Torstaina 22.1.2026 Nro 3 | Irtonumero 5,90 € ETELÄISEN SALON PAIKALLISLEHTI KULTA KUVA JA OPTIIKKA Haarlantie 4 Perniö ti-pe 10-17 OPTIKON Perniössä keskiviikkona 28.1. Vielä Lissuksi kutsuttu pikkuinen otti päivälevot äitinsä Saara Erjalan sylissä. fi. AKU POUTANEN Luotettavaa ja faktapohjaista lähijournalismia. Autamme ymmärtämään asioita ja ilmiöitä paikallisten aiheiden kautta. 6R 30 :nes VUOSI ALKOI ! Kaikki kehykset silmälaseista 30 € Lissun unia ei sisarusten tohina häiritse Sivu 10 Tiistaiaamun voi kuluttaa näinkin, jos on vasta kahden viikon ikäinen ja lisäksi Perniön tämän vuoden ensimmäinen vauva. Lue silloin, kun sinulle sopii: pernionseudunlehti
Kellot ovat Västanfjärdin koululaisten tekemiä ja innoituksen niihin antoivat laivakellot, kerrotaan puuhun kiinnitetyssä tiedonannossa. Tällainen kokonaisote loisi Salon, joka tuntuu huolitellulta, selkeältä ja johdetulta. 040 538 1417 Yritysilmoitusten aineistot: mainos.pernionseudunlehti@media.fi Valmistettavat aineistot: Maanantaina klo 10 mennessä. Investointi koko kaupunkiin hyödyttäisi jokaista asukasta ja loisi pitkäkestoista vetovoimaa. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Voisimme kehittää sisääntuloväyliä näyttävillä, Salolle omaleimaisilla porteilla ja tehdä kaupunginosien vahvuudet näkyviksi. Yhä tänä päivänäkin törmää aika helposti siihen, että milloin mikäkin epäkohdaksi koettu luetaan kuntaliitoksen syyksi. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Yhtenäinen visuaalinen linja ei poistaisi paikallisidentiteettiä, vaan toisi sen esiin hallitusti ja ylpeästi. (02) 269 3434 ma–pe 06–16.30, la–su 07–12 Lehti päiväpostin jakelussa: Ota yhteys lehden asiakaspalveluun p. Seurakuntien puolella on tosin vireillä liitos, jonka rinnalla nykyinen Salon kaupunki on vielä pientä: mahdollinen uusi Härkätien tai Auransalon seurakunta ulottuisi kartalla Loimaan perukoilta Förbyhyn. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Seurakunnan suuruutta pahempi asia on varmasti ainakin se, jos se suuren lisäksi on kasvoton. p Praakata Yhteystiedot Perniönseudun Lehti Päätoimittaja: Aku Poutanen p. Jos oli Salon seudun pienissä kunnissa erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, niin uudessa seurakunnassa soviteltavaa oletettavasti vasta riittääkin. Kylttien, värija fonttimaailman sekä opasteiden päivittäminen ja yhtenäistäminen vahvistaisivat kaupungin identiteettiä ja loisivat meille selkeän, tunnistettavan kaupunkikuvan. Tarkemmat yhteystiedot, lehden vastuuja tietosuojalausekkeet: oma.media.fi/pernionseudunlehti Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. Västanfjärdillä on pitkä laivanrakennusja satamahistoria. Aku Poutanen Seurakuntaliitos kuin kuntaliitos ” Yhä tänä päivänäkin törmää aika helposti siihen, että milloin mikäkin epäkohdaksi koettu luetaan kuntaliitoksen syyksi.. LUKIJAN KUVA Pääkirjoitus S alon seudulla tehtiin suuri kuntaliitos 17 vuotta sitten. Keskustan Perniön paikallisyhdistys ry:n puolesta Janne Järvinen Päivi Laine Tuula Niemelä Risto Kitula Tauno Kanerva Antti Niittynen Katihanna Heikkinen Koko kaupungin kasvojenkohotus. Pienetkin yksityiskohdat, kuten siisteys, huollettu ympäristö, ehjät rakenteet ja viihtyisät reitit sekä mielenkiintoiset ja kattavat kyltitykset kulkureittien varrella ja kaupunginosissa, vaikuttavat siihen, millaisena Salo näyttäytyy niin asukkaille kuin vierailijoillekin. Järkevyys on milloin mitäkin, mutta siinä on varmasti perää, että yhteistyöhön todella on mahdollisuuksia ja niissä on mahdollisuuksia esimerkiksi kiinteistöja hautaustoimen osalta. Haarlantie 4, 25500 Perniö Kustantaja: Keskisuomalainen Media Oy Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@media.fi Juttuvinkit, palautteet: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Yritysasiakkaat ja mediamyynti: Joonatan Runolinna p. Kuntaliitoksia tehtäessä oma vaivansa käytetään senkin miettimiseen, millainen uusi kunta tai kaupunki on imagoltaan, miten se erottuu ja millä houkuttelee. Samaa miettimistä on edessä uudessakin seurakunnassa: mikä on seurakunnan rooli 2020-luvun lopulla, kun kirkkoon kuuluminenkaan ei ole enää takavuosien tapainen automaatio. Välittäminen välittyisi. 2 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 s Mitä saisimme aikaan, jos satsaisimme koko Salon ja kaikkien sen alueiden yleisilmeen parantamiseen ja arjen perusasioiden kunnostamiseen. Tällä hetkellä sen ilme hajoaa moneen suuntaan. Se palvelisi kaikkia kaupunginosia, jokapäiväistä arkeamme sekä koko Salon tulevaisuutta. 044 735 2302 Toimittaja: Nuutti Ruokangas p. Se pitää varmaan paikkansa, että kaupungin maantieteellinen suuruus asettaa palvelujen järjestämiseen omat kommervenkkinsa. 040 578 0066. Varmasti on niinkin, että paikallisten palvelujen puolesta kantavat huolta luottamusihmiset muuallakin kuin Perniössä. Kaiken takana on tietysti samansorttinen kehityskulku kuin kuntapuolellakin: väki eli tässä tapauksessa seurakuntien jäsenet vähenevät, mutta velvoitteita, kuluja ja järjestettäviä palveluja riittää. AKU POUTANEN Kirjoittaja huomauttaa, että kaupungin alueella on melkoisesti erilaisia kylttejä. ISSN: 0782-5714 Uutismedian liiton jäsen. Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Varhaisjakeluhäiriöt: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. 040 578 0066 Lukijailmoitukset: pernionseudunlehti.fi/ilmoita Toimitus ja asiakaspalvelu: Käyntios. VIIKOLLA NÄHTYÄ: SATA LAIVAKELLOA HELISEE Sata savikelloa heläjää talvituulessa Västanfjärdin Lammalassa. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Tekeviä käsiä alueilta ei ole syytä vähentää. Kuva on Kosken asemalta, missä kunnan rajasta kertova kyltti on jo varsin värittömäksi haalistunut. 044 735 2303 Asiakaspalvelu, tilaukset: tilaukset@pernionseudunlehti.fi Tea Niinimäki p. Kaupunkinimistöä voisi johdonmukaisesti tuoda esille samalla. Paljon muutakin kuntaliitoksista tuttua puhetta seurakuntaliitoksen tiimoilta riittää kuin vain huolta oman alueen palveluista: sekin mietityttää ja huolettaa, tuoko joku pottiin vain velat, kun toinen tuo varat. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Tällainen koko kaupunkia kehittävä hanke olisi investointi, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä, kotiseututunnetta ja kaupungin vetovoimaa pitkäjänteisesti. Asia etenee kutakuinkin kaavaillusti ainakin Salon osalta: kirkkoneuvosto näytti osaltaan liitokselle vihreää valoa tiistaina. Salo on laaja ja monimuotoinen kaupunki. Valmiit aineistot: Tiistaina klo 10 mennessä
– Siinä vaiheessa kun meidän S-ryhmän välillä loppuu vuokrasopimus, olemme purkaneet latausasemia, koska he rakentavat omiin kohteisiinsa omia asemiaan, Rouvali toteaa. – Itsekin tuossa jo puoli vuotta sitten kyselin SSO:lta asemista, mutta ei oikein tule vastauksia. En tiedä miksi on niin vaikea saada Perniöön vaikka ABC-latausta. Perniössä on tällä hetkellä julkisia sähköauton latauspaikkoja seuraavan latauskartta-sivuston mukaan kaikille avoimia latausasemia ainoastaan Perniön yhtenäiskoululla ja kirjaston edustalla. Hän toivoo, että tulevaisuudessa julkiset latausmahdollisuudet Perniössä lisääntyisivät. Recharge olisi suurella todennäköisyydellä luopunut Perniön ABC:n latausasemasta, vaikka huoltoaseman myymälää ja ravintolaa ei olisi suljettu. Sen sijaan julkisia latausasemia sekä yrityksille ja yksityiskäyttöön latausasemia rakentavan Plugitin julkisen latausverkoston kehityksestä vastaava Lauri Keskinen myöntää, että Perniön seutu on ollut yhtiön latausasemien osalta pohdinnassa. Nimenomaan pikalatauspaikkojen lisääminen on yhtiöllä tulevaisuudessa investointien kohteena. Latausasema oli Rouvalin mukaan sesonkiluontoisesti ihan hyvässä, mutta ei kovassa käytössä. Hitaampia latausasemia Plugit sen sijaan tekee enemmän yritysja asiakasvetoisesti. Tero Ollikainen uskoo, että jatkossa sähkön jakeluverkon kestävyys voi olla huolena, mikäli sähköautojen kotilataajien määrä lisääntyy ja ihmiset pyrkivät optimoimaan latausta halpoihin tunteihin. SSO myös pystyttää tänä Perniön S-Marketin pihalle lain velvoittaman sähköauton lataustolpan. (02) 269 3434 ma – pe 06 – 16.30, la – su 07 – 12 Asiakaspalvelu, tilaukset 040 578 0066 Tea Niinimäki, tilaukset@pernionseudunlehti.fi Torstaina 22.1.2026 kertoo, että poistumiseen vaikutti keskustelut ABC:n tulevaisuudesta sekä S-ryhmän oman latausverkoston rakentaminen. Yhtiöllä on jo latausasemia Salossa ja Tammisaaressa. Vuosi sitten voimaan tulleen lain mukaan sähköautoa pitää pystyä lataamaan asumattomien rakennusten parkkipaikalla, jos kiinteistön yhteydessä on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa. Nuutti Ruokangas J ulkiset sähköauton latausmahdollisuudet ovat Perniössä vähissä. Päätoimittaja: Aku Poutanen p. Jos olisi mahdollisuus pikalataukseen missä se olisikin, niin uskoisin, että ihmiset sitä käyttäisivät. Tuon aseman poistuminen harmittaa perniöläistä Tero Ollikaista, joka on ajanut nyt noin puolitoista vuotta sähköautoa ilman mahdollisuutta ladata ajoneuvoaan kotona. Pikalatauspaikoilla Keskinen viittaa latauspisteisiin, joita autoilija käyttää pysähtyessään esimerkiksi matkalla noin puolen tunnin ajaksi. Sivulle 6 Latausasemia on Perniössä harvassa Julkisia sähköauton latausasemia ei ole montaa Perniössä. Aikaisemmin ABC:n yhteydestä löytyi sähköauton latauspiste, mutta ABC:n myymälän ja ravintolan sulkeuduttua poistui myös latausasema kantatie 52:n varresta. Esimerkiksi Perniön ABC-aseman yhteydestä poistui loppuvuonna sähköauton latausasema, mikä harmittaa paikallista Tero Ollikaista. – Pyrimme hakemaan pikalatauspaikkoja koko ajan lisää ja tarjoamaan pikalatausta esimerkiksi Helsinki-Turku-välillä tai Salo-Tammisaari-välillä, Keskinen sanoo. – Meillä kuitenkin kulkee tuossa Carunan 110 kilovoltin linja. ABC:n yhteydessä toiminut latausasema oli Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa yli 4500 latausasemaa hallinnoivan Rechargen omistama. – Jos ajaa Perniön läpi, se voisi olla ihan looginen paikka pysähtyä puoleksi tunniksi, syödä samalla ja käyttää pikalaturia pysähdyksen aikana. 044 735 2302 Varhaisjakelun päivystys Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Rechargen Suomen kaupallinen johtaja Keijo Rouvali ABC:n piste purettiin, Plugit miettii asemaa seudulle NUUTTI RUOKANGAS. Paluuta Rechargen latausasemat tuskin ovat myöskään tekemässä. Itse ainakin käyttäisin
Kaupunki on jo aikaisemmin esityksen mukaan maksanut lisätöistä aiheutuneet kulut ja maksanut kaksi ensimmäistä maksuerää, joiden arvo on yhteensä noin 45 000 euroa. Asteljoen ylittävä silta on puukanttinen teräspalkkisilta, jonka kansirakenne uusittiin edellisen kerran vain kymmenen vuotta sitten, mutta joudutaan uusimaan jo nyt uudelleen. 4 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 Osa Perniönjoen kävelysillan urakoitsijan korvausvaatimuksista hylättiin Nuutti Ruokangas S alon kaupunki hyväksyy vain osan urakoitsijan esittämistä korvausvaatimuksista liittyen Perniönjoen ylittävän kävelysillan korjausurakkaan. Korjaustöiden ajaksi liikenne ohjataan kulkemaan Perniöntien ja Kaukurintien kautta. Pengermän sortumisen vuoksi kaupunki joutui tilaamaan uusia toteutussuunnitelmia sekä siirtämään kohtaa, johon silta rakennetaan. –Se lahottaa puuta sisältä päin. Maanantaisessa kokouksessaan Salon kaupunginhallitus käsitteli MPV:n korvausvaatimuksia, jotka koskivat taloudellisten vahinkojen lisäksi esinevahinkoja. Se katsoo, että sortuma johtui urakoitsijan työvirheestä ja on vastuussa niistä seuranneista kustannuksista. Liikenne katkeaa sillalla noin pariksi viikoksi. MPV-Infrarakenne vaati kaupungilta korvauksia yli 200 000 euroa Perniönjoen siltatyömaa laitettiin jäihin keväällä 2025. Myös muita Mellerin sillan kaltaisia tapauksia on huomattu Suomessa. Tämän seurauksena Salon tekninen lautakunta päätti viime marraskuussa kilpailuttaa siltaurakan uudelleen ja lähetti korvausvaatimukset kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Mellerin silta pitää kohta kiertää. Salo kertoo, että uusimistoimet tehdään tässä vaiheessa ennakoivana toimenpiteenä ennen tilanteen pahenemista. Kiertotien pituus on noin kolme kilometriä. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen siltainsinööri Ari Salo kertoo, että lahoamisen on aiheuttanut puukannessa huomattu lahottajasieni. Salon mukaan lahottajasienten ongelma juontaa juurensa puissa nykyisiin käytettäviin kyllästeaineisiin. Liikenne sillalla tullaan katkaisemaan keskiviikkoaamuna 28. Liikennemäärä sillalla on alle 355 ajoneuvoa vuorokaudessa. Koko kannen vaihtaminen on tapauksessa edullisin korjaustoimenpide. –Tämä ei ole ihan ainutkertainen tapaus. Urakoitsijana työmaalla toiminut MPV-Infrarakenne Oy ei hyväksynyt täydennettyjä rakennussuunnitelmia ja esitti Salon kaupungille korvausvaatimuksia. Asiaa käsiteltiin Salon kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina. –Joissain paikoissa puukansi kestää huomattavasti pidempään, kuin joissain toisissa. Noin 18 000 euron suuruiset korvausvaatimukset porapaalutuskoneelle tapahtuneista vahingoista kaupunki hylkäsi, koska katsoi vahingonkorvausten kuuluvan pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan vastuulle. Sillan puukannessa on lahovaurioita. Näitä vain on, Salo sanoo. helmikuuta. Joissain tapauksissa kyllästeaine voi jopa suosia lahottajasienen ilmestymistä. Yhteensä MPV vaati korvattavaa yli 200 000 euroa, joihin sisältyi korvauksia esimerkiksi porapaalutuskoneen kärsimistä vahingoista, sähkökustannuksista, palkoista, majoituksesta ja autosta, mittauksista ja menetetystä katteesta. Toistaiseksi silta on vielä käyttökelpoinen. Kaupunginhallitus hyväksyi korvattavia kustannuksia noin 43 000 euroa. Urakka alkoi silla jo tällä viikolla valmistelevilla töillä. Tähän sisältyi muun muassa korvaukset molemmin puolin jokea rakennetuista penkereistä, työmaakoppien kustannukset huhtikuun ja heinäkuun väliltä sekä osa porapaalutuksen ja aitojen kustannuksista. Tänä vuonna töitä on määrä jatkaa. Monet vaatimuksista hylättiin, koska kaupunki katsoi niiden kuluvan osaksi sopimuksen mukaisten töiden yleiskustannuslisää, jonka urakoitsija on laskenut urakkaan. Jalankulkijoille taas järjestetään väliaikainen kulkuyhteys siltapaikan läpi koko korjaustöiden ajan. Kaupunki muun muassa hylkäsi 40 000 euron vaatimuksen menetetystä katteesta. Ne ovat monesti pistemäisiä, mutta sienen rihmastot voivat mennä yllättävän pitkällekin, hän toteaa. Silta avataan liikenteelle puukannen valmistuessa, viimeistään perjantaina 13. Kaupunginhallitus valtuutti myös kaupunginlakimiehen neuvottelemaan asiasta toimivaltansa puitteissa ennen mahdollista riitaa korvauksista. AKU POUTANEN Lahottajasieni söi Mellerin sillan kannen vuosikymmenessä vaihtokuntoon Nuutti Ruokangas Perniön Lupajantiellä sijaitseva Mellerin silta joutuu remonttiin tammi-helmikuun vaihteessa, kun sillan puukansi tullaan uusimaan. tammikuuta, jolloin purkutyöt alkavat. Lisäksi siltaelementin lunastamisesta neuvotellaan erikseen. AKU POUTANEN p Paikalliset. Sienen uudelleen ilmestymisen estäminen siltaan uusimisen jälkeen on vaikeaa, sillä sienen esiintyminen on tapauskohtaista. Kaupunginhallitus päätti maanantaina hylätä esityksen mukaisesti ison osan vaatimuksista. MPV-Infrarakenne Oy:n alunperin kilpailutuksen voittanut tarjous urakasta oli noin 320 000 euron arvoinen. Salontien ja Leskenkujan välillä kulkevan uuden kävelysillan rakennustyöt keskeytyivät pian niiden alkamisen jälkeen jokipenkan sortuessa ja ovat olleet kesken jo noin kymmenen kuukauden ajan
NUUTTI RUOKANGAS Sotilaspoliisit harjoittelivat vielä terveysasemalla, mutta kohta rakennus häviää Aku Poutanen P erniön entisen terveysaseman ja vanhan kirkonkylän koulun häviäminen maisemasta lähenee. Ambulanssi tarkisti osalliset onnettomuuden jälkeen. Tiet olivat tiistaiaamuna liukkaita ja Perniössäkin satoi alijäähtynyttä vettä. Onnettomuus tapahtui noin kahtakymmentä vaille kahdeksan. Arkistokuva on viime kesältä. Rakennusten etu on sekin, että ne ovat isoja ja monikerroksisia. Ennen yhdeksää tapahtumapaikalla olleen vanhemman konstaapeli Seppäkosken mukaan suurempia henkilövahinkoja ei tilanteessa sattunut, mutta autot kärsivät peltivaurioita. – Harjoitukset ovat pitäneet sisällään sotilaspoliiseille tyypillisiä tehtäviä, kuten taistelua rakennetulla alueella, Tallberg avaa. Prikaatin tiedottaja Hanna Tallberg kertoo, että viimeksi asialla olivat sotilaspoliisit, joiden harjoituksia rakennukset palvelevat erinomaisesti. Hanna Tallberg toteaa, että koulutuksesta vastaavat käyvät keskustelua kiinteistöjen omistajin kanssa rakennusten sopivuudesta ja mahdollisuuksista harjoitella tyhjissä rakennuksissa. Uudenmaan prikaati on käyttänyt rakennuksia harjoituksiinsa viimeksi viime viikolla. Esimerkiksi sen, mistä suunnasta kohde otetaan haltuun, muuttaa jo harjoituksen luonnetta. Rakennuksissa ei ole vuosiin hoidettu potilaita eikä päntätty verbien taivutuksia, mutta virattomina ne eivät ole olleet. Onnettomuuspaikalla oli sekä poliisiauto että ambulanssi. Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 5 Peräänajo liukkaalla kantatiellä tiistaiaamuna Nuutti Ruokangas Perniöntiellä tapahtui peräänajo tiistaiaamuna. Plussaa on Uudenmaan prikaatin näkökulmastasekin, että Tammisaaresta on Perniöön verraten lyhyt matka. Salo ostaa purku-urakat Karri Räikkä Oy:lta Uudenmaan prikaatin harjoitukset terveysasemalla näkyivät ohikulkijoille lähinnä rakennuksen eteen pysäköityinä vihreinä autoina. AKU POUTANEN Ilkivallantekijöiden kädenjälki näkyy entisessä Kirkonkylän koulussa joka puolella. Yrityksen tarjous oli hinnaltaan 318 500 e ja se oli kuudesta tarjouksesta edullisin. –Kohteen ollessa iso ja monikerroksinen, voi kohdetta käyttää harjoittelussa monipuolisesti. Harjoituskohteita on kuitenkin syytä olla varalla useampi, jotta rakennukset eivät tule varusmiehille liian tutuksi, Tallberg sanoo. NUUTTI RUOKANGAS Paikalliset p. Salon tekninen lautakunta päätti tiistaina, että rakennusten purkaminen ostetaan piikkiöläiseltä Karri Räikkä Oy:lta. Perniön St1-huoltoasemasta muutama sata metriä Perniön kirkonkylän suuntaan tapahtunut onnettomuus syntyi edessä ajaneen auton valmistautuessa kääntymään sivutielle, eikä takana tullut auto ehtinyt pysähtyä ajoissa, kertoo vanhempi konstaapeli Ise Seppäkoski. Tulevaisuudessakin Perniössä on tyhjenemässä tilaa: hoivakotien on määrä muuttaa Meriniittyyn keväällä ja uuden yläkoulun valmistuttua myös nykyisin käytössä olevia koulutiloja vapautuu
p Paikalliset. Latausasemien kysyntä kasvaa Rouvalin mukaan koko ajan. Esimerkiksi Rechargella ei ole käynnissä neuvotteluja minkään kohteen kanssa Perniössä ja todennäköistä on, että keskusteluja ei käynnistetä jatkossakaan. Katsotaan nyt, siihenkin on varmaan monta vuotta vielä aikaa. Tilanteeseen ei myöskään ole heti tiedossa muutosta. – Ajan auton siihen, kävelen kotiin ja teen töitä. Julkisia sähköauton latauspisteitä Suomessa kartoittavan latauskartta.fi -sivuston mukaan Perniön lisäksi latauspisteitä löytyy eteläisestä Salosta yksittäisiä Mathildedalista, Teijolta ja Lehmirannasta. Julkisia latauspisteitä Perniöstä löytyy yhtenäiskoulun lisäksi Perniön kirjaston edestä. Tero Ollikainen on ajanut puolitoista vuotta sähköautoa, mutta ei ole hankkinut kotiinsa latausasemaa. Yhtiön latausverkosto kattaa tällä hetkellä Suomen suurimmat kaupungit ja liikennöidyimmät tiet ja tarkoituksena on jatkossa keskittyä entistä vahvemmin suurimpien kaupunkien alueelle, Keijo Rouvali sanoo. ” Latausliiketoimintaa laitetaan sinne, missä se on kannattavaa ja siellä täytyy silloin olla riittävät liikennemäärät, jotta siitä tulisi kannattavaa. – Lataukset rytmittää sitten siihen. – Jos vilkkaasti liikennöidyn väylän varressa ja esimerkiksi jonkun ruokapaikan tai vaikka marketin pihasta olisi saatavilla paikka pikalatauksen investoimiseen, hän nostaa esille esimerkin. Esimerkiksi Salossa yhtiön latausasemia on keskustassa sekä ykköstien varrella, mutta taas Raaseporin suunnalla latausasemia ei ole. 6 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 Elämä sähköauton kanssa ilman kotilatausta vaatii suunnittelua Nuutti Ruokangas S ähköauton omistaminen ilman kotilatausta Perniössä onnistuu, mutta arki vaatii suunnittelua. Plugitilla on tällä hetkellä Suomessa noin 140 latausasemaa, mukaan lukien Salossa ja Tammisaaressa. Siinä tulee jo aika paljon. Ollikainen kokee, että kesäaikaan, jolloin eteläisessä Salossa liikkuu väkeä ja lomalaisia enemmän, on myös kysyntä latauspisteille talviaikaa suurempi. Tero Ollikaiselle sähköauton kanssa eläminen maaseudulla ilman kotilatausmahdollisuutta on sujunut varsin hyvin, vaikka se vaatii hieman suunnittelua. Tero Ollikainen huomauttaa, että latauspisteiden osalta tilanne näyttää huonolta koko eteläisessä Salossa. Silloinhan asema poistuu käytöstä, koska se varmaan estää ajamisen sinne. Ainakaan toistaiseksi hän ei ole siirtymässä kotilatauksen pariin, sillä lataus yhtenäiskoulun pihalla on ollut vaivatonta. Myös julkisia sekä yrityksille ja yksityiskäyttöön latausasemia rakentavan Plugitin julkisen latausverkoston kehityksestä vastaava Lauri Keskinen kertoo, että latausasemien käyttö on lisääntynyt, etenkin eteläisessä Suomessa, mutta myös pohjoisessa. NUUTTI RUOKANGAS Kotilataamisen hitaus on yksi syy, miksi Rouvali turvautuu julkisiin latauspisteisiin. Keijo Rouvali hyödyntää yleensä yhtenäiskoululta löytyvää pistettä. Ajan Saloon, siellä voi ottaa pikalatausasemalla aamukahvit, käy vessassa, syö pullan. Neljä tuntia, niin akku on täynnä. Recharge hallinnoi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhteensä noin 4500 latausasemaa. Näin kertoo perniöläinen Tero Ollikainen, joka on ajanut nyt noin puolentoista vuoden ajan työpaikaltaan saamalla sähköisellä leasing-Volvolla. Juuri Perniössä yhtiöllä ei tällä hetkellä ole kohteita tiedossa, mutta mitään kohteita ei ole myöskään suljettu pois. Suomen latausmäärät jäävät kuitenkin selvästi jälkeen esimerkiksi Ruotsin ja etenkin Norjan määristä. Ollikainen myöntää, että mikäli asuisi syrjemmällä, voisi tuolloin elämä olla hieman hankalampaa, mutta niissä tapauksissa kotilataus lienee järkevä vaihtoehto. Lisäksi energiaviraston sähkönkulutuksen tehomaksuihin kaavaillut linjaukset vaikuttivat valintaan. Ollikainen asuu Perniön kirkonmäessä, joten hänellä on lyhyt matka viedä autonsa latautumaan Perniön yhtenäiskoulun pihalla sijaitsevaan julkiseen latauspisteeseen parin sadan metrin päähän. – Tietenkin mieli voi muuttua, jos koulun laajennusosaa lähdetään purkamaan. – Latausliiketoimintaa laitetaan sinne, missä se on kannattavaa ja siellä täytyy silloin olla riittävät liikennemäärät, jotta siitä tulisi kannattavaa. Vielä viime vuonna Perniön ABC:n yhteydestä löytyi sähköauton latauspiste, mutta ABC:n myymälän ja ravintolan tavoin sitäkään ei löydy enää tien 52 varresta. Ollikainen on autonsa käytön osalta julkisten latauspisteiden varassa, sillä hän ei ole asentanut kotiinsa sähköauton laturia muun muassa kotilatauksen hitauden takia. Latausasemien määrä ei ole vähäinen ainoastaan Perniössä. Kiskon suunnassa taas kartan mukaan latauspisteitä ei ole. Latausasemaa ylläpitänyt Recharge-yhtiö luopui asemasta johtuen huoltoaseman sulkeutumisen lisäksi S-ketjun linjasta sen oman latausverkon rakentamiseen, kertoo Rechargen Suomen kaupallinen johtaja Keijo Rouvali. – Etsimme juuri tämän kaltaisia kohteita. Sen sijaan Salon ja Kemiön keskustoissa latausmahdollisuuksia on huomattavasti enemmän. . Ollikainen käy töidensä puolesta säännöllisesti Espoossa ja Hyvinkäällä. Perniö taas ei ole isompien väylien varrelta löytyvä läpikulkupaikka, jolloin suurteholatauksen rakentaminen ei ole tarpeellista Rechargen näkökulmasta. Myös Särkisalon ravintola Tiirannan yhteydessä sähköauton lataaminen onnistuu. – Yrityksen politiikkana on pyrkiä saamaan hiilidioksidipäästöjä alaspäin. Tungosta yhtenäiskoulun laturille ei Ollikaisen mukaan ole ollut, vaikka latausmahdollisuudet Perniössä ovat vähäiset. Keijo Rouvali Recharge Perniön kirjaston vieressä on julkinen sähköauton latauspiste
Mahdollisesti auton töytäisemän peuran tai kauriin elämä oli päättynyt pellolle ja toisen epäonni oli toisen onni: haaskalla olivat yhtaikaa niin merikotka kuin korpit ja harakatkin sekä koko joukko pienempiä lintuja. pernionseudunlehti.fi Paikalliset p. .. 050 4342413 Salontie 4, 25500 PERNIÖ yli 65vuotiaille uusille asiakkaille terveyskeskushinnoin 09 23 174 betterbite.fi HAMMASIMPLANTTI kruunuineen alkaen 1110 € HAMMASHOITOA tarkastus-, paikkausja suuhygienistipalvelut 1 hoitokokonaisuus / asiakas HAMMASKLINIKKA maksuton arviointikäynti Varaa aika IKÄLUOKAT JA MATKAT t/p 3-4 v 50 m t/p 5-6 v 300 m t/p 7-8 v 800 m t/p 9-10 v 800 m HIPPO-HIIHDOT k 28.1. Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 7 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. Uutismedia tarjoaa tietoa, joka pitää sinut askeleen edellä. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi ( 2 ) 7 2 7 2 8 Oikia Tilitoimisto Oy toimisto@oikiatilitoimisto.fi, p. Jos veneet eivät häviä, kunta katsoo ne hylätyiksi ja poistaa ne alueelta itse. Esimerkkejä tietää jokainen: muurahainen raahaa kohti kekoa kolme kertaa itseään isompaa kuollutta koppakuoriaista, luut ja sarvet häviävät metsästä aika pian, kun esimerkiksi myyrät käyvät niitä kaluamassa. Nokkimajärjestys oli selvä: kotka uhitteli kaikille, korpit lähtivät herkimmin kuvaajaa karkuun, harakoita ei tuntunut hetkauttavan sen paremmin ihminen kuin kotkan pörhentelykään. Rantakiville heitellyt kalanperkeet lähtevät lokkien ja pienpetojen matkaan alta aikayksikön. Kunta vastaa sataman toiminnasta ja se on laittanut poistokehotuksen kahdeksaan sataman alueella olevaan veneeseen, joiden se tulkitsee olleen pitkään käyttämättömänä. Useimmat laputetut veneet ovat soutuveneitä ja osa on rikkikin. AKU POUTANEN Kunta laputti kahdeksan hylkyvenettä Gammelbyssä Aku Poutanen Kaikkiaan kahdeksan venettä on saanut lähtökehotuksen Gammelbyn pienvenesataman alueelta Kemiönsaarella. Kunta on tehnyt näistä kahdeksasta veneestä myös poliisille löytötavarailmoituksen. Perniön Ylönkylässä hidasti moni autoilija viime torstaina vauhtia nähdäkseen paremmin sen, mitä pellolla tien vieressä tapahtuu. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. Käännä uutisvirta eduksesi. . . m nn ssä LINKISTÄ / SKANNAA QR-KOODI: lyyti.in/hippohiihdot-p rnio26 l Järjestelyt: PeU hiihtojaosto ja OP Lounaismaa Linnuille katettiin peurabuffet Ylönkylässä Aku Poutanen Luonnon oma puhtaanapitolaitos toimii, olipa hoidettavana isompi tai pienempi asia. Haaska kiinnosti monen lajin lintuja; kärkkäimmin lihaa repivät kotka ja korpit. klo 18 alka n P rniössä M lassuon hiihtok skuks ssa Ilmoittaudu mukaan su 25.1. Yhteen kuvista saattoi tarttua myös jokin haukka. Omistajilla on vielä aikaa hakea omansa pois: kuulutus asiasta julkaistiin joulukuun alussa ja veneiden poistoon annetaan kaksi kuukautta aikaa. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. .
Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta kuvaava suure. Suuremmista kokonaispäästömääristään huolimatta Salo pääsee Kemiönsaaren alle asukaskohtaisissa päästöissä. Mitkä tekijät sitten selittävät päästöjen suurta laskua. Salon asukaskohtaiset päästöt jäävät tosin reilusti neljä kertaa suuremmasta Turusta, jossa alustavat päästöt olivat noin 2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia per asukas. Tämä näyttäytyy myös eteläisessä Salossa, joka on maatalousvaltainen alue useamman kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustassa. Ensisijaisesti näissä tutkitaan maalämpöjärjestelmän mahdollisuutta. Eteläisessä Salossakin näkyvät pitkät välimatkat aiheuttavat pulmia etenkin tieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi Särkisalokoti siirtyi viime kesänä maalämpöön. NUUTTI RUOKANGAS p Paikalliset. Esimerkiksi vuonna 2006 päästöt olivat yli sata hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia suuremmat. Sen sijaan vuonna 2024 päästöt ovat alustavien laskelmien mukaan olleet noin 385 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Laskelmissa ei ole huomioitu teollisuuden prosessipäästöjä, kotimaan lentoliikennettä, jäänmurtajia ja maankäyttösektoria. Salon alueella esimerkiksi vuoden 2006 päästöjen huippuvuonna alueen kaikki päästöt olivat 649,3 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Toisaalta maataloussektorilla tehdään Hurrin mukaan paljon edistyksellistä työtä päästöjen vähentämiseksi, mutta monet toimenpiteistä näkyvät vasta vuosien päästä. Suurimpina päästölähteinä kaupungin alueella korostuvat liikenne ja maatalous. Pitkät välimatkat ovat haaste Salolle ja Kemiönsaarelle, myöntävät Meri Hurri ja Catrin Ilmoni. Pyrimme siihen, että lämmitysmuoto on mahdollisimman fossiilivapaata, Hasko toteaa. Salon kaupungin tilapalveluiden energia-asiantuntija Jutta Hasko kertoo, että Salo on siirtynyt omissa tiloissaan pois öljylämmityksestä yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta. – On yksi elinvoiman peruste huomioida se, että mitä tehdään tänään vaikuttaa kaupungin elinvoimaan, houkuttavuuteen ja ennen kaikkea ympäristön hyvinvointiin. Alustavien laskelmien mukaan vuonna 2024 Kemiönsaaren kunnan alueella kaikki päästöt olivat 50,7 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Päästölaskelmiin on huomioitu kaikki Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästöt mukaan luettuna teollisuuden päästöt ja läpikulkuliikenne. Näistä isoimmat osuudet haukkaavat tieliikenne, maatalous ja teollisuus 31 prosentin, 19 prosentin ja 14 prosentin osuuksillaan. Viime vuonna Salon asukaskohtaiset päästöt olivat seitsemän ja puolen hiilidioksidiekvivalenttitonnin luokkaa, kun Kemiönsaaressa vastaava luku oli kahdeksan. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Hiilineutraali Suomi –sivuston tilasoista. – Mikäli kohde ei ole kaukolämpöverkoston alueella, suosimme lämpöpumpputekniikkaa aina, kun se on teknisesti mahdollista. Tavoitteena on kuitenkin kehittää kestäviä ja toimivia vaihtoehtoja eri puolille kuntaa, Hurri sanoo. 8 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 Liikenne ja maatalous isoimmat päästöjen aiheuttajat Salossa Nuutti Ruokangas S alon kasvihuonekaasujen päästöt ovat laskeneet ovat miltei puolittuneet parin vuosikymmenen aikana, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kuntien kasvihuonekaasupäästöjä koskevat laskelmat. Jos miettii autoja ja rekkoja vaikka 20 vuotta sitten, ne saastuttivat paljon enemmän, Hurri toteaa. Toisaalta Kemiönsaari on samassa tilanteessa Salon kanssa siltä osin, että sen suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat maatalous ja liikenne. Saman suuntaisia ovat päästöjen kehitykset Syken laskelmissa myös esimerkiksi naapurikunta Kemiönsaaressakin, vaikkakin selvästi pienemmät. Sen osalta Kemiönsaaren kunnan ilmastokoordinaattori Catrin Ilmoni nostaa esille ennen kaikkea teollisuuden poistumisen ja vähenemisen esimerkiksi Taalintehtaalta. Salon kaupunki on pyrkinyt kohti päästöttömyyttä tilaratkaisuissaan. Meri Hurri pitää kaupungin kestävää kehittämistä itselleen tärkeänä prioriteettina. Lisäksi Salo pyrkii esimerkiksi rakentamaan uudet kouluja päiväkotirakennukset Pohjoismaisen ympäristömerkki Joutsenmerkin kriteerien mukaisesti. – Ihan sama on myös liikkumisessa. – Salon kuntarakenne on yksi asia, joka varmasti aiheuttaa liikkumiseen haasteita myös jatkossa. Sekä Salossa että Kemiönsaaressa toteutetaan ympäristöja ilmasto-ohjelmia, joissa huomioidaan hiilineutraaliuden, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen kunnossapidon kaltaisia asioita. Salon kaupungin kestävän kehityksen erityisasiantuntija Meri Hurri nostaa esiin muun muassa kansallisessa energiasektorilla tapahtuneet muutokset ja energian vihreän siirtymän. Pääasiallinen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja sitä kaupunki pyrkii uudisja peruskorjausrakentamisen yhteydessä hyödyntämään, mikäli kohde on kaukolämpöverkon tavoitettavissa. Kemiönsaaren kohdalla kokonaispäästöjen lisäksi laskua on tapahtunut vuosien aikana etenkin teollisuuden päästöissä. Turun kokonaispäästöt viime vuonna olivat noin 443 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia, 70 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2006. Salon kasvihuonepäästöjen määrä on puolittunut kahden vuosikymmenen aikana. – Se on vaikuttanut siihen aika paljon. Liikenteen päästöihin yritetään Salossa puuttua esimerkiksi kehittämällä Paikun toimintaa sekä pyöräilyä ja kävelyä edistämällä. Energiamuotojen siirtymä näkyy Salossa esimerkiksi parin vuosikymmenen aikana roimasti vähentyneessä öljylämmityksen määrässä. – Laaja yhdyskuntarakenteemme pitkine välimatkoineen vaikuttaa liikkumisen ratkaisuihin, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Edellisvuoteen verrattuna kokonaispäästöjen määrä oli laskenut noin neljä prosenttia
Jos ja kun liitoshanke etenee, tulevan Härkätien tai muun nimen saaneen seurakunnan alku on enää vajaan kahden vuoden päässä: tarkoituksena on, että Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän ja Someron seurakunnat lakkautettaisiin vuoden 2027 lopussa ja liitettäisiin Salon seurakuntaan vuoden 2028 alusta lähtien. Rakennushankkeen eteneminen pitäisi taata ja asiaa pitää esillä. Seurakunnan kirkkovaltuusto valittaisiin tänä vuonna pidettävien vaalien perusteella. Kaikissa seurakunnissa on ollut puoltoa sille, että talous-, kiinteistöja hautaustoimea voitaisiin hoitaa nykyistä enemmän yhteisesti. Sijoitusvarojensa turvaamisesta Salon seurakunta on lausunut jo aiemmin. Kirkkoneuvostot käsittelivät asiaa kussakin seurakunnassa tiistain ja Salon kirkkoneuvosto päätti osaltaan esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyisi liitossopimuksen ja tekisi samalla liitosaloitteen tuomiokapitulille. – Siinä on pantu paljon painoa sille, että on hyvää tahtoa. Kirkkoneuvostossa esiin nousi tiistaina myös uuden seurakunnan nimi. Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 9 Aku Poutanen L iedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän, Salon ja Someron seurakuntien yhteenliittyminen etenee. Esillä on ollut Härkätien seurakunta, mutta salolaisten mieleen olisi Auransalon seurakunta. Jaana Uusitalo tuumi tiistaina ihmetelleensä sitä, miksi seurakuntaliitoksen tiimoilta ei ole noussut kovinkaan vilkasta keskustelua. AKU POUTANEN Paikalliset p. Päivi Vigg sanoo kannattavansa yhteistyötä seurakuntien välillä, mutta liitossopimusta esitetyssä muodossa ei niinkään. Ennen kokousta närästi muun muassa se, että esillä on kaksi rahoitusmallia. Jaana Uusitalo toteaa sopimuksen olleen esitetyssä muodossa Salolle epäedullisin. Sen näkyvä ja arvokas osa ovat kirkot. Huolena neuvoston jäsenillä oli Salon seurakunnan varallisuuden käyttö ja toisaalta se, että liitosseurakunnista kaksi on tappiollisia. Jaana Uusitalo ottaa esiin Perniön seurakuntatalon, jolle on täksi vuodeksi varattuna suunnittelurahaa, mutta hankkeesta ei hetkeen ole puhuttu mitään. Jaana Uusitalo antaa konkreettisen esimerkin: – Esimerkiksi diakonien toimialuetta ei ole yksilöity. Salon kirkkoneuvostolta seurakuntien liitokselle vihreää valoa Perniöläisjäsenet kaipasivat ennen kokousta sopimukseen tarkkaa tietoa lähipalveluista ja varojen turvaamisesta Liitoshankkeessa mukana olevilla seurakunnilla on myös mittava kiinteistöomaisuus. Lopulta tuomiokapituli tekee asiasta esityksen kirkkohallitukselle ja jos hallitus päättää seurakuntaliitoksesta, asettaa tuomiokapituli uudelle seurakunnalle järjestelytoimikunnan. Tiistaina ennen kokousta kirkkoneuvoston perniöläisjäsenillä oli vielä avoimia kysymyksiä etenkin liitossopimukseen liittyen. Päivi Vigg puolestaan uumoilee, että seurakuntavaaleihin ei ehdokkaiden löytäminen ole tänä vuonna ainakaan edelliskertoja helpompaa. Pitää kuitenkin muistaa, että tätä liitosta tehdään viidentoista vuoden päähän, Vigg muotoilee. Kirkkoneuvostolle tuotavaa liitossopimusta pidettiin turhan yleispiirteisenä. –Seurakunnan ydintehtävän minimitasoa ei ole sopimukseen kirjattu, muotoilee Päivi Vigg. Perniöläiset toteavat, että kiinteistöjen osalta on oltava jämäkkä linjaus jo nyt. Kuvassa on Perniön Pyhän Laurin kirkon tapuli. Neuvostossa puhuttiin lisäksi kiinteistöistä. Kirkkoneuvoston päätösesityksessä kahden rahoitusmallin kohtaan olikin puututtu ja esityksenä oli, että Salolle kohtuuttoman kalliiksi käyvää mallia ei vietäisi eteenpäin. Keskustelua aiheesta on käyty jo noin vuosikymmenen ajan ja nyt päätöksiä tehdään vauhdilla: viime vuonna pidettiin muun muassa kuulemistilaisuudet ja iltakouluja, kirkkovaltuustojen on puolestaan määrä tehdä samanaikaisesti, helmikuun alussa, liitosaloitteet. Huolena ovat muun muassa lähipalvelut reuna-alueilla
Olennaista on vain se, että se tie ja tekemistä todella löytyisi. Ilonaiheitakin on: palveleva neuvola Perniössä, monta lasta Nurkkila-Ylönkylän muissa perheissä ja se tieto ilahduttaa myös Särkisalon koulun lapsiluvusta huolta kantavia. Joonas ja Saara Erjalan neljäs lapsi on seudun vuoden ensimmäinen pienokainen Pesue rauhoittui kuvaan: Saara Erjalan sylissä protestoi Lissu, Joonas Erjalan syliin kiipesi Eino ja lisäksi kameraan kurkistelevat Vihtori ja Liinu. –Eräänä aamuna jostain vain tuli se olo, että mitä minä haluan olla isona. Erjalat näkevät asian toisin. – Jos kaikkea kauheasti pelkäisi, ei kannattaisi alkaa tehdä mitään, puntaroi Joonas Erjala. Pois jäävät ainakin viemiset ja hakemiset, päiväkodin terveisinä tulevat nuhat ja muut, mutta paluu tärkeäksi tulleeseen päiväkotiin on toki edessä. Tosin sisaruskatras opettaa vähän sitäkin: porukassa oppii pitämään puolensa, toisaalta jakamaan ja odottamaan vuoroaankin. Joskus ensimmäinen on ollut samalla esikoinen, mutta tällä kerralla ei. Ja pienemmästään. –Siellä taisivat työntekijätkin olla murheellisina, kun koko pesue lähtee tauolle kerralla, veistelee Joonas Erjala. – Ei edellytetä, että pitää olla korkeakoulututkinto tai muuta. – Mutta siihenkään ei oikein voi itse vaikuttaa, hän miettii. Tänä keväänä äitinä oleminen tarkoittaa sitä, että hoidettavana kotona on yksi oikein pieni ja kolme vähän vanhempaa lasta; sisarukset pitävät kevään ajan taukoa päiväkodista. Erjalat liputtavat päiväkodin ja varhaiskasvatuksen puolesta; päiväkodista saa kaverikokemusta ja tuntumaa ryhmässä olemiseen tavalla, joka kotona voisi jäädä vähiin. Maailma uutisineen saattoi olla tiistaina touhua vilisevästä olohuoneesta katsoen etäällä, mutta ei ulottumattomissa. Sellainen nimittäin syntyi alta aikayksikön yhteen huoneeseen eräässä punaisessa talossa Perniön Suomenniityntiellä tiistaiaamuna. Lelukaapissa oli muitakin työkoneita ja keskellä lattiaa kohosi lelunosturi. AKU POUTANEN p Paikalliset. Haluan olla äiti, kuvailee Saara Erjala. Jutuntekoon tuli tauko, kun leikkikalu-metsäkoneen akseli katkesi. Jokainen saa itse valita ja löytää tiensä, sanoo Saara Erjala. –Minulle oli aika selvää, että lapsiluku ei jää kahteen, myöntää Joonas Erjala. Työnteko on Erjaloilla arvossaan: joulupäivän Joonas Erjala malttoi olla aloillaan, sitten mieli paloi jo paneloimaan rakenteilla olevan uuden kodin seiniä ja tiistaina mielessä olivat energiapuun korjuut. Vihtori toi koneen näytille ja isä lupasi katsoa, josko liima auttaisi. –Ja sen huomaa, että nämä huolehtivat toinen toisistaan, viittaa Saara Erjala majatyömaan suuntaan. Pikku-Lissulla on hoitajia välillä melkein jonoksi asti ainakin hoitopöydän äärellä: yksi vetäisi mielellään kiinni vaipan teipit, toinen kurkistaisi navan puhtauden ja kolmas tekisi kolmatta askaretta. Sylissä nukkui eteläisen Salon tämän vuoden ensimmäinen vauva, Saara ja Joonas Erjalan perheen neljäs lapsi, vielä Lissu-työnimellä kutsuttu, tiistaina vasta kahden viikon ja päivän ikäinen pieni ihminen. Vihtori, Liinu ja Eino Erjala, iät 5,4 ja 2 vuotta, vastasivat majan suunnitteluja rakennustyöstä ja vieraskin olisi kai kutsuttu majaan kyläilemään. 10 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 Lissulla on hoitajia jonoksi asti – ja hyvät päiväunenlahjat Aku Poutanen T ämä juttu olisi voinut syntyä tyynyja filttimajassakin. Isommin itsensä yllätti Saara Erjala, joka ehti olla jo välillä sitäkin mieltä, että hän ei lapsia haluakaan. Saara Erjala on alanvaihtaja ja opiskelee rakennusinsinööriksi. Saara Erjala myöntää, että on joskus pyöritellyt vakaviakin ajatuksia: hänen isoisovanhempiensa ikäluokka joutui sotaan, sittemmin Suomessa on eletty rauhan vuosikymmeniä, mutta ihan varma ei siitäkään voi olla, saavatko omat lapset elää rauhan aikaa koko ikänsä. Moni miettii sitäkin, tohtiiko onnettomuudesta toiseen kulkevaan maailmaan lapsia hankkia. – Ettei jäädä vain sohvalle makoilemaan, tiivistää Joonas Erjala. Lasten puolesta urapolkua ei mietitä valmiiksi. Tällä kerralla piipahdus tyynyjen seassa jäi väliin, sillä Erjaloilla vierailun tärkein syy nukkui sikeästi äitinsä Saara Erjalan sylissä ruokapöydän ääressä koko sen ajan, kun majaa muutaman metrin päässä rakennettiin ja tohistiin vaikka mitä muutakin. Vuoden ensimmäinen vauva ei ole jutun aiheena ensi kertaa
Siitä, mihin muisti loppuu, jatkavat arkistot. Jotain on jäänyt mieleen vaatteita paremmin: Leikkonen lateli ennen laatikon hakemista muististaan melko täydellisen listan perniöläisistä, jotka olivat hänen kanssaan joukkueessa, kun Perniön Urheiljoiden joukkue valmistautui ensimmäiseen sarjapeliinsä syksyllä 1985. Juha Melkkilää ja Pekka Leikkosta kiitetään miesten kotipelin yhteydessä järjestettävässä tilaisuudessa sunnuntaina 25.1. Pekka Leikkonen miettii, että juniorisarjoissa kyse on ainakin yhtä paljon nuorisotyöstä, ryhmässä olemisesta ja siihen sitoutumisesta. Ihan vaan muistitestiksi Pekka Leikkonen ei luetellut joukkuetoverien nimiä vuosien takaa. Joku tekee pisteet, mutta jonkun rooli kentän työmyyränä on yhtä tärkeä. Vuonna 1985 kaiken alku oli koulussa tai ainakin koulun kentällä. Muisto lämmittää yhä. –Ja koripallo on vielä siitä hyvä laji, että epäonnistumisen hyökkäyspäässä voi paikata puolustuspäässä ja yksi heikko heitto unohtuu äkkiä. Kestrikin, Preitin, Ervaston ja Hästön kylissä oli lapsia tuolloin 1970-luvun alussa niin, että jäälle riitti luistelijoita ja ladulle hiihtäjiä; tosin jää piti itse kolata ja latu pitää hiihtämällä auki. Vuoden 1985 Perkkarin juttu kauden kynnykseltä mainitsee lisäksi seuraavat herrat: Juha Willgren, Jari Pynninen, Matti Leikkonen, Kari Melkkilä, Mika Allén, Heikki Saariluoma, Kalle Virtanen ja Matti Ketonen. Koripallo on urheilua; voittoja ja tulosta haetaan, taitoja hiotaan ja taktiikoita mietitään. Leikkonen törmäsi kentällä vastustajan pelaajaan ja katkaisi ristisiteet toisesta nilkastaan. Nyt vieraisille Leikkosen luo on tuonut se, että jaostokin on hänen osaltaan historiaa. Leikkosen mieleen on jäänyt vuosien takaa niitäkin joukkueita, joiden jäsenillä saattoi olla kotona surua tai vastoinkäymistä. – Tämä on joka tapauksessa ollut niin yhteistyötä. – Laurilan Jari oli liikuntasihteeri ja koripallomies viimeisen päälle, Tammelinin Juha palasi tänne, Porran Esko oli pelannut aiemmin ja pitänyt koulussakin koripallokerhoa, listaa Leikkonen. Hyvin paikallisvetoista toiminta oli silloinkin, kun miesten joukkue otti ikään kuin uuden alun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä; Vilppaan A-junioreista ulos kasvaneet paikalliset tekivät samansorttista kuin Tammelin pari vuosikymmentä aiemmin. Hän kiipesi vintille, kolisteli hetken ja palasi mukanaan laatikko, jonka olemassaolo oli jo ehtinyt unohtua. AKU POUTANEN Treffatti Juttusarjassa tavataan ihmisiä eteläisestä Salosta ja välillä kauempaakin Paikalliset p. Kun isällä oli kuoroharjoitukset, pääsi kyydissä, mutta muuten piti tehdä paljon itse, Leikkonen muistelee. Niin ikään mukana olivat Juha Melkkilä ja Jyrki Nurmi. Ja sama pätee, kun ikämiesten höntsäjoukkue kokoontuu. Jaoston puheenjohtaja on korkeintaan se pieni magneetti siellä välissä, Leikkonen sanoo. Pekka Leikkonen lupasi etsiä tämän jutun kuvaa varten kotoaan koripalloaiheista rekvisiittaa. Ottelu alkaa kello 17. –Olen ihan varma, että joukkueella oli silloin se arvo, että se kannatteli, Leikkonen uskoo. – Eihän täältä silloin 1970-luvun puolivälissä kuljettu kirkolle siihen tapaan kuin nykyään. Satojen kirjekuorien savottaa ei sentään ole jäänyt ikävä, mutta talkoisiin Leikkonen lupaa jatkossakin osallistua. – Ja hän oli lastenvaunuissa mukana kun joukkue vuonna 1985 aloitti, naurahtaa Leikkonen. Palloilujaoston osana aloittanut koripallo sai oman jaostonsa sangen pian. Mies kärrättiin Tyksiin, jalka leikattiin ja parin päivän päästä pelireissultaan Uudestakaupungista paluumatkalla ollut B-tyttöjen joukkue piipahti varta vasten potilasta katsomassa sairaalassa. Laatikossa oli paikallishistoriaa; PeU:n koripalloasuja vuosien takaa, aikansa värejä ja sponsoriyrityksiä, joista osa on jo menneisyyttä. Leikkonen toteaa, että perniöläisittäin onni on, että joukkueilla on vetäjiä ja vetäjiksi vielä on valikoitunut kasvatusalan ammattilaisia. Jaoston puheenjohtajan tehtävässä jatkaa Juhana Melkkilä, kolmannella rivillä mainitun ja 30 vuotta jaoston rahastonhoitajana toimineen Juhan poika. Yksi avain lajin kasvuun oli 1990-luvun alussa uusi ja hieno Perniön liikuntahalli, edelleen toimiva ja hyvin vuodet kestänyt. Juha Tammelin sattui paikalle ja kertoi, että Perniöön ollaan kokoamassa miesten koripallojoukkuetta, kiinnostaisiko. Yhtä kaikki koripallo tuli kuvaan mukaan ja jonkun vuoden päästä Pekka Leikkonen oli heittelemässä koreja koulun kentällä. Menestystäkin on tullut; miesten joukkueella on vyöllään kaksi 1-divisioona B:n mestaruutta. Hän mietti jopa, että peruisi haastattelunkin, jotta ei ole liikaa itse esillä. Koripallokentän laidalla tehdään nuorisotyötä ikäluokasta toiseen Pekka Leikkonen lupaa jatkossakin tulla talkoisiin, mutta jaostotyö saa muille PeU:n koripalloilijat ovat pelanneet monennäköisissä asuissa, paljastaa Pekka Leikkosen muistolaatikon sisältö. – Ja apua, Kannarin Mika tietysti, äkkää Leikkonen, kun on jo siirrytty seuraavaan kysymykseen. Tarinoita yhtä kaikki on kertynyt, kun takana on vuosia, pelejä ja turnauksia. Jatkuvuus on yksi piirre perniöläisessä koripallossa; lajin harrastaminen tai mukana sen parissa oleminen kulkee usein perheissä ja suvuissa. Pekka Leikkoseen oli iskenyt koripallokärpäne ja tuntumaa siihen sai kotona, kun isä rakensi korin telineineen. Jari Laurila saa Leikkosen kiitokset siitä, että hän piti alusta lähtien esillä sitä, että myös nuorisotoimintaa ja juniorijoukkueita on oltava. Tuosta syksystä on aikaa jo yli 40 vuotta ja 25 vuotta on siitäkin, kun Pekka Leikkonen valittiin PeU:n koripallojaoston puheenjohtajaksi. Menestyksennälkäisessä nykymaailmassa arvo on sekin, että joukkueessa opitaan sietämään epäonnistumisia ja pettymyksiäkin; joskus tappioita tulee, joskus heitot eivät osu ja jokainen mokaa kuten elämässä toisinaan muutenkin. Yksi sijoittuu vuoteen 1987 ja Turkuun, missä PeU:n joukkue pelasi. Talkootunnit ovat oma osansa ja niitä kertyy rutkasti taas kevättalvella Pikkujätti-turnauksenkin myötä. Vielä varhaisemmasta joukkueesta olivat lisäksi mukana Hannut Lindholm ja Haapasalo. Siinä oli yksi nykyisen toiminnan juurista. Jotain on toki muuttunutkin: aikoinaan osallistumislomakkeet ja muut tiedot kulkivat verkkaisesti paperilla, kirjepostina ja faksillakin. Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 11 Aku Poutanen I hmisen muisti on valikoiva
Vastaaja lupasi palata asiaan. kaikille avoin tilaisuus Särkisalokotiyhdistys ry / Yhres To 22.1. Palokunnan yleisavaimella on kokoa tuommoiset puolitoista metriä ja se löytyy paloauton varustekaapista. Aidan yli huikattuun kysymykseen pulassa olemisesta ei tullut vastausta ja hetken oli helppo ajatella, että joku kolttosteli. Eipä uutisista kuultu maailman menokaan ainakaan mieltä virkistä, päinvastoin. Selitän. Yhres kävely klo 11. Jennynkuja 2. AKU POUTANEN Teknistä kehitystä ja teknisiä ongelmia p Täl viikol. Ohj. Kudo ja kuuntele Perniön kirjasto. Selvisi, että se on juuri sillä hetkellä työmaalla olleella alueella, jolle hänelle ei ole oikeuksia mennä. Turinatupa Särkisalokodissa klo 13. Se vapauttaa meidät elämään tätä hetkeä, joka lopulta on se kaikista tärkein. Ti 27.1. Loppumatkalla oli aikaa miettiä sitä, että ainakin isommassa taajamassa apu on paikalla äkkiä, kaikki olivat kovin ystävällisiä ja tämä siis sunnuntai-iltana. Ohjelmassa hyvän mielen pinko. Järj. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodissa. Perniön Maaja kotitalousnaiset To 22.1 klo 16 18. 29: 11.) Luottamus siihen, että Jumala antaa meille tulevaisuuden, on toivomme vahva perusta. Järj. Tässä välissä paikalle ilmestyi pikkumies ja kohta selvisi, että oven takana jumissa on hänen veljensä ja että kotiin olisi pitänyt lähteä ja että autossa oli ihmetelty, minne poika on jäänyt. Liikuntaneuvonnan aktiivisuustunti klo 10 Särkisalokodissa. Järj Yhres. Kaffet keittää Yhres. Mistä löytäisin voimia ja toivoa juuri tähän hetkeen. Ti 27.1. Ekkin korttirinki klo 14. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. Tässä vaiheessa vartija antoi luvan jatkaa matkaa, he jatkaisivat tästä. Tervetuloa mukaan. Jennynkuja 2. Yhres Pe 23.1. Jeremian kirjassa Jumala lupaa meille: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Pikku-uutinen kaapelikatkosta on puolestaan yllättävän ajankohtainen: verkkoyhtiö Elisa kertoi tiistaina luopuvansa lankapuhelinliittymistä, mikä tarkoittaa sitä, että 1800-luvulta lähtien palvellut lankapuhelinverkko muuttuu virattomaksi. Perniön kirjasto, Perniön Maaja kotitalousnaiset. Pisti se miettimään sitäkin, että kaikkialle menemisen ehto ei voi olla se, että saa pitää puhelimen mukana, mutta sen kerran kun sitä sitten ei ole lähellä, ovi tietysti jumahtaa. Yhden hajonneen lukon takia liikkeelle lähti usempi ihminen. Lähtö Särkisalokodilta. Järj Yhres. Ohjelmassa: Edunvalvontavaltuutus, Laura Andersson, Aava Oy. Kännykkä kouraan ja soittamaan eikä näinä kilpailutuksen aikoina ole ihme, että lapussa ollut Turun kaupungin numero meni vartiointifirman päivystykseen jonnekin. Lähtö Särkisalokodilta. Järj Yhres. Yhtäkkiä aidan takaa, sikäläisen seikkailupuiston huoltorakennuksen uumenista tuntui kuuluvan apua-huutoja. Särkisalokoti, Jennynkuja 2. Onneksi on tietoa ja tietotekniikkaa. Aku Poutanen Tähdellistä ” Yhden hajonneen lukon takia liikkeelle lähti usempi ihminen. Perniö sai uuden, tehokkaamman ja peräti tietokoneen avulla hoidetun jätevedenpuhdistamon. Heip. Tehän tiedätte, että monelle telkkarijuontajalle ei ole kerrottu, että heillä on kauluksessa mikrofoni ja nämä parat sitten huutavat studiossa niin, että ääni kantaa Pasilasta Perniööön joka tapauksessa. Jennynkuja 2. Taas kuului apua-huuto, tarkkaan ottaen yleisövessan oven takaa. Jos ja kun kyseessä olisi ollut hengenhätä, olisi tietysti suorittu byrokraattiset mutkat ja soitettu oitis yksykskakkoseen ja silloin ei putkilukkoja etsitä. Soittoon vastannut ystävällinen mies ei ollut paikallisia ja luetteli listaltaan vessoja ja lopulta löytyi oikeakin. Toisaalta valo lisääntyy jo kovaa vauhtia ja mennään kohti kevättä, toisaalta vielä pitäisi jaksaa talven kylmyyttä. Vessaan jumiutuminen on pikkupojalle totinen paikka, vaikka siellä tietenkään ei tule sen paremmin vilu kuin janokaan ja tarpeensakin saa tehtyä. Joskus oikein vatsanpohjasta lähtevään mylväisyyn on toki aihetta. Yhres kävely klo 11. Järj Yhres. Jennynkuja 2. Moni voi epäillä langattoman tekniikan toimivuutta, mutta kuten huomataan, joskus pätki kaapelikin. Järj. Viikari numero kaksi lähti tiedottamaan asiasta perheelle ja kohta hälytysfirmasta soitettiin takaisin ja luvattiin vartijan olevan kohta siinä. Jennynkuja 2. Järj Yhres. To 29.1. To 22.1. Toimituksen itälenkin viikkokuviot pyörähdellään tässä seuraavaksi. 12 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 Oven läpi pitää huutaa T ervepä terve. Seuraavaksi piti yhyttää kiinteistöyhtiön päivystäjä, joka saisi mennä tontille ja ottaa avaimen esiin. Kirjoittaja on diakonissa Perniön, Kiskon ja Muurlan kirkkoalueilla Pysähdy hetkeksi 30 VUOTTA SITTEN Tasan 30 vuotta sitten aiheet olivat Perkkarin kolmossivulla varsin teknisiä. Oven pielessä oli lappu, jossa numero hätätilanteiden varalta. Keskiviikkokaffet klo 13 Särkisalokodissa. Sitten alkoi tarinan byrokraattisempi vaihe: jostain piti vartijan löytämän putkilukko, jossa olisi yleisavain. Tule kuuntelemaan ja lukemaan. Kun sitä ei ollut lähimmässä kivijalassa, piti vartijan selvittää sen sijainti jostain. Oli kelvollinen sunnuntai-ilta. Ti 27.1. Aihe tällä viikolla ei ole paikallinen, mutta maakunnallinen kuitenkin. Wanhanajan ompeluseura kaikenikäisille klo 17 Särkisalokodissa. Äijät kokkaa klo 10 Särkisalokodissa. Sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille. Pari rivakkaa koerytkäisyä ulkopuolelta vahvisti, että näin todella on. Taannoin tallustelin Turussa Kupittaanpuiston halki. Niin olikin ja ensiksi piti, ihan oikein, huomioida jumissa oleva pieni ihminen. Vihoviimeinen vaihtoehto olisi palokunta, jos avain ei auttaisi. Elämme niin sanottuja härkäviikkoja, kun joulun ajan juhlapyhät ovat ohi ja arkeen on palattu. Joku ei ehkä olisi kehdannut huutaakaan. Yhres ja Särkisalon EL. Marja. Parinkymmenen askeleen jälkeen oli helpompi ajatella, että asiaa ei voi jättää sikseen. Ohjaus Nikolas Björklöf. ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA Voimaa härkäviikoille Hanna Hannula U usi vuosi on lähtenyt käyntiin ja ollaan jo tammikuun loppupuolella. Ke 28.1. Itse nautin joulun valosta ja juhla-ajasta, mutta tämä tammikuu tuntuu väsyttävältä. Järj Yhres. Ei auttanut kuin pistää reittisuunnitelmat uusiksi, lampsia portista sisään puistoon ja huoltorakennuksen ovelle. Joku leukailija voisi vastata vessan oven läpi huudettuun onko hätä -kysymykseen, että ei enää, mutta nyt oven läpi kuului hentoinen ääni, joka kertoi oven olevan jumissa. Kohta porukkaan liittyi vielä autoltaan tullut veljesten isoäiti. Pe 30.1. Vielä enemmän uuvuttaa, jos lukee toisten päivityksiä energisestä vuoden alusta ja uuden vuoden lupauksista. Jennynkuja 2. Siunausta ja voimia talvisiin härkäviikkoihin! Yhdessä tästäkin selvitään ja kuljetaan kohti kevään valoa
Viiden viikon projekti huipentuu Yhteisvastuukonserttiin pe 27.3. Naarilan sauna on lämmin ja uimaan pääsee säällä kuin säällä, os. Järjestyssääntöjen määräykset perustuvat ympäristöministeriön viime vuoden toukokuussa vahvistamaan Saaristomeren kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelmaan sekä lakiin pohjautuviin tai Metsähallituksen antamiin määräyksiin ja kieltoihin. Lisäksi liikkumisrajoituksia on poistettu Aspön ja Brunskärin rajoitusosassa sijaitsevalta Västerön saarelta ja Ådön rajoitusosassa sijaitsevilta saarilta, kuten Ådön, Brändön ja Långön saarilta. Mukaan ilmoittaudutaan yhdessä läheisen, puolison, lapsen tai ystävän kanssa. Kansallispuiston edelliset järjestyssäännöt olivat vuodelta 2001. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi OSTETAAN TRAKTORIT JA OSTETAAN TRAKTORIT JA MAATALOUSKONEET YMS. Sauna ja kylmäuinti Ti 27.1. • Särkisalon kirkossa messu klo 10; Rainio-Alaranta, Hurtig. Lisätietoja 09 2730 0202. Joulukuussa voimaan tulleet järjestyssäännöt tietävät Saaristomeren kansallispuistossa muutoksia etenkin liikkumisrajoituksiin. Paikallinen media on lähidemokratian kulmakivi. Näitä alueita löytyy muun muassa Jurmon ja Utön, Aspön ja Brunskärin, Morgonlandetin ja Vänön rajoitusosaan kuuluvilla kohteilla. Uusia liikkumisrajoitusalueita perustettiin osaan Morgonlandetin saarta ja lähiluotoja, Vänön rajoitusosassa sijaitseville Måsskärin saarille ja Salpausselällä sijaitseville saarille. Osassa kansallispuiston saaria ja vesialueita liikkumista ja maihinnousua on rajoitettu jo aiemmin lintujen pesimärauhan turvaamiseksi ja nyt samoilla aluilla kielletään myös droonien lennättäminen. Kiitämme myös Perniökodin ja Kemiön terveysaseman vuodeosaston henkilökuntaa Airin hyvästä hoidosta. Metsähallituksen luontopalvelut on työstänyt myös Teijon kansallispuiston uusia hoitoja käyttösuunnitelmia ja järjestyssääntöjä. Näiden luonnokset olivat nähtävillä viime syksynä ja niiden luonnokset oli määrä viimeistellä loppuvuoden aikana. Käsitöitä omaksi iloksi tai lähetystyön hyväksi – mukaan voi poiketa myös muuten vain. Perniönseudun Lehti tukee kuntalaisdemokratiaa ja kantaa yhteiskuntavastuuta. Jätit meille sä muiston niin valoisan, niin kauniin, rakkaan ja syvän. Saaristomeren kansallispuiston uudet järjestyssäännöt suitsivat droonien lennättämistä Örön saari on osa Saaristomeren kansallispuistoa ja sillä saa myös liikkua varsin vapaasti; esimerkiksi pyöräily on saaren teillä sallittua. TERVETULOA KIRKKOON MUUTA TOIMINTAA SALON SEURAKUNTA ¤ www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi Seurakuntatoimisto p. Kahviraha lähetystyölle. Kansallispuistossa leiriytyminen ja tulenteko ovat mahdollisia vain sitä varten osoitetuilla paikoilla. Lapsiperheiden oma saunaja uintiaika klo 17–19, kaikille avoin saunavuoro klo 19–21. Harjoitukset 23.2. • Iltaperhekerho torstaisin klo 17–19 Särkisalon srk-kodissa. 040 354 8419. Jotta tiedät, mitä ympärilläsi tapahtuu. Liikkuminen kielletään uusissa järjestyssäännöissä edelleen ympärivuotisesti Trunsön, Sandholmin, Borstön ja Grimsörarnan liikkumisrajoitusalueilla. Saaristomeren kansallispuisto alkaa Kemiönsaaren lounaisosista Dragsfjärdin alueelta. Liikkumisen rajoittamista perustellaan näillä alueilla linnuston pesimärauhan ja hylkeiden suojelemiseksi sekä rannikon ja merellisten luontotyyppien luonnontilan turvaamiseksi. P. YLIMÄÄRÄISTÄ KALUSTOA. MAATALOUSKONEET YMS. Tule laulamaan muistikuoroon! Salon seurakunnan ja Muistiyhdistyksen yhteinen kuoroprojekti kokoaa yhteen 15 laulajaparia, joista vähintään toisella on diagnosoitu muistisairaus tai muita muistihaasteita. • Kässäkerho ke 28.1. 02 774 5206 Ig: kirkkoperniossa Fb: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa KISKO PERNIÖ SÄRKISALO KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut: Linnea Hilja Santapukki, Totti William Johannes Huovinen Hautaan siunatut: Toini Maria Aarnio 98 v, Mirja Marjatta Elonen 93 v, Sofia Kusel 93 v, Aino Maija Pölönen 92 v, Markku Aarne Juhani Mänkäri 89 v, Seppo Kalevi Saari 88 v, Ritva Anelma Romu 86 v, Paula Päivikki Nummenkylä 84 v, Unto August Haapaniitty 84 v, Kaino Jalmari Iltanen 83 v, Veikko Juhani Mäkinen 81 v, Anneli Kilpinen 76 v, Helena Marja-Liisa Koski 75 v, Margot Hannele Virtanen 67 v, Päivi Maritta Sarhola 67 v. klo 12–15 Perniön srk-talossa; Koivunen. Pyörällä liikkuminen taas sallitaan ainoastaan Örön ja Jungfruskärin ajoteillä. Ilmoittautumiset: marika.lindholm@muistisalo.fi tai 044 731 0020. Omaiset TAXI JUKKA VILAJOKI TAKSI 040 7600 463 Myös KELAJA LIKUMA-kyydit JUKKAVILAJOKI@GMAIL.COM 1+6 TAI 1+4 JA PYÖRÄTUOLI SEKÄ TÄYSSÄHKÖAUTO Energiapuun korjuu Pellonja tienreunojen risukoiden hakkuu ja ajo, tarvittaessa myös kaivuutyöt puh:0440520705 Rakkaamme Katriina HANSSEN LAURILA * 15.10.1941 Perniö † 13.1.2026 Mainz Me muistamme katseesi kirkkahan, me muistamme hymysi hyvän. Naarilantie 369. Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 13 OSTETAAN TAKSIPALVELUT TYÖSUORITUKSIA KUOLLEET SURUKIITOS Salontie 2, 25500 Perniö Turuntie 8, 24100 Salo Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Rakkaudella kaivaten Dieter Timo, Jussi, Lars ja Niels perheineen sukulaiset ja ystävät Suruilmoitus pernionseudunlehti.fi/ ilmoita Palveluhakemisto Hakemistosivut ilmestyvät kerran kuussa Perniönseudun Lehdessä. alkaen maanantaisin klo 16.30–18 Salon srk-talossa, Kirkkokatu 6. Kokoavaa toimintaa • Eläkeläisten iltapäiväkerho ti 27.1. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Sen lisäksi myös Seilin saariston luonnonsuojelualueella on tehty uudet järjestyssäännöt. Lisätietoja kuoronjohtajalta: terhi.lehtovaara@evl.fi tai p. YLIMÄÄRÄISTÄ KALUSTOA. Paikallisuutiset verkossa joka päivä: pernionseudunlehti.fi Nuutti Ruokangas Kemiönsaarella ja Paraisilla sijaitsevassa Saaristomeren kansallispuistossa on tullut voimaan uudet järjestyssäännöt. AKU POUTANEN Täl viikol p. Tavoitat kohderyhmäsi Jumalanpalvelukset su 25.1. klo 18. 0400 596 423 • info@tructor.fi Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Airi Sinikka Rankin muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. klo 13 Kiskon srk-talossa. Seurakunnalta saa lankoja lähetyssukkia varten. • Kiskon kirkossa messu klo 17; Airaksinen, Hyvönen. MYÖS WAPPJA TXT-VIESTIT MYÖS WAPPJA TXT-VIESTIT P
Tämä näkyy myös rinteissä. Nyt kuitenkin tulevaisuus nähdään kirkkaana ja täynnä mahdollisuuksia seurassa ja tätä edesauttaa uudistukset keskuksen rinteiden ulkopuolisessa infrastruktuurissa. Ainakin näin on, kun asiaa kysytään alueella Meri-Teijon Alppiseuralta. Seuran harrastetoiminnan kannalta “kulta-aikaa”, kuten valmentaja Mikko Suomi asiaa kuvailee, etsiessä ei edes tarvitse koluta useiden vuosikymmenten taakse. Viime vuonna kun olimme treeneissä täällä oli paljon arki-iltoja, että täällä ei ollut oikeastaan kuin meidän seuran porukkaa ja ehkä yksi, kaksi muuta. Verrattuna viime vuoden keskiviikkoiltoihin nyt on jo ihan selvä ero. Vielä reilu puoli vuosikymmentä sitten seuratoiminta oli hyvin aktiivista ja junioreitakin toiminnassa oli mukana Suomen mukaan parhaimmillaan jopa kolmisenkymmentä. Kuusinen kuuluu juuri Suomen yllä mainitsemaan Nuutti Ruokangas Meri-Teijon rinteillä luotetaan harrastetoiminnan vilkastumiseen parantuneiden puitteiden ja uusien tapahtumien myötä p Paikalliset. Meri-Teijolle avautui tänä talvena uusi ravintola ja Suomi mainitsee myös parannukset vuokraamon puolella. – Tämä oli vähän mollivoittoista koko tässä alueella. Into talven tulosta paistaa seuran väestä. – Kyllähän tuo lumi on kaiken a ja o. Myös ravintolan puolelle istuu väkeä. Uutta nousua ovat edesauttamassa tammikuussa eteläiseen Saloon vyöryneet talvikelit, jotka mahdollistavat laskettelun talvisissa maisemissa. Tämä on uskomattoman hienoa, että tänne tulee jengiä, Suomi sanoo. Suurin osa harrastajista tulee Salon suunnalta, kuten Emma Kuusinen, joka on laskenut jo 11 vuotta. Meillä oli osa, joka kävi ihan SM-kilpailuissa asti näinkin pienestä seurasta, Suomi kertoo. Lienee tärkeää tarkentaa, että vaikka Meri-Teijon Alppiseurassa nähdään nyt olevan potentiaalia harrastajamäärien kasvulle, vielä nousua ei ole tapahtunut. Ihmisiä tuli varmaan vähän vähemmän harrastamaan laskettelua, Suomi pohtii. Juuri tuolloin harrastajamäärät alkoivat hiljalleen hiipumaan, eikä muutama vähäluminen talvikaan helpottanut asiaa. Myös esimerkiksi perniöläisten jäsenten määrä on vähäisempi. Iso tekijä seuratoimintaan oli Meri-Teijon Alppiseuran kohdalla, kuten hyvin monella muullakin, koronapandemia. Menoa tavallisena arki-iltana ei voi verrata pohjoisen hiihtokeskuksiin, mutta tyhjänä ei hissien tarvitse rullata, sillä etenkin nuoria laskijoita on vailla kyytiä rinteiden huipulle kiitettävä määrä. Seuratoiminnassa ei Suomen mukaan ole tällä hetkellä useita juniori-ikäisiä, vaan enemmän siitä jo yli kasvaneita ja sitä vanhempia. – Parhaimpana aikana varmaan jopa 15-20 kävi Etelä-Suomen cupia, jotka ovat isoja juniorikilpailuita. 14 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 Alppiseura uskoo uuteen kultakauteen M eri-Teijon rinteiden maisemissa uskotaan kiireiseen tulevaisuuteen
Meillä on pari jyrkempää kohtaa missä myös treenaamme. Häneltä Meri-Teijon rinteet saavat positiivista palautetta, vaikka rinteen profiili on hieman loivempi. klo 14.00 PeU Basket vs YMCA Tampere La 24.1. Elina Varemäki Vihdissä toinen Luotettavaa ja faktapohjaista lähijournalismia. Nyt siis kaikki on pedattu seurassa alppihiihdon harrastetoiminnan uutta nousua varten Teijon ympäristössä. PeU:n Elina Varemäki hiihti sunnuntaina hopealle Vihdin hiihtojen N16-sarjan viiden kilometrin perinteisen kisassa. Paikalliset p. Käytännössä tasoitukset tulevat Meri-Teijolla toiminaan niin, että aloittelija tai lapsi saa omasta ajastaan pois sekunteja, parhailla laskijoilla aikaan voi tulla jopa lisäyksiä. klo 11.00 PeU Basket vs BC Nokia Su 25.1. Ideaalitilanteena Mikko Suomi näkee, että muutaman vuoden päästä seurassa olisi noin 20-30 aktiivista harrastajaa, jotka kävisivät mukana harjoituksissa. – Ehkä sitten kun menee pidemmälle, haluaa ehkä vähän enemmän haastetta. klo 17.00 Perniön liikuntahalli Liput 8€ / 4€ (alle 18v., opisk., vm., eläk.) Säästöpankin pankkikortilla ilmaiseksi sisään Pekka Leikkosen ja Juha Melkkilän kiitosottelu U14 pojat 3div Miesten 4div U11 tytöt 1div Yhteistyössä La 24.1. Charlotta Virtanen vauhdissa Meri-Teijon rinteissä. Kaikilla on mahdollisuus, hän hymyilee. Nykyään seura järjestää kahdet harjoitukset viikossa, kun aikaisemmin harrastajamäärien ollessa isommat myös seuran tapahtumia oli enemmän ja monipuolisemmin. Kohti entispäivien menoa seura myös Suomen mukaan pyrkii. Kisan voitti Vuokatti Ski Team Kainuuta edustava Katri Lylynperä ajalla 27:59,8. klo 13.00 Tampereen Pyrintö vs PeU Basket Tervetuloa kannustamaan! Tervetuloa kannustamaan! Kaikki pelit pelataan Perniön liikuntahallilla! kategoriaan niistä seuran harrastajista, jotka ovat päätyneet myös kisaamaan lajissa. Ainakin Emma Kuusinen pitää tämän toteutumista mahdollisena. Mutta täällä on kuitenkin 80 metriä korkeusero ja se on kuitenkin Etelä-Suomen rinteeksi todella hyvä. Pian näissäkin rinteissä päästään laskemaan kisailun muodossa, sillä Meri-Teijon Alppiseura aloittaa tänä talvena rinteessä joka sunnuntai järjestettävät Terho Hills Cup -pujottelukisat. Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 15 OTTELUISÄNTÄNÄ WWW.PEU.FI/KORIPALLO /PEUBASKET @PEUBASKET PeU-Basket VS VS Ura Basket SU 25.1. Tykkään siitä, että täällä on vähän vaihtelua, Kuusinen kuvailee Suomi taas pitää Meri-Teijon rinteitä varsin hyviksi Etelä-Suomeen. PsL Viikonloppuna jatkunut hiihtokausi toi palkinsijan Perniöön. klo 10.00 Ura Basket vs PeU Basket La 24.1. Kisoissa kaikki osallistujat laitetaan kisaamaan keskenään samaan sarjaan erilaisin tasoituksin. Ajaksi Juvalle kellotettiin matkalla 30:57,7. – Silloin alkuun, kun ei ollut erityisemmin lasketellut, tästä oli hyvä aloittaa, eikä ollut sellainen, että nyt pistetään jyrkkään rinteeseen. Viikonloppuna perniöläislähtöinen Lauri Vuorinen taas hiihti kuluvan kauden parhaalle sijalle hiihdon maailmancupissa Oberhofissa. Tämä voi olla edessä myös Emma Kuusisella. Pari päivää aiemmin perjantaina Perniön Urheilijoita edustava Jonna Juva hiihti kuudenneksi naisten yleisen luokan kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan matkalla Tampereen Kaupissa järjestetyissä FIS-kilpailuissa. – Uskon, että jos saamme itseämme enemmän esille, moni kuulee sitä kautta, että täällä on tällainen seura ja että tämä on myös mahdollista Salon lähistöllä. klo 17.00 PeU Basket vs Ura sedät Su 25.1. Sama periaate toimi aikaisemmin Suomi Slalom -nimellä eri puolilla maata järjestetyissä kisoissa, mikä toi aikanaan uusia harrastajia seuroihin. Niissä alppihiihto on myös helppo aloittaa. Ajalla 13:09,7 maaliin hiihtänytt Varemäki jäi kisan voittaneesta Lempäälän Kisan Anni Siivosesta kymmenen sekunnin päähän. – Mielestäni se on ihan reilua. – Juniorit kiinnostuivat tapahtumista, he saivat helpoissa rinteissä harjoitella, saada kipinän ja lähteä jatkamaan, Suomi muistelee. NUUTTI RUOKANGAS 11 vuotta alppihiihtoa harrastanut Emma Kuusinen pitää valmentaja Mikko Suomen maalaamaa ihannekuvaa harrastajien kasvavasta määrästä mahdollisena. Viime torstaina vuoden urheilija -äänestyksessä kahdeksanneksi tullut Vuorinen oli vapaan sprintissä neljäs
Thomas Rönnholm taas ylsi kaksinumeroisiin lukemiin kahdessa tilastokategoriassa 11 pisteellään ja kymmenellä levypallollaan. Näistä ainoastaan PuMa onnistui ottamaan erän perniöläisiltä, muut pelit Sisu voitti puhtaalla pelillä. KTP:ta vastaan Perniön ja koko ottelun eniten pisteitä tehnyt pelaaja oli Alex Mäkikokko, joka nakutti 19 pistettä ja keräsi yhdeksän levypalloa. NUUTTI RUOKANGAS p Paikalliset. Joukkue jatkaa kamppailua pudotuspelipaikasta ja kotiedusta sarjan tiukassa ylemmässä keskikastissa. Omaa lohkoaan johtava PeU kohtasi viime lauantaina sarjan kärkikamppailussa toisena olevan turkulaisen Norsu V:n, joka joutui taipumaan tasaisessa kamppailussa kotijoukkueelle lopulta lukemin 67–58. Kotiin tuotavaksi kertyi 19 pistettä. Vierasreissulta puuttui viime sunnuntaina perniöläisille jopa 15 levypalloa repinyt Tommi Huolila. Kotkassa Perniö kärsi samasta ongelmasta, kuin usein aiemminkin tällä kaudella hävityissä otteluissaan: pelitilanneheitot etenkin kolmen pisteen kaaren takaa eivät onnistuneet toivotulla tehokkuudella. PeU ei ole hävinnyt neljännessä divisioonassa vielä yhtään yhdestätoista pelaamastaan pelistä. Vain neljännes 28 kolmen pisteen yrityksestä päätyi koriin saakka. Joukkue pelaa seuraavan kerran sunnuntaina, jolloin vieraaksi Melassuolle saapuu toisena sarjassa oleva Kaarinan Ura Basket. PeU:n kakkosjoukkue täysin pysäyttämätön nelosdivarissa Perniön Urheilijoiden kakkosjoukkue porskuttaa pysäyttämättömänä koripallon neljännessä divisioonassa. Turnausvoitto Sisun U17-tytöille Perniön Sisun alle 17-vuotiaiden tyttöjen lentopallojoukkue vei voiton lauantaina Perniössä pelatussa turnauksessa. Perniön isoimmasta pistemäärästä vastasi pelissä 19 pistettä tehnyt Santeri Valjanen. Leivosen sarjan voitti myös Ascellaa edustava Heidi Lähde. Perniön Urheilijat matkasi Kymenlaaksoon sarjakolmosena miesten koripallon 1B-divisioonassa tavoitteenaan kerätä pelkkiä voittoja kevätkauden alun tiukasta yhden viikon ja kolmen pelin ottelusumasta, mutta joutui taipumaan kotijoukkueelle selkein lukemin 90-71. Voiton myötä Sisu lunasti itselleen paikan helmikuussa pelattavaan kovempitasoiseen lohkoon. Tiukan ottelusuman jälkeen PeU on saanut hengähtää hieman ennen seuraavaa peliä. Somerolla pelannut Tiikerit taas joutui tällä kertaa kokemaan turnauksessaan tappiot Raision Loimun Superporkkanoita ja Tuiketta sekä Someron Pallon joukkuetta vastaan. PeU:n lento päättyi Kotkaan Perniö jatkaa kamppailua sarjan ylemmästä keskikastista Alex Mäkikokko kovisteli eniten KTP:n koria torstaina. Neljästätoista pelistä Perniö on voittanut kahdeksan ja hävinnyt kuusi. PeU voitti edellisissä otteluissaan PuHu Juniorit Vantaalla sekä Pyrintö Akatemia B:n kotikentällään Melassuolla. 16 Perniönseudun Lehti Torstaina 22.1.2026 Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Rantanen ja Kakko ampuivat kultaa kotikisoissa Kisoihin osallistui sunnuntaina yhteensä 39 kilpailijaa. Voittoputkea on mahdollisuus jatkaa tulevana lauantaina, jolloin PeU kohtaa Kaarinan Ura Sedät Perniössä. MIKA SARHOLA Nuutti Ruokangas PeU:n voittoputki päättyi kolmeen viime viikon torstaina Kotkassa. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet VOIT LUOTTAA VOIT LUOTTAA Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin. PsL Salon Urheilutalossa viime sunnuntaina järjestetyt maastojousiammunnan flint-SM-kisat toivat useampia mitaleja perniöläistähtääjille. Osallistujia SM-kisoissa oli yhteensä 39. Valtakunnallista sarjaa pelaava Sisu kaatoi matkalla turnausvoittoon helsinkiläisen PuMa-Volleyn, Salon Viestin ja Turun Urheiluliiton joukkueet. Kuva parin viikon takaisesta ottelusta Pyrintö Akatemia B:tä vastaan. Kisat järjestenyttä salolaista jousiammuntaseura Ascellaa edustavat perniöläiset Axel Rantanen ja Esa Kakko ottivat kultamitalit omien sarjojensa ainoina edustajina ja Sanna Leivonen ampui omassa luokassaan hopealle. Sunnuntaina pelasivat taas omat turnauksensa Sisun alle 13-vuotiaiden tyttöjen Ilvekset ja Tiikerit -joukkueet. Kisoissa tehtiin yhteensä kolme Suomen ennätystä. Viestin Black-M ja Littoisten Työväen Urheilijoiden Shine osoittautuivat tällä kertaa paremmiksi. Myös Perniössä pelannut Ilvekset voitti Viestin Black-X-joukkueen ja pelasi tasan Pirkkolan Pirkkojen joukkueen kanssa. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. PeU pelasi Kotkassa kymmenen pelaajan voimin