40m juoksu, 350m juoksu, pituushyppy T/P 9 v. 40m juoksu ja pallonheitto T/P 7 v. Lämpimästi tervetuloa! MUSEOTIE 9, PERNIÖ www.salomus.. • Pyhän Laurin keskiaikahenkinen työpaja. Tule tekemään pyhimystaulu, pyhiinvaellusmerkki tai ane. P E R N I Ö N M U S E O L L A L A U A N TA I N A 2 . Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 31 31.7.2025 • Klovni OHO, esitykset klo 11:15 ja 13:30. 8 . 40m juoksu, 600m juoksu, pituushyppy T/P 11 v. 40m juoksu ja pallonheitto T/P 5 v. • PERNIÖ-näyttelyn taiteilija Tatu Gustafssonin haastattelutuokiot klo 12:00 ja 14:15. 60m juoksu, 600m juoksu, kuulantyöntö Osmo mukana menossa!. Tapahtumaan ja museoon vapaa pääsy. K L O 1 1 – 1 7 L ur n m rkk n t Yleisurheilukilpailut lapsille Perniön keskusurheilukentällä 6.8.2025 klo 18 SÄÄSTÖPANKKIKISAT Ilmoittautuminen Perniön Urheilijoiden sivulla osoitteessa peu.fi/yleisurheilu/kilpailut Jälki-ilmoittautumiset paikan päällä viimeistään 30 min ennen kisojen alkua. Kaikille pieni osallistumislahja tervetuloa kisaamaan ja kannustamaan! T/P 3 v
Nykyisellä paikalla pysyminen vaatisi yläkoulun ja lukion vanhemman rakennuksen kunnostamista sekä uudemman lisäosan purkamista ja kokonaan uuden lisäosan rakentamista. " Tuntuu kohtuuttomalta, jos kaikki toiminta kaatuu muutaman yksilön harteille. Uusien vapaaehtoisten saaminen toimintaan mukaan on helpommin sanottu kuin tehty. Samalla kuitenkin tuntuu kohtuuttomalta, jos kaikki toiminta kaatuu muutaman yksilön harteille. Kuvassa Lukkaroinen etsii takahuoneesta lisää kesävaatteita esille kirppiksen puolelle. Yhdistysten vapaaehtoistoimijoiden puute on ongelma, joka nousee esiin yhdistystoiminnan yhteydessä säännöllisin väliajoin. Henkistä tukea ja apua esimerkiksi ihmissuhdeongelmiin on saatavilla täysin anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Toiminnan pyörittäminen on käytännössä kaatunut muutaman vapaaehtoisen harteille, joille vapaaehtoisesta työstä on ainakin raskauden puolesta tullut palkkatyöhön vertautuvaa ajanvietettä. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Voimat ovat kuitenkin rajalliset, kirpputorilla työskentelevä Tuula Lukkaroinen sanoo. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Heitä toimii Perniössä neljä, ja he vuorottelevat viikoittain. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Vapaaehtoisten vähyys uhkaa Omapaikan ja kirppiksen toiminnan jatkumista Tuula Lukkaroisen työhön SPR Perniön Omapaikassa kuuluu esimerkiksi tuotteiden hinnoittelua ja läpikäymistä. –Kyllä tästä on tullut meille vapaaehtoisille ammatti, Kyösti Etsalo kertoo. Etsalo ja Lukkaroinen kertovat, että paikalla käy paljon yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole muuta paikkaa, jossa jutella toisille ihmisille –Jos tätä paikkaa ei olisi, moni jäisi yksin, Etsalo jatkaa. –On erittäin suuri huoli siitä, miten jaksamme tätä pyörittää. Luonnollisesti toiminnassa mukana olemisen pitää lähteä nimensä mukaisesti vapaaehtoisuudesta, ketään ei tietenkään voi pakottaa. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. 044 735 2301 liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Kun vapaaehtoisia ja yhdistysaktiiveja on vaikea saada mukaan, ovat monet aktiiviset henkilöt helposti mukana heti useammassakin yhdistyksessä, kuten vuoden särkisalolaiseksi valittu Karin Lindeman, jota lehti kävi haastattelemassa. Ensi viikon torstaina järjestettävään tilaisuuteen saapuu paikalle muun muassa Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina KorhoPerniön yläkoulun ja lukion tilojen tulevaisuudesta keskustellaan ensi viikon torstaina Vapaille käsille olisi tarvetta. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Tämän viikon lehdessä kerrotaan Suomen Punaisen Ristin Perniössä sijaitsevasta kirpputorista, jonka toiminta on on vaarassa kärsiä vapaaehtoisten puutteesta. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Toiminta pyörii pääosin yhden työllistetyn ja kolmen vapaaehtoisen voimin. Hän paljastaa, että tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä terveyspisteellä on ollut 116 asiakaskäyntiä. Vielä vaikutuksia ei tosin ole näkynyt ulospäin. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Kesätoimittaja Liinu Nieminen p. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Yleisimmin asiakas on yli 50-vuotias, mutta alle 90-vuotias. SPR:n tila Perniössä ei ole ainoastaan kirpputori, vaan paikalle tullaan myös jutustelemaan ja asioimaan maksuttomalle terveyspisteelle. Kerran loppuneen toiminnan henkiin herättäminen uudelleen ei myöskään liene helppo tehtävä. Myös kaksi vapaaehtoista Omapaikassa on saanut henkisen tuen koulutuksen, joka on tullut tarpeeseen usean kerran viikossa. –Olen huolissani siitä, miten täällä neljän henkilön porukka jaksaa, että ei palaisi loppuun. Työntekijöiden keski-ikä on lähellä 70:tä, ja melkein kaikilla on edessään suuria leikkauksia, jotka tulevat vaikuttamaan työkuntoon. Terveyspisteen työntekijät ovat vapaaehtoisia, joilla on taustaa hoitoalalta. Liinu Nieminen Suomen Punaisen Ristin kirpputori Perniössä kaipaa kipeästi vapaaehtoisia työntekijöitä. Terveyspisteellä mitataan verenpainetta, puristusvoimaa ja verensokeria, mutta käydään myös terveyteen liittyviä keskusteluja. Kun uusia vapaaehtoisia on vaikea saada sitoutumaan toimintaan, on vaarassa koko kirpputorin ja samassa yhteydessä toimivan terveyspisteen aukiolo. Lukkaroinen kertoo, että on saanut tuttaviaan tulemaan avuksi aina välillä, mutta hän muistuttaa, että se ei riitä. Perniön yläkoulun ja lukion tulevaisuuden sijainti nousivat esille kesän korvilla, kun Salon opetuslautakunta esitti kaupuginhallitukselle, että Perniön yläkoulua ja lukiota koskevat tilaongelmat ratkaistaisiin rakentamalla uusi koulurakennus Perniön alakoulun viereen Lupajantien varteen, sen sijaan että yläkoulu ja lukio pysyisivät nykyisellä sijainnillaan. Yhdistystoiminnan aktiivien jäädessä pois on vaarana, ettei näitä saappaita täyttämään ole ketään. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Nuutti Ruokangas Perniön yläkoulun ja lukion tulevaisuuden sijainti palaavat puheisiin ensi viikolla, kun niiden tilasuunnitelmia koskeva informaatioja keskustelutilaisuus järjestetään ensi viikon torstaina Perniön alakoululla. Tarvitaan sitoutumista ja motivaatiota. –Kyllä tämä laskee terveysasemankin painetta. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tänne on asiakkaan helppo tulla ja meillä on salassapitovelvollisuus, Mikkola Gården toteaa. Me vapaaehtoiset olemme kaikki pian keppien varassa, Etsalo jatkaa. Opetuslautakunnan päätös herätti kritiikkiä Perniössä, minkä takia Salon kaupunginhallitus päätti kesä-heinäkuun vaihteessa jättää asian pöydälle siihen saakka, kunnes paikallisia on kuultu asiasta. Viime vuonna huhtikuusta joulukuuhun niitä oli yhteensä 313. –Meitä terveyspisteen vapaaehtoisia on hyvä määrä, koska kenellekään ei jää liikaa työtä, sairaanhoitajana toiminut Heli Mikkola Gården kertoo. Jatkuu sivulla 7. Terveyspulmat varjostavat arkea jo ennen leikkauksiakin
Kuvassa Lukkaroinen etsii takahuoneesta lisää kesävaatteita esille kirppiksen puolelle. 044 735 2303 Pist viesti! Juttuvinkki, lukijan kuva, mielipide, palaute... TOIMITUKSEN WHATSAPP Hunajasato vielä kosteaa Sivut 10-11 Lohkominen aiheuttaa kiistaa omistajien ja kaupungin välille Sivu 6 Lukion ja yläkoulun sijainti on herättänyt paljon keskustelua.. nen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta (sd.), opetuslautakunnan puheenjohtaja Sofia Maleike-Ruohola (sd.) ja Perniön yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Juha Vuoristo. Perniön yläkoulun ja lukion tilojen tulevaisuudesta keskustellaan ensi viikon torstaina Kleinari 50 vuoden takaa Sivu 15 Rauno Ekman huristelee samanlaisella sinivalkoisella kleinarilla pitkin Perniötä. Tilaisuus alkaa kello 17. Perniönseudun Lehti 31 31.7.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Markkinoita rakennetaan rakkaudesta Perniöön Sivu 8 Arkikodin sijainti vaihtuu, lomakoti pysyy Sivut 12-13 Tuula Lukkaroisen työhön SPR Perniön Omapaikassa kuuluu esimerkiksi tuotteiden hinnoittelua ja läpikäymistä
Sellaista keliä, jossa VR:n junat eivät hajoaisi radalle. Vähän kuin talvellakin paras keli on luminen ja aurinkoinen viiden pakkasasteen keli. Ennen kuin ymmärrätte minut väärin, täytyy todeta, että olen, jos uraksi kulunutta kliseetä lainaan, kesän lapsi. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA Viikolla nähtyä Ajattelin nyt tehdä kenties kardinaalivirheen ja pahimman synnin, joka suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy. Poskistani löytyvät muutamat arvet lapsuusvuosien vesirokkoajoilta kertovat, että kertoimet ovat pidättäytymistä vastaan. Mutta vaikka rakastan lämpöä, en ole kuumuuden suuri ystävä. Talkoohenkeä näkee myös yliopiston arjessa ainejärjestöissä ja suurissakin tapahtumissa. Toki kiinnostus voi herätä iän karttuessa myös niitä kohtaan. Ensin täytyy löytää se yhteisö, jonka eteen haluaa vaivaa nähdä ja aikaansa antaa. Kun sitä ei löydy, vie se kieltämättä hieman nautintoa lämpimistä keleistä. Arkisemmassa kielessä sitä kuvaavat yhteisöllisyys, kansalaisaktiivisuus ja vastavuoroisuus. Myös oma harrastus voi saada lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan. Monella talkoo-juttukeikalla on puhuttu nuorten osallistumisesta. Samassa katsauksessa eritellään, että talkoohenki ja vapaaehtoisesti tehty yhdistystoiminta näyttäisivät lisäävän terveitä elinpäiviä. Ongelma ei siis ehkä ole talkoohengen täydellinen tukehtuminen, vaan se, että olemassa olevat perinteiset yhdistykset eivät samalla tavalla houkuttele alle 30-vuotiaita kuin ennen. Eihän se nyt niin voi mennä, että pitkän talven kärsii, jotta voi kärsiä kesällä lisää. nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Muikun mietteitä Kärsimystä kuumassa Kesän aikana olen keskittynyt talkoohenkeen ja vapaaehtoistyöhön melkein jokaisen työviikon aikana. Onhan helle mukavaa, kun tuntee mukavan lämmön hivelevän naamaa jo siitä hetkestä lähtien, kun oman kodin uumenista suuntaa ulkomaailmaan ja uimavedet ovat lämpimiä. On halua luoda muille ikimuistoisia kokemuksia ja mahdollisuuksia kokea asioita. Miettimisen paikka on siinä, voivatko pitkään toimineet yhdistykset ylipäätään vastata nuorten tarpeisiin. Jos joka asunnosta löytyisi Suomessa ilmastointi, voisin sitä toivoakin. Viikkotolkulla jatkuvan helteen voisin kuitenkin jättää väliin. Kuin samaa nimeä kantava Kaisa parhaina päivinä ampumapaikalla. Ei mitään pitkään jatkuvia paukkupakkasia tai hirmuhelteitä. Jos nyt muutaman sanan sanon ilman vitsailua, niin täytyy todeta, etten oikeasti koe oloani mitenkään kurjaksi näillä keleillä, eikä minulla oikeasti ole oikeutta valittaa. Talkoisiin keskittyviä juttuja olen tehnyt jopa niin paljon, että minua kutsutaan toimituksessa humoristisesti talkootoimittajaksi. Paikkaan, josta silloinen tasavallan presidentti Niinistö kertoi riemuisasti toivottaessaan itsenäisen Suomen sadannen vuoden tervetulleeksi uudenvuoden puheessaan 1. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa ihmisten välisiä siteitä ja niissä syntyvää vuorovaikutusta ja luottamusta. Tai vielä pahempi synti, kuin Fazerin päätös muuttaa Fazerin sinisen levyn kokoa. Kumpaakin ääripäätä löytyy tältä seudulta, ja varmasti myös muualta. Barrikadeille on menty vähemmästäkin. Huono sopimus, sanon minä. Kerron, miksi sanon pari valittua sanaa tästä kesästä, vaikka nyt pitäisi nauttia, kun niin kauan tätä on odotettu ja pitkä talvi kärsitty tätä varten. Sen nyt muistan taas tämän kesän jäljiltä, että tosiaan jonkun tuuletinta paremman ilmastointilaitteen voisi ensi kesäksi ostaa. Osalle todellisuutta on se, että tekijöitä ei ole. Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Jätteet oli jätetty kierrätysastioiden eteen maahan. Hento tuulenvire voisi myös jostain puhaltaa. Jos itse saisin päättää, olisi lämpötila varjossa 21 astetta ja aurinko paistaisi. Itse pidin viileästä, mutta ajoittain aurinkoisesta alkukesästä, vaikka tiedän, että tällaiset hellekelit olivat monen toiveissa. Niinhän sitä sanotaan, että kaikilla ekosysteemin olioilla on paikkansa ja siitä olen samaa mieltä, että niin mäkärilläkin. Nuorten nuorille järjestämät kruisailutapahtumat ja automiitit ovat vain muutamia esimerkkejä talkoohengellä pyörivistä monta kertaa kesässä toistuvista tapahtumista. Ratsastuskouluissa leiriapulaisten paikat ovat olleet haluttuja, vaikka niistä ei rahallista korvausta saakaan. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Kisat, jotka jokainen suomalainen muistaa, vaikka ei olisi syntynytkään. No niin, nyt kun olette saaneet kuivatettua suustanne pois lentäneet aamukahvit pois lehden sivuilta ja nostaneet hämmästyneet takalistanne takaisin tuolille, niin avaan vähän ajatuksiani. Synnin, joka on vielä pahempi, kuin jos ilmaisisi, että Ruotsi olisi ansainnut voittaa suomalaisista urheilutapahtumista kaikista pyhimmän, eli jääkiekon MM-kisat vuonna 1995. Tai lähinnä osallistumattomuudesta. Lopulta yhteisöstä voi löytyä valtava määrä merkitystä yksilön maailmaan. Painotan sanaa ”lähes”. Yhteisön puolesta Perniön kierrätysroska-astioiden luona Karlstadintiellä nähtiin huonoa kierrättämistä keskiviikkona. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Lääketieteellisen Duodecim-lehden mukaan sosiaalisella pääomalla ja terveydellä on yhteys. Hylätyssä pussissa ja sen vieressä oli kierrätykseen kelpaavaa roskaa, ruokaa ja jopa lääkkeitä. Takana on hikisesti ja levottomasti nukuttu yö ja jalat täynnä kutiavia mäkäränpuremia, koska makuuhuoneen lämpötila pysyy kohtuullisena ainoastaan ikkunan ollessa selällään auki. Sama pätee urheiluseuroihin. Samaan aikaan yksilökeskeisessä maailmassa yhteisön merkitys voi unohtua. Tämän viikon lehdessä se näkyy varmasti kaikista eniten, kun aiheen ympärillä pyöriviä juttuja luet sivuja kääntäessäsi tämän sivun lisäksi neljältä eri sivulta. Kuva: Pekka Poutanen. Sellaisen, joka vie Suomen suurimpaan häpeänurkkaan ja ikuiseen kadotukseen kanssakansalaisten keskuudessa. Kirjaimellisesti. Helvetin syvimmässä nurkassa tosin. Me-henkeen perustuvaa sosiaalista pääomaa, kuten talkoita, on kuitenkin vaikeaa saada käyntiin keinotekoisesti. Kovasti koitan muuten taistella vastaan tarvetta raapia mäkäränpuremia tulehdukseen saakka. Rakastan kesän lämpöä, valoa, värejä, linnunlaulua, ihmisten hyvää tuulta ja tapahtumien kirjoa. Mutta ilmeisesti ilmatieteen laitoksella ei oteta toiveita vastaan. Liinu Nieminen Kirjoittaja on toimittaja, joka ymmärsi yhteisön tärkeyden vasta eteläiseen Saloon päädyttyään. Toisille talkoolaisuus on elämäntapa. Vaikka oma harrastus loppuisi, mukana halutaan olla mahdollistamassa muille. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Viikkojen saatossa olen saanut nähdä monta puolta samasta aiheesta, ja se jos mikä on rikkaus. Aion kritisoida Suomen kesää. Eikä suorittamiseen kannustava yhteiskunta lähtökohtaisesti petaa ilmaiseksi tehtävälle työlle kovin pehmeää petiä. Ja että mäkärien osumatarkkuus on turhan hyvä. Haasteen pienessä paikassa tekijöiden löytämiselle tekee ylipäätään ihmisten vähyys. 4 Torstaina 31. Loppukesästä syntynyt ja talvet aina kesää odottava. Toki ymmärrän sen, että etenkin iäkkäämpien ihmisten kannalta nämä päivät eivät todellakaan ole mitään helppoja. Tämä on varmaankin sitä erikoistumista, mistä koulussakin puhuttiin. Se koostuu sosiaalisista yhteyksistä, jotka auttavat saavuttamaan jotakin. tammikuuta 2017: ”Me kuljemme nyt varjojen maassa”. Tähän koetukseen ajattelin kuitenkin itseni alistaa seuraavalla tavalla. Kesä on ja tulee aina olemaan vuodenajoista lempparini. Nuorten saaminen mukaan on kuulemani perusteella haaste lähes kaikessa ilmaiseksi tehtävässä työssä. Huomionarvoista on, että tätä kirjoittaessa istun toimituksessa tuulettimen pauhun edessä, jotta lämpötila työntekoon olisi jotakuinkin siedettävä. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista
Myös lauantaille monenlaista tekemistä. . SAUNAILTA REILASSA Yhdessäoloa, saunomista ja uimista oman aikataulun mukaan ke 6.8. Iltahartaus n. Katoaa, metsiin uumeniin. • Kirkkohetki ja kouluun lähtevien siunaus su 10.8. klo 10–16. 044 774 5214, henna.seppala@evl.fi. Kiitos Perniön palvelukeskukselle mummin hyvästä hoidosta. 11.7.2025 Perniö Metsälampi, suopursun tuoksu. Tarjolla myös kasvishernekeittoa. Perniön srk-talossa. Lisätiedot ja ilm. 02 774 5206, taloustoimisto p. ma 11.8. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Surun kohdatessa... LAURIN MARKKINAT Laurin markkinoilla la 2.8. Ilm. p. Pikniktapahtuma kaikenikäisille klo 10–14. leikkuulautoja, nukenkehtoja, puukauhoja), Lähetysseuran onnittelukortteja ja kirjoja ja uniikkeja kynttilöitä. ja pe 1.8. 044 774 5216 (ma–to klo 10–12) tai diakoniatoimisto.salo@evl.fi. ruokailua (myös ruokarajoitteet!) ja kyytiä varten viim. klo 10–14. 02 774 5200, hauta-asiat p. Kaivaten Omaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Seurakuntatoimisto p. 31.8. kuolleita seurakunta hautauspalvelut tYÖsuorituksia ostetaan Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Ilm. • Särkisalon kirkko 10.8. 5 Torstaina 31. klo 17–20 Reilan leirikeskuksessa, Kuivastontie 351. Iltatee esiintyjien seurassa konsertin jälkeen. myös kuljetuksen. Talkoolaisille tarjotaan ruoka ja kahvit. • Perheiden retkipyhä 7.9. asti joka päivä klo 10–15. P. asti ke–su klo 12–18, tiekirkko. Kaksi hirveä niin hiljaa käyskentelee. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com OSTAMME KAIKKIA KIINTEISTÖJÄ Tarjoa! Mathildedalin Ruukki Oy Olli Lehti 0400828699 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. viim. • Diakonian leiripäivä to 14.8. • Teijon kirkko 10.8. p. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. tai to 21.8. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Rakkaamme Anna-Maija KAVISTO s. /surunkohdatessa. Kahvia, pullaa ja makkaraa lähetystyön hyväksi. • Leiri alle kouluikäisille lapsille perheineen 6.–7.9. viim. 24.2.1944 Uusikirkko k. Kultainen valo mäntyjen kyljissä. • Ennen markkinoita leivontatalkoot to 31.7. klo 11 rukoushuoneella. • Erityisten leiripäivä ke 20.8. asti ma–su klo 11–17, tiekirkko. klo 20 Kiskon kirkossa. Perniön srk-talossa tapahtuu: • Kahvila, myyjäiset ja kirjakirppis klo 10–14. • Tuotto lähetystyölle, Thaimaan kirkon diakoniatyöhön ja teologiseen koulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. 044 774 5216 (ma–to klo 10–12) tai diakoniatoimisto.salo@evl.fi. .. klo 11 Reilan leirikeskuksessa. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Seuraavat jumalanpalvelukset: • Kaukurin rukoushuoneen 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus su 10.8. Ilmoittautuminen 1.–24.8. 28.6.2025 Perniö Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Karjalan poika, isä, vaari Tapio Ilmari LESKINEN s. KIRKKOJA AVOINNA • Perniön kirkko 3.8. – Isän metsässä juhannuksena 2025, Helena. klo 19. Wienin tuliaisina kuullaan rakastetuimpia operettija oopperaaarioita, saksalaista liediä ja myös hengellistä musiikkia. Lämmöllä muistaen Seppo ja Virve Olli ja Tyyne Eetu ja Juulia Sauli ja Sonja Inka, Lotta ja Pyry Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Myyjäisissä sukkia, Puupäiden tuotteita (esim. Hinta 10 €/hlö, avustajat ilmaiseksi. 3.8. Kulku omin kyydein tai yksiköistä yhteiskyydillä. . .. LEIREILYÄ NAARILASSA • Hyvän mielen leiripäivä mielenterveyskuntoutujille ti 12.8. klo 10–16. Ilm. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. 24.12.1941 Perniö k. 7.8. Kiitos myös Ruukin Hoitokodin henkilökunnalle Inton hoidosta. Lämmin kiitos osanotosta. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Rakkaamme Into Reinhold MURTO * 23.3.1939 Tenhola † 21.5.2025 Karjaa Kädet ahkerat paljon uurastaneet lepoon viimeiseen ovat nyt vaipuneet. Jos vuoteeltani enää en nousisi, taivaaseen ota tykösi. yhdessä perheleirin väen kanssa. netissä. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. Hinta 10 €. www.pernionseudunlehti. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Max Aleksander Ahola Hilde Elisabeth Lehtinen Lilia Amalia Maininki Eeva Edla Rinne Vellamo Helena Aallotar Venhomaa Hautaan siunatut Irja Irma Ireene Sammalkorpi 93 v Pirkko Kyllikki Mäki 93 v Jaakko Kalevi Mäkelä 89 v Milja Inkeri Vuorela 86 v Riitta Katriina Vatanen 84 v Anna-Maija Kavisto 83 v Päivi Helena Toivonen 69 v Jani Tapani Heinonen 35 v Martti Boudnik 30 v Turuntie 14, Salo. mennessä tekstiviestillä 044 774 5364 tai sähköpostilla: kaija.virtanen@evl.fi. Hinta 10 € sis. Kaivaten Minna, Jan ja Viljo Sauli Helena ja Kiko sukulaiset ja ystävät ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. netissä www.salonseurakunta.fi/lapsillejalapsiperheille. Mukana lähetyssihteeri Henna Seppälä. Lämmin kiitos osanotosta. Esiintymässä ovat sopraano Sanna Matinniemi ja pianisti Jenna Ristilä. • Onnenpyöräarpajaiset, arpavoittoja vastaanotetaan! • Hernekeittoruokailu klo 11 alkaen, niin kauan kuin soppaa riittää! Myydään myös kotiin omaan astiaan (7 €/litra). KESÄKONSERTTI KISKOSSA "Tuulahdus Wienistä" su 3.8
Perniön lisäksi Salon keskustassa, Halikossa ja Märyssä lohkomisista vastaa kaupungin toimitusinsinööri, muualla ne tekee maanmittauslaitos. Ratkaisu lohkomisesta jää odottamaan asian käsittelyä maaoikeudessa. Kokouksen jälkeen Laitinen ja Mikkola valittivat asiasta maaoikeuteen. Hän uskoo, että päätöksestä on voinut valittaa jo tuolloin, mutta ihmiset eivät ole olleet siitä tietoisia. Aiheesta järjestettiin kesäkuussa toinen kokous, jossa asianosaiset ilmoittivat vastustavansa lohkomista ja kyseenalaistivat sen perusteet, koska polkua ei ole toteutettu eikä heidän käsityksensä mukaan ole myöskään toteuttamassa. Hän kuitenkin kertoo, että Perniön lisäksi muuallakin toimenpiteistä on tehty valituksia maaoikeuteen. Heidän näkökulmastaan kaupunki runnoo päätöksen läpi, vaikka lohkomisen kohteena olevat henkilöt vastustavat tilannetta. Kaupunki voi kuitenkin ottaa alueet haltuunsa alueidenkäyttölain voimalla. Laitisen ja Mikkolan tekemään valitukseen liittyi myös Timo Luntama veljensä kanssa. Lisäyksessä nostetaan esille myös, ettei kaavoituksessa toteudu tasavertaisuusperiaate ollenkaan. Perniönseudun Lehti on nähnyt maanomistajien saamia vireilletuloilmoitukseia sekä tapauksesta järjestettyjen kokousten pöytäkirjat. Salon kaupunki kertoo sivuillaan, että se on hakenut kaikkien asemakaavan mukaisten katujen lohkomista omaan omistukseensa. Ensimmäinen lohkomista käsittelevä kokous huhtikuussa keskeytettiin, koska maanomistajat ja heidän edustajansa pyysivät kaupungin edustajaa selvittämään, voisiko asemakaavaa muuttaa. Nyt Salon kaupunki pyrkii lohkomistoimituksella ottamaan kaavoitetut alueet omistukseensa. Lisäyksessä sanotaan pöytäkirjoista puuttuvan esimerkiksi toive, voisiko lohkomisen jättää kokonaan tekemättä sekä tieto, ettei kokouksessa mainittu, kuka oli kaupungin puolelta tehnyt päätöksen, ettei asemakaavaa muutettaisi. Kaupunki vastusti tätä pariskunnan mukaan tulvariskin takia. –Välittäjä puhui, että kaava on, mutta kun sille ei ole tehty 70-luvun jälkeen, niin tuskinpa sille tullaan mitään tekemään, Laitinen kertoo. Pernänpolun kaavasuunnitelman mukaan kolmen ensimmäisen lohkotun tontin jälkeen se siirtyisi kulkemaan kolmen seuraavan tontin nykyisten rajojen mukaisesti, minkä jälkeen se palaisi jo olemassa olevaa kaistaletta pitkin takaisin Leskenkujalle. Mikäli Pernänpolun toteutetaan, sen voisi heidän mielestään asettaa kulkemaan tonttien ulkopuolella olevan viheralueen läpi, josta ihmiset kulkevat nyt. Kun alueidenkäyttölaki tuli voimaan vuoden 2000 alusta, siirtyivät tuolloin kuntien omistukseen sellaiset rakennuskaavatien alueet, joissa kunnat ovat suorittaneet haltuunoton. Perniönseudun Lehti ei tavoittanut Salon kaupungin maankäyttöpalveluiden johtajaa Raimo Inkistä kommentoimaan asiaa. Salon kaupungin toimitusinsinööri Hanna Heikkilä kertoo, että vastaavia lohkomisia on tehty myös esimerkiksi muualla Perniön alueella. TÄÄLTÄ pernän polku Nuutti Ruokangas Salon kaupungin suunnittelemat lohkomiset Perniönjoen varrella aiheuttavat kiistaa kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä. Kaupunki lohkoo tontteja Perniönjoen varresta Lohkominen aiheuttaa kiistaa kaupungin ja tonttien omistajien välillä Lohkomisen myötä siivu Johanna Laitisen ja Teemu Mikkolan omistamasta tontista siirtyisi kaupungin haltuun.. Vaikka muutos nykyisestä ihmisten kulkemasta polusta Pernänpolkuun ei olisi valtava, tulisi polku Laitisen ja Mikkolan näkökulmasta huomattavasti lähemmäs. Toistaiseksi kaavoitetut alueet ovat vielä yksityistenmaanomistajien omistuksessa osana heidän tonttejaan. Kaupungin lunastusoikeus tontin osaan oli noussut esille asuntokauppoja tehtäessä. Yksityiset maanomistajat saivat ensi kerran toimenpiteistä tiedon kaupungin lähetettyä vireilletuloilmoituksen keväällä. Maanomistajat ovat valittaneet kaupungin lohkomistoimista maaoikeuteen, mutta kyseessä ei ole ainutlaatuinen tapaus. Myös muualla valitettu Pernänpolku ei ainoa paikka, jossa Salo lohkoo tontteja. Toiveena kaavamuutos tai poisto Maanomistajat vastustavat kaupungin tekemiä lohkomistoimenpiteitä Pernänpolun kohdalla. He toimivat tapauksessa alueella asuvien vanhempiensa edustajan ja tekivät jo jätettyyn valitukseen oman lisäyksensä. Lisäyksessä kritisoidaan ennen kaikkea tapausta koskevien kokouspöytäkirjojen puutteellisuutta asianosaisten nostamien toiveiden osalta. Timo Luntama kertoo, etteivät hänen vanhempansa muista, ettei kaavoitus olisi tullut millään tavalla heidän tietoonsa 70-luvulla, kun asemakaava on tullut voimaan. Asemakaavassa polku asettuu kolmen Leskenkujalla sijaitsevan tontin alueelle ja veisi pienen siivun kunkin tontin joen puoleisesta päästä. Heikkilä ei kommentoi syitä lohkomisen taustalla, koska ei ole kaupungin edustaja tapauksessa. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Perniönseudun Lehti on nähnyt sekä maaoikeuteen lähetetyn valituksen että siihen tehdyn lisäyksen. Hän pitää lohkomista täysin tarpeettomana. Tapaus koskee Perniönjoen ja Leskenkujalla sijaitsevien tonttien väliin asettuvaa Pernänpolkua, joka on kaavoitettu kyseiseen kohtaan vuonna 1974 voimaan tulleessa asemakaavassa. Pariskunta teki kaupat talon ostosta Leskenkujalta viime vuoden lopulla. Teemu Mikkolan mukaan asiaa koskevassa kokouksessa maanomistajat olivat yrittäneet tuoda esiin, voisiko kaavaan tehdä jonkinlaisia muutoksia. –Polku mahtuisi kulkemaan siinä jo olemassa olevalla nurmikkoalueella ja siihen on muotoutunut vuosien aikana aika luonnollinen tonttien raja, Johanna Laitinen sanoo. Yhdet asukkaista, joilta lohkominen koskee ovat Leskenkujalla asuvat Johanna Laitinen ja Teemu Mikkola. 6 Torstaina 31. Johanna Laitisen ja Teemu Mikkolan mielestä nykyinen tilanne on epäreilu. Toukokuun lopussa edustaja oli toisen kokouksen pöytäkirjan mukaan ilmoittanut, ettei asemakaavaa muuteta. –Joko poistaisi kokonaan sen polun tai siirtäisi siten, ettei meidän tonteistamme vietäisi, Teemu Mikkola sanoo. Pariskunta ei ollut ehtinyt edes muuttaa vielä uuteen kotiinsa, kun he saivat kaupungilta vireilletuloilmoituksen, jossa kerrottiin kaupungin hakeneen asemakaavan mukaista katujen lohkomista omistukseensa. –Kun Leskenkujalla on aikoinaan kaavoitettu kuusi tonttia, joiden pinta-alat ovat identtiset, niin nyt niistä vain kolme lohkotaan, Timo Luntama sanoo. Pernänpolun kohdalla haltuunottoa ei ole tiettävästi tehty, mutta Salon kaupunki saa alueen omistukseensa alueidenkäyttölain mukaan kiinteistötoimituksella, eli tässä tapauksessa lohkomisella. Pernänpolkua koskevien kokousten pöytäkirjoissa kaupunki perustelee toimenpidettä kiinteistörekisterin selkeyttämisellä ja sen omistuksessa olevan alueen pois saamisella yksityisessä omistuksessa olevasta kiinteistöstä kiinteistörekisterissä
500 neliön kokoinen tila Salontien alkupäässä on täynnä tavaraa, ja lisää tulee jatkuvasti. Kun raha on tiukassa, jää euronkin liian kallis tuote hyllylle, vaikka kuinka tarpeen se olisi. Vaikka mieleen ovat jääneet koiranpissaiset matot ja pussillinen likaisia alushousuja, paljon tuodaan hyvää ja nopeasti kaupaksi menevää tavaraa. Osa kävijöistä tulee kahville juttelemaan muiden kanssa, koska välttämättä muualta seuraa ei löydy. Lisää työtaakkaa aiheutuu siitä, että ihmiset kantavat ”lahjoituksena” kirppikselle myös todella huonokuntoista, likaista tai jopa homeista tavaraa. Pesemiseen ei ole tilassa mahdollisuutta ja roskiin tarkoitettu jäte aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja lisävaivaa. Vapaaehtoisten kertoman perusteella tyhjäksi jäisi myös monen ihmisen arki. Joskus lahjoituksissa on mukana myös sellaisia esineitä, joiden käyttötarkoitusta ei kukaan vapaaehtoisista tiedä. 7 Torstaina 31. Hän itse päätyi SPR:n vapaaehtoistöihin, kun työtapaturman seurauksena joutui jäämään eläkkeelle. He kantavat huolta siitä, miten tekeminen jatkuu, kun ikää ja vaivoja tulee lisää, eikä uusia tekijöitä ilmaannu. TÄÄLTÄ Kirppiksellä näkee ihmisten ahdingon Punaisen ristin Omapaikasta etsitään sekä tukea että tavaraa Eira Eriksson, Kyösti Etsalo ja Tuula Lukkaroinen löysivät muutamassa sekunnissa kirpputorilta kuvaa varten esiteltäviä aarteita. Kun Etsalolta on kysytty, mitä saa, jos tulee mukaan, hän on vastannut, että hyvän mielen. Kyösti Etsalo pohtii, että jos SPR:n Omapaikka ja kirppis joutuisivat syystä tai toisesta lähtemään Perniöstä, jäisi jälkeen ainakin suuri tyhjä tila. Joidenkin muistikuvien mukaan tavaraa pursuavia banaanilaatikoita kannettiin jopa 34 asteen lämmössä. Huoli tulevaisuudesta Vapaaehtoiset ovat huolissaan siitä, kuinka käy kirppiksen ja muun toiminnan, jos uusia vapaaehtoisia ei saada lähtemään mukaan. Eriksson päätti, että päivän päätteeksi hän kokeilee käsissään olevaa mekkoa, koska se olikin ihan hänen tyylisensä. Myös kesällä rahalliset vaikeudet ovat näkyneet. Hän epäilee, että syynä on jo silloin ollut taloudellinen epävarmuus ja rahan vähyys. Muun toiminnan lisäksi SPR:n tiloissa vähennetään yksinäisyyttä, annetaan tukea ja kuunnellaan. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Ihmisten taloudellinen tilanne ja erityisesti rahalliset vaikeudet näkyvät myös SPR:n kirpputorin arjessa. Liinu Nieminen Perniön SPR:n tiloissa pyritään kirpputorija terveyspistetoiminnan lisäksi vähentämään yksinäisyyttä. Vapaaehtoistyö tarjosi ratkaisun päästä hetkeksi hälinää pakoon, ja sille tielle hän jäi. Siksi kirpputorilla on esillä kaikenlaista kodeista löytyvää tavaraa. Kotona vaimon ollessa perhepäivähoitajana, talossa oli vilskettä vähän liikaakin. SPR:n kirpputorilla töitä paiskiessaan Tuula Lukkaroinen ja Kyösti Etsalo ovat huomanneet, että kirpputorit ja kierrättäminen ovat nostaneet suosiotaan myös nuorten keskuudessa. –Samalla tavalla ei arvosteta vapaaehtoista ja palkatonta auttamista, Etsalo harmittelee. Kirppikselle tänä päivänä tuotavia tavaroita käy läpi Salontiellä yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä ihmisiä. Tuula Lukkaroinen kertoo, että kevät oli todella hiljaista aikaa. Tuotteet hinnoitellaan paikan päällä SPR:n arvojen mukaan inhimillisesti, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus löytää ja ostaa tarvitsemaansa. Muutossa mukana olleet muistavat, kuinka myös muuttopäivien aikaan oli lämmin helle. SPR:n Perniön tilat ovat olleet samalla paikalla muutaman päivän yli kolme vuotta. Ihmismäärä on työmäärään nähden pieni. Skotlanti Boden KURKKUJEN SÄILÖNTÄAIKA Avomaankurkkupussi 5 kg 5 € Avomaankurkkupussi 10 kg 10 € Kruunutilli säilöntään/raputilli Pensasmustikkaa Skotlannin Maatalous Oy Skotlannintie1, 25610 Ylönkylä 040 569 0990 Korttimaksu. Suosio ei ole puolestaan noussut ilmaisen työn houkuttelevuudessa. –Pohdin sitä, että yläastelaisille, jotka eivät vielä välttämättä pääse palkkatöihin, vapaaehtoistyö voisi olla hyvä mahdollisuus, Lukkaroinen miettii. –Siinä iässä ei vielä ole sellaista taloudellista painetta, hän jatkaa. Kaikkea toimintaa pyörittää kourallinen ihmisiä. Aktiivisten vapaaehtoisten lisäksi myös silloin tällöin käyviä vapaaehtoisia on, mutta lisää tarvittaisiin. Tavaraa tulee ihmisten elämäntilanteiden muuttumisen mukaan esimerkiksi kuolinpesistä tai muuttotilanteista. –Kyllä silloinkin jo huomasi, että ihmiset eivät käyttäneet rahaa mihinkään ylimääräiseen, kun kaikki meni pakollisiin menoihin, Lukkaroinen pohtii. –Voisi tiivistää niin, että tämä on monelle todella tärkeä paikka, Tuula Lukkaroinen kertoo vaatteita järjestellessään
Markkina-addiktio Tapahtuman järjestämisen taustalla tehdään suuri työ jo ennen viikonlopun alkamista. Jokaisesta mukaan lähteneestä ollaan kiitollisia, eikä sitä unohdeta kertoa. Heille esitettiin toki kutsu osallistua tapahtumaan itsekin. Sama pätee kotiseuturakkauteen. Sen lisäksi Perniön manttaalikuntasäätiöltä saatiin merkittävä avustus. –Sekin kytkeytyy kulttuurityön arvostamiseen ja siihen, että tehdään yhteisölle hyvää, Heikkinen avaa. Heikkisen perhe on kuvaillut humoristisesti, että hänellä on markkina-addiktio, sillä aikaa tapahtuman järjestämisen ympärillä on kulunut niin paljon. Markkinayhdistys haaveilee isosti ja uskaltaa yrittää siinä samassa kokoluokassa. –Kaikki on mahdollista, Heikkinen naurahtaa. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Vetovoiman syntymistä ei voi pakottaa, vaan se syntyy, jos on syntyäkseen. Matalalla kynnyksellä on voinut lähteä mukaan joko jo kuukausia sitten tai vasta tapahtumapäivänä. Kaikkien työpanosta pidetään arvossa. Toinen haave liittyy tapahtuman ohjelmaan. –On välillä vaikea lopettaa puheluita, kun vuorotellen vain kiittelemme toisiamme, Laurin Markkinayhdistyksen sihteeri Heta Seppälä nauraa. Yhdistykseltä löytyy halua muovata yhteisöllisyydestä vetovoimaa, unelmoida suuresti ja näyttää maailmalle, minkälainen paikka Perniö on. Lupien, suunnitelmien ja hakemusten vuoksi markkinayhdistys on istunut kokouspöydässä tunteja. Lukkoon lyötyjä suunnitelmia ei sen osalta vielä ole, mutta yhteisön ja yhdistysten tarpeet nostetaan etusijalle myös kesän ulkopuolella. –On paljon mahdollisia ja mahdottomiakin haaveita, Seppälä toteaa. Markkinayhdistys on ottanut asiakseen vaalia sitä, että kaikki tapahtuu vapaaehtoisesti ilman tiettyyn rooliin pakottamista. Reppu yli muurin –Kun kuulee appivanhemmilta, millaista kaikkea hienoa täällä on ollut menneisyydessäkin, niin miksi meidän sukupolvemme ei jatkaisi perinnettä, Seppälä miettii. Byrokratian verkoissa seikkaillessa yhdistys on viestitellyt esimerkiksi Matin ja Tepon kanssa heidän kappaleensa käyttämisestä markkinoinnissa. Jokainen tekee sen mitä pystyy, oman vointinsa ja jaksamisensa mukaan. Markkinayhdistyksen unelmissa on saada Perniö maailmankartalle. Noin vuosi sitten Perniönseudun Lehdessä pohdittiin Laurin Markkinoiden tulevaisuutta. Viikonloppuna tuolla paikalla on markkinahumua. 8 Torstaina 31. –Ensi vuonna ollaan taas pidemmällä, kun perusjutut on nyt tehty ja dokumentoitu. Eikä mikään olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia eri tehtävissä, Laurin Markkinayhdistyksen puheenjohtajaa sijaistava varapuheenjohtaja Katihanna Heikkinen miettii. Ehkäpä tulevina vuosina elokuun ensimmäisinä viikonloppuina Perniössä hypitään taas benji-hyppyjä tai joen yli siirrytään liaanilla. Aikaa jää sitten ihan muiden asioiden tekemiseen ja suunnitteluun, Seppälä ja Heikkinen kertovat. –Kun pohjatyöt on ensin tehty kunnolla, pääsee rönsyilemään, Katihanna Heikkinen pohtii. Yhteisön eteen asioiden tekeminen on markkinayhdistyksen toiminnan keskiössä. Minkään haaveen toteuttaminen ei jää ainakaan tahdon puuttumisesta kiinni. Teostoja sanastolupien hankkiminen, kaupungilta alueenkäyttöluvan pyytäminen, poliisilta lupa tapahtumalle, Elyltä lupa maanteiden katkaisuun ja turvallisuussuunnitelman tekeminen ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, minkälaista byrokratiaa taustatöihin liittyy. Tekijöiden innostuksen näkeminen saa Heikkisen jopa hieman herkistymään. Rakkaudesta Perniöön Laurin Markkinoita tehdään isosti haaveillen kotiseutu edellä Vapise Abbey Road, tämä on Lupajantie, jossa askelkin on lennokkaampi! Katihanna Heikkinen ja Heta Seppälä ovat kaksi siitä suuresta joukosta, joka markkinoita tekee. Yhteisöstä löytyi tahtotilaa, ja vuosisatoja vanha tapahtuma näkyy ja kuuluu kirkonkylällä tulevanakin viikonloppuna. Salon kaupungilta saatiin suurempi avustussumma kuin aikaisemmin, koska suurempaa summaa pyydettiin. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. –Tämä on koko Perniön yhteinen ponnistus. Markkinayhdistyksen silloinen rahastonhoitaja ja sen aikainen puheenjohtaja ilmoittivat viime kesän markkinoiden olevan viimeiset, joita he järjestävät. Elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen voivat jatkossa näkyä myös muulloin kuin Laurin Markkinoiden viikonloppuna. Laurin Markkinayhdistyksessä halutaan vaalia kumpaakin edellä mainituista: vetovoimaa ja Perniö-rakkautta. Vapaaehtoisten tekijöiden määrän oli noustava. " Tämä on koko Perniön yhteinen ponnistus.. Tänä vuonna moni yhdistys ja esiintyjä tulee hyvää hyvyyttään tai jonkin apurahan voimin ilahduttamaan markkinakävijöitä. Tulevaisuudessa toiveena on, että heille voisi maksaa kiitokseksi. Heta Seppälä muistaa vanhan sanonnan siitä, että pitää uskaltaa heittää reppu muurin yli ja luottaa siihen, että yli pääsee kiipeämään itsekin. Kiittämisestä on tullut yhdistyksen sisällä taikasana. Ehkä tänne matkustetaan kauempaakin kokemaan legendaarista markkinatunnelmaa
Vuoden särkisalolainen on tottunut puurtamaan taustalla Monessa mukana oleva Karin Lindeman sai tunnustusta ahkeruudestaan " Se, että voi olla avuksi, on vain yksinkertaisesti kivaa. 7-vuotiaana Lindeman liittyi VPK:n nuoriso-osastoon. Keittiössä kipu unohtuu Tämän lehden ilmestymisen aikaan Lindeman on äitinsä ja tyttärensä kanssa karavaanarimatkalla kohti Jäämerta. Oli sitten monen kahvikupillisen, Lindemanin hymyn tai niiden kummankin vuoksi, kysyjä lähti keittiöstä hymyssä suin. Vaikka Lindeman nauttii keittiössä hääräämisestä, se ei ole kivutonta. Siinä ei Lindemanilla ainakaan ole haasteita, sillä hän on olemuksellaan tehnyt vaikutuksen koko Särkisaloon. Vuoden särkisalolainen -palkinto meni siis ruohonjuuritasolle. Ajan kuluessa vapaaehtoistyön määrä ja kohteet ovat lisääntyneet. Ja monessa hetkessä paljon leipomista. Lindeman kuvailee, että hän tekee mielellään paljon työtä taustalla, mutta ei siksi, että haluaisi siitä jonkinlaista suurta tunnustusta tai näkyvyyttä. Kun Lindemanilta kysyy tämän lempipaikkaa Särkisalossa, vastaus on oman kodin oma keittiö. Pokaalien saamisesta ei kulunut montaa tuntia, kun hän jo puursi seuraavissa vapaaehtoistöissä Satamarannan tansseissa. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Viime viikolla hätämuonitukseen osallistumista, viikonloppuna yhdistyksen pizzaperjantai ja kasapäin talkoita Särkisalon kesätapahtumien eteen, tänään turinatupa Perniössä, huomenna Särkisalossa yhdistyksen kahvit ja sen jälkeen yhdistysten yhteinen kokous. Aktiivisen puurtamisen ja arjen sankaruuden vuoksi Lindeman kruunattiin Vuoden särkisalolaiseksi Särkisalopäivän yhteydessä. Sitä kautta hän päätyi vapaaehtoistöihin alueleirin keittiöön, ja jäi vapaaehtoistyön tielle. Vaikka sähkövatkaimen käyttäminen tuottaa ikävää oloa ja kokkausten tekemiseen kuluu enemmän aikaa, keittiössä häärätessä ajatukset saa käännettyä muualle. Hän toimii VPK:n tukiosastossa, Särkisalon Wanhemmat ry:ssä, Yhresissä, Särkisalon maaja kotitalousnaisissa ja Särkisalon alueneuvostossa. Lindeman käänsi keskustelut muihin aiheisiin, sillä hän ei kertonut kenellekään etukäteen tunnustuksesta. Hän on asunut koko ikänsä Särkisalossa, eikä suunnitelmissa ole muuttaa asiaa miksikään. Hän on kotoisin itseasiassa samalta tontilta, jossa keittiö nytkin sijaitsee. Leikkauksista huolimatta apua kipuun ei ole tullut. Sielläkin hän oli vapaaehtoistöissä. Välissä hän on ehtinyt asumaan muuallakin, mutta aina Särkisalon rajojen sisäpuolella. Hänen peukaloidensa tyvissä on kulumaa, joka on vaatinut useita leikkauskertoja. Hän kertoo, kuinka erään leirin keittiössä töissä ollessaan, joku oli naama mutrussa kysynyt, kuinka Lindeman voi olla niin hyvällä tuulella jo aamuvarhaisella. Siellä kipu ei hallitse. Lempipaikassa valmistuvat kakut, keksit, piirakat ja muut tarjoilut yhdistysten kokouksiin ja tapahtumiin. Moni tosin tunnisti hänet jo ensimmäisistä lauseista, joissa valintaa lavalla perusteltiin. Karin Lindemanin suosikkipaikka Särkisalossa on oma keittiö.. Karin Lindemanin nimi oli toistunut ehdotuksissa monta kertaa. Aikuisten ja nuorten ohjaaja -koulutuksen ensimmäinen puolikas vuosi keskitytään ihmisten kohtaamiseen. Karin Lindemanin päivät viime viikon tiistain ympärillä koostuivat paljolti edellä lueteltuun yhdistystoimintaan osallistumisesta. Se, että voi olla avuksi, on vain yksinkertaisesti kivaa, Lindeman tiivistää innostustaan yhdistystoimintaan. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Hänen oma tyttärensä innostui samasta harrastuksesta saman ikäisenä kuin Lindeman itsekin. Viime päivät ovat kuluneet onnitteluihin vastaamisessa niin sosiaalisessa mediassa, kaupassa kuin apteekissakin. –Turha haaskata elämää pahan mielen kylvämiseen, jos voi olla positiivinen, hän summaa. Ennen särkyä hän on työskennellyt vanhusten parissa ja ravintolassa, mutta niitä töitä ei voi kivun vuoksi enää tehdä. Yhresin kojulla työskentelemässä olleen Lindemanin kanssa moni särkisalolainen spekuloi Vuoden särkisalolainen -tittelin saajaa. –Tykkään olla kaikessa mukana, ja auttaa muita. Rakas harrastus jäi myöhemmin taakse lonkkaleikkauksen jälkeen, sillä siinä toimiminen ei sen jälkeen enää ollut mahdollista. Lindeman oli vastannut, että ole hyvä vaan, se kyllä tarttuu. 9 Torstaina 31. Lindeman kertoo, että kivut ja säryt ovat jatkuvia, mutta jotakin täytyy yrittää. –Minne minä kotoa lähtisin, Lindeman sanoo särkisalolaisella murteella. Sen vuoksi hän palaa koulunpenkille ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Särkisalolaiset halusivat sen suuren tunnustuksen ja näkyvyyden hänelle antaa. Ahkeruuden lisäksi Lindeman on hyväntuulinen. Sitä ennen hänen keittiössään kolisevat kipot ja kuumenee uuni, sillä hän leipoo vielä reissun aikana pidettäviin yhdistysten tapahtumiin
Ensimmäisen hoitokurssin Silander on käynyt itse ensimmäisen kuusivuotiaana ja oli yksin vastuussa mehiläispesästä jo noin rippikouluikäisenä. Osa on jo kannettu, mutta ei ole vielä korjuukelpoista. Mehiläiset käyttävät itse hunajaa ravinnoksi, joten hoitajan kerätessä hunajaa ne saavat sokeriliuosta vaihtopaupassa syötäväksi. Markku Silander on käytännössä kasvanut mehiläisten hoitoon. –Tämän vuoden sato on vielä arvoitus. Se millaista satoa on odotettavissa, on tosin kysymys, joka jää odottamaan vielä vastausta. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Tilanne on Mehiläiset tarjoavat hoitajalle hunajan lisäksi luontaisetuja Haastattelupäivänä mehiläiset olivat pesällä hieman laiskalla tuulella. Nuutti Ruokangas Kuun vaihtuessa heinäkuusta elokuuhun on käsillä taas yhden sadon korjauksen aika, eli hunajasadon. Tuleva hunajan satokausi vaikuttaa perniöläistem Markku Silanderin ja Aila Laihosen mukaan normaalilta, vaikka todellisen tilanteen tietää vasta pesälle mennessä. Silander arvioi, että sadon todellisen tilanteen tietää ehkä noin parin, kolmen viikon kuluttua. Vielä hunaja on ollut kosteaa kerättäväksi. Sadonkorjuukausi onkin käsillä lähiviikkoina, sillä pian on myös aika alkaa ruokkia mehiläisiä sokeriliuoksella. 10 Torstaina 31. Tästä huolimatta arviota sadosta ei pysty vielä antamaan. Alkukesän viileys lupasi hunajalle hyvää satoa, kun kaikki kukat eivät puhjenneet kerralla, kuten edellisvuonna. TÄÄLTÄ. Samalla mehiläispesien populaatio ehti kasvaa ennen meden keräämistä. Se on pesissä liian märkää, toteaa perniöläinen mehiläistenhoitaja Markku Silander. Hänen isänsä oli mehiläisten hoitaja, kuten hänenkin isänsä
Meri opettaa hallia paremmin Minulla oli kunnia kirjoittaa muistokirjoitus läheisestä ystävästämme Oeschien sukulehteen. Mutta mikä siinä on, kun Etelä-Euroopan maissa voidaan hemmotella turistia yhä pienten paikallisten juustoloiden herkuilla. –Kaikki tuntuu olevan nyt myöhässä, vaikka nyt on ollut kuuma. Vanhempainyhdistyksen Anneli Westbergin mukaan alkeisryhmään eivät ihan kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Kaupungin reunamilla eletään jatkuvasti veden ympäröimänä, jolloin uimataito on välttämätön. Kepsiä ei tarvita, haju johtaa perille. Sakari Perniön isäntien teollista toimintaa Lindilän lukulampun alla Sarjassa Sakari Korpinen nostaa esiin helmiä paikallishistoriasta Viime vuonna uimakoulu siirtyi Klippulasta Kirakkaan sinilevän vuoksi. –Se on tärkeää. 11 Torstaina 31. Näiden poikien veli oli siis kenraaliluutnantti Karl Lennart. Kaupoissamme on tänään loistavia kotimaisia juustolaatuja, mutta ehkä juhlahetkiin olisi kiva saada paikallista juustoa. Toisinpäin se kyllä toimii, Westberg toteaa. Perniön historiassa (III) kerrotaan, että meijereitä oli Ali-Melkkilässä, Pohjankartanossa, Huhdissa, Suomenkylässä, Hirvilahdessa, Teijossa ja Yliskylän kartanossa, sitten myös Paarskylässä. Yleensä heidän hoitamiensa mehiläispesien hunaja on peräisin useammista kukista. Moni ottaakin pesiä pihalleen vain pölytyksen takia. –Lähes yksinomaan hunajan maku riippuu siitä kasvista, eikä siitä, miten hoitaja on sen lingonnut ja purkittanut. Saimme aidon todistuksen historiastamme välittämättä YYA-propagandasta. Pariskunta on pyrkinyt hiljalleen vähentämään mehiläispesien määrää viime aikoina. –Meillä on tällä hetkellä liikaa vanhoja asiakkaita. Vielä hunaja on ollut kosteaa kerättäväksi.. Samoihin aikoihin alkoi täällä teollinen juustonvalmistus.Tämän sveisiläisen juustotuotannon kehittäjän Christian Oeschin pojat Werner ja Uno omistivat tai vuokrasivat yksityisiä kartanomeijereitä, muun muassa Perniössä. Teollinen juuston valmistus eteni kovaa vauhtia ja jo 1930-luvun alussa Perniössä oli kuusi meijeriä, joista neljä oli maanviljelijöiden osuuskuntia. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Särkisalon Wanhempien järjestämä rantauimakoulu piti suosionsa tänäkin vuonna. kuitenkin Silanderin mukaan hieman omituinen. Hän muistuttaa, että Salo on muutakin kuin keskusta, jossa luonnonvettä on vähän. Kysyntää on hunajalle on jopa positiiviseksi ongelmaksi asti. Westberg kertoo, että rantauimakoulu Särkisalossa ei ole pelkästään uimaan oppimista varten. Mutta varsinainen ensimmäinen yhtiömeijeri oli Lupajan meijeri, josta kehittyi Keski-Perniön Osuusmeijeri. Koskaan ei voi olla liikaa pölyttäjiä, Silander sanoo. Mutta luemme, miten tärkeää oli kehittää maitotuotantoa ja aloittaa teollinen meijeritoiminta. Tuotanto kasvoi Venäjän markkinoille ja pian hän omisti suuria meijeriliikkkeitä. –Tänä vuonna myimme kuusi, seitsemän yhdyskuntaa. Alkukesänä kerätyn hunajan raaka-aineena oli heidän arvioidensa mukaan pitkälti voikukan mesi, mikä näkyi sen hunajan tummankeltaisessa ja sameassa värissä. Pitäjäämme tutustuva näkeekin siellä täällä ”muistomerkkejä” tästä juuston suurtuotannosta. Poliittisista syistä häntä pidettiin myöhemmin häpeällisesti paitsiossa, mutta moni minun ikäisistäni ja vanhemmista luki hänen johdollaan toimitettua lehteä Kansa taisteli miehet kertovat. Yksi pariskunnan mehiläisyhdyskunta tuottaa vuodessa keskisatona noin 40 kiloa hunajaa, mikäli kaikki menee niin kuin pitää. Silander huomauttaa, että mehiläistenhoidon voisi kuvailla olevan niin sanotusti ”in”, ja hoitajien määrä on kasvussa. Sen lisäksi heitettiin pelastusrengasta ja hinattiin ”veden varaan joutunutta”, Westberg avaa. Esimerkiksi lämpimänä ja kosteana haastattelupäivänä mehiläiset tuntuvat olevan laiskalla tuulella. Silander ja Laihonen kokevat mehiläisten roolin pölyttäjinä myös Suomessa tärkeänä. On mielenkiintoista lukea siitä tehtyä kirjasta (Jouko Väänänen, 1954), jossa myös todetaan, että tuotanto meni ulkomaille. Pölyttäjäkato onkin ilmiö, joka on Suomessakin noussut medioissa esiin viime vuosina. –Tänäkin vuonna uitiin pelastusliivit ja vaatteet päällä ja hypitiin veteen siinä varustuksessa. Viime viikkojen uutiset hukkumisista ympäri Suomen ovat herättäneet siihen, miten tärkeä merkitys uimataidolla ja hengenpelastustaidolla on. –Jos osaa uida uimahallissa, se ei tarkoita välttämättä sitä, että osaa uida luonnonvesissä. Ajamme pikkuhiljaa alas, mutta koskaan emme jää ilman. Alpeillakin patikoidessa voi pysähtyä kylän juustolaan. Onhan Suomessa aina syöty itsetehtyä juustoa. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Rankka sadekausi estää mehiläisen lentämistä. Ryhmäkokoa ei voi liikaa kasvattaa, jotta kaikille voidaan tarjota henkilökohtaista opetusta. –Huomasin tänäkin vuonna, että rantauimakoululle on tarvetta ja kysyntää, Westberg kertoo. Salon kaupunki ei tarjoa uimaopetusta luonnonvesissä, vaan opetus tapahtuu uimahallissa. Ihanteellisin tilanne olisi Silanderin mukaan öisin rauhallista sadetta ja päivisin 25 astetta. Silander ja Laaksonen myyvät käytännössä kaiken mehiläistensä tuottaman hunajan. Sen aika on ollut Suomessa, tosin jo vuosikymmeniä sitten. tutkijat Helge Seppälä ja Vesa Määttä pitävät yhtenä ansioituneimpana suomalaiskenraalina ja jopa Suomen pelastajana. –Tuon perusteella vanhemmilla on päävastuu opettamisessa, sillä tuon ikäisten lapsien tulisi jo osata uida useampikin metri, hän jatkaa. Apua oli saatava ulkomailta ja ensimmäinen juustomestari saapui Suomeen 1856 Sveisistä ja hänen jälkeensä muutti maahamme lähes 200 sveitsiläistä juustonvalmistajaa. Tavoitteena on, että lapsi tutustuu veteen ja oppii uimaan muutaman metrin, Westberg tietää. Yhteensä osallistujia oli 35, ryhmiä neljä. Myöhemmin Perniöön saapui tanskalainen juustomestari Bernhard Vogt, jonka työstä ja perheestä on mielenkiintonen kirja (Paul Erich Vogt, 2001). Mutta Perniön isännät olivat myös liikkeellä. Ja lisääkin tuli. Tämän kesän kuuman hellekauden yhteydessä mehiläisillä oli taas hommaa pesässä, mikä vaikutti lentomäärään ja osaltaan hunajasatoon. –Uimisen opettelua on Särkisalon koulun 1–2-luokkalaisilla opetussuunnitelmassa vuoden aikana kaksi kertaa. Hänen kyvykkyytensä ilmeni kesällä 1944 hänen johtessaan puolustustamme neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen pysäyttämisessä. Christian Oesch oli ensimmäisten joukossa ja hän asettui Itä-Suomeen. Tämä on vain hyvä asia. Kodin ikkunan alle tulee se viimeinen sitten, Silander hymyilee. Silanderilla ja Laihosella on tällä hetkellä 15 mehiläisyhdyskuntaa, joista suurin osa pariskunnan kotipihan nurkilla Perniössä. Vedessä käydään läpi elintärkeitä hengenpelastustaitoja. Silander huomauttaa, että hunajan maku ja väri on pitkälti riippuvaista siitä, mistä kukasta mesi on kerätty. Mehiläisen lisäksi myös kimalainen on hyvin ahkera pölyttäjä, Silanderin mukaan jopa mehiläistä ahkerampi. Meillä on pölyttäjät omasta takaa, Laihonen sanoo. Mehiläiset tarjoavat hoitajalle hunajan lisäksi luontaisetuja Tuleva hunajan satokausi vaikuttaa perniöläistem Markku Silanderin ja Aila Laihosen mukaan normaalilta, vaikka todellisen tilanteen tietää vasta pesälle mennessä. Oman muummolani juustot olivat herkkua. Silander ja Laihonen eivät pidä mehiläisiään suoranaisesti sen takia, eikä heillä on pihallaan pölytystä vaativia kasveja, mutta mehiläistenhoito tuottaa siitä huolimatta luontaishyötyjä. Jos mehiläispesiä on pölytystä vaativien viljelykasvien läheisyydessä, sen näkee myös sadossa. –Joskus joku aina sanoo, ettei metsissä ole mustikkaa, mutta meillä on aina. Suurten suomalaisten kärkeen kuuluu kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch, jota monet, mm. Määrä on tosin ollut aikaisemmin aika paljon suurempi, Silanderilla on parhaimmillaan ollut jopa 40 mehiläispesää hoidettavana. Tarkoitukseni ei ole nyt kirjoittaa tästä suurmiehestä, vaan syntyjään sveitsiläisen Oesch-suvun juustomestareista ja muistakin meijerituotannon kehittäjistä. Silander ja hänen puolisonsa Aila Laihonen kuitenkin uskovat, että tuleva hunajakausi on sadoltaan tavallista luokkaa. Vaikka suurin satokausi on vielä edessä, ovat Silander ja Laihonen keränneet jo hieman hunajaa, jotta heillä on jotain myytävää lauantaina Laurin markkinoilla. Meillä on niin vähän hunajaa myytäväksi, että emme pysty toimittamaan niin paljon, kun on kysyntää, Laihonen kertoo. Pölyttäjät tärkeitä Hunajan tuotannon lisäksi mehiläisillä on merkitys luonnon kannalta pölyttäjinä
Heillä kotimatka kesäasunnolta Mathildedalista nimittäin vie aina Keski-Eurooppaan ja Wieniin saakka. TREFFATTI. Sinänsä ei ole yllättävää, että pariskunta asuu tällä hetkellä jossain muualla kuin Suomessa, sillä Salovaarat ovat itse asiassa tavanneet Saksassa. –Annan ura on meidän Perttu ja Anna Salovaara ovat omistaneet asunnon Mathildedalin Plattapoffista reilu neljä vuotta. Perheen arkikoti on sijainnut ajoittain Helsingissä, Budepestissa, New Yorkissa ja nyt Itävallassa. Ajan vietto kylässä rajoittuu tällä hetkellä lähinnä loma-aikoihin, sillä pariskunnan arkikoti sijaitsee tällä hetkellä Wienissä. –Olin viisi vuotta EteläSaksassa Tübingenin yliopistossa ja Anna tuli sinne Erasmus-vaihtoon, Perttu kertoo. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Koulutus harjoitteluineen kestää puolestatoista vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen ja valmentaa sen käyviä diplomaattiuralle. Arki löytyy Itävallasta, tukikohta Mathildedalista Perttu ja Anna Salovaara viettävät kesät loma-asunnollaan Mathildedalissa. Siinä lyhyesti ja ytimekkäästi, Anna Salovaara naurahtaa. Työ takaa sen, että Salovaarat pakkaavat säännöllisin väliajoin kamppeensa hieman pidemmälle muuttomatkalle. Heidän kohdallaan paikasta toiseen kulkemisen voisi kuvitella kuitenkin myös luontuvan varsin helposti ja syy siihen on sama, miksi Salovaarat tällä hetkellä viettävät suurimman osan vuodesta Itävallassa: Annan työ. –Välillä asumme ulkomailla, välillä Suomessa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että muutaman vuoden välein kotipaikkakin tulee vaihtumaan. Elettiin 90-luvun alkua ja molemmat olivat vielä opiskelijoita. Lienee turvallista väittää, että yksi pariskunta, joilla paluu arkiympyröihin on ainakin maantieteellisesti keskivertokesäasukkia pidempi, ovat Anna ja Perttu Salovaara. Nuutti Ruokangas Kesälomakauden lähestyessä loppuaan moni eteläisen Salon kesäasukkaista joutuu palaamaan takaisin koteihinsa ja arkielämään. Se tosin on ollut Salovaaroilla tiedossa jo siitä lähtien, kun Anna haki mukaan ulkoministeriön diplomaattikoulutukseen, eli Kavakulle. 12 Torstaina 31. Työn sisällön säännöllinen muuttuminen, uudet ympäristöt ja paikan vaihtaminen on kirjoitettu sisään Annan työhön. Anna Salovaara on ammatiltaan diplomaatti ja työskentelee tällä hetkellä Suomen Wienin suurlähetystössä ministerineuvoksena ja toimii tarvitaessa Suomen suurlähettilään sijaisena
Korvaavana vaihtoehtona oli mökin tai asunnon vuokraaminen, joka löytyi itse asiassa samaisesta Plattapoffista. Diplomaatin koko ura perustuu rotaatioon, niin Suomessa kuin ulkomailla. –Normaalisti meillä menee niin, että ulkomailla voi olla seitsemän vuotta putkeen, mutta me olemme tulleet yhden komennuksen jälkeen kotiin, Anna Salovaara sanoo. Tällä hetkellä Plattapoffissa sijaitsee Salovaarojen ainoa koti Suomessa Annan pientä Helsingin yksiötä lukuun ottamatta. Ala alkaa olla Salovaaran mukaan yhä enemmän naisvaltainen. koko perheen elämäntapa, Perttu Salovaara huomauttaa. Joten se ei ollut kaukaa haettu ajatus, että meillä on sellainen elämäntyyli, että voimme asua välillä ulkomailla. Pariskunnan aikaisempia pysäkkejä ovat olleet muun muassa Suomen YK-edustusto New Yorkissa sekä Suomen Unkarin suurlähetystö. Kylän elämäänkin he ovat sulautuneet varsin luontevasti. Molemmissa kaupungeissa he asuivat useamman vuoden. Hän on väitellyt aiheesta tohtoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja on saanut tiedekunnalta myös dosentin arvon. Kävi ilmi, että asunnon entinen omistaja oli kenties aikeissa myydä asunnon. Kaikkien diplomaattiperheiden kohdalla näin ei ole. Ajan vietto kylässä rajoittuu tällä hetkellä lähinnä loma-aikoihin, sillä pariskunnan arkikoti sijaitsee tällä hetkellä Wienissä. Asiakkaat löytyvät lähinnä Suomesta, mutta työkeikkoja on suuntautunut myös esimerkiksi Belgiaan, Alankomaihin ja Kreikkaan. Salovaaroilla ei ollut lähtökohtaisesti tarvetta ostaa mökkiä, mutta koska he asuvat säännöllisesti ulkomailla, jonkinlainen tukikohta olisi hyvä olla myös Suomessa. Perttu Salovaara epäilee, että se, miten Anna alun perin edes päätyi hakemaan diplomaatin työtä, johtuu ajasta ja sukupolvesta, jossa molemmat kasvoivat. Vaikka liikettä pariskunnalla tulee suhteellisen paljon, se ei tunnu haittaavan. Me olimme opiskelemassa Euroopassa, jossa kaikki portit olivat avoinna ja me olemme tavanneet siellä. Molemmat työt ovat luonteeltaan sellaisia, jotka mahdollistavat liikkumisen paikasta toiseen varsin joustavasti. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. 13 Torstaina 31. –Urani on jakaantunut siten, että on toisaalta YK ja toisaalta Habsburgien valtakunta. Salovaarat aikuisikäisine lapsineen ovat tykästyneet paikkaan kovasti. Haluna pariskunnalla oli myös pysyä Euroopan sisällä ja saksaa puhuva maa oli molemmille hyvä vaihtoehto. Perttu Salovaara on itse taas ammatiltaan organisaatiokonsultti -kehittäjä ja tutkija, joka on keskittynyt tutkimaan johtamista ja itseohjautuvia yhteisöjä ja organisaatioita. Ennen Wieniä Salovaarat ovat asuneet myös Budapestissä ja New Yorkissa. Arki löytyy Itävallasta, tukikohta Mathildedalista Perttu ja Anna Salovaara viettävät kesät loma-asunnollaan Mathildedalissa. –Olimme yhdessä päättäneet, että jos hän sinne menee, pidämme huolta, että voimme matkustaa perheensä yhdessä. –Me olimme tässä viikon heinäkuussa 2020 ja sen viikon jälkeen lähetin vuokraemännälle viestin, että viihdyimme tosi hyvin ja voimmeko varata ensi vuodeksi saman viikon. Sinänsä ympäristö on ollut myös tuttu, kun entinen työympäristö sijaitsee parin tunnin päästä kaunoisen Tonavan alajuoksun suunnalla saman keisarikunnan toisessa suurkaupungissa Budapestissä. Anna ja Perttu esimerkiksi viihtyvät lähiseudun monissa liikuntaja kulttuurimenoissa ja julkisissa saunoissa ja Perttuun on voinut törmätä Viktor Bremerinä näytellyillä opaskierroksilla ja heidän toinen tyttärensä Tyyne on kylällä kesätöissä. Perheen arkikoti on sijainnut ajoittain Helsingissä, Budepestissa, New Yorkissa ja nyt Itävallassa. Yhtäkkiä seuraavan vuoden alussa samainen asunto oli heidän omistuksessaan. –Nykyään on usein niin, että on kaksi akateemisesti koulutettua ihmistä yhdessä ja urien yhteen sovittaminen ei ole helppoa. Plattapoffiin lomailun kautta Vastapainona Salovaarojen elämälle Itävallassa toimii taas heidän lomaasuntonsa Mathildedalin historiallisessa Plattapoffissa. Hekin, kuten monet muutkin, päätyivät Mathildedaliin ilman muita yhteyksiä seutuun koronavuosina. Tai kuten Anna Salovaara asian kiteyttää. Perttu Salovaara Perttu ja Anna Salovaara ovat omistaneet asunnon Mathildedalin Plattapoffista reilu neljä vuotta. Viime vuodet he ovat olleet käytännössä kaikki kesät Mathildedalissa, korona-aikoina myös pidempään. New Yorkin reissun jälkeen he viettivät kuusi vuotta Suomessa, joista viimeiset neljä vuotta Salovaara toimi ulkoministeriön YKja globaaliasioiden yksikön päällikkönä. Ulkomailla työskentelyn aika asunnolla jää vähäisemmäksi. Konsultin työssä Perttu Salovaara keskittyy työskentelemään johtamisen kehittämisen ja itsenäisen työskentelyn tapojen parissa yksityisten yritysten ja julkisorganisaatioiden kanssa. Työ perustuu liikkeeseen Wienissä he ovat asuneet nyt pari vuotta. Kyllä se on kompromissien tekemistä, Anna Salovaara kertoo. " Olemme sitä sukupolvea, joka kasvoi siihen, että Eurooppa yhdistyi ja avautui. TREFFATTI. Salovaaroilla oli tarkoitus juhlia vuoden 2020 kesällä Pertun viisikymmentävuotissyntymäpäiviä, mutta sattuneesta syystä juhlien järjestämiselle asettui pieniä esteitä. Wienin suurlähetystön paikkaa hakiessa Anna Salovaaraa kiinnostivat muun muassa maan asema EU:ssa, Wienissä olevat YK-järjestöt ja suurlähetystön hallintoon liittyvät asiat. Hän vastasi, ettei ole varma, onko hänellä tätä enää ensi vuonna, Perttu Salovaara kertoo. –Kyllä tässä identifioituu jo kyläläiseksi. Ne ovat nämä kaksi punaista lankaa urassani näköjään tähän mennessä olleet, Anna Salovaara hymyilee. Asuinpaikka Itävalta-Unkarin entisen keisarikunnan pääkaupungissa on miellyttänyt ja myös Itävallan politiikka on osoittautunut odotettua värikkäämmäksi. Kuulostaa sopivalta perheen liikkuvaan elämäntyyliin. –Olemme sitä sukupolvea, joka kasvoi siihen, että Eurooppa yhdistyi ja avautui. –Diplomaateillahan on siirtymävelvollisuus oikeasti, Anna Salovaara sanoo. Esimerkiksi päätös Wienistäkin tehtiin yhdessä
Kalaa ei tullut kuin mallliksi, mutta leiripaikkaan oltiin tyytyväisiä siitä huolimatta.. Hän kehottaa olemaan aktiivinen myös silloin, kun jollakin toisella on jotakin minua vastaan. Konsertti on maksuton. Juankoskelta lähtöisin oleva Matinniemi on valmistunut oopperatieteiden maisteriksi Wienin musiikkiyliopistosta ja on aktiivinen oopperaesiintyjä KeskiEuroopassa. Kesäkonsertti valtaa Kiskon kirkon PsL Särkisalon Niksaaressa kuullaan sunnuntaina puhallinmusiikkia, kun puhallinorkesteri Nousteprassi esiintyy Niksaaressa sijaitsevassa ravintola Nixorissa. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Jo ennen Jeesusta kiinalaiset opettivat: Älä tee toiselle sitä, mitä et toivoisi itsellesi tehtävän. Koski as. Tervetuloa tutustumaan näyttelyihin ! SPR Perniön osasto Omapaikan terveyspiste on avoinna joka perjantai klo1012. Hän haluaa muovata meistä Vapahtajamme kaltaisia, että eläisimme iloksi ja siunaukseksi toisille ihmisille – ja Jumalalle. Näiden kahden käskyn väliin mahtuu monta muuta kehotusta tehdä hyvää elämässään. Kiskon kirkossa kuullaan sunnuntai-iltana musiikkia teemalla ”Tuulahdus Wienistä”, jota esittävät sopraano Sanna Matinniemi ja pianisti Jenna Ristilä. Kiskon konsertin jälkeen kesäkonsertteja esitetään vielä Halikon, Kiikalan, Perttelin ja Uskelan kirkoissa. Konserttisarja alkoi kesäkuun ensimmäinen päivä Perniön kirkosta ja eteläisen Salon alueella musiikkia esitettiin kesäkuussa myös Yliskylän ja Särkisalon kirkoissa. Jeesus laittaa seuraajiaan liikkeelle ensi kutsusta alkaen: ”Tule ja seuraa minua!” Hänen viimeinen käskynsä puolestaan on: ”Menkää!” Menkää kaikkeen maailmaan. Ihmissydän on maaperä, johon kylvetään siementä pienestä pitäen ja josta se nousee kantamaan hedelmää: toiset hyvää, toiset pahaa. Oikaisu Viime viikon Perniönseudun Lehden lukijan kuvan kuvatekstissä oli virhe. Kiskon kirkko on nyt siis neljäs eteläisen Salon kesäkonserttikirkko. Konsertti on maksuton. Niksaarentie 340, Förby. Jumalan tahto on, että kannamme hyvää hedelmää taivaan valtakuntaan. Antamaan nälkäiselle ruokaa ja janoiselle juotavaa riippumatta suhteestamme häneen. Pirkko Koivunen, seurakuntapastori Pysähdy hetkeksi Aktiivinen usko PsL Salon seurakunnan kesäkonserttikiertue aloittaa sarjan kolmannen kuukauden Kiskossa, kun tulevana sunnuntaina Kiskon kirkossa järjestetään Tuulahdus Wienistä -konsertti. Järj. Vasta sen jälkeen voin hyvällä omallatunnolla mennä uhraamaan lahjaani Jumalalle. Särkisalokoti Su 3.8. Nousiaisissa vuonna 1981 perustettuun orkesteriin kuuluu yli kolmekymmentä aktiivista soittajaa, mutta yhtye esiintyy useilla eri kokoonpanoilla. Sotien ja konfliktien juurisyy löytyy useimmiten lopulta kunkin lapsuudesta: onko saanut elää turvallisen lapsuuden hyväksyttynä ja rakastettuna vaiko hylättynä ja kaltoinkohdeltuna. Ei riitä, että teemme hyvää vain ”samaan joukkoon kuuluville”, vaan Raamattu kehottaa meitä rakastamaan myös vihamiehiämme. Kesäkonserttikiertueeseen on kuulunut konsertti joka kesäsunnuntai Salon seurakunnan eri kirkoissa. Tule mukaan muistelemaan tapahtumia, ihmisiä ja sattumuksia! Kanttiini auki. Tervetuloa! Terveyspisteellä asioiminen on ilmaista. klo 10 Vihiniemen kylätalolla, Saarenjärventie 13, Koski as. Kuvassa ei ollut keltakuoriainen vaan kultakuoriainen. ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” Ja ”Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.” (Mt.5:9) Pyhä Henki on opettajamme ja auttajamme. kyläyhdistys Kaikille avoin muistelutilaisuus Vihiniemen kylätalon menneiltä vuosikymmeniltä su 10.8. klo 14 LainaMakasiinissa Lupajantie 8 , kaikille avoin. Ei riitä, että odotan vastapuolen ottavan yhteyttä itseeni, vaan minun on mentävä ja sovittava hänen kanssaan. Nousteprassi esittää erilaista musiikkia viihdemusiikista jazziin ja elokuvamusiikkiin ja on julkaissut myös kolme levyä. Marttailta Särkisalokodilla normaalisti klo 17.00 Tervetuloa! Perniön maaja kotitalousnaiset Kaffetreffit 31.7. Hänellä on myös kaksi maisterintutkintoa kyseisestä oppilaitoksesta. Toisessa odotetaan hyvän jakamista eteenpäin tietoisesti. ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” (Room.12) Yhteinen hyvinvointimme alkaa hyvin pienistä ja mitättömiltä tuntuvista asioista. Jeesus muutti tämän ohjeen aktiiviseen muotoon: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää tekin heille.” (Lk.6:31) Ajatus on sama, mutta edellisessä riittää, kun pidättäytyy pahan tekemisestä. Olen saattanut tietämättäni loukata häntä, ja ihmettelen, miksi hän ei pidä yhteyttä ja karttelee minua. Savonlinnasta lähtöisin oleva Jenna Ristilä taas tekee taiteellista tutkimusta suomalaisista säveltäjänaisista Sibelius-Akatemiassa. Puhallinmusiikkia Niksaaressa 7.7.2025 syntyi pieni miehen alku Eevi Kotoselle ja Kalle Haloselle SYNTYNEET Särkisalon Martat ilmoittaa: Maanantaina 4.8. Yhres ja Nixor Kiskon kirkko täyttyy musiikilla sunnuntaina. Konsertti on maksuton. Soita p. 30 vuotta sitten Matildanjärven maisemissa järjestettiin Varsinais-Suomen Kalamiespiirin nuorten piirileiri 30 vuotta sitten. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Siitä, miten kohtelemme toisiamme ja mitä hyvää teemme sen eteen. 14 Torstaina 31. Jeesus ei ainoastaan käske sopimaan silloin, kun olemme tieten tahtoen rikkoneet toista ihmistä vastaan. Suomessa hän on esiintynyt esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlilla. TÄL VIIKOL Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Puhallinorkesteri Nousteprassin kesäkonsertti ravintola Nixorissa klo 15
Tästä nykyisellä omistajalla ei ole tosin sataprosenttisen varmaa tietoa, mutta aikanaan hansikaslokerossa ollut Ylen logo viittaa siihen, että huhuilla todella lienee jonkinlaista perää. Töitä vaati, että auto saatiin lopulta toimivaan kuntoon. Auton kilometrimäärät eivät ole Ekmanilla tiedossa, sillä mittaria ei autoon ollut asennettu, kun se oli uusi. Ekman hyppää rattiin ja suuntaa pihatieltä moottorin säestämänä. Mikäli näin on käynyt, on hyvin mahdollista, että auton bongattuaan sitä on jäänyt ihmettelemään ja ihastelemaan. Hymyilevä kuski pakettiautonsa ratissa. –Minun mielestäni se on säästöä, kun autoa pidetään niin kauan, kuin se on järkevästi ajettavissa. Toisaalta auton seisoessa puolet vuodesta myös sen käyttökulut pysyvät pienenä, vaikka keskikulutus pyörii reilun kymmenen litran tienoilla. Se oli vähän rajun näköinen, Ekman kertoo. Kahden kaasuttajan voimin raksuttava bokserimoottori kuulostaa isolta ompelukoneelta auton kiitäessä perniöläisiä pikkuteitä pitkin. 15 Torstaina 31. Moottori kuin ompelukone Volkkari ei ole ainoa Ekmanin vanha auto. Kieltäydyin, mutta olisiko ollut viikko, kun hän soitti taas ja tarjosi uutta hintaa. Vaikka vanhemmat autot eivät ole kaikkein ympäristöystävällisimpiä uusiin autoihin verrattuna, kannattaa Ekman silti autojen ajamista loppuun uuden ostamisen sijaan. Nyt on kuitenkin oikea aika lopettaa pihalla jutustelu ja käydä koeajolla. –Tähän tilattiin männät ja sylinterit Brasiliasta, kun isompia mäntiä ei saanut mistään. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Auton historia itsessään juontaa 70-luvulle saakka.. –Tämä oli ollut hänellä romuna, se oli hänen lastensa leikkiauto pihalla. Häneltä löytyy myös vanha Fiat 600 sekä työkäytössä oleva 80-luvun pakettiauto. Rauno Ekmanin kesäauto on sinivalkoinen tuulahdus 70-luvulta Auton moottori sijaitsee aivan auton takaosassa, mikä antaa oman haasteensa ajamiseen. Auton entinen omistaja asui Kiikalassa ja oli tehnyt hinnastot Ekmanin yritykselle. HARRASTUS Nuutti Ruokangas Jos on Perniössä liikkunut, on voinut törmätä sinivalkoiseen tuulahdukseen yli 50 vuoden takaa Volkswagen Kleinbussin muodossa. Vaihteita ei ole asetettu perinteiseen Hasetelmaan, jossa vaihteet ovat vertikaalisessa suunnassa samalla kohdalla toistensa kanssa, vaan alavaihteet ovat hieman sivussa ylempiin nähden. –Hän tarjosi tätä minulla, mutta pyysi niin paljon, että unohdin koko jutun. Nykyään Kleinbus on oikein mainiossa kunnossa, mutta tilanne ei ollut sama, kun auto päätyi Ekmanin haltuun 90-luvulla. Mikäli auto on todella ollut kyseisen firman käytössä takavuosina, on sen todennäköinen käyttötarkoitus olla kuljetusautona useamman tilavan penkkirivinsä myötä. Siihen Ekman tarttui, mutta ei muista enää millä hinnalla kaupat lopulta tehtiin. Toimivuus on huomattavasti vaikuttavampaa, kun ottaa huomioon, ettei auto ole museorekisterissä, vaan se on Ekmanin käyttöauto kesäaikaan. Oman haasteensa kokemattomalle kuskille autossa voi aiheuttaa myös auton vaihdelaatikko. Tällöin auton takaosassa makaavan moottorin huonot puolet tulevat esiin. Kaikki paino on takana ja auto on kapea ja korkea. Näin kävi ainakin Perkkarin toimituksessa, joten päätimme ottaa selvää, kuka vanhaa ”kleinaria” ajaa. Kenties tässä auttaa vuosikymmenten kokemus Volkkarivanhuksen ratissa. –Se oikein hyppää välillä, kun tuulee. Esimerkiksi Ekmanin puolisolla ja lapsilla oikean vaihteen löytämisessä on vaikeuksia, hänellä taas vaihde sujahtaa oikeaan paikkaan miltei automaattisesti. Volkkariin ei ole käytännössä tarvinnut tehdä suuria remontteja vuosikausiin. Ei romuteta sellaista autoa, jossa ei ole paljon mitään vikoja ja ostetaan sitten joku uudempi. Vanhat autot kiinnostavat Ekmania, koska autoalaa opiskelleena hän pystyy itse puuttumaan löytyviin vikoihin. Mikäli Ekmania edeltävää auton omistajaa tosin uskoo, on kyseinen auto ollut aikaisemmin Suomen Yleisradion palveluksessa. Ratin takaa löytyi perniöläinen Rauno Ekman, joka on omistanut vuonna 1973 valmistetun auton jo hyvinkin yli 30 vuotta. Hänellä oli ilmeisesti rahapula, kun hän myöhemmin soitti ja tarjosi eri hintaa. Kuskin mukaan auto on yllättävän hyvä ajaa, mikäli ei tuule kovasti. Ekmanin kyydissä istuessa on sinänsä vaikea uskoa, että tässä tapauksessa puhutaan yli 50 vuotta vanhasta autosta, sen verran rivakasti volkkari kiihtyy, kun kuski painaa kaasua. Ekman käytti Perniössä yhden kevättalven kaverinsa kanssa auton hitsaamiseen, moottoriremontti autoon taas tehtiin nykyään Liedon kaupunkiin kuuluvalla Tarvasjoella. Lähetysautona sitä on tuskin käytetty. Ylen entinen auto Työt olivat aikanaan varsin hyödyllisiä. Rauno Ekman on omistanut kyseisen Volkswagen Kleinnbusin yli 30 vuotta. Talvisin auto seisoo poissa käytöstä, sillä vaikka tästä Kleinbusissa on aikakaudelle hieman epätyypillisesti webasto, se löytyy moottorin yhteydestä laitteen takaosasta, josta lämpö ei riitä kulkeutumaan kuljettajan turvaksi
Tervetuloa! Perniön karjalaiset To 31.7. klo 17.00-18.00 Perniön alakoululle (Lupajantie 11). Arvontaa varten pieni paketti. klo 8-16.00. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Sakke Kotilainen & Focus La 16.8. Arvontaa. TERVETULOA: SEIJA JA ILSE PAPPILANTORPAN PIENTILAN MANSIKAT! Tuoreet, makeat mansikat suoraan pientilalta! Tule hakemaan omasi! Tiedustelut p. erilaisia käsitöitä... Salontie 1 Myynnissä: Maukkaita leivonnaisia... Olemme mukana Laurin markkinoilla lauantaina. Tule viettämään iloista kesäpäivää TERVETULOA ! PS. Sanna Linna trio Perniöntie 2613, n. Tilaisuudessa ovat kaupungin edustajina paikalla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta, opetuslautakunnan puheenjohtaja So?a Maleike-Ruohola, kaupunginhallituksen jäsen, edellisen valtuustokauden opetuslautakunnan puheenjohtaja Marjaana Mänkäri, kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen, opetusjohtaja Inkeri Lahti, Perniön yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Juha Vuoristo ja kiinteistöpäällikkö Jarno Mustonen. Markkinatanssit Unelmavävyt La 9.8. Rantapäivän kustannus 10 € sisältää kuljetuksen, saunan, suuhunpantavaa, ja mukavaa yhdessäoloa. Anu Keronen & Saturnus La 23.8. Tänään EINO GRÖN La 2.8. alkaen 12.00. Yhteiskuljetus, lähtö linja-autoasemalta klo 11.30. RANTAPÄIVÄ REILASSA PERNIÖN SAUNAPALVI Hyvän palvin ystäville! Tervetuloa palviostoksille! MYYNTIAUTOMME Laurin Markkinoilla la 2.8. Tervetuloa Perniön yhtenäiskoulun ja lukion tilasuunnitelmia koskevaan informaatioja keskustelutilaisuuteen torstaina 7.8. klo 13 alkaen. Perniön yhtenäiskoulun ja lukion tilasuunnitelmia koskeva informaatioja keskustelutilaisuus torstaina 7.8. 3 km Perniön kirkonkylästä Tammisaaren suuntaan Kuivastontie 351 keskiviikkona 13.8. Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO www.salo.. 0400 467 868, myös omalla autolla tulijat ilmoittautukaa. Sitovat ilmoittautumiset Salmelle 10.8. mennessä puh. Petri Hervanto trio La 30.8. 0400 532 403 Myynti kotitilalta: Korvenvierentie 22, Perniö Pappilantorppa-pieni tila, suuri maku!. KESÄKAHVIOMME AVOINNA 2.8. Kesäpäivää vietetään Strömmassa perjantaina 8.8. 16 Torstaina 31. Tule käymään omalla Eläkeliiton kojulla. Perniön karjalaiset Laurin markkinoilla! Juho Pullin Viipurin rinkeleitä, arvontaa ym