Tämä kuusenkerkkä kuvattiin Särkisalossa. Luonto on saanut kesän vihreän peitteen. NUUTTI RUOKANGAS. 40m juoksu, 350m juoksu, pituushyppy T/P 9 v. Tervetuloa kisaamaan ja kannustamaan! SÄÄSTÖPANKKIKISAT Ilmoittautuminen Perniön Urheilijoiden sivulla osoitteessa peu.fi/yleisurheilu/kilpailut T/P 3 v. 40m juoksu ja pallonheitto T/P 5 v. 60m juoksu, 600m juoksu, kuulantyöntö Osmo mukana menossa! Kaikille luvassa pieni osallistumislahja. 40m juoksu, 600m juoksu, pituushyppy T/P 11 v. 40m juoksu ja pallonheitto T/P 7 v. Jälki-ilmoittautumiset paikan päällä viim. Keskiviikkona 3.6.2026 Nro 22 | Irtonumero 5,90 € ETELÄISEN SALON PAIKALLISLEHTI Tässä lehdessä mukana Tortone Yleisurheilukilpailut lapsille Perniön keskusurheilukentällä ke 10.6.2026 klo 18 yhteistyössä Perniön Urheilijoiden kanssa. 30 min ennen kisojen alkua
040 562 7304 myyntipalvelu.etela@media.fi meks/yhteystiedot Asiakaspalvelu: Tilausasiat ja lukijailmoitukset pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Chat-palvelu toimii 24/7 pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Puhelin: 014 622 133 arkisin klo 8.00–16.00 (mpm/pvm) jonotus on maksullista. Ei siis puhuta ihan pienistä aiheista, mielenkiintoisista kylläkin. Eikä se ole myöskään eteläisen Salon kannalta tappio, jos joku lukiolaisista päättää suunnata vaihtokokemuksen pohjalta maailmalle opiskelemaan. Arjen jakaminen asioista mahdollisesti vähän eri tavalla tarkastelevan samanikäisen kanssa voi parhaimmillaan antaa myös toivoa. Asioita, jotka ovat omiaan vaikuttamaan myös vanhemman väestön tulevaisuudennäkymiin, nuorista puhumattakaan. Nykynuoret ovat kokeneet lapsuutensa aikana muun muassa pandemiaa, sotaa, epävarmuuksia itärajalla, Suomen taloudessakaan ei ole ollut hurraamista, muuttuvasta ilmastosta puhumattakaan. Kuten haastatellut opettajat jutussa mainitsivat, lienee suurimpana antina opiskelijoiden maailmankuvan laajennus. Tilaushinnat verkossa: oma.media.fi/tilaushinnat Jakelu: Voit hoitaa yleisiä jakeluun liittyviä asioita kirjautumalla pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Jakeluhäiriöt: Varhaisjakelualue Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Näkemystä avarammaksi kouluvaihdon turvin. Tarkemmat yhteystiedot, lehden vastuuja tietosuojalausekkeet sekä ohjeet mielipidekirjoituksiin: oma.media.fi/pernionseudun-lehti Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. Euroopan unionista ja sen toiminnasta kuulee säännöllisesti kritiikkiä Suomessa, mutta tällainen ihmisten vapaa liikkuminen ja muiden kulttuurien tapojen parempi ymmärtäminen, mitä Perniön lukion tekemä yhteistyökin on, on itse asiassa juuri sitä ydintä, miksi Euroopan hiilija teräsyhteisö aikanaan perustettiin; sodan estämiseksi. 2 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 LUKIJAN KUVA JUKKA TÄHKÄPÄÄ Jukka Tähkäpää lähetti kuvan Perniön Kuustossa näkemistään haavanlehtikuoriaisista. Monesti kun se vaatii reissua kauas, että todella pystyy näkemään lähiympäristönsä uudessa valossa. Lukion saama rahoitus on varsin huomattava ja antaa uudelle opiskelijaporukalle mahdollisuuden tutustua arkisiin käytäntöihin Etelä-Saksassa, mikä todennäköisesti eronnee kouluarjesta täällä eteläisessä Salossa. 0100 5577 arkisin klo 8.00–16.00 ISSN: 0782-5714 Uutismedian liiton jäsen. Kenties raskas näkökulma, mutta sopii valitettavasti nykyiseen maailmantilanteeseen. Perkkarin kesätoimittaja Liinu Nieminen kuvasi menneellä viikolla laiduntavan lehmän ja sen vasikan Kosken kartanon laitumella. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. p Praakata Yhteystiedot Perniönseudun Lehti Haarlantie 4, 25500 Perniö Toimitus: etunimi.sukunimi@media.fi Päätoimittaja: Aku Poutanen (sairauslomalla) Vt. (02) 269 3434 arkisin 6.00–16.30, la–su 7.00–11.00 Postin päiväjakelu: p. Perniön lukio tulee tekemään rahoitusta saavassa hankkeessa yhteistyötä Saksasta, Münchenin liepeiltä Puchheimista olevan koulun kanssa, joka on perniöläisille tuttu partneri jo entuudestaan. Kuten jutussakin mainittiin, voi lukiolaisten mahdollisuudet näyttää avarammilta suurkaupungin liepeillä, vaikka ne samat mahdollisuudet ovat olemassa täälläkin. Myös Nato tullee olemaan käsittelyssä esillä. päätoimittaja: Nuutti Ruokangas p. Pääkirjoitus Nuutti Ruokangas T ällä viikolla Perniönseudun Lehti kertoi, että Perniön lukiolle myönnettiin ensimmäistä kertaa nykymuotoista Erasmus+ -rahoitusta jopa 18 000 euroa. Hankkeeseen kuuluu muun muassa puolin ja toisin vierailua Saksassa ja Suomessa ja tavoitteina on esimerkiksi auttaa hahmottamaan tulevaisuususkoa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä tarkastella ympäristötietoisia käytänteitä molemmissa maissa. Jos nyt ihan perimmäiselle tasolle lähtee. Elämä voi näyttäytyä erilaiselta, kun sitä tarkkailee noin 25 kilometrin päässä miljoonakaupungista, kuin suunnilleen saman matkan päässä Salosta. 044 735 2303 Juttuvinkit, palautteet: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Kustantaja: Keskisuomalainen Media Oy Mediamyynti, yritysilmoitukset: Eetu Parkkisenniemi p. Ei välttämättä paremmalta, mutta erilaiselta. Erasmus+ on Euroopan unioni koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma, joka mahdollistaa myös oppilaitoksille yhteistyön kansainvälisten kumppanien kanssa. VIIKOLLA NÄHTYÄ LIINU NIEMINEN Kesälaitumet kutsuvat koululaisten lisäksi myös eläimiä. Sen voi nähdä ainoastaan positiivisena asiana, jos nämä mahdollisuudet avautuvat myös perniöläisille nuorille vierailun seurauksena, etenkin kun ottaa huomioon epävarmat ajat, mitä lukioikäiset ovat joutuneet nuoren ikänsä aikana kokemaan
Keväällä myös vasoja vierotetaan emoistaan. Hän huomauttaa, että peurakannat voivat olla todella paikallisia. Tämän vuoden talvikannan kooksi arvioitiin taas noin 120 000 yksilöä. dusta huippulukemasta, jolloin Luonnonvarakeskus arvioi lajin talvikannaksi noin 140 000 yksilöä. NUUTTI RUOKANGAS Kolarit painottuvat Perniössä tietyille alueille.. Kolareista 27 osallisena oli valkohäntäpeura, kuudessa metsäkauris, hirvikolareita oli sattunut ainoastaan yksi. Perniön seudun riistanhoitoyhdistys seuraa kolaritilastoja, koska se hoitaa haavoittuneiden ja kuolleiden suurriistaeläinten poiskorjaamisen osana suurriistavirka-apua. Kannan laskusta huolimatta Perniön alueella peurakolarit ovat Salmen mukaan pysyneet pitkälti samoissa lukemissa. 044 735 2303 Varhaisjakelun päivystys Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Useampia kolareita on sattunut esimerkiksi Perniössä Ristinkulman tienoilla. – Silloinhan käy sitä, että yksinäiset vasat poukkoilevat. Vt. (02) 269 3434 ma – pe 06 – 16.30, la – su 07 – 12 Asiakaspalvelu, tilaukset 014 622 133 Avoinna: ma–pe klo 8.00–18.00 tilaukset@media.fi Keskiviikkona 3.6.2026 Nämä alueet korostuvat hirvieläinkolareiden tilastoissa Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Salmi huomauttaa, että peurakannat voivat olla hyvin paikallisia. Pakapyölin alue Perniöstä etelään taas nousee tilastoissa Salmen mukaan yleensä esiin syksyllä. päätoimittaja: Nuutti Ruokangas p. Tänä vuonna Perniön alueella kolaritilastoissa ovat törmäysalueina korostuneet Perniön kirkonkylän ympäristö, Perniön asemanseudun ja Pohjankylän välinen alue sekä Strömman ympäristö Kemiöntien varressa. – Siellä näkyy ihan selvästi, että siellä on tullut enemmän kolareita. Salmi arvelee, että pedot vaikuttavat esimerkiksi peurojen liikkumiseen. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli kokonaiskolarien määrässä kolme kappaletta, mutta Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Salmi ei näe tätä suurena muutoksena. Finnarin suunnassa pyörii susiaa aika tiuhasti, se voi tehdä sitä liikettä. Esimerkiksi viime viikon keskiviikkoon mennessä oli sattunut vuoden alusta lähtien yhteensä 34 hirvieläinkolaria. Ylivoimaisesti suurin osa näistä oli sattunut nimenomaan valkohäntäpeuran kanssa. Eniten kolareita keränneistä alueista on Strömman seutu uusi tulokas tilastoissa. Sivu 4 Nuutti Ruokangas M aanteillä ajavien on hyvä pitää silmänsä auki tielle suuntaavien hirvieläinten varalta. Mathildedalin puolella on myös susia, joten todennäköisesti siksi peurat pomppivat siellä. Isossa kuvassa Suomen valkohäntäpeuran kanta on laskenut vuoden 2021 arvioiPerniön ympäristössä on kolareita on sattunut ylivoimaisesti eniten valkohäntäpeurojen kanssa. Perniön alueella on pelti rytissyt tänä vuonna hirvieläinkolareissa kymmeniä kertoja. – Välillä näyttää siltä, että kanta on laskenut, mutta kun katsoo kolaritilastoja, niin näyttää, ettei kanta ole laskenut mihinkään. Kasvua viime vuoteen oli tapahtunut ennen kaikkea peurakolareiden määrässä, joita oli kahdeksan enemmän kuin viime vuonna. – Jos katson tilastoa huomenna, luku voi olla sama
Myös vastuullisuus on Siikosen mielestä keskeinen osa yrittäjyyden tulevaisuutta. Perniönseudun Lehdelle Siikonen kertoo, että hänen järjestöissä saamaansa luottamusta pitää olla viemässä oikeaan suuntaan. Hän on tehnyt pitkän uran yrittäjäjärjestössä paikalliselta tasolta valtakunnalliselle. Vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana rakenteesta on tultu yleisesti tietoisemmaksi, Siikonen pohtii puheen kääntyvän edelleen helposti suuriin yrityksiin. Haluan olla rakentamassa järjestöä, jossa jokainen yrittäjä tulee kuulluksi toimialasta, koosta ja sijainnista riippumatta. Yleensä peuratkin kulkevat tiettyjä vakiintuneita reittejään pitkin, Salmi sanoo. Samalla hän korostaa riskien madaltamista ja joustavampia työmarkkinoita. 4 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 Nuutti Ruokangas A amuja iltahämärä ovat todennäköisimpiä aikoja potentiaalisille hirvieläinkolareille, arvioi Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Salmi. Sen lisäksi hän toimii yrittäjänä Verroa Oy:ssa, Koolle Oy:ssa ja Formare Oy:ssa. Varsinais-Suomen Yrittäjät esittää puheenjohtajaansa valtakunnallisen järjestön johtoon Teijolainen Stina Siikonen toimii tällä hetkellä Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtajana. – Muiden aluejärjestöjen kanssa kokemusten jakaminen, ja tieto siitä, minkälaisten asioiden parissa muut painivat on ollut arvokasta, Siikonen pohtii Perniönseudun Lehdelle Varsinais-Suomen aluejärjestöstä saatuja oppeja. Se on kaikki omaa aikaa, Salmi toteaa. – Nauha tempaistaan aurausmerkkiin, puun oksaan, mahdollisimman lähelle sitä kohtaa, mistä eläin on mennyt sillä puolella tietä. Siikonen toteaa tiedotteessa haluavansa olla rakentamassa järjestöä, jossa jokainen yrittäjä tulee kuulluksi. Jos kolarin sattuu ajamaan esimerkiksi hirven, villisian tai suurpetojen kanssa ei niitä kannata mennä lähempää tutkailemaan, jos esimerkiksi autosta pystyy havainnoimaan tilannetta. Salmi myös muistuttaa autoilijoita hidastamaan vauhtia, mikäli näkee tien vieressä suurriistavirka-apua suorittavia henkilöitä huomioliivit päällään. – Yrittäjän arki pitää tehdä näkyväksi. Lantin lanttia ei tule rahaa, eikä korvausta kilometreistä. Salmi myös painottaa varovaisuutta ja ajamiseen keskittymistä. Silloin ne menevät syömään ja tulevat sieltä pois. – Ja sitten jos näkee, että yksi peura menee tien yli, kannattaa painaa jarrua. Esimerkiksi Perniön kirjastosta saa mukaan nauhaa autoon otettavaksi, jolla voi merkitä kolaripaikan. – Jos jossain on hyvä viljamaa tai orasmaa, sinne voidaan mennä kaukaakin syömään. Myös ruoka määrittää myös niiden liikkeitä teiden yli. Mikäli hirvieläimen kanssa ajaa kolarin, tulisi silloin aina soittaa hätänumeroon. Salmi kuitenkin kokee, että valkohäntäpeurat ovat liikkeellä juuri hämärän aikaan. Olen saanut nähdä läheltä, kuinka paljon yrittäjät ympäri Suomen tekevät yhteisen hyvän eteen. – Luottamus rakentuu tekemällä. – Siellä tehdään ihan jäätävä määrä vapaaehtoistyötä. Kolarin jälkeen soitettava puhelu olisi myös hyvä soittaa mahdollisimman läheltä kolaripaikkaa. Oikea suunta kytkeytyy hänen mielestään näkyvyyteen, yhdessä tekemiseen ja avoimuuteen. Eläin voi nousta ylös ja olla vaarallinen. Lopullisesti eläimen jäljittämisestä ja pois hakemista vastaa kunkin alueen metsästysseurat. Vaikka maahan ja kivi päälle, jos sitä ei saa mihinkään roikkumaan, Salmi sanoo. NUUTTI RUOKANGAS p Paikalliset. Riistanhoitoyhdistys pitää kirjaa tapahtuvista suurriistakolareista, mutta suoranaisia tilastoja yhdistyksellä ei ole siitä, mihin vuorokaudenaikaan kolarit sattuvat. Tällöin tieto kolarista välittyy ensin poliisille ja sitä kautta riistanhoitoyhdistykselle. Siikonen kertoo tiedotteessa lähtevänsä ehdolle aikana, jolloin yritykset tarvitsevat kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Seuraava Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja valitaan lokakuussa liittokokouksessa. – Ilta ja aamu ovat sellaisia aikoja. Yrittäjällä on samat kulut ja huolet kuin muillakin, mutta sen lisäksi liiketoiminnan vuoksi otettu riski, hän sanoo. Muista nämä vinkit, jos joudut kolariin hirvieläimen kanssa Varsinkaan isompaa kolarissa ollutta eläintä ei kannata lähestyä, sillä se voi olla vaarallista Perniön kirjastosta saa esimerkiksi nauhaa, jolla kolaripaikan voi merkitä. Yksi tärkeimmistä arvoista on myös rehellisyys. Siikonen kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien tiedotteessa yrittäjäjärjestön vahvuuden syntyvän paikallisyhdistyksistä, aktiivisista jäsenistä ja yhteistyöstä. Sitä ennen ehdokkaat kiertävät alueja paikallisjärjestöissä esimerkiksi yritysaiheisten paneelikeskustelujen merkeissä. Perniössä on tämän vuoden aikana sattunut jo yli 30 hirvieläinkolaria, joista ylivoimaisesti suurin osa sattunut valkohäntäpeurojen kanssa. NUUTTI RUOKANGAS Stina Siikonen ehdolla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi Liinu Nieminen Varsinais-Suomen Yrittäjät esittää teijolaista Stina Siikosta Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi. Salmi kehottaakin katsomaan ympärilleen ajaessa ja jarruttamaan, mikäli peuroja huomaa metsänreunassa. Sieltä voi tulla pidemmänkin välin jälkeen kolme, neljä lisää. Suomen yritysrakenne koostuu paljolti pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Villisika voi esimerkiksi käydä päälle. Siikonen toimii nykyään Varsinais-Suomen aluejärjestön puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana. Lisäksi muita autoilijoita olisi hyvä varoittaa kolarin jälkeen ja samaten paikka olisi hyvä merkitä, jotta loukkaantunut eläin voidaan tarvittaessa löytää. Arkistokuva
Tulevat ylioppilaat saapuivat saliin muun yleisön seistessä. Kyynäräinen nosti myös esiin Anssi Kelan 1972 -kappaletta tapaillen ammatteja, joihin 50 vuotta sitten Perniön lukiosta valmistuneet ylioppilaat olivat päätyneet. Rehtori Juha Vuoristo taas käsitteli puheessaan muun muassa lukion päättymisen myötä elämään tulevia muutoksia esimerkiksi ystävyyssuhteiden osalta, kun suunnitelmat vievät eri paikkoihin. Muistissa oli myös paikka, missä tuoreista ylioppilaista oli aikoinaan otettu kuva. Perniön lukiossa lakin painoi lauantaina päähän 20 ylioppilasta. Ylioppilaan puheesta vastasi lauantaina Vilma Sundholm, joka nosti puheessaan esiin muun muassa lukiovuosilta mieleen parhaimmin jääneitä muistoja, jotka lähtökohtaisesti olivat muuta, kuin oppituntien varsinaista sisältöä. Paikalle oli päässyt tuolloin valmistuneista noin 30 ylioppilaasta kolmannes, joka kerääntyi kokoon yhtenäiskoulun yläkoulun ja lukion oven edustalle ennen varsinaisen lakkiaistilaisuuden alkua. – Ei uskoisi, että on mennyt viisikymmentä vuotta, totesi Juha Ristolainen. Kolmevuotisen lukiotaipaleen päättymistä päästiin juhlistamaan lämpimän toukokuun toiseksi viimeisen päivän auringonpaisteen valaistessa iloista juhlakansaa. Perniön lukiosta pääsi tänä vuonna ylioppilaaksi yhteensä 20 abiturienttia ja heidän siirtymistään elämässä eteenpäin juhlistettiin varsin perinteisen, mutta hyväksi todetun kaavan mukaan, joka alkoi rehtorin tervetuliaissanoilla ja päättyi Suvivirren laulamiseen. Tässä kuvassa on noin kolmannes Perniön lukiosta 50 vuotta sitten valmistuneista ylioppilaista. Riemuylioppilaat myös pohtivat, että heidän sukupolvensa oli tehnyt pitkät työurat samoissa ammateissa. NUUTTI RUOKANGAS Perniön lukion riemuylioppilaat valmistuivat 50 vuotta sitten rauhalliseen maailmaan Nuutti Ruokangas Perniön lukiossa tuoreiden ylioppilaiden lakkien saamista oli todistamassa myös kymmenkunta tasan viisikymmentä vuotta sitten ylioppilaaksi päässyttä riemuylioppilasta. Se oli rauhallinen ja aika turvallinen, Ristolainen kuvaili. – Todella turvallinen. Väliin mahtui niin valmistuvan ylioppilaan, riemuylioppilaan kuin rehtori Vuoristokin puheet, Josafiina Jokilehdon kitaraesitys ja ylioppilaslakin luovutus opiskelijoille miltei täyden juhlasalin edessä. NUUTTI RUOKANGAS Perniön lukion kevään ylioppilaat vuosimallia 2026. Puheensa hän lopetti lukemalla valmistuville sanoja Ellinooran kappaleesta Kultainen sukupolvi . Kevään 1976 ylioppilaista oli saapunut lauantaina paikalle kymmenkunta. Ennen lakkiaisjuhlan alkamista osa riemuylioppilaista pohti Perniönseudun Lehdelle sitä, kuinka erilainen maailma oli nykyiseen verrattuna, kun he pääsivät ylioppilaiksi 50 vuotta sitten. Vaikka aikaa on tosiaan ehtinyt kulua viisi vuosikymmentä, vaikutti näkymä lukion edustalla olevan muuttumaton noista päivistä. – Onnea teille kevään uusille ylioppilaille ja uudelle kultaiselle sukupolvelle, kuului toivotus puheen päätteeksi. Valmistuville ylioppilaille he antaisivat ohjeeksi muun muassa itseensä luottamisen, elämän kantamisen ja sen, että aikaa on. – Muutoksia on siis tulossa ja tämä herättää monenlaisia tunteita; haikeutta, ehkä pientä pelkoa, mutta toivottavasti ennen kaikkea sellaista positiivista, iloista jännitystä. Riemuylioppilaan puheesta vastasi tänä vuonna Stiina Kyynäräinen, joka itse asiassa piti aikoinaan myös valmistuvan ylioppilaan puheen. Meille opetettiin pitkäjänteisyyttä, vastuun kantamista ja sitä, että välillä kannattaa yrittää vielä kerran, vaikka ensimmäinen vastaus ei olisi ollut oikein. Paikalliset p. – Me valmistumme tänään, mutta kukaan ei tainnut luvata, että meistä tulisi samalla valmiita. Vuoristo puhui myös tekoälyn vaikutusta opiskeluun, kuten oli tehnyt edellisvuosinakin ja nosti esiin valmistuvien joukossa vallinneen hyvän ryhmähengen ja positiivisen ilon. – Ihan mahtavat tunnelmat, että olemme täällä, sanoi taas Tiina Lindroos. Tämän lauantain puheessaan Kyynäräinen muistutti tuoreita ylioppilaita muun muassa siitä, että mieltään voi muuttaa ja alaa vaihtaa tarvittaessa. Sundholm myös pohti puheessaan aikuisuuden merkitystä. Aikuisuus ei taidakaan olla sitä, että tietää mitä tekee. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 5 Perniön lukion ylioppilaat saatettiin matkaan Ellinooran sanoitusten turvin Nuutti Ruokangas H ymy oli lauantaiaamupäivänä herkässä Perniön lukiolla, kun jälleen eräs lukion vuosikerta painoi valkolakit päähänsä koulun juhlasalissa Gaudeamus igiturin soidessa. – Me lähdimme silloin rauhalliseen maailmaan. – Saa epäonnistua, tiivisti Päivi Saarinen. Puheessa kiitosta saivat muut opiskelijat, Sundholmin omat vanhemmat ja läheiset sekä lukion henkilökunta. Sää olikin kuin tilattu, ainakin mikäli yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Juha Vuoriston heittoa juhlan aikana uskoo. Täksi kertaa oli tosin kirjoitettu uusi puhe yhtä vanhaa nostoa lukuun ottamatta. – Esimerkiksi ahtaaja, maanmittausinsinööri, kotiteollisuusohjaaja, kuvataiteilija, geologi, sairaanhoitaja, kätilö, hän aloitti pitkän luettelonsa. – Kolmen vuoden aikana meille opetettiin paljon muutakin kuin oppiaineita. Se on sitä, että uskaltaa tehdä, vaikka ei tiedä, Sundholm sanoi. Ja kun meni kesällä töitä, silloin sai töitä. Saimme lakin, emme käyttöohjeita aikuisuuteen. Tunnelma oli lukion edustalla iloinen, mutta ainakin osalla oli vaikea uskoa, että ylioppilaaksi pääsemisestä oli todella ehtinyt kulua jo pitkä aika. Ei ollut puhettakaan, ettei olisi saanut kesällä töitä, täydensi Eva-Stina Hellbom
Se, mitä kirjailija on jäänyt projektin edetessä kaipaamaan, on ihmisten oman henkilökohtaiset kokemukset Matti Sundströmistä. Hän vei Pelélle Perniön Urheilijoiden viirin, ja vastineeksi Sundström sai muutamaan palloon tähden nimikirjoitukset. – Kyllä Perniö olisi ollut silloin varmasti paljon tylsempi paikka ilman häntä, Urpo pohtii. Sen lisäksi kaikki kunnan ja seurakunnan puolesta käyty virallinen kirjeenvaihto on tallessa. Matti Sundström toi aikanaan Perniöön iloa ja ideoita Minna Urpo kirjoittaa Matti Sundströmistä kirjaa, johon eivät millään mahdu ideanikkarin kaikki tempaukset Minna Urpo kirjoittaa kirjaa Matti Sundströmistä. Paljon myös toteutui. LIINU NIEMINEN Matti Sundström järjesti itselleen kutsun tapaamaan jalkapalloilija Peléä tämän Suomen vierailulle. Siihenkin on syynsä. Kirjan on tarkoitus ilmestyä Laurin Markkinoiden aikaan. Toki myös Berliinin muurin palasia myytiin sen murruttua. Siitä huolimatta Sundströmin ideoihin lähdettiin mukaan ja toteuttajiksi joka suunnasta. Idearikas Sundström sai Perniöön markkinoille esimerkiksi benji-hyppyjä, laskuvarjohyppyjä ja autojen kiihdytyskisan. Kaikki Sundströmin ideat eivät menneet läpi, mutta se ei häntä lannistanut. Silloin hänen keksimiään uusia tapahtumia sateli Perniön tapahtumakentälle valtava määrä. Eräs tietolähteistä on tosin kertonut, että tie ulos keskustelusta oli usein ideoihin mukaan lähteminen. Jutun kirjoitti silloin Perniöön toimittajaksi palkattu Minna Urpo. Sundström menehtyi vuonna 2009, mutta pian hänen seikkailunsa elävät kirjojen kansien välissä. PERNIÖN KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTO p Paikalliset. PERNIÖN KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTO 1990-luvulla Sundströmin ideasta Perniössä järjestettiin rokkareiden sisäjalkapalloturnaus. – Hän on tehnyt järkyttävän ison työn täällä, ja kokonaisuus on valtava. Muistoja on mahdollisuus jakaa nimettömästi. 6 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 Liinu Nieminen ” Kuka ny ei Sundströmi Matti tunnisis”, alkaa vuoden 2000 Perniönseudun Lehden kesälehti Tortoseen kirjoitettu juttu Matti Sundströmistä. Se kertoo paljon Matti Sundströmistä. Dingo saatiin alueelle esiintymään, Lola Odusoga vierailemaan urheilutapahtumassa, Mauno Koivisto pelaamaan lentopalloa, muutama sambakulkue ja niin edelleen. Pallot oli suunnitteilla myydä, ja tuotot käyttää PeU:n junioripalloilijoiden hyväksi. Hän kirjoittaa kirjan, joka kattaa osan Sundströmin tempauksista. Nimikirjoitusten kerääminen kuului Sundströmin harrastuksiin. Minna Urpo todisti Sundströmin puheenlahjoja kesälehden juttua tehdessä, sillä välillä piti keskeyttää ja kysyä missä mantereella sitä ollaankaan tarinassa nyt menossa. Juttukeikalle ei tarvinnut matkata kauas, sillä Sundström vietti paljon aikaa Perniönseudun Lehden toimituksessa jutustellen. Hänen julkisuuskuvansa lehtien sivuilla saattaa olla hyvin erilainen kuin miten ihmiset hänet muistavat. 1980 ja 1990 olivat Sundströmin kulta-aikaa. Urpo pohtii, että Sundström ei välttämättä ollut niin arvostettu elinaikanaan. Nyt 26 vuotta myöhemmin Minna Urpo on sukeltanut Perniön kotiseutuyhdistyksen arkistoon tavoitteenaan oppia Matti Sundströmistä kaikki. Idearikkautensa lisäksi Sundström aiheutti joillekin toimijoille harmaita hiuksia esimerkiksi ideoiden taloudellisen puolen toteuttamisesta. Toteuttamatta jäi esimerkiksi silloisen tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren ja samaan aikaan pääministerinä toimineen Esko Ahon välinen tennisottelu Perniössä. ” Perniö olisi ollut silloin varmasti paljon tylsempi paikka ilman häntä. Kaikki muut epäilemättä tunsivat ja tiesivät Sundströmin. Hän on esimerkiksi kuullut tarinan, että osa juoksi piiloon, kun näki Sundströmin saapuvan, sillä tiedettiin, että aikaa kuluu puhumiseen enemmän kuin työntekoon. On ollut onni, että Sundström on säästänyt lähes kaikki lehtijutut, joissa hän on ollut mukana. Omia muistoja Matti Sundströmistä voi lähettää Minna Urpolle sähköpostiosoitteeseen minna@miucom.fi juhannukseen mennessä. Matti Sundströmin tempauksista monet osuivat markkinaviikonloppuun. Eikä aina ihan tiedä mikä on totta, Minna Urpo naurahtaa. Hän sai jutun kirjoittaakseen, koska oli paikkakunnalla uusi, eikä ennakko-oletuksia ollut vielä ehtinyt syntyä. Kuvassa hänellä on käsissään Sundströmin paita, jossa on Ronald Reaganin nimikirjoitus. Vuoden 2000 lehtijuttu on otsikoitu Matt Pernjäst: Mää tee mitä vaa, toise tekevä mitä ne ossava . Kuvassa pallossa liikuntahallilla kiinni Dingon keulahahmo Pertti ”Nipa” Neumann
Ensimmäisessä kouluun luettavassa kirjassa oli mainittu heti ensimmäisellä sivulla Salon silta. Kouluaikaa muistellessa hän ei olisi koskaan uskonut päätyvänsä alalle, jossa mennyt aika on keskiössä. Hankkeessa näkyy myös tematiikkana Nato tilanteessa, jossa Suomi on liittynyt liittokuntaan tuoreena jäsenenä ja Natoa itseäkin ravistellaan Atlantin toiselta puolelta. Nyt toteuttavan yhteistyön teemana on Eurooppalaista identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa vahvistamassa . Maanantai 1.6. Mukaan valitaan 15 opiskelijaa. – Kun ei ole täältä, niin taustat eivät olleet etukäteen tuttuja. Tuohitun kyläyhdistyksen puheenjohtaja on tänä keväänä saanut Salon seudun ammattiopistosta käsiinsä todistuksen matkailupalvelujen ammattitutkinnon suorittamisesta. Yhteensä rahaa myönnettiin noin 18 000 euroa. Arkena klo 11 21 Perjantai 11 22 ( keittiö 21 ) Lauantai klo 11 22 ( keittiö 21 ) Sunnuntai klo 12 18 Keskiviikkona 10.6. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi ( 2 ) 7 2 7 2 8 Salontie 2, PERNIÖ p. Perniön lukio sai 18 000 euroa Erasmus+ -hankkeen toteutukseen Hankkeeseen kuuluu yhteistyötä Puchheimissa Saksassa sijaitsevan koulun kanssa. Siksi journalismi. Hanke kestää noin puolitoista vuotta ja siihen kuuluu vierailua sekä Saksassa että Suomessa ensi vuoden keväällä. Kiinnostus historiaa ja matkailua kohtaan ei ole siis uutta. Näin voi käydä jo perniöläisten puchheimilaisten opiskelijoiden välisten keskusteluiden pohjalta. Sai nimille paikat ja paikoille historiat ja tarinat, Arja Kemppainen pohtii. Vuosilukuja ei kiinnostanut opetella, eikä Ranskan vallankumouksen faktojen pänttääminen aiheuttanut innostusta. Erasmus+ on EU:n koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma, joka mahdollistaa myös oppilaitoksille yhteistyön kansainvälisten kumppanien kanssa. Ensimmäiset merkinnät siitä löytyvät vuodelta 1347. Se jatkoi kipinää, joka oli Pirkkalassa alkanut. Se ei siis kiinnostanut yhtään, Arja Kemppainen nauraa. 2000-luvulla hän työskenteli useamman vuoden ajan ystävänsä matkailuyrityksessä. Hän päätti kokeilla siipiään alalla, ja nyt on löytynyt kartalta sekä Salon silta että monia muita uusia paikkoja. alkaen palvelemme jokapäivä. – Tässä olisi ainakin yksi problematiikka, johon haluaisimme pureutua, että mitä nuoret ja ehkä vähän vanhemmatkin ihmiset kummassakin maassa ajattelevat tilanteesta, kertoo matematiikan ja kemian opettaja Oula Wichmann. Historian tuntemus antaa uutta perspektiiviä jopa arkiselle mökkimatkalle. Kyllähän tämä tuo tähän hahmoakin, ettei sinne mennä vain menemisen riemusta, Lahti. Matkailualalle valmistunut Arja Kemppainen kuvailee oppaana toimimista palapelinä, jossa yksi osaalue linkittyy toiseen LIINU NIEMINEN Nuutti Ruokangas Perniön lukiossa tehtävä eurooppalainen yhteistyö tulee vankistumaan ensi lukuvuonna entistä enemmän, sillä Perniön lukiolle on myönnetty ensimmäistä kertaa hankerahaa nykymuotoisesta Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta. – Ei ollut ollenkaan läpihuutojuttu, että pääsisimme mukaan, kertoo Tytti Lahti, englanninkielen opettaja Perniön lukiossa. Opettajat kertovat, että ennen kaikkea toiminnalla pyritään laajentamaan maailmankuvaa ja vahvistamaan maailmankuvaa eurooppalaisuudesta. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Perniön lukiolla hankerahasta ollaan innoissaan. Perniön lukion kohdalla tämä yhteistyö toteutetaan Saksassa aivan Münchenin vieressä Puchheimissa toimivan koulun kanssa, jonka kanssa lukio on tehnyt itsenäistä opiskelijavaihtoa ennenkin. Myös Erasmus+ -rahoitusta on haettu aiemmin, mutta myöntävää vastausta ei ollut tullut ennen tätä kevättä. – Samat mahdollisuudet, jotka heillä isossa kaupungissa on, ovat myös täällä olemassa, vaikka niitä ei välttämättä nähdä, Wichmann pohtii. Opintie matkailun parissa alkoi kaksi vuotta sitten Facebook-mainoksen innoittamana. Hän toimi matkanjohtajana Viroon suuntautuneilla linja-automatkoilla. Selvisi, että se viittaa Vanhaankartanoon, jonka pelloilla on ollut kuninkaan kartanon paikka keskiajalla. On palattava ajassa 1980-luvun alkuun ja Pirkkalaan, jotta saadaan tietää, mikä Kemppaista on innostanut alaa kohtaan. Sitä ennen jo marraskuussa hänestä tuli Salon oppaiden auktorisoitu opas. – Ulkopuolisen rahoituksen saaminen on huomattavan tärkeää, jotta Perniön lukiossa saadaan kansainvälistä toimintaa. – Nyt historia tulee lähelle arkea, ja se on alkanut ihan koukuttaa, Kemppainen sanoo. Opiskelijat hakevat hankkeeseen mukaan ja mukanaolo vaatii myös sitoutumista projektiin. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 Turuntie 14, Salo. Opinnot alkoivat siis sitä googlaamalla, Kemppainen nauraa. Liinu Nieminen – Alueen historian opiskeleminen auttoi myös tänne kotiutumisessa. Lukiossa oltiin saatavasta rahoituksesta luonnollisesti innoissaan. Siellä Reipin museossa hän teki ensimmäisen kesätyöpestinsä. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 7 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. Kuvassa saksan ja ruotsin kielten opettaja Sari Kanerva, englanninkielen opettaja Tytti Lahti ja matematiikan ja kemian opettaja Oula Wichmann. – Huomasin, että minähän ihan oikeasti tykkään tästä, ja opin koko ajan jotain, hän kertoo. NUUTTI RUOKANGAS Arja Kemppaista ei kiinnostanut historia kouluaikoina, mutta nyt hän kuvailee olevansa siihen koukussa. – Muistan, kuinka paiskasin historian kirjan seinään, kun isä kuulusteli läksyjä. Tavoitteet koskevat ystävyyden ja minäkuvan kehittämistä, tulevaisuususkon ja tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottamista ja ympäristötietoisten käytänteiden tarkastelua. lanseerataan meidän uusi kesä ala-carte tutustu etukäteen www.bistrobruket.fi Tieto tekee päätöksistä parempia. Silloin luettiin Tarton rauhasta ja Sinimäen taisteluista. Saksan ja ruotsin kielten opettaja Sari Kanerva kertoo, että hakuprosessi odottaa vasta ensi syksynä. Nyt tarinoita opitaan esimerkiksi mökkimatkalla Perniön Kuustoon kulkevan tien varrelta. (02) 735 7274 www.staili.fi Koko kesän palvelee Taru, Susanne ja Mia (Mia myös ruotsiksi) Bistron kesä on käsillä. Nyt myöhemmin hän miettii, että syynä oli varmaankin se, että historia ei osunut lähelle nuoren elämää. – Olen ihmetellyt matkalla monesti, että miksi melkein keskellä ei mitään lukee ruotsiksi Gammellgård, Kemppainen kertoo. – Meidän mökkitiemme varrella on ollut ihan oikeasti kuninkaan kartano, hän naurahtaa. Historia tulee opasta vastaan jopa mökkimatkalla Paikalliset p. Ennen kesätyötä historia ei kiinnostanut ollenkaan. Lukio sai tiedon hankerahan saamisesta tiedon toukokuussa. Useampi oppilas on kuitenkin jo osoittanut hankkeeseen mielenkiintoaan. – Tämä ei montaa lentoa enää kestä, oli isä sanonut ja ojentanut tyttärelleen kokoon teipatun kirjan
8 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 P uiden takaa paljastaa hylätyn näköinen tehdasalue. Eikä se ole myöskään selvästi aiheena poistunut Brusilan mielen sopukoista. Brusila ei usko, että hänen tuntemansa aijalalaiset edes toivoisivat samanlaista Nuutti Ruokangas Kiskon Aijalassa toimi Outokummun kaivos, joka lopetti toimintansa jo 1970-luvulla. Oppaaksi matkalle on lähtenyt mukaan entinen toimittaja ja harrastedokumentaristi Hannu Brusila, joka teki dokumentin juuri Aijalan kaivoskylästä muutama vuosi sitten. NUUTTI RUOKANGAS Toimittaja tutustui kaivostoiminnan kauan sitten hylkäämään kylään ja sen lämpimiin ihmisiin ” Tämä on aivan ihana paikka, tämä on minulle sellainen paratiisi. Palataanpa hieman taaksepäin. Kaivostoiminta loppui 1970-luvulla ja jätti jälkeensä lähinnä merkkejä mainarimenneisyydestä. Eikä näky vain näytä hylätyltä, vaan sitä se myös on, ainakin jos tämän lukittujen porttien takana kohoavan beigen rakennuskokonaisuuden alkuperäistä tarkoitusta pohtii. Ulkopuoliselle toimittajalle Aijalasta on muodostunut ennen kaikkea kuva kultavuosien hylkäämästä kylästä Kiskon ja Perniön välissä, jossa myydään asuntoja halpaan hintaan hienoista, vanhoista kivikerrostaloista. Aijalan kaivoksen päärakennus suljettuna porttien takana. On aurinkoinen huhtikuun loppupuolen kevätpäivä, kun tutkimusmatka Aijalaan on määrä suorittaa. Mathildedalista on muodostunut tietynlainen Salon matkailun kruununjalokivi vilkkaan sesonkinsa kanssa. Aijalaa kohti Perniöstä ajaessamme meillä on aikaa keskustella kohteestamme. Ei auta kuin ottaa selvää. Aijalan kaivos tuotti Outokumpu Oy:n toimesta 1900-luvun puolivälin tienoille sijoittuvana kulta-aikanaan ennen kaikkea kuparia, mutta myös muun muassa rikkiä ja sinkkiä. Kyseinen maamerkki kun sattuu olemaan Aijalan entisen kaivoksen päärakennus. Perniönseudun Lehden toimittaja kävi tutustumassa kylään. Dokumentti kuvaa kaivoskylän alueen historiaa, sen tapahtumia sekä elämää kaivostoiminnan kukoistaessa että nykypäivänä. p Paikalliset. Nopeasti käy selväksi, ettei Brusilalla itsellään ole varsinaisesti yhteyttä kaivoskylään. Olen myös rappioromantiikan ystävä, sekin oli varmasti vaikutti, Brusila pohtii. Siihen, miksi täällä nyt ollaan. Hän oli tutustunut Aijalaan ensimmäisen kerran tehdessään Salon Seudun Sanomiin juttuja sieltä aikanaan järjestetystä Aijala-hölkästä. Uudessa tuotannossa yksi osuus on myös Mathildedalissa järjestettävästä Matilda-rockista. Tosin nuo kaksi tapahtumaa ovat Brusilan mielestä täydellisesti toistensa vastakohtia hengeltään ja puitteiltaan. Brusilan Aijalasta kertovassa dokumentissa haastattelut paikalliset taas korostavat alueen hiljaisuutta. Mutta pitääkö tämä mielikuva paikkansa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana entinen kaivoskylä on saanut huomiota tämänkin lehden sivuilla muun muassa vuonna 2017 tapahtuneen maansortuman sekä kaivoksen vanhojen rikastushiekkojen mahdollisen hyödyntämisen myötä. Idea Aijalan ikuistamisesta dokumentin muotoon oli taas vain tullut jostain, aihe kun oli hyvä. Myös Brusilan uudessa dokumentissa on sisältöä Aijalasta ja kyseiseltä festivaalilta. Viime vuonna julkaistu Palava Hipsteri – Burning Hipster -dokumentti, välityö, kuten Brusila sitä itse kuvaa, käsitteli muun muassa Aijalassa järjestettyä samannimistä musiikkifestivaalia. Niin, sekä Mathildedalilla että Aijalla on takanaan teollinen menneisyys, mutta nykytila on kovin erilainen. – Jotenkin Aijala vain teki minuun teki sellaisen vaikutuksen, että tätä pitää tulla katsomaan vielä uudestaan
” Pientä tapahtumaa välillä, mutta ei koko ajan älytöntä menoa. Jätämme asunnot taaksemme ja käymme vielä kierroksen katsomassa aluetta, josta löytyvät vielä kaivoksen oranssin väriset rikastamon hiekat sekä seudun vanhaa koulua ja muita kaivoslaisille rakennettuja taloja. Monta vuosikymmentä Aijalassa asunutta Natalia Sölliä vilinän lisääntyminen ei haittaisi, busseja tosin saisi kulkea enemmän. Pihalla auringonpaisteessamme seisoessamme täytyy tiedustella Brusilan ajatuksia siitä, että teollisuustoimija saapuu paikkakunnalle ja rakentaa paljon infrastruktuuria, joka jää lopulta oman onnensa nojaan. Sehän vie tästä paikasta hohdokkuuden. – Yksi herra oli kauppaamassa asuntoa kaverilleni ja kävin sitä hänen pyynnöstään katsomassa. Paikalliset p. Minulla jäi vain mieleen, että ”ei hitto, haluan itse tänne muuttaa”, kun lähdin sieltä pois, Kauhanen nauraa. Ihmiset sanoivat, ettei siellä tarvita mitään katuvaloja. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 9 vilinää kesään, jota Mathildedalissa nyt koetaan. Ja jos tuossa ei ollut jo tarpeeksi, pysäyttää taas Margot Helander automme kun suuntaamme jo seuraavaan paikkaan ja haluaa esitellä toisessa kerrostalossa myynnissä olevaa asuntoa, jonka on perinyt edellisiltä sukupolvilta. Toisessa Aijalan vanhassa kaivoksen henkilökunnalle rakennetussa kerrostalossa asuva Kauhanen huomauttaa, ettei Aijalassa tarvitse koskaan olla yksin, vaikka metsän keskellä asuukin. Ensimmäiseksi matka suuntautuu vahvalla punaisella maalilla maalattuun yhteistilaan, joka jättää heti kävijäänsä vaikutuksen. Kauhanen ja Sölli asuvat paikkakunnalla, kun taas Helsingissä asuvan Helanderin isovanhemmat sekä äiti ja isäpuoli ovat asuneet Aijalassa. Siitä huolimatta näissä kahdessa talossa on myynnissä useampia asuntoja alle 20 000 euron hintaan. Hän asui aiemmin Salossa ja Aijala näyttäytyi hänellä lähinnä takavuosien levottoman maineensa kautta, mutta tuo ei pitänytkään paikkaansa. Aavekaupunki ei todellakaan siis kyseessä ole. Hän kuitenkin vahvistaa Brusilan ajatukset siitä, ettei hän ainakaan toivo Aijalaan samanlaista vilinää, mitä Mathildedalista löytyy. Osapuilleen minuuttia myöhemmin tuo epäilys osoittautuu kuitenkin täysin turhaksi. On myös hiljaista. Ihmiset ovat muuttaneet pitkälti sinne sen takia, että siellä on rauhaa ja edullista asua. Kolmikko koostuu Mira Kauhasesta, Margot Helanderista ja Natalia Söllistä. Margot Helander pitää Aijalaa paratiisina. – Mietipä oman asunnon kohdalle. Helanderia ja Kauhasta jututtaessa ei jää epäselväksi, etteivätkö he viihtyisi Aijalassa. Asuntoja on saatavilla halvalla hinnalla, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että talot olisi jätetty heitteille. Brusila seisomassa yhden Aijalan kylän kerrostalon portaikossa. – Se on osa suomalaista historiaa monissa paikoissa, varsinkin kaivoskylissä, hän toteaa tyynesti ja muistuttaa, että tämän myötä jälkeen jää edullisesti asuntoja ihmisille. Kerrostalon pihalla seisoessamme Mira Kauhanen saapuu takaisin kotitalolleen ja tarjoutuu esittelemään meille kerrostaloa, jossa asuu. Tyylinsä puolesta nämä kyseiset talot vihreän ympäristönsä kanssa voisi hyvin kuvitella vaikkapa Helsingin Munkkiniemeen, mutta nyt ne seisovat Aijalassa. Ensikertalaisen silmiin rakennus näyttää jylhältä komean torninsa kera, mutta hylätyn näköinen rakennus tuo jostain syystä haikeansurullisen tunnelman. Helander muuttaisi asuntoon itse, mutta koska ei omista ajokorttia, ei se käytännössä ole mahdollista. – Tämä on aivan ihana paikka, tämä on minulle sellainen paratiisi, Helander toteaa. Myös Kauhanen näkee Aijalan ihanana paikkana. Seuraavaksi suuntaamme ihmettelemään kerrostalon rappukäytävään, joka soveltuisi taas estetiikkansa puolesta Munkkiniemen sijasta Etelä-Helsingin arvoasuntoihin. Kolme naista on nimittäin ulkoiluttamassa koiria kaivosrakennuksen takana avautuvalta kentältä löytyvässä kaukalossa. Rauhallinen kyllä, mutta sellainen, mitä sen asukkaat tuntuvat haluavatkin. Ikkunoista sisään paistava aurinko vain täydentää tunnetta. Kevätaurinko paistoi sisään kerrostalon ikkunasta Aijalassa. Kaksikko kuitenkin tyrmää toimittajan ennakkokäsitykset kylästä tietynlaisena ”aavekaupunkina”. Hetken juteltuamme jätämme kolmikon rauhaan ja suuntaamme mäelle, josta löytyvät muun muassa vanhana elokuvateatterina ja juhlasalina toiminut punainen puurakennus sekä kaksi komeaa, asuinrakennuksiksi tehtyä keltaista kerrostaloa. Sehän vie tästä paikasta hohdokkuuden. Kauhanen esimerkiksi huomauttaa, että kylällä törmää aina ihmisiin. Palataanpa siis siihen hetkeen, kun automme lipuu ensimmäisen kerran Aijalan kaivoksen vanhan päärakennuksen ohi. Natalia Sölliä ei vilinän lisääntyminen Aijalassa haittaisi. Vuonna 2024 Aijalan postinumeroalueella asui Tilastokeskuksen tietojen mukaan asui vakinaisesti 97 asukasta. – Pientä tapahtumaa välillä, mutta ei koko ajan älytöntä menoa. – Jossain vaiheessa siellä ei ollut edes katuvaloja. Vierailu Aijalassa herättää ensi kertaa paikalla kävijässä jälkeenpäin ajatuksia, jotka huokuvat samanaikaisesti haikeutta alueen kultaisesta menneisyydestä, mutta tuovat myös lämpöä mieleen alueen nykytilanteesta ihmisineen. Esimerkiksi tämä asunto on maksanut 19 000 euroa. Vieraillessamme sisällä asunto on myynnissä kymmenentuhannen euron hintaan, minkä Helander myöntää harmittavan. Sisällä odottaa kerrostaloasunto, jonka tyyli ja pintaratkaisut ovat menneiltä vuosikymmeniltä, mutta yleiskunto on varsin siisti. Ei muuta kuin auto parkkiin vanhan kyläkaupan eteen ja ihmisiä jututtamaan. – Ihmisiä voi tulla, mutta ei mitään älyttömyyttä, hän toteaa. Emme ole sopineet varsinaista haastattelua kenenkään kanssa Aijalaan ja juttelunhaluisiin ihmisiin törmääminen epäilyttää. Hannu Brusila on tehnyt useampia dokumentteja Aijalaan liittyen. Tyhjiä talot eivät missään nimessä ole, sen todistavat jo pihalta löytyvät autot. Aijalan kerrostaloissa on myynnissä useampia asuntoja
– Ymmärrämme kuitenkin samaan aikaan alkoholittomien tuotteiden merkityksen, ja mielellämme niitäkin valmistaisimme, Lahtinen tarkentaa. Alkoholittomien siidereiden valmistuksen Hallonmäki kokee niin ikään haastavana ja kustannuksiltaan kalliina. Brownie arveleekin, että valmistusprosessista tulisi nopeasti paljon kalliimpi kuin myytävästä tuotteesta. Lepolassa onkin pohdittu alkoholittomien siidereiden valmistusta, mutta ongelmaksi muodostuu valmistusprosessin kallis hintalappu; jotta siideristä saadaan alkoholiton, se pitää ensin valmistaa aidon alkoholillisen siiderin tavoin. Kesän kynnyksellä Perniönseudun Lehti selvitti kahdelta paikalliselta pienpanimolta, miten alkoholittomuuden kasvava kysyntä näkyy heidän toiminnassaan ja mitä erilaisia alkoholittomia juomavaihtoehtoja heillä on tarjolla. Suurinta kysyntä on kesäisin. Alkoholi poistetaan siihen tarkoitetuin metodein ja laitteistoin. – Olin ollut juuri raskaana ja huomasin, kuinka vähän esimerkiksi ravintoloiden listoilta löytyi alkoholittomia, kivoja juomavaihtoehtoja myös aikuisille. Kuvassa Hallonmäen Jarno Vesterinen. – Valmistamme limonadeja yhtä paljon kuin siidereitäkin, jos ei enemmänkin. Limonadi itsessään valmistuu ja päätyy pulloon Lepolan tuotantotiloissa. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 11 Alkoholitonta siideriä kysytään, mutta tuotanto on kallista Anette Ahlqvist A lkoholiton juomakulttuuri ja niin kutsuttu sober curious -ilmiö eli vapaasti suomennettuna uteliaisuus alkoholittomuutta kohtaan on ollut pinnalla jo jonkin aikaa. Perniönseudun Lehti kysyi paikallisilta panimoilta alkoholittomien siiderien valmistuksesta. Limonadi on Lahtisen ja Vesterisen mukaan niin kysyttyä, että viime vuonna valmistettu erä loppui jo heinäkuun alkupuolella. Mona Lahtinen Perniön Ylönkylässä toimiva Lepola valmistaa artesaanisiidereitä ja -limonadeja. Markkinoilla tämä heijastuu alkoholittomien juomien kasvavana kysyntänä ja laajenevana valikoimana. Aitojen siiderien lisäksi Hallonmäki jatkojalostaa artesaanilimonadia tilan omista hävikkivadelmista. – Markkinarakoa löytyisi suuremmillekin erille. Alkoholittomien juomien repertuaarin laajentaminen kuuluukin Hallonmäen tulevaisuuden suunnitelmiin. ANETTE AHLQVIST Tortone p. Uutta konetta päätettiin testata kehittämällä limonadi. – Alkoholittomia siidereitä kysytään todella paljon, jopa yllättävän paljon. Lepolaan tulee kohtuullisen vähän kyselyitä alkoholittomien siiderien perään. Toiveissa olisi suurempienkin erien tekeminen, mikä tosin vaatisi suuremmat määrät hävikkimarjaa. Ilman limonadeja asiakaskuntamme olisi paljon suppeampi. Perniön asemanseudun tienoilla toimivalta toiselta paikalliselta siideripanimolta Hallonmäeltä kysyttäessä käy ilmi, että alkoholittomia juomia, erityisesti siidereitä, kysytään tasaisesti. Taustalla vaikutti myös Brownien oma havainto siihen aikaan alkoholittomien juomien suppeahkosta valikoimasta. – Limonadi olisi kustannustehokkaampaa tehdä itse, ja tällöin olisi mahdollista tehdä myös pienempiä eriä omaan aikatauluun sopivasti, sanoo Jarno Vesterinen, toinen tilan yrittäjistä. Lasissa puolukka-mansikkalimonadia, jota kaataa Lepolan Emmi Brownie. Hallonmäen siideripanimon tuotteita myydään muun muassa tilalla toimivassa tilapuodissa, joka avaa ovensa tänä kesänä viidettä kertaa. Viime vuonna erä loppui kesken jo heinäkuun alkupuolella. Lepola on yksi muun muassa hilloa valmistava Meritalon marjanjalostamon brändeistä. – Meillä ei sellaisia laitteistoja ole, sillä ne ovat hyvin kalliita. Alkoholittomien siiderien valmistus ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä sovi tilan tulevaisuudensuunnitelmiin. Tulevaan kesään on varauduttu 3 000 pullolla. Ei sellaista päivää kesällä olekaan, jolloin niitä ei kysyttäisi, toteaa Mona Lahtinen, puolet Hallonmäen yrittäjäpariskunnasta. Brownie arvelee tähän vaikuttavan se, että Lepolan alkoholittomien juomien valikoima on jo varsin kattava. Meritalon alkoholittomaan valikoimaan kuuluu limonadien lisäksi myös Villitarhuri-nimeä kantava kuohujuoma. Koko valmistusprosessi olisikin tarkoitus saada tilan omiin nimiin jonain päivänä. ” Markkinarakoa löytyisi suuremmillekin erille. Ensimmäisenä kehitetty punaherukkalimonadi on sittemmin saanut rinnalleen myös pari uutta makua ja neljättäkin makua on jo pohdittu. Brownie kokee, että artesaanilimonadit maistuvat niin nuoremmalle kuin vanhemmallekin kohdeyleisölle. Hallonmäen tila jatkojalostaa hävikkivadelmistaan vadelmalimonadia, jota valmistetaan vuosittain erällinen. – Moni kaipaa juuri alkoholitonta siideriä, jolloin limonadi ei ole heille vaihtoehto, hän toteaa. Lisäksi Lepola valmistaa limonadeja ja alkoholittomia juomia myös muille toimijoille. Vissy ja perinteiset limsat alkoivat olla jo nähty, hän muistelee. – Juomien valmistukseen tarvittavat laitteet ovat kalliita, joten monet eivät niihin halua investoida, jos juomien valmistus ei ole päätuotantosuunta, Brownie sanoo. Kyselyitä on tullut niin kesäravintoloista kuin kaupoistakin, Lahtinen kertoo. Emmi Brownie Lepolasta kertoo, että yritys saa toisinaan kyselyitä alkoholittomista siidereistä, mutta tuotannosta niitä ei toistaiseksi löydy. Lahtinen kertoo, että eniten kyselyitä tuleekin tilapuodissa vierailevilta asiakkailta. Perniön Ylönkylässä toimiva siideripanimo Lepola on valmistanut käsityönä aitoja siidereitä vuodesta 2018. Lepola-brändin alla valmistetaan myös artesaanilimonadeja. Ensimmäinen limonadi päätyi valikoimaan vuonna 2019 puolivahingossa tilalle hankitun uuden pullotuskoneen myötä
Perunat survotaan, maustetaan suolalla ja keitinvesi lisätään. – On sitä tänään jokunen syönyt, mutta monilla voi olla tällaisia perinneruokia kohtaan ennakkoluulojakin tai huonoja kokemuksia, Elina Lineri pohtii. Puuron voi syödä voisilmän kanssa, Kannarin käyttämässä ohjeessa taas mainitaan tarjoilua suolasilakan kera jos kyseessä on illallisruoka. Ensilusikalta käy ilmi, ettei ainakaan omat makunystyräni ole vastaavaa maistaneet. – Jos laitamme karjalanpaistia ruoaksi, ei sekään vedä ihan hirveän paljon. Perunat kuoritaan, paloitellaan ja keitetään suolattomassa vedessä kypsiksi. Ohraja ruisjauhojen vaikutteen myös maistaa, eikä peruna pomppaa muiden makujen joukosta selkeästi ensimmäisenä esiin. Osa laittaa vain ruisjauhoja, osa ohrajauhoa, minä laitan molempia, Kannari kertoo. – Minulla on muistikuva siitä, että se oli hirmuisen hyvää, kun sen laittoi seuraavana päivänä voihin paistumaan, jolloin siihen tuli rapea ruskea pinta. Perniön seudun perinneruoka on monelle muualta tulleelle tuntematonta, kertovat perniöläisravintola PitoPastantin yrittäjät. ȣ 3. ” Ihmiset ovat tykästyneet pastoihin ja muuhun vähän modernimpaan kotiruokaan. Mutta tännehän on tullut hirveästi porukkaa ulkopuolelta, niin ei tuollaisesta ole koskaan kuullutkaan, Kannari kertoo. Eräskin asiakas oli todennut, että syö perunan mieluummin perunana. He myös aikovat viedä puuroa tarjolle palvelutaloon, johon he vievät ruokaa pari kertaa viikossa. Ihmiset ovat tykästyneet pastoihin ja muuhun vähän modernimpaan kotiruokaan, Lineri toteaa. Mutta nyt on puhuttu tarpeeksi, on aika laittaa tuumasta toimeen ja maistaa, miltä tämä perinneruoka todella maistuu. ȣ 5. Lautasella annos saa voisilmän kumppanikseen ja ei kun maistamaan. Lineri ja Kannari kokevatkin perinneruokien tekemisen tärkeänä ja kulttuurin jatkeena. Sen jälkeen keitinvesi laitetaan takaisin ja lisätään ohraja ruisjauhoja. Tosin on Linerillä ja Kannarilla ylhäällä pari puhelinnumeroa, joiden omistajat ovat pyytäneet soittamaan, kun puuroa on tarjolla. Lautaselle laitettaessa annos muistuttaa kuitenkin ensivaikutelmista huolimatta enemmän juuri puuroa kuin aiemmin ajateltua perunamuusia. Syynä on se, ettei se vain mene erityisen hyvin kaupaksi. Tietyllä tavalla perinneruokien voisi kuitenkin kuvailla ainakin heidän kokemuksensa pohjalta olevan katoavaa kansanperinnettä. Tosin perinteisimmistä ruoista lähinnä karjalanpiirakat kelpaavat etenkin pitopalvelupuolella. Perkkari onkin tänään paikalla, koska minulle kyseinen ruoka on ennalta tuntematonta. Sinänsä hyvä kysymys, mitä tämän jutun kirjoittanut toimittajakin on aiemmin pohtinut. Ruoan nimi sattuu tosiaan olemaan mukana myös Kannarin ja Linerin ravintolan nimessä ja asiakkaat ovatkin useamman kerran tiedustelleet mikä pastantti oikeastaan on. ȣ 4. Varsinkin ruokakulttuurissa tuntuu, että jotain unohdetaan, Lineri sanoo. Se on tosin pakko myöntää, että en olisi pannut pahakseni, jos kyytipoikana olisi ollut esimerkiksi tätä mainittua suolasilakkaa. – Raja menee varmaan 70-vuotiaissa ja siitä vanhemmissa, jotka tietävät pastanttipuuron. Jauhot vatkataan joukkoon. – Peruna on keitetty, muusattu, suolattu. Kannari oppi pastanttipuuron valmistuksen taian omalta isoäidiltään, joka valmisti kyseistä ruokaa vielä vanhoilla päivilläänkin. Puuroa haudutetaan 0,5–1 tunti välillä sekoittaen. Eli jos mutkia vetää siis suoraksi, on kyseessä eräänlaista jauhoilla jatkettua perunamuusia. Kyseinen annos tosin ei ilmeisesti ole ainoastaan vain perniöläinen perinneruoka, sillä vastaavia keitoksia löytyy myös muualta lounaisesta Suomesta, joskus tosin vaan eri nimillä. Kaikille Perniössä kasvaneille tosin kyseisen puuron pitäisi periaatteessa olla täysin tuttua tavaraa; onhan kuitenkin kyseessä seudun perinneruoka. ȣ 6. Maustakaan ei todellakaan voi valittaa ja annos häviää lautaselta kokonaisuudessaan. Keitinliemi otetaan talteen. Elina Lineri PASTANTTIPUURON OHJE ȣ 800g perunaa ȣ 8 dl vettä ȣ 3 tl suolaa ȣ 1 dl ruisjauhoja ȣ 1 dl ohrajauhoja ȣ tai pelkästään ohrajauhoja 2dl ȣ 1. Tämä vaikuttaisi pitävän paikkansa etenkin vanhemman väestön keskuudessa, ainakin tämän puuron valmistaneen Sannamaija Kannarin ja hänen tyttärensä Elina Linerin kommenttien perusteella. Syödään voisilmän ja maidon tai piimän kanssa. Tai paistettua muikkua. p Tortone. – Tuntuu, että nykymaailmassa kulttuurien vaalimisesta puhutaan paljon, mutta sitä on myös paljon häviämässä. Suoraan sanottuna arvaus ei mene aivan erityisen syvälle korpeen, jos näin ajattelee, kun ensimmäisen kerran näkee edessään pastanttipuuroa. Ilman maitoa vaan. Kaksikko on perniöläisravintola PitoPastantin yrittäjiä ja samassa paikassa on myös pastanttipuuroa nyt tarjolla. Vaikka ruoan nimi löytyy PitoPastantin nimestäkin ja ravintola on ollut toiminnassa jo 30 vuotta, ei pastanttipuuroa ole tarjoiltu lounasravintolassa kuin ihan muutamia kertoja. ȣ 2. Tämän jälkeen puuroa kypsytetään. 12 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 Toimittaja testasi pastanttipuuroa ensimmäistä kertaa Nuutti Ruokangas E nsivilkaisulla kattilan sisällöstä tulee noviisilla mieleen kohtuullisen juokseva perunamuusi. No, selviää, että kyseessä on eräänlaista perunapuuroa
Perinneruoka ei tartu pakottamalla Nuutti Ruokangas Pastanttipuuro oli perinneruokana varsin positiivinen kokemus. Ota yhteyttä: Näpsälaiturit Oy 0505411377 | info@napsalaiturit.com Tortone p. Ota varaslähtö uuteen mökkikauteen, pyydä tarjous meiltä. Kouluun omalla kohdallani on myös rössypotun syöminen jäänyt. Ja kyllä, luit oikein, tuota ruokaa oli tarjolla ainakin Oulun kouluissa minun muistikuvani mukaan käytännössä ainakin kerran lukukaudessa. Jos rössypottu ei ole tuttu ruoka, kyseessä on siis ainakin Oulussa tunnettu perinteinen lihakeitto, jossa lihan virkaa toimittaa pääasiassa veripalttu. NUUTTI RUOKANGAS Toimittaja söi oman annoksensa voisilmän kera. Lapsille niiden pakottaminen ei vain omasta kokemuksestani ole oikea polku tämän kulttuurin kestävään jatkumiseen. Mutta jos jotain ruokaa koulussa pakotetaan syömään, se tuskin tuo kestävää suhdetta kyseiseen ruokaan. Muistan eräänkin kerran lukiolaisena, että naapurin pizzerialla oli eräänä rössypottupäivänä varsin tuottelias lounasaika. Itselleni Perämeren rannikoilta ponnistaneena perinneruoka on ennen kaikkea tarkoittanut rössypottua, mikä ainakin lapsena maistui aivan yhtä hyvältä miltä kuulostaakin. Sinänsä veripalttu itsessään ei ole minulle mikään ongelma. Perinneruokien säilytys on tärkeää, sillä ne ovat hyvin konkreettinen osa myös meidän kulttuuriamme. En koskaan tykännyt, enkä ollut ainoa. Eli ei mitenkään erityisen hyvältä. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 13 Taiteen ja kädentaitojen keskus vanhan ruukkikylän sydämessä Telakkatie 17, Teijo www.teijonmasuuni.fi Galleria — Kahvila — Myymälät Kuukausittain vaihtuvat taidenäyttelyt — Vapaa pääsy Elina Lineri esittelee pastanttipuuroa kattilassa. Ei houkutellut syömään enemmän, vaikka aikuisiällä kokemus voisi periaatteessa olla erilainen. Onhan sitä tullut lapsenakin syötyä verilettuja epäsäännöllisen säännöllisesti. Itselleni koululaisena rössypotussa luotaantyöntävin osuus oli sen sijaan sen liemi, joka ei vaan meinannut maistua
– Toivoisin, että kotimaisten kukkakauppojen tarjontaan sisältyisi enemmän kotimaisia leikkokukkia. Särkisalolainen valokuvaaja Sari Nyby tietää, kuinka kukkiin voi hurahtaa Nyby on viljellyt Hästössä leikkokukkia nyt parin vuoden ajan Leikkokukkaviljelijä Sari Nyby kehottaa leikkaamaan kukkiin uudet imupinnat ennen maljakkoon asettamista. – Valokuvatessa liikun paljon ja arki on pitkälti ihmisten kohtaamista. Nyby antaa paljon arvoa nuorille diginatiiveille, joista Nybyn mukaan kasvaa uusi, tiedostava sukupolvi. Leikkokukan elämänkaari on melko lyhyt. – Kävin Slow Flowers Finlandin kukkatapahtumassa ja siellä innostuin leikkokukkien viljelystä. Kun Nyby ei tee töitä, hän viettää aikaa tyttärensä ja lapsenlastensa kanssa, joista hän haluaa myös tehdä luontoihmisiä. Leikkokukkien kasvatus yhdistää molemmat. Yöksi kukat olisi hyvä laittaa viileään. Kuluttajat eivät useinkaan pysähdy miettimään, mistä kukka tulee. Hän palasi juurilleen muutaman kymmenen salolaisessa kerrostalossa eletyn vuoden jälkeen ja asuttaa miehensä Kai Tuusan kanssa pientilaa Hästössä. Ollaan Särkisalossa, jossa paikallinen valokuvaaja Sari Nyby on kasvattanut leikkokukkia jo parin vuoden ajan. Pian hän löysi itsensä myös kameran takaa. Koulutus, kiinnostus kukkiin, runsaasti tilaa, valoa ja vettä – ei siinä kukkien kasvattaja paljon muuta tarvitsekaan. EU:n ulkopuolella kasvavien kasvien tuominen Suomeen on tiukasti säädeltyä kasvitautien ja tuholaisten leviämisen estämiseksi. Nyby kokee järjestäneensä oman asiansa onnekkaasti, koska saa olla paljon kotona. Iso piha inspiroi Nybyä, joka mietti, mitä kivaa voisi isolla pihalla tehdä. Hän valitsee kukkansa ennen kaikkea maljakkokestävyyden mukaan. Yli 10 vuoden kokemuksella Niko Suni 040 1253887 Perniön seutu ja Särkisalo Tuomas Kytöpuro 040 6609033 Raasepori Myymälä ma–pe 9–14. 14 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 Salo / Perniö 0400 727 519 Kelakyydit Sotekyydit (Varha) Ennakkotilaukset www.taksitonikesala.fi TAKSI Toni Kesälä • Sorat • Murskeet • Mullat • Kuorikkeet KIVIASEMA MONIPUOLINEN VALIKOIMA MAA-AINEKSIA PIHAAN, PUUTARHAAN, MAARAKENTAMISEEN www.kiviasema.fi 040 503 5988 Paikallinen. Usein ne kasvatetaan ulkomailla ja lennätetään myytäviksi tänne pohjoiseen, Nyby toteaa. p Tortone. Hänen arvomaailmansa rakentuu kestävän kehityksen ja hitaan läsnäolon varaan. Se vie paljon aikaa. Kuvien jälkikäsittely tehdään kuitenkin kotona ja sen vastapainoksi minulla onkin sitten kädet mullassa, Nyby naurahtaa. Hänen äitinsä isoäiti asui pienessä Seglingen kylässä Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaa kuuluukin edelleen Nybyn sielunmaisemaan, mutta Särkisalossa hän tuntee olevansa kotonaan. Nybyn kukan taimet voimistuvat ikkunalaudoilla hänen kotinsa sisällä ennen siirtymistä ulos. Nybyn rakkaus rauhalliseen saaristomaisemaan syntyi jo lapsena. Leikkokukkien viljely puolestaan on jotain, johon Nyby tuntee sisäistä paloa. Kukkien kasvattajan vinkkinä Nyby neuvoo investoimaan nauhamalliseen kasvivaloon, joka valaisee itävät siemenet tasaisemmin kuin lamppumallinen kasvivalo. 044 7312 908 posti@vikstrominpitopalvelu.fi Perinteikäs pitopalvelu jo vuodesta 1949. Paitsi kärsivällisyyttä ja hidasta läsnäoloa. Nyby nauraa sille, kuinka paljon kukkiin voikin hurahtaa. Nyby viljelee ja myy pienimuotoisesti leikkokukkia Kahden Torpan Kukat -nimellä. 044 7217 130 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELU ANTENNIJA HÄLYTYSJÄRJESTELMÄT WWW.SAHKONURMI.FI • JOUTNANTIRE 73, PERNIÖ Jonna Hellberg-Pitkänen T ulppaanikojun ympärillä leijaileva tuoksu on huumaava: samaan aikaan makea, parfyyminen ja raikas. Pian sen jälkeen kukka siirretään maljakkoon, jossa se alkaa painua kohti pöydän pintaa, terälehdet irtoavat ja lopulta kukka heitetään kompostiin. Hän kertoo ilahduttavansa mielellään läheisiään kukilla. Sitten osallistuin Tuorlassa avomaaleikkokukkien viljelykurssille, Nyby kertaa. Hän haaveilee matkasta maailman tulppaanikeskukseen, Hollantiin, mutta tietää, että kevät on leikkokukkien kasvattajan kiireisintä työaikaa, kun itäneet pikkutaimet täytyy koulia, eli siirtää kasvamaan omiin ruukkuihinsa. Nyby kertoo olevansa luihin ja ytimiin asti luontoihminen. Onneksi tietoa on saatavilla, kun sitä osaa etsiä. Mutta haaveita ihmisellä pitää olla. – Siksi moni kukkatrendi jää meiltä väliin ja suomalaiset kukkaintoilijat joutuvat turvautumaan esimerkiksi Instagramin kukkatileihin halutessaan ihailla vaikka japanilaista orvokkia, Nyby huokaa. 10-17 • la 10-14 Alusasut ja uimapuvut myyjän avustuksella YLI 60 VUOTTA SEUTUA SÄHKÖISTÄMÄSSÄ JA VIELÄ RIITTÄÄ VIRTAA OTA YHTEYTTÄ ME PALVELEMME! P. Torikatu 3, Salo P. 02 731 3281 • ark. Tuoksun jälkeen huomio kiinnittyy itse kukkiin, joiden väri vaihtelee tummanpunaisesta kirkkaankeltaiseen. Nyby tilaa kukkien sipuleita Hollannista ja siemeniä pääosin Ruotsista. – Tyttärelle, anopille, ystäville, kasvohoitajalle, jopa miehille voi antaa kukkia! Kukat ovat ihana lahja, sillä niistä ei jää nurkkiin pyörimään ylimääräistä tavaraa. JONNA HELLBERG-PITKÄNEN Mutta mitä oikeasti tapahtui. Tämän jälkeen hän pystytti kukkakioskin Hästöntien varteen. Juhlatila Juuliina kaikenlaisiin juhliin On ihanaa olla On ihanaa olla nainen mukavissa nainen mukavissa alusasuissa alusasuissa LIIVI Lehti Turuntie 3, Salo • p. Valokuvaajan työhön Nyby ajautui nelisenkymmentä vuotta sitten sattuman kautta: ensin kesätyöntekijänä ja fotomyyjänä aikana, jolloin kaikki valokuvaus tapahtui vielä filmirullille. Kun siemen itää, kasvi puuskuttaa kohti aurinkoa ja avaa kukkansa pölyttäjälle
KLO 18 SU 16.8. KLO 18 KE 22.7. KLO 17 KE 12.8. Elvin omistajan, parturi-kampaaja Taru Järvisen, ei nimittäin pitänyt enää ottaa koiraa, kun hän joutui luopumaan edellisestä rakkaastaan parisen vuotta sitten. – Se oli menoa sitten, hän naurahtaa. 040 579 1849 / Mika Tortone p. Salmenperä on Stailin vakioasiakkaita, joten Elvi on tullut hänelle tutuksi. KLO 18 SU 19.7. KLO 18 RUUKINRANNANTIE 6, MATHILDEDAL MATHILDEDALIN KESÄTEATTERI 2026 RUUKINRANNANTIE 6, MATHILDEDAL PPEENNTTTTIINNEENN||WWIITTKK AA KK ||RROOUUTTAA RRIINNNNEE PENTTINEN|WITK A|ROUT ARINN E Markus Niemi, Monika Hakala, Sara Järvinen, Susanna Karhu, Riikka Koli, Vilho Kyttänen, Markku Mäkilä, Niina Mälkiä, Sari Pihlainen, Ansa Ratia, Aira Sundberg, Veeti Vesanen, Wilma Vesterlund, Mika Virtanen Jore Penttinen | Ville Witka | Simo Routarinne | Laura Kuisma Markus Niemi, Monika Hakala, Sara Järvinen, Susanna Karhu, Riikka Koli, Vilho Kyttänen, Markku Mäkilä, Niina Mälkiä, Sari Pihlainen, Ansa Ratia, Aira Sundberg, Veeti Vesanen, Wilma Vesterlund, Mika Virtanen RIKALANMÄEN TEATTERIVINTIN TTEEA ATTTT T EER RII PPR RO OV VIIN NSSSSIIN N lliippppuum myyyy y m määllää aavvooiinnnnaa kkee 1111--1177 SSaalloorraannkkaattuu 55--77,, oovvii 33,, SSaalloo m myyyynnttii@ @tteeaatttteerriipprroovviinnssssii..ffii || 004 44 400 552200226600 R RO OV VIIN N llii äällää ii aa kk 1111 1177 W WW WW W..TTEEA ATTTTEER RIIPPR RO OV VIIN NSSSSII..FFII KATSO KOKO MUSTION LINNAN KESÄTEA TERIN JA RIKALA MÄEN TEATTERIVIN OHJEL ISTO KATSO KOKO MUSTION LINNAN KESÄTEATTERIN JA RIKALANMÄEN TEATTERIVINTIN OHJELMISTO Penturakkautta ja siedätystä Anette Ahlqvist S attuman kauppaa. KLO 17 KE 12.8. KLO 18 KE 29.7. Tuttavan yllätyspentueesta syntynyt Elvi sulatti Järvisen sydämen, kun hän näki kuvan pentueesta. KLO 18 SU 26.7. KLO 18 SU 9.8. – Hänelle on tullut työmoodi, täällä hän on rauhallinen. Elvi on tarjonnut Salmenperälle sanojensa mukaan penturakkautta. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 15 MUSIIKKINÄYTELMÄ MUSIIKKINÄYTELMÄ MUSIIKKINÄYTELMÄ MUSIIKKINÄYTELMÄ MUSIIKKINÄYTELMÄ KE 15.7. KLO 18 KE 15.7. – Jouduin luopumaan omasta koirastani viime kesänä, joten on ollut ihanaa rapsutella Elviä täällä, Salmenperä sanoo. KLO 18 KE 5.8. KLO 18 TO 23.7. Kampaamokoiraksi Elvi onkin varsin sopivan luontoinen: se ei hauku eikä liiemmin riehu – paitsi ulkona. KLO 17 TI 28.7. Ikkunasta ulos tähyävä koira on kieltämättä hellyyttävä näky. KLO 17 TI 4.8. KLO 18 SU 12.7. Muihin virikkeisiin kuuluu esimerkiksi luita. Ulkona hän saattaa riehaantua ja monet ovatkin yllättyneet siitä, että hän on lenkillä niin villi, Järvinen paljastaa. KLO 18 PE 3.7. Nyt reilun vuoden ikäinen Elvi on ottanut paikkansa parturi-kampaamossa niin omakseen, että se tuskin sieltä on eläköitymässä ihan pian. Ilmalämpöpumpun turvin Elvi viettää kampaamossa myös kesäpäiviä. KLO 18 KE 8.7. Asiakkailta Elvi onkin saanut pääasiassa positiivista palautetta. Silloin tällöin maisemaan ilmestyy muitakin karvaisia lajitovereita, jotka saavat Elviltä täyden huomion. KLO 18 SU 2.8. Reilun vuoden ikäinen rottweilerin, saksanpaimenkoiran ja berninpaimenkoiran geenejä omaava koira on ottanut paikkansa perniöläisessä parturi-kampaamo Stailissa. – Usein Elvi menee jo auton luokse odottamaan, Järvinen lisää. Joinain päivinä virikkeet käyvät tylsiksi, jolloin Järvinen jättää Elvin kotiin viettämään vapaapäivää. ANETTE AHLQVIST 02-7334940 Helsingintie 21, 24100 Salo Kaikkea ihanaa kukkaa sekä pieniä sisustusjuttuja! Hääjukat, surukukat, onnittelukukat ym Runsas, kukkaisa kauppa! MR Ikkunaentisöinti Vanhojen ikkunoiden ja ovien kunnostusta perinteisin menetelmin Soita ja sovi ilmainen kartoituskäynti p. Leikkiessään leluillaan saattaa siltä päästä toisinaan leikkiin liittyviä tehostemurahduksia. Nytkin se kömpii puolittain Järvisen syliin ja pyytää rapsutuksia. KLO 17 TI 4.8. Pieni pentu vaati alussa ruokintaa kolme kertaa päivässä, joten Järvinen katsoi parhaakseen ottaa pennun mukaansa töihin. KLO 17 TI 21.7. Kampaamokoira-Elvi rakastaa etenkin emäntänsä Taru Järvisen rapsutuksia. KLO 18 SU 9.8. KLO 18 KE 8.7. Välillä se pysähtyy tiiraamaan ikkunasta kylänraittia. KLO 17 TI 28.7. Elvi toivottaa asiakkaat tervetulleiksi nopealla nuuhkaisulla – myöhemmin tutustuminen saattaa vaatia vielä pari nuuhkaisua lisää. KLO 17 TI 14.7. KLO 18 SU 5.7. KLO 18 KE 22.7. Jos asiakas on allerginen tai pelkää koiria, menee Elvi takahuoneeseen odottamaan. – Sitten kyllä heti tulee asiakkailta kysymyksiä, että missä Elvi on, hän naurahtaa. Kampaamokoiran ura siis jatkuu – ainakin niin kauan kuin Elvi itse viihtyy. KLO 17 MA 13.7. Koostaan huolimatta Elvissä on myös sylikoiran vikaa. Rodultaan Elvi on sekarotuinen. Sellaisena voisi pitää sitä, että perniöläisessä parturi-kampaamo Stailissa työskentelee kampaamokoirana tunnettu Elvi. KLO 18 SU 2.8. KLO 18 KE 29.7. KLO 17 TI 7.7. KLO 18 TO 9.7. – Hän on ihana, Salmenperä virkkoo katsoessaan Elviä. – Joskus joku asiakas on kertonut, että vaikka hän normaalisti saattaisi pelätä Elvin kokoisia koiria, niin ei hän Elviä silti pelkää, Järvinen kiittelee. Elvi on Saana Salmenperän mielestä ihana. Lauhkeasta luonteestaan johtuen Elvi onkin toiminut siedätyksenä myös koirapelkoisille asiakkaille. KLO 18 TO 9.7. KLO 18 SU 12.7. Perimää rottweilerista, saksanpaimenkoirasta ja berninpaimenkoirasta. KLO 17 TI 7.7. KLO 17 TI 21.7. Valjaiden esiin nostaminen tarkoittaa lähtöä. Tämä ei Elviä kuitenkaan hetkauta, vaan se käyskentelee ympäriinsä rauhallisin ja varmoin askelin. KLO 17 SU 5.7. Föönit pauhaavat ja puheensorina täyttää tilan. KLO 17 MA 13.7. KLO 18 KE 5.8. KLO 18 SU 16.8. Elvi onkin sulattanut monien ihmisten sydämen, kuten myös parhaillaan omaa vuoroaan kampaajan penkkiin odottavan salolaisen Saana Salmenperän. Eikä hänen tarkoituksenaan varsinaisesti ollut kouluttaa uudesta tulokkaastaan kampaamokoiraa. Ovi käy tasaiseen tahtiin asiakaskunnan vaihtuessa. KLO 18 TO 23.7. KLO 18 SU 19.7. Töihin lähtö onkin Elville lähes yhtä rutiininomaista kuin omistajalleenkin. Rapsutusten lisäksi Elvi viihtyy kampaamossa lelujen kera. Järvisen mukaan koostaan ja rotuperimästään johtuen Elviä voisi luulla pelottavammaksi, mitä se oikeasti onkaan. KLO 18 SU 26.7
Hyvää tavaraa ja suosittelen sen käyttöä varsinkin ulkorakennuksissa. Ei jää ainakaan valmistautumisen puutteesta kiinni. Järj. Idän kaupan vaikeuksia on ollut ennenkin. Missähän Perniössä kasvatettiin viimeiseksi tupakkaa. Nuutti Ruokangas Muikun mietteitä Perniön SPR Terveyspiste Perniön SPR:n kirpputorin tiloissa on perjantaisin auki klo 10–12. Tänä vuonna ehkä ensimmäistä kertaa muistin myös arvostaa vaaleanvihreän kuusenkerkän bongaamista, joka sopivassa vaiheessa nähtynä mielestäni näyttää ihan pianistin käsiltä. Jennynkuja 2. Järj Yhres. Minä olen käyttänyt mustaa kimröökiä vuosikaudet saariston mökin ovien maalaamiseen. Minähän uhosin viime kesänä tällä samaisella palstalla, että minulla täytyy maistaa hattaraa ensimmäistä kertaa kesän aikana. Kesäsuunnitelmien teossa onkin se vaara, että jos kalenteria täyttää liikaa, sitä saattaa kaikesta menemisestä uupua. Rikastushiekat löytyvät Aijalasta edelleen ja niiden hyödyntämistä on pohdittu tämänkin lehden sivuille esimerkiksi loppuvuonna 2023. Jostain se vain hiipi taas kaiken kansan iloksi. Myös lupiini, vaikka ongelmallinen laji onkin. Mutta sisukkaasti aina aloitettiin uudestaan, sillä tuotteen kysyntä oli hyvä. Jäätelöautosta ostaminen voisi olla aktiviteetti, johon otan osaa tänä kesänä ihan jo pelkästään nostalgiamielessä. Ystäväni Katariina Heikkilä kertoo artikkelissaan hienossa teoksessa Koski ajan virrassa , että Venäjälle vietiin kimröökiä Koskelta jopa tuhansia tynnyreitä vuodessa. Järj Yhres. Tätä uskallan perustella sillä, että golfin pelaamiseen vaadittava green card minulla on ollut toteutuslistalla sellaiset rapia 20 vuotta. Mutta Perniön Koskella kimröökiä (sana tulee ruotsin kielestä) eli nokimustaa alettiin valmistaa koivuhiilestä 1800-luvun loppupuolella, kun sulattamotoiminta tyrehtyi. Hattarat taisivat mennä sivu suun, kun ei pysähtynyt säännöllisesti kojuja etsimään. Myös 30 vuotta sitten Aijala oli esillä lehdessä, jolloin käsiteltiin vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueen kunnostussuunnitelmaa. Sakari Takavuosina saattoi nähdä saunan takana kasvatettavan tupakkaa, niin sanottua palturitupakkaa. Tervetuloa! Särkisalokotiyhdistys ry / Yhres To 4.6. Lisäksi käytettiin itse käärittyä sätkää. Katsokaapa vaikka. Vaikka sunnuntaina rantakalliolla istuessa mieleen ehti jo juolahtaa, että kohta se kesä on jo ohi. Järj Yhres. Kosken tehdasrakennukset purettiin viime sotien jälkeen. Meri-Teijon kenttä olisi esimerkiksi kiertämättä. Ti 9.6. Jennynkuja 2. Sitä käytettiin piipussa, joka oli usein niin sanottu liitupiippu, vaikka se olikin poltettua savea. Järj Yhres Ke 10.6. Yhres kävely klo 11. Joskohan sitä pian olisi valmis kokeilemaan onneaan jo ihan oikealla golfkentällä. Liian vähäinen suunnittelu voi myös johtaa siihen, että jotain jää tekemättä. Tähän sopisikin klassinen lainaus elokuvasta Ferris Bueller´s Day Off (suomeksi Vaihdetaan vapaalle, Ferris ), joka kuuluu vapaasti suomennettuna näin; ”Elämä etenee aika nopeasti. Lähtö Särkisalokodilta. Toisin kuin nuoret männyt, jotka vaikuttavat alkukesästä näyttävän keskisormea ohikulkijoille. Ei onneksi. Ohj. Vasta alkanut kevät hävisi yhtä nopeasti, kuin eräs ihmiskehon metabolismin tuotoksista Saharaan. Unohtuu, kuinka hieno onkaan kesän ensimmäinen vihreys tai alkukesästä eri väreissä puhkeavat kukat. Särkisalokodissa, Jennynkuja 2. Sitä kaikkein parasta veneilyä siis jos minulta kysytään. Jennynkuja 2. Lähtö Särkisalokodilta. Siitä huolimatta, että sitä kovasti odotti, niin silti vihreyden puhkeaminen onnistui yllättämään. Jennynkuja 2. Tai ehkä tarvitaan vielä toiset 20 vuotta rangella harjoittelua, että on valmis oikeille golfkentille. Pitäähän sitä kesän läpi olla mahdollisuus päästä veneilemään, vaikka kyseessä olisi vain veneilyä pakastimelta sohvalle jäätelöveneen kera. Ohjelmalliset Kaffet Tiirannassa klo 14, Tiirantie 1 Särkisalo. To 11.6. Järj Yhres Pe 12.6. Jos pieni alatyylisyys sallitaan. Se saattaa mennä ohi, jos ei pysähdy ja katsele ympärilleen aika ajoin”. Kimröökiä valmistettiin Suomessa pääasiassa tervanpolton sivutuotteena. Toiminnallinen musiikkituokio klo 13 Särkisalokodissa. Tuntuu, että Suomen suven ihanuuden pääsee aina unohtamaan joka vuosi pitkän, kalenterivuoden kolmesta muusta vuodenajasta koostuvan jakson aikana. Vaikkakin tuokin biisi on vaihdettu uuteen siitä itselleni ”alkuperäisestä” versiosta. Turinatupa mielen hyvinvoinnin ryhmä varttuneemmalle väelle PERNIÖN PLAKKARISSA klo 10, Heikkiläntie 2. Järj Yhres, Tiiranta To 11.6. MusiikkiterapeuttiTeija Kalevo. Turinatuvan mökkipäivä klo 9–15 Ylöstalon mökissä. Kesän äänet lehtien kahinasta pesällä laulavien lintujen konserttoon, joista eritysmaininnan saa hyvällä tuurilla metsästä kuuluva kukunta, kuuluvat myös kategoriaan ”tätäkin ehdin kaivata talven aikana”. To 4.6. 16 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 Kesän ihanuuden ehtii unohtaa J a yhtäkkiä olikin kesä. Terveyspisteessä asioiminen on ilmaista; voit tarkistuttaa verenpaineesi, verensokerisi tai muuten vain tulla juttelemaan esimerkiksi terveysasioistasi. Yhres kävely klo 11. Molemmissa tapauksissa lopputuloksena voi olla pahimmassa tapauksessa se, että kesä saattaa mennä ohi, kun ei ehdi pysähtyä katselemaan ympärilleen. Tämä pitää yrittää myös oikeasti toteuttaa. Sen valmistamisessa oli jatkuva tulipalovaara ja niinpä Koskenkin kimröökitehdas tuhoutui 1893 ja uudestaan rakennettiin 1912 ja taas 1916. Venäjän vallankumous katkaisi tämänkin yhteyden ja toiminta hiipui. Oletko kuullut kimröökistä. Kädentaitotupa klo 12 Särkisalokodissa. Näin ainakin kävi oman kevääni kohdalla. Sitä unohtaa kaikki ne värit, äänet ja tuoksut, joita kesään kuuluu. Hyvän mielen kivien työstö. Tiedustelut Päivi p.040 1326385 Järj. Tupakka oli tullut Suomeen 1600-luvun loppupuolella ja sen viljely oli suurimmillaan 1700-luvun lopulla, mutta Venäjän vallattua Suomen, maahamme tuli vähän parempaa Venäjän tupakkaa. Kesä tuli ja kesä meni ja edelleen on hattara jäänyt minulta kokematta. Kesä tosin on vasta alussa. Yhres Ke 10.6. Yhres ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA 30 VUOTTA SITTEN: AIJALAN RIKASTUSHIEKAT POHDINNASSA MYÖS 90-LUVULLA NUUTTI RUOKANGAS Tällä viikolla lehdessä julkaistiin reportaasi toimittajan vierailusta Kiskon Aijalassa. Unohtamatta tietenkään kesäluonnon kaikkein kauneinta ääntä, eli jäätelöauton sulosointuja. Vierailijana Salon Syty. Ekkin korttirinki klo 13. Meinasi loppua ennen kuin alkoikaan. Sätkää saunan takaa ja kimröökiä Koskelta Lindilän lukulampun alla Sarjassa Sakari Korpinen nostaa esiin helmiä paikallishistoriasta p Täl viikol. Jos tosin yhtään itseäni tunnen, niin ensi vuonna kesän koittaessa on sekä hattarat että jäätelöauto-ostokset jääneet minulta tekemättä
Ihan aiheesta moni on huolissaan myös ympäristön takia. Jumpataan tytöt kouluun! Kesäjumppa ke klo 18–19 Särkisalon kirkkopuistossa, ohjaajina Jenni Luodes ja Kaisa Vainio. Raamattu lupaa, että Jumala antaa tulevaisuuden ja toivon. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 17 PERHEILMOITUKSET PALVELUJA TARJOTAAN SEKALAISTA MENOT JA TAPAHTUMAT OSTETAAN Salontie 2, 25500 Perniö Turuntie 8, 24100 Salo Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Kesäkirkko Kaukurin rukoushuoneessa Su 7.6. Suomi on kyntänyt pitkään huonossa taloustilanteessa. Monia huolettavat sodat ja julmuudet maailmalla. Ig: kirkkoperniossa Fb: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa KISKO PERNIÖ SÄRKISALO www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi Seurakuntatoimisto p. klo 12; Huhtasalo, Hyvönen. Uintia, saunomista, iltapalaa, hartaus; mukana Pirkko-pappi. Me aikuiset saatamme helposti syyllistyä siihen, että hoemme vain, että älä ole huolissasi. • Teijon kirkko 6.6.–9.8. @perkkari pernionseudunlehti.fi/ ilmoita Kun suru koskettaa läheltä voit jättää kuolinilmoituksen sekä surukiitoksen verkkopalvelussamme Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon Johannes Alaranta T aas on se aika vuodessa, kun pakataan rippileirikamoja. Usein riittäisi kun kuulisi. Nyt ei riitä, vaikka kirjoittaisi kuinka monta superhyvää hakemusta. Illan tuotto lähetystyölle. Kahvitarjoilu. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Toki vanhojen ihmisten mielestä nuoriso on aina ollut pilalla. ma-su klo 10–15. SU 11.10.26 klo 14.00 Liksom – Roiha: VÄYLÄ Nuoren tytön kasvutarina Lapin sodan ajalta Vesimylly jauhaa perinteiseen tapaan tuntia ennen. On aina etuoikeus seurata nuorten elämää ja kasvua puolen vuoden ajan. klo 18 Perniön leirikeskus Reilan rantasaunalla, Kuivastontie 351. Lähellä sinua – myös somessa. ma-su klo 11–17, tiekirkko. la klo 12–15. TERVETULOA KIRKKOON MUUTA TOIMINTAA KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut: Amanda Vilhelmiina Oksanen. Mukaan jumppamatto ja juomapullo. Elämme taas tällä hetkellä sellaista aikaa, jossa on paljon monenlaisia huolia. Nuoriso on fiksumpaa kuin ennen. Profeetta Jeremian vanhat sanat ovat kuitenkin totta. Tulokset kokonaisuudessaan löytyvät Perniönseudun Lehden verkkosivuilta. Ennen vanhaan riitti kun veti haalarin niskaan ja käveli Helsingissä rakennukselle. Mukana pastori Pirkko Koivunen ja kanttori Elina Hyvönen. Jopa 116 suunnistajaa saapui Rasti-Perniön järjestämille rasteille. Ei siis ole ihme, jos nuoret ovat huolestuneita ja monet masentuvat. Puheet siitä, että nykynuoriso on pilalla, eivät pidä tälläkään kertaa paikkaansa. Kahviraha lähetystyölle. ohjelman ja yleisöarvontoja, alle 12v ilmaiseksi PERNIÖN JA FINBYN HKY:N RAVIT LAUANTAINA 11.7 KLO 13 KANKKONUMMEN RAVIRADALLA • Poniratsastusta ja kepparikisoja • Ravi-, monteja laukkalähtöjä • Buffetti Tervetuloa tutustumaan raviurheiluun koko perheen voimin Kailinniituntie 8, 24800 Halikko +358 44 987 6402 Lasiliike DW-Tuote Oy TAKSI JP HONKANEN Puh. Juhannusaaton juhla Pe 19.6. Kertamaksu 5 € (käteinen ja MobilePay) tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Boliviassa. • Särkisalon kirkko 1.6.–9.8. • Perniön kirkko 3.6.–9.8. Hautaan siunatut: Toini Marjatta Laiholahti 97 v, Aulikki Laurinen 96 v, Iiris Orvokki Sollberger 92 v, Meeri Kaarina Määttänen 87 v, Pirkko Liisa Koskinen 86 v, Raili Esteri Sallinen 85 v, Mervi Marjatta Helkiö 73 v, Jarmo Antero Virtanen 69 v, Visa Tapani Nikkanen 65 v. P. Niitä on toki ollut aina, mutta nykyisin ne tulevat kännyköitten kautta kaikkien silmille. ke-su klo 12–18, tiekirkko. Ei siis mitään uutta alla auringon. Ilmastonmuutos on tosiasia ja sen vaikutukset näkyvät selkeästi jo myös meillä Suomessa. Olet lämpimästi tervetullut katsomaan nuorten juhlaa sunnuntaina Perniön kirkkoon. Alla mainittuna jokaisen radan kolme nopeinta. Rukoushuoneen osoite: Kaukurintie 489. Viikon ajan on tarkoitus viettää täysihoidolla Suomen saaristossa hienojen nuorten kanssa. Monen käsitys saattaa hämärtyä somen algoritmien suoltaessa pelkästään huonoja uutisia. A-Rata 5.60 km, 24 osallistujaa 1) Isojunnu Veijo AngA 40:50 2) Paulin Joonas 45:02 3) Vanhanen Matias Kemiön Kiilat 45:44 B-Rata 4.50 km, 24 osallistujaa 1) Haajanen Leif Raseborg 40:19 2) Kaartinen Markku AngA 41:22 3) Kuusisto Juha 44:22 C-Rata 3.40 km, 35 osallistujaa 1) Anttonen Helmiina AngA 35:18 2) Gustafsson Essi R-P 37:32 3) Emaldynov Jyri AngA 37:45 D-Rata 2.50 km, 17 osallistujaa 1) Olenjus Jaakko 31:56 2) Pietinalho Helmi 35:44 3) Klemola Jouni 37:38 E-Rata 1.50 km, 16 osallistujaa 1) Matinaho Veijo SalVie 20:43 2) Riikonen Frans AngA 23:44 3) Olenjus Paula 24:20 MAANANTAIRASTIEN TULOKSET 1.6. Kirkkoja avoinna kesällä • Kiskon kirkko 4.7.–1.8. Asia on pikemminkin päinvastoin. Yhteislähtö klo 17.30 Perniön srk-talolta. Saunomista, lipunnosto, ohjelmaa, kahvio ym. Ehkä tästä vanhasta ennustuksesta voisi löytyä lohtua myös tässä maailmanajassa. Kirjoittaja on Perniön ja Särksalon pappi Pysähdy hetkeksi PSL Maanantairasteja etsittiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä Perniön Torpanmäellä. Naisten saunailta Ti 9.6. klo 17–21 Perniön leirikeskus Reilassa, Kuivastontie 351. 02 774 5206 Tieisännöinti Koivu info@tikoivu.fi 040-587 2464 www.tikoivu.fi LIPUT 10€ sis. Tuota lohtua ja toivoa olemme nuorten kanssa viikon ajan etsineet. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että nuorisolle ei löydy kesätöitä samalla tavalla kuin joskus aikoinaan. Kun tämä lehti ilmestyy, Perniön ensimmäinen ripari kaartuu jo aamenelle. 0400-974946 Kaikki kuljetukset luotettavasti oman kylän taksilla Paljon onnea mummulle ja papalle 5.6.2026 Timanttihääpäivän johdosta! Toivottaa Klaani ASUNTOVAUNU! 0458009155 Huippuammattilaisten esitykset jatkuvat HARMAAN KYLÄN TEATTERISSA Lisätiedot + varaukset: kirakanmylly.fi tai 041 544 7494 LA 5.9.26 klo 14.00 Hahtola – Horila: SAA RUMIAKIN TANSSITTAA Koskettava ja koominen esitys Suomifilmin suurnaisen Siiri Angerkosken elämästä. Nuohous, ilmastointipuhdistus, tulisijaja hormikorjaukset 40 vuoden kokemuksella Nuohoojamestari J.Takanen, Teijo, Perniö p. 0400 535 465 Täl viikol p
Tällä kuusikolla Särkisalon ympäristön tuntemus vaihtelee. Villa Tallbackan väri tulee pysymään myös tulevaisuudessa samana, uudet omistajat vakuuttavat. – Vaan kävelemällä ja katselemalla pystyi näkemään minkälaisista kirjoista ja musiikista hän on tykännyt, minkälaisia vaatteita hän on käyttänyt, Sami Sairanen kertoo. Meripirtin kerho kertoi aikovansa luopua Villa Tallbackasta, viimeiset vuosikymmenet juhlatilana toimineesta punaisesta, komeasta puutalosta, joka istuu mäellä Särkisalontien varressa, paikkakunnan hautausmaata vastapäätä. Miia Laasosen tytär Maija Halttunen taas näki talon ensimmäistä kertaa kaupanteon yhteydessä ja tykästyi taloon itsekin. Vasemmalta lähtien Arne Sairanen, edessä Silvia Sairanen ja hänen takanaan Hanna Ikonen, Sami Sairanen, Miia Laasonen ja Maija Halttunen. Meripirtin kerho oli saanut rakennuksen omistukseensa vuosituhannen vaihteessa, kun talon pitkäaikainen asukas Nelly Tallbacka testamenttasi talon kerholle. Osa on viettänyt saaristossa enemmänkin aikaa, toiset taas hieman vähemmän. – Siinä samassa tulee tutkittua myös missä kunnossa julkisivulaudat ovat. – Muistan kun katsoin ikkunoista ulos, nämä ikkunat täällä ovat todella kauniit. Lisäksi Ringo-koira. Toisesta päädystä julkisivulaitoja jouduttiinkin jo vaihtamaan, mutta runko oli silti rutikuivassa kunnossa. Ajatus tehdä talosta ostotarjous oli syntynyt jo kotimatkan aikana Helsinkiin. Seinistä löytyi myös 1930-luvun lehtiä, mikä nyt vain täydentää kuvaa historiallisesta talosta. Ajatuksena perheellä on pitää taloa ennen kaikkea kakkoskotina, tosin Sami Sairaselle Villa Tallbacka toimii vakituisena asuntona. Historiallinen talo saa uuden elämän uusperheen yhteisenä kohtaamispaikkana. – En heti uskaltanut sanoa, että toivoisin, että tämä olisi meidän paikka, koska me tulimme vain katsomaan, Silvia Sairanen kertoo. Esimerkiksi juuri haastattelun aikoihin huhtikuun loppupuolella työn alla oli ulkosauna, jonka työstämiseen osallistui koko poppoo. Jotenkin minua liikutti ajatus siitä, kuinka kauan tämä rakennus on täällä ollut ja millaista täällä on ollut, hän pohtii. Silvia Sairanen ja Maija Halttunen tekivät esimerkiksi ison työn juuri astioiden läpi käymisessä, kun talokauppa oli vielä tuore. Tallbackan kohdalla kiinnostuksen oli herättänyt ennen kaikkea vanhan talon hienous. Tämä on sellainen tietynlainen irtiotto arjesta, jota ei Helsingissä saa. Maija Halttunen ja Silvia Sairanen kävivät kauppojen jälkeen talon laajan astiaston läpi. Ostotilanteessa Villa Tallbacka oli rungoltaan todella hyvässä kunnossa, mutta se ei tarkoita, etteikö talossa riittäisi uusille omistajille töitä. Maita ja mantuja oli kuljettu pitkin ja poikin pitkälti rakkaudesta vanhoihin taloihin, ei niinkään ostohousut jalassa. Tosin pian sen jälkeen ilmeni, ettei hän ollut ainoa, joka näin pohti. Tuoleja oli monia kymmeniä ja astiastoa satoja kappaleita. – Hän on ollut kansainvälinen nainen. Muutenkin pientä tehtävää talosta löytyy. Tuolla reissulla oli mukana myös Samin tytär Silvia Sairanen, joka oli toivonut, että löytyisi paikka, jossa uusperhe, tai miksei koko sukukin, voisi kokoontua. Hänen veljensä Arne Sairanen taas suuntaa tulevana syksynä opiskelemaan Lappeenrantaan, mutta sieltäkin jaksaa Tallbackalle reissata. Perkkarin vieraillessa Tallbackassa kahvipöydän ympärillä istuvat Sairanen ja Laasonen lapsineen sekä Silvia Sairasen kumppani Hanna Ikonen. Ne, jotka ovat huonossa kunnossa, vaihdetaan, Sami Sairanen jatkaa. Kuvassa Villa Tallbackan uudet asukkaat. Sen sijaan se saa uuden elämän tämän perheen yhteisenä kohtaamispaikkana. Varmasti tietyllä tavalla aikansa edelläkävijä, Laasonen pohtii ja mainitsee tämän vanhat Espanjan kartat, jotka löytyivät talosta. Nellyn tarina on jollainen tavalla vain nostanut talon merkitystä sen uusille asukeille. Talon historia näkyy jo rakenteissa vanhoista pinnoista lähtien, mutta ennen kaikkea uuden kodin menneisyyttä valotti sinne jäänyt irtaimisto. Miia Laasosen vieressä viilettää Ringo-koira. Talon irtaimisto myös kertoo paljon Nelly Tallbackasta, johon talon tarinat monella tapaa henkilöityvätkin. Tarkoituksena myös on, että Laasosen ja Sairasen lapset, joihin kuuluu jo mainittujen Silvian ja Maijan lisäksi Samin poika Arne Sairanen, perivät aikoinaan talon. Särkisaloon he päätyivät osittain sattumalta. 18 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 Villa Tallbackassa odotti uusia omistajia sadat astiat ja rikas historia Nuutti Ruokangas N oin vuosi sitten tuli tietoon, että eräs pala Särkisalon historiaa olisi tulossa myyntiin. – Varmaan tunti, puolitoista siinä meni yhteensä, että sai kaikki tehtyä, hän kertoo. Tosin kun talo päästiin näkemään ensimmäisen kerran ihan omin silmin, muuttui myös ajatus ostoaikeista. NUUTTI RUOKANGAS p Tortone. Mukana oli niin entisen omistajan Nelly Tallbackan omaisuutta kuin tavaraa vuosilta, jolloin talo toimi juhlatilana. Talo ei siis kuitenkaan tule muuttumaan kauppojen myötä. Maija Halttunen oli taas kiillottanut kaikki talosta löytyneet drinkkilasit. Tämä ei ole ihme, kun kuuntelee uutta kotiaan selvästi rakastavien asukkien kommentteja talosta. Tosin vaikka Särkisalo ei itsessään olisi ollut erityisen tuttu, on talossa itsessään sen verran historian havinaa, ettei siltä ole uudet asukkaat voineet välttyä. Muita historiallisia käyttötarkoituksia talolla on ollut esimerkiksi postina ja poliisiasemana. Nyt talon historiaan on aloitettu kirjoittamaan uutta lukua, sillä viime kesänä talo siirtyi uuteen omistukseen ja nykyisin sitä asuttaa Sami Sairanen ja Miia Laasonen jälkikasvuineen. Tietyllä tavalla sen merkityksestä kertoo jo se, että Helsingissä asuva Silvia Sairanen hankki ajokortin ihan osittain sen takia, että kulkeminen Särkisaloon helpottuu. – Ehdottomasti. Julkisivut pitäisi jossain välissä rempata, mutta väriä talo ei kuitenkaan tule vaihtamaan. – Emme tulleet tännekään ostoaikeissa, Sairanen toteaa. Kaupat talosta tehtiin siis irtaimistoineen ja sitä odotti talossa paljon. Itse asiassa irtaimisto antoi aika paljon osviittaa siitä, millainen henkilö hän on ollut. – Näimme ihan ilmoituksen ja sitä kautta sovimme näytön, Laasonen täydentää. Silvia Sairanen esimerkiksi myöntää, että talon yläkerrassa vierailu meinasi tuoda hänellä kyyneleet silmiin
040 125 3887 nuohooja.suni@gmail.com Niko Suni Tmi Timo Halkilahti 0400 948 233 • Nuohoukset • IV-puhdistukset/ säädöt Nuohous, ilmastointipuhdistus, tulisijaja hormikorjaukset 40 vuoden kokemuksella Nuohoojamestari J.Takanen, Teijo, Perniö p. http://www.raksalleoy.com 044 535 4103 ASBESTIJA HAITTA-AINE PURKUTYÖT TIMANTTIPORAUS JA SAHAUS PURKUTYÖT RAKENNUSSUUNNITTELUA ARK. 040 838 5735 . Ti ja to klo 12-16 Su klo 12-14 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELUT P. 045 8440 870 PERNIÖN SIIVOUSPALVELU • KOTI-, MUUTTO-, JA TOIMITILOJEN SIIVOUKSET • IKKUNANPESUT ym. (02) 735 7313 fax (02) 735 2335 www.meidan.co Anssi Örri FYSIOTERAPEUTTI Fysioterapiapalvelut Perniössä ja Särkisalossa 0400 744 269 Vastaanotot: Haarlantie 4, 2.krs, Perniö Jennynkuja 2, Särkisalo Vuokrataan viihtyisää PeU:n majaa Alhomäentie 132, Perniö Varaukset: 040 725 2283 Erilaisiin juhliin, kokouksiin ja illanviettoihin PERNIÖN VPK kaivonpesut puunkaadot erilaiset työsuoritteet palokunnantalon vuokraus Kysy tarkemmin 02-735 7114 pernionvpk@pernionvpk.fi MERELLINEN MERIPIRTTI ■ JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN Särkisalontie 590, Särkisalo www.meripirtti.fi p. -PIIRUSTUKSET RAKENNUSLUVAN HAKEMUKSEEN Tiina Madison-Leino p. Anja Virtanen p. Kerromme asiat niin kuin ne ovat. 050 352 1584 kylanpaajuha@gmail.com kylanpaajuha@gmail.com Pihapuiden kaadot Kantojyrsintä Ulkomaalaukset KIINTEISTÖPALVELU LAAKSONEN Puh. Se on uutismedian tehtävä. 0400 520 065 pernionputkitarvike.fi VUOKRATTAVANA HENKILÖNOSTIN DEXTER 15 Z 60 €/pvä, 100 €/vkl Myös hakitelineitä vuokrattavana p. 0408036715 Salontie 2, PERNIÖ p. 050 4342413 Salontie 4, 25500 PERNIÖ 010 5173 888 info@pksammutin.fi www.pksammutin.fi • Pihojen, niittyjen ym. osto ja välitys SOITA JA KYSY LISÄÄ: p. 044 7217 130 Joutnantie 73, Perniö Kelakyydit Salon kaupungin taksikorttikyydit 0400 727 519 www.taksitonikesala.fi Oikia Tilitoimisto Oy toimisto@oikiatilitoimisto.fi, p. Kylänpää J. 040 779 4985 LAADUKASTA LAADUKASTA SIIVOUSPALVELUA SIIVOUSPALVELUA Salon seudulla Yrityksille Taloyhtiöille Kotisiivous Keikkasiivous Siivouspalvelu Siivouspalvelu Huuskonen Huuskonen 0400-915 479 siivouspalveluhuuskonen.fi Palveluhakemisto Tavoitat kohderyhmäsi kustannustehokkaasti laatuympäristössä. 044 0400 286 www.kpl.fi Raksalle Oy Rakennusja maalaustyöt raksalleoy@hotmail.com 045-652 6285 Jani Lehtonen 040-746 3785 Markku Lehtonen Löydät meidät myös facebookista. pernionseudunlehti.fi Sinun vinkkisi voi olla huomisen uutinen. 050 352 1584 P. 0400 901 550 Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-15 info@pernionapteekki.fi www.pernionapteekki.fi Haarlantie 21 25500 Perniö puh. Varaa oma paikkasi! Hakemistosivut ilmestyvät kerran kuussa Perniönseudun Lehdessä. trimmeröinti • Aliurakoinnit, työsuoritukset • Maatalouskoneiden, -irtaimiston, työkalujen osto • Hyötyajoneuvojen kalusteiden ym. Kylänpää Pihapuiden kaadot ja Pihapuiden kaadot ja metsänhoitotyöt metsänhoitotyöt P. Ota yhteys myyntipalveluumme puhelin (09) 2730 0202 (pvm/mpm). 040 5719 521 PERNIÖN VÄRI JA TAPETTI KY Haarlantie 8, Perniö, (02) 735 2344 Jari-Jorma Tammi 0400 788 133 Värisilmä Sahatut ja höylätyt puutavarat SUONION SAHA 0500 128 956 Tuohittu HENKILÖJA PAKETTIAUTOJEN RENKAAT & VANTEET Myös renkaanvaihdot ja rengashotelli Jukka 044 095 5878 hj.renkaat@gmail.com Metalantie 2, Perniö WWW.HJRENKAAT.FI KIERRÄTYSKESKUS KARLSTADINTIE 2 P. Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 19 Kampaamot VuokrauspalVelut Sähköalanliikkeet SiivouSpalvelut APTEEKIT ERIKOISLIIKKEET FYSIKAALISTA HOITOA JUHLAPALVELUT LVIS-LIIkkeet NUOHOOJAT SEKALAISTA Rengasliikkeet RAVINTOLAPALVELUT RAKENNUSALAN PALVELUT TyösuoriTukseT TiliToimisToT TAKSIPALVELUT RakennuspuutavaRaa puunkaatopalvelut Maanrakennusliikkeet NUOHOOJAT Laadukasta maa-ainespalvelua 040 503 5988 www kiviasema fi KIVIASEMA Perniön Putkitarvike OY Kari Kakko puh. 0400 535 465 Metsuripalvelu Metsuripalvelu J. (02) 735 7274 www.staili.fi • uudisrakennukset • remontit ja maalaustyöt • jätevesijärjestelmät • rakennusvalvontaa • vastaavan mestarin työt RAKENNUSPALVELUTPULLINEN.FI Yli 10 vuoden kokemuksella p. Lähetä juttuvinkki toimitus.pernionseudunlehti@ media.fi Tärkein löytyy läheltä.
P Kiskon kesätori maanantaisin ja perjantaisin 27.7. P Salon seurakunnan kesäkonserttisarja vierailee Särkisalon kirkossa 21.6. ȣ Kesä täynnä tekemistä Tänäkin vuonna Laurin Markkinat valtaavat Perniön elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. P Kirakan Kesäteatterin Liisa Ihmemaassa -näytelmän ensi-ilta on 29.6. Lataa maksuton S-mobiili käyttöösi puhelimesi sovelluskaupasta. päättyen. P Kisko-päivä kokoaa väkeä torille 4.7. Kausi jatkuu 16.8. ja 22.7.–30.8. P Salon seurakunnan kesäkonserttisarja vierailee Perniön kirkossa 9.8. P Muun muassa Kyläravintola Terhossa, Ravintola Nixorin terassilla ja Café Vinssissä järjestetään keikkoja ja Hallin Lavalla tanssitaan pitkin kesää. P Kisko-Triathlon urheillaan 27.6. P Teijon Wanhanajan Markkinat järjestetään 8.–9.8. P Avoimet kylät -päivää vietetään esimerkiksi Tuohitussa, Särkisalossa, Lainerannassa, Kosken asemalla, Mathildedalissa ja Kiskossa 13.6. P Juhannussalko nousee Särkisalossa Meripirtin tontille 19.6. P Salon nuorisopalveluiden kesäkaara kulkee 11.8. Alla olevasta aikajärjestykseen kootusta listasta löytyy tekemistä päivälle jos toisellekin. P Puuvenefestarit pidetään Mathildedalissa 26.6.– 27.6. alkaen ja 24.7. Kaikki tämä, ja enemmänkin on yhteistä osuuskauppamatkaa arjesta juhlaan. P Kiskon Kivimakasiinissa Ensin työ, sitten runo -esitykset 6.7. YHTEISELLÄ MATKALLA OMAN SEUDUN ONNEKSI TERVETULOA PAIKALLISEEN OSUUSKAUPPAAN Suur-Seudun Osuuskauppa SSO P Eteläisen Salon kesä on taas täynnä suuria ja pieniä tapahtumia. Lisäksi Mathildedalissa ja Särkisalossa joogataan kesän kuluessa. P Teijon Masuunin Heinähulinat pidetään 4.7. P Sebfmx Fest järjestetään Ulkoluodossa 4.7. P Sydänkesän sävelet soivat Kiskon kirkossa 11.7. Tarkemmat tapahtumatiedot löytyvät kunkin toimijan omilta sivuilta. P Meren sylissä -taidenäyttely Mathildan Marinan Merigalleriassa 31.8. P Perniön toripäivä kesäperjantaisin 5.6. P Perniön kirjastossa Jälleen Salossa -taidenäyttely 25.5.–10.7. P Mathildedalin kesäteatterissa Pirturanta-musiikkinäytelmä aloittaa esityskautensa 3.7. P Mathildan Marinan Beach Volley –turnaus 13.6. alkaen. P Mathildan Marinassa vietetään venetsialaisia 29.8. P Salon paikallisliikenne Paikku kulkee maksutta 22.6. saakka. Esitykset jatkuvat 12.7. P Laurin Markkinoiden markkinapäivä Perniössä 1.8. P Juhannusaattoa ja -päivää vietetään esimerkiksi musiikin merkeissä Mathildan Marinassa, Terhossa ja Nixorissa. saakka Kiskon kirjaston pihalla. P Kiskon Kivimakasiinissa Heidi Heinosen Kesä ilman kehyksiä -näyttely 13.6.–12.7. P Antsun Fest –markkinapubi Perniössä 31.7.–1.8. LIINU NIEMINEN P Tortone. P Varsinais-Suomen museopäivää vietetään Perniön museolla 30.8. P Mathildedal Pride 8.8. P Teatteri Sirkus Suosalo Teijon ruukissa 27.–30.8. saakka. P Teijon Masuunin kesäkausi on jaettu kahteen näyttelyjaksoon: 6.6.–19.7. saakka. Myös Kirjakkalan metsäkävelyitä järjestetään ja Salon oppaat kuljettavat eteläsalolaisissa kohteissa. P Salon seurakunnan kesäkonserttisarja vierailee Yliskylän kirkossa 5.7. saakka. P Satamarannan tanssit Särkisalon Tiirannassa 18.7. VINKKI! S-mobiili -sovelluksesta tai osoitteesta sso.fi tarkistat kätevästi oman kauppasi aukioloajat, palvelut ja lisäksi löydät ajankohtaiset edut juuri sinulle. Viime vuoden markkinoilta otetussa kuvassa ilmapallot innostivat nuorta kävijää. P Aito Siiderifestivaali valtaa Mathildedalin 26.6.– 27.6. P Salon seurakunnan kesäkonserttisarja vierailee Kiskon kirkossa 28.6. P Kansallisja muinaispukujen tuuletuspäivä Meripirtissä 5.8. P Lehmirannassa pidetään juhannustanssit Sakke Kotilaisen ja Focus-yhtyeen tahdissa juhannusaattona. P Perniön harjoitusravit raviradalla 11.7. 20 Perniönseudun Lehti Keskiviikkona 3.6.2026 sso.fi Tuliaiset kyläreissulle, tankki täyteen ja putipuhdas auto, eväät mökkirantaan, arjen ostoslistaa, yhdessäoloa ja syömisen iloa