kesäherkkuja Lämpimästi Tervetuloa! TILAPUODISTA OMAN PUUTARHAN SÄILÖNTÄKAUSI JATKUU ! TILAPUOTI-PUHELIN 040 353 6239 @perkkari @perkkari1944 Perniönseudun Lehti Torstaisin aamukahvipöytään eteläisessä Salossa tilaukset@pernionseudunlehti.fi pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus Brittiprätkien lääkäri Sivu 9 Jukka Saari avasi Förbyn vanhaan sähkölaitokseen brittimoottoripyörien varaosiin ja huoltoon erikoistuneen liikkeen.. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 30 24.7.2025 PAPPILANTORPAN PIENTILAN MANSIKAT! Tuoreet, makeat mansikat suoraan pientilalta! Tule hakemaan omasi! Tiedustelut p. ASTI !! MA-LA 10-17 PÄIVÄRINTEENTIE 14, 25520 PERNIÖ karkkivadelmat & karkkimansikat nostotuoretta varhaisperunaa, ym. 0400 532 403 Myynti kotitilalta: Korvenvierentie 22, Perniö Pappilantorppa-pieni tila, suuri maku! PALVELEMME 2.8
Nyt noin kaksi kuukautta koPerniönjoen kävelysillan työmaa on edelleen jäissä Vanhan maalaistalon tuhonnut tulipalo pysäytti Perniön viime viikolla. 044 735 2301 liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Toukokuun 20. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Kesätoimittaja Liinu Nieminen p. Miten kerrotaan uutisesta siten, että olennaista tietoa jaetaan, mutta ilman että sorrutaan mässäilyyn. Perniönseudun Lehti uutisoi maaliskuussa, että siltatyömaa keskeytyi maansortuman vuoksi. Silloin Salon kaupungilta todettiin, että työn jatkuminen siirtyy jonkin verran. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Maaperän liikkumisen vaikutukset vanhaan siltaan eivät ole tiedossa. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. päivänä pidettiin työmaakokous, jossa oli määrä päättää siltatyömaan jatkosta. Perheen hyväksi järjestettiin viikonloppuna pienkeräys, jossa lain rajoittaman kymmenen tuhannen euron summan keräämiseen kului ainoastaan alle seitsemän tuntia. Keräyksen järjestänyt henkilö kertoi yhteydenottoja tulleen ympäri Suomen. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Vanha puusilta on ollut suljettuna kävelijöiltä keväästä asti, vaikka työt eivät ole jatkuneet. Työttömyys kasvaa, mutta Perniössä näkyy myös hyviä merkkejä Päiväkotitilaukset toivat uutta virtaa myös Onwoodin Perniön tehtaalle. Kesäkuun viimeinen päivä uusia avoimia työpaikkoja oli Salossa tarjolla tänä vuonna 211. Joukossa oli myös niitä, jotka olivat halunneet varmistua keräyksen aitoudesta, mikä osoittaa sekin tervettä varovaisuutta. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Monelle ihmiselle kuitenkin juuri oma koti on se kaikkein turvallisin ja läheisin paikka. Liinu Nieminen Salontieltä Leskenkujalle vievän uuden kävelysillan rakennustyöt seisovat edelleen. Empatia on edelleen ihmislajin suurin supervoima. Ihmisyys korostui tragediassa. Kuka tahansa voi pysähtyä ajattelemaan, miltä tuntuisi olla tragedian kohdanneen perheen kengissä. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. –Olemme keväällä onnistuneet saamaan lisää kauppaa. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Olemme voittaneet pari isoa tarjouskilpaa päiväkotipuolella, joten työllisyystilanne näyttää Perniössäkin hyvältä seuraavan vuoden ajan, hän sanoo. Tapahtunut antoi kuitenkin ihmisille mahdollisuuden osoittaa ihmisyyden parhaita puolia. Varsinais-Suomessa oli kesäkuussa noin 28 000 työtöntä työnhakijaa, eli miltei 4000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. –Kun tilanne on epävarma, halutaan niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin odottaa asioiden selkeytymistä. Tulevaisuuden työllisyystilanne näyttää kohtuullisen hyvältä ainakin parissa entisen Perniön kunnan yrityksissä. Työttömien työnhakijoiden määrä oli myös noussut miltei kahdella sadalla työnhakijalla toukokuuhun nähden. Prosentteina tämä tarkoittaa 20 prosentin muutosta. Kotitalouksissa hillitään kulutusta, lykätään kalliimpia hankintoja ynnä muuta sellaista ja yrityksissä puolestaan investointeja tai rekrytointeja jätetään myöhemmäksi, hän kertoo. Geologien suunnittelupöytään piti palata, sillä uudet paalutukset piti suunnitella siten, että jokitörmä sen kestää. Varsinais-Suomen ely-keskuksen kehittämisasiantuntija Sari Säippä viittaa tilannetta selittäessä Työja elinkeinoministeriön kevään työmarkkinaennusteeseen, joka ennakoi esimerkiksi Ukrainan sodan ja Yhdysvaltojen epävarman tullipolitiikan vaikuttavan markkinatilanteeseen myös Suomessa. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Viranomaisveneitä valmistavasta Marine Alutechistä sekä aikaisemmin TeijoTalojen nimellä tunnetusta, puutaloja rakentavasta OnWoodista raportoidaan positiivisia odotuksia tulevaisuuden osalta. Menetys on yksittäisen perheen kohdalla kuitenkin suuri. Salon uusien avoimien työpaikkojen määrä oli tosin noussut viime vuodesta 60 avoimella työpaikalla. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Varsinais-Suomen ely-keskuksen tällä viikolla julkaisemien, kesäkuuta koskevien työllisyyslukujen mukaan Salossa oli kesäkuussa 2742 työtöntä työnhakijaa, mikä on 465 enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Nuutti Ruokangas Salon ja Varsinais-Suomen työllisyystilanne on vaikeutunut vuoden takaisesta, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä ainakin kahdessa isommassa eteläisen Salon yrityksessä. Marine Alutechin markkinoinnista vastaavan Jens Grüblin mukaan yhtiö on saanut lukuisia uusia tilauksia ja uusista toimeksiannoista kertoo myös OnWoodin toimitusjohtaja Miikka Vainio. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Sillan rakennustyöt ovat seisseet keväästä asti. Päätöstä ei kuitenkaan pystytty tekemään, sillä kaikki suunnitelmat eivät olleet vielä valmiina. Hän kommentoi tilannetta toukokuun lukujen pohjalta. Kesälomakausi on viivästyttänyt selvittelyn jatkumista. Keräys kuitenkin osoitti, että tragedian kohdatessa korostuu kuitenkin ennen kaikkea ihmisyys ja halu auttaa. Myös uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvussa. Rakennuksessa paloi vanhan talon myötä historiaa, mutta ennen kaikkea perhe menetti tapauksessa kotinsa. Siitä, kun oman kodin turva häviää yhtäkkiä ja täysin varoittamatta, on taas harvalla omakohtaista kokemusta. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Jos joku olisi huijausta yrittänytkin, yhden perheen tragedialla rahastaminen olisikin tuntunut hyvin alhaiselta. " Empatia on edelleen ihmislajin suurin supervoima. Ihmisten arvojen jakaantuminen ja eriytyminen on ilmiönä ollut esillä ja sosiaalinen media on omiaan kärjistämään mielipiteitä. Salon kaupungin infrapäällikkö Petri Virtanen kertoi toukokuussa, että siltaa on pidetty kiinni varotoimenpiteenä. Jatkuu sivulla 6. Paalutusten vuoksi maa-aines lähti siirtymään ja se teki työn jatkamisesta mahdotonta. Tähän osaa varmasti usea samaistua. Salon kaupungin suunnitteluinsinööri Laura Haonperä kertoo, että töiden jatkumisen aikataulu siltatyömaalla on vielä selvittelyssä. Tilanne aiheuttaa mietinnän paikkaa myös medialle. Tässä tapauksessa keräys ei ollut huijaus. Muutosta on tapahtunut myös verratessa toukokuun loppuun, sillä tuolloin uusia avoimia työpaikkoja oli Salossa tarjolla ainoastaan 133. Sami Rinnetmäki Vantaalle suuntaavaan päiväkotirakennuksen alaohjan palkiston kimpussa. Henkilövahingoilta tapahtuneessa onneksi vältyttiin. Yleisesti kehityssuunta on Salon kanssa samanlainen myös koko Varsinais-Suomen alueella. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin
Kävelijöiden tulee siis edelleen kiertää Erveläntien kautta, mikäli joen haluaa ylittää. Perniön kirjasto sulkee ovensa kahdeksi viikoksi Päiväkotitilaukset toivat uutta virtaa myös Onwoodin Perniön tehtaalle. Perniönjoen kävelysillan työmaa on edelleen jäissä kouksen jälkeen silta on edelleen kiinni eikä uuden sillan aikataulusta tiedetä. Katujameilla soittivat Ahti Pelttari ja Pete Honkala. Minna Mäkelä Punassuolla.. Kasvusto on ottanut valtaa sillan kaiteista. Vanha kävelysilta on aidattu, jotta sinne ei pääse kävelemään. Perniön kirjastossa ei ole omatoimikäyttömahdollisuutta. elokuuta, kun Perniön kirjastossa voi asioida. Polkujuoksija pääsee luonnon helmaan Sivu 15 Bengt Ahlqvist torilla keskiviikkona. Sami Rinnetmäki Vantaalle suuntaavaan päiväkotirakennuksen alaohjan palkiston kimpussa. Perniönseudun Lehti 30 24.7.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Katujameilla musiikki kohtaa kansan Sivu 13 Tammisaaren tori on myös eteläsalolaisille perinteinen myyntipaikka Sivut 10-11 PsL Huominen on viimeinen päivä ennen 11. Kirjasto jää henkilökunnan kesäloman vuoksi tauolle kahdeksi viikoksi
Tuollaisten juttukeikkojen jälkeen tunnen aina suurta kiitollisuutta siitä, että saan tehdä tällaista työtä. Kun puhun murteiden hassuudesta, viittaan vähän eri asiaan. Keskeinen kysymys on se, millä keinoilla tunne välitetään. Torstai jää mieleeni varmasti loppuelämäkseni, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun töissä jouduin tuon kaltaiseen tilanteeseen. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Liinu Nieminen Ääripäästä toiseen Kirjoittaja on toimittaja, joka on itkenyt tähän mennessä tämän vuoden aikana yhteensä 35 kertaa. Toimittajan työ vaatii tunteella ja sielulla osallistumista, mutta samaan aikaan sitä, että jonkinlainen ammattimainen etäisyys säilyy. Tarkoittaa kuulemma missä. Totta kai tiedän puhuvani jonkin asteisella Pohjois-Pohjanmaan murteella, vaikka se on omien kulkemisieni myötä hälventynyt. Ambulanssi ajoi ohitseni talon pihapiiriin, enkä silloin vielä tiennyt onko palossa koitunut henkilövahinkoja. Ajattelin talon asukkaita, heidän elämänsä muuttumista ja sitä, miten pienestä kaikki lopulta on kiinni. Torstaina päivällä nauroin juttukeikalla Kukonlaulun tilalla vatsa kippurassa, pyydystin kanoja asukkaiden kanssa ja nautin kylmästä limusta kiskolaisessa peltomaisemassa. Periaatteessa minunkin puheestani voisi tulevaisuudessa aistia perniöläisiä vivahteita, sillä ainakin aikoinaan minulle oli tapana tarttua toiset murteet varsin vahvasti. Olin ajamassa Toijasta hymy huulilla kohti Perniötä ja toimitusta, kun Perkkarin toimittaja Nuutti yllättäen soitti. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Vielä suurempi shokki oli, kun parikymppisenä asuin ensimmäistä kertaa omillani ja menin pääkaupunkiseudulla sijaitsevan uimahallin saunaan. Niitä ei onneksi tullut. Sen jälkeen saan kirjoittaa oppimani tarinan, ja ehkäpä joku muu oppii sen lukiessaan uutta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että negatiivisista tunteista aiheutuneet tunnereaktiot pidetään pinnan alla. Armeijassa alokasaikana taas muutuin yhtäkkiä hetkeksi turkulaiseksi, kun löysin itseni samasta tuvasta TPS:n kiekkoilijoiden kanssa. Ehkä hieman ironista on, että kun opiskeluaikoina muutin Turkuun ja minusta tuli ainakin paperilla virallisesti turkulainen, ei murteella ollutkaan enää minuun vaikutusta. Kun olin paikalla, osa talon katosta oli romahtanut ja liekit nuolivat sen seiniä joka puolelta. Perkkarin päätoimittaja Aku kiteytti asian hyvin: parempi pieni tirautus kuin kyynisyys. VarsinaisSuomessa kielen soljunta kuulostaa omaan korvaani miltei eestiltä. Täällä poljento on jostain syystä sellainen, ettei kieleni vain taivu siihen ainakaan tietoisesi. Journalistisissa jutuissa tunteiden välittämisen merkitys on siis ymmärretty, mutta pitää myös muistaa, että toimittaja itsekin on tunteellinen olento. Kaivausalueeseen pääsi myös tutustumaan.. Pohjoisempana kasvaessa ja myös savolaisia sukujuuria omaavana olen tottunut siihen, että vanhempien ihmisten puhe on tasoa ”Mittees sitä?” vähän jos kärjistää. Tuossa hetkessä toimituksen tuki tuntui mittaamattoman tärkeältä. Ja niinhän todella oli, sillä rakennus tuhoutui palossa lopulta täysin. Pelastuslaitokselta oli tullut tiedote suuresta rakennuspalosta, jonka sijaintiin minulla oli lyhin matka. Valintoja ei voi tehdä täysin objektiivisesti. Iloisissa ja mukavissa hetkissä on kiva kertoa toisille kokemuksia ja jakaa ajatuksia koetuista asioista. Saan höpistä uusien ihmisten kanssa ja oppia heistä lyhyessä ajassa todella paljon. nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Muikun mietteitä Murteilla mongertaen 30 vuotta sitten Perniössä suoritettiin arkeologisia kaivauksia. Tunnelma autossa muuttui täysin. Oli ammatti sitten toimittaja, pääministeri tai kukkakauppias, tunteiden näkyminen kuuluu joskus väistämättä myös työrooliin. Se oli ollut jonkun koti. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Torstain surullisessa tilanteessa jakaminen oli vielä tärkeämmässä roolissa. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Tosin tuolloin huomasin oman tietämättömyyteni LounaisSuomen murteista, sillä alueelle tyypillinen konditionaalin käyttö imperfektin paikalla oli minulle täysin tuntematon ja alkuun vaikeasti ymmärrettävä ilmiö. Kroppani meni jonkinlaiseen shokkitilaan, eikä edes autonavainten pitäminen kädessä ollut enää helppoa. Sillä jos minä en murrettani kuule, onko sitä edes olemassa. Ei siis minun murteeni, vaan heidän omien murteidensa puuttumattomuuteen. En halua puhua korostettua Oulun murretta, koska se tuntuisi teennäiseltä, enkä oikeastaan osaisi enää matkia edes sitäkään. Ja tämä pätee myös alkuperäiseen murteeseeni. Pääkaupunkiseudun puheen poljento on kuitenkin omille korvilleni helpommin sisäistettävissä, kuin LounaisSuomessa. Ensimmäinen ajatus oli se, että nyt on ihan oikeasti tosi kyseessä. Murteet ovat hassuja. Nimittäin esimerkiksi omalla kohdallani minä en yleensä havaitse oman murteeni mongerrusta ja uskon, että tähän voi samaistua todella moni muukin. Tunteiden merkityksen tutkiminen ja tiedostaminen ovat journalismin tapauksessa voitu nähdä uhkana objektiivisuudelle, joka on ollut sen keskeinen sääntö vuosikausien ajan. Ken tietää, ehkä olivatkin. En ollut varmaan kahtatoista vanhempi, kun vietin urheiluleirillä viikonlopun käytännössä ainoastaan pääkaupunkiseutulaisten kanssa ja se korostus jäi päälle hetkeksi aikaa. En olisi yllättynyt, jos saunaseurana olisikin ollut nyt jo edesmenneet Raittisen veljekset. Samanlaisia juttukeikkoja olen kokenut paljon, sillä usein haastateltavien kanssa nauretaan ja kerrotaan myös sellaisia salaisuuksia, jotka eivät koskaan päädy lehteen. Paikan näki jo kaukaa, kun musta savu nousi puiden takaa horisontista. Siellä luonnollisesti istui pari vanhaa miestä juttelemassa. Yhteiskuntatieteissä puhutaan affektiivisesta käänteestä. Se kuitenkin yllätti, kuinka he puhuivat. Jos nyt vähän liioitellen sanoisin, voisin ilmaista niinkin, ettei minulle itse asiassa murretta ole ollenkaan, kun en sitä kykene havaitsemaan. Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Enkä nyt tarkoita sitä, että Savon murre voi kuulostaa ulkopuolisen korvaan yhtä aikaa hauskalta, suloiselta ja vekkulilta tai sitä, että maailmankaikkeuden toiseksi hauskin vitsi ilmeisesti on kysyä oululaiselta ”ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia?” Se maailman hauskin vitsihän on siis sanoa ”minä en ole koskaan Fordia omistanut”, kun S-kaupassa myyjä kysyy ostoksia maksettaessa, että omistaako asiakas S-korttia. Päässäni ei tainnut liikkua yhtään ajatusta, kun paikallinen opiskelukaveri totesi ”kaatusin eilen pyörällä”. Ihminen ei ole kone. Se nyt sinänsä ei ole yllättävää, taitaa tulla vakivarusteena jokaisessa uimahallin saunassa. Journalismissa tämä käänne merkitsee sitä, että tunteettoman faktanvälittäjän roolista on siirrytty pois. Tunnetyö juttukeikalla ilmenee omien tunteiden hallintana. Kylmät väreet kulkivat läpi kroppani. Tunteiden tukahduttaminen objektiivisuuden varjolla ei siis kanna kauas. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA 30 vuotta sitten Viime viikon torstaina konkretisoitui se, kuinka tässä työssä mennään nopeasti ääripäästä toiseen. Puhun siis siten, miltä tuntuu. Yhtä vähän myös ymmärsin, kun armeijassa yksi eteläpohjalainen kysyi toiselta ”mihinä” joku asia on. Tämä työ on täynnä jatkuvia valintoja, joista osa tapahtuu niin syvällä mielen sopukoissa, että niitä ei voi arkipäivässä edes erottaa. Tunteet ovat läsnä kaikenlaisessa journalismissa, ei ainoastaan sensaatiohakuisessa sellaisessa. Eikä se ollut murteista mitenkään riippuvaista, sillä se oli vaan tapa miten vanhemmat ihmiset puhuvat. 4 Torstaina 24. Omaa kuplaansa ei kuitenkaan huomaa, ennen kuin siitä astuu ulos, sillä nämä vanhat kundit keskustelivatkin keskenään vanhalla Stadin slangilla. Enkä siis sano tätä siksi, että yrittäisin sovittautua joukkoon matkimalla tarkoituksella vaikka Perniön murretta. On toki luonnollista, että puhe muokkaantuu vähän, kun kaikki muut puhuvat tietyllä tavalla, mutta en tietoisesti yritä puhettani muokata tietynlaiseksi. Yhteistyö toimi kyyneltenkin läpi, ja siitä kiitos kuuluu Nuutille. Toimittajan työssä tunnetyön merkitys näkyy jo uran alkumetreillä. Tällaiset uutiset kuuluvat tietysti toimituksen arkeen oli sitten kyseessä suuri tai pieni lehti maalla tai kaupungissa. Suljin taustalla pauhanneen musiikin ja hiljensin vauhtia, jotta en vahingossa ajaisi tapahtumapaikan ohi. Elämässä on liikaa stressattavaa, että uusia stressiaiheita kannattaisi löytää omasta puhetyylistä. Niin kauan, kun ihminen on ihminen kaikkine tunteineen, taakkoineen ja ominaisuuksineen, täysi objektiivisuus ei voi toteutua journalismissa tai missään muussakaan. Kannattaa kokeilla, varmasti saa kaupassa valtavat naurut, suuret suosionosoitukset ja kenties myymäläpäällikön viran samalla kertaa. Itkukin siinä lopulta tuli, kun puhuin Nuutin kanssa puhelimessa ja raportoin tilanteesta, jotta hän sai uutisen kirjoitettua muidenkin tietoisuuteen. Varsinaisia murresanoja puheestani löytyy vähemmän, mutta puheeni poljento ja painotukset kyllä kertovat, että ainakaan Perniöstä en alun perin ole lähtöisin. Kirjoittaessa tunnetyö näkyy siinä, että toimittaja pyrkii tekstillään välittämään haluamaansa tunnetta lukijalle. Sillä versiolla, joka on hävinnyt jo puheista slangin kehittyessä, kuten kaikille kielille ja murteille luonnollisesti tapahtuu
• Sanajumalanpalvelus Kiskon kirkossa klo 17; Haapasaari, Sirén. Ohjelmassa mm. • Diakonian leiripäivä to 14.8. klo 10–16. Osoitteeksi Mehiläisenkuja, jonne sopii autoja, ja jossa ollaan opastamassa oikeaan suuntaan. 3.8. Konserttipäivänä myynnissä Lohikeittoa. TALKOOT LAURIN MARKKINOITA VARTEN Perniön srk-talossa to 31.7. ja pe 1.8. – Etusijalla ne, jotka eivät ole tänä kesänä olleet diakonian leiripäivässä. . 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Perniönseudun Lehti Haarlantie 4, Perniö KIRJAHYLLY KIRJAHYLLY Avoinna heinäkuussa: ma-ke klo 9.00-16.00 Turuntie 14, Salo. asti la klo 12–15. rastipolku, yhdessäoloa ulkona ja sisällä, hyvää ruokaa, saunomista ja uimista, yhteislaulua ja hartaus. 02 774 5200, hauta-asiat p. mennessä Kaijalle tekstiviestitse, p. KIRKKOJA AVOINNA • Kiskon kirkko 26.7. 044 774 5214, henna.seppala@evl.fi. Käsitellään säännöissä mainitut asiat. 044 774 5364, tai sähköpostilla: kaija.virtanen@evl.fi. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Nousteprassin Kesäkonsertti Ravintola Nixorissa Konsertti on maksuton Ravintolapalvelut käytettävissä konsertin aikana. klo 10–14. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Talkoolaisille tarjotaan ruoka ja kahvit. La 2.8. 02 774 5206, taloustoimisto p. viim. Lopuksi piknikhetki. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. Hinta 10 € sis. KOKOUKSET TYÖSUORITUKSIA SEURAKUnTA TAPAHTUMIA HAUTAUSPAlvElUT OSTETAAn TORIllA 044 735 2302 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. 044 774 5216 tai diakoniatoimisto.salo@evl.fi. leivotaan, siirretään pöytiä ja järjestellään paikkoja. Ohjelmassa yhdessäoloa, saunomista, uimista ja hyvää ruokaa. Muista kyydeistä sovitaan erikseen. • Luontokirkko Särkisalon Karhumäellä klo 13; Koivunen, Saarinen. ma 11.8. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Perniön Asemaseudun Metsästäjät ry sääntömääräinen KESÄKOKOUS hirvimiesten majalla 1.8.2025 klo 18.00, hallitus kokoontuu 17.30. Kolme nuorta muusikkoa; Aino Parikka, klarinetti, Rufus Långbacka, sello, sekä Kaisa Kaartinen, piano, soittavat mm. Ilm. klo 10–16. .. klo 18 Toijan Valopilkussa, Kuusitie 8. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö OSTAMME KAIKKIA KIINTEISTÖJÄ Tarjoa! Mathildedalin Ruukki Oy Olli Lehti 0400828699 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. Ilm. 7.8. 044 774 5216, tai diakoniatoimisto.salo@evl.fi. • Särkisalon kirkko joka päivä klo 10–15. diakoniatoimistoon ma–to klo 10–12, p. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Väinö Arvo Matias Kullanmäki Aino Elsa Ellinora Lehtonen Vivian Kassandra Lindström Aino Ella Olivia Mäkelä Avioliittoon vihityt Miko Olli-Pekka Anttalainen ja Sofia Juliana Paavola Hautaan siunatut Enne Esteri Kullanmäki 100 v Lea Kyllikki Oksanen 88 v Ritva Kaarina Tuominen 85 v Timo Heikki Töyry 80 v Esko Johannes Hiukka 78 v Päivi Talvikki Toivonen 78 v Carl-Johan Ludvig Nyberg 76 v Leena Kaarina Taattola 75 v Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. tai to 21.8. ruokailua (myös ruokarajoitteet!) ja kyytiä varten viim. 5 Torstaina 24. diakoniatoimistoon ma–to klo 10–12, p. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 27.7. Vetäjänä Taina Koski. • Erityisten leiripäivä ke 20.8. • Teijon kirkko ma–su klo 11–17, tiekirkko. Yhteinen kyyti Halikon kirkolta klo 9.15 ja Salon srk-talolta klo 9.30. klo 18 Särkisalon kirkkopuistossa. Beethovenia, Brahmsia ja Saariahoa. myös kuljetuksen. LEIRIPÄIVIÄ NAARILAN LEIRIKESKUKSESSA • Hyvän mielen leiripäivä mielenterveyskuntoutujille ti 12.8. tehdään voileipiä, myydään keittoa ja kahvilatuotteita. TRIO USVAN KONSERTTI Pe 25.7. MUUTA TOIMINTAA • Kesäjumppa ke 30.7. Kesän viimeinen kerta. Hinta 10 €. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. . Tervetuloa! Hallitus KATSO HINNAT JA KUVAT FB! KIMMON KENKÄ KANKAANPÄÄ KIMMON KENKÄ PERJANTAINA 25.7. Kertamaksu 5 € (käteinen, MobilePay) tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Boliviassa Suomen Lähetysseuran kautta. Ohjelmassa yhdessäoloa sisällä ja ulkona, hyvää ruokaa, saunomista ja uimista. • Valopilkkuilta ti 29.7. klo 18 Perniön kirkossa. Lauletaan viisikielisestä ja virsikirjasta. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Ilm. Sateen sattuessa ollaan Särkisalon kirkossa. Hinta 10 €/hlö, avustajat ilmaiseksi. Mukaan jumppamatto ja juomapullo. .. • Perniön kirkko ke–su klo 12–18, tiekirkko. Sunnuntaina 3.8.2025 klo 15 Puhallinorkesteri. P. Sanaa ja sumppia. PERNIÖN TORILLA 9-17 Seurakuntatoimisto p. Kulku omin kyydein tai yksiköistä yhteiskyydillä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Lähetyssihteeri Henna Seppälä, p
Uusia työpaikkahakuja on todennäköisesti tiedossa myös syksyllä ja ensi vuonna. Perniössä toimiva, aikaisemmin Teijo-talojen nimellä tunnettu OnWood koki keväällä hyvän positiivisen käänteen, mutta sillekään tilanne ei ole ollut helppo. Ihan pientä luonnollista vaihtuvuutta oli talven aikana, hän kertoo. –Totta kai olemme tyytyväisiä. Toimitusjohtaja Miikka Vainion mukaan etenkin edellinen talvi oli firmalle vaikea. Suuri kysyntä työpaikoille näkyi myös OnWoodilla yhtiön avatessa keväällä kymmenen työpaikkaa hakuun Jokioisten tehtaan oston myötä. Tämä tarkoittaa Grüblin mukaan lisää rekrytointeja syksyllä. –Lähes jokaiseen avoinna olevaan työtehtävään haki satakunta hakijaa ja joukossa oli todella paljon päteviä ammattilaisia. Harju arvioi uusien avoimien työpaikkojen määrän olevan tällä hetkellä vuoden 2008 finanssikriisin tasolla maakunnassa. Nyt olemme pitkän heikon rakentamisen jakson jälkeen saavuttamassa kuta kuinkin normaalin työtilanteen. Puurakentamiseen keskittyvä OnWoodilta sekä viranomaisveneitä valmistavalta Marine Alutechilta kerrotaan kasvavasta työvoiman tarpeesta seuraavan vuoden sisällä. 6 Torstaina 24. Salon työllisyyspalveluiden työllisyysasiantuntija Mika Harju pitää työttömien määrää korkeana, mutta myös ymmärrettävänä. Mika Harju näkee vallitsevan tilanteen ainakin yritysten työvoiman saatavuuden osalta eteläisen Salon alueella hyväksi. Asuntorakentamisen ollessa pysähdyksissä, on osa yhtiöistä siirtänyt toimintaansa muuhun rakentamiseen, mikä on lisännyt kilpailua OnWoodin näkökulmasta. Uusien työpaikkojen määrä ollut finanssikriisin tasolla Sebastian Adolfsson ja Teemu Karell tekevät Onwoodin Perniön tehtaalla tarkistusmittauksia Vantaalle tilatun päiväkodin alapohjaan.. Kesäkuussa uusien avoimien työpaikkojen määrä oli tosin noussut 211 työpaikkaan, mikä on 60 enemmän kuin viime vuonna ja 78 enemmän kuin toukokuussa. Ongelmana on itse asiassa ollut, ettei Alutech ole löytänyt työntekijöitä hauissa. Marine Alutech on saanut viime aikoina hyvin tilauksia ja niitä tullee myös jatkossa. Uudet avatut työpaikat ovat sijoittuneet sekä tuotannon että toimihenkilöstön puolelle. OnWood voitti kuitenkin keväällä pari päiväkotien rakentamista koskevaa tarjouskilpaa, mikä paransi tilannetta. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Kun kysyntä on nihkeä, työmarkkinoille sijoittuminenkin on tällä hetkellä vaikeampaa kuin aikaisemmin. Miikka Vainio uskoo, että rakennusalalla käännös parempaan on tulossa, mutta sen aikataulua on vaikea ennustaa. Samaan aikaan VarsinaisSuomen maakunnassa ja Salon kaupungissa työttömyys jatkaa kasvuaan. Emme kuitenkaan joutuneet irtisanomaan ihmisiä. Se johtuu varmasti siitä, että muilla aloilla menee huonommin ja että meidän tuotteemme kiinnostaa. Välimatka Teijolle haaste Marine Alutechin markkinoinnista vastaava Jens Grübl taas kertoo, että yhtiö etsii koko ajan lisää työntekijöitä firmaan. Jos paikkoja aukeaa, pitäisi myös työhakemuksia tulla. –Jo 2023 vuoden alusta uusien avoimien työpaikkojen tarjontapuoli lähti hyvin voimakkaaseen laskuun, vaikka ne pysyivät aika pitkään korkealla, Harju sanoo. Marine Alutechillä oli työntekijöitä vuoden 2021 syksyllä 54, kun nyt työntekijöiden määrä on 120 ja se tulee myös nousemaan. Yhtiö myös osti keväällä tehdastoimintaa Kanta-Hämeen Jokioisesta ja rekrytoi sen myötä kymmenen uutta työntekijää. Mutta taas tällaisen spesiaalialan ihmisiä joutuu etsimään vähän kauemmin. Avoimien työpaikkojen luvut kuvaavat tilannetta kuun viimeisenä päivänä. –Teijolle pitää tulla ja monet eivät ole tältä paikkakunnalta. Sitä kautta tulee haasteita, Grübl sanoo. Yleisellä tasolla suurta käännöstä tuskin nähdään vielä lähikuukausina, uskoo Salon työllisyyspalvelujen Mika Harju. Grübl huomauttaa myös, että kun yhtiö rekrytoi lisää työntekijöitä, tarkoittaa se saman tien yksittäisten työpaikkojen sijaan useita avoimia työpaikkoja. Yrityksellä on yhteensä neljä eri tehdasta Suomessa, joista pääpaikka on Perniössä. Tilanne on ollut vaikea myös rakennusalalla, mikä on näkynyt OnWoodissa. Hän nostaa Suomen kannalta epävarmuustekijänä erityisesti Yhdysvaltain tullipolitiikan. –Jouduimme tekemään erilaisia sopeuttamistoimia, jotta pystyimme pitämään henkilöstön töissä. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Eteläisen Salon teollisuusyritysten kasvava kysyntä tuonee uusia työpaikkoja eteläiseen Saloon myös jatkossa. –Viimeisellä hakukierroksella saimme aika hyvin tänne ihmisiä. Pieni muutos Salon kesäkuun luvuissa parempaan ei myöskään tuo tilanteeseen suurta muutosta. Hän uskoo, että tilanne jatkuu samanlaisena useamman vuoden. Kovasta kysynnästä Marine Alutechin tuotteille kertoo myös se, että yhtiö aikoo laajentaa alueellaan varastohallia, mikä lisää yhtiön tuotantokapasiteettia. –Uskon, että syksy tulee olemaan vielä mollivoittoista. Varsinais-Suomen ely-keskuksen tämän vuoden kesäkuuta koskevissa lukujen mukaan Salossa oli työttömiä työnhakijoita 2742, eli 465 enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Positiivinen tilanne otetaan OnWoodissa mielellään vastaan. Hakijamäärät suuria Aikaisempina vuosina työvoiman saatavuusongelmia Salon alueella on ollut Salon työllisyyspalveluiden työllisyysasiantuntija Mika Harjun mukaan etenkin metallija ravitsemisalalla. Sote-ala taas kärsii rahoituksen puutteesta, mikä vaikuttaa osaltaan rekrytointimahdollisuuksiin. Työttömyyden kasvua edelsi koronan jälkeen avoimien työpaikkojen määrän nousu ennätyslukemiin, mutta inflaation ja korkotasojen nousun kaltaiset tekijät muuttivat tilannetta. Samalla yrityksissä on käyty muutosneuvotteluja ja työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan
Tulipalo tuhosi perniöläisperheen kodin, tuhansia euroja kerättiin kokoon hetkessä Viiime viikon torstaina syttynyttä tulipaloa sammuttamaan lähetettiin kymmeniä yksiköitä. Kun vesien lämpötilat laskevat ilman viilentyessä riittävästi, lupamyyntiä jatketaan. Päivityksessä nostettiin myös esille, ettei seitsemänhenkiselle perheelle jäänyt tulipalon jäljiltä muuta omaisuutta päällä olevien vaatteiden lisäksi. Vaikka lupamyynti keskeytettiin, Metsähallitus ei voi perua automaattisesti jo ostettuja lupia. Kalastaja voi itse perua luvan ja saada rahat takaisin. –Olen miettinyt sellaista, että kun seitsemänhenkinen perhe on menettänyt kaiken, niin kymmenen tuhatta on aika pieni raha, kun kaikki joudutaan perustarpeista asti hankkimaan. Tällä viikolla veden lämpötila on käynyt koskessa jo yli 22 asteessa. Tulipalon syitä selvitellään parhaillaan. Härkönen huomauttaa, että lain mukaan yksittäinen henkilö saa järjestää kaksi pienkeräystä vuodessa myös samaan kohteeseen. –Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista, sillä jo useampana kesänä on jouduttu rajoittamaan myyntiä helteiden vuoksi. Uusia keräyksiä saattaa olla tiedossa tulevaisuudessa. Kaikki kohteet, joissa lupamyynti keskeytetään, ovat vaelluskalavesiä eli niissä kalastetaan esimerkiksi taimenta. Tietoa keräyksestä jaettiin sosiaalisessa mediassa, jossa Härkönen kertoi lyhyesti taustaa palaneen talon asukkaista ja kuinka palotapahtuma oli edennyt. Latokartanonkosken kalastuslupien myynti keskeytettiin lämmenneiden vesien takia maanantaina Latokartanonkoski toukokuussa. Sammutustöihin lähetettiin kymmeniä yksiköitä, mutta tästä huolimatta tuli tuhosi rakennuksen. Tulipalossa ei koettu henkikövahinkoja. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Eemu Hyvösen mukaan sammutustöitä vaikeutti se, ettei lähettyvillä ollut vesilähteitä ja keli oli kuuma, joten paikalle tarvittiin useampia vaihtoyksiköitä. 7 Torstaina 24. Perniössä paloi viime viikon torstaina Mussaaren tilan päärakennus. Rakennus toimi kotitalona seitsemänhenkiselle perheelle, johon kuuluu myös sijoituslapsia. Metsähallitus ohjeistaa tiedotteessaan välttämään kuumilla säillä kalastusta sellaisilla kohteilla, joissa voi nousta kala, joka pitää vapauttaa. –Olen saanut puheluita ja viestejä ihan koko Suomesta, täysin tuntemattomilta. Pelastuslaitos sai aiheesta hälytyksen puoli kolmen jälkeen torstai-iltapäivänä. Päivityksessä myös kerrottiin, että varoilla perhe tulee hankkimaan esimerkiksi vaatteita, hygieniavälineitä ja lasten ja kodin tarvikkeita. Keräyksen taustalla oli itsekin lähiseudulla varhaisteini-ikäisenä ja teini-ikäisenä asunut ja rakennuksessa asuneen perheen tuttava Rebekka Härkönen, joka työnsä puolesta rikostoimittajana törmää vastaavanlaisiin tapauksiin usein. Tapauksessa ei epäillä rikosta. Katri Tammio Lounais-Suomen poliisin viestinnästä kertoo, että palosyyn tutkinta on alkanut palopaikalla heti tulipalon jälkeen, mutta palosyyntutkinnan valmistumisen aikataulua on vaikea arvioida. Olen uhonnut perheelle, että voin järjestää toisen keräyksen, Härkönen sanoo. Latokartanon koskella veden lämpötila on jo yli 22 astetta. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Metsähallitus keskeytti maanantaina 21. Nuutti Ruokangas Kotinsa torstaina tulipalossa menettäneen perniöläisperheen hyväksi kerättiin viikonloppuna kymmenen tuhatta euroa vain muutamassa tunnissa. heinäkuuta kalastuslupien myynnin Perniön Latokartanonkoskelle. Lämmin keli ja vesilähteiden puuttuminen vaikeutti sammutustöitä.. Apua koko Suomesta Keräys päätettiin lopulta vain alle seitsemän tuntia sen aloittamisen jälkeen, kun keräysluvan mukainen kymmenen tuhannen euron summa saatiin kasaan. Kerätyt rahat on toimitettu jo asuntonsa menettäneelle perheelle. –Työelämän kokemuksesta tiedän, että kun tapahtuu jotain kauheaa, totaalista tuhoa ihmisille, ihmiset lamaantuvat ympärillä, silloin kun olisi kaikkein tärkeintä toimia. Niin lämmin vesi on lohikaloille tukala. Yleensä viikoksi tai kahdeksi, Metsähallituksen kalastuksen erityisasiantuntija Veijo Honkanen kertoo. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun hän järjesti rahan keräyksen tällaisessa yhteydessä. Härkösen saamissa yhteydenotoissa oli kyselty myös muita välineitä perheen auttamiseen. Härkönen kävi läpi tekstin sana sanalta kohteena olevan perheen kanssa. Sammutustyöt jatkuivat varsinaisen sammutuksen sekä jälkisammutuksen osalta torstai-iltapäivästä aina seuraavaan aamuun saakka. Kotinsa menettäneen perheen hyväksi järjestettiin viikonloppuna rahakeräys. Härkösen mukaan tukea tuli varmasti lähiseudulta, mutta hän sai yhteydenottoja ympäri Suomen. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Perhe on itse myös kiitellyt saamaansa tukea ja apua sosiaalisessa mediassa ja kertonut löytäneensä väliaikaisen kodin. Osassa yhteydenotoista oli myös haluttu varmistautua keräysten aitoudesta, mitä Härkönen pitää hyvänä. Taimen ja muut lohikalat kestävät lämpöä heikosti ja toipuvat sen vuoksi vapauttamisesta huonosti. Vapalupien myynti loppuu myös seitsemällä muulla kohteella Suomessa. Kyllä siihen on osallistuttu ihan valtakunnan laajuisesti, uskon näin. Lupamyynti keskeytetään aluksi viikoksi, ja tilannetta arvioidaan uudelleen ensi viikon maanantaina. Härkönen koki, että hän pystyy järjestämään keräyksen, koska joutuu työskentelemään byrokratian kanssa töissään päivittäin
Förbyn satamaan kulkeva on saattanut kiinnittää huomiota juuri ennen satamaan saapumista tien viereen jäävään, arkkitehtuurin funktionalistista suuntausta edustavaan rakennusvanhukseen, jonka ulkosivun rappaus on päässyt jo osittain repsahtamaan. Seiniin ilmestynyt graffiteja Lämmityksen puuttuminen on myös Nummentalon mukaan syynä siihen, miksi rakennuksen rappaus on kärsinyt vuosien aikana. Karl Forsström seuraa rakennuksen kuntoa säännöllisesti ja erityisesti sen katon kuntoa. –Olemme korjanneet ja maalanneet myös Förbyn kartanoa ulkopuolelta ja siellä on nyt maalämpö käytössä. Tämän vuoden aikana ulkoseinään on ja yhteen ikkunaan on myös ilmestynyt graffitimaalaukset, mutta muuten itse seuratalon pitäisi olla kohtuullisessa kunnossa. Seuratalon korjaus saattaa kuitenkin venyä, sillä yhtiöllä riittää muitakin kohteita, joiden perään katsoa. Seurataloa hyödynnettiin muun muassa yrityksen juhliin, häihin, konsertteihin, näytelmiin ja elokuvien näyttämiseen, josta rakennuksesta vieläkin löytyvä projektorihuone muistuttaa. Förbyn seuratalon juhlasali on edelleen ajoittaisessa käytössä, vaikka käyttö ei yllä takavuosien tasolle. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Förbyn seuratalon kuntoa seurataan ja rakennusta on tarkoitus korjata, mutta korjausaikataulu jää kiireisempien korjausurakoiden varjoon. Tulevaisuudessa rännit tulisi korjata seuratalossa ja katto pitää kunnossa vastaisuudessakin. –Tässä ei ole myöskään nyt mitään käyttöä tiedossa, jonka vuoksi tätä pitäisi rempata, Nummentalo toteaa. Kirpputori oli Nummentalon mukaan hyvinkin suosittu. Yksittäisten tapahtumien ulkopuolella rakennus on kuitenkin vähemmässä käytössä. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. 8 Torstaina 24. Tärkeintä, että katto pitää, Nummentalo sanoo. Täysin vailla käyttöä vuodelta 1939 peräisin oleva rakennus ei ole, kertoo seuratalon omistavan Karl Forsström Ab:n toimitusjohtaja Nina Nummentalo. Nummentalon mukaan salia käytettiin myös esimerkiksi lentopallon pelaamiseen, ennen kuin se toiminta siirtyi Särkisalon koulun tiloihin. Autotallien vuokraus eteenpäin on säännöllisintä käyttöä, jota seuratalolla tällä hetkellä on. Förbyn seuratalon kuntoa pidetään silmällä Seuratalon ulkoseinään sekä yhteen ikkunaan on ilmestynyt tämän vuoden aikana graffiteja. Kesän alussa seuratalon juhlasalissa Temp ry järjesti kesäkirppiksen ja tällä viikolla tilaa hyödynnettiin iltajoogaa varten. Nyt auringonvalon kauniisti valaisemassa juhlasalissa voi muutenkin aistia historian tunnelman muustakin kuin vanhasta arkkitehtuurista. Rakennuksen autotallit ovat kaikki vuokrattu esimerkiksi harrasteautoja varten. –Tätä voi käyttää kesällä, mutta emme me tätä vuokraa kauhean aktiivisesti tällä hetkellä. Seuratalon ulkoseinien rappaus on päässyt rapistumaan rakennuksen seistyä ilman lämmitystä jo pidempään. Rakennus pystytettiin Karl Forsström Ab:n tarpeisiin ennen kaikkea autotalliksi, mutta samassa yhteydessä rakennettu juhlasali oli varsinkin kovassa käytössä. Karl Forsström Ab:n toimitusjohtaja Nina Nummentalo juhlasalin ovella.. Öljylämmityksellä lämmennyt seuratalo on jo vuosia seissyt kylmänä, minkä vuoksi rakennus ei varsinaisesti sovellu ympärivuotiseen käyttöön. Näin ollen Förbyn seuratalo jää odottamaan remonttivuoroaan, koska se ei kuulu remontin osalta tärkeimpiin prioriteetteihin. Viime syksynä yhtiö esimerkiksi kunnosti Förbyn vanhan kaivostornin. Juhlasalissa sisällä näkyy katonrajassa rappeutunutta laastia kohdassa, jossa lumiesteen ruuvireiästä kulkeutunut vesi aiheutti kosteusvaurion, mutta ongelma on sittemmin korjattu. Nina Nummentalon mukaan Karl Forsström Ab omistaa lukuisia rakennusta Särkisalon alueella, joten silmällä pidettävää riittää. Aikoinaan rakennuksessa on ollut paljonkin toimintaa. Torni sijaitsee tien vieressä ja osa sen laudoista oli päässyt jo irtoamaan. Viime keväänä yhtiö taas remppasi Omya Oy:n omistuksessa välillä olleita varastoja verstasrakennuksia sinne muuttaneiden yrittäjien tarpeisiin. Toiminta, jota seuratalossa on, painottuukin näin ollen kesäaikaan. Karl Forsström sai urakkaan muutama tuhat euroa tukea ely-keskukselta. –Mutta kyllähän talot toimivat, vaikka ne ovat kylmänä
Nykyään talossa toimii vakituisesti kaksi yritystä, joista toinen on Royal Motor Cycles, joka on erikoistunut vanhojen brittimoottoripyörien varaosiin ja huoltoihin. Kun hän lapsena perheensä kanssa muutti Särkisaloon sunnuntaina, alettiin maanantaina ajaa kiveä Kaukassalon ja Isoluodon väliseen siltaan. Enää ei voi tietää, missä mikäkin osa on tuotettu, miten eettisesti tai millä laadulla. Mainosten soidessa taustalla verstaalla huoltoa odottelee kuusi pyörää. CD-soitin oli mennyt aamulla rikki, ja tuomioksi on nyt koitunut kuunnella radiota mainoksineen. Syynä taustalla saattaa vaikuttaa harrastusten siirtyminen digitaalisempaan muotoon ja moottoripyöräajokortin hankkimiseen tulleet muutokset. Pyöriä huoltaessa saattavat mielessä pyöriä ne kaikki persoonat, joihin on brittipyöräyhteisössä vuosien saatossa törmännyt. Vaikkapa moottoripyörällä. Myös moottorikoneistuksia tehdään, mutta ne hoidetaan Turussa. Vanhalla talolla on ollut tietysti monia vaiheita, ja nyt on alkanut täysin uusi sellainen. Saaren liike on kaikista Suomessa tällä hetkellä toimivista liikkeistä vanhin. –Huomaa, että aurinko paistaa ja ajokelit paranevat, kun asiakkaat alkavat soitella pyöriensä perään, Saari nauraa. Metallinen portti ei ole enää lukossa, vaan rakennukselle pääsee kulkemaan kuka tahansa. Vuosien varrella Jukka Saari on nähnyt muutoksen sekä moottoripyöräkulttuurissa että maailmassa ylipäätään. Trumpan kanssa Saari on jakanut elämäänsä jo 45 vuoden ajan. Se on rakennettu aikanaan sähkövoimalaksi Karl Forsström Ab:n ja kylässä asuvien työntekijöiden sähkötarpeiden täyttämiseksi. Jukka Saari on aina kuitenkin mielessään tiennyt, että tulee palaamaan Särkisaloon. Niissä tuntuu ikään kuin sielu, Saari pohtii. 9 Torstaina 24. Elettiin siis 60-luvun alkua. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Sama pätee Saaren mukaan myös brittimoottoripyöriin, sillä kiistely on yhtä lailla niiden kohdalla turhaa. Muita pyöriä Saari ei väheksy, sillä Royal Motor Cycles huoltaa myös niitä. Muutama vuosikymmen vierähti merivoimissa, ja elämä rakentui muualle. Ensimmäisenä mainitun lempinimi on Trumppa, toisella sellaista ei vielä ole, koska se on ollut Saaren omistuksessa vasta niin vähän aikaa. Listalla on huoltoa ja kuluvien osien vaihtamista sekä yksi moottorivian korjaus. Brittiläisiin moottoripyöriin, niiden huoltoihin ja varaosiin erikoistuneita liikkeitä on Suomenkin mittakaavassa olemassa enää hyvin vähän. –Täytyy vain toivoa, että harrastajat elävät pitkään ja pysyvät ajokunnossa mahdollisimman kauan, Saari miettii. Se hetki koitti keväällä 2025. Jukka Saari on huomannut myös, että vanhojen brittiläisten moottoripyörien harrastaminen ei ole uusien sukupolvien innostuksen aihe siinä määrin kuin ennen. Enempää moottoripyöriä hän ei tarvitse, sillä hän muistuttaa, että vain yhdellä voi kerrallaan ajaa. Haastattelupäivänä Hurriganesin CD-levy ei soinut Saaren verstaalla kuten yleensä.. Varaosat ovat nykyään halpatuotantoa, kun ennen ne pyörien tavoin tuotettiin Briteissä. Saari toteaa, että välillä täytyy töitäkin tehdä, minkä vuoksi muutamia laatikoita on työtilan nurkasta vielä purkamatta. –Vaikka täällä ovat ihmiset osittain vaihtuneet syystä tai toisesta, se sama henki mikä täällä eli vuosia sitten, on edelleen voimissaan, Saari kertoo. Pyörien joukossa seisoo myös kaksi Saaren omaa pyörää. Hurriganesin Remu sanoi, että on turha kiistellä, onko Hurriganes hyvä vai huono. Auton ostaminen voi tuntua nuoresta aikuisesta loogisemmalta kuin moottoripyörien miettiminen. Nuoruusvuotensa Saari vietti Särkisalossa, kunnes tuulet veivät toisaalle. VarsinaisSuomessa ei Royal Motor Cyclesin lisäksi ole yhtäkään niihin erikoistunutta huoltamoa. Sähkövoimalana toimimisen jälkeen rakennusta käytettiin pitkään tehtaan varaosavarastona ja korjaamona. Myös yrityksen perustajan Jukka Saaren juuret kietoutuvat Särkisaloon. Korjaamo ja varaosat kuuluvat rakennuksen arkeen voimakkaasti siis myös nykyään. Liinu Nieminen Vaalea rakennus on seissyt Förbyn rannassa jo vuosia. Triumph 750 Bonneville, vuoden 1977 mallia sekä BSA 441 Victor vuodelta 1970. Oli esimerkiksi yksi moottoripyöräilijä, joka perusteli toisen linssin puuttumista aurinkolaseistaan sillä, että päivä oli puolipilvinen. –Näissä pyörissä viehättää se, että ne ovat oikeasti ihmisen suunnittelemia ja tekemiä. Suosion muuttuminen näkyy myös korjaamojen määrässä. Nykyään moottoripyöräajokortin hankkiminen on Saaren tietojen mukaan monivaiheinen ja kallis prosessi. Virallisesti eläkkeelle jäänyt Saari huoltaa nyt ensimmäistä kertaa päätoimisesti omalla huoltamollaan moottoripyöriä, sillä ennen tätä se on ollut sivutoiminen työ. Se on Hurriganes. Eräs toinen persoona tilasi osia pyöräänsä naapurin osoitteeseen, että vaimo ei saanut tietää, miten paljon rahaa niihin kului. Torstaina Royal Motor Cyclesin tiloissa ei soi Hurriganes, kuten aina yleensä. Ne ovat brittipyöriä. Vaikka yritys on muuttanut Kemiönsaarelta Särkisaloon vasta keväällä, sen ensimmäiset juuret ovat vuodessa 1984 samalla saarella lähellä nykyistä paikkaa. Hänen yrityksensä Royal Motor Cycles muutti keväällä takaisin Särkisaloon. TÄÄLTÄ Jukka Saari toi brittimoottoripyörät takaisin Särkisaloon Jukka Saari on erikoistunut brittiläisten moottoripyörien huoltamiseen. Muutto on vienyt työtunteja
–Meitä on viljelemässä minä ja minun siskoni, joten aika ei riitä. –Tämä on aika hyvin laskettu, että perunaa on tässä päivän annos. Muita toreja hän ei kierräkään. Ja seuraava päivä menee minulla aina täällä. Syy siihen, miksi Perkkari on paikalla torilla keskellä Tammisaaren kaunista vanhaa kaupunkia, vaikka kukon viime kiekaisuista ei ole kauaa aikaa, on torin eteläisen Salon edustuksessa. Enää asiakkaat vain puuttuvat. Tälläkin kertaa torilla on aloittamassa myyntipäivän maakunnan rajan toisella puolelta olevia myyjiä, jotka ovat kuuluneet Tammisaaren torin vakiokasvoihin jo vuosikymmenten ajan. Pukki oli itse käynyt myymässä äitinsä kanssa Tammisaaressa säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta on vuodesta 2018 lähtien löytynyt käytännössä torilta aina keskiviikot ja lauantait. Kello on kohta lyömässä vasta seitsemän, mutta ympäri toria pystytetään ja on jo pystytetty useita kojuja. Särkisalossa sukunsa tilaa viljelevä Ahlqvist on myynyt tilalla kasvatettuja vihanneksia jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. YRITYS Yritys -juttusarjassa vieraillaan isoissa ja pienissä yrityksissä eteläisessä Salossa. Eilenkin kuitenkin koko päivä meni kerätessä tomaatteja ja sipulinippuja tehtäessä. Sen pitäisi mennä aika täysin, Ahlqvist kertoo 33 vuoden kokemuksella. Kuten Ahlqvist, myöskään Pukki ei myy tuotteistaan muilla toreilla Tammisaaren lisäksi. Ahlqvist on paikalla Tammisaaren torilla kahdesti viikossa käytännössä aina toukokuusta jouluun saakka. Särkisalossa sukunsa tilaa viljelevä Bengt Ahlqvist on myynyt tuotteitaan Tammisaaren torilla jo 33 vuotta. Päivän myytävänä istuneet tuotteet päätyvät hävikkiin. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. –Kyllä aika tarkkaan tietää, mitä kannattaa ottaa. Yksi heistä on seitsemän pintaan myyntipöytäänsä vielä kasaava Bengt Ahlqvist. Eteläinen Salo on hyvin edustettuna Tammisaaren torilla Perniön ja Särkisalon myyjillä on vuosikymmenten kokemus Tammisaaren torilta. Pöytää Ahlqvist pitää torilla aamuseitsemästä noin iltapäivän kahteen saakka, minkä jälkeen hän suuntaa takaisin Särkisaloon. Kojua pitää Perniön eteläosissa asuva ja puutarhaa viljelevä Senita Pukki, joka jatkaa Ahlqvistin tavoin oman äitinsä 50 vuoden pitkää perintöä myyjänä Tammisaaren torilla. Ja tämä edustus on itse asiassa torilla varsin vahva ja perinteikäs. Tammisaaren torilla asiakkaat tuntevat hänet ja myynti jatkaa hänen kohdallaan ylisukupolvista perinnettä, sillä hänen isänsä myi torilla tuotteita jo ennen, kun Ahlqvist aikoinaan siirtyi jatkamaan isänsä perinnettä. Perkkari kävi seuraamassa torin menoa. Etenkin tänään on odotettavissa hellettä, mikä voi näkyä asiakkaiden osalta katona torilla ja pitää ottaa määrässä huomioon. Matkalla hän tosin juo perinteeksi muodostuneet kahvit Nesteellä. Ahlqvist pystyttämässä myyntipöytäänsä aamuvarhaisella.. Nuutti Ruokangas Aamu on vasta valkenemassa Raaseporissa Tammisaaren torilla, mutta paikalla riittää silti jo tohinaa. Vuosien aikana Ahlqvist on oppinut arvioimaan, paljonko torille kannattaa kerätä myytävää mukaan, jotta tavaraa jäisi mahdollisimman vähän yli. On alkamassa taas yksi myyntipäivä kahdesti viikossa auki olevalla Tammisaaren torilla. 10 Torstaina 24. Tammisaaren tori on Ahlqvistille mieluinen ympäsristö –Ei kai muuten olisi täällä 33 vuotta ollut. Viisikymmentä vuotta myyntiä Aivan Ahlqvistin myyntipöydän viereen pystytetystä kojusta löytyy myös eteläisen Salon edustusta. –Tämä on oikein mukava (työympäristö), Pukki sanoo
Tammisaareen tullessaan hän oli tykästynyt paikkaan. Aikaisemmin Koskinen on myynyt torilla kukkiaan myös esimerkiksi joulun alla, mutta nykyisin hänet tapaa paikalta lähinnä kesäaikaan. Paljon ihmisiä, ei häslinkiä Aamun edetessä torille saapuvien myyjien määrä kasvaa. Kävijöiden joukossa on niin paikallisia asukkaita, kuin kesät paikkakunnalla viettäviä. Pukki on vasta saanut kojunsa pystyyn, mutta ensimmäiset asiakkaat ovat saapuneet jo paikalle. Tällä kertaa Tammisaaren torille on pysähtynyt myyjiä myymään edellä mainittujen kukkien ja vihannesten lisäksi myös esimerkiksi sieniä, kalaa ja vaatteita. Pukki saa kaksikolta kehuja. –Sain sellaisen ahaaelämyksen, että jään tänne. Tammisaaren lisäksi hän on myynyt säännöllisesti tuotteitaan myös Hangon ja Pohjan toreilla. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Särkisalossa sukunsa tilaa viljelevä Bengt Ahlqvist on myynyt tuotteitaan Tammisaaren torilla jo 33 vuotta. Vaikka Bengt Ahlqvist on myynyt torilla kolmekymmentä vuotta ja Senita Pukki jatkaa äitinsä viiden vuosikymmenen perinnettä, kuuluu kuitenkin nyt paikalla olevista eteläisen Salon myyjistä titteli toiselle puolelle toria. Koskinen kuvailee itse kuuluvansa Tammisaaren torille, mutta huomauttaa, että pitkään toreilla myyneiden myyjien jäädessä aikanaan pois, tulevat torit hiljenemään. Torivahdin töihin kuuluu torin avaaminen ja sulkeminen ja myyjien auttaminen tarvittaessa. Auermaa ja Kiilapuro kertovat, että keskiviikkona torin kävijät ovat enemmän paikallisia ja kesäasukkaita, kun taas lauantaisin torilla törmää myös turisteihin. Hattuja kojussaan esille asetteleva Tolga Demir on esimerkiksi saapunut torille Espoosta. Syksyllä joutuu tilaamaan tavarat ensi vuodeksi. –Erittäin hyvä paikka, tomaatit ovat aivan ihania, Tammisaaressa asuva Auermaa sanoo. Perniöläisellä Oili Koskisella on kyseessä viideskymmenes vuosi kukkakauppiaana Tammisaaren torilla. –Kun nuoret ihmiset eivät tule toreille ostamaan, niin ei täällä ole myynnin jatkajia. Täällä ei ole isoa äänenkäyttöä tai häslinkiä, hän kuvailee. Kyseinen matka ei tosin ole hänelle mitenkään tavaton, myyntireissuilla hän on kulkenut aina Kuopiossa saakka. Nytkin hän pystyttää aurinkovarjon Oili Koskisen myyntipisteen edustalle. Keskustelun siirtyessä koskemaan Perniötä kauppias kiinnostuu heti myös paikallisen torin tarjoamista mahdollisuuksista. Oili Koskinen vahvistaa myös epäilykset myyjien välisestä hyvästä hengestä ja Senita Pukki kertoo kaikkien myyjien tuntevan toisensa. –Mutta kyllä minulla täytyy syksyllä päättää. –Täällä käy todella paljon ihmisiä, mutta tämä on myös todella rauhallinen. Koskisella itsellään ei ole toiminnalle seuraajia. Olen ollut neljä vuotta Ruotsissa ja oppinut ruotsin kielen ja pärjäsin täällä hyvin, hän kertoo. Senita Pukki on itse myynyt torilla vihanneksia säännöllisesti vuodesta 2018 lähtien, mutta hän oli ehtinyt olla ennen tätä pitkään äitinsä mukana tämän käydessä torilla myymässä. Eteläinen Salo on hyvin edustettuna Tammisaaren torilla Perniön ja Särkisalon myyjillä on vuosikymmenten kokemus Tammisaaren torilta. Siellä kasvattamiaan kukkia myy nimittäin perniöläinen Oili Koskinen, jonka on voinut bongata myymässä Tammisaaren torilla jo puolen vuosisadan ajan. –Kyllähän ne hiljentyvät joka puolella Suomea, hän toteaa. Hän kertoo jatkavansa myyntiä aina vuoden kerrallaan. Perkkari kävi seuraamassa torin menoa. Tuttavallisen hengen torimyyjien keskuudessa voi aistia, kun nämä käyvät juttelemassa keskenään toistensa kojuilla. Monet muutkin myyjät ovat tulleet torille muilta paikkakunnilta. Kojulla ostoksilla pysähtyvät Arja Auermaa ja Susanna Kiilapuro kertovat käyvänsä Pukin luona ostoksilla etenkin kesäaikaan. YRITYS Torimyynnin lisäksi suurin osa tilan tomaateista myydään Länsi-Uudenmaan S-marketeissa. Ahlqvist pystyttämässä myyntipöytäänsä aamuvarhaisella.. Torin toiselle puolelle Bengt Ahlqvistin pöydän luo palatessa vakiasiakkaat ovat jo löytäneet hänen luokseen, Myynti jatkuu tässä kahteen saakka, minkä jälkeen on taas aika palata Särkisaloon. Eri torimyyjien koruilla kiertelee myös torivahti Frans Ekebom, joka tulee tarkastelemaan, kuka torilla valokuvia ottaa. Nesteen kautta. 11 Torstaina 24. Hangosta kotoisin oleva Ekebom on ensimmäistä kesäänsä Tammisaaren torilla torivahtina. Koskinen oli käynyt aloittaessaan myös Salon torilla, mutta ei ollut viihtynyt siellä niin hyvin
Ongelma on kuitenkin kesän ajaksi ratkaistu, sillä saunarakennuksen terassin varjoon on rakennettu kesäkeittiö helloineen, ja siellä pasta keittyy aivan kuten keittiössä sisälläkin. Muutto ja remontointi vievät aikaa, mutta unelma toteutuu vielä. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Melkein kaikki kanat, kissat Olga ja Otto, Irma-koira ja vuohet Vesa ja Pasi ovat jo muuttaneet uuteen kotiinsa, mutta osa väliaikaisiin tiloihin. –Lasten hyvinvointi on se kaikista tärkein asia. Ottaisin tänne kaikki lapset hoitoon, jos se olisi mahdollista, Lehtonen jatkaa. Roosa Lehtonen on juuri alkamassa tontilla ruoanlaittopuuhiin. Siellä on vielä muuttokuormaa, kiipeilyteline ja laiva, joka toimittaa leikkimökin virkaa. Ennen talvea on toiveissa saada keittiö taloon sisälle.. Ia Vanhatalo, Roosa Lehtonen ja Markus Lehtonen istuvat uuden kotinsa kesäkeittiössä. Remontoidessa sieltä löytyi pieni paikallinen vesivahinko, joka laittoi suunnitelmia uusiksi. Sekä eläinten että ihmisten kodeissa riittää Lehtosilla vielä puuhaa, mutta he ovat luottavaisia, että ennen talven kylmyyttä kokkaaminen ulkona päättyy. Puput ja kanat pääsevät uusiin aitauksiinsa lyhyen ajomatkan jälken. Ruoan tekeminen ei suju vielä talossa sisällä, sillä keittiön lattiassa on tällä hetkellä reikä. Vuokranantajan kanssa syntyneet erimielisyydet johtivat lopulta vuokrasopimuksen purkautumiseen. Heidän oikeuksiaan puolustan vaikka pää hirressä. Viimeisen kanan saa kiinni yhdellä kädellä Markus Lehtonen, joka puhuu samalla puhelua toisella kädellään. 3-vuotias Ia Vanhatalo keinuu kankaisessa keinussa terassilla äitinsä vieressä ja odottaa ruoan valmistumista. Elokuun puolessa välissä tontin pitää olla tyhjä eli hektisyys ei vielä lopu. Uudessa sijainnissa on paljon etuja, sillä esimerkiksi kulkeminen kouluihin ja vaikkapa Saloon on mahdollista helpommin. –Koskaan en ole haaveillut sellaisesta luksus-eläinpihasta, jossa olisi tosi erikoisia eläimiä, vaan tärkeintä on ihan tavalliset eläimet ja se, että lapset viihtyvät, Lehtonen kertoo. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Toijassa Vilikkalantiellä väkiluku kasvaa muutamalla ihmisellä ja useammalla eläimellä, sillä Kukonlaulun Tila asukkaineen jättää Kaukurin taakseen ja muuttaa sinne. He saavat omaan tilaansa kiipeilyyn tarkoitetun seinän. Piharakennuksessa ja sen ovesta alkavassa aitauksessa loikkii neljä pupua: Keke, Paavo, Mikke ja Salama. Kun lähtö Kaukurista tuli vain vuoden asumisen jälkeen, pari löysi Toijasta talon, jonka päätti ostaa omakseen. Koko perhe on nyt koossa uudessa kodissa isänsä luona vierailevaa I nto Mäkistä lukuun ottamatta. –Nyt, kun sai loput eläimet tänne, tuntuu jotenkin todella helpottuneelta, Roosa Lehtonen pohtii. Kolmikon lisäksi uuteen kotiin on muuttanut liuta eläimiä, sillä mitä olisi Kukonlaulun Tila ilman niitä. Arki tuntuu kulkevan uudessa kodissa hektisesti, mutta samalla pienistä hetkistä nauttien. Kohti unelmaa Kukonlaulun Tilan toiminnan aloittaminen oli Roosa Lehtosen unelma pitkään. Tämä heinäkuu sitä unelmaa piti elää Kaukurissa, mutta toisin kuitenkin kävi. Hän toimi Helsingissä erityisluokan opettajana ennen Kaukuriin muuttamista. Omalla tontilla Vanhan kodin pihalla kuumuus tuntuu voimakkaammalta kuin uudella pihalla. Kaikesta huolimatta uusi koti alkaa jo tuntua kodilta. Vaikka lapset siellä olivat hänen sydäntään lähellä, Helsinki ei kaupunkina niinkään. Tai ehkä odotus kohdistuu enemmänkin syömisen jälkeen saatavaan itse valittuun mansikkamehujäähän. 12 Torstaina 24. Tänään on määrä hakea nekin kotiin. Kanat asettuvat heti taloksi, mutta puput ovat vielä vähän ihmeissään muutoksesta. Vieressä avautuva peltomaisema ei tarjoa pihalle varjoa. Ia Vanhatalo lupasi ne keksiä myöhemmin. Kukonlaulun Tilan ideana on se, että lapset voivat tulla hoitoon vanhempiensa töiden ajaksi. –Tervetuloa tänne muuttokaaoksen keskelle, Markus Lehtonen huikkaa uudelta kotipihaltaan aidan takaa. –Oma tupa, oma lupa, Lehtoset tiivistävät. –Koti on siellä missä perhekin on, Roosa Lehtonen jatkaa. Lisäksi lapsille on suunnitteilla muutakin ohjelmaa. Heidän seassaan pyristelee kolme kanaa, joilla ei vielä ole nimiä. Muutto Kaukurista ei tapahtunut parin omasta tahdosta. Herkistyneen ilmapiirin voi aistia, ja Lehtonen toteaakin, että itkisi nyt, jos kyyneliä tulisi. Toijassa uudelleenrakennetaan jo kerran lähellä ollutta unelmaa Menehtyneiden läheisten mukaan nimetyt vuohet Pasi ja Vesa ovat kotiuneet uuteen kotiin hyvin. Kun loput perheenjäsenet on pakattu autoon, Lehtoset katsovat vanhaa pihaansa. Puput saadaan kuljetuskoppaansa helposti, mutta kanat puolestaan aiheuttavat kiinniottajilleen pientä päänvaivaa. Puput ja loput kanoista ovat vielä vanhalla vuokratontilla Kaukurissa
–En edes tiedä vielä kaikkia biisejä, Pete Honkala naurahtaa juuri ennen lavalle astumista. Ahti ja hauenleuat soittaa kansanmusiikkia, mutta yhtye muistuttaa, että aikaa ei voi pakastaa ja siksi musiikkikaan ei kuulosta täysin perinteiseltä. Jokamiehenoikeudet saavat heiltä paljon kiitosta, eikä heidän mielestään olisi ollenkaan huono asia, että sellaiset olisi voimassa myös muissa maissa. Harri Kivelä, Taina Kivelä, Merja Tuominen ja Risto Tuominen lähtivät katujameille ennen iltasaunaa. Honkala ja Pelttari pitävät suuressa arvossa katujamien kaltaisia tapahtumia, joihin osallistuminen on yleisölle mahdollisimman helppoa. Vaikka surua ja huolta on parin päälle kaatunut, myös ilon aiheita on syntynyt. –Silloin, kun tapasin Markuksen, uskalsin alkaa unelmoida uudenlaisesta elämästä, Roosa Lehtonen sanoo ja hymyilee miehelleen. Toijassa uudelleenrakennetaan jo kerran lähellä ollutta unelmaa Omien lasten kasvattaminen suuressa kaupungissa ei tuntunut mukavalta ajatukselta, joten kun taloa Kaukurista tarjottiin vuokralle, tilaisuuteen päätettiin tarttua. Taina Kivelä kertoo, että halusi keksiä jotain erilaisempaa ohjelmaa tällä illalle, ja katujamit osuivat suunnitelmaan täydellisesti. –Suomi on kokemukseni mukaan paras maa sekä ihmisten välttelyyn että heidän tapaamiseensa, Rentflejsz-Maciag sanoo englanniksi ja naurahtaa. He haluavat elää hetkessä ja kokea asioita ennalta suunnittelematta. Eikä se yleisöä haittaa tippaakaan. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Ahti ja Hauenleuat -yhtyeeseen kuuluu myös Janne Rapola, joka ei tänään päässyt paikalle. Pihasta on muodostunut teijolaisille kohtaamispaikka, mutta sen saa omin silmin todistaa vasta lähempänä seitsemää, kun ihmisiä alkaa valua paikalle. Nyt se uusi elämä on alkamassa uudestaan. Kaupassa asioidessaan tuore aviopari oli kuullut musiikkia, ja halunnut jäädä kuuntelemaan hauskan kuuloista ”suomibluesia”. Teijolaiset ovat ottaneet tilan itselleen, sillä kokenein ottein he hakevat puulavoja ja tuoleja pihan reunoilta istumapaikoikseen lähemmäs lavaa. Roosa Lehtosen isän poismeno herätti ajatuksen siitä, että miksi elämästä ei tekisi sellaista mistä oikeasti nauttii. Ennen talvea on toiveissa saada keittiö taloon sisälle.. Settilistan tekemättä jättäminen kostautui, mutta rennossa katujamihengessä yhtye soittaa uudelleen ensimmäisenä soitetun kappaleen. Rentflejsz-Maciag ja Maciag pitävät siitä, että Suomessa spontaaniudelle ja kokemiselle annetaan mahdollisuus. Ehkä jonkinlainen perinne on heilläkin alkamaisillaan, kun näin pian kaupalle palasivat. Puolalaisparin on yllättänyt Suomessa se, että ihmiset ovat niin avoimia. Teijolta matka jatkuu kohti Tukholmaa, mutta sitä ennen täytyy vierailla Muumimaailmassa. –Ihmisten pitäisi avata ajatusmaailmaansa ja heittäytyä kokemaan ja näkemään ruohonjuuritasolla, hän jatkaa. Karolina Rentflejsz-Maciag ja Rados?aw Maciag ovat tulleet häämatkalleen Puolasta Suomeen. –Tässä on mahdollisuus ihmisillä kohdata jotain, mitä ei muuten kohtaisi, Honkala pohtii. Kivelät asuvat Teijolla puolet vuodesta, ja Tuomiset saavat kutsun kylään kesäisin. Rakkauden merkityksestä Lehtoset muistuttavat, että rakkauden voima on se, joka saa jaksamaan ja yrittämään. Sellaista he eivät olleet koskaan kuulleetkaan. Portaille istahtaa kesken soiton ja laulun kaksikko pyöräilykypärät päihinsä painettuina. Perjantaina kyläkaupan pihalla todistetaan maailman ensi-iltaa, sillä Honkala ja Ahti Pelttari esiintyvät ensimmäistä kertaa kahdestaan. Harri Kivelä, Taina Kivelä, Merja Tuominen ja Risto Tuominen lähtivät kylille vielä ennen illalle suunniteltua saunomista. 13 Torstaina 24. Neljä musiikin kohtaamaa kansalaista istuu puisella alustalla pihan sivussa. Kylän tapahtumia halutaan tukea, ja samalla tavata uusia ja vanhoja tuttuja. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Teijon kyläkauppa kylpee auringonvalossa ja nukkuu hiljaisuudessa vielä puoli seitsemältä perjantai-iltana. Ia Vanhatalo, Roosa Lehtonen ja Markus Lehtonen istuvat uuden kotinsa kesäkeittiössä. He juhlivat hääjuhlaansa juhannuksena muuttostressin ja muiden huolten keskellä. Roosa ja Markus Lehtonen ovat kokeneet lähipiirissään suuria menetyksiä, sairastumisia ja vastoinkäymisiä muutaman viimeisimmän vuoden aikana. Katujameilla jälkimmäisenä mainittu onnistuu, vaikka ei bändin sanoituksista mitään ymmärtäisikään. Kaikille kävijöille katujameista ei voi tulla perinnettä. Kyläkaupan katujameilla kohtaavat kyläläiset ja kulkijat Puolalaispari päätyi kuuntelemaan suomalaista musiikkia sattumalta. Hän ja Harri Kivelä kävivät viime viikolla jameissa ensimmäistä kertaa. Katujameille jääminen ei viivästytä muita matkasuunnitelmia, koska parilla ei ole lukkoon lyötyjä aikatauluja matkalleen. Keikan lähestyessä loppuaan, lavalla käydään neuvottelua siitä, mitä seuraavaksi pitikään soittaa. Paikalle saapuneet kyläläiset kertovat siitä, miten tänäänkin ohjelmassa olevat katujamit ovat jo muodostuneet perinteeksi. –Siinä mielessä tämä on kansanmusiikkia, että musiikki kohtaa täällä kyläkaupan pihalla kansan, Pelttari kertoo. Kaupasta on napattu käteen olutta ja jäätelöä. Vierailun ohjelmassa on ollut luontoon tutustumista, iltatorilla käymistä ja yhdessäoloa
Ei hätää! Pian on taas talvi. Niissä kohdissa tajuamme, että elämää ei oikeasti voi hallita, vaikka pyrimme elämään sellaisessa illuusiossa, että asiat ovat käsissämme. Kuva: Elina Rantamäki. Perniön yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaisten taidetta on nyt nähtävillä alakerrassa Perniökulttuurisäätiön näyttelyssä. Kiskolaisten oma kokonaisuus Kivimakasiinissa Salon Kansalaisopisto lavalla viime vuoden Ukulelefestivaaleilla. Mooseksen kirjasta. Aivot puhdistuvat nukkuessa. Mukana ovat Eeva-Kaisa Ailus, Anita Arttola, Sonja Ihalainen, Pirkko Lahti, Leena Lietzen, Paula Rauman, Anna Rogel, Rafael Saifulin, Riitta Stewart ja Hanna Virtomaa. Tervetuloa! Terveyspisteellä asioiminen on ilmaista. Förbyn kävely klo 9. ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi SPR Perniön osasto Omapaikan terveyspiste on avoinna joka perjantai klo10– 12. Usein näistä hienoimpiin liittyvät toiset ihmiset. Varjoakin on tänä kesänä kaivattu. Toivottavasti on ollut myös onnen ja ilon hetkiä. Jaettu ilo on suurempi. Uuden alku on aina myös mahdollisuus. Helle on saattanut vaikuttaa jonkun unenlaatuun huonolla tavalla. Yhres -ke 30.7. Viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi yhteen satoja harrastajia ja ukulelesta kiinnostuneita. 14 Torstaina 24. Neljä kokoonpanoa vastaa edellä mainituista genreistä, minkä lisäksi yksittäisiä esiintyjiä kuullaan open stagella. Soita p. Särkisalokoti -to 24.7. Marjo Leinonen on etenkin bluesia, rockia sekä R&B:tä esittävä laulaja. Toivottavasti sinun kesääsi on mahtunut lepoa. elokuuta saakka. Kyseessä on Kiskon suurin musiikkitapahtuma , joka järjestetään tänä vuonna jo 16. Muurin kävely. Perniöaiheiden lisäksi näyttelyssä päästään esimerkiksi ulkomaiden tunnelmaan ja sanataiteen maailmaan. TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Maan helle on uuvuttanut. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja tapahtuma-aika on kello 11–16. Perniöön aukesi kolme uutta taidenäyttelyä Otsikon mukainen kehoitus löytyy 1. Turinatuvan päiväkaffet Ritvan ja Ekkin luona klo 14. Texas Oil on taas helsinkiläinen 1970-luvun rockia ja Hurriganesia inspiraationaan ammenttava yhtye, joka esiintyy säännöllisesti pohjoismaisilla moottoripyöräja jenkkiautofestivaaleilla. Lainamakasiinissa aukesi eilen myös kaksi muuta näyttelyä. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Yhres -ke 30.7. Pieni Ukulelefestivaali järjestetään toista kertaa PsL Suvirock juhlitaan lauantaina Kiskossa Tanhumäellä. Tämäkin on tullut taas todeksi. Esiintymislavalle nousevat Salon kansalaisopiston ukuleleyhtye Saloha! sekä Lauantain ei-toivotut, Ukulelekaskelotti ja Duo Luiste. Yhres Paulus Salmelinin maalaus Latokartanonkoskesta.. Lisäksi musiikkia soitetaan myös yhteisöllisesti, joten järjestäjät kannustavat ottamaan oman ukuleleln mukaan. Evästauko Railin majal. Kesässä on aina myös yllätyksiä, joille emme voi mitään. Paikan päällä on muutamia lainasoittimia. Järj. Lepo on ihmiselle tärkeää jo ihan fysiologisesti. Tänä vuonna festivaali tarjoaa suomirockia, Havajin säveliä ja ikivihreitä. Kiskon suurin musiikkitapahtuma juhlitaan lauantaina PsL Lauantaina Kiskon kivimakasiinissa avautuu uusi näyttely. Lähtö Särkisalokodilta klo 9. On voinut olla monenlaisia menetyksiä. Nuoren perniöläisen arkimaailmasta kertoo myös esillä oleva piirros K-supermarketin paistopisteestä. Tutkitusti ihmisen onnellisuutta lisää kaikkein eniten se, kun saa auttaa muita. kertaa. On hienoa, että vielä löytyy ihmisiä, jotka haluavat antaa omastaan ja välittävät lähimmäisistään. Kiskon kuuma kesä II: Kiskolaisilt tekijöilt luantevaa luamist -nimeä kantava kokonaisuus koostuu nimensä mukaisesti kiskolaisten tekijöiden teoksista. Moni on odottanut lämpöä, mutta helteet ovat voineet tuntua liialliselta. Lisätiedot Yhres Päivi Engblom. Perniön maaja kotitalousnaisten "Karjalaisuutta"näyttely sekä Perniön kotiseutuyhdistyksen näyttely Tammelinin suvusta täyttävät tilan 3. Pientä mukavaa ohjelmaa. Toki moni on myös nauttinyt sydämensä kyllyydestä. Koulut ja työt alkavat. Näyttely on auki 10. elokuuta saakka, ja sinne on vapaa pääsy. Festivaali tarjoaa myös soiton alkeisopastusta. Järj. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! PsL Matildankartanon puutarhassa pidetään lauantaina Pieni Ukulelefestivaali. Makasiinin näyttelyitä pääsee katsomaan kirkon aukioloaikoina keskiviikosta sunnuntaihin kello 12–18. Tilaisuuden ikäraja on 18 vuotta. Nähdään syksyllä! Lepoa ja rauhaa kesääsi! Johannes Alaranta Perniön ja Särkisalon pappi Levätkää puun varjossa! PERKKARIN KESTOTILAAJANA SAAT JÄTTÄÄ 2 ONNITTELUILMOITUSTA VUODESSA ILMAISEKSI! Muistathan! Iloisista perhetapahtumista SYNTYNEET -palstalla ilmoitat aina ilmaiseksi. Pian kesä kaartuu kohti syksyä ja illat pimenevät. Lähtö Förbyn sataman parkkipaikalta, Särkisalontie 1361, Förby. Järj. Esiintymässä ovat Marjo Leinonen & Bublicans ja Texas Oil. PsL Lainamakasiini sekä Mariian kahvila avasivat eilen ovensa uusin näyttelyin. Vielä kuitenkin nautimme hetken Suomen uskomattoman kauniista, uskallan sanoa, maailman kauneimmasta kesästä
Toki jos muualla poluilla liikkuisi, voisi vastassa olla myös hyvin mäkistä tai juurakkoistakin maastoa. –Enkä minä ole nuoruudessa koskaan oikein tykännyt juoksemisesta, vaikka olen yleisurheillut ja tehnyt kaikenlaista. Lenkeillä käydään myös tekniikkaa Oman juoksemisen lisäksi Mäkelä on vetänyt Perniössä kurssia polkujuoksuoppaana nyt reilun vuoden. Metsään lähtiessä laji oli kuitenkin kolahtanut usean eri tekijän kautta, luonnon läheisyydestä lähtien. Oppaana Mäkelä suunnittelee käytävät lenkit myös aloittelevien polkujuoksijoiden näkökulmasta. 15 Torstaina 24. Itse Minna Mäkelä on ehtinyt pyöriä lajin parissa noin kymmenen vuotta. Monella tapaa laji on Suomessa vielä käynnistymisvaiheessa. Väliin hän ujuttaa myös tekniikan opetusta, kuten miten ylätai alamäkiin kannattaa edetä. Kävely on oiva vaihtoehto ensi alkuun. Toki uusiakin harrastajia tulee edelleen. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Koska oppaille oli kysyntää, oli Mäkelä hypännyt ruoriin. Minna Mäkelä Punassuon ympäristössä.. –Tässä Perniön alueella on aika hiljaista. Vaikka polkujuoksun osalta mediassa korostuvat ennen kaikkea ultrapitkät juoksumatkat, Mäkelä korostaa, ettei aloittelevan polkujuoksijan tarvitse siihen pyrkiä ja polkujuoksu on paljon muutakin näiden tapahtumien ulkopuolella. Vaikka polkujuoksussa voi ajoittain löytää itsensä hyvinkin komeista maisemista, ei katse voi liikaa harhautua pois sieltä, mihin lenkkitossut ovat suuntaamassa. Esimerkiksi Punassuolla hetken kulkiessa vastaan tulee paikoittain tasaista ja kivisempää polkua ja pitkospuita. –Tänäkin keväänä saimme ihan uusiakin juoksijoita ryhmään. Vähemmän juoksusta tykkäävälle Mäkelä myy polkujuoksua esimerkiksi sen koordinaatiota ja tasapainoa kehittävillä ominaisuuksilla. Polkujuoksuun hän päätyi, sillä maastohiihtotaustan omaavalle Mäkelälle maantiellä juoksu oli polville liian rankkaa. Mäkelä kertoo, että Suomeen on vastikään perustettu esimerkiksi polkujuoksumaajoukkueet. –Suurin aallonharja oli ehkä pari vuotta sitten, mutta isot tapahtumat vetävät tosi hyvin, Mäkelä toteaa. Nämä isot tapahtumat myös vetäjät juoksijoita. Suuri yleisö on voinut törmätä lajiin sen suurien juoksutapahtumien kautta, joita järjestetään vuosittain Nuts-brändättyjen kisojen alla esimerkiksi Kolilla tai Pyhällä. Perniön polkujuoksuryhmän vetäjäksi hän oli päätynyt vähän sattumalta ollessaan itse mukana ryhmässä, jonka entinen vetäjä oli joutunut jäämään pois. –Ja kyllähän täältä Suomen luonnosta saati ulkomailta löytyy tosi mahtavia paikkoja, joihin pääsee jalan ja voit kulkea sinne polkuja pitkin on se sitten kävellen, juosten tai juoksu-kävellen. Toki Minna Mäkelänkin kohdalla lajiin kunnolla sisään pääsy on ollut hitaampaa. Koulutuksen oppaan rooliin hän on saanut Suomen Ladun kautta. Juoksijoita Mäkelän vetämässä ryhmässä on ollut noin kymmenkunta. URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Nuutti Ruokangas Jos on Suomen metsien poluilla kulkenut viime vuosina, on voinut törmätä yhä useammin metsissä vilistäviin juoksijoihin. Alkuun hän lähinnä juoksi poluilla itsekseen, ennen kuin alkoi todelle ymmärtää lajia ja kaikkia niihin liittyviä tapahtumia. –Käytännössä se tarkoittaa sitä, että minä menen edellä ja letka tulee perässä, hän tiivistää. Nytkään haastattelupaikaksi valitulla Punassuolla ei näy ketään muita. –Kannattaa lähteä sillä tavalla liikenteeseen, että hölkkää helpommat pätkät ja vähän vaativammat pätkät kävelee. Kiskostakin tuli porukkaa tännepäin. Toukokuussa Kuusamossa järjestetyssä Nuts Karhunkierros -tapahtumaan juoksijoita ilmoittatui Ylen mukaan jopa 3900. Suurista määristä huolimatta lajin suurin buumi on ehkä jo ohitettu, uskoo perniöläinen polkujuoksuharrastaja ja -opas Minna Mäkelä. Polkujuoksu on juoksulaji, joka nimensä mukaisesti koostuu erilaisilla poluilla juoksemisesta. Nyt alla olevilla pitkospuilla pystyy etenemään juoksun kannalta varsin rennosti, kunhan pitää huolen ettei jalka astu ohi. Haastattelua edeltävällä viikolla hän on myös ollut oppaana Suomen Ladun vetämällä polkujuoksukurssilla Saariselällä Lapissa. Vaikka metsässä kulkeminen ja juokseminen ei itsessään suomalaisille uusi ilmiö, on polkujuoksu noussut viime vuosina varsin suureksi trendiksi. Katse polussa Mitä tulee teillä tai pururadalla juoksemiseen, on polkujuoksussa alustan vaihtuminen ainakin suurempaa. Ja mikäli juostaan isommassa ryhmässä, olisi myös hyvä muistaa pitää selkeää turvaväliä. Toisaalta Mäkelä huomauttaa, että Perniössä esimerkiksi suunnistus on suosittua, mikä voi ehkä osaltaan syödä metsässä juoksijoiden määriä varsinaisesta polkujuoksusta. Tiedän, että Turun seudulla on aika laajaa toimintaa Suomen Ladun alajaostojen vetämänä, mutta Salon seudulla se ei ole nostanut päätään. Vaikka polkujuoksuryhmään on löytynyt juoksijoita, ei ainakaan Mäkelä Perniössä ole nähnyt suurta tunkua poluille. Ylläksen ja Pallaksen maisemissa juostiin taas Nutstapahtuma viime viikolla. Pohjoisemman Suomen isommissa polkujuoksutapahtumissa Mäkelä ei ole käynyt, mutta hän on käynyt juoksemassa polkujuoksukisoissa esimerkiksi Inkoossa ja lähellä Tammisaaressa. Polkujuoksijan ei tarvitse taistella tilasta Perniössä Poluilla juokseva voi kohdata tiellään hyvin vaihtelevaa maastoa poluista kivikkoon ja juurista pitkospuihin. Taustalla oleva syy, joka selittää metsissä kulkevien juoksijoiden määrää, on yksinkertaisimmillaan tässä maassa kohtuullisen tuoreen urheilulajin polkujuoksun kasvaneessa suosiossa
16 Torstaina 24. Seuraa tiedotusta www.pernionlaurinmarkkinat.fi ja somekanavillamme! PERNIÖN MANTTAALIKUNTASÄÄTIÖ SR.. krs, sään mukaan) 17.30 Ilmapallotyöpaja (Kunnantalon puisto/3.krs) 18.15 Yhteislaulua, Pekka Laakso (Kunnantalon puisto/3.krs) 19 02 Antsun Fest25 Lauantai 2.8. OSUUSKUNTA Perjantai 1.8. Pro Perniön Kunnantalo) 1702 Antsun Fest25 19-23.30 Markkinatanssit: Unelmavävyt (Hallin lava) Sunnuntai 3.8. etkot 17 Taikuri Puijon Torvi (Kunnantalon puisto tai 3. leppoisa laskeutuminen 9-15 Markkinamelonta, Inkalle Oy (Lähtö klo 9 Laurin sillalta, ilm. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. (Seurakuntatalo) 10.30 Hetki hyvinvoinnille: EFT-naputtelua (Markkinalava) 10-15 Kahvila ja ohjelmaa (Perniön Pappila) 11-11.30 Runohetki, Maria Vakkuri (Lainamakasiini) 11-11.30 Perniön mieskuoro (Markkinalava) 11-17 Perniön museolla ohjelmaa ja työpaja 11.30 Perniön Lauri 25 julkistus (Markkinalava) 11.35 ja 13.30 Klovni OHO (Perniön museo) 12-15 Vanhat autot, Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat (Markkinatori) 12-13 Perniö Areena (Markkinalava) 12 ja 14.15 Tatu Gustafssonin haastattelu (Perniön museo) 12-16 Boffausta, SABO (Laurin puisto, säävaraus) 12-18 Perniön kirkko avoinna 13-15 Sumopainipuvut, (Markkinapuisto) 13.15 Arno Kasvi vastaa puutarhakysymyksiin (Markkinalava) 14.00 Huijari Grandell -luento, PKSY (Osk. ennakkoon!) 12 Kyläkävely Latokartanon koskialueella (Perniön Kotiseutuyhdistys ry) 15.00 Puhallinorkesteri Nousteprassi (maksuton, Ravintola Nixor, Särkisalo) Perniön laurin markkinat 1.-3.8.2025 Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Lukijan kuva Outi Suomi mietti keltakuoriaisen nähtyään, että senkin elämä voi olla ruusuilla tanssimista. markkinapäivä 7-16 Lupajantie ja Erveläntie suljettu osittain liikenteeltä, kiertotien opastus 9 Avaussanat (Markkinalava Antsun Fest -alueella) 9-15 Markkinatori ja Maalaistori 9-16.30 Markkinalounas ja Markkinapubi (Antsun Fest -alue) 9.15, 11.30 ja 13 Jättisaippuakuplat (kesto 30 min/kerta, Laurin puisto, säävaraus) 9.30-11.30 Salo Circus Road Show -sirkustyöpaja (yläkoulun piha) 9-15 Taidepiknik (Laurin puisto) 9-15 Kunnantalon kahvila 9.30-10.30 Runokaraoke (Markkinalava) 9-15 Markkinakirppis (Markkinapuisto/Laurin puisto) 9-13 Osuuspankin Liikennepuisto (yläkoulun piha) 9-15 Konepiha (Heikkiläntie 1) 9-15 Katutaidekenttä (Antsun Fest -alue) 9-17 Näyttelyt ja kahvila (Lainamakasiini) 9.30-14 Kotiseutuyhdistyksen arkisto avoinna (Kunnantalo) 10-10.45 Salo Circus Road Show -esityksiä (yläkoulun piha) 10-11 Muistotyöpaja, Maria Vakkuri (Lainamakasiini) 10-12 Narikka avoinna kaikenikäisille (Nuorisotila Narikka) 10-14 Kirjakirppis, myyjäiset, onnenpyörä, kahvila ym