NUUTTI RUOKANGAS. Kuvassa heidän kanssaan heidän tyttärensä Matilda sekä koirat Pilli ja Pulla. Torstaina 23.7.2026 Nro 29 | Irtonumero 5,90 € ETELÄISEN SALON PAIKALLISLEHTI Kerromme siitä, mikä vaikuttaa sinun arkeesi. Kaupungista Kiskoon viljelijöiksi Sivut 6–7 Eeva ja Roope Svensk ovat tyytyväisiä siihen, että päättivät muuttaa Kiskoon jatkamaan tilaa
Tiistaina keli kävi hieman viileämpänä viime viikkoina koettujen lämpimien kelien jälkeen. Seura omistaa kentän ja vastaa myös täysin itse sen ylläpidosta, mutta lisää tekijöitä seura tarvitsisi. Tarkemmat yhteystiedot, lehden vastuuja tietosuojalausekkeet sekä ohjeet mielipidekirjoituksiin: oma.media.fi/pernionseudun-lehti Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. Silti selvää on, että talkoolaiset ja vapaaehtoiset todella ovat tällä hetkellä löytöinä kullanarvoisia etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Toivoa sopii, että niiden löytäminen olisi kullan huuhtomista helpompaa. Omaa arvonimitystään hän oli jakamassa tunnustukseksi koko talkooväelle. Esimerkiksi Suomen suurimpiin musiikkifestivaaleihin kuuluvaan Ruisrockiin osallistuu vuosittain festivaalin itsensä mukaan noin 1 000 talkoolaista. 044 735 2303 Juttuvinkit, palautteet: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Kustantaja: Keskisuomalainen Media Oy Mediamyynti, yritysilmoitukset: Eetu Parkkisenniemi p. Harva isokaan tapahtuma suuremmissa kaupungeissa pyörii täysin ilman talkoolaisten apua. Nyt kesäaikaan tämäkin seutu on herännyt aivan uudella tavalla eloon ja tapahtumavaihtoehtoja tekemistä pohtivalle löytyy paljonkin. Tilaushinnat verkossa: oma.media.fi/tilaushinnat Jakelu: Voit hoitaa yleisiä jakeluun liittyviä asioita kirjautumalla pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Jakeluhäiriöt: Varhaisjakelualue Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Kovin orvolta iso osa näistäkin tapahtumista näyttäisi, jos mukana ei olisi talkoolaisia tai vapaaehtoisia. Pääkirjoitus Nuutti Ruokangas. Luonnollisesti ketään ei voi pakottaa vapaaehtoistyöhön, mikä itsessään on jo vastakkain tuon työn nimen kanssa. Palkinto myönnettiin Aarniolle tämän vuosien aikana ahkerasti tekemästään talkootyöstä, joista viimeisin uurastettiin Meripirtin rannan ja piha-alueen parissa. Eikä tämä vapaaehtoisesti tehdyn merkitys tietenkään rajoitu pelkästään tapahtumiin ja kesäaikaan. Muuten kenttä jää ilman hoitoa, minkä myös Alun puheenjohtaja Arto Korpinen jutussa totesi. Isommassa kuvassa Aarnion saama tunnustus kielii siitä, kuinka kullanarvoista esimerkiksi tapahtumien, yhdistysten tai urheiluseurojen kannalta talkoolaisten tai vapaaehtoisten tekemä työ voi olla. Perniönseudun Lehdelle tuore vuoden särkisalolainen kuvailikin Meripirtin rannassa tehtyä työtä aikamoiseksi saavutukseksi. 2 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 VIIKOLLA NÄHTYÄ LIINU NIEMINEN Joko alkaa olla tarvetta jouluostoksia pohtia, kun lämpötila lähti laskuun. 040 562 7304 myyntipalvelu.etela@media.fi meks/yhteystiedot Asiakaspalvelu: Tilausasiat ja lukijailmoitukset pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Chat-palvelu toimii 24/7 pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Puhelin: 014 622 133 arkisin klo 8.00–16.00 (mpm/pvm) jonotus on maksullista. Konkreettinen esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos apukäsiä ei saada lisää mukaan, löytyi samaten tällä viikolla lehden artikkeleista, joka koski Kirjakkalan Alun urheilukenttää. (02) 269 3434 arkisin 6.00–16.30, la–su 7.00–11.00 Postin päiväjakelu: p. Remonttia on myös seurattu tämän lehden sivuilla. LUKIJAN KUVA JUKKA TÄHKÄPÄÄ Jukka Tähkäpää kuvasi Latokartanonkoskelle osoittavan kyltin tällä viikolla. Hän kysyy, olisiko opastusta syytä ajanmukaistaa, kun koskea mainostetaan kovasti. Villatakille ei kuitenkaan oikeasti ole vielä tarvetta, sillä lämpimämpää keliä odottaa taas ensi viikolla. p Praakata Yhteystiedot Perniönseudun Lehti Haarlantie 4, 25500 Perniö Toimitus: etunimi.sukunimi@media.fi Päätoimittaja: Aku Poutanen (sairauslomalla) Vt. Varsinkaan tuoreita vapaaehtoisia ei tunnu liiaksi olevan, mikä johtaa helposti siihen, että muutama tekee työtä monen edestä. Vapaaehtoisten tekijöiden puuttuminen on aihe, joka nousee säännöllisesti esiin haastatteluissa, joita Perniönseudun Lehtikin tekee yhdistystoimintaan liittyen. Käsipari voi olla kullanarvoinen T alkootyö palkittiin viime viikon lauantaina järjestetyillä Särkisalopäivillä, kun vuoden särkisalolaiseksi valittiin tänä vuonna Jukka Aarnio. Meripirtin tontti koki kevään aikana suuren muodonmuutoksen, jossa rantaa muun muassa siistittiin, pystytettiin uudet laiturit venepaikkoineen ja piha sähköistettiin. päätoimittaja: Nuutti Ruokangas p. Eteläisen Salon tapahtumissa puhutaan tietenkin huomattavasti pienemmistä apukäsien määrästä, mutta samalla se tarkoittaa myös näiden harvempien talkoolaisten merkityksen suurempaa tärkeyttä. 0100 5577 arkisin klo 8.00–16.00 ISSN: 0782-5714 Uutismedian liiton jäsen. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Esimerkkejä näistä on tullut eteen useita
Eteläisen Salon uimarannoilla Naarjärvellä ja Lehmijärvellä vettä tutkitaan soveltaen sosiaalija terveysministeriön asetusta yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto valvoo vedenlaatua Salon ja Someron alueilla. Kesäkuun puolivälissä otettuihin mittaustuloksiin verrattuna heinäkuiset veden lämpötilat ovat kesän edetessä luonnollisesti nousseet. Useammin, jos bakteereita löytyy enemmän. Uusimmat mittaukset tehtiin viime viikolla. Jotta ajankohtaista tietoa vesien laadusta saadaan, niitä mitataan pääsääntöisesti noin kerran kuukaudessa. Uimapaikkojen vedenlaatua mitataan kuukausittain myös eteläisen Salon vesistä. Sinilevää löydettiin hieman Förbyn uimapaikalta ja runsaasti Mathildedalin meriuimapaikalta. Kun se on täynnä, niin korkki kiinni. Eteläisen Salon yleisten uimapaikkojen vesinäytteissä sinilevää havaittiin kahdella merellisellä uimapaikalla, mutta ei ollenkaan järvissä. Förbyn, Iso-Kiskon, Kirakan, Mathildedalin, Meripirtin ja Vähäjärven uimapaikoilla sovelletaan asetusta pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Kesäkuun mittaustuloksissa ei eteläisen Salon rannoilla havaittu vielä sinilevää. Järvistä lämpimintä vettä oli viime viikolla oli Kirakan uimapaikan vesissä, jossa asteet kohosivat yli 22:een. (02) 269 3434 ma – pe 06 – 16.30, la – su 07 – 12 Asiakaspalvelu, tilaukset 014 622 133 Avoinna: ma–pe klo 8.00–18.00 tilaukset@media.fi Torstaina 23.7.2026 Sinilevätilanne on vielä maltillinen eteläisessä Salossa Liinu Nieminen S inilevätilanne on pysynyt eteläisessä Salossa vielä maltillisena tänä kesänä, selviää viime viikolla tehdyistä tuoreimmista virallisista mittaustuloksista. Nina Rostiala otti viime viikon tiistaina näytteet ja viralliset lämpötilat Iso-Kiskon, Vähäjärven, Naarjärven ja Lehmijärven vesistä. Samalla, kun otetaan uimavesinäyte, mitataan lämpötilaa. Nina Rostiala otti viime tiistaina Vähäjärvellä vesinäytteen. Niissä sinilevää löytyi Förbystä ja Mathildedalista. Yleensä tuloksia ei joudu kauaa odottelemaan, vaan muutamassakin päivässä voidaan saada tietää vedenlaatu. Perniönseudun Lehti seurasi Rostialan näytteenottoa Vähäjärven uimapaikan laiturilta viime viikolla. Sekä Mathildedalin että Meripirtin vesilämpötilat ovat noin 19,5 asteessa. Hän muistuttaa, että loppukesä voi vielä muuttaa tilannetta. Terveystarkastaja Terhi Suomilammi-Salmela kertoo sinilevätilanteen olevan suunnilleen samanlainen tai hieman jopa parempi kuin viime kesänä. Merivettä löytyy kylmimmillään 18,8 asteisena Förbyn uimapaikalta. Korkin sulkeminen tehdään varovasti, koska kyseessä on bakteerinäyte, eikä korkin sisäpuolelle ole koskemista. Vt. LIINU NIEMINEN Työvälinettä, jolla vesinäytteitä otetaan, kutsutaan noutimeksi.. – Ei liian syvältä, ei liian matalalta, vaan siitä kohdasta, missä vesi on metrin syvyinen, Salon kaupungin elintarviketarkastaja Nina Rostiala ohjeistaa. Sinilevätilannetta ei kuitenkaan ole käyty arvioimassa uudelleen ennen tämänkertaisia mittauksia, ja kaupunki muistuttaakin nettisivuillaan, että uimarin kannattaa itse arvioida silmämääräisesti uimaveden tila ennen uimista. – Sitten upotetaan tämä pullo noin kolmenkymmenen senttimetrin syvyydelle. Sinilevätilanne niin merien kuin järvienkin vesissä voi muuttua nopeasti sateiden ja vedenvirtausten myötä. Kunkin uimapaikan tulokset viedään nähtäville rannan ilmoitustaululle. päätoimittaja: Nuutti Ruokangas p. Koska Salon alueella ei ole omaa tutkimuslaboratoriota, viedään näytteet Turkuun Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimuksen labraan tutkittavaksi. Kylmintä järvivettä löytyi Lehmijärveltä, jossa sielläkin virallinen lämpötila ylsi viikon alussa 19,5 asteeseen. Kaikilla paikallisilla uimarannoilla uimaveden laatuvaatimukset, jotka on annettu Sosiaalija terveysministeriön asetuksessa, täyttyivät lukuun ottamatta edellä mainittuja uimapaikkoja sinilevähavaintojen osalta. 044 735 2303 Varhaisjakelun päivystys Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p
Tuolloin muut talon kahdeksasta asunnosta olivat vielä vuokralaiskäytössä, mutta sittemmin Salonsaari on lisännyt majoitustoiminnassa olevien asuntojen määrää. Erämajoitusta tila alkoi tarjoamaan teltoilla noin kuusi vuotta sitten haluttuaan tarjota matalan kynnyksen luontoelämyksiä, kertoo tilan isäntä Kalle Isotupa. Täältä on tunnin matka Hankoon, he menevät päiväksi sinne ja tulevat tänne yöksi, Salonsaari toteaa. Näiden perusteella Perniön kirkonkylällä majoitusta vaikuttaisi tarjoavan ainoastaan kaksi toimijaa. – Täällä on työkomennusporukkaa ja sellaista, että kyllä täällä kysyntää on, Salonsaari arvioi. – He ovat kiinnostuneet luontomatkailusta. Majoitustoiminnan aloitti tilan nykyisen isännän Antti-Jussi Räsäsen vanhemmat jo 1990-luvulla. Nykyisin tilalla on kaksi vuokramökkiä sekä neljä majoitushuonetta. Myös Särkisalon alueella on tarjolla useampia mökkejä kiinnostuneille. Toinen näistä on kaksikerroksinen puukerrostalo Melassuonmäellä, jota pyörittää Perniön Majoituksen nimellä hankolainen Seppo Salonsaari puolisonsa kanssa. Myös Seppo Salonsaari nostaa esiin kansallispuiston Perniössä kiinnostavana tekijänä. – Kuitenkaan meilläkään ei ole sellaisia päiviä, että olisi varattu täyteen kuin muutamia kesässä. Melassuonmäellä sijaitseva puukerrostalo on harvoja majoituspaikkoja Perniön kirkonkylällä. Asiakkaita Johannisbergin majoituskohteisiin tulee kotimaasta eniten pääkaupunkiseudulta, ulkomailta Isotupa mainitsee ennen kaikkea saksalaiset. Talossa on myös vuokra-asuntoja. Eroa kuitenkin majoituksen kysynnälle sekä kesäettä talviaikaan on. – Ihan selvästi huomaa, että on kiinnostusta maaseutuun ja sinne mennään ennemmin kuin hotelliin ja kaupunkeihin. Iso osa seudun turismista suuntautuu esimerkiksi Teijon ja Mathildedalin ruukkikylien suuntaan, jossa majoituspalveluita riittää. Esimerkiksi Perniön kirkonkylän koulun ja vanhan terveysaseman purkutyömailla työskennelleitä majoittui keväällä Salonsaaren asunnoissa. – Ainahan sitä kokeilla saa jokainen, sanoo taas Salonsaari. Myös Kalle Isotupa kokee, että tavallisia majoituspaikkoja, joista heidän toimintansa eroaa, löytyy varsin hyvin. Lisäksi Salon tapahtumat tuovat majoittujia Perniöön. NUUTTI RUOKANGAS säkauteen, vaikka tila tarjoaakin majoitusta vuoden ympäri. – Usein porukka on päivän Mathildedalissa, yötä meillä ja menevät eteenpäin Fiskarsiin tai kotiin päin. – Hangossa on kesäisin yleensä aika täyttä. Kysyntää majoitukselle Perniössä riittää Salonsaaren mukaan varsin hyvin. 4 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 Kirkonkylällä majoituspaikkoja on vähän, mutta majoittajien mielestä riittävästi Nuutti Ruokangas M ajoitustoimintaa Perniössä edesauttaa muun muassa sijainti muihin lähiseutujen suosittuihin lomakohteisiin, kertovat Perniönseudun Lehden tavoittamat, Perniön kirkonkylässä ja sen läheisyydessä majoitusta tarjoavat toimijat. Kysyntää riitti ensimmäisenä kesänä majoitukseen varsin hyvin. – Kesällä voi saada muutamassa kuukaudessa sen mitä saan puolessa vuodessa vuokralaiselta. Perniön kirkonkylällä ja sen lähiympäristössä majoitusmahdollisuudet tosin ovat vähäisempiä esimerkiksi Booking.comin, Trivagon ja Airbnb:n kaltaisilla matkailusivustoilla. – Emme halua kisailla muiden kanssa, vaan ennemminkin täydennämme heidän palvelujaan. Räsänen kokee, että myös kiinnostus maaseutumatkailua kohtaan on kasvanut viime aikoina. Haastatellut majoittajat uskovat, että Perniössä on tällä hetkellä tarpeeksi tarjontaa kysyntään nähden, vaikka kirkonkylällä majoituspaikat ovat harvassa. Hän tarjoaa majoitustaan ympäri vuoden ja kävijöitä on ollut myös talviaikaan. Perniön kirkonkylästä etelään tarjoaa majoitusta myös Johannisbergin tila luontomatkailun näkökulmasta. Kansainvälisiä vieraitakin tulee, esimerkiksi muualta Euroopasta. Lisäksi läheinen Teijon kansallispuisto kiinnostaa. Periaatteessa sänkypaikka löytyy melkein aina, Räsänen kertoo. p Paikalliset. – Kyllä ihmisiä käy. Hänen mukaansa iso osa kävijöistä on joko Fiskarsista tai Mathildedalista tulossa tai sinne menossa. Tila vuokraa luonnossa yöpymiseen tarkoitettua telttapakettia, puista kahden nukuttavaa linnunpönttöä sekä laavua. Seppo Salonsaari on tarjonnut majoitusta Perniössä jo noin kuusi vuotta. Myös Isotupa nostaa esiin läheisyyden Fiskarsiin ja Mathildedaliin nähden, mikä saa matkailijoita pysähtymään myös Perniössä. Ympärivuotista majoitusta tarjoaa myös Leipyölin tila vähän Perniön kirkonkylästä etelään. Leipyölin tilalla kävijävirta painottuu Räsäsen mukaan ennen kaikkea kePerniöön vieraita vetää muun muassa hyvä yhteys muihin lähiseudun lomakohteisiin. Läheinen sijainti Hankoonkaan ei haittaa. Kysyntää majoitukselle on riittänyt etenkin koronan jälkeen. Fiskarsin, Mathildedalin ja muiden nähtävyyksien hypetys on positiivista meillekin, Räsänen kertoo. Se on tietty asiakasryhmä, joka haluaa sellaista, hän pohtii. Nyt majoituskäytössä on enimmillään viisi asuntoa. Kesäaikaan turistikausi on kuumimmillaan ja se tarkoittaa vilinän lisääntymistä myös eteläisessä Salossa. Me olemme puolivälin krouvina. Hän osti kyseisen talon alun perin vuonna 2010 vuokraustoimintaa varten, mutta päätti kokeilla yhdessä asunnoista majoitustoimintaa ensimmäisen kerran vuonna 2020. Talvella aika, jonka majoittuvat Perniössä viettävät voi olla tavallista turistivierailua pidempi. Luontomajoituksena Johannisbergin tilan tarjoama eroaa perinteisestä majoitustoiminnasta ja Isotuvan mukaan tuo linja tulee myös pysymään
– Olemme kuitenkin aika lailla pystyneet jokaisen keikan hoitamaan tai sitten me olemme ohjeistaneet ilmoittajaa niin, että hän on voinut auttaa esimerkiksi kuljettamalla eläimen meidän toimitiloillemme, Laaksonen kertoo. Pienimmät poikaset putoilusta huolimatta selviävät yleensä hyvin. Salon seurakunnan hautauspalveluiden toimistosihteeri Noora Heinosen mukaan kynttilöiden kieltämisestä ei ole tehty virallista linjausta. Kesäisin paikallista eläinsuojeluyhdistystä vaivaa kiire, sillä vapaaehtoisia ei silloin ole tarpeeksi. Lehden mukaan myös muilla paikkakunnilla on vastaavanlaisia kynttilänpolttokieltoja. Siitä kävi ilmi, että apu on jo matkalla, sillä linnusta oli tehty toinenkin ilmoitus. Ilmoitus tehtiin myös Helsingin eläinmuseoon. Ne joutuvat helposti auton töytäisemiksi, kun eivät vielä osaa lentää. Laaja verkosto takaisi osaltaan sen, että aina joku pääsee hätäpaikalle. Salon seudun eläinsuojeluyhdistyksen päivystysnumero näkyi ruudulla, ja päätin lähettää sinne videon linnusta. NUUTTI RUOKANGAS Paikalliset p. – Kyllä aina jokunen joskus tulee vastaan. Vanhempi lokki laskeutui sen viereen tasaisin väliajoin kuin tarkastaakseen sen voinnin. Surullisilta tunteiltakaan ei tietenkään vältytty, kun vanhempi lokki kaarteli kallioiden yllä kuin lastaan etsien. – Jos on mitenkään mahdollista vielä auttaa loukkaantunutta eläintä muulla tavalla, niin aina pyritään siihen, hän jatkaa. Keskisuomalainen kertoi heinäkuun alussa, että Jyväskylän seurakunta kieltää kesäaikaan hautakynttilöiden käytön kaikilla 11 hautausmaallaan. Perniönseudun Lehti kysyi Salon seurakunnalta aikeista kieltää hautakynttilöiden käyttöä kesäaikaan. Perniöstä löytyy esimerkiksi useampi rengastaja, joka auttaa tarvittaessa. Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 5 Salon seurakunta toivoo, ettei hautakynttilöitä käytettäisi kesäaikana Nuutti Ruokangas Salon seurakunta ei kiellä hautakynttilöitä kesäaikaan, mutta ei suosittele niiden käyttämistä. Vaikka vapaaehtoisten määrä ei ole riittävä, on suuri rooli sekä yhteistyökumppaneilla että itse ilmoittajilla. Laaksonen kuvailee pääskyskauden olevan käsillä, sillä muutamia ilmoituksia pesästä pudonneista pääskynpoikasista on jo tullut. Laaksonen toteaa liikenteen olevan eniten loukkaantumisia aiheuttava ympäristö, jossa sekä aikuiset että poikaset ovat vaarassa koosta riippumatta. Noora Heinonen pitää mahdollisena, että kynttilöiden käyttö voitaisiin periaatteessa kieltää tulevaisuudessa jos kesällä tulee pitkiä kuivia kausia. Oli helpompi hengittää, kun tiesi, että poikanen ei joudu enää olemaan oman onnensa nojassa kitumassa Särkisalon kallioilla. Kynttilät eivät ole aiheuttaneet suuria paloja Jyväskylässä, vaikka yhdellä hautausmaalla oli koettu yksi maastopalon alku. Hautakynttilöiden käyttö painottuu enemmän syysja talvikauteen, kertoo seurakuntamestari Lasse Vuorinen. Tänä vuonna syntynyttä kalalokkia ei voitu pelastaa. Eteläisen Salon pitkät välimatkat eivät tee nopeasta paikalle pääsemisestä aina mahdollista. Hän toi sen nähtäväksi lähempää, ja oli kiinnostavaa nähdä kalalokinpoika niin läheltä, sen pienet silmät ja pieni nokka. Eikä kauaakaan kulunut, kun rengastaja saapui paikalle. Kiire vaivaa eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisia kesäisin Liinu Nieminen L oukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen kohdatessa tulisi ilmoittaa asiasta paikallisen eläinsuojeluyhdistykseen aina, kun se on vain mahdollista, kertoo Salon seudun eläinsuojeluyhdistyksen hallituksessa luonnonvaraisten eläinten vastaavana toimiva Noora Laaksonen. – Viimeisenä asiana yhteys hätäkeskukseen, kun heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin eutanasia, Laaksonen sanoo. Kello 19:20 haavoittunut lintu oli jo haavissa. – Meillä on huutava pula luonnonvaraisten eläinten kenttäläisistä, jotka pääsisivät konkreettisesti sinne paikalle lähtemään heti, kun apua tarvitsevasta eläimestä ilmoitetaan, Laaksonen sanoo. Hän muistuttaa, ettei avotulta saa tehdä, mikäli maastopalovaroitus on voimassa ja tuolloin hautausmaan työntekijät poistavat kynttilöitä, mikäli niitä näkyy. Salon seudun eläinsuojeluyhdistykselle tulee kesäisin paljon ilmoituksia linnuista ja niiden poikasista. Kuten hän oli itsekin diagnosoinut, ei nuorta kalalokkia voisi hoitaa kuntoon. – Mutta vaikkei maastopalovaroitusta olisikaan voimassa, niin todellakin toivomme, ettei niitä käytettäisi kesäaikana ihan turvallisuussyistä, Heinonen kertoo. Eteläisen Salon alueella loukkaantuneet luonnonvaraiset eläimet hoidetaan eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden voimin. Kaikki ei ollut hyvin, ja suojeluvaisto heräsi itsellänikin. Vastausviesti tuli kymmenessä minuutissa. – Mutta tällä hetkellä ei ole ollut mitään juttua sellaisesta. Kiinnioton jälkeen Ekblom otti yhteyden Jarmo Markkaseen, jolta oli tiedon tapauksesta alun perin saanutkin. Vaaleita sulkia tahri avomurtumasta lähtöisin oleva veri. Siksi on tärkeää, että auttajia löytyy sieltä ja täältä. Esimerkiksi eteläisessä Salossa sijaitsee useita hautausmaita ja monen niistä vieressä on puukirkkoja, kuten Särkisalossa ja Perniön Yliskylässä. Yhtä lailla ilmoituksia tulee esimerkiksi lokinpoikasista. Kello oli melkein seitsemän, kun meriveden kastelemin sormin näpyttelin puhelimeni hakukoneeseen kysymystä siitä, kenelle voi tällaisessa tilanteessa soittaa. Laaksonen kertoo, että osa voidaan palauttaa takaisin pesään, osa tarvitsee hoitoa. Sen siipi ei toiminut oikein, vaan se raahasi sitä mukanaan. Kalalokin vasen siipi oli katkennut. Hannu Ekblom on käsitellyt lintuja elämänsä aikana paljon, joten otteet niiden käsittelemiseen olivat sen mukaiset. Se tepasteli kalliolla ja näytti raahaavan jotain vierellään. Salon seudun eläinsuojeluyhdistys auttaa loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä sammakoista vasoihin. Hellekausi tekee pesästä niin kuuman, että poikaset lähtevät. Kynttilöiden käyttö painottuukin hänen mukaansa enemmän syysja talvikauteen. Kynttilöiden käyttöä ei ole kuitenkaan kielletty. Särkisalolaisella rannalla ei ollut muita ihmisiä, mutta yksi omituisesti käyttäytyvä lokinpoika teki läsnäolonsa selväksi. LIINU NIEMINEN Kommentti: Särkisalon siipirikko Liinu Nieminen Keskiviikko-iltana oli päästävä mereen uimaan. Asiasta ilmoitetaan myös kyltein. Toivomme vain, että ihmiset laittaisivat niitä hyvin harkinnanvaraisesti. Samaan aikaan tuntui kiitollisuutta sitä koko vapaaehtoisten joukkoa kohtaan, joka avun saamisen tällaisissa tilanteissa mahdollistaa. Ylipäätään kynttilöiden käyttö on vähäisempää kesäaikaan, kertoo Perniön ja Särkisalon alueen seurakuntamestari Lasse Vuorinen. Lisäksi kiitettiin välittämisestä ja ilmoittamisesta
Sen myötä Hongistonmäellä pääsi tapahtumaan sukupolvenvaihdos ja Roope Svensk ottamaan ohjat kokopäiväisenä viljelijänä tilalla. Tosin se, että Kyösti Pietola kysyi Roope Svenskilta kiinnostuksesta jatkaa viljelyä, oli myös ollut yksi ponnahduslauta hakea opiskelemaan. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys, kun ottaa huomioon, että hänen ensikosketuksensa maanviljelykseen oli tulevien appivanhempien apukäsinä noin 15 vuotta sitten. Soratie päättyy maalaistalon pihaan ja pelto metsänreunaan. Vaikka Eeva Svenskillä maatalous oli suvussa ei hänellekään ollut tilan jatko itsestään selvää, vaikka esimerkiksi ruokapöytäkeskusteluissa maatalous oli hänellä ollut jo lapsuudessa esillä. Eeva Svensk taas työskentelee edelleen eläinlääkärinä päivätyönä. Tilalla viljeltiin aikaisemmin viljaa, mutta sittemmin erikoiskasvit ovat nousseet mukaan peliin sekä viljelykierron että tuotannon monipuolistamiseksi. Pikkuhiljaa olen saanut tehdä enemmän ja kiinnostuskin on kehittynyt. Päin vastoin, hän on investoinut ja laajentanut lisää. 6 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 Tuoreet viljelijät Roope ja Eeva Svensk viihtyvät Kiskossa, mutta eivät ole maahan sidottuja Nuutti Ruokangas S venskien ikkunasta Kiskossa avautuu tyypillinen maalaismaisema peltoineen ja sorateineen. Roope Svensk lomautettiin työpaikastaan, minkä seurauksena hän pohti agrologian opintoihin hakemista. Hänen molemmat vanhempansa Kyösti ja Liisa Pietola olivat osa-aikaisia viljelijöitä kesäaikaan sekä Siikajoella Oulun lähettyvillä että täällä Kiskossa, jossa sijaitsee Liisa Pietolan kotipaikka. Kevään kuivuus ei Svenskeillä osoittautunut ongelmaksi, mutta osa syyslajikkeista koki vähän tuhoja talven aikana. Hän myös korostaa, että he vielä harjoittelevat viljelijän elämää. Vaikka Roope Svensk onkin maaja metsätalouden parissa kokopäiväisesti, tiedostaa hän sen, ettei elannon ottaminen siitä tule helpolla. Tietyllä tapaa yksi vaikuttava tekijä siihen, että nyt istumme Svenskien keittiössä Kiskossa on kuutisen vuotta sitten iskenyt koronapandemia. Roope Svensk myöntää, että tämän kohdalla käyty koulutus on auttanut, ilman niitä olisi viljelyksessä käynyt huonosti. – Se ei ehkä ollut ennen sitä ajankohtaista, koska isä on ollut tässä aktiivisena, eikä hänen luopumisensa ole ollut näköpiirissäkään. p Paikalliset. – Joka vuosi valitetaan siitä, että viljasta ei saa mitään ja hinnat ovat alhaalla, mutta on turha hakata päätä seinään ja kasvattaa vain viljaa kun siitä on ylituotantoa Suomessa. Laajennusten myötä viljelyalaa on noin 150 hehtaaria, johon mahtuu tänä kesänä muun muassa vehnää ja ruista, rypsiä ja hernettä. – Kyllä he ovat korvaamaton apu, jota ilman ei olisi varmasti päästy alkuun, Eeva Svensk sanoo. Jatkossa tavoitteena voi olla myös ottaa tilalle mukaan siementuotantoa. Roope Svensk kertoo tämän vuoden sadon näyttävän kohtuullisen hyvältä. Pohjois-Savossa Svenskit ehtivät asua muutaman vuoden ennen Kiskoon muuttamistaan loppuvuodesta 2024. En ole ehkä missään vaiheessa ajatellut, että ei, mutta varmaan se, että Roopella on ollut kiinnostusta, on vahvistanut asian. Vaikka maisema on maaseudulle tyypillinen, ei se ole kuitenkaan maisema, jossa Roope ja Eeva Svensk ovat kumpikaan varsinaisesti kasvaneet, sillä heidän kotikaupunkinsa tunnistaa esimerkiksi valkoisesta tuomiokirkosta ja Senaatintorista. Tuolloin kaksikko alkoi myös ensimmäistä kertaa pohtia vakavissaan tilan jatkamista Kiskossa. – Mutta aina on kuitenkin jännitysmomentti, että millainen kesä sieltä tulee, Roope Svensk kuvailee. Appiukko onkin ensimmäinen henkilö kelle Roope Svensk soittaa, jos esimerkiksi koneiden kanssa on ongelmia. Toki apua on tullut tarvittaessa Kyösti ja Liisa Pietolalta. Ei minulla yksin olisi kompetenssia. Tilaa Svenskeillä riittää hioa taitojaan. – Ensin muokkailin maata ja autoin Kyöstiä. – Syysvehnä oli sellainen, että se ei ihan joka paikasEeva Svenskin kohdalla viljely on aiempien sukupolvien työn jatkamista, Roope Svensk on päätynyt viljelijäksi ilman aiempia kytköksiä alaan. – Olen traktoria ajanut vasta täysi-ikäisenä, hän kertoo. Tosin Eeva Svenskin kohdalla täytyy todeta, ettei tuo kuvailu anna täyttä kuvaa, sillä hän vietti Helsingin lisäksi ison osan lapsuudestaan juuri täällä Kiskon maaseudulla. Vaikka Svenskit eivät ole viettäneet koko lapsuuttaan sormet mullassa, heidän puheestaan kuulee, että kaksikolta löytyy tietoa mitä tehdä. Tukea saa myös paikallisten viljelijöiden yhteisöltä. Hän on päässyt esimerkiksi puimaan ja kylvämään kun kiinnostusta siihen on ollut. Eeva Svensk on itse koulutukseltaan eläinlääkäri. Sitten pitää miettiä muuta ja otimme nyt alkuun tähän herneen ja rypsin, Eeva Svensk sanoo. Nyt tilanne on tosin toinen, sillä Svenskit ovat asuneet Hongistonmäen tilalla rakennuttamassaan talossa jo pian pari vuotta ja Roope Svensk hankkii elantonsa täysin maaja metsätaloudesta. Samaan aikaan Eeva Svensk sai töitä Kuopion Nilsiästä, joten Roopekin haki opiskelemaan Iisalmeen. – Ei se ole aina ollut selkeää. – Kahteen sukupolveen tässä ei ole asuttu ympärivuotisesti, Eeva Svensk kertoo. Roope Svensk kokee, että kiinnostuksen kehittymiseen on vaikuttanut myös se, että hänelle on annettu myös vastuuta. Tämän vuoden sadon osalta heinäkuun puolivälissä arviointi jää vielä ainoastaan ennustukseksi, mutta toistaiseksi tilanne näyttää hyvältä. Viljelijää haastaa jo se, että työhön kuuluu puolia, joita ei voi ennustaa sääolosuhteista lähtien, vaikka niiden mukanaan tuomiin haasteisiin voi varautua
Kaksi ihmistä menehtyi Raaseporissa mönkijäonnettomuudessa Täällä päätökset usein tuntuvat ensin. Hän ei maaseudulta enää lähtisi takaisin kaupunkiin jos saisi päättää. Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 7 PERHEILMOITUKSET OSUUSKUNTA Perjantai 31.7. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime viikolla, että maantilojen määrän ennustetaan putoavan Suomessa jopa kolmanneksella vuoteen 2035 mennessä, joten tähän peilaten heidän päätöksensä jatkaa viljelyä Hongistonmäen tilalla on merkityksellinen myös isosta kuvasta tarkasteltuna. Kyydissä olleita miestä ja poikaa elvytettiin, mutta heistä kumpikin menehtyi yrityksistä huolimatta. ja so e a a a e! TUHANNET KIITOKSET TEILLE YSTÄVÄT ! T: SALME Eeva ja Roope Svensk tyttärensä Matildan kanssa tilallaan Kiskossa. 6-16 Infopiste 6-16 Ensiaputiimi paikalla uuto set o je aa a do s a. Pitää osata tehdä päätöksiä, jos tilanne on sellainen, Eeva Svensk kertoo. Hätäkeskus sai ilmoituksen onnettomuudesta tiistaina 21. (Seurakuntatalo) 10.30-11 Viihdy, viihdy, viihdy!, Blind Gut Company (yläkoulun piha) 11 Antsun Hiillostaja 26 -grilliskaba, juontajina Pahat Mahat (Markkinalava) 11 Matti Sundström, manageri kirjanjulkistus, PKSY (Valtuustosali) 11-17 Perniön museolla ohjelmaa ja työpaja 11-18 Näyttelyt ja kahvila (Lainamakasiini) 12 Ilmapallotaikuri Jaan (Perniön museo) 12-13 Perniö Areena (Markkinalava) 12-18 Kahvila (Perniön Pappila) 12-16 Boffausta, SABO (Laurin puisto, säävaraus) 12-18 Perniön kirkko avoinna 13 Vanhat autot saapuvat kulkueena, Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat (Lupajantie, Markkinatori) 13 Klovni Dodo (Perniön museo) 13.30 Roskisnalle (Markkinalava) 13-15 Sumopainipuvut, (Markkinapuisto) 13.30 Antonius Timmerman, marmori ja Perniö -luento: historioitsija Eva Johansson, PKSY (Valtuustosali ja Perniön kirkko) 14.45 Kiitossanat 1902 Antsun Fest26 19-23.30 Markkinatanssit: Tähdenlento (Hallin lava) Sunnuntai 2.8. Svenskit ovat lisänneet myös erikoiskasvien kuten herneen viljelyä. Seu aa t edotusta .pe o au a at. Olavi Jantusen katsaus maailmantilanteeseen (Seurakuntatalo) 10-12 Narikka avoinna kaikenikäisille (Nuorisotila Narikka) 10 Perniön kirkosta alkaen Mieskuoron yllätysesiintymisiä (Markkina-alue) 10-13 Sanataidetyöpaja ja arkisto avoinna (Perniönseudun Lehti) 10-14 Kotiseutuyhdistyksen arkisto avoinna (Kunnantalo) 10-14 Leikkiä lapsille ja lapsenmielisille, kahvila, ym. Pitää pysyä hereillä ja investoida oikea-aikaisesti. Olavi Jantusen katsaus maailmantilanteeseen (Seurakuntatalo) 10-12 Narikka avoinna kaikenikäisille (Nuorisotila Narikka) 10 Perniön kirkosta alkaen Mieskuoron yllätysesiintymisiä (Markkina-alue) 10-13 Sanataidetyöpaja ja arkisto avoinna (Perniönseudun Lehti) 10-14 Kotiseutuyhdistyksen arkisto avoinna (Kunnantalo) 10-14 Leikkiä lapsille ja lapsenmielisille, kahvila, ym. – Kyösti on minulle monesti sanonut, ettei näillä savikoilla ole sielua. markkinapäivä 7-16 Lupajantie ja Erveläntie suljettu osittain liikenteeltä, kiertotien opastus 8-14 Perniön tori 9-15 Markkinatori ja Maalaistori 9 Avaussanat (Markkinalava ikärajattomalla Antsun Fest -alueella) 9.15-10.15 Jättisaippuakuplat (Laurin puisto, säävaraus) 9.15 & 14 Roskisnalle (Markkinalava) 9.30 Perniön Lauri 26 julkistus (Markkinalava) 9-16 Markkinalounas ja Markkinapubi (Antsun Fest -alue maksuton ja avoinna kaikille) 9-15 Taidepiknik (Laurin puisto) 9-15 Kunnantalon kahvila 9-15 Markkinakirppis (Markkinapuisto/Laurin puisto) 9-12 Osuuspankin Liikennekaupunki (yläkoulun piha) 9-15 Konepiha (Heikkiläntie 1) 9-15 Katutaidekenttä (Antsun Fest -alue 9-16 Taidetta Perniöstä -näyttely Kunnantalolla 10 Perniön muinaispuku (Markkinalava) 10-11 Kommodori evp. Jos viljelijöiden keski-ikää tarkastelee, jäävät Svenskit selvästi sen alle. Paikalliset p. leppoisa laskeutuminen 12 Kyläkävely Latokartanon koskialueella (Arja Kemppainen, Salon Oppaat, ilmoittautuminen!) 14 Puhallinorkesteri Nousteprassi (maksuton, Tiiranta, Särkisalo) ) Perniön laurin markkinat 31.7.-2.8.2026 Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Jos jää laakereille lepäämään, niin kaikki yritystoiminta sammuu hiljalleen, Eeva Svensk pohtii. Tällä hetkellä tutkintanimikkeet ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja kuolemantuottamus. Jos tulevaisuudessa yrittämisen edellytykset kasvinviljelyssä katoavat, voi toiminnasta myös luopua. Vaikka Svenskit ovat toistaiseksi viihtyneet ja nostavat haastattelussa esiin maatalouden tärkeyttä, eivät hekään ole maahan sidottuja, jos esimerkiksi viljelys ei enää elätäkään. He ovat asuneet paikkakunnalla ympärivuotisesti miltei kaksi vuotta. (Seurakuntatalo) 10.30-11 Viihdy, viihdy, viihdy!, Blind Gut Company (yläkoulun piha) 11 Antsun Hiillostaja 26 -grilliskaba, juontajina Pahat Mahat (Markkinalava) 11 Matti Sundström, manageri kirjanjulkistus, PKSY (Valtuustosali) 11-17 Perniön museolla ohjelmaa ja työpaja 11-18 Näyttelyt ja kahvila (Lainamakasiini) 12 Ilmapallotaikuri Jaan (Perniön museo) 12-13 Perniö Areena (Markkinalava) 12-18 Kahvila (Perniön Pappila) 12-16 Boffausta, SABO (Laurin puisto, säävaraus) 12-18 Perniön kirkko avoinna 13 Vanhat autot saapuvat kulkueena, Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat (Lupajantie, Markkinatori) 13 Klovni Dodo (Perniön museo) 13.30 Roskisnalle (Markkinalava) 13-15 Sumopainipuvut, (Markkinapuisto) 13.30 Antonius Timmerman, marmori ja Perniö -luento: historioitsija Eva Johansson, PKSY (Valtuustosali ja Perniön kirkko) 14.45 Kiitossanat 1902 Antsun Fest26 19-23.30 Markkinatanssit: Tähdenlento (Hallin lava) Sunnuntai 2.8. NUUTTI RUOKANGAS sa talvehtinut, joten paikkailimme niitä vähän kevätvehnällä, mutta muuten näyttää kohtalaisen hyvältä, Roope Svensk hymyilee. La 1.8. markkinapäivä 7-16 Lupajantie ja Erveläntie suljettu osittain liikenteeltä, kiertotien opastus 8-14 Perniön tori 9-15 Markkinatori ja Maalaistori 9 Avaussanat (Markkinalava ikärajattomalla Antsun Fest -alueella) 9.15-10.15 Jättisaippuakuplat (Laurin puisto, säävaraus) 9.15 & 14 Roskisnalle (Markkinalava) 9.30 Perniön Lauri 26 julkistus (Markkinalava) 9-16 Markkinalounas ja Markkinapubi (Antsun Fest -alue maksuton ja avoinna kaikille) 9-15 Taidepiknik (Laurin puisto) 9-15 Kunnantalon kahvila 9-15 Markkinakirppis (Markkinapuisto/Laurin puisto) 9-12 Osuuspankin Liikennekaupunki (yläkoulun piha) 9-15 Konepiha (Heikkiläntie 1) 9-15 Katutaidekenttä (Antsun Fest -alue 9-16 Taidetta Perniöstä -näyttely Kunnantalolla 10 Perniön muinaispuku (Markkinalava) 10-11 Kommodori evp. PsL Raaseporissa Tenholan ja Tammisaaren välissä sijaitsevassa Grabbskogissa tapahtui tiistai-iltana mönkijäonnettomuus, jossa kuolivat 1950-luvulla syntynyt mies ja yläkouluikäinen poika. etkot 9-16 Taidetta Perniöstä -näyttely Kunnantalolla 17 Stand Up (Perniön Pappila) 18 Laurin Laulut Yhteislaulutilaisuus, Perniön Mieskuoro (Kunnantalon puisto/3.krs) 19 02 Antsun Fest26 Lauantai 1.8. Ne voivat tarkentua esitutkinnan aikana. Mönkijä löytyi purosta. Kun Svenskeiltä kysyy, ovatko he tyytyväisiä tekemäänsä ratkaisuun ryhtyä tilan jatkajaksi, Roope Svensk ilmoittaa heti olevansa todella tyytyväinen. – Sellaisen opin olen saanut, että maihin ei saa rakastua. Seuraa tiedotusta www.pernionlaurinmarkkinat.fi ja somekanavillamme! PERNIÖN MANTTAALIKUNTASÄÄTIÖ SR. Poliisi jatkaa asian tutkintaa, ja tulee selvittämään esimerkiksi sen, mikä aiheutti mönkijän mahdollisen suistumisen. – Olemme vielä niin vähän aikaa olleet, että pidemmällä aikavälillä on vaikea sanoa oliko se järkevä ratkaisu vai ei, mutta varmaan se on itsestä paljon kiinni. Siksi paikallinen ääni on tärkeä. – Alustavien tietojen mukaan mönkijä on suistunut metsätieltä ja kaatunut vieressä olevaan puroon, tutkintaa johtava rikoskomisario Mats Sjöholm kertoo poliisin tiedotteessa. etkot 9-16 Taidetta Perniöstä -näyttely Kunnantalolla 17 Stand Up (Perniön Pappila) 18 Laurin Laulut Yhteislaulutilaisuus, Perniön Mieskuoro (Kunnantalon puisto/3.krs) 19 02 Antsun Fest26 Lauantai 1.8. 6-16 Infopiste 6-16 Ensiaputiimi paikalla OSUUSKUNTA Perjantai 31.7. heinäkuuta kello 23. leppoisa laskeutuminen 12 Kyläkävely Latokartanon koskialueella (Arja Kemppainen, Salon Oppaat, ilmoittautuminen!) 14 Puhallinorkesteri Nousteprassi (maksuton, Tiiranta, Särkisalo) 9-16 Markkinalounas ja Markkinapubi (Antsun Fest -alue maksuton ja avoinna kaikille) Perniön laurin markkinat 31.7.-2.8.2026 PERNIÖN MANTTAALIKUNTASÄÄTIÖ SR. Ja tämäkin on itse asiassa edellissukupolvelta opittua. La 1.8. Ei kenenkään tarvitse tässä kärvistellä, täydentää hänen puolisonsa. Tapahtumien kulku on Länsi-Uudenmaan poliisin tutkinnassa
Hän toimii puheenjohtajana syksyn jäsenkokoukseen saakka, jossa äänestetään uudesta puheenjohtajasta. Yhdistys toivoo ennen kaikkea löytävänsä puheenjohtajaksi ihmisen, jonka sydän sykkii Salon kylille. Lehtonen ei nähnyt tarjoukseen tarttumista mahdollisena. Yhdistyksessä oltiin yhtä mieltä siitä, että kampanjoinnin aikana Lehtonen ei toimisi puheenjohtajana. – Roosa olisi mielellään saanut jatkaa puheenjohtajana vuoden loppuun asti, kuitenkin niin, että hän ei näkyvästi esiintyisi Salon kylät ry:n nimissä, Salon kylät ry:n hallituksen Perniönseudun Lehdelle koostamassa sähköpostivastauksessa kerrotaan. Tällä hetkellä Salon kylät ry:n puheenjohtajana toimii Paula Achrén. – Monet kyläyhdistykset ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu, koska ei ole jatkajia. – Kyllä se tuntuu tosi pahalta, kun yhdistyksestä oli tullut minulle vähän kuin yksi omista lapsista, Lehtonen sanoo. Hän ajattelee tärkeimmän työn olevan edustamista ja ihmisten kohtaamista. Vastaukset kysymyksiin aiheuttivat yhdistyksen sisällä erimielisyyttä. Taustalla vaikuttivat erimielisyydet jääväämisen ajankohdasta. Roosa Lehtonen ei toimi enää Salon kylät ry:n puheenjohtajana. Roosa Lehtosen lisäksi sieltä on eronnut kaksi muuta ihmistä. ” Kyllä se tuntuu tosi pahalta, kun yhdistyksestä oli tullut minulle vähän kuin yksi omista lapsista. Achrén on itse keskustapuoleen jäsen. Roosa Lehtonen LIINU NIEMINEN yhdistyksestä kiteytetään. Yhdistyksen haaveissa seuraava sellainen voisi olla puoluepoliittisesti sitoutumaton. Ajankohta tuntui hänestä huonoimmalta mahdolliselta, sillä kesän aikana hän oli suunnitellut tekevänsä yhdistystä tunnetuksi kylissä järjestettävissä tapahtumissa yhdistyksen edustajana. Hänet nimettiin varapuheenjohtajaksi yhdistyksen perustamiskokouksessa viime marraskuussa, joten tehtävän hoitaminen ei tullut yllätyksenä. Jos halutaan, että yhdistys kasvaa niin tuollaista kriteeriä ei voi olla. Lehtonen kirjasi kesäkuun kokouksen esityslistalle ehdotuksensa, että jäävääminen tapahtuisi 3 kuukautta ennen vaaleja. Heille Lehtosen ero tuli yllätyksenä. Vaikka ero oli hänen oma päätöksensä, hän kertoo kuukausi eroamisen jälkeen olevansa surullinen tapauksesta. Heidän elämänsä työ ja kaikki heidän luomansa katoaa, jos ei ole jatkajia, Lehtonen pohtii. Roosa Lehtonen nimettiin Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi kesäkuussa, mikä nosti aiheen päivänvaloon. Hallitus oli yksimielisesti samaa mieltä. Perustajajäsenenä työtä, aikaa ja vaivaa yhdistyksen eteen kului paljon. Salon kylät ry on perustettu marraskuussa 2025, eikä siis ole vielä vuottakaan vanha. Yksimielisen jääväysajan lisäksi hallitus päätti kokouksessa, että julkisissa esiintymisissä Lehtonen ei yhdistyksen nimissä olisi toistaiseksi esillä. Salon kylät ry on perustettu yhteistyöjärjestöksi tukemaan kyläyhdistyksiä. Puheenjohtajaksi voidaan kuitenkin valita jäsenkokouksen päätöksellä puoluepoliittisesti sitoutunut henkilö. Eron taustalla olivat kysymykset siitä, kuinka poliittisesti sitoutunut yhdistyksen puheenjohtaja voi kenenkin mielestä olla, mikä on puheenjohtajan tehtävä ja milloin eduskuntavaaliehdokkaan kampanjointi virallisesti alkaa. p Paikalliset. 8 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 Ehdokkuus nosti pintaan kysymyksen poliittisesta sitoutuneisuudesta Liinu Nieminen K iskolainen Roosa Lehtonen erosi Salon kylät ry:n puheenjohtajuudesta kesäkuussa. – Yksi kylä yksinään on pieni tekijä, yhdessä olemme paljon. Hallitus kertoo, että muut puheenjohtajan tehtävät Lehtonen olisi voinut jääväämiseen saakka hoitaa. Tavalla halutaan estää puoluepoliittisesti sitoutumattoman yhdistyksen profiloituminen puheenjohtajansa puolueen mukaan. Roosa Lehtonen suhtautuu tavoitteeseen kriittisesti. – Jos sitoutumattomuus on kriteeri, niin voi olla aika vaikeaa löytää sellaista, kun ei ole muutenkaan tunkua mihinkään hallituksiin tai yhdistyksiin. Lehtonen ei ollut itse kyseisessä kokouksessa paikalla. Vastaavasti on toimittu muissakin yhdistyksissä Salon kylät ry:n mukaan, koska puoluepoliittisesti sitoutumattoman yhdistyksen normaali käytäntö on puheenjohtajan jäävääminen kampanjan ajaksi. Lehtonen jatkaa edelleen Salon kylät ry:n rivijäsenenä. Nuorten innostaminen mukaan kyläyhdistystoimintaan on entisen puheenjohtajan mielestä yksi tärkeimmistä yhteistyöjärjestön tehtävistä. Hallitus näki kampanja-ajan alkavan nimeämisestä, Lehtonen puolestaan vasta konkreettisesta tekemisestä. Jos nuorten osallistumisintoa ja yhdistyskäyttäytymistä ei saada muutettua, on edessä yhdistysten kannalta synkät ajat. Yhdessä voimme tukea toinen toisiamme ja tehdä asioita näkyvimmiksi ja vaikuttaa, hallitus tiivistää järjestön tehtävän. Erimielisyyttä tuotti kampanja-ajan määrittely ja se, mitä puheenjohtajan tehtäviin kuuluu. Sitoutumattomuuden tarve on noussut esille nyt, kun tilanne on yhdistyksen hallituksen mukaan herkkä. – Yhdistyksen kannalta olisi parasta ettei henkilö olisi poliittisesti aktiivinen, Roosa Lehtonen jätti Salon kylät -yhdistyksen puheenjohtajuuden
Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 9 Liinu Nieminen M ihin jätit Perkkarin auton. Viimeisimpänä juuri valmiiksi tullut Meripirtin ranta. Siispä naapureille ja ohikulkijoille ei voi antaa ihmettelemisen aihetta. Ahkeruuden, hymyn ja lämmön takana on myös paljon surua. LIINU NIEMINEN neminen ovat tehneet arjesta erilaista nykyisille nuorille. Hänen lapsuudessaan harrastusten vuoksi ei tarvinnut kulkea kauemmas, vaan pelailut pistettiin pystyyn yhdessä paikallisesti. Lapsen traaginen menettäminen kuutisen vuotta sitten saa silmäkulmat silmälasien alla kostumaan. Jukka Aarnio kysyy oven avattuaan. Vuoden särkisalolainen 2026 kantaa tunnustusta kiitollisuudella ja ylpeydellä. Pojan perintönä aikaisemmin sikatilallisina toimineet Aarniot ovat jatkaneet poikansa aloittamaa veneiden säilytyspalvelua vanhojen sikaloiden tiloissa. Lossi-tanssit, ympärisoudut, hiihtokilpailut, näytelmä, hautakivien suoristamiset ja remontit. Juuriaan myöden särkisalolainen, kuten Aarnio kuvailee. – Siellä kaikki tehdään yhdessä ja sovussa, Aarnio kiteyttää. Mutta yhdeltä ryhmältä pääsy on kielletty, sillä valkoposkihanhia ei rannalla kaivattaisi. Silloin oman ikäistä nuorta väkeä riitti. – Kyllä tämä on aikamoinen saavutus, mitä olemme nyt saaneet aikaan siellä rannassa. Eikä omassa elämässäkään kaikki ole pysynyt samanlaisena. Vanheneminen on 74-vuotiaan Jukka Aarnion kertoman mukaan ihan kulman takana. Aarnio ja hänen “toiseksi eläkeläiseksi” kuvailemansa sininen Valmet-traktori ovat talkoilleet niin ahkerasti Meripirtin uudella rannalla, että on vitsailtu hänen postiosoitteensa siirrosta sinne. Perniönseudun Lehti tapasi hänet torstaina, kun tunnustuksen saaminen oli vielä salaisuus. – Olen aina silloin surullinen, kun täältä jotain viedään pois, Aarnio sanoo. Sitäkin enemmän sykettä laskee pienen matkan päässä sijaitsevan mökin ikkunasta näkyvä merimaisema. Jukka Aarnio näkee talkoilun itsestäänselvänä. Mutta kuten kumpikin Aarnio toteaa, asioista pitää puhua eikä padota sisäänsä. Hän on ollut vain muutaman kuukauden ikäinen saarelle saapuessaan. – Ahdistaisi, jos tuossa olisi betoniseinä 50 metrin päässä ja pitäisi katsoa vain sitä, Aarnio miettii. Aarnio sanoo, että ei mielellään ylitä Särkisalosta pois vievää siltaa, ellei tiedä pääsevänsä saman päivän aikana takaisin. Hän kuvailee vuoden särkisalolainen -tunnustuksen olevan tunnustus koko talkooväelle. Nyt tuo ahkeruus palkitaan nimellä vuoden särkisalolainen -pokaalissa. Mutta se on varmaa, että meri on osa Aarniota lopun jälkeenkin. Noin tunti ennen kuvan ottamista hän oli palannut Meripirtin rannan talkoista. Talkootyön tekeminen on Aarniolle itsestäänselvyys, ja olohuoneessa pohditaankin niitä kaikkia vuosia, kun on oltu mukana erilaisissa paikallisissa tempauksissa. – Yhden ainoan joulun olen viettänyt muualla kuin Särkisalossa. Eikä suunnitelmissa ole lähteä minnekään, meri ja rauha pitävät hänet Särkisalossa. – Minä viihdyn täällä, hän tiivistää. Aarnio kertoo, että ranta on tehty koko Särkisalolle, kaikille uimareille ja veneilijöille. Töitä on tehty ahkerasti, ja isolla porukalla edistystä on tapahtunut nopeasti. Aarnio iloitsee, että ihmiset ovat lähteneet mukaan. Jokaisen ikkunan luona on kiikarit, sillä kauempana olevia eläimiä ei paljaalla silmällä enää näe. Paikalliset p. – Niitä me olemme yrittäneen kieltää, mutta ne ei tottele meitä, hän toteaa. Asukkaiden vanheneminen ja porukan väheVuoden särkisalolainen ylittää sillan vain, jos pääsee pian takaisin Vuoden särkisalolaiseksi kruunattiin lauantaina Jukka Aarnio, joka talkoilee Särkisalossa ahkerasti. Aarnio katsoo ulos ikkunasta, ja näkee kauriin kulkevan tontin reunaa. Aarnion perheessä on väännetty vitsiä siitä, kuinka voi olla niin perisärkisalolainen, mutta syntymäpaikaksi on virallisissa dokumenteissa merkattu Salo. Mielelläni olen ollut siellä tekemässä, Jukka Aarnio toteaa. Vastakkaisesta ikkunasta näkyvä peltomaisema rauhoittaa. Niin kauan on tarkoitus jatkaa, kun veneiden kyytiin vielä pääsee – ja sieltä alas. Kun Aarniolta kysyy, miksi Särkisalo on hyvä paikka asua, hänen täytyy hetki koota ajatuksiaan. Ylpeys ulottuu koko talkooporukkaan. Ajatus siitä, että joutuisi viettämään vanhuuttaan muualla, tuntuu pahalta. Jukka Aarnio yllättyi saadessaan puhelun, jossa kerrottiin tunnustuksen saamisesta. – Välillä vähän nojataan lapion varteen ja parannetaan maailmaa, sitten taas tehdään töitä, hän virnistää. Työ ei tekemällä lopu, sillä hän kertoo erään talkooporukan jäsenen kanssa rantaa ihaillessaan heidän katseidensa kääntyneen Meripirtin rakennuksiin, joiden todettiin myös kaipaavan kunnostusta. Hänen elämänsä aikana Särkisalo on muuttunut paljon. Työnteon lomassa on hoidettu myös sosiaalista elämää. Tapaamme salaa, sillä on torstai, ja vuoden 2026 särkisalolaiseksi hänet julistetaan vasta lauantaina. He olivat vaimonsa Eija Aarnion kanssa samaisena aamuna istuneet ruokapöydän ääressä ja sanoneet lapsenlapselleen, että Myrskyluodon Maijan on soitava heidän hautajaisissaan sitten joskus. Vastaan, että alapihalle. Kouluaikana kouluja oli useampi, kauppojakin niin monta, että yhden käden sormet eivät riitä laskemaan. Se oli silloin, kun olin armeijassa, hän muistelee. Jukka ja Eija Aarnio viihtyvät Särkisalossa. – Haetko sen tänne piiloon, niin kukaan ei näe, että olet täällä, hän pyytää
Tämän jutun alku oli Perniön ABC-aseman mittarikentällä, kun Lada ja sen nuori kuljettaja kiinnittivät huomion. Muitta mutkitta ja varmana tahdostaan. Nean isä Mika Pitkänen muistaa, että Ladaan jäi ensimmäisellä yrittämällä katsastusleima saamatta päästöjen vuoksi. Joku jo tietääkin, että tällöin pellin alla on 1,2 litrainen neloskone ja sen tehoksi on Ladakerhon sivulla mainittu 65 hevosvoimaa. Tilanne ratkesi, kaasutin säädettiin ja auto katsastettiin. Nea Pitkänen sanoi haastattelupyyntöön empimättä kyllä ja maanantaina Tuohikodon pihaan kaarsi sisältä ja päältä hyvin putsattu Lada. Nea Pitkänen sitä vastoin kiepauttaa rutiinilla nipustaan juuri oikean avaimen ja avaa luukun. Nea Pitkäsen Lada on vuosimallia 1988, mallia 2105 ja sen versio 1200S. Mutta miten 18-vuotias Pitkänen päätyi itseään 30 vuotta vanhemman Ladan omistajaksi. –He sitten kysyivät, että tiedämmekö, että autossa on viisi vuotta vanha leima, Mika Pitkänen naurahtaa. Toinen avaimista kävisi virtalukkoon ja kolmas oviin. Ajatus johti etsintöihin ja lopulta Nettiautossa kaupan ollut Lada ostettiiin kesätyörahoilla 500 eurolla Lohjalta, missä se oli viettänyt vuosikausia ajamatta. –Näin Ladan kuvan jossain ja olin, että se on hieno, ihan minunnäköiseni auto. Sitten tulee jippo: Lada oli aikansa perheauto ja suosittu sellainen, aikoinaan myyntitilastojen Aku Poutanen Nea Pitkäsen kuskiaan 30 vuotta vanhempi menopeli herättää parkkipaikoilla hyväntuulista huomiota Treffatti Juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta ja välillä kauempaakin p Paikalliset. Pitkäset päättivät ajaa Salosta Perniöön kaasutinta säädättämään ja joutuivat totta kai poliisin pysäyttämiksi. Jotain muutakin kuin avaimia on Ladassa enemmän kuin pakasta vedetyssä menopelissä, mutta palataan siihen kohta. Takerrelleen kytkinsylinterin vaihtoi Mika Pitkänen itse; osa maksoi noin kympin, mutta työkalujen tarve yllätti: –Jos on tottunut siihen, että tarvitsee kymmenen ja kolmentoista millin avaimia, niin tässä oli seitsemäätoista ja yhdeksäätoista. Venäläinen on laittanut vähän järeämpää osaa, Mika Pitkänen myhäilee. Otetaan tähän väliin vähän lukuja. Ensimmäinen toimi oli pestä sammaleet pois ulkopinnalta ja vähän muuhunkin piti paneutua; tehdä pieniä paikkamaalauksia ja huoltoa. Koeajolla selviää, että säädöt ovat kohdallaan: Lada vetää mukisematta isoimmalla eli nelosvaihteella jo neljänkympin nopeudesta. 10 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 Lada oli omannäköinen auto ja siksi se oli saatava K oskematta aukeaviin lukkoihin sun muuhun nykyhapatukseen tottunut nykyautoilija ei saisi edes tavaroitaan Ladan takakontista
Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 11 kärkiauto. Katkaisijoiden logiikka on ehkä omanlaisensa. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. Äänimaailma on sellainen kuin se joskus autoissa oli: enemmän mekaanisen metallinen kuin nykyautojen humina, mutta Ladassa on yllättävänkin hiljaista ainakin Tuohitun raitilla. Istuin on pehmoinen kuin mummolan televisiotuolissa istuisi. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. –Ja sen on huomannut syksyllä, että lämmintä siellä riittää, myöntää Nea Pitkänen. .. Oven avaaminen kantaa nokkaan tuoksun, joka tiemmä oli itäautoille tyypillinen. Kojetauluakin päivitettiin tuotannon kestäessä. Ei paha, mutta eri kuin aikansa Volkkareissa. Koivet mahtuvat mukaan hyvin, kapeus tuntuu kyllä: olkapäät kolisevat melkein yhteen. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi ( 2 ) 7 2 7 2 8 Oikia Tilitoimisto Oy toimisto@oikiatilitoimisto.fi, p. Sitä paitsi Ladan juuret ovat lännessä: automalli on pohjiltaan Fiat 124, jota alettiin valmistaa Neuvostoliitossa lisenssillä vuonna 1970. Jutuntekopyyntö tuskin tuli Nea Pitkäselle yllätyksenä: Lada herättää parkkipaikoilla hyväntuulista huomiota; ihmiset tulevat juttelemaan ja kehumaan autoa. Sivumennen tulee puheeksi sekin, että 1980-luvulle osuu paitsi automyös musiikkimaku: Nea Pitkänen kuuntelee musiikkinsa mielellään vinyylitai CD-levyiltä tai kaseteilta esimerkiksi Dingoa, Leevi&the Leavingsiä tai Kikkaa. Pienet kuopat eivät tunnu missään. .. Nea Pitkästä tämä puoli vain ilahduttaa: – Se on aika näppärä käännellä, kun se on niin pieni. Nea Pitkänen kertoo, että joskus hänenkin tekemiinsä julkaisuhin on tultu kommentoimaan sopimattomia. Talvikauden Lada saa levätä ajamatta, liukkailla ladisti ajaa vuoden 1995 Golfilla. AKU POUTANEN Nea Pitkänen sai ensi töikseen puhdistaa ostamansa Ladan vuosien sammaleesta. Asia selvisi öisellä paluumatkalla Teeriharjulta. Aikoinaan, etenkin läpeensä poliittisella 70-luvulla neuvostovalmisteinen Lada saattoi olla kannanottokin. Nyt auto liikkuu aina kylillä pestynä ja siivottuna. Sen verran valmistusmaa tekee närää, että lisävarusteiden saanti, jos niitä haluaisi ostaa Venäjältä, on hankalaa. Peilin viiri on edellisen omistajan peruja, Pitkänen ei vielä ole Ladakerhon jäsen. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Kulutuksesta ei ole pidetty sen enempää lukua: kaikki menee, minkä tankkiin laittaa. Jos Lada jossain antaa tasoitusta, niin turvavarusteissa: autossa ei tokikaan ole ABS-jarruja kuten ei vuonna 1988 vähemmän kalliissa autoissa muutenkaan. Tietojen lähde ladakerho.fi Lada on ketterä käännellä, vakuuttaa Nea Pitkänen – vaikka tehostamaton ohjaus pysäköidessä vähän ruista ranteeseen vaatiikin. Perusmuoto pysyi, vaikka tuotetta kehitettiin: 2105-mallin perusmuoto on sama kuin vanhemmissa, mutta peltiosat eivät ole samoja, kertoo TM:n koeajo vuodelta 1981. 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. Tämän päivän suosikeista Skoda Octavia on puoli metriä pidempi ja ainakin 300 kiloa painavampi. Jalkatilassa piilee myös raitisilman vipu. Kolmen avaimen systeemi kertonee siitä, että kaiken kehittämiseen ei neuvostoinsinööreillä ollut halua, tai ainakaan haluja ei ollut mahdollista toteuttaa. Näin siitä huolimatta, että ohjaustehostinta ei ole eikä Ladan ohjausta aikoinaankaan pidetty kovin kevyenä. Ladan varusteisiin kuului kattava työkaluvalikoima ja Siperian kylmäkäynnistyksiä helpotti se, että pitkään autossa oli myös veivillä käynnistämisen mahdollisuus. Tuulilasi on pysty ja lähellä, mutta miten mahtavan valoisaa Ladassa onkaan, kun ikkunat ovat isot ja kirkkaat ja pilarit ohuet. 050 4342413 Salontie 4, 25500 PERNIÖ • Sorat • Murskeet • Mullat • Kuorikkeet KIVIASEMA MONIPUOLINEN VALIKOIMA MAA-AINEKSIA PIHAAN, PUUTARHAAN, MAARAKENTAMISEEN www.kiviasema.fi 040 503 5988 Sinun vinkkisi voi olla huomisen uutinen. . Mutta tärkein eli koeajo on vielä tekemättä. Nykykatsannossa se on jo perheautoksi pikkuruinen: auton pituudeksi on mainittu noin 4,1 metriä ja leveydeksi ilman peilejä aika tasan 1,6 metriä. Toisaalta välillä kuuluu soraääniäkin. Toisaalta varaosia ja huolto-osia saa edelleen tarvikeliikkeistä tai harrastajien kautta käytettynä, joten Lada pysyy liikenteessä vaivatta. Eikä tietenkään ajonvakautusta tai turvatyynyjäkään. Toisaalta tärkein eli kaverit ovat sanoneet, että hieno auto, hekin haluaisivat tällaisen. –On tultu sanomaan, että olen muka jotenkin Venäjän asialla tämän auton takia, Nea Pitkänen hämmästelee. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. Toisaalta Mika Pitkänen kehaisee valojen olevan hyvät. –Ja onhan se nyt hienoa pistää kasetti soimaan. Nea Pitkäsen Ladalla on ajettu ehkä 50 000, ehkä 150 000 km. Näkyvää uutta tuli muun muassa keulalle, kun valot vaihtuivat nelikulmaisiksi. . Kojelaudan alla lymyilee käsiryypyn nuppi; Nea Pitkänen vakuuttaa, että sen oppii hetkessä. Lähetä juttuvinkki toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Paikalliset p. Forssan Pick Nick -tapahtumassa on yleensä ollut pääpaino jenkkiautoissa, mutta niinpä vain Nea Pitkäsen itävieras herätti huomiota Youtube-julkaisuksi asti. Poissuljettua ei ole sekään, etteikö rinnalla joskus olisi toinenkin Lada, esimerkiksi pyöreälamppuinen malli eli nappisilmä
Se kun terminä solahtaa täydellisesti niiden stereotyyppisten nimitysten joukkoon, joilla kaikenikäiset miehet voivat kavereitaan kutsua. Toisaalta filosofian mestari taas vasta taitaja onkin. Kauppatieteiden mestari ei solju suusta samalla tavoin kuin maisteri. Toimivat aina. Vaikka aihe on hänelle itselleen tuttu, sillä opinnot hän on tehnyt Ranskassa, tarjosi muiden ihmisten näkökulmien kuunteleminen myös uutta ajateltavaa. Pieni Ukulelefestivaali järjestetään nyt kolmannen kerran. Ruukki Creativessa nähtiin tarve pysähtymiselle kesäisen vilinän keskellä, ja työhuoneeseen päätettiin koota näyttely vierailijoiden iloksi. Presidentti-insituutioon liitetään sen verran paljon valtaa, virallisuutta ja arvokkuutta, että on selvää, että tätä letkeämpää nimitystä ei tietenkään jälkeenpäin tulla muuttamaan, vaikka jossain maailmassa tuokin sana olisi suomennettu aikoinaan tirehtöörin tavoin muotoon resitentti. saakka. ELINA RANTAMÄKI p Täl viikol. Pieni Ukulelefestivaali Matildankartanon puutarhassa lauantaina 25.7. Ei tarvitse kuin keksiä enää kaksi toivetta sitä hetkeä varten, kun lampun puhdistuksen yhteydessä sen asukki rientää niitä minulta tivaamaan. Kaverinen on käsitellyt monipuolisen taiteen keinoin kolmessa itse tekemässään kirjassa sitä, kuinka identiteetti kasvaa ja muuttuu vieraassa maassa asuessa. Myös tapahtuman viimeinen esiintyjä Kaskelotti esiintyy tapahtumassa nyt toista kertaa. Tirehtöörihän sanana kuulostaa nykykielessä vähintäänkin huvittavalta. Valokuvaaja Peppi Wilson on kasvanut saaristossa. – Taide on minulle tavallaan tapa hahmottaa maailmaa, Kaverinen pohtii. Festivaalien aikaisemmilta vuosilta tuttuna esiintyjänä nähdään Lauantain ei-toivotut. Tosin paloäijästä tai sähköäijästä saisi hieman väärän kuvan. Toki ihan täysin paikkaansa se ei pidä, että tirehtöörit olisivat jääneet ainoastaan sirkukseen. Elokuvatirehtöörissä olisi ihan erilaista tunnelmaa ilman minkäänlaista pönötystä. Kaverinen näkee teeman toimivan myös muiden maiden kontekstissa, sillä keskiössä ei ole itse maa, vaan yksilön läpi käymät tunteet, joihin samaistua. Kysyin tämän aina ajankohtaisen ja kaikkia muitakin varmasti jatkuvasti mietityttävän kysymyksen vastikään toimituksessa. Hyrskyt ja höyhenet -näyttely esillä 31.7. Saloha! esittää sen lisäksi muutenkin musiikkia Rauni Rokan johdolla. Kyseisellä sanalla on sama alkuperä mestarin kanssa, jota sen sijaan kuulee vähän enemmän arkikielessä. Tärkeiden asioiden äärellä siis ollaan. Leena Rajala, Maaret Renvall, Paupai Design ja Silva Kaverinen ovat tuoneet jokainen omaa taidettaan Ruukki Creativen tiloihin Mathildedaliin Out Of Office -näyttelyyn. Tiedän, ei ole kovin ainutlaatuista tätä kysyä. Yhtä teemaa ei ole haettu, vaan taiteilijoille on annettu mahdollisuus näyttää erilaisuutensa. Jos resitentti tekee tuosta arvonimestä vähemmän virallisen, on taas vaikutus aivan päinvastainen vaikkapa keittiömaisterille. Paloäijä kuulostaa tulipalon sammuttajan sijaan sen sytyttäjältä ja sähköäijä taas vieläkin 1960-luvun juhlia elävän kuvaukselta sähköä käyttävästä supersankarista. Wilson on valokuvannut lähes 20 vuoden ajan. Nuutti Ruokangas Muikun mietteitä PsL Krångelkullan pop-upnäyttelytilassa Förbyn Marinassa on esillä saaristosta inspiroituneita valokuvia. Ghanasta Ranskaan tullut ihminen näkee muutoksen eri tavalla kuin Suomesta Ranskaan muuttanut, lapseton eri tavalla kuin perheellinen. Ukuleletrio Trilobeatit sen sijaan soittaa muun muassa Beatlesin kappaleita. Odottakaapa vaan kun väittelee keittiötohtoriksi. Out Of Office -näyttely esillä 26.7. Tänä vuonna tapahtumassa on tiedossa esiintyjiä duosta parikymmenhenkiseen ukuleleyhtyeeseen. Maailmanhistorian kaksi yleisintä kysymystä taitaakin koskea juuri elämän tarkoitusta sekä tirehtöörien puuttumista pitkälti muualta yhteiskunnasta sirkuksen ulkopuolella ainakin virallisessa kielessä. Kun tässä olen pohtinut virallisia arvonimiä tai titteleitä, on hyvä huomioida, että viime vuosina on siirrytty tittelien puolella kohti sukupuolineutraalimpeja termejä. Hänhän on aikamoinen velho. saakka. Se on vähän sama, kuin presidentin arvonimi olisi suomennettu resitentiksi, mikä nykymaailmassa kuulostaa ehkä enemmänkin tavalta, jolla Allua kuvailtaisiin Kuopion torilla. Lisäksi päälavan roudaustauolla sivulavalla esiintyy pienempiä kokoonpanoja. Yllä mainituista termeistä koen itse hieman ironisesti, että äijä sopii terminä kaikille ihmisille ja samoja ajatuksia esittivät myös nuoret Helsingin Sanomien vuoden takaisessa artikkelissa. Tapahtumassa on tiedossa myös yhteislauluja, joita vetää Saloha!-yhtye. Esiintyjiin kuuluu muun muassa Karkkilan tienoilta tuleva Minneka, joka soittaa nelihenkisellä kokoonpanolla. Nyt kun revisionismin makuun pääsin, niin voisin samalla nimetä esimerkiksi palomestarin uudelleen palomaisteriksi ja keittiömestarin keittiömaisteriksi. 12 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 Ukulelet soivat Mathildedalissa lauantaina PsL Lauantaina Mathildedalissa on luvassa ukulelemusiikkia, kun Matildankartanon puutarhassa järjestetään nyt kolmannen kerran Pieni Ukulelefestivaali. Tämä sana taas elokuvien ja näytelmien maailmassa tunnetaan ohjaajana, mikä näin jälkikäteen kuulostaa hyvin tylsältä ja menetetyltä mahdollisuudelta. Sopeutuminen ja arjen pienet muutokset ovat keskeisessä roolissa kirjojen sivuilla. Mathildedalissa esillä entistä enemmän taidetta Liinu Nieminen Mathildedalissa on Ruukin Kehräämön yläkerran Verstas Gallerian lisäksi avattu myös toinen uusi näyttelytila. Toisaalta mestari-termin tuominen akateemiseen maailmaan kuulostaa väärältä. kello 11–17. LIINU NIEMINEN Tirehtöörejä tarvitaan muuallakin kuin sirkuksessa M iksei tirehtöörejä ole muualla kuin sirkuksessa nykypäivänä. Hieman samalla tavalla, kuin tirehtöörejä ei tahdo löytyä enää sirkuksen ulkopuolelta, ovat myöskin maisterit jääneet tässä yhteiskunnassa lähinnä akateemisen maailman puolelle. Niissä meri, rannikkomaisemat ja linnut kohtaavat. Sähkömiehen sijaan puhutaan yhä enemmän sähköasentajasta ja palomies on hiljalleen jäämässä pelastajan taustalle. Triossa soittaa perniöläinen Rauni Rokka, Seppo Rokka ja Esa Lehtinen. Ei siis jatkoon. Hyrskyjä ja höyheniä Förbyssä Ukulelefestivaalien tunnelmaa kesältä 2025. Hän toivoo Förbyssä näkyvän Hyrskyt ja höyhenet -valokuvanäyttelyn olevan kunnianosoitus Suomen ulkosaaristolle. Hän kuvaa niitä maisemia, joissa on itse kasvanut. Silva Kaverisen diplomityö on esillä näyttelyssä ensi kertaa. On jotenkin loogista arvella, että tuo sana olisi johdettu ruotsin kielen johtajaa tarkoittavasta sanasta direktör, joka vastaa myös brittienmurteen samaa tarkoittavaa sanaa director. Mitäs mestari, johtaja, päällikkö, tirehtööri ja mitä muita näitä nyt onkaan. Kuvillaan hän haluaa muistuttaa jokaisen eläimen yksilöllisyydestä ja siitä, että saaristo on yhtä lailla niiden kuin ihmistenkin koti. Aina saa kuitenkin toivoa. Silva Kaverinen toi näyttelyyn kolme kirjaa, jotka ovat hänen diplomityönsä. Instrumentteina on ukulelen lisäksi muun muassa kitara, huilu ja erilaisia rytmisoittimia. Tietenkään unohtamatta klassikoita, eli ”mitä mies” ja ”mitä äijä”. Parhaan tirehtöörin Oscar-palkintokin kuulostaa mukavan leppoisalta
Lähtö Tehtaantieltä (ennen Omyan portteja levennys, johon voi jättää auton). 044 774 5214/Henna Seppälä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.” (Joh. Jumalan suurus ja pyhyys saa pienen ja syntisen ihmisen polvilleen tai heittäytymään maahan kuin itseään suojellakseen. Kesäjumppa ke klo 18–19 Särkisalon kirkkopuistossa; Jenni Luodes ja Kaisa Vainio. Enkelin tai Jumalan ensimmäiset sanat yleensä ovatkin: ”Älä pelkää!” Nämä sanat toistuvat halki Raamatun myös muissa tilanteissa: kun edessä on iso tehtävä, uskossa liikkeelle lähteminen, Jumalan kutsuun vastaaminen tai jokin muu tulevaisuuteen liittyvä asia. Asuminen: Netti on pullollaan terassinrakennusohjeita ja -laskureita. Kirkkoja avoinna: Kiskon kirkko 1.8. Perniön SPR Terveyspiste Perniön SPR:n kirpputorin tiloissa on perjantaisin auki klo 10–12. Parhaillaan tutkitaan myös rokotteen vaikutusta dementian ehkäisyssä. Yhres kävely klo 9, ”Metsolanlenkki” Förby. Jutusta saat myös vinkit, jotka kannattaa kurkata, mikäli mielit soilla kasvavan herkun poimintaan. Ilmoittaudu: p. Yhres Ke 29.7. Järj. Minä olen sinun kanssasi.” Riittää, kun edes joku uskoo minuun, vaikken itse uskoisikaan. THL esittää vyöruusua ehkäisevää rokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan. Sekä Perniön että Kiskon terveysasemat ovat sote-pisteitä, mikä tarkoittaa sitä, että ne tarjoavat rajatusti lähipalveluita ja ovat auki vain ajanvarauksella. Keskustelusarjan viimeisen kerran aiheena ”Sören Kierkegaard: Kedon kukka ja Taivaan lintu”. Sinne hän kutsuu jokaisen pelkäävän ihmislapsen antaaksensa turvan ja rauhansa sydämiimme. TERVETULOA KIRKKOON MUUTA TOIMINTAA KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut: Iku Albin Jukanpoika Rannikko, Alvar Elias Varjonen. Asuminen: Sammal, jäkälä ja muu kasvillisuus eivät kuulu tiilikatolle, sillä ne haurastuttavat ajan myötä tiilten pintaa. Yhres To 30.7. Hallitus PsL Perniön ja Kiskon terveysasemat aukeavat taas ensi viikolla asiakkaille. Hänen siipiensä suojassa olemme turvassa. Tervetuloa! Särkisalokotiyhdistys ry / Yhres Ti 28.7. Asiakaspalvelualojen työntekijät laitetaan vaikeaan paikkaan, kun naaman eteen ilmestyvä kamera ei ole pätevä syy poistua epämukavasta tilanteesta. asti ma–su klo 11–17 (tiekirkko). kunnantalo, 2 krs). Järj. Kun joku uskaltaa kysyä, vaikka olisi helpompi vaieta – sitä on paikallinen media. Yksi suurimpia pelkojamme on kuolemanpelko. Hän pystyy auttamaan meitä kaikessa. 11:25-26) Usko Jeesukseen on tie täältä ajasta Jumalan luo ikuiseen elämään. lautanauhantekoa Leena Muurin ohjauksella. Alustajana pastori Tero Vaarna. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö.” (Joh. Ajassa: Pannukahvin keittäminen on rituaali, jonka aikana ei saa olla kiire. Näköislehdessä 18 sivua lisää luettavaa tilaajille. Päätteeksi mehutarjoilu. Pahimmillaan pelko kummittelee joka puolella eikä ihminen uskalla enää elää. 14:27) Kirjoittaja on seurakuntapastori. Näköislehden lukuoikeus kuuluu Perniönseudun Lehden tilauksiin. Järj. klo 18 Bergvikin kappelissa Kiskossa, Bergvikintie 43. klo 13; Koivunen, Saarinen. Se antaa kummasti rohkeutta. Ihminen pelkää, kuinka hän selviää. Osoitteena Mehiläisenkuja, jonne sopii autoja ja jossa opastetaan oikeaan suuntaan. yhteistyössä Bergvikin säätiön kanssa. Sateella ollaan Särkisalon kirkossa. Surutyö on opettanut tarttumaan hetkiin ja rakastamaan elämää entistäkin enemmän. Aktivoi lukuoikeutesi www.pernionseudunlehti.fi/mediatunnus Lue lisää näköislehdestä RIIKKA MAHLAMÄKI-KAISTINEN Täl viikol p. Tässä poimintoja: Henkilö: Roosa Pelto-Arvo (kuvassa) kirjoitti tuhat päivää päiväkirjaa sen jälkeen, kun hänen puolisonsa kuoli basehypyssä Dolomiiteilla Italiassa. Tähänkin Jumalalla on antaa vastaus, sillä hänen Poikansa, Jeesus Kristus, on voittanut kuoleman vallan. Ig: kirkkoperniossa Fb: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa KISKO PERNIÖ SÄRKISALO www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi Seurakuntatoimisto p. Järj. Raamatussa kerrotaan monista tällaisista tilanteista, joissa usein esiintyy enkeli sanoman tuojana. Turinatuvan päiväkaffet Ritvan ja Ekkin luona klo 14. P. Hyvinvointi: Vyöruusu aiheutti Seija Revolle viikkoja kestävän kivun, joka tuntui ikävimmillään siltä ”kuin joku olisi sähköllä pamauttanut”. Terve pelko toimii elämässämme jarruna ja suojelijana. asti la klo 12–15, Perniön kirkko 9.8. Näköislehdestä löydät neuvot, joilla voit laittaa nokipannun porisemaan retkellä. Musiikillinen vohvelikahvila to 23.7. Musisoimassa ja laulattamassa Anne Kössi ja Martti Rouhiainen. Jumala uskoo siksi, että hän on suurempi kuin pelkomme. Lopuksi piknikhetki. Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 13 KOKOUKSIA PALVELUJA TARJOTAAN Salontie 2, 25500 Perniö Turuntie 8, 24100 Salo Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Jeesus sanoo: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. Hyvin huollettuna tiilikatto kestää lähes koko ihmisiän. Oikea mitoitus ja huolelliset pohjatyöt takaavat hyvän lopputuloksen. Jeesus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Ihmisen luonnollinen reaktio kohdatessaan Jumalan ja hänen ilmestymisensä on pelko, pelästyminen. Kertamaksu 5 € (käteinen ja MobilePay) tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Boliviassa. Silloin kun pelosta tulee hallitsija, se orjuuttaa ja vie elämän ilon. Terveysasemat aukeavat kesätauolta Eläkeliiton Perniön yhdistys ry. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Luontokirkko Särkisalon Karhumäellä su 26.7. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. 0400-974946 Kaikki kuljetukset luotettavasti oman kylän taksilla www.salonpihamies.fi 0400 821 634 Ylikulman vesiosuuskunnan varsinainen osuuskuntakokous pidetään Ylikulman Yhteistalolla torstaina 30.7.2025 klo 18. kattajaksi, rahastajaksi ja tiskikoneenkäyttäjäksi. Se on aiheellinen pelko, sillä joskus joudumme jokainen kasvotusten kuoleman kanssa. Molemmat terveysasemat ovat olleet aiempien vuosien tapaan kesätauolla juhannuksen jälkeisestä viikosta lähtien, jolloin lääkärinvastaanotot ja reseptien uusinnat on järjestetty korvaavasti Salon pääterveysasemalla. Hautaan siunatut: Ritva Taimi Annikki Anttila 94 v, Pertti Veikko Paju 92 v, Reijo Paavali Jurva 90 v, Leena Marja Lehtinen 84 v, Tapio Olavi Laaksonen 82 v, Anneli Aino Kaarina Lepistö 82 v, Eino Olavi Halonen 81 v, Raili Annikki Leinonen 80 v, Leila Sanelma Suosaari 79 v, Pirjo Armi Anneli Järvi 70 v, Juha Viktor Lindholm 58 v. Vapaaehtoisia tarvitaan Perniön Laurin markkinoille la 1.8. Kiskon terveysasemalla toimii myös lääkärin vastaanotto. Pysähdy hetkeksi Luotettavuus on lupauksemme. Turinatupa mielen hyvinvoinnin ryhmä varttuneemmalle väelle Perniön Plakkarissa klo 10, Heikkiläntie 2. Luonto: Lue näköislehdestä, miten käy, kun ensikertalainen lähtee lakkasuolle. 02 774 5206 TAKSI JP HONKANEN Puh. Kesäillan hengellisiä ajatuksia su 26.7. klo10–11, Laurin-markkinoiden arvontapalkintojen vastaanotto Pro Perniön tiloissa (ent. Lisätiedot Yhres Päivi. Ohjelmassa mm. To 30.7. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. asti ke–su klo 12–18 (tiekirkko) ja Teijon kirkko 9.8. Uutiset: Ilman lupaa kuvatut somevideot aiheuttavat huolta ja harmia. Yhres ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA Älä pelkää! Pirkko Koivunen P elostakin voisi sanoa sen olevan ”hyvä renki, mutta huono isäntä”. Terveyspisteessä asioiminen on ilmaista; voit tarkistuttaa verenpaineesi, verensokerisi tai muuten vain tulla juttelemaan esimerkiksi terveysasioistasi. klo 18 Perniön Ylikulman rukoushuoneella, Aaljoentie 41, Knaapila. Esillä sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. Herra vastaa: ”Kyllä sinä selviät
Monelle yhdessäolon ja liikunnan yhdistämisestä on tullut kävelylenkkien myötä jo tapa ja viikoittain toistuva rutiini. Rauha Merikanto tarkisti pientareen mansikkatilanteen kävelyn lomassa. Samaan aikaan Rauha Merikannon kanssa he löytävät pientareella kasvavat metsämansikat. Osallistuminen olisi kuitenkin mahdollista rajoitteista huolimatta. Torstain lenkin nuorin osallistuja on Engblomin alle viiden kuukauden ikäinen Linka-koira. Kun talo näkyy, joku kävelijöistä tietää aina, kuka siinä asuu tai on asunut. – Siinä on myös se puoli, että on kiva saada ihmisiä luokseen, vaikka ei itse esimerkiksi kävelisikään, Engblom toteaa. Pirkko ja Reino Turo kestitsivät kävelijöitä pihallaan lenkin jälkeen. Polun luo pysähdytään muistelemaan Reino Marttilaa, joka oli nikkaroinut polulle nimikyltin ja rakentanut sillat, jotta kulku olisi helpompaa. Hän ja muut seurueen loppupäässä sauvakävelevät ikäihmiset torppaavat ajatuksen täysin. Särkisalon Uudenkyläntieltä ollaan lähdössä aamukävelylle yhdessä – vai pitäisikö sanoa yhres. Joku tietää myös, mihin saakka kunnanvesi ulottuu, joku toinen taas muistaa mitä kukkia ojan reunalla on kasvanut vuosia sitten. Verrattain uutta on kuitenkin lähteminen Uudenkyläntieltä keltaisen omakotitalon pihalta. Liisa Troberg nostaa keskusteluun kuulemansa väitteen siitä, että liikunnalla ei olisi merkitystä vanhaksi elämisessä. Talo kuuluu Pirkko ja Reino Turolle, jotka ovat jo muutaman kerran järjestäneet lähtöja maaliviivan luonaan. Eräänä menneenä kesänä Merikanto oli kerännyt metsästä jopa 50 litraa metsämansikoita. Kävelyllä jokainen kulkee omaa tahtiaan. Engblom harmittelee, että rollaattoreilla kulkevat ikäihmiset eivät usein innostu lähtemään mukaan ulkoilmaan. Niin paljon, että hänen mukaansa on nimetty Uudenkyläntieltä metsään menevä polku. Samoilla linjoilla ovat myös muut kävelijät, sillä ihmisten tapaamisen kerrotaan olevan yksi syistä kävelylle lähtemiseen. Rauha Merikanto pohtii, että jos hän ei harrastaisi liikuntaa, ei välttämättä pääsisi enää sängystä itse ylös. Lähtöaika on sovittu yhdeksään, jotta lämpötila ei olisi vielä kavunnut liian ylös. 14 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 Yhdessä kävelemiseen on matalampi kynnys Liinu Nieminen K un kello lyö yhdeksän kesäisenä torstaiaamuna, on sauvakävelysauvojen lenkit jo pujotettu ranteisiin. On helpompi lähteä liikkeelle, kun samalla pääsee näkemään tuttuja. Hetken hätkähdyksen jälkeen kävelysauvat taas lävistävät hiekkatietä tasaisen äänen saattelemana. Esimerkiksi valkoisia sinivuokkoja on tuolla alueella ollut paljon. Matka kulkee pihalta helppokulkuiselle Uudenkylän hiekkatielle. Tällä kertaa matka ei kulje polkua pitkin, vaan jatkuu vielä hiekkatietä eteenpäin. – On se tärkeää, että kuuluu johonkin, eikä jää yksin mökkiinsä istumaan, Reino Turo pohtii. Yhresin toiminnanjohtaja Päivi Engblom ja Linka-koira kulkivat yhdessä. Koko matkaa ei tarvitse kävellä, vaan milloin tahansa voi kääntyä takaisin ja jäädä odottelemaan muita Turojen talon pihalle. Samaan aikaan, kun puhe kääntyy sienija marjametsässä sattuneisiin käärmekohtaamisiin, löytyy tieltä lyttyyn ajettu kyykäärme. Yhresin toiminnanjohtaja Päivi Engblom vitsailee, että eräässä pienessä särkisalolaisessa kylässä oli melkein jopa tullut riita siitä, kuka saa keittää kahvit kävelyn päätteeksi. LIINU NIEMINEN p Paikalliset. He näkevät asian olevan päinvastoin: iästä riippumatta fyysisestä kunnosta huolehtiminen nähdään tärkeänä. Tänä vuonna pihapiiristä kertyi noin kaksi litraa. Rauha Merikanto on kulkenut särkisalolaisissa metsissä aikanaan paljon. Särkisalokotiyhdistyksen Yhres-toiminnan järjestämiä yhteisiä kävelylenkkejä on reippailtu jo yli vuosikymmenen ajan. Yhres-kävelyllä puhuttavat kesäiset aiheet, viimeaikaiset kuulumiset ja käärmeet. Linkaa kiinnostaa enemmän maan kaivaminen, mutta Merikanto kahlaa kasvuston läpi marjojen luo. – Päivi pitää meistä huolen. Särkisalokotiyhdistyksen Yhreskävelyillä arvostetaan ulkoliikuntaa ja yhdessäoloa Yhres-kävelyllä kuljettiin torstaina kävelysauvoilla tai ilman. Kun pisimmällekin kävelleet osallistujat ovat kääntyneet takaisin Turojen talon pihaan, on aika hengähtää ja keskittyä liikunnan ja yhdessäolon sijaan vain niistä jälkimmäiseen. Vaikka liikunta ja raikas ulkoilma ovat päärooleissa, yhtä tärkeää osaa näyttelee yhteisöllisyys. Välillä vierellä näkyy metsää, välillä omakotitaloja. Eikä sää koskaan estä kulkijoita: satoi tai paistoi, kävelylle tahdotaan lähteä. Ikääntyessä ehkä jopa vielä merkittävämpänä asiana. Hän katsoo, että kaikki pärjäävät, Reino Turo tiivistää
Meidän täytyy laittaa ensin paikat kuntoon ja huolehtia, että se on sellaisessa kunnossa, että sinne kehtaa tuoda lapsia urheilemaan, Korpinen toteaa. Kentän ylläpidon lisäksi myös tiistaikisat pidetään muutaman hengen voimin. Kirjakkalan Alku omistaa urheilukentän itse. Koska hirveästihän täällä ei ole ympärivuotisia asukkaita, mutta on tällainen paikka jota voi hyödyntää myös kesäasukkaat. Nina Nieminen oli tänä keväänä myös mukana kentän siivoustalkoissa. Koko peliaika käytettiin hyödyksi, sillä FC Siima kavensi pelin viimeisellä minuutilla. Isoin käyttö kentälle onkin nimenomaan lapsille tarkoitetut tiistaiset yleisurheilukisat, joita Alku on järjestynyt jo vuosikymmeniä. Silloin pelataan Toijassa Perttelin Peikkoja vastaan. Nurmikenttää ei tarvitsekaan kesäaikaan kuin ainoastaan leikata, mutta sitä täytyy tehdä kiivaimpana kasvukautena viikoittain. Kirjakkalan urheilukenttä on siinä mielessä monista muista urheilukentistä poikkeava tapaus, että se on täysin Alun itsensä omistama. Kirjakkalan Alun puheenjohtaja Arto Korpinen sanoo, että kentän ylläpito jää jos tekijöitä ei löydy. – Keihäänheittopaikan ja kiekonheittoringin kulma kasvaa ihan jäätävän nopeasti. Kentän suurin käyttö koostuu tiistaisin järjestettävistä urheilukisoista. Juoksuratojen osalta kunnossapito vaatii etenkin lasten urheilukisojen näkökulmasta viivojen vetämistä. – Niitä pystyy täällä opettelemaan. Henrik Arén kokee urheilukentän löytymisen Kirjakkalasta tärkeänä. Se upposi KiKin verkkoon. Elias Myllylä kokee tiistaikisojen järjestämisen kivana. Nyt kisaamassa on hänen tyttärensä Elsa. Tilanne näyttää varsin hyvältä, etenkin kun ottaa huomioon, että kenttä pysyy käytössä täysin talkoovoimin. – Meillä tulee tässä käytyä vähemmän muuten, mutta silloin tulee käytyä, kun tiistaisin on kisat. Maalien ilotulitusta ei kentällä todistettu, sillä ottelussa nähtiin vain yksi maali. Toisaalta kenttä elpyy myös hyvin nopeasti vettä saatuaan pahankin kuivumisen jälkeen. Ylipäätään tekijöitä tarvitaankin, jotta kenttää voidaan pitää kunnossa, Arto Korpinen huomauttaa. – Onhan tämä mielestäni todella siisti juttu, että on kenttä. heinäkuuta. Nurmikentän ruoho ei rehota, juoksuradat näyttävät vastikään ajetulta ja juoksuradatkin on merkitty valkoisella värillä muutaman kymmenen metrin matkalta. Suosikkilajitkin löytyvät. Korpinen näkee tapahtumien myötä Alun urheilukentällä suuremman merkityksen, kun se mahdollistaa perinteisten yleisurheilulajien harjoittelun juoksusta hyppäämiseen ja heittämiseen. Kun kenttä on urheiluseuran omistuksessa, tarkoittaa se samalla myös sitä, että seuran täytyy siitä pitää myös itse huolta. NUUTTI RUOKANGAS Janne Myllyllä hyppäämässä Kirjakkalan Alun tiistaikisoissa. Ensimmäistä kertaa tiistaikisoihin taas osallistuvat Pohjois-Savosta vierailevat Elias ja Janne Myllylä. Perniön maaleista vastasivat Aleksi Lindholm, Miska Suominen ja Erik Manelius. Hän pitää urheilukentän löytymistä pienestä kylästä luksuksena. Urheilu p. Omalaatuinen nurmikenttä on siinäkin mielessä, ettei kentälle Korpisen mukaan ole koskaan kylvetty nurmea, vaan se on luonnonketoa, mikä tuo hoitoon myös omat mausteensa. Olisihan tässä mahdollisuus käydä vaikka pelaamassa futista, juoksemassa tai hyppäämässä pituutta, hän sanoo. – Enhän minä tässä ensimmäisinä vuosina tajunnutkaan näitä urheilukentän mahdollisuuksia, hän kertoo. – Sitten se on yhden aikakauden päätös. Mikäli lisää tekijöitä kentän ylläpitoon ei löydy, tarkoittaa se ennen pitkää sitä, ettei kentästä myöskään pidetä huolta. Nytkin haastattelun jälkeen on alkamassa taas yksi koitos. Kiskon Kiskojat kohtasi viime torstaina Kaivolan kentällä Perttelin joukkueen. Ottelu päättyi Perttelille 0–1. Toista kertaa tänä kesänä tiistaikisoissa käymässä oleva Elsa Arénkin viihtyy kentällä järjestävissä kisoissa. – Ei tätä pysty tässä muodossaan enää monta vuotta ylläpitämään jollemme saa jostain lisää tekijöitä. Ikinä emme todellakaan laita apulantaa tai mitään. Kyseessä ei itse asiassa ole edes ainoa vastaava tapaus lähiseudulta. Peli alkaa kello 18.15. Hän oli mukana kisaamassa ensimmäistä kertaa. – Melkein tekisi mieli sanoa, että joskus on vähän kateellinen, kun toiset seurat menevät valmiille suorituspaikoille. – Pääsee urheilemaan. Ylläpito tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keväisin täytyy rehevästi kasvavalta kentältä kerätä käsin rikkaruohot pois. Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 15 Perniölle tasapeli kotikentällään, Kiskolle häviö Perttelissä PsL Perniön ja FC Siiman välinen kamppailu Perniön kotikentällä päättyi viime torstaina tasapeliin. Näen, että tässä 2020-luvun lopun aikana on pakko tehdä ratkaisuja miten tästä edetään. Ottelun lopputulokseksi kirjattiin 3–3. Jos osaat hypätä, heittää ja juosta, niin ne ovat sellaisia taitoja, joista ei ole ainakaan haittaa, harrastaisit mitä lajia tahansa. – Eteläinen Salo on sillä tavalla harvinainen, Särkisalossa Meripirtin kenttä on myös heidän omansa ja Teijolla on pallokenttä meren rannassa ja se on kartanon mailla, sanoo Kirjakkalan Alun puheenjohtaja Arto Korpinen. Kiskon joukkue ei pelaa tällä viikolla, vaan heidän seuraava pelinsä on vasta 30. Perniön joukkue teki ensimmäisen maalin jo, kun peliaikaa oli takana vain muutama minuutti. – Pituushyppy ja juoksu. Kirjakkalan urheilukenttä tarvitsee lisää tekijöitä tulevina vuosina Nuutti Ruokangas K irjakkalan Alun kenttä näyttää ensivilkaisulla juuri käsitellyltä. Myös tämänkertaisiin tiistaikisoihin paikalle saapunut väki näkee Kirjakkalan urheilukentässä arvoa. Perniön osalta pelit jatkuvat torstaina 22. heinäkuuta, kun vastaan saapuu Kuusjoki. Tällä kertaa osallistujamäärä jää noin kymmenkuntaan, vaikka parhaimmillaan kisoissa on ollut osallistujia jopa kolmekymmentä. Kentän rakennus aloitettiin vuonna 1923 ja siirtyi maineen myöhemmin Alun omistukseen. Mathildedalissa lomaileva Henrik Arén on käynyt itsekin aikoinaan tiistaikisoissa vietettyään seudulla kesiä myös lapsuudessa. He ovat paikalla isoäitinsä Nina Niemisen kanssa, joka on asunut Kirjakkalassa nyt kuusi vuotta
Itsepalvelukioski Pikantti taas toimii tontilla itsepalveluperiaatteella ympäri vuoden. – Olen venefriikki. Yhden venepienoismallin tekemiseen voi mennä jopa kuukausi. – Minullakin on noissa linnuissa ihan järjettömiä juttuja. Teoksia on myyty jo paljon. LIINU NIEMINEN p Paikalliset. Monenlainen taiteellisuus kulkee Kettusten suvussa. – Kyllä tästä tulee läheinen, kun olen täällä joka vuosi keikalla, Edu Kettunen sanoo. Kun ovi on auki ja sisältä kuuluu Kettusen sisarusten puheensorina, ohikaan ei voi kävellä. Vaikka aikaa kuluu, se ei taiteilijaa turhauta, sillä juuri tekeminen on hänelle luomisen mukavin osuus. Pilke silmäkulmassa, Edu Kettunen virnistää. Pia ja Edu Kettunen kertovat näyttelyn nimen kuvastavan kokonaisuutta hyvin. Tilan omistajat Marja ja Rauno Saari olivat päättäneet myydä tilan jo muutamia vuosia sitten. Lintuteemaiset taulut on koostettu sanomalehtileikkeistä, joita on muotoiltu ja sävytetty, sitten aseteltu varovasti paikalleen ja päälle laitettu lakkaa. Kokonaisuuteen kuuluu yhteensä miltei kolmen hehtaarin kokoinen vanha maatila kiinteistöineen. Edu ja Pia Kettunen Verstas Gallerian ovella. Tulee tunne, että siellä oikeasti asuisi joku pieni pienoismalli-ihminen. Pyykit roikkuvat narulla ulkopuolella. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa ravintola, jossa Firapelin kesäkahvila on toiminut. Katiskanmäki on nykyisin tilalla toimivan yrityksen nimi joka kuuluu Saaren mukaan myös kauppoihin. Yhdessä veneessä pienellä pöydällä on vielä pienempi pullo ja sitäkin pienemmät mukit. Omistajat toivovat tilan menevän kaupaksi mahdollisimman pian, mutta varsinaista aikataulupainetta heillä ei ole. – Minua ainakin inspiroi maailman järjettömyys. Hän kertoo, että kiinnostusta on ollut jonkin verran, mutta potentiaalisia ostajia vähemmän. Kiinteistöt tulivat myyntiin keväällä, omistaja Marja Saari kertoo. Saarilla on omistuksessa myös vuokramökkejä nyt myynnissä olevien kiinteistöjen ulkopuolella, joiden toimintaa he jatkavat. Näyttelytilassa vierailijoita jututtava Pete Honkala kertoo, että vastaanotto on ollut hyvä, tokikaan vertailukohtaa ei ole, sillä näyttely on ensimmäinen yläkerrassa järjestetty. – Nyt olen oppinut ottamaan valokuvan siitä sommittelusta, koska on käynyt monta kertaa niin, että kun olen saanut vihdoinkin valmiiksi sen asettelun, niin sitten lentää kaikki paperit, Pia Kettunen nauraa. saakka. Niitä ja näitä -näyttely esillä 31.7. – Jos tekee pienoismallin niin, että sen kansilla ei ole mitään tavaraa, niin se ei vaan herää eloon, mutta sitten on toisin, kun rupeaa täyttämään sinne köysiä ja kaikkea systeemejä, Edu Kettunen kertoo. – Sen saa sitten uusi omistaja vaihtaa tai pitää sen tai tehdä mitä vaan. – Me olemme molemmat niin umpimielisiä ja epäsosiaalisia, että tykkäämme tehdä itseksemme, Pia Kettunen selventää. Vaikka mallia luomiseen on saatu jo lapsuudesta saakka, luovat sisarukset taidetta mieluummin erikseen kuin yhdessä. Yhdessä taulussa lehdessä ollut asfalttityömaa on muuttunut vuoriksi, toisessa taulussa pohditaan lintujen mielitekoja kukista punaviiniin. Mathildedaliin sisaruksilla ei ole vielä läheistä suhdetta. 16 Perniönseudun Lehti Torstaina 23.7.2026 Edu ja Pia Kettusta inspiroi maailman järjettömyys Liinu Nieminen V aikka Ruukin Kehräämön yläkerran Verstas Galleriaan ovet avautuvat virallisesti vasta kello 12, on jo sitä ennen tapahtunut yleisöryntäys. Vastaus kysymykseen yhdessä tekemisestä tulee kuin yhdestä suusta ennen kuin lausetta on edes ehtinyt saattaa loppuun: Ei. Kaikkea hölmöä vaan, Pia Kettunen jatkaa. LIINU NIEMINEN Katiskanmäen kiinteistöt myynnissä Ylönkylässä Nuutti Ruokangas Ylönkylässä Särkisalontien varressa toimivan Katiskanmäen kiinteistöt on asetettu myyntiin. Hänen kumppaninsakin tietää, että silloin ei ole työpöydän ääreen tulemista. Samoilla linjoilla vastaanotosta ovat myös taiteilijat. Pia Kettunen kertoo asettelun olevan kaikista vaikein osuus tekemisessä, sillä silloin hengityksen aiheuttamat tuulet pitää hillitä. – Se on vähän siitä rahoituksesta kiinni, Saari sanoo. Löytyy esimerkiksi bilettäviä lintuja ja modernia jazzia soittava ydinklarinetti. Ovesta tullessa tilan vasemmalta seinältä alkavat Pia Kettusen taulut, joiden menetelmä ei ole tavallinen. Mathildedalissa Ruukin Kehräämön yläkertaan tehdyssä uudessa näyttelytilassa on esillä sisarusten taidetta. Lisäksi tilalla on 30-paikkainen leirintäalue. Yhteisnäyttelyn päätyminen juuri Mathildedalin ruukkikylään oli monen asian summa: Pia Kettusen ehdotus näyttelystä, Pete Honkalan ja Edu Kettusen luokkakaveruus ja uusi avautuva tila näyttelivät kaikki yhtä suurta roolia. Siitä selkeästä syystä esillä on myös veneiden pienoismalleja. Tilan kiinteistöt ovat käytössä Saaren mukaan tällä hetkellä tilauksesta, mutta kysyntää on riittänyt. Kiinteistöjen joukossa on muun muassa tanssilava, ravintola keittiöineen, jossa on toiminut Firapelin kesäkahvila, Lähiruokakioski Pikantin rakennus, lato, luhtiaitta sekä 1800-luvulta peräisin oleva tupa. Vaikka yhdessä ei inspiraatiota herätellä, on teoksissa yhteneväisiä teemoja. Ja pienosmallifriikki. Tilakokonaisuus on myynnissä Etuoven sivustolla 380 000 euron hintaan. Yhteistä tauluille on lintujen iloisuus. Nyt käynnissä olevaan julkiseen myyntiin tilakokonaisuus on tullut Marja Saaren mukaan jokunen kuukausi sitten. Edu Kettuselta esillä on taulujen lisäksi pienoismalleja. Jossain on ikkuna keskellä, missä ei ole taloakaan. Niitä ja näitä -näyttely esittelee nimensä mukaan kattauksen niin erilaisia tauluja kuin pienoismallejakin