Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 43 23.10.2025 TOIMITUKSET MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN WWW.KIVIASEMA.FI 040 503 5988 MONIPUOLINEN VALIKOIMA MAA-AINEKSIA PIHAAN, PUUTARHAAN, MAARAKENTAMISEEN …sorat, murskeet, mullat, kuorikkeet sekä värilliset koristekatteet… IRTOTAVARANA & KÄTEVISSÄ SUURSÄKEISSÄ Olipa kerran. 20.9.2025–4.1.2026 JUKKA LEHTINEN SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Mariankatu 14, 24240 Salo ti–pe 10–18, la–su 11–16 | www.salontaidemuseo.fi Galleria Sivuraide: Anna Tahkola MAAILMAN ALKUPERÄ 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 tilaukset@pernionseudunlehti.fi pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus Tanssijoiden hylkäämä kallio Sivut 10-11 Juhani Heimo vietti nuorena paljon aikaa Kisakalliolla.. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. . . Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. .. .. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14
Kansallispuistoon sijoitettu euro on hyvä sijoitus sikälikin, että se poikii. Iso muutos oli vankityön lopettaminen kansallispuistossa: vankityönä tehtiin edullisesti perusylläpitoa kuten pitkospuiden korjausta ja polttopuuhuoltoa. Valtion kassasta riittää kuitenkin edelleen jaettavaksi myös ympäristölle haitalliseen yritystoimintaan. Jos leikkaukset tietävät sitä, että palveluja karsitaan ja loputkin saavat virttyä, raha on kulutettu tavallaan turhaan. Suunnitelma nimensä mukaan linjaa siitä, miten aluetta jatkossa kehitetään. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. –Resurssit ovat mitä ovat, meidän on vain toimittava niiden sisällä. Rakennusvuoden perusteella Perniön terveysaseman tulisikin kuulua ennemminkin kuntoluokkaan neljä, eli hyväkuntoisten rakennusten joukkoon, joilla korjaustarve on yli 15 vuoden päässä. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Toimituksen avustaja Liinu Nieminen liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Syrjävyöhykkeelle ei rakenneta myöskään uutta palveluvarustusta, kuten Papinsaareen, Mäntysaareen ja Kaisaareen. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Syynä virheeseen on Seppälän mukaan mahdollisesti uuden terveysasemarakennuksen sekoittaminen Perniön vanhaan, purkukuntoiseen terveysasemaan. Varhalla ei myöskään ole tiedossa mitään ongelmia kyseisessä rakennuksessa. Seppälä muistuttaa, että Varhalla on kuntoluokittelussa yli 400 rakennusta. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Metsähallituksen luontopalveluiden maankäytön erityisasiantuntija Johanna Koponen toteaa, että uudessa hoitoja käyttösuunnitelmassa muuttuva tekijä on hoidon alla olevien kohteiden määrä. Suurin osa kansallispuiston suunnittelualueesta kuuluu tähän syrjävyöhykkeeseen. Kansallispuisto on samalla kertaa luonnonsuojeluja kansanterveystyötä, johon on retkeilyalueen alusta lähtien kulunut markka ja sittemmin euro poikineen. Viime viikolla julkaistun hoitoja käyttösuunnitelman luonnoksen riveiltä löytyy hyviäkin uutisia, mutta jo aiemmin on kerrottu siitä, miten paljon on kansallispuistossa valtion rahoituksen vähenemisen myötä myös vaakalaudalla. Nuutti Ruokangas Teijon kansallispuistossa sijaitsevat Isoholman saari, Papinsaari, Mäntysaari, Kaisaari ja Punassuon alue jäävät tulevaisuudessa vähäiselle hoidolle. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. Esimerkiksi vuonna 2024 Metsähallituksen rahoitus väheni 12 miljoonalla eurolla sitä edeltävään vuoteen verrattuna. Tässä taustalla on leikkaus Metsähallituksen resursseihin. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Me emme voi sille mitään, Teijon kansallispuiston merensaaret ja Punassuo jäämässä vähäiselle hoidolle Nuutti Ruokangas Perniön terveysasema ei olekaan välttävässä kunnossa. Mikäli suunnitelmaan ei tule muutoksia, tulevat yllä mainitut saarialueet ja Punassuo kuulumaan jatkossa kansallispuiston syrjävyöhykkeeseen, joka on pinta-alaan nähden pienen kävijämäärän aluetta, eikä sinne ohjata aktiivisesti retkeilijöitä. Muun muassa nämä asiat nousevat esiin muuttuvina asioina Metsähallituksen viime viikolla julkaisemasta Teijon kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelman luonnoksesta. Vyöhykkeellä liikkuminen on kuitenkin sallittua. " Pelkät pitkokset eivät riitä. –Onhan se inhimillistä, että johonkin tulee joskus virhe ja sitten ne korjataan kun niitä havaitaan, Seppälä sanoo. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Punassuon reittiä ja pitkospuita taas tullaan ylläpitämään, kunnes ne ovat saapuneet käyttöikänsä päähän. –Ei meillä ole tiedossa mitään perustetta, miksi olisimme tiputtaneet sen kakkosluokkaan, Seppälä toteaa. Perniönseudun Lehti uutisoi kesällä, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vuonna 2022 ja 2023 tekemissä kuntokatselmuksissa Perniön vuonna 2018 valmistunut terveysasemarakennus on luokiteltu kuntoluokkaan kaksi, eli välttävässä kunnossa olevien rakennusten joukkoon. Perniön terveysasema ei olekaan välttävässä kunnossa Perniön terveysasema kuuluukin kuntoluokkaan neljä, eli hyväkuntoisiin rakennuksiin. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Kansallispuistossa euron säästöllä kympin vahinko. Teijon kansallispuistolle laaditaan uutta käyttöja hoitosuunnitelmaa. Teijon kansallispuistossa kävi viime vuonna yli 90 000 kävijää. Esimerkiksi saunojen ja tulipaikkojen ylläpito on katkolla ja Kirjakkalan alueen rakennusten kohtalo auki. Kehittämistä on bisnesjargonilla höystetyissä tiedotteissa sekin, jos työntekijöitä irtisanotaan tai ajetaan palveluja alas ja vähän samaa tuoksua on ilmassa parhaillaan. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Perniön terveysaseman kohdalla havaittu virhe oli toinen kuntoluokittelussa, viime vuodenvaihteessa Varha huomasi myös luokittelussa virheen, joka on sittemmin korjattu. Esimerkiksi vuonna 2022 uutisoitiin puiston kokonaistulovaikutuksen olevan noin neljä miljoonaa euroa. Meressä Teijon ja Kemiönsaaren välissä sijaitsevan Isoholman kohdalla suunnitelmassa mainitaan, että toinen saaren taukopaikoista voidaan säilyttää aktiivisessa käytössä, mutta sitä ei kehitetä. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Välttäväkuntoisille rakennuksille korjaustarve on luokittelussa arvioitu 4–8 vuoden päähän. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Metsä ei hoitoa kaipaa, mutta kymmenientuhansien eritasoisten retkeilijöiden vieminen luontoon vaatii satsauksensa eli omat rakenteensa ja oheispalvelunsa; pelkät pitkokset eivät riitä eivätkä nekään saa olla loppuun kulutetut. Nyt Varhan kiinteistökehitysjohtaja Timo Seppälä kertoo Perniönseudun Lehdelle, että kuntoluokittelussa on tapahtunut virhe, eikä Perniön terveysaseman kuuluisi olla luokiteltuna välttävässä kunnossa olevien rakennusten joukkoon. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä
Sivu 6 Punassuon pitkospuita tullaan ylläpitämään, kunnes ne ovat käyttöikänsä päässä. Nakkaa vinkki tai kuva viestillä! AKU 044 735 2302 NUUTTI 044 735 2303 TOIMITUKSEN WHATSAPP Kirjolohien istutus päättyy Sivu 6 Teijon kansallispuiston merensaaret ja Punassuo jäämässä vähäiselle hoidolle Koponen toteaa. Tähän kuuluvat esimerkiksi Matildanjärven ympäristö, Sahajärvi ja Hauenkuonon seutu sekä Kirjakkalan eteläpuolella sijaitseva alue. Perniöläinen Minna Mäkelä kuvattuna kesällä Punassuon pitkospuilla polkujuoksua käsittelevän jutun yhteydessä. Kansallispuistossa toiseksi suurimman alueen vie retkeilyja luontomatkailuvyöhyke, jonne kävijöitä ohjataan aktiivisesti ja jonne voi rakentaa uusia reittejä ja taukopaikkoja. Martti ja Ari Vahan saaliina oli Matildanjärveltä tiistaina kaksi kirjolohta.. Vapaa-ajanasukkaat tuovat ostovoiman Sivu 8 Perkkari vei Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandbergin kävelylle. Toivomme, että pesivät linnut saisivat olla siellä rauhassa, Johanna Koponen sanoo. Hamarijärven koilliskulma taas kuuluu erityisten luontoarvojen vyöhykkeeseen, jossa liikkumista kehotetaan välttämään lintujen pesimäaikana huhtikuun puolivälistä heinäkuun loppuun. PeU otti toisen voittonsa Sivu 15 Aamuhämärässä susien perässä Sivu 12 Aamu sarastaa perniöläisen peltomaiseman yllä. Perniönseudun Lehti 43 23.10.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Mitä ny. –Tiedämme, että siellä suunnalla osa saattaa liikkua esimerkiksi kajakeilla
Kannattaisi harkita turhien kiinteistöjen purkamista maan tasalle, jos kukaan ei niitä halua ostaa. Sitä ei voi eikä saa tuhota. Nyt kun monet suomalaiset yritykset ovat oikeasti hädässä ja ihmiset ovat peloissaan eivätkä uskalla kuluttaa. Nythän ne on korvannut pakkoliike, jossa luuri kaivetaan kouraan heti ratin taakse istuttua. *** Eikä sillä. Toisaalta nykyaika on monipuolisempaa: voi olla eksyksissä muutenkin kuin elämässään. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA Verkos sanottu Suur-Seudun Osuuskauppa aikoo sulkea Perniön ABC:n myymäläja ravintolapalvelutoiminnat mutta jättää polttoaineenjakelun jäljelle. Juttu kolmenkymmenen vuoden takaa kertoo, että tällä kerralla onni ei ollut myötä. Uutista ABC:n sulkemisesta kommentoitiin Perkkarin Facessa: • Ei yhtään enää kummitustaloja lisää. Jos tarvitaan lisää vetoapua tuodaan vaikka Alko takaisin. Rautakauppapalvelut on jo menetetty. Syyksi esitetään toiminnan tappiollisuutta jo useiden vuosien ajalta kun asiakkaat ovatkin siirtyneet kilpaileviin palveluihin mm. Palvelut ensin pois vanhasta keskustasta, joka nyttemmin haalistuu ja harmaantuu. Se on niin salainen, että kerron siitä näin lehdessä. • Voisikohan liikkeen vielä pelastaa. Huumori ja hyvä palvelueikä koskaan ole kokenut esittäneensä tyhmää kysymystä. Vilkun käyttöön ei käsiä riittänyt, mutta motorisena suorituksena vipan, ratin ja vaihdekepin käyttöä oli pakko jopa vähän ihailla samalla kun toivoi, että poliisin aamun pidätyskuvien joukkoon lisättäisiin pian yksi oikein hyvin ehostettu kansalainen. • Kummallista tosiaan kun lounasaikaan ja muulloinkin tuolla on aina porukkaa. Sitten osuuskauppa alkaa alasajon. Toimituksen itäkäräjien viikkonuijaa heilutetaan tässä seuraavaksi. Seurauksena saattoi olla ajoneuvon äkkiliikkeitä. Parin keikan jälkeen alkoi näyttää siltä, että pakastimen sieniosasto täyttyy uhkaavasti, vaan kerranko sitä kokeillaan ensi kertaa sienien kuivausta. Vielä vuosituhannen alussa tien laidalta toiselle poukkoilevan auton ohjaamossa saattoi olettaa olevan käynnissä jotain inhimillisen elämän kirjoon kuuluvaa ja sinänsä mielenkiintoista: viikon juomaputken finaalivaihe, akuutti hulluksi tuleminen tai yritykset jatkaa sukua toisen etupenkkiläisen kanssa. Sama se, miltä maantielle näkyvät asiat näyttävät, kun ei niitä kukaan kuitenkaan katsele. Perniöläiset ansaitsevat ja tarvitsevat palvelunsa. Tammisaari Salo tien varteen rakennettiin ABC liikenneasema jossa toimi polttoaineen myynnin lisäksi ravintola ja SSO:n strategian mukaisena menestystekijänä Alko! Kauan ei tätä menestystä tarvinnut katsella, kun jo hallimyymälä hylättiin ja korvattiin uudella suurella S-Marketilla ja samalla laajennettiin ABC-liikenneasemaa mm. Kaistan laitojen välissä seilaaminen on monesti tästä varma merkki. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. • Onpa iso harmitus. Entisaikaan näin kävi lähinnä, jos aiemmassa kappaleessa mainittu juomaputki oli vielä päällä. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Johtopäätös oli ollut yllättävä: pitää katsoa opasteita tuulilasin läpi. Joskus oli aika, jolloin retken suunnittelu tarkoitti samalla reitin suunnittelua: mitä kautta löydetään määränpäähän ja minnepäin nokka näyttää. *** Aamutelkkarista otti korvaan keskustelu laiteriippuvuudesta ja virke, jonka lausujalla oli ollut autoillessaan edessä pulma, kun navigaattori oli heittäytynyt tiedottomaksi. SSO:n vaikeudet johtuvat aikaisemmin tehdyistä liian suurisuuntaisista hankkeista, mistä tarpeettomien kiinteistöjen kustannukset ovat raskaimmat. Katsottaisiin tilanne vuoden kuluttua, ostovoima on silloin jo kasvanut. Vaivalloisuutta voi tietysti lisätä halutessaan. *** Heip. Paljonhan on puhuttu ajoopetuksen vähäisyydestä ja siitä, mitä nykyisillä ajotunneilla ehtii opettaa. Miten tähän on tultu. Silkka tekniikka vaati enemmän huomiota kuin nykyään. ABC:n kioski-, kohtuulliset ravintolaja kahvilapalvelut, autoilijan tarvikkeita, postija matkahuoltopalvelut on opittu hakemaan ABC:n mäeltä. Tappiollisuuden esittäminen syynä on osittain silmänlumetta: jokainen näkee että SSO:n strategisten päätösten seurauksena kannattavuutta on tarkasteltava yhteisesti ABC-palvelujen ja S-Marketin muodostamalle kokonaisuudelle. Suur-Seudun Osuuskaupan johto on jo vuosikymmeniä toteuttanut kunnianhimoisuudessaan kasvuohjelmaa joka Perniössä on toteutunut seuraavasti: Vanha ja hyvin toiminut elintarvikeliike Perniön keskustassa hylättiin ja korvattiin Nepsinkaaren hallimyymälällä. Aina on saatu joustavasti uusi kone tilalle valmiiksi asennettuna. Niitä ei saa menettää. Ja kas: tällä viikolla Matildanjärven kalat ovat jälleen aiheena.. Lisäksi en jaksa ymmärtää miksi SSO haluaa ryhtyä henkilöstöä koskeviin toimiin juuri nyt siedettyään tappioita ensin vuosien ajan. Samassa lähetyksessä loihe eräs keskustelijoista lausumaan, miten paperikarttojen aikaan ei ole paluuta. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Ei kai, kun ainakaan merellä niistä ei ole tässä välissä luovuttukaan. Ajat tosiaan ovat muuttuneet. Eikä sillä, ettei Anglialla kesärenkailla ympärivuotisesti ajettaessa olisi oppinut hiekoituslapion käyttöä autokoulun jälkeenkin omatoimisesti viimeistään tammikuussa. ...unohtamatta terveysaseman kuntoluokitusta: • Pitäisikö koko rakennuslista käydä uudelleen läpi. ABC on merkittävä palvelujen tuottaja Perniön seudun ihmisille ja kylän sykkivä sydän. No, tekniikan vaatiessa vähemmän huomiota on autokoulussa toki aikaa keskittyä perusasioihin kuten siihen, että kuskin tosiaan olisi katseltava tietä tuulilasin läpi. Jos kaikki keskittäisivät kodinkoneja valaisinostoksensa tähän liikkeeseen. Esa Lecklin Vippakonsteja Kauppojen kasvattaminen johtaakin tyhjiin kiinteistöihin Kirjoittaja kritisoi suunnitelmia sulkea Perniön ABC-asema. Jos kustannukset tälle kokonaisuudelle ovat liian suuret on tehtävä muutoksia toiminnassa vaikka sitten pienentämällä ABC entisiin mittoihinsa. Eräänä päivänä ajelin pitkät pätkät seuraten autoa, jonka kuljettaja levitti puuteria poskilleen ajaessaan. Toisaalta näin säilöttäviin sieniin pätee sama kuin huumoriin: mitä kuivempaa, sitä parempaa. Viisi leivinpaperiarkillista sieniä menetti nesteitä niin, että lopputulos mahtui suunnilleen maitotölkkiin. Melko lailla pakollista on tunneilta poissa: takavuosina piti opastaa nuorille rikastimen käyttöä ja höyhenjarrutusta ja mitä sitä oli. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. S-Marketiin Haarlantien toiselle puolelle. Tämän seurauksena Perniössä on nyt kolme ylijäämäkiinteistöä: vanha elintarvike/rautakauppa suurine varastoineen, elintarvikehalli ja uusikin rautakauppa. Tervepä terve. Pitääkö ABC:nkin kiinteistön nyt liittyä tähän huonoon seuraan. Toisaalta paljon tien päällä oleva huomaa väistämättä, että monella autoa kuljettavallakin on tuulilasin sijaan silmiensä edessä kännykkä ja sen kanssa tehdään jotain. Jokainen talonomistaja kirkol kärsii nahoissaan noista päätöksistä kiinteistöjensä arvonaleneman kautta …samoin kuin Sähkö-Lindroosin sulkemista: • Kodinkonekaupassa käynti on ollut mukavaa silloinkin kun edellinen pyykkikone tmv vekotin on juuri päästänyt savut tai vesitulvan. • Tää on oikein taajamasuunnittelun ja kaavoittamisen irvikuva. Palvelu on ollut osaavaa ja ystävällistä. Maantiellä karttatai muun tekniikan pettäminen on yleensä pienemmän hädän paikka kuin vesillä, missä on vähän harvemmassa bussipysäkkejä tai sivuteitä, joille pysähtyä miettimään. Nykyautot käynnistyvät mukisematta säässä kuin säässä, on ties mitä lämmitintä, manuaalivaihteistoista on onneksi melkein päästy, ABS-jarrut ja ajonvakautusjärjestelmät muut korjailevat pieniä väärinarviointeja ja hyvä niin. Meillähän on luottopaikka, josta hakea suppilovahveroita. 30 vuotta sitten Vuonna 1995 nykyinen kansallispuisto oli vielä retkeilyalue, mutta kalalla siellä käytiin, joskus vieraidenkin kanssa. Nykytekniikka sallii kansalaisen päästä paikkaan B tietämättä yhtään, miten on sinne päätynyt ja minkänimiset paikat sivuuttanut. *** Lopuksi vähän kotitaloutta, mutta tekniikka liittyy tähänkin. Pelkästään kaupan lopettamisen ymmärtäisi kun S-market on kadun toisella puolella. 4 Torstaina 23. Matkustajat joka tapauksessa katselevat ruutujaan ja se säästää esimerkiksi kiinteistönomistajien ja kaavoittajien vaivaa. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Tänä vuonna paikka on erityisen satoisa: oikeastaan ei tarvitse kuin kaatua auton ovesta ulos metsätien varteen ja makoillessaan saa kerättyä ensimmäisen litran. suurennetulla ravintolalla ja menestystekijä Alko taas siirrettiin samaan kiinteistöön S-marketin ja apteekin kanssa. • Kohta Varha lakkauttaa itsensä, kun konsulti kertovat, että näin saadaa aikaan isoimmat säästöt. Lopputulos on kuitenkin se, että rautakaupasta jouduttiin luopumaan eikä se kannattanut uudellekaan yrittäjälle, joten jäimme ilman rautakauppapalveluja Perniössä. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Tuntuu siltä kuin olisi käytetty arpaa kuntoisuusluokituksissa eikä asiantuntijuutta, jota varmasti olisi ollut saatavilla. Tämmöistä paikallistuntemukseen pohjaavaa työtä tekevää ja paperikarttojen aikaan autoilu-uransa aloittanutta ja uteliasta ihmistä kehitys vilpittömästi joskus surettaa. Eikä tässä vielä kaikki vanha rautakauppakin, jolle oli kylän keskustassa aivan riittävät tilat hylättiin ja siirrettiin uusiin tiloihin samalle alueelle kuin S-Market (ja ABC). Toisin on nyt. Piskuinen sähkösauna hoiti homman ohjeiden mukaan toimien niin, että perjantaiiltana lauteiden päälle nostellut sienet sai purkittaa sunnuntaina
Eläkeliiton Perniön yhdistyksen hallitus Nurkkilan-Ylönkylän kyläyhdistys ry Keskustelutilaisuus kyläyhdistyksen tulevaisuudesta. PRELUDEJA JA KORAALEJA Sunnuntaina su 26.10. Kirbackalla (Kirakantie 237) keskiviikkona 29.10. YHTEISSYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT Perniön ja Särkisalon juhla 70-, 75-, 80-, 85-, 90ja yli 90-vuotiaille su 9.11. Tervetuloa – kahvitarjoilu, arvontaa. Ilmoittautuminen netissä viim. • Iltarusko ma 27.10. Paikalle tullut pelastuslaitos purki rakenteita muutaman neliömetrin matkalta tilanteen varmistamiseksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Korjausvelkaa omaisuudella on jopa 65 miljoonaa euroa. • Särkisalon kirkossa messu klo 10; Mäenpää, Hurtig. 5 Torstaina 23. Salon kiinteistöstrategia valtuustossa maanantaina Klippulan kesäsiirtolan rakennuksia. Kiitos Lehmuskodin hoitajille Mertsin pitkäaikaisesta ja hyvästä hoidosta. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 26.10. Sen toteuttaa Innolink Oy. Tuloksia hyödynnetään lehtien kehittämisessä sekä kirkon yhteisessä viestinnässä. Paikalle lähetettiin myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköitä. Pelastuslaitos sai aiheesta hälytyksen kahden jälkeen iltapäivällä. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Kaapo Eemil Karinen Aatos Antti Wilhelm Merilahti Hautaan siunatut Oili Eeva Lahja Vähä-Heikkilä 90 v Helka Kaarina Silander 88 v Lauri Johannes Laakso 84 v Ritva Kyllikki Nikki 81 v Mailis Matilda Heinonen 78 v John Allan Ujanen 74 v Simo Juhani Forsman 69 v Ilo Tuisku Mio Heinonen 26 v Pienokainen Ylihaavisto v SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 29.10.2025 alkaen kello 12.00 OP:n Perniön kon?orin kokoushuoneessa, Salon?e 4. Tiedustelut ma–to klo 9–13 p. Kahvitarjoilu! Näytelmäkerhon hallitus Aku Poutanen Salon huomiota herättänyt kiinteistöstrategia on valtuuston käsiteltävänä maanantaina. 02 774 5200, hauta-asiat p. Liekki oli päässyt leviämään tulitöiden lomassa terassin rakenteisiin, mutta talon omistaja oli onnistunut alkusammutuksella rajoittamaan paloa. kuolleita kokoukset yhdistykset seurakunta hautauspalvelut ostetaan Rakas poikani Mertsi Valdemar LIETZ * 6.9.1961 Perniö † 9.10.2025 Perniö Tuonen lehto, öinen lehto, siell’ on hieno hietakehto, sinnepä lapseni saatan (A. Omistukset on sijoiteltu strategiassa ylläpidettävien, kehitettävien ja luovutettavien koreihin ja hyvinvointialueen käyttämät vielä omaansa. 044 774 5202 tai sähköpostilla ville.orling@evl.fi. Messu Perniön kirkossa klo 10 ja juhla srk-talolla. klo 18 Perniön kirkossa pianisti Kalle Perksalo soittaa F. Busonin sovituksia Bachin, Brahmsin ja Franckin teoksista. Nuutti Ruokangas Omakotitalon terassilla tehdyt tulityöt sytyttivät tulipalon Perniön Latokartanontiellä tiistai-iltapäivällä. Tulityöt ovat palovaaraa aiheuttavia töitä, joissa syntyy kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta lämpöä. • Iltaperhekerho torstaisin klo 17–19 Särkisalon srk-kodissa. Mukana kaupungin edustajana yhteisökoordinaattori Terhi Sinnelä. Palo olisi kuitenkin lähtenyt kehittymään ilman omistajan ja pelastuslaitoksen suorittamia toimenpiteitä. Kyse on siitä, että kaupunki on jaotellut omistamansa kiinteistöt eri luokkiin: Salo omistaa muun muassa 41 asuntoa, 57 päiväkotia ja 80 koulua. Mielipiteet ja palautteet ovat tärkeää tietoa, myös satunnaisesti lehteä selailevilta! Tutkimukseen pääsee vastaamaan seurakunnan nettisivujen tai tämän QR-koodin kautta . klo 17.30. 02 774 5206, taloustoimisto p. 26.10. Rakas puoliso, isä, pappa, muppa Pentti Paavali PELTONEN * 16.7.1937 Perniö † 24.9.2025 Perniö Ovat ahkerat kädet rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Kivi) Rakkaudella kaivaten Matti-isä ja Terttu Anella ja Mauno Lehmuskodin ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Tervetuloa mukaan, etenkin Sinä, jonka mielestä Nykissä tarvitaan jatkossakin toimiva kyläyhdistys. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Rakkaudella muistaen ja kiittäen Liisa Riitta ja Sauli So?a, Kalle, Amanda, Oskari ja Matilda Samuli Johannes, Elina ja Vilhelm Julius ja Anniina Eeva ja Jukka Mico Fanny, Joonas, Rufus ja Penny Sina ja Teiko Kaisa ja Timo Miika, Suvi ja Joel Joonas, Saara, Vihtori, Liinu ja Eino Siiri, Juho, Kaapo, Leevi ja vauva Luukas, Johanna, Jaakko ja Iines Saara ja Lassi Juha ja Virpi Ville Kalle Rakkaamme siunataan Perniön siunauskappelissa 8.11.2025 klo 11.00. Tervetuloa mukaan ju?elemaan kerhon toiminnasta. Mathildedalin näytelmäkerhon SYYSKOKOUS pidetään 1.11.2025 klo 16.00 Teijon Arkissa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Niko Kauniston mukaan tulipalo ei ehtinyt aiheuttaa suuria vahinkoja, eikä tilanteessa loukkaantunut kukaan. Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Tulityöt levisivät omakotitalon terassin rakenteisiin Perniössä tiistaina. MUUTA TOIMINTAA • Haravointitalkoot to 23.10. Palon leviämistä edesauttoi myös tuulinen keli. klo 13 Kiskon Valopilkussa, Kuusitie 8. Me katsomme jälkiä kättesi töiden, kiittäen, muistaen, ikävöiden. • Käsityökerho ti 28.10. Muistotilaisuuden vietämme perhepiirissä. klo 13 Särkisalon srk-kodissa. Lämmin kiitos Alppilakodin henkilökunnalle Pentin hyvästä hoidosta. SEURAKUNTASANOMAT -LEHDEN LUKIJATUTKIMUS Lehden lukijatutkimus on osa seurakuntalehtien yhteistä tutkimusta. P. Eteläisestä Salosta mahdollisesti luovuttavien listalla ovat muun muassa Teijon koulu ja Klippulan kesäsiirtola sekä jo nyt myynnissä olevia kohteita kuten Saurun koulu. klo 9.30 alkaen Kiskon hautausmaalla; keittolounas srk-talossa klo 12.30. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Seurakuntatoimisto p
Myös leiriytymisen myötä osa alueista on päässyt Koposen mukaan kulumaan paljon. –Siellä on pääosin sellaista istutusmännikköä, joka on siltä ajanjaksolta, jolloin Teijolla on tehty suuret uudistamistoimenpiteet 70-luvulla, Ruusunen toteaa. Teijolla on tehty ennallistamispolttoja aiemminkin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Teijon kansallispuistoon tehdään hoitoja käyttösuunnitelma sekä järjestyssäännöt. Joissain virtavesissä se saattaa hieman kilpailla taimeKirjolohen istutukset päättyvät kansallispuistossa, kalastajaa kismittää Metsähallitus suunnittelee ennallistamispolttoja kansallispuistoon Nuutti Ruokangas Metsähallitus suunnittelee ennallistamispolttoja Teijon kansallispuistoon. Lisäksi alueen toimijat ovat suunnitelleet lohikaloille kulkuyhteyden avaamista mereltä Matildanjärveen Matildanpuron kautta. Järjestyssääntöjen luonnokseen tullaan ainakin Koposen mukaan muuttamaan kohta, joka tällä hetkellä kieltäisi ruokasienien ottamisen. Puun korjauksen aikana alueella kulkevasta reitistä joudutaan sulkemaan hetkellisesti joitain osia turvallisuussyistä. Metsähallitus pyytää luonnoksista palautetta ja käy kaikki saadut palautteet läpi muutoksien varalta. Myös Toivonen on törmännyt Matildanjärvellä salakalastukseen jopa vuosittain, vaikka ei usko, että sitä on tehty kovin suurissa määrin. En näe oikein hyvää siinä, että se viedään pois. Metsähallituksen kalastuksen erityisasiantuntija Veijo Honkanen kertoo, että Matildanjärveen on tehty vuosittain noin kymmenen istutusta, jossa on istutettu kirjolohta monta sataa kiloa kerrallaan. Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Johanna Ruusunen kertoo, että ennallistamispoltot tulisivat sijaitsemaan metsäalueella Mikkossuon läheisyydessä Matildanjärven pohjoispuolella. 6 Torstaina 23. Metsähallitus julkaisi viime viikolla Teijon kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelman ja järjestyssääntöjen luonnoksen, jossa mainitaan myös kirjolohen istutuksen loppuminen Matildanjärveen tämän vuoden loppuun mennessä. Johanna Koponen kertoo, että Teijon kansallispuistossa pyritään myös parantamaan opastusta ja viestintää esimerkiksi siitä, mitkä taukopaikat kuuluvat huollon piiriin. Hoitoja käyttösuunnitelman ja järjestyssääntöjen luonnokset ovat nähtävissä tällä hetkellä metsa.fi-verkkopalvelussa. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Metsähallituksen päätös lopettaa kirjolohen istutus Matildanjärvellä harmittaa paikallista kalastusmatkoja tarjoavaa yrittäjää. Järjestyssäännöissä mainitaan myös, että pyöräily tultaisiin kieltämään Punassuon alueella, mutta kyseessä on Koposen mukaan virhe, joka tullaan korjaamaan. Yleiskalastusoikeudet sallivat onkimisen ja pilkkimisen sekä kalastonhoitomaksun maksamalla yhdellä vieheellä kalastamisen. –Meidän tarkoituksenamme ei ole kieltää ruokasienien ja marjojen keräämistä alueella. Teijon retkeilyalueelle oli aikaisemmin tehty jo hoitoja käyttösuunnitelma, mutta se vanheni, kun retkeilyalue muuttui kansallispuistoksi vuonna 2015. Kalastajia Matildanjärvellä tiistaina. Jatkossa järjestyssäännöt tulevat kieltämään Teijon kansallispuistossa pyöräilyn Matildanjärven ja Puolakkajärven alueen pitkospuilla sekä Matildanjärven eteläpuolella sijaitsevalla Muurahaispolulla. Tällä hetkellä tilanne on niin, että joko kävelijä tai pyöräilijä väistää suon puolelle. Perusteena päätökselle ovat muun muassa kirjolohen kalastukseen liittyvät lieveilmiöt, kuten levottomuus, roskaaminen ja salakalastus, kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden maankäytön erityisasiantuntija Johanna Koponen. Alue, joille polttoja suunnitellaan, on kooltaan noin neljä hehtaaria. Ensi keväänä Teijolla taas siirrytään virkistyskalastuksesta yleiskalastusoikeuteen. Koponen sanoo, että Metsähallitus on saanut palautetta pitkospuilla pyöräilyyn liittyen. Hänen tapaamansa salakalastajat ovat yleensä olleet joko vanhempaa väestöä tai asiasta tietämättömiä nuoria. Järvellä hän on kalastanut lapsesta saakka. Ennallistamispolttoja varten alueella tehdään metsäkoneilla puiden harvennustöitä ja avataan polttoalueen ympärille palokujat, jotka estävät palon leviämisen. Hoitoja käyttösuunnitelma ja järjestyssäännöt on määrä saada voimaan talven aikana. Metsähallitus on myös saanut palautetta sidosryhmiltään, joiden mukaan sen tulisi suosia luonnonkaloja vieraslaji kirjolohen sijaan. Matildanjärvellä päättyy kirjolohen istutus tämän vuoden lopussa. Ennallistamispoltot on alustavasti määrä toteuttaa ensi keväänä. Puun korjaus on suunniteltu tehtävän syksyn aikana, mutta se saattaa toteutua Ruususen mukaan myös vasta tulevana talvena. Toivonen toimi aikaisemmin ely-keskuksella kalastusmestarina ja käsitteli roolissaan myös Matildanjärven kirjolohen istutuksia. Kansallispuistossa tehtiin ennallistamispoltto myös vuonna 2023.. nen kanssa paikoista, mutta tuollaisissa järviolosuhteissa on vain ahvenet, hauet ja särjet ja nämä vastassa, hän sanoo. –Kirjolohi ei meidän leveysasteillamme pysty lisääntymään, joten siitä ei ole meidän luontaiselle kalastollemme mitään haittaa. Välttämättömien väistöliikkeiden seurauksena arvokkaille suoalueille on alkanut muodostua Koposen mukaan uria, jotka halutaan saada pois vähentämällä liikettä pitkospuilla. –Päädyimme näiden valossa siihen, että nyt voisi olla aika lopettaa kirjolohen istutus, Koponen toteaa. Toivonen uskoo, että kalastusmäärät tulevat laskemaan Matildanjärvellä kirjolohen viljelyn lopettamisen seurauksena ja järvelle tehtävät kalastusopasmatkat tulevat päättymään, –Niillä, jotka kansallispuiston alueelle menevät, on monta paikkaa, joissa on saanut koko ajan kalastaa yleiskalastusoikeuksilla ja sitten on yksi järvi, johon on laitettu kirjolohta, jotta saadaan enemmän kalastusturisteja. Kirjakkalan ruukin rakennusten kohdalla hoitoja käyttösuunnitelmassa muun muassa mainitaan, että ruukkikylää tullaan suojelemaan ja ylläpitämään niin, että rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Aiemmin onkiminen ja pilkkiminenkin on vaatinut Matildanjärvellä lupaa. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Suunnitelmassa mainitaan samoin Teijon luontokeskuksessa tehtävästä selvitystyöstä. Pyöräilyä rajoitetaan Muita hoitoja käyttösuunnitelmassa näkyviä muutoksia ovat esimerkiksi huollettavien käyntikohteiden väheneminen Metsähallituksen vähenevien resurssien seurauksena. Samassa yhteydessä sanotaan, että ruukkikylää toimenpiteen kirjaus on voimassa, ellei Metsähallitus päädy luopumaan sen rakennuskannasta. Keväällä järvellä kalastusoikeus muuttuu virkistyskalastuksesta yleiskalastusoikeuden alaiseksi. Teijolla asuvaa, muun muassa ohjattuja kalastusretkiä tarjoavaa yritystä pyörittävää Ville Toivosta päätös harmittaa, eikä hän löydä siitä positiivisia puolia. Myös sen tulevaisuus on vielä avoinna. –Pitkokset eivät ole siellä niin leveitä, että siitä mahtuisi kävelemään ja pyöräilemään vierekkäin. Leiriytyminen kielletään jatkossa muilla kuin erillisillä taukopaikoilla, pois lukien Matildanjärvellä sijaitsevat Kavanderinlahden ja Kariholman taukopaikat
Pappila sijaitsee seurakuntatalon naapurina. Jaettava määräraha olisi kuitenkin kokonaisuudessaan nykyistä selvästi pienempi, ja samasta tuesta kilpailisivat muun muassa Suomen kaikki yksityistiet ja sillat, ennakoi Suomen saaret ry. Salon ympäristönsuojeluntarkastaja ja poliisi arvioivat aluksen kuntoa eilen. Huoltojen venyminen karsi alkuviikosta vuoroja Petun lossilla Avustustaso vuoden vaihteen jälkeen huolettaa tiekunnassa Petun lossilla on tehty tämän viikon ajan huoltotöitä. Kaupan on ollut 3000 neliön tontti ja itse pappilarakennus, joka on 1950-luvulta. Hän muistuttaa, että henkilöstökulut ovat vakiot, polttoainetta tarvitaan ja myös ylläpito vaatii varoja. Niitäkin on vuonna 1972 valmistuneen lossin matkalle sattunut; esimerkiksi toissakeväänä vuodon korjaus vei ajovuoroja. Hän toteaa, että varsinaisia teknisiä murheita lossilla ei nyt ole. Salo pitää ensi vuoden tuloveroprosenttina 8,1. Ensisijaisesti Petussa huolettaa tuleva avustusten taso. Viranomaisen näkemyksen mukaan aluksesta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Sen mukaan yksityistielossien osuuskunnat saisivat 80 % korvauksen ”määrärahatason salliessa”. Kaupunki velvoittaa aluksen omistajan tai haltijan siirtämään sen pois paikoiltaan romutettavaksi. Valtuusto istuu maanantaina. Salon seurakunnan kirkkovaltuusto on käsitellyt asiaa eilen. Toiselta liikennepaikalta ehkä vapautuvasta pettulaisittain uudesta lossista ei saarella ole tietoa: vanha toimii ja kuljettaa toki, Lehtola muistuttaa. –Pitäisi olla varmuus tulevasta. Pyyntihinta oli 129 000 euroa. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle, että veroprosenttiin ei ensi vuonna kajota. Aku Poutanen Salo pitänee tuloveroprosenttinaan ensi vuonna 8,1. Yhdistys tulkitsee, että liikenne 12 -suunnitelmassa, joka on vielä parlamentaarisessa käsittelyssä, on kuitenkin erittäin huolestuttava kirjaus. Seurakunta on saanut rakennuksesta 120 000 euron tarjouksen. Konehuoneen pesun aikana lossia ei voi ajaa, kertoi tiekunnan puheenjohtaja Teijo Lehtola maanantaina. –Jos lossille on aikoinaan määritelty käyttöiäksi 30 vuotta niin sen ohi on jo tultu, Lehtola toteaa. Suomen saaret ry julkisti viime viikolla kannanoton, jossa se muistuttaa Suomen 20 yksityistielossin kuljettavan vuosittain yli 200 000 ajoneuvoa ja vielä isomman määrän ihmisiä.Määräaikainen asetus on viimeiset kolme vuotta taannut näille tieosuuskunnille 85 %:n korvauksen lossien kustannuksista. Maanantaina ja tiistaina lossi liikennöi vain osan päivästä. Asetuksen voimassaolo kuitenkin päättyy vuoden lopussa. –Tietoni mukaan keskiviikkona on katsastus ja sen takia työt on nyt tehtävä. –Tästä on yritetty pitää ääntä ja ennen muuta huolettaa se, että avustuspolitiikka on niin poukkoilevaa, Lehtola toteaa. 7 Torstaina 23. Rakennus on toiminut paitsi pappilana, myös vuokrattuna asuinrakennuksena viime vuosiin asti. TÄÄLTÄ Aku Poutanen Määräaikaishuoltojen ja katsastusta varten tehtävien pesujen venyminen on harventanut Petun lossin liikennöintiä alkuviikolla. Aku Poutanen Särkisalon pappila on vaihtamassa omistajaa. Särkisalon pappila on vaihtamassa omistajaa 120 000 eurolla Kaupunki siirrättää Särkisaloon hylätyn troolarin Aku Poutanen Särkisalossa Kaukassalon saaren rannassa vuosikausia seissyt troolari saa lähtöpassit. Ensi vuoden yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi esitetään 0,93:aa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentiksi 0,55:tta. Arkistokuva on viime vuoden keväältä
Perniöstä katsoen Salo on aika paljon lähempänä. Kysytään siis palkinnon saajalta, tehdäänkö Strömman kanavan eteläpuolella jotain toisin. –Kasvun pitäisi nyt tapahtua tänne keskelle, sillä on täällä sen verran tyhjää tilaa välissä. Erika Strandberg toteaa, että jälkikäteen katsoen satsaus kannatti: –Siitä on nyt tullut kylän yhteisöllinen paikka ja sali on esiintyjien suosiossa. Ringissä on asiantuntijoita 40 ja satasen panostuksella yrittäjä saa kahdeksan tuntia sparrausta. Strandberg palaa jälleen vapaa-ajanasukkaisiin ja heidän osuuteensa palveluiden käyttäjänä ja paikallisten yrittäjien työllistäjänä. –Ja se on ollut tosi kysytty palvelu, sanoo Strandberg. Erika Strandberg toppuuttelee toteamalla, että osin kyse on onnesta ja sijainnista. Vakiasukkaiden kakkua ei riitä Suomessa paljoa jaettavaksi, mutta vapaaajanasukkaiden ja matkailijoiden kautta tulee kuitenkin kiinteistöveroa ja he käyttävät palveluja. Yrittäjien yhdessä järjestämä ostostapahtuma Kimbalot järjestetään Kemiössä tällä viikolla. Kunnanjohtaja uumoilee, että varttuneemmat eivät hae ensimmäisenä palveluja naapurikunnasta, jos nuoremmatkaan ja tämä osaltaan takaa kysynnän. Erika Strandberg sanoo, että kunnan tehtävä on mahdollistaa ja edesauttaa yritystoimintaa. Uudet marketit ovat sellaisia kuin muuallakin ja Nordean entinen pankkitalo graniitinhohteineen lähes pöyhkeä aikansa lapsi. Se on monitoimitalo, jossa on kirjasto, kunnan toimintoja, elokuvateatteri ja yritysten toimitiloja. Kemiön kirkonkylä on valunut pikkuhiljaa kirkonseudulta kohti nykyistä maantietä. Kunta ostaa paikalllisilta Kävelykierros paljastaa aikakaudet ja niiden ihanteet: Arkadiantien varren toisen puolen kiviset liiketalot kertovat omasta ajastaan, toisen puolen matalat, puiset omastaan. Perniönseudun Lehti kutsui kunnanjohtajan maanantaikävelylle Kemiön kirkonkylään kahdesta syystä. Kunta tekee noin 40 prosenttia hankinnoistaan paikallisilta yrityksiltä. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. 8 Torstaina 23. Pohdintaa voi jatkaakin: ikäpyramidi Kemiönsaarellakin kertoo siitä, että väestö ikääntyy. Ovatko kemiöläiset itse poikkeuksellisen innokkaita paikallisten palvelujen käyttäjiä. Ensimmäinen on se, että Strandberg sai toissaviikolla Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa Elinvoiman edistäjä -palkinnon. Kunnanjohtaja muistuttaa, että satunnaiselle matkailijalle näkyvät palvelut ovat vain osa pakettia. Talojen välissä on tilaa Kunnan tehtävistä keskeinen on mahdollistaa yritystoiminta ja yksi työkalu siihen on kaavoitus. Erika Strandberg muistuttaa, että kunnanjohtaja kävi toki pokkaamassa elinvoimapalkinnon, mutta kunnia siitä kuuluu yhtä lailla elinkeinojohtajalle ja -tiimille. –Se on tavoitteena, että täällä vietettäisiin aikaa niin paljon kuin mahdollista. Kunnanjohtajan kanssa Kemiön maanantailiikennettä katseli Villa Landen pihalla Veli-Pekka Lukan tekemä veistos.. Kuntalaisia on noin 6500 ja vapaa-ajanasuntoja lähes 5000. Kemiön palvelujen runsaudessa on takana tuuriakin Kunta kaavoittaa, sparraa ja kutsuu yrittäjiä koolle, muistuttaa elinkeinopalkinnon vastaanottanut kunnanjohtaja Kemiön kirkonkylä on levittäytynyt vuosikymmenien aikana kohti Taalintehtaalle johtavaa maantietä. 1980-luvulla rakennettiin Arkadiantien tuntumaan, sittemmin maantien tuntumaan. –Ja siellä on perheitä, sukumökkejä ja niin edelleen eli mökkiä kohti käyttäjiä on monta. Vapaa-ajanasukkaista leijonanosa ajaa Kemiön kirkonkylän sivuitse matkallaan mökille. Viime viikon Perkkari kertoi, että Perniön kirkonkylään tulee kaksi tyhjää liikehuoneistoa lisää, kun sekä Sähkö-Lindroos että ABC sulkevat ovensa. Ja siellä on se ostovoima, Strandberg sanoo. Toinen syy on se, että Perniöstä katsoen eroa kirkonkylien välillä on enemmän kuin fyysinen välimatka, runsaat 20 kilometriä. Talousarviota ensi vuodelle tehdään kuten muissakin kunnissa. Kemiön puolella kehitys näyttää jokseenkin päinvastaiselta: Tokmannin uusi myymälä avattiin tänä vuonna, marketteihin ovat satsanneet niin osuuskauppa kuin Keskokin, lisäksi kylään sopii muun muassa kaksi isoa rautakauppaa ja muun muassa useampi kahvila-ravintola, R-kioski, hotelli ja kolmen pankin konttorit sekä sähköalan myymälä ja elektroniikkaketjun myymälä. Pellolla maantien varressa seisoo mainostolppia ja monenlaista mainoskylttiä. Mutta entä, kun syksy pimenee ja lokakuu vihmoo vettä ja silti leipomon ovi käy. Pidetty on ollut myös kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhdessä kokoama palveluopas. Strandberg on Kemiönsaaren kunnanjohtaja ja siinä määrin syvällä kuntansa arjessa, että käsi nousee monelle vastaantulijalle tervehtimisen merkiksi. Strandberg toteaa, että nämä tulijat ovat tottuneet käyttämään juuri Kemiön palveluja ja haluavatkin käyttää niitä. Talo rakennettiin vuonna 2006 EUrahoituksen turvin. –Toivottavasti, sanoo kunnanjohtaja. Kävelykierros kylillä ohittaa myös Villa Landen. Monesta hän tietää myös sanoa, ovatko tämän juuret lähellä vai kauempana. Kunta on ollut mukana kaavailemassa yrittäjien kanssa yhteistä valomainosta, jolla ilme yhtenäistyisi, kertoo Strandberg. Kemiönsaarella on haluttu vakiinnuttaa käytäntö, jossa paikallisia yrittäjiä kutsutaan kuuleman kunnan investoinneista ja hankinnoista ja sitä kautta siitä, mihin hankintoihin yritysten olisi mahdollista ottaa osaa. Iso osa kunnan yli 800 yrityksestä on pieniä, esimerkiksi rakennusalan yrityksiä, joille on kysyntää, mutta jotka tarvitsevan pitäisi löytää. Rakennusperintöä kauempaa historiasta ovat kirkonkylän vanhat puutalot, Erik Bryggmanin piirtämä käräjätalo ja miksei kunnantalokin. Kunnanjohtaja myöntää, että ilme ei ole ihan yhtenäinen eikä rakentaminen järin tiivistä. Kunta kaavoittaa, mahdollistaa ja Kemiönsaaren tapauksessa järjestää esimerkiksi yrittäjien tukitoimintoja kuten asiantuntijapalvelua jonka avulla yrittäjät saavat apua liiketoimintansa kehittämiseen. –Ja meiltä on kuitenkin vähän matkaa isompaan keskukseen. TÄÄLTÄ Aku Poutanen –Vapaa-ajanasukas, tietää Erika Strandberg sanoa Kemiön Arkadiantiellä ajavan katumaasturin kuljettajasta
Raili Hilakari miettii, olisiko yhteisöasuminen monelle sopiva vaihtoehto, jossa voisi olla kunnillakin rooli. 9 Torstaina 23. Hoivapaikkoja ei tule lisää eikä kotona-asumista tukevia palvelujakaan lupausten mukaan. Sote-alan järjestöjä on osallistettava Tutkimuksessa on kolme olennaista kysymystä. Nyt haastatellessa ovat monet sanoneet, että ihanaa kun joku edes kysyy kuulumisia, Hilakari toteaa. –Se tässä on käynyt selväksi, että omaishoitajien jaksamista ei hyvinvointialueiden puolelta kysytä. Äiti oli pitänyt kauniista asioista ja autolla ajelusta. Iso on teemakin. Kaikkien tekemiseen olisi laissa perusteensa. Ensimmäisen artikkelin aiheet ovat hyvin käytännönläheisiä ja koskettelevat muun muassa sitä, mitä ongelmia omaiset ovat kokeneet asioinnissa hyvinvointialueen palveluyksiköiden kanssa. Matkaa tutkimuksen valmistumiseen on vielä; ensimmäinen kolmesta artikkelista on vasta syntymässä. Se on hyvin yleistä, että sivuilla ei ole yhdenkään elävän ihmisen nimeä tai numeroa. Matka saattoi koukata huulipunaostosten kautta ja äiti saattoi auton kyytiin päästessään tokaista, että tämä on elämää. –Se on sitä itsemääräämisoikeuden kunnioittamista käytännössä, että annettiin sitä, mistä hän nauttii, Hilakari toteaa. Artikkelit vertaisarvioidaan ja ne yhteenvetoineen muodostavat aikanaan väitöskirjan. Raili Hilakari muistelee omaa, jo menehtynyttä äitiään, joka kävi tyttärensä luona kylässä vielä muistisairaanakin. –Joku ohjausmekanismi tarvittaisiin siihen, että hyvinvointialueiden sivut pakotetaan yhteen malliin. Tekstiä kertyy, kun haastattelee kahdeksaatoista ihmistä kahdentoista paikkakunnan ja yhdeksän hyvinvointialueen alueelta. Varsinaisesti tutkimus käsittelee omaisen oikeudellista toimijuutta muistisairaan ikäihmisen asumisen nivelvaiheissa. Raili Hilakari toteaa, että muistisairaudet ja väestön vanheneminen ovat valtava haaste, joka lepää omaishoitajien harteilla pyytettä. Kaiken takana on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Miten omaisen rooli palveluasumisen eri prosesseissa määritellään lainsäädännössä, millaisena omaisen rooli ilmenee palveluasumisen reaalimaailmassa ja millaisia prosessuaalisia ja lainsäädännöllisiä kehittämistarpeita on. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan omaishoidosta vain noin viidennes on virallista omaishoitoa: tällöin omaishoitaja saa esimerkiksi korvauksen ja vapaita. Johtoryhmän nimet löytyyät kyllä, mutta mistä löydät sen muistikoordinaattorin, Hilakari heittää. Aku Poutanen Raili Hilakarin pöydällä on mappi ja toinenkin ja niissä satoja sivuja aineistoja Hilakarin tekemistä haastatteluista. Omaishoitajaa ajavat velvollisuudentunne, moraali, rakkaus ja ajatus siitä, että näin asioiden on mentävä. Raili Hilakari sanoo, että omaishoitaja on tulkki ja puolestapuhuja, mutta ilman riittäviä valtuutuksia tämä puoli jää tekemättä. Lista on pitkä: etukäteen voi laatia edunvalvontavaltakirjan, valtakirjan taloudellisten asioiden hoitamiseen, hoivatahdon, hoitotahdon tai testamentin. Hyvinvointialueiden ongelmia Hilakari pistäisi haastattelujen perusteella vielä käynnistymisvaikeuksien piikkiin, mutta painottaa, että sote-alan järjestöjä ja omaisia on kuultava. Omaishoitaja on monesti puoliso tai lapsi, niin myös Hilakarin tutkimuksessa. " Johtoryhmän nimet löytyvät kyllä, mutta mistä löydät muistikoordinaattorin?. –Pitää varautua tilanteeseen, jossa emme kykene päättämään itse asioistamme. Jopa kolmikymppiset tekevät edunvalvontavaltuutuksia, tietää Hilakari. Hoivataito voi olla pieniä asioita Hoivatahto voi pitää sisällään pieniä asioita kuten tietoja palvelutaloon hoidettavan mieliruokajuomasta tai -musiikista ja toisaalta vaikka toiveita hautajaisten järjestelyistä. Lakiakaan ei tarvita siihen, että omaisen asemaan vaikuttavia asioita ja palvelujen saatavuutta saadaan paremmalle tolalle. Haastatteluissa kertyy paljon paperia ja yksi opeista on se, että paperien olisi syytä olla ajoissa kunnossa. Avioliitto puolestaan muuttaa puolison asemaa lain silmissä. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. TÄÄLTÄ Kemiön palvelujen runsaudessa on takana tuuriakin Kunta kaavoittaa, sparraa ja kutsuu yrittäjiä koolle, muistuttaa elinkeinopalkinnon vastaanottanut kunnanjohtaja Omaishoitajia lämmittää, kun edes haastattelija kysyy jaksamisesta Raili Hilakarin väitös käy läpi ihmisiä yhdeksältä hyvinvointialueelta Raili Hilakarin väitöstutkimuksen teko Lapin yliopistoon on käynnissä. Mathildedalissa asuvan Hilakarin väitöstutkimuksen aihe kumpuaa monia suomalaista koskevasta asiasta, omaishoidosta: hoivavastuut ovat jo vuosia olleet epävirallisen omaishoitajuuden vastuulla, muistuttaa Hilakari. Viime viikolla jutuntekoa seurasi myös Rotsi-koira. Raili Hilakari muistuttaa, että lain mukaan lapsilla ei ole velvollisuutta pitää huolta vanhemmistaan, mutta tätä eivät haastateltavat aina tienneetkään. Valtaosa hoitaa esimerkiksi muistisairasta puolisoaan korvauksetta. –Sote-alan järjestöiltä leikkaaminen on tosi paha asia. Jotain voi sanoa jo nyt
–Katselin kokouskirjoja ja vasta maaliskuun lopulla 1958 oli käsitelty sitä, että tarvitsisi oma lava rakentaa. Alkuun paikalla oli vain mutterilava, mutta laajennukset aloitettiin jo seuraavana vuonna ja 1960-luvun alussa rakentuivat terassi sekä vielä jotenkuten pystyssä oleva baarirakennus. Paikalla oli jopa oma putkakin, jonne väkeä päätyi. Hän ehti toimia tanssilavalla niin pullopoikana, ovimikkona, järjestysmiehenä kuin esiintyjien varaajana. Tanssilavan rakentaminen toi myös heti huomattavan nousun Nousevan tuloihin. Juhani Heimo oli noin kymmenen ikäinen, kun Kisakallio aikanaan valmistui. Kuitenkin kesäkuun 28. Muita tekijöitä nousee mieleen ajoittaiset kuljetukset tanssipaikalle ja takaisin ympäri maakuntaa ja hienot näköalat. Totta se silti on, Kisakallion tanssilava kivenheiton päässä Perniön asemalta todella oli vilkas tanssipaikka, joka veti etenkin sen kultaaikoina 1960-luvulla paikan toimintaa läheltä tuolloin seuranneen Juhani Heimon mukaan säännöllisesti paikalle useista sadoista liki kahteen tuhanteen tanssijaa ja parhaimillaan ylikin. Järjestysmiehelle hommaa riitti etenkin aidan läpi sisään tulleiden kävijöiden häätämisessä, mutta muuten Kisakalliolla oli suhteellisen rauhallista, satunnaisia käsirysyjä lukuun ottamatta. 10 Torstaina 23. –Ihmettelen, miten ne jaksoivat tänne asti Turusta tulla bussilla, Heimo toteaa seisoessaan samaisella paikalla, jossa puinen tanssilava aikoinaan valvoi perniöläistä maalaismaisemaa. Heimolla tallessa oleva vanha Salon Seudun Sanomien lehtileike samalta vuodelta kertoo, että puutavaraa saatiin lahjoituksena seudun metsänomistajilta. Danny oli esimerkiksi tuttu kasvo Kisakallion ympäristössä ja Dingon esiintyminen joutsenlauluna Kisakalliolle vuonna 1985 on hyvin tunnettu tarina. Lehtiartikkelin mukaan rakennuksen runkotöitä lukuun ottamatta rakentaminen ja ympäristön kunnostus tapahtui pitkälti talkoovoimin. Vaikuttavia tekijöitä tähän Juhani Heimo seurasi läheltä Kisakallion tanssilavan huippuvuosia Perniön aseman kupeessa Solkenaan kävijöitä, satunnaista kähinää ja tanssia jopa aamuun asti Elokuun alussa vuonna 1974 Kisakalliossa on ollut suomalaisen musiikin historian valossa aikamoinen tähtikattaus yhtenä iltana. –Kesäriehaja Eloriehatansseja oli kerran kesässä, ne olivat kahdeksasta aamukuuteen. Etenkin yksi elokuinen ilta vuodelta 1974 jää mieleen esiintyjien puolesta. Tuolloin Kisakalliossa esiintyi yhden illan aikana Hurriganes, Matti ja Teppo ja Rauli Badding Somerjoki. Varsinaista alkoholin myyntiä Kisakalliolla ei ollut, mutta se ei tarkoittanut sitä, etteikö lavalla olisi ollut päihtyneitä tanssijoita. Heimo esittelee vanhaa leikekirjaa täynnä tanssiilmoituksia. Tuolloin lavatanssit olivat muodissa, muistuttaa Heimon puoliso Marjo Hyytiäinen. Nuutti Ruokangas Kalliojyrkänteen reuna kasvaa tuuheaa puustoa, hylätyn, purkukuntoisen puurakennuksen ympäristö on vahvasti pusikoitunut ja lämmin syystuuli levittelee keltaisia lehtiä ympäri maisemaa. Silloin toisista tanssipaikoista tuli tänne porukkaa aamuyöstä, kun muualla tanssit olivat loppunut yhden aikaan. Hylätty puurakennuskin toimi aikoinaan baarirakennuksena. Disko vei tanssijat Loputtomiin Kisakallion loisto ei kuitenkaan jatkunut. Heimo muistelee, miten parhaina aikoina tältä samalta kohdalta saattoi nähdä, kuinka tanssijoita saapui junalta ja linja-autopysäkiltä pilvenään kohti Kisakalliota. Juhani Heimo näki Kisakallion tanssilavan toimintaa läheltä, kun hänen isänsä toimi lavaa pyörittäneen Perniön Nousevan puheenjohtajana. Miksi tämä paikka jaksoi aikanaan kiinnostaa niin paljon. Ilmeisesti tämä paikka vaan veti, Heimo pohtii. Kisakallion väki alkoi hiljalleen vähentyä 1970 luvulla, Heimo kertoo. Heimo muistelee, että väkeä lappasi Perniön asemalle etenkin Karjaalta sekä kauempaakin. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Edelliskäynnistä Kisakallion ympäristössä on vierähtänyt aikaa. Liikevoitto pomppasi tuhansista markoista heti miljoonaluokkaan, Heimo kertoo. Kävijät saattoivat käydä alueen ulkopuolella juomassa ja tulla takaisin sisään. TREFFATTI Treffatti -juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta tai joskus kauempaakin.. Juhani Heimon mukaan hänen isänsä pisti jopa rahaa omasta pussistaan lavan rakentamiseen, kun ajatus tanssilavasta ei ollut ottaa seurassa tuulta alleen. Muutaman sadan metrin päässä näkyy Perniön ja Salon väliä kulkevaa liikennettä, joka on unohtanut jo aikoja sitten tämän ympäristön. –Olen täältä sen ensimmäisen poikaystävänkin löytänyt, hän hymyilee. Hyytiäinen lisää, että Kisakalliolla tiesi, että paikalla oli porukkaa. Eikä ihme, sillä näkyä katsellessa on vaikea uskoa, että tässä sijaitsi aikoinaan suosittu menomesta. –Hyvät orkesterit ainakin . päivä se jo avattiin, Heimo kuvaa nopeaa prosessia. Salonkin ympäristössä toimi useita tanssilavoja, mutta ne eivät Heimon käsityksen mukaan vetäneet vertoja Kisakalliolle. Tansseja järjestettiin Kisakalliolla loppukeväästä syksyyn jatkuneen kauden aikana useita viikossa, välillä pitkälle yöhön asti. Ei ihme, sillä tanssijoita tosiaan riitti. Vanhempi väestö muistanee Kisakallio hyvin, kuten myös tanssipaikan kohdalla olleen rautatieliikenteen pysäkin, johon lättähattu toi innokasta tanssiväkeä. Ei hassumpi kattaus. Aina riitti väkeä Nykyisin Paimiossa asuva Juhani Heimo pääsi seuraamaan läheltä Kisakallion kulta-aikoja, koska hänen isänsä Paavo Heimo toimi Kisakalliota pyörittäneen urheiluseura Perniön Nousevan puheenjohtajana. Kisakalliossa on pyörinytkin vuosien aikana suuria suomalaisia esiintyjiä
11 Torstaina 23. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Lava purettiin lopulta 1990-luvun alussa. Edelliskäynnistä Kisakallion ympäristössä on vierähtänyt aikaa.. Nyt Kisakallio elää enää muistoissa. Heimo yritti metsästää vuosikymmen sitten vanhoja valokuvia Kisakallion sisätiloista, mutta laihoin tuloksin. –Harmittaa, että en silloin ole sitä ottanut mukaan. Vastaus tuohon kysymykseen jää nyt spekulaation varaan. Oli hänellä aikoinaan oma kamerakin, Kisakalliosta kuvia sinne vaan ei kertynyt. Nykypäivänä maisema tieltä numero 52 on hieman erilainen, Vanha baarirakennus on edelleen pystyssä, mutta huonossa kunnossa. Ken tietää olisiko Kisakalliolla kysyntää tänä päivänä, kun lavatanssit vetävät taas nuorempaakin väestöä Suomessa, mikäli se olisi säilynyt näihin päiviin saakka. Heimo uskoo, että Kisakalliossa olisi väki voinut säilyä, mikäli paikalla olisi tuolloin ollut anniskeluoikeudet. Muutkin seurat pyörittävät hetken Kisakalliota, kun Nouseva oli jäänyt vetovastuusta pois, mutta uuteen loistoon lava ei enää noussut. ovat kenties olleet keskioluen myynnin vapautumine 1960ja 1970-lukujen taitteissa ja diskojen yleistyminen. Tuolloin junaraide kulki vielä Perniön aseman kautta. Juhani Heimo näki Kisakallion tanssilavan toimintaa läheltä, kun hänen isänsä toimi lavaa pyörittäneen Perniön Nousevan puheenjohtajana. Kisakallio 1950ja 1960-lukujen taitteessa ennen terassin rakentamista. –Olen sitä mieltä, että diskot ja anniskeluravintolat ovat ne, jotka vetivät porukan, Heimo linjaa
Kyseessä on syy, miksi Lounais-Suomessa susia on niin paljon. Eteläisessä Salossa kulkeva tietää, kuinka paljon Susia ei näkynyt, mutta niiden ravintoa kylläkin. En ole pitänyt kiirettä matkatessani, joten valon lisääntyessä paljaalla silmällä alkaa nyt erottaa pitkänkin matkan päästä yhteensä 15 valkohäntäpeuraa suurella aukealla. Ennen kuin ehdin napata kuvan otuksesta, se ehtii juosta karkuun, mutta sen verran ehdin nähdä, että susi ei ole kyseessä. Valkohäntäpeura. Palaan siis Perniöön. Tiedän myös asemani, jossa on helppo pohtia tilannetta, jossa susien olemassaolo ei minulle aiheuta henkilökohtaista haittaa. Asiaa pohtiessa ei voi olla juolahtamatta mieleen, että sudet ovat oire, ei itse tauti. Mikäli suden kannanhoidollinen metsästys tullaan aloittamaan, kuten eduskunta nyt pohtii, voisi sen kuvitella vähentävän ihmisten kohtaamisia susien kanssa. Ulvontaa tai muutakaan susiin viittaavaa ei kuulu. Vastassa odottaa syvä hiljaisuus, ajoittaiset liikenteen äänet voi erottaa jostain kaukaa. Pari kuvaa räpsäistyäni ajan Kosken kartanolle, hylkään auton ja jatkan jalan Kiskonjoen yli Uudenmaan puolelle metsään. Kannassa oli selkeää kasvua viime vuoteen verrattuna: tämän vuoden maaliskuussa Suomen todennäköinen susimäärä oli noussut viime vuoden 295 yksilöstä yli sadalla 430 yksilöön. 12 Torstaina 23. Kyseessä on kotoperäinen laji, joka oli pitkälti hävinnyt Suomesta. Taivaanrannassa näkyy jo pientä sinistä lupausta päivänvalon saapumisesta. Jatkan matkaa ja näen vielä muutaman metsäkauriin. Päivänvalo paljastaa peurat Perniön asemalta Tuohittuun vievä Aimontapontie tarjoaa pimeän ja sumuisen miljöön susiretken aloittamiselle. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Kello näyttää varttia vaille seitsemää aamulla, kun Perkkarin punainen Polo käynnistyy. En kohdannut susia, mutta se ei poista sitä faktaa, että vierailemallani seudulla asuvat tekevät havaintoja säännöllisesti. Ulkolämpötila on muutaman asteen plussan puolella ja maisemaa hallitsee vielä yön pimeys. Kello lienee hieman yli seitsemän, kun koukkaan pois Aimontapontieltä peltomaiseman läpi vievälle Unostentielle. Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli viime talvena noin 107 000 valkohäntäpeuraa, jotka keskittyvät juuri sinne, minne sudetkin. Susikannan kasvun myötä aikaisemmilta vuosilta tuttu trendi susikannan keskittymisestä Lounais-Suomeen jatkuu ja susien läsnäolo näkyy myös eteläisessä Salossa. Lähellä kuuluva lehtien kahina lienee lintujen tai tuulen aiheuttamaa, mutta susireissulla ollessa mielikuvitus lähtee laukalle. Suunta on kuitenkin saatu käännettyä, eikä aiempaan tilanteeseen haluta palata. Vaikka Raaseporin reviirissä ei kanta-arviossa tapahtunut suurta muutosta noin viiden suden lauman yksilöiden määrässä, niitä kyllä liikkuu alueella. Toistaiseksi pimeys peittää kaiken niin vahvasti, että ulkona on vaikea nähdä mitään, mihin auton valot eivät satu osumaan. Kysymys ei todellakaan ole yksinkertainen. Toisaalta niin kauan kuin syötävää sudelle löytyy, luulisi susikannankin elävän varsin hyvissä voimissa. Pellolle katsoessa lausunnon voi uskoa. Siinä missä yksi aisti pettää, voi kuitenkin toisiin luottaa. Susien aiheuttamia vahinkoja tulee turhan usein, eikä niiden pitäisi liikkua seuduilla, jossa ihmiset asuvat ja kulkevat. Suurta loikkausta saattoi selittää kannan kasvun lisäksi myös aikaisempaa tarkempi keräysdata. Pian valoihin sattuu ensimmäinen elämän merkki, pellolla juokseva metsäjänis ja juuri kun olen saapumassa Tuohitusta Ylikulmaan vievälle Aaljoentielle näen hämärässä jonkun suuremman eläimen. Suoraan Perniön, Kiskon ja Särkisalon vanhojen kuntien alueelle ulottuu kaksi susireviiriä, Bromarvin ja Raaseporin reviirit ja lähellä Kemiönsaaressa on oma reviirinsä. En myöskään ole susien asiantuntija, mutta ymmärrän hyvin, miksi Perniössäkin syrjäisemmillä seuduilla asuvilla ajatus susien läsnäolosta huolettaa. Näistä Raaseporin reviiri ulottuu Perniön itäpuolelle ja Kiskon alueelle. Tai toisin päin. Hyppään takaisin autoon ja jatkan matkaa. Kello on jo yli kahdeksan, joten pimeässä näkeminen ei ole ongelma. Ei mustavalkoinen kysymys Mitä reissusta jäi käteen. Metsäkauriita ruokailemassa pellolla. Minulla jää rooliksi vain seurata, mitä tuleman pitää. Toki valkohäntäpeurojen määrä on tullut alas muutaman vuoden takaisesta huipusta, mutta kanta on silti kolminkertainen verrattuna siihen, mitä se oli vuosituhannen vaihteessa. Tuolta seudulta, Tuohitun ja Ylikulman ympäristöstä kantautuu myös lehden toimitukseen tietoja säännöllisistä susihavainnoista. Ymmärrän toisaalta myös ajatuksen susien suojelusta. En varsinaisesti osaa pelätä susia, mutta ajatus sellaiseen törmäämisestä jännittää. valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita näkee. Esimerkiksi lampaiden tai metsästyskoiran kuoleminen suden hampaissa on aina surullista, eikä tällaisia sattumia kohtaava mielellään kuuntele ulkopuolista neuvonantoa. Susikysymys ei todellakaan ole mustavalkoinen, eikä siihen liene yksinkertaista ratkaisua. Saisiko omankin havainnon tehtyä, jos on liikkeellä varhain. Asia ei ole kuitenkaan päätettävissäni. Pimeässä susien jäljillä Perniönseudun Lehden toimittaja suuntasi aamuhämärässä Perniön itäosiin susihavaintojen perässä Reissun ensimmäistä tuntia väritti vahvasti aamun hämärä ja sumu, mikä vaikeutti näkemistä.. Hyvin epätodennäköistä, mutta yrittänyttä ei laiteta. Pysäytän auton pellon reunaan muutama sata metriä ajettuani ja astun autosta ulos. Summanmutikassa ajelu ei tuota samaa lopputulosta, kuin jatkuva läsnäolo. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Toisaalta suden kohtaaminen on vielä varsin epätodennäköistä. Hieman Ylikulman suuntaan ajaessani bongaankin peltoalueelta useita valkohäntäpeuroja ja jään niitä katselemaan. Susikysymys on Suomessa puheenaihe, joka nousee säännöllisesti esille. Syy siihen, miksi olen näin aikaisin liikkeellä, on sama, miksi käännän auton nokan kohti Perniön asemaa ja sieltä Tuohittua: sudet. Valkohäntäpeurakanta voi hyvin, joten niin voi susikantakin. Metsässä ei tule vastaan mitään susiin viittavia näkyjä tai ääniä, jälkimmäisestä vastaavat lähinnä yli lentävät joutsenet ja närhi. Muutama viikko sitten haastattelemani Luken erikoistutkija Mia Valtonen totesi tuolloin, ettei keksi muita syitä susien määrän lisääntymiseen lounaisessa Suomessa kuin vahvan hirvieläinkannan. Viimeisin kerta lienee muutama viikko takaperin, kun Luonnonvarakeskus julkaisi Suomen susikannan arvionsa tältä vuodelta. Eikä susilla ruoan määrä näytä loppuvan
lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Vili Lindegren kuvasi hehkuvat puut Perniön Latokartanonkoskella. Jukka Tähkäpään kuvassa Perniön Kuustosta on ollut pikkupakkasta. Yksin kasvaneen palsternakan painoksi Turo punnitsi 1,2 kiloa. LUKIJOILTA Syksyn ihmeitä maasta ja taivaista Reino Turon kasvattaman palsternakan kuorijalla ei saa olla kiire, sen verran mutkikas ja monijuurinen yksilö maasta nousi. Lemmon komeetta on nähty viimeksi noin 1350 vuotta sitten. 13 Torstaina 23. Taivaalla näkyy nyt harvinainen kulkija. Jarmo Markkanen otti tämän kuvan komeetasta tiistaina Perniön Kestrikissä. Lukijoiden kuvat. Vielä riittää ruskaa
Huovisen katekismus opettaa saman asian näin: ”Pyhä Henki tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden keskellemme. Kädentaitotuvan kranssipaja klo 13 Särkisalokodissa, Jennynkuja 2, Ohj. Seniorien neuvonta-auto pysähtyy Perniössä tänään PsL Kemiönsaaren kunnalle on myönnetty kestävän matkailun Green Destinations -sertifikaatti. Usko on yhteinen voimavara. To 30.10. Lahjatoiveet välitetään lahjoittajille erillisten korttien välityksellä. Käteisrahaa keräyksessä ei lahjoittaa ja lahjakortin sijaan suositellaan tavaralahjan lahjoittamista. Asta Kaisla. Varsinaisten lahjojen nouto tapahtuu joulukuun alussa. Enää en sitä muista ulkoa. Uskon syntyminen, se on aina ihme. Perniön karjalaiset Tupailtapäivä pe 24.10. Lähtö Särkisalokodilta. Mukana ovat myös Varhan potilasasiavastaava ja muistiluotsi. Auton matkassa ovat Liikkuvan resurssikeskuksen järjestötyöntekijä sekä Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja, joiden kanssa voi keskustella esimerkiksi kotona pärjäämiseen liittyvistä asioista. Jennynkuja 2. Mieleen painuneita Juice Leskisen tokaisuja on: ”Jumala on, vaikkei uskoisi.” Usko on Jumalan lahja. Perniönseudun Lehti on mukana keräyksessä yhdessä Salon kaupungin, Salon seurakunnan diakoniatyön, Salon Vilpas koripallo ryn ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa. Jennynkuja 2. Jokainen voi tuoda runon, johon on sävelletty musiikki tai lempirunon siihen sopivalla musiikkitoiveella. Op:n kokoustilassa klo 14-16. Mutta siitä, että Häneen uskotaan, ei ole epäilystä. Yhres, Särkisalon EL, Jennynkuja 2. Pakenemme Jumalaa ja käännymme hänestä pois. Järj. Yhres kävely klo 11. Liikkuva resurssikeskus on osa Turun Lähimmäispalveluyhdistystä ja se liikkuu koko Varhan alueella. • Lahjatoiveita voi esittää osoitteessa: salo.fi/joulu-salonlapsille/ Vähävaraiset voivat vielä esittää toiveitaan lahjakeräyksessä SPR Perniön osasto Omapaikan terveyspiste (Salontie 3, Perniö) on avoinna joka perjantai klo 10-12. Kaffet keittää ja ohjelman tarjoaa Salon muistiyhdistys. Boccia klo 17 Särkisalon koululla. Lutherin Vähässä katekismuksessa lukee näin: ”Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt oikeassa uskossa.” Tämä, laajempana vielä, oli minun rippikoulussani ulkoläksynä. Ilmaiseksi anova sen saa.” Jolla on vahva usko, iloitkoon siitä. Järj Yhres. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Nimi väärin 30 vuotta sitten – palstalla Viime viikon lehdessä oli 30 vuotta sitten –palstalle lipsahtanut juttuun väärä nimi. Keräykseen ei hyväksytä itse tehtyjä tai käytettyjä lahjoja. Järj. Särkisalokoti To 23.10. Pensalontie 1. 14 Torstaina 23. Green Destinations on yli sadassa maassa toimiva, voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tukee matkailukohteita niiden vastuullisuustyössä. Jumala on, vaikka ei uskoisikaan. Jolla on vähän uskoa, olkoon onnellinen siitä. Pyhä Henki kutsuu meitä ja synnyttää meissä uskon ja uuden elämän.” Nuoren seurakunnan veisukirjan laulu sanoittaa sen koskettavasti: ”Uskoa ei synny omin voimin. Jennynkuja 2. Ti 28.10. Kemiönsaari sai Green Destionsilta korkeimman luokan eli platinasertifikaatin. Jeesus näki heidän uskonsa ja armahti myös sairasta, jota he kantoivat. To 23.10 Musiikkituokio klo 13 Särkisalokodissa. Mutta sisältö on vuosien varrella kirkastunut. Örön maisemaa.. Ilman eläväksi tekevää Henkeä emme voi uskoa emmekä lähestyä Kristusta. Suuri tai pieni usko – molemmat ovat Jumalan lahjaa, Pyhän Hengen työtä meissä. Marika Huhtasalo Kiskon ja Muurlan aluekappalainen Salon seurakunta Uskoisiko. Tervetuloa! Perniön runopiiri Kokoontuu 27.10 klo 17.30 Plakkarissa (Kirjaston alakerta) runon ja laulun iltaan. Lahjat tulee toimittaa samoihin osoitteisiin marraskuun 24. Silloin kun itse ei jaksa uskoa, toiset ihmiset voivat auttaa. Yhres kävely klo 11. Ohj. Organisaation tavoitteena on auttaa alueita kehittämään ympäristönsuojelua, paikallista kulttuuria ja yhteisöä tukevaa sekä kohteiden taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä vahvistavaa matkailua. Särkisalon EL, Yhres Ke 29.10 Keskiviikkokaffet klo 13 Särkisalokodissa. Järj Yhres. Järj Yhres. Lahjatoiveita voi esittää Salon kaupungin verkkosivuilla sunnuntaihin saakka vuosina 2010–2022 syntyneille lapsille. Kirkkoonkin voi tulla, vaikka aina ei uskoisikaan. 30.10. Kemiönsaarelle kestävän matkailukohteen tunnustus Käyntikohteita olivat muun muassa Örö, Rosala ja Hiittinen, Kasnäs, Söderlångvik ja Taalintehdas. –Sertifikaatti vahvistaa, että olemme oikealla tiellä matkailun kehittämisessä, sanoo Kemiönsaaren kunnan matkailuja destinaatiokehittäjä Stella Törnroth tiedotteessa. Voi saada voimaa lauluista ja virsistä, kauniista musiikista, rukousten ja tekstien ikiaikaisesta viisaudesta, kirkon rauhasta ja tunnelmasta. Jumalan olemassaoloa voi olla vaikea pitävästi todistaa. Lehtileike kertoi Markku Rautarakeen kokoelman huutokaupasta, mutta toimituksessa saatetekstiin oli ajatusvirheen vuoksi tullut etunimeksi Tapio. Sertifikaattia varten kunnan piti myös täyttää lomake, jossa kartoitettiin ja todistettiin, kuinka kestävä kehitys on huomioitu Kemiönsaaressa kokonaisvaltaisesti ja eri toimijoiden puolesta. Lahjatoive voi olla maksimissaan 50 euron hintainen. TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Jennynkuja 2. Jennynkuja 2. Lahjakortin voi kuitenkin lahjoittaa halutessaan. Vanhassa jutussa mainittu keräilijä on hänen setänsä. Järj Yhres. Keräyksen tavoitteena on tuoda jouluiloa vähävaraisille lapsiperheille lahjoittamalla 3–15-vuotiaille lapsille joululahjoja lasten toiveiden pohjalta. Tervetuloa! Terveyspisteellä asioiminen on ilmaista. Niin kuin ne neljä miestä, jotka kantoivat sairaan Jeesuksen luo. Äijät leipoo klo 10 Särkisalokodilla. PsL Vähävaraisten perheiden huoltajat voivat ilmoittaa vielä tämän viikon ajan joululahjatoiveita ja antaa yhteistietonsa tämän vuoden Joulu Salon lapsille -lahjakeräystä varten. Soita p. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodissa. Yhres To. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Tervetuloa kuuntelemaan. Mika, Järj. Lahjatoiveita jaetaan lahjoittajille marraskuun alussa Salon kaupungintalon infossa ja Perniönseudun Lehden toimituksessa. Resurssikeskus pysähtyy Perniön S-marketin pihalle klo 13-14.30 väliseksi ajaksi. Ma 27.10. ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi PsL Liikkuvan resurssikeskuksen neuvonta-auto pysähtyy Perniössä tänään. Lähtö Särkisalokodilta. Ohjelmassa yhteislaulut Nikke Strömbergin johdolla. Järj. Kemiönsaaressa ollaan sertifikaatista ylpeitä. Yhres. Green Destinationsin edustajat vierailijat kesäkuussa Kemiönsaaressa kolmipäiväisellä auditointivierailulla, jossa tutustuttiin kunnan kohteisiin ja tavattiin paikallisia matkailutoimijoita ja kunnan edustajia. Ti 28.10. PERKKARIN KESTOTILAAJANA SAAT JÄTTÄÄ 2 ONNITTELUILMOITUSTA VUODESSA ILMAISEKSI! Muistathan! Iloisista perhetapahtumista SYNTYNEET -palstalla ilmoitat aina ilmaiseksi. päivään mennessä paketoimattomana
PeU voitti viime viikolla sarja-avauksessaan Tampereen Pyrinnön akatemiajoukkueen. 15 Torstaina 23. Lopulta eroksi merkittiin seitsemän pistettä ja Perniölle voitto pistein 93-86. Liian kauas PeU ei kuitenkaan kotkalaisia päästänyt ja puoliajalle mentiin Perniön kahden pisteen johdossa lukemissa 48-46. Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. Tuolla vastaan tuli kaksi Kaarinan Ura Basketin eri-ikäisistä junioreista koostunutta joukkuetta. Päävalmentaja Peltola näkee tärkeimpänä perjantain ottelun kannalta, että PeU tulee määräämään pelin temmon. URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Nuutti Ruokangas Perniön Urheilijoiden edustusjoukkue jatkaa voittojen tiellä miesten koripallon 1B-divisioonassa. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. Sunnuntaina Melassuolla nähtiin Perniön kannalta yksi merkkipaalu, kun ottelussa divaridebyyttinsä teki perniöläinen Luka Tallqvist, joka pääsi kentälle hetkeksi kolmannen neljänneksen lopulla. Ongelmat ovat Peltolan mukaan pitkälti samoja, kuin viime kauden alussa. Eniten palloa KTP:n koriin onnistui PeU:lta upottamaan Daniel Rantapaju, joka teki 29 pistettä. Perniö pelaa seuraavan kerran tulevana perjantaina Kaarinassa kahdella murskavoitolla kautensa aloittanutta Ura Basketia vastaan. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme. Nuo ottelut päättyivät Perniön hyväksi lukemin 28–41 ja 74–2. Emme haluta pelata hirveästi viittä viidellä vastaan ja tietysti oman puolustuspään tekeminen täytyy saada paljon tiiviimmäksi. –Kolmannessa ja neljännessä erässä joukkuepelaaminen kärsi aika paljon hyökkäyspäässä mutta sitten kaveri ei osunutkaan enää niin erikoisesti, Peltola kertaa. Viime viikon keskiviikkona PeU:n miesten kakkosjoukkue taas jatkoi samaten puhtaalla pelillä miesten neljännessä divisioonassa. Perniön päävalmentaja Arttu Peltola kokee, että Perniö oli parempi myös ottelun ensimmäisellä puoliskolla, mutta KTP onnistui hyvin heitoissaan, eikä eroa päässyt syntymään. Seuraavan kerran Perniön U10-tytöt pelaavat marraskuun alussa Kotimäen koululla Kaarinan Littoisissa. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Toinen voitto plakkariin, mutta kehitettävää riittää vielä Perniönseudun Lehti Thomas Rönnholm oli 25 pisteen pelipäällä. Vaikka PeU johti ajoittain 12 pisteellä, pysyi KTP kuitenkin koko ajan kohtuullisen lähettyvillä puolustavaa mestaria. PeU kohtasi sunnuntaina kauden ensimmäisessä kotiottelussaan Melassuon liikuntahallissa KTP:n, joka ei tällä kertaa pystynyt kaatamaan toista voittoaan hakenutta perniöläisjoukkuetta. –Pyrimme sillä rikkomaan Kaarinan. PeU on sarjassa toisena tasapisteissä Fasaani Basketin kanssa. Myös Thomas Rönnholm ja Tino Yli-Junnila pääsivät pelissä yli 20 pisteen rajan. Kaarina tulee itse asiassa meille tosi hyvään aikaan, pääsemme heti kunnon mittarilla testaamaan missä mennään. Toisaalta Peltola on tyytyväinen, että joukkue on pystynyt voittamaan pelejä myös huonommalla pelillä, eikä koe, että Perniöllä olisi ollut kahdessa pelissä minkäänlaista hätää. Yli 200 katsojan edessä pelattu ottelu eteni tasaiseen tahtiin pitkälti alusta loppuun ja etenkin pelin alussa johtoasema vaihtui tiuhasti. PeU:n U10-tytöt ja miesten kakkosjoukkue jatkavat tappioitta. Voitoista huolimatta Peltolta kokee, ettei kumpikaan alkukauden voitoista tullut erityisen kauniilla pelillä. Voiton myötä PeU jakaa kahdella voitolla sarjan kärkisijan neljän muun joukkueen kanssa. PsL PeU:n alle 10-vuotiaiden tyttöjen joukkue johtaa omaa lohkoaan neljän ensimmäisen pelin jälkeen koripallon alle 10-vuotiaiden tyttöjen ykkösdivisioonassa. –Paljon on tehtävää, Peltola sanoo. Ensimmäisen puoliskon aikana kotijoukkue joutuikin pelaamaan usein takaaajajan roolissa, parhaimmillaan KTP johti peliä toisella neljänneksellä seitsemällä pisteellä. Hyökkääminen on etenkin ollut toistaiseksi turhan yksilöpainotteista. PeU voitti vierasottelussa Namika Basketin Turussa Kupittaan palloiluhallissa lukemin 52–66. PeU on voittanut kaikki neljä pelaamaan ottelua, joista viimeisimmät pelattiin reilu viikko sitten lauantaina Loimaalla. KTP:ta vastaan puolustuksessa esiintyi myös aika paljon virheitä. Joukkue pelaa tänään Kaarinassa Ura Setiä vastaan Valkeavuoren liikuntahallissa. OLET TÄSSÄ Niin on tämä lehtikin. Kuten usein aiemminkin, PeU onnistui repimään loppuun asti kestäneen johdon pelin kolmannella neljänneksellä
Suurimmassa parvessa arvioimme olleen yli tuhat valkoposkihanhea. lokakuuta muutti tuhansia valkoposkihanhia.. lokakuuta oli valkoposkihanhien voimakas muuttopäivä. Samaan aikaan taivaalla matkasi suuria valkoposkihanhiparvia. Perjantai 17. Ei tarvinnut kauan odottaa, kun kaukaa kuului valkoposkihanhien ääntä. Ja lisää parvia tuli koillisesta. Hetken päästä horisontissa näkyi suuri parvi, jonka edestä löytyi vielä toinen, iso parvi. Tilhet saapuivat, valkoposkihanhet muuttivat Poikani havaitsi autoa ajaessaan suuren valkoposkihanhiparven taittavan matkaa korkealla Niksaaren yli kohti lounasta. Perjantaina 17. Suuren parven takana näkyi useita muita parvia kuin mustana harsona taivaalla. lokakuuta 2025 80 vuotta täältä. Siirryimme seuraamaan muuttoa Förbyn sataman edustalle. LUONTO Eero Ketola Samaan aikaan kun ensimmäiset tilhet saapuivat Lapista, tapahtui valkoposkihanhien viimeinen, suurempi muuttoryntäys. Suuren parven ääni kuuluu kauas ja se muistuttaa pienen koiran haukuntaa. Pysähdyimme ja katsoin kiikarilla parvea. Runsaan tunnin aikana laskimme yli 6500 muuttavaa valkoposkihanhea. Vaelluksella olevat tali-, sinija hömötiaisen etsivät ravintoa matalasta puustosta ja lehtikarikkeiden seasta. Yöpakkaset ovat vaikeuttaneet valkoposkihanhien ruokailua pelloilla. Siperiasta saapuvia tundrametsähanhia on nähty vielä yllättävän niukasti. Määrä saattaa olla suurin syysmuuton aikana alueella nähty. 16 Torstaina 23. Parvi lensi korkealla sinistä taivasta vasten lounaaseen. Tundrahanhet ovat lähes kadoksissa