikeä. Nykyinen lämmitys perustunee öljyyn. Mutta voisiko ”kaupunkikuvaan” hyvin istuvalle vuonna 1961 valmistuneelle laajennusosalle löytää lisäkäyttöä, jolla voitaisiin välttyä purkamiselta. Tutkimuksessa ei havaittu hajua hengitysilmassa. Yhtä lailla tottumatta ihan väärältä sellainen nyt näyttää punamultaseinää vasten. Luokkia oli kaksi, molemmissa yli 40 oppilasta: Aluokka kirkonkyläläisille ja B muille perniöläisille ja naapurikuntalaisille. Tilat tulee suunnitella nykytarpeille, jolloin esimerkiksi keittiö ja kellariosa voidaan poistaa ja ruoka valmistettaisiin muualla. Mahdolliset mikrobilähteet tulee kapseloida. Omalla laillaan vistolta tuntui maksaa nuohoojalle setelin sijaan pankkikortilla keskellä pihaa. Sitä ei enää oikein muista, millainen oli kesä sähköttömässä tuvassa, mutta sen kyllä, millaista juhlaa sähkön tulo oli ja miten kaksi pistorasiaa riitti jo pitkälle. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Leffa teki samanlaisen karhunpalveluksen haille kuin Punahilkka susille, mutta aihe kiinnosti. Vuonna 2006 uudistettiin muitten muutosten ohella koko ilmanvaihto eli poiston lisäksi koneellinen tuloilma ja jopa jäähdytyksiä. suojelusyistä. Kaikkiaan silloisilla luokilla 1...8 oli yli 450 oppilasta, joka selittää koulun isot tilat ja yleensä tarpeen! Kimmo Lehto kertoi nykymääristä 5.6. Muutakin jännää olisi tullut. *** Viisi viikkoa kesälomaa on sama määrä annoksia kuin jonka taiten nautiskeleva kansalainen tilaa terassilla eli ei liikaa. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Vanhan osan lattia ja maanvastaiset seinät ovat helpommin korjattavissa. En osaa sanoa, oliko mikron vai telkun ruudulla paremmat ohjelmat. Korkea kosteus on myös poksauttanut betoniteräksiä esille. Lomaltapaluuhan ei ole itsestä kiinni vaan Veikkaus Oy:sta. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Tässä vaiheessa siis tapahtui valintaa – ehkäpä nykytermein segregaatiota: kauempaa tulevilla täytyi olla motivaatio parempi jo kustannussyistäkin, sillä yhteiskoulussa oli lukukausimaksut ja matkat, oppikirjat ja jopa ruoka piti maksaa itse ja pitkänmatkalaisille majoitus. Bitumisivelyt eivät ole vaarallisia, mikäli ei niitä lähdetä työstämään. Suurin kysymysmerkki on alapohja ja perustukset. Vain uuden osan alapohja eli siis alimman kerroksen lattia ja sen alla oleva ryömintätila ovat haasteellisia. Lattian rakenne on sama kuin ylemmissäkin kerroksissa eli teräsbetonipalkkien päälle valettu laatta. Toimituksen itäpellon viikkoviljat tuleennutetaan tässä seuraavaksi. *** Ensimmäinen telkkari tuvassa oli mikrouunin nykyisellä paikalla seissyt mikrouunin näköinen ja kokoinen vekotin, jonka takaa sojotti antenni. Helleputkesta voi kiittää siunattua joutilaisuutta. Teknisesti rakennukset ovat kelvollisia. Ikkunanraosta alkoi kohta kuulua vähemmän kannustavia kommentteja ja säätelyn lopputuloksena oli kymmenen pätkivää kanavaa, vääntelystä lopullisesti pahastunut antenni ja se, että seuraavana aamuna veneen keulan sai suunnata kohti antennikauppaa. Tätä seurasi loman ainoa varsinainen aivotai muukin jumppa. Alapohjan korjaus edellyttää alimman kerroksen sisärakenteitten ja lattian purkamisen
grillattavat, mukaan! Nuotiopaikka (maastopalovaroituksen salliessa) ja grillikota käytettävissä. klo 17–20; Maria Rainio-Alaranta. la klo 10-17 & su klo 10-16. Perniöön tullaan tuona viikonloppuna, vaikka oma koti olisikin nykyään toisella puolella Suomea. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 Perniön Ylikulman metsästysseuran KOKOUS sunnuntaina 17.8. 17.7.2025 Salo Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen, sairaan, kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Tervetuloa! Hallitus OSTAMME KAIKKIA KIINTEISTÖJÄ Tarjoa! Mathildedalin Ruukki Oy Olli Lehti 0400828699 Turuntie 14, Salo. Artistin valitseminen ei varmasti ollut helppoa sen takia, että ikähaarukka markkina-alueella on niin laaja. Kiitos osanotoista. Leino s. 19.1.1962 Perniö k. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvit ja juhla. Viikonlopun kokemuksen perusteella omalta osaltani viimeiseen sellaiseen saavun, kun hiukseni ovat harmaantuneet. MUUTA TOIMINTAA • Saunailta Naarilassa ti 12.8. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 10.8. Kaukurintie 489. Omassa porukassani Festeillä oli ihmisiä, joiden kodit ovat nykyään Lahdessa, Hangossa, Tampereella ja Enköpingissä. 02 774 5206, taloustoimisto p. 02 774 5200, hauta-asiat p. Minulle tämänvuotinen Antsun Fest oli ensimmäinen markkinapubi, johon olen osallistunut. klo 18; Taina Koski. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Tarjolla teetä, kahvia, mehua ja makkaraa sekä luontopolku ja pihapelejä. Kaivaten Sini perheineen Essi perheineen Jenni perheineen Isä muut sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu lähimpien läsnä ollessa. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Samanlainen intohimo tekemistä kohtaan huokui myös Antsun Festin yrittäjäpariskunnan Taija Jokilehdosta, kun häntä aikaisemmin kesällä haastattelin. Yleensä hälinä ja jatkuvat sosiaaliset tilanteet tuntuvat väsyttäviltä, mutta näiden kahden päivän aikana ne tuntuivat jopa palauttavilta. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Kun Dirlandaan ensimmäiset soinnut kajahtavat Perniön yössä, ihmiset kokoontuvat jonoon ja aloittavat yhteisen tanssin. 5 Torstaina 7. Surun kohdatessa... /surunkohdatessa kuolleita sekalaisia kokoukset seurakunta tapahtumia työsuorituksia hautauspalvelut ostetaan Rakkaamme Sari Lemmikki JUUTI o.s. Heidän lisäkseen tapasin ystävieni perheitä, sukulaisia ja heidän muualle muuttaneita ystäviään. On kuitenkin hienoa, että Antsun Fest tuo jälleen jotain uutta perniöläisten tärkeimpään viikonloppuun. klo 18; mukana Elina Hyvönen ja Marika Huhtasalo. • Valopilkkuilta ti 12.8. PIKNIK JA KOULUUN SIUNAAMINEN Su 10.8. • Yhteislaulujen ilta Kiskon srk-talolla ke 13.8. LAURIN MARKKINAT -KIITOS Kiitos asiakkaille, talkoolaisille sekä elintarvikkeita, arpavoittoja ja kirjoja lahjoittaneille! Thaimaan kirkon diakoniatyön ja teologisen koulutuksen kehittämiseen Suomen Lähetysseuran kautta kertyi 920 €. Tervetuloa viihtymään! Ohjelma: teijo.fi FB: Teijon wanhanajan markkinat Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Koko viikonlopun ajan Perniö tuntui hengittävän ja elävän. P. Tänä vuonna esiintymässä oli Stig, jonka saapuminen Perniöön herätti ihmetystä ja hämmennystä lähipiirissäni monesta suunnasta. Lisäksi käsitellään ja päätetään pumppaamon uusintaan liittyvästä investoinnista ja sen rahoituksesta. Kolumni. Esillä sääntöjen määrämät ja muut esille tulevat asiat. klo 17–20. Levollisuutta loi esimerkiksi tuttujen naamojen näkeminen jokaisessa käänteessä. klo 16.00 Majalla, os. Tervetuloa kaikki jäsenet ja koejäsenet! PyMyn johtokunta Kutsu osuuskuntakokoukseen Perniön Ylikulman vesiosuuskunnan varsinainen osuuskuntakokous pidetään keskiviikkona 20.8.2025 klo 18.00 Ylikulman Yhteistalolla. Pubista on muodostunut perinne, ja kävijöitä varmasti riittäisi ilman nimekkäitä esiintyjiäkin. Markkinapubiperinteeseen osallistuminen ja sen jatkaminen tuntuvat olevan tärkeitä sukupolvesta riippumatta. Omat eväät, esim. Nosti siivilleen äitimme armaan, vei turvaan paikkaan varmaan, isän viereen tähtien taa. klo 10–14 iloinen piknikpäivä Reilan leirikeskuksessa, Kuivastontie 351. Stigillä taisi olla jotain tarjottavaa jokaiselle. asti ma–su klo 11–17. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Lämmin kiitos Salon terveyskeskussairaalan osasto 7:n henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Ihmisiä löysi paikalle Perniöstä ja kauempaakin lauantai-iltana yli 700. Oli vaikea ymmärtää, että niinkin suuri artisti saapuu näinkin pieneen paikkaan. Kirkkohetki ja kouluun lähtevien siunaaminen klo 11, sauna lämpimänä klo 11.30–14. Ja siksi on tärkeää, että elokuun ensimmäinen viikonloppu on jatkossakin pyhitetty Perniölle. • Teijon kirkko 10.8. Jokaiseen oli jokin yhteys. Vapaa pääsy. • Kaukurin rukoushuoneella 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus klo 11; Huhtasalo, Hyvönen. Laurin Markkinayhdistyksen porukkaa haastatellessani selväksi kävi, että visioita ja rohkeutta tarvitaan, jotta tapahtumasta voidaan rakentaa vetovoimainen jatkossakin. Kahvia, pullaa ja makkaraa lähetystyön hyväksi, iltahartaus n. Tiekirkko. www.pernionseudunlehti. Tapahtumaa ei siis tee esiintyjäkattaus tai oheisohjelman määrä vaan kävijät. Wanhanajan tunnelmaa, tarinoita ja tekemistä! Markkinat täyttyvät uniikeista käsitöistä ja herkuista. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Felix Rikhard Anselm Förström Carolia Charlotta Claudia Mäkinen Aura Ilona Pitkänen Lucas Alex Tapani Salmi Aada Aino Maria Salomäki Joakim Elliott Tuomimäki Aamu Usva-Aurora Vesterinen Avioliittoon vihityt Markus Jarmo Johannes Lampo ja Annika Tuulia Teulahti Oskari Onni Elias Aaltonen ja Milka Rebekka Turila Hautaan siunatut Senja Matilda Riikonen 94 v Maija Liisa Fagerlund 93 v Onni Arnold Suominen 93 v Kirsti Kyllikki Tuominen 90 v Aila Sinikka Väisänen 89 v Tapani Johannes Lehtonen 89 v Sirkka Helena Järvinen 88 v Touko Juhani Holm 79 v Pirjo Marjukka Fabritius 78 v Hannu Juhani Vuorinen 76 v Matti Johannes Levola 76 v Matti Sakari Järvinen 69 v Jarkko Kalevi Laakso 67 v Sari Lemmikki Juuti 63 v Liisa Johanna Karlsson 56 v 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. • Saunailta Reilassa, Kuivastontie 351, ke 13.8. asti joka päivä klo 10–15. Mutta ei ollut kysymystäkään, etteikö elokuun ensimmäistä viikonloppua vietettäisi täällä. Os. Mukana lapsikuoro Crescendo ja Muurlan kirkkokuoro. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Markkinapubin korvannut ja konseptin uudistanut Antsun Fest valtasi kirkonkylää iltaisin perjantaina ja lauantaina. KIRKKOJA AVOINNA • Särkisalon kirkko 10.8. Järvenpääntie 90. Illan aikana yhteisiä hetkiä koettiin monia vanhojen ja uusien tuttujen kanssa myös ennen ja jälkeen tuon hetken. klo 19. Tuntui, että viikonloppu kesti monta päivää, koska irtaantuminen arjesta oli niin kokonaisvaltainen. Seurakuntatoimisto p. Vanhojen haastateltavien tapaaminen rennossa ympäristössä ja kuulumisten vaihtaminen osaltaan lisäsi yhteisöllisyyden ja kuuluvuuden tunnetta. Liinu Nieminen Perniölle pyhitetty viikonloppu Kirjoittaja on toimittaja, jonka sisko kysyi sunnuntaiaamuna, että miten perniöläiset voivat olla kaikki niin hauskoja. Koettavaa on koko perheelle: mielenkiintoisia työnäytöksiä, livemusiikkia, “Elettiin sitä ennenkin” -juttutuokio, jännittävä buhurt-taistelunäytös, poniratsastusta sekä MiniMaatila. Tärkeää on, että perinne ja sen jatkaminen houkuttelee uusiakin ihmisiä. Sanaa ja sumppia Toijan kerhotilassa, Kuusitie 8. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Elämysviikonloppu 9-10.8
6 Torstaina 7. Kesäloman vapauden vaihtuminen arjeksi ja aamuherätyksiksi otetaan sekin enemmänkin lunkisti. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Opetushallitus on suositellut, että koulut kieltäisivät järjestyssäännöissään mobiililaitteiden käytön kokonaan myös ruokailun aikana ja rajoittaisivat tai kieltäisivät käytön kokonaan välituntien ja siirtymien ajaksi ja muuna opetuksettomana aikana. Perniön yhteiskoulun aulassa on kevään peruina yhdeksäsluokkalaisten terveisiä taululla. Eirika sanoo, että sopeutumista helpottaa sekin, että isoveli jo käy yhteiskoulua. Uutta ovat niin koulurakennus kuin opettajat ja iso osa muista oppilaistakin, mutta ainakaan tiistaina kumpikaan ei myöntänyt, että tuleva liikaa jännittäisi. Eikö edes toiveruokia. –Ei muuten jännitä, mutta se kyllä, että oppiiko löytämään oikeat luokat, vitsailee Miro. Ruokailut rauhoitetaan puhelimilta Aku Poutanen Koululounasta Perniön yhteiskoulussa säestää tänään aterimien kilinä lautasia vasten ja toivottavasti puheensorina – mutta ei ensimmäinenkään ääni esimerkiksi Snapchatista, Tiktokista tai Youtubesta. Kaksikko miettii, että eipä puhelimella oikeastaan koulupäivän aikana varsinaista hyötykäyttöä olekaan. –Tuntuu normaalilta, sanoo Eirika. Miro Äikäs ja Eirika Ahonen marssivat tänään seiskalle –eivätkä pistä pahakseen sitä, että puhelin täytyy pitää repussa Vähän tuttua, paljon uutta, mutta ei juuri jännää Tänään tässä aulassa jo hulisee: vielä tiistaina Miro Äikäs ja Eirika Ahonen saivat tallustella yläkoulun aulassa jutunteon merkeissä ihan kahdestaan. TÄÄLTÄ Aku Poutanen Aika kuluu. Entä mitä uudet seiskaluokkalaiset toivoisivat tulevalta lukuvuodelta. Keväällä hyväksytty lakimuutos mahdollistaa kännykkäkiellon oppitunneilla ja opetushallitus suosittelee, että koulut kieltäisivät järjestyssäännöissään mobiililaitteiden käytön kokonaan myös ruokailun aikana ja rajoittaisivat tai kieltäisivät käytön kokonaan välituntien ja siirtymien ajaksi. Molemmat pääsevät samalle luokalle myös yhteiskoulussa ja luokalle tulee muitakin tuttuja. –Jossain kulman takana se alkoi, nauraa Eirika. Alkukesä vastaavasti kuluikin aamuvarhain heräten: rytmi jäi päälle kouluaamuista. Ensimmäiset neljä luokkaa hän ehti käydä Saurun koulua. Kivalta. Lukujärjestykseen lisätään muun muassa fysiikkaa, kemiaa ja kotitaloutta, jota molemmat sanovat odottavansa. Noin kolmen vuoden päästä samalla taululla on ainakin Miro Äikäksen ja Eirika Ahosen nimet. Eirikan lomaviikoista nousevat esiin muun muassa käynti isoäidillä Jyväskylässä ja niin ikään telttayöt, tässä tapauksessa Ahvenanmaalla. –Tortillat tai sitten oikein kunnon lasagne, vinkkaa Miro. Perniön yhtenäiskoulun yläkoulussa puhelimet pysyvät näin repuissa tuntien ajan, mutta myös ruokailujen suhteen vedetään tiukkaa linjaa: lounaalla kännyköitä ei saa käyttää. Käyttö muuten on viesteilyä ja sometusta, kuten Tiktokin selaamista. Kaksikon kaveruus alkoi viidennellä luokalla ja oikeastaan heti, kun Miro oli tullut uutena oppilaana Kirkonkylän kouluun. Edessä on syksy ja talvi koulutyötä, takana aika lailla tekemisentäyteinen kesä. Yksi asia muuttuu kautta maan: eduskunta hyväksyi keväällä lakimuutoksen, joka kieltää perusopetuksen oppilailta puhelinten käytön oppitunnilla ja mahdollistaa laitteiden käytön rajoittamisen myös muuna kouluaikana. Sitä ennen heidän pitää tietysti käydä vielä kolme luokkaa peruskoulua. Viikkoihin mahtuu muun muassa käynti serkkulassa pohjoisessa, telttaretki Iso-Valkeelle Somerolle ja laskematon määrä polkupyöräiltyjä kilometrejä; kun kotoa Tuohitusta polkaisee kirkolle, ajelee päivän ja sotkee vielä illaksi kotiin, matkaa kertyy. Yhtä toivetta yli muiden ei nouse esiin. Punaiset tiet, maisemat ja lehmät jäivät mieleen – ja unirytmissä on ennen koulun alkua korjattavaa. Välitunneilla käyttö sallitaan, mutta puhelimilla kuvaamista ei.. Tiistaina Miron tavoitti puhelimella vasta aamupäivällä; yöunet olivat venyneet hänen mittarillaan pitkäksi. –No ei, hän sanoo hymyillen. Se urakka alkaa tänään, kun molemmat astelevat Perniön yhteiskoulun ovesta sisään uusina seitsemäsluokkalaisina. Miro Äikästä ja Eirika Ahosta muutos ei hetkauta: jo alakoulussa ohjeistus oli ollut, että puhelinta ei käytetä koulupäivän aikana. No niitä sentään on: –Tortillat, kun niihin voi laittaa mitä haluaa, sanoo Eirika
–Joskus jopa joku koulussakin työskentelevä yllättyy siitä, kuinka aikaisin seuraavan lukuvuoden pohtiminen jo aloitetaan. Toki viilauksia niihin voi olla tiedossa kesällä. Lukuvuoden ensimmäinen päivä voi luonnollisesti jännittää koululaisia, mutta jännitystä on henkilökunnankin puolella. Tämän myöntää ainakin Perniön yhtenäiskoulun alakoulun uusi apulaisrehtori Arto Korpinen, jonka ensimmäinen työpäivä uudessa koulussa koitti elokuun alussa. Koulunkäynninohjaaja Marjut Laamanen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat Pauliina Kallio ja Sini Persson sekä koulunkäynninohjaaja Hanna-Kaisa Sulavuori-Kettula vaihtamassa kuulumisia keskiviikkona. Opetushenkilökunnaltakin uusi lukuvuosi voi vaatia ainakin henkistä orientaatiota ennen kesälomaa. Tyypillisesti rehtorin osalta kesäloma jääkin opettajia tai oppilaita lyhyemmäksi. 7 Torstaina 7. –Lomalta on jo kaiken saanut oikeasti, vaikka tämä aloitus on aina vähän järkyttävää. Esimerkiksi koulukyydeissä 99 prosentin onnistuminen ei riitä. Koulun toiminta tulee hiljalleen ajaa alas lukuvuoden päätteeksi. Paluu arkeen ei haittaa Opettajille ja koulunkäynninohjaajille koitti ensimmäinen työpäivä varsinaisesti eilen keskiviikkona. Oppilasmäärä on tekijä, joka määrittää pitkälti muutakin suunnittelua. Yksikään oppilas ei saa jäädä, Korpinen toteaa. Valmistelu alkaa jo tammikuussa Tie uuden lukuvuoden valmisteluun on pitkä. Toisaalta arkeen paluukaan pitkän loman jälkeen ei tunnu haittaavan. Hän huomauttaa, että kouluvuoteen valmistautuminen on hyvin opettajasta riippuvaista. Meillä pitää olla selvillä, miten oppilaat tulevat kouluun, jos heille kuuluvat koulukyydit, kouluruokailut pitää olla kunnossa ensimmäisestä päivästä lähtien ja samoin iltapäiväkerhot, Korpinen luettelee. 45 minuuttia se ruksutti siinä, kertoo lukion pitkän matikan ja kemian opettaja Oula Wichmann. Tässä mennään jo ehkä vähän vanhalla painolla, joten ei ihmeempiä odotuksia, sanoo koulunkäynninohjaaja Marjut Laamanen. Rehtorin työhön kuuluukin ennen kaikkea varmistaa, että kaikki resurssit ovat ajan tasalla, kun koulut taas elokuussa alkavat. –Jos opettaja hyppää neljännen luokan opettajasta ykköselle se vaatii omanlaisen moodinsa, Korpinen kuvailee. –Tietokonetta ei välttämättä ole kesän aikana avannut ja kun sen avaa sieltä tulee kaiken näköisiä järjestelmäpäivityksiä. –Aihio on olemassa, jota minä lähden hiomaan, Korpinen kuvailee omaa osuuttaan. Myös esimerkiksi opettajilla tulee olla tiedossa, minkä verran heillä on tulossa oppilaita ja lukujärjestysten tulee olla mietittynä. On vähän sellainen kihelmöivä tunne, että mitä uusi vuosi tuo taas tullessaan, kertoo yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Sini Persson. Kouluarki koostuu monesta pienestä palasta, joita ei välttämättä huomaa, kun arki sujuu. Lukujärjestysten pohjalta suunnitellaan myös koulukyyditykset. –Ihan hyvät tunnelmat, odottavat tietysti. Uusi lukuvuosi alkoi lyhyellä kahvitteluhetkellä ennen käytännön ohjelman alkua. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. –Jännittää toki. Opetushenkilökunnan jäseniä uusi kouluvuosi jännittää ainakin osaa. Myös yksi koulunkäynninohjaaja piti alkuviikosta vielä rekrytoida. –Kyllä tässä lomailtu jo on ja arki on ihan tervetullutta, sanoo alakoulun erityisopettaja Mari PaganusAnttonen. Jos nyt ei ihan täysin katettuun niin, ainakin viime silausta vaille valmiiseen. Perniön yhtenäiskoulun uusi apulaisrehtori Arto Korpinen aloitti oman kouluvuotensa elokuun ensimmäisenä päivänä. Henkilöstön tilanne ratkeaa pitkälti seuraavan vuoden osalta jo kevään aikana oppilasmäärän ollessa selvillä. Loppukesästä alkavaan lukuvuoteen valmistautuminen alkaa Korpisen mukaan yleensä tammikuun lopulla. Pöytä on katettu oppilaita varten Myös uuden vuoden lukujärjestykset ovat yleensä esimerkiksi pitkälle valmiina jo, ennen kuin oppilaat pääsevät kesälomille. Kävin jo maanantaina työmaalla sen verran, että avasin koneen. Osa oli keskiviikkona koulussa ensimmäistä kertaa, osa on ehtinyt käydä koululla jo pyörähtämässä ennen keskiviikkoa. –Jos se ei toimi, sen huomaa välittömästi. Opetushenkilökunnan ensimmäinen varsinainen työpäivä oli keskiviikkona.. Oppimateriaalikin pitää tilata. Ensimmäiset työpäivät Korpisella ovat menneet muun muassa lukujärjestyksiin ja koulukyytien uuteen varausjärjestelmään tutustuessa. Se ongelma ratkeaa tänään. Omaa arkirutiinia kaipaa jo itsekin, lisää alakoulun englanninopettaja Samuli Miettinen. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Tänään Salon alueen koululaisilla päättyy kesäloma ja paluu arkeen odottaa. Salon kaupungin kouluihin ilmoittautuminen päättyy tammikuun lopulla, minkä jälkeen oppilaiden sijoittelu kouluihin alkaa. Valmistautuminen uuteen lukuvuoteen on opetushenkilökunnalla ollut ennen kaikkea henkistä. –Minua jännittää ihan varmasti yhtä paljon ensimmäinen koulupäivä, kuin niitä ekaluokkalaisia. –Oppilas on kaiken keskiössä. Osittain Korpinen on koululaisten kanssa samassa tilanteessa tänä vuonna, sillä uuden lukuvuoden valmistelujen osalta hän voi pitkälti kävellä katettuun pöytään. Perniössä kaikki alkaa olla siis valmista uutta kouluvuotta varten, ainoastaan oppilaat puuttuvat. Apulaisrehtorina Korpinen vastaa yhtenäiskoulun alakoulun toiminnasta, rehtori Juha Vuoristo taas yläkoulusta
Illalla Hallin lavalla järjestettiin myös markkinatanssit. Heino oli tullut festivaaleille yhdessä Merja Alangon kanssa. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Laurin markkinoiden ja Antsun festin kävijät korostavat tapahtumien tärkeyttä ja elävöittävää vaikutusta Perniölle. Antsun festien kävijämäärä nousi lauantaina yli 700 vieraaseen. Lupajantielle sijoittuneella markkina-alueella oli yhteensä yli 60 myyntikojua 40 eri myyjältä.. Isomman kansallisen artistin saapuminen oli selvästi kiinnostanut ainakin osaa festarikansasta. 8 Torstaina 7. Kyseessä on kolmas kerta, kun festivaali järjestettiin nykyisessä muodossaan Antsun sinapin taustayhtiö Jellow Factoryn toimesta. Laurin markkinat toivat Perniöön vilinää lauantaina. Halkilahtien perheelle Laurin markkinat on jokavuotinen pysäkki. Auton säilytyspaikka ei nimittäin kylältä löytynyt aivan niin helposti, kuin tavallisesti. Lauantain pääesiintyjänä kuultiin Suomen tasolla suurluokan artisteihin kuuluvaa Stigiä, joka oli ensimmäinen vastaavan luokan esiintyjä Antsun festieillä. Alkuillasta festivaalialueelle saapuneet Mikael Vataja, Leevi Mäenpää ja Roni Etsalo olivat festareilla ensimmäistä kertaa. Viime viikonloppuna Perniössä järjestettiin jälleen Laurin markkinat ja Antsun fest -musiikkifestivaali. Kuvassa Matilda, Kalle, Sofia ja Amanda Halkilahti. Ilo välittyi lauantaina niin paikalle tulleiden kävijöiden, kuin tapahtuman järjestäneen markkinayhdistyksen tunnelmistakin. Vaikka tarkkaa arviota Laurin markkinoiden kävijämäärästä on vaikea antaa, näkyi markkinahuuma ainakin lauantaina aamupäivästä kylällä avoimien parkkipaikkojen määrässä. –Täällä näkee kaikkia tuttuja ja meno on ihan Kävijät kokevat Laurin markkinat ja Antsun festin tärkeiksi Perniölle Markkinat ja festivaalit toivat Perniöön vilinää viikonloppuna. Heikkisen mukaan markkinoiden kävijämäärää on vaikea arvioida, mutta hän kokee, että määrä voi liikkua sadoissa, ehkä jopa tuhansissa. Eeva Heino kertoo, että hänellä on kyseessä jo kahdeksas kerta tapahtumassa. –Ehkä se oli se esiintyjä osittain, Mäenpää pohtii perimmäistä syytä, mikä festivaaleille on vetänyt. Laurin markkinoilla oli mukana tänä vuonna 40 eri myyjää ja yli 60 myyntikojua ja ohjelmaa possujunasta Perniön mieskuoron esitykseen, paneelikeskusteluun ja taiteilija Tatu Gustafssonin haastatteluun. Festivaaliisäntä Jonas Jokilehto kertoo, että lauantai-iltana festivaalilla kävijöitä oli yli 700. –Halusimme löytää meidän näköisemme hahmon ja Stiq kolahti siihen tosi hyvin. Toisaalta festareille saavuttiin myös tavalliseen tapaan, oli paikalla Stigiä tai ei. –Tämä on meiltä kyllä ihan hullu satsaus, Jokilehto naurahtaa. –Olen superonnellinen, että nämä markkinat ovat totta ja pyörivät, toteaa markkinayhdistykseen varapuheenjohtaja Katihanna Heikkinen. Antsun fest järjestettiin taas Perniössä perjantaija lauantai-iltoina. Kaksikko on kiertänyt myös muita Suomen festivaaleja. Tapahtumat toivat vipinää ja kävijöitä Perniön kirkonkylälle
Iida Impilä ja Ron Beeri asuvat Barcelonassa ja tulivat markkinoille, koska jonglööritaitelijana leipänsä hankkiva Beeri esiintyi markkinoilla aamupäivällä. Erja ja Tomi Vuorinen kokevat, että vaikka tämä on ollut jo pitkään pois Perniöstä ja esimerkiksi hänen murteensa on karissut, on hän kuitenkin syntyjään perniöläinen ja kaikki tuntevat hänet, kun hän tulee takaisin paikkakunnalle. –Hämmästyin, kun menin kauppaan ensimmäistä kertaa Rovaniemellä ja siellä ihan rehellisesti neljä ihmistä hyllyjen välissä ja kassatyöntekijä päälle kaikki onnittelivat. Impilä ja Beeri kertovat, että vastaavanlaisia markkinoita järjestetään Espanjassa paljonkin. Juvonen kokee, että Laurin markkinoiden järjestäminen on todella tärkeää. On hieno olla osana perniöläisyyttä, Vuorinen totesi tervehdyksessään. –Haluan tulla katsomaan, voinko ostaa täältä jotain leluja, Amanda kertoo. Lakritsia ja grillimakkaraa saa nyt joka paikasta, mutta nyt on vähän enemmän tarjolla, tiivistää ensimmäistä kertaa festareille tullut Mika Kulmala. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Perniöläislähtöinen hiihtäjä Lauri Vuorinen on valittu ensimmäiseksi Perniön Lauriksi. Lavalla soitettiin myös Laurin nauhoittama videotervehdys, jossa hän kertoi olevansa erittäin iloinen ja otettu saamastaan tunnustuksesta. Vuorisen valintaa perusteltiin muun muassa sillä, että tämä on “Perniön raketti”, esikuva nuorille ja tuonut Suomea ja Perniötä maailmankartalle. Markkinoille myymään tullut Metsälammen puutarhan Tiina Juvonen taas kokee, että kävijämäärä on ennätyksellinen. Epäilen, että tämä on paras mitä on ollut. Vuorinen ei itse päässyt paikalle Perniöön, sillä hän oli yleisurheilun Kalevan kisoissa kuvaamassa. Perniön ensimmäinen Lauri on Vuorinen Festarikävijöiden määrä oli vielä maltilliinen lauantaina alkuillasta, mutta parhaimmillaan nousi yli 700 festivaalivieraaseen Antsun festeillä.. Oikealla markkinayhdistyksen puheenjohtaja Katihanna Heikkinen. Nyt kun on tullut menestystä varsinkin viime talvena, niin kyllä se perniöläisyys siellä näkyy ja muistetaan. Heille käynti on jokavuotinen. Vuorinen nousi keväällä laajemmin suomalaisten tietoisuuteen, kun hän toi Suomeen kaksi sprinttimitalia Norjan Trondheimissa järjestetyistä MM-kisoista. –Tämä on perinteinen paikallinen tapahtuma, täällä on lapsuudesta asti käynyt, Sofia Halkilahti sanoo. Se oli tavallaan minulle ihan uutta, Vuorinen kertoi tuolloin. –On kyllä mukava tuoda Perniötä esille hiihtoladuilla. Tunnustuksen vastaanottivat Lauri Vuorisen vanhemmat Erja ja Tomi Vuorinen. Äänestys järjestettiin heinäkuun alussa, eikä äänestetyn henkilön tarvinnut olla kotoisin Perniöstä. Laurin äiti Erja Vuorinen kertoo, että Lauri oli yllättynyt tunnustuksesta sekä siitä, kuinka paljon Perniössä hänen edesottamuksiaan vielä seurataan. 9 Torstaina 7. –Tämä on todella iso tapahtuma. –Ainakin silloin pienenä se vaikutti siltä, että kojuja oli yhtä tiheästi, kuin Salon iltatorilla, hän pohtii. –Minusta tuntuu, että täällä on ollut huomattavan paljon enemmän kävijöitä, kuin aiempina vuosina. oikeasti kiva, Heino sanoo. –Ja minä tulen sen takia, että minulle voidaan ostaa leluja! Matilda lisää. Samaa viestiä tärkeydestä kertovat myös Mirja ja Alpo Raittinen sekä Anne ja Esa Salomaa. Tunnustuksen noutivat Laurin vanhemmat Erja ja Tomi Vuorinen. Markkinayhdistys ei kerro annettujen äänien tarkkaa määrää, mutta niitä annettiin markkinayhdistyksen varapuheenjohtaja Katihanna Heikkisen mukaan satoja. –Ihmisillä on tarve tavata toisiaan ja kokea aina jotain tällaista välillä. Hän oli kolmas henkilökohtaisessa sprintissä ja toinen parisprintissä yhdessä Ristomatti Hakolan kanssa. Olen itse asiassa yllättynyt, koska kun ajoimme tänne aamulla, täällä oli todella rauhallista, Impilä kommentoi. Äänestyksen takana on Laurin markkinoiden markkinayhdistys, joka halusi valinnalla elävöittää markkinatapahtumaa. Vaikka monella paikalla tulleella on yhteys Perniöön ja lähiseutuun, tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin kävijöihin. –Hiljaiselle paikkakunnalle järjestetään jotain elämää, jota siellä ei muuten olisi. Ja jos Laurin markkinoiden kävijät korostavat tapahtuman järjestyksen tärkeyttä, kuulee samaa viestiä myös illalla Antsun festeillä. Perniön Laurin äänestyksessä perniöläiset saivat äänestää henkilöä tai yhteisöä, joka on tehnyt jotain Perniön ja perniöläisten hyväksi, auttanut toisia tai tuonut perniöläisyydelle piristysruisketta. Tällä kertaa Perniön Lauriksi äänestettiin todella Lauri, sillä maastohiihtäjä Lauri Vuorinen keräsi ensi kertaa järjestetyssä äänestyksessä kaksi kertaa enemmän ääniä, kuin toiseksi eniten ääniä saanut henkilö. Lapsilla taas paikalle tulossa motivaatio oli hieman erilainen. Vuorinen tapasi samassa yhteydessä myös mediaa ja kertoi Suomessa saamansa huomion kasvaneen mitalien myötä. Kalle Halkilahti kokee, että meno oli takavuosina suurempaa, vaikka nyt paikalla riitti kävijöitä edellisvuosia enemmän. Muutakin kuin lakritsia ja makkara Jo aiemmin päivällä Laurin markkinat vetivät paikalle niin nykyisiä kuin entisiä perniöläisiäkin. Perniön Laurin ensimmäisessä äänestyksessä ääniä sai yhteensä 50 eri henkilöä tai yhdistystä. Arki on välillä aika harmaata, Alpo Raittinen toteaa. Alun perin Perniöstä lähtöisin olevat Kalle ja Sofia Halkilahti olivat esimerkiksi tulleet paikalle kolmen lapsensa Matildan, Amandan ja Oskarin kanssa, vaikka eivät asu enää paikkakunnalla. Vuorinen järjesti keväällä Perniössä vieraillessaan kahvitilaisuuden isänsä liikkeen tiloissa, minkä yhteydessä perniöläisillä oli mahdollisuus tavata nykyisin Rovaniemellä asuvaa hiihtäjää. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. • Lisää kuvia markkinoilta ja festivaaleilta löydät Perniönseudun Lehden verkkosivuilta ja somesta. Raittiset ovat vakituisia seudun asukkaita, Salomaat taas loma-asujia. Markkinayhdistys pyrkii välittämään kehut kaikille ääniä saaneille
Työ on ollut 23-vuotiaalle Vikstenille mieluisaa, eikä hän poissulje sitä, että jäätelöauton kuljettamisesta tulisi hänelle ura. En ole alan asiantuntija, mutta kyllä ne tuntuvat helteellä sisätiloihin hakeutuvan, Katajamaa toteaa. Jäätelöauto kulkee kylillä 51:n pysähdyksen taktiikalla Nuutti Ruokangas Pelastuslaitos poisti maanantaina liiketilaan sisään päätyneen rantakäärmeen Perniön Haarlantiellä. Jäätelöauton tunnusmusiikki houkuttelee yhden pojan kirimään kohti aukiota, ja hän ehtii kuin ehtiikin ostamaan jäätelönsä ennen auton jatkamista seuraavalle pysäkille. Hän toivoo saavansa kerättyä lähimetsän mustikat talteen ennen sateen tuloa. Samanlaisia löytyy lapsuuden kesistä nykyisiltä ja menneiltä sukupolvilta. Lehtisellä auto pysähtyi kotitiellä, Nuutinen polki pikkupoikana jopa 7 kilometriä päästäkseen jäätelöostoksille. Elokuun ensimmäisenä päivänä Viksten ajaa itselleen tuntematonta reittiä: Tuohitusta Knaapilaan. Heillä on kävelymatka paikalle, mutta kun mainoksia ei heille kotiin tule, on tietoisuus pysähdysajoista ollut pimennossa. Rudin perhe Riitta Lehtinen, Max Nuutinen ja Alex Nuutinen ovat ensimmäistä kertaa Topintien jäätelöautopysäkillä. –Nyt meidän täytyy alkaa käydä täällä, koska Alex alkaa varmaan bongailla jätskiautoja ja haluaa tulla paikalle, Riitta Lehtinen ja Max Nuutinen nauravat. Näitä molempia saa tehdä, kun kuljettaa jäätelöautoa. Pelastuslaitos sai aiheesta hälytyksen noin puoli neljän aikaan iltapäivällä. Edellä kuvattu parikymmentä vuotta sitten tapahtunut kottikärryily on yksi vahvimmista Lassi Vikstenin jäätelöautomuistoista. Muistoja on työajalta kertynyt jo rutkasti. Palokuntaa tarvittiin maanantaina Haarlantiellä.. Mukavia muistoja on myös kesältä, kun pysäkeillä odottavat lapset ovat poimineet hänelle kukkia ja tehneet piirustuksia. Ehkä tästä tulee Alex Nuutiselle se jäätelöautoon liittyvä lapsuusmuisto, jota hän kertoo eteenpäin vuosien päästä. Jokaisessa osoitteessa, jossa hän on asunut, on myös pysähtynyt jäätelöauto. Mutta vielä on 46 pysähdystä ennen viimeistä pysäkkiä. Sateeseen on varautunut myös Viksten, jolla on jäätelöauton penkillä mukanaan sadetakki. Käärme ei loukkaantunut tilanteessa. Uusia muistoja Hamunkujalta jäätelöauto melodioineen kurvaa Topintielle. Viksten ajaa reittiä kello kolmesta kello yhdeksään, 51 kertaa pysähtyen. Lisäksi hän nostaa esiin brändiuudistuksen, kasvustrategian ja tuotekehitystoiminnan kulut, jotka näkyvät tilikaudella 2024. Seuraava pysäkki on Korvenkyläntiellä, mutta siellä ei tällä kertaa ole asiakkaita. Korvenkyläntieltä matka jatkuu Perniön asemalle Kalevankujan aukiolle. Seesteinen tunnelma järkkyy, kun kaikille tuttu melodia alkaa kuulua kaukaisuudesta. Saaren Taika on Särkisalosta lähtöisin oleva perheyritys, jonka kosmetiikkatehdas, myymälä ja varasto sijaitsevat Perniössä. Alex Nuutiselle päivä on erityisen jännittävä, koska jäätelöauto on ensimmäistä kertaa käden ulottuvilla. Melodia vaihdettiin vuonna 2013, kun Kotijäätelön jäätelöauton toiminta loppui ja jäätelöä alkoi seuraavana vuonna kuljettaa Suomen Jätskiauto Oy. Lassi Viksten kuljettaa jäätelöautoa ensimmäistä, mutta ei viimeistä kesää. Tänä vuonna Viksten on itse hypännyt jäätelöauton rattiin ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi alkukaudesta maaliskuussa hän ajoi jätskiautoa lumisateessa, mikä tuntui tietysti oudolta. Tuloksesta huolimatta työpaikat pysyvät tiedotteen mukaan Perniössä, ja nykyisen tuotannon laajentaminen on toiveissa. –Sää voi toki olla yksi syy, mutta moni on voinut myös viime kerralla ostaa sen verran jäätelöä, että tänään ei ole tarvinnut tulla, Viksten pohtii. Toimitusjohtaja Veera Amnelin-Kylämäki kertoo yhtiön tiedotteessa, että tuloksen heikkeneminen johtuu haastavasta markkinatilanteesta ja kuluttajien ostovoiman heikentymisestä. Kaikki ei ole kuitenkaan kuten ennen, sillä auton tunnusmusiikin muuttumisen on kaksikko huomannut. Lassi Viksten pitää ihmisten kohtaamisesta ja kauniin varsinaissuomalaisen luonnon ihastelemisesta. Ensimmäinen pysäkki tänään on Tuohitussa Tuohikodon pihassa. 10 Torstaina 7. Topintieltä Vikstenin ja jäätelöauton matka jatkuu kohti Knaapilaa. Silloin isä nappaa pojat kainaloon ja lähtee juoksemaan ääntä kohti. Vikstenin ja jäätelöauton kohdalla voi melkein puhua kohtalosta. Pelastuslaitos poisti sisälle tulleen rantakäärmeen Perniössä Saaren Taian tulos painui pakkaselle PsL Saaren Taian takana olevan Topaz Oy:n tilikauden tulos painui 281 000 euroa tappiolle. Joskus autoon istutaan hetkeksi, joskus pitää ajaa pidempiä matkoja. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Rudi-koiraa tunnusmusiikki pelottaa, ja se ilmaisee harmituksensa haukkumalla. Tavallisella autolla, jonka takatilassa ei ole pakastinta, matkaan kuluu alle 15 minuuttia. Alex Nuutinen saa jäätelöautoa kuljettavalta Lassi Viksteniltä jäätelövesipyssyn. Seuraavana auto ajaa Hamunkujalle rivitalon eteen. Vastaavia hälytyksiä on tullut pelastuslaitoksella viime aikoina enemmänkin. Siinä yhdistyvät ihmisten kohtaaminen ja kauniissa luonnossa kulkeminen eli juuri ne asiat, joista hän nauttii. Perheen aikuisilla on kummallakin nostalgisia muistoja jäätelöautoon kiirehtimisestä. Pelastuslaitos oli etsinyt käärmettä noin puoli tuntia, ennen kuin oli löytänyt ja ottanut käärmeen kiinni luontoon palauttamista varten. Lyhyemmät välimatkat ovat enemmän Vikstenin mieleen, koska se tarkoittaa enemmän aikaa asiakkaiden kanssa. –Näitä on ollut harva se päivä, tänään taitaa olla jo toinen Varsinais-Suomessa. Pysäkkien välimatkat vaihtelevat päivän reitillä paljon. Jo ennen jäätelöauton tunnusmusiikin soittoa mustikkametsästä pysähdyspaikalle juoksee nainen sormissaan mustikan sinertävyyttä. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Aurinkoisena kesäpäivänä isä työntää veljeksiä kottikärryissä Uittamolla. He todistavat, että omalta kotiovelta pääsee jäätelöostoksille vaikka ilman paitaa ja kenkiä. Pysäkillä jäätelöä käy hakemassa kolme talon asukasta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palomestari Tarmo Katajamaan mukaan pelastuslaitoksen saamissa esitiedoissa kerrottiin, että käärmeen oli nähty luikertelevan huoneistoon sisään, minkä jälkeen se oli kadonnut. Jätskiauto aloittaa kulkunsa maaliskuussa ja kausi loppuu syyskuussa. Vuotta aikaisemmin yhtiö teki 426 000 euroa voittoa
Hartmanilla nimittäin tuli heinäkuussa kuusikymmentä vuotta täyteen siitä, kun hän ensimmäisen kerran perusti oman kampaamonsa Perniön osuuspankin taloon. Osa on käynyt Hartmanin asiakkaana liikkeen alkuajoista lähtien. –Nyt kun on ollut kaunista, niin pidin tänä vuonna viikon kesälomaa. Joka lähtöön kyllä tehtiin. Yritin vähän istua tuolla ulkona, mutta ajattelin, että se on niin raskasta, ettei siitä tule mitään. Päivä kerrallaan tosin ja nykyisin vähän rauhallisemmin, vaikka Hartman kertoo, ettei jaksa istua paikallaan. Nyt taas hän on saanut vinkkejä myös kampaamoyrittäjänä toimivalta pojaltaan. Perniöläisiltä hän on ehtinyt leikata vuosien aikana hiuksia useammassa polvessa. TREFFATTI Nuutti Ruokangas Kun perniöläiseltä kampaajalta Leila Hartmanilta kysyy, onko hänellä jäänyt mieleen jotain erityisen onnistunutta kampausta uraltaan, ei yksittäisiä esimerkkejä nouse esiin. Nykyinen salonki sijaitsee lyhyen matkan päässä Melassuonmäellä.. 11 Torstaina 7. Aikoinaan Hartmanin repertuaariin kuului myös hiusmuotinäytökset, joita järjestettiin useinkin nykyisen Käenpesän kohdalla sijainneessa ravintolassa sekä myös yrittäjäyhdistysten messuilla. Kenties parikymmentä vuotta vanhan Hartmania koskevan lehtijutun otsikko osui oikeaan, kun se puhui Hartmanista kampa kädessä syntyneenä. –Pistin kaikille naapurintytöille papiljotteja päähän, vaikka en ollut vielä koulussakaan. Asiakkaita on niin nuoria, kuin varttuneempaakin väkeä. Hiusmuodissa mukana pysyminen vaatii sopeutumista Leila Hartmanilla tuli täyteen 60 vuotta siitä, kun hän perusti ensimmäisen kampaamoyrityksensä Perniöön Leila Hartman perusti ensimmäisen kampaamonsa Perniön osuuspankin taloon heinäkuussa 1965. Perniössä Hartman asettui itse asiassa varsin hyvään markkinarakoon, sillä kylällä ei monia kampaamoita tuolloin ollut. –Välillä oli sellainenkin vaihe, että naisen pää oli kuin riikinkukko, siihen laitettiin kaikenlaisia värejä. Kampaaamotyöt eivät ole jääneet edes yhteen sukupolveen hänen kohdallaan, sillä hänen kaksi lastenlastaan ovat myös kampaajia. –Minulla oli parhaimpina aikoina henkilökuntaakin, kun tuolla alhaalla teimme, Hartman sanoo ja viittaa Perniön keskustaan Melassuonmäen alapuolella. Hartman oli ennen tuota opiskellut 1960-luvun alussa Salon ammattikoulussa kampaajaksi, mutta oli ollut hetken aikaa työelämästä pois hoitaessaan lapsiaan. Vuosikymmenten aikana työelämässä sama innostus kampaamiseen edelleen on säilynyt, vaikka on työ ajoittain myös raskasta.Nyt hän tekee työtä yksin, aiemmin ei. Tänä päivänä hiuksia leikataan melkein viiden viikon välein naisillakin. –Omaiset ja ystäväni alkoivat toivomaan, että tule Perniöön laittamaan liike, kun täällä oli joku lopettamassa, hän muistelee kotonaan Melassuonmäellä sijaitsevassa studiossa. Permanentit ovat tosin nykypäivänä jääneet vähäksi. –Ihan hauskaa se on. Kampaajia jo seuraavissa polvissa Muotien muutoksessa pysyminen vaatii mukautumiskykyä myös kampaajalta. Vaikka Hartmanin työn jatkajia löytyy jo useammassa polvessa, jatkaa hän itsekin työtä, vaikka lähestyy 80 ikävuotta. –Jotenkin vaan koen, että tämä on minun hommani, Hartman kiteyttää. Se ei ole sinänsä ihme. –Mallit täytyy olla pojillakin, nuoret ovat hyvin tarkkoja nykyään, Hartman hymyilee. Hartman kertoo, että esimerkiksi silloin, kun hänellä oli useampia työntekijöitä, oli heistä joku aina mukana jollain kurssilla. –Kyllä niitä on varmaan paljon. Hyvin ovat pärjänneet, Hartman nauraa. –Se oli iso liike tällaiseen pieneen paikkaan. Hartman ehti pyörittää kampaamoa Perniön keskustassa vuosien aikana parissa eri osoitteessa. –Alkuaikoina permanentti tehtiin kaksi kertaa vuodessa, jouluksi ja juhannukseksi. Hartman esittelee kuvaa noin 90-luvun tienoilta, jossa näkyy liikkeen silloista henkilökuntaa. Jälkimmäisessä hän leikkasi myös omassa tuolissaan, kun oli myynyt liikkeen eteenpäin. Merkki muutoksesta vuosikymmenten varrelta on sekin, että Hartmanin yritystoiminnan alkuaikoina hiusten värjääminen oli varsin vaatimatonta, mutta alkoi hiljalleen lisääntyä ensin raidoilla. Nyt on mielestäni menty sellaiseen hyvin rauhalliseen ja luonnollisen näköiseen. Kuvaa tarkastellessa huomio kiinnittyy heti erilaiseen hiusmuotiin, jonka muutos on näkynyt selkeästi Hartmanin töissä vuosien aikana. Viimeiset pari vuosikymmentä hän on leikannut hiuksia kotisalongissaan Melassuonmäellä. Kahdeksankymmentäluvun suuret hiuspehkot taas nousevat esiin toisena esimerkkinä valtavasta trendien vaihtuvuudesta vuosien aikana. Hartman kokee, etteivät monet nuoret kampaajat edes pidä nykyään niiden tekemisestä, vaikka häntä permanentin laitto ei haittaa. Muoti muuttunut vuosien varrella Kampaamotyö oli ala, joka Hartmania oli kiinnostanut jo pienestä pitäen. Hartmanin poika Kari toimii kampaamoyrittäjänä Salossa ja hänen liikkeessään Leilakin leikkasi hiuksia hetken aikaa. Muutoksia on tullut myös miesten ja poikien hiusmuotiinkin. Alkuaikoina koneella miesten hiuksia leikattaessa aikaa ei mennyt kauaa, nykyään heidänkin osaltaan leikkaukseen saa varata useita kymmeniä minuutteja. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Töitä Hartmanilla ei itse asiassa ollut ehtinyt paljonkaan kertyä toisten omistamissa kampaamoissa ennen oman liikkeen perustamista
Niin on kaikkien—koko yhteiskunnan—kannalta parempi. Lähtö Särkisalokodilta. Yhres Tuohitun kyläyhdistys Kyläiltamat la 9.8. Järj. Rantavajakaffet Förbyn rannassa klo 13, Särkisalontie 1361, Förby. ”Pyhitä heidät totuudellasi”, rukoili Jeesus omiensa puolesta. Markkinoiden jälkeen lauantaina kyläkaupan pihalla on katujamit kello 19. Tervetuloa! To Makkarakastiketta, vegaanista nakkikastiketta, perunaa, kukkakaali-kurkku-ananassalaattia, jäävuorisalaattia, kurkkusuikaleita Pe Ohrapuuroa, vadelmakeittoa, leikkelettä, juustoa, paprikaa, jääsalaattia, perunalimppua, mandariinia Ma Nepalilaista broilerikastiketta, papu-juustokastiketta, ohrahelmiä, kaaliraastetta, kurkkukuutioita, paprikakuutiosekoitusta, maalaissämpylää Ti Lohiperunavuokaa, sadonkorjuun pastapaistosta, punajuuri-omenaraastetta, jäävuorisalaattia, kurkkusuikaleita Ke Mausteista jauhelihakastiketta, quorn-bolognesekastiketta, spagettia, porkkanaraastetta, kesäkurpitsaraastetta, herneitä Antero Peijonen Sydämelliset kiitokseni tekemästäsi Tammelinin suvun näyttelystä Laurin markkinoille. Emme elä. Markkinoilla kuullaan tarinoita entisajan elämästä, tutustutaan perinnekäsityötaitoihin ja vietetään aikaa markkinatunnelmassa. Finbygrändin museon esinekokoelma kertoo maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alusta vuoteen 1980 saakka. Kahvija makkaratarjoilu. Esiintymässä Pahat Mahat. Ensimmäinen kokeilu toteutetaan Tuohitun kylätalolla. Tervetuloa! Hallitus SPR Perniön osasto Omapaikan terveyspiste on avoinna joka perjantai klo 10-12. Varsinais-Suomen Kylät pyrkii uudistamaan iltamaperinnettä Kyläiltamat 2.0 -hankkeella Suomen Kulttuurirahaston tukemana. Kyllästymiseen asti on kuultu puhetta siitä, miten kuulemma elämme ”totuudenjälkeistä aikaa”. Sunnuntaina kello 13–16 järjestettävään tapahtumaan voi ajaa vanhalla tai uudella traktorilla, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Edesmenneen Kalevi Tammelinin psta puoliso Irma Uimonen-Tammelin SEIJA & ILSE KIITTÄVÄT ! @perkkari @perkkari1944 Täältä. Entisajan tarinoihin sukelletaan kumpanakin markkinapäivänä kello 12:30, kun Teijon Ruukkikylien asukkaat kertovat, millaista elämä kylillä oli 1940–60-luvuilla. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Mutta onko se totta. Vain keinot ovat (ehkä) entistä tehokkaampia. Arpajaiset, omaa ohjelmaa. Järj. Tekojaan katuvalta ei pidä sulkea uuden alun portteja. Innostava ideologia, lupaus jostain paremmasta, saa sulkemaan silmät omilta todellisilta vaikutuksiltaan. Kuten ennenkin. Raja-ahteentie 458. Tapahtuma on kaikille ilmainen ja avoin. klo 15.00 alkaen Hallbergilla osoite Erveläntie 422. Tervetuloa viettämään kesäistä päivää toivoo EPY Teijon seudun eläkkeensaajat ry Syyskauden avaus 12.8. Yksi vihasi muita poliitikkoja, toinen halusi palauttaa perinteet kunniaan ja isänmaan entiseen loistoon, kolmas tahtoi edistää omaa uraansa, ja neljäs halusi mitä vain, missä hänenkin panoksensa olisi jonkin arvoinen. Keskustelun lisäksi Teijolla on ohjelmassa esimerkiksi ritaritaistelunäytös, musiikkia, tervanpolttonäytös, lähes 40 myyntipistettä ja poniratsastusta. klo 13 Matilda-talolla. Yhres To 14.8. klo 18, os. Kello 18 saapuu esiintymään Pahat Mahat -improvisaatioduo. Ennen syyskuussa järjestettävää varsinaista juhlaa yhdistys järjestää kyläiltamat. Soita p. Jumalan ja ihmisten edessä. Rennossa juttutuokiossa he kertovat minkälaiset esimerkiksi asuinolosuhteet kylillä aikoinaan olivat, mitä huvituksia oli tarjolla ja minkälaista tavallinen arki silloin oli, markkinoiden ohjelmasta vastaava Nina Nieminen kertoo markkinoiden tiedotteessa. Teijon wanhanajan markkinoilla kuullaan entisajan elämästä ja nähdään ritariesitys Kyläiltamaperinnettä elvytetään Tuohitussa Traktorit treffaavat Finbygrändin maatalousmuseossa Paljon onnea 60-vuotiaalle 6.8.2025 johdosta Toivottaa kotiväki Ervelän Pienviljelijäin yhdistys Pihatapahtuma 17.8. Järj. Ohjelmassa muistelot ja muuta mukavaa turinaa. Kaffet ja paakelsi. Rekvisiittaan kuuluva kyltti vinkkaa, että hahmolla on tekemistä Kemiönsaaren 700-vuotisjuhlien kanssa.. PsL Elokuun toisena viikonloppuna on perinteisesti Teijon Wanhanajan Markkinoiden aika. Taisi tietää, mistä puhui. Timo Viitanen Salon seurakunnan pappi Mulla on tää mun oma totuus PsL Tuohitun kyläyhdistys viettää juhlavuottaan. KIITOKseT paljOn Onnea TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Koulun kattila Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Pelataan pihapelejä jos ilma sallii, nyyttikestit, makkaranpaisto mahdollisuus sen jälkeen (omat makkarat mukaan). Maatalousmuseo sijaitsee Raaseporin puolella Tenholassa. Yhres To 14.8. Ymmärrettäviä motiiveja. Mutta jo tehtyä ei katumus saa tekemättömäksi. Viikolla nähtyä Rempseä hanuristi katselee liikennettä kallion päältä Kemiön ja Sauvon välisellä tiellä. On vain röyhkeitä, vallanja rahanhimoisia valehtelijoita, kuten ennenkin, ja heillä on asiakkaita, jotka ilomielin nielevät valheita, koska totuudessa on jotain, mikä ei miellytä. 12 Torstaina 7. Lauantaina Tuohikodossa vietetään aikaa kahvibuffetin ja esiintyjän parissa. Muuan ironinen viisas totesi, että historioitsijoilla on erityistermi niille saksalaisille, jotka 1920tai 1930-luvulla liittyivät natsipuolueeseen tai äänestivät sitä, ei siksi, että olisivat vihanneet juutalaisia, vaan kuka mistäkin omasta, henkilökohtaisesta syystään. On, vaikka kuinka pelottaisi. Tervetuloa! Terveyspisteellä asioiminen on ilmaista. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. • Teijon Masuunilla vietettävät markkinat ovat avoinna lauantaina kello 10–17 välillä ja sunnuntaina kello 10–16. Murhaajan uhrit eivät herää henkiin, vaikka murhaaja kuinka katuisi. Turinatupa mielen hyvinvoinnin ryhmä varttuneemmalle väelle Perniön Plakkarissa klo 10, Heikkiläntie 2. Koska iltamat ovat osa Varsinais-Suomen Kylien historian juhlistamista, kyläasiamies Tauno Linkoranta johdattelee iltaan katsauksella 2000-luvun kylätoimintaan. –Keskustelijat ovat eläneet Teijolla, Matildassa ja Kirjakkalassa lapsuudestaan asti. Särkisalokoti Ke 13.8. Torstaikävely klo 11. Ja silti: ”Tällaisia ihmisiä kutsutaan natseiksi.” Ei ole mitään väliä sillä, miksi hyväksyt valheen—olet vastuussa sen seurauksista. Lisäksi Masuunin taidenäyttelyt, Teijon kirkko ja kyläsepän paja ovat avoinna. PsL Finbygrändin maatalousmuseon traktoritreffit kutsuvat koneista kiinnostuneita kävijöitä museoon ja sen pihamaalle. Virhearvioihin voi totta kai syyllistyä kuka vain. Paha ei tapahdu; se tehdään. Siksi on parempi ajatella ensin
Koska suuria järviä ei lähellä ole, meressä ajaminen on hänelle paljon tutumpaa. Tällä kaudella teipatulla kypärällä on edessä kuitenkin vielä ainakin SMkilpailu Imatralla. Liisterissä ajamista Förbyssä ja Teijolla harjoitteleva Landen pitää seudun harjoittelumahdollisuuksia hyvinä. Haastattelupäivänä oltiin Teijon rannassa.. Kaikki ovat autoa ajaneet, niin siinä on ehkä enemmän samaistumispintaa, Landen miettii. Toisin on offshoressa. Tänä vuonna Landen aloitti offshore-kilpaveneilyn luokassa 3B. Kisoihin lähdettiin ajamisen lisäksi vakoilemaan. 13 Torstaina 7. Offshoressa muutenkin merenkäynnin lukeminen ja analysoiminen on keskiössä. MM-kisoissa huomiovärillä teipattiin yli puolet kypärästä, koska vaatimuksena on sen tasoinen näkyvyys. Tärkeintä on lähtökiihdytys, tarkka ohjaus ja ajolinjat. Jos haluaa pysyä mukana voi kopioida muiden tekemistä, mutta jos haluaa mennä ohi, pitää kokeilla jotain mitä muut eivät ole vielä keksineet, Landen miettii. Lämpötilojen ja suolapitoisuuden muutokset eivät välttämättä tavallisen veneen kuskille tunnu dramaattisilta. –Joo no kyllä se sekin oli. Formula 4:ssä oltiin kiinni kuusipistevyöllä ja niskatuessa, nykyisessä luokassa turvavyötä ei ole ollenkaan. Ei ole tavatonta, että pohjoismaalaiset kuskit käyvät toistensa kansallisissa kisoissa. Muiden veneiden muovausten näkeminen opettaa. Muokkauksia aletaan Landenien laitteeseen tekemään talvella, kun kausi on ohi. –Moni kuski ei enää ryhdy kartturiksi, kun on tottunut ajamaan. –Mutta vähän täytyy olla varuillaan, jos joku haluaakin hämätä, hän jatkaa virnistäen. Offshoren 3B-sarjassa moottoria ei voi muokata, sen pitää olla vakio. Parhaimmillaan tai pahimmillaan kisaa ei käydä Landenin mukaan muita veneitä vaan vettä vastaan. Perinteiset ralliautot ja autourheilu ovat paljon suositumpia. Lauri Landenin ura lajin parissa on alkanut kartturin paikalta vuonna 2014. Huippunopeutta ei tarvita, mutta kiihtyvyyttä sitäkin enemmän. Ralliveneissä kartturi on ikään kuin toinen silmäpari, jonka tehtävä on tarkkailla. Rannikkoalueilla kuitenkin kilpaveneilystä tiedetään, koska kilpaveneet myös näkyvät maisemassa enemmän. Ja ehkäpä Ruotsiin lähdetään kisaamaan heidän kansalliseen kilpailuunsa vielä yksiin kisoihin. Vaaditaan vauhtia, koska pitkällä matkalla on myös pitkiä suoria, joilla täytyy ajaa kovaa. Suomessa kilpaveneily ei ole Landenin mielestä kovinkaan tunnettu laji. Hän huolehtii, että pysytään reitillä, ei päädytä kielletylle alueelle ja löydetään kaikki reittipisteet. Landen valaisee asiaa niin, että kun laite on suurempi, on kellahdustilanteessa parempi olla irti kuin kiinni veneessä. –Vähän Pelle Peloton täytyy olla ja kokeilla kaikkea. –Tavoite on tässä luokassa vielä maailmanmestaruus. Rataveneilykilpailut järjestetään suljetulla radalla, jossa käännökset ovat tiukkia. Liisterissä hän pääsi ajamaan muutama viikko sitten järjestetyissä kilpaveneilyn MM-kisoissa Ruotsin Smedjebackenissa. Landen epäilee, että ainakin ruotsalaiset tulevat Imatralle yrittämään mitaleita. Kolmen vuoden ajan hän oli isänsä Ilkka Landenin kyydissä, kunnes kipinä ajamista kohtaan syttyi. Teijolla on suojaisempaa, joten olosuhteet ovat tasaisemmat, Förbyssä puolestaan pääsee kokeilemaan paremmin erilaisia kelipotkureita. Reittipisteitä voivat olla esimerkiksi saaret tai poijut. Niiden ominaisuuksia voi muokata esimerkiksi keliolosuhteiden mukaan täysin vapaasti, koska sille ei ole asetettu rajoitteita. –Kun on ajanut meressä ja sen jälkeen menee järveen, tuntuu kuin liisterissä ajaisi, Landen kertoo. Kilpailutilanteessa vauhti voi kiihtyä jopa yli 75 solmuun. Särkisalolaislähtöiselle Lauri Landenille tuon kaltaiset veneet ovat tuttuja jo monen vuoden ajalta. Se on noin 140 kilometrin tuntivauhtia. Kohti maailmanmestaruutta Lauri Landen vaihtoi rataveneilyn offshoreen Lauri Landen harjoittelee kilpaveneilyä sekä Teijolla että Förbyssä. Ylipäänsä vesistöjen eroavaisuudet näkee ja tuntee kilpaveneen ratissa herkästi. Sen lisäksi maalataan kypärät, sillä kilpailuissa vaatimuksia on veneen lisäksi myös kuskin ja kartturin varusteisiin. –Kaikki tuntevat formulaja rallikuskit, mutta tätä lajia vähemmän. Lämmin vesi hidastaa, suolainen vesi kelluttaa. URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Liinu Nieminen On veneitä, joita ajetaan kypärä päässä ja jalalla kaasua painaen. Ei tällaista tunnetta saa mistään muusta, Landen nauraa. Offshore-kilpailut käydään avomerellä tai suurissa järvissä. Kartturin ja kuskin välille vaaditaan luottamusta, koska kyydissä pelätä ei saa. Siinä korostuu kestävyys, navigointi ja aallokon hallinta. Vielä viime vuonna Landen ajoi kilpaa Formula 4 -luokan veneellä. Oliko se juuri vauhti, joka sai vaihtamaan radalta offshoreen. Kovaa voi mennä, jos on itse kontrollissa, mutta kyydissä ei haluta olla, Landen pohtii. 40 vuotta lajissa kilpaillut Ilkka Landen toimii nyt poikansa kartturina. Ura kilpavenekuskina alkoi vuonna 2016, suomenmestaruus tuli jo vuonna 2017. –Lajin sisällä on tosi hyvä henki, että minutkin otettiin uutena tosi hyvin vastaan ja annettiin paljon vinkkejä, Landen kertoo. Kyseessä oli Landenin toiset offshore-kisat. Kilpailutilanteessa kartturi pitää silmällä myös muiden kilpailijoiden sijaintia, sillä jos joku yrittää ohittaa, se pitää estää. Huippunopeuksiin on vielä matkaa, ja se vaatii treeniä ja kaluston kehittämistä, mutta kyllä se on ihan tavoitettavissa, Landen toteaa. Rata on pitkä, ja kilpailuiden olosuhteet voivat olla haastavat. Kartturin tehtävä ei ole nuottien lukeminen, kuten ralliautoissa. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Mutta sinne lähtee voittamaan myös Landenien kaksikko. Eroja luokkien välillä löytyy myös varusteista. Rataveneilyssä ja offshoreveneilyssä on paljon eroa, suurin niistä on nopeus. Potkuri on se, jonka hienosäädöillä eroa tehdään muihin. Kartturista kuskiksi ja kuskista kartturiksi Offshore-kilpaveneessä on kaksi istuinta: toinen kuskille ja toinen kartturille
045 6141 500 KIINTEISTÖVÄLITYSTÄ KAIVINKONEURAKOITSIJOITA MAALAUSTA/LAATOITUSTA LVI-ASENNUSTA LIHAJALOSTEITA KUKKAKAUPPOJA KOSMETOLOGEJA NUOHOOJIA MAANRAKENNUSTA 38 VUODEN KOKEMUKSELLA p. 0400 520 065 www.pernionputkitarvike. www.pernionapteekki.. Alhomäentie 132, Perniö Erilaisiin juhliinkokouksiinillanviettoihin Varaukset: 040 725 2283 JUHLATILOJA HIEROJIA AUTO 52 Huoltokorjaamo Huollot, korjaukset, renkaat, vanteet ja varaosat 0500 535 313 | 02 735 2356 Perniöntie 1967, Perniö 044 735 2354 HAUTAKIVET Salon Seudun Kivihuolto VALMISTUS, MYYNTI, ASENNUS, KAIVERRUKSET omalta paikkakunnalta. Torstaina 7. 14 Toni Tammi 0400 740 404 Haarlantie 4, 25500 Perniö TT-VÄLITYS Oy LKV www.tt-valitys.fi AVOINNA MA-PE 10-17 Muina aikoina sopim. 2, Perniö | p.02-7351307 Ti-pe 9-17, la 9-14 Muina aikoina sopim. 0400 471 363 • ilmastoinnin puhdistukset • kuivuripannujen puhdistukset/tarkistukset • peltityöt METALLITÖITÄ Joutnantie 642, 25500 Perniö 0400 426 588 etsalo.etsalo@gmail.com Rakennuspelti Etsalo&Etsalo Ky Laadukasta maa-ainespalvelua 040 503 5988 www.kiviasema.fi info@tikoivu. (02) 735 7313 fax (02) 735 2335 info@pernionapteekki.. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Avoinna ma-to 9-17, pe 9-18, la 9-15 ASUSTEJA VAATELIIKKEITÄ Yrityksesi palveluhakemistoon. 040 762 3329 • SISÄJA ULKOMAALAUKSET • TAPETOINNIT • SIIVOUKSET KAUNEUS JA TERVEYS www.beautyspotkitta.fi Haarlant. 040 700 3862 p. Puh 040 587 2464 (iltaisin) www.tikoivu. 044 555 8194 KIINTEISTÖHUOLTOA 0400 821 634 www.salonpihamies.fi T:mi Heikki Nummi 0451221782 hessu82@gmail.com PIHATALKKARI Uudenniityntie 16 25630 Särkisalo Häät tai muut juhlat tulossa. 040 825 3917 Vuokrataan viihtyisää PeU:n majaa. Jenni MacGill 045 2571847 www.jalkahoitoladuo.fi Pensalantie 3, Halikko JLS-YHTIÖ OY Mäntyniementie 8, 25500 Perniö p. Fysioterapiapalvelut Perniössä ja Särkisalossa 0400 744 269 Vastaanotot: Haarlantie 4, 2krs., Perniö Jennynkuja 2, Särkisalo FYSIOTERAPEUTTI www.meidan.co Anssi Örri APTEEKKEJA ISÄNNÖINTIPALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELÄINLÄÄKÄREITÄ FYSIKAALISTA HOITOA HAUTAKIVIÄ FYSIKA Perniön fysioterapiaja kuntokeskus, Haarlantie 2 www.fysika.fi · 040-500 6797 Fysioterapia | Lymfaterapia Tukisukkien mittauspalvelu Tehokas kuntosali Pilates | Jumpparyhmät Haarlantie 21 25500 Perniö puh. 044 587 8967 info@jls.fi|www.JLS.fi Laatoitus, maalaus, saneeraus Erilaisiin juhliin Nurkkilan työväentalo Eikkulantie 11 p. mukaan. Ota yhteyttä 044 735 2300 ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 putkimies50@gmail.com LVI-Elteko Oy Osien ja tarvikkeiden myynti Pyydä tarjous 0400784438 Perniön Palokunnantalo juhlat kokoukset tapahtumat www. 0408036715 Perniön Putkitarvike OY Kari Kakko puh. pernionvpk.fi 02 735 7114 # Pernionpalokunnantalo TARJA ENGLUND Ajanvaraus 040 593 9912 Hieroja/urheiluhieroja, Kosmetologi Personal Trainer Haarlantie 2 B 16, Perniö TARJA ENGLUND Ajanvaraus 040 593 9912 Hieroja/urheiluhieroja, Kosmetologi Personal Trainer Haarlantie 2 B 16, Perniö MERELLINEN MERIPIRTTI · JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN Särkisalontie 590, Särkisalo www.meripirtti.fi p. 120 € / 12 kk tai 80 € / 6 kk (hintaan lisätään alv 25,5%) Hakemisto julkaistaan joka kuun ensimmäisessä numerossa. Tieisännöinti Koivu Tieisännöintiä eteläisessä Salossa ja lähialueilla. mukaan www.salonskinlab.fi Turuntie 8, SALO p. RAKENNUSPALVELUTPULLINEN.FI JÄTEVESIJÄRJESTELMIÄ TERVEYDENHOIDOLLISTA JALKOJENHOITOA Myös kotikäyntinä Perniön alueella. YLIKULMAN YHTEISTALO Lisätiedot: pernionylikulmankyla.wordpress.com/ yhteistalo 044 500 4561, Elina Nurminen Perniön Ylikulman kyläyhdistys JÄTEHUOLTOA JÄTEKULJETUKSET LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET H.KOSKINEN OY 02 736 5965 h.koskinenoy@smail. Beautyspot Kitta p. Tmi Risto Gustafsson p
(02) 735 7274 www.staili.fi PERNIÖN VPK . Torstaina 7. 040-7210209 SINUN RUUTUSI. 044 7217 130 Joutnantie 73, Perniö PERNIÖN VÄRI JA TAPETTI KY Haarlantie 8, Perniö, (02) 735 2344 Jari-Jorma Tammi 0400 788 133 RAKENNUSPALVELU M. Anja Virtanen p. erilaiset työsuoritteet . http://www.raksalleoy.com 044 535 4103 ASBESTITYÖT JA HAITTA-AINE PURKUTYÖT TILITOIMISTOJA TAKSIPALVELUA SÄHKÖASENNUSTA SIIVOUSPALVELUA RENGASLIIKKEITÄ MUUT PALVELUT VÄRILIIKKEITÄ VESIJOHTOLIIKKEITÄ MR Ikkunaentisöinti Vanhojen ikkunoiden ja ovien kunnostusta perinteisin menetelmin p. -PIIRUSTUKSET RAKENNUSLUVAN HAKEMUKSEEN Tiina Madison-Leino p. 040 779 4985 VUOKRATTAVANA HENKILÖNOSTIN DEXTER 15 Z 60 €/pvä, 100 €/vkl p. ja satamiin 0400 974 946 Juha-Pekka Honkanen Keittiöt ja muut kiinteät kodinkalusteet ZACUS Perniö, Haarlantie 2 Vesa Uuttu p. 044 0400 286 kiinteistopalvelulaaksonen.fi TAKSI • 1+4 hlön täyssähköauto • kaksi 8 hlön tila-/invataksia • Kelan toivetaksikyydit, sop.ajot • Kuljetukset lentoas. SOITA 044 735 2300 Tmi Siivous ja rakennus Kukkamaa • Siivoukset • Remonttityöt • Vanhuksille ALViton laskutus Kotitalousvähennyskelpoinen Eija Kukkamaa 040 553 2113 Eino Kukkamaa 040 512 4498 PERNIÖN SIIVOUSPALVELU • KOTI-, MUUTTO-, JA TOIMITILOJEN SIIVOUKSET • IKKUNANPESUT ym. OKSANEN uudisrakentaminen ja saneeraus. 0400 901 550 Salontie 2, PERNIÖ p. Siivouspalvelu Huuskonen 0400 915 479 LAADUKASTA SIIVOUSPALVELUA Salon seudulla ja lähikunnissa Yrityksille Taloyhtiöille Kotisiivous Keikkasiivous RAKENNUSSUUNNITTELUA ARK. Kauppakeskus Plaza, 2krs, Salo Perniön Putkitarvike OY Kari Kakko puh. 040 579 1849 / Mika mr.ikkunaentisointi@gmail.com IKKUNAENTISOINTI.FI Juhlat tunnelmallisessa navetassa: p. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. 045 232 2939 www.lsalihankinta.fi VUOKRATTAVANA HAKITELINEITÄ 0400 901 550 Ti, to, pe klo 12-16 Ke klo 12-18 P. 0400 888 899 Heikkiläntie 4, Perniö 0400 592 063 | tilitoimistoheino.fi Haarlantie 4, 25500 PERNIÖ 010 5173 888 info@pksammutin.fi www.pksammutin.fi PUUNKAATOA RAVINTOLOITA RAKENNUSSUUNNITTELUA PARTURI-KAMPAAMOJA PUUTARHUREITA PUUTAVARAA Tmi Timo Halkilahti 0400 948 233 • Nuohoukset • IV-puhdistukset/säädöt VIHERPALVELU PIHAVIHREÄ OY -Pihatyöt suunnittelusta toteutukseen -Ympärivuotiset pihan hoidot Liisa 045 113 5453 viherpalvelu.pihavihrea@gmail.com Kuljetukset ja maa-ainekset Jari 044 078 7235 Yli 10 vuoden kokemuksella p. 15 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELU P. 040 5719 521 Metsuripalvelu J. 0400 520 065 www.pernionputkitarvike.. 040-7346295 Facebook: Väärlän Alitalo Avoin Yhtiö Taloushallinnon Ratkaisutoimisto Oikia Oy toimisto@oikia.fi, p. Kylänpää Pihapuiden kaadot ja metsänhoitotyöt Puh. 050 4342413 Salontie 4, 25500 PERNIÖ TAXI JUKKA VILAJOKI TAKSI 040 7600 463 Myös KELAJA LIKUMA-kyydit JUKKAVILAJOKI@GMAIL.COM 1+6 TAI 1+4 JA PYÖRÄTUOLI SEKÄ TÄYSSÄHKÖAUTO HENKILÖJA PAKETTIAUTOJEN RENKAAT & VANTEET Myös renkaanvaihdot ja rengashotelli Jukka 044 095 5878 hj.renkaat@gmail.com Metalantie 2, Perniö WWW.HJRENKAAT.FI uudisrakennukset kiinteistöremontit maalaustyöt RAKENNUSPALVELUTPULLINEN.FI RAKENNUSPALVELUA Taksi ja tilausliikenne Särkinen Oy TAKSI 0400 261 608 MILLA 0400 980 472 1+4 hlön täyssähköauto 1+8 hlön tila-/invataksi Kelaja likumakorttikyydit KATTOJA PELTITYÖT kim.arell@lsalihankinta.fi p. 044-0735620 Puusepän tilaustyöt: p. puunkaadot p.044 586 4112 www.pernionvpk. turvallisuuskoulutukset . 040 545 8240 matt.oksanen@gmail.com Raksalle Oy Rakennusja maalaustyöt raksalleoy@hotmail.com 045-652 6285 Jani Lehtonen 040-746 3785 Markku Lehtonen Löydät meidät myös facebookista. Perniö as. 050 352 1584 kylanpaajuha@gmail.com Rannekellojen paristonvaihto alkaen 7€ www.salonkultaisimmat.. 040 125 3887 nuohooja.suni@gmail.com Niko Suni RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvontaa Vastaavan mestarin työt Timo Pullinen Rakennusmestari 0500 873 484 RAKENNUSPALVELUTPULLINEN.FI 02 7352164 Haarlantie 4 Ti-pe 9-17, La 9-13 Annika Nyberg pernionhius.fi Parturi-kampaamo Pihapuiden kaadot Kantojyrsintä Ulkomaalaukset Puh
Joukkueeseen kuului Leivosen lisäksi kuusi ampujaa: Arto Nivalinna, Harri Verho, Petri Jälkö, Mika Rutonen, Anneli Lehtinen ja Juha Juvani. Sanna Leivonen kisasi myös joukkuekilpailussa. heinäkuuta ja päättyivät 2. 16 Torstaina 7. Satanenkaan ei kulkenut toivotulla tavalla, sillä alkuerän nelospaikka irtosi ajalla 10,82, joka ei riittänyt finaaliin. Eri jousilajien tuloksista yhteen laskettu tulos riitti hopeiseen sijaan. Loppukilpailussa askelmerkkiongelmat jatkuivat, ja kaksi ensimmäistä hyppyä olivat äärimmäisen niukasti yliastuttuja. Lukijan kuva Erja Johansson lähetti kuvan hetken lepäilevästä korennosta.. Loppukilpailussa Tauriainen joutui hyppäämään kaikki kolme yritystään vastatuuleen. elokuuta. Onnistuminen tuli Virossa järjestetyistä Euroopan maastomestaruuskilpailuista. Kolmannella kierroksella Tauriainen sai tuloksen, mutta hyppy ei saanut ilmaa alleen ja tulos 680 ei riittänyt loppukilpailun kolmelle viimeiselle kierrokselle. Kilpailun yllätysvoittajaksi juoksi Hämeenlinnan Tarmon Eino Vuori ajalla 10,33. Askelmerkin kanssa koko kauden taistellut Tauriainen hyppäsi toisella kierroksella tuloksen 707, joka riitti viimeiseen loppukilpailupaikkaan. Tauriainen osallistui myös 100 metrin kilpailuun, jossa loppukilpailupaikat olivat jaossa erävoittajille ja neljän parhaan aikavertailuajan juosseelle kilpailijalle. Kultaa vei Viro, pronssille ylsi Latvia. Kisat päättyivät pettymykseen, kun pituushypyssä tuli yhdeksäs sija tuloksella 680. Tällä kertaa syyllinen epäonnistumiseen löytyy kyllä ukosta itsestään, Tauriainen kertoo. PsL Perniön Urheilijoiden Arttu Tauriainen osallistui viikonvaihteessa Espoossa käydyissä Kalevan kisoissa pituushyppyyn sekä 100 metrin juoksuun. Leivosen sarjassa kultaa voitti virolainen Svetlana Tatarlõ ja hopeaa Maarit Ivalo Alankomaista. Arttu Tauriaiselle pettymys Kalevan kisoista PsL Perniöläinen jousiampuja Sanna Leivonen ylsi pronssille naisten tähtäinluokassa AFFSr. –Espoon hyppypaikka on erinomainen ja tuuli häiritsi muidenkin hyppäämistä. Tauriaisen kisarupeama lähti kangerrellen liikkeelle jo perjantaina, kun käytiin pituuden karsintakilpailu. Viikon kestäneet kisat alkoivat 25. Hän ei kuitenkaan syyttänyt olosuhteita. Sanna Leivoselle yksilöpronssia ja joukkuehopeaa Virosta Arttu Tauriainen toukokuun puolivälissä Salossa. elokuuta 2025 80 vuotta täältä. Suomen mestaruuden voitti Kristian Pulli tuloksella 789. Tauriainen juoksi omassa alkuerässään neljänneksi ajalla 10,82, eikä aika riittänyt loppukilpailuun