Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 1,70 € 53 31.12.2020 Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta 2021! toivottaa JÄTEHUOLTO KULTA & PERNIÖN SEMENTTITUOTE Sähköasennukset Mauri 040 524 8273, Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput / kylmälaitteet Myynti, huolto, asennus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Turuntie 14, Salo. AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN. . Soita puh. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Soittimia. +358 40 590 7470, aila.helin@woodwinds.fi, www.woodwinds.fi Kirakan tila/Savusärvin Oy kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa Hyvää uutta vuotta! Kaikkea hyvää Kaikkea hyvää vuodelle 2021! vuodelle 2021! Käsillä tekemistä koko ikä Sivu 9 Villan värjääminen tuli Marja Launiksen elämään hänen oppilaansa kautta.. T MI BASTMAN P INTAKÄSITTELYTYÖT METALLI-, PUUJA LASIKUITUTUOTTEET MAALAUS JA LAKKAUS Telakkatie 18, 25570 Teijo 0440 260 417 teresa.bastman@netti.fi Paljon kuvia katso Facebook: Tmi Bastman, Pintakäsittelytyöt SOITINKAUPPA WOODWINDS Salontie 1B, Perniö. . www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 .
Se tunnetaan Järvisen myllynä perustajansa Paavo Järvisen mukaan. (02) 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. –Olen myös kuullut, että sen jälkeen koneita olisi käytetty kerran vuodessa aina niihin päiviin asti, kun Länsi-Voima lähti naapuri tontilta. Perniössä ennakkoäänet annetaan kirjastossa ja Kiskossa Kiskohallissa. Aikamatkalle pääset sivulla 6 Järvisen mylly säilyy jälkipolville Suorajauhatusmyllyn puolelta löytyy myös taidokasta puukäsityötä, sekä isot myllynkivet. Ennen joulua tiedettiin jo, että Tyks aloittaa rokotukset ehkä jo välipäivinä. Perinteisesti uutenavuotena on myös tehty ennustuksia ja lupauksia. Vuotta on jäljellä tänään vähän. Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen ilmoituksen aiheuttamista vahingoista. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton jäsen 76. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. 044 735 2302 Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Vanha tokaisu kuuluu: ”uusi vuosi, uudet kujeet”. Voin laittaa sunnuntaiaamuna sirkkelin käymään, eikä naapurit häiriinny. Uusi vuosi, toivottavasti uudet kuviot PsL-Aku Poutanen Kevään kuntavaalien kuviot selkenevät asia kerrallaan. Aika on pysähtynyt myllyn sisällä ja tuntuu siltä kuin viimeinen mylläri, Jorma Leppälahti olisi eilen sammuttanut valot ja sulkenut oven perässään. Mylly toimi isona innovaattorina käsistään taitavalle Valtolle. Muut sivut 1,10 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusten jättöajat Lehti ilmestyy torstaisin, aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Ostin myllyn, jonka kylkiäisenä tuli talo, Valto toteaa. www.pernionseudunlehti.fi facebook.com/perkkari PsL-Anni Himberg Metsäsaarekkeen suojissa, piilossa Perniöntien ja Kemiöntien katseilta, mutta silti vain kivenheiton päässä liikenneympyrältä kohoaa reilu 13 metrinen rakennus. Kun Perniönseudun Lehti tipahtaa varhaisjakelun piirissä olevien tilaajien laatikkoon, vuodesta on tähteellä päivä ja ilta. Sitä vastoin toiveita voi aina esittää. Varsinaisia uudenvuodenkemuja ei juuri järjestetä ja kaikesta huolimatta lienee parempi niin. – Vanhemmat mainitsivat nähneensä myllyn myynti-ilmoituksen ja minä kiinnostuin heti. Yllätys ei ole, että ykkösenä ovat terveys ja se, että koronasta vihdoin päästäisiin. 044 735 2303 anni.himberg@pernionseudunlehti.fi Tekstiviestit / WhatsApp 044 735 2302 toimitus@pernionseudunlehti.fi Ilmoitukset, laskutus, tilaukset Tea Niinimäki p. Valto ei ole lapsuudessaan koskaan kyseissä myllyssä käynyt, mutta silti hän kunnioittaa sen historiaa: kaikki on säilytetty, eikä mitään ole purettu pois. Särkisalossa palvelee liikkuva äänestyspaikka, käytännössä äänestysbussi. Nykyinen omistaja on Vesa Valto, jonka tarina myllyn historiassa alkaa 21 vuotta sitten, jolloin hän tuli kesälomallaan Perniöön vanhempiaan tervehtimään. Lienee ollut jotain 90-luvun alkua, kun koneet ovat viimeksi käyneet. Se oli yksi asia mikä myös vaikutti. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2020 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 61,00 / pohjoismaat 12 kk 71,00 Ulkomaat 12 kk 90,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 66,00 / 6 kk 40,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Verkkolehti 40,00 / 12 kk, sis. Jos vanhoilla viitataan päättyvään vuoteen ja vähän kaikkea leimanneeseen pandemiaan, sopii toivoa että näin todella on. Lupajantie 1, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Pääsin sitä vielä samana päivänä katsomaan, tein tarjouksen ja syksyllä tehtiin kaupat. – Tiedän, että tämä puoli myllystä valmistui ensin, kertoo myllyn omistaja Vesa Valto. Etusijalla rokotusjärjestyksessä ovat hoitoalan työntekijät ja niin varmasti tulee ollakin. " Kemuja ei juuri järjestetä ja parempi niin. Nämä kaksi kulkevat toki käsi kädessä. Sitä odotellessa jää jokaiselle edelleen vastuu toimia huolellisesti. Tinanvalanta taitaa olla katoavaa kansanperinnettä ja mahtaako ihan joka lupaus uudesta, terveemmästä elämästä olla sittenkään pitänyt. Ennakkoäänet kirjastossa ja bussissa. Paljon riippuu siitä, miten suositukset ja rajoitukset purevat, puhumattakaan rokotuksista. päivinä. – Järvinen jatkoi toimintaa vuoteen 1976 asti ja sen jälkeen toimintaa pyöritti Järvisen oppipoikana ollut Leppälahti aina vuoteen 1987 asti. (02) 735 2301 / 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Anni Himberg p. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Ennakkoäänestys on käynnissä huhtikuun 7.-13. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat ovat Perniössä yhteiskoulu, Kiskossa Kiskohalli ja Särkisalossa Särkisalokoti. Uudenvuoden juhlinta on usein perinteistä, tänä vuonna tavat näiltäkin osin taitavat mennä uusiksi monessa taloudessa. – Suojassa, mutta piilossa. Sisäsivuilla on jouluviikolla tehty gallup siitä, mitä alkavalta vuodelta toivotaan. alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2020 Ilmoitushinnat 1.1.2020 alkaen Etusivu 1,30 €/pmm. Uutisasioiden päivystyspuhelin: p. Pyhistä huolimatta kaupungeissa ja kunnissa tehdään töitä oman paikkakunnan rokotusten käytännön asioiden suhteen: missä, miten, kenelle ja koska. Salon kaupunginhallitus päätti äänestyspaikoista ennen joulua
tammikuuta. Liittyisikö juurikkaaseen Perniössä muisto jos toinenkin. Perniön lukiolla, Särkisalossa, Mathildedalissa ja Teijolla ja vielä seuraavana päivänä Särkisalossa. Mitä muistat maaseudusta. Varsinainen vaalipäivä on huhtikuun kahdeksastoista. Ensi viikon lehti ilmestyy loppiaisen vuoksi perjantaina 8. Äänestysbussi on liikkeellä 9.4. Sivu 10 Maatalousmuseo Sarka kerää muistoja maaseudusta. Näin tehtiin Perniönseudun Lehteen valtuustojuttua keväällä: etänä kotitoimistossa. Ennakkoäänet kirjastossa ja bussissa Ensi viikon Perkkari tulee perjantaina PsL-Aku Poutanen Perniönseudun Lehden ilmestymiseen tulee joulun pyhien vuoksi vielä yksi poikkeus. Perniönseudun Lehti Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302, 044 735 2303 @perkkari @perkka ri1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: 53 31.12.2020 Perkkarin tekijöiden vuodessa koronaa mutta muutakin Sivu 7 Naulapojalle saattoi tulla kesätöissä hiki Sivu 8 Järvisen mylly säilyy jälkipolville Harri Haapasalo oli töissä lukion rakennuksella koululaisena. Aineistopäivä on tutusti tiistaina.
Perniönseudun Lehti 31.12.1970 Voita Ruotsiin Ensimmäiset erät Ruotsin ostamasta 1,5 miljoonan kilon voimäärästä toimitetaan Turusta heti uudenvuodenpäivän jälkeen. 50 vuotta sitten. Ei kannata yrittää selittää sellaista, mitä ei oikein tiedä. Tammikuussa viedään Suomesta myös 300 000 kiloa suolatonta voita Sveitsiin, kerrotaan meijeriteollisuuden tiedotustoimistosta. Koilliskulmassa tästä ei ole vain ihastuttu. Kuvan kanssa tapahtuva tietokoneelle ja sitä kautta jossain toisaalla istuvalle keskustelukumppanille juttelu ei sekään tunnu vieläkään oikein luontevalta ja mahtaako koskaan tuntuakaan. Kouluaikoinani itsevarmuutta ”opetettiin” luokan edessä suoritettavalla laulukokeella. Tuhkalannoituksella biotalouden tarvitsema lisäpuu ryöhähtää kasvuun. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti Tervepä terve. Oppikoulussamme etenkin matematiikan ja fysiikan opetus oli huippua. Kuuntelin juuri mielenkiintoista Tiedeykköstä, jossa käsiteltiin itsetuntoa, esiintymisvarmuutta ja jännittämistä. Hommasta on sittemmin onneksi luovuttu. Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari osoitti, että Suomen asuttaminen rannikoilta sisämaahan päin ei olisi ollut mahdollinen ilman puutuhkan ravinteita. Myös karjatalous tarvitsi puun tuhkaa. Voit lähettää juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Nykytekniikkahan on sikäli hienoa, että puhelin kytkeytyy auton soittimeen ihan itsestään ja napin painalluksella sai matkaviihteeksi soimaan autostereoista valtuuston kokouksen. Ensimmäinen on se, että siinä on vähän kuin vuodenpäättämisjuhlan makua; kun nuija viimeisen kerran kopahtaa, tietää vuoden kalkkiviivojen jo olevan lähellä. Etäkokousta seuraillessa kelkasta putoaminen tuntui olevan paljon helpompaa; siinä ei tarvitse kuin hakea santsikuppi kahvia tai kotona istuessa antaa ruokaa sitä kärttävälle tai mitä vain muuta eikä kohta tiedä yhtään, mistä nyt äänestetään. Opimme myös vieraiden kielten kieliopin ja kohtalaisen laajan sanaston niin perusteellisesti, etteivät ne hevillä unohdu. Tuhka oli keskeinen osa myös kaskiviljelyssä. Tuhkat kannattaa viedä jatkossakin pesästä. Jonkin sortin viivoja jättää jälkeensä myös pitkin selkää valuva hiki, jos milloin kokous täyttää seitsemän tuntia ja puheet tuntuvat lipsuvan nahistelun puolelle. Kelpo kyvyistä huolimatta meillä kyse on enemmänkin uskaltamisesta. Tulvavesien tuhka – mitä nykyään ravinnepäästöiksi kutsuttaisiin – lannoitti rantaniityt. Hengitä syvään, yksi, kaksi, pidä taukoa, hengitä taas. Uutismielessä illan anti kerrottiin jo toissaviikolla, mutta jotenkin sitä jäi makustelemaan. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa Viekää tuhkatkin pesästä, nyt metsänlannoitukseen Kalsarikokous Suomalainen osaa lukea ja laskea hyvin, mikä on monin tutkimuksin osoitettu niin aikuisten kuin lastenkin kohdalla. Toisaalta: siinä on vuosienkin jälkeen jotain kiinnostavaa, miten eri tavoin yksi ja sama esityslistan tai budjettikirjan kohta voidaan nähdä ja kyse on loppujen lopuksi ihan oikeista asioista ja siksi mielenkiintoisista. Tänään tuhka on kiertotalouden ihanteellinen lannoite. Ja vitsitkin menevät yli hilseen. Ruotsiin on ostettava voita, koska maidontuotanto on maassa jyrkästi vähentynyt. Valtuustosalissa ei oikein voi keskittyä muuhun kuin asian seuraamiseen. Ettei vaan tulisi virheitä. Ne eivät enää paljolti kerry haitallisiksi jäämiksi. Kun ihmisten liikkeet ja tekemiset näkee silmiensä edessä, seuranta on paljon luontevamman tuntuista. Kyseessä on kehityskulku, mikä on Suomen maaseudulla edennyt jo pitkään. *** Vuoteen mahtuu tieliikennettä ja sitten tietoliikennettä. Verovoudille piti lisäksi antaa tuoreempaa lampaan lantaa, olkia – ja tuhkaa. Kaupallisiin lannoitteisiin verrattuna tuhkan fosfori on ystävällisempi ympäristölle. Se nyt toisaalta oli vähän kuin jotain mäkikisaa kuuntelisi: jännitystä riitti siinä, kuka saa parhaat tyylipisteet ja kuka esittää isoimmat luvut. Hivenravinteista tärkein on tuhkan boori. Toisaalta kotoa käsin seurailu oli muuten kiristämätöntä, kun työasun saattoi vaihtaa kotiasuun eli symbaalitehtaan mainospaitaan ja pitkiin kalsareihin. Ohut jääpeite ulottuu nyt sisäja ulkosaariston rajoille ja nykyisilläkin pakkasasteilla jäätyminen tapahtuu jo nopeasti, sillä merivesi on tasaisen kylmää, kerrottiin saaristomeren merivartiostosta. Mutta voi sitä nöyryytystä, kun joku ei osannut säveltä eikä sanoja. Ruudin tekemiseen tarvittiin maatiloja. Niillä eväillä pääsi heittämällä opiskelemaan haluamaansa alaa. Kuvittele olevasi raikkaassa ulkoilmassa. Kun happaman suoperäisen maan tuhkalannoittaa, erillistä kalkitusta ei enää tarvita. 4 Torstaina 31. Eniten puun tuhkassa on kalkkia. Hommaa helpotti aina tuttu aihe. *** Heip. Voiko tilannetta parantaa. Teksti-tai WhatsApp-viestit voit lähettää numeroon 044-735 2302. Vekottimiin puhuminen on aina tuntunut hiukan vistolta. pajen.fi Vielä voi oppia Tuhkalla on arvoa metsän lannoitteena, muistuttaa kirjoittaja. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille. Kiertotalouden vanhin iskulause on: ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Ammattisanastoa kertyy työtä tehdessä ja asioihin paneutuessa. Näitä meillekin opetettiin työn ohessa. Ne alkoivat kasvaa. Tärkeimmät luonnontieteiden totuudet ovat edelleen hallussa niin, että voi kevyesti neuvoa nuorempia. Toimituksen koilliskulman viikkoneuvottelut paketoidaan tässä seuraavaksi. Toisaalta voi ajatella niinkin, että sama se, miltä itsestä tuntuu: vanhaan hyvään aikaan kirjoituskoneelle puhuvaa olisivat pitäneet metkana sivullisetkin. Emme kuitenkaan tohdi keskustella vieraiden ihmisten kanssa. Puhelimeen on satojen ja tuhansien luuriin puhuttujen tuntien myötä tullut rutiini, mutta ovipuhelin on jo aika paha ja autokaistan mikrofonipömpeli vielä pahempi. Määrällisesti arvokkain tuhkan ravinne on fosfori. Mistä tämä johtuu. Kelirikko saapunut lounaissaaristoon Lounaissaaristossa alkaa olla aika puhua kelirikosta. Tiedeykkösessä ammattivalmentaja opetti rentoutumista ennen tärkeää esiintymistä. Ei ole hyvä lukea paperista, mutta pitää tehdä kätevä kämmeneen mahtuva muistilista. Koska olin musiikista kiinnostunut, se meni kohtalaisesti. Sitä Ruotsin sotavoimat hamusivat. On jo aikakin, sillä saariston talvi on tänä vuonna huomattavasti normaalista myöhässä. Suomen runsaampi asutus levisi sisämaahan nimenomaan jokivarsia myöten. Kurssit ovat nyt täyttäneet mainiosti koronan tuomaa toimettomuutta. Omalle kohdallekin osui usein esiintymistä vieraalla kielellä asiakkaiden tai muun yleisön edessä. Näitä kaikkia sopivasti sekoittamalla ja tuotetta hieman jalostamalla syntyi ensimmäisen sukupolven ruutia. USA:n sinänsä kehnon koulun alaluokilta alkaen oppilaille iskostetaan, että kyllä te tiedätte, kyllä te osaatte. Kruununvoudeilla oli ehtymätön tarve hankkia ruutitehtaille raaka-ainetta. PRAAKATA Pajen Kiertotalous on ympäristöajatteluamme 2020-luvulla. Se ei myöskään valu vesiin samalla vauhdilla kuin apulannan fosfori. Alkuaineita, esimerkiksi typpeä ja fosforia kierrätämme jokapäiväisessä taloudessamme. Liekö hyötyä. Etäkokouksista ja -työstä tuli monelle arkea ja melko moni tuntuu siitä tykkäävänkin. Niiden oli luovutettava vuosiverona navetan alla muhinutta, salpietarimullaksi kutsuttua typpipitoista kompostia. Se kehitys mikä alkoi 1600-luvun maatilojen rantaniityillä ja sisämaan kaskenpoltosta, voi jatkua 2020-luvun metsätilojen kierrätyslannoituksena. Suomalainen hallitsee kieliopit ja rakenteet. Keski-ikäinen tai vähän vanhempi koulussa kieliä opiskellut taitaa vierasta kieltä hyvin kirjallisesti. Se sisältää ravinteita juuri siinä suhteessa kuin edellisen kasvukierron puut ovat ne maasta runkoihinsa ottaneet. Liekö tällaisen nujertamisen myöhempiä vaikutuksia tutkittu. Tuhkan fosfori on hitaammin liukeneva kuin Y-lannoksen fosfori, mutta tuhkan fosfori on riittävän nopea puille. Parhaiten tuhka sopii typpirikkaille suomaille viljellyille lyhytkiertopuille. Vertailtiin meikäläisiä jenkkeihin. Nyt vasta eläkeukkona olen hakeutunut kansalaisopiston kielten keskustelukursseille. Mutta oli myös raukkamaisia lehtoreita, jotka nolasivat tarkoituksella heikompia kynäilijöitä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Palaan vielä kieliin. Suorastaan hilpeä oli siirtymä töistä kotiin. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa. Yleensä opettaja valitsi uhrit kärkipäästä. Mutta puhe tökkii pahasti. Vaikeaa se on joskus omankin väen kesken. Ja vau, siellähän käsitellään osaavien opettajien ohjauksessa asioita laidasta laitaan! Eikä maksa juuri mitään. Tuhkalietettä saaneet jokivarret kasvoivat niin paljon heinää, että kunkin pientilallisen oli mahdollinen elättää talven yli nautansa, lampaansa ja perheensä. Kuinka paljon mukavampaa olisikaan ollut asiakkaiden kanssa jutella arkisista asioista ja parantaa maailmaa, jos oppikoulun kielitunneilla olisi myös pälpätetty. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Taannoin niitä paloi joka kesä kairojen metsäpaloissa. Se on myönnettävä jälkikäteen, että etänä seuraaminen oli kokeneellekin työlästä. Sanonta tulee 1600-luvun salpietariverosta. Etäkokoustamisen kuningaslaji menneenä vuonna oli valtuuston talousarviokokouksen seurailu ensin töistä ja sitten kotoa käsin, ruutua tihrustaen ja muistiinpanoja tehden. Tuhka oli peräisin luonnonmetsistämme. Vieraalla kielellä selviytyminen on tietysti kiinni taidoista ja tottumuksesta. En ole niinkään varma näistä hengityksistä mutta kylläkin parista muusta yksinkertaisesta seikasta. Jossain kohdassa mielessä kävi iltaglögin terästäminen, mutta kuka sitä nyt työaikana saati arkena. Kyllä se hengittäminenkin siinä sitten sujuu. Koska ylioppilastutkinnon kielten kokeet siihen aikaan olivat vain kirjallisia, ne menivät suitsait. Youtuben lukujen perusteella kokousta saattoi seurata ennätysyleisö; harvoinpa valtuustosalissa on kansaa pikkubussillista enempää. Koulussa joutui myös luokan edessä lukemaan aineitaan. Yleensä budjettikokoukseen on suhtautunut ainakin kolmella eri tavalla. Kyllä ne koneet ja hilavitkuttimet tiedetään, mutta kun ei osaa puhua kukista ja mehiläisistä. Seuraavan kevättulvan aikaan puun tuhkaa ajelehti, ravinteina, kairoista jokivarsiin. Tuhka soveltui erityisesti kahden kauden satoa antavalle kaskirukiille eli pensasrukiille. Taitaa Trumppikin olla tämän aivopesun tuote. Kuulun vanhempaan väkeen. Ja hommaa pitää harjoitella parisen kertaa
Syvästi kaivaten Helmer Elisabet perheineen Jari perheineen Tuula perheineen Lapsenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. asti. Uudenvuoden aaton hartaus Perniön kirkosta klo 18 Facebookissa: Salon seurakunta Perniön alue. Tämä seuraavan kerran vasta vuoden ensimmäisessä lehdessä. Rasteilla tekstit johdattelevat jouluun ja QR-koodien takaa löytyy lauluja. Suunnitelma on tehty vasta talousarvioehdotusten laatimisen pohjaksi, kyse ei ole rakentamispäätöksestä. Kontaktuppgifter på webbplatsen. 10-11. Du kan alltid vända dig till församlingens präster eller diakoniarbetare. Suosittelemme vahvasti kasvomaskin käyttöä sekä sisällä että ulkona. Ajankohtainen tieto: www.salonseurakunta.fi Jumalanpalveluksia ja hartauksia tallenteina ja suorina lähetyksinä • To 31.12. Lindqvist * 11.12.1941 Perniö † 14.12.2020 Tammisaari Muisto kaunis voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Yhdistys julkaisi ennen joulua työpaikkailmoituksen: hakusessa on maallemuuttoasiamies, jonka tehtävänä olisi vastata maallemuuttokampanjoinnin ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta, toimia linkkinä kaupunkien ja maaseudun asukkaiden välillä, luoda kontakteja ja edistää myös citymaalaisuutta. klo 14–18 seurakuntatalo, Lupajantie 9 a Salo keskiviikkona 13.1. Alustavassa suunnitelmassa muistutetaan, että pelkkä maalämpöön siirtyminen ei riitä; myös muut rakennusten energiaa tuhlaavat ratkaisut pitäisi käydä läpi ja korjata ja usein lämmönluovutusverkosto eli käytännössä patteriverkosto putkineen vaatii päivittämistä maalämpöön siirryttäessä. Oma taskulamppu on hyvä ottaa mukaan. 5 Torstaina 31. Du kan också vända dig till Kyrkans samtalstjänst på numret 0400-22 11 90 varje dag kl. Huolehdithan hyvästä käsihygieniasta ja turvaväleistä. ei väliä. p. klo 13–18 ja perjantaina 29.1. • Ke 6.1. • Molemmat polut ovat kuljettavissa loppiaiseen 6.1. 10 Andakt Trettondagen on 6.1: från kl. • Ke 6.1. PERNIÖ KIRKOSSA KUULUTETTUA Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. Info 0800 5801 • veripalvelu.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi HENKILÖJA PAKETTIAUTOJA Vuosimallit alk. Joulupolkuja • Joulupolku Perniön pappilan puutarhassa. Aikataulun mukaan eteläisessä Salossa yksi muutoskohde voisi vuonna 2023 olla Särkisalokoti. Suomen kylät aikoo kirittää maallemuuttoa asiamiehen voimin PsL-Aku Poutanen Salo pyrkii paitsi eroon kiinteistöistään, myös tekemään niistä ympäristöystävällisempiä. Muista virallinen henkilötodistus. 10 gudstjänst Ekenäs kyrka är öppen för enskild andakt sö 3.1 och on 6.1 kl. • Su 3.1. OSTETAAN. • Joulupolku Särkisalossa, lähtöpaikka päiväkerhon leikkipuiston portilla. Loppuvelan lunastukset. Omatoimipolun lähtöpaikka on pappilaan johtavan tien reunassa. Jumalanpalvelus Uskelan kirkosta klo 10 katsottavissa suoratoistona Salon seurakunnan YouTube-kanavalla ja kuunneltavissa Järviradion taajuudella 102,9 MHz. Suomen Kylät ry edustaa lähes neljäätuhatta järjestäytynyttä kylää, 54:aa seudullista Leader-ryhmää sekä osin kaupunginosien korttelitoimintaa. 2000-2020 Kaikenkuntoiset, ajokm. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti @perkkari @perkkari1944 Täältä. klo 12–17 VPK:n talo, Asemakatu 3 OJENNA KÄTESI. KUOLLEITA SEURAKUNNAT Rakas puoliso, Äiti, Mummi, Isomummi Anna Kaarina BJÖRKQVIST o.s. Osa kaupungin rakennuksista on jo liitetty kaukolämpöön tai öljy on vaihdettu maalämpöön. Maallemuuttoasiamies olisi osa Suomen kylät ry:n viestintätiimiä ja vahvoja viestintäja verkostoitumistaitoja hakijalta edellytetäänkin. Viime vuonna maalämpöön siirtyi jo koulu. Lämmin kiitos osanotosta. Sukuselvitykset (02) 774 5208 Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi Hyvää uutta vuotta! Joulun juhla-aika jatkuu, vaikka tilaisuudet kirkoissa on peruttu koronarajoitusten takia. EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING Välkomna till våra digitala rum i kanalerna Ekenäsnejdens (svenska) församling i Youtube & Facebook: Sö 3.1 från kl. Loppiaishartaus Perniön kirkosta klo 11 Facebookissa: Salon seurakunta Perniön alue. 045 889 1944 PsL-Aku Poutanen Suomen kylät ry aikoo tarttua ihmisten haluun muuttaa maalle, joka on tutkitustikin lisääntynyt. Uudissana citymaalaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen asuu maaseudulla, mutta pitää kiinni myös kaupunkielämästä ja napsii molemmista elinympäristöistä niiden parhaat puolet. Käytännössä kyse on esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisesta. Särkisalokoti voisi siirtyä maalämpöön 2023 Perniön liikuntahalli sai kaukolämmön viime vuonna. Loppiaisen jumalanpalvelus Uskelan kirkosta klo 10 katsottavissa suoratoistona Salon seurakunnan YouTube-kanavalla. Salon kaupunginhallitus hyväksyi ennen joulua suunnitelman siitä, millä aikataululla työtä voitaisiin jatkaa. Perniössä muun muassa liikuntahalli on kaukolämmön piirissä. Kirkonmenoihin voi osallistua Facebookin ja Salon seurakunnan YouTube-kanavan välityksellä. Välkommen in! Behöver du någon att tala med. Rasteilla QR-koodien takaa löytyy lauluja. Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi Perniö maanantaina 11.1. 20-23
Lähin toimiva mylly saman valmistajan koneilla on Jämsänkoskella ja mielessä on käynyt tehdä kesäloma matka sinne. Rakennus resonoi koneiden käydessä ja savipohjalla maatessaan rakennus saattaisi vajota. Neljännestä kerroksesta aukenevat hienot maisemat Savikulman suuntaan.. Olisi kiva nähdä ja oppia miten mylly oikeasti toimii. Paitsi sen, että siellä jauhetaan kaikki muut viljalajit isoilla kivillä mutta kuorintavaiheet ja leseiden jauhaminen on minulle harmaata aluetta. Vehnämyllyn toimintaperiaatteenkin Valto on jo opiskellut, soittamalla Myllyliittoon. Mylly rakennettiin kokonaan kallion päälle, niin ettei väliin jäänyt maata. Ruotsista löytyy enemmän tietoa. Jokainen yksityiskohta on tehty huolellisesti, eikä mikään repsota kohta 70-vuotiaassa myllyssä. Itselläni on kovin vähän valokuvia, mutta jos vanhoja kuvia löytyy, niin otan kyllä mielelläni vastaan ja kuulen historiJärvisen mylly on käsityötaidon tyylinäyte Kakkoskerroksessa toimii Valton puusepän verstas ja kolmannesta kerroksesta löytyy tasosihti. – Siitä taitaa tulla nyt aavistuksen vaaleampi. Huolelliselle ja tarkkasilmäiselle Valtolle kutsuun liittyy ehto itselle – ensin pitää siistiä paikkoja. Malmössä oli vastaavanlainen mylly, mutta eri valmistajan konella. Alkuperäinen väri palautetaan nyt ajan maalaamaan harmaaseen pintaan. – Puu kestää hyvin kulumista ja hankaamista, Valto sanoo ja osoittaa vehnämyllyn säkitysputkia, joissa on sileät kulumajäljet. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Anni Himberg Kun kevätaurinko paistaa, on Vesa Valto ajatellut kutsuvansa myllyssä viimeiseksi työskennelleen myllärin, Jorma Leppälahden entiselle työpaikalleen. Valtava rakennus vaatii huolenpitoa, eikä Valtolle riitä pelkkä lattioiden lakaisu. – Tie meni ennen tuosta myllyn alapuolelta ja onhan tämä edelleenkin keskeisellä paikalla, vaikka tien paikka muuttunut onkin. – Työkaveri kertoi, että oli lapsena käynyt täällä isänsä kanssa. Olen korjannut ulkopuolella yläja alaosan kattorakenteita ja tehnyt niihin uudet pellitykset ja sadevesikourut. 6 Torstaina 31. – Sitä kautta opin, että vehnämylly on korkeampi, eikä siinä ole kiviä vaan valssirullat, jotka murskaavat jyvät. Se miksi se rakentui Haarlan maista lohkaistun jämäkän kallion päälle, lienee arvattavissa. Alkuperäisessä taisi olla ruskeaa enemmän, Valto tuumaa. Vehnämyllyssä koreilee saksalaisen moottoripyörävalmistaja Zündappin nimi. Laakerin huoltoa ja joidenkin osien vaihtamista, muuten kaiken pitäisi olla kunnossa. Kyllähän tämä paikkakuntalaisia kiinnostaa, mutta tässä on nyt hyvä todeta, että toistaiseksi mylly säilyy yksityisessä käytössä. Vierailu valottaisi Valtolle historiaa sekä koneiden käyttöä ja Leppälahti pääsisi näkemään miten Valto on kunnostanut rakennusta. Suorajauhatusmylly valmistui ensin ja tämä korkea osa, jossa vehnämylly sijaitsee vasta vuotta myöhemmin 1952, Valto jatkaa. – Suorajauhatusmyllystä en tiedä mitään. Rakennuksen piirustukset on kirjattu elokuulle 1950 ja tekijäksi Naantalin Myllykone, jonka omistaja oli Valton selvityksen mukaan saksalaissyntyinen. Pihan puoleisessa seinässä on jo uutta maaliakin. Vastapainoa Harva voi sanoa omistavansa myllyn ja vaikka Valto ei asiaa mainosta, yllättäviä kontakteja on aina välillä tullut. Sen jälkeen elevaattori kuljettaa ne ylimpiin kerroksiin ja sieltä ne tulevat alas sihtien läpi. Koneiden opiskelua Mylly on sisältä puutöiden käsityönäyte: mäntypaneelit seinissä, lattioissa paksut lankut ja jopa putket ovat puuta, joissa on naulojen sijaan käytetty ruuveja. Järvisen mylly kohoaa reilun 13 metrin korkeuteen. – Olen koneista yrittänyt netin kautta etsiä tietoja. Mylly on ollut aikoinaan iso investointi, onhan se sijoittanut keskikokoisten myllyjen kastiin. Hänestä jauhatusta olisi kiva kokeilla, mutta koneiden käynnistäminen ei ole enää ihan yksinkertaista – se vaatisi yhteistyötä sähköyhtiön kanssa. Valto ei ole päättänyt, tuleeko myllyyn koskaan mitään kaupallista toimintaa. – Joskus vitsailtiin perheen parissa, että tänne saisi hienon kahvilan, mutta se tosiaan oli vain vitsi. – Se tärisee ja saa jauhot laskeutumaan. – Kaupanteon yhteydessä kuulin, että jotain isompaa huoltoa myllyllä olisi ollut edessä. Eri karkeuksia säädellään katosta roikkuvista vivuista
Tuona aamupäivänä kävin haastattelemassa StrömmaDahlbyn kyläyhdistyksen puheenjohtajaa ja jutussa oli vähän se henki, että kaikki jatkuu kuin ennenkin. Kesällä maailma näytti hetken valoisalta; ihmiset oikein pyrähtivät rannoille ja terasseille ja ulos kodeistaan. Ilmeisesti karkeapuoli rikkoo jyvät, Valto arvelee. astakin. Perkkarin vuotta 2020 ei voi pistää pakettiin ilman, että koronavirusta sivutaan. Uteliaisuutta on kiva tyydyttää sitä kautta. anni.himberg @pernionseudunlehti.fi KOMMENTTI Kakkoskerroksessa toimii Valton puusepän verstas ja kolmannesta kerroksesta löytyy tasosihti. Yleensä useimmat hellyttää positiivinen tarina, monesti sellainen juttu, jossa paikallinen yritys on menestynyt tai tekee hyvää. Ja siitä se lähti: seuraavan maanantain aamuna olin jututtamassa ensimmäisiä etäkoululaisia Kuovilassa. Salaattiannoksia kokosivat Juho Kannari ja Rita Muurinen. Jotenkin vuoteen tuntuu mahtuneen myös monta sellaista henkilöjuttua, jossa kylille on muuttanut kiinnostavia ihmisiä, usein jonkin taiteenlajin ammattilaisia. – Onhan tämä harrastus siinä missä moni muukin. Se oli viimeinen tai ainakin viimeisin kerta, kun olen kätellyt haastateltavaa. Maskeista tuli osa lehtikuvien sisältöä ja katukuvaa. Paluumatkalla pysähdyin marketiin tekemään juttua siitä, miten korona oli saanut asiakkaat hamstraamaan vessapaperia ja säilykkeitä. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TÄÄLTÄ PsL-Aku Poutanen Maaliskuun kolmastoista vuonna 2020. Lukiolaisille tuli maskisuositus lokakuussa. Vain valot on sammutettu ja ovet suljettu. Ravintolat myös eteläisessä Salossa olivat alkuvuodesta kovan paikan edessä. *** Vuotta voisi katsoa vaikka sen kautta, mikä juttu tai kuva on Perkkarin Facebook -seinällä kerännyt eniten tykkäyksiä, jakoja tai kommentteja. Kotiin viemiseksi tuli jauhoa, josta leivottiin leipää ja pullaa. Toimituksen katolta näkisi parhaillaan melkein kolme rakennustyömaata.Tuolla tehdään uutta koulua, tuolla laajentaa Automäkinen ja välissä pistetään uusiksi kerrostaloa. Kun astui sisälle ja antoi katseen kiertää myllyn koneissa ja lukuisissa taidokkaissa yksityiskohdissa, tuntui siltä kuin olisi palannut ajassa taaksepäin. Lehdentekijän vinkkelistä kevät oli välillä aavemainen: kylällä ei liikkunut koululaisen koululaista ja kun toimituksenkin ovi pysyi kiinni, oli työmaalla oleminen vähän kuin olisi eletty jatkuvasti joulun välipäiviä. Harmitti ja ahdistikin. Niiden halkaisija on 107 cm ja toinen on selvästi ohuempi. Kesällä kerrottiin Vaanelan puutarhan laajennuksesta. – Nämä kiviparit ovat menneet vaihtoon. Olipa kuormassa joskus myös kauraryynejä. Paljon on uutisoitu sellaistakin, mikä on yksiselitteisen väärin ja yli ymmärryksen menevää kuten joutsenten ampuminen, kaupoissa tehtävä ilkivalta ja ilman heijastinta kulkeminen. On tutkittu, hoidettu vesistöjä, sähelletty liikenteessä ja opiskeltu. Tykkäysten ylivoimainen ykkönen on arjessa ehkä iso asia: helmikuinen pikku-uutinen siitä, että Hyrräpyöräyritys sponsoroi ulkoilureitille uuden sillan. Ja arki on rullannut silti, kun otsikoita katsoo: on rakennettu viemäreitä ja vesijohtoja, viljelty ja jalostettu, taiteiltu ja kaavoitettu. Heinäkuussa juttua tehtiin Pitopastantissa, missä todettiin keväästä selvityn. Kylän teollisuus on ollut monissa käsissä ja infotilaisuudessa kävi mielessä, että näinhän tämän pitikin mennä. Valto työskentelee naapuritontilla suunnittelijana ja pitää ison rakennuksen kunnostusta mielekkäänä vastapainona. Olisihan se kiva saada joskus vielä pyörimään, mutta haluaisin ensin selvittää itselleni sen käyttöä enemmän. Vuoden loppumetreillä paljon tykkäyksiä keräsi uusi hampurilaiskioski, aiemmin syksyllä Hästön maatilan yrittäjäpalkinto, rullakebab-tehtaan aukeaminen tai puintien alku. Yhtä lailla hurjasti tykkäyksiä keräsi kesän korvalla juttu, missä perniöläinen Leena Muuri oli siivonnut tienpenkkoja työmatkallaan ja jutussa kerrottiin, mitä kaikkea matkalta löytyi. Kaikki ovat niillä sijoillaan kun myllyn ollessa toiminnassakin. Elämän jatkumisen merkkejä nekin. Sari Kanervan tunnilla eturivissä opiskelivat Sonja Suomi ja Camilla Lilja.. Mitään tekniikasta ymmärtämättä vanhat koneet ja kädentaidot ovat aina tehneet vaikutuksen, mutta näin suuressa kaavassa toimittajalta jäi useasti leuka auki ja sana sanomatta. Lehdentekijä pääsee väistämättä todistamaan sellaisia asioita, jotka myöhemmin otetaan osaksi historiankirjoitusta. 7 Torstaina 31. Reilu 60 vuotta myöhemmin muistellessaan myllyreissuja hän pääsee aikamatkalle äänija hajumuistin varassa ja kuulee yhä myllystä lähtevän kalkatuksen ja nenään leijailevan jauhopölyn tuoksun. Siinä se oli, yhdessä päivässä muutos entisestä normaalista siihen, mihin on sen jälkeen jouduttu opettelemaan. Varsinkin keväällä korona tuppasi olemaan vinkkelinä joka aiheessa. Kaunis, jo enemmän keväinen kuin talvinen päivä. Siinä oli taite vuodenkulussa, jos minulta kysytään. Taidokkaita yksityiskohtia myllyssä riittää. – Se tärisee ja saa jauhot laskeutumaan. Tartuntalukuja unohtamatta. Jopa paperinen säkki oli vielä niillä sijoillaan ja vehnämyllyssä oli kourallinen jauhojakin. Joka viikon juttukansiossa on pyöreästi 20-28 juttua, yhteensä pitkälti toistatuhatta paikallista juttua eikä niistä loppujen lopuksi läheskään jokaisen nimessä esiinny sana korona. Sitä seurasi toinen ja kolmas etäkoulujuttu, välillä käytiin apteekissa kyselemässä maskien ja käsidesien riittävyyttä ja joka viikolla uutisoitavaa oli sekin, mikä tapahtuma tai tilaisuus nyt on peruttu: juhannusjuhlat, lakkiaiset, kesäteatterit ja muut. Teollisuusuutisiin, joskin hyviin, kuuluu sekin, että Teijon telakka vaihtoi omistajaa. Paikallisesti kurjin sellainen menneenä vuonna oli varmasti loppukesän uutinen Omyan tehtaan alasajosta. Eteläisessä Salossa viljellään ja jalostetaan. Perkkarin vuosi oli muutakin kuin maskeja Järvisen mylly on käsityötaidon tyylinäyte Sukupolvet aikamatkalla Järvisen vehnämylly teki vaikutuksen. Perjantai. *** Mutta tapahtui muutakin. Tätä juttua kirjoitettaessa takana on vuotta 50 viikkoa. Satuin puhumaan asiasta äidilleni, joka muisti esikoisena päässeensä isänsä kanssa Zetorilla myllyreissuille parin viljasäkin kera
Joulukuun toisella viikolla tulevan koulun tontilla näytti tältä. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TREFFATTI PsL-Aku Poutanen –Tähänkö asti se rakennus tuli, kysyy Harri Haapasalo entisellä Perniön lukion tontilla. Muistelen, että rakennusliike Louhi oli se, joka siellä urakoi, Haapasalo kertaa. –Minä sitten menin ja kysyin ja mestari kysyi, pääsetkö huomenna aloittamaan. Historiaa ovat nyt sekä lukio että kirjaston majoittanut siipi. Lapsuudenkoti oli Ilomäentiellä ja tiedossa oli, että koulun rakentaminen alkaa. Leivän antoi pitkään TVH. Ja niin pitäisi varmaan olla vieläkin, että käytetään uudestaan, Haapasalo miettii. Aurinko paistoi kuten nuoruuden kesinä aina. Yksi syy rakennuksesta luopumiseen olivat sisäilmaongelmat. –Muottilaudoista väänsin vasaralla ja sorkkaraudalla nauloja irti, hakkasin sellaisella petkeleellä betonijäämiä ja niputin laudat taas uuteen käyttöön. Vuosista yli 20 hujahti Oulussa ja pitkään perhe asui myös Vaasassa. Naulapojan pesti kesti kesäloman ajan ja rakentaminen tietysti jatkui syksyllä. Kuvaa otetaan paria viikkoa ennen joulua, jolloin tyhjän tontin kulmalle on juuri ajettu pari kaivinkonetta kertomaan siitä, että kohta alkaa uuden koulun rakentaminen. –Se oli selvää, että Turku on se minun kaupunkini ja sinne palataan. Sittemmin opinnot ja varusmiespalvelus ja työt veivät miehen maailmalle, mutta valmis koulu ei näyttänyt omaan silmään ollenkaan hullummalta. Nyt oli päätetty, että Reino Lukanderin suunnittelema opinahjo alkaa nousta peltotontille Lupajantien varteen, paikkaan joka näkyi Haapasalojen pihaan. –Pohjat oli tehtynä ja vähän seiniä, kun minä sen työmaan jätin. –Ei meitä ihan valtavan montaa miestä ollut tekemässä. Ihan näin ei käynyt; nykyinen osoite on Raisiossa ja siellä papalla on papan kiireet kuten lastenlasten kyyditseminen harrastuksiin tarvittaessa. Mutta rakentajansa oli edelliselläkin ja Harri Haapasalolla oli sanamukaisesti kätensä pelissä siinä, että aiempi kansalaiskoulu tontille nousi. Poika pääsi ja seuraavakin jo huokuu mennyttä aikaa: Harri Haapasalon tehtävänä oli toimia naulapoikana. Nykypäivän rakennustyömaalle ei pääse vieras ilman opastusta ja kypärää ja ehkä turvaliivejä. Mennään yli 50 vuoden taakse, kesään jolloin Harri Haapasalo on viisitoistavuotias. –Kesätöihin piti päästä ja aikanaan oli juttu, että pitää olla viidentoista. Seuraavaksi päästään siihen, miten mutkatonta ainakin lyhytaikaisen työn saaminen joskus oli. Haapasalon veli pitää nyt kotipaikkaa ja Harri Haapasalo käy edelleen Perniössä säännöllisesti. 1960-luvun rakennusta paalutettiin uusiksi 1990-luvulla isossa remontissa. –Kieltämättä oli jännä lukea lehdestä, että koulu nyt puretaan, vaikka se oli Perniön uusin koulu, Haapasalo miettii. Edellisellä koulutyömaalla oli töitä naulapojallekin Harri Haapasalon kesätyöpaikka näkyi kotipihasta " Muottilaudoista väänsin nauloja irti. –En usko, että rakennettaessa on fuskattu vaan on tehty sen ajan tiedon mukaan. Ja olihan se moderni, Haapasalo sanoo. –Oman ajansa tyyliähän se oli ja samanlaisia ne olivat omakotitalotkin silloin. Varsinaisen elämäntyönsäkin Haapasalo on tehnyt rakentamisen parissa. –Siltahommissa sitä aina mietti, että mistä löytyy se tukeva pohja ja rakentamisessakin olisi jo kaavoituksessa mietittävä, missä on kantavuutta, Haapasalo puntaroi. Harri Haapasalo seisoo suunnilleen vanhan kirjaston kohdalla.. Treffatti -juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta tai joskus kauempaakin. Tähän, ja oikeastaan Haapasalo taitaa seistä jo vanhan kirjaston tiskin paikkeilla. –Muistan, että isäukkokin istui kokouksissa, kun kaavoitusta tehtiin. Hän on siltainsinööri ja suunnitellut siltoja eri puolille Suomea. 1960-luvulla naulapoika painoi töitä ilman sen kummempia suojavarusteita. Harri Haapasalon isä neuvoi poikaansa menemään vastaavalta mestarilta töitä kysymään. Sittemmin hän vieraili koulurakennuksessa ja myöntää, että taloa katsoo vähän eri silmällä, kun tietää olleensa mukana tekemässä. 8 Torstaina 31. Hän viittaa siihen, että savinen pelto ei ehkä sittenkään ollut se paras koulun rakennuspaikka
– Pidän väreistä, ne saavat minut iloiseksi. – Nukketeatterin aikana tein ensimmäisen pehmolelun veljeni tyttärelle. Korona myllertää mielessä vain rakkaiden harrastusten kuorolaulun ja aikidon poisjääntinä. Tykkään tehdä alihankintaja tilaustöitä ihan rauhassa. Nukkeja Launis teki jo lapsena, mutta nukketeatterissa hahmoihin tuli uutta eloa.. – Minulle tuli harjoittelijaksi Soile Karjalainen, joka halusi oppia nukentekoa. Ehkä se on tietynlainen monimuotoisuus. – Pitää tyhjentää vesisäiliö, lupasivat pikkupakkasia. – Siitä se värjääminen lähti. He kutoivat myös kankaita, joita vanuttivat. Kotimaan matkailun lisääntyessä uskalletaan laittaa rahaa kotimaiseen tuotteeseen, kun sitä rahaa ei voi käyttää matkustusylellisyyteen. Elämänpolkuna käsityöt Värit saavat taidekäsityöläisen Marja Launiksen tanssimaan. Verstastiloja löytyy ja niitä vaihdellaan vuodenaikojen mukaan. 9 Torstaina 31. – Olemme asuneet tässä kohta 11 vuotta ja alkuaikoina minulla oli olo, että olen elänyt elämääni vain tullakseni tähän paikkaan. – Teen paljon kaikenlaista, enkä itsekään tiedä mikä on se pääasia. Seuraavaksi Karjalainen keksi pyytää opinnäytetyöhönsä värjättyjä lankoja ja yksi uusi kiinnostava projekti oli taas Launiksen käsissä. Olen itsekin saanut nyt tehdä töitä enemmän, joten tämä on ollut minulle hyvä vuosi. Oppilas opetti Launiksen matka jatkui Helsingistä Pohjois-Karjalan Liperiin, josta hänen miehensä on kotoisin. Oli hienoa saada oppilaaksi ihminen, joka muutti ajatusmaailmaani, mutta opetti minut myös huovuttamaan. Oli tosi hyvä tunne, vaikka talo oli huonokuntoinen ja omaisuus meni remonttiin. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TREFFATTI Treffatti -juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta tai joskus kauempaakin. On kesäja talvihuovutuspisteitä sekä värjäyspaikkoja. Nyt hän on tietoisesti vähentänyt niitä. – Korona on nostanut käsityön arvostusta selvästi. – En halua osallistua nettimyyntitapahtumiin. Launiksen suku vilisee taiteilijoita. Kun Kaalimaan kakarat rantautuivat Suomeen, ajattelin tehdä kotimaisen vaihtoehdon, joka sitten jalostui ja pääsi Lilla O och Molly -nimiseen lastenohjelmaan. Hän yllytti minua rikkomaan rajojani ja tekemään erilaista sekä vaihtuvaa muotoa luomiini nukkemalleihin. TSen jälkeen on syntynyt montaa erilaista nukkea, niin isompaa kuin pienempää. Teen alihankintana muun muassa Ruukin kehräämölle villisilkin värjäystä, Launis valottaa työtään. Nyt kasvatan ja kerään kasveja, joilla värjään villaa. Muutama vuosi sitten joulunalusaika oli Launikselle kiireellistä aikaa, tapahtumia ja markkinoita kierrellessä. Se on varmaan vanhenemista, Launis nauraa. Yhdessä naiset tekivät erilaisia huovutustöitä aina vaatteista hattuihin ja korvaläppiin sekä osallistuivat näyttelyyn. Siellä syntyi poika Ville, mutta matka taidekäsityöläisenä jatkui edelleen. On vaikea nähdä Launista missään muualla kuin tekemässä käsitöitään. 69-vuotias Launis syntyi Helsingissä ja sai verenperintönä käsillä tekemisen taidon. Taidekäsityöläisen tuloihin se ei ole oleellisesti vaikuttanut. Teen kausittain värjäystä sekä huovutusta, mutta värjäystä enemmän kesäaikaan. Käsityön arvo Launis nappaa hahtuvan mustaa suomenlampaanvillaa ja pyöräyttää värttinällä siitä hetkessä lankaa. Soile toi elämääni villahulluuden. PsL-Anni Himberg Joulukuun alun kylmä ja kaukainen aurinko on laskemassa mailleen, kun kemiöläinen taidekäsityöläinen Marja Launis huuhtoo värjäämiään lankojaan ulkona. Harmi vain, että tästä pitää vielä joskus johonkin muuttaa. Tässä toimii yksi värjäyspisteistäni kesäaikaan, Launis esittelee. Koti on täynnä oman käden jälkeä; tekstiilit, vaatteet, sisustusesineet ja jopa keittiöstä löytyy rukki. Liperissä meren läheisyyteen tottunut Launis kaipasi merta ja niin perhe muutti Särkisaloon, josta matka pysähtyi viimeksi Kemiönsaarelle. Taideteollisesta korkeakoulusta hän valmistui valokuvaajaksi 70-luvun lopussa, mutta teki vain hetken alan töitä, kunnes lavastajana toiminut veli houkutteli hänet nukketeatterin pariin. Huovuttaminen on taas todella terapeuttista
8.1. Toivon myös henkisen hyvinvoinnin lisääntyvän, että ymmärrettäisiin maailmassa olevan muutakin kuin rahaa ja itsekkyyttä. Lisätiedot ja ilm. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään, miten maalaisnuoruus on muuttunut 1940-luvulta 2020-luvulle, ja mitä maaseutu merkitsee ihmisille elämän eri vaiheissa, lapsuudesta vanhuuteen. Halikon sairaalan omaisneuvontapiste on joulutauolla ja jatkuu 14.1. Tee toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Rakasta lähimmäistäsi. Me kaikki olemme vain palvelijoita toisillemme. Gallup tehtiin jouluviikolla Perniössä ja Särkisalossa. Sitten saat sinä syödä ja juoda.’Ei palvelija siitä saa kiitosta, että hän tekee, mitä hänen tulee tehdä. Meri velloo, vaikka emme sen rannoilla ihastuksesta huokailisi. Inger ja Peter Lindholm: Tähän on vain yksi vastaus: saisi koronarokotuksen ja pääsisi koronasta eroon. Hanke on kiinnostunut kaikkien suomalaisten maaseutuun liittyvistä muistoista ja ajatuksista. mennessä, 044 726 1991/johanna@finfamisalo.fi. Kantamaan kiitoksetta makeita hedelmiä iloksi ihmiskunnalle. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen PsL Oulun yliopiston tutkimushanke Maalaisnuoruuden sukupolvet ja Suomen Maatalousmuseo Sarka keräävät maaseutuun liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita. Mutta mitä toivovat ihmiset eteläisessä Salossa ensi vuodelta. 1.1. Ja samalla sitä ei ymmärrä meistä kukaan. Ole toisille ihmisille hyvä. Yli muiden on pyyntö olla hyvä Nyt kerätään muistoja maaseudusta ONNEA TOMMI! 30 v. Terveys on ensi vuoden ykköstoive Eeva Koiranen Toivon rauhaa maailmaan, ihmisille terveyttä ja jaksamista. Toivon myös uskoa tulevaan. Jos perkaa läpi kaikki maailman aforismit ja viisaiden lausumat lentävät lauseet, jos puristaa kaikkien suurien maailmanuskontojen kultaiset opit yhdeksi mehuksi, niin mitä jää jäljelle. Toisten ihmisten keskellä meiltä pyydetään ylitse kaiken muun sitä seikkaa, että olisimme toisillemme hyviä. 10 Torstaina 31. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302 tai 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Heidi Tuominen Toivon, että korona menisi ohi ja pysyttäisiin terveenä. Lisätietoja: www.finfamisalo.fi. mennessä, 044 793 0586 / toimisto@finfamisalo.fi. Vertaistukiryhmä päihderiippuvaisten läheisille avoinna uusille osallistujille. Mutta ihmisen puun on niin vaikea kantaa hyvää hedelmää. Muuta en toivo. • Osallistua voi osoitteessa www.sarka.fi/minun-maaseutuni joko ilmoittautumalla haastatteluun tai kirjoittamalla oman tarinansa. Bergvikin kartanossa Salossa. En tiedä onko omenapuu yksinäinen, jos se kasvaa etäällä toisista puista. Kaikki ihmiset ymmärtävät, että ihmisen pitäisi olla toisille hyvä. Ennustaminen on aina vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Myös kaupungista kotoisin olevien maaseutumuistot ovat tervetulleita. Merimaisema ei ole rannassa seisojalle kaunis, koska meren kuuluisi ihmistä miellyttää. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.” Omenat eivät kasva puuhun syksyllä siksi, että sinä ja minä saisimme niistä iloita. Me haluamme vähintään kuulla kiitoksen sanat, jos olemme toteuttaneet ihmisyyden vähimmäisvaatimukset. Ä, I, R & 3 x K PALJON ONNEA Akseli täyttää 6 vuotta 5.1.21 ! Mummi ja Pappa sekä kotiväki onnittelevat. Yhteistyön tuloksena toteutetaan museonäyttely suomalaisten maaseutumuistoista ja muistiaineisto arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon sekä valokuvat Suomen maatalousmuseon Sarkaan. Ihmisen ihmisyys kukoistaa tai kuihtuu suhteessa toisiin ihmisiin. Omaisten tietoilta tauolla tammikuussa ja jatkuu 4.2. 11.1. Ilm. Ehkä juuri siksi ihastelemme syksyisin kauniin helakkaa omenapuuta, että emme itse siihen mitenkään pystyisi. Mutta ihminen tarvitsee toisia ihmisiä. Ne kasvavat siksi, että se on omenapuun elämää sellainen. PsL-Anni Himberg Vuotta 2020 ei ole tänään paljoa jäljellä. Avoin chat mielenterveysomaisille on joulutauolla ja jatkuu 13.1. Osallistua voi omalla nimellä tai nimettömästi ja keruu päättyy 31.7.2020. Armo ja Riitta Suni Toivomme terveyttä ja koronan loppumista rokotusten myötä, sekä työtä ihmisille ja jaksamista vuodelle 2021. Omenat kasvavat siltikin, vaikka ihminen ei ole puun alla niiden makeutta ylistämässä. Yhteiskunnissa lienee väistämättä hierarkioita, mutta ihmisyydessä niitä ei pitäisi olla. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ei, te sanotte: Laita minulle syötävää, vyötä vaatteesi ja palvele minua sen aikaa kun syön ja juon. Jeesuksen pyyntö ihmisille on radikaali tasa-arvon vaatimus. Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: ’Me olemme arvottomia palvelijoita. t. Jos laineen on vain määrä lyödä ja puun on määrä tuottaa hedelmää, mikä on ihmisen perimmäinen tehtävä. ”Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ’Jos teillä on palvelija kyntötöissä tai paimenessa, niin ettehän te hänen kotiin palatessaan sano: Käy pöytään, saat heti ruokaa. Myös valokuvia otetaan vastaan tietoineen. www.propernio.fi Perniön Kunnantalo Turvallista vuodenvaihdetta ja antoisaa uutta vuotta 2021! kaiken kansan olohuone OSUUSKUNTA Lupajantie 1 FinFami Salon seudun mielenterveysomaiset ry Vertaisviikonloppu omaisille ja läheisille, joiden arkea kuormittaa läheisen mielenterveystai päihdeongelma, 23.–24.1. Lisäksi muistitietoa voidaan hyödyntää Sarkan toiminnassa
Perniönseudun Lehti haaste. Itämeri on tänä vuonna kahdeksasluokkalaisten monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena. Voit tarjota vieraskynä-sivulle kirjoituksia osoitteeseen toimitus@ pernionseudunlehti.fi Itämeressä elää monia kiehtovia, mutta uhanalaisia lajeja. Nostamalla esiin aitoja huolenaiheita, synnyttämällä keskustelua ja herättämällä päättäjien huomion, laadukas journalismi tekee positiivisesta muutoksesta mahdollista. Kahdeksasluokkalaisten juttusarja jatkuu ensi vuonna.. Itämerennorpan tulevaisuus näyttää huonolta. Emmehän tahdo, että tämä hieno laji katoaa meremme eteläosista kokonaan. Lämpenevistä talvista johtuvat pesintäongelmat koskettavat niitä tänäkin talvena. Suurin osa itämerennorpista elää Perämerellä. Yhdessä voimme vielä toimia monien lajien puolesta! Noora Liias ja Iida Hakko Kirjoittajat ottavat kuvassa iloa irti kesäisestä Itämerestä. Siksi muovijätteiden kierrättäminen voisikin olla hyvä tapa aloittaa suloisen ystävämme suojelu. Tosin 1900-luvulla, kun ilmastonmuutos ei vielä uhannut itämerennorppia, ympäristömyrkyt ja metsästys saivat aikaan norppakannan räjähdysmäisen hupenemisen. Yksi näistä on varmasti monille tuttu, suloinen itämerennorppa. Miten järjestän työni, että saan riittävästi aikaa lasteni kanssa?” Sarianna, 29 vuotta, lypsykarjatilallinen Uutismedian tehtävä ei ole vain kertoa viimeisimpiä uutisia. Nyt on siis aika toimia! Muovijätteet ovat Itämeren ja kaikkien sen eliöiden suuri Juttusarjassa Perniön yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset pohtivat Itämerta, ja mitä sen hyväksi voisi tehdä. Yksi uhkaava tekijä itämerennorpille on myös kalaverkot, joihin ne jäävät jumiin valitettavan usein. ahven ja hauki) suosiminen ja etenkin punaisen lihan vähentäminen ruokavaliossa, kimppakyytien järjestäminen yksilöautoilun sijaan ja vaikkapa vaatteiden ja muiden käytännönasioiden ostaminen käytettynä. 020 743 6180 Palvelemme: ma–pe 8–17, la 9–14 Kävisikö kynä, napsuisiko näppäimistö. Tuhoutuuko maapallo. Kuinka minun käy. Norpan suojelu alkaa pienistä arjen teoista Kirjoittajat ottavat iloa irti Itämerestä. Saaristomeren ja Suomenlahden itämerennorppakannat ovat pienentyneet huimasti ja eteläisiltä merialueilta ne ovat katoamassa kokonaan. Jos nämä asiat eivät vielä ole sinulle tuttuja, voit lähteä muuttamaan tapojasi pikkuhiljaa! Näin uuden vuoden aluksi hyvä lahja Itämerelle voisikin olla vaikkapa rahalahjoitus Itämeren hyväksi. 11 Torstaina 31. ”Onko pientilallani tulevaisuutta. joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti VIERASKYNÄ MAALIT • TAPETIT LAATAT • LATTIAT KYLPYHUONEKALUSTEET Haarlantie 21B, Perniö puh. Sen tehtävä on myös tarjota erilaisia näkökulmia, vertaistukea, ikkunoita ihmisyyden eri muotoihin jokaisessa arkipäivässä. Tämä tarkoittaa, että asiaa käsitellään eri oppiaineiden tunneilla eri näkökulmista. Mitä tapahtuu suomalaiselle maataloudelle. lisääntyvästä laivaliikenteestä aiheutuvat ympäristö myrkyt ovat tosin edelleen uhka itämerennorpille, sillä ne voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä norpille, sekä kehityshäiriöitä kuuteille. Lisäksi muita helppoja tapoja vaikuttaa on esimerkiksi Itämeriystävällisten kalalajien (mm. Entä lihan syönnille tai maidon juonnille. Mm. Itämerennorpan suurin uhka on ilmastonmuutos, joka pahentuu kaiken aikaa. Norppa on arka laji, mutta tämä hylkeeksi pieni ja pullea otus on elementissään vedessä, sillä silloin sen aistit ovat parhaimmillaan ja se voi uskaltautua lähellekin ihmistä
pellolta Keskon varastoon. 14 g CO e Tämän tuotteen hiilijalanjälki per 100 g tuotetta Kesk o.?/Vastuull isu us TUOTTEEN HIILIJALANJÄLKI HYVITETTY Lue lisää: Rakettitukku on nyt hiilineutraali! 24 95 KG ERÄ! TONNIKALAFILEE ESPANJA, VARASTOITU PAKASTETTUNA . joulukuuta 2020 Perniönseudun Lehti Tavallista parempi ruokakauppa Parhaat tarjoukset K-Supermarketista! K-Supermarket Perniö Heikkiläntie 4 25500 Perniö puh. Symbolen för kolavtrycket anger de totala verkningarna av växthusgaserna som frigörs i atmosfären under produktens hela produktionskedja . 0401769451 Tykkää meistä facebooki a! Palvelemme ark 7-21, la 7-20, su 9-20 Tarjoukset voimassa TO-SU 31.12.2020-3.1.2021 ellei toisin mainita. Kurkkaa kaikki tarjouksemme www.k-supermarket.fi/pernio Hyvää uu a vuo a 2021! Kyläka uppiaat Anette ja J-P TO PS Ilman Plussa-korttia 10,99-11,49/15-pack (1,77-1,87/l)sis.pantit 2,25 17 95 KG K-RUOKAMESTARIN TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE PALANA SUOMI 19 95 KG K-RUOKAMESTARIN KARITSAN PAAHTOPAISTIPIHVIT 9 95 KG PERNIÖN LIHAN NAKIT SUOMI -34-37% PLUSSA-KORTILLA Coca-Cola VIRVOITUSJUOMAT 15 x 0,33l (1,16/l) sis.pantit 2,25 Rajoitus 2erää/talous 7 99 Palvelutiskiltämme uuden vuoden juhlintaan mahtava valikoima erilaisia salaa eja, täyte yjä patonkeja, valmiita hampurilaisia sekä Denniksen pikkupizzoja! Vuodenvaihteen aukioloajat: Ma-Ti 28.-29.12 7-21, palvelutiski 7-18 Ke 30.12 7-21, palvelutiski 7-19 To 31.12 7-20, palvelutiski 7-17 Pe 1.1.2021 9-18, palvelutiski suljettu La 2.1. Suosittelemme käyttämään kasvomaskia, kiitos! Hiilijalanjälkimerkki ilmaisee ilmakehään vapautuneiden kasvihuonekaasujen yhteisvaikutuksen tuotteen koko tuotantoketjussa . VASTUULLISESTI PYYDETTY! 24-pack Ilman Plussa-korttia 2,89/ps (8,89-12,30/kg) Taffel JUUSTOSNACKS JA RAFFEL SEKÄ SIPS, BROADWAY JA GRILLS 235-325 g (4,62-6,38/kg) 3 00 2 ps DLN Nötti Frutti PÄHKINÄHEDELMÄSEKOITUS 400 g (12,48/kg) 4 99 69 KPL RANSKALAINEN PATONKI 220 g (3,14/kg) Ilman Plussa-korttia 0,79 kpl (3,59/kg) -12% PLUSSA-KORTILLA 2 69 PS Vaasan THE DOG NAUGHTY HODARISÄMPYLÄ 6 kpl/300 g (8,97/kg) 69 69 2 25 PS 22 Vaasan THE BRGR NAUGHTY BURGERSÄMPYLÄ 4 kpl/320 g (7,03/kg) 4 99 RS MANSIKKA 400 g (12,48/kg) Egypti 79 RS KIRSIKKATOMAATTI 250 g (3,16/kg) Espanja/Marokko 1 99 RS GUACAMOLE DIPPI 150 g (13,27/kg) 6 99 KPL TULPPAANIKIMPPU 15 kpl värimix, Suomi SUOMI -27-30% PLUSSA-KORTILLA Mahtava uutuus Poppamieheltä! Tuliset cheesy jalapenos tai hot habanero perunalastut nyt meillä!. 7-20, palvelutiski 7-17 Su 3.1 9-20, palvelutiski suljettu RAKETTITUKUN MYYNTIPISTE PALVELEE MA-KE 10-20, TO UUDEN VUODEN AATTONA 9-18! Rakettitukun myyntipisteessä noudatamme tehostettuja hygieniatoimenpiteitä, esimerkiksi erillinen käsidesipiste ja turvavälimerkinnät. 12 Torstaina 31. från åker till Keskos lager